Agronet

Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Traktorimies - 04.03.15 - klo:14:00

Otsikko: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Traktorimies - 04.03.15 - klo:14:00
mita meinaatte kerääjäkasviski viljan alle laittaa, jos haluaa hyödyntää tämän 100€ per hehtaari lisä tuen. paljonko kylvömäärä ja mitkä hyviä lajikkeita ettei kasva liian pitkäksi.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 04.03.15 - klo:15:04
http://luomu.fi/tietoverkko/alus-ja-keraajakasvien-mahdollisuudet-hyodyksi/
http://luomu.fi/materiaalit/Kankanen/Alus_ja_keraajakasvit/

"KERÄÄJÄKASVIT - hyötyä viljelijälle ja ympäristölle" Teho Plus hanke
http://www.doria.fi/handle/10024/102395

Näistä saa kaiken tiedon tiivistetyssä muodossa, täällä on paljon näitä samoja
asioita mietitty, kuitenkaan enemmälti lisäämättä näiden linkkien tietoon.
Luomualalla on kerääjistä tietenkin suurimmat kokemukset, ohjeita pitää
myös osata suodattaa  luomun erikoisominaisuuksien osalta.

Ja kuvista kun katsoo niin aina näkyy olevan pahnat korjattu ja sänkikin
semmoista melko avaraa.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 04.03.15 - klo:15:54
mita meinaatte kerääjäkasviski viljan alle laittaa, jos haluaa hyödyntää tämän 100€ per hehtaari lisä tuen. paljonko kylvömäärä ja mitkä hyviä lajikkeita ettei kasva liian pitkäksi.

Italian rairaita 5-6kg/ha
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 04.03.15 - klo:17:42
Valkoapila+rai, 1kg+2kg/ha.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 04.03.15 - klo:19:55
mita meinaatte kerääjäkasviski viljan alle laittaa, jos haluaa hyödyntää tämän 100€ per hehtaari lisä tuen. paljonko kylvömäärä ja mitkä hyviä lajikkeita ettei kasva liian pitkäksi.

Kas viskin kanssa laitan ohra-viljaa ja hyödynnän pantit. Kaatomäärä riippuu sen hetkisestä väsymystilasta ja nautitun rasvan määrästä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 04.03.15 - klo:20:01
mita meinaatte kerääjäkasviski viljan alle laittaa, jos haluaa hyödyntää tämän 100€ per hehtaari lisä tuen. paljonko kylvömäärä ja mitkä hyviä lajikkeita ettei kasva liian pitkäksi.

Kas viskin kanssa laitan ohra-viljaa ja hyödynnän pantit. Kaatomäärä riippuu sen hetkisestä väsymystilasta ja nautitun rasvan määrästä.

Tollee kai,,,,,,,et oo päässyt kasvaan liian pitkäksi  8) 8) 8) 8) 8) 8)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: montöör - 04.03.15 - klo:20:06
Onkoos tähän tullut mmm:tä tai jostain pelisääntöjä.
Nyt ekavuonna laittaisin timoteitä 5 kg/ha ja kattoisin
mitä vaikuttaa, sitten enskerralla joitain oikeesti
hyödyllistä. :)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 04.03.15 - klo:20:58
Onkoos tähän tullut mmm:tä tai jostain pelisääntöjä.
Nyt ekavuonna laittaisin timoteitä 5 kg/ha ja kattoisin
mitä vaikuttaa, sitten enskerralla joitain oikeesti
hyödyllistä. :)

Hyödyllisyys on ollut tiedossa jo vuosikymmenen ainakin, ja
mittaustuloksiakin useamman vuoden ajan. Eli jos et ole
sateenkaaren päästä löytänyt sitä kulta-arkkua jo tähän mennessä,
kannattaa olla turhaan etsimättä ja panostaa pankissa tilisaldokaton
korottamiseen, Mavilta tulevan rahatulvan keräämiseksi.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 04.03.15 - klo:21:20
Aikainen kylvö, aikainen puinti ja aikainen lajike. Tuolloin saa parhaaman hyödyn kerääjä kasvista. Se sitten on eriasia onko aikaisen ohran kylvössä aikaisin mitään mieltä. Sehän valmistuu jo hyvässä lykyssä Heinäkuun lopulla puintikuntoon.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 04.03.15 - klo:21:27
Aikainen kylvö, aikainen puinti ja aikainen lajike. Tuolloin saa parhaaman hyödyn kerääjä kasvista. Se sitten on eriasia onko aikaisen ohran kylvössä aikaisin mitään mieltä. Sehän valmistuu jo hyvässä lykyssä Heinäkuun lopulla puintikuntoon.

Aikainen ohra on kevätkesän kuivuudesta kärsivälle saviselle rannikkoalueelle hankala kasvi. Niin kuin muidenkin lajien aikaiset lajikkeet. Ohran hintakehitys varmaankin tukee sitä ennustetta, että kevyen ja pienijyväisen rehuohran tuotto on ensi syksynä juurikin parhaimmasta päästä, ja vieläpä kerääjäkasvin satasella höystettynä.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Tupajumi - 04.03.15 - klo:22:47
Aikainen kylvö, aikainen puinti ja aikainen lajike. Tuolloin saa parhaaman hyödyn kerääjä kasvista. Se sitten on eriasia onko aikaisen ohran kylvössä aikaisin mitään mieltä. Sehän valmistuu jo hyvässä lykyssä Heinäkuun lopulla puintikuntoon.

Tuossa mallissa satokasvin viljely on alistettu palvelemaan kerääjäkasvin mahdollisimman hyvää menestystä.
Lopettaako sitten monikin esim. myöhäisten kevätvehnälajikkeiden ja kevätrapsin viljelyn ja siirtyy aikaisten kaura- ja ohralajikkeiden viljelyyn? Aika näyttää. Kerääjäkasvien viljelystäkö tulee kasvitiloille se ykkösasia, johon panostetaan ja satokasvien viljely saa palvella tätä päämäärää?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 05.03.15 - klo:00:19
Aikainen kylvö, aikainen puinti ja aikainen lajike. Tuolloin saa parhaaman hyödyn kerääjä kasvista. Se sitten on eriasia onko aikaisen ohran kylvössä aikaisin mitään mieltä. Sehän valmistuu jo hyvässä lykyssä Heinäkuun lopulla puintikuntoon.

Tuossa mallissa satokasvin viljely on alistettu palvelemaan kerääjäkasvin mahdollisimman hyvää menestystä.
Lopettaako sitten monikin esim. myöhäisten kevätvehnälajikkeiden ja kevätrapsin viljelyn ja siirtyy aikaisten kaura- ja ohralajikkeiden viljelyyn? Aika näyttää. Kerääjäkasvien viljelystäkö tulee kasvitiloille se ykkösasia, johon panostetaan ja satokasvien viljely saa palvella tätä päämäärää?

Nimenomaan, kerääjäkasvi saa ihmiset havittelmaan varmaa 154€ (kerääjä plus perus) ennen kuin epävarmaa jotain 400€ satoa. Tuo 54€ kumminkin tekee sen neljänkinsadan satoeuron saannista epävarmaa, varsinkin kevätvehnällä rehulaatu saattaa olla ensikin syksynä se ongelmakaupattava. Eli sitten kaikki munat samaan kerääjäkasvikoriin.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Mopomies - 05.03.15 - klo:01:18
Kerääjäkasvi mahdollisimman myöhään. Italian rai iha hyvä. Paperille sitten kylvöajankohdat kohdalleen.

... ttu että taas pitää mulkata kuspäitten päätösten takia...

... ajaisivat saatanan tunarit vaikka taksia...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 05.03.15 - klo:08:26
Kerääjäkasvi mahdollisimman myöhään. Italian rai iha hyvä. Paperille sitten kylvöajankohdat kohdalleen.

... ttu että taas pitää mulkata kuspäitten päätösten takia...

... ajaisivat saatanan tunarit vaikka taksia...

Mutta kun siellä pellossa pitäisi syksyllä jotain kerääjää tasaisesti kasvaakin, kun tarkastaja tulee vierailulle  ::)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 05.03.15 - klo:08:42
Aikainen kylvö, aikainen puinti ja aikainen lajike. Tuolloin saa parhaaman hyödyn kerääjä kasvista. Se sitten on eriasia onko aikaisen ohran kylvössä aikaisin mitään mieltä. Sehän valmistuu jo hyvässä lykyssä Heinäkuun lopulla puintikuntoon.

Aikainen ohra on kevätkesän kuivuudesta kärsivälle saviselle rannikkoalueelle hankala kasvi. Niin kuin muidenkin lajien aikaiset lajikkeet. Ohran hintakehitys varmaankin tukee sitä ennustetta, että kevyen ja pienijyväisen rehuohran tuotto on ensi syksynä juurikin parhaimmasta päästä, ja vieläpä kerääjäkasvin satasella höystettynä.

-SS-

Itse tuossa analysoin, että kevätvehnällä tää voisi toimia ilman että puintikustannus nousee yli 100/hehtaari (siis nousee 100) kun tähkien ja kerääjäkasvin välissä voi olla 50 senttiä ilmatilaa  ;D Puimuri kun ei ole niittokone.

Aikainen ohra = maksimoitu tappio jo kylvöhetkellä. Varmin persnetto. Eteenkin jos jää puimatta jostain apilasotkun seasta.

Luultavasti kerääjäkasvit pudottavat viljan valkuaispitoisuutta ensimmäisenä vuotena ja siemenkustannus on ainakin sen 40€/ha +päivitys kylvökoneeseen, eli lyhyellä ajatuskaarella ajateltuna tämä vähentää tuloja joka tapauksessa
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Mopomies - 05.03.15 - klo:12:02
Kerääjäkasvi mahdollisimman myöhään. Italian rai iha hyvä. Paperille sitten kylvöajankohdat kohdalleen.

... ttu että taas pitää mulkata kuspäitten päätösten takia...

... ajaisivat saatanan tunarit vaikka taksia...

Mutta kun siellä pellossa pitäisi syksyllä jotain kerääjää tasaisesti kasvaakin, kun tarkastaja tulee vierailulle  ::)

Sanoo, että kylvetty on, mutta eipä oo vielä itäny. Näyttää vielä tyhjät siemensäkit.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 05.03.15 - klo:13:25
Kerääjäkasvi mahdollisimman myöhään. Italian rai iha hyvä. Paperille sitten kylvöajankohdat kohdalleen.

... ttu että taas pitää mulkata kuspäitten päätösten takia...

... ajaisivat saatanan tunarit vaikka taksia...

Mutta kun siellä pellossa pitäisi syksyllä jotain kerääjää tasaisesti kasvaakin, kun tarkastaja tulee vierailulle  ::)

Sanoo, että kylvetty on, mutta eipä oo vielä itäny. Näyttää vielä tyhjät siemensäkit.

Nämä perustelut eivät pelastaneet sitä MT:ssa mainittua porvoolaista viljelijää, vaan ruokottomaksi
viljelijäksi täälläkin syyteltiin. Minusta  juurikin tällä uudella ohjelmakaudella toimenpiteistä
maksettavat korvaukset ovat  niinkö toimitettavia työsuoritteita, joista maksajan taholta
voidaan ja pitääkin reklamoida tiukemmin  ja ehdottomammin kuin ennen. Tai sitten
toimitusehdoissa pitää mainita toimituksen ehdot, esimerkiksi  "kerääjäkasvin
siemenen ostokuitti riittää" Kumma kun ohjeissa ei edes ole Force Majeure - määrittelyä,
eli olisiko yleinen laiskuus kylvää kunnolla, tai tietoinen riskinotto epäonnistumiseen riittävä ylittämätön
este ?

Esimerkiksi seuraavassa kirjoitettu toimitusehto on merkittävästi erilainen, ja eri
tavalla reklamoitavissa: "Kasvustoa on oltava peittävästi kauttaaltaan koko
kasvulohkolla." Kuiteista tai tyhjistä säkeistä ei puhuta mitään.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 05.03.15 - klo:16:39
Kyllä minustakin tuo "kauttaaltaan kasvulohkolla" antaa tarkastajalle melkoisen vallan päättää, miten asia tulkitaan. Muutenkin kasvinsuojelun haasteet säilyttää aluskasvusto on aika vaikea. Kovin moni tehokas aine jää käyttämättä. Toinen ongelma tulee, jos levittää ruiskutusten jälkeen, on itäminen paljon epävarmempaa, koska pääkasvin kilpailu on ehkä liian suuri ja usein myös kesähelteiden aiheuttama maanpinnan kuivuus voivat aikaansaada tilanteen, jossa kerääjäkasveja on oikeasti yritetty saada aikaan, mutta se ei vaan ole kasvanut. Tarkastuksessa sitten todetaan olematon kasvusto, eikä palkkiota tipu. Kustannukset tulevat, korvausta ei.

Siksi itse katsoisin turvallisimmaksi kylvää kerääjät keväällä, ja torjua rikat sopivilla aineilla. Toki myös kerääjäkasviksi kannattaa valita mahdollisimman hyvin ruiskutuksia kestävä laji.

On tämä tältä osin luomussa paljon selvempää.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Yodavaari - 05.03.15 - klo:16:48
Tämmösiä hylsyjä tulee, kun isäntä on sähköviskalla ajellu siemenet ruiskutusuriin ja urien väli on paljaana => sanktio.  Kylvin, ei itänyt => hylsy.

Siis tää ei oo tukiautomaatti tää vaatii työtä.

Harva vehnä ja raiheinä => ei puida jne.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 05.03.15 - klo:16:56
Tämmösiä hylsyjä tulee, kun isäntä on sähköviskalla ajellu siemenet ruiskutusuriin ja urien väli on paljaana => sanktio.  Kylvin, ei itänyt => hylsy.

Siis tää ei oo tukiautomaatti tää vaatii työtä.

Harva vehnä ja raiheinä => ei puida jne.
... joo... kyseessä ei tosiaankaan ole ilmainen 100€:n bonus/ha vaan jokin summa välillä +40€....... -300€/ha  :(
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 05.03.15 - klo:16:56
Tämmösiä hylsyjä tulee, kun isäntä on sähköviskalla ajellu siemenet ruiskutusuriin ja urien väli on paljaana => sanktio.  Kylvin, ei itänyt => hylsy.

Siis tää ei oo tukiautomaatti tää vaatii työtä.

Harva vehnä ja raiheinä => ei puida jne.

Ja onkohan se sanktio pelkästään sen verran mitä tuo kerääjäpalkkio olisi ollut. Epäilen että sanktio on paaaljon suurempi. Eli persnettoa tullee aika helvetisti jos se kerääjäkasvi ei siellä viljan seassa kasvakaan  ::)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 05.03.15 - klo:19:04
No se sitten nähdään, kumpi leikkaustapa tulee käytännöksi; tilannehan on
se, että ympäristötoimenpiteitä varmasti innolla kerätään noin 250 - 300€/ha
edestä keskimäärin joka tilalla. Koska rastittaminen muutenkin on helppoa. Vipuunkin
tulee varmaan rasti: "valitse kaikki - Jokeri ja tuplaus" . Maksuvaraa - kuten jo
tiedämme - on noin sataselle / ha. Miten ja keltä tämä 150+ € leikataan ?

Jotenkin se on leikattava. Jos se näin tänään ilmoitettaisiin suoraan, että
onkin vain allekin puolet se toteutuva tukitaso, jäisi valtaosa pois ympäristösitoumuksesta,
ympäristöstalinisteilta jäisikin orgasmi saamatta. Ja se ei olisi hyvä. Pahantuuliseksi tulevat
ja silleen, ja alkavat kehittää Natura 2015 - järjestelmää. Eli oletan, että ensin luvataan
ja sitten leikataan, lisäksi tarkistuksissa sanktioidaan vain tyhmiltä, jotka yrittävät
tosissaan, mutta  eivät kekkaa porsaanreikiä. Jotka konstit kulkevat kuppiloiden
pimeissä  takanurkissa  suusta suuhun, kuiskutellen ja lippalakkia silmien päälle vedellen

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 05.03.15 - klo:19:35
Kyllä minustakin tuo "kauttaaltaan kasvulohkolla" antaa tarkastajalle melkoisen vallan päättää, miten asia tulkitaan.

Ei tuo "kauttaaltaan" ole se pahin, vaan se "peittävästi kauttaaltaan kasvulohkolla" on jo melkoisen vaativa juttu.
Sitä pitää oikeasti yrittää, varsinkin kuivilla savimailla, jossa viljankin orastuminen on siinä ja siinä. Viljan harvuudesta
harvoin sanktioidaan, mutta kerääjäkasvinpa himmeydestä hyvinkin ?

Huom. Ei koske Pohjanmaata eikä Sisä-Suomea.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: IsoPata - 05.03.15 - klo:22:17
Veikko kertoili kaupallisessa koulutustilaisuudessa, että keväällä voi ruksata kerääjäkasvin joka lohkolle, mutta jos ei 15.8. ole kerääjäkasvia todettavissa, pitää muistaa perua kerääjäkasvituki ko lohkoilta. Täten välttyy sanktioilta, mikäli se kerääjä ei menestynytkään. Ja tuet maksetaan aluksi täysimääräisinä, mutta jos rahat ei riitä ja joka vuosi ruksataan liikaa toimenpiteitä, niin ohjelmakauden loppupuolella tuet laskee.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Tupajumi - 05.03.15 - klo:22:27
Veikko kertoili kaupallisessa koulutustilaisuudessa, että keväällä voi ruksata kerääjäkasvin joka lohkolle, mutta jos ei 15.8. ole kerääjäkasvia todettavissa, pitää muistaa perua kerääjäkasvituki ko lohkoilta. Täten välttyy sanktioilta, mikäli se kerääjä ei menestynytkään. Ja tuet maksetaan aluksi täysimääräisinä, mutta jos rahat ei riitä ja joka vuosi ruksataan liikaa toimenpiteitä, niin ohjelmakauden loppupuolella tuet laskee.

Tuohan on aika reilu menettelytapa hallintoalamaisia kohtaan.   Kerrankin täytyy kiittää hallintoa tervejärkisestä menettelytavasta, vai löytääkö joku rutisemisen aihetta tästäkin?
Kuinkahan moni  uskaltaa "unohtaa"  tuon  perumisen, jos kerääjäkasvi ei sitten kasvakaan. ;D 8)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 05.03.15 - klo:22:31
Veikko kertoili kaupallisessa koulutustilaisuudessa, että keväällä voi ruksata kerääjäkasvin joka lohkolle, mutta jos ei 15.8. ole kerääjäkasvia todettavissa, pitää muistaa perua kerääjäkasvituki ko lohkoilta. Täten välttyy sanktioilta, mikäli se kerääjä ei menestynytkään. Ja tuet maksetaan aluksi täysimääräisinä, mutta jos rahat ei riitä ja joka vuosi ruksataan liikaa toimenpiteitä, niin ohjelmakauden loppupuolella tuet laskee.

Niinhän tuo varmaan pitikin olla, vähennetään vasta, kun ensin on
saatu viljelijät sitoutumaan. Eli tässä on ympäristöjärjestöjen
vähennetty lannoitus - kosto takana. Jos rahat loppuvat ,
ne sitten loppuvat. Jos taas ei oikein homma lähde käyntiin, pääsee
niistä vielä sitten nauttimaan neljäksi vuodeksi, keräyerien kautta. Voi elää
tavallaan turvallisin mielin, ja tarkkailla tilannetta.

Onko tuo nyt sitten viranomaista sitova ennakkopäätös siitä,
että kerääjäkasvien  valvontapäivä on juurikin tuo 15.08.
Ennen
ei siis tulla ? Ja katua siis saa. Onko katumismahdollisuutta
esimerkiksi suojavyöhykkeen puhdistamatta jättämisen osalta,
jos narahtaa, voi vaihtaa lennossa ympäristönurmeksi tai LHP:ksi ?

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Make - 05.03.15 - klo:23:18
Kasitonnarin alta ei kauhean ihmeelistä kerääjäkasvustoa synny. ::)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 05.03.15 - klo:23:25
Kasitonnarin alta ei kauhean ihmeelistä kerääjäkasvustoa synny. ::)

Juu ja kyllä kuustonnarisyysvehnänkin tai 5 tonnia tuottaneen kaurankin pahna, vaikka kuinka
saksalaisella puimurintehosilppurilla jauhettu, aika paksun putukerroksen siihen tuottaa. Eli oljenkorjuuta luvassa.

Rukilla en uskalla edes miettiä, miten hyvin se apila sieltä pahnasta lähtisi. Sitten olkirullien
hinta vielä. Ja nekö pitäisi saada takaisin sitten 1.10 siihen peltoon? Olkisilppuri, apevaunu ?

Vai olisiko tämä suorakylvökoneketjun kuningaslaite, olkiäes, onko se sallittu puinnin jälkeen ?

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Make - 05.03.15 - klo:23:31
Ei tuohon pahnankorjuua auta, vaan se tukahtuu jo kasvukaudella sen kasitonnarin alle.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 06.03.15 - klo:05:34
Ja lisäksi, 15.8 on viimeinen sallittu kylvöpäivä. Jos tarkastus tulee 16.8, miten ihmeessä voi löytää pellosta jotain timotein siementä, varsinkin sankan olkimassan seasta. On viranomainen tehnyt tästä itselleen lähes mahdotonta. Ai niin. Viljelijähän kai vastaa siitä, että 15.8 kylvetty timotei kasvaa peittävästi 16.8?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 06.03.15 - klo:07:14
Ja lisäksi, 15.8 on viimeinen sallittu kylvöpäivä. Jos tarkastus tulee 16.8, miten ihmeessä voi löytää pellosta jotain timotein siementä, varsinkin sankan olkimassan seasta. On viranomainen tehnyt tästä itselleen lähes mahdotonta. Ai niin. Viljelijähän kai vastaa siitä, että 15.8 kylvetty timotei kasvaa peittävästi 16.8?

Viljan sekaan piti kylvää viimeistää orasvaiheessa, viljelykasvin jälkeen voi kylvää viimeistään 15,08  :o
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 06.03.15 - klo:07:36
Lakiesityksestä lainattua:
"Kerääjäkasvi voidaan kylvää viljelykasvin aluskasviksi kylvön yhteydessä, tai viimeistään viljan orasvaiheessa. Kerääjäkasvi voidaan kylvää myös viljelykasvin korjuun jälkeen tai hieman ennen korjuuta."

Siis myöhäiselle kasville voi kylvää myös kasvustoon.
Tuli muuten mieleen, jos yritetään kerääjäkasvia johonkin myöhään valmistuvaan kasvustoon, jonka puinti saattaa venyä lokakuun alun tietämille, milloin se kattava kasvusto pitäisi todeta. Kannattaako edes hakea korvauksia tuossa tilanteessa. Huom. Mielestäni alus/kerääjäkasvit ovat jokatapauksessa hyödyllisiä. Mutta tuo oikeusturva säännöksissä vähän huolettaa. Näitä kysymyksiä pitää esittää koulutuksissa, jotta viestiä ongelmista saadaan eteenpäin. Tällä hetkellä tilanne näyttää siltä, että voit tehdä kaikkesi hyvän kerääjäkasviston aikaansaamiseksi, ja valvonta ei voi tulosta hyväksyä
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 06.03.15 - klo:09:11
Ihme säätämistä ja saivartelua tässäkin asiassa  ;D

Kylvätte keväällä ja kunnolla, niin se kasvusto on tasainen ja hyvä - menee läpi mahdollisessa tarkastuksessa. Kumma että sormi täytyy lykätä jokaiseen porsaanreikään vaikka porsas ei ole vielä edes syntynyt ja emakkokin on vielä tyhjänä  :P
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 06.03.15 - klo:09:28
Ihme säätämistä ja saivartelua tässäkin asiassa  ;D

Kylvätte keväällä ja kunnolla, niin se kasvusto on tasainen ja hyvä - menee läpi mahdollisessa tarkastuksessa. Kumma että sormi täytyy lykätä jokaiseen porsaanreikään vaikka porsas ei ole vielä edes syntynyt ja emakkokin on vielä tyhjänä  :P

Tää systeemihän on "iso paha susi ja kolme pientä porsaanreikää"   :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 06.03.15 - klo:10:55
Lakiesityksestä lainattua:
"Kerääjäkasvi voidaan kylvää viljelykasvin aluskasviksi kylvön yhteydessä, tai viimeistään viljan orasvaiheessa. Kerääjäkasvi voidaan kylvää myös viljelykasvin korjuun jälkeen tai hieman ennen korjuuta."

Siis myöhäiselle kasville voi kylvää myös kasvustoon.
Tuli muuten mieleen, jos yritetään kerääjäkasvia johonkin myöhään valmistuvaan kasvustoon, jonka puinti saattaa venyä lokakuun alun tietämille, milloin se kattava kasvusto pitäisi todeta. Kannattaako edes hakea korvauksia tuossa tilanteessa. Huom. Mielestäni alus/kerääjäkasvit ovat jokatapauksessa hyödyllisiä. Mutta tuo oikeusturva säännöksissä vähän huolettaa. Näitä kysymyksiä pitää esittää koulutuksissa, jotta viestiä ongelmista saadaan eteenpäin. Tällä hetkellä tilanne näyttää siltä, että voit tehdä kaikkesi hyvän kerääjäkasviston aikaansaamiseksi, ja valvonta ei voi tulosta hyväksyä

Niin siis siksi tuo vilja on nimenomaisesti ja erikseen mainittu, että viljalla on viimeistään orasvaiheessa sallittu, ei myöhempään, vaikka muilla viljelykasveilla sallitaan korjuun jälkeen. Tämä koskee siis korvattavan toimenpiteen sallittua tapaa. Omaan piikkiin voi kylvää milloin haluaa. Ja niin itse ajattelin koittaa, eri aikoina.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 06.03.15 - klo:11:16
Se kyllä on kumma kun näitä myöhäisherännäisiä alkaa tippua, että ei se taidakaan olla ihan hyvä juttu tämä ? Sellaiselle, joka haluaa tehdä hommat "by the book" on ollut täyttä tuskaa katsoa epämääräisiä ja tulkinnanvaraisia prototyyppiohjeita. Suuri ongelma on se, että kansa ei ymmärrä tämän uuden toimenpidekohtaisen ympäristökorvauksen ja vanhan ympäristötuen lisätoimenpiteen kokotila(palkkio)tuen eroa. Ja vaivaa myös näköjään hallinnonkin ohjeita väsäävää väkeä.

Kun tutkii ajatuksella kauden 2000 ja 2007 ympäristösitoumuksia ja erityisympäristötukia, sekä vielä vanhempien kausien velvoitekesantoja, niin sieltä näkyy, miten viherryttämis - ja ympäristösitoumuspaperit on vanhoista kopioitu tähän uuteen järjestelmään suunnittelun pohjaksi, miettimättä sitä, että rahaa on niukasti, kyse ei ole tuesta vaan jostakin, mitä tehdään enemmän ja tarkemmin, verrattuna siihen, että tukea ei olisi. Ja sitten vielä tuo tuki tuen päälle, ongelma, jota ei ole riittävän selvästi vielä kerrottu, mitä järkeä siinä on, kun rahat loppuvat heti. Luomussakin juuri tuo viherlannoitus, kun se jo on valmiiksi luomun perusmenetelmä, ei siitä palkita, kun se pitää muutenkin tehdä. Mutta ahne vehnä-lumi-vehnä - kierron viljelijä joutuu siirtymään epämukavuusalueelle viherlannoitusnurmia pyöritellessään, niin siitä sitten maksetaan.

Kerääjäkasvitoimenpiteen kustannuskorvauksen ajatteleminen itsestään selväksi tueksi, jossa muotovaatimukset eli rastin klikkaaminen ja pelkkä siemenen pöllyttely ratkaisee, ei ole tämän ympäristökorvauksen hengen mukainen. Jos taas ulkokultaiselle ketkulle tulee raha ihan samalla tavalla, verrattuna huolelliseen suojakasvikylväjään, jolla vihertää puinnin jälkeen kuin laidun konsanaan, silloin kyllä suutun.   >:(  Tällöin hallinto olisikin yhteistoiminnassa tällaisen toimintamallin kanssa, olemme lopultakin siirtyneet kreikkalaiseen hallintokulttuuriin.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 06.03.15 - klo:11:46

Ei kai nuo rahat voi mitenkään kesken loppua, kun nyt näyttäis olevan paljon nuota valveutuneita, jotka eivät sitoudu koko ympäristöohjelmaan. Tukitasot voi jopa kerääjäkasveillakin nousta   :P   :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 06.03.15 - klo:11:56

Ei kai nuo rahat voi mitenkään kesken loppua, kun nyt näyttäis olevan paljon nuota valveutuneita, jotka eivät sitoudu koko ympäristöohjelmaan. Tukitasot voi jopa kerääjäkasveillakin nousta   :P   :D

Juu sitten kun se kerääjäkasvituki oikein korkeaksi nousee, alkavat luonnonhoitopellot ja
joutomaat vaihtua harvalle ohrakasvustolle, apilansiemen siellä jossakin mulloksella.

Siinä vaiheessa viimeistään joku kääntää rattia toiseen suuntaan.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: IsoPata - 06.03.15 - klo:12:25
Ja lisäksi, 15.8 on viimeinen sallittu kylvöpäivä. Jos tarkastus tulee 16.8, miten ihmeessä voi löytää pellosta jotain timotein siementä, varsinkin sankan olkimassan seasta. On viranomainen tehnyt tästä itselleen lähes mahdotonta. Ai niin. Viljelijähän kai vastaa siitä, että 15.8 kylvetty timotei kasvaa peittävästi 16.8?

Niin vielä tarkennuksena, että tosiian viimeinen kylvöpäivä on 15.8. ja voi kylvää täten esim aikaisen ohran jälkeen. Siitä tuli varmistus. Tarkistus voi tulla tämän päivän ja 30.9. välisenä aikana. Toki jos tarkistus tulee 16.8. ja esittää että on kylvetty edellisenä päivänä, niin olettaisin että tällöin joutuu todistamaan tuohon 30.9. mennessä esim kuvallisesti, että siellä on oikeasti jotain kasvanutkin.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 06.03.15 - klo:12:30
Ja lisäksi, 15.8 on viimeinen sallittu kylvöpäivä. Jos tarkastus tulee 16.8, miten ihmeessä voi löytää pellosta jotain timotein siementä, varsinkin sankan olkimassan seasta. On viranomainen tehnyt tästä itselleen lähes mahdotonta. Ai niin. Viljelijähän kai vastaa siitä, että 15.8 kylvetty timotei kasvaa peittävästi 16.8?

Niin vielä tarkennuksena, että tosiian viimeinen kylvöpäivä on 15.8. ja voi kylvää täten esim aikaisen ohran jälkeen. Siitä tuli varmistus. Tarkistus voi tulla tämän päivän ja 30.9. välisenä aikana. Toki jos tarkistus tulee 16.8. ja esittää että on kylvetty edellisenä päivänä, niin olettaisin että tällöin joutuu todistamaan tuohon 30.9. mennessä esim kuvallisesti, että siellä on oikeasti jotain kasvanutkin.

Ai siis onko Mavin sivuilla jo tämä. Sitten se "viimeistään viljan orasvaiheessa" pitää poistaa tekstistä.
Nyt voin sitten jo myöntää, että helposta tukirahasta on kyse.

Sitten ei kyllä ole mitään perustetta kieltää kerääjäkasvivalikomasta viljojakaan. Kylvö olisi helpompaa,
taloissa, joissa on Sampo, ei kuulemma tarvitse investoida uuteen kalustoon lainkaan. Vihreätä on. 

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 06.03.15 - klo:12:32
Tästä kokonaisuudesta on tulossa opas. Mulla on taittovaiheen "luonnos" PDF-muodossa.

Nimeltään "Pellon käytön vaihtoehtoja -opas". Kai tuohon linkki löytyy, ellei vielä, niin varmaan ihan lähitulevaisuudessa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 06.03.15 - klo:12:43
Tästä kokonaisuudesta on tulossa opas. Mulla on taittovaiheen "luonnos" PDF-muodossa.

Nimeltään "Pellon käytön vaihtoehtoja -opas". Kai tuohon linkki löytyy, ellei vielä, niin varmaan ihan lähitulevaisuudessa.

Mistä niitä saa.

"Vaihtoehtoja pellonkäyttöön - Maaseutuverkoston opas on vuodelta 2010". Onko tämä uusi versio jossakin VIP-jakelussa ? Eli jäsenyys johonkin järjestöön ? Mihin ? Pro-Agrian sivuilla se näkyy olevan. Mutta uutta ei missään.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 06.03.15 - klo:12:55
Ja lisäksi, 15.8 on viimeinen sallittu kylvöpäivä. Jos tarkastus tulee 16.8, miten ihmeessä voi löytää pellosta jotain timotein siementä, varsinkin sankan olkimassan seasta. On viranomainen tehnyt tästä itselleen lähes mahdotonta. Ai niin. Viljelijähän kai vastaa siitä, että 15.8 kylvetty timotei kasvaa peittävästi 16.8?

Niin vielä tarkennuksena, että tosiian viimeinen kylvöpäivä on 15.8. ja voi kylvää täten esim aikaisen ohran jälkeen. Siitä tuli varmistus. Tarkistus voi tulla tämän päivän ja 30.9. välisenä aikana. Toki jos tarkistus tulee 16.8. ja esittää että on kylvetty edellisenä päivänä, niin olettaisin että tällöin joutuu todistamaan tuohon 30.9. mennessä esim kuvallisesti, että siellä on oikeasti jotain kasvanutkin.

No nyt menee liian helpoksi, rypsinsiemenet huiskalla ja lapiorullaa tai lautasta päälle, thats it  :)
Saa vielä kasvipeitteisyystuetkin päälle  :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 06.03.15 - klo:13:08
No nyt menee liian helpoksi, rypsinsiemenet huiskalla ja lapiorullaa tai lautasta päälle, thats it  :)
Saa vielä kasvipeitteisyystuetkin päälle  :D

Joo kyllä nyt alkaa kulmakarvat mullakin nousta  :o

Keräsin Maaseutumediasta kerääjäkasvit-kuohaa, uusin ylimpänä.

260 kerääjäkasvin saa päättää kemiallisesti 15.9. alkaen mutta muokata 1.10. alkaen.
259 kerääjäkasvin pitää olla keräyskunnossa 1.10 asti.
254 Kerääjäkasvin avulla ei saa perustaa seuraavan vuoden nurmea.
252 kerääjäkasvin voi perustaa rypsin, viljan ja muiden yksivuotisten kanssa
235 kerääjäkasvin tuki ei alene tänä vunna
233 kerääjäkasviluetteloon lisätään uusia kasveja, kerääjäkasveja voisivat siten olla:
    italianraiheinä tai muu nurmiheinä, apila, muu nurmipalkokasvi, öljyretikka,
    muokkausretiisi tai muu ristikukkainen öljykasvi
tai näiden seos.
230 kerääjäkasvien tuki...maksetaan kaikille hehtaareille, joilla kerääjäkasviehto täyttyy.
    Jos 100 hehtaarilla kerääjäkasviehto täytyy, maksetaan 100 hehtaarille.
215 kerääjäkasvien ehtoja ollaan täsmentämässä, että kerääjäkasveja voi käyttää
    vain yksivuotisten kasvien viljelyssä eikä sen avulla saa perustaa
    mitään seuraavan vuoden satokasvia.
213 kerääjäkasvitoimenpidettä voi toteuttaa kaikilla niillä lohkoilla, joilla se on ehtojen mukaan mahdollista.
212 kerääjäkasvin rounduppaus...pitää odottaa. Kerääjäkasvin voi päättää vasta 1.10. alkaen.
167 kerääjäkasvilla ei voi perustaa seuraavan vuoden nurmea. Mutta jos ei
    hae lohkolle kerääjäkasvi –toimenpiteen korvausta, silloin voi.
148 keräjäkasvitukeen varattu potti...toistaiseksi on vain tämä tieto, että
    100 euroa/ha maksetaan eikä hehtaareja ole rajoitettu...maaseutuohjelman
    tavoiteala 76 000 ha
145 kerääjäkasvin kemialliseen päättämiseen odotetaan Mavilta
    vastausta viimeistään sitoumusehtoihin tai hakuohjeisiin.
143 kerääjäkasville saako levittää lietelantaa syyskuun lopulla
    peltoon multaamalla...tämäkin varmaan kerrotaan viimeistään
    sitoumusehdoissa tai hakuohjeissa.
136 ympäristösitoumuksen ulkopuoelle jääminen...sen 54 euroa tai 58 euroa/ha menettää,
    jos sitten kerääjäkasvi ei innosta. Lohkot pysyy korvauskelpoisina myös ympissä.
121 kaikkiin lohkoihin saa kylvää kerääjäkasvin ja ilmoittaa lohkot ko. kerääjäkasvitoimenpiteelle.
113 kerääjäkasvin minimikilomäärä; MMMa -luonnoksessa ei ole kilomääriä,
    mutta on vaatimus että kasvustoa on oltava kauttaaltaan koko kasvulohkolla.
111 ravinteiden tasapainoinen käyttö, korvaus ..maksetaan, eli yhteensä 154
    euroa/ha lohkoille, joille ilmoitetaan kerääjäkasvi.
...sitten on jo vanhoja neuvoja vuoden 2014 puolelta.

Vielä ei ollut tietoa, että viljoillekin saa sängelle laittaa. Saako myös muokata
kylvön helpottamiseksi ? Se onkin olennainen kysymys. Toisaalta, suorakylvö kun
ei ole enää lietteen multaamista, ei se sitten ole kerääjäkasvin muokkaamistakaan.

Tämä tieto, että viljalla saa 15.08 mennessä vasta kylvää kerääjäkasvit, on aika paukku !
Ohran jälkeen kylvää suorakylvösyyskylvöisen kasvin 15.8. + heinänsiemenen,
kerääjäkasvi sekaan. Saa tuen sekä ohrasta että seuraavan vuoden kasvista, 
YHDELLÄ KYLVÖLLÄ !!!! Tuo yksivuotis-rajoitus, se on hiukan tietty sotkemassa
kuvioita.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 06.03.15 - klo:13:23

Alkaa jo pikkasen hymyilyttään tää pallottelu  :D

Viiden vuoden päästä ollaan viisaampia  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 06.03.15 - klo:13:32
Tästä kokonaisuudesta on tulossa opas. Mulla on taittovaiheen "luonnos" PDF-muodossa.

Nimeltään "Pellon käytön vaihtoehtoja -opas". Kai tuohon linkki löytyy, ellei vielä, niin varmaan ihan lähitulevaisuudessa.

Mistä niitä saa.

"Vaihtoehtoja pellonkäyttöön - Maaseutuverkoston opas on vuodelta 2010". Onko tämä uusi versio jossakin VIP-jakelussa ? Eli jäsenyys johonkin järjestöön ? Mihin ? Pro-Agrian sivuilla se näkyy olevan. Mutta uutta ei missään.

-SS-

No just kirjoitin että se on taittovaiheessa ja on varmaan lähipäivinä tulossa jakeluun  ;D

Laitan linkin kun se tulee/jos muistan. Mutta tuolla nimellä sitä voi etsiä. Siis lähipäivinä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: taisker - 06.03.15 - klo:14:06
älkää jännittäkö viskalla timppaa ja puolenmetrin pahnan alla jotaki kuollutta ja yksi vihree niin sakot ei oo tukee isommat eli +-0 jos tarkastus sattuu muute tulee 100 että tärähtää ja kulut nolla kyntää meinäsin kyllä jo syyskuussa vaikka seki on kielletty tulkoot kyttään ei haittaa
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 06.03.15 - klo:14:09
älkää jännittäkö viskalla timppaa ja puolenmetrin pahnan alla jotaki kuollutta ja yksi vihree niin sakot ei oo tukee isommat eli +-0 jos tarkastus sattuu muute tulee 100 että tärähtää ja kulut nolla kyntää meinäsin kyllä jo syyskuussa vaikka seki on kielletty tulkoot kyttään ei haittaa

 ;D ;D  taisker, "the Greek"

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: kepsi - 07.03.15 - klo:12:27
Ja lisäksi, 15.8 on viimeinen sallittu kylvöpäivä. Jos tarkastus tulee 16.8, miten ihmeessä voi löytää pellosta jotain timotein siementä, varsinkin sankan olkimassan seasta. On viranomainen tehnyt tästä itselleen lähes mahdotonta. Ai niin. Viljelijähän kai vastaa siitä, että 15.8 kylvetty timotei kasvaa peittävästi 16.8?

Niin vielä tarkennuksena, että tosiian viimeinen kylvöpäivä on 15.8. ja voi kylvää täten esim aikaisen ohran jälkeen. Siitä tuli varmistus. Tarkistus voi tulla tämän päivän ja 30.9. välisenä aikana. Toki jos tarkistus tulee 16.8. ja esittää että on kylvetty edellisenä päivänä, niin olettaisin että tällöin joutuu todistamaan tuohon 30.9. mennessä esim kuvallisesti, että siellä on oikeasti jotain kasvanutkin.

Ai siis onko Mavin sivuilla jo tämä. Sitten se "viimeistään viljan orasvaiheessa" pitää poistaa tekstistä.
Nyt voin sitten jo myöntää, että helposta tukirahasta on kyse.

Sitten ei kyllä ole mitään perustetta kieltää kerääjäkasvivalikomasta viljojakaan. Kylvö olisi helpompaa,
taloissa, joissa on Sampo, ei kuulemma tarvitse investoida uuteen kalustoon lainkaan. Vihreätä on. 

-SS-

Eiköhän koko ajan ole tarkoitettu, että viljalla viimeinen kerääjäkasvin kylvöpäivä on 15.8.  Mutta jos viljalla kerääjäkasvi kylvetään aluskasviksi niin silloin kylvö viimeistään viljan orasvaiheessa. Eli tuota 15.8. takarajaa voi käyttää silloin kun kylvetään sadonkorjuun jälkeen (ei enää aluskasviksi). Kyllähän viljakin on viljelykasvi. Näin itse olen mieltänyt!
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 07.03.15 - klo:12:44
Ja lisäksi, 15.8 on viimeinen sallittu kylvöpäivä. Jos tarkastus tulee 16.8, miten ihmeessä voi löytää pellosta jotain timotein siementä, varsinkin sankan olkimassan seasta. On viranomainen tehnyt tästä itselleen lähes mahdotonta. Ai niin. Viljelijähän kai vastaa siitä, että 15.8 kylvetty timotei kasvaa peittävästi 16.8?

Niin vielä tarkennuksena, että tosiian viimeinen kylvöpäivä on 15.8. ja voi kylvää täten esim aikaisen ohran jälkeen. Siitä tuli varmistus. Tarkistus voi tulla tämän päivän ja 30.9. välisenä aikana. Toki jos tarkistus tulee 16.8. ja esittää että on kylvetty edellisenä päivänä, niin olettaisin että tällöin joutuu todistamaan tuohon 30.9. mennessä esim kuvallisesti, että siellä on oikeasti jotain kasvanutkin.

Ai siis onko Mavin sivuilla jo tämä. Sitten se "viimeistään viljan orasvaiheessa" pitää poistaa tekstistä.
Nyt voin sitten jo myöntää, että helposta tukirahasta on kyse.

Sitten ei kyllä ole mitään perustetta kieltää kerääjäkasvivalikomasta viljojakaan. Kylvö olisi helpompaa,
taloissa, joissa on Sampo, ei kuulemma tarvitse investoida uuteen kalustoon lainkaan. Vihreätä on. 

-SS-

Eiköhän koko ajan ole tarkoitettu, että viljalla viimeinen kerääjäkasvin kylvöpäivä on 15.8.  Mutta jos viljalla kerääjäkasvi kylvetään aluskasviksi niin silloin kylvö viimeistään viljan orasvaiheessa. Eli tuota 15.8. takarajaa voi käyttää silloin kun kylvetään sadonkorjuun jälkeen (ei enää aluskasviksi). Kyllähän viljakin on viljelykasvi. Näin itse olen mieltänyt!

Ohjeissa pitää olla erotettu aluskasvi ja kerääjäkasvi sitten.
On ristiriitaista mainita "viimeistään viljan orasvaiheessa", koska
seuraavat lauseet toimivat myös viljalla sitten, jos viljelykasvi
toimii kasvilajista riippumatta:

"Kerääjäkasvi on kylvettävä viimeistään 15 päivänä elokuuta.
...Kerääjäkasvia on viljeltävä joko samanaikaisesti viljelykasvin
kanssa tai se on kylvettävä viljelykasvin sadonkorjuun jälkeen.
"

Minkä itun takia siinä sitten muuta ohjetta tarvitaan ?

Mavilla on tässä ongelma tehdessään selvästä asiasta hämärän, ei lukijalla
ole velvollisuus ottaa valvontariskiä epämääräisen ohjeen takia !

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 07.03.15 - klo:13:32
2007-2013 tukioppaassa on tosiaan tämä sadonkorjuun jälkeen tehty kerääjäkasvin kylvö mainittu.
"Kerääjäkasvin kylvö sadonkorjuun jälkeen tapahtuu suorakylvönä tai sänkimuokkauksen jälkeen. "

Eli sänkimuokkaus poistaa olkiongelman. Se poistaa itävyysongelmat. Poistaa kapean työleveyden ja ruiskutusurien ongelman.

Tässä taas on vedätetty meikäläistä tyhmää. Olisi vaan pitänyt ottaa tuo vanha kerääjäkasvitoimenpiteen ohje ja tajuta, että sitähän se mavin suunnitelija tavaa ja kopioi leikkaa-liimaa menetelmällä, kun ei iske alkaa uudestaan kirjaamaan loogista rakennetta tekstille. Otetaanpas ohra ja kaura pois kasvilistasta. Liian helppoa olisi. Sitten jätetään seuraava pois vanhoista tukiehdoista: "Kerääjäkasveilla tarkoitetaan varsinaisen viljelykasvin kylvön yhteydessä kylvettävää aluskasvia tai varsinaisen viljelykasvin sadonkorjuun jälkeen kylvettävää pyydyskasvia. Aluskasvia käytetään tavallisesti viljan viljelyn yhteydessä ja pyydyskasveja varhaisperunan tai varhaisvihannesten kasvatuksen yhteydessä."

Eli aikaisemmalla ohjelmakaudella oli selvät pelisäännöt, mutta lisäksi oli sänkimuokkaus siis vaihtoehtona pyydyskasvin kylvöönkin (oli se sana "tavallisesti", näetsen ) . Nyt on poistettu rivejä ja lisätty toisia asioita, eikä ole kuitenkaan varmuutta, saako viljalle samalla tavalla pyydyskasveja kylvää sängelle.

Tuota nimittäin ajattelin kokeila ihan omaan piikkiin, sänkimuokatulle ruismaalle kylvettyä typensitojaa säästetään kevääksi sänkiäestetylle lohkolle.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: kepsi - 07.03.15 - klo:13:57
Kieltämättä Mavilta epäselvää kirjallista "antia". Ehkä tuossa pääajatuksena on kuitenkin ollut rajata kerääjäkasvin kylvöajankohtaa siten, että kerääjäkasvin siemenen multaus on kylvövaiheessa mahdollista. Vrt. viljan orasvaiheessa mahdollista kerääjäkasvin siemenen multaaminen esim. rikkakasviäkeellä mutta sen jälkeen ennen sadonkorjuuta multaaminen ei onnistu.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 07.03.15 - klo:14:00
Tää alkaa olemaan jo liian vaikeeta koko kerääjäkasvi-härdelli osalle porukasta.

Jumalauta, ostaa sallitut siemenet, kylvää ne ja lopettaa kasvuston 1.10.

MIkä on ongelma????????

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 07.03.15 - klo:14:16
Tää alkaa olemaan jo liian vaikeeta koko kerääjäkasvi-härdelli osalle porukasta.

Jumalauta, ostaa sallitut siemenet, kylvää ne ja lopettaa kasvuston 1.10.

MIkä on ongelma????????

No millai sää ne kylvät?
Mullapas on jo kaksi mahdollisuutta valmiina, joten helppoo kuin heinän teko  :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Tupajumi - 07.03.15 - klo:14:18
Tää alkaa olemaan jo liian vaikeeta koko kerääjäkasvi-härdelli osalle porukasta.

Jumalauta, ostaa sallitut siemenet, kylvää ne ja lopettaa kasvuston 1.10.

MIkä on ongelma????????

Ongelma on siinä, kun yksinkertainen asia yritetään, lähinnä äsässän johdolla, vääntää mahdollisimman monimutkaiseksi.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 07.03.15 - klo:14:27
Tää alkaa olemaan jo liian vaikeeta koko kerääjäkasvi-härdelli osalle porukasta.

Jumalauta, ostaa sallitut siemenet, kylvää ne ja lopettaa kasvuston 1.10.

MIkä on ongelma????????

Ongelma on siinä, kun yksinkertainen asia yritetään, lähinnä äsässän johdolla, vääntää mahdollisimman monimutkaiseksi.

-ZZ- kirjoittaa asiaa, nuo "lakitekstit" on liian tulkinnanvaraisia, ne antaa valvojille mahdollisuuden sanktioida viljelijää, vaikka miten yrittäis hyvin homman hoitaa. Possun röörejä on liikaa. Lakiahan luetaan niinkuin se kirjoitetaan.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: taisker - 07.03.15 - klo:14:59
täähä vaan helpottuu ku eka puit rukiin pois vetäset hankmolla sentistä niin kaikki kahut itää ja pelto vihree kuukauden päästä voi vinetto ja rahaa ropisee kyl meinaan aika fakiiri on semmonen tarkastaja joka voi todeta että tähä ei ookka mukamas kylvetty ja sitten viä saa kyntää NAURATTAA jo etukäteen
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Ripcord - 07.03.15 - klo:15:03
täähä vaan helpottuu ku eka puit rukiin pois vetäset hankmolla sentistä niin kaikki kahut itää ja pelto vihree kuukauden päästä voi vinetto ja rahaa ropisee kyl meinaan aika fakiiri on semmonen tarkastaja joka voi todeta että tähä ei ookka mukamas kylvetty ja sitten viä saa kyntää NAURATTAA jo etukäteen

No mut jos tekiskin niin, että kylvää rukiin 15.8. ja samalla lurauttaa sekaan 3 kg rypsinsiementä. 15.9. päättää kerääjäkasvin elämän kemiallisesti express napilla.
Tai antaa talven hoitaa....
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: taisker - 07.03.15 - klo:15:13
täähä vaan helpottuu ku eka puit rukiin pois vetäset hankmolla sentistä niin kaikki kahut itää ja pelto vihree kuukauden päästä voi vinetto ja rahaa ropisee kyl meinaan aika fakiiri on semmonen tarkastaja joka voi todeta että tähä ei ookka mukamas kylvetty ja sitten viä saa kyntää NAURATTAA jo etukäteen

No mut jos tekiskin niin, että kylvää rukiin 15.8. ja samalla lurauttaa sekaan 3 kg rypsinsiementä. 15.9. päättää kerääjäkasvin elämän kemiallisesti express napilla.
Tai antaa talven hoitaa....
jep jep lisää vaihtoehtoja en siinä per kele tarkastajalla kattomista ku mää rupeen esittään kaikia näitä tässähä rupee kohta oikeen toivoon niitä tontille niin päästäs kinaan
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 07.03.15 - klo:15:15
Aikainen ohra, aikainen kylvö ja aikainen puinti. Puimurin säätö sille mallille että 10-20 jyvää kämmenen alueella. Silloin tulee jo puidessa kerääjä kasvi kylvettyä. ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 07.03.15 - klo:15:42
täähä vaan helpottuu ku eka puit rukiin pois vetäset hankmolla sentistä niin kaikki kahut itää ja pelto vihree kuukauden päästä voi vinetto ja rahaa ropisee kyl meinaan aika fakiiri on semmonen tarkastaja joka voi todeta että tähä ei ookka mukamas kylvetty ja sitten viä saa kyntää NAURATTAA jo etukäteen

Heinämaata ei saanut kerääjästä seuraavaksi vuodeksi perustaa. Kait Ruis- ja syysrypsimaan saa  8)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 07.03.15 - klo:15:45
Pitääkö noista kerääjäkasveista kerätä kerääjäkasvio todisteeksi tarkastajalle  ???

Prässätä 2 kutakin lajia ja sit laminoida ne vielä lohkokorttien liitteeksi  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 07.03.15 - klo:15:49
Pitääkö noista kerääjäkasveista kerätä kerääjäkasvio todisteeksi tarkastajalle  ???

Prässätä 2 kutakin lajia ja sit laminoida ne vielä lohkokorttien liitteeksi  ;D

Pitää.  Se on herbaario  ::)
Ei herba baari  :-\
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 07.03.15 - klo:17:55
täähä vaan helpottuu ku eka puit rukiin pois vetäset hankmolla sentistä niin kaikki kahut itää ja pelto vihree kuukauden päästä voi vinetto ja rahaa ropisee kyl meinaan aika fakiiri on semmonen tarkastaja joka voi todeta että tähä ei ookka mukamas kylvetty ja sitten viä saa kyntää NAURATTAA jo etukäteen

Heinämaata ei saanut kerääjästä seuraavaksi vuodeksi perustaa. Kait Ruis- ja syysrypsimaan saa  8)

Joo miten sitten tämä uusi muutos sänkimuokkauselle kylvöstä sopii tämän Maaseutumedien Veikon mainitsemaan
"kerääjäkasvien ehtoja ollaan täsmentämässä,
että kerääjäkasveja voi käyttää vain yksivuotisten
kasvien viljelyssä eikä sen avulla saa perustaa
mitään seuraavan vuoden satokasvia."

Tarkoittanee vain nurmea, apilaa, syysrypsiä, kerääjäkasvista viljelykasviksi - tavoitteella ?

Tuo sänkimuokkaus, kyntö aikaisen ohran jälkeen, rukiiinkylvö rypsin/valkoapilan kanssa, sehän voisi toimiakin. Ruiskutus 15.09. Expressiä ja muuta mahdollista, todellakin, tulee pienet saunakukan alutkin hoideltua samalla.

Mut tätähän voi tehdä ihan itsekseenkin, ilman kerjuuta, ei meikäläistä huoleta. Näyttää vähän siltä, että se 15 - 24 m levittimien hankinta, sopivaksi kasvustokylvön ajouriin, on ollut joiltakin ehkä sitten turhaa ennakointia...?  3 - 4 kpl suppilloita puomiin meinaavat kiinnittää..ja semmoista viritystä. Eikä tarvii sitä johdeeren ajosilppurin pöytääkään puimaan hankkia  ;D

Varsinkin syysviljakulttuurissa ihan toimiva, tuo syksyllä pyydyskasvin kylvö. Joko viljankylvökselle tai sitten ihan muutoin vaan kiertoon. Pääsevät Vihdin ja Liedon ja Hollolankin syysviljamaat nauttimaan kerääjäkasvituista, Broadway-ohjelmasta huolimatta ?

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 07.03.15 - klo:18:12

Tuo sänkimuokkaus, kyntö aikaisen ohran jälkeen, rukiiinkylvö rypsin/valkoapilan kanssa, sehän voisi toimiakin. Ruiskutus 15.09. Expressiä ja muuta mahdollista, todellakin, tulee pienet saunakukan alutkin hoideltua samalla.

-SS-

Apilaa vaan. Saa ohrasatovuodelta kerääjätuen ja vielä seuraavalta ruissatovuodelta, yhdellä kylvöllä. Lievä expressi MCPA vasta keväällä rukiille, ettei apila kuole.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 07.03.15 - klo:19:31
Tää alkaa olemaan jo liian vaikeeta koko kerääjäkasvi-härdelli osalle porukasta.

Jumalauta, ostaa sallitut siemenet, kylvää ne ja lopettaa kasvuston 1.10.

MIkä on ongelma????????

No millai sää ne kylvät?
Mullapas on jo kaksi mahdollisuutta valmiina, joten helppoo kuin heinän teko  :D

Osan sekotan viljansiementen joukkoon ja osan ajan sähköhuiskalla. Katotaan sit kumpi on parempi.

italialainen varmaan siemenenen sekaan ja valkoapila huiskalla.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 07.03.15 - klo:19:35
täähä vaan helpottuu ku eka puit rukiin pois vetäset hankmolla sentistä niin kaikki kahut itää ja pelto vihree kuukauden päästä voi vinetto ja rahaa ropisee kyl meinaan aika fakiiri on semmonen tarkastaja joka voi todeta että tähä ei ookka mukamas kylvetty ja sitten viä saa kyntää NAURATTAA jo etukäteen

Heinämaata ei saanut kerääjästä seuraavaksi vuodeksi perustaa. Kait Ruis- ja syysrypsimaan saa  8)

Joo miten sitten tämä uusi muutos sänkimuokkauselle kylvöstä sopii tämän Maaseutumedien Veikon mainitsemaan
"kerääjäkasvien ehtoja ollaan täsmentämässä,
että kerääjäkasveja voi käyttää vain yksivuotisten
kasvien viljelyssä eikä sen avulla saa perustaa
mitään seuraavan vuoden satokasvia."

Tarkoittanee vain nurmea, apilaa, syysrypsiä, kerääjäkasvista viljelykasviksi - tavoitteella ?

Tuo sänkimuokkaus, kyntö aikaisen ohran jälkeen, rukiiinkylvö rypsin/valkoapilan kanssa, sehän voisi toimiakin. Ruiskutus 15.09. Expressiä ja muuta mahdollista, todellakin, tulee pienet saunakukan alutkin hoideltua samalla.

Mut tätähän voi tehdä ihan itsekseenkin, ilman kerjuuta, ei meikäläistä huoleta. Näyttää vähän siltä, että se 15 - 24 m levittimien hankinta, sopivaksi kasvustokylvön ajouriin, on ollut joiltakin ehkä sitten turhaa ennakointia...?  3 - 4 kpl suppilloita puomiin meinaavat kiinnittää..ja semmoista viritystä. Eikä tarvii sitä johdeeren ajosilppurin pöytääkään puimaan hankkia  ;D

Varsinkin syysviljakulttuurissa ihan toimiva, tuo syksyllä pyydyskasvin kylvö. Joko viljankylvökselle tai sitten ihan muutoin vaan kiertoon. Pääsevät Vihdin ja Liedon ja Hollolankin syysviljamaat nauttimaan kerääjäkasvituista, Broadway-ohjelmasta huolimatta ?

-SS-

Entäs suojakaista? Sehän ei ole "satokasvi" ja hallintohan itse määrää sen kerämään pois. ::)

Sori! Suojavyöhyke!
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 07.03.15 - klo:19:54
Tää alkaa olemaan jo liian vaikeeta koko kerääjäkasvi-härdelli osalle porukasta.

Jumalauta, ostaa sallitut siemenet, kylvää ne ja lopettaa kasvuston 1.10.

MIkä on ongelma????????

No millai sää ne kylvät?
Mullapas on jo kaksi mahdollisuutta valmiina, joten helppoo kuin heinän teko  :D

Osan sekotan viljansiementen joukkoon ja osan ajan sähköhuiskalla. Katotaan sit kumpi on parempi.

italialainen varmaan siemenenen sekaan ja valkoapila huiskalla.

Italia menee liian syvälle ja apilas liian pintaan, kumpikaan ei onnistu  :-\
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: IsoPata - 08.03.15 - klo:10:53
Tää alkaa olemaan jo liian vaikeeta koko kerääjäkasvi-härdelli osalle porukasta.

Jumalauta, ostaa sallitut siemenet, kylvää ne ja lopettaa kasvuston 1.10.

MIkä on ongelma????????

No millai sää ne kylvät?
Mullapas on jo kaksi mahdollisuutta valmiina, joten helppoo kuin heinän teko  :D

Osan sekotan viljansiementen joukkoon ja osan ajan sähköhuiskalla. Katotaan sit kumpi on parempi.

italialainen varmaan siemenenen sekaan ja valkoapila huiskalla.

Italia menee liian syvälle ja apilas liian pintaan, kumpikaan ei onnistu  :-\

Piensiemen laatikon putket roikkumaan vapaasti ja sieltä pudottaa molemmat pintaan ennen jyräpyöriä ja jälkiharaa. On ennenkin toiminut hyvin, niin miksi muuttamaan hyvää systeemiä. Siemenkustannus 20€/ha niin pakko tuota on alkaa harrastamaan niin paljon kuin mahdollista.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Mopomies - 08.03.15 - klo:13:07
Kerääjäkasvin on ensisijaisesti tarkoitus kerätä satokasvilta jääneitä liukoisia ravinteita, sekä talven yli ollessaan vähentää eroosiota.

Älkäähän nyt taas hömppäheinäilkö liikaa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 08.03.15 - klo:13:14
Kerääjäkasvin on ensisijaisesti tarkoitus kerätä satokasvilta jääneitä liukoisia ravinteita, sekä talven yli ollessaan vähentää eroosiota.

Älkäähän nyt taas hömppäheinäilkö liikaa.

Kerääjäkasvin sato ja vaikutus on AINOASTAAN 100€ rahakorvaus, mitään vaikutusta ei pidä pyrkiä tekemään, koska sen saa ihan hyvin normiviljelyllä, parhaiten monivuotisella nurmella, LHP:llä/suojakaistalla, viherkesannoilla ja ainakin kerääjäkasvien veroisesti syyskylvöisillä satokasveillakin. Esimerkiksi järkevä talvipeitteinen syysvilja ei käytännössä helposti saa sadan euron kerääjäkasvitukea, vaikka kerää ja vastustaa eroosiota.

Se, että sadontuottoon pyrkivä viljelykulttuuri siirtyy kerääjäkasville optimaaliseen aikaiseen kevätviljakiertoon, tuon satasen ansiosta, on nähtävissä. Varsinkin italianraiheinä ja yksivuotiset kerääjät kuolevat talvella ja luovuttavat liukenevat typpensä jo talvisateissa. Typenkerääjäkasveilla tehtynä typpiliukenema voi olla jopa suurempi kuin pelkälle viljansängelle jätettynä. Muutenkin kerääjäkasvin hyöty jää marginaaliseksi, kun se yhdistetään ryöstöviljelyyn. Mutta
toimenpidettä ei voi valita ja tuottaa kerääjäkasvin suurinta mahdollista hyötyä, jos ei ole tehnyt sitoumusta ravinteiden tasapainoinen käyttö- toimenpiteeseen.

Tämä jo osoittaa sen, että ympäristöjärjestöt itsekään eivät usko kerääjäkasvin vaikuttavan pazkaakaan ravinteiden  pidättämiseen, vaan agenda oli ravinteiden käytön vähentäminen kohdentamisalueiden viljanviljelyssä, ja kerääjäkasviraha on sitten sitoutuneille piruparoille korvaus siitä, että joutuu tekemään kahdenkertaiset viljelysuunnitelmat.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Mopomies - 08.03.15 - klo:13:48
Kerääjäkasvin on ensisijaisesti tarkoitus kerätä satokasvilta jääneitä liukoisia ravinteita, sekä talven yli ollessaan vähentää eroosiota.

Älkäähän nyt taas hömppäheinäilkö liikaa.

Kerääjäkasvin sato ja vaikutus on AINOASTAAN 100€ rahakorvaus, mitään vaikutusta ei pidä pyrkiä tekemään, koska sen saa ihan hyvin normiviljelyllä, parhaiten monivuotisella nurmella, LHP:llä/suojakaistalla, viherkesannoilla ja ainakin kerääjäkasvien veroisesti syyskylvöisillä satokasveillakin. Esimerkiksi järkevä talvipeitteinen syysvilja ei käytännössä helposti saa sadan euron kerääjäkasvitukea, vaikka kerää ja vastustaa eroosiota.

Se, että sadontuottoon pyrkivä viljelykulttuuri siirtyy kerääjäkasville optimaaliseen aikaiseen kevätviljakiertoon, tuon satasen ansiosta, on nähtävissä. Varsinkin italianraiheinä ja yksivuotiset kerääjät kuolevat talvella ja luovuttavat liukenevat typpensä jo talvisateissa. Typenkerääjäkasveilla tehtynä typpiliukenema voi olla jopa suurempi kuin pelkälle viljansängelle jätettynä. Muutenkin kerääjäkasvin hyöty jää marginaaliseksi, kun se yhdistetään ryöstöviljelyyn. Mutta
toimenpidettä ei voi valita ja tuottaa kerääjäkasvin suurinta mahdollista hyötyä, jos ei ole tehnyt sitoumusta ravinteiden tasapainoinen käyttö- toimenpiteeseen.

Tämä jo osoittaa sen, että ympäristöjärjestöt itsekään eivät usko kerääjäkasvin vaikuttavan pazkaakaan ravinteiden  pidättämiseen, vaan agenda oli ravinteiden käytön vähentäminen kohdentamisalueiden viljanviljelyssä, ja kerääjäkasviraha on sitten sitoutuneille piruparoille korvaus siitä, että joutuu tekemään kahdenkertaiset viljelysuunnitelmat.

-SS-

Mistäs tuollaisen keksit, että kerääjäkasvista on enemmän haittaa, kuin hyötyä. Maalajista riippuen, hyötyä on enemmän kuin haittaa.

Myös hiilen sidontaa tapahtuu joka tapauksessa enemmän kuin sängellä. Vaikka sitä karkaisikin osa takaisin ilmaan.

Maan ravinteet ovat toissijainen tekijä. Maan kasvukunto on ykkönen. Kasveja voi viljellä myös pelkällä vesiviljelyllä ilman maan murustakaan. Sen järjestäminen isossa mittakaavassa on vaan hiukan hankalaa.

Sen vuoksi kasvualustasta kannattaa pitää huolta.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: taisker - 08.03.15 - klo:13:50
katos katos ss rupee ymmärtään että se satanen on ainoo tavote kasitonnin lisäksi ei tässä ny mitään maanparannusta tarvita tai vesistön tilaa ajatella
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 08.03.15 - klo:14:02
Mistäs tuollaisen keksit, että kerääjäkasvista on enemmän haittaa, kuin hyötyä. Maalajista riippuen, hyötyä on enemmän kuin haittaa.


Hiilen sidonta, humus, ne itse asiassa ovat todistamattomia väitteitä, jotka ovat pesiytyneet ideologisesti toisella tavalla suuntautuneen viljelyn agendaksi.

Kerääjäkasvituki ei liity kerääjäkasvien todelliseen hyväksikäyttöön millään tavalla, eikä vesistöihin kulkeutuvan typen ja fosforin valumiin millään tavalla. Ne varsinaiset ongelmakohdat ovat punaisiä täpliä kartalla, joille ei edes yritetä tehdä mitään.

Vesiensuojelun tavoitteen osalta korkeahumuksiset pellot vajaatuottoisina, jatkuvasti vain viherlannoitettuina, ovat se huonoin vaihtoehto. Siitä on tutkimuksia, samoin suorakylvön vaikutuksesta liukoisten ravinteiden vesistövalumiiin.

Ne eivät sovi tähän seuraavan viisivuotiskauden teemaan, joka on näennäiskerääjäkasveilla talous kuntoon.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 08.03.15 - klo:14:06
Tai syysviljoilla siihen että aluskasvi ajetaan kesällä ruiskutuksen yhteydessä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 08.03.15 - klo:14:15
Tai syysviljoilla siihen että aluskasvi ajetaan kesällä ruiskutuksen yhteydessä.

Kyllä syysviljalle kannattaa se kerääjä kylvää syksyllä ennen 15,08, saa kahden vuoden kerääjätuet yhdellä kerääjällä.  ;)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 08.03.15 - klo:14:23
Tai syysviljoilla siihen että aluskasvi ajetaan kesällä ruiskutuksen yhteydessä.

Kyllä syysviljalle kannattaa se kerääjä kylvää syksyllä ennen 15,08, saa kahden vuoden kerääjätuet yhdellä kerääjällä.  ;)

jepjep. Jos nyt tulisi tuonne Mavin sivuille ne todelliset ja lopulliset ohjeet, ne näkyvät kirjoittavan niitä noin kerran viikossa, päiväykset muuttuvat tiedostoissa, ja joku niitä lauseita käy korjaamassa, ehkä juuri tämän keskustelun ansiosta ? Tuo, ettei saa perustaa seuraavan vuoden satokasvia, voidaan myös vielä kirjoittaa uusiksi, esimerkiksi kesantoja , LHP riistapeltoja ehkä saataisi saada kerääjäkasvituella perustaa, eihän ne ole satokasveja ? Näin tulisi ilmainen tuki monelle nurmelle uudistamiseen, jes. Ja taas alkaa kerääjätukirahan kassakone käydä ylikierroksilla, milloinkahan ketjujarru laukeaa ?  ;D

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Mopomies - 08.03.15 - klo:14:25
Mistäs tuollaisen keksit, että kerääjäkasvista on enemmän haittaa, kuin hyötyä. Maalajista riippuen, hyötyä on enemmän kuin haittaa.


Hiilen sidonta, humus, ne itse asiassa ovat todistamattomia väitteitä, jotka ovat pesiytyneet ideologisesti toisella tavalla suuntautuneen viljelyn agendaksi.

Kerääjäkasvituki ei liity kerääjäkasvien todelliseen hyväksikäyttöön millään tavalla, eikä vesistöihin kulkeutuvan typen ja fosforin valumiin millään tavalla. Ne varsinaiset ongelmakohdat ovat punaisiä täpliä kartalla, joille ei edes yritetä tehdä mitään.

Vesiensuojelun tavoitteen osalta korkeahumuksiset pellot vajaatuottoisina, jatkuvasti vain viherlannoitettuina, ovat se huonoin vaihtoehto. Siitä on tutkimuksia, samoin suorakylvön vaikutuksesta liukoisten ravinteiden vesistövalumiiin.

Ne eivät sovi tähän seuraavan viisivuotiskauden teemaan, joka on näennäiskerääjäkasveilla talous kuntoon.

-SS-

Itseasiassa maanäytteen hehkutuksella sen hiilipitoisuuden saa selville. Tehokkaalla viherlannoituksella saadaan varmasti typpeä maaperään, joka toisaalta käyttämättömänä karkaa maaperän rakenteesta riippuen.

Kyseessä on mielestäni ennemmin kasvualustasta holehtimista, jota olisi suotavaa käyttää yli viisvuotisjakson.

Syysviljoilla kerääjäkasvina on syysvilja. Turhaa tukileikkimistä muulla tavalla.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 08.03.15 - klo:14:42
Tai syysviljoilla siihen että aluskasvi ajetaan kesällä ruiskutuksen yhteydessä.

Kyllä syysviljalle kannattaa se kerääjä kylvää syksyllä ennen 15,08, saa kahden vuoden kerääjätuet yhdellä kerääjällä.  ;)

Eli jos kylvät monivuotisia kasveja 15.8 mennessä syysviljan juureen, niin se on sallittua kun se vilja on satokasvi eikä se kerääjä? Silloinko saa eka vuonna keräjäkasvituen ja seuraavana aluskasvi tuen?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 08.03.15 - klo:14:48
Tai syysviljoilla siihen että aluskasvi ajetaan kesällä ruiskutuksen yhteydessä.

Kyllä syysviljalle kannattaa se kerääjä kylvää syksyllä ennen 15,08, saa kahden vuoden kerääjätuet yhdellä kerääjällä.  ;)

Eli jos kylvät monivuotisia kasveja 15.8 mennessä syysviljan juureen, niin se on sallittua kun se vilja on satokasvi eikä se kerääjä? Silloinko saa eka vuonna keräjäkasvituen ja seuraavana aluskasvi tuen?


Joo.   :D :D :D :D

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 08.03.15 - klo:15:21
Tuo onnistuu varmaan vain viljalta viljalle eli ei ole mahdolista esim. Nurmelta viljalle?

Siis säilörehunurmelta viljalle 1. sadon jälkeen?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 08.03.15 - klo:17:11
Saattaa olla puinti melko mielenkiintoista jos syysviljan seassa on monivuotinen kerääjä kasvusto. ::)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 08.03.15 - klo:17:25
Saattaa olla puinti melko mielenkiintoista jos syysviljan seassa on monivuotinen kerääjä kasvusto. ::)

Valkoapilaa  :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 08.03.15 - klo:17:29
Minulla kokeilu menossa. Laitoin syysrypin sekaan timotei-puna-apilaseoksen, rukiille pelkän timorein, ja syysvehnälle timotei-ruokonadan. Syysvehnän jälkeen lohkolle tulee viherlannoitus... eikun tuotantonurmi, joten jos kohta tulee yöpakkasia, alkaa apilan kylvö viskurilla.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 08.03.15 - klo:17:31
Tuli vaan mieleen että jos Kylvää syysviljan tänä syksynä ja kylvää monivuotisen apilanurmen juuren. Ajaa ensi kesänä paaliin. Hakee tälle syksyä kerääjäjasvipalkkion muttei ensi kesänä aluskasvipalkiota. Niin voiko sillä konstin perustaa monivuotisen rehunurmen?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Petri - 08.03.15 - klo:18:44

Kerääjäkasvin sato ja vaikutus on AINOASTAAN 100€ rahakorvaus, mitään vaikutusta ei pidä pyrkiä tekemään, koska sen saa ihan hyvin normiviljelyllä, parhaiten monivuotisella nurmella, LHP:llä/suojakaistalla, viherkesannoilla ja ainakin kerääjäkasvien veroisesti syyskylvöisillä satokasveillakin. Esimerkiksi järkevä talvipeitteinen syysvilja ei käytännössä helposti saa sadan euron kerääjäkasvitukea, vaikka kerää ja vastustaa eroosiota.

Se, että sadontuottoon pyrkivä viljelykulttuuri siirtyy kerääjäkasville optimaaliseen aikaiseen kevätviljakiertoon, tuon satasen ansiosta, on nähtävissä. Varsinkin italianraiheinä ja yksivuotiset kerääjät kuolevat talvella ja luovuttavat liukenevat typpensä jo talvisateissa. Typenkerääjäkasveilla tehtynä typpiliukenema voi olla jopa suurempi kuin pelkälle viljansängelle jätettynä.
No vähän jarrua...
http://www.mtt.fi/met/pdf/met52.pdf
tuosta sivulta 44 alkaen on kerrottu systeemistä, jossa nurmi lopetetaan ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen, kesannoidaan keskikesä ja elokuun alussa kylvettiin ohra-raiheinä-persianapila -kerääjäkasvusto. Ei talvella liuennut typpeä kovinkaan paljoa, tosin tämähän on siellä kivisessä Savossa lehmänlypsäjien maassa, mutta ehkä siitä voi Varsinais-Suomen savimaahisetkin jotain oppia... Jos jonain vuonna ne puintisateet puuttuvat, niin taimettuminen heinä-elokuun vaihteessa voi olla heikohkoa, mutta sillä riskillä.

Sinänsä SS on oikeassa, että yksivuotiset ovat solukkorakenteeltaan aika "löyhiä" monivuotisiin verrattuna, eli varsinkin maan pinnalle jätetystä kasvustosta voi pintavirtailuna lähteä orgaanista fosforia liikkeelle enemmän kuin kynnetystä maasta. Mutta noin kokonaisuuten pidän kuitenkin väitettäsi yliampuvana, suorastaan tarkoitushakuisena.

Petri
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 08.03.15 - klo:20:04

Kerääjäkasvin sato ja vaikutus on AINOASTAAN 100€ rahakorvaus, mitään vaikutusta ei pidä pyrkiä tekemään, koska sen saa ihan hyvin normiviljelyllä, parhaiten monivuotisella nurmella, LHP:llä/suojakaistalla, viherkesannoilla ja ainakin kerääjäkasvien veroisesti syyskylvöisillä satokasveillakin. Esimerkiksi järkevä talvipeitteinen syysvilja ei käytännössä helposti saa sadan euron kerääjäkasvitukea, vaikka kerää ja vastustaa eroosiota.

Se, että sadontuottoon pyrkivä viljelykulttuuri siirtyy kerääjäkasville optimaaliseen aikaiseen kevätviljakiertoon, tuon satasen ansiosta, on nähtävissä. Varsinkin italianraiheinä ja yksivuotiset kerääjät kuolevat talvella ja luovuttavat liukenevat typpensä jo talvisateissa. Typenkerääjäkasveilla tehtynä typpiliukenema voi olla jopa suurempi kuin pelkälle viljansängelle jätettynä.
No vähän jarrua...
http://www.mtt.fi/met/pdf/met52.pdf
tuosta sivulta 44 alkaen on kerrottu systeemistä, jossa nurmi lopetetaan ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen, kesannoidaan keskikesä ja elokuun alussa kylvettiin ohra-raiheinä-persianapila -kerääjäkasvusto. Ei talvella liuennut typpeä kovinkaan paljoa, tosin tämähän on siellä kivisessä Savossa lehmänlypsäjien maassa, mutta ehkä siitä voi Varsinais-Suomen savimaahisetkin jotain oppia... Jos jonain vuonna ne puintisateet puuttuvat, niin taimettuminen heinä-elokuun vaihteessa voi olla heikohkoa, mutta sillä riskillä.

Sinänsä SS on oikeassa, että yksivuotiset ovat solukkorakenteeltaan aika "löyhiä" monivuotisiin verrattuna, eli varsinkin maan pinnalle jätetystä kasvustosta voi pintavirtailuna lähteä orgaanista fosforia liikkeelle enemmän kuin kynnetystä maasta. Mutta noin kokonaisuuten pidän kuitenkin väitettäsi yliampuvana, suorastaan tarkoitushakuisena.

Petri

SS:lle on muodostunut jo nyt patoutumia tuosta "kerääjäkasvista", ihan kun ravinnetaseesta konsanaan.  ;D

Tälläkään hetkellä en vieläkään käsitä mikä helvetin ongelma tuosta kerääjäkasvista oikeen muodostuu? Kuten jo totesin, ostaa siemenet--> kylvää--> muokkaa--> nostaa rahat. Kukkaro ja luonto kiittää.

Hiuksia halkomalla ja saivartelulla saa paskalla istumisestakin ydinfysiikkaa. ;D

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 08.03.15 - klo:21:10

Kerääjäkasvin sato ja vaikutus on AINOASTAAN 100€ rahakorvaus, mitään vaikutusta ei pidä pyrkiä tekemään, koska sen saa ihan hyvin normiviljelyllä, parhaiten monivuotisella nurmella, LHP:llä/suojakaistalla, viherkesannoilla ja ainakin kerääjäkasvien veroisesti syyskylvöisillä satokasveillakin. Esimerkiksi järkevä talvipeitteinen syysvilja ei käytännössä helposti saa sadan euron kerääjäkasvitukea, vaikka kerää ja vastustaa eroosiota.

Se, että sadontuottoon pyrkivä viljelykulttuuri siirtyy kerääjäkasville optimaaliseen aikaiseen kevätviljakiertoon, tuon satasen ansiosta, on nähtävissä. Varsinkin italianraiheinä ja yksivuotiset kerääjät kuolevat talvella ja luovuttavat liukenevat typpensä jo talvisateissa. Typenkerääjäkasveilla tehtynä typpiliukenema voi olla jopa suurempi kuin pelkälle viljansängelle jätettynä.
No vähän jarrua...
http://www.mtt.fi/met/pdf/met52.pdf
tuosta sivulta 44 alkaen on kerrottu systeemistä, jossa nurmi lopetetaan ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen, kesannoidaan keskikesä ja elokuun alussa kylvettiin ohra-raiheinä-persianapila -kerääjäkasvusto. Ei talvella liuennut typpeä kovinkaan paljoa, tosin tämähän on siellä kivisessä Savossa lehmänlypsäjien maassa, mutta ehkä siitä voi Varsinais-Suomen savimaahisetkin jotain oppia... Jos jonain vuonna ne puintisateet puuttuvat, niin taimettuminen heinä-elokuun vaihteessa voi olla heikohkoa, mutta sillä riskillä.

Sinänsä SS on oikeassa, että yksivuotiset ovat solukkorakenteeltaan aika "löyhiä" monivuotisiin verrattuna, eli varsinkin maan pinnalle jätetystä kasvustosta voi pintavirtailuna lähteä orgaanista fosforia liikkeelle enemmän kuin kynnetystä maasta. Mutta noin kokonaisuuten pidän kuitenkin väitettäsi yliampuvana, suorastaan tarkoitushakuisena.

Petri

SS:lle on muodostunut jo nyt patoutumia tuosta "kerääjäkasvista", ihan kun ravinnetaseesta konsanaan.  ;D

Tälläkään hetkellä en vieläkään käsitä mikä helvetin ongelma tuosta kerääjäkasvista oikeen muodostuu? Kuten jo totesin, ostaa siemenet--> kylvää--> muokkaa--> nostaa rahat. Kukkaro ja luonto kiittää.

Hiuksia halkomalla ja saivartelulla saa paskalla istumisestakin ydinfysiikkaa. ;D

Tässä yritetäänkin löytää keino nostaa ne rahat mahdolisimman helposti mahdolisimman vähällä työllä ja ilman riskiä tukisanktioihin.

Eli jos kylväs keväällä rypsin+itrh. Seuraavana keväänä sen komen aikasen kaavan kautta ohran kevyt muokattuun peltoon. Siihen syksyllä syysrypsi+apilat+nurmensiemen ja puinti seuraavana syksynä. Ensimmäisenä vuona nostas VKP:N+ALP:N, Suoraavana vuonna KKP:N, ja kolmantena taas VKP:N. Siitä jäis sitten 4 vuodelle rehunurmi.

Oiskohan tuo luvallinen systeemi?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 08.03.15 - klo:21:11
SS:lle on muodostunut jo nyt patoutumia tuosta "kerääjäkasvista", ihan kun ravinnetaseesta konsanaan.  ;D

Tälläkään hetkellä en vieläkään käsitä mikä helvetin ongelma tuosta kerääjäkasvista oikeen muodostuu? Kuten jo totesin, ostaa siemenet--> kylvää--> muokkaa--> nostaa rahat. Kukkaro ja luonto kiittää.

Hiuksia halkomalla ja saivartelulla saa paskalla istumisestakin ydinfysiikkaa. ;D

Mää luulen vähä että sulle tulee vielä ongelmia syksyllä, kun siellä ei kasva mitään  ???
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 08.03.15 - klo:21:12
SS:lle on muodostunut jo nyt patoutumia tuosta "kerääjäkasvista", ihan kun ravinnetaseesta konsanaan.  ;D

Tälläkään hetkellä en vieläkään käsitä mikä helvetin ongelma tuosta kerääjäkasvista oikeen muodostuu? Kuten jo totesin, ostaa siemenet--> kylvää--> muokkaa--> nostaa rahat. Kukkaro ja luonto kiittää.

Hiuksia halkomalla ja saivartelulla saa paskalla istumisestakin ydinfysiikkaa. ;D

Mää luulen vähä että sulle tulee vielä ongelmia syksyllä, kun siellä ei kasva mitään  ???

Se on sen ajan murhe se... ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Opelmies - 08.03.15 - klo:21:13
SS:lle on muodostunut jo nyt patoutumia tuosta "kerääjäkasvista", ihan kun ravinnetaseesta konsanaan.  ;D

Tälläkään hetkellä en vieläkään käsitä mikä helvetin ongelma tuosta kerääjäkasvista oikeen muodostuu? Kuten jo totesin, ostaa siemenet--> kylvää--> muokkaa--> nostaa rahat. Kukkaro ja luonto kiittää.

Hiuksia halkomalla ja saivartelulla saa paskalla istumisestakin ydinfysiikkaa. ;D

Mää luulen vähä että sulle tulee vielä ongelmia syksyllä, kun siellä ei kasva mitään  ???

Sknööppä palauttaa tuet oma-aloitteisesti, niinkuin luomuvuonna.  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: +200 - 08.03.15 - klo:21:19
SS:lle on muodostunut jo nyt patoutumia tuosta "kerääjäkasvista", ihan kun ravinnetaseesta konsanaan.  ;D

Tälläkään hetkellä en vieläkään käsitä mikä helvetin ongelma tuosta kerääjäkasvista oikeen muodostuu? Kuten jo totesin, ostaa siemenet--> kylvää--> muokkaa--> nostaa rahat. Kukkaro ja luonto kiittää.

Hiuksia halkomalla ja saivartelulla saa paskalla istumisestakin ydinfysiikkaa. ;D

Mää luulen vähä että sulle tulee vielä ongelmia syksyllä, kun siellä ei kasva mitään  ???

Sknööppä palauttaa tuet oma-aloitteisesti, niinkuin luomuvuonna.  ;D
Luomuvuosiksi niitä skänsän köyhiä aikoja voi varmaanki kutsua :-\
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 08.03.15 - klo:21:20
SS:lle on muodostunut jo nyt patoutumia tuosta "kerääjäkasvista", ihan kun ravinnetaseesta konsanaan.  ;D

Tälläkään hetkellä en vieläkään käsitä mikä helvetin ongelma tuosta kerääjäkasvista oikeen muodostuu? Kuten jo totesin, ostaa siemenet--> kylvää--> muokkaa--> nostaa rahat. Kukkaro ja luonto kiittää.

Hiuksia halkomalla ja saivartelulla saa paskalla istumisestakin ydinfysiikkaa. ;D

Mää luulen vähä että sulle tulee vielä ongelmia syksyllä, kun siellä ei kasva mitään  ???

Sknööppä palauttaa tuet oma-aloitteisesti, niinkuin luomuvuonna.  ;D
Luomuvuosiksi niitä skänsän köyhiä aikoja voi varmaanki kutsua :-\

Ja ne jatkuu, ilman luomua... :-[
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 08.03.15 - klo:21:30
SS:lle on muodostunut jo nyt patoutumia tuosta "kerääjäkasvista", ihan kun ravinnetaseesta konsanaan.  ;D

Tälläkään hetkellä en vieläkään käsitä mikä helvetin ongelma tuosta kerääjäkasvista oikeen muodostuu? Kuten jo totesin, ostaa siemenet--> kylvää--> muokkaa--> nostaa rahat. Kukkaro ja luonto kiittää.

Hiuksia halkomalla ja saivartelulla saa paskalla istumisestakin ydinfysiikkaa. ;D

Mää luulen vähä että sulle tulee vielä ongelmia syksyllä, kun siellä ei kasva mitään  ???

Sknööppä palauttaa tuet oma-aloitteisesti, niinkuin luomuvuonna.  ;D
Luomuvuosiksi niitä skänsän köyhiä aikoja voi varmaanki kutsua :-\

Ja ne jatkuu, ilman luomua... :-[

Perinteistä viljelyä ilman apulantaa  :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 08.03.15 - klo:21:30
SS:lle on muodostunut jo nyt patoutumia tuosta "kerääjäkasvista", ihan kun ravinnetaseesta konsanaan.  ;D

Tälläkään hetkellä en vieläkään käsitä mikä helvetin ongelma tuosta kerääjäkasvista oikeen muodostuu? Kuten jo totesin, ostaa siemenet--> kylvää--> muokkaa--> nostaa rahat. Kukkaro ja luonto kiittää.

Hiuksia halkomalla ja saivartelulla saa paskalla istumisestakin ydinfysiikkaa. ;D

Mää luulen vähä että sulle tulee vielä ongelmia syksyllä, kun siellä ei kasva mitään  ???

Sknööppä palauttaa tuet oma-aloitteisesti, niinkuin luomuvuonna.  ;D
Luomuvuosiksi niitä skänsän köyhiä aikoja voi varmaanki kutsua :-\

Ja ne jatkuu, ilman luomua... :-[

Perinteistä viljelyä ilman apulantaa  :D

 ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Mopomies - 08.03.15 - klo:22:45
Asian vierestä. Ydinfysiikkaa kannattaa opetella paskalla, koska silloin parhaat ideat sikiää. Niin, siis siellä paskalla istuessa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ja101 - 08.03.15 - klo:23:04
Siis vastatkaa nyt joku sitten näihin jona pitää tätä juttua toimivana ja yksinkertaisena. Mitä kylvän, millä kylvän, miten kylvän niin, että voi edelleen käyttää täyttä kemikaali annosta, viljellä satoa tuottaen ja siitä tinkimättä?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 08.03.15 - klo:23:40
Siis vastatkaa nyt joku sitten näihin jona pitää tätä juttua toimivana ja yksinkertaisena. Mitä kylvän, millä kylvän, miten kylvän niin, että voi edelleen käyttää täyttä kemikaali annosta, viljellä satoa tuottaen ja siitä tinkimättä?

Siepparikasveista ja kerääjistä ja aluskasveista on paljon tietoa luomumateriaaleissa, käytetyt lajikkeet ja menetelmät eivät aina välttämättä sovi näihin ehdotettuihin tukien ehtoihn, mutta mitäs siitä ! Kerääjät ja siepparit, typenkerääjät ja tämmöiset, pääse tekemään pikakesannon aikaisen syysvehnän jäklkeenkin vielä, siitä se lähtee. Jos tuotot ovat niin isot kuin ne kerrotaan, mihin tarvitset jotakin korvausta ? Nostat sen lisätulon maan multavuuden lisääntymisen tuottoina.

Eli Pro-Agrian luomukursseja on harva se viikko, siellä saat tietoa kädestä pitäen.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Mopomies - 09.03.15 - klo:00:48
Siis vastatkaa nyt joku sitten näihin jona pitää tätä juttua toimivana ja yksinkertaisena. Mitä kylvän, millä kylvän, miten kylvän niin, että voi edelleen käyttää täyttä kemikaali annosta, viljellä satoa tuottaen ja siitä tinkimättä?

Siepparikasveista ja kerääjistä ja aluskasveista on paljon tietoa luomumateriaaleissa, käytetyt lajikkeet ja menetelmät eivät aina välttämättä sovi näihin ehdotettuihin tukien ehtoihn, mutta mitäs siitä ! Kerääjät ja siepparit, typenkerääjät ja tämmöiset, pääse tekemään pikakesannon aikaisen syysvehnän jäklkeenkin vielä, siitä se lähtee. Jos tuotot ovat niin isot kuin ne kerrotaan, mihin tarvitset jotakin korvausta ? Nostat sen lisätulon maan multavuuden lisääntymisen tuottoina.

Eli Pro-Agrian luomukursseja on harva se viikko, siellä saat tietoa kädestä pitäen.

-SS-

Luomusta on hyvä ottaa opiksi. Ei sitä tartte kuitenkaan harrastaa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 09.03.15 - klo:01:56
Siis vastatkaa nyt joku sitten näihin jona pitää tätä juttua toimivana ja yksinkertaisena. Mitä kylvän, millä kylvän, miten kylvän niin, että voi edelleen käyttää täyttä kemikaali annosta, viljellä satoa tuottaen ja siitä tinkimättä?

Siepparikasveista ja kerääjistä ja aluskasveista on paljon tietoa luomumateriaaleissa, käytetyt lajikkeet ja menetelmät eivät aina välttämättä sovi näihin ehdotettuihin tukien ehtoihn, mutta mitäs siitä ! Kerääjät ja siepparit, typenkerääjät ja tämmöiset, pääse tekemään pikakesannon aikaisen syysvehnän jäklkeenkin vielä, siitä se lähtee. Jos tuotot ovat niin isot kuin ne kerrotaan, mihin tarvitset jotakin korvausta ? Nostat sen lisätulon maan multavuuden lisääntymisen tuottoina.

Eli Pro-Agrian luomukursseja on harva se viikko, siellä saat tietoa kädestä pitäen.

-SS-

Luomusta on hyvä ottaa opiksi. Ei sitä tartte kuitenkaan harrastaa.

Luomussa ne toimivat, koska luomututkimuksen paradigma on  se, että luomussa ja käytetyissä viljelymetodeissa maan humus paranee, hiili lisääntyy ja sadot vähitellen paranevat, vaikka numerot eivät sitä tilastollisella merkitsevyydellä kertoisikaan, esim:

"Koepaikkojen peltomaiden typpitulokset kertovat ehkä enemmän tilan viljelyhistoriasta kuin kaksivuotisen kesannointitekniikan ja kasvinvuorotuksen vaikutuksesta. Maa on hidas muuttumaan ja sillä on pitkä muisti"

Tulosten pettymykset siis voidaan aina kirjata maan muistiksi. Varsinkin kun itse olen huomannut satotasojen vaihtelevan vuosikymmenen-kahden jänteellä huomattavasti, lähinnä sateisuudesta ja lämpötilaolosuhteista riippuen. Aikanaan 70 -ja 80-luvuilla jaksettiin vielä tehdä kymmenenkin vuoden koesarjoja, jolloin jokin edullinen viisivuotikausi sai seurakseen pari kolme myrskykevättä kuorettumisineen päivineen.

Homman ristiriitahan on siinä, että tämä tuli puheeksi nyt kun siitä aletaan maksaa. Olen vahvasti sitä mieltä, että raha kyllä otetaan viljelytoimilla sellaisenaankin, jos se  on otettavissa. Eikä kerääjäkasveissa ollut tapahtunut vuosikausiin edistystä muualla kuin valmiin tukitalouden puolella. Jos hyöty olisi mitattavan suuri, olisi menetelmä otettu nopeasti käyttöön ja se näkyisi satotasoissa, aivan samalla tavalla kuin kasvinsuojelu ja erilaiset ravinnemittaus- ja lannoitusmenetelmät ovat tuoneet niitä käyttävillle tiloilla toimenpiteen tuottoja, enemmän tai vähemmän. Eivät kaikki kasvinsuojelunkaan panokset tule edes takaisin, tämä tiedoksi "vakuutusmielikuvan" mukaan ruiskuttaville.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 09.03.15 - klo:03:46
Valkoapila ei orastunut viljan seassa syvään kylvettynä
pirkanmaalaisissa kokeissa.  Italian raiheinä orastui.
Tuli ohrasta osin läpi. Vilja oli märempää kuin ilman
raiheinäpohjaa. Tiedän tuon koska olen käyttänyt
vuosikausien ajan luohoa syysvehnän aluskasvina.

Eli kuivurin päivitys samaan aikaan kun tilaa raiheinäpusseja.

Apila-aluskasvin ruiskutus jää pohjavesialueella muutaman
express-tabletin varaan. Ei lähde vesiheinä ei matara. MCPA
ja Basagran eivät ole pohjavesialueelle sallittuja. Puma Extra kuulemma
voi joka kolmas vuosi säästää apilan.

Luomussa ei ole mitään tällaisia ongelmia. Luomuohrasta saa
niin paljon, että se voidaan korjata siitä heinänaatin joukosta
vaikka vikatteella seipäälle,  ohra-heinäksi.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ja101 - 09.03.15 - klo:07:28
Ai nyt pitäisi tutkia luomukirjoja ja oppeja. Eikö se juuri ole täälläkin monta kertaa todettu, että ei tuollaisella lyhyellä alle vuoden tai alle puoli vuotta, jos lopetat jo syksyllä, kestävällä kasvustolla ole muuta järkeä kuin 100€ - kulut? Vai olenko nyt ymmärtänyt ihan väärin, kun minusta täälläkin aika moni on kiinnostunut enemmän siitä rahasta kuin itse kasvustosta. Jos siis tuohon ympäristö sekoiluun lähtee mukaan niin ei oikein tuo vajaa satanen minkä saa perustoimenpiteestä ja osittaisesta kasvipeitteisyydestä riitä kattamaan kuluja lisääntyneestä työstä mikä tule lietteen levityksestä. Mulla siis tuo kerääjäkasvista saatava pikavoitto menisi kulujen kattamiseen muualta.. Silti menee aika nollasumma peliksi.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 09.03.15 - klo:08:54
Voisiko syynä siihen, ettei kerääjäkasveja ole ryhdytty käyttämään yleisemmin, tiedon puute. Toistuvasti viljeltynä ne näyttäisivät lisäävän satotasoa.

http://vyr.fi/www/fi/liitetiedostot/tapahtumat/viljelijaseminaari_2015/Kankanen_Hannu_Luke.pdf

Toki säiden vaihtelut aiheuttavat suurempia muutoksia satotasoissa, mutta voisiko kerääjistä silti olla jotakin hyötyäkin. Ainakin muiden maan hiilipitoisuuksia lisäävien toimien ohella. Maassa oleva hiili kuitenkin sitoo vettä ja ravinteita aina enemmän, mitä enemmän sitä siellä on. Samalla maan vesitilavuus lisääntyy, jolloin sekä kuivuuden että märkyyden kesto paranee. Eli kuivana kautena kasvit saavat vettä pitempään hiileen sitoutuneen veden ansiosta, samoin märkinä kausina hiili imee vettä itseensä, jolloin maahan sopii enemmän vettä ilman, että kantavuus vähenee. Toki myös maan rakenteen paraneminen parantaa liian veden poistumista salaojiin.

Luomuopeista voisi olla yllättävänkin paljon hyötyä juuri tavanomaisesti viljeleville. Tuo kerääjäkasvi onnistuessaan voi tuoda maahan hiiltä yhtä paljon, kun sitä sadossa poistuu. Kaikkia noita kerääjäkasvikeskustelussa olevia linkkejä ei varmaankaan kannata tänne uudelleen laittaa.

Itse uskon kerääjäkasveihin osana hyvin monimutkaista maan biologisen ja kemiallisen toiminnan ylläpitäjänä. Tosin se on vain hyvin pieni osanen koko maan systeemin toimintaa. Se ei yksin ratkaise mitään, mutta voi jopa pysäyttää maan köyhtymisen. Maan köyhtyminen ei minusta tarkoita vain ravinteiden puutetta, vaan myös monien ravinteiden parempaa saatavuutta. Voisiko parempi biologinen aktiivisuus vaikka parantaa lannoitteiden muuttumista kasveille käyttökelpoisempaan muotoon? Lannoitefosforistahan vain pieni osa tulee kasvin käyttöön samana vuonna. Mikrobit ja madot tarvitsevat monipuolista ravintoa, jota kerääjäkasvit voisivat osaltaan tarjota. Ja sitten se paljon puhuttu ravinteiden talteenotto, joka lienee toimenpiteen pääajatus.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 09.03.15 - klo:09:32
Voisiko syynä siihen, ettei kerääjäkasveja ole ryhdytty käyttämään yleisemmin, tiedon puute. Toistuvasti viljeltynä ne näyttäisivät lisäävän satotasoa.

http://vyr.fi/www/fi/liitetiedostot/tapahtumat/viljelijaseminaari_2015/Kankanen_Hannu_Luke.pdf

Toki säiden vaihtelut aiheuttavat suurempia muutoksia satotasoissa, mutta voisiko kerääjistä silti olla jotakin hyötyäkin. Ainakin muiden maan hiilipitoisuuksia lisäävien toimien ohella. Maassa oleva hiili kuitenkin sitoo vettä ja ravinteita aina enemmän, mitä enemmän sitä siellä on. Samalla maan vesitilavuus lisääntyy, jolloin sekä kuivuuden että märkyyden kesto paranee. Eli kuivana kautena kasvit saavat vettä pitempään hiileen sitoutuneen veden ansiosta, samoin märkinä kausina hiili imee vettä itseensä, jolloin maahan sopii enemmän vettä ilman, että kantavuus vähenee. Toki myös maan rakenteen paraneminen parantaa liian veden poistumista salaojiin.

Luomuopeista voisi olla yllättävänkin paljon hyötyä juuri tavanomaisesti viljeleville. Tuo kerääjäkasvi onnistuessaan voi tuoda maahan hiiltä yhtä paljon, kun sitä sadossa poistuu. Kaikkia noita kerääjäkasvikeskustelussa olevia linkkejä ei varmaankaan kannata tänne uudelleen laittaa.

Itse uskon kerääjäkasveihin osana hyvin monimutkaista maan biologisen ja kemiallisen toiminnan ylläpitäjänä. Tosin se on vain hyvin pieni osanen koko maan systeemin toimintaa. Se ei yksin ratkaise mitään, mutta voi jopa pysäyttää maan köyhtymisen. Maan köyhtyminen ei minusta tarkoita vain ravinteiden puutetta, vaan myös monien ravinteiden parempaa saatavuutta. Voisiko parempi biologinen aktiivisuus vaikka parantaa lannoitteiden muuttumista kasveille käyttökelpoisempaan muotoon? Lannoitefosforistahan vain pieni osa tulee kasvin käyttöön samana vuonna. Mikrobit ja madot tarvitsevat monipuolista ravintoa, jota kerääjäkasvit voisivat osaltaan tarjota. Ja sitten se paljon puhuttu ravinteiden talteenotto, joka lienee toimenpiteen pääajatus.

Joo, luomussahan nuota "kerääjäkasveja" aina on ollut, ja tulee olemaan  :P

(http://api.ning.com/files/swsM20UOu2I2gzOiqDFyRX32recRsrnsZAlYqp2QdxW-iiO5jyF7zSRNoTztj4Ee7QQv1TN540L2mAFPExgdiA__/Kukkameri.jpg)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: arzyboy - 09.03.15 - klo:09:37
Valkoapila ei orastunut viljan seassa syvään kylvettynä
pirkanmaalaisissa kokeissa.  Italian raiheinä orastui.
Tuli ohrasta osin läpi. Vilja oli märempää kuin ilman
raiheinäpohjaa. Tiedän tuon koska olen käyttänyt
vuosikausien ajan luohoa syysvehnän aluskasvina.

Eli kuivurin päivitys samaan aikaan kun tilaa raiheinäpusseja.

Apila-aluskasvin ruiskutus jää pohjavesialueella muutaman
express-tabletin varaan. Ei lähde vesiheinä ei matara. MCPA
ja Basagran eivät ole pohjavesialueelle sallittuja. Puma Extra kuulemma
voi joka kolmas vuosi säästää apilan.

Luomussa ei ole mitään tällaisia ongelmia. Luomuohrasta saa
niin paljon, että se voidaan korjata siitä heinänaatin joukosta
vaikka vikatteella seipäälle,  ohra-heinäksi.

-SS-

onhan vielä muitakin hyväksyttyjä aineita joilla lähtee... mm. Ariane s. Tosin muut kuin heinäkasvit kuolee pois.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Tupajumi - 09.03.15 - klo:12:15
Luomun teorioiden mukaan satotaso parenee ajan myötä, sitä mukaa kun maan kaikki kasvuun vaikuttavat ominaisuudet paranevat ajan saatossa. No miten on, jos pelto on ollut luomussa 20 vuotta, niin voidaanko nähdä jo tässä ajassa selkeä satotason paraneminen?  Onko 4-5 tonnin satotaso näin kauan luomussa olleella pellolla ihan arkipäivää, vai pitääkö odotella vielä toiset 20 vuotta tai enemmänkin?
En *****ile, vaan ihan vakavissani haluan tietää, pitääkö paikkansa tuo luomuviljelyn markkinoinnissa käytetty väite, että satotasot paranee kun maan kunto paranee?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: arzyboy - 09.03.15 - klo:12:35
Samaa asiaa jauhaa suorakylväjätkin... Kaikista parhaita viljelijöitä on sitten varmaan luomusuorakylväjät :)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: meidän Isä - 09.03.15 - klo:14:24
Tottakai satotaso nousee, kun maankunto paranee. Näitä kerääjäkasveja ja kasvikiertoa ei kannata vähätellä. Suomessa ollaan tässäkin asiassa todella kaukana. Voisi sanoa, ettei tiedetä mitään tästäkään. Luomussa tuo satotason nousu on tottakai täysin kosmeettinen, jos ajatellaan vaikka 20% satotason nousua, niin eihän se paljoa tee 1000kg keskisadolla. Tämä jää jo vuosittaiseen vaihteluunkin.

Tämä nykyinen luomu menetelmä (tm) nojaa täysin peltoralliin, mutta lienee voimakkaan nurmen ansiosta kuitenkin edullisempi maalle, kuin perinteinen lumi-ohra kierto. Tälläisestä luomuun siirryttäessä voi hurmos iskeä ja pellolla näkyä jokunen mato. Ameriikkalaiset serkut ovat noita kerääjäkasveja kehitelleet osaksi viljelykiertoa ihan tosimielellä. Toki sielläkin vasta, kun pellot eivät enää tahtoneet tuottaa satoa. Suomessa epäedullinen ilmasto asettaa haasteen löytää sopivat kasvit viljelykiertoon ja tähän lisätään mielivaltaiset päivämäärät hallinnonpuolelta. Päivämäärät ovat toki pakollisia, kun on niin monennäköistä seppää hommaa takomassa...

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 09.03.15 - klo:15:02
Tottakai satotaso nousee, kun maankunto paranee. Näitä kerääjäkasveja ja kasvikiertoa ei kannata vähätellä. Suomessa ollaan tässäkin asiassa todella kaukana. Voisi sanoa, ettei tiedetä mitään tästäkään. Luomussa tuo satotason nousu on tottakai täysin kosmeettinen, jos ajatellaan vaikka 20% satotason nousua, niin eihän se paljoa tee 1000kg keskisadolla. Tämä jää jo vuosittaiseen vaihteluunkin.

Tämä nykyinen luomu menetelmä (tm) nojaa täysin peltoralliin, mutta lienee voimakkaan nurmen ansiosta kuitenkin edullisempi maalle, kuin perinteinen lumi-ohra kierto. Tälläisestä luomuun siirryttäessä voi hurmos iskeä ja pellolla näkyä jokunen mato. Ameriikkalaiset serkut ovat noita kerääjäkasveja kehitelleet osaksi viljelykiertoa ihan tosimielellä. Toki sielläkin vasta, kun pellot eivät enää tahtoneet tuottaa satoa. Suomessa epäedullinen ilmasto asettaa haasteen löytää sopivat kasvit viljelykiertoon ja tähän lisätään mielivaltaiset päivämäärät hallinnonpuolelta. Päivämäärät ovat toki pakollisia, kun on niin monennäköistä seppää hommaa takomassa...

Jos satotaso nousee luomussa tolla konstilla 20%, eli 200kg, niin montakos prosenntia 200 on 8000:sta?
Ei kait toi hömpötys tavanomaisessa sen enempää vaikuta kiloina, kun luomussa  ::)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 09.03.15 - klo:15:18
Kerääjäkasvin satotason nousu oli viimeisessä Teho-projektin loppuraportissa arvioitu 300 kg/ha, oletuksena myös palkokasvikerääjän käyttö ja nollalannoitustaso osassa tutkimuksia. Sen lisäsadon hinta on tavanomaisella ohralla noin 23 €, kuivaus ja rahti poislaskettuna.

Luomuviljalla - kun sitä sitten harvakseltaan koko Suomen mittakaavassa ilmestyy markkinoille, tulos olisikin jopa satasen, juurikin korkean hinnan ansiosta ! Tässä tuo koko huijaus piilee. Luomussa pienikin onnistuminen, Tarpeellisten latausvuosien, sen kymmenen kilon typen kiinnisaaminen, tavanomaisen viljelyn puolelta luomuvalkaisun kautta ujutetun orgaanisen jakeen lisääminen, teollisen toiminnan kemikaalien, mm. hivenaineiden, polttoaineiden ja kuonan, sekä tuhkan tai sitten vaikka kerääjäkasvin avulla saatu viljatonni on arvokasta kuin kulta.

Enemmistöviljelytapana eipä ehkä enää. On huomattava, että jos nykyinen käyttössä oleva ympäristökorvauspotti ( 220 milj €) jaettaisiin pelkästään luomulle, nykyisenkaltaisen luomutukena, riittäisi sitä vain noin 2/3:lle alasta, ja kaikki muut muodot, ravinteiden tasapainoinen käyttö, kerääjäkasvit, suojakaistat, ym. jäisivät silloin pois. Eli sillä 160 eurolla pitäisi tulla toimeen kaikkien, kolmasosalle ei tulisi edes sitä. Silloin vasta pitäisi alkaa kerääjäkasveihin varmaankin oikeasti panostaa, tulonmuodostusmielessä.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 09.03.15 - klo:15:23
Jos satotaso nousee luomussa tolla konstilla 20%, eli 200kg, niin montakos prosenntia 200 on 8000:sta?
Ei kait toi hömpötys tavanomaisessa sen enempää vaikuta kiloina, kun luomussa  ::)

Tottakai satotaso nousee, kun maankunto paranee. Näitä kerääjäkasveja ja kasvikiertoa ei kannata vähätellä. Suomessa ollaan tässäkin asiassa todella kaukana. Voisi sanoa, ettei tiedetä mitään tästäkään. Luomussa tuo satotason nousu on tottakai täysin kosmeettinen, jos ajatellaan vaikka 20% satotason nousua, niin eihän se paljoa tee 1000kg keskisadolla. Tämä jää jo vuosittaiseen vaihteluunkin.

Tämä nykyinen luomu menetelmä (tm) nojaa täysin peltoralliin, mutta lienee voimakkaan nurmen ansiosta kuitenkin edullisempi maalle, kuin perinteinen lumi-ohra kierto. Tälläisestä luomuun siirryttäessä voi hurmos iskeä ja pellolla näkyä jokunen mato. Ameriikkalaiset serkut ovat noita kerääjäkasveja kehitelleet osaksi viljelykiertoa ihan tosimielellä. Toki sielläkin vasta, kun pellot eivät enää tahtoneet tuottaa satoa. Suomessa epäedullinen ilmasto asettaa haasteen löytää sopivat kasvit viljelykiertoon ja tähän lisätään mielivaltaiset päivämäärät hallinnonpuolelta. Päivämäärät ovat toki pakollisia, kun on niin monennäköistä seppää hommaa takomassa...

Jos satotaso nousee luomussa tolla konstilla 20%, eli 200kg, niin montakos prosenntia 200 on 8000:sta?
Ei kait toi hömpötys tavanomaisessa sen enempää vaikuta kiloina, kun luomussa  ::)

Jossakin tutkimuksessa oli, että satotaso nousee kiloissa eniten, jos kerääjä/typenkaappaajakasvin tuottama ravinnelisä on suuremmassa roolissa kokonaisravinteisiin nähden. Suurissa sadoissa ja muissa panostuksissa satotappio voi olla todellisuutta. Kosteiden, sateisten ja kuumien maiden typenmineralisoituminenkin on aivan toista luokkaa kuin joinakin vuosina Suomessa.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 09.03.15 - klo:18:31
Tais eräässä km satokisassa luomu mallasohra vetää voiton 5000kg hehtaari sadolla.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 10.03.15 - klo:06:17
Tais eräässä km satokisassa luomu mallasohra vetää voiton 5000kg hehtaari sadolla.

Jepjep. Kymmentä tonnia saivat kakkonen ja kolmonen sadoissaan. Tonni vanhan mallin mukaista Viljoa hehtaarille, nykysäännösten mukaan lähes 30 kg/ha fosforia, ja runsaat parisataa €/tonni parempi hinta mallasohrasta, joka siis on riippuvainen siitä, että luomu ei ole enemmistöviljelytapa. Muistetaan toiseksi sekin, että Honkajoen Viljolannoitteiden kokonaistuotanto jäänee 3000 tonniin vuodessa, raaka-ainevalikoiman ansiosta. Kolmanneksi, se on hyvä esimerkki tavanomaisen tuotannon materiaalikierron valkaisusta luomun tarpeisiin.

Vuonna 2012 sain lannoittamattomasta Zebrasta melkein samansuuruisen sadon, niin aina, vuodet eivät ole veljeksiä.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: mah - 10.03.15 - klo:06:29
Tais eräässä km satokisassa luomu mallasohra vetää voiton 5000kg hehtaari sadolla.

Jepjep. Kymmentä tonnia saivat kakkonen ja kolmonen sadoissaan. Tonni vanhan mallin mukaista Viljoa hehtaarille, nykysäännösten mukaan lähes 30 kg/ha fosforia, ja runsaat parisataa €/tonni parempi hinta mallasohrasta, joka siis on riippuvainen siitä, että luomu ei ole enemmistöviljelytapa. Muistetaan toiseksi sekin, että Honkajoen Viljolannoitteiden kokonaistuotanto jäänee 3000 tonniin vuodessa, raaka-ainevalikoiman ansiosta. Kolmanneksi, se on hyvä esimerkki tavanomaisen tuotannon materiaalikierron valkaisusta luomun tarpeisiin.

Vuonna 2012 sain lannoittamattomasta Zebrasta melkein samansuuruisen sadon, niin aina, vuodet eivät ole veljeksiä.

-SS-

Muutamia vuosia sitten voitin K-viljaristeilyllä pöytäkeskustelun 10 000 kilon sadolla. Rypsistä. :-X
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 10.03.15 - klo:07:28
Tais eräässä km satokisassa luomu mallasohra vetää voiton 5000kg hehtaari sadolla.

Jepjep. Kymmentä tonnia saivat kakkonen ja kolmonen sadoissaan. Tonni vanhan mallin mukaista Viljoa hehtaarille, nykysäännösten mukaan lähes 30 kg/ha fosforia, ja runsaat parisataa €/tonni parempi hinta mallasohrasta, joka siis on riippuvainen siitä, että luomu ei ole enemmistöviljelytapa. Muistetaan toiseksi sekin, että Honkajoen Viljolannoitteiden kokonaistuotanto jäänee 3000 tonniin vuodessa, raaka-ainevalikoiman ansiosta. Kolmanneksi, se on hyvä esimerkki tavanomaisen tuotannon materiaalikierron valkaisusta luomun tarpeisiin.

Vuonna 2012 sain lannoittamattomasta Zebrasta melkein samansuuruisen sadon, niin aina, vuodet eivät ole veljeksiä.

-SS-

Muutamia vuosia sitten voitin K-viljaristeilyllä pöytäkeskustelun 10 000 kilon sadolla. Rypsistä. :-X

Joo oltiin keskellä ravinnetaselaskennan hienoa kautta. 2010 ja 2011 ollivat käytännösä sateettomia kesiä. Tuli vähennyksiä ja siitä suivaantuneena laitoin yhden rm järvenpohjalohkon vaan TOS Zebralle. Ei viittinny viedä salpeetaria edes sinne kauas. Sieltä sitten tuli alun kolmatta kärrinkuormaa Zebraa, samana syksynä vielä marraskuun kuurapäivinä yrittivät yliturvonneita ikikasvavia  Trappe-kymppitonnareja puida...Valkuainen toisaalta oli alle leipävehnärajan.

Oli se ainoa kasvukausi 2007-2013 ,  jolloin typpitaseet lähellä nollaa, ja jolloin satoi meillä päin kesällä. Se lohko oli oikeastaan "apukevätvehnää", muiden lohkojen käyttöön.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Mopomies - 10.03.15 - klo:10:40
Maan kasvukunnon ylläpitämistä varmasti myös tuolla touhulla haetaan. Monokulttuurisokrujurtissa ainakin satotasot laskivat ja tuholaiset iskivät.

Joillakin ei auttanut, vaikka kaikki ravinteet olivat vihreällä neekerin kullin verran. Satotasot laskivat, kun maa ei ollut enää kasvukunnossa. Ts. kasveille ei enää löytynyt symbioottisia ravinteiden jakajia ja vesitalous retuperällä.

Toisaalta juurikkaan korjuu ei yleensä tapahdu kuivalla kesäkelillä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: JösseJänis - 10.03.15 - klo:16:10
Maan kasvukunnon ylläpitämistä varmasti myös tuolla touhulla haetaan. Monokulttuurisokrujurtissa ainakin satotasot laskivat ja tuholaiset iskivät.

Joillakin ei auttanut, vaikka kaikki ravinteet olivat vihreällä neekerin kullin verran. Satotasot laskivat, kun maa ei ollut enää kasvukunnossa. Ts. kasveille ei enää löytynyt symbioottisia ravinteiden jakajia ja vesitalous retuperällä.

Toisaalta juurikkaan korjuu ei yleensä tapahdu kuivalla kesäkelillä.

Miksi vihreän neekerin saa mainita, mutta mustaa *******ä ei?
https://www.vihreat.fi/henkilo/toivola-jani
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 10.03.15 - klo:18:21
Jos se kuitenkin on sitä monokulttuurisuuskritiikkiä ?

Vai mitä se nyt oli.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: lypsyukko - 11.03.15 - klo:06:53
itte kun en ole jaksanut ketjua seurata / lukea, koska se tuntuu aina vaan pysyvän asiassa. Kysyisin kuitenkin, mikä olisi näennäisviljelijän kerääjäkasvi? Siis kasvi, jolla saa tuen, ei haittaa puintia, ei vaikuta satoon, ei maaperään jne... Kylvetään vaan tuen toivossa, pelastakoot muut maapallon ja ottakoot kasitonnareita. Timppaheinäkö? kylvömäärä viljan kylvön yhteydessä? Onko muita halvempia vaihtoehtoja ?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 11.03.15 - klo:07:30
Timotei ehkä 10-15 kg/ha. Siitä voi kyllä tulla tavanomaisessakin viljelyssä jopa aika sitkeäkin rikkakasvi. Maan rakenteelle ja ravinnetaloudelle yksivuotisena käytettäessä lähes olematon hyöty.

Valkoapila n. 2kg/ha. Pieni määrä voi olla hankala kylvää yksin, mutta matalakasvuisena ei helposti kasva läpi. Myös hyötyä maalle.

Italianraiheinä ehkä 6-7kg/ha. Edullinen yksinkertainen yksivuotinen. Voi huonoissa pääkasvikohdissa tai lakotilanteissa hieman haitata puimista, mutta karkeaolkisena vain vähän. Lisäksi hyötyä maalle.

Jos lähtisin johonkin niin hassuun, kun näennäisviljelyyn, laittaisin 10kg timoteita hehtaarille. Kyllä se rikkatimoteikin tarvittaessa kemikaaleilla häipyy. Toisaalta valkoapilan kylvömäärä on niin pieni, että olisi edullinen. Jos vaan pienen levitysmäärän saa onnistumaan.

Silti kannattaisi ottaa hyödyt talteen ja perehtyä edes vähän asiaan. Lähes samalla vaivalla ja rahalla voisi saada samalla myös hyötyjä aikaan. Varsinkin, jos ympäristökorvaukseen lähtee joka tapauksessa mukaan.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 11.03.15 - klo:07:42
Se tässä on se ongelma, että todennäköisesti kerääjäkasvi kasvaa kiusaksi tähkien tasolle, tai 10 senttiä tähkien alapuolelle. Sitten on märkä syksy ja kasvusto ei kuivu mitenkään.. joutuu puimaan vain latvat ja käsittelemään tyvet jollain vanhalla niittosilppurilla. Tulee kallis satanen.

Timoteilla lähtö tulee kalliiksi ja oikeassa viljapellossa se tuppaa tukehtumaan.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: lypsyukko - 11.03.15 - klo:07:55
Se tässä on se ongelma, että todennäköisesti kerääjäkasvi kasvaa kiusaksi tähkien tasolle, tai 10 senttiä tähkien alapuolelle. Sitten on märkä syksy ja kasvusto ei kuivu mitenkään.. joutuu puimaan vain latvat ja käsittelemään tyvet jollain vanhalla niittosilppurilla. Tulee kallis satanen.

Timoteilla lähtö tulee kalliiksi ja oikeassa viljapellossa se tuppaa tukehtumaan.

No tuon italialaisen kyllä osaan ohittaa jo ajatusmaailmassanikin viljapellolla, yksivuotisessa laitumessa ok  ;D Aikainen ohra, niin uskoisin kyllä timpan elpyvän tarpeeksi mahdolliseen valvontaan. toki jos sitä valkoapilaa sotkis vähän sekaan, vieläkö saa siementä? jääkö kate heti kauppaan ? Jaa näimmä tilasin viherlannoitus seosta. Siitä muutama apilanlehti syksyksi ja multavat ja runsasmultaiset lohkot kiittää, kun eivät muuten enää lantaa kait saakkaan  ;)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 11.03.15 - klo:08:05
Se tässä on se ongelma, että todennäköisesti kerääjäkasvi kasvaa kiusaksi tähkien tasolle, tai 10 senttiä tähkien alapuolelle. Sitten on märkä syksy ja kasvusto ei kuivu mitenkään.. joutuu puimaan vain latvat ja käsittelemään tyvet jollain vanhalla niittosilppurilla. Tulee kallis satanen.

Timoteilla lähtö tulee kalliiksi ja oikeassa viljapellossa se tuppaa tukehtumaan.

No tuon italialaisen kyllä osaan ohittaa jo ajatusmaailmassanikin viljapellolla, yksivuotisessa laitumessa ok  ;D Aikainen ohra, niin uskoisin kyllä timpan elpyvän tarpeeksi mahdolliseen valvontaan. toki jos sitä valkoapilaa sotkis vähän sekaan, vieläkö saa siementä? jääkö kate heti kauppaan ? Jaa näimmä tilasin viherlannoitus seosta. Siitä muutama apilanlehti syksyksi ja multavat ja runsasmultaiset lohkot kiittää, kun eivät muuten enää lantaa kait saakkaan  ;)
No aikainen ohra on tappiota aina. Eli ei missään tapauksessa.

Valkoapila tais maksaa K-kaupassa jotain 9 € kilo, mutta en kysynyt onko siinä alvi tai ei. Eli sillä mennään.. 2 kg/ha.

Ja SAISIHAN sitä tietysti Virosta 3 €/kilo jos se onnistuisi muuten.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 11.03.15 - klo:08:44

No aikainen ohra on tappiota aina. Eli ei missään tapauksessa.

Valkoapila tais maksaa K-kaupassa jotain 9 € kilo, mutta en kysynyt onko siinä alvi tai ei. Eli sillä mennään.. 2 kg/ha.

Ja SAISIHAN sitä tietysti Virosta 3 €/kilo jos se onnistuisi muuten.

Mikäs aikaisesta ohrasta tappiollisen tekee? Yleensä saa puida kuivana pois, eikä satokaan huono oo, kun 6-tonnia tulee pienillä panoksilla  ::)  Sit saa laittaa kerääjää tai syyskasvia perään, ehkä molempia  :)

Valkoapi yksvuotinen on n.8:- ja monivuotinen 10-persees alvillinen kilo Naturcomilla  8)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 11.03.15 - klo:08:49

No aikainen ohra on tappiota aina. Eli ei missään tapauksessa.

Valkoapila tais maksaa K-kaupassa jotain 9 € kilo, mutta en kysynyt onko siinä alvi tai ei. Eli sillä mennään.. 2 kg/ha.

Ja SAISIHAN sitä tietysti Virosta 3 €/kilo jos se onnistuisi muuten.

Mikäs aikaisesta ohrasta tappiollisen tekee? Yleensä saa puida kuivana pois, eikä satokaan huono oo, kun 6-tonnia tulee pienillä panoksilla  ::)  Sit saa laittaa kerääjää tai syyskasvia perään, ehkä molempia  :)

Valkoapi yksvuotinen on n.8:- ja monivuotinen 10-persees alvillinen kilo Naturcomilla  8)

 :o Onneksi syyskasvia eikä kevätkurpitsaa
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: bouli - 11.03.15 - klo:11:48
Timotei ehkä 10-15 kg/ha. Siitä voi kyllä tulla tavanomaisessakin viljelyssä jopa aika sitkeäkin rikkakasvi. Maan rakenteelle ja ravinnetaloudelle yksivuotisena käytettäessä lähes olematon hyöty.

Valkoapila n. 2kg/ha. Pieni määrä voi olla hankala kylvää yksin, mutta matalakasvuisena ei helposti kasva läpi. Myös hyötyä maalle.

Italianraiheinä ehkä 6-7kg/ha. Edullinen yksinkertainen yksivuotinen. Voi huonoissa pääkasvikohdissa tai lakotilanteissa hieman haitata puimista, mutta karkeaolkisena vain vähän. Lisäksi hyötyä maalle.

Jos lähtisin johonkin niin hassuun, kun näennäisviljelyyn, laittaisin 10kg timoteita hehtaarille. Kyllä se rikkatimoteikin tarvittaessa kemikaaleilla häipyy. Toisaalta valkoapilan kylvömäärä on niin pieni, että olisi edullinen. Jos vaan pienen levitysmäärän saa onnistumaan.

Silti kannattaisi ottaa hyödyt talteen ja perehtyä edes vähän asiaan. Lähes samalla vaivalla ja rahalla voisi saada samalla myös hyötyjä aikaan. Varsinkin, jos ympäristökorvaukseen lähtee joka tapauksessa mukaan.
Toikin on vielä aika iso määrä.
Vertailun vuoksi siementimoteille suositellaan jotain luokkaa 3-7kg/ha, korkeintaan tuo 10kg/ha.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: taisker - 11.03.15 - klo:12:01
5kg timppaa sekoitettunu apulantaan viskalla ajouria pitkin ruiskutuksen jälkeen itää todennäköisesti vaan urissa kinataan si tarkastajan kaa
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 11.03.15 - klo:12:01
Näennäiskerääjänä timotei on ehkä ykkönen, mutta syysvehnän kanssa todellakaan nämä heinät ei ehkä hyvä juttu. Ne, jotka alkavat vasta ajatella kerääjäkasvia ovat jo joutuneet varmasti taistelemaan pienannosaineita kestävien vesiheinien ja matarien ja tällaisten kanssa. Siksi apilaa hellävaroen kohtelevan rikkakasviaineen löytäminen voi  olla haastavaa, jos haluaa mm. vesiheinän hallinnassa pitää.

Mutta sitten tulee laajasti Etelä-Suomeen levinnyt hukkakaura. Haluaako joku oikeasti ottaa hukkakaurariskin timotei- ja/tai raiheinäviljelyksellä ? Hukkista ruiskutetaan vasta melko myöhään, tai voihan sitä ruiskuttaa vaikka viljankylvön yhteydessä mutta ei sillä ole kyllä mikään maailman tehoa hukkikseen. Apila taasen kestää jonkin verran Puma Extraa, yksin ruiskutettuna, mutta sen pitää olla vähintään nelilehdellä tai jotain, ennen kuin se parhaiten kestää.

Sitten tuon syyskylvöisen kasvin viljely kerääjäkasvin jälkeen tai uudelleen syksyllä kerääjäkasvia laittaen, en sanoisi vieläkään varmaa sanaa, ennen kuin näen, että kerääjäkasvimaan saa muokata aikaisen ohran jälkeen ihan kunnolla, saa sen tuen siltä ohrtavuodelta ja sitten hybridiruis ja uusi kerääjäkasvi seuraavalle vuodelle. Jos näin ei sallita tehdä, jää syysvilja-alueilla kyllä kerääjäkasvi aika marginaaliseksi; tietty jos joka 7. vuosi nurmikierrossa laittaa, eihän siinä mitään ongelmaa matarasta ja saunakukasta.

Kenellekään ei ole tullut mieleen apilan toistuva viljely; onko siis totta, että jatkuvana muun kasvin aluskasvina apila ei koskaan ota itseensä näitä apilan monokulttuuritauteja ?

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Mopomies - 11.03.15 - klo:12:19
Hetkinen, hetkinen. Eihän syysviljan sekaan mitään kerääjäkasvia laiteta. Hulluahan se olisi, jos sitä vaaditaan.

Aikainen vilja, syysvilja, lumi -kierrossa näkisin ainoaksi järkeväksi tuon ennen lunta kylvettävän kerääjäkasvin. Ja senkin kylvö aikaisintaan syysviljan tähkälletulovaiheessa. Mielummin vasta puinnin jälkeen.

En oo paskaakaan perehtynyt säännöksiin, mutta jos vaatimukset ovat järjettömiä, niin ei se toisaalta yllättäisi.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 11.03.15 - klo:12:30
Hetkinen, hetkinen. Eihän syysviljan sekaan mitään kerääjäkasvia laiteta. Hulluahan se olisi, jos sitä vaaditaan.

Aikainen vilja, syysvilja, lumi -kierrossa näkisin ainoaksi järkeväksi tuon ennen lunta kylvettävän kerääjäkasvin. Ja senkin kylvö aikaisintaan syysviljan tähkälletulovaiheessa. Mielummin vasta puinnin jälkeen.

En oo paskaakaan perehtynyt säännöksiin, mutta jos vaatimukset ovat järjettömiä, niin ei se toisaalta yllättäisi.

Jos syysviljan puinnin jälkeen saa siepparin kylvää äestämällä, pahnat mullaten, niin sitten on just erinomainen homma. Rukiinpahnat muuten kyllä pitää poistaa, siihen ei kyllä syksyllä kylvämällä mitään tule. Luohokin häviää rukiin alta, varmasti timoteikin. Itse ajattelin juuri tuota siepparia, kun saa ajankohdan valita vapaasti, lukematta koko toimenpiteen ehtoja.

Syysrypsi on hiukan haasteellinen alkaa, ehkäpä ei ole sovelias viljelyvyöhyke, mutta ei sitä koskaan tiedä. Mutta sieppariksi voisi sitä kylvää ja sitten katsoo keväällä, miten eteni.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 11.03.15 - klo:16:55
Sitten noissa nurmiseoksissa on pirusti hukkakauraa... joka tietysti haittaa ainoastaan viljatilalla..

Eli mitään nataa tai raiheinää ei ehkä uskalla kokeilla  :P
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 11.03.15 - klo:17:27
Sitten noissa nurmiseoksissa on pirusti hukkakauraa... joka tietysti haittaa ainoastaan viljatilalla..

Eli mitään nataa tai raiheinää ei ehkä uskalla kokeilla  :P

Ei kai saadana  >:(
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Petri - 11.03.15 - klo:17:32

Kenellekään ei ole tullut mieleen apilan toistuva viljely; onko siis totta, että jatkuvana muun kasvin aluskasvina apila ei koskaan ota itseensä näitä apilan monokulttuuritauteja ?

-SS-
Ei se alus/kerääjäkasvistatus taudeilta suojaa. Jos viljatilallisella taudit iskee, niin ei Kait se mikään katastrofi ole: ollaan muutama vuosi ilman ja jatketaan taas. Karjatilalla, jossa satoa on tultava joka vuosi, en lähtisi leikkimään. Pääsatokasvin terveydellä leikkiminen voi käy kalliiksi.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: MFV8 - 11.03.15 - klo:18:12
Miten olis nurminata tai joku muu nata? Kestääkö hukkisaineita? Onko kuinka hanakka puskemaan viljasta läpi?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 11.03.15 - klo:22:07
Aikaiselle ohralle toki voi laittaa kerääjän, mutta siitä ei makseta, jos se muokataan ylös syysviljan edestä.

Syysviljalle voi laittaa kerääjän jopa syksyllä. Muutoin juuri nyt täällä etelässä olisi yöpakkasilla hyvä kylvää kerääjiä. Tai sitten kevään ruiskutusten tai lannoitusten jälkeen. Menestyminen voi kyllä olla silloin epävarmaa.

Joku väitti, että italian raiheinä kestäisi Pumaa. Kannattaisi jonkun varmaan soittaa kasvinsuojeluaineneuvojalle ja kysyä. Täältä tuskin täysin luotettavaa tietoa löytyy. Muistaakseni lähes kaikki mataraan tehoavat aineet tehoavat myös apilaan.

Toistaiseksi nurmisiemenen mukana en ole pystynyt havaitsemaan hukkakauraa levinneen tilalle. Toki ainahan se kai on mahdollista.

Kaikkiaan monivuotiset nurmikasvit, kuten timotei, nurminata, ruokonata ym. ovat sen verran hidaskasvuisia etteivät juuri aiheuta puintiongelmia ensimmäisenä kasvuvuonnaan. Tosin hyötykin on maalle pieni. Toistan kyllä pahasti itseäni, kun sanon, että minusta kannattaisi tuostakin toimesta ottaa se hyöty, mitä siitä on saatavissa.

Kaikkiaan, kuten on jo toisissa keskusteluissa todettu, kerääjäkasvituki ei todellakaan ole mikään automaatti, eikä korvausta ole mahdollista saada kaikissa tilanteissa. Kannattaa selailla tuota "Kuka tietää kerääjäkasvit"-ketjua. Sieltä löytyy hyviä vinkkejä ja linkkejä tuskan helpottamiseksi. Tai pahentamiseksi...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 12.03.15 - klo:05:48
Tohon edelliseen. Mulle tuli "Hevosnurmi-seoksessa" bonuksena hukkakauraa. Kolmeen kohtaan kylvettiin ja kolmesta kohdasta löytyi, kylvöriveistä.

Siinä on jotain lampaannataa yms. erikoista.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 12.03.15 - klo:06:38
Axial tuhoaa raiheinät ja puntarpäät ja muut heinät
Puma Extra sopinee raiheinälle mutta ei juurikaan muille heinille
Puma Extra toimii apiloille, jos ne ovat riittävän vahvat
Broadway, Attribut Super Sekator et al, ei toimi heinille

Berner tarjoaa Gratil + Oxitril annosta jos ei ole apilaa
Apilalle pelkkää Gratilia 15 g/ha, apilasta tuhoutuu 1/3 .. 1/2 ,
eli siemenmäärää pitänee lisätä, että saa "kauttaaltaan"
aluskasvuston

Sitten semmoinen vielä, että melkein kaikki nuo
palkokasvi-rypsi ym erikoisaineet ovat pohjavesialueella kiellettyjä
tai niissä on vahva peräkkäiskäytön rajoitus

Ei oikein taida auttaa muuten kuin kasvinsuojeluainevapaaseen
viljelyyn siirtyä, jos meinaa aluskasvitalouteen pystyä liittymään.
Koska jos alkaa kerääjät olemaan päällä ja rikkaruohot näkyvät
kauas, käy niin kuin Porvoon miehellä, tulee valvonta ja sanktio.
Luomussa silloin tällöin tapahtuva epäonnistuminen
rikkakasvintorjunnassa lienee oletus, liittyen  viljelytapaan.

Eli minä kyllä unohdan suojaviljamenetelmän aluskasvissa
ja panostan (apila)siepparimenetelmään syysviljojen ja aikaisen
ohran puinnin jälkeen, koska näkyy sekin olevan sallittu nyt
sitten uusissa tulkinnoissa.

Tuo ympäristökorvaus päivämääräraja on tiukka, mutta kun keskittyy
pelkkään menetelmään, ei liene päivämäärien kanssa niin tarkkaa.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 12.03.15 - klo:07:37
Eli minä kyllä unohdan suojaviljamenetelmän aluskasvissa
ja panostan (apila)siepparimenetelmään syysviljojen ja aikaisen
ohran puinnin jälkeen, koska näkyy sekin olevan sallittu nyt
sitten uusissa tulkinnoissa.


Tuo ympäristökorvaus päivämääräraja on tiukka, mutta kun keskittyy
pelkkään menetelmään, ei liene päivämäärien kanssa niin tarkkaa.

-SS-

Onkohan tuokaan tulkinta sitten se viimeinen, pitävä  ::)

Ja ei kai nuo päivämäärät ole sen tarkempia kun SKäNän lannanlevitys päivämäärä, jolle ehdotit yölevitystä pressujen katveessa  :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ja101 - 12.03.15 - klo:07:39
No entä se kylvö rikkojen ruiskutuksen jälkeen? Eikö silloin saisi laajemman kemikaali varaston käyttöön. Itäminen tosin on vähän niin ja näin mutta kai se niillä heinäkuun sateilla itää ja puintien jälkeen lähtee kasvuun kunnolla? Voi tosin vaatia olkien "pöyhimistä", mutta siitä nyt ei olisi haittaa muutenkaan.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 12.03.15 - klo:07:57
No entä se kylvö rikkojen ruiskutuksen jälkeen? Eikö silloin saisi laajemman kemikaali varaston käyttöön. Itäminen tosin on vähän niin ja näin mutta kai se niillä heinäkuun sateilla itää ja puintien jälkeen lähtee kasvuun kunnolla? Voi tosin vaatia olkien "pöyhimistä", mutta siitä nyt ei olisi haittaa muutenkaan.

Kannattaa varmaan ensimmäisenä vuotena vain kokeilla pienessä mittakaavassa, koska mielestäni on melko suuri mahdollisuus, ettei siemenet siellä "kunnon" kasvuston katveessa lähde matkaan ollenkaan. Menee vain kalliit siemenet hukkaan, ja iso työ. Sitten ne kesän sateetkin on suuressa roolissa, eri maalajit varmaan käyttäytyy erilailla ym. Kumma ettei näitä kokeiluja ole edes MTT:n tutkimusasemat ensin kokeilleet, kokeilut jää meidän viljelijöitten harteille, ja niistä voi tulla kalliitakin kokeiluja.  :-\
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: kepsi - 12.03.15 - klo:09:41


Joku väitti, että italian raiheinä kestäisi Pumaa. Kannattaisi jonkun varmaan soittaa kasvinsuojeluaineneuvojalle ja kysyä. Täältä tuskin täysin luotettavaa tietoa löytyy. Muistaakseni lähes kaikki mataraan tehoavat aineet tehoavat myös apilaan.



Bayer Crop:n maaliskuun uutiskirjesstä lainattua:

"Kerääjäkasveilla (esim. erilaiset heinät kuten raiheinät, timotei ja koiranheinä sekä apilat) rikkatorjunta-aineiden käytössä tulee olla tarkkana. Jos kerääjäkasvin kylvää viljan kylvön yhteydessä, kerääjäkasvi ehtii kasvamaan siten, että se altistuu ruiskutuksille. Puma Extra soveltuu hukkakauran torjumiseen, jos kerääjäkasvi on raiheinää ja puna- tai valkoapilaa. Sen sijaan Puma Extran vaikutusta muihin apiloihin (esim. persiljan apila) ei tiedetä. Kokeissa koiranheinästä on tuhoutunut noin puolet Puma Extra-käsittelyllä, joten on suositeltavaa kylvää raiheinää. Timoteille Puma Extra ei sovi..."
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 13.03.15 - klo:01:25
No entä se kylvö rikkojen ruiskutuksen jälkeen? Eikö silloin saisi laajemman kemikaali varaston käyttöön. Itäminen tosin on vähän niin ja näin mutta kai se niillä heinäkuun sateilla itää ja puintien jälkeen lähtee kasvuun kunnolla? Voi tosin vaatia olkien "pöyhimistä", mutta siitä nyt ei olisi haittaa muutenkaan.

Kannattaa varmaan ensimmäisenä vuotena vain kokeilla pienessä mittakaavassa, koska mielestäni on melko suuri mahdollisuus, ettei siemenet siellä "kunnon" kasvuston katveessa lähde matkaan ollenkaan. Menee vain kalliit siemenet hukkaan, ja iso työ. Sitten ne kesän sateetkin on suuressa roolissa, eri maalajit varmaan käyttäytyy erilailla ym. Kumma ettei näitä kokeiluja ole edes MTT:n tutkimusasemat ensin kokeilleet, kokeilut jää meidän viljelijöitten harteille, ja niistä voi tulla kalliitakin kokeiluja.  :-\

Tuo kesällä orastuminen on jäänyt tutkimuskokeissakin tapahtumatta. Kuiva kesä 2010 - 2011 hankalia. 2012 tietenkin oli hieno kerääjäkasvivuosi. Hallinnon edustaja ei tiennyt Maaseutumedian Veikon kertomasta kerääjäkatumus -mahdollisuudesta ennen valvontaa. Vaan piti kiinni mielipiteestään, että viimeistään kylvöalan muutosilmoituksessa kerääjäkasvi olisi otettava pois.

Se olkien alle jääminen on todellinen uhka, ainakin on puitava 40-50 cm sänkeen. Tai jotain.

Tuo aikaisen kasvinsuojelun jälkeen kokeileminen on itselläkin ajatuksena, käytettykin rikkaäes vaan on hieman arvokas, ja itse rakentelu ei oikein nyt tänä keväänä mahdu suunnitelmiin. Se 15.8 mennessä kylvö tuli koulutuksissa jo esille soveliaana viljakasvillekin, eli tämä sieppari-kerääjä - vaihtoehto. Tarkkaan ei kerrottu, miten sen saa kylvää, voiko kyntää kunnolla, äestää ja laittaa kerääjän. Vai pitääkö suoraankylvää sitä kerääjää. Saakohan edes olkiäestää.

Eli kysymyksiä tuli enemmän lisää kuin saatiin vastauksia.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 13.03.15 - klo:02:13

Kenellekään ei ole tullut mieleen apilan toistuva viljely; onko siis totta, että jatkuvana muun kasvin aluskasvina apila ei koskaan ota itseensä näitä apilan monokulttuuritauteja ?

-SS-
Ei se alus/kerääjäkasvistatus taudeilta suojaa. Jos viljatilallisella taudit iskee, niin ei Kait se mikään katastrofi ole: ollaan muutama vuosi ilman ja jatketaan taas. Karjatilalla, jossa satoa on tultava joka vuosi, en lähtisi leikkimään. Pääsatokasvin terveydellä leikkiminen voi käy kalliiksi.

Sama tuo rypsin ja ristikukkaisten jokavuotinen käyttö aluskasvina; umpikujaan se johtanee, alkaa maassa säilyvät kasvitaudit saastuttaa rypsinviljelyn tulevaisuutta.

Minusta intokuolaa valuvat apilatypenkerääjä-kerääjätavoitteelliset ajattelevat, että se satanen + typpi + apilan maanparannus, se olisi kolme kärpästä yhdellä syönnillä, halpa siemen, ihan joka vuonna laitetaan, ihan kaikkiin kasveihin, kylvetään vieläpä lippalakin hikinauhankin alle, ei kiinnosta jotain 4 cm korkeata timottihipsua katella, ei mitään typpihyötyäkään tuosta, vie vaan sen viimeisenkin...eli juurikin tämä säästä ja syö kakkua samaan aikaan - ajattelu on riski tosiasiat tunnustavalle toiminnalle, mielestäni.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ja101 - 13.03.15 - klo:08:08
Eli ei apilaa jos aikoo kylvellä rypsiä tai rapsia 5 vuoden kierrolla. Mä tarvin sen option hukkakauran ruiskutukseen niin timotei ei käy. Eli raiheinä ilmeisesti kävisi, mutta milläs sen sitten kylvät? Rikkaäeskö pitäisi hommata? Jos kuitenkin täytyy varautua rikkojen torjuntaan kemiallisesti niin kylvö olisi pakko suorittaa sen jälkeen. Jos on kuiva kesä niin itäminen on tietysti ongelma, mutta jos kerran 15.8 asti saa kylvää niin eiköhän jokin ukkoskuuro osu kohdalle. Se on sitten eri asia kasvaako sielä viljan varjossa mihinkään. Viljan puinti pitkään sänkeen ei oikein onnistu. Haittaa muokkausta aivan huolella. Ja on totta että jos on kunnon vilja ja olkea tulee niin ilman olkien levittelyä ei tule onnistumaan.

Kaikenkaikkiaan aika paska toimenpide koko homma. Jos tämän saisi tehdä niin, että puinnin jälkeen olkien kevyt multaus/levittely ja kerääjän kylvö. Säilytys tietysti talven yli. Kosteutta riittää syksyllä jouluun asti niin ei luulisi itävyyden kanssa olevan ongelmia. Kylvä onnistuisi vaikka millaisella vispilällä, ajaisi sitten vaikka metrin välein. Ei haittaisi viljan kasvattamista. Tämähän olisi liian helppoa. Valvontahan tämän määrää milloin tulevat katsomaan kasvustoa, että löytyykö sitä.  :-\
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Wessel - 13.03.15 - klo:10:39
Jos meinaa saada vihriää nousemaan puinnin perästä, niin joutuu rullaamaan oljet pakettiin. Muuten voi olla aika epätasainen kasvusto kerääjälla. Siis jos on puitavaa..
Kyllä toi kerääjäkasvi homma on pöydän takana suunniteltu, niin syvältä ja sieltä... Jos oikeasti haluttais "viherryttämis" hyötyjä, niin kylvää vois vaikka puintien perään syyskuun loppupuolelle asti ja muokkaus vasta keväällä tai saisi jatkaa seuraavalle vuodelle sitte jonain nurmen muotona esim.
Tällöin ehkä saattaisi olla jotain hyötyäkin toimenpiteestä...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Petri - 13.03.15 - klo:11:33
Kyllä toi kerääjäkasvi homma on pöydän takana suunniteltu, niin syvältä ja sieltä... Jos oikeasti haluttais "viherryttämis" hyötyjä, niin kylvää vois vaikka puintien perään syyskuun loppupuolelle asti ja muokkaus vasta keväällä tai saisi jatkaa seuraavalle vuodelle sitte jonain nurmen muotona esim.
Tällöin ehkä saattaisi olla jotain hyötyäkin toimenpiteestä...
Suomi on pitkä maa ja viljojen kasvuajatkin jotain 80-150 vrk... Ei ollenkaan kirjoituspöytätyötä, vaihtoehtoja tarvitaa erilaisia. 

Linkkaan jälleen kerran tuo Marko Väljän (se KM:n satokilpailujen luomumies) 28 min tarinan oman tilansa aluskasvistrategioista.
http://luomu.fi/materiaalit/Valja/aluskasvit/
Tuo joko herättää jotain tai sitten ei.

Petri
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: klapikasa - 13.03.15 - klo:19:30
Timotej minä en kylvä missään enää. Joka kerta kun kesantoja otettu viljelykseen,kynnetty tai glyfo ja suorakylvö, timotestä on tullu riesaksi.  Ei tarvii monta kasvia itää syksyllä ja selviää kevään muokkauksista ja sitten kun se saa typpee se tekee aika ison puskan joka tuotaa siemeniä ja kierre jatkuu.

Silloin kun meillä oli elukoita, kylvettiin aina ensi vuoden nurmet viljan alle heti keväällä ja oljet ei kerätty pois. Apila ei nouse kovin korkeaksi jos antaa tarpeeksi typpeä pääkasville. Ei nyt tule mieleen kuin syksy 99? kun ei vaan satanut koko syksynä ja se kuivui kuoliaaksi.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 13.03.15 - klo:19:40
Timotej minä en kylvä missään enää. Joka kerta kun kesantoja otettu viljelykseen,kynnetty tai glyfo ja suorakylvö, timotestä on tullu riesaksi.  Ei tarvii monta kasvia itää syksyllä ja selviää kevään muokkauksista ja sitten kun se saa typpee se tekee aika ison puskan joka tuotaa siemeniä ja kierre jatkuu.

Silloin kun meillä oli elukoita, kylvettiin aina ensi vuoden nurmet viljan alle heti keväällä ja oljet ei kerätty pois. Apila ei nouse kovin korkeaksi jos antaa tarpeeksi typpeä pääkasville. Ei nyt tule mieleen kuin syksy 99? kun ei vaan satanut koko syksynä ja se kuivui kuoliaaksi.

Pitkäkasvuinen ruis pärjää timoteille, mutta joku Skagen syysvehnä on kovin lyhyttä ja jää
ylivuotisen timpan alle.  Silloin kun meillä joskus harvoin oli suojaviljana syysvehnää, niin
lajike oli Linna, korrenpituus  20 cm nykylajikkeita pitempi, ei ollut edes juolasta kovin
suurta ongelmaa. Paitsi tahtoi lakoutua, kun ei ollut tapana CCC:tä laittaa.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 13.03.15 - klo:19:43
Timotej minä en kylvä missään enää. Joka kerta kun kesantoja otettu viljelykseen,kynnetty tai glyfo ja suorakylvö, timotestä on tullu riesaksi.  Ei tarvii monta kasvia itää syksyllä ja selviää kevään muokkauksista ja sitten kun se saa typpee se tekee aika ison puskan joka tuotaa siemeniä ja kierre jatkuu.

Silloin kun meillä oli elukoita, kylvettiin aina ensi vuoden nurmet viljan alle heti keväällä ja oljet ei kerätty pois. Apila ei nouse kovin korkeaksi jos antaa tarpeeksi typpeä pääkasville. Ei nyt tule mieleen kuin syksy 99? kun ei vaan satanut koko syksynä ja se kuivui kuoliaaksi.

Sää teet jotain väärin. :-\

Paikallinen Timpan siementuottaja harvoin lopettaa kierron glyfosaatilla. Puinnin jälkeen murskaa ja sitten kyntää, siististi.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: montöör - 13.03.15 - klo:19:53
Timotej minä en kylvä missään enää. Joka kerta kun kesantoja otettu viljelykseen,kynnetty tai glyfo ja suorakylvö, timotestä on tullu riesaksi.  Ei tarvii monta kasvia itää syksyllä ja selviää kevään muokkauksista ja sitten kun se saa typpee se tekee aika ison puskan joka tuotaa siemeniä ja kierre jatkuu.

Silloin kun meillä oli elukoita, kylvettiin aina ensi vuoden nurmet viljan alle heti keväällä ja oljet ei kerätty pois. Apila ei nouse kovin korkeaksi jos antaa tarpeeksi typpeä pääkasville. Ei nyt tule mieleen kuin syksy 99? kun ei vaan satanut koko syksynä ja se kuivui kuoliaaksi.

Sää teet jotain väärin. :-\

Paikallinen Timpan siementuottaja harvoin lopettaa kierron glyfosaatilla. Puinnin jälkeen murskaa ja sitten kyntää, siististi.
Mä kans ihmettelen jos t-heinä kiusaa seuraavana vuonna. Sillon kun oli niitä kesantoja
ne kans murskattiin  tai joskus jyrättiin ja sitten kynnettiin. Ehkä ei vaan tiedetty tarpeeks.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Pehtoori - 16.03.15 - klo:19:16
Milläs laitteella se kerääjäkasvinsiemen saataisiin levitetyksi 15 m ruiskutusurista.
Valkoapilaa lähinnä ajattelin. Noilla viskoilla ei taida työleveys riittää. Ehdotuksia kaivattaisiin.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 16.03.15 - klo:19:26
Pneumaattinen levitin ruiskun puomiin. Ei välttämättä muutoin onnistu.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 16.03.15 - klo:19:33
Hukkakauramopolla tiuhempaan ajaen.

Kyllä se ongelmaksi näköjään tulee monille se kerääjäkasvi; alkaa sisikunnassa kaihertaa, onnistuuko, miten sen laitan, jottei olisi mitään vaivaa. Nyt on jo maa syysviljoilla peukalonleveyden verran rutikuivaa. Jos siemen itikin, lumille kylvettynä, monessa paikassa tätä suositeltu, aika heikosti jaksaa elää tuossa tuhkassa. Maa alkaa paljastua muutenkin syysviljapelloilla. Leppeä tuuli, suhteellinen kosteus 23% päivällä (Kiikalassa) , lämpötila yöllä siinä -5, päivällä +12. Kyllä siinä kelpaa oraan auringonpaahteessa köllötellä.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: savmikko - 16.03.15 - klo:19:41
K kaupan lehdessä oli mainos että hydr. puhaltimella vaikka 30m leveälle.
Itse ostin varta vasten elhon tms. puhallintoimisen apulannanlevittimen. Tosin on vaan 12m puomit mutta eiköhän tuota hätätilassa voisi jopa vähän levittää.
Noita liitereiden nurkista riittää varmaan muillekin, omani hain siitä S:n naapurista.
Timotei siementää ja sieltä pankista sitten lähtee sitten aina uudelleen ja uudelleen.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Agronautti - 16.03.15 - klo:19:50

Näinköhän Elholla onnistuu.. :o Ainakin mulla mikä oli 98-03 ei onnistunut hs-kylvöt.. ois kai vaatinut jotain lisälaitteita..

Noh, nyt Rauchilla onnistuu  8)  urakkakylvöökin ehdin ehkä tekemään ;) 

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 16.03.15 - klo:19:56

Näinköhän Elholla onnistuu.. :o Ainakin mulla mikä oli 98-03 ei onnistunut hs-kylvöt.. ois kai vaatinut jotain lisälaitteita..

Noh, nyt Rauchilla onnistuu  8)  urakkakylvöökin ehdin ehkä tekemään ;)

Uskon, että onnistuu Elhotyyppisellä, kun yhdistää siemenet apulantaan.
Vaikka hiukan kostuttaisi siemeniä niin tarttuvat paremmin.

Ja jos ei apulantaan nin Calciprilliin laittaa sitten.


-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: savmikko - 16.03.15 - klo:20:25
Jos täytyy ruveta klapintekoon niin saa sahanpuruja mihin ne rait sekottaisi, tai niin jos vaihtaisikin tuon 30 cm maapyörän siitä elhosta vaikka hiittikärryn pyöräksi niin saisi pudotettua syöttömäärää.
Mitä muita haasteita mahtaa tulla kuin tuo syötön määrä ?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 16.03.15 - klo:20:38
Jos täytyy ruveta klapintekoon niin saa sahanpuruja mihin ne rait sekottaisi, tai niin jos vaihtaisikin tuon 30 cm maapyörän siitä elhosta vaikka hiittikärryn pyöräksi niin saisi pudotettua syöttömäärää.
Mitä muita haasteita mahtaa tulla kuin tuo syötön määrä ?

Holvaaminen. Suppilon pohja on melkein vaakasuora juuri ennen syöttöaukkoja.
Voi olla myös vähän hatara se syöttökotelo, se ilmavirta imee hiukan sieltä syöttöaukon puolelta vaikka
syötön katkaisee, kevyet purut voivat lähteä imeytymään ilman syöttötelan pyörintää.

Saman vuoden tuotantoa oleva uutuudenliukas apulanta
ainakin krapisee iloisesti putkeen puhallin päällä, syöttökelat paikallaankin.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: 4viljanpuuro - 16.03.15 - klo:20:53
Voiko tällä tienata seuraavasti?

Ruistuki 40€
Ravinteiden tasapainoinen käyttö 54
Kerääjäkasvit puinnin jälkeen 100€
Talviaikainen 80% kasvipeitteisyys 54€

248€/ha korvaus  8)

Materiaalin sivut 44 & 47 eivät ainakaan kiellä tätä.

http://www.mtk.fi/liitot/hame/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/fi_FI/tuki-infotilaisuudet_2015/_files/93447835667401957/default/Ymp%C3%A4rist%C3%B6-%20ja%20LHK-korvaus%208.3.2015.pdf (http://www.mtk.fi/liitot/hame/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/fi_FI/tuki-infotilaisuudet_2015/_files/93447835667401957/default/Ymp%C3%A4rist%C3%B6-%20ja%20LHK-korvaus%208.3.2015.pdf)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Ripcord - 16.03.15 - klo:21:32
Voiko tällä tienata seuraavasti?

Ruistuki 40€
Ravinteiden tasapainoinen käyttö 54
Kerääjäkasvit puinnin jälkeen 100€
Talviaikainen 80% kasvipeitteisyys 54€

248€/ha korvaus  8)

Materiaalin sivut 44 & 47 eivät ainakaan kiellä tätä.

http://www.mtk.fi/liitot/hame/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/fi_FI/tuki-infotilaisuudet_2015/_files/93447835667401957/default/Ymp%C3%A4rist%C3%B6-%20ja%20LHK-korvaus%208.3.2015.pdf (http://www.mtk.fi/liitot/hame/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/fi_FI/tuki-infotilaisuudet_2015/_files/93447835667401957/default/Ymp%C3%A4rist%C3%B6-%20ja%20LHK-korvaus%208.3.2015.pdf)

Samankaltaiset suunnitelmat - toki niin, että kerääjäkasvin kylvön yhteydessä kylvetään myös ruis uudestaan. Kerääjäkasviksi kylvetään rypsiä 3 kg/ha. Kerääjäkasvi lopetetaan kemiallisesti 15.9., yhdellä express tabulla.

Vaan kuinka usein pääsee korjaamaan rukiin riittävän ajoissa, pikavilkaisu edesmenneisiin vuosiin kertoi onnistumisprosentiksi ~50. Lajikevalinnalla toki optimointimahdollisuuksia tässä suhteessa. 

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 16.03.15 - klo:21:36
Voiko tällä tienata seuraavasti?

Ruistuki 40€
Ravinteiden tasapainoinen käyttö 54
Kerääjäkasvit puinnin jälkeen 100€
Talviaikainen 80% kasvipeitteisyys 54€

248€/ha korvaus  8)

Materiaalin sivut 44 & 47 eivät ainakaan kiellä tätä.

http://www.mtk.fi/liitot/hame/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/fi_FI/tuki-infotilaisuudet_2015/_files/93447835667401957/default/Ymp%C3%A4rist%C3%B6-%20ja%20LHK-korvaus%208.3.2015.pdf (http://www.mtk.fi/liitot/hame/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/fi_FI/tuki-infotilaisuudet_2015/_files/93447835667401957/default/Ymp%C3%A4rist%C3%B6-%20ja%20LHK-korvaus%208.3.2015.pdf)

Ota ihan Mavin sivuilta hakuopas 2015 esille.

Sun on oltava varma, että pääset varmasti puimaan ennen 15.08. Ei se joka vuosi ole ollut itsestään selvyys.
Otatko rukiinpahnat pois ? Ei onnistune kerääjäkasvi niin, että löytyisi mitään sieltä, jos valvonta tulee
Miten rukiinoras, oletko varma, ettei puimuri pistä vihreäksi ja hukuta kerääjäkasvia sitten ?
Ei ole vielä kerrottu, saako muokata rukiin jälkeen ennen 15.08 ja sitten kylvää sitä siepparia.
Mitäs sitten seuraavana keväänä ? kevätvilja, yrität tähdätä ennen 15.8 vai kylvätkö suojaviljakylvönä jo keväällä ?

Muuten kyllähän tuo toimii. Keräät vaan ihankaikki rastit, niin että se 600€ maksimiraja tulee vastaan. Ja joka hehtaarille.
Ja näet kauniita unia tilin saldosta.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 16.03.15 - klo:21:40
Samankaltaiset suunnitelmat - toki niin, että kerääjäkasvin kylvön yhteydessä kylvetään myös ruis uudestaan. Kerääjäkasviksi kylvetään rypsiä 3 kg/ha. Kerääjäkasvi lopetetaan kemiallisesti 15.9., yhdellä express tabulla.

Eikö tässä saata mennä tulkinnaksi, eli vuoden 2015 kerääjäkasvin avulla tai rahalla perustetaan seuraavan 2016 vuoden viljelykasvi. Tuohan kyllä on kiinnostava tukiautomaatti-idea, koska ei haittaa kevään ja kesän ruiskutuksia, mutta syysviljojen perustaminen onnistuisi. Syysvehnälle hiukka aikainen.

Ehkä ehdoissa onkin tarkoitettu vain ja ainoastaan estää kerääjäkasvin kasvatus seuraavan vuoden viljelykasviksi. Mutta miksei samalla sitten monivuotista valkoapilaa. Rukiin alla ei varmana nouse päälle.

Jösses. Kyllä niksejä nyt tippuilee vinhasti.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Ripcord - 16.03.15 - klo:21:49
Samankaltaiset suunnitelmat - toki niin, että kerääjäkasvin kylvön yhteydessä kylvetään myös ruis uudestaan. Kerääjäkasviksi kylvetään rypsiä 3 kg/ha. Kerääjäkasvi lopetetaan kemiallisesti 15.9., yhdellä express tabulla.

Eikö tässä saata mennä tulkinnaksi, eli vuoden 2015 kerääjäkasvin avulla tai rahalla perustetaan seuraavan 2016 vuoden viljelykasvi. Tuohan kyllä on kiinnostava tukiautomaatti-idea, koska ei haittaa kevään ja kesän ruiskutuksia, mutta syysviljojen perustaminen onnistuisi. Syysvehnälle hiukka aikainen.

Ehkä ehdoissa onkin tarkoitettu vain ja ainoastaan estää kerääjäkasvin kasvatus seuraavan vuoden viljelykasviksi. Mutta miksei samalla sitten monivuotista valkoapilaa. Rukiin alla ei varmana nouse päälle.

Jösses. Kyllä niksejä nyt tippuilee vinhasti.

-SS-

Niin, ei tuossa kerääjäkasvilla perusteta seuraavan vuoden viljelykasvia, joten siinä suhteessa ei pitäisi olla ongelmaa.
Mutta tuo aikaikkunariski on todellinen - jos kerääjäkasvin kylvö pitää ilmoittaa keväällä niin eihän tämä oikein ole todellinen vaihtoehto.


Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ja101 - 16.03.15 - klo:22:00
Ja siis oikeasti valvontahan sen ratkaisee. Jos kylvät 15.8 ja valvoja tulee seuraavana päivänä tutkimaan niin ei tasan löydä mitään..
Eli kehottaisinkin jokaista tiukkaamaan viranomaisilta, että kuinka tuota valvotaan?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: 4viljanpuuro - 16.03.15 - klo:22:00
Merkataanko tuo kerääjäkasvi kevään tukihakuun vai syksyn kasvipeitteisyyden ilmoituksen yhteydessä?

Aika ikävää meinaan keväällä ilmoitella mitään kun ei ole tietoa miten kerääjäkasvi onnistuu kullakin kasvulohkolla tai ilman tietoa siitä koska pääsee puimaan. Ja jos sateita ei ole tiedossa niin on melko turha levitellä sinä vuonna mitään.

Mutta rukiin kylvön yhteydessä voisikin aina levittää valkoapilaa pienlevitin kylvötraktorin nokassa.

Pitääkö kerääjäkasvi toimenpide valita heti vaikkei sitä ensimmäisenä vuotena laittaisikaan vai pääseekö seuraavana vuonna vielä mukaan?



Kannattaako huomiseen viljelijätuki ilta-infoon edes mennä jos ainoa tieto mitä kaipaan on kerääjäkasvien hienoudet. Pelkään että esittelijä lukee vaan paperista jutut ja pyytää odottamaan sääntöjen tarkennuksia.


Lisäkseen olen kehitellyt innovaatiota, eli seuraava askel reppuruiskusta on reppupiensiemen levitin jossa mies kantaa akkua ja piensiemen levitintä. Äkkiähän siitä sen 50ha alan kävelee 10 metrin välein piensiementä viskellen.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: jyvä - 16.03.15 - klo:22:03
Toimiiko, jos kylvää ruiskutuksen jälkeen viskalla apilaa kerääjäkasviksi? 15m työleveys varmaan onnistuu, mutta itääkö apila?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 16.03.15 - klo:22:05
Pitääkö kerääjäkasvi toimenpide valita heti vaikkei sitä ensimmäisenä vuotena laittaisikaan vai pääseekö seuraavana vuonna vielä mukaan?

Pitää. Sitä ei tarvitse toteuttaa yhtenäkään vuotena. Erikseen on toimenpiteeen yhteydessä mainittu, mitä pitää toteuttaa. Esim. kasvipeitteisyyttä on toteutettava vähintään se 20% jos sen on valinnut.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 16.03.15 - klo:22:07
Toimiiko, jos kylvää ruiskutuksen jälkeen viskalla apilaa kerääjäkasviksi? 15m työleveys varmaan onnistuu, mutta itääkö apila?

Paikkakunta noin suunnilleen ?

Sisä-Suomi ja Pohjanmaa rannikolta 100 km sisämaahan.
Onnistuu aina. Ihan kaikki. Muutenkin mullasta nousee koko
ajan höyryämällä kiehkura typpeä ja  fosforiluvut laskevat,
vaikka laittaisi 1000 tonnia lantaa kerralla.

Jos viljelet etelärannikolla tai aivan Varsinais-Suomen lounaisosissa: Unohda.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Ripcord - 16.03.15 - klo:22:08

Mutta tuo aikaikkunariski on todellinen - jos kerääjäkasvin kylvö pitää ilmoittaa keväällä niin eihän tämä oikein ole todellinen vaihtoehto.

Eli kerääjäkasvin kylvö ilmoitetaan kevään tukihaun yhteydessä? Suoraa mainintaa asiasta en löytänyt mutta toisaalta hakuoppassa kerrotaan seuraavaa koskien syksyllä ilmoitettavia toimenpiteitä, eikä siellä ole mainintaa kerääjäkasvien ilmoittamisesta.

"Syksyllä ilmoitettavien toimenpiteiden
alat koskevat toimenpiteitä lietelannan sijoit-
taminen peltoon, ravinteiden ja orgaanisen
aineksen kierrättäminen ja peltojen talviaikai-
nen kasvipeitteisyys. Näiden toimenpiteiden
aloja ei siis ilmoiteta kevään tukihaussa. Jos
sitoudut näihin toimenpiteisiin, sinun tulee il-
moittaa alat, joilla näitä toteutat viimeistään
30.9 Mavin tätä tarkoitusta varten laatimalla
lomakkeella. Voit ilmoittaa alat myös sähköi-
sesti"
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 16.03.15 - klo:22:09
Pitääkö kerääjäkasvi toimenpide valita heti vaikkei sitä ensimmäisenä vuotena laittaisikaan vai pääseekö seuraavana vuonna vielä mukaan?

Pitää. Sitä ei tarvitse toteuttaa yhtenäkään vuotena. Erikseen on toimenpiteeen yhteydessä mainittu, mitä pitää toteuttaa. Esim. kasvipeitteisyyttä on toteutettava vähintään se 20% jos sen on valinnut.

-SS-

Kuis suojavyöhyke?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Pasi - 16.03.15 - klo:22:12
Pitääkö kerääjäkasvi toimenpide valita heti vaikkei sitä ensimmäisenä vuotena laittaisikaan vai pääseekö seuraavana vuonna vielä mukaan?

Pitää. Sitä ei tarvitse toteuttaa yhtenäkään vuotena. Erikseen on toimenpiteeen yhteydessä mainittu, mitä pitää toteuttaa.

-SS-

Sanoivatko jo tuleeko siitä sanktioita jos valitsee eikä toteuta yhtenäkään vuonna? Jos valitsisi kaikki tuon tapaiset kotkotukset ihan vaan varmuuden vuoksi...  ::)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 16.03.15 - klo:22:23
Pitääkö kerääjäkasvi toimenpide valita heti vaikkei sitä ensimmäisenä vuotena laittaisikaan vai pääseekö seuraavana vuonna vielä mukaan?

Pitää. Sitä ei tarvitse toteuttaa yhtenäkään vuotena. Erikseen on toimenpiteeen yhteydessä mainittu, mitä pitää toteuttaa.

-SS-

Sanoivatko jo tuleeko siitä sanktioita jos valitsee eikä toteuta yhtenäkään vuonna? Jos valitsisi kaikki tuon tapaiset kotkotukset ihan vaan varmuuden vuoksi...  ::)

Sivu 85. Siellä on juurta jaksaen selitetty.

Mut mä en ole hyvä neuvoja tässä, koska se ei nyt välttämättä
koske meikäläistä tänä vuonna. Ja ensi vuonna eivät välttämättä
päästä enää mukaan.

En siis välttämättä osaa antaa näitä ohjeita siten, että itse selviäisin
kunnialla niistä. Alle puolitoista kuukautta olisi aikaa opetella näitä kunnolla.

Toivotan kaikille onnea tukiautomaatin käynnistykseen.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Pasi - 16.03.15 - klo:22:40

Sivu 85. Siellä on juurta jaksaen selitetty.

-SS-

Juu, pitää kyllä itse ryhtyä niitä kohta lukemaan. Niiden omasta mielestä harkitsemisen arvoisten toimien ruksiminen, joita ei ole joka vuosi pakko toteuttaa, houkuttaa tänä keväänä. Varsinkin, jos se talvinen tulkinta ettei lisää toimia voi ottaa tai valittua toimea vaihteaa toiseksi ilman jotain keleen papyyrystä ja anomista, on vielä voimassa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ja101 - 17.03.15 - klo:07:28
Voiko tällä tienata seuraavasti?

Ruistuki 40€
Ravinteiden tasapainoinen käyttö 54
Kerääjäkasvit puinnin jälkeen 100€
Talviaikainen 80% kasvipeitteisyys 54€

248€/ha korvaus  8)

Materiaalin sivut 44 & 47 eivät ainakaan kiellä tätä.

http://www.mtk.fi/liitot/hame/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/fi_FI/tuki-infotilaisuudet_2015/_files/93447835667401957/default/Ymp%C3%A4rist%C3%B6-%20ja%20LHK-korvaus%208.3.2015.pdf (http://www.mtk.fi/liitot/hame/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/fi_FI/tuki-infotilaisuudet_2015/_files/93447835667401957/default/Ymp%C3%A4rist%C3%B6-%20ja%20LHK-korvaus%208.3.2015.pdf)

Samankaltaiset suunnitelmat - toki niin, että kerääjäkasvin kylvön yhteydessä kylvetään myös ruis uudestaan. Kerääjäkasviksi kylvetään rypsiä 3 kg/ha. Kerääjäkasvi lopetetaan kemiallisesti 15.9., yhdellä express tabulla.

Vaan kuinka usein pääsee korjaamaan rukiin riittävän ajoissa, pikavilkaisu edesmenneisiin vuosiin kertoi onnistumisprosentiksi ~50. Lajikevalinnalla toki optimointimahdollisuuksia tässä suhteessa.

Sellainen asia tuli mieleen, että saako tuolla konstilla pelloilleen möhöjuuren? Tai aiheuttaako rypsin perättäinen viljely noin lyhyenkin aikaa jotain ongelmaa? Vai entä jos vuorottelisi puna-apilaa ja rypsiä?
Ja eikö kevätmuotoisen rypsin kylväminen hoida itse tuon kuolemisen talven aikana?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Ripcord - 17.03.15 - klo:08:38

Sellainen asia tuli mieleen, että saako tuolla konstilla pelloilleen möhöjuuren? Tai aiheuttaako rypsin perättäinen viljely noin lyhyenkin aikaa jotain ongelmaa? Vai entä jos vuorottelisi puna-apilaa ja rypsiä?
Ja eikö kevätmuotoisen rypsin kylväminen hoida itse tuon kuolemisen talven aikana?

Todennäköisesti tulee ongelmia jos rypsiä ripottelee maahan vuosi toisensa perään. Ja kuoleehan se rypsi talven aikana, mutta Express tabua voi käyttää kasvunsäätöön tarvittaessa. Mutta tosiaan - jos kylvääkin sen valkoapilan niin samallahan tulee sitten kylvettyä parin vuoden kerääjät kerralla. Toki tarvii sitten huomioida rikka-ainevalinnoissa.

Mutta katsotaan nyt - voihan olla, että ohjekirja päivittyy. Ja koska kerääjän kylvö ilmoitetaan kasvulohkolomakkeella 102B, pitää olla selkeä visio tulevan kesän sääoloista varmistaakseen (rukiin) puinnit ja uudiskylvöt kerääjän kera 15.8. mennessä.

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 17.03.15 - klo:09:59

Sellainen asia tuli mieleen, että saako tuolla konstilla pelloilleen möhöjuuren? Tai aiheuttaako rypsin perättäinen viljely noin lyhyenkin aikaa jotain ongelmaa? Vai entä jos vuorottelisi puna-apilaa ja rypsiä?
Ja eikö kevätmuotoisen rypsin kylväminen hoida itse tuon kuolemisen talven aikana?

Todennäköisesti tulee ongelmia jos rypsiä ripottelee maahan vuosi toisensa perään. Ja kuoleehan se rypsi talven aikana, mutta Express tabua voi käyttää kasvunsäätöön tarvittaessa. Mutta tosiaan - jos kylvääkin sen valkoapilan niin samallahan tulee sitten kylvettyä parin vuoden kerääjät kerralla. Toki tarvii sitten huomioida rikka-ainevalinnoissa.

Mutta katsotaan nyt - voihan olla, että ohjekirja päivittyy. Ja koska kerääjän kylvö ilmoitetaan kasvulohkolomakkeella 102B, pitää olla selkeä visio tulevan kesän sääoloista varmistaakseen (rukiin) puinnit ja uudiskylvöt kerääjän kera 15.8. mennessä.

Ainahan ristikukkaisia on roskana pellossa, eikä ne taida mitään tautia sen kummemmin ylläpitää, kun pienenä nitistetään. 
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 17.03.15 - klo:10:04
Kakkuahan voi syödä ja säästää samaan aikaan. Sen kun muistaa, niin alkaa tulla nerokkaita ikiliikkuja-neronleimauksia. Siis näistä kerääjäkasvikierroista, joista natsaa 100 kg lisätyppeä, on koko kasvinsuojelu käytettävissä, vilja kasitonnarina pois päältä ja jospa sais vaikkapa kaksi tukea samalle vuodelle ? Niikö Otraa eka partti huhtikuussa, kerääjäkasvit ja puinti, sitten toinen otra - partti kesällä, kerääjäkasvit ja puinti syksyllä, ja talvipeitteisyys kaupan päälle  ;D ;D ;D  . Sitten jossakin vaiheessa tulee jokin pikku jutska, ja havaitaan, että no tais olla vähän monimutkaista, ehkä kuitenkin se timotti näennäiskerääjäksi joka kasvustoon, ja ollaan muuten hipi hiljaa ja nostetaan vaan tuet.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Tupajumi - 17.03.15 - klo:21:56
Tuo onkin monelle hankala paikka:

Sinun tulee jo
ensimmäisenä vuonna kuitenkin valita nekin
lohkokohtaiset toimenpiteet, joita et aio toteuttaa
vielä ensimmäisenä sitoumusvuotena.
Seuraavina vuosina voit valita uusia toimenpiteitä
ainoastaan Neuvo2020 kautta saamasi
suosituksen perusteella.



Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Joozeppi - 17.03.15 - klo:23:11
onko se nyt varma tieto, että kerääjäkasvin voi kylvää 15.8. mennessä, siis esim heti aikaisen viljanpuinnin jälkeen?

ruiskutuksen eli kemiallisen päättämisen voi ilmeisesti tehdä jos syyskuun puolessa välissä? ja sitten lokakuun alussa muokkaus pois.

miten ne valvoo tätä. jos ilmoitan keväällä kerääjäkasville lohkoja ja kesällä tulee tarkastus niin eihän siinä tarvi sanoa kuin että en ole vielä kylvänyt. tarkistukset tulevat kaikki elokuun lopussa/syyskuussa vaiko?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 18.03.15 - klo:07:05
Tuo onkin monelle hankala paikka:

Sinun tulee jo
ensimmäisenä vuonna kuitenkin valita nekin
lohkokohtaiset toimenpiteet, joita et aio toteuttaa
vielä ensimmäisenä sitoumusvuotena.
Seuraavina vuosina voit valita uusia toimenpiteitä
ainoastaan Neuvo2020 kautta saamasi
suosituksen perusteella.



Miksi ?

Ainoat valituista koko situmuskauden ajan toteutettavat toimenpiteet ovat
- tilakohtainen toimenpide: ravinneummetus ja dokumentointijumppa
- kasvipeitteisyys, vähintään 20% pahnasavivellinä talven yli
- suojavyöhyke , 1. valitusta vuodesta sitoumuskauden loppuun
- monivuotinen ympäristönurmi, 1. valitusta vuodesta sitoumuskauden loppuun
- säätösalaojitus ja kasteluvesikierrätys (no nämä nyt on yleensä saaneet tukea aikasemminkin, uusiahan ei tähän rälssiin enää oteta)
- orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla (maatilalla on oltava vuosittain vähintään yksi lohko sellaista kasvia, jolla käytetään korvaukseen oikeuttavaa katetta.)
-puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu (maatilalla on oltava vuosittain vähintään yksi lohko sellaista kasvia, jolla käytetään korvaukseen oikeuttavaa kasvinsuojelua.)

Jos nyt ajatellaan normi viljanviljelytilaa kohdentamisalueella, niin jos ei tee muuta kuin laittaa rastit, niin rahaa tulee suunnilleen 58 €/ha, eikä tartte kuin kultivoida ja lapioida kuoppia. Eli lisärahaa saadakseen totta kai on puuhakkaana niiden alusraiheinien kanssa hypittävä, jos liike lakkaa, rahantulo lakkaa.

Mavi ei ehkä itsekään oikein ole sisäistänyt tuota eroa vanhan toimenpidetuen ja nykyisten tikalla heitettävien vuosittaisten korvausvalintojen välillä. Korvauksenalainen ala vaihtelee huomattavasti vuosittain, paitsi perustoimenpiteen ja suojavyöhykkeiden ja tämmöisten osalta. Siksi epäilen, että ne rastit heti sitoumuskauden alussa ovat jääneet vanhasta ajatusmallista; ne eivät todellakaan kerro vuosittaista rahankulua, tai edes sitä, tuleeko kaikki budjetoitu ymp. korvausraha edes käytetyksi.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 18.03.15 - klo:07:50
onko se nyt varma tieto, että kerääjäkasvin voi kylvää 15.8. mennessä, siis esim heti aikaisen viljanpuinnin jälkeen?

ruiskutuksen eli kemiallisen päättämisen voi ilmeisesti tehdä jos syyskuun puolessa välissä? ja sitten lokakuun alussa muokkaus pois.

miten ne valvoo tätä. jos ilmoitan keväällä kerääjäkasville lohkoja ja kesällä tulee tarkastus niin eihän siinä tarvi sanoa kuin että en ole vielä kylvänyt. tarkistukset tulevat kaikki elokuun lopussa/syyskuussa vaiko?

Just näin se vaan on. Näennäiskerääjäkasvimenetelmän kunkku on tuo kuukauden ajaksi siemenet maahan, eivät ehdi kunnolla piikille kun glyfosaatti abortoi pikku oraan heti syntymässään. Eikä puintiaikariskiä oikeasti ole, koska voi käydä kylvämässä 14.8. viljalaihoon, onhan siellä ne glyfosaattiurat olemassa jo.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: eevertti - 18.03.15 - klo:08:55
Monet täällä puhuu kerääjien kylvöstä ruiskutuksen rikkaruiskutuksen jälkeen, mutta eikö se onnistuisi samalla ajolla??  Itäiskö apila vaikka saisi heti pintaan levitettynä vähän tooleria tai muuta vastaavaa niskaansa.  ::)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 18.03.15 - klo:09:02
Monet täällä puhuu kerääjien kylvöstä ruiskutuksen rikkaruiskutuksen jälkeen, mutta eikö se onnistuisi samalla ajolla??  Itäiskö apila vaikka saisi heti pintaan levitettynä vähän tooleria tai muuta vastaavaa niskaansa.  ::)

Maavaikutteiset kun jättää pois, niin siinähän se onnistuu. Monella eturivin viljelijällä on 24 m ruiskut, ei oikein ole semmoisia viskoviskoja, jotka luotettavasti levittelisivät sitä siementä samaan leveyteen, se varmaan suurin ongelma. Pitäisi niitä pneumaattisia tai laittaa puomien päähän niitä suppiloita pari lisää, tuleehan siitä rahanmenoa, vaivaa ja muutenkin epämukavaa.

Mut jos 9 m Eholla vetelee, toimii Savenmaan sähköviska joo.

Toinen asia taas on, että eteläisemmällä vilja-alueella voi olla ihan turha toivo saada apilaa itämään ja orastumaan kunnolla pistävässä kevätkesän helteessä. Siitä on dokumenttiakin olemassa tilakokeista.

Ei koske Sisä-Suomea eikä Pohjanmaata.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Larry - 18.03.15 - klo:10:10
onko se nyt varma tieto, että kerääjäkasvin voi kylvää 15.8. mennessä, siis esim heti aikaisen viljanpuinnin jälkeen?

ruiskutuksen eli kemiallisen päättämisen voi ilmeisesti tehdä jos syyskuun puolessa välissä? ja sitten lokakuun alussa muokkaus pois.

miten ne valvoo tätä. jos ilmoitan keväällä kerääjäkasville lohkoja ja kesällä tulee tarkastus niin eihän siinä tarvi sanoa kuin että en ole vielä kylvänyt. tarkistukset tulevat kaikki elokuun lopussa/syyskuussa vaiko?

Just näin se vaan on. Näennäiskerääjäkasvimenetelmän kunkku on tuo kuukauden ajaksi siemenet maahan, eivät ehdi kunnolla piikille kun glyfosaatti abortoi pikku oraan heti syntymässään. Eikä puintiaikariskiä oikeasti ole, koska voi käydä kylvämässä 14.8. viljalaihoon, onhan siellä ne glyfosaattiurat olemassa jo.

-SS-

Moni asia näkyy vielä ikävä kyllä palloilevan flipperissä...http://www.mmm.fi/fi/index/ministerio/lausunnolla2.html (http://www.mmm.fi/fi/index/ministerio/lausunnolla2.html)

Onhan tässä vielä vajaa puolitoista kuukautta päätukihakua mutta kumminkin.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Nyyhtöpossu - 18.03.15 - klo:10:15

- säätösalaojitus ja kasteluvesikierrätys (no nämä nyt on yleensä saaneet tukea aikasemminkin, uusiahan ei tähän rälssiin enää oteta)

-SS-

Kyllä otetaan kunhan ehdot täyttyy.

Kysymys 86 -> http://www.maaseutumedia.fi/tukikysymykset-veikko-vastaa/
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 18.03.15 - klo:10:22

- säätösalaojitus ja kasteluvesikierrätys (no nämä nyt on yleensä saaneet tukea aikasemminkin, uusiahan ei tähän rälssiin enää oteta)

-SS-

Kyllä otetaan kunhan ehdot täyttyy.

Kysymys 86 -> http://www.maaseutumedia.fi/tukikysymykset-veikko-vastaa/

Niin aina tuolla tiedotustilaisuuksissa olivat sitä mieltä, että pitää sitoumushetkellä olla jo käyttökelpoinen eli valmis  ojasto, että tukikaudelle osuvissa on investointirahaa käytössä erikseen.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Nyyhtöpossu - 18.03.15 - klo:10:28

Toinen asia taas on, että eteläisemmällä vilja-alueella voi olla ihan turha toivo saada apilaa itämään ja orastumaan kunnolla pistävässä kevätkesän helteessä. Siitä on dokumenttiakin olemassa tilakokeista.

Ei koske Sisä-Suomea eikä Pohjanmaata.

-SS-

 ::)

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Mopomies - 18.03.15 - klo:11:44
Monet täällä puhuu kerääjien kylvöstä ruiskutuksen rikkaruiskutuksen jälkeen, mutta eikö se onnistuisi samalla ajolla??  Itäiskö apila vaikka saisi heti pintaan levitettynä vähän tooleria tai muuta vastaavaa niskaansa.  ::)

Maavaikutteiset kun jättää pois, niin siinähän se onnistuu. Monella eturivin viljelijällä on 24 m ruiskut, ei oikein ole semmoisia viskoviskoja, jotka luotettavasti levittelisivät sitä siementä samaan leveyteen, se varmaan suurin ongelma. Pitäisi niitä pneumaattisia tai laittaa puomien päähän niitä suppiloita pari lisää, tuleehan siitä rahanmenoa, vaivaa ja muutenkin epämukavaa.

Mut jos 9 m Eholla vetelee, toimii Savenmaan sähköviska joo.

Toinen asia taas on, että eteläisemmällä vilja-alueella voi olla ihan turha toivo saada apilaa itämään ja orastumaan kunnolla pistävässä kevätkesän helteessä. Siitä on dokumenttiakin olemassa tilakokeista.

Ei koske Sisä-Suomea eikä Pohjanmaata.

-SS-

Kovilla jätkillä on ainakin 28 m. Tosin vuosittain se katkeaa kolmimetriseksi, kun sähkötolpat ottaa kiinni. Sieltä pellolla sitten puinnin jälkeen kännykkämaston näköisiä rautoja löytyy... ehkä puinnin yhteydessä... ;D ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: eevertti - 18.03.15 - klo:13:04
No mulle riittänee sähkövispilä kun en oo ihan eturivin viljelijä  :)  Ei toi meikäläisen hardikaan ole kuin puolet noista isojen tilojen hinattavista. Tähän asti silläkin on pärjännyt.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: montöör - 22.03.15 - klo:12:27
Kuissiellä vebbiwisussa ilmotetaan tää kerääjäkasvi. Valitaanko
vaan esim. ohra+ heinänsiemen? Vai ilmotetaanko sitä keväällä
missään. :-\
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Dynashift - 22.03.15 - klo:16:56
Ajattelin sekottaa kerääjäkasvin 2-3kg italianraiheinää kylvösiemenen sekaan kylvökoneen täytön yhteydessä kierukkaan tekemälläni laitteella  ;D 7000e lisää tukea 600 euron kustannuksilla, on se helppoa : ) Lisäksi kesantopellot 20ha vaihtuu 868 euroa tuottaviksi suojavyöhykenurmiksi ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 22.03.15 - klo:17:07
Ajattelin sekottaa kerääjäkasvin 2-3kg italianraiheinää kylvösiemenen sekaan kylvökoneen täytön yhteydessä kierukkaan tekemälläni laitteella  ;D 7000e lisää tukea 600 euron kustannuksilla, on se helppoa : ) Lisäksi kesantopellot 20ha vaihtuu 868 euroa tuottaviksi suojavyöhykenurmiksi ;D

7000 € lisää tukea verrattuna edelliseen kauteen, vai yleensäkään tukea, miten heikosti niitä toimenpiteitä sulla oli aikaisemman ymppikauden valinnoissa ? Olihan suojavyöhykkeetkin silloin olemassa, nyt vain 50€ enempi korvausta hehtaarilta. Eli mikä järki niitä peltoja oli kesannolla pitää viime kaudella ?

Sitä vaan, että jonkun 150 euron ymppikorvauspotin kerääminen koko alan kerääjäkasveilla, onnistumisen riskillä, ja viljelykasvien sopeuttamisella kerääjäkasvien onnistumisen varmistamiseksi, ei vielä oikeastaan ole tuonut tuottolisää edelliseen kauteen verrattuna, vaan lisäkuluja ?

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: nuuteroinen - 22.03.15 - klo:17:12
Kuissiellä vebbiwisussa ilmotetaan tää kerääjäkasvi. Valitaanko
vaan esim. ohra+ heinänsiemen? Vai ilmotetaanko sitä keväällä
missään. :-\


Kylvöt välilehdellä on rastin paikka kerääjäkasville. En kyllä ainakaan vielä saanut rastitettua :(
Kai lisätietoihin mitä kylvetty.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 22.03.15 - klo:17:22
Kuissiellä vebbiwisussa ilmotetaan tää kerääjäkasvi. Valitaanko
vaan esim. ohra+ heinänsiemen? Vai ilmotetaanko sitä keväällä
missään. :-\


Kylvöt välilehdellä on rastin paikka kerääjäkasville. En kyllä ainakaan vielä saanut rastitettua :(
Kai lisätietoihin mitä kylvetty.

Vipussa vaan laittelee. Vähemmän riskejä siihen, että menee väärin jos yrittää suoraan siirtää tietoja.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: kkk - 22.03.15 - klo:17:43
Kuissiellä vebbiwisussa ilmotetaan tää kerääjäkasvi. Valitaanko
vaan esim. ohra+ heinänsiemen? Vai ilmotetaanko sitä keväällä
missään. :-\


Kylvöt välilehdellä on rastin paikka kerääjäkasville. En kyllä ainakaan vielä saanut rastitettua :(
Kai lisätietoihin mitä kylvetty.

Vipussa vaan laittelee. Vähemmän riskejä siihen, että menee väärin jos yrittää suoraan siirtää tietoja.

-SS-
Se kyllä tuntuu niin typerältä koko webbiwisu  :( ja pikkusen ottaa pattiin ku tuli maksettua se roska  :-X
Latasin sitten softsalon ilmaisen viljelysuunnitelman ja aijon pärjätä sillä  ???
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: montöör - 22.03.15 - klo:17:53
Kuissiellä vebbiwisussa ilmotetaan tää kerääjäkasvi. Valitaanko
vaan esim. ohra+ heinänsiemen? Vai ilmotetaanko sitä keväällä
missään. :-\


Kylvöt välilehdellä on rastin paikka kerääjäkasville. En kyllä ainakaan vielä saanut rastitettua :(
Kai lisätietoihin mitä kylvetty.

Joo, taitaa olla vähän vaiheessa. Ohjeikkunassa ei kyseistä ruksiriviä
edes ollut. Kyllä tuo vebbiwisu voi olla ihan hyväkin, mutta kun
käyttökertoja on vaan muutama / vuosi niin täytyy aina hoopoilla
uudestaan. Toisaalta DOSsista windospohjaseen oli harppaus
helpompaan. :P
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Nyyhtöpossu - 22.03.15 - klo:17:55
Ajattelin sekottaa kerääjäkasvin 2-3kg italianraiheinää kylvösiemenen sekaan kylvökoneen täytön yhteydessä kierukkaan tekemälläni laitteella  ;D 7000e lisää tukea 600 euron kustannuksilla, on se helppoa : ) Lisäksi kesantopellot 20ha vaihtuu 868 euroa tuottaviksi suojavyöhykenurmiksi ;D

Saatko peittävän kasvuston kerääjäkasvilla tuolla tyylillä?


Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Hevi - 22.03.15 - klo:18:27
Kuissiellä vebbiwisussa ilmotetaan tää kerääjäkasvi. Valitaanko
vaan esim. ohra+ heinänsiemen? Vai ilmotetaanko sitä keväällä
missään. :-\


Kylvöt välilehdellä on rastin paikka kerääjäkasville. En kyllä ainakaan vielä saanut rastitettua :(
Kai lisätietoihin mitä kylvetty.
[/quote]

Se kerääjäkasvi ilmoitetaan vipupalvelussa aikamoisen mutkan kautta. Tuo ruutu kerääjäkasville ei tarkoita ollenkaan näitä kerääjäkasveja.Ensin kohdassa kylvöt voi lisätä halutun kerääjäkasvin halutuille kasvulohkoille. sitten pitää mennä kohtaan sopimukset joka näkyy kun kasvulohkot on valittu ja sieltä etsiä kerääjäkasvi joka tallennetaan sopimukseksi. sitten pitää valita kytke kasvulohkot jolloin ruksatut kasvulohkot saavat kerääjäkasvin.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: 4viljanpuuro - 22.03.15 - klo:21:37
Käykö juolavehnä kerääjäkasviksi?

Kestää hyvin rikkakasviaineita ja kerää parhaiten ylimääräiset ravinteet maasta.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 22.03.15 - klo:21:49
Käykö juolavehnä kerääjäkasviksi?

Kestää hyvin rikkakasviaineita ja kerää parhaiten ylimääräiset ravinteet maasta.

Vähintään yhtä hyvin kuin italian raiheinä. Puinti onnistuu puimurilla,
siemensato on kohtuu mukavaa menemään kylvökoneesta, varsinkin
viskasta, kun on jonkin verran painavaa: orastuessaan ei tee tähkää,
talveksi kunnon juurakko ja kestää talven yli.

Saa sen keväällä pois sitten sängestä.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Tupajumi - 22.03.15 - klo:22:08
Käykö juolavehnä kerääjäkasviksi?

Kestää hyvin rikkakasviaineita ja kerää parhaiten ylimääräiset ravinteet maasta.

Vähintään yhtä hyvin kuin italian raiheinä. Puinti onnistuu puimurilla,
siemensato on kohtuu mukavaa menemään kylvökoneesta, varsinkin
viskasta, kun on jonkin verran painavaa: orastuessaan ei tee tähkää,
talveksi kunnon juurakko ja kestää talven yli.

Saa sen keväällä pois sitten sängestä.

-SS-

Milläs saa keväällä, jos glyfo kielletään ?



Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 22.03.15 - klo:22:41
Käykö juolavehnä kerääjäkasviksi?

Kestää hyvin rikkakasviaineita ja kerää parhaiten ylimääräiset ravinteet maasta.

Vähintään yhtä hyvin kuin italian raiheinä. Puinti onnistuu puimurilla,
siemensato on kohtuu mukavaa menemään kylvökoneesta, varsinkin
viskasta, kun on jonkin verran painavaa: orastuessaan ei tee tähkää,
talveksi kunnon juurakko ja kestää talven yli.

Saa sen keväällä pois sitten sängestä.

-SS-

Milläs saa keväällä, jos glyfo kielletään ?

Pikakesanto, sitten huolellinen kyntö ja kylvö vasta toukokuun lopulla jonkun retikan kanssa.
Kyllä kyntökulttuurissa viljalle etumatka saadaan.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 23.03.15 - klo:13:09
Älä kylvä samaan peltoon kahta erilaista siementä./1/

Voisiko tämä aluskasvin kasvattaminen olla jotenkin
myös historiallinen havaittu kipukohta.

Erittäin vanhassa kirjallisuudessa mainittu tämä ohje.
Varsinkin syysviljan perustaminen keväällä kevätviljan
joukkoon on ollut vitsauksia täynnään: Hessenin sääski,
taudit, useammat epäonnistumiset kuin onnistumiset.

Voisivatko eri kasvien taudit sekoittua ja tehdä viljelykierron
tehottomaksi tautien hallinnassa ?

-SS-

/1/ 3. Moos. 19:19

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 23.03.15 - klo:16:41
http://kauppa.savenmaa.fi/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=kylv%C3%B6laite

Tänään lähti tilaus.

(http://kauppa.savenmaa.fi/filemanager/productpicsthumb/4898picture3Upload.png)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 23.03.15 - klo:16:55
http://kauppa.savenmaa.fi/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=kylv%C3%B6laite

Tänään lähti tilaus.

(http://kauppa.savenmaa.fi/filemanager/productpicsthumb/4898picture3Upload.png)

On tullu hommattua tollanen, vaatii vähän muutoksia että siemen lentää. Ja syöttösysteemikin vaati pientä kikkailua  ;)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 23.03.15 - klo:16:57
Mää ripustan sen kylvökoneen taakse, simultaan. 8)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 23.03.15 - klo:16:59
Mää ripustan sen kylvökoneen taakse, simultaan. 8)

Mitä siementä sä siihen sisäistät?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 23.03.15 - klo:17:03
Mää ripustan sen kylvökoneen taakse, simultaan. 8)

Mitä siementä sä siihen sisäistät?

Valkoapilaa, sinappia, raiheinää, timppaa, ruokonataa, retikkaa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 23.03.15 - klo:17:06
Mää ripustan sen kylvökoneen taakse, simultaan. 8)

Mitä siementä sä siihen sisäistät?

Valkoapilaa, sinappia, raiheinää, timppaa, ruokonataa, retikkaa.

Seoksenako?  Ei taida onnistua, jos ja kun siemenet on paljon erikokoisia. Se syötönsäätö on perseestä  :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 23.03.15 - klo:17:07
Mää ripustan sen kylvökoneen taakse, simultaan. 8)

Mitä siementä sä siihen sisäistät?

Valkoapilaa, sinappia, raiheinää, timppaa, ruokonataa, retikkaa.

Seoksenako?  Ei taida onnistua, jos ja kun siemenet on paljon erikokoisia. Se syötönsäätö on perseestä  :D

Onko joku puhunut kylvöstä???

Sää et nyt ole sisäistäny säännöstöä, on siemenet, kuitit, toimintakuntonen kylvökone viritettynä kylvöyhdistelmään ja paha sadekuuro joka kuorettaa.... :-X
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 23.03.15 - klo:17:11
Mää ripustan sen kylvökoneen taakse, simultaan. 8)

Mitä siementä sä siihen sisäistät?

Valkoapilaa, sinappia, raiheinää, timppaa, ruokonataa, retikkaa.

Seoksenako?  Ei taida onnistua, jos ja kun siemenet on paljon erikokoisia. Se syötönsäätö on perseestä  :D

Onko joku puhunut kylvöstä???

Sää et nyt ole sisäistäny säännöstöä, on siemenet, kuitit, toimintakuntonen kylvökone viritettynä kylvöyhdistelmään ja paha sadekuuro joka kuorettaa.... :-X

Ootkos sä daiju sisäistänyt että kerääjäkasvustoa pitää olla tasaisesti kauttaaltaan pellolla  ???
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 23.03.15 - klo:17:15
Mää ripustan sen kylvökoneen taakse, simultaan. 8)

Mitä siementä sä siihen sisäistät?

Valkoapilaa, sinappia, raiheinää, timppaa, ruokonataa, retikkaa.

Seoksenako?  Ei taida onnistua, jos ja kun siemenet on paljon erikokoisia. Se syötönsäätö on perseestä  :D

Onko joku puhunut kylvöstä???

Sää et nyt ole sisäistäny säännöstöä, on siemenet, kuitit, toimintakuntonen kylvökone viritettynä kylvöyhdistelmään ja paha sadekuuro joka kuorettaa.... :-X

Ootkos sä daiju sisäistänyt että kerääjäkasvustoa pitää olla tasaisesti kauttaaltaan pellolla  ???

Ootkos sä daiju sisäistäny et voimakas sadekuuro kuorettaa koko aukeen eikä valitte joitakin kulmia tai kohtia lohkosta???????
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKM - 23.03.15 - klo:17:24
Mää ripustan sen kylvökoneen taakse, simultaan. 8)

Mitä siementä sä siihen sisäistät?

Valkoapilaa, sinappia, raiheinää, timppaa, ruokonataa, retikkaa.

Seoksenako?  Ei taida onnistua, jos ja kun siemenet on paljon erikokoisia. Se syötönsäätö on perseestä  :D

Onko joku puhunut kylvöstä???

Sää et nyt ole sisäistäny säännöstöä, on siemenet, kuitit, toimintakuntonen kylvökone viritettynä kylvöyhdistelmään ja paha sadekuuro joka kuorettaa.... :-X

täytyykin piruutaan käräyttää tukivalvojille. :)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 23.03.15 - klo:17:25
Mää ripustan sen kylvökoneen taakse, simultaan. 8)

Mitä siementä sä siihen sisäistät?

Valkoapilaa, sinappia, raiheinää, timppaa, ruokonataa, retikkaa.

Seoksenako?  Ei taida onnistua, jos ja kun siemenet on paljon erikokoisia. Se syötönsäätö on perseestä  :D

Onko joku puhunut kylvöstä???

Sää et nyt ole sisäistäny säännöstöä, on siemenet, kuitit, toimintakuntonen kylvökone viritettynä kylvöyhdistelmään ja paha sadekuuro joka kuorettaa.... :-X

Ootkos sä daiju sisäistänyt että kerääjäkasvustoa pitää olla tasaisesti kauttaaltaan pellolla  ???

Ootkos sä daiju sisäistäny et voimakas sadekuuro kuorettaa koko aukeen eikä valitte joitakin kulmia tai kohtia lohkosta???????

 :D :D :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Opelmies - 23.03.15 - klo:17:26
Mää ripustan sen kylvökoneen taakse, simultaan. 8)

Mitä siementä sä siihen sisäistät?

Valkoapilaa, sinappia, raiheinää, timppaa, ruokonataa, retikkaa.

Seoksenako?  Ei taida onnistua, jos ja kun siemenet on paljon erikokoisia. Se syötönsäätö on perseestä  :D

Onko joku puhunut kylvöstä???

Sää et nyt ole sisäistäny säännöstöä, on siemenet, kuitit, toimintakuntonen kylvökone viritettynä kylvöyhdistelmään ja paha sadekuuro joka kuorettaa.... :-X

täytyykin piruutaan käräyttää tukivalvojille. :)

Verotarkastajat diggaa raksareinoista., :-X
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKM - 23.03.15 - klo:17:32
Mää ripustan sen kylvökoneen taakse, simultaan. 8)

Mitä siementä sä siihen sisäistät?

Valkoapilaa, sinappia, raiheinää, timppaa, ruokonataa, retikkaa.

Seoksenako?  Ei taida onnistua, jos ja kun siemenet on paljon erikokoisia. Se syötönsäätö on perseestä  :D

Onko joku puhunut kylvöstä???

Sää et nyt ole sisäistäny säännöstöä, on siemenet, kuitit, toimintakuntonen kylvökone viritettynä kylvöyhdistelmään ja paha sadekuuro joka kuorettaa.... :-X

täytyykin piruutaan käräyttää tukivalvojille. :)

Verotarkastajat diggaa raksareinoista., :-X

Odotapa poika vaan ns. kokotilan tarkistusta... ;D

Oot senverran tyhmä että kirjoitat täällä miten aiot kusettaa tukijärjestelmiä; teenpä listan ja lähetän sen valvojille, yhteystietosi ovatkin jo saatavilla kaikille halukkaille.

 Jos oku ihmettelee että kuka tuo SKN on, niin kannattaa ajella tuonne Liomaa/Alas Taro -kulmille ja kysyä, kuka on se pikkumies joka ajelee vanhalla hytittömällä Vaarilla... ;D tuleepa siinä paljastettua aika moni muukin nimimerkki samalla kertaa... ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Opelmies - 23.03.15 - klo:17:33
Mää ripustan sen kylvökoneen taakse, simultaan. 8)

Mitä siementä sä siihen sisäistät?

Valkoapilaa, sinappia, raiheinää, timppaa, ruokonataa, retikkaa.

Seoksenako?  Ei taida onnistua, jos ja kun siemenet on paljon erikokoisia. Se syötönsäätö on perseestä  :D

Onko joku puhunut kylvöstä???

Sää et nyt ole sisäistäny säännöstöä, on siemenet, kuitit, toimintakuntonen kylvökone viritettynä kylvöyhdistelmään ja paha sadekuuro joka kuorettaa.... :-X

täytyykin piruutaan käräyttää tukivalvojille. :)

Verotarkastajat diggaa raksareinoista., :-X

Odotapa poika vaan ns. kokotilan tarkistusta... ;D

Oot senverran tyhmä että kirjoitat täällä miten aiot kusettaa tukijärjestelmiä; teenpä listan ja lähetän sen valvojille, yhteystietosi ovatkin jo saatavilla kaikille halukkaille.

 Jos oku ihmettelee että kuka tuo SKN on, niin kannattaa ajella tuonne Liomaa/Alas Taro -kulmille ja kysyä, kuka on se pikkumies joka ajelee vanhalla hytittömällä Vaarilla... ;D tuleepa siinä paljastettua aika moni muukin nimimerkki samalla kertaa... ;D

Oivoi....  :'(
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 23.03.15 - klo:17:39
Mää ripustan sen kylvökoneen taakse, simultaan. 8)

Mitä siementä sä siihen sisäistät?

Valkoapilaa, sinappia, raiheinää, timppaa, ruokonataa, retikkaa.

Seoksenako?  Ei taida onnistua, jos ja kun siemenet on paljon erikokoisia. Se syötönsäätö on perseestä  :D

Onko joku puhunut kylvöstä???

Sää et nyt ole sisäistäny säännöstöä, on siemenet, kuitit, toimintakuntonen kylvökone viritettynä kylvöyhdistelmään ja paha sadekuuro joka kuorettaa.... :-X

täytyykin piruutaan käräyttää tukivalvojille. :)

Verotarkastajat diggaa raksareinoista., :-X

Odotapa poika vaan ns. kokotilan tarkistusta... ;D

Oot senverran tyhmä että kirjoitat täällä miten aiot kusettaa tukijärjestelmiä; teenpä listan ja lähetän sen valvojille, yhteystietosi ovatkin jo saatavilla kaikille halukkaille.

 Jos oku ihmettelee että kuka tuo SKN on, niin kannattaa ajella tuonne Liomaa/Alas Taro -kulmille ja kysyä, kuka on se pikkumies joka ajelee vanhalla hytittömällä Vaarilla... ;D tuleepa siinä paljastettua aika moni muukin nimimerkki samalla kertaa... ;D

Oivoi....  :'(

Nyt poja kärähtivä, taisi tulla seisottavaksi  :-[

(http://www.leffatykki.com/static/content/image/6311160dbdb8de2556687f3b1814b317.jpg)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Opelmies - 23.03.15 - klo:17:41
Mää ripustan sen kylvökoneen taakse, simultaan. 8)

Mitä siementä sä siihen sisäistät?

Valkoapilaa, sinappia, raiheinää, timppaa, ruokonataa, retikkaa.

Seoksenako?  Ei taida onnistua, jos ja kun siemenet on paljon erikokoisia. Se syötönsäätö on perseestä  :D

Onko joku puhunut kylvöstä???

Sää et nyt ole sisäistäny säännöstöä, on siemenet, kuitit, toimintakuntonen kylvökone viritettynä kylvöyhdistelmään ja paha sadekuuro joka kuorettaa.... :-X

täytyykin piruutaan käräyttää tukivalvojille. :)

Verotarkastajat diggaa raksareinoista., :-X

Odotapa poika vaan ns. kokotilan tarkistusta... ;D

Oot senverran tyhmä että kirjoitat täällä miten aiot kusettaa tukijärjestelmiä; teenpä listan ja lähetän sen valvojille, yhteystietosi ovatkin jo saatavilla kaikille halukkaille.

 Jos oku ihmettelee että kuka tuo SKN on, niin kannattaa ajella tuonne Liomaa/Alas Taro -kulmille ja kysyä, kuka on se pikkumies joka ajelee vanhalla hytittömällä Vaarilla... ;D tuleepa siinä paljastettua aika moni muukin nimimerkki samalla kertaa... ;D

Oivoi....  :'(

Nyt poja kärähtivä, taisi tulla seisottavaksi  :-[

(http://www.leffatykki.com/static/content/image/6311160dbdb8de2556687f3b1814b317.jpg)

Täs ketjus ei seiso kuin tellinki-Tanen järjenjuoksu.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 23.03.15 - klo:17:55
Mää ripustan sen kylvökoneen taakse, simultaan. 8)

Mitä siementä sä siihen sisäistät?

Valkoapilaa, sinappia, raiheinää, timppaa, ruokonataa, retikkaa.

Seoksenako?  Ei taida onnistua, jos ja kun siemenet on paljon erikokoisia. Se syötönsäätö on perseestä  :D

Onko joku puhunut kylvöstä???

Sää et nyt ole sisäistäny säännöstöä, on siemenet, kuitit, toimintakuntonen kylvökone viritettynä kylvöyhdistelmään ja paha sadekuuro joka kuorettaa.... :-X

täytyykin piruutaan käräyttää tukivalvojille. :)

Verotarkastajat diggaa raksareinoista., :-X

Odotapa poika vaan ns. kokotilan tarkistusta... ;D

Oot senverran tyhmä että kirjoitat täällä miten aiot kusettaa tukijärjestelmiä; teenpä listan ja lähetän sen valvojille, yhteystietosi ovatkin jo saatavilla kaikille halukkaille.

 Jos oku ihmettelee että kuka tuo SKN on, niin kannattaa ajella tuonne Liomaa/Alas Taro -kulmille ja kysyä, kuka on se pikkumies joka ajelee vanhalla hytittömällä Vaarilla... ;D tuleepa siinä paljastettua aika moni muukin nimimerkki samalla kertaa... ;D

 ;D ;D

Peelo. ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ana111 - 23.03.15 - klo:18:15
Mää ripustan sen kylvökoneen taakse, simultaan. 8)

Mitä siementä sä siihen sisäistät?

Valkoapilaa, sinappia, raiheinää, timppaa, ruokonataa, retikkaa.

Seoksenako?  Ei taida onnistua, jos ja kun siemenet on paljon erikokoisia. Se syötönsäätö on perseestä  :D

Onko joku puhunut kylvöstä???

Sää et nyt ole sisäistäny säännöstöä, on siemenet, kuitit, toimintakuntonen kylvökone viritettynä kylvöyhdistelmään ja paha sadekuuro joka kuorettaa.... :-X

Ootkos sä daiju sisäistänyt että kerääjäkasvustoa pitää olla tasaisesti kauttaaltaan pellolla  ???

Ootkos sä daiju sisäistäny et voimakas sadekuuro kuorettaa koko aukeen eikä valitte joitakin kulmia tai kohtia lohkosta???????
kyl hylsy tulee tarkastukses
Sit toisekseen se satanen laskee varmaan 30 hujakoil
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Dynashift - 23.03.15 - klo:18:23
Ajattelin sekottaa kerääjäkasvin 2-3kg italianraiheinää kylvösiemenen sekaan kylvökoneen täytön yhteydessä kierukkaan tekemälläni laitteella  ;D 7000e lisää tukea 600 euron kustannuksilla, on se helppoa : ) Lisäksi kesantopellot 20ha vaihtuu 868 euroa tuottaviksi suojavyöhykenurmiksi ;D

7000 € lisää tukea verrattuna edelliseen kauteen, vai yleensäkään tukea, miten heikosti niitä toimenpiteitä sulla oli aikaisemman ymppikauden valinnoissa ? Olihan suojavyöhykkeetkin silloin olemassa, nyt vain 50€ enempi korvausta hehtaarilta. Eli mikä järki niitä peltoja oli kesannolla pitää viime kaudella ?

Sitä vaan, että jonkun 150 euron ymppikorvauspotin kerääminen koko alan kerääjäkasveilla, onnistumisen riskillä, ja viljelykasvien sopeuttamisella kerääjäkasvien onnistumisen varmistamiseksi, ei vielä oikeastaan ole tuonut tuottolisää edelliseen kauteen verrattuna, vaan lisäkuluja ?

-SS-

Ei vaan 7000e lisää verrattuna siihen ettei tee kyseistä toimenpidettä mutta kokonaisuudessaan kumminkin enemmän ku viime vuonna. Suojavyöhykenurmea ei oo ennen saanu perustaa purojen ja valtaojienvarrelle myöskään.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Dynashift - 23.03.15 - klo:18:27
Ajattelin sekottaa kerääjäkasvin 2-3kg italianraiheinää kylvösiemenen sekaan kylvökoneen täytön yhteydessä kierukkaan tekemälläni laitteella  ;D 7000e lisää tukea 600 euron kustannuksilla, on se helppoa : ) Lisäksi kesantopellot 20ha vaihtuu 868 euroa tuottaviksi suojavyöhykenurmiksi ;D

Saatko peittävän kasvuston kerääjäkasvilla tuolla tyylillä?

Uskon että saan tuon pienen siemenmäärän hyvinkin tasaisesti peltoon. Ainakin saan sen 100% tasaisesti sekotettua viljansiemeniin ja näkyy tuo raiheinänsiemen olevan pitkulainen joskin hyvin kevyt. Tuskin se tankissa lajittuu juurikaan tuon pitkulaisen muotonsa vuoksi? Eriasia jos olis pieni pyöreä kuin rypsinsiemen.. :o
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: taisker - 23.03.15 - klo:18:35
tästä tulee kivoja vääntöjä tarkastuksissa koska kyl nää pelkät viljakki jaa torsoksi joskus ku ukkonen piiskaa saven norsunpääluuksi siinä si selittelet että 8 tonnia haettiin ei tullu ku keltasia tupsuja ohraa ja kerääjät kuoli siinähä pitäs evätä kaikki tuet siihen en usko
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 23.03.15 - klo:18:37
Ajattelin sekottaa kerääjäkasvin 2-3kg italianraiheinää kylvösiemenen sekaan kylvökoneen täytön yhteydessä kierukkaan tekemälläni laitteella  ;D 7000e lisää tukea 600 euron kustannuksilla, on se helppoa : ) Lisäksi kesantopellot 20ha vaihtuu 868 euroa tuottaviksi suojavyöhykenurmiksi ;D

7000 € lisää tukea verrattuna edelliseen kauteen, vai yleensäkään tukea, miten heikosti niitä toimenpiteitä sulla oli aikaisemman ymppikauden valinnoissa ? Olihan suojavyöhykkeetkin silloin olemassa, nyt vain 50€ enempi korvausta hehtaarilta. Eli mikä järki niitä peltoja oli kesannolla pitää viime kaudella ?

Sitä vaan, että jonkun 150 euron ymppikorvauspotin kerääminen koko alan kerääjäkasveilla, onnistumisen riskillä, ja viljelykasvien sopeuttamisella kerääjäkasvien onnistumisen varmistamiseksi, ei vielä oikeastaan ole tuonut tuottolisää edelliseen kauteen verrattuna, vaan lisäkuluja ?

-SS-

Ei vaan 7000e lisää verrattuna siihen ettei tee kyseistä toimenpidettä mutta kokonaisuudessaan kumminkin enemmän ku viime vuonna. Suojavyöhykenurmea ei oo ennen saanu perustaa purojen ja valtaojienvarrelle myöskään.

Manner-Suomen Maaseudun Kehittämisohjelma 2007-2013 :ssa olivat
 valtaojat ja pohjavesialueet jo mukana suojavyöhykkeen
 erityisympäristötuissa ? Saattoi tietenkin olla vaikeampi saada
 läpi kun oli anomuksesta tehty ne sopimukset.

Mutta-mutta - oliko LHP:tä tai riistapeltoa ennestään niin paljon ettei
voinut lisä - LHP:ksi laittaa. Kesanto nyt oli kaikkein vähiten mitään
hyödyntävä käyttömuoto ?

Sulla sitten ei ollut typpisalkkua, kasvipeitteisyyttä tahi ravinnetaseita
myöskään. Vain sillä tavalla saat vanhaan verrattuna
tuet kasvamaan pelkällä kerääjä-perusosalla

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Hevi - 23.03.15 - klo:18:38
Puhdistin kuivapeittauslaitteen ja meinaan sekoittaa apilan sen avulla. Kun ei ole piensiemenlaitetta niin kokeilen , vaikka vähän syväänhän se menee, kun viljan kans kylvää.
Tein pientä testiä, ja vaikuttaa, et määränkin saa pienennettyä tällä vehkeellä tonne pariin kiloon hehtaarilta.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 23.03.15 - klo:18:42
tästä tulee kivoja vääntöjä tarkastuksissa koska kyl nää pelkät viljakki jaa torsoksi joskus ku ukkonen piiskaa saven norsunpääluuksi siinä si selittelet että 8 tonnia haettiin ei tullu ku keltasia tupsuja ohraa ja kerääjät kuoli siinähä pitäs evätä kaikki tuet siihen en usko

No noin kävi just sille tukisanktiohepulle, joka lopetti.

Vielä eivät ole ELYkeskuksen tyypit suostuneet sanomaan mikä on
tarkalleen mitattavissa oleva sanktioraja lauseessa
"Kasvustoa on oltava peittävästi kauttaaltaan koko kasvulohkolla."

-SS-

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 23.03.15 - klo:18:50
Puhdistin kuivapeittauslaitteen ja meinaan sekoittaa apilan sen avulla. Kun ei ole piensiemenlaitetta niin kokeilen , vaikka vähän syväänhän se menee, kun viljan kans kylvää.
Tein pientä testiä, ja vaikuttaa, et määränkin saa pienennettyä tällä vehkeellä tonne pariin kiloon hehtaarilta.

Rairai tulee ylös 3-5 sentistä, valkoapila ei.

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Ripcord - 23.03.15 - klo:19:13
Puhdistin kuivapeittauslaitteen ja meinaan sekoittaa apilan sen avulla. Kun ei ole piensiemenlaitetta niin kokeilen , vaikka vähän syväänhän se menee, kun viljan kans kylvää.
Tein pientä testiä, ja vaikuttaa, et määränkin saa pienennettyä tällä vehkeellä tonne pariin kiloon hehtaarilta.

Rairai tulee ylös 3-5 sentistä, valkoapila ei.

No mitä jos rakentelisikin kuivapeittauslaitteelle kiinnitykset siemensäiliön kylkeen ulkopuolelle, ja apilat tippuisivatkin siemenvantaiden mullatavaksi. Voimansiirron rakentaminen vaatii nysväämistä, jossei sitten tekis sitä jollakin sähköhimmelillä?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: JösseJänis - 23.03.15 - klo:19:29
tästä tulee kivoja vääntöjä tarkastuksissa koska kyl nää pelkät viljakki jaa torsoksi joskus ku ukkonen piiskaa saven norsunpääluuksi siinä si selittelet että 8 tonnia haettiin ei tullu ku keltasia tupsuja ohraa ja kerääjät kuoli siinähä pitäs evätä kaikki tuet siihen en usko

No noin kävi just sille tukisanktiohepulle, joka lopetti.

Vielä eivät ole ELYkeskuksen tyypit suostuneet sanomaan mikä on
tarkalleen mitattavissa oleva sanktioraja lauseessa
"Kasvustoa on oltava peittävästi kauttaaltaan koko kasvulohkolla."

-SS-

-SS-

Toivottavasti kertovat ajoissa, mistä sen tietää etukäteen, miten hyvin se kerääjä suostuu kasvamaan.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 23.03.15 - klo:20:20

Toivottavasti kertovat ajoissa, mistä sen tietää etukäteen, miten hyvin se kerääjä suostuu kasvamaan.

Tarkat tukiehdot ovat vasta tulossa, olisiko 1.4. alkaen, myös ympäristösitoumuksen ulkopuolisesta fosforin käytöstä voisi saada siitä lähtien tietoa. Aika paha oli kuitenkin sopivia väkilannoitteita tilailla, nyt on joutunut varautumaan PK-lannoitteella ja salpietarilla, mutta se vaatinee rivilannoittimen erikseen käyttöä nyt sitten. typpilannan pintalevitykset vehnälle epäonnistuivat 2013 ja 2014 omana kokeena. Pintamaa oli niin kuivaa. Ainoan kerran tähän asti kun pintalevitys toimi hyvin, oli 2012.

38 päivää Suureen Allekirjoitustilaisuuteen.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 23.03.15 - klo:20:38

Toivottavasti kertovat ajoissa, mistä sen tietää etukäteen, miten hyvin se kerääjä suostuu kasvamaan.

Tarkat tukiehdot ovat vasta tulossa, olisiko 1.4. alkaen, myös ympäristösitoumuksen ulkopuolisesta fosforin käytöstä voisi saada siitä lähtien tietoa. Aika paha oli kuitenkin sopivia väkilannoitteita tilailla, nyt on joutunut varautumaan PK-lannoitteella ja salpietarilla, mutta se vaatinee rivilannoittimen erikseen käyttöä nyt sitten. typpilannan pintalevitykset vehnälle epäonnistuivat 2013 ja 2014 omana kokeena. Pintamaa oli niin kuivaa. Ainoan kerran tähän asti kun pintalevitys toimi hyvin, oli 2012.

38 päivää Suureen Allekirjoitustilaisuuteen.

-SS-

Kuinkas kun tuli lannoitteet syksyllä jo ostettua, silloin ei tiennyt tälläisistä uusista rajoituksista, joutuuko vain vähentämään pirusti lannoitusta? Satotasokorjaushan antaa kyllä paremmin nyt pelivaraa, ainakin jos pellon fosforitila on korkea. Senhän saa 0-fosforista korjata viimeisen viiden vuoden takaisen parhaan sadon mukaan. Ja sitenkin että jos esim. ohrasta on saanut 7000kg, saa satotasokorjauksen tehdä vaikka rukiille tolla 7000-kilolla. Näin sanoi ely-neuvoja kursseilla.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 23.03.15 - klo:21:13

Toivottavasti kertovat ajoissa, mistä sen tietää etukäteen, miten hyvin se kerääjä suostuu kasvamaan.

Tarkat tukiehdot ovat vasta tulossa, olisiko 1.4. alkaen, myös ympäristösitoumuksen ulkopuolisesta fosforin käytöstä voisi saada siitä lähtien tietoa. Aika paha oli kuitenkin sopivia väkilannoitteita tilailla, nyt on joutunut varautumaan PK-lannoitteella ja salpietarilla, mutta se vaatinee rivilannoittimen erikseen käyttöä nyt sitten. typpilannan pintalevitykset vehnälle epäonnistuivat 2013 ja 2014 omana kokeena. Pintamaa oli niin kuivaa. Ainoan kerran tähän asti kun pintalevitys toimi hyvin, oli 2012.

38 päivää Suureen Allekirjoitustilaisuuteen.

-SS-

Kuinkas kun tuli lannoitteet syksyllä jo ostettua, silloin ei tiennyt tälläisistä uusista rajoituksista, joutuuko vain vähentämään pirusti lannoitusta? Satotasokorjaushan antaa kyllä paremmin nyt pelivaraa, ainakin jos pellon fosforitila on korkea. Senhän saa 0-fosforista korjata viimeisen viiden vuoden takaisen parhaan sadon mukaan. Ja sitenkin että jos esim. ohrasta on saanut 7000kg, saa satotasokorjauksen tehdä vaikka rukiille tolla 7000-kilolla. Näin sanoi ely-neuvoja kursseilla.

Eli: miksi satotasokorjauksessa sitten on eri kasvilajeja ? Jos riittää minkä tahansa viljan 7 tonnin sato(arvio) ? Satotasokorjaushan on riippumaton lannoitettavasta kasvista, niin minä sen olen ymmärtänyt. Eli viljeltävällä kasvilla on jokin taulukosta otettava perustaso, esimerkiksi 4 tonnin kevätvehnä rm perustaso on N 110 kg/ha . Sitten jos jonakin aikaisempana vuonna on saanut viljoista vain 4 tonnia mutta kerran öljykasvista 3 tonnia, silloin saa laittaa lisää 50 kg, eli öljykasvin satotasokorjauksen verran, joka antaa tässä tapauksessa suurimman satotasokorjauksen. Eli kokonaislannoitus on N 160 kg. No, jos vieläkään tulevina vuosina et onnistu kasitonnarissa, putoaa se rypsi-onnenkantamoinen vähitellen sinne viiden vuoden ulkopuolelle, ja joudut vähentämään.

Eri kasvilajit ovat erilaisia "helppoudeltaan". Jos silloin tällöin viljelet syysruista, +45 kg satotasokorjauksen saa jo 5250 kg hybridirukiista ! Ei ole ehkä niin vaikeaa kuin luulisi, jos selviää kevääseen, selviää kyllä tuohon satoonkin. Saman satotasokorjauksen saadakseen pitää olla saanut kevätvehnästä tonnin enempi, eli 6250 kg/ha. Ohrasta olisi pitänyt saada myös se 6250, mutta ohralla saa 5 kiloa enempi sitä satotasokorjausta, eli 6500 kg sadolla +50 kg.  Jotkut ovat tosiaan sitä mieltä, että satotasokorjausta voi jatkaa aina nitraattidirektiiviin asti. Sitä uskaltanee soveltaa vain, jos ohjeistetaan tarkemmin. Asetusluonnoksessahan sanotaan ainoastaan  "Satotasokorjausta voidaan soveltaa portaattomasti." Eli jatkuuko portaattomuus "maailman tappiin asti" ? Eli käytännössä luovalla satotasojen kohdentavalla kirjaamisella vasta nitraattidirektiivi on korotuskierroksella vastassa ? Ja fosforirajatkin +20 kg aina päälle ? Nyt ymmärrän, että ei se ravinteiden tasapainoinen käyttö mikään mörkö olekaan näille, joilla on ne 240 kg kokonaistyppeä käytettävissä sadossa aina ?

Fosforikorjaus 6 kg kuuden tonnin satotasolla, mutta onko se 9 tonnin sadolla +15 kg P ? Tätä ei ole suoraan sanottu, mutta varmaan Webwisussa se jo näkyy ? Pitääpä koittaa.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 23.03.15 - klo:21:29

Eli: miksi satotasokorjauksessa sitten on eri kasvilajeja ? Jos riittää minkä tahansa viljan 7 tonnin sato(arvio) ? Satotasokorjaushan on riippumaton lannoitettavasta kasvista, niin minä sen olen ymmärtänyt. Eli viljeltävällä kasvilla on jokin taulukosta otettava perustaso, esimerkiksi 4 tonnin kevätvehnä rm perustaso on N 110 kg/ha . Sitten jos jonakin aikaisempana vuonna on saanut viljoista vain 4 tonnia mutta kerran öljykasvista 3 tonnia, silloin saa laittaa lisää 50 kg, eli öljykasvin satotasokorjauksen verran, joka antaa tässä tapauksessa suurimman satotasokorjauksen. Eli kokonaislannoitus on N 160 kg. No, jos vieläkään tulevina vuosina et onnistu kasitonnarissa, putoaa se rypsi-onnenkantamoinen vähitellen sinne viiden vuoden ulkopuolelle, ja joudut vähentämään.

-SS-

Näin se ely-eukko sanoi, ja joku vielä kysyi, että onko noin, sanoi olevan. Siinä tilaisuudessa oli muitakin "asiantuntijoita" eikä kukaan asiaa toisinkaan oikaissut  ::) 
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 23.03.15 - klo:21:37

Eli: miksi satotasokorjauksessa sitten on eri kasvilajeja ? Jos riittää minkä tahansa viljan 7 tonnin sato(arvio) ? Satotasokorjaushan on riippumaton lannoitettavasta kasvista, niin minä sen olen ymmärtänyt. Eli viljeltävällä kasvilla on jokin taulukosta otettava perustaso, esimerkiksi 4 tonnin kevätvehnä rm perustaso on N 110 kg/ha . Sitten jos jonakin aikaisempana vuonna on saanut viljoista vain 4 tonnia mutta kerran öljykasvista 3 tonnia, silloin saa laittaa lisää 50 kg, eli öljykasvin satotasokorjauksen verran, joka antaa tässä tapauksessa suurimman satotasokorjauksen. Eli kokonaislannoitus on N 160 kg. No, jos vieläkään tulevina vuosina et onnistu kasitonnarissa, putoaa se rypsi-onnenkantamoinen vähitellen sinne viiden vuoden ulkopuolelle, ja joudut vähentämään.

-SS-

Näin se ely-eukko sanoi, ja joku vielä kysyi, että onko noin, sanoi olevan. Siinä tilaisuudessa oli muitakin "asiantuntijoita" eikä kukaan asiaa toisinkaan oikaissut  ::)

Niin niin, mutta jos olet saanut satoa ohralla vaikka 5200 kg, et voi käyttää rukiin satotasokorjausta 5200 kg:n osalta, koska rukiilla on eri suuruinen sato-> korjaus. Se on tiedetty jo kauan, että viiden vuoden ajalta siis voi kerätä eri viljellyiltä kasveilta sadoista satotasokorjausluvun ja käyttää niistä suurinta tulevan vuoden lannoituksessa.

Eli jos sulla on ollut ohrakierto ja paras ohrasato 4500. Satotasokorjaus sillä olisi +10 N. Et voi käyttää 4500 kg rukiin satotasokorjausta, joka antaisikin +30 N !

Webwisu muuten antoi uuden ympin valinta talletettuna N 149 kg rukiin kevätlannoitukseksi;  Hss m 5250 kg (ruis) satotasokorjauksella , ja sehän olisi 100 + 45 , eikä 149 ! Eli on Webwisussa jotakin vieläkin vialla siinä lannoitussuunnittelussa.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Make - 23.03.15 - klo:21:58
Alkujaanhan oli kai tarkoitus, että satokorjauksella saisi parhailla lohkoilla käyttää korkeampaa lannoitustasoa kuin sellaisella, josta ei koskaan mitään tule. Viime tukikauden ehdoilla rangaistiin niitä, joilla on monipuolinen viljelykierto. Nyt saa monipuolisen viljelykierron tilatkin taas käyttää satokorjausta.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 23.03.15 - klo:22:05
Alkujaanhan oli kai tarkoitus, että satokorjauksella saisi parhailla lohkoilla käyttää korkeampaa lannoitustasoa kuin sellaisella, josta ei koskaan mitään tule. Viime tukikauden ehdoilla rangaistiin niitä, joilla on monipuolinen viljelykierto. Nyt saa monipuolisen viljelykierron tilatkin taas käyttää satokorjausta.

Siis tuo just syysvehnä ohra ruis k-vehnä joku muu, ja katovuosia satunnaisesti. Ei välttämättä mikään natsannut.

Oletko menossa Salonlukiolle huomena. Minä ajattelin käydä kysymässä, saako satotasokorjausta jatkaa yli sen 50 kg viljoilla ja öljykasveilla ja yli 45 kg vehnillä ja syysviljoilla.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Ripcord - 23.03.15 - klo:22:11

Eli: miksi satotasokorjauksessa sitten on eri kasvilajeja ? Jos riittää minkä tahansa viljan 7 tonnin sato(arvio) ? Satotasokorjaushan on riippumaton lannoitettavasta kasvista, niin minä sen olen ymmärtänyt. Eli viljeltävällä kasvilla on jokin taulukosta otettava perustaso, esimerkiksi 4 tonnin kevätvehnä rm perustaso on N 110 kg/ha . Sitten jos jonakin aikaisempana vuonna on saanut viljoista vain 4 tonnia mutta kerran öljykasvista 3 tonnia, silloin saa laittaa lisää 50 kg, eli öljykasvin satotasokorjauksen verran, joka antaa tässä tapauksessa suurimman satotasokorjauksen. Eli kokonaislannoitus on N 160 kg. No, jos vieläkään tulevina vuosina et onnistu kasitonnarissa, putoaa se rypsi-onnenkantamoinen vähitellen sinne viiden vuoden ulkopuolelle, ja joudut vähentämään.

-SS-

Näin se ely-eukko sanoi, ja joku vielä kysyi, että onko noin, sanoi olevan. Siinä tilaisuudessa oli muitakin "asiantuntijoita" eikä kukaan asiaa toisinkaan oikaissut  ::)

Niin niin, mutta jos olet saanut satoa ohralla vaikka 5200 kg, et voi käyttää rukiin satotasokorjausta 5200 kg:n osalta, koska rukiilla on eri suuruinen sato-> korjaus. Se on tiedetty jo kauan, että viiden vuoden ajalta siis voi kerätä eri viljellyiltä kasveilta sadoista satotasokorjausluvun ja käyttää niistä suurinta tulevan vuoden lannoituksessa.

Eli jos sulla on ollut ohrakierto ja paras ohrasato 4500. Satotasokorjaus sillä olisi +10 N. Et voi käyttää 4500 kg rukiin satotasokorjausta, joka antaisikin +30 N !

Webwisu muuten antoi uuden ympin valinta talletettuna N 149 kg rukiin kevätlannoitukseksi;  Hss m 5250 kg (ruis) satotasokorjauksella , ja sehän olisi 100 + 45 , eikä 149 ! Eli on Webwisussa jotakin vieläkin vialla siinä lannoitussuunnittelussa.

-SS-

Hmm, mulla on kyllä hieman eri tulkinta eli kirjaa pidettäisiin nimenomaan kiloista, ei satotasokorjausluvuista.
Eli sun esimerkki hieman toisinpäin, jos olet saanut ohrasta kiloja 4500, voit tulevalle ruismaalle tehdä +30N satotasokorjauksen.
Ja jos olet saanut rukiista 5250, ja kylvät seuraavaksi ohraa, niin ohran satotasokorjaus tehdään ohran taulukon mukaan sadolle 5250kg, eli +25kg, ei +45kg.

Ainaskin oman excelin tein tällä olettamalla....
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Make - 23.03.15 - klo:22:11
Alkujaanhan oli kai tarkoitus, että satokorjauksella saisi parhailla lohkoilla käyttää korkeampaa lannoitustasoa kuin sellaisella, josta ei koskaan mitään tule. Viime tukikauden ehdoilla rangaistiin niitä, joilla on monipuolinen viljelykierto. Nyt saa monipuolisen viljelykierron tilatkin taas käyttää satokorjausta.

Siis tuo just syysvehnä ohra ruis k-vehnä joku muu, ja katovuosia satunnaisesti. Ei välttämättä mikään natsannut.

Oletko menossa Salonlukiolle huomena. Minä ajattelin käydä kysymässä, saako satotasokorjausta jatkaa yli sen 50 kg viljoilla ja öljykasveilla ja yli 45 kg vehnillä ja syysviljoilla.


-SS-

En oo menossa. Mahtaakohan kaikki mahtua aditorioon tälläkertaa?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 23.03.15 - klo:22:14
Hmm, mulla on kyllä hieman eri tulkinta eli kirjaa pidettäisiin nimenomaan kiloista, ei satotasokorjausluvuista.
Eli sun esimerkki hieman toisinpäin, jos olet saanut ohrasta kiloja 4500, voit tulevalle ruismaalle tehdä +30N satotasokorjauksen.
Ja jos olet saanut rukiista 5250, ja kylvät seuraavaksi ohraa, niin ohran satotasokorjaus tehdään ohran taulukon mukaan sadolle 5250kg, eli +25kg, ei +45kg.

Ainaskin oman excelin tein tällä olettamalla....

Eli: Jos olet saanut rypsikierrosta 2750 kg voi tehdä ruismaalle 2750 kg satotasokorjauksen eli -10 kg N ?
Mietipä vielä sitä Exceliä.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Ripcord - 23.03.15 - klo:22:21
Hmm, mulla on kyllä hieman eri tulkinta eli kirjaa pidettäisiin nimenomaan kiloista, ei satotasokorjausluvuista.
Eli sun esimerkki hieman toisinpäin, jos olet saanut ohrasta kiloja 4500, voit tulevalle ruismaalle tehdä +30N satotasokorjauksen.
Ja jos olet saanut rukiista 5250, ja kylvät seuraavaksi ohraa, niin ohran satotasokorjaus tehdään ohran taulukon mukaan sadolle 5250kg, eli +25kg, ei +45kg.

Ainaskin oman excelin tein tällä olettamalla....

Eli: Jos olet saanut rypsikierrosta 2750 kg voi tehdä ruismaalle 2750 kg satotasokorjauksen eli -10 kg N ?
Mietipä vielä sitä Exceliä.

-SS-

No rypsi vs viljasadot luonnollisesti konvertoidaan ensin eli 2750 rypsisato vastaa 5000 kg:n ruissatoa, taulukon mukaisesti.

Mutta kysäiskää nyt vielä kerran asiaa koulutuksissa  :)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 23.03.15 - klo:22:37
Hmm, mulla on kyllä hieman eri tulkinta eli kirjaa pidettäisiin nimenomaan kiloista, ei satotasokorjausluvuista.
Eli sun esimerkki hieman toisinpäin, jos olet saanut ohrasta kiloja 4500, voit tulevalle ruismaalle tehdä +30N satotasokorjauksen.
Ja jos olet saanut rukiista 5250, ja kylvät seuraavaksi ohraa, niin ohran satotasokorjaus tehdään ohran taulukon mukaan sadolle 5250kg, eli +25kg, ei +45kg.

Ainaskin oman excelin tein tällä olettamalla....

Eli: Jos olet saanut rypsikierrosta 2750 kg voi tehdä ruismaalle 2750 kg satotasokorjauksen eli -10 kg N ?
Mietipä vielä sitä Exceliä.

-SS-

No rypsi vs viljasadot luonnollisesti konvertoidaan ensin eli 2750 rypsisato vastaa 5000 kg:n ruissatoa, taulukon mukaisesti.

Mutta kysäiskää nyt vielä kerran asiaa koulutuksissa  :)

No todellakin tarvii kysyä, koska tuo sinun systeemisi on sillä tavalla epälooginen, että se vie lannoitusmahdollisuuksia muilla viljoilla, vaikka rukiista saisi suuria satoja, taasen 4500 kg:n ohrasadon kierrolla olisi hieman outoa saada suuria lisäysmahdollisuuksia seuraavalle rukiille, vaikka sadoilla näytetty viljavuus ei todellakaan antaisi tuota maalaisjärjelläkään ymmärtää.

Se, että lohkolta on saatu suuri sato jostakin kasvilajista, antaisi avaimet suureen lannoittamiseen, olisi se yksinkertaisempi ratkaisu tähän. Juu kun ei ole yhtään esimerkkiä missään annettu ! Onko jollakin vanhat satotasot Webwisussa, sieltä voisi kokeilemalla saada vahvistuksen, riippuuko satotasokorjaus nimenomaan viljeltävistä kasveista eikä viljellyistä kasveista !

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 23.03.15 - klo:23:00
Kyllä taitaa olla pakko käydä kysymässä.

Jos kerran konvertoit rypsin satotason 2750 ruissadoksi 5000 kg,
miksei ruissatoa 5250 kg sitten voi konvertoida samaa taulukkoa
ylös-alas mennessä 6500 kg ohrasadoksi vaan se sinun mukaasi
konvertoidaan 5250 kg ohrasadoksi ?

Mavin materiaaleissa on

"Jos lohkolta on saatu ehtojen mukainen, satotasokorjaukseen oikeuttava
sato jollain kasvilla, lohkolla on sallittua käyttää satotasokorjausta myös toisella kasvilla."

Tämä tietenkin sopii kumpaankin menetelmään, koska ei määritellä, tarkoitetaanko
tämän satotasokorjaukseen oikeuttavan sadon satotasokorjausta sellaisenaan vai
kylvettävän kasvin samaa satotasoa vastaavaa satotasokorjausta

Ruistahan tällöin pitäisi välttää kuin ruttoa, kukaan täälläkään ei kiistä,
että 5 tonnin ruissadot ovat jo melko päällikkösatoja, eivät oikeuttaisi
ohralle ja vehnälle kuin +20 kg korjauksiin ??????

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 23.03.15 - klo:23:12
Kyllä taitaa olla pakko käydä kysymässä.

Jos kerran konvertoit rypsin satotason 2750 ruissadoksi 5000 kg,
miksei ruissatoa 5250 kg sitten voi konvertoida samaa taulukkoa
ylös-alas mennessä 6500 kg ohrasadoksi vaan se sinun mukaasi
konvertoidaan 5250 kg ohrasadoksi ?

Mavin materiaaleissa on

"Jos lohkolta on saatu ehtojen mukainen, satotasokorjaukseen oikeuttava
sato jollain kasvilla, lohkolla on sallittua käyttää satotasokorjausta myös toisella kasvilla."

Tämä tietenkin sopii kumpaankin menetelmään, koska ei määritellä, tarkoitetaanko
tämän satotasokorjaukseen oikeuttavan sadon satotasokorjausta sellaisenaan vai
kylvettävän kasvin samaa satotasoa vastaavaa satotasokorjausta

Ruistahan tällöin pitäisi välttää kuin ruttoa, kukaan täälläkään ei kiistä,
että 5 tonnin ruissadot ovat jo melko päällikkösatoja, eivät oikeuttaisi
ohralle ja vehnälle kuin +20 kg korjauksiin ??????

-SS-

Siihen satotasokorjaukseen vaadittavaan satotasoon sai käyttää viiden edellisen vuoden ajalta olevaa parasta satoa, sen ely-eukon mukaan. Eli jos jonain viidestä vuodesta olet saanut lohkolta 7000kg/ha ohraa, saat käyttää sitä joka viljalle, rypsistä ei huomannut kukaan kysyä, voiko sitäkin korjata 7000-kilon mukaan  :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 23.03.15 - klo:23:23
Kyllä taitaa olla pakko käydä kysymässä.

Jos kerran konvertoit rypsin satotason 2750 ruissadoksi 5000 kg,
miksei ruissatoa 5250 kg sitten voi konvertoida samaa taulukkoa
ylös-alas mennessä 6500 kg ohrasadoksi vaan se sinun mukaasi
konvertoidaan 5250 kg ohrasadoksi ?

Mavin materiaaleissa on

"Jos lohkolta on saatu ehtojen mukainen, satotasokorjaukseen oikeuttava
sato jollain kasvilla, lohkolla on sallittua käyttää satotasokorjausta myös toisella kasvilla."

Tämä tietenkin sopii kumpaankin menetelmään, koska ei määritellä, tarkoitetaanko
tämän satotasokorjaukseen oikeuttavan sadon satotasokorjausta sellaisenaan vai
kylvettävän kasvin samaa satotasoa vastaavaa satotasokorjausta

Ruistahan tällöin pitäisi välttää kuin ruttoa, kukaan täälläkään ei kiistä,
että 5 tonnin ruissadot ovat jo melko päällikkösatoja, eivät oikeuttaisi
ohralle ja vehnälle kuin +20 kg korjauksiin ??????

-SS-

Siihen satotasokorjaukseen vaadittavaan satotasoon sai käyttää viiden edellisen vuoden ajalta olevaa parasta satoa, sen ely-eukon mukaan. Eli jos jonain viidestä vuodesta olet saanut lohkolta 7000kg/ha ohraa, saat käyttää sitä joka viljalle, rypsistä ei huomannut kukaan kysyä, voiko sitäkin korjata 7000-kilon mukaan  :D

Toihan tuosa on tyhmää, 7000kg rypsille ? Kyse silti lienee siitä
satotasokorjausluvusta, joka ohran sadon 7000 kg kohdalla on,
eli +60 kg (+50 kg jos ei voi mennä taulukon yli) , kylvettävästä
kasvista huolimatta, ja nitraattiasetukseen asti.

Tämä olisi se hyvä, se toinen tapa olisi paha, joissakin tapauksissa.
Miten eri tavalla tämäkin asia voidaan ymmärtää, ilman esimerkkiä.

Missä helevetissä ne esimerkit ja tarkat ohjeet viipyy ! Maavii ? MAAAVIIII !

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Valtteri - 23.03.15 - klo:23:41


Mavi pitää meitä jännityksessä. Kauhea innostus. Ja kun se on korkeimmillaan niin sitten ilmoitetaan sitoumusehdot. Tiedätkö miten pidetään hullu jännityksessä? En. Miten? .... ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Hämeen hitain - 23.03.15 - klo:23:42
Käytiin vanhan isännän kanssa vähän koulutuksessa. Ei hyvää päivää mitä ne ovat taas saaneet aikaiseksi.

Kolme kasvia, ohraa 1/3, hömppää 1/3 ja syysvehnää 1/3. Tulee syksy ja puit viljat pois, muokkailet ja kylvät ohran syysvehnälle.. ja sitten tulee soitto ely-keskuksesta. TAARKAASTUS!! "Jaahas, jaahas, olet sitten viljellyt vain syysvehnää! 2!!! lajia!! Missäs kolmas laji on???

Ei puhuttu satotasokorjauksista tai edes lannoitetasoista. Nopeasti vain näytettiin, että jotenkin näin nämä sitten menee.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 23.03.15 - klo:23:46
Käytiin vanhan isännän kanssa vähän koulutuksessa. Ei hyvää päivää mitä ne ovat taas saaneet aikaiseksi.

Kolme kasvia, ohraa 1/3, hömppää 1/3 ja syysvehnää 1/3. Tulee syksy ja puit viljat pois, muokkailet ja kylvät ohran syysvehnälle.. ja sitten tulee soitto ely-keskuksesta. TAARKAASTUS!! "Jaahas, jaahas, olet sitten viljellyt vain syysvehnää! 2!!! lajia!! Missäs kolmas laji on???

Ei puhuttu satotasokorjauksista tai edes lannoitetasoista. Nopeasti vain näytettiin, että jotenkin näin nämä sitten menee.

Tuo on ollut koko ajan tiedossa.
Viljelykasvien osuuden laskemisen ajankohta on 30.6. – 31.8.

Ei siinä syysvehnällä juurikaan tule riskiä. Rukiilla voi tulla, jos kylvetään aikaisin.
Kannattaa varuilta ottaa lajikuvioon mukaan ruis, ei enää ongelmaa. Sekä EFA kesanto,
se on eri viljelykasvi.

-SS-

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 23.03.15 - klo:23:49


Mavi pitää meitä jännityksessä. Kauhea innostus. Ja kun se on korkeimmillaan niin sitten ilmoitetaan sitoumusehdot. Tiedätkö miten pidetään hullu jännityksessä? En. Miten? .... ;D
Minä olen ajatellut, että käytän luomun sanoin "lataamiskautta" hyväkseni. Eli lataan peltoihin ihan hyväkkään määrän ravinteita ja ostan vaikka hiukan viljaa samalle vuodelle, jotta on siilot täpösen täynnä. Ainoa riski on hintariski, jos vaikka nousee. On sitten messevä lähteä "kasitonnareilla" ja hyväravinteisella maalla liikkeelle ympäristökorvauksen maailmaan, vaikka sittentaas salpeetarilla. Jos ei enää pääse mukaan, niin ei kyllä itketäkään se.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Hämeen hitain - 23.03.15 - klo:23:50
Jos jotain hyvää koittaa löytää, niin enään ei ole korjuuvelvoittta. VLN->säilörehunurmi ja paremmat tuet.  :)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 23.03.15 - klo:23:53
Jos jotain hyvää koittaa löytää, niin enään ei ole korjuuvelvoittta. VLN->säilörehunurmi ja paremmat tuet.  :)

Muista sitten fosforilannoitusta joutuu vierittämään seuraavalle vuodelle, jos ei
satoa korjaa. Siitä saattaa tulla tulevan kauden suurin sanktiomagneetti,
kerääjäkasvipeiton ohella.

Eli typpi oletetaan häviäväksi ainesosaksi, fosfori ei.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Hämeen hitain - 23.03.15 - klo:23:56
Ahaa, siis pelkällä typpilannoituksella pitää silloin mennä. Hyvä tietää, kiitos.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 24.03.15 - klo:00:08
Ahaa, siis pelkällä typpilannoituksella pitää silloin mennä. Hyvä tietää, kiitos.

Ole hyvä, moni ajatteli varmaan edukkaammin tätäkin hommaa kun ei tarvii korjata, niin kaikki on helpompaa, mutta virallisen hakuoppaan sivulla 72 sanotaan selvästi:

"Jos sinulta jää sato korjaamatta, tulee lohkolle levitetty fosfori kuitenkin huomioida seuraavana keväänä täysimääräisesti, kun suunnittelet ja toteutat lannoituksen."

Kolmas varma sanktiomagneetti on "markkinakelpoisen sadon tuottamisen mahdollisuus". Sekin pitäisi niissä valvonnoista annettavissa asetuksissa määrätä selvästi, miten se todetaan, että olisi mahdollisuus markkinakelpoiseen satoon, kuten myös kerääjäkasvin jokin minimi neliötiheys pitäisi antaa. Jokin sovellusopas näillä lehdessäkin mainituilla itäsuomalaisen maatilan valvojillakin oli ollut, kun sateen piiskaama ja orastumatta jäänyt rypsi ei heille kelvannut. Vai olisiko ollut pakko vain jättää katoilmoitus. Silloin 2010 kun sateet huuhtoivat viljankylvöt meillä päin, teimme katoilmoitukset joukolla, juuri sanktioinnin vaaran takia.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ja101 - 24.03.15 - klo:06:49
tästä tulee kivoja vääntöjä tarkastuksissa koska kyl nää pelkät viljakki jaa torsoksi joskus ku ukkonen piiskaa saven norsunpääluuksi siinä si selittelet että 8 tonnia haettiin ei tullu ku keltasia tupsuja ohraa ja kerääjät kuoli siinähä pitäs evätä kaikki tuet siihen en usko

No noin kävi just sille tukisanktiohepulle, joka lopetti.

Vielä eivät ole ELYkeskuksen tyypit suostuneet sanomaan mikä on
tarkalleen mitattavissa oleva sanktioraja lauseessa
"Kasvustoa on oltava peittävästi kauttaaltaan koko kasvulohkolla."

-SS-

-SS-

Toivottavasti kertovat ajoissa, mistä sen tietää etukäteen, miten hyvin se kerääjä suostuu kasvamaan.

Oma veikkaus on, että tuohon ei parempaa selitystä tule. Sähköpostilla kannattaa asiaa kysellä mavilta niin jää ainakin jokin todiste mitä on sanottu.
Uudetkin pykälät ovat niin paljon tulkinnanvaraisia, että jää taas tarkastajajalle suuri vastuu kattoa, että pykälien mukaan on menty. Mutta odotettavissa siis on mielenkiintoisia tarkastus hetkiä konttaillen ja aluskasvia etsien.  ;D

Miten tuo kerääjäkasvi tuli ilmoittaa? Keväällä ilmeisesti? Onko se sitten 15.6 lohkomuutos paperilla jolla on ilmoitettava jos aikoo kylvää, jos ei ole vielä ehtinyt siihen mennessä? Entä oliko tuohon olemassa jokin takaportti, jos toteat itse 15.8, että ei kylvöt onnistunut niin voit vetää paperit takaisin?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Ripcord - 24.03.15 - klo:06:51
Kyllä taitaa olla pakko käydä kysymässä.

Jos kerran konvertoit rypsin satotason 2750 ruissadoksi 5000 kg,
miksei ruissatoa 5250 kg sitten voi konvertoida samaa taulukkoa
ylös-alas mennessä 6500 kg ohrasadoksi vaan se sinun mukaasi
konvertoidaan 5250 kg ohrasadoksi ?


Joo, myönnetään - tulkinta menee tässä valossa kovin epäloogiseksi. En ajatellut koko asiaa perinjuurin aloittaessani tekemään automaattista satotasoikkunointia tohon exceliini. Aluksi vain keräsin viiden vuoden liukuvan taulukon saavutetuista satotasoista, seuraavaksi ajattelin, että miksi hakea suurinta lukua taulukosta manuaalisesti kun se hoituu automaattisestikin. Kokeilu tehtiin toki viljoilla ensin, ja sitten lopuksi krymppäsin siihen vilja-rypsi konversion suoralla taulukkokertoimella. Eli ensin tehdään ja sitten luetaan speksit.

Mutta onko siis webwisussa nykyään sisäänrakennettuna peruslohkokohtainen satotasoikkunointi - olis kyllä mielenkiintoista nähdä heidän toteutus asiasta? 


Mavin materiaaleissa on

"Jos lohkolta on saatu ehtojen mukainen, satotasokorjaukseen oikeuttava
sato jollain kasvilla, lohkolla on sallittua käyttää satotasokorjausta myös toisella kasvilla."

Tämä tietenkin sopii kumpaankin menetelmään, koska ei määritellä, tarkoitetaanko
tämän satotasokorjaukseen oikeuttavan sadon satotasokorjausta sellaisenaan vai
kylvettävän kasvin samaa satotasoa vastaavaa satotasokorjausta

Ruistahan tällöin pitäisi välttää kuin ruttoa, kukaan täälläkään ei kiistä,
että 5 tonnin ruissadot ovat jo melko päällikkösatoja, eivät oikeuttaisi
ohralle ja vehnälle kuin +20 kg korjauksiin ??????

-SS-


Yes, tähän tulkintaan tarvitaan ihan ensimmäiseksi eksplisiittinen vastaus. Periaatteessa pari esimerkkiä siten, että mukana on ruis, rypsi, muu vilja riittää. Jatkokysymykset riippuvat sitten vastauksesta, miten tulkitaan esim. max typpitasokorjaukset.

Lisäksi, joku vois kysyä miksi kaikki satotasokorjaukset öljykasvien fosforikorjausta lukuunottamatta ovat lineaarisia. Onko tossa rypsin kohdalla typo vai mistä on oikein kyse?



Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Ripcord - 24.03.15 - klo:07:03
Käytiin vanhan isännän kanssa vähän koulutuksessa. Ei hyvää päivää mitä ne ovat taas saaneet aikaiseksi.

Kolme kasvia, ohraa 1/3, hömppää 1/3 ja syysvehnää 1/3. Tulee syksy ja puit viljat pois, muokkailet ja kylvät ohran syysvehnälle.. ja sitten tulee soitto ely-keskuksesta. TAARKAASTUS!! "Jaahas, jaahas, olet sitten viljellyt vain syysvehnää! 2!!! lajia!! Missäs kolmas laji on???

Ei puhuttu satotasokorjauksista tai edes lannoitetasoista. Nopeasti vain näytettiin, että jotenkin näin nämä sitten menee.

Tuo on ollut koko ajan tiedossa.
Viljelykasvien osuuden laskemisen ajankohta on 30.6. – 31.8.

Ei siinä syysvehnällä juurikaan tule riskiä. Rukiilla voi tulla, jos kylvetään aikaisin.
Kannattaa varuilta ottaa lajikuvioon mukaan ruis, ei enää ongelmaa. Sekä EFA kesanto,
se on eri viljelykasvi.

-SS-


Ja löytyyhän ne pahnat sieltä muokkauksen alta/seasta - tuskin se niiiin nopeaa on se maan pieneliöstö missään, että kuukaudessa kaikki häviäisi?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Agronautti - 24.03.15 - klo:07:28
Käytiin vanhan isännän kanssa vähän koulutuksessa. Ei hyvää päivää mitä ne ovat taas saaneet aikaiseksi.

Kolme kasvia, ohraa 1/3, hömppää 1/3 ja syysvehnää 1/3. Tulee syksy ja puit viljat pois, muokkailet ja kylvät ohran syysvehnälle.. ja sitten tulee soitto ely-keskuksesta. TAARKAASTUS!! "Jaahas, jaahas, olet sitten viljellyt vain syysvehnää! 2!!! lajia!! Missäs kolmas laji on???

Ei puhuttu satotasokorjauksista tai edes lannoitetasoista. Nopeasti vain näytettiin, että jotenkin näin nämä sitten menee.

Tuo on ollut koko ajan tiedossa.
Viljelykasvien osuuden laskemisen ajankohta on 30.6. – 31.8.

Ei siinä syysvehnällä juurikaan tule riskiä. Rukiilla voi tulla, jos kylvetään aikaisin.
Kannattaa varuilta ottaa lajikuvioon mukaan ruis, ei enää ongelmaa. Sekä EFA kesanto,
se on eri viljelykasvi.

-SS-


Ja löytyyhän ne pahnat sieltä muokkauksen alta/seasta - tuskin se niiiin nopeaa on se maan pieneliöstö missään, että kuukaudessa kaikki häviäisi?

No luulis jotta valokuva kasvustosta/puinnista riittäisi todisteeksi..  :o 
Pyytää vielä vaikka naapurin isännän pönöttämään päivän lehti kädessä kuvaan jos eivät muuten usko  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: junttieinari - 24.03.15 - klo:08:08
Puhdistin kuivapeittauslaitteen ja meinaan sekoittaa apilan sen avulla. Kun ei ole piensiemenlaitetta niin kokeilen , vaikka vähän syväänhän se menee, kun viljan kans kylvää.
Tein pientä testiä, ja vaikuttaa, et määränkin saa pienennettyä tällä vehkeellä tonne pariin kiloon hehtaarilta.

Rairai tulee ylös 3-5 sentistä, valkoapila ei.

No mitä jos rakentelisikin kuivapeittauslaitteelle kiinnitykset siemensäiliön kylkeen ulkopuolelle, ja apilat tippuisivatkin siemenvantaiden mullatavaksi. Voimansiirron rakentaminen vaatii nysväämistä, jossei sitten tekis sitä jollakin sähköhimmelillä?

Savimaahinen puhuu pehmeitä. Viimekeväänä vedin yhdelle lohkolle kaura+raiheinä+valkoapila+hs kaikki siemenvantaan läpi, ja kaikkia lajeja nousi pintaan. Toki jos halua peittävämmän kasvuston, niin sitten sinne siemenvantaiden väliin, niinkuin mullakin tuon yhden koelohkon jälkeen.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 24.03.15 - klo:10:52
Junttieikkiksellä toki jää pintaan kun vantaat lepattaa kivien voimalla maanpinnan yläpuolella. ;D

Mitäs se apilan kylvösyvyys on??
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 24.03.15 - klo:11:21
Kyllä taitaa olla pakko käydä kysymässä.

Jos kerran konvertoit rypsin satotason 2750 ruissadoksi 5000 kg,
miksei ruissatoa 5250 kg sitten voi konvertoida samaa taulukkoa
ylös-alas mennessä 6500 kg ohrasadoksi vaan se sinun mukaasi
konvertoidaan 5250 kg ohrasadoksi ?


Joo, myönnetään - tulkinta menee tässä valossa kovin epäloogiseksi. En ajatellut koko asiaa perinjuurin aloittaessani tekemään automaattista satotasoikkunointia tohon exceliini. Aluksi vain keräsin viiden vuoden liukuvan taulukon saavutetuista satotasoista, seuraavaksi ajattelin, että miksi hakea suurinta lukua taulukosta manuaalisesti kun se hoituu automaattisestikin. Kokeilu tehtiin toki viljoilla ensin, ja sitten lopuksi krymppäsin siihen vilja-rypsi konversion suoralla taulukkokertoimella. Eli ensin tehdään ja sitten luetaan speksit.

Mutta onko siis webwisussa nykyään sisäänrakennettuna peruslohkokohtainen satotasoikkunointi - olis kyllä mielenkiintoista nähdä heidän toteutus asiasta? 


Mavin materiaaleissa on

"Jos lohkolta on saatu ehtojen mukainen, satotasokorjaukseen oikeuttava
sato jollain kasvilla, lohkolla on sallittua käyttää satotasokorjausta myös toisella kasvilla."

Tämä tietenkin sopii kumpaankin menetelmään, koska ei määritellä, tarkoitetaanko
tämän satotasokorjaukseen oikeuttavan sadon satotasokorjausta sellaisenaan vai
kylvettävän kasvin samaa satotasoa vastaavaa satotasokorjausta

Ruistahan tällöin pitäisi välttää kuin ruttoa, kukaan täälläkään ei kiistä,
että 5 tonnin ruissadot ovat jo melko päällikkösatoja, eivät oikeuttaisi
ohralle ja vehnälle kuin +20 kg korjauksiin ??????

-SS-


Yes, tähän tulkintaan tarvitaan ihan ensimmäiseksi eksplisiittinen vastaus. Periaatteessa pari esimerkkiä siten, että mukana on ruis, rypsi, muu vilja riittää. Jatkokysymykset riippuvat sitten vastauksesta, miten tulkitaan esim. max typpitasokorjaukset.

Lisäksi, joku vois kysyä miksi kaikki satotasokorjaukset öljykasvien fosforikorjausta lukuunottamatta ovat lineaarisia. Onko tossa rypsin kohdalla typo vai mistä on oikein kyse?

Ei ole typo vaan kirjoituspöydällä on ajateltu, että rypsin kohdalla ei satotaso korreloi fosforivarojen imutukseen niin paljon kuin viljoilla. Samasta syystä syysrypsillä ei ole ollenkaan 3000 kg:n typpisatotasokorjausta. Tämä myös antaisi aiheen olettaa, että se satotasokorjaus tulee aikaisemmin viljellystä kasvista, eikä satotasokorjaus liity seuraavaan kylvettävään kasviin, jossa jo perustasoissa otettu huomioon se kylvettävän kasvin perustarve. Eli se satotasokorjaus olisi mekaaninen lisä kylvettävän kasvin perustason päälle.  Eli öljykasveilla aina perustaso 10 kg keväällä vähemmän kuin kevätvehnällä, esimerkiksi. Satotasokorjaus sitten riippuen aikaisempien vuosien kasveista ja niiden sadoista.

Onhan tässä satotasokorjauksessa sama vika kuin ravinnetaseissa, eli menneet vuodet kuvastavat joskus myös muuta kuin jonkin lohkon sadontuottokykyä, esimerkiksi nurmien jälkeen on lähdettävä perustasoista. Tai useampi katovuosi osuu viisivuotisjaksolle. Se 2007 ympin satotasokorjaus oli kyllä aivan pissapään keksimä. Viljelykierto vei käytännössä mahdollisuuden satotasokorjausten käyttöön.

Siksi en ole enää ollenkaan luottavainen, että viranomaisten kehittämät laskentasäännöt ja ehdot olisivat todellisuudessa aina toimivia. Historia todistaa itse asiassa päinvastaista. Porsaanreikien olemassaolo on toinen todiste tästä; jos ehdot olisivat johdonmukaiset noudattaa, ei kenellekään tulisi tarvetta kiertää sääntöjä etsimällä porsaanreikiä. Yhä enemmän henkisestä pääomasta menee juurikin porsaanreikien etsimiseen, kuin viljelykäytäntöjen kehittämiseen sellaisenaan.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: junttieinari - 24.03.15 - klo:13:07
Junttieikkiksellä toki jää pintaan kun vantaat lepattaa kivien voimalla maanpinnan yläpuolella. ;D

Mitäs se apilan kylvösyvyys on??

Niin, kysymys oli nouseeko pintaan, ei siitä etteikö olisi parempiakin vaihtoehtoja. :P

Agrimarakatti möi Simultan "hs-laitteella", joka olikin oikeasti starttilannos-versio, jossa  kaikki tavara meni samaan reikään. Sadetta ihmetellessä sitten mulkkasin hs-laitteen kylvämään riviväleihin.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 24.03.15 - klo:20:34
Mihe mä sidon ne heinänkylvölaatikon letkut Jukossa: Välijyrän eteen vai taakse ? Välijyrä kyllä roiskuttelis ne vielä enempi levälleen.

Sitten toinen, pitäsikö jotain kettinkienpätkiä sitoa vähän matkaa nauhajyräpyörästön taakse, että sekoittelis vielä vähän lisää niitä heinänsiemeniä ?

Jyrääminen ei kuulemma juurikaan auttanut heinänorastumisessa 80-luvun heinän suojaviljaan kylvökokeissa, Vihdin savikoilla.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: lahtivaja - 26.03.15 - klo:13:55
Asiaa sivuten, tarttisin tollaseen 2,5m kh jukottimeen kans heinänkylvölaatikon, huonosti tuntuu vaan mistään löytyvän...saa vinkata tai kaupata jos sattuu tuollaisen omistamaan.....
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 26.03.15 - klo:18:16
Asiaa sivuten, tarttisin tollaseen 2,5m kh jukottimeen kans heinänkylvölaatikon, huonosti tuntuu vaan mistään löytyvän...saa vinkata tai kaupata jos sattuu tuollaisen omistamaan.....

Sun täytyy olla valmis tappamaan saadakses heinänkylvölaatikon mihinkään koneeseen,
huhtikuun alun jälkeen.... ::)

Markkinat ylikuumentuneet .... punahehkuisiksi...kuin Mondeon jumittunut takajarru.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: lahtivaja - 26.03.15 - klo:18:33
Lainaus
Sun täytyy olla valmis tappamaan
, näin  mä vähän arvelinkin  ::)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: optima - 26.03.15 - klo:22:44
Meneekö se sillee et jos kylvän apila,raiheinä yms kerääjäks kylvön yhteydes ja ruiskutan sen 1.10 jälkeen ni se ei kelpaa kasvipeitteisalaks? Eli se tuki jää saamatta. No jos sitte kasvuston säilyttää kevääseen saattaa olla kyntö ainoa vaihtoehto että saa kylvettyä. Aina ki toi italianraiheinä voi kasvaa syksyllä viel aika pitkäks? Onko siitä kokemuksii.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 26.03.15 - klo:23:47
Meneekö se sillee et jos kylvän apila,raiheinä yms kerääjäks kylvön yhteydes ja ruiskutan sen 1.10 jälkeen ni se ei kelpaa kasvipeitteisalaks? Eli se tuki jää saamatta. No jos sitte kasvuston säilyttää kevääseen saattaa olla kyntö ainoa vaihtoehto että saa kylvettyä. Aina ki toi italianraiheinä voi kasvaa syksyllä viel aika pitkäks? Onko siitä kokemuksii.

Juu se on itse asiassa mielenkiintoinen kysymys; koska kasvipeitteisyydestä sanotaan hakuohjeessa:

"Sänkeä lukuun ottamatta kasvusto, joka tuhotaan kemiallisesti, ei voi täyttää kasvipeitteisyysvaatimusta."
Eli tässä voikin olla se ehto, että jos on ilmoittanut kerääjäkasvin, ei voi ruiskuttaa syksyllä, ilman että menettää kasvipeitteisyyden. Jollakin kameralla se varmaankin nähdään, onko sänki vai vihermassa.
Erotustarkkuus on ainakin yli 50%

Koulutuksessa todettiinkin, että kaikki nyt innolla kokeilemaan kaikkia mahdollisia virityksiä, takaisinperinnän määrä  sitten tulee ja kertoo, miten isolta osalta ei mennyt ihan putkeen.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Ala-Pertti - 27.03.15 - klo:07:42
Mihe mä sidon ne heinänkylvölaatikon letkut Jukossa: Välijyrän eteen vai taakse ? Välijyrä kyllä roiskuttelis ne vielä enempi levälleen.

Sitten toinen, pitäsikö jotain kettinkienpätkiä sitoa vähän matkaa nauhajyräpyörästön taakse, että sekoittelis vielä vähän lisää niitä heinänsiemeniä ?

Jyrääminen ei kuulemma juurikaan auttanut heinänorastumisessa 80-luvun heinän suojaviljaan kylvökokeissa, Vihdin savikoilla.

-SS-




melko moneen ja merkkiseen koneeseen on modattu sinne heinänsiemenputken alapäähän 6mm reikä ja siihen reikään 6mm pultti ajosuunnan mukaisesti. se heinänsiemenen raitakylvö loppuu ja koneesta tulee hajakylvökone.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Pasi - 27.03.15 - klo:08:01
Koulutuksessa todettiinkin, että kaikki nyt innolla kokeilemaan kaikkia mahdollisia virityksiä, takaisinperinnän määrä  sitten tulee ja kertoo, miten isolta osalta ei mennyt ihan putkeen.

-SS-

Oliko tuo jonkin sortin neuvojien tai virallisten virkahenkilöiden toteamus  ;D ? Asian kun voin noinkin sanoa jos ei käytä korrektia kieltä vaan  hyödyntää huonoa tai sarkastista huumoria ja samalla myöntää ettei näitä saada millään mietittyä läheskään valmiiksi edes vielä silloinkaan kun valvonnat alkavat.

Jos tuo oli virkahenkilön sanomaa, niin kertoiko samalla aiheuttaako esim. kerääjäkasvilohkon hylky leikkauksia myös muihin tukiin vai peritäänkö takaisin/tai jätetään maksamatta vain kerääjäkasvitukea hylätyltä alalta?

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Ripcord - 27.03.15 - klo:08:10
Koulutuksessa todettiinkin, että kaikki nyt innolla kokeilemaan kaikkia mahdollisia virityksiä, takaisinperinnän määrä  sitten tulee ja kertoo, miten isolta osalta ei mennyt ihan putkeen.

-SS-

Oliko tuo jonkin sortin neuvojien tai virallisten virkahenkilöiden toteamus  ;D ? Asian kun voin noinkin sanoa jos ei käytä korrektia kieltä vaan  hyödyntää huonoa tai sarkastista huumoria ja samalla myöntää ettei näitä saada millään mietittyä läheskään valmiiksi edes vielä silloinkaan kun valvonnat alkavat.

Jos tuo oli virkahenkilön sanomaa, niin kertoiko samalla aiheuttaako esim. kerääjäkasvilohkon hylky leikkauksia myös muihin tukiin vai peritäänkö takaisin/tai jätetään maksamatta vain kerääjäkasvitukea hylätyltä alalta?

No jos hylky ei aiheuttaisi mitään sanktioita vaan ainoastaan takaisinperinnän niin tokihan joka ainoa mahdollinen hehtaari ilmoitettaisiin sen jälkeen kerääjäkasvilohkoksi!
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Pasi - 27.03.15 - klo:08:18
No jos hylky ei aiheuttaisi mitään sanktioita vaan ainoastaan takaisinperinnän niin tokihan joka ainoa mahdollinen hehtaari ilmoitettaisiin sen jälkeen kerääjäkasvilohkoksi!

Voisihan tuota yrittää. Mutta käsittääkseni tälläkin hetkellä tietyistä rikkeistä kiinnijäämällä käytännössä tilaa niihin tukiin liittyvän tarkistuksen seuraavaksi vuodeksi. Asia voidaan helposti hoitaa riskipainotuksella. Lisäksi tämän vuoden jälkeen säännöt kirjoitetaan talven aikana aika varmasti selvemmiksi. Joten en usko, että Ripcordin ajatus onnistuisi.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 27.03.15 - klo:08:23

Ja löytyyhän ne pahnat sieltä muokkauksen alta/seasta - tuskin se niiiin nopeaa on se maan pieneliöstö missään, että kuukaudessa kaikki häviäisi?
[/quote]

No luulis jotta valokuva kasvustosta/puinnista riittäisi todisteeksi..  :o 
Pyytää vielä vaikka naapurin isännän pönöttämään päivän lehti kädessä kuvaan jos eivät muuten usko  ;D
[/quote]

Kouluttaja sanoi eilen, ettei valokuva kelpaa todisteeksi. Maasta on todettava. Siinä todettiin kyllä ongelma: 3 kasvin vaatimus (yli 30 ha), kasvussa ruis, ohra ja lhp. Ohran jälkeen kylvät rukiin ja tarkastus vaikka 30.8. Sinulla siis kasvaa ruista oraalla ja ruista sänkenä ja lhp. Tässä toteutuu vain kaksi kasvia. Sanktiota tulee. Lohkokortit tai valokuvat eivät auta.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Ripcord - 27.03.15 - klo:08:30
No jos hylky ei aiheuttaisi mitään sanktioita vaan ainoastaan takaisinperinnän niin tokihan joka ainoa mahdollinen hehtaari ilmoitettaisiin sen jälkeen kerääjäkasvilohkoksi!

Voisihan tuota yrittää. Mutta käsittääkseni tälläkin hetkellä tietyistä rikkeistä kiinnijäämällä käytännössä tilaa niihin tukiin liittyvän tarkistuksen seuraavaksi vuodeksi. Asia voidaan helposti hoitaa riskipainotuksella. Lisäksi tämän vuoden jälkeen säännöt kirjoitetaan talven aikana aika varmasti selvemmiksi. Joten en usko, että Ripcordin ajatus onnistuisi.

Tokihan yksittäisen tilan kohdalla tie olisi nopeasti loppuunkäyty. Mutta mikä lie toimenpiteen valvontaprosentti, 5%? Aika moni tila voisi hyvällä todennäköisyydellä jatkaa lottoamista vuosia.  Mutta lähinnä teoreettinen ajatushan tämä, varmasti asia hoidetaan kuntoon jo tulevan kesän valvontaohjeessa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Ripcord - 27.03.15 - klo:08:43

Ja löytyyhän ne pahnat sieltä muokkauksen alta/seasta - tuskin se niiiin nopeaa on se maan pieneliöstö missään, että kuukaudessa kaikki häviäisi?

No luulis jotta valokuva kasvustosta/puinnista riittäisi todisteeksi..  :o 
Pyytää vielä vaikka naapurin isännän pönöttämään päivän lehti kädessä kuvaan jos eivät muuten usko  ;D
[/quote]

Kouluttaja sanoi eilen, ettei valokuva kelpaa todisteeksi. Maasta on todettava. Siinä todettiin kyllä ongelma: 3 kasvin vaatimus (yli 30 ha), kasvussa ruis, ohra ja lhp. Ohran jälkeen kylvät rukiin ja tarkastus vaikka 30.8. Sinulla siis kasvaa ruista oraalla ja ruista sänkenä ja lhp. Tässä toteutuu vain kaksi kasvia. Sanktiota tulee. Lohkokortit tai valokuvat eivät auta.
[/quote]

No voi hyvää päivää - äärimmilläänhän tämä johtaa siihen, että mitään peltoa ei uskalla tonkia ennen syyskuun alkua. Korkeintaan ruista rukiin perään ja syysvehnää syysvehnän perään jne. 

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Ärrpää - 27.03.15 - klo:09:28

Ja löytyyhän ne pahnat sieltä muokkauksen alta/seasta - tuskin se niiiin nopeaa on se maan pieneliöstö missään, että kuukaudessa kaikki häviäisi?

No luulis jotta valokuva kasvustosta/puinnista riittäisi todisteeksi..  :o 
Pyytää vielä vaikka naapurin isännän pönöttämään päivän lehti kädessä kuvaan jos eivät muuten usko  ;D

Kouluttaja sanoi eilen, ettei valokuva kelpaa todisteeksi. Maasta on todettava. Siinä todettiin kyllä ongelma: 3 kasvin vaatimus (yli 30 ha), kasvussa ruis, ohra ja lhp. Ohran jälkeen kylvät rukiin ja tarkastus vaikka 30.8. Sinulla siis kasvaa ruista oraalla ja ruista sänkenä ja lhp. Tässä toteutuu vain kaksi kasvia. Sanktiota tulee. Lohkokortit tai valokuvat eivät auta.
[/quote]

No voi hyvää päivää - äärimmilläänhän tämä johtaa siihen, että mitään peltoa ei uskalla tonkia ennen syyskuun alkua. Korkeintaan ruista rukiin perään ja syysvehnää syysvehnän perään jne.
[/quote]

 Tälle keväälle ei taija (ehkä) valmistua viralliset ja ainoat hyväksytyt kylvö- ja sadonkorjuupäivät. Olis tarkastajilla helponpaa, joka onkin toiminnan korkein päämäärä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 27.03.15 - klo:09:57

Ja löytyyhän ne pahnat sieltä muokkauksen alta/seasta - tuskin se niiiin nopeaa on se maan pieneliöstö missään, että kuukaudessa kaikki häviäisi?

No luulis jotta valokuva kasvustosta/puinnista riittäisi todisteeksi..  :o 
Pyytää vielä vaikka naapurin isännän pönöttämään päivän lehti kädessä kuvaan jos eivät muuten usko  ;D
[/quote]

Kouluttaja sanoi eilen, ettei valokuva kelpaa todisteeksi. Maasta on todettava. Siinä todettiin kyllä ongelma: 3 kasvin vaatimus (yli 30 ha), kasvussa ruis, ohra ja lhp. Ohran jälkeen kylvät rukiin ja tarkastus vaikka 30.8. Sinulla siis kasvaa ruista oraalla ja ruista sänkenä ja lhp. Tässä toteutuu vain kaksi kasvia. Sanktiota tulee. Lohkokortit tai valokuvat eivät auta.
[/quote]

Kyllä väittäsin että jos kauppakuitissa lukee että "ITALIAN RAEHEINÄ JA VALKOAPILA" ja lohkokortissa lukee että kerääjäksi/aluskasviksi kylvetty "ITALIAN RAEHEINA JA VALKOAPILA", niin se on tarkastajalle kelvattava.

Eihän tässä muuten uskalla kohta kylvää kuin aikasta ohraa vappuna että ehtii puida heinäkuussa jotta kerkiää kerääjäkasvin kylvää elokuun puoliväliin.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: taisker - 27.03.15 - klo:10:37
kyllä se paska puhetta että lohkokortit ei auta siä on ollu ja tehty just niiku niissä lukeee siitä mennään taas käräjille jos tarkastaja sanoo että ne ei käy
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 27.03.15 - klo:11:29
kyllä se paska puhetta että lohkokortit ei auta siä on ollu ja tehty just niiku niissä lukeee siitä mennään taas käräjille jos tarkastaja sanoo että ne ei käy

Minäkin haluaisin nähdä sen tarkastajan joka kieltää ostokuitit ja lohkokortit, jos ne on yhteneväiset. Varsinkin jos ostettuja siemeniä ei löydy mistään.

Saattaa olla jo virkavirhe jos syyttää tuki rikkeestä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: lypsyukko - 27.03.15 - klo:12:01


Eihän tässä muuten uskalla kohta kylvää kuin aikasta ohraa vappuna että ehtii puida heinäkuussa jotta kerkiää kerääjäkasvin kylvää elokuun puoliväliin.

sittenhään se sun ohras luetaan nurmeksi. Eihän sitä voi todistaa enää syyskuussa,, että sitä on ikinä ollutkaan  ::)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 27.03.15 - klo:12:10


Eihän tässä muuten uskalla kohta kylvää kuin aikasta ohraa vappuna että ehtii puida heinäkuussa jotta kerkiää kerääjäkasvin kylvää elokuun puoliväliin.

sittenhään se sun ohras luetaan nurmeksi. Eihän sitä voi todistaa enää syyskuussa,, että sitä on ikinä ollutkaan  ::)

Nimen omaan! Eli voit hakea tukea toimenpiteelle jota ei lähtökohtaisesti hyväksytä missään tapauksessa. Kyllä tuossa alkaa olla jo sen verran kova syytös siitä että "olet rikollinen, kunhan löydämme vain rikoksen!"
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 27.03.15 - klo:14:25
Koulutuksessa todettiinkin, että kaikki nyt innolla kokeilemaan kaikkia mahdollisia virityksiä, takaisinperinnän määrä  sitten tulee ja kertoo, miten isolta osalta ei mennyt ihan putkeen.

-SS-

Oliko tuo jonkin sortin neuvojien tai virallisten virkahenkilöiden toteamus  ;D ? Asian kun voin noinkin sanoa jos ei käytä korrektia kieltä vaan  hyödyntää huonoa tai sarkastista huumoria ja samalla myöntää ettei näitä saada millään mietittyä läheskään valmiiksi edes vielä silloinkaan kun valvonnat alkavat.

Jos tuo oli virkahenkilön sanomaa, niin kertoiko samalla aiheuttaako esim. kerääjäkasvilohkon hylky leikkauksia myös muihin tukiin vai peritäänkö takaisin/tai jätetään maksamatta vain kerääjäkasvitukea hylätyltä alalta?

Kyllä oli neuvojan sarkastinen ohje silmänmuljautuksen avulla vahvistettuna, että näyttää olevan monella into lähteä mitä ihmeellisimmillä tavoilla kerääjäkasvi- ja kasvipeitteisyysalan maksimoinnilla kekkulointiin.

Kun viesti lähes kuuroille korville oli, että kakkua on periaatteessa mahdoton syödä ja säästää yhtä aikaa, varsinkin silloin jos ei muutenkaan ole kerääjäkasveille ja kevätmuokkauksille pitkän ajan kuluessa totuteltu viljelyjärjestelmä jo valmiiksi käytössä. Kevätkyntöajat tai pahnanputusta ohra lehtilaikkutautisena valmiiksi nousevana, nämä mielessä, myöntelin itsellenikin: Tehostetun tautiohjelman kevätvilja aluskasvilla, suorakylvö keväällä ja luomu, ainoa mahdollisuus maksimitukiin, muuten yrittämällä menee jotenkuten toimiva systeemi lopulta kokonaan sekaisin ! Tulee sekä sanktiot että satokato.

Yhdessä koulutustilaisuudessa oli tuo kerääjäkasvi- ja kasvipeitteisyys sekä EFA-alan poisjäänti luomulla havaittu melkein ykskantaan, että lähtekää luomukursille, sitten ovat nämä toimenpiteet ihan itsestään selviö.

Ympäristökorvauksen ymmärtää, jos ajattelee asiaa niin, että saa korvauksen, jos jättää jotakin tekemättä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 27.03.15 - klo:17:55
No jos hylky ei aiheuttaisi mitään sanktioita vaan ainoastaan takaisinperinnän niin tokihan joka ainoa mahdollinen hehtaari ilmoitettaisiin sen jälkeen kerääjäkasvilohkoksi!

Voisihan tuota yrittää. Mutta käsittääkseni tälläkin hetkellä tietyistä rikkeistä kiinnijäämällä käytännössä tilaa niihin tukiin liittyvän tarkistuksen seuraavaksi vuodeksi. Asia voidaan helposti hoitaa riskipainotuksella. Lisäksi tämän vuoden jälkeen säännöt kirjoitetaan talven aikana aika varmasti selvemmiksi. Joten en usko, että Ripcordin ajatus onnistuisi.

No jos hylky ei aiheuttaisi mitään sanktioita vaan ainoastaan takaisinperinnän niin tokihan joka ainoa mahdollinen hehtaari ilmoitettaisiin sen jälkeen kerääjäkasvilohkoksi!

Voisihan tuota yrittää. Mutta käsittääkseni tälläkin hetkellä tietyistä rikkeistä kiinnijäämällä käytännössä tilaa niihin tukiin liittyvän tarkistuksen seuraavaksi vuodeksi. Asia voidaan helposti hoitaa riskipainotuksella. Lisäksi tämän vuoden jälkeen säännöt kirjoitetaan talven aikana aika varmasti selvemmiksi. Joten en usko, että Ripcordin ajatus onnistuisi.

Yksi ironinen isännätoteamus kuului kahvepöydässä, että valvonta tänä kesänä varmaankin sitten puuttuu vääriin sovelluksiin vain neuvomalla kärsivällisesti ja yhteistyöhaluisesti, ei tule sanctioita siis ollenkaan  ;)

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 27.03.15 - klo:22:18
http://kauppa.savenmaa.fi/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=kylv%C3%B6laite

Tänään lähti tilaus.

(http://kauppa.savenmaa.fi/filemanager/productpicsthumb/4898picture3Upload.png)

Joko härpäke on tullut?  :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 27.03.15 - klo:22:46
http://kauppa.savenmaa.fi/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=kylv%C3%B6laite

Tänään lähti tilaus.

(http://kauppa.savenmaa.fi/filemanager/productpicsthumb/4898picture3Upload.png)

Joko härpäke on tullut?  :D

Ei vielä.

Laitan fotokraphin kun sovitan sitä simultaan... :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 27.03.15 - klo:23:15
http://kauppa.savenmaa.fi/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=kylv%C3%B6laite

Tänään lähti tilaus.


Joko härpäke on tullut?  :D

Ei vielä.

Laitan fotokraphin kun sovitan sitä simultaan... :D

Hitsaakko sä tonkin siihen kiinni  :-\
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 27.03.15 - klo:23:25
http://kauppa.savenmaa.fi/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=kylv%C3%B6laite

Tänään lähti tilaus.


Joko härpäke on tullut?  :D

Ei vielä.

Laitan fotokraphin kun sovitan sitä simultaan... :D

Hitsaakko sä tonkin siihen kiinni  :-\

Jep, ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 28.03.15 - klo:10:05
Asiaa sivuten, tarttisin tollaseen 2,5m kh jukottimeen kans heinänkylvölaatikon, huonosti tuntuu vaan mistään löytyvän...saa vinkata tai kaupata jos sattuu tuollaisen omistamaan.....

Vieläköhän tää purkuun menevän Tumen laatikko on myymättä?

Noita piensiemenlootia olisi pitänyt muutamana viimevuotena kerätä. Hinnat on varmaan noussut arvoon arvaamattomaan, niinkun vanhojen Zetorien ja pappatunturien.  ::)

http://www.pohjanmaanylijaamatuote.com/public/Kom.php?p=p_1175
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Pasi - 28.03.15 - klo:10:30
http://www.pohjanmaanylijaamatuote.com/public/Kom.php?p=p_1175

Piti vilkaista uteliaisuudesta mutta ei onnisnut... eikä onnistunut edes kuukeloimalla Pohjanmaan ylijäämätuote... F-securen esti  Sivusto oli ilmoitettu haitalliseksi. Pohjaisia kylätappelujako nykyajan tyyliin vai mistä moinen...   ;D ;D ;D 
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 28.03.15 - klo:10:39
http://www.pohjanmaanylijaamatuote.com/public/Kom.php?p=p_1175

Piti vilkaista uteliaisuudesta mutta ei onnisnut... eikä onnistunut edes kuukeloimalla Pohjanmaan ylijäämätuote... F-securen esti  Sivusto oli ilmoitettu haitalliseksi. Pohjaisia kylätappelujako nykyajan tyyliin vai mistä moinen...   ;D ;D ;D

Jep, totta. Nortoni ei estä pääsyä mut F-Secure estää.  :-\

(http://www.pohjanmaanylijaamatuote.com/public/files/PB250057_m.jpg)

(http://www.pohjanmaanylijaamatuote.com/public/files/PB250058_m.jpg)

raskashinattava,korokelaita,jyräpyörästö,astintaso,isot renkaat,kiekkovantaat siemenpuolella,piensiemenlaite, myydään osina !
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: JackSparrow - 28.03.15 - klo:10:44
Millaisia  sanktioita on odotettavissa jos nyt viskakylvö menis päin pers...ä ?
Kerääjäkasvipalkkio pois? enemmän?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Opelmies - 28.03.15 - klo:10:57
http://kauppa.savenmaa.fi/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=kylv%C3%B6laite

Tänään lähti tilaus.


Joko härpäke on tullut?  :D

Ei vielä.

Laitan fotokraphin kun sovitan sitä simultaan... :D

Hitsaakko sä tonkin siihen kiinni  :-\

Jep, ;D

Kuva olis kiva... :)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Tupajumi - 28.03.15 - klo:11:14
Hyvin rikkaruohoisia viljakasvustoja tullaan ensi kesänä näkemään. ei ne kerääjäkasvit pysty rikkojen kanssa
kilpailemaan. Rikat saa alkukesällä hyvän etumatkan, kun kerääjäkasvia on seassa, joudutaan myrkyttämään rikat aika hellävaroen, esim. Saunakukka ei jostain expressistä tai mcpasta paljon piittaa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 28.03.15 - klo:11:20
Hyvin rikkaruohoisia viljakasvustoja tullaan ensi kesänä näkemään. ei ne kerääjäkasvit pysty rikkojen kanssa
kilpailemaan. Rikat saa alkukesällä hyvän etumatkan, kun kerääjäkasvia on seassa, joudutaan myrkyttämään rikat aika hellävaroen, esim. Saunakukka ei jostain expressistä tai mcpasta paljon piittaa.

Arianne S.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKM - 28.03.15 - klo:12:44
http://kauppa.savenmaa.fi/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=kylv%C3%B6laite

Tänään lähti tilaus.

(http://kauppa.savenmaa.fi/filemanager/productpicsthumb/4898picture3Upload.png)

Joko härpäke on tullut?  :D

Ei vielä.

Laitan fotokraphin kun sovitan sitä simultaan... :D

Osamaksulla varmaan... kauhee investointi... ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKM - 28.03.15 - klo:12:46
http://kauppa.savenmaa.fi/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=kylv%C3%B6laite

Tänään lähti tilaus.


Joko härpäke on tullut?  :D

Ei vielä.

Laitan fotokraphin kun sovitan sitä simultaan... :D

Hitsaakko sä tonkin siihen kiinni  :-\

Jep, ;D

Kuva olis kiva... :)

no niinhän sää äsken SKN:nä lupasit laittaa kuvan... ;D ;D ;D ;D ;D

...ketä sää luulet pikkumies enää harhauttavasi.... 8) 8) 8) 8) 8)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKM - 28.03.15 - klo:12:48
http://www.pohjanmaanylijaamatuote.com/public/Kom.php?p=p_1175

Piti vilkaista uteliaisuudesta mutta ei onnisnut... eikä onnistunut edes kuukeloimalla Pohjanmaan ylijäämätuote... F-securen esti  Sivusto oli ilmoitettu haitalliseksi. Pohjaisia kylätappelujako nykyajan tyyliin vai mistä moinen...   ;D ;D ;D

Jep, totta. Nortoni ei estä pääsyä mut F-Secure estää.  :-\

(http://www.pohjanmaanylijaamatuote.com/public/files/PB250057_m.jpg)

(http://www.pohjanmaanylijaamatuote.com/public/files/PB250058_m.jpg)

raskashinattava,korokelaita,jyräpyörästö,astintaso,isot renkaat,kiekkovantaat siemenpuolella,piensiemenlaite, myydään osina !

siinä konees on F-secure millä sää esinnyt SKN:nä ja siinä koneessa on Norton missä sää esiinnyt vaikkapa Oplmiehenä?

Entä siinä vehkeessä missä esiinnyt anana? siin on varmaan se ilmasversio?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 28.03.15 - klo:12:53
http://kauppa.savenmaa.fi/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=kylv%C3%B6laite

Tänään lähti tilaus.

(http://kauppa.savenmaa.fi/filemanager/productpicsthumb/4898picture3Upload.png)

Joko härpäke on tullut?  :D

Ei vielä.

Laitan fotokraphin kun sovitan sitä simultaan... :D

Osamaksulla varmaan... kauhee investointi... ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D

Klarna.

https://klarna.com/fi/osta-klarnalla

 :)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKM - 28.03.15 - klo:12:55
http://kauppa.savenmaa.fi/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=kylv%C3%B6laite

Tänään lähti tilaus.


Joko härpäke on tullut?  :D

Ei vielä.

Laitan fotokraphin kun sovitan sitä simultaan... :D

Hitsaakko sä tonkin siihen kiinni  :-\

Jep, ;D

pistä sikaflexillä.

vanha paskas on niin ruosteisen näköinen ettei siihen saa pitävää hitsisaumaa ;D. ei ees pulunpaskaa. 8)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 28.03.15 - klo:12:57
Mahtaskos itteporautuvilla ruuveilla pysyä? Sit vielä sikaflexiä väliin? :-\
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKM - 28.03.15 - klo:14:25
Mahtaskos itteporautuvilla ruuveilla pysyä? Sit vielä sikaflexiä väliin? :-\

voi ol ettei pysy jos hurautat samalla tavalla kuoppiin kuin surullisenkuuluisalla simultanhakureissullas. erona vaan et nyt ei varmaan pakoputki irtoo...tai tiedä siitäkään...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 28.03.15 - klo:21:07
Mahtaskos itteporautuvilla ruuveilla pysyä? Sit vielä sikaflexiä väliin? :-\

voi ol ettei pysy jos hurautat samalla tavalla kuoppiin kuin surullisenkuuluisalla simultanhakureissullas. erona vaan et nyt ei varmaan pakoputki irtoo...tai tiedä siitäkään...

Tästä viestistäsi et tainnut taaskaan saada haluamaasi huomiota. Oi Voi  :-\
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 28.03.15 - klo:21:10
Mahtaskos itteporautuvilla ruuveilla pysyä? Sit vielä sikaflexiä väliin? :-\

voi ol ettei pysy jos hurautat samalla tavalla kuoppiin kuin surullisenkuuluisalla simultanhakureissullas. erona vaan et nyt ei varmaan pakoputki irtoo...tai tiedä siitäkään...

Tästä viestistäsi et tainnut taaskaan saada haluamaasi huomiota. Oi Voi  :-\

Pienimies-topiikistakaan ei tullut yleisömenestystä.

Ja minä kun sinne laitoin kuva-arvoitustehtävänkin... :-\
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKM - 28.03.15 - klo:22:52
Mahtaskos itteporautuvilla ruuveilla pysyä? Sit vielä sikaflexiä väliin? :-\

voi ol ettei pysy jos hurautat samalla tavalla kuoppiin kuin surullisenkuuluisalla simultanhakureissullas. erona vaan et nyt ei varmaan pakoputki irtoo...tai tiedä siitäkään...

Tästä viestistäsi et tainnut taaskaan saada haluamaasi huomiota. Oi Voi  :-\

Pienimies-topiikistakaan ei tullut yleisömenestystä.

Ja minä kun sinne laitoin kuva-arvoitustehtävänkin... :-\

yv:nä olen saanut runsaasti posit.palautetta.

sul on paljon naureskelijoita, tiedätkö sen?

pistä joku sivupersoonistas uppaaman se ketju aika ajoin. 8)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 28.03.15 - klo:23:15
Mahtaskos itteporautuvilla ruuveilla pysyä? Sit vielä sikaflexiä väliin? :-\

voi ol ettei pysy jos hurautat samalla tavalla kuoppiin kuin surullisenkuuluisalla simultanhakureissullas. erona vaan et nyt ei varmaan pakoputki irtoo...tai tiedä siitäkään...

Tästä viestistäsi et tainnut taaskaan saada haluamaasi huomiota. Oi Voi  :-\

Pienimies-topiikistakaan ei tullut yleisömenestystä.

Ja minä kun sinne laitoin kuva-arvoitustehtävänkin... :-\

yv:nä olen saanut runsaasti posit.palautetta.

sul on paljon naureskelijoita, tiedätkö sen?

pistä joku sivupersoonistas uppaaman se ketju aika ajoin. 8)

Huomionhakuiselle reppanalle nannaa koko rahalla? Eikö?

 :)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Tupajumi - 29.03.15 - klo:10:16
Mahtaskos itteporautuvilla ruuveilla pysyä? Sit vielä sikaflexiä väliin? :-\

voi ol ettei pysy jos hurautat samalla tavalla kuoppiin kuin surullisenkuuluisalla simultanhakureissullas. erona vaan et nyt ei varmaan pakoputki irtoo...tai tiedä siitäkään...

Tästä viestistäsi et tainnut taaskaan saada haluamaasi huomiota. Oi Voi  :-\

Pienimies-topiikistakaan ei tullut yleisömenestystä.

Ja minä kun sinne laitoin kuva-arvoitustehtävänkin... :-\

yv:nä olen saanut runsaasti posit.palautetta.

sul on paljon naureskelijoita, tiedätkö sen?

pistä joku sivupersoonistas uppaaman se ketju aika ajoin. 8)

Huomionhakuiselle reppanalle nannaa koko rahalla? Eikö?

 :)

Selvittäkää pojat välinne reilulla tappelulla, vaik Loimaan torilla 1.4. 2015 kello 12.00 alkaen, yleisöllä vapaa pääsy tilaisuuteen.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 29.03.15 - klo:11:18
Mahtaskos itteporautuvilla ruuveilla pysyä? Sit vielä sikaflexiä väliin? :-\

voi ol ettei pysy jos hurautat samalla tavalla kuoppiin kuin surullisenkuuluisalla simultanhakureissullas. erona vaan et nyt ei varmaan pakoputki irtoo...tai tiedä siitäkään...

Tästä viestistäsi et tainnut taaskaan saada haluamaasi huomiota. Oi Voi  :-\

Pienimies-topiikistakaan ei tullut yleisömenestystä.

Ja minä kun sinne laitoin kuva-arvoitustehtävänkin... :-\

yv:nä olen saanut runsaasti posit.palautetta.

sul on paljon naureskelijoita, tiedätkö sen?

pistä joku sivupersoonistas uppaaman se ketju aika ajoin. 8)

Huomionhakuiselle reppanalle nannaa koko rahalla? Eikö?

 :)

Selvittäkää pojat välinne reilulla tappelulla, vaik Loimaan torilla 1.4. 2015 kello 12.00 alkaen, yleisöllä vapaa pääsy tilaisuuteen.

Kyllähän toi fani oli viime keväänä tulossa antamaan sakinhivutusta.

Lupasin tehdä poliisille tutkintapyynnön.

Mää kun en mitään lyömisiä käsitä... :'(
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Maa-Anssi - 29.03.15 - klo:18:27
Kyllähän raha aina kelpais.. vaan jos mennee lakkoon niinku män viimme syssynä niin jyvän otto hilastuu oikeen kunnolla. Eli en taida arvata laittaa alle kasvamaan koko vilja-alalle. Ainaki jos sais oman siemenen kunnollisena pois otetuksi. Toisaalta... 100 erkkiä/Ha VS kauraa - n. tonni lisää hehtaarilta (mahdottomuus keskimäärin) --niin ja nettona tietenkin, eli kustit pois  :)   
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 29.03.15 - klo:20:05
Kyllähän raha aina kelpais.. vaan jos mennee lakkoon niinku män viimme syssynä niin jyvän otto hilastuu oikeen kunnolla. Eli en taida arvata laittaa alle kasvamaan koko vilja-alalle. Ainaki jos sais oman siemenen kunnollisena pois otetuksi. Toisaalta... 100 erkkiä/Ha VS kauraa - n. tonni lisää hehtaarilta (mahdottomuus keskimäärin) --niin ja nettona tietenkin, eli kustit pois  :)

On myös otettava huomioon, että hyvinkasvanut italianalusraiheinä ottaa 300 - 500 kg sadosta pois. Siemenellä on kustannus, useimmille (jollei nyt sitten ole valmiiksi kuutiokaupalla heinänsiementä itsellä) . Jos tilalla on ongelmarikkakasveja, mataraa, valvattia, saunakukkaa, vesiheinää, silloin se Ariane S ratkaisuna tuo non 20 € lisäkustannuksen verrattuna siihen, että tiheydellä ja lehtevyydellä sekä perusaineella, kuten jollakin logran+oxitril ruiskutuksella. Nämä kun laskee yhteen, niin ei ole täyttä tonnia kauraa se ero.

Jo muutenkin on suojaviljatyyliin aikaista ohraa koittmaassa, onhan se sitten hyvä. Tai 15.08 mennessä äestettyyn sänkeen, silloin homma menee mainiosti, ei liene joka vuosi mahdollista kuin täällä ihan etelässä, esim. kevätvehnällä.

Kerääjäkasvissa tietysti on paljon tukipotentiaalia, toivottavasti ei siemenissä ole hukkista, kun ulkomailta paljon tuodaan.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKM - 29.03.15 - klo:20:06
Mahtaskos itteporautuvilla ruuveilla pysyä? Sit vielä sikaflexiä väliin? :-\

voi ol ettei pysy jos hurautat samalla tavalla kuoppiin kuin surullisenkuuluisalla simultanhakureissullas. erona vaan et nyt ei varmaan pakoputki irtoo...tai tiedä siitäkään...

Tästä viestistäsi et tainnut taaskaan saada haluamaasi huomiota. Oi Voi  :-\

Pienimies-topiikistakaan ei tullut yleisömenestystä.

Ja minä kun sinne laitoin kuva-arvoitustehtävänkin... :-\

yv:nä olen saanut runsaasti posit.palautetta.

sul on paljon naureskelijoita, tiedätkö sen?

pistä joku sivupersoonistas uppaaman se ketju aika ajoin. 8)

Huomionhakuiselle reppanalle nannaa koko rahalla? Eikö?

 :)

Selvittäkää pojat välinne reilulla tappelulla, vaik Loimaan torilla 1.4. 2015 kello 12.00 alkaen, yleisöllä vapaa pääsy tilaisuuteen.

Sama sääntö kuin kalastuksessa:

Alamittaset päästetään karkuun ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 29.03.15 - klo:20:15
Alamittaset päästetään karkuun ;D

Väkivaltahomo.  :'(

Vaikka kritisoinkin kerääjäkasvit-toimenpiteen muka-helppoutta ja muka raha-automaattiutta, voisitteko mennä vapaaseen sanaan jatkamaan tuota ? Minä haluan marista kerääjäkasveista rauhassa  >:( >:( >:(

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Opelmies - 29.03.15 - klo:20:18
Alamittaset päästetään karkuun ;D

Väkivaltahomo.  :'(

Vaikka kritisoinkin kerääjäkasvit-toimenpiteen muka-helppoutta ja muka raha-automaattiutta, voisitteko mennä vapaaseen sanaan jatkamaan tuota ? Minä haluan marista kerääjäkasveista rauhassa  >:( >:( >:(

-SS-

Ok. :)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: lahtivaja - 29.03.15 - klo:20:26
Nyt löyty siemenloora jukottimeen, tosin joutu ostaan raskashinattavan jukon siinä samalla  ;D , kuinkas tollasen looran syötönsäätö, onkos niihin olemassa jotain ohjeellista taulukkoa, vai vedetäänkö ihan tunteella  ::)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 29.03.15 - klo:20:45
Nyt löyty siemenloora jukottimeen, tosin joutu ostaan raskashinattavan jukon siinä samalla  ;D , kuinkas tollasen looran syötönsäätö, onkos niihin olemassa jotain ohjeellista taulukkoa, vai vedetäänkö ihan tunteella  ::)

Mä katson omastani viikolla, onko se 2.5 m tai Jukossahan
on kaikki leveydet samassa. Mielestäni siellä kannesa oli joku lappu.

Kylä se on hienoo alkaa oikeen suojavilja-ammattilaiseksi ton heinänsiemenlaatikon kanssa

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: lahtivaja - 29.03.15 - klo:20:47
Lainaus
Kylä se on hienoo alkaa oikeen suojavilja-ammattilaiseksi ton heinänsiemenlaatikon kanssa

Alkaa oleen oikeen tekemisen meininki  8)


 ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Make - 29.03.15 - klo:21:17


Mä katson omastani viikolla, onko se 2.5 m tai Jukossahan
on kaikki leveydet samassa. Mielestäni siellä kannesa oli joku lappu.

Kylä se on hienoo alkaa oikeen suojavilja-ammattilaiseksi ton heinänsiemenlaatikon kanssa

-SS-

Ei sellaisella laatikolla saa savimaahan kunnon nurmea aikaiseksi. Kyllä se on laahavantaalla kylvettävä erikseen.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 29.03.15 - klo:21:24


Mä katson omastani viikolla, onko se 2.5 m tai Jukossahan
on kaikki leveydet samassa. Mielestäni siellä kannesa oli joku lappu.

Kylä se on hienoo alkaa oikeen suojavilja-ammattilaiseksi ton heinänsiemenlaatikon kanssa

-SS-

Ei sellaisella laatikolla saa savimaahan kunnon nurmea aikaiseksi. Kyllä se on laahavantaalla kylvettävä erikseen.

En usko minäkän. Mutta nuo mettänvarjot ne menee mainiosti. Heinää ei saanu meillä tohon töyrääseen oikeen laahavantaallakaan. Yritäpä selittää sellaiselle, jolla vesi kimmeltää kylvökoneen jyräpyörän jäljessä päiväkausia, niin että kun ei sada huhtikuun viimesen viikon jälkeen kuin joskus heinäkuussa vasta, että miten helppoa se suojavilja/kerääjäkasvi oikein on sihen yhteen senttiin kylvää, kun on 6 senttiä rutikuivaa tuhkaa koko kesän siinä.

Syysviljoilla tuo kerääjänurmi onnistunee pintaankin.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Make - 29.03.15 - klo:21:41
Parivuotta yritin takapyörä Tumella perustaa nurmia hs laatikolla. Sitten kaivettiin vanha Juko taas ladosta ja kelamies kylvää heinän erikseen.  ;) Kai sillä riittävästi  kerjääjäkasvia kuitenki saa kylvettyä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 29.03.15 - klo:22:26
Kun jukottimella kylvää heinänsiemenen ainakin siemenvantaiden eteen, niin hyvä tulee. Minulla putket pudottavat siemenet heti lannoitevantaiden (irroitettujen) taakse. Lisäksi vähän vuotoa ylhäältä. Olen saanut oikein hyvin aluskasvit onnistumaan.

Siemenmäärät olen kyllä joutunut kokeilemalla hakemaan, kun ei mitään taulukoita ole tallella. Otan siemenputket pois ja laitan kiertokoekaukalon alle, niin onnistui hyvin. Suurin ongelma on ollut ajoittain pienehkö kylvömäärä ja tos siemen. Sen verran roskaa seassa, että holvaa ajoittain, kun joutuu pitämään syöttövälin kovin pienellä. Nyt muutan välityksiä hitaammalle, niin saa luukkua avata enemmän.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Tupajumi - 29.03.15 - klo:22:31
Hei, me tienataan tällä. (kerääjäkasvilla siis)

Sanoiko näin:

A) Siemenkauppias?
B) Konekauppias?
C) Viljelijä?

Edit. Siis aika näyttää, kuka sillä oikeasti tienaa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 29.03.15 - klo:22:35
Kun jukottimella kylvää heinänsiemenen ainakin siemenvantaiden eteen, niin hyvä tulee. Minulla putket pudottavat siemenet heti lannoitevantaiden (irroitettujen) taakse. Lisäksi vähän vuotoa ylhäältä. Olen saanut oikein hyvin aluskasvit onnistumaan.

Siemenmäärät olen kyllä joutunut kokeilemalla hakemaan, kun ei mitään taulukoita ole tallella. Otan siemenputket pois ja laitan kiertokoekaukalon alle, niin onnistui hyvin. Suurin ongelma on ollut ajoittain pienehkö kylvömäärä ja tos siemen. Sen verran roskaa seassa, että holvaa ajoittain, kun joutuu pitämään syöttövälin kovin pienellä. Nyt muutan välityksiä hitaammalle, niin saa luukkua avata enemmän.

Tuossa just oli sidottu letkut siemenvantaiden siihen nivelpisteeseen, että ne siemenet niinkö putoovat siihen välijyrän pöllyyn. Oletinkin, että mietitty, et sekoittuu siinä pöllyssä vähän ja siemenvantaat peittää.

Kokeilla on mukava nyt ihan omaksi iloksi, jos ei EFA idä, niin pidetään avokesantona sitte.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 29.03.15 - klo:22:41
Hei, me tienataan tällä. (kerääjäkasvilla siis)

Sanoiko näin:

A) Siemenkauppias?
B) Konekauppias?
C) Viljelijä?

Seurataan rahaa. Siittä lähetään, että usiempien jutskien takana on raha, joka on lypsettävä viljelijältä takaisin. Mut tämä on arka asia, en alkaisi yksilöimään, ja otetaan nyt ainakin Neuvo2020-tuki kaikki kotiin ! Sitä kun ei saa hehtaaritukena, vaikka lukisi läksyt itse.

Sen verran totean, että hyvin on Mavi tukenut neuvontaorganisaation kysyntäpiikkiä, kun omissa esityksissään ja dokumenteissaan pihtaa lahjakkaasti kuumia perunoita. Neuvo2020 - vihkiytyneille varmaan kaikki on selvää.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKM - 29.03.15 - klo:22:49
Mahtaskos itteporautuvilla ruuveilla pysyä? Sit vielä sikaflexiä väliin? :-\

voi ol ettei pysy jos hurautat samalla tavalla kuoppiin kuin surullisenkuuluisalla simultanhakureissullas. erona vaan et nyt ei varmaan pakoputki irtoo...tai tiedä siitäkään...

Tästä viestistäsi et tainnut taaskaan saada haluamaasi huomiota. Oi Voi  :-\

Pienimies-topiikistakaan ei tullut yleisömenestystä.

Ja minä kun sinne laitoin kuva-arvoitustehtävänkin... :-\

yv:nä olen saanut runsaasti posit.palautetta.

sul on paljon naureskelijoita, tiedätkö sen?

pistä joku sivupersoonistas uppaaman se ketju aika ajoin. 8)

Huomionhakuiselle reppanalle nannaa koko rahalla? Eikö?

 :)

Selvittäkää pojat välinne reilulla tappelulla, vaik Loimaan torilla 1.4. 2015 kello 12.00 alkaen, yleisöllä vapaa pääsy tilaisuuteen.

Kyllähän toi fani oli viime keväänä tulossa antamaan sakinhivutusta.

Lupasin tehdä poliisille tutkintapyynnön.

Mää kun en mitään lyömisiä käsitä... :'(

Hohhoijakkaa...Krooh.....tee vaikka kolme jos Olos siitä helpottuu...zzzzzzzzz....
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 29.03.15 - klo:22:55
On tässä kerääjäkasvissa ilmankin miettimistä, että
ylipitkiä lainauksia tänne tunkee. Lyhennä ainakin.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 29.03.15 - klo:22:58
Hei, me tienataan tällä. (kerääjäkasvilla siis)

Sanoiko näin:

A) Siemenkauppias?
B) Konekauppias?
C) Viljelijä?

Minun tapauksessani viljelijä. Laitan kerääjiä joka tapauksessa. Saan siis omani pois, ja vähä ylimääräistäkin. Ei se rahasampo minullekaan ole, mutta silti.

Ei sen puoleen ymmärrän kyllä, että jos pitää kaikki mahdolliset koneet hankkia kerääjien kylvää varten, ei siitä hyödy kuin konekauppias ja maaperä. Jälkimmäinen on tosin se hyvä asia. Minusta kannattaisi mieluummin kylvää vaikka toisella kierroksella kerääjät, ennen kuin hankkii kalliit pelit. Tietysti jos huomaa kerääjien hyödyt ja haluaa jatkaa niiden  käyttöä (suosittelen), kannattaa ainakin jossain vaiheessa hankkia kunnon laitteetkin sitä varten. Viimeistään, kun on koko kylvökoneen vaihdon aika.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 29.03.15 - klo:23:00
Hohhoijakkaa...Krooh.....tee vaikka kolme jos Olos siitä helpottuu...zzzzzzzzz....

Painuisit nyt jo helevettiin sotkemasta jokaista asiallistakin ketjua  >:(
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 29.03.15 - klo:23:16
Hei, me tienataan tällä. (kerääjäkasvilla siis)

Sanoiko näin:

A) Siemenkauppias?
B) Konekauppias?
C) Viljelijä?

Minun tapauksessani viljelijä. Laitan kerääjiä joka tapauksessa. Saan siis omani pois, ja vähä ylimääräistäkin. Ei se rahasampo minullekaan ole, mutta silti.

Ei sen puoleen ymmärrän kyllä, että jos pitää kaikki mahdolliset koneet hankkia kerääjien kylvää varten, ei siitä hyödy kuin konekauppias ja maaperä. Jälkimmäinen on tosin se hyvä asia. Minusta kannattaisi mieluummin kylvää vaikka toisella kierroksella kerääjät, ennen kuin hankkii kalliit pelit. Tietysti jos huomaa kerääjien hyödyt ja haluaa jatkaa niiden  käyttöä (suosittelen), kannattaa ainakin jossain vaiheessa hankkia kunnon laitteetkin sitä varten. Viimeistään, kun on koko kylvökoneen vaihdon aika.

Kokeita on tehty kuivemmilla alueilla, ja suojaviljatyyppinen tai erillinen laahavannaskylvö HETI varsinaisen kylvön jälkeen on toiminut luotettavimmin, mutta myös heinänsiemenlaatikolla on saatu hyviä ja tasaisia tuloksia./1/ Pintalevitys ja oraille levitys on ollut paljon riskialttiimpi tapa heinän kasvun alkaa, pintaan jäänyt siemen saattaa itää huonosti kuivana aikana /2/.  Siksi tuo heinänsiemenlaatikko on ajatuksena tullut mieleen, kun siis ei valtanurmikierron satunnainen katkaisu ole kyseessä, jonka siis voisikin rauhassa miettiä toiseen kertaan kylvöksi.

Tämän laatikon siis kerääjäkasvinkin osalta harjoitteluksi vain hankin. Jos ei toimi, nin ei sitten toimi. Pintalevitystä oraille koetan jollakin tilapäisvälineellä, että voin vahvistaa omat epäilykseni, mutta viskoviskoja en varta vasten tule hankkimaan.

/1/  http://www.mtt.fi/koetoiminta/pdf/mtt-kjak-v57n1s02.pdf
/2/ https://tietokortti.savonia.fi/rae-tietokortit/37-aaro-jaaskelainen

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Ärrpää - 29.03.15 - klo:23:38

 Ital raita 3kg/ha viljan sekaan, liian halpaa. Paikallisella koolla lingoordin kahdeksanputkinen tais olla kaupan. Tarkennuksia yyveellä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 30.03.15 - klo:03:39

 Ital raita 3kg/ha viljan sekaan, liian halpaa. Paikallisella koolla lingoordin kahdeksanputkinen tais olla kaupan. Tarkennuksia yyveellä.

Katselin juu Einböck Grassmanager 600 noin 10000 päälle hintainen 6 m harava ja siihen kahdeksanletkuinen pneumalevitin. 100 ha kerääjäkasveilla maksuun.

Tai 5 v x 20 ha.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: lancelot - 31.03.15 - klo:08:06
100 €/ha. Mitä siitä jää käteen tilinpäätöksessä, jos oikeasti miettii työmäärän ja kustannukset sekä kaiken vaivan mitä siitä tulee? Jos jotain jää, niin ei sillä juuri enempää saa verotuksen jälkeen kun olutlaatikon korkeintaan.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Oksa - 31.03.15 - klo:08:54
mutta mitä tekis jos laittais siementen sekaan esim. raiheinän siementä jonkin verran?   ei kait se väliä kuin syvään menee kun itää kuitenkin myöhempään?     ja samalla kerralla sais sen kaikki tehtyä ja mikä siinä jos ei toimisikaan näkee kuitenkin vaikutuksen ennen 15.6.                              kannattaisiko kokeilla.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Make - 31.03.15 - klo:09:51
Savimaan kylvösyvyydellä ei jaksa pintaan asti. Rypsin sekaan varmaankin onnistuis.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 31.03.15 - klo:10:38
100 €/ha. Mitä siitä jää käteen tilinpäätöksessä, jos oikeasti miettii työmäärän ja kustannukset sekä kaiken vaivan mitä siitä tulee? Jos jotain jää, niin ei sillä juuri enempää saa verotuksen jälkeen kun olutlaatikon korkeintaan.

Tämä 100€ korvaus alkanee vaikuttaa vasta esimerkiksi yli 50 ha vuotuisissa määrissä. Jos ajatellaan, että 1/3 alasta onnistuu vuosittain siihen kerääjäkasviin, merkitsisi tilakokoa 100+ ?  Tällöin käytännössä siemenestä ylijäävä osuus on puhdasta tuloa. 1000€ - 5000€ levittimet rikkaharavineen tai siemenlaatikot tulevat maksuun jo 1. vuonna ja seuraavat vuodet ovat ns. puhdasta tuottoa.

Jos Sisä-Suomen ja Pohjanmaan hikeviä multamaita ajattelee, voi levitellä siemenet ihan milloin vaan, rikkaruiskutuksen jälkeen. Aina kasvaa. Aina itää. Voi vähän seikkaillakin Polttavan kuivuuden savinen etelärannikko, juuriheinän siemen olisi saatava siinä viljan kylvöikkunassa kylvetyksi. Tällöin jokin Ariane S tai riski rikkakasvitorjunnan täydellisestä epäonnistumisesta laittaa 20-50€/ha lisäkulun siemenkulun päälle. Tällöin tämä juuriheinäpuuhailu ei ehkä oikein tuota mitään järkevää tulosta, isoillakaan aloilla.

Jos viljelee viljelykierrossa kevätviljojen kanssa syyskylvöisiä kasveja niin haastavaksi tulee pysytellä jokavuotisessa kerääjäkasviketjussa. Kerääjäkasvikierto tukee paremmin pelkkää kevätviljakiertoa, osin syysviljakiertoa, mutta ei näiden välistä vaihtelua.

Toimenpiteen valinneen tavanomaista viljelykulttuuria harjoittaneen viljelijän kannattaa tehdä viljelykierto- ja viljelysuunnitelmat kasvi- ja lajikevalintoineen kerääjäkasvi edellä, ei toisin päin. Eli muutos lienee isompi kuin voisi kuvitella, vähän niin kuin 50 v viljoja viljellyt alkaisikin taas aktiiviseksi nurmiviljelijäksi. Suojaviljakulttuurin kokemus auttanee paljon.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 31.03.15 - klo:10:51
Mää on kylväny 2-3 senttiin aina kevätviljat. Eiköhän rairai sieltä rallattele kohti savitasangon kuumaa kesäaurinkoa.

Osan laitan lajitteluvaiheessa viljansiemenen sekaan ja osan sähköviskalla kylvön päälle. Rairai siemeneen ja valkoapila pintaan.


Syksyllä ollaan viisaampia....

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Pelto-Jussi - 31.03.15 - klo:11:12
mutta mitä tekis jos laittais siementen sekaan esim. raiheinän siementä jonkin verran?   ei kait se väliä kuin syvään menee kun itää kuitenkin myöhempään?     ja samalla kerralla sais sen kaikki tehtyä ja mikä siinä jos ei toimisikaan näkee kuitenkin vaikutuksen ennen 15.6.                              kannattaisiko kokeilla.

Paras tapa perustaa nurmi savimaalle taitaa kuitenkin olla se perinteinen eli kylvön jälkeen kylvö matalaan. Piensiemenlaatikon kautta kylvövantaiden jälkeen onnistuu myös,  tarkastusta kestävällä tavalla. Kylvömäärää säätämällä saa kasvustosta sellaisen, ettei se "häiritse" viljelytoimia.


Noihin viskureihin yms. en jaksa ihastua. Tuskin onnistuu riittävän kasvuston perustaminen savimaalle eli ei nouse piipan piipaa. Saa olla eri mieltä, mutta kun se pitää kelvata tarkastajallekin. Käyko todisteeksi siementen ostokuitti vai oikea kerääjäkasvusto??

Homman taloudellisuus riippuu vähän: mitä nurmisiementä voi käyttää (timotei, nata, apilat), paljonko  uhraa rahaa (ajan sijasta) kylvöön, miten kerääjäkasvi muuttaa syyskäsittelyä (kevytmuokkauksen tilalle kyntö?) Ei se olekaan ihan niin yksinkertaista.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 31.03.15 - klo:11:19
Mää on kylväny 2-3 senttiin aina kevätviljat. Eiköhän rairai sieltä rallattele kohti savitasangon kuumaa kesäaurinkoa.

Osan laitan lajitteluvaiheessa viljansiemenen sekaan ja osan sähköviskalla kylvön päälle. Rairai siemeneen ja valkoapila pintaan.


Syksyllä ollaan viisaampia....

Mitä jos sen sähköviskan laittaisi traktorin noukalle huiskimaan apilansiementä kylvön yhteydessä. Kylvökone sitten sekoittaa siemenet johonkin syvyyteen mennessään. Ainkakin osa jäisi optimisyvyyteenkin.  8)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 31.03.15 - klo:11:26
Se olis tyylikkämpi siellä simultan takana. 8)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Mopomies - 31.03.15 - klo:11:38
100 €/ha. Mitä siitä jää käteen tilinpäätöksessä, jos oikeasti miettii työmäärän ja kustannukset sekä kaiken vaivan mitä siitä tulee? Jos jotain jää, niin ei sillä juuri enempää saa verotuksen jälkeen kun olutlaatikon korkeintaan.

Tämä 100€ korvaus alkanee vaikuttaa vasta esimerkiksi yli 50 ha vuotuisissa määrissä. Jos ajatellaan, että 1/3 alasta onnistuu vuosittain siihen kerääjäkasviin, merkitsisi tilakokoa 100+ ?  Tällöin käytännössä siemenestä ylijäävä osuus on puhdasta tuloa. 1000€ - 5000€ levittimet rikkaharavineen tai siemenlaatikot tulevat maksuun jo 1. vuonna ja seuraavat vuodet ovat ns. puhdasta tuottoa.

Jos Sisä-Suomen ja Pohjanmaan hikeviä multamaita ajattelee, voi levitellä siemenet ihan milloin vaan, rikkaruiskutuksen jälkeen. Aina kasvaa. Aina itää. Voi vähän seikkaillakin Polttavan kuivuuden savinen etelärannikko, juuriheinän siemen olisi saatava siinä viljan kylvöikkunassa kylvetyksi. Tällöin jokin Ariane S tai riski rikkakasvitorjunnan täydellisestä epäonnistumisesta laittaa 20-50€/ha lisäkulun siemenkulun päälle. Tällöin tämä juuriheinäpuuhailu ei ehkä oikein tuota mitään järkevää tulosta, isoillakaan aloilla.

Jos viljelee viljelykierrossa kevätviljojen kanssa syyskylvöisiä kasveja niin haastavaksi tulee pysytellä jokavuotisessa kerääjäkasviketjussa. Kerääjäkasvikierto tukee paremmin pelkkää kevätviljakiertoa, osin syysviljakiertoa, mutta ei näiden välistä vaihtelua.

Toimenpiteen valinneen tavanomaista viljelykulttuuria harjoittaneen viljelijän kannattaa tehdä viljelykierto- ja viljelysuunnitelmat kasvi- ja lajikevalintoineen kerääjäkasvi edellä, ei toisin päin. Eli muutos lienee isompi kuin voisi kuvitella, vähän niin kuin 50 v viljoja viljellyt alkaisikin taas aktiiviseksi nurmiviljelijäksi. Suojaviljakulttuurin kokemus auttanee paljon.

-SS-

Juurikin noin. Jos nyt mavin homot luette tätä, niin ottakaa huomioon ne, joilla viljelykierto on ollut jo tehokasta vuosikausia. Vai onko teillä taas oma lehmä ojassa? >:(
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 31.03.15 - klo:11:41
Se olis tyylikkämpi siellä simultan takana. 8)

Tai traktorin katolle, sitten niitä siemeniä menisi kaikenlaisiin olosuhteisiin  :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: eevertti - 31.03.15 - klo:19:53
Aikomus on kyllä kokeilla apilan kylvöä kerääjäksi sähköhuiskalla samalla ajolla rikkaruiskutuksessa (huiska keulilla)
Rikka-aineet vaan on vielä harkinnassa. Mustang Fortea ajattelin aluksi mutta mitenköhän tuo valkoapila itää jos saa Mustangia niskaansa kylvössä??  Osaisko joku neuvoa parempia aineita.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 31.03.15 - klo:22:20
Aikomus on kyllä kokeilla apilan kylvöä kerääjäksi sähköhuiskalla samalla ajolla rikkaruiskutuksessa (huiska keulilla)
Rikka-aineet vaan on vielä harkinnassa. Mustang Fortea ajattelin aluksi mutta mitenköhän tuo valkoapila itää jos saa Mustangia niskaansa kylvössä??  Osaisko joku neuvoa parempia aineita.

Vielähän nyt ehtii kokeilla peitata nuota apilansiemeniä eri torjunta-aineilla, ties vaikka itävyys paranisi  ;)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: - 01.04.15 - klo:09:13
Nyt oli vielä keksitty että kerääjäkasvilohkolle ei samana syksynä saa levittää orgaanista lannoitetta ollenkaan...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 01.04.15 - klo:09:24
Nyt oli vielä keksitty että kerääjäkasvilohkolle ei samana syksynä saa levittää orgaanista lannoitetta ollenkaan...

Eihän tuo muusta tule kuin yleisestä ehdosta, että kerääjäkasvia ei viljanviljelyssä saa lannoittaa ollenkaan. Sitten 1.10 jälkeen 1.11 asti saa levittää lantaa, jos se mullataan. Eli tällöin kerääjäkasvi päätetään. Silloin ei saa sitä kasvipeitteisyysrahaa talvelta. Miksi pitäisi saada ?

Ja kesäaikana varsinaista viljelykasviahan saa lannoittaa. Eli viljelykasvin korjuun ja 1.10. väliin tulee muokkaus- ja lannoituskieltoaika, josta se 80€ netto maksetaan. Kun se ei ole mikään yleinen tilatuki vaan korvaus siitä, että temppuillaan.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: - 01.04.15 - klo:09:31
Ei nyt oo kyse mistään kasvipeitteisyyksistä vaan paskanajosta. 1.10 saa kerääjän kyntää maahan, mutta paskaa ei saa alle ajaa...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 01.04.15 - klo:09:38
Ei nyt oo kyse mistään kasvipeitteisyyksistä vaan paskanajosta. 1.10 saa kerääjän kyntää maahan, mutta paskaa ei saa alle ajaa...

OK mihin säännökseen tämä tulkinta perustuu ? Miksei voi päättää kerääjäkasvia 1.10 jälkeen muokkaamalla kevyesti, ajaa lannat ja sitten kyntää, jos "kerääjäkasvia ei saa lannoittaa " estäisi sen lannanlevityksen siihen kasvuston päälle myös 1.10 jälkeen ?

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: - 01.04.15 - klo:10:27
Ei nyt oo kyse mistään kasvipeitteisyyksistä vaan paskanajosta. 1.10 saa kerääjän kyntää maahan, mutta paskaa ei saa alle ajaa...

OK mihin säännökseen tämä tulkinta perustuu ? Miksei voi päättää kerääjäkasvia 1.10 jälkeen muokkaamalla kevyesti, ajaa lannat ja sitten kyntää, jos "kerääjäkasvia ei saa lannoittaa " estäisi sen lannanlevityksen siihen kasvuston päälle myös 1.10 jälkeen ?

-SS-

Mä ei tiedä mihin säännökseen tuo tulkinta perustuu, mutta ylitarkastaja Veikko Tuomiselta asia on varmistettu.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Yodavaari - 01.04.15 - klo:11:57
Täähän on vapaaehtoinen toimenpide.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: mah - 01.04.15 - klo:12:28
Ei nyt oo kyse mistään kasvipeitteisyyksistä vaan paskanajosta. 1.10 saa kerääjän kyntää maahan, mutta paskaa ei saa alle ajaa...

OK mihin säännökseen tämä tulkinta perustuu ? Miksei voi päättää kerääjäkasvia 1.10 jälkeen muokkaamalla kevyesti, ajaa lannat ja sitten kyntää, jos "kerääjäkasvia ei saa lannoittaa " estäisi sen lannanlevityksen siihen kasvuston päälle myös 1.10 jälkeen ?

-SS-

Mä ei tiedä mihin säännökseen tuo tulkinta perustuu, mutta ylitarkastaja Veikko Tuomiselta asia on varmistettu.

Kyllä sinne "kerääjäkasvipellolle" saa lantaa ajaa, mutta vasta lokakuussa, kuten SS kertoo. Oletko kuullut tuon "varmisteen" suoraan ylitarkastajalta, vaiko kylillä puhuivat? :-X
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: KAri - 01.04.15 - klo:16:03

Kyllä sinne "kerääjäkasvipellolle" saa lantaa ajaa, mutta vasta lokakuussa, kuten SS kertoo. Oletko kuullut tuon "varmisteen" suoraan ylitarkastajalta, vaiko kylillä puhuivat? :-X

Mä on asiasta kyllä ihan tietoinen - kylillä voivat puhua mitä sattuu ... Kannattaa ottaa huomioon tuo(kin) rajoitus, jos keräilijöitä aikoo kylvöön laittaa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 01.04.15 - klo:16:38

Kyllä sinne "kerääjäkasvipellolle" saa lantaa ajaa, mutta vasta lokakuussa, kuten SS kertoo. Oletko kuullut tuon "varmisteen" suoraan ylitarkastajalta, vaiko kylillä puhuivat? :-X

Mä on asiasta kyllä ihan tietoinen - kylillä voivat puhua mitä sattuu ... Kannattaa ottaa huomioon tuo(kin) rajoitus, jos keräilijöitä aikoo kylvöön laittaa.

EIks keväälläkään saa?????
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 01.04.15 - klo:18:24

Kyllä sinne "kerääjäkasvipellolle" saa lantaa ajaa, mutta vasta lokakuussa, kuten SS kertoo. Oletko kuullut tuon "varmisteen" suoraan ylitarkastajalta, vaiko kylillä puhuivat? :-X

Mä on asiasta kyllä ihan tietoinen - kylillä voivat puhua mitä sattuu ... Kannattaa ottaa huomioon tuo(kin) rajoitus, jos keräilijöitä aikoo kylvöön laittaa.

EIks keväälläkään saa?????

Totta kai keväällä saa lannat ajaa ja viipymättä kylvömuokata uudelle kerääjäkasville, varsinkin jos on talviaikainen kasvip. voimassa. Korostettakoon tässä vielä, että kerääjäkasvi-toimenpiteestä ei saa tukea, jos vain sitä kerääjäkasvia viljelee, eli on pakko kesäksi laittaa myös jotakin viljelykasvia kerääjäkasvin joukkoon (VOI HARMI !) , muuten se saatetaan tuomita viherlannoitusnurmeksi tai jopa viherkesannoksi, ja tukitaso putoaa huomattavasti, jopa satasella (viherlannoitus ei RTK ja vain 54 €, kesanto EI SAA MITÄÄN !). Tämä saattaa tehdä kovin hankalaksi kerääjäkasvin kasvatukseen erikoistumisen.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 01.04.15 - klo:19:08
Nyt on kolmekin eri tekniikkavaihtoehtoa testattavaksi.

Ei tässä kerkiä enää mitään viljelykasvia enää suunnitellakaan, kun mielen täyttää kerääjäkasvi.

(http://www.viistonninen.com/muut/Juko_Siemen.jpg)
(http://www.viistonninen.com/muut/Viskovisko.jpg)
(http://www.viistonninen.com/muut/Kampi.jpg)

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: mah - 01.04.15 - klo:19:38
Ei yllättäen liity aiheeseen, mutta onpahan omituisen siisti paja. Tussitkin on pöydällä siistissä rivissä... :-X
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 01.04.15 - klo:20:44

Noilla hanskoilla taitaa olla helpoista roiskia siementä  :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Maa-Anssi - 01.04.15 - klo:21:06
Mahtaako mennä siementä hanskaan  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Maanviljelyssexpertti - 01.04.15 - klo:23:21
Maissille tämä kerääjäkasvi sopisi parhaiten. Kylvön yhteydessä 2-3 kg italian raiheinää mukaan ja korjuu lokakuun alussa. Menisi kerääjäkasvi samalla kertaa siiloon. Keväällä lietteen multaustuki ja talveksi jäisi vielä kasvupeite.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: lypsyukko - 02.04.15 - klo:08:22
Ei nyt oo kyse mistään kasvipeitteisyyksistä vaan paskanajosta. 1.10 saa kerääjän kyntää maahan, mutta paskaa ei saa alle ajaa...

OK mihin säännökseen tämä tulkinta perustuu ? Miksei voi päättää kerääjäkasvia 1.10 jälkeen muokkaamalla kevyesti, ajaa lannat ja sitten kyntää, jos "kerääjäkasvia ei saa lannoittaa " estäisi sen lannanlevityksen siihen kasvuston päälle myös 1.10 jälkeen ?

-SS-

Mä ei tiedä mihin säännökseen tuo tulkinta perustuu, mutta ylitarkastaja Veikko Tuomiselta asia on varmistettu.

Kyllä sinne "kerääjäkasvipellolle" saa lantaa ajaa, mutta vasta lokakuussa, kuten SS kertoo. Oletko kuullut tuon "varmisteen" suoraan ylitarkastajalta, vaiko kylillä puhuivat? :-X

Eilen illalla täyttökoulutuksessa kouluttaja "alleviivas" asiaa, että lantaa ei saa ajaa syksyllä ! Siis ei kerääjäkasvin päättävään syyskyntöön paskaa !
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 02.04.15 - klo:08:52
Ei nyt oo kyse mistään kasvipeitteisyyksistä vaan paskanajosta. 1.10 saa kerääjän kyntää maahan, mutta paskaa ei saa alle ajaa...

OK mihin säännökseen tämä tulkinta perustuu ? Miksei voi päättää kerääjäkasvia 1.10 jälkeen muokkaamalla kevyesti, ajaa lannat ja sitten kyntää, jos "kerääjäkasvia ei saa lannoittaa " estäisi sen lannanlevityksen siihen kasvuston päälle myös 1.10 jälkeen ?

-SS-

Mä ei tiedä mihin säännökseen tuo tulkinta perustuu, mutta ylitarkastaja Veikko Tuomiselta asia on varmistettu.

Kyllä sinne "kerääjäkasvipellolle" saa lantaa ajaa, mutta vasta lokakuussa, kuten SS kertoo. Oletko kuullut tuon "varmisteen" suoraan ylitarkastajalta, vaiko kylillä puhuivat? :-X

Eilen illalla täyttökoulutuksessa kouluttaja "alleviivas" asiaa, että lantaa ei saa ajaa syksyllä ! Siis ei kerääjäkasvin päättävään syyskyntöön paskaa !

 :D Taas alkaa monen tuvan pöydällä uudet laskelmat, paljonko sillä satasella oikein tienasi ?

Kuitenkin, se ei ole sama asia, että laittaa lannoituksen kerääjäkasville ja kyntää kuin se, että päättää kerääjäkasvin muokkaukseen ja ajaa sallittuna aikana lannan myöhemmin.

Jokin selvä lause pitää olla ohjeissa, jotta se 1.10 - 30.10 väli muodostuu lainsuojattomaksi kerääjäkasvitoimenpiteen takia. Siis se on ajatuksena ihan OK, siis siksihän sitä satasta maksetaan, että tehdään asioista hankalia. Mutta pitää löytyä ohjeista mustaa valkoisella.

Kuitenkin, kasvustolevitys on sallittua, ajaa lannat kesällä viljelykasville, eikö. Jos ei kylvöaikana kerkiä kaikkia.

-SS-

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Tupajumi - 02.04.15 - klo:12:21
Ei nyt oo kyse mistään kasvipeitteisyyksistä vaan paskanajosta. 1.10 saa kerääjän kyntää maahan, mutta paskaa ei saa alle ajaa...

OK mihin säännökseen tämä tulkinta perustuu ? Miksei voi päättää kerääjäkasvia 1.10 jälkeen muokkaamalla kevyesti, ajaa lannat ja sitten kyntää, jos "kerääjäkasvia ei saa lannoittaa " estäisi sen lannanlevityksen siihen kasvuston päälle myös 1.10 jälkeen ?

-SS-

Mä ei tiedä mihin säännökseen tuo tulkinta perustuu, mutta ylitarkastaja Veikko Tuomiselta asia on varmistettu.

Kyllä sinne "kerääjäkasvipellolle" saa lantaa ajaa, mutta vasta lokakuussa, kuten SS kertoo. Oletko kuullut tuon "varmisteen" suoraan ylitarkastajalta, vaiko kylillä puhuivat? :-X

Eilen illalla täyttökoulutuksessa kouluttaja "alleviivas" asiaa, että lantaa ei saa ajaa syksyllä ! Siis ei kerääjäkasvin päättävään syyskyntöön paskaa !

Kun tämän ymp. korvauksen periaatteellisena tavoitteena on parantaa ympäristön tilaa ja mm. ehkäistä ravinnevalumia vesistöön esim. kerääjäkasvien avulla, niin miksi hemmetissä silloin annettaisiin lupa lannanajoon kerääjäkasvipeltoon, silloinhan koko kerääjäkasvin tarkoitus, eli ravinteiden pidättäminen, menisi aivan hukkaan, kun peltoon tuotaisi lannan mukana lisää vapaana olevia ravinteita, jotka syksyn ja talven sateissa huuhtoutuisivat vesistöön, ei se lannan  piiloon kyntäminen estä niitä valumia, kun nämä Suomen talvet ovat nykyään taas vesisadetalvia.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: taisker - 02.04.15 - klo:13:09
ei mitään väliä satasen kerääjä nolla kuluilla naurattaa siihe kauheeseen vihermassaan rykäsee kymppimotin pötköö ja kyntää on meinaan aika poika tarkastaja joka väittää että siä on paskaa kun lohkokortissa ei lue ja taas pukkaa 8 tonnia
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Tupajumi - 02.04.15 - klo:13:17
ei mitään väliä satasen kerääjä nolla kuluilla naurattaa siihe kauheeseen vihermassaan rykäsee kymppimotin pötköö ja kyntää on meinaan aika poika tarkastaja joka väittää että siä on paskaa kun lohkokortissa ei lue ja taas pukkaa 8 tonnia
 

Tarkastajilla on nykyään lapiot auton takakontissa, ne vaikka kaivaa sitä kynnöstä, jos epäilevät sinne paskaa piilotetun.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: lypsyukko - 02.04.15 - klo:13:27
Ei nyt oo kyse mistään kasvipeitteisyyksistä vaan paskanajosta. 1.10 saa kerääjän kyntää maahan, mutta paskaa ei saa alle ajaa...

OK mihin säännökseen tämä tulkinta perustuu ? Miksei voi päättää kerääjäkasvia 1.10 jälkeen muokkaamalla kevyesti, ajaa lannat ja sitten kyntää, jos "kerääjäkasvia ei saa lannoittaa " estäisi sen lannanlevityksen siihen kasvuston päälle myös 1.10 jälkeen ?

-SS-

Mä ei tiedä mihin säännökseen tuo tulkinta perustuu, mutta ylitarkastaja Veikko Tuomiselta asia on varmistettu.

Kyllä sinne "kerääjäkasvipellolle" saa lantaa ajaa, mutta vasta lokakuussa, kuten SS kertoo. Oletko kuullut tuon "varmisteen" suoraan ylitarkastajalta, vaiko kylillä puhuivat? :-X

Eilen illalla täyttökoulutuksessa kouluttaja "alleviivas" asiaa, että lantaa ei saa ajaa syksyllä ! Siis ei kerääjäkasvin päättävään syyskyntöön paskaa !

Kun tämän ymp. korvauksen periaatteellisena tavoitteena on parantaa ympäristön tilaa ja mm. ehkäistä ravinnevalumia vesistöön esim. kerääjäkasvien avulla, niin miksi hemmetissä silloin annettaisiin lupa lannanajoon kerääjäkasvipeltoon, silloinhan koko kerääjäkasvin tarkoitus, eli ravinteiden pidättäminen, menisi aivan hukkaan, kun peltoon tuotaisi lannan mukana lisää vapaana olevia ravinteita, jotka syksyn ja talven sateissa huuhtoutuisivat vesistöön, ei se lannan  piiloon kyntäminen estä niitä valumia, kun nämä Suomen talvet ovat nykyään taas vesisadetalvia.

Kyllä määkin sen noin ajattelin, mutta jos sen päätää vasta keväällä, saako silloinkaan samaan vakoon kääntää paskaa ja kerääjäkasvia ?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 02.04.15 - klo:13:57
Paskalaatta talkoovaluna keskelle aukeeta. Keväällä tuutti tyhjäks ja syksyn tavarat säilöö sillä laatalla kevääseen. 140euroo hehtaari... :P
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 02.04.15 - klo:14:13
Jos ajatellaan että lannan ravinteet säilyy 100%:na kevääseen niin miten se muka aiheuttaa ravinnekuormitusta??????
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ana111 - 02.04.15 - klo:16:02
No eihän ne säilykkään
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 02.04.15 - klo:17:02
No eihän ne säilykkään

Kuules, säilyy kun kerran Iso Kirja niin sanoo ja sen kirjanluojan kuoripojat...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: arzyboy - 02.04.15 - klo:17:30
Ei nyt oo kyse mistään kasvipeitteisyyksistä vaan paskanajosta. 1.10 saa kerääjän kyntää maahan, mutta paskaa ei saa alle ajaa...

OK mihin säännökseen tämä tulkinta perustuu ? Miksei voi päättää kerääjäkasvia 1.10 jälkeen muokkaamalla kevyesti, ajaa lannat ja sitten kyntää, jos "kerääjäkasvia ei saa lannoittaa " estäisi sen lannanlevityksen siihen kasvuston päälle myös 1.10 jälkeen ?

-SS-

Mä ei tiedä mihin säännökseen tuo tulkinta perustuu, mutta ylitarkastaja Veikko Tuomiselta asia on varmistettu.

Kyllä sinne "kerääjäkasvipellolle" saa lantaa ajaa, mutta vasta lokakuussa, kuten SS kertoo. Oletko kuullut tuon "varmisteen" suoraan ylitarkastajalta, vaiko kylillä puhuivat? :-X

Eilen illalla täyttökoulutuksessa kouluttaja "alleviivas" asiaa, että lantaa ei saa ajaa syksyllä ! Siis ei kerääjäkasvin päättävään syyskyntöön paskaa !

Tämä kuulostaa kyllä hyvin ihmeelliseltä jos ei sallita lannan levitystä vaikka muokattaisiin peltoon kaikkien ohjeiden ja sääntöjen mukaan. Varmistan asian tutulta ely-keskuksen virkahenkilöltä niin tulee varmasti oikeaa tietoa. Tässä on tullut niin paljon uutta juttua järjestelmän muututtua että varmaan neuvojilla ym. porukallakin tulee virheitä. Itsekin tullut käytyä parissa koulutuksessa näistä systeemeistä ja kun mitään varmuutta ei ole ollut kuinka hommat menee niin on esitetty tulkintoja ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ijasja2 - 02.04.15 - klo:17:34
Ei nyt oo kyse mistään kasvipeitteisyyksistä vaan paskanajosta. 1.10 saa kerääjän kyntää maahan, mutta paskaa ei saa alle ajaa...

OK mihin säännökseen tämä tulkinta perustuu ? Miksei voi päättää kerääjäkasvia 1.10 jälkeen muokkaamalla kevyesti, ajaa lannat ja sitten kyntää, jos "kerääjäkasvia ei saa lannoittaa " estäisi sen lannanlevityksen siihen kasvuston päälle myös 1.10 jälkeen ?

-SS-

Mä ei tiedä mihin säännökseen tuo tulkinta perustuu, mutta ylitarkastaja Veikko Tuomiselta asia on varmistettu.

Kyllä sinne "kerääjäkasvipellolle" saa lantaa ajaa, mutta vasta lokakuussa, kuten SS kertoo. Oletko kuullut tuon "varmisteen" suoraan ylitarkastajalta, vaiko kylillä puhuivat? :-X

Eilen illalla täyttökoulutuksessa kouluttaja "alleviivas" asiaa, että lantaa ei saa ajaa syksyllä ! Siis ei kerääjäkasvin päättävään syyskyntöön paskaa !

Tämä kuulostaa kyllä hyvin ihmeelliseltä jos ei sallita lannan levitystä vaikka muokattaisiin peltoon kaikkien ohjeiden ja sääntöjen mukaan. Varmistan asian tutulta ely-keskuksen virkahenkilöltä niin tulee varmasti oikeaa tietoa. Tässä on tullut niin paljon uutta juttua järjestelmän muututtua että varmaan neuvojilla ym. porukallakin tulee virheitä. Itsekin tullut käytyä parissa koulutuksessa näistä systeemeistä ja kun mitään varmuutta ei ole ollut kuinka hommat menee niin on esitetty tulkintoja ;D

Kai tässä ajatuksena se, että yritetään sillä kerääjäkasvilla kerätä niitä liukoisia ravinteita ja tätä vastaan sotii että sinne levitettäisiin liukoista ravinnetta sadonkorjuun jälkeen?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: arzyboy - 02.04.15 - klo:21:07
Jos näin on niin rajoittaa jonkin verran kerääjäkasvien käyttöä ainakin tukikalastusta ajatellen... Mulla kun on ollut noita aluskasveja jo aikaisempina vuosina vaikka ei tukea ole saanutkaan ;)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 02.04.15 - klo:21:12
Ei nyt oo kyse mistään kasvipeitteisyyksistä vaan paskanajosta. 1.10 saa kerääjän kyntää maahan, mutta paskaa ei saa alle ajaa...

OK mihin säännökseen tämä tulkinta perustuu ? Miksei voi päättää kerääjäkasvia 1.10 jälkeen muokkaamalla kevyesti, ajaa lannat ja sitten kyntää, jos "kerääjäkasvia ei saa lannoittaa " estäisi sen lannanlevityksen siihen kasvuston päälle myös 1.10 jälkeen ?

-SS-

Mä ei tiedä mihin säännökseen tuo tulkinta perustuu, mutta ylitarkastaja Veikko Tuomiselta asia on varmistettu.

No ei se niinkään ole.

Jos paskan ravinteista katotaan talven jäljiltä 100% olevan maassa syyslevityksen jälkeen ni ei se ainaka kerääjästä riipu.

Mitäv.ittuahä???MTK hyvähyvä... :'(
Kyllä sinne "kerääjäkasvipellolle" saa lantaa ajaa, mutta vasta lokakuussa, kuten SS kertoo. Oletko kuullut tuon "varmisteen" suoraan ylitarkastajalta, vaiko kylillä puhuivat? :-X

Eilen illalla täyttökoulutuksessa kouluttaja "alleviivas" asiaa, että lantaa ei saa ajaa syksyllä ! Siis ei kerääjäkasvin päättävään syyskyntöön paskaa !

Tämä kuulostaa kyllä hyvin ihmeelliseltä jos ei sallita lannan levitystä vaikka muokattaisiin peltoon kaikkien ohjeiden ja sääntöjen mukaan. Varmistan asian tutulta ely-keskuksen virkahenkilöltä niin tulee varmasti oikeaa tietoa. Tässä on tullut niin paljon uutta juttua järjestelmän muututtua että varmaan neuvojilla ym. porukallakin tulee virheitä. Itsekin tullut käytyä parissa koulutuksessa näistä systeemeistä ja kun mitään varmuutta ei ole ollut kuinka hommat menee niin on esitetty tulkintoja ;D

Kai tässä ajatuksena se, että yritetään sillä kerääjäkasvilla kerätä niitä liukoisia ravinteita ja tätä vastaan sotii että sinne levitettäisiin liukoista ravinnetta sadonkorjuun jälkeen?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 02.04.15 - klo:21:14
No sillä saa kerääjäkasvin/aluskasvin hyvin blogattua karjatiloilta pois. Oliskin ollut helppoa raa jos kynnettävään nurmeen ois vetäny 10kg itrh ja persian apilaa keväällä ja syksyllä paskaa päälle ja kyntö.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 02.04.15 - klo:21:57
No sillä saa kerääjäkasvin/aluskasvin hyvin blogattua karjatiloilta pois. Oliskin ollut helppoa raa jos kynnettävään nurmeen ois vetäny 10kg itrh ja persian apilaa keväällä ja syksyllä paskaa päälle ja kyntö.

Elämä on. Sama vika vähän siinä säätösalaojituksessa: Kysyin, et jos mä keräisin pihalle kasan jita kaivoja ja niitä luukkuja, saisko sen tuen jo ? Ei kuulemma.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ja101 - 03.04.15 - klo:07:05
Ei nyt oo kyse mistään kasvipeitteisyyksistä vaan paskanajosta. 1.10 saa kerääjän kyntää maahan, mutta paskaa ei saa alle ajaa...

OK mihin säännökseen tämä tulkinta perustuu ? Miksei voi päättää kerääjäkasvia 1.10 jälkeen muokkaamalla kevyesti, ajaa lannat ja sitten kyntää, jos "kerääjäkasvia ei saa lannoittaa " estäisi sen lannanlevityksen siihen kasvuston päälle myös 1.10 jälkeen ?

-SS-

Mä ei tiedä mihin säännökseen tuo tulkinta perustuu, mutta ylitarkastaja Veikko Tuomiselta asia on varmistettu.

Kyllä sinne "kerääjäkasvipellolle" saa lantaa ajaa, mutta vasta lokakuussa, kuten SS kertoo. Oletko kuullut tuon "varmisteen" suoraan ylitarkastajalta, vaiko kylillä puhuivat? :-X

Eilen illalla täyttökoulutuksessa kouluttaja "alleviivas" asiaa, että lantaa ei saa ajaa syksyllä ! Siis ei kerääjäkasvin päättävään syyskyntöön paskaa !

Kun tämän ymp. korvauksen periaatteellisena tavoitteena on parantaa ympäristön tilaa ja mm. ehkäistä ravinnevalumia vesistöön esim. kerääjäkasvien avulla, niin miksi hemmetissä silloin annettaisiin lupa lannanajoon kerääjäkasvipeltoon, silloinhan koko kerääjäkasvin tarkoitus, eli ravinteiden pidättäminen, menisi aivan hukkaan, kun peltoon tuotaisi lannan mukana lisää vapaana olevia ravinteita, jotka syksyn ja talven sateissa huuhtoutuisivat vesistöön, ei se lannan  piiloon kyntäminen estä niitä valumia, kun nämä Suomen talvet ovat nykyään taas vesisadetalvia.

Jos tuo on tarkoitus, niin eikö pykälä olisi pitänyt sitten olla niin, että kerääjän saa glyfota ja muokata vasta keväällä. Jos tuo muokkaillaa lokakuun alussa niin eikö sieltä tule silloin mitään valumia ja ravinne huuhtoumia?  :o Hieman on nyt ontuva selitys.

Oliko tästä jotakin tietoa, että pystyikö kerääjäkorvauksen peruuttamaan syksykesällä eli ennen 15.8, jos toteaa ettei tullut mitään niin säästyisi sanktioilta? Ja mitä ne sanktiota sitten ovat?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 03.04.15 - klo:09:55
Ei nyt oo kyse mistään kasvipeitteisyyksistä vaan paskanajosta. 1.10 saa kerääjän kyntää maahan, mutta paskaa ei saa alle ajaa...

OK mihin säännökseen tämä tulkinta perustuu ? Miksei voi päättää kerääjäkasvia 1.10 jälkeen muokkaamalla kevyesti, ajaa lannat ja sitten kyntää, jos "kerääjäkasvia ei saa lannoittaa " estäisi sen lannanlevityksen siihen kasvuston päälle myös 1.10 jälkeen ?

-SS-

Mä ei tiedä mihin säännökseen tuo tulkinta perustuu, mutta ylitarkastaja Veikko Tuomiselta asia on varmistettu.

Kyllä sinne "kerääjäkasvipellolle" saa lantaa ajaa, mutta vasta lokakuussa, kuten SS kertoo. Oletko kuullut tuon "varmisteen" suoraan ylitarkastajalta, vaiko kylillä puhuivat? :-X

Eilen illalla täyttökoulutuksessa kouluttaja "alleviivas" asiaa, että lantaa ei saa ajaa syksyllä ! Siis ei kerääjäkasvin päättävään syyskyntöön paskaa !

Kun tämän ymp. korvauksen periaatteellisena tavoitteena on parantaa ympäristön tilaa ja mm. ehkäistä ravinnevalumia vesistöön esim. kerääjäkasvien avulla, niin miksi hemmetissä silloin annettaisiin lupa lannanajoon kerääjäkasvipeltoon, silloinhan koko kerääjäkasvin tarkoitus, eli ravinteiden pidättäminen, menisi aivan hukkaan, kun peltoon tuotaisi lannan mukana lisää vapaana olevia ravinteita, jotka syksyn ja talven sateissa huuhtoutuisivat vesistöön, ei se lannan  piiloon kyntäminen estä niitä valumia, kun nämä Suomen talvet ovat nykyään taas vesisadetalvia.

Jos tuo on tarkoitus, niin eikö pykälä olisi pitänyt sitten olla niin, että kerääjän saa glyfota ja muokata vasta keväällä. Jos tuo muokkaillaa lokakuun alussa niin eikö sieltä tule silloin mitään valumia ja ravinne huuhtoumia?  :o Hieman on nyt ontuva selitys.

Oliko tästä jotakin tietoa, että pystyikö kerääjäkorvauksen peruuttamaan syksykesällä eli ennen 15.8, jos toteaa ettei tullut mitään niin säästyisi sanktioilta? Ja mitä ne sanktiota sitten ovat?

kerääjäkasvin idea on sitoa ravinteet maasta kasvustoon. Josta ne seuraavana vuonna vapautuu kasvien käyttöön.

Kerääjäkasvin voi kylvää muokkaamattomaan maahan sadonkorjuun jälkeen. Kuitenkin15.8 mennessä. Aluskaavin/kerääjäkasvin saa muokata aikaisintaan 1.10 mennessä tai viimeistään seuraavana kesänä. Että ei se syysviljä ja kahden vuoden kerääjäkasvi taida onnistua. ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Tupajumi - 03.04.15 - klo:10:09
Uusimmassa Maatilan Pellervossa on hyvä tietopaketti kerääjäkasveista, esim. tämä kerääjäkasvin kylvö ruiskutuksen yhteydessä on varsin epävarma keino, kokemuksia siitä ei ole, miten siemenet itää, kun ne saa rikkamyrkkyä niskaansa, siinäpä sitä epävarmuutta, lisäksi monilla rikkamyrkyillä, jopa mcpa:lla, on maavaikutusta.
Kaiken kaikkiaan nämä ekat vuodet kerääjäkasveilla on käytännön koetoimintaa ja testausta viljelijöiden toimesta ja tarkastajat määrittelevät testien onnistumiset.

Ei siis ole kovin järkevää räyhäkkäästi kylvää kerääjän siemenet ruiskutusten yhteydessä sille sadalle hehtaarille heti ekana vuonna, kokeilee homma alussa muutamalla hehtaarilla.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 03.04.15 - klo:10:22
Periaatteessa siemen pitäisi saada maan alle. Eli rikkaäestys ainoa varma keino kylvön jälkeen. Itse meinasin tehdä koktailin rypsistä, itrh ja apilasta. Piensiemen pneuma potilan äkeen päälle ja suutimet jälkiharan eteen.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Pasi - 03.04.15 - klo:10:38
Periaatteessa siemen pitäisi saada maan alle. Eli rikkaäestys ainoa varma keino kylvön jälkeen. Itse meinasin tehdä koktailin rypsistä, itrh ja apilasta. Piensiemen pneuma potilan äkeen päälle ja suutimet jälkiharan eteen.

Aika moni ihan oikea, heinänsiemenien kylvöön tarkoitettu kone tai lisälaatikko ripottelee siemenet pintaan ja siemenet itävät sitten kun itävät. Lähellä oleva luomuviljelija kylvi rukiin oraiden sekaan puna-apilaa yhtenä vuonna ja ainakin tieltä katsoen siihen tuli ihan hyvä kasvusto. Siinä olen ihan samaa mieltä, että siemenet pitäisi saada maan alle jos niiden pitää suht varmasti itää kesän aikana ja oikeasti vihertääkin jo samana syksynä eikä vasta seuraavana keväänä.

Miksi suuttimet vasta jälkiharan eteen? Paremmin multautuisivat edempänä vai meinaatko, että menevät liian syvälle tms.?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: roadrunner - 03.04.15 - klo:11:14
Periaatteessa siemen pitäisi saada maan alle. Eli rikkaäestys ainoa varma keino kylvön jälkeen. Itse meinasin tehdä koktailin rypsistä, itrh ja apilasta. Piensiemen pneuma potilan äkeen päälle ja suutimet jälkiharan eteen.

Aika moni ihan oikea, heinänsiemenien kylvöön tarkoitettu kone tai lisälaatikko ripottelee siemenet pintaan ja siemenet itävät sitten kun itävät. Lähellä oleva luomuviljelija kylvi rukiin oraiden sekaan puna-apilaa yhtenä vuonna ja ainakin tieltä katsoen siihen tuli ihan hyvä kasvusto. Siinä olen ihan samaa mieltä, että siemenet pitäisi saada maan alle jos niiden pitää suht varmasti itää kesän aikana ja oikeasti vihertääkin jo samana syksynä eikä vasta seuraavana keväänä.

Miksi suuttimet vasta jälkiharan eteen? Paremmin multautuisivat edempänä vai meinaatko, että menevät liian syvälle tms.?

Minäkin kokeilin yhtenä vuonna saada nurmen siemenen rukiin oraan alle keväällä. Vetelin keväällä tuommoisella piensiemenhuiskalla siemenet peltoon.  Pers..ks  meni. Ei sitten tykännyt orastua ollenkaan se pahuksen heinä. :(
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: meidän Isä - 03.04.15 - klo:11:59
Tuo mainittu rypsin lisääminen joukkoon iloiseen lienee ihan hyvä ajatus. Se nyt kuitenkin itää jollain tapaa, joten todennäköistä on, että hyväksyttävä kasvusto syntyy. Jotenkin on vaikea käsittää miksei näitä kerääjä aloja voida ilmoitella syksyllä, kasvipeitteisyyden mukana. Jos kasvusto ilmoitetaan syksyllä voisi tuon tarkastuksenkin paremmin hyväksyä. Tässäkin olisi hallinnonpuolen hyvä muistaa, että toimitaan luonnon ehdoilla ja aina se sama konsti ei tuo samaa lopputulosta...

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 03.04.15 - klo:13:34
Periaatteessa siemen pitäisi saada maan alle. Eli rikkaäestys ainoa varma keino kylvön jälkeen. Itse meinasin tehdä koktailin rypsistä, itrh ja apilasta. Piensiemen pneuma potilan äkeen päälle ja suutimet jälkiharan eteen.

Aika moni ihan oikea, heinänsiemenien kylvöön tarkoitettu kone tai lisälaatikko ripottelee siemenet pintaan ja siemenet itävät sitten kun itävät. Lähellä oleva luomuviljelija kylvi rukiin oraiden sekaan puna-apilaa yhtenä vuonna ja ainakin tieltä katsoen siihen tuli ihan hyvä kasvusto. Siinä olen ihan samaa mieltä, että siemenet pitäisi saada maan alle jos niiden pitää suht varmasti itää kesän aikana ja oikeasti vihertääkin jo samana syksynä eikä vasta seuraavana keväänä.

Miksi suuttimet vasta jälkiharan eteen? Paremmin multautuisivat edempänä vai meinaatko, että menevät liian syvälle tms.?

Joo. Rypsi pitäisi kylvää matalaan. Ainakin tuossa meikäläisen eläkkeellä olevassa simultassa piensiemen putket menee varpajyrän eteen.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 03.04.15 - klo:13:38
Periaatteessa siemen pitäisi saada maan alle. Eli rikkaäestys ainoa varma keino kylvön jälkeen. Itse meinasin tehdä koktailin rypsistä, itrh ja apilasta. Piensiemen pneuma potilan äkeen päälle ja suutimet jälkiharan eteen.

Aika moni ihan oikea, heinänsiemenien kylvöön tarkoitettu kone tai lisälaatikko ripottelee siemenet pintaan ja siemenet itävät sitten kun itävät. Lähellä oleva luomuviljelija kylvi rukiin oraiden sekaan puna-apilaa yhtenä vuonna ja ainakin tieltä katsoen siihen tuli ihan hyvä kasvusto. Siinä olen ihan samaa mieltä, että siemenet pitäisi saada maan alle jos niiden pitää suht varmasti itää kesän aikana ja oikeasti vihertääkin jo samana syksynä eikä vasta seuraavana keväänä.

Miksi suuttimet vasta jälkiharan eteen? Paremmin multautuisivat edempänä vai meinaatko, että menevät liian syvälle tms.?

Puna-apila onnistuu vaikka sotkemalla lietteen sekaan. Samoin heinän siemenet. Pintaan kylvettynä kasvustoon tahtoo vasta täydennyskylvöt vaikuttaa seuraavana vuonna.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: mah - 04.04.15 - klo:21:06
Ei nyt oo kyse mistään kasvipeitteisyyksistä vaan paskanajosta. 1.10 saa kerääjän kyntää maahan, mutta paskaa ei saa alle ajaa...

OK mihin säännökseen tämä tulkinta perustuu ? Miksei voi päättää kerääjäkasvia 1.10 jälkeen muokkaamalla kevyesti, ajaa lannat ja sitten kyntää, jos "kerääjäkasvia ei saa lannoittaa " estäisi sen lannanlevityksen siihen kasvuston päälle myös 1.10 jälkeen ?

-SS-

Mä ei tiedä mihin säännökseen tuo tulkinta perustuu, mutta ylitarkastaja Veikko Tuomiselta asia on varmistettu.

Kyllä sinne "kerääjäkasvipellolle" saa lantaa ajaa, mutta vasta lokakuussa, kuten SS kertoo. Oletko kuullut tuon "varmisteen" suoraan ylitarkastajalta, vaiko kylillä puhuivat? :-X

Eilen illalla täyttökoulutuksessa kouluttaja "alleviivas" asiaa, että lantaa ei saa ajaa syksyllä ! Siis ei kerääjäkasvin päättävään syyskyntöön paskaa !

Tämä kuulostaa kyllä hyvin ihmeelliseltä jos ei sallita lannan levitystä vaikka muokattaisiin peltoon kaikkien ohjeiden ja sääntöjen mukaan. Varmistan asian tutulta ely-keskuksen virkahenkilöltä niin tulee varmasti oikeaa tietoa. Tässä on tullut niin paljon uutta juttua järjestelmän muututtua että varmaan neuvojilla ym. porukallakin tulee virheitä. Itsekin tullut käytyä parissa koulutuksessa näistä systeemeistä ja kun mitään varmuutta ei ole ollut kuinka hommat menee niin on esitetty tulkintoja ;D

Kai tässä ajatuksena se, että yritetään sillä kerääjäkasvilla kerätä niitä liukoisia ravinteita ja tätä vastaan sotii että sinne levitettäisiin liukoista ravinnetta sadonkorjuun jälkeen?

Jatkan kyllä edelleen inttämistä vastaan, missään ei ole tekstimuodossa kielletty lannan syyslevitystä kerääjäkasvilohkon muokkaamisen yhteydessä. Ettei tarkastajapoloinen olisi sotkenut kerääjäkasvin perustamisen sadonkorjuun jälkeen, 15.8 mennessä, sekä tuon lopettamisen 1.10 asioita...? :-X
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Ripcord - 04.04.15 - klo:21:30
Ei nyt oo kyse mistään kasvipeitteisyyksistä vaan paskanajosta. 1.10 saa kerääjän kyntää maahan, mutta paskaa ei saa alle ajaa...

OK mihin säännökseen tämä tulkinta perustuu ? Miksei voi päättää kerääjäkasvia 1.10 jälkeen muokkaamalla kevyesti, ajaa lannat ja sitten kyntää, jos "kerääjäkasvia ei saa lannoittaa " estäisi sen lannanlevityksen siihen kasvuston päälle myös 1.10 jälkeen ?

-SS-

Mä ei tiedä mihin säännökseen tuo tulkinta perustuu, mutta ylitarkastaja Veikko Tuomiselta asia on varmistettu.

Kyllä sinne "kerääjäkasvipellolle" saa lantaa ajaa, mutta vasta lokakuussa, kuten SS kertoo. Oletko kuullut tuon "varmisteen" suoraan ylitarkastajalta, vaiko kylillä puhuivat? :-X

Eilen illalla täyttökoulutuksessa kouluttaja "alleviivas" asiaa, että lantaa ei saa ajaa syksyllä ! Siis ei kerääjäkasvin päättävään syyskyntöön paskaa !

Tämä kuulostaa kyllä hyvin ihmeelliseltä jos ei sallita lannan levitystä vaikka muokattaisiin peltoon kaikkien ohjeiden ja sääntöjen mukaan. Varmistan asian tutulta ely-keskuksen virkahenkilöltä niin tulee varmasti oikeaa tietoa. Tässä on tullut niin paljon uutta juttua järjestelmän muututtua että varmaan neuvojilla ym. porukallakin tulee virheitä. Itsekin tullut käytyä parissa koulutuksessa näistä systeemeistä ja kun mitään varmuutta ei ole ollut kuinka hommat menee niin on esitetty tulkintoja ;D

Kai tässä ajatuksena se, että yritetään sillä kerääjäkasvilla kerätä niitä liukoisia ravinteita ja tätä vastaan sotii että sinne levitettäisiin liukoista ravinnetta sadonkorjuun jälkeen?

Jatkan kyllä edelleen inttämistä vastaan, missään ei ole tekstimuodossa kielletty lannan syyslevitystä kerääjäkasvilohkon muokkaamisen yhteydessä. Ettei tarkastajapoloinen olisi sotkenut kerääjäkasvin perustamisen sadonkorjuun jälkeen, 15.8 mennessä, sekä tuon lopettamisen 1.10 asioita...? :-X

Samaa mieltä, jos tätä(-kään) ei missään lue niin ei sellaista ehtoa silloin ole. Ihan mielenkiintoinen kommentti on näemmä tuolla KM:n kerääjäartikkelissa.

”Toimenpiteessä näkyy, että ihan
kaikkea näistä kasveista ei tiedetä.
Tässäkin esimerkissä pitäisi miettiä
kolmen kasvin kokonaisuus.”
Wallenius myöntää, että toimen-
piteen suunnittelu jäi tutkimustiedon
puutteen vuoksi ehkä vähän puolitie-
hen. Ehdot on kuitenkin lyöty luk-
koon eikä uusia rajoituksia voida kes-
ken kauden tehdä



Kommentoijana siis neuvotteleva virkamies maa- ja metsätalousministeriöstä.

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: 4630 - 07.04.15 - klo:07:41
Olikos siitä suorakylvö luomuilijasta jotain tietoa jossain. Itseä salaa kiinnostaa kuiteski toi kerääjä, mut niin kuin jatkuvana rikka suojana.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 07.04.15 - klo:07:54
Olikos siitä suorakylvö luomuilijasta jotain tietoa jossain. Itseä salaa kiinnostaa kuiteski toi kerääjä, mut niin kuin jatkuvana rikka suojana.

Muistan kun rehukaalia viljeltiin rehuksi 80-luvulla. Vaikka jo alkukesästä maa oli peitossa , ettei valoa päässyt paistamaan vähääkään maan pinnalle, juolat eivät menestyneet, eivätkä ohdakkeet tai valvatit. Mutta matara runsastui niin että vieläkin, 25 vuoden päästä on aivan täynnä mataraa, jos vaan jättää rukiit ruiskuttamatta.

Sitä liimamataraa kerättiin kaalista käsinkin; semmoinen säkin kokoinen pallo pyöriteltiin ja vietiin pois hartioilla.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Maa-Anssi - 08.04.15 - klo:18:00
Osaako kukaan ennustaa miten käy jos normaali tiheyksisen kauran orasvaiheessa  kylvää pintaan valkoapilaa. Kasvaako läpi? Entä kuinka käy ruiskuttaessa kun apilasta muistaakseni sanotaan että pitää olla 3 lehdykkäinen ruiskuttaessa. Eli voi kaura olla jo pitkästi korrenkasvussa..?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 08.04.15 - klo:18:18
Osaako kukaan ennustaa miten käy jos normaali tiheyksisen kauran orasvaiheessa  kylvää pintaan valkoapilaa. Kasvaako läpi? Entä kuinka käy ruiskuttaessa kun apilasta muistaakseni sanotaan että pitää olla 3 lehdykkäinen ruiskuttaessa. Eli voi kaura olla jo pitkästi korrenkasvussa..?

Eihän tuossa ole ongelmaa, jos ottaa lusikan kauniiseen käteen ja suunnittelee asian kuten suojaviljaan kylvön. Valitsee aineet sopivasti, niin onnistuu. Pohjavesialueella jättää koko kerääjäkasvin väliin, luvallisia edullisia kunnollisia aineita ei oikein ole. Jos taas haluaa jännittää pintaankylvön onnistumisen kanssa, ruiskuttaa ensin ja kylvää sitten. Ja voi yrittää pohjavesialueellakin sillä tavalla.

Kakunhan voi yrittää syödä ja säästää, kunnes tajuaa, että se on syöty.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 08.04.15 - klo:18:50
Osaako kukaan ennustaa miten käy jos normaali tiheyksisen kauran orasvaiheessa  kylvää pintaan valkoapilaa. Kasvaako läpi? Entä kuinka käy ruiskuttaessa kun apilasta muistaakseni sanotaan että pitää olla 3 lehdykkäinen ruiskuttaessa. Eli voi kaura olla jo pitkästi korrenkasvussa..?

Luomukurssi tekis poikaa, Petrin laittamat linkit ei ole huonoja taviksillekaan....... ::)

Valkoapilasta ei saa niin pitkää ja nopeakasvuista et haittais kauraa. Expressiä ja MCPA:ta.

600kpl neliölle riittää kauralla, vähän tän näköstä T1-vaiheessa:

(http://i5.aijaa.com/t/00455/13475463.t.jpg) (http://aijaa.com/ZhLjNj)




Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 08.04.15 - klo:19:18
Osaako kukaan ennustaa miten käy jos normaali tiheyksisen kauran orasvaiheessa  kylvää pintaan valkoapilaa. Kasvaako läpi? Entä kuinka käy ruiskuttaessa kun apilasta muistaakseni sanotaan että pitää olla 3 lehdykkäinen ruiskuttaessa. Eli voi kaura olla jo pitkästi korrenkasvussa..?

Pitääkö täs nyt vielä kouluttautua ennustajaksikin, että voi maksimoida kaikki tuet mahdollisimman helposti  8)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Maa-Anssi - 08.04.15 - klo:19:51
Ennustajan lahjat pitää olla jo siksi että yleensä harjoittaa viljelyä  ;)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 08.04.15 - klo:19:58
No jopas, monihan ajatteli EFA-herneellä tienata 170 eeroa  ? Eikö sillä
nyt enää voikaan tienata ?

"Jos vil­je­li­jä on va­lin­nut pel­to­luon­non moni­muo­toi­suus -
toi­men­pi­teen, ”ke­rää­jä­kas­vit”- toi­men­pi­tees­tä ei mak­se­ta eko­lo­gi­sel­le alal­le. "

Tämäkin nyt sitten varmistui:

"Ke­rää­jä­kas­vin avul­la ei saa pe­rus­taa moni­vuo­tis­ta nur­mea,
vi­her­lan­noi­tus­nur­mea tai seu­raa­van vuo­den vil­je­ly­kas­via."
Tämä oli jollakin ajatuksena, että saisi viherlannoitus-
siemenapilapellon tehdyksi. No turhaan ajatteli.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: arzyboy - 08.04.15 - klo:20:10
Starane+express on oiva coctaili myös pohjavesialueille ja säästää nurmikasvit. Itse en ajatellut apilaa sotkea kerääjäkasveihin. Kerran oli kokeilussa persianapilaa ja oli mukavaa puintia kun tuoksu oli mitä huumaavin :-*
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 08.04.15 - klo:20:20
Starane+express on oiva coctaili myös pohjavesialueille ja säästää nurmikasvit. Itse en ajatellut apilaa sotkea kerääjäkasveihin. Kerran oli kokeilussa persianapilaa ja oli mukavaa puintia kun tuoksu oli mitä huumaavin :-*

Juurikin näin. Mutta kerääjäkasvien kakun syöjän ja säästäjän
into laittaa yksinkertaisesti varmalähtöistä rai- tms heinää sinne
alle ei oikein innosta  näitä, jotka tajuavat vehnänvalkuaisen
alenevan prosentilla  ja ohrasadon vähenevän puolella tonnilla,
jos typpikeräystä ei saataisi kunnolla  käyntiin...

En ole vielä saanut vastausta, onko tasainen ja vahva luohon oras
kelvollinen kerääjäkasvipalkkioon. Jos ei kelpaisi, kumma tuomio,
koska luoho on heinä. Ei tarviisi meillä päin kylvää, senkun vaan jättää
axiaalit puoleen annokseen tai käyttää Broadwayta. Ei kuole.

Ja kerää hyvin.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Maa-Anssi - 08.04.15 - klo:21:38
Osaako kukaan ennustaa miten käy jos normaali tiheyksisen kauran orasvaiheessa  kylvää pintaan valkoapilaa. Kasvaako läpi? Entä kuinka käy ruiskuttaessa kun apilasta muistaakseni sanotaan että pitää olla 3 lehdykkäinen ruiskuttaessa. Eli voi kaura olla jo pitkästi korrenkasvussa..?
Niin siis onko kellään kokemusta jos ei apila ole ehtinyt 3 lehti asteelle, ja ruiskuttaa niin kuoleeko pois vai vaan jää jälkeen?
Ajattelin apilan kylvää jo ennen ruiskutuksia.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 08.04.15 - klo:21:44
No jopas, monihan ajatteli EFA-herneellä tienata 170 eeroa  ? Eikö sillä
nyt enää voikaan tienata ?

"Jos vil­je­li­jä on va­lin­nut pel­to­luon­non moni­muo­toi­suus -
toi­men­pi­teen, ”ke­rää­jä­kas­vit”- toi­men­pi­tees­tä ei mak­se­ta eko­lo­gi­sel­le alal­le. "

Tämäkin nyt sitten varmistui:

"Ke­rää­jä­kas­vin avul­la ei saa pe­rus­taa moni­vuo­tis­ta nur­mea,
vi­her­lan­noi­tus­nur­mea tai seu­raa­van vuo­den vil­je­ly­kas­via."
Tämä oli jollakin ajatuksena, että saisi viherlannoitus-
siemenapilapellon tehdyksi. No turhaan ajatteli.

-SS-

Nussitko sää oikeesti noin tarkkaan noita sääntökirjan pykäliä? :o

Millä helvetillä se tarkastajan planttu näyttää toteen millä ja koska mikäkin vihertävä kenkäheinä on perustettu? Vai meinaatko et ne kiertää jokasen Suomen pellon läpi joka vuosi?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Make - 08.04.15 - klo:22:48
No jopas, monihan ajatteli EFA-herneellä tienata 170 eeroa  ? Eikö sillä
nyt enää voikaan tienata ?

"Jos vil­je­li­jä on va­lin­nut pel­to­luon­non moni­muo­toi­suus -
toi­men­pi­teen, ”ke­rää­jä­kas­vit”- toi­men­pi­tees­tä ei mak­se­ta eko­lo­gi­sel­le alal­le. "

Tämäkin nyt sitten varmistui:

"Ke­rää­jä­kas­vin avul­la ei saa pe­rus­taa moni­vuo­tis­ta nur­mea,
vi­her­lan­noi­tus­nur­mea tai seu­raa­van vuo­den vil­je­ly­kas­via."
Tämä oli jollakin ajatuksena, että saisi viherlannoitus-
siemenapilapellon tehdyksi. No turhaan ajatteli.

-SS-
Kuinkahan perusteellisesti se kerääjäkasvi pitää keväällä tuhota ennenkuin kylvää lohkolle nurmen?
Tuossa muuten puhutaan kerääjäkasvista. Saakohan aluskasvin avulla perustaa seuraavan vuoden kasvustoa?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 08.04.15 - klo:23:02
Millä helvetillä se tarkastajan planttu näyttää toteen

Niin, on täysin jokaisen omassa päätöksessä , pitääkö jotakin säännöstä itseänsä sitovana vai ei.
On vastaavasti täysin tarpeetonta alkaa arvioimaan toisen puolesta johonkin säännöksiin perehtymisen tarpeellisuutta.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: KAri - 08.04.15 - klo:23:02
Saakohan aluskasvin avulla perustaa seuraavan vuoden kasvustoa?

Saathan sä aluskasviksi kylvää "seuraavan vuoden kasvustoakin", mutta tällöin vaan jätät hakematta sen kerääjäkasvipalkkion.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 08.04.15 - klo:23:06
Saakohan aluskasvin avulla perustaa seuraavan vuoden kasvustoa?

Saathan sä aluskasviksi kylvää "seuraavan vuoden kasvustoakin", mutta tällöin vaan jätät hakematta sen kerääjäkasvipalkkion.

Tämä on tässä avainkohta. Kerääjäkasvia voi hyödyntää aivan vapaasti, päivämääristä ja kylvötiheyksistä välittämättä, täysin oman pään mukaan, miten itse siitä parhaiten hyötyy. Mutta hallinnon korvattavana toimenpiteenä se on määrämuotoinen. En ota kantaa, onko tämänhetkinen määrämuoto typerä vain ei, mutta maksatuksen perusteena sen pitää olla noudatettava asia siitä riippumatta.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 09.04.15 - klo:07:49
No jopas, monihan ajatteli EFA-herneellä tienata 170 eeroa  ? Eikö sillä
nyt enää voikaan tienata ?

"Jos vil­je­li­jä on va­lin­nut pel­to­luon­non moni­muo­toi­suus -
toi­men­pi­teen, ”ke­rää­jä­kas­vit”- toi­men­pi­tees­tä ei mak­se­ta eko­lo­gi­sel­le alal­le. "

Tämäkin nyt sitten varmistui:

"Ke­rää­jä­kas­vin avul­la ei saa pe­rus­taa moni­vuo­tis­ta nur­mea,
vi­her­lan­noi­tus­nur­mea tai seu­raa­van vuo­den vil­je­ly­kas­via."
Tämä oli jollakin ajatuksena, että saisi viherlannoitus-
siemenapilapellon tehdyksi. No turhaan ajatteli.

-SS-

Nussitko sää oikeesti noin tarkkaan noita sääntökirjan pykäliä? :o

Millä helvetillä se tarkastajan planttu näyttää toteen millä ja koska mikäkin vihertävä kenkäheinä on perustettu? Vai meinaatko et ne kiertää jokasen Suomen pellon läpi joka vuosi?

Saakohan kerääjäkasvilla/aluskasvilla perustaa suojavyöhykkeen?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: andypoge - 09.04.15 - klo:08:24
Osaako kukaan ennustaa miten käy jos normaali tiheyksisen kauran orasvaiheessa  kylvää pintaan valkoapilaa. Kasvaako läpi? Entä kuinka käy ruiskuttaessa kun apilasta muistaakseni sanotaan että pitää olla 3 lehdykkäinen ruiskuttaessa. Eli voi kaura olla jo pitkästi korrenkasvussa..?
Niin siis onko kellään kokemusta jos ei apila ole ehtinyt 3 lehti asteelle, ja ruiskuttaa niin kuoleeko pois vai vaan jää jälkeen?
Ajattelin apilan kylvää jo ennen ruiskutuksia.

Itse ajattelin kylvää HS-laatikosta yhdellä kertaa ja kokeilla Premium Classic 50 SX 8-11 g/ha + 0,5 l MCPA, purkin ohjeen mukaan "apilapitoiselle suojaviljalle", ajoitus suojaviljan mukaan.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Maa-Anssi - 09.04.15 - klo:08:32
Osaako kukaan ennustaa miten käy jos normaali tiheyksisen kauran orasvaiheessa  kylvää pintaan valkoapilaa. Kasvaako läpi? Entä kuinka käy ruiskuttaessa kun apilasta muistaakseni sanotaan että pitää olla 3 lehdykkäinen ruiskuttaessa. Eli voi kaura olla jo pitkästi korrenkasvussa..?
Niin siis onko kellään kokemusta jos ei apila ole ehtinyt 3 lehti asteelle, ja ruiskuttaa niin kuoleeko pois vai vaan jää jälkeen?
Ajattelin apilan kylvää jo ennen ruiskutuksia.

Itse ajattelin kylvää HS-laatikosta yhdellä kertaa ja kokeilla Premium Classic 50 SX 8-11 g/ha + 0,5 l MCPA, purkin ohjeen mukaan "apilapitoiselle suojaviljalle", ajoitus suojaviljan mukaan.
Itellä ei ole koneessa hs-laitetta, joten eri ajokerta muutenkin. Siksi ajattelin myöhästyttää hiukan apilaan kylvöä. Puin viime vuonna luomukauralohkon, jossa oli apilapitoinen nurmiseos alla, tai monin paikoin päällä  >:( Kyselin seoksen "väkevyyden" ja laitan kerääjäksi toki vähemmän. Kylvön suoritan ex-käsin työnnettävällä Timo-laitteella.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Tupajumi - 09.04.15 - klo:09:33
Osaako kukaan ennustaa miten käy jos normaali tiheyksisen kauran orasvaiheessa  kylvää pintaan valkoapilaa. Kasvaako läpi? Entä kuinka käy ruiskuttaessa kun apilasta muistaakseni sanotaan että pitää olla 3 lehdykkäinen ruiskuttaessa. Eli voi kaura olla jo pitkästi korrenkasvussa..?
Niin siis onko kellään kokemusta jos ei apila ole ehtinyt 3 lehti asteelle, ja ruiskuttaa niin kuoleeko pois vai vaan jää jälkeen?
Ajattelin apilan kylvää jo ennen ruiskutuksia.

Itse ajattelin kylvää HS-laatikosta yhdellä kertaa ja kokeilla Premium Classic 50 SX 8-11 g/ha + 0,5 l MCPA, purkin ohjeen mukaan "apilapitoiselle suojaviljalle", ajoitus suojaviljan mukaan.

Ainakaan saunakukkaan tuo seos ei tehoa pätkääkään, sen voin kokemuksesta sanoa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: andypoge - 09.04.15 - klo:09:58

Itse ajattelin kylvää HS-laatikosta yhdellä kertaa ja kokeilla Premium Classic 50 SX 8-11 g/ha + 0,5 l MCPA, purkin ohjeen mukaan "apilapitoiselle suojaviljalle", ajoitus suojaviljan mukaan.

Ainakaan saunakukkaan tuo seos ei tehoa pätkääkään, sen voin kokemuksesta sanoa.

Bernerin tehotaulukko lupaa saunikselle tehoa 4/5 ja 5/5, mutta olisko tuo suojaviljan käyttömäärä sitten kuitenkin liian alhainen?
http://kasvinsuojelu.berner.fi/tuotteet/rikkakasvien-torjunta/premium-classic-sx (http://kasvinsuojelu.berner.fi/tuotteet/rikkakasvien-torjunta/premium-classic-sx)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Maa-Anssi - 09.04.15 - klo:10:28
Voi olla että saunis vaatii tuhdimman mukillisen. Niinku rounputtiakin. Saunis menee tappurista helposti läpi, kun siis vain siellä täällä yksittäisiä kasveja. Apila onkin sit toinen juttu. Sitä kun on joukossa niin tuoksu on ku rehun teolla. Sain silppurista menemään paremmin kun nosti olkien levittimen ylös...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 09.04.15 - klo:13:53
Lähdetään kasvilajivalikomasa kerääjäkasvi edellä, silloin ei mitään ongelmaa. Seuraava kerääjäkasvipaketti on mielestäni ihanteellinen kerääjäkasvin viljelyyn; kevätruis, Juuso. Kerääjäkasvin kylvömäärä, tarpeellinen; pakollisen päällyskasvin eli kevätrukiiin  kylvömäärä 200 kpl /m2. Lannoitus: 15 kg N . Kerääjäkasvi ei kasva läpi. Ruiskutukset: 2 x 1.5 litraa Moddus, pensastumisvaihe ja ennen tähkälletuloa. Muita ruiskutuksia ei tarvitse. Tässä paketissa voi käyttää myös virnoja, mailasia, epäilisin.

Jos korrenvahvistusohjelma toimii, on Juuson pituus vain 2  m , normaalistihan se on 2.8 m. Aika rehevää kerääjäsatokasvia pitää olla, jos päälle kasvaa. Tietty jossakin vanhemmassa Sampossa terän ylin korkeus on vain metrin luokaa, vastaavasti esim. JD pystyy puimaan 1.5 m:stä helposti.

Ja ai että vihertää kummasti, varsinkin jos laittaa yläseulan tilalle pellin.

Niin, tukitaso, 54+100+40 = 194€ Jos jättää kasvipeitteisyydeksi, ja 74% kevätruista plus jotakin EFA nurmea, aika lähellä on vielä se 248€ . Ei paljon kannata putuista ja märkää kevätruista kuivaajan siiloon viedä, tuollaisella kerääjäkasvisadolla !

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Ärrpää - 09.04.15 - klo:14:18
Lähdetään kasvilajivalikomasa kerääjäkasvi edellä, silloin ei mitään ongelmaa. Seuraava kerääjäkasvipaketti on mielestäni ihanteellinen kerääjäkasvin viljelyyn; kevätruis, Juuso. Kerääjäkasvin kylvömäärä, tarpeellinen; pakollisen päällyskasvin eli kevätrukiiin  kylvömäärä 200 kpl /m2. Lannoitus: 15 kg N . Kerääjäkasvi ei kasva läpi. Ruiskutukset: 2 x 1.5 litraa Moddus, pensastumisvaihe ja ennen tähkälletuloa. Muita ruiskutuksia ei tarvitse. Tässä paketissa voi käyttää myös virnoja, mailasia, epäilisin.

Jos korrenvahvistusohjelma toimii, on Juuson pituus vain 2  m , normaalistihan se on 2.8 m. Aika rehevää kerääjäsatokasvia pitää olla, jos päälle kasvaa. Tietty jossakin vanhemmassa Sampossa terän ylin korkeus on vain metrin luokaa, vastaavasti esim. JD pystyy puimaan 1.5 m:stä helposti.

Ja ai että vihertää kummasti, varsinkin jos laittaa yläseulan tilalle pellin.

Niin, tukitaso, 54+100+40 = 194€ Jos jättää kasvipeitteisyydeksi, ja 74% kevätruista plus jotakin EFA nurmea, aika lähellä on vielä se 248€ . Ei paljon kannata putuista ja märkää kevätruista kuivaajan siiloon viedä, tuollaisella kerääjäkasvisadolla !

-SS-

 Eurojen puinti ei oo niin tarkkaa seulasäädöistä, eikä elevaattorin pohjaluukunkaan asennosta.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 09.04.15 - klo:21:00
Nyt jo ministeriössä mietitään, entäpäs jos 2 miljoonaa tukiautomaattisatasta tulee kevään hakemuksiin ?

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mmm-ker%C3%A4%C3%A4j%C3%A4kasvien-suosiota-vaikea-viel%C3%A4-arvioida-1.105695

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Joozeppi - 09.04.15 - klo:21:18
toi yläraja oliskin ihan järkevät leikkuri. jättäis kaikkein pahimmilta optimoijilta vähän pois. raja pitäs olla joku 30% että siitä olisi jotain hyötyä ja kannustin toimenpiteeseen ylipäätään säilyisi.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 09.04.15 - klo:21:22
toi yläraja oliskin ihan järkevät leikkuri. jättäis kaikkein pahimmilta optimoijilta vähän pois. raja pitäs olla joku 30% että siitä olisi jotain hyötyä ja kannustin toimenpiteeseen ylipäätään säilyisi.

Juu kannustin oli edellisellä kaudella hiukan pienempi (kerääjäkasvialaa kohti)  ja 30%:ko sen alan piti olla ja koko alalle sitten sai sen rahan. Olisiko 1%:lla ollut kyseinen toimenpide, Lähinnä varmaan osa luomutiloista.

Eli kyllä tuo satanen plus koko tila sille, sepäs se on ympäristökorvauksen Hullut Päivät !

Jos se ajateltu kesällä viljan sekaan puisuteltu kerääjäkasvi toimisi selvästi tuottoja lisäävästi, olisi se 100% viljelytekniikkana varmasti suurtiloilla ollut jo vuosikymmenet käytössä ! Ainoa rahassa näkyvä tuotto oletus-homeopaattisen brändituoton lisäksi näyttää olevan tukituotto.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Joozeppi - 09.04.15 - klo:22:28
kyllä mutta niin vaan ne tukitulot on aika tärkeitä ja plumpsahtavat tilille aika lailla helpommin kuin vaikkapa keväästä syksyyn vaalittu viljatonniraha. kyllä sieltä kaikki mahdollinen kannattaa imuroida, minkä järkevästi ittelleen saa. kyl tätäkin satasta vielä ihmetellään joskus 50-vuoden päästä "muistattekos ku semmostaki sai, hahhahahaa".
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 09.04.15 - klo:22:36
kyllä mutta niin vaan ne tukitulot on aika tärkeitä ja plumpsahtavat tilille aika lailla helpommin kuin vaikkapa keväästä syksyyn vaalittu viljatonniraha. kyllä sieltä kaikki mahdollinen kannattaa imuroida, minkä järkevästi ittelleen saa. kyl tätäkin satasta vielä ihmetellään joskus 50-vuoden päästä "muistattekos ku semmostaki sai, hahhahahaa".

Älä vaan valitse, se on tuhon tie joka johtaa katalaan hallinnon asettamaan sudenkuoppaan josta eipalata.

Tämäkin sivusto tursuaa kauhukuvia ja esimerkkejä kuinka karmea keksintö on kerääjäkasvi sekä ymppätuki kokonaisuutena.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 10.04.15 - klo:03:02
kyllä mutta niin vaan ne tukitulot on aika tärkeitä ja plumpsahtavat tilille aika lailla helpommin kuin vaikkapa keväästä syksyyn vaalittu viljatonniraha. kyllä sieltä kaikki mahdollinen kannattaa imuroida, minkä järkevästi ittelleen saa. kyl tätäkin satasta vielä ihmetellään joskus 50-vuoden päästä "muistattekos ku semmostaki sai, hahhahahaa".

Älä vaan valitse, se on tuhon tie joka johtaa katalaan hallinnon asettamaan sudenkuoppaan josta eipalata.

Tämäkin sivusto tursuaa kauhukuvia ja esimerkkejä kuinka karmea keksintö on kerääjäkasvi sekä ymppätuki kokonaisuutena.

Oletkos vielä 2007 hengessä mukana ? Aivan ilman tuleva tuki pitäs olla loppu, korvauksista nyt puhutaan. Korvataan ympäristötekojen kulut, ei tueta ylimääräistä, sitten jos se ideologinen taikapöly - typenkerääminen onnistukin, se tuotto on sitten viljelijän tuloa. Epäilen, ettei kyllä näy.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 10.04.15 - klo:16:36
Nyt on jo neljäs kerääjäkasvin kylvöjutska teon alla.
Siihen liittyy eräs väliaine, jonka avulla saatetaan
apilat pneumaattisesti lepoon.

Mutta sitäpä en kerro, ennen kuin kokeilen. Ei häpiä
etukäteen kehua, jos vaikka ja kun ei toiminutkaan.

Tuos omamyyjän kanssa jutusteltiin, et kelpaahan sitä
kokeilla ja testailla kun on toistaiseksi töitä riittänyt muualla.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: arzyboy - 10.04.15 - klo:21:48
Juttelin just ely-keskuksen virkailijan kanssa ja kerääjäkasvipeltoon saa levittää syksyllä lantaa ainakin muokkauksen yhteydessä. Eli todennäköisesti myös voi lietettä sijoitus on ok.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: 4viljanpuuro - 10.04.15 - klo:22:11
Päivän maaseudun tulevaisuudessa oli juttua että pelkkä yrittäminen kerääjäkasveissa ei riitä vaan lopputuloksen pitää olla tasainen ja koko lohkon kattava.

Lisäksi tarkastetaan siementen ostokuitit ja levitysmäärät.

Muistan vielä erään koulutuksen jossa sanottiin että 2 kg valkoapilaa ei riitä ennen kuin on kunnon näytöt onnistumisista. Aloittaminen pitäisi tehdä 6kg/ha siemenmäärällä ja lohkon ja kokemuksen mahdollistamana sen voi jossain tapauksissa pudottaa 2kg/ha

Jos siemeneen menee 40€/ha + pienentynyt viljasato + kasvinsuojeluhaasteet niin en näe että tätä voi toteuttaa jokaisella lohkolla samana vuonna.


En myöskään keksi miten kerääjäkasvit saisi kylvettyä puinnin jälkeen niin kustannustehokkaasti että siitä jäisi tarpeeksi vaivanpalkkaa jos laskee todellisten konekustannusten mukaan.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: taisker - 10.04.15 - klo:22:28
tarkastetaan osto kuitit missäs kielletään omilla kylväminen
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 10.04.15 - klo:22:31
Kuin näin saatanan vaikeeta voi olla yks perkeleen raiheinän kylvö. :o
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 10.04.15 - klo:22:35
Kuin näin saatanan vaikeeta voi olla yks perkeleen raiheinän kylvö. :o
No *****, en tiiä. Johan tämäkin juttu on sekunnissa päätetty maaliskuulla, eikä se tällä vatvomisellaparane  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 10.04.15 - klo:22:37
Kuin näin saatanan vaikeeta voi olla yks perkeleen raiheinän kylvö. :o
No *****, en tiiä. Johan tämäkin juttu on sekunnissa päätetty maaliskuulla, eikä se tällä vatvomisellaparane  ;D


Ostetaan säkki asiaansa soveltuvaa siementä, kylvetään, raksitaan toimenpide, ilmoitetaan syksyllä ja lunastetaan 100euroa.

On se vaikiaa.... ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 10.04.15 - klo:22:48
Kuin näin saatanan vaikeeta voi olla yks perkeleen raiheinän kylvö. :o
No *****, en tiiä. Johan tämäkin juttu on sekunnissa päätetty maaliskuulla, eikä se tällä vatvomisellaparane  ;D


Ostetaan säkki asiaansa soveltuvaa siementä, kylvetään, raksitaan toimenpide, ____________ ,  ilmoitetaan syksyllä ja lunastetaan 100euroa.

On se vaikiaa.... ;D

Olennainen puuttuva osa viivalla. Harjoituksena täytetään siihen itse sopiva asia.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 10.04.15 - klo:22:52
Kuin näin saatanan vaikeeta voi olla yks perkeleen raiheinän kylvö. :o
No *****, en tiiä. Johan tämäkin juttu on sekunnissa päätetty maaliskuulla, eikä se tällä vatvomisellaparane  ;D


Ostetaan säkki asiaansa soveltuvaa siementä, kylvetään, raksitaan toimenpide, ____________ ,  ilmoitetaan syksyllä ja lunastetaan 100euroa.

On se vaikiaa.... ;D

Olennainen puuttuva osa viivalla. Harjoituksena täytetään siihen itse sopiva asia.

-SS-

Tarvitaan sadetta???????
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 10.04.15 - klo:23:15
Tilasin valkoapilaa harjoitukseksi, ihan sama, mitä toimenpiteitä toisilla on, itse
meinaan vaan harjoitella. Laitan 5 kg , 10 kg , 15 kg/ha kolmeen palstaan, rukiin sekaan.

Sitten kokeilen nurmiseosta kylvinkoneen kautta. Samalla tietty EFA typensitojat.
Ja suojaviljaan ensi kesän EFA kesanto.

Kolmanneksi testaan italianraiheinää RUNSAASTI kasvitautiruiskutuksen seutuvilla.
Kulut jopa 150 € ha, käyn tarvittaessa useamman kerran, käsikoneella vaikkapa
hukkiskävelyn yhdistäen, mutta mitäpä ei utelias mieli tekisi, jotta pääsee todentamaan
kasvustosta bullshitin ja todellisuuden hienoisen eron.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 10.04.15 - klo:23:19
Okei. Osa lajittelun yhteydessä, osa kylvökoneen täytön yhteydessä ja osa sähköviskalla oraalle.

Kokeillaan mikä on se juttu.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: nisu - 10.04.15 - klo:23:58
EI muutako rohkeesti vaan ss uusia kasveja ,kuten vaikka kuminaa ,niin voi vaikka se loimaan
kuivuus helpottaa ,on vastaavia kokemuksia jatkuvan ohran viljelyn jäljiltä. :P
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 11.04.15 - klo:00:02
EI muutako rohkeesti vaan ss uusia kasveja ,kuten vaikka kuminaa ,niin voi vaikka se loimaan
kuivuus helpottaa ,on vastaavia kokemuksia jatkuvan ohran viljelyn jäljiltä. :P

Ohraa viimäks 2013 ja 2008. Sitä ennen 1990-luvulla yhden kerran. Ja 1986. Ruista. Syysvehnää.
Kevätnisua sitten, ja siitä aina saanut jatketuksi syysviljalle. Rm:ää pakkaa noista
pukkaamaan, Ja lannoittaa ei saisi.

Kauraa pidän parhaana maanparantajan kevätviljoista. Vaikka oli kevätruista,
ei ollut yhtä hyvä juurakko. Mutta hukkis muutti kaiken. Ehkä 10 v jälkeen
sitten. 8. vuosi torjuntaa menossa.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 11.04.15 - klo:00:03
EI muutako rohkeesti vaan ss uusia kasveja ,kuten vaikka kuminaa ,niin voi vaikka se loimaan
kuivuus helpottaa ,on vastaavia kokemuksia jatkuvan ohran viljelyn jäljiltä. :P

Salo-Lohja-Perniö....ei Loimaa...sanoisinko dorka, no sanon. ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: nisu - 11.04.15 - klo:00:19
Jos hukkis ss ongelma ,niin sen parempi kumina ,joka vuosi saa agilia joka torjuu hukkiksen ja on
sen jälkeen puhdas. :)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 11.04.15 - klo:00:30
Jos hukkis ss ongelma ,niin sen parempi kumina ,joka vuosi saa agilia joka torjuu hukkiksen ja on
sen jälkeen puhdas. :)

Siis suurin osa on ollut puhdasta koko ajan, yksi lohko on jo kahtena vuotena tarkastettu ja se viimeinen, en ole uskaltanut muuta kuin ruiskuttaa. Grasp SC, Broadway ja Puma Extra eri kerroilla. En ole yhtään löytänyt, mutta se on vielä koodilla "runsas esiintymä".

Nyt sitten viherlannoitus, niittänen kuitenkin virnat varuilta. Vai pitäskö jotain Feniksiä tilata ?

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 11.04.15 - klo:01:10
EI muutako rohkeesti vaan ss uusia kasveja ,kuten vaikka kuminaa ,niin voi vaikka se loimaan
kuivuus helpottaa ,on vastaavia kokemuksia jatkuvan ohran viljelyn jäljiltä. :P

Salo-Lohja-Perniö....ei Loimaa...sanoisinko dorka, no sanon. ;D

Nooh. Tästä laulusta toiminta-alue:

https://www.youtube.com/watch?v=H0dpsB5lmk8
Siniristilippu liehuu Salossa.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 11.04.15 - klo:06:43
EI muutako rohkeesti vaan ss uusia kasveja ,kuten vaikka kuminaa ,niin voi vaikka se loimaan
kuivuus helpottaa ,on vastaavia kokemuksia jatkuvan ohran viljelyn jäljiltä. :P

Salo-Lohja-Perniö....ei Loimaa...sanoisinko dorka, no sanon. ;D

Nooh. Tästä laulusta toiminta-alue:

https://www.youtube.com/watch?v=H0dpsB5lmk8
Siniristilippu liehuu Salossa.

-SS-

Sama kaiku on Fordsonien.... ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 11.04.15 - klo:09:58
EI muutako rohkeesti vaan ss uusia kasveja ,kuten vaikka kuminaa ,niin voi vaikka se loimaan
kuivuus helpottaa ,on vastaavia kokemuksia jatkuvan ohran viljelyn jäljiltä. :P

Salo-Lohja-Perniö....ei Loimaa...sanoisinko dorka, no sanon. ;D

Nooh. Tästä laulusta toiminta-alue:

https://www.youtube.com/watch?v=H0dpsB5lmk8
Siniristilippu liehuu Salossa.

-SS-

Sama kaiku on Fordsonien.... ;D

Homo Sillanpään vanhempaa tuotantoa vissiin?  ::)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ijasja2 - 11.04.15 - klo:13:34
Okei. Osa lajittelun yhteydessä, osa kylvökoneen täytön yhteydessä ja osa sähköviskalla oraalle.

Kokeillaan mikä on se juttu.

Eilen pussitin valkoapilaa ohran sekaan. Ainoa pikkumiinus, minne tuon kylvää kun vesiheinää aiotulla alueella, jossakin muutama valvatti jotka piti tänä kesänä nitistää jne.
Ois tieten pitänyt hommata timotein siementä, ja sitä ohran sekaan. Ei ois näitä ongelmia...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: mx - 11.04.15 - klo:22:15
Olisko kellään myytäväksi hyvin itävää syysrypsiä tai syysrapsia "rehuksi" 700kg.
vastaukset yv:nä
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: 2620 - 12.04.15 - klo:07:47
Jos hukkis ss ongelma ,niin sen parempi kumina ,joka vuosi saa agilia joka torjuu hukkiksen ja on
sen jälkeen puhdas. :)

Agilin ja targan käyttö satovuosina on kielletty 2016 alkaen.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 12.04.15 - klo:08:27
Okei. Osa lajittelun yhteydessä, osa kylvökoneen täytön yhteydessä ja osa sähköviskalla oraalle.

Kokeillaan mikä on se juttu.

Eilen pussitin valkoapilaa ohran sekaan. Ainoa pikkumiinus, minne tuon kylvää kun vesiheinää aiotulla alueella, jossakin muutama valvatti jotka piti tänä kesänä nitistää jne.
Ois tieten pitänyt hommata timotein siementä, ja sitä ohran sekaan. Ei ois näitä ongelmia...

Minkäslainen syöttö sulla on?

Mulla on ämpäri jossa määrä X kg raiheinää, siitä syötän äyskärillä putkeen joka menee säkille. Kohtuu hyvin saa seossuhteen paikalleen kun tietää kauanko suursäkin kestää täyttyä. Pieni miinus on muovinen viemäriputki joka toimii täyttöputkena säkille, miinus tulee siitä että piensiemenet sähköistyy liukumäessään ja tarraavat säkkiin kiinni.

Jos tämä homma toimii niin satkun tienaaminen helpottuu entisestään.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: lypsyukko - 12.04.15 - klo:09:07
Okei. Osa lajittelun yhteydessä, osa kylvökoneen täytön yhteydessä ja osa sähköviskalla oraalle.

Kokeillaan mikä on se juttu.

Eilen pussitin valkoapilaa ohran sekaan. Ainoa pikkumiinus, minne tuon kylvää kun vesiheinää aiotulla alueella, jossakin muutama valvatti jotka piti tänä kesänä nitistää jne.
Ois tieten pitänyt hommata timotein siementä, ja sitä ohran sekaan. Ei ois näitä ongelmia...

Minkäslainen syöttö sulla on?

Mulla on ämpäri jossa määrä X kg raiheinää, siitä syötän äyskärillä putkeen joka menee säkille. Kohtuu hyvin saa seossuhteen paikalleen kun tietää kauanko suursäkin kestää täyttyä. Pieni miinus on muovinen viemäriputki joka toimii täyttöputkena säkille, miinus tulee siitä että piensiemenet sähköistyy liukumäessään ja tarraavat säkkiin kiinni.

Jos tämä homma toimii niin satkun tienaaminen helpottuu entisestään.


Mielenkiinnolla odottelen niitä sun puintikuvia , sitten ens syksyltä. Juola / paskaheinä luomusta märkään raiheinään ja Faari tykkää ::)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 12.04.15 - klo:09:52
Okei. Osa lajittelun yhteydessä, osa kylvökoneen täytön yhteydessä ja osa sähköviskalla oraalle.

Kokeillaan mikä on se juttu.

Eilen pussitin valkoapilaa ohran sekaan. Ainoa pikkumiinus, minne tuon kylvää kun vesiheinää aiotulla alueella, jossakin muutama valvatti jotka piti tänä kesänä nitistää jne.
Ois tieten pitänyt hommata timotein siementä, ja sitä ohran sekaan. Ei ois näitä ongelmia...

Minkäslainen syöttö sulla on?

Mulla on ämpäri jossa määrä X kg raiheinää, siitä syötän äyskärillä putkeen joka menee säkille. Kohtuu hyvin saa seossuhteen paikalleen kun tietää kauanko suursäkin kestää täyttyä. Pieni miinus on muovinen viemäriputki joka toimii täyttöputkena säkille, miinus tulee siitä että piensiemenet sähköistyy liukumäessään ja tarraavat säkkiin kiinni.

Jos tämä homma toimii niin satkun tienaaminen helpottuu entisestään.


Mielenkiinnolla odottelen niitä sun puintikuvia , sitten ens syksyltä. Juola / paskaheinä luomusta märkään raiheinään ja Faari tykkää ::)

Niin, alansa asiantuntijat suositteli 6kg/hehtaarille raita, mun mielestä aika paljon.

Agrin pikalaitumessa on 15% raiheinää ja sekin kasvaa aika toholla jos vaan raskii lannottaa. JOsko puolikas määrä tosta 6kilosta tai vielä vähempi?

Pakko kokeilla eri siemenmääriä ja kylvötapoja tolla railla, vuosi vuodelta sit ollaan viisaampia. Petrillä on varmaan kovalevyllä mielipide sopivasta siemenmäärästä ja kylvötavasta? Meillä myrkynkylväjillä on se ero että lannotetaan ja vastaavasti rikka-aineet kurittaa jonkun verran heinän alkua.

Valkoapila menee liian syvälle jos sen kylvää siemenvantaan kautta, joten sihen kokeilen huiskaa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Petri - 12.04.15 - klo:10:31
Itselläni taitaa laiskuus/koneiden puute estää tuon italialaisen sekoittamisen siementen joukko (tai ehkä pari ha kokeillaan), mutta englannin raiheinää on tilattu Simultan heinänsiemenlaatikkoon lisättäväksi. Tavoitteena on tietty vielä pystyä laiduntamaan tämä puinnin jälkeen, samalla syövät juolat + ei-toivotut aluskasvit. Parinkymmenen vuoden takainen norjalainen väitöstutkimus päätyi sekin tuohon englantilaiseen kompromissina riittävän vaan ei liian agressiviseen syyskasvuun
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: arzyboy - 12.04.15 - klo:11:05
Ei taida englantilainen olla sallittujen listalla?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: aveii - 12.04.15 - klo:13:15
Syksyllä sitte vertaillaan ja kehutaan omia kerääjiä, muulla ei niin väliä. Siihenhän tää touhu menee ;D Ite arvon vielä kylvömääriä, italianraita ja valkoapilaa on varastossa. Kylvö viska keulalla ja laahavannaskylvökone takana. Ja kokeilla tarvii eri kylvömääriä.
Viherlannotusnurmia oon kylväny viska keulalla ja äes takana jo aiemmin.   Italianrai ja rehuvirna + välillä jotain muuta seoksena. Ainakin raiheinä on lähteny ihan hyvin kasvuun noin.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: jupe - 12.04.15 - klo:14:02
Miksei englanninrai olisi sallittu?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Petri - 12.04.15 - klo:16:19
Ei taida englantilainen olla sallittujen listalla?
Hakuopas2015, sivu 82 (lihavointi minun tekemä)

Kerääjäkasvi voi olla italianraiheinä tai muu
nurmiheinä
, apila tai muu nurmipalkokasvi,
öljyretikka, muokkausretiisi tai muu ristikukkainen
öljykasvi tai näiden kasvien seos.

Petri
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 12.04.15 - klo:17:33
Edelleen mielenkiintoista olisi tietää, mikä olisi luohon rooli kerääjäkasvina, sehän olisi "muu nurmiheinä", syysyksivuotinen, keväällä kylvettynä jää pelkastaään oraaksi, ja mahdottoman hyvä itämään sinne pohjalle, kunhan ei syysvehnään sitä syksyllä kylvä !

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 12.04.15 - klo:18:48
Edelleen mielenkiintoista olisi tietää, mikä olisi luohon rooli kerääjäkasvina, sehän olisi "muu nurmiheinä", syysyksivuotinen, keväällä kylvettynä jää pelkastaään oraaksi, ja mahdottoman hyvä itämään sinne pohjalle, kunhan ei syysvehnään sitä syksyllä kylvä !

-SS-

Sulla on tosta luohosta tulossa taas yks neuroosi ravinneummetuksen ja kuivuuden lisäksi. ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 12.04.15 - klo:19:15
Edelleen mielenkiintoista olisi tietää, mikä olisi luohon rooli kerääjäkasvina, sehän olisi "muu nurmiheinä", syysyksivuotinen, keväällä kylvettynä jää pelkastaään oraaksi, ja mahdottoman hyvä itämään sinne pohjalle, kunhan ei syysvehnään sitä syksyllä kylvä !

-SS-

Sulla on tosta luohosta tulossa taas yks neuroosi ravinneummetuksen ja kuivuuden lisäksi. ;D

Mutta huomattavasti helpompi kuin jokin italianraiheinä puinnissa ! Huomattavasti parempi itämään pinnalla kuin timotti ! Sitä mina vaan tässsä haeskelen.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 12.04.15 - klo:19:16
Edelleen mielenkiintoista olisi tietää, mikä olisi luohon rooli kerääjäkasvina, sehän olisi "muu nurmiheinä", syysyksivuotinen, keväällä kylvettynä jää pelkastaään oraaksi, ja mahdottoman hyvä itämään sinne pohjalle, kunhan ei syysvehnään sitä syksyllä kylvä !

-SS-

Sulla on tosta luohosta tulossa taas yks neuroosi ravinneummetuksen ja kuivuuden lisäksi. ;D

Mutta huomattavasti helpompi kuin jokin italianraiheinä puinnissa ! Huomattavasti parempi itämään pinnalla kuin timotti ! Sitä mina vaan tässsä haeskelen.

-SS-

 :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Make - 12.04.15 - klo:19:58
Edelleen mielenkiintoista olisi tietää, mikä olisi luohon rooli kerääjäkasvina, sehän olisi "muu nurmiheinä", syysyksivuotinen, keväällä kylvettynä jää pelkastaään oraaksi, ja mahdottoman hyvä itämään sinne pohjalle, kunhan ei syysvehnään sitä syksyllä kylvä !

-SS-
Entäs juolavehnä sitten?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Maa-Anssi - 12.04.15 - klo:20:03

Entäs juolavehnä sitten?
[/quote]

 :) Muistaako kukaan vanhempi, kun kuulemma juolasta yritettiin rehukasvia josku suomeen?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 12.04.15 - klo:20:07
Edelleen mielenkiintoista olisi tietää, mikä olisi luohon rooli kerääjäkasvina, sehän olisi "muu nurmiheinä", syysyksivuotinen, keväällä kylvettynä jää pelkastaään oraaksi, ja mahdottoman hyvä itämään sinne pohjalle, kunhan ei syysvehnään sitä syksyllä kylvä !

-SS-
Entäs juolavehnä sitten?

Ei teille ole tuo luoho sitte oikeasti levinnyt, kun et ihan 100% osallistu ajatukseeni ?  Kuusjoelta Kiskon kautta sinne teille pain se etenee. Nauti siitä sitte.... Tuulisena päivänä riittää tosiaan pellon kulmaan säkki auki, levitysleveys siinä 100 m.

Luohosta ei ole mitään haittaa kevätkylvöisten kasvien viljelylle ! Syysviljat siitä kärsivät, se on syysyksivuotinen kasvi, joten kevätviljoilla se olisi oiva heinä kerääjäkasviksi, ei tee 1. vuonna mitään röyhyä, mutta on aivan paras  itämään ja halpa olisi siemenkin kun ottaisi sen jonnekin pussiin puiman perrsest.  Ja se on maisemakasvikin, saisko tukea siihenkin, kauniin punainen väri syyskesän ajan.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ijasja2 - 12.04.15 - klo:22:08
Okei. Osa lajittelun yhteydessä, osa kylvökoneen täytön yhteydessä ja osa sähköviskalla oraalle.

Kokeillaan mikä on se juttu.

Eilen pussitin valkoapilaa ohran sekaan. Ainoa pikkumiinus, minne tuon kylvää kun vesiheinää aiotulla alueella, jossakin muutama valvatti jotka piti tänä kesänä nitistää jne.
Ois tieten pitänyt hommata timotein siementä, ja sitä ohran sekaan. Ei ois näitä ongelmia...

Minkäslainen syöttö sulla on?

Mulla on ämpäri jossa määrä X kg raiheinää, siitä syötän äyskärillä putkeen joka menee säkille. Kohtuu hyvin saa seossuhteen paikalleen kun tietää kauanko suursäkin kestää täyttyä. Pieni miinus on muovinen viemäriputki joka toimii täyttöputkena säkille, miinus tulee siitä että piensiemenet sähköistyy liukumäessään ja tarraavat säkkiin kiinni.

Jos tämä homma toimii niin satkun tienaaminen helpottuu entisestään.

Perhana, pitkät rimpsut kirjoittelin mutta jonnekin ne katos...

Mullahan homma toimii niin, että melassiämpäriin valkoapilaa sopiva määrä, siitä pienemmällä kauhalla sopivasti valutellen ruuvin täyttösuppiloon, joka peittaimen alla ja vie siemenet säkkiin. Suursäkki vaakan päällä kokoajan, joten näkee mitä säkissä on ja toisaalta näkee valkoapilan siinä omissa kätösissä, säätö sitten mutulla sekaan. Eli ihan erityyppinen ratkaisu kuin sulla ;D ;D

Mietinnässä tuo Englannin raiheinä vesiheinän torjuntaa vaativille lohkoille, oiskohan 3kg/ha sopiva määrä turve/multamaalle, jossa kasvaa kaikki vihreä hullun lailla? Normaalisti kylvökoneella heinänsiemenlaatikosta kylväen. Italialaista sitten 1-2 kg/ha, jos siihen päätyy. 
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: klapikasa - 12.04.15 - klo:22:19

Entäs juolavehnä sitten?

 :) Muistaako kukaan vanhempi, kun kuulemma juolasta yritettiin rehukasvia josku suomeen?
[/quote]

Olen kuulut että on tutkittu juolan terveys vaikuteisia ominaisuuksia. Ei kai löytynyt mitään kun ei ole puhuttu siitä sen enempää
Muistan että naapurikartanolla on puitu juolavehnää ihan siemeneksi ja menikö se hollantiin?

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Make - 12.04.15 - klo:22:34

Ei teille ole tuo luoho sitte oikeasti levinnyt, kun et ihan 100% osallistu ajatukseeni ?  Kuusjoelta Kiskon kautta sinne teille pain se etenee. Nauti siitä sitte.... Tuulisena päivänä riittää tosiaan pellon kulmaan säkki auki, levitysleveys siinä 100 m.

Luohosta ei ole mitään haittaa kevätkylvöisten kasvien viljelylle ! Syysviljat siitä kärsivät, se on syysyksivuotinen kasvi, joten kevätviljoilla se olisi oiva heinä kerääjäkasviksi, ei tee 1. vuonna mitään röyhyä, mutta on aivan paras  itämään ja halpa olisi siemenkin kun ottaisi sen jonnekin pussiin puiman perrsest.  Ja se on maisemakasvikin, saisko tukea siihenkin, kauniin punainen väri syyskesän ajan.

-SS-

On luohoa näkynyt jos on pitkään samalla lohkolla viljelty syysviljoja. Yleensä täällä viljellään syysvehnää sillointällöin juurikkaan välikasvina ja luoho ei pääse ongelmaksi.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Ärrpää - 12.04.15 - klo:22:36

Entäs juolavehnä sitten?

 :) Muistaako kukaan vanhempi, kun kuulemma juolasta yritettiin rehukasvia josku suomeen?
[/quote]

 Joskus seitekytäluvulla ehkä ollut tuommoista mielessä, monta muutakin tainnu jäädä historian hämärään. Vanhenee nopeasti eikä kestä montaa niittoa kesässä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: JösseJänis - 13.04.15 - klo:15:38

Entäs juolavehnä sitten?

 :) Muistaako kukaan vanhempi, kun kuulemma juolasta yritettiin rehukasvia josku suomeen?

 Joskus seitekytäluvulla ehkä ollut tuommoista mielessä, monta muutakin tainnu jäädä historian hämärään. Vanhenee nopeasti eikä kestä montaa niittoa kesässä.
[/quote]

Ei sitä juuri Suomessa ole kuin katseella seurattu, mutta Ruotsissa oli joskus vakavia aikeita. Viljelytekniikoita hiottiin ja jotain jalostustakin oli ilmassa, mutta siihen se kaatui, että ei kestä niittoa. Kestää kyllä hengissä, mutta ei tuota niiton jälkeen satoa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: arzyboy - 13.04.15 - klo:16:17
Ei taida englantilainen olla sallittujen listalla?
Hakuopas2015, sivu 82 (lihavointi minun tekemä)

Kerääjäkasvi voi olla italianraiheinä tai muu
nurmiheinä
, apila tai muu nurmipalkokasvi,
öljyretikka, muokkausretiisi tai muu ristikukkainen
öljykasvi tai näiden kasvien seos.

Petri
Heh... mulla olis ruokohelven siementäkin vielä ::)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 14.04.15 - klo:19:33
Onks joku lukenut tuon oppaan. Jos on, niin:

Pitääkö noita kerääjäkasveja olla jokaisella hehtaarilla? Siis jos viljelee kevätkylvöisiä kaikella alalla.. vai saako sen määrän päättää ihan itse.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 14.04.15 - klo:19:45
Onks joku lukenut tuon oppaan. Jos on, niin:

Pitääkö noita kerääjäkasveja olla jokaisella hehtaarilla? Siis jos viljelee kevätkylvöisiä kaikella alalla.. vai saako sen määrän päättää ihan itse.

No ei todellakaan tarvitse. Hintaa saa vaan kuitenkin kerääjäkasvialasta, jota viljellään ehtojen määrittelemän muotovaatimusten mukaisesti. Toimenpidettä ei tarvitse toteuttaa hehtaarillakaan, mutta korvausmäärä jää sitten uniin ja haaveisiin.

Eli esimerkiksi kerääjäkasvi, jonka elokuun alussa kylvää muokattuun maahan, siitä ei saa kerääjäkasvikorvausta, vaikka se olisikin kerääjäkasvi, mahdollisesti paremminkin keräävä kuin rikkaruohoinen pahnan alle jäävä juuriheinä. Toisaalta, kerääjäkasviksi voisi ajatella ruista ja tuurilla sitten ottaa seuraavana kesänä sato. Saahan siittä talvipeitteisyydenkin. Mutta rukiistakaan ei saane kerääjäkasvitukea, viljanviljelytaloudessa.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 14.04.15 - klo:20:31
Joo... ehdinkin jo selvittää asian muualta. Osalle alasta siis  :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Tupajumi - 14.04.15 - klo:22:41
Mitäs jos tekis sillain, että vln tai lhp -pellolle suorakylvää 15.8 mennessä kerääjäkasvin, saaks sille kerääjäkasvituen?
 ;D ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 14.04.15 - klo:22:45
Mitäs jos tekis sillain, että vln tai lhp -pellolle suorakylvää 15.8 mennessä kerääjäkasvin, saaks sille kerääjäkasvituen?
 ;D ;D

Totta kai. Sekä säiliksille homma käy hyvin, siemenseoksen mukaan
valitaan kerääjäkasvi vakuustodistukseen tikkaa heittämällä

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ja101 - 15.04.15 - klo:07:05
Missä kohtaa on maininta tuosta asiasta, jos kylvän noita kerääjäkasveja esim. rikkaruuttailun jälkeen ja 14.8 totean, että tätä on turha yrittää tarkastajalle tarjota niin miten se maksatus perutaan? Eikö se näin ollut, että ennen mahdollista tarkastuksesta ilmoitusta kun makstuksen peruu niin silloin ei pitäisi tulla ongelmia?

Sama juttu toisen asian kanssa. Jos nyt kylvän kerääjää kaikille lohkoille ja syksyllä ajatus olisikin tehdä syysviljaa niin, jos peruu maksatuksen niin onnistuuko kylvö silloin ennen 1.10?

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 15.04.15 - klo:07:21
Missä kohtaa on maininta tuosta asiasta, jos kylvän noita kerääjäkasveja esim. rikkaruuttailun jälkeen ja 14.8 totean, että tätä on turha yrittää tarkastajalle tarjota niin miten se maksatus perutaan? Eikö se näin ollut, että ennen mahdollista tarkastuksesta ilmoitusta kun makstuksen peruu niin silloin ei pitäisi tulla ongelmia?

Sama juttu toisen asian kanssa. Jos nyt kylvän kerääjää kaikille lohkoille ja syksyllä ajatus olisikin tehdä syysviljaa niin, jos peruu maksatuksen niin onnistuuko kylvö silloin ennen 1.10?

Tossa allaolevassa se mainitaan. Mua ainakin arveluuttaa toi kasvuunlähtö, jos ne siemenet pitää huiskia sinne olkien joukkoon, muokkaamattomaan sänkeen.  ::)

Tässä Ripcordilta toisaalta lainattu teksti.
Lainaus
Kerääjäkasvit:
Kerääjäkasvi on kylvettävä viimeistään 15.8. Kerääjäkasvilla
tarkoitetaan kasvustoa, joka käyttää yksivuotisen
varsinaisen viljelykasvin jälkeen maahan jääviä
ja viljelykasvin tähteistä tai maasta vapautuvia ravinteita
ja suojaa maata lisäämällä kasvipeitteisyyttä viljelykasvin
sadonkorjuun jälkeen. Kerääjäkasvi voi olla
italianraiheinä tai muu heinä, apila, muu nurmipalkokasvi,
öljyretikka, muokkausretiisi tai muu ristikukkainen
öljykasvi tai näiden seos. Viljaa voidaan
kylvää kerääjäkasviksi vain lohkolle, jossa on samana
vuonna viljelty varhaisperunaa tai varhaisvihanneksia.
Jos kerääjäkasvi kylvetään muulloin kuin viljelykasvin
kylvön yhteydessä, kasvulohkoa ei saa muokata
.
Kerääjäkasvin siemeniä on kylvettävä tasaisesti koko
kasvulohkolle siten, että tavoitteena on peittävä
kasvusto.
Kerääjäkasvin avulla ei saa perustaa monivuotista
nurmea, viherlannoitusnurmea tai seuraavan
vuoden viljelykasvia. Kerääjäkasvia on viljeltävä joko
samanaikaisesti viljelykasvin kanssa tai se on kylvettävä
viljelykasvin sadonkorjuun jälkeen
. Kerääjäkasvi
voidaan kylvää viljelykasvin aluskasviksi kylvön yhteydessä
tai viimeistään viljan orasvaiheessa. Kerääjäkasvi
voidaan kylvää myös viljelykasvin korjuun jälkeen
tai hieman ennen korjuuta.
Kerääjäkasvia ei saa
lannoittaa. Kasvuston voi muokata tai kyntää aikaisintaan
1.10. Kasvuston voi päättää kasvinsuojeluaineilla
aikaisintaan 15.9.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ja101 - 15.04.15 - klo:07:40
Missä kohtaa on maininta tuosta asiasta, jos kylvän noita kerääjäkasveja esim. rikkaruuttailun jälkeen ja 14.8 totean, että tätä on turha yrittää tarkastajalle tarjota niin miten se maksatus perutaan? Eikö se näin ollut, että ennen mahdollista tarkastuksesta ilmoitusta kun makstuksen peruu niin silloin ei pitäisi tulla ongelmia?

Sama juttu toisen asian kanssa. Jos nyt kylvän kerääjää kaikille lohkoille ja syksyllä ajatus olisikin tehdä syysviljaa niin, jos peruu maksatuksen niin onnistuuko kylvö silloin ennen 1.10?

Tossa allaolevassa se mainitaan. Mua ainakin arveluuttaa toi kasvuunlähtö, jos ne siemenet pitää huiskia sinne olkien joukkoon, muokkaamattomaan sänkeen.  ::)

Tässä Ripcordilta toisaalta lainattu teksti.
Lainaus
Kerääjäkasvit:
Kerääjäkasvi on kylvettävä viimeistään 15.8. Kerääjäkasvilla
tarkoitetaan kasvustoa, joka käyttää yksivuotisen
varsinaisen viljelykasvin jälkeen maahan jääviä
ja viljelykasvin tähteistä tai maasta vapautuvia ravinteita
ja suojaa maata lisäämällä kasvipeitteisyyttä viljelykasvin
sadonkorjuun jälkeen. Kerääjäkasvi voi olla
italianraiheinä tai muu heinä, apila, muu nurmipalkokasvi,
öljyretikka, muokkausretiisi tai muu ristikukkainen
öljykasvi tai näiden seos. Viljaa voidaan
kylvää kerääjäkasviksi vain lohkolle, jossa on samana
vuonna viljelty varhaisperunaa tai varhaisvihanneksia.
Jos kerääjäkasvi kylvetään muulloin kuin viljelykasvin
kylvön yhteydessä, kasvulohkoa ei saa muokata
.
Kerääjäkasvin siemeniä on kylvettävä tasaisesti koko
kasvulohkolle siten, että tavoitteena on peittävä
kasvusto.
Kerääjäkasvin avulla ei saa perustaa monivuotista
nurmea, viherlannoitusnurmea tai seuraavan
vuoden viljelykasvia. Kerääjäkasvia on viljeltävä joko
samanaikaisesti viljelykasvin kanssa tai se on kylvettävä
viljelykasvin sadonkorjuun jälkeen
. Kerääjäkasvi
voidaan kylvää viljelykasvin aluskasviksi kylvön yhteydessä
tai viimeistään viljan orasvaiheessa. Kerääjäkasvi
voidaan kylvää myös viljelykasvin korjuun jälkeen
tai hieman ennen korjuuta.
Kerääjäkasvia ei saa
lannoittaa. Kasvuston voi muokata tai kyntää aikaisintaan
1.10. Kasvuston voi päättää kasvinsuojeluaineilla
aikaisintaan 15.9.

Ööö, niin missä kohtaa tossa puhutaan maksatuksen peruutuksesta? Tarkoitin tuolla kylvöllä siis sitä syysviljan kylvöä. Omat hermot ei ainakaan riitä odotella sinne lokakuun ensimmäiselle päivälle, eikä välttämättä ne syksyiset sateetkaan odota.

Esimerkiksi kylvän kerääjän ennen juhannusta rikkatorjuntojen jälkeen. Totean syyskuun alussa, että ilmat ja aikataulu olisi suotuisa esim. syysvehnän kylvöön, niin voinko maksatuksen kerääjän osalta peruuttaa ja muokata pellon ja kylvää syysvehnän ennen 1.10?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Pasi - 15.04.15 - klo:10:52
Minulle on jostain tullut semmoinen käsitys, että riittävän tasaisesta ja tiheästä kerääjäkasvustosta ja perseelleen menneen kasvuston tai ylipäätään kerääjäkasvituen perumisesta on tulossa ohjeet.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ja101 - 15.04.15 - klo:11:11
Minulle on jostain tullut semmoinen käsitys, että riittävän tasaisesta ja tiheästä kerääjäkasvustosta ja perseelleen menneen kasvuston tai ylipäätään kerääjäkasvituen perumisesta on tulossa ohjeet.
Tämähän kuulostaa hyvältä. Saisivat vain tulla pikapuoliin.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: talkkari - 15.04.15 - klo:11:27
Minulle on jostain tullut semmoinen käsitys, että riittävän tasaisesta ja tiheästä kerääjäkasvustosta ja perseelleen menneen kasvuston tai ylipäätään kerääjäkasvituen perumisesta on tulossa ohjeet.
Tämähän kuulostaa hyvältä. Saisivat vain tulla pikapuoliin.

Pian kauppiaiden raiheinänsiemenvarastot räjähtävät ellei tietoa ala tulla.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 15.04.15 - klo:12:50
Missä kohtaa on maininta tuosta asiasta, jos kylvän noita kerääjäkasveja esim. rikkaruuttailun jälkeen ja 14.8 totean, että tätä on turha yrittää tarkastajalle tarjota niin miten se maksatus perutaan? Eikö se näin ollut, että ennen mahdollista tarkastuksesta ilmoitusta kun makstuksen peruu niin silloin ei pitäisi tulla ongelmia?

Sama juttu toisen asian kanssa. Jos nyt kylvän kerääjää kaikille lohkoille ja syksyllä ajatus olisikin tehdä syysviljaa niin, jos peruu maksatuksen niin onnistuuko kylvö silloin ennen 1.10?

Tossa allaolevassa se mainitaan. Mua ainakin arveluuttaa toi kasvuunlähtö, jos ne siemenet pitää huiskia sinne olkien joukkoon, muokkaamattomaan sänkeen.  ::)

Tässä Ripcordilta toisaalta lainattu teksti.
Lainaus
Kerääjäkasvit:
Kerääjäkasvi on kylvettävä viimeistään 15.8. Kerääjäkasvilla
tarkoitetaan kasvustoa, joka käyttää yksivuotisen
varsinaisen viljelykasvin jälkeen maahan jääviä
ja viljelykasvin tähteistä tai maasta vapautuvia ravinteita
ja suojaa maata lisäämällä kasvipeitteisyyttä viljelykasvin
sadonkorjuun jälkeen. Kerääjäkasvi voi olla
italianraiheinä tai muu heinä, apila, muu nurmipalkokasvi,
öljyretikka, muokkausretiisi tai muu ristikukkainen
öljykasvi tai näiden seos. Viljaa voidaan
kylvää kerääjäkasviksi vain lohkolle, jossa on samana
vuonna viljelty varhaisperunaa tai varhaisvihanneksia.
Jos kerääjäkasvi kylvetään muulloin kuin viljelykasvin
kylvön yhteydessä, kasvulohkoa ei saa muokata
.
Kerääjäkasvin siemeniä on kylvettävä tasaisesti koko
kasvulohkolle siten, että tavoitteena on peittävä
kasvusto.
Kerääjäkasvin avulla ei saa perustaa monivuotista
nurmea, viherlannoitusnurmea tai seuraavan
vuoden viljelykasvia. Kerääjäkasvia on viljeltävä joko
samanaikaisesti viljelykasvin kanssa tai se on kylvettävä
viljelykasvin sadonkorjuun jälkeen
. Kerääjäkasvi
voidaan kylvää viljelykasvin aluskasviksi kylvön yhteydessä
tai viimeistään viljan orasvaiheessa. Kerääjäkasvi
voidaan kylvää myös viljelykasvin korjuun jälkeen
tai hieman ennen korjuuta.
Kerääjäkasvia ei saa
lannoittaa. Kasvuston voi muokata tai kyntää aikaisintaan
1.10. Kasvuston voi päättää kasvinsuojeluaineilla
aikaisintaan 15.9.

Ööö, niin missä kohtaa tossa puhutaan maksatuksen peruutuksesta? Tarkoitin tuolla kylvöllä siis sitä syysviljan kylvöä. Omat hermot ei ainakaan riitä odotella sinne lokakuun ensimmäiselle päivälle, eikä välttämättä ne syksyiset sateetkaan odota.

Esimerkiksi kylvän kerääjän ennen juhannusta rikkatorjuntojen jälkeen. Totean syyskuun alussa, että ilmat ja aikataulu olisi suotuisa esim. syysvehnän kylvöön, niin voinko maksatuksen kerääjän osalta peruuttaa ja muokata pellon ja kylvää syysvehnän ennen 1.10?

Siis sinähän ilmoitat syksylä kerääjäkasvi alan. Nyt vain ruksitaan mitä halutaan esim. multaus ja kerääjä/aluskasvi. Näille ilmoitetaan sitten syksyllä pinta-alat ja sen mukaan maksatus. Vältämättä ei tarvii yhtenäkään vuonna nostaa näistä tukia.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Petri - 15.04.15 - klo:13:10
Mitäs jos tekis sillain, että vln tai lhp -pellolle suorakylvää 15.8 mennessä kerääjäkasvin, saaks sille kerääjäkasvituen?
 ;D ;D

Totta kai. Sekä säiliksille homma käy hyvin, siemenseoksen mukaan
valitaan kerääjäkasvi vakuustodistukseen tikkaa heittämällä

-SS-
Piti olla yksivuotinen se viljelykasvi. Ei saa tukea nurmenlopetuskuvioissa...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: 2620 - 15.04.15 - klo:13:33
Siis sinähän ilmoitat syksylä kerääjäkasvi alan. Nyt vain ruksitaan mitä halutaan esim. multaus ja kerääjä/aluskasvi. Näille ilmoitetaan sitten syksyllä pinta-alat ja sen mukaan maksatus. Vältämättä ei tarvii yhtenäkään vuonna nostaa näistä tukia.

Kerääjäkasvi ilmoitetaan keväällä. Kasvipeitteisyys ja multaus? syksyllä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 15.04.15 - klo:14:09
Siis sinähän ilmoitat syksylä kerääjäkasvi alan. Nyt vain ruksitaan mitä halutaan esim. multaus ja kerääjä/aluskasvi. Näille ilmoitetaan sitten syksyllä pinta-alat ja sen mukaan maksatus. Vältämättä ei tarvii yhtenäkään vuonna nostaa näistä tukia.

Kerääjäkasvi ilmoitetaan keväällä. Kasvipeitteisyys ja multaus? syksyllä.

No sitten sen voi perua syksyllä. Tätähän on nyt kato yksinkertaistettu.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ja101 - 16.04.15 - klo:07:25
Niin mut miten se perutaan? Entä pitääköhän johonkin ilmoittaa mikä päivä se kerääjä kylvetään? Jos ilmoitan, että 14.8 kylvetään, vaikka oikeasti kylvö tehtäisiinkin ennen juhannusta. Heinäkuussa tarkastaja tulee pellolle ja toteaa, että kerääjäkasvia on, mutta ei pitäisi olla vielä? Mikä on sanktio? Päivämäärä siksi tuonne 14.8, että sillä kerääjällä on mahdollisimman paljon aikaa kasvaa johonkin.

JOS NÄITÄ PALSTOJA NYT JOKIN PÄÄTTÄVÄSSÄ ASEMASSA OLEVA LUKEE NIIN SIIRTÄKÄÄ SE KERÄÄJÄKASVIALAN ILMOITUSVELVOLLISUUS SYKSYYN NIIN TULEE MONESTA ASIASTA HELPOMPAA NIIN MEILLE VILJELIJÖILLE KUIN TEILLEKKIN.

Olisi vaan helppoa, kun voisi suorittaa kokeiluja ja tutkia mikä toimii ja mikä ei. Ja ilmoittaa sitten syksyllä lohkot joissa kerääjänkasvi on onnistunut. Kokeiluja kun ei kannata aloittaa pienissä erissä vaan se on otettava nyt kaikki tänä vuonna, koska ensi vuonna ei varmasti ole satasta jaossa ja itseä ei muutama kymppi pelaamisesta kiinnosta.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 16.04.15 - klo:08:50
Niin mut miten se perutaan? Entä pitääköhän johonkin ilmoittaa mikä päivä se kerääjä kylvetään? Jos ilmoitan, että 14.8 kylvetään, vaikka oikeasti kylvö tehtäisiinkin ennen juhannusta. Heinäkuussa tarkastaja tulee pellolle ja toteaa, että kerääjäkasvia on, mutta ei pitäisi olla vielä? Mikä on sanktio? Päivämäärä siksi tuonne 14.8, että sillä kerääjällä on mahdollisimman paljon aikaa kasvaa johonkin.

JOS NÄITÄ PALSTOJA NYT JOKIN PÄÄTTÄVÄSSÄ ASEMASSA OLEVA LUKEE NIIN SIIRTÄKÄÄ SE KERÄÄJÄKASVIALAN ILMOITUSVELVOLLISUUS SYKSYYN NIIN TULEE MONESTA ASIASTA HELPOMPAA NIIN MEILLE VILJELIJÖILLE KUIN TEILLEKKIN.

Olisi vaan helppoa, kun voisi suorittaa kokeiluja ja tutkia mikä toimii ja mikä ei. Ja ilmoittaa sitten syksyllä lohkot joissa kerääjänkasvi on onnistunut. Kokeiluja kun ei kannata aloittaa pienissä erissä vaan se on otettava nyt kaikki tänä vuonna, koska ensi vuonna ei varmasti ole satasta jaossa ja itseä ei muutama kymppi pelaamisesta kiinnosta.

Miksi perumaan, jos on saanut aikaiseksi tehdä sen toimenpiteen ? Kai sitä nyt pitää olla seuraavankin vuoden suunnitelma jonkin näköisenä mielessä, että lohkon sietää pitää koskemattomana 1.10. asti ?

Tuet edellä toimien tuo kyllä onnistuu, kun päättää reilusti kevään suunnitelmassa, mitä tekee ja sitten tekee sen, mistä korvauksen saakin. Kirjaa kerääjäkasvi-toimenpiteen tehdyksi, silloin kun se on tehty, ei ole mitään ongelmaa. Kylvettävät kasvit voi perua kylvöalamuutokseen mennessä. Ei luulis olevan vaikeaa kesäkuunlopussa jo varmemmin tietää, mitä siinä pellossa kasvaa ? Miten se muutenkaan voisi olla ? Silloin se ongelma tulee, jos kehittää jonkin "tukitarinan" dokumentaatioon, irralleen todellisuudesta. Italian raiheinää, muita heiniä, timoteita, ihan mitävaan, reilu aikaikkuna keväästä elokuun 15:een, aina sen verran sadekausia on, tietysti riski on, että aikaisin kylvämällä onnistuu LIIAN HYVIN. Siksi juurikin siitä toimenpiteestä maksetaan aivan törkysuopeasti, että ottaa riskin siitä, että olisikin ollut hyvät rukiinkylvöilmat, mut ei sitten pääsekään kylvöille ennen 1.10. Tai ottaa riskin, että kasvaa hiukka liian hyvin ja joutuu hiukan valppaampana olemaan puiman ohjaimissa.

Olen itse ollut koko ajan sitä mieltä, että miksi kitistä ja venkoilla toimenpiteiden suorituksen kanssa. Sen pitääkin olla homma, johon varta vasten ryhdytään. Kylvää sen suojaviljanurmen aluskasviksi ja piste. Käyttää sen satasen siemeneen, vaikka 30 kg raiheinää ja 10 kg valkoapilaa, kyllä kasvaa. Vempulat ja ahneet venkoilkoot ja näennäiskerätkööt ja riidelkööt valvonnan kanssa, tienaamishalussaan. Muut kylvävät sen toimenpiteen niin kuin se  kylvettäisiin nurmen perustaminen mielessä. Suomessa kuitenkin uudistetaan jopa satojatuhansia hehtaareja heinänurmia suojaviljaan, ONNISTUNEESTI. Miksei se sama onnistuisi kerääjäkasvitoimenpiteessä, jos ei aivan käsi ole ? Jos sitten taas on aivan käsi, onko sitä rastia pakko tunkea hakemukseen sitten ? Pitäisikö Mavin tulla ne rait kylvämään sinne viljelijän peltoon ?

Ainakin Agrimarketeissa on Italian raiheinää kovastikin, lavakaupalla. Eilen vielä. Apiloita ja nurmiseoksia
löytyy nettikaupastakin. Lataa paalut tiskiin, niin raiheinäsuursäkit tulevat pihaan hetikohta. Ei ihan heti lopu kesken. Jos pelkää, että toimenpiteellä ei pääse rikastumaan, ei pidä valita sitä ! Joku muu piruparka sen rahan ottaa ja kiittää.

Savenmaalta tulee kylvöviskat 300€ ja käsiviskat 140€, parin päivän päästä tulee Matkahuoltoon. Nettikoneessa on heinälaatikoilla varustettuja kylvölannoittimia, jos ei nyt muutamallasadalla halua päästä. 1970-luvun Juko - kylvölannoittimen nastasyötöllä ja vaihtorattaalla pääsee viljalaatikostakin vaikka 2 kg/ha veitsenterävän tarkasti. Keskihinta muutamasata tuolla koneliikkeiden tarhoilla. Ajaa kahteen kertaan ne kylvöpellot, heinällä sen toisen. Siitähän tässä maksetaan.

Mutta muistutan, satanen KAIKKIA ympäristökorvausrahoja per hehtaari, edelleenkin. Ei niillä kuuhun mennä. Pientiloilla. Joskus vaan pitää ymmärtää heittää kortit pöytään ja lopettaa ajoissa.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Tupajumi - 16.04.15 - klo:09:57
Kyllä moni tulee ekan vuoden jälkeen pettymään, ja ss on ihan oikeassa, moni vielä tässä vaiheessa kuvittelee, että tämä se vasta rahasampo onkin.  Sitä paitsi ei oikein tajuta sitä, että nämä kerääjätkin käyttää sitä apulantaa ravinnokseen ja tämä pudottaa viljojen satoja...ihan varmasti.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Petri - 16.04.15 - klo:10:32
Kyllä moni tulee ekan vuoden jälkeen pettymään, ja ss on ihan oikeassa, moni vielä tässä vaiheessa kuvittelee, että tämä se vasta rahasampo onkin.  Sitä paitsi ei oikein tajuta sitä, että nämä kerääjätkin käyttää sitä apulantaa ravinnokseen ja tämä pudottaa viljojen satoja...ihan varmasti.
Ei se suojaviljaan nurmen perustaminen (jolla tämä on siis toimenpiteenä täysin verrattava) mitään rakettitiedettä ole. Jotkut ovat jopa tämän viljelytekniikan kanssa harjoitelleet ennen näitä korvauksiakin. Pitkälle on mennyt erikoistuminen ja poisoppiminen, jos nurmenkylvö vilja-Suomessa aiheuttaa pahempaa rykimistä kuin viljanviljely Sallassa.

Petri
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: brotofobia - 16.04.15 - klo:10:39
Kyllä moni tulee ekan vuoden jälkeen pettymään, ja ss on ihan oikeassa, moni vielä tässä vaiheessa kuvittelee, että tämä se vasta rahasampo onkin.  Sitä paitsi ei oikein tajuta sitä, että nämä kerääjätkin käyttää sitä apulantaa ravinnokseen ja tämä pudottaa viljojen satoja...ihan varmasti.
Ei se suojaviljaan nurmen perustaminen (jolla tämä on siis toimenpiteenä täysin verrattava) mitään rakettitiedettä ole. Jotkut ovat jopa tämän viljelytekniikan kanssa harjoitelleet ennen näitä korvauksiakin. Pitkälle on mennyt erikoistuminen ja poisoppiminen, jos nurmenkylvö vilja-Suomessa aiheuttaa pahempaa rykimistä kuin viljanviljely Sallassa.

Petri

Saattaa kuitenkin olla hiukan haastavaa saada nurmea aikaa, jos ruiskutusten jälkeen kuivaan pintaan jollain viskalla huiskitaan...niinkun monen suunnitelma on ollut.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: taisker - 16.04.15 - klo:11:02
niin jos ei onnistu toi viska levitys apulannan seassa niin voiko se sakko olla muka isompi ku saatava tuki en usko ja turha sanoo että tee kunnolla jos teet koska tässä tyylissä kulut on tasan 0 kun siemenki on ilmasta
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 16.04.15 - klo:11:46
Kyllä moni tulee ekan vuoden jälkeen pettymään, ja ss on ihan oikeassa, moni vielä tässä vaiheessa kuvittelee, että tämä se vasta rahasampo onkin.  Sitä paitsi ei oikein tajuta sitä, että nämä kerääjätkin käyttää sitä apulantaa ravinnokseen ja tämä pudottaa viljojen satoja...ihan varmasti.
Ei se suojaviljaan nurmen perustaminen (jolla tämä on siis toimenpiteenä täysin verrattava) mitään rakettitiedettä ole. Jotkut ovat jopa tämän viljelytekniikan kanssa harjoitelleet ennen näitä korvauksiakin. Pitkälle on mennyt erikoistuminen ja poisoppiminen, jos nurmenkylvö vilja-Suomessa aiheuttaa pahempaa rykimistä kuin viljanviljely Sallassa.

Petri

Tässä on vaan se, että Etelä-Suomen valveutuneemmat viljelijät käyttävät esimerkiksi Broadway® + Mustang Forte® - viljelyohjelmaa, siinä ei pysy raiheinä eikä apilat elossa, ei sitten millään. Eli menee pitkälle korsiintumisvaiheeseen kun saapi kylvää, ja maavaikutus saattaa olla melkoinen siltikin.

Tai hukkakaurasaastunnan takia jotain Tooler Heavya, ja Axialia erillisenä myöhäisenä ruiskutuksena ei toimi heinillä ei apiloilla.

Siksi tuo suojaviljamenetelmä tuntuu niin vastenmieliseltä monista, jotka ovat jalostaneet mutanttirikkakasveja vuosien ajan sinne peltoon: pitäisikö jollain 15 grammalla Expressiä ja lorauksella MCPA:ta muka pärjätä niiden katajankokoisten kevytmuokkaus-saunakukkahirviöiden kanssa, ettei vaan pikku heinän-oras ottaisi siipeensä ? No ei tod.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 16.04.15 - klo:12:24
Taas huomataan, että kynnetyt pellot ja TOS-siemen tuottavat etua. Voi kylvää normaaliin aikaan ja sitten ruiskia PELKKÄÄ Expressiä kesäkuun ekalla viikolla  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 16.04.15 - klo:12:28
Mää kyl kiskasen Axialia vaikka on kerääjänä italoraita. Onko jollakin kokemusta et kuinka paljon hukkisaineet kurittaa heinäksiä? Broadway asia erikseen...

Sekatorissakin huomautus suojaviljasta, silti kokeilen.

Ccc:n käyttö ohrallekin pitäs koittaa...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 16.04.15 - klo:12:32
Jos tekisi lehtipuhaltimesta pneuman. Eli kaatais rait sinne säkkiin ja pistäis puhaltimen imemään sieltä  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: supersammakko - 16.04.15 - klo:12:37
Jos tekisi lehtipuhaltimesta pneuman. Eli kaatais rait sinne säkkiin ja pistäis puhaltimen imemään sieltä  ;D
mä kyllä tiedän mitä säkkejä lehtipuhaltimella imet...  ::)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 16.04.15 - klo:12:39
Jos tekisi lehtipuhaltimesta pneuman. Eli kaatais rait sinne säkkiin ja pistäis puhaltimen imemään sieltä  ;D
mä kyllä tiedän mitä säkkejä lehtipuhaltimella imet...  ::)

Tai tekis traktorin pakoputkeen pakokaasukäyttöisen siemenroiskijan vanhasta turbosta
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Petri - 16.04.15 - klo:12:52
Kyllä moni tulee ekan vuoden jälkeen pettymään, ja ss on ihan oikeassa, moni vielä tässä vaiheessa kuvittelee, että tämä se vasta rahasampo onkin.  Sitä paitsi ei oikein tajuta sitä, että nämä kerääjätkin käyttää sitä apulantaa ravinnokseen ja tämä pudottaa viljojen satoja...ihan varmasti.
Ei se suojaviljaan nurmen perustaminen (jolla tämä on siis toimenpiteenä täysin verrattava) mitään rakettitiedettä ole. Jotkut ovat jopa tämän viljelytekniikan kanssa harjoitelleet ennen näitä korvauksiakin. Pitkälle on mennyt erikoistuminen ja poisoppiminen, jos nurmenkylvö vilja-Suomessa aiheuttaa pahempaa rykimistä kuin viljanviljely Sallassa.

Petri

Tässä on vaan se, että Etelä-Suomen valveutuneemmat viljelijät käyttävät esimerkiksi Broadway® + Mustang Forte® - viljelyohjelmaa, siinä ei pysy raiheinä eikä apilat elossa, ei sitten millään. Eli menee pitkälle korsiintumisvaiheeseen kun saapi kylvää, ja maavaikutus saattaa olla melkoinen siltikin.

Tai hukkakaurasaastunnan takia jotain Tooler Heavya, ja Axialia erillisenä myöhäisenä ruiskutuksena ei toimi heinillä ei apiloilla.

Siksi tuo suojaviljamenetelmä tuntuu niin vastenmieliseltä monista, jotka ovat jalostaneet mutanttirikkakasveja vuosien ajan sinne peltoon: pitäisikö jollain 15 grammalla Expressiä ja lorauksella MCPA:ta muka pärjätä niiden katajankokoisten kevytmuokkaus-saunakukkahirviöiden kanssa, ettei vaan pikku heinän-oras ottaisi siipeensä ? No ei tod.

-SS-
Tunnustan, että Tosi Viljanviljely on itselleni hieman vierasta, kun olen oppinut vain tätä helppoa luomuviljelyä. Vähän kun se savolaisen kaverini maalaisjärki: sillä selvitään tilanteista, joihin kaupunkilaisjärjellä ei edes joudu.

Petri
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ijasja2 - 16.04.15 - klo:16:05
Mää kyl kiskasen Axialia vaikka on kerääjänä italoraita. Onko jollakin kokemusta et kuinka paljon hukkisaineet kurittaa heinäksiä? Broadway asia erikseen...

Axialilla olen menestyksellä kurittanut puntarpäätä pesäkekäsittelynä. Puntarpää jäi ainakin viljan jalkoihin, kuolemaan sitä ei noin lievillä aineilla saa. Kokeile, ja kerro miten kävi, ainakin luvataan tehoa raiheiniin hukkiksen ohella :)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ana111 - 16.04.15 - klo:18:41
Mites toi Sekator,kurmoottaaks se hukkakauraa yhtään ???

On varmaan ollut joskus juttuukin
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 16.04.15 - klo:18:47
Mites toi Senator,kurmoottaaks se hukkakauraa yhtään ???

On varmaan ollut joskus juttuukin
Sekator.............. ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ana111 - 16.04.15 - klo:18:47
Mites toi Senator,kurmoottaaks se hukkakauraa yhtään ???

On varmaan ollut joskus juttuukin
Sekator.............. ;D
Kirotusvihe >:(
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 16.04.15 - klo:18:49
Mites toi Senator,kurmoottaaks se hukkakauraa yhtään ???

On varmaan ollut joskus juttuukin
Sekator.............. ;D
Kirotusvihe >:(

Trubaduuri sitä suihki muistaakseni kauralle ja vaikutus oli sadossa liki nolla.

Mää oon kyl saanu kääpiöitä kaurasta 150ml annoksella, ja kyseessä siis tavallinen kaura, ei hukkis, sitähän ei saa hukkikselle käyttää.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ana111 - 16.04.15 - klo:18:54
Mites toi Senator,kurmoottaaks se hukkakauraa yhtään ???

On varmaan ollut joskus juttuukin
Sekator.............. ;D
Kirotusvihe >:(

Trubaduuri sitä suihki muistaakseni kauralle ja vaikutus oli sadossa liki nolla.

Mää oon kyl saanu kääpiöitä kaurasta 150ml annoksella, ja kyseessä siis tavallinen kaura, ei hukkis, sitähän ei saa hukkikselle käyttää.
hukkakauran torjuntaan kaurasta ::)  ::)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 16.04.15 - klo:18:57
Mites toi Senator,kurmoottaaks se hukkakauraa yhtään ???

On varmaan ollut joskus juttuukin
Sekator.............. ;D
Kirotusvihe >:(

Trubaduuri sitä suihki muistaakseni kauralle ja vaikutus oli sadossa liki nolla.

Mää oon kyl saanu kääpiöitä kaurasta 150ml annoksella, ja kyseessä siis tavallinen kaura, ei hukkis, sitähän ei saa hukkikselle käyttää.
hukkakauran torjuntaan kaurasta ::)  ::)

Ei, ku kauraa ohrasta.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 16.04.15 - klo:19:21
Mites toi Senator,kurmoottaaks se hukkakauraa yhtään ???

On varmaan ollut joskus juttuukin
Sekator.............. ;D
Kirotusvihe >:(

Oooppeli taas mielessä  ???
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ana111 - 16.04.15 - klo:19:33
Mites toi Senator,kurmoottaaks se hukkakauraa yhtään ???

On varmaan ollut joskus juttuukin
Sekator.............. ;D
Kirotusvihe >:(

Oooppeli taas mielessä  ???
aina :-*
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Tupajumi - 16.04.15 - klo:20:03
Mites toi Senator,kurmoottaaks se hukkakauraa yhtään ???

On varmaan ollut joskus juttuukin
Sekator.............. ;D
Kirotusvihe >:(

Trubaduuri sitä suihki muistaakseni kauralle ja vaikutus oli sadossa liki nolla.

Mää oon kyl saanu kääpiöitä kaurasta 150ml annoksella, ja kyseessä siis tavallinen kaura, ei hukkis, sitähän ei saa hukkikselle käyttää.

No mix sekatoria ei saa hukkikselle käyttää? Sixkö kun se voi tappaa sen, vaiko six, kun se tekis hukkiksen hävittämisestä liian halpaa lystiä, jäis kalliit pumat ja axelit kaupan hyllylle pönöttämään.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 16.04.15 - klo:20:26

No mix sekatoria ei saa hukkikselle käyttää? Sixkö kun se voi tappaa sen, vaiko six, kun se tekis hukkiksen hävittämisestä liian halpaa lystiä, jäis kalliit pumat ja axelit kaupan hyllylle pönöttämään.

Kyllähän tuota laajasti käytetään juurikin, ja pientä annosta Broadwayta, se poistaa ongelman näkyvistä. Ja hoitelee myös leveälehtiset rikkakasvit. Eli hukkakaura kääpiöityy, eikä siitä olisi rikkakasvin kasvulle haittaa. Toisaalta riski lienee se, että valvonnoissa väitettäisiin, että ei ole torjuttu riittävällä tarmokkuudella, ja niiden matalien noukkiminen onkin hankalampaa sieltä seasta.

Kuitenkin, Sekator ei muuta hukkakauraa geneettisesti, joten seuraavana vuonna onkin sitten paljon pitkiä hukkakauroja,
jos Sekatoria ei käytetä uudelleen ? Voi olla, että siemenpankkia alkaa kertymään, kun ongelmaa ei näy tielle tai naapuriin asti ?

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Tupajumi - 16.04.15 - klo:20:32
Toimiiko Broadway hyvin hukkiksen torjunnassa?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 16.04.15 - klo:20:44
Toimiiko Broadway hyvin hukkiksen torjunnassa?

Toimii. Joko 100% tai sitten lyhentää, vähän säistä kiinni.
Viime vuonna ei tehonnut kunnolla esimerkiksi luohoon, vaikka yleensä tuhoaa.

Grasp ja Puma nitistävät sen luohon paljon väkivaltaisemmin. Samaa oletan
hukkakaurassa, vaikka en olekaan itse todennut hukkakauratehoa.

Pohjavesialueilla pitäisi välttää ja lisäksi pitää taukoa joka toinen vuosi. No, jää alvit
vähentämättä, niin voi laittaa joka vuosi ja pohjavesialueellekin.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: eevertti - 17.04.15 - klo:17:59
Koeviljelmät ikkunalaudalla näyttäis siltä että valkoapila ja italorai itää pinnassa ihan OK mutta toiseen "koekaukaloon" suihkuttelin ruuttapullolla Tooler/MCPA seosta päällee ja itävyys vaikuttaisi aika olemattomalle. Seos oli kyllä paljon vahvempi kuin mitä pellolle ajellaan mutta silti vaikuttaa huonolta tuo rikkaruiskutuksenyhteydessäsähkövispilälläkylvömenetelmä (aika pitkä sana vai mitä)  Ajattelinkin että jos kylväisi sittenkin vasta tautiaineiden kanssa vähän ennen tähkälle tuloa. Tukioppaassakin sanotaan että saa kylvää vähän ennen puintiakin kun vaan kylvää ennen 15.8.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 18.04.15 - klo:11:44
Kansalla on varmaan minimissään 12 metrin puomistolla ruiskut?

Millasella lingolla te kuvittelette et piensiemen leviää 12 metrille, vai meinaatteko ajella oraille useempia ralliraitoja????
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Tupajumi - 18.04.15 - klo:12:31
Hämmästyttää kyllä tuo kerääjäkasvin suosio, ettekö te pöntöt osaa käyttää laskinta? Tai eihän siinä laskinta paljon tarvi, kun ottaa vaan huomioon kerääjäkasvin keskimääräisen siemenkustannuksen per hehtaari,  joka on noin 20€, sit sadon alenemisen vaikutus, siinä luokkaa 30-50 €/ha, riippuen mitä on kasvussa, tästä tulee jo 50-70€ yhteensä, eikä huomioitu muita mahdollisia kuluja, joten noin parikymppiä jää nettoa per ha. Se maata parantava ja sitä kautta satos lisäävä vaikutus on sitten jossakin siellä tulevaisuudessa, epämääräisenä odotusarvona vain.

Ja nämä pikkurahat on nytten sitten villinneet kansan.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 18.04.15 - klo:12:58
Kansalla on varmaan minimissään 12 metrin puomistolla ruiskut?

Millasella lingolla te kuvittelette et piensiemen leviää 12 metrille, vai meinaatteko ajella oraille useempia ralliraitoja????

Eihän tuon pitänyt olla vaikeaa, eihän ? Savenmaan huiskia ostetaan kolme (3) kappaletta. Yksi keskilinjalle ja kaksi 4 m neljänelosten päihin, esim. traktorin keulaan. Jos pelkää ruiskun vaikutusta, rakentaa puomistot ruiskun takaosaan kiinni, kasvinsuojelupuomiston taakse.

Paremmissa ruiskuissa puomikin semmoisen muovipytyn kanniskelee.

Että tukiautomaatti on.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 18.04.15 - klo:13:58
Kansalla on varmaan minimissään 12 metrin puomistolla ruiskut?

Millasella lingolla te kuvittelette et piensiemen leviää 12 metrille, vai meinaatteko ajella oraille useempia ralliraitoja????

Eihän tuon pitänyt olla vaikeaa, eihän ? Savenmaan huiskia ostetaan kolme (3) kappaletta. Yksi keskilinjalle ja kaksi 4 m neljänelosten päihin, esim. traktorin keulaan. Jos pelkää ruiskun vaikutusta, rakentaa puomistot ruiskun takaosaan kiinni, kasvinsuojelupuomiston taakse.

Paremmissa ruiskuissa puomikin semmoisen muovipytyn kanniskelee.

Että tukiautomaatti on.

-SS-

 ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 18.04.15 - klo:14:48
Kansalla on varmaan minimissään 12 metrin puomistolla ruiskut?

Millasella lingolla te kuvittelette et piensiemen leviää 12 metrille, vai meinaatteko ajella oraille useempia ralliraitoja????

Mää oon jo monta kertaa käskenyt laittamaan sen viipperön sen Sutzuki PV:n jopparille, ei tuu kun yks rusketusraita, kun sillä ajelee pitkin poikin peltoa  :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 18.04.15 - klo:15:06
Hämmästyttää kyllä tuo kerääjäkasvin suosio, ettekö te pöntöt osaa käyttää laskinta? Tai eihän siinä laskinta paljon tarvi, kun ottaa vaan huomioon kerääjäkasvin keskimääräisen siemenkustannuksen per hehtaari,  joka on noin 20€, sit sadon alenemisen vaikutus, siinä luokkaa 30-50 €/ha, riippuen mitä on kasvussa, tästä tulee jo 50-70€ yhteensä, eikä huomioitu muita mahdollisia kuluja, joten noin parikymppiä jää nettoa per ha. Se maata parantava ja sitä kautta satos lisäävä vaikutus on sitten jossakin siellä tulevaisuudessa, epämääräisenä odotusarvona vain.

Ja nämä pikkurahat on nytten sitten villinneet kansan.

Sehän on niinkuin aiemminkin todettu ympäristö korvaus Eli tuon satasen pitäisi kattaa kerääjien viljelystä koituvat kulut ainakin keskimäärin. Vähän siitä voisi saada viljelijäkin palkaksi. Hyöty olisikin tarkoitus saada tulevaisuudessa maan rakenteen ja biologisen aktiivisuuden kautta.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 18.04.15 - klo:15:37
Hämmästyttää kyllä tuo kerääjäkasvin suosio, ettekö te pöntöt osaa käyttää laskinta? Tai eihän siinä laskinta paljon tarvi, kun ottaa vaan huomioon kerääjäkasvin keskimääräisen siemenkustannuksen per hehtaari,  joka on noin 20€, sit sadon alenemisen vaikutus, siinä luokkaa 30-50 €/ha, riippuen mitä on kasvussa, tästä tulee jo 50-70€ yhteensä, eikä huomioitu muita mahdollisia kuluja, joten noin parikymppiä jää nettoa per ha. Se maata parantava ja sitä kautta satos lisäävä vaikutus on sitten jossakin siellä tulevaisuudessa, epämääräisenä odotusarvona vain.

Ja nämä pikkurahat on nytten sitten villinneet kansan.

Sehän on niinkuin aiemminkin todettu ympäristö korvaus Eli tuon satasen pitäisi kattaa kerääjien viljelystä koituvat kulut ainakin keskimäärin. Vähän siitä voisi saada viljelijäkin palkaksi. Hyöty olisikin tarkoitus saada tulevaisuudessa maan rakenteen ja biologisen aktiivisuuden kautta.

Korvaus kannustaa tehottomuuteen, tai sitten se on tukiautomaatiksi tarkoitettu. Homeopaattinen maan rakenteen ja biologisen aktiivisuuden korostaminen on ihan hyvä argumentti, mutta on Suomen valtiolla varaa käyttää tällaiseen pieneen biologisen hyvinvoinnin lisäämiseen vaikkapa 100 miljoonaa euroa, syrjäyttäen silloin KAIKKI muut ympäristön parantamiseksi ajatellut toimenpiteeet ? Siis koko alalle 54 €, puolelle alalle 100€ kerääjäkasvista ? Kerääjäkasvitoimenpiteen ehtojen porsaanrei'istä menee vaikka koko nautakarja perässä, syysmuokkauksen kielto kerääjäkasvin kylvöehdossa osoittaa kuitenkin, että ministeriössä seurataan keskusteluja ja kysymyksiä, ja viritetään kanaverkkoa isoimpien reikien tukkeeksi.

Suojavyöhyke-toimenpiteen fiskaalinen moka on kuluneen viikon aikana tullut selväksi, sen näkee kuurosokeakin ja ministeriö kääntää takkiansa niin että viuhuna kuuluu. Seuraava ongelmakohta löytyy tästä kerääjäkasvista; joko tukitaso tai ehdot eivät ole edes kohtuullisessa suhteessa toimenpiteeseen ja sen todelliseen vaikuttavuuteen.

Kerääjäkasvi on erinomainen ehdokas tämän tulevan kauden ympäristökorvaus-näyttelijäntyö-oscarille. Piilotulotukena oivallisesti peitelty.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Maa-Anssi - 18.04.15 - klo:15:50

" viritetään kanaverkkoa isoimpien reikien tukkeeksi"

Paremmin ei tätä touhua voi kuvata  ;D

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 18.04.15 - klo:19:51
Kansalla on varmaan minimissään 12 metrin puomistolla ruiskut?

Millasella lingolla te kuvittelette et piensiemen leviää 12 metrille, vai meinaatteko ajella oraille useempia ralliraitoja????

Mää oon jo monta kertaa käskenyt laittamaan sen viipperön sen Sutzuki PV:n jopparille, ei tuu kun yks rusketusraita, kun sillä ajelee pitkin poikin peltoa  :D

Suitsassa ei riitä virta, kokeilin, pyörii ku mikroaaltouunin lautanen. :-\

BTW, tein säätöpalat sinne pyttyyn, nyt olis n.kilo valkoapilalle ja 3kiloa raille. :)

(http://i1.aijaa.com/t/00006/13802555.t.jpg) (http://aijaa.com/sjHflB)

(http://i10.aijaa.com/t/00278/13802556.t.jpg) (http://aijaa.com/3tgCFY)



Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Ripcord - 18.04.15 - klo:20:04
, syysmuokkauksen kielto kerääjäkasvin kylvöehdossa osoittaa kuitenkin, että ministeriössä seurataan keskusteluja ja kysymyksiä, ja viritetään kanaverkkoa isoimpien reikien tukkeeksi.

-SS-

Ääh, eiku Sampo mukana pellolle, pelto mustaksi, ja taas käy kerääjän kylvö laahavannaslepattimellakin...
Halvempaakin kun muokkaaminen...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ht - 18.04.15 - klo:20:12
Kansalla on varmaan minimissään 12 metrin puomistolla ruiskut?

Millasella lingolla te kuvittelette et piensiemen leviää 12 metrille, vai meinaatteko ajella oraille useempia ralliraitoja????

Mulla on edelleen Hardi Twiniin suunnitteilla se apilaksenkylvämislaite; tuli vaan pieni takapakki projektiin kun pari "viisasta" karjalaispoikaa oli näköjään nostanut vanhan Jukon hs-laitteen romu-ukon kyytiin >:(

Jos joltakulta löytyy nurkista rikkinäinenkin hs-kylvöjutska, missä olla ehjä säätölaite ja 3-4 ehjää syöttölaitetta niin olisin kiinnostunut. Yyveetä peliin...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 18.04.15 - klo:20:24
, syysmuokkauksen kielto kerääjäkasvin kylvöehdossa osoittaa kuitenkin, että ministeriössä seurataan keskusteluja ja kysymyksiä, ja viritetään kanaverkkoa isoimpien reikien tukkeeksi.

-SS-

Ääh, eiku Sampo mukana pellolle, pelto mustaksi, ja taas käy kerääjän kylvö laahavannaslepattimellakin...
Halvempaakin kun muokkaaminen...

Yleiset ehdot kieltänevät tuon.

Mutta olen miettinyt kylvövannashommaa, olisiko mahdollista kaksikiekkovannaskylvökoneella
kylvää paksuunkin pahnapuruun sitä kerääjää ? Eli tämä on semmoinen vanha hinattava
Traktori-Tulos - kylvökone, siitä kun poistaisi ne pyöränjälkien kuohkeuttimet ja laittaisi
jonkin lyijypainon joka vantaaseen, eiköhän se apila senttiin painuisi ?

Viljalla oli vaikea päästä riittävän syvään kylvöön, vaikka ei koskaan tukkeutunut juolanjuurista.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 18.04.15 - klo:20:27
Kansalla on varmaan minimissään 12 metrin puomistolla ruiskut?

Millasella lingolla te kuvittelette et piensiemen leviää 12 metrille, vai meinaatteko ajella oraille useempia ralliraitoja????

Mää oon jo monta kertaa käskenyt laittamaan sen viipperön sen Sutzuki PV:n jopparille, ei tuu kun yks rusketusraita, kun sillä ajelee pitkin poikin peltoa  :D

Suitsassa ei riitä virta, kokeilin, pyörii ku mikroaaltouunin lautanen. :-\

BTW, tein säätöpalat sinne pyttyyn, nyt olis n.kilo valkoapilalle ja 3kiloa raille. :)

(http://i1.aijaa.com/t/00006/13802555.t.jpg) (http://aijaa.com/sjHflB)

(http://i10.aijaa.com/t/00278/13802556.t.jpg) (http://aijaa.com/3tgCFY)

Niin, joku Motonetin 60 Ah harrasteakku maksaa viiskymppiä.
Semmoinen täyteen ladattuna mukaan, eiköhän se päivän sillä akulla firise.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 18.04.15 - klo:20:40
Kansalla on varmaan minimissään 12 metrin puomistolla ruiskut?

Millasella lingolla te kuvittelette et piensiemen leviää 12 metrille, vai meinaatteko ajella oraille useempia ralliraitoja????

Mää oon jo monta kertaa käskenyt laittamaan sen viipperön sen Sutzuki PV:n jopparille, ei tuu kun yks rusketusraita, kun sillä ajelee pitkin poikin peltoa  :D

Suitsassa ei riitä virta, kokeilin, pyörii ku mikroaaltouunin lautanen. :-\

BTW, tein säätöpalat sinne pyttyyn, nyt olis n.kilo valkoapilalle ja 3kiloa raille. :)

(http://i1.aijaa.com/t/00006/13802555.t.jpg) (http://aijaa.com/sjHflB)

(http://i10.aijaa.com/t/00278/13802556.t.jpg) (http://aijaa.com/3tgCFY)

Niin, joku Motonetin 60 Ah harrasteakku maksaa viiskymppiä.
Semmoinen täyteen ladattuna mukaan, eiköhän se päivän sillä akulla firise.

-SS-

Se akkukin tullee jo yhden hehtaarin kerääjätuesta maksuun.
Pitää olla sitten hyvin lajieteltua apliaksensiementä, ettei mee toi noin pieni rööri tukkoon. nuuh  :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Petri - 18.04.15 - klo:20:43
Hyöty olisikin tarkoitus saada tulevaisuudessa maan rakenteen ja biologisen aktiivisuuden kautta.
Kyllä se näin menee. Joskus hamalla 80-luvulla, kun Yaran tilapäällikkö Raimo Kauppila vielä oli yliopistolla assistenttina, niin kymmenen vuotta joka toinen vuosi pidettyä kerääjäkasvia paransi selkeästi mitattavasti satoja, vehnän valkuaispitoisuutta, maan biologista aktiivisuutta, maan vedenimeniskykyä jne. Asia kumuloituvat vuosien myötä. Vaikka se maan humuspitoisuuden lasku viljamonokulttuurissa, ei sekään vuodessa tai viidessä paljoa mihinkään muutu, mutta vuosikymmenessä tai kolmessa jo merkittävästi.

Ei se ajatus maa(tila)n jättämisestä paremmassa kunnossa seuraaville sukupolville taida enää olla muodissa?

Petri
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 18.04.15 - klo:20:51
Kansalla on varmaan minimissään 12 metrin puomistolla ruiskut?

Millasella lingolla te kuvittelette et piensiemen leviää 12 metrille, vai meinaatteko ajella oraille useempia ralliraitoja????

Mää oon jo monta kertaa käskenyt laittamaan sen viipperön sen Sutzuki PV:n jopparille, ei tuu kun yks rusketusraita, kun sillä ajelee pitkin poikin peltoa  :D

Suitsassa ei riitä virta, kokeilin, pyörii ku mikroaaltouunin lautanen. :-\

BTW, tein säätöpalat sinne pyttyyn, nyt olis n.kilo valkoapilalle ja 3kiloa raille. :)

(http://i1.aijaa.com/t/00006/13802555.t.jpg) (http://aijaa.com/sjHflB)

(http://i10.aijaa.com/t/00278/13802556.t.jpg) (http://aijaa.com/3tgCFY)

Niin, joku Motonetin 60 Ah harrasteakku maksaa viiskymppiä.
Semmoinen täyteen ladattuna mukaan, eiköhän se päivän sillä akulla firise.

-SS-

Se akkukin tullee jo yhden hehtaarin kerääjätuesta maksuun.
Pitää olla sitten hyvin lajieteltua apliaksensiementä, ettei mee toi noin pieni rööri tukkoon. nuuh  :D

Naturcomin ympättyä valkoapilaa, puhdasta ja laadukasta.

180Ampeerinen antaa potkua... ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 18.04.15 - klo:21:03
Hyöty olisikin tarkoitus saada tulevaisuudessa maan rakenteen ja biologisen aktiivisuuden kautta.
Kyllä se näin menee. Joskus hamalla 80-luvulla, kun Yaran tilapäällikkö Raimo Kauppila vielä oli yliopistolla assistenttina, niin kymmenen vuotta joka toinen vuosi pidettyä kerääjäkasvia paransi selkeästi mitattavasti satoja, vehnän valkuaispitoisuutta, maan biologista aktiivisuutta, maan vedenimeniskykyä jne. Asia kumuloituvat vuosien myötä. Vaikka se maan humuspitoisuuden lasku viljamonokulttuurissa, ei sekään vuodessa tai viidessä paljoa mihinkään muutu, mutta vuosikymmenessä tai kolmessa jo merkittävästi.

Ei se ajatus maa(tila)n jättämisestä paremmassa kunnossa seuraaville sukupolville taida enää olla muodissa?

Petri

Oliko viljely viljalajin osalta monokulttuuria ? Miten kerranteet, jotta voitiin mitata ?

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Petri - 18.04.15 - klo:22:04
Hyöty olisikin tarkoitus saada tulevaisuudessa maan rakenteen ja biologisen aktiivisuuden kautta.
Kyllä se näin menee. Joskus hamalla 80-luvulla, kun Yaran tilapäällikkö Raimo Kauppila vielä oli yliopistolla assistenttina, niin kymmenen vuotta joka toinen vuosi pidettyä kerääjäkasvia paransi selkeästi mitattavasti satoja, vehnän valkuaispitoisuutta, maan biologista aktiivisuutta, maan vedenimeniskykyä jne. Asia kumuloituvat vuosien myötä. Vaikka se maan humuspitoisuuden lasku viljamonokulttuurissa, ei sekään vuodessa tai viidessä paljoa mihinkään muutu, mutta vuosikymmenessä tai kolmessa jo merkittävästi.

Ei se ajatus maa(tila)n jättämisestä paremmassa kunnossa seuraaville sukupolville taida enää olla muodissa?

Petri

Oliko viljely viljalajin osalta monokulttuuria ? Miten kerranteet, jotta voitiin mitata ?

-SS-
Oli aikainen ohra +aluskasvi  -  vehnä -kierto. Siis näiden vuorottelu. Normaali satunnaistettujen lohkojen x:llä kerranteella kenttäkoe. Pitäisi kaivaa jostain kirjahyllyn perukoilta, julkaistu aikana ennen internetin voimaa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 18.04.15 - klo:22:16
Hyöty olisikin tarkoitus saada tulevaisuudessa maan rakenteen ja biologisen aktiivisuuden kautta.
Kyllä se näin menee. Joskus hamalla 80-luvulla, kun Yaran tilapäällikkö Raimo Kauppila vielä oli yliopistolla assistenttina, niin kymmenen vuotta joka toinen vuosi pidettyä kerääjäkasvia paransi selkeästi mitattavasti satoja, vehnän valkuaispitoisuutta, maan biologista aktiivisuutta, maan vedenimeniskykyä jne. Asia kumuloituvat vuosien myötä. Vaikka se maan humuspitoisuuden lasku viljamonokulttuurissa, ei sekään vuodessa tai viidessä paljoa mihinkään muutu, mutta vuosikymmenessä tai kolmessa jo merkittävästi.

Ei se ajatus maa(tila)n jättämisestä paremmassa kunnossa seuraaville sukupolville taida enää olla muodissa?

Petri

Oliko viljely viljalajin osalta monokulttuuria ? Miten kerranteet, jotta voitiin mitata ?

-SS-
Oli aikainen ohra +aluskasvi  -  vehnä -kierto. Siis näiden vuorottelu. Normaali satunnaistettujen lohkojen x:llä kerranteella kenttäkoe. Pitäisi kaivaa jostain kirjahyllyn perukoilta, julkaistu aikana ennen internetin voimaa.

Tuossa ohra-vehnä - kierrossa kyllä kerjätään ongelmia, jos ei välullä syysruista, esimerkiksi, tai kauraa. Sen oma isäkin tiesi; noin 85 vuotta sitten oma isoveljensä oli sanonut, että kauraa ja ruista välillä, kyllä kasvaa vehnä paremmin. Olivat jo vehnää kovasti viljelleet silloin.

Eli tuollainen viljely esim. ohra-syysruis-vehnä-kaura, olisi saattanut ollakin reipas satoero, ilmankin juuririkkaruohoja. Kaura ja varsinkin ruis ovat maanparantajia myös.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Tupajumi - 18.04.15 - klo:22:49
Kerääjä+ohra, miksi? Pitääkö se pääkasvi valita kerääjän ehdoilla?  miten sopii yhteen myöhäinen vehnä+kerääjäkasvi?


Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 18.04.15 - klo:22:59
Kerääjä+ohra, miksi? Pitääkö se pääkasvi valita kerääjän ehdoilla?  miten sopii yhteen myöhäinen vehnä+kerääjäkasvi?

Pitää valita. Se nyt jo hyvinkin tiedetään.

Vehnällä on sen verran läpinäkyvä kasvusto keväästä asti,
että toiminee oikein hyvin.

Monet eivät tuolla glyfolandiassa muuten ole tulleet ajatelleeksi,
että se kasitonnarin tulleennuttaminen glyfosaatilla vie
kerääjäkasvinkin. ..aska säkä, joutuu viljelykulttuuria
muuttamaan siinäkin suhteessa.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 18.04.15 - klo:23:21

Onkohan tää kerääjäkasvi nyt semmonen kerääjä, että hallinto kerää tällä viljelijöiltä rahat pois. Nythän sanktiotkin on muuttuneet niin, ettei enää leikata vain jostain tuesta joku kymmenen prosenttia, vaan joka tuesta se kympp %i. Eli kyllä mä ainakin uskon että tukirahat tulee loppupeleissä riittämään  ???
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 18.04.15 - klo:23:27
Kerääjä+ohra, miksi? Pitääkö se pääkasvi valita kerääjän ehdoilla?  miten sopii yhteen myöhäinen vehnä+kerääjäkasvi?

Ensin oppikirjoista tutkii vaikkapa aihetta nurmien viljely suojaviljan avulla. Ne opit pätevät täydellisesti tässä kerääjäkasvijutussakin. Merkittävää on, että onnistumiseen vaaditaan ainakin:

- kylvö aikaisin viljan kylvön yhteydessä, mullaten, vain hikevillä mailla onnistuu myöhemmin orasasteella , vähintään pitää mullata rikkaäkeellä.
- lyhytkasvuinen, lujakortinen vilja. Monitahoinen aikainen ohra tai lyhytkasvuinen vehnä
- viljan kylvömäärää vähennetään 25%
- lannoitusta vähennetään 30% - 50%, koska apila ei kehity ylilannoitetussa maassa
- oljet korjataan puinnin jälkeen, jos on rehevä vilja ollut; olkisilppu voi tappaa heinän/apilan.

Tässä on siis peruskuvio. Riskeerata voi sitten vaikka kuinka, ottaa sitten valvontariskin, jos ottaa.

On muistettava, että nämä aluskasvitekniikat ovat lähinnä luomuviljelyssä koeteltuja, yleensä Sisä-Suomen hikevillä mailla, eikä rikkakasvitorjuntaa tehdä, eikä typen käyttöä liioitella. Tällöin typensitominen alkaa toimia. Ja tässä ei kelpaa argumentti, että otetaan luomuviljelyssäkin suuria satoa. Ei kelpaa, sillä tätä aluskasvimenetelmää vasta ollaan tuomassa tehoviljelyyn. Kukaan ei tiedä, miten harvahintelän valkoapilan käy 170 kg lannoitetypellä lihotetun täystiheän amarettosilpun alla. Tai no, tietää, ei hyvin.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 18.04.15 - klo:23:29

Onkohan tää kerääjäkasvi nyt semmonen kerääjä, että hallinto kerää tällä viljelijöiltä rahat pois. Nythän sanktiotkin on muuttuneet niin, ettei enää leikata vain jostain tuesta joku kymmenen prosenttia, vaan joka tuesta se kympp %i. Eli kyllä mä ainakin uskon että tukirahat tulee loppupeleissä riittämään  ???

Ainakin tuonti lisääntyy, valkoapilat, virnat, persianapilat, italianraiheintä, näkyvät säkit olevan ulkomaalaisia tuolla maatalouskaupassa. Sinne sinne se kerääjäkasviraha valuu, partaansa nauravan saksalaisen viljelijän taskuun.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 18.04.15 - klo:23:41

Onkohan tää kerääjäkasvi nyt semmonen kerääjä, että hallinto kerää tällä viljelijöiltä rahat pois. Nythän sanktiotkin on muuttuneet niin, ettei enää leikata vain jostain tuesta joku kymmenen prosenttia, vaan joka tuesta se kympp %i. Eli kyllä mä ainakin uskon että tukirahat tulee loppupeleissä riittämään  ???

Ainakin tuonti lisääntyy, valkoapilat, virnat, persianapilat, italianraiheintä, näkyvät säkit olevan ulkomaalaisia tuolla maatalouskaupassa. Sinne sinne se kerääjäkasviraha valuu, partaansa nauravan saksalaisen viljelijän taskuun.

-SS-

Ja oikeesti sanktioden määrä lisääntyy helevetisti, kun kerääjäkasvustoista löytyy aarin aukkoja. Suomalaiset viljelijät saa lisäksi euroopan eperehellisimmän leiman  ???
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 19.04.15 - klo:00:26

Naturcomin ympättyä valkoapilaa, puhdasta ja laadukasta.


Miten ymppäys parantaisi apilan kerääjäkasvitoimintaa, pH sulla
varmaan >6.5 ja siemenet kostuvat ja kuivuvat maanpinnalla muutenkin, ettei
siitä itämisen jälkeen, kunnon rankkasateessa  taida olla enää siitä
ymppimössöstä mitään jäljellä ?

Eikös se ymppäys ole semmoista pH <5.8 tehtävää hommaa ?

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 19.04.15 - klo:06:43
Nurmen viljelyssä ja sen uudistamisessa suojaviljaan on tavoitteena saada aikaan mahdollisimman hyvä nurmi, ja samalla hyödyntää uudistamisvuotta sadon saamiseksi. Päätarkoitus on siis hyvä monivuotinen nurmi. Kerääjäkasveilla haetaan ravinteiden talteenottoa ja maan parantamista. Pääkasvista pyritään saamaan maksimisato. Tutkimuksen mukaan toistuvalla kerääjäkasvilla saadaan aikaan myös pääkasvin satojen paraneminen. Ymmärtääkseni myös tavanomaisessa viljelyssä.
 
Onnistuminen on varmaan parasta juuri kevätkylvön yhteydessä. Rikkaäestyksessäkin jo epävarmuus lisääntyy.

Lujakortiset pystyssä pysyvät viljathan ovat yleensä tavoitteina joka tapauksessa. Siemenmäärää ei todellakaan tule alentaa. Tavoitteenahan on hyvä sato pääkasvista. Lannoituksen rajoittaminen kerääjäkasvin vuoksi ei minustakaan ole järkevää. Vaikka luomussa olenkin. Apilan kasvu ja hyöty todellakin pienenee jos maata on ylilannoitettu. Mutta juuri silloin kerääjä puoltaa paikkansa parhaiten. Pääkasvin sadonkorjuun jälkeen italian raiheinä ja timotei ovat omiaan nappaamaan talteen mahdollisimman paljon juuri tuota ylimääräistä lannoitetta. Apilat eivät tuossa tilanteessa tuota lisää typpeä maahan, mutta keräävät sitä kyllä talteen. Silloin sitä voisi saada ravinteita siirrettyä seuraavalle kasvukaudelle.

Apiloiden käyttö kerääjinä multa- ja turvemailla sekä ns. ylilannoitetuissa kohteissa ei ole niin tehokasta, kuin vähätyppisillä mailla. Toki sinnekin apilan juuristohyötyjen vuoksi kannattaa sitä vähän sekaan laittaa. Runsastyppisillä mailla olisi parempi käyttää kerääjäseoksessa hieman enemmän heiniä. Timoteikin saattaa kasvaa varsin hyvin jo ensimmäisen vuoden syksyllä, kun ylimääräistä typpeä on tarjolla. Tästä en kuitenkaan ole täysin varma, siksi lisäänkin seokseen italianraiheinää.

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: mah - 19.04.15 - klo:06:48
Ei kannata kerätä kasvitukea, mikäli kokee aiheutuneen vaivan kovin mahdottomaksi.  :-X
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Maa-Anssi - 19.04.15 - klo:07:51


Ainakin tuonti lisääntyy, valkoapilat, virnat, persianapilat, italianraiheintä, näkyvät säkit olevan ulkomaalaisia tuolla maatalouskaupassa. Sinne sinne se kerääjäkasviraha valuu, partaansa nauravan saksalaisen viljelijän taskuun.

-SS-
[/quote]
Mulle tuli puna apila Ruotsalaista, valkkari tais olla Hollannista ja nata Suomesta. Varmasti tuonti lisääntyy. Suomi alkaa imeä siementä :o
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: klapikasa - 19.04.15 - klo:08:01
Se nyt on pikkujuttu kylvää ne kerääjät keväällä samalla kun kylvää, miten sitten syksyllä, kyntö ainoa ratkaisu? Mulla on mustaa savee joka on niin eloton että kääntyy joka syksy edeisvuoden oljet pintaan joka on täysin lahoamatta. Kasvaa muuten hyvin mutta jos vielä nurmee mukaan, miten kun se kääntyy pintaan?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: bouli - 19.04.15 - klo:08:08
Kansalla on varmaan minimissään 12 metrin puomistolla ruiskut?

Millasella lingolla te kuvittelette et piensiemen leviää 12 metrille, vai meinaatteko ajella oraille useempia ralliraitoja????

Mulla on edelleen Hardi Twiniin suunnitteilla se apilaksenkylvämislaite; tuli vaan pieni takapakki projektiin kun pari "viisasta" karjalaispoikaa oli näköjään nostanut vanhan Jukon hs-laitteen romu-ukon kyytiin >:(

Jos joltakulta löytyy nurkista rikkinäinenkin hs-kylvöjutska, missä olla ehjä säätölaite ja 3-4 ehjää syöttölaitetta niin olisin kiinnostunut. Yyveetä peliin...
Miten sen meinasit toteuttaa? Itse suunniittelin muutama vuosi sitten että puhaltimen päälle laittaisi syöttölaitteen mikä pudottelisi siemenet ilmavirran kuljetettavaksi puomiin.
Ei vaan valitettavasti ämpäristä valutus kokeessa toiminut toivotunlaisesti, siemenet pyrkii tulemaan ulos jo puomin alkupäästä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Maa-Anssi - 19.04.15 - klo:08:09
Se nyt on pikkujuttu kylvää ne kerääjät keväällä samalla kun kylvää, miten sitten syksyllä, kyntö ainoa ratkaisu? Mulla on mustaa savee joka on niin eloton että kääntyy joka syksy edeisvuoden oljet pintaan joka on täysin lahoamatta. Kasvaa muuten hyvin mutta jos vielä nurmee mukaan, miten kun se kääntyy pintaan?
Mulla kans pari kohtaa joissa kääntyy sininen savi ja maatumaton jäte. Eikös timotei ainakin ole herkkä kasvamaan uudelleen ja uudelleen?
Samaa tuota lopetusta pohdin. Se, että joutuis keväällä ruiskutteleen rounputtia ihan vaan kerääjien vuoksi, niin....Eikös se sanonta ole että luonto kiittää luonnonystävää --naturen tackar naturvännen  ???
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: klapikasa - 19.04.15 - klo:08:27
Mites kylvö väämmäll, menee samaan vakoon ja vähän liian syvään? Kylvö jollain tapaa ennen viljan kylvö?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 19.04.15 - klo:08:41

Naturcomin ympättyä valkoapilaa, puhdasta ja laadukasta.


Miten ymppäys parantaisi apilan kerääjäkasvitoimintaa, pH sulla
varmaan >6.5 ja siemenet kostuvat ja kuivuvat maanpinnalla muutenkin, ettei
siitä itämisen jälkeen, kunnon rankkasateessa  taida olla enää siitä
ymppimössöstä mitään jäljellä ?

Eikös se ymppäys ole semmoista pH <5.8 tehtävää hommaa ?

-SS-

Naturcomilla taitaa olla suurimmassa osassa siemeniä ymppi valmiina, en oo koskaan edes pyytäny ilman, tai edes kysyny onko niissä ymppi vai ei. :-\

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 19.04.15 - klo:09:13
Se nyt on pikkujuttu kylvää ne kerääjät keväällä samalla kun kylvää, miten sitten syksyllä, kyntö ainoa ratkaisu? Mulla on mustaa savee joka on niin eloton että kääntyy joka syksy edeisvuoden oljet pintaan joka on täysin lahoamatta. Kasvaa muuten hyvin mutta jos vielä nurmee mukaan, miten kun se kääntyy pintaan?

Kylvin syysrypsille apila-timoteiseoksen kylvön yhteydessä, ja rukiille timotein myös. Syysvehnälle myös kylvön yhteydessä timotei-ruokonata -seoksen (tulee viherlannoitusnurmi eikun  rehunurmi syysvehnän jälkeen). Keväällä kävin kylvämässä puna-apilaa pintalevityksenä viimeisille lumille. Ensimmäinen kokeilu, en tiedä vielä miten onnistuu. Yritän syksyllä muistaa kertoa kokemuksia täällä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: milkboi - 19.04.15 - klo:10:25
Mites kylvö väämmäll, menee samaan vakoon ja vähän liian syvään? Kylvö jollain tapaa ennen viljan kylvö?
voihan sen vetää pintaan,ainakin vanhoilla.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ht - 19.04.15 - klo:10:31


Mulla on edelleen Hardi Twiniin suunnitteilla se apilaksenkylvämislaite; tuli vaan pieni takapakki projektiin kun pari "viisasta" karjalaispoikaa oli näköjään nostanut vanhan Jukon hs-laitteen romu-ukon kyytiin >:(

Jos joltakulta löytyy nurkista rikkinäinenkin hs-kylvöjutska, missä olla ehjä säätölaite ja 3-4 ehjää syöttölaitetta niin olisin kiinnostunut. Yyveetä peliin...
Miten sen meinasit toteuttaa? Itse suunniittelin muutama vuosi sitten että puhaltimen päälle laittaisi syöttölaitteen mikä pudottelisi siemenet ilmavirran kuljetettavaksi puomiin.
Ei vaan valitettavasti ämpäristä valutus kokeessa toiminut toivotunlaisesti, siemenet pyrkii tulemaan ulos jo puomin alkupäästä.

Hyvä tietää, laitetaan projekti ö-mappiin. Millä siemenillä kokeilit? Mulla oli ajatuksissa valkoapila.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Petri - 19.04.15 - klo:10:44

Naturcomin ympättyä valkoapilaa, puhdasta ja laadukasta.


Miten ymppäys parantaisi apilan kerääjäkasvitoimintaa, pH sulla
varmaan >6.5 ja siemenet kostuvat ja kuivuvat maanpinnalla muutenkin, ettei
siitä itämisen jälkeen, kunnon rankkasateessa  taida olla enää siitä
ymppimössöstä mitään jäljel?

Eikös se ymppäys ole semmoista pH <5.8 tehtävää hommaa ?

-SS-
Korkeassa pH:ssa maan luontainen Rhizobium-populaatio on useimmiten riittävä tehokkaaseen nystyröintiin, typensidontaan ja kasvuun. Tosin ymppäyksen satoa laskevaa vaikutusta ei ole missään dokumentoitu, joten niin päin riskiä ei ole. Se kalkkipilleri siinä ympärillä tehostaa kuivissa oloissa maan kosteuden siirtymistä siemenen ja näin varmistaa itämistä. Näin ainakin Uudessa Seelannissa, jossa laitumia paljon parannetaan erilaisilla täydennyskylvöillä. Useasti apilan siemenen vahakuoressa on vain pieni naarmu ja jos se sattuu pintaan kylväessä taivaalle päin, niin heikosti itää. Se kalkkikuori siirtää itämiskosteutta tehokkaasti sieltä missä sitä on sinne mistä se pääse siemenen.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: bouli - 19.04.15 - klo:11:09


Mulla on edelleen Hardi Twiniin suunnitteilla se apilaksenkylvämislaite; tuli vaan pieni takapakki projektiin kun pari "viisasta" karjalaispoikaa oli näköjään nostanut vanhan Jukon hs-laitteen romu-ukon kyytiin >:(

Jos joltakulta löytyy nurkista rikkinäinenkin hs-kylvöjutska, missä olla ehjä säätölaite ja 3-4 ehjää syöttölaitetta niin olisin kiinnostunut. Yyveetä peliin...
Miten sen meinasit toteuttaa? Itse suunniittelin muutama vuosi sitten että puhaltimen päälle laittaisi syöttölaitteen mikä pudottelisi siemenet ilmavirran kuljetettavaksi puomiin.
Ei vaan valitettavasti ämpäristä valutus kokeessa toiminut toivotunlaisesti, siemenet pyrkii tulemaan ulos jo puomin alkupäästä.

Hyvä tietää, laitetaan projekti ö-mappiin. Millä siemenillä kokeilit? Mulla oli ajatuksissa valkoapila.
Muistaakseni italian raiheinällä ja timoteilla.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: arzyboy - 21.04.15 - klo:13:40
En tiiä onko ollu vielä tämä..https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=englanninraihein%C3%A4&source=web&cd=13&ved=0CEwQFjAM&url=http%3A%2F%2Fwww.ymparisto.fi%2Fdownload%2Fnoname%2F%257BC5457108-66C6-4CF6-B453-F08CA91CD9A2%257D%2F91382&ei=ySY2Ve3DKYucsAGuzYCgCw&usg=AFQjCNF40PSkAkmWrsGRHy5hplVOHj5NLw&bvm=bv.91071109,d.bGg
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: grainfarmer76 - 21.04.15 - klo:21:47
Paljonko meinaatte laittaa kylvömääräksi hehtaarille kerääjäkasvin siementä?
Itse olen suunnitellut italian raiheinää n.5kg/ha piensiemenlaatikolla pintaan, normaali kylvön yhteydessä.
Vai olisiko mitään ideaa laittaa samaan vantaaseen viljan ja apulannan kanssa? Yhtäkkiä ei tuntuisi hyvältä idealta?
Itsellä ei ole mitään käsitystä mikä voisi olla oikea määrä? Liikaa ei saisi laittaa, mutta kasvuston pitäisi kuitenkin olla riittävä.
Olen kuullut, että jotkut aikoo laittaa apilaa tautiruiskutuksen yhteydessä 2kg/ha pintalevityksenä.
Mielestäni aika suuret riskit epäonnistua? Siementä voi mennä enemmän? Siemen ei idä pinnassa?
No syksyllä olemme viisaampia (ja ehkä köyhempiä, tarkastajan käynnin jälkeen).
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: +200 - 21.04.15 - klo:22:04
Apila ilmeisesti kestää Axialin,ja rikka ruiskutuksiski pääsee kahteenkymppiin hehtaari.Tautiaineekkaan ei kait ole apilalle tappavia.
Niin missä ongelma :-\
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 21.04.15 - klo:22:08
Paljonko meinaatte laittaa kylvömääräksi hehtaarille kerääjäkasvin siementä?
Itse olen suunnitellut italian raiheinää n.5kg/ha piensiemenlaatikolla pintaan, normaali kylvön yhteydessä.
Vai olisiko mitään ideaa laittaa samaan vantaaseen viljan ja apulannan kanssa? Yhtäkkiä ei tuntuisi hyvältä idealta?
Itsellä ei ole mitään käsitystä mikä voisi olla oikea määrä? Liikaa ei saisi laittaa, mutta kasvuston pitäisi kuitenkin olla riittävä.
Olen kuullut, että jotkut aikoo laittaa apilaa tautiruiskutuksen yhteydessä 2kg/ha pintalevityksenä.
Mielestäni aika suuret riskit epäonnistua? Siementä voi mennä enemmän? Siemen ei idä pinnassa?
No syksyllä olemme viisaampia (ja ehkä köyhempiä, tarkastajan käynnin jälkeen).

Ne jotkut taitaaa kokea hämmästyksen sormen suussa, jos eivät ruiski 3-6metrin ruiskulla....

5Kg raiheinää siemenlaatikosta varmistaa syyskuisen paalisadon...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 22.04.15 - klo:01:25
Apila ilmeisesti kestää Axialin,ja rikka ruiskutuksiski pääsee kahteenkymppiin hehtaari.Tautiaineekkaan ei kait ole apilalle tappavia.
Niin missä ongelma :-\

Ongelmarikkakasveissa. Kevytmuokkaus esimerkiksi. Pohjavesialue. Eipä onnistu. Basagraanit ym. on jo jäämiä niistä pohjavesissä. MCPA on seuraavana listalla. Voi poistua jo tämän seuraavan kauden aikana. Apilan pitää olla vähintään 3-lehtiasteella ennen ruiskutuksia.

Luomussa ei ole näitä ongelmia. Ei ole ongelma, vaikka on valvatteja, ohdakkeita, mataraa, isoja saunakukkia. Ei mitään ongelmaa. Se on luonnollista, se kuuluu asiaan. Jos tavan viljelijällä on pelto täynnä niitä, sen puolikkaan Expressin epäonnistuttua, käy niin kuin Porvoon miehellä.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Naturalis - 22.04.15 - klo:07:40
Olikos toi sillai että valita voi toimenpiteeksi mutta ei pakko toteuttaa?  ???
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 22.04.15 - klo:07:58
Olikos toi sillai että valita voi toimenpiteeksi mutta ei pakko toteuttaa?  ???

Sää täytät vipu-palvelussa kyseisen toimen lohkokohtasesti, jos menee perseelleen niin perut syksyllä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 22.04.15 - klo:09:37
Paljonko meinaatte laittaa kylvömääräksi hehtaarille kerääjäkasvin siementä?
Itse olen suunnitellut italian raiheinää n.5kg/ha piensiemenlaatikolla pintaan, normaali kylvön yhteydessä.
Vai olisiko mitään ideaa laittaa samaan vantaaseen viljan ja apulannan kanssa? Yhtäkkiä ei tuntuisi hyvältä idealta?
Itsellä ei ole mitään käsitystä mikä voisi olla oikea määrä? Liikaa ei saisi laittaa, mutta kasvuston pitäisi kuitenkin olla riittävä.
Olen kuullut, että jotkut aikoo laittaa apilaa tautiruiskutuksen yhteydessä 2kg/ha pintalevityksenä.
Mielestäni aika suuret riskit epäonnistua? Siementä voi mennä enemmän? Siemen ei idä pinnassa?
No syksyllä olemme viisaampia (ja ehkä köyhempiä, tarkastajan käynnin jälkeen).

Ne jotkut taitaaa kokea hämmästyksen sormen suussa, jos eivät ruiski 3-6metrin ruiskulla....

5Kg raiheinää siemenlaatikosta varmistaa syyskuisen paalisadon...

No paljoko sä sitte kylvät rairaita hehtaarille?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Ankeroinen - 22.04.15 - klo:12:47
Ite en raita kyllä yli 2 kiloa kylvä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: arzyboy - 22.04.15 - klo:13:20
Paljonko meinaatte laittaa kylvömääräksi hehtaarille kerääjäkasvin siementä?
Itse olen suunnitellut italian raiheinää n.5kg/ha piensiemenlaatikolla pintaan, normaali kylvön yhteydessä.
Vai olisiko mitään ideaa laittaa samaan vantaaseen viljan ja apulannan kanssa? Yhtäkkiä ei tuntuisi hyvältä idealta?
Itsellä ei ole mitään käsitystä mikä voisi olla oikea määrä? Liikaa ei saisi laittaa, mutta kasvuston pitäisi kuitenkin olla riittävä.
Olen kuullut, että jotkut aikoo laittaa apilaa tautiruiskutuksen yhteydessä 2kg/ha pintalevityksenä.
Mielestäni aika suuret riskit epäonnistua? Siementä voi mennä enemmän? Siemen ei idä pinnassa?
No syksyllä olemme viisaampia (ja ehkä köyhempiä, tarkastajan käynnin jälkeen).

Viime kesänä laitoin englanninraiheinää kylvökoneen taulukon mukaan 10 kg/ha. En laskenut sen kummemmin mikä oli todellinen määrä, mutta parhaimmillaan onnistui todella hyvin ja kerääjäkasvusto oli tiheää kuin säilisnurmi.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 22.04.15 - klo:22:24
Paljonko meinaatte laittaa kylvömääräksi hehtaarille kerääjäkasvin siementä?
Itse olen suunnitellut italian raiheinää n.5kg/ha piensiemenlaatikolla pintaan, normaali kylvön yhteydessä.
Vai olisiko mitään ideaa laittaa samaan vantaaseen viljan ja apulannan kanssa? Yhtäkkiä ei tuntuisi hyvältä idealta?
Itsellä ei ole mitään käsitystä mikä voisi olla oikea määrä? Liikaa ei saisi laittaa, mutta kasvuston pitäisi kuitenkin olla riittävä.
Olen kuullut, että jotkut aikoo laittaa apilaa tautiruiskutuksen yhteydessä 2kg/ha pintalevityksenä.
Mielestäni aika suuret riskit epäonnistua? Siementä voi mennä enemmän? Siemen ei idä pinnassa?
No syksyllä olemme viisaampia (ja ehkä köyhempiä, tarkastajan käynnin jälkeen).

Ne jotkut taitaaa kokea hämmästyksen sormen suussa, jos eivät ruiski 3-6metrin ruiskulla....

5Kg raiheinää siemenlaatikosta varmistaa syyskuisen paalisadon...

No paljoko sä sitte kylvät rairaita hehtaarille?

Viljansiemeneen sekotin lajiteltaessa 2kg 300kiloon eli hehtaarin satsi propinolle.

Valkkarin ajan sillä sähköhuiskalla. Pitää vielä kokeilla sitä simultan täytönyhteydessä sekottamista, tänään ei olis onnistunu, tuules aivan saatanasti..
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 23.04.15 - klo:08:11
Valkkarin ajan sillä sähköhuiskalla.

Pyöreä reikä ei välttämättä toimi tasaisesti, jollei laita täristintä.
Peitelevyn aukon toisella muotoilulla saa ajossa mahdolliset
tukokset laukaistua.

Moottorin akselille ajattelin kokeilla epäkeskoperiaatteella toimivaa
tikkua valutusaukon seutuville.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 23.04.15 - klo:08:14
Valkkarin ajan sillä sähköhuiskalla.

Pyöreä reikä ei välttämättä toimi tasaisesti, jollei laita täristintä.
Peitelevyn aukon toisella muotoilulla saa ajossa mahdolliset
tukokset laukaistua.

Moottorin akselille ajattelin kokeilla epäkeskoperiaatteella toimivaa
tikkua valutusaukon seutuville.

-SS-

Siellähän on se sokka, jos sihen röpöttäs pienolangasta koukun alaspäin?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 23.04.15 - klo:08:44
Valkkarin ajan sillä sähköhuiskalla.

Pyöreä reikä ei välttämättä toimi tasaisesti, jollei laita täristintä.
Peitelevyn aukon toisella muotoilulla saa ajossa mahdolliset
tukokset laukaistua.

Moottorin akselille ajattelin kokeilla epäkeskoperiaatteella toimivaa
tikkua valutusaukon seutuville.

-SS-

Siellähän on se sokka, jos sihen röpöttäs pienolangasta koukun alaspäin?

Monenko millin reikä siinä nyt on?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 23.04.15 - klo:08:58

Monenko millin reikä siinä nyt on?

Säädettävä. Käsikoneessa on karistin, samanlaista porkkanaa ajattelin.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Tupajumi - 23.04.15 - klo:10:59
Jos tukihakemuksessa merkkaa rastin kerääjäkasvin kohdalle, mutta toteuttaa toimenpidettä vasta muutaman vuoden päästä, niin onko tämä sallittua?

Ei oo oikein halua ryhtyä nyt koetoimintaa harrastamaan, antaa innokkaampien tehdä se. ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 23.04.15 - klo:11:02
Jos tukihakemuksessa merkkaa rastin kerääjäkasvin kohdalle, mutta toteuttaa toimenpidettä vasta muutaman vuoden päästä, niin onko tämä sallittua?

Ei oo oikein halua ryhtyä nyt koetoimintaa harrastamaan, antaa innokkaampien tehdä se. ;D

Voihan sitä tosiaan harjoitella ilman toimenpiteeseen tai
ympäristökorvaukseen  sitoumista ! Tarinoiden perusteella
lannoitustarve poistuu ja typpi tulee ilmaiseksi, lisäksi rikka-
ruohot peittyvät, eikä tarvitse kuin 12 g Express SX.

Vähän valkoapilaa ja Trappessa valkuaiset 18:aan, sehän
se suurin houkutus on.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 23.04.15 - klo:12:48

Monenko millin reikä siinä nyt on?

Säädettävä. Käsikoneessa on karistin, samanlaista porkkanaa ajattelin.

-SS-

Siis onko sun viskassa pyöree syöttöreikä, jossa on porkkanan muotoinen "syötönsäädin"?
Toihan vois ollakin hyvä idis, vielä jos se "porkkana" pyörisi ja siinä olisi kierteet kuin ruuvihalkojassa  8)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 23.04.15 - klo:13:37

Monenko millin reikä siinä nyt on?

Säädettävä. Käsikoneessa on karistin, samanlaista porkkanaa ajattelin.

-SS-

Siis onko sun viskassa pyöree syöttöreikä, jossa on porkkanan muotoinen "syötönsäädin"?
Toihan vois ollakin hyvä idis, vielä jos se "porkkana" pyörisi ja siinä olisi kierteet kuin ruuvihalkojassa  8)

Juu käsikoneessa on kuin ruuvihalkojan palikka hiukan. Mutta tuossa
sähkökoneessa on vaan se liukulaatta, johon on integroitu omapatentti-säädin.
Vielä hakusessa, millä ajetaan, olen katellut sopivaa 125 enduroa, jossa olisi
mukavasti pikkuvaihteita ja korkea maavara. Mielestäni paras vaihtoehto,
silloin kun on pitkää korsiintuvaa kasvustoa.

Tsekkaan ainakin tuon koneglansin 500 euron tarjousenduron.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ijasja2 - 23.04.15 - klo:14:36
Vielä hakusessa, millä ajetaan, olen katellut sopivaa 125 enduroa, jossa olisi
mukavasti pikkuvaihteita ja korkea maavara. Mielestäni paras vaihtoehto,
silloin kun on pitkää korsiintuvaa kasvustoa.

Tsekkaan ainakin tuon koneglansin 500 euron tarjousenduron.

-SS-

Enkö mä ookkaan yksin ajatuksieni kanssa, hussen tms. 125 enduro ja maatalouskalustoon :)

Eipä tuu nykyiselläkään ajettua yhtään hupia, ajot liittyy vahvasti maatalouteen eli kerran, kaks kesässä käy kattelemassa tiluksia.  Minkä verran nuo tuottaa virtaa, riittääkö se sähköviskalle vai pitääkö viritellä tarakka ellei oo, ja sille akkua ym. Tulee aika horjakka peli ja keula keveänä, tosin tulee vähemmän jälkiä kun ei eturengas ota maahan kuin päisteissä ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 23.04.15 - klo:15:33
Vielä hakusessa, millä ajetaan, olen katellut sopivaa 125 enduroa, jossa olisi
mukavasti pikkuvaihteita ja korkea maavara. Mielestäni paras vaihtoehto,
silloin kun on pitkää korsiintuvaa kasvustoa.

Tsekkaan ainakin tuon koneglansin 500 euron tarjousenduron.

-SS-

Enkö mä ookkaan yksin ajatuksieni kanssa, hussen tms. 125 enduro ja maatalouskalustoon :)

Eipä tuu nykyiselläkään ajettua yhtään hupia, ajot liittyy vahvasti maatalouteen eli kerran, kaks kesässä käy kattelemassa tiluksia.  Minkä verran nuo tuottaa virtaa, riittääkö se sähköviskalle vai pitääkö viritellä tarakka ellei oo, ja sille akkua ym. Tulee aika horjakka peli ja keula keveänä, tosin tulee vähemmän jälkiä kun ei eturengas ota maahan kuin päisteissä ;D

Honda CBR ainakin virta riittää ajossa, uudella akulla. Ottaisin jonkin 40 Ah akun siihen tarakalle kuitenkin.
Mutta kyykkykevari muutenkin varmaan vaihtuu siihen enduroon, kunhan tuo seuraava rämppääjä kasvaa
ensin mopoikäiseksikin.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: klapikasa - 23.04.15 - klo:18:17
Muoviscooteri, nehän on virtaviivaset.Vois käyttä sitten hukkistarkkailuun?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 23.04.15 - klo:18:20
Muoviscooteri, nehän on virtaviivaset.Vois käyttä sitten hukkistarkkailuun?

Isot kapeat pyörät varmaan parhaat. Hukkakauramopot varmaan parhaimpia kerääjäkasvin kylvöönkin.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 23.04.15 - klo:18:57

Mikähän firma lanseeraa ensimmäisenä kerääjäkasvinkylvömopon/-moottoripyörän, isolla akulla, sähköhuiskalla ja ajo-opastimella varustettuna. Sillehän olisi selvästikin menekkiä  :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 23.04.15 - klo:19:02
Hukkismopo olisi muuten hyvä, mutta se on turhankin hidas. Arvio nopeudesta ehkä 5-7 km/h. Lisäksi pitää tiellä kuljettaa perävaunussa. Olen kyllä miettinyt välitysten rakentamista uudelleen.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: peskelinen - 23.04.15 - klo:22:29
Huvi ja hyöty-ruiskutusuria pitkin rai rai rallaa http://www.youtube.com/watch?v=lefMxRvAXCU
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 24.04.15 - klo:18:46
Tämmöinen jäätävä muistutus tuli:

KERÄÄJÄKASVI:  jos haet kerääjäkasvin tukea, pitää kasvulohkolla olla kerääjäkasvin kattava kasvusto koko lohkon alalla, jolle haet tuen.  Kattavan kasvuston vaatimus on ehdoton ja viljelijän vastuulla.

Sattuisi olemaan eviran tarkastamaa seosta niittynurmikka-punanata-englanninraiheinä. Eikös nuo ole varsin lyhytkasvuisia kaikki. Pitäisiköhän aloittaa kylvökoneesta noilla ja jatkaa sitten ennen ukkossateita valkoapilalla. Et olis edes jotain siellä maassa ?

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Tupajumi - 24.04.15 - klo:20:59
Tämmöinen jäätävä muistutus tuli:

KERÄÄJÄKASVI:  jos haet kerääjäkasvin tukea, pitää kasvulohkolla olla kerääjäkasvin kattava kasvusto koko lohkon alalla, jolle haet tuen.  Kattavan kasvuston vaatimus on ehdoton ja viljelijän vastuulla.

Sattuisi olemaan eviran tarkastamaa seosta niittynurmikka-punanata-englanninraiheinä. Eikös nuo ole varsin lyhytkasvuisia kaikki. Pitäisiköhän aloittaa kylvökoneesta noilla ja jatkaa sitten ennen ukkossateita valkoapilalla. Et olis edes jotain siellä maassa ?

-SS-

Huiskalla kun huiskitaan kasvustoon, niin ne siemenet jää sinne lehtien päälle ja lehden ja varren  haarakohtaan, ja vain kova sade voi ne huuhtoa maahan, jos sitten ei sadakkaan moneen viikkoon kunnolla, niin sinne lehdille iso osa siemenistä jääkin, eikä kunnollista peitävää kasvustoa synny.....ette usko vai, no sittenhän kesällä näette, että olin oikeassa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 24.04.15 - klo:21:35
Joo, tää jutska tallennetaan aijaa.comiin ja teidän skeptikoiden pällisteltäväksi.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 24.04.15 - klo:22:01
Joo, tää jutska tallennetaan aijaa.comiin ja teidän skeptikoiden pällisteltäväksi.

Saas nähdä kuka sen huuhaa-palkinnon lopulta saa  :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: klapikasa - 26.04.15 - klo:16:32
Mulla on useita perulohkoja joka multaosa kynnetään ja savi osa joka kultivoidaan ja koko pelto on sama kasvi. Jos tukiautomaatista kerääjäkasvia kyntöosaan, joutuuko tekee a ja b kasvlohkoa sitten?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Maa-Anssi - 26.04.15 - klo:17:42
Mulla on useita perulohkoja joka multaosa kynnetään ja savi osa joka kultivoidaan ja koko pelto on sama kasvi. Jos tukiautomaatista kerääjäkasvia kyntöosaan, joutuuko tekee a ja b kasvlohkoa sitten?
Mulla pari samanlaista vaihtelevamaalajista lohkoa. Toiselle tulee kerääjäkasvi. Tulevaisuudessa mietityttää sama asia, eli miten keväällä lopetan helpoiten/halvimmin kerääjän. Eri kasvulohkon merkkaaminen helpottaisi asiaa, mut en todella tiedä meneekö näin.
Samaa mietin kun pistän yhden peruslohkon kokonaan suojavyöhykkeeksi, ja se sisältää kahdessakin eri paikassa vanhaa nurmea, joka siis kelpaa suoraan SV:ksi, mutta pitäisikö ne erotella omiksi kasvulohkoikseen?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: aveii - 26.04.15 - klo:19:15
Miten ootte päätyny kerääjäkasvien kylvömäärän suhteen? Esim. raiheinä? Riittääkö oikeasti noin 3 kiloa tasaisen kasvuston saamiseksi? Netistä kun lueskelee alus- ja kerääjäkasvioppaita on jäänyt päähän että niissä suositellaan jopa yli 10 kilon kylvömäärää??  :o
Tosin sähköviskalla en ole noin kovin pieniä määriä toistaiseksi yrittänytkään kylvää, saa nähdä meneekö yli kymmenen kiloa väkisinkin  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 26.04.15 - klo:19:31
Miten ootte päätyny kerääjäkasvien kylvömäärän suhteen? Esim. raiheinä? Riittääkö oikeasti noin 3 kiloa tasaisen kasvuston saamiseksi? Netistä kun lueskelee alus- ja kerääjäkasvioppaita on jäänyt päähän että niissä suositellaan jopa yli 10 kilon kylvömäärää??  :o
Tosin sähköviskalla en ole noin kovin pieniä määriä toistaiseksi yrittänytkään kylvää, saa nähdä meneekö yli kymmenen kiloa väkisinkin  ;D
Sekoitase siemen vaikka apulantaa ja levitä sit. Mää meinaan sekoittaa riisiin, josko valkoisen suihkun näkis hyttiin asti
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: aveii - 26.04.15 - klo:19:51
Miten ootte päätyny kerääjäkasvien kylvömäärän suhteen? Esim. raiheinä? Riittääkö oikeasti noin 3 kiloa tasaisen kasvuston saamiseksi? Netistä kun lueskelee alus- ja kerääjäkasvioppaita on jäänyt päähän että niissä suositellaan jopa yli 10 kilon kylvömäärää??  :o
Tosin sähköviskalla en ole noin kovin pieniä määriä toistaiseksi yrittänytkään kylvää, saa nähdä meneekö yli kymmenen kiloa väkisinkin  ;D
Sekoitase siemen vaikka apulantaa ja levitä sit. Mää meinaan sekoittaa riisiin, josko valkoisen suihkun näkis hyttiin asti
Joo en sekota, eiköhän se pienikin määrä riittävän tarkasti pellolle saada ilmankin. Tai sit laitteet on väärät.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 26.04.15 - klo:19:52
Miten ootte päätyny kerääjäkasvien kylvömäärän suhteen? Esim. raiheinä? Riittääkö oikeasti noin 3 kiloa tasaisen kasvuston saamiseksi? Netistä kun lueskelee alus- ja kerääjäkasvioppaita on jäänyt päähän että niissä suositellaan jopa yli 10 kilon kylvömäärää??  :o
Tosin sähköviskalla en ole noin kovin pieniä määriä toistaiseksi yrittänytkään kylvää, saa nähdä meneekö yli kymmenen kiloa väkisinkin  ;D
Naturcomin oppaassa on 2-3kiloa.

Laita vaan 10kiloa niin pääset maistamaan luomun arkea juolavehnäpuinnin muodossa. ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ijasja2 - 26.04.15 - klo:20:01
Miten ootte päätyny kerääjäkasvien kylvömäärän suhteen? Esim. raiheinä? Riittääkö oikeasti noin 3 kiloa tasaisen kasvuston saamiseksi? Netistä kun lueskelee alus- ja kerääjäkasvioppaita on jäänyt päähän että niissä suositellaan jopa yli 10 kilon kylvömäärää??  :o
Tosin sähköviskalla en ole noin kovin pieniä määriä toistaiseksi yrittänytkään kylvää, saa nähdä meneekö yli kymmenen kiloa väkisinkin  ;D
Sekoitase siemen vaikka apulantaa ja levitä sit. Mää meinaan sekoittaa riisiin, josko valkoisen suihkun näkis hyttiin asti

Jos sekoittas 4kg apulantaan, ajas viskalla vaikka 400kg salpetteriä oraalle, lisälannaksi. Näkis sen "apu"suihkun, että meneekö vai ei. Ois syksyllä selkeästi huomattavissa, että kerääjäkasvista oli selkeä hyöty! Kasvusto julmaa ja laossa, vaikka kylväessä typpeä vain 70kg/ha :-X
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 28.04.15 - klo:10:34
Puikeakatteinen isopyöräinen skootteri nähtävästi paras vaihtoehto.
Painotusta etupäähän akun muodossa. Eiköhän se tuolla tavalla etene.
Seisontajalka pois pohjasta viljaa repimästä. Nappularengas taakse.

Peugeot Trekker hankintaan. Talossa on jo yksi, nin tuttu ajettava.
Kaupallinen apilansiemen todellakin karkaa kylvimestä helposti;
pitää olla todella tarkka säätö siinä.

Ei tässä mitään viljankylvöjä taida tarvita miettiä; valkuaiskaveja,
viherlannoitusta, EFA-kesantoa ja kerääjäkasvia. Siinä riittää
kesäksi puuhaa. Mutta pitäisikö pääomittaakin nuo "harrastukset" 
ympäristökorvauksen muodossa ? Aika lähellä nyt jo päätännän hetki...

Hallinto ei ole vielä sanonut pitävää mielipidettään kerääjähuijareiden
valvonnasta, uhkaillut vaan. Eli siitähän riippuu tuo kerääjän
suosio, mitkä ovat todelliset tulevat valvontariskit.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: taisker - 28.04.15 - klo:10:47
niin siinä on niitä porsaanreikiä vaikka kuinka miten esim tämmönen ruis puitu 14,8 ja siihe pahnaa laitetaan 10kg timppaa 15,8 kun eihä sitä muokata saa tarkastaja tulee 16,8 ja sanoo että ei oo mää sanon että on kylvetty voiko tarkastaja vaatia että heinä kasvaa päivässä nähtävään kuntoon
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 28.04.15 - klo:10:50
niin siinä on niitä porsaanreikiä vaikka kuinka miten esim tämmönen ruis puitu 14,8 ja siihe pahnaa laitetaan 10kg timppaa 15,8 kun eihä sitä muokata saa tarkastaja tulee 16,8 ja sanoo että ei oo mää sanon että on kylvetty voiko tarkastaja vaatia että heinä kasvaa päivässä nähtävään kuntoon
Kyllä tuo paikallisen maataloushallinnon edustaja toteaa kylmästi, että kunnon pyrkimys pitää olla, hulluntyhmään järjestelyyn ei kannata lähteä, tuomitaan säälittä huijaukseksi,  kuten esmes 10 cm pahnanputuun kylvö jo melko lähellä on.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: taisker - 28.04.15 - klo:10:53
no mitä varten se kylvöpäivä on si 15,8 kyllä sitä pitää sillo saada ripotella siihe pahnaa ku muokkaus on kielletty säänöt vaihtoon sanon mää
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 28.04.15 - klo:11:20
no mitä varten se kylvöpäivä on si 15,8 kyllä sitä pitää sillo saada ripotella siihe pahnaa ku muokkaus on kielletty säänöt vaihtoon sanon mää

Jotkut kellokkaat nähtävästi halusivat oman viljelyteknologiansa mukaan, enemmänkin sekoittaa kokonaisuutta kuin selventää; jos olisikin alkuperäinen sääntö, että vain vihanneksilla ja perunalla saisis korjuun jälkeen kylvää sieppariksi, viljalla joko suojaviljamenetelmään tai orasasteella, ei korjuun jälkeen, niin ei olisikaan ollut mitään ihmettelemistä. Mainitsin tuosta jo kauan sitten, että nythän vasta tuli tukiautomaatti, mutta samalla valvonnalle hieno mahdollisuus käyttää mielivaltaa.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: taisker - 28.04.15 - klo:12:10
juuri näin jos annetaan mahdollisuus kylvää niin sitä ei voida torpata selvemmät päivärajat niin en kylvä kilookaan nyt vetäsen kaikki aikaset puinnit ja tappelen tarkastajan kaa ihan piruuttani mää voin olla vaikka ilman tukia kokonaan tän vuoden kyl ne joskus tulee
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Maa-Anssi - 28.04.15 - klo:18:20
Onkohan vielä tietoa miten kerääjäkasvi ilmoitetaan? siis se siemen/seos? Vipussa oli vain alasvetovalikko josta toimenpide valittiin. Tai entä ohjeistus että voiko kylvää osalle vaikka raita ja toisaalle samaa lohkoa apilaa? Vai paljastetaanko vastaus vasta kun on myöhäistä ja kerrotaan että NÄINhän olisi pitänyt tehdä  ???
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 28.04.15 - klo:20:33
Mää levitin äsken Lehnerillä 2,6 kiloa apila/raiheinää hehtaarille  8)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Tupajumi - 28.04.15 - klo:21:51
Mää levitin äsken Lehnerillä 2,6 kiloa apila/raiheinää hehtaarille  8)

Miks sää tommosta menit tekemään, ookko ihan edesvastuuton, syyntakeeton kenties? Ja vielä Lehnerillä, sekin vielä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 29.04.15 - klo:15:55
Mää levitin äsken Lehnerillä 2,6 kiloa apila/raiheinää hehtaarille  8)

Miks sää tommosta menit tekemään, ookko ihan edesvastuuton, syyntakeeton kenties? Ja vielä Lehnerillä, sekin vielä.
Tienasi satasia tunnissa 😅😅😅
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Maa-Anssi - 29.04.15 - klo:17:40
Eilen tein "kiertokokeen" timo-hs laitteeseen, valkoapilalla ja vajaalla yhdellä reiällä, tulos oli n. 1,5kg/Ha.  :P
Tohtiskohan tuolla säädöllä pistää kerääjää jahka se aika koittaa?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: maanviljelysneuvos - 30.04.15 - klo:16:05
Tätä kerääjäkasvi asiaa tuntuu olevan jo niin monta sivua, että alkaa käydä työlääksi koko ketjun lukeminen läpi.  :)

Itse olen ajatellut kylvää kerääjäkasveja ohran kylvön yhteydessä kylvökoneen piensiemenlaatikon kautta. Aikaisempaa kokemusta kerääjäkasvien viljelystä ei ole. Lohkot jolle kerääjäkasveja tulee ovat maalajiltaan KHt tai HHt. Ravinteiden ja happamuuden suhteen kunnossa olevia lohkoja. Lohkot ovat olleet yksipuolisessa viljan viljelyssä joten jospa kerääjäkasvit toisivat maahan "eloa".

Mutta kun sitä aiempaa kokemusta näistä ei ole niin nyt olenkin pähkäillyt että mitä kylvää ja ennen kaikkea, kuinka paljon? Valkoapila tulee tod. näk. toiseksi 3 kg kylvömäärällä. Mutta mitä toiseksi? Paljon puhuttu italianraiheinä vai pitäisikö olla englanninraiheinää? Timoteikin tietysti mutta se sitten talvehtii ja tuleeko siitä ongelmia seuraavana vuonna... Kaikki kerääjäkasvi lohkot on tarkoitus kyntää vasta seuraavana keväänä. Sitten mietityttää että jos italianraiheinä "lähtee käsistä". Kyseisiltä lohkoilla satotaso on hyvä, oli vuosi sitten kuiva tai märkä. Eli voisiko sopiva seos olla valkoapila 3 kg + italianraiheinä 4 kg? Ei varmaan ainakaan liikaa ole. Mieluummin kylväisin vaikka hiukan liian vähän kuin hiukan liikaa jotta puinti onnistuu jne jne... Olettaisin kuitenkin että tuolla määrälläki kuitenkin syksyllä on jotakin vihreää pellossa...  ::)

Tulipas pitkästi, ei kukaan varmaan jaksa edes lukea...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: kepsi - 30.04.15 - klo:16:55
Tätä kerääjäkasvi asiaa tuntuu olevan jo niin monta sivua, että alkaa käydä työlääksi koko ketjun lukeminen läpi.  :)

Itse olen ajatellut kylvää kerääjäkasveja ohran kylvön yhteydessä kylvökoneen piensiemenlaatikon kautta. Aikaisempaa kokemusta kerääjäkasvien viljelystä ei ole. Lohkot jolle kerääjäkasveja tulee ovat maalajiltaan KHt tai HHt. Ravinteiden ja happamuuden suhteen kunnossa olevia lohkoja. Lohkot ovat olleet yksipuolisessa viljan viljelyssä joten jospa kerääjäkasvit toisivat maahan "eloa".

Mutta kun sitä aiempaa kokemusta näistä ei ole niin nyt olenkin pähkäillyt että mitä kylvää ja ennen kaikkea, kuinka paljon? Valkoapila tulee tod. näk. toiseksi 3 kg kylvömäärällä. Mutta mitä toiseksi? Paljon puhuttu italianraiheinä vai pitäisikö olla englanninraiheinää? Timoteikin tietysti mutta se sitten talvehtii ja tuleeko siitä ongelmia seuraavana vuonna... Kaikki kerääjäkasvi lohkot on tarkoitus kyntää vasta seuraavana keväänä. Sitten mietityttää että jos italianraiheinä "lähtee käsistä". Kyseisiltä lohkoilla satotaso on hyvä, oli vuosi sitten kuiva tai märkä. Eli voisiko sopiva seos olla valkoapila 3 kg + italianraiheinä 4 kg? Ei varmaan ainakaan liikaa ole. Mieluummin kylväisin vaikka hiukan liian vähän kuin hiukan liikaa jotta puinti onnistuu jne jne... Olettaisin kuitenkin että tuolla määrälläki kuitenkin syksyllä on jotakin vihreää pellossa...  ::)

Tulipas pitkästi, ei kukaan varmaan jaksa edes lukea...

Uskoisin, että tuolla tekniikalla ja noilla siemenmäärillä tulee riittävän peittävä kasvusto normivuonna. Jos itse kylväisin seoksena niin todennäköisesti puolittaisin apilan siemenmäärän. Seoksen käyttö rajaa useimmat rikkakasvien torjunta-aineet torjunta-aineet pois. Vrt.
http://www.farmit.net/kasvinviljely/2015/04/03/viljan-rikkakasvien-torjunta-keraajakasveilla

Itse olen jo hieman aloitellut kylvöjä. Kaksitahoisen ohran oheen laitoin n. 5 kg/ha Italian raiheinää samoin heinäsiemenen kylvölaatikosta, pintakylvönä. Siemenkustannus vajaa 10 eur/ha.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 30.04.15 - klo:17:08
No huh...

Mä laitin kilon rairuohoa/ha ja jo nyt kaduttaa.. Nurmille joskus tullut laitettua 4 kg/ha ja se hukutti kaiken alleen  :'( Että tuo 5 kg/ha kuulostaa "melko vihreältä puitavalta"
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: maanviljelysneuvos - 30.04.15 - klo:17:16

Uskoisin, että tuolla tekniikalla ja noilla siemenmäärillä tulee riittävän peittävä kasvusto normivuonna. Jos itse kylväisin seoksena niin todennäköisesti puolittaisin apilan siemenmäärän. Seoksen käyttö rajaa useimmat rikkakasvien torjunta-aineet torjunta-aineet pois. Vrt.
http://www.farmit.net/kasvinviljely/2015/04/03/viljan-rikkakasvien-torjunta-keraajakasveilla

Itse olen jo hieman aloitellut kylvöjä. Kaksitahoisen ohran oheen laitoin n. 5 kg/ha Italian raiheinää samoin heinäsiemenen kylvölaatikosta, pintakylvönä. Siemenkustannus vajaa 10 eur/ha.

Ok. Tuon torjunta-aine homman olen huomioinut. Tarkoitus oli laittaa rikka-aineeksi tuo classic sx. Sitten tautiaineet (delaro varmaan) ja korrensääde(moddus) samaan satsiin. Saa nähdä mitä siitä seoksesta tulee... Gramitreliäki tarvis viä mutta taitaa tulla semmonen sotku kerta ruiskutukselle että oksat pois... Nuo tautianeet ja korrensääteet ei ilmeisesti haittaa kerääjäkasveja?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: maanviljelysneuvos - 30.04.15 - klo:17:29
No huh...

Mä laitin kilon rairuohoa/ha ja jo nyt kaduttaa.. Nurmille joskus tullut laitettua 4 kg/ha ja se hukutti kaiken alleen  :'( Että tuo 5 kg/ha kuulostaa "melko vihreältä puitavalta"

Joo tarkoitus ei olisi tässä mitään "rehupeltoa" perustaa. Mitä nuita oppaita nyt on tullu selailtua nii niissä lukee että valkoapila 2-8kg + italianraiheinä 5-10 kg. Siis jos tekee noiden seoksen. Ja sit vielä sanotaan että jos ei kokemusta aiemmin nii suosítellaan nuita suurempia kiloja.  :o Kuulostaa jotenki rajulta... Siinä kyllä lähtee v-käyrät äkkiä nousuun jos italianraiheinä puskee läpi ohrasta ja sitten kunnon ukkoskuuro päälle ja ohrat maata myöden lakoon. Koita siinä sitten puida... Mutta kaikkea pitää kokeilla...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 30.04.15 - klo:18:08
No huh...

Mä laitin kilon rairuohoa/ha ja jo nyt kaduttaa.. Nurmille joskus tullut laitettua 4 kg/ha ja se hukutti kaiken alleen  :'( Että tuo 5 kg/ha kuulostaa "melko vihreältä puitavalta"

Joo tarkoitus ei olisi tässä mitään "rehupeltoa" perustaa. Mitä nuita oppaita nyt on tullu selailtua nii niissä lukee että valkoapila 2-8kg + italianraiheinä 5-10 kg. Siis jos tekee noiden seoksen. Ja sit vielä sanotaan että jos ei kokemusta aiemmin nii suosítellaan nuita suurempia kiloja.  :o Kuulostaa jotenki rajulta... Siinä kyllä lähtee v-käyrät äkkiä nousuun jos italianraiheinä puskee läpi ohrasta ja sitten kunnon ukkoskuuro päälle ja ohrat maata myöden lakoon. Koita siinä sitten puida... Mutta kaikkea pitää kokeilla...

Nyt ei saa sekottaa luomuoppaita tähän keissiin, olettaen et käytät muutakin kun mykoritsaa ja mielikuvitusta.

Jos sää tollasen määrän laitat hehtaarille ni se on sit luomua. 2kg raita TAI 1kg valkoapilaa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 30.04.15 - klo:18:34
No huh...

Mä laitin kilon rairuohoa/ha ja jo nyt kaduttaa.. Nurmille joskus tullut laitettua 4 kg/ha ja se hukutti kaiken alleen  :'( Että tuo 5 kg/ha kuulostaa "melko vihreältä puitavalta"

Joo tarkoitus ei olisi tässä mitään "rehupeltoa" perustaa. Mitä nuita oppaita nyt on tullu selailtua nii niissä lukee että valkoapila 2-8kg + italianraiheinä 5-10 kg. Siis jos tekee noiden seoksen. Ja sit vielä sanotaan että jos ei kokemusta aiemmin nii suosítellaan nuita suurempia kiloja.  :o Kuulostaa jotenki rajulta... Siinä kyllä lähtee v-käyrät äkkiä nousuun jos italianraiheinä puskee läpi ohrasta ja sitten kunnon ukkoskuuro päälle ja ohrat maata myöden lakoon. Koita siinä sitten puida... Mutta kaikkea pitää kokeilla...

Kokeile myös pienemmillä määrillä...

Siis mä laitin sen 2 kg valkoapilaa ja kilon raita. Jokaisella kämmenenalalla on useita itäviä siemeniä  :'(
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 30.04.15 - klo:20:09

Siis mä laitin sen 2 kg valkoapilaa ja kilon raita. Jokaisella kämmenenalalla on useita itäviä siemeniä  :'(

Montakx kämmentä menee hehtaarille?  ??? ::)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 30.04.15 - klo:20:22

Siis mä laitin sen 2 kg valkoapilaa ja kilon raita. Jokaisella kämmenenalalla on useita itäviä siemeniä  :'(

Montakx kämmentä menee hehtaarille?  ??? ::)

Riippuu hanskan koosta. ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 01.05.15 - klo:02:09
Mittasin tanskalaisen sertifioidun valkoapilan 1000 siemen painon. Se oli 0,762 g/1000 siementä. Itävyys 86%. Tästä seuraa, että kilon kylvömäärästä itäviä siemeniä tulisi 1128608 kpl. Tämä jaettuna neliömetrille tarkoittaa 112 kpl.

Kämmenen alana käytin omaa 11.5 koon rukkasta. Sain 0,0198 m2 . Eli tästä seuraa, että kilon täydellisesti onnistuneesta valkoapilankylvöstä hehtaarille tulisi 2 kpl versoja kämmenen alalle. Mikä on kesällä pintaankylvetyn valkoapilan onnistumisprosentti, ilman multausta ? Jos olisi 50%, tulisi vielä 1 verso kämmenen alalle.

Olen sitä mieltä, että 5-6 kg/ha on vähimmäiskylvömäärä, että versoja edes alkaa näkyä. Puhumattakaan Savenmaan viskan poikkisuuntaisesta kylvön tasaisuudesta. Jopa Solo käsikoneen säädöt ovat 100 kertaa paremmat kuin sen Savenmaan levittimen.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 01.05.15 - klo:02:10
No huh...

Mä laitin kilon rairuohoa/ha ja jo nyt kaduttaa.. Nurmille joskus tullut laitettua 4 kg/ha ja se hukutti kaiken alleen  :'( Että tuo 5 kg/ha kuulostaa "melko vihreältä puitavalta"

Raiheinän saa aina pysymään alhaalla tilkalla Broadwayta !

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: arzyboy - 01.05.15 - klo:06:14
Mittasin tanskalaisen sertifioidun valkoapilan 1000 siemen painon. Se oli 0,762 g/1000 siementä. Itävyys 86%. Tästä seuraa, että kilon kylvömäärästä itäviä siemeniä tulisi 1128608 kpl. Tämä jaettuna neliömetrille tarkoittaa 112 kpl.

Kämmenen alana käytin omaa 11.5 koon rukkasta. Sain 0,0198 m2 . Eli tästä seuraa, että kilon täydellisesti onnistuneesta valkoapilankylvöstä hehtaarille tulisi 2 kpl versoja kämmenen alalle. Mikä on kesällä pintaankylvetyn valkoapilan onnistumisprosentti, ilman multausta ? Jos olisi 50%, tulisi vielä 1 verso kämmenen alalle.

Olen sitä mieltä, että 5-6 kg/ha on vähimmäiskylvömäärä, että versoja edes alkaa näkyä. Puhumattakaan Savenmaan viskan poikkisuuntaisesta kylvön tasaisuudesta. Jopa Solo käsikoneen säädöt ovat 100 kertaa paremmat kuin sen Savenmaan levittimen.

-SS-

SS:llä on tainnut nauttia tajuntaa laajentavia huimausaineita kun jaksaa laskea :)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Ärrpää - 01.05.15 - klo:06:22
No huh...

Mä laitin kilon rairuohoa/ha ja jo nyt kaduttaa.. Nurmille joskus tullut laitettua 4 kg/ha ja se hukutti kaiken alleen  :'( Että tuo 5 kg/ha kuulostaa "melko vihreältä puitavalta"

Joo tarkoitus ei olisi tässä mitään "rehupeltoa" perustaa. Mitä nuita oppaita nyt on tullu selailtua nii niissä lukee että valkoapila 2-8kg + italianraiheinä 5-10 kg. Siis jos tekee noiden seoksen. Ja sit vielä sanotaan että jos ei kokemusta aiemmin nii suosítellaan nuita suurempia kiloja.  :o Kuulostaa jotenki rajulta... Siinä kyllä lähtee v-käyrät äkkiä nousuun jos italianraiheinä puskee läpi ohrasta ja sitten kunnon ukkoskuuro päälle ja ohrat maata myöden lakoon. Koita siinä sitten puida... Mutta kaikkea pitää kokeilla...

 It-rai ei puske ohrasta läpi, ohralle otollisilla kasvuolosuhteilla, lakoontuneen se syöpi suihinsa, ei tarvii tappuroida. Valko-apilassa lajikeki vaikuttaa, osa kasvaa matalana ja loput yltää kontion vartta puoleenväliin. Reippaiden typpimäärien vallitessa sen ei ehkä pitäis villiintyä. Enkku tykkää typestä ja kasvaa ylöspäin, reippaasti.
 Nuo ehdotetut siemenmäärät vaikuttaa aikaslailla rajuilta, kylvölaitteen ehdoilla, joissain vanhoissa jukottimien piensiemenlaitteissa ei ollu sekoitinakselia, voipi holvata, tasaisella pellolla.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 01.05.15 - klo:07:43
No huh...

Mä laitin kilon rairuohoa/ha ja jo nyt kaduttaa.. Nurmille joskus tullut laitettua 4 kg/ha ja se hukutti kaiken alleen  :'( Että tuo 5 kg/ha kuulostaa "melko vihreältä puitavalta"

Raiheinän saa aina pysymään alhaalla tilkalla Broadwayta !

-SS-

Ookkona kokeillu ohralle?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 01.05.15 - klo:11:09
Mittasin tanskalaisen sertifioidun valkoapilan 1000 siemen painon. Se oli 0,762 g/1000 siementä. Itävyys 86%. Tästä seuraa, että kilon kylvömäärästä itäviä siemeniä tulisi 1128608 kpl. Tämä jaettuna neliömetrille tarkoittaa 112 kpl.

Kämmenen alana käytin omaa 11.5 koon rukkasta. Sain 0,0198 m2 . Eli tästä seuraa, että kilon täydellisesti onnistuneesta valkoapilankylvöstä hehtaarille tulisi 2 kpl versoja kämmenen alalle. Mikä on kesällä pintaankylvetyn valkoapilan onnistumisprosentti, ilman multausta ? Jos olisi 50%, tulisi vielä 1 verso kämmenen alalle.

Olen sitä mieltä, että 5-6 kg/ha on vähimmäiskylvömäärä, että versoja edes alkaa näkyä. Puhumattakaan Savenmaan viskan poikkisuuntaisesta kylvön tasaisuudesta. Jopa Solo käsikoneen säädöt ovat 100 kertaa paremmat kuin sen Savenmaan levittimen.

-SS-
Eli 2 kilolla tulee 4/kämmenenala ja neljä on jo "useita"  8)

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: JösseJänis - 01.05.15 - klo:13:02
Tätä kerääjäkasvi asiaa tuntuu olevan jo niin monta sivua, että alkaa käydä työlääksi koko ketjun lukeminen läpi.  :)

Itse olen ajatellut kylvää kerääjäkasveja ohran kylvön yhteydessä kylvökoneen piensiemenlaatikon kautta. Aikaisempaa kokemusta kerääjäkasvien viljelystä ei ole. Lohkot jolle kerääjäkasveja tulee ovat maalajiltaan KHt tai HHt. Ravinteiden ja happamuuden suhteen kunnossa olevia lohkoja. Lohkot ovat olleet yksipuolisessa viljan viljelyssä joten jospa kerääjäkasvit toisivat maahan "eloa".

Mutta kun sitä aiempaa kokemusta näistä ei ole niin nyt olenkin pähkäillyt että mitä kylvää ja ennen kaikkea, kuinka paljon? Valkoapila tulee tod. näk. toiseksi 3 kg kylvömäärällä. Mutta mitä toiseksi? Paljon puhuttu italianraiheinä vai pitäisikö olla englanninraiheinää? Timoteikin tietysti mutta se sitten talvehtii ja tuleeko siitä ongelmia seuraavana vuonna... Kaikki kerääjäkasvi lohkot on tarkoitus kyntää vasta seuraavana keväänä. Sitten mietityttää että jos italianraiheinä "lähtee käsistä". Kyseisiltä lohkoilla satotaso on hyvä, oli vuosi sitten kuiva tai märkä. Eli voisiko sopiva seos olla valkoapila 3 kg + italianraiheinä 4 kg? Ei varmaan ainakaan liikaa ole. Mieluummin kylväisin vaikka hiukan liian vähän kuin hiukan liikaa jotta puinti onnistuu jne jne... Olettaisin kuitenkin että tuolla määrälläki kuitenkin syksyllä on jotakin vihreää pellossa...  ::)

Tulipas pitkästi, ei kukaan varmaan jaksa edes lukea...

Nuo määrät riittävät varmasti. Raiheinää tuosta ei kovin hirveästi tule, mutta ehkei kannata puinnin takia laittaakaan enempää. Ennemmin ehkä kuitenkin laittaisin westerwoldinraiheinää. Se on korsiintuvampana puintiaikana kuivempaa ja rapeampaa ja talvehtii italialaisain huonommin. Itse aion laittaa pelkkää valkoapilaa. Sitä riittää parikin kiloa, jos itävyys on ok. Heinäkasvien etu on tietysti se, että ne pyydystävät typpeä. Apilan etu taas on se, että se tuottaa sitä. Molempi parempi, mutta puinnin takia laitan pelkkää apilaa.

Se on typerää, ettei tällä systeemillä sa perustaa monivuotista kasvustoa. Puna-apila ja timotei / nadat olisi hyvä yhdistelmä. Ei takuulla haittaa puintia ja kuitenkin seuraavana olisi jo komea kasvusto.

Sitäkin olen miettinyt, että jos laittaisi valkoapilan (+raiheinän?) kaveriksi monivuotiset kasvit. Yksivuotiset olisivat siellä kerääjäkasvina ja monivuotiset muuten vain. Tuskin kelpaa valvojalle tämäkään. :-\
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 01.05.15 - klo:13:04
Kyllä minä olisin sitä mieltä että 1-2 kg italian raita ja 1-2 kg v.apilaa/alsike apilaa. aluskasviksi ja se ympäys kannattaa unohtaa heti kättelyssä.

Itse tuossa mietiskelin että pitäisiköhän ensi vuonna kokeilla 50/50 seoksella hernettä ja härkäpapua. Siihen 10 kg vehnää sekaan, 5 kg persian apilaa ja 10 italian raita. Vetäs soosin paaluun 2kk kylvöstä ja uusi paalaus syksyllä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Joozeppi - 01.05.15 - klo:14:43
oletteko harkinneet öljykasveja kerääjäkasveiksi esim. syysrapsi tai -rypsi? leintäis huiskallakin kohtuullisesti ja on TOSsina tosi halpaa käyttää. kuolee toki rikkamyrkytyksissä mut jos heittäis vasta vähän ennen niitä ja jälkeen.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: c.c.less - 01.05.15 - klo:14:55
oletteko harkinneet öljykasveja kerääjäkasveiksi esim. syysrapsi tai -rypsi? leintäis huiskallakin kohtuullisesti ja on TOSsina tosi halpaa käyttää. kuolee toki rikkamyrkytyksissä mut jos heittäis vasta vähän ennen niitä ja jälkeen.
Laita ruiskuun vähän isommat suuttimet. Varsinaiset öljykasvikasvustot pitää jättää pois viljelystä, kun välivuodet viljelykierrossa menee noin tehden pilalle.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 01.05.15 - klo:15:02
oletteko harkinneet öljykasveja kerääjäkasveiksi esim. syysrapsi tai -rypsi? leintäis huiskallakin kohtuullisesti ja on TOSsina tosi halpaa käyttää. kuolee toki rikkamyrkytyksissä mut jos heittäis vasta vähän ennen niitä ja jälkeen.
Kai noista tulisi peltoon hirveä määrä litimärkiä naatteja, jotka varjostaisivat itse viljaa ja olisivat puinnissa todella ikäviä ?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 01.05.15 - klo:15:07
Tämä 100€/ha on siis korvausta "siemenistä, työstä ja siitä että itse viljelykasvi tuottaa pienemmän ja märemmän sadon"   ::)

Melko lyhyelläkin matematiikalla voinee laskea, että siemeniin ei pidä satsata kuin max 30€/ha. Eli sen pitäisi kyllä riittää riittävään tiheyteen. Jäljelle jää 70 €, josta voi teoriassa maksaa itselleen palkkaa 10-20€/ha.

Ihan hölmöähän tätä on tappiolla tehdä  :o
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: JD6630 - 01.05.15 - klo:15:42

Itse tuossa mietiskelin että pitäisiköhän ensi vuonna kokeilla 50/50 seoksella hernettä ja härkäpapua. Siihen 10 kg vehnää sekaan, 5 kg persian apilaa ja 10 italian raita. Vetäs soosin paaluun 2kk kylvöstä ja uusi paalaus syksyllä.
Jotain tollasta tulossa tälle kesälle. Tosin timppaa ja puna-apilaa aluskasviksi.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: arzyboy - 01.05.15 - klo:16:14
Sen verran pitää mainostaa raisioagroa, että siellä on halvalla englannin- ja italianraiheinää... Englantilaista versiota otin kerääjäkasveiksi.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: taisker - 01.05.15 - klo:21:11
Tämä 100€/ha on siis korvausta "siemenistä, työstä ja siitä että itse viljelykasvi tuottaa pienemmän ja märemmän sadon"   ::)

Melko lyhyelläkin matematiikalla voinee laskea, että siemeniin ei pidä satsata kuin max 30€/ha. Eli sen pitäisi kyllä riittää riittävään tiheyteen. Jäljelle jää 70 €, josta voi teoriassa maksaa itselleen palkkaa 10-20€/ha.

Ihan hölmöähän tätä on tappiolla tehdä  :o
mun lyhyt matikka näyttää näin siemen ilmanen hain kaverilta si kylvötyö ilmanen ku sekottaa viskaan apulannan kaa viljan sato ei kärsi ku potkua tarpeeksi ainut vaara on limalako heinäkuulla sitä varten on ccc ja moddus vähintään 95e ha tekemättä mitään
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 02.05.15 - klo:06:50
Tämä 100€/ha on siis korvausta "siemenistä, työstä ja siitä että itse viljelykasvi tuottaa pienemmän ja märemmän sadon"   ::)

Melko lyhyelläkin matematiikalla voinee laskea, että siemeniin ei pidä satsata kuin max 30€/ha. Eli sen pitäisi kyllä riittää riittävään tiheyteen. Jäljelle jää 70 €, josta voi teoriassa maksaa itselleen palkkaa 10-20€/ha.

Ihan hölmöähän tätä on tappiolla tehdä  :o
mun lyhyt matikka näyttää näin siemen ilmanen hain kaverilta si kylvötyö ilmanen ku sekottaa viskaan apulannan kaa viljan sato ei kärsi ku potkua tarpeeksi ainut vaara on limalako heinäkuulla sitä varten on ccc ja moddus vähintään 95e ha tekemättä mitään

Siemen ja levitys ei maksa kymppiäkään, ja kun käyttää yks vuotisia lajikkeita niin ei tarvi syksyllä edes duppailla. Mää saan jäämään 90e.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 02.05.15 - klo:07:34
Tämä 100€/ha on siis korvausta "siemenistä, työstä ja siitä että itse viljelykasvi tuottaa pienemmän ja märemmän sadon"   ::)

Melko lyhyelläkin matematiikalla voinee laskea, että siemeniin ei pidä satsata kuin max 30€/ha. Eli sen pitäisi kyllä riittää riittävään tiheyteen. Jäljelle jää 70 €, josta voi teoriassa maksaa itselleen palkkaa 10-20€/ha.

Ihan hölmöähän tätä on tappiolla tehdä  :o
mun lyhyt matikka näyttää näin siemen ilmanen hain kaverilta si kylvötyö ilmanen ku sekottaa viskaan apulannan kaa viljan sato ei kärsi ku potkua tarpeeksi ainut vaara on limalako heinäkuulla sitä varten on ccc ja moddus vähintään 95e ha tekemättä mitään

Siemen ja levitys ei maksa kymppiäkään, ja kun käyttää yks vuotisia lajikkeita niin ei tarvi syksyllä edes duppailla. Mää saan jäämään 90e.

Maksoihan se kylvimen kuvatuskin monta sataa, ja sillä ei edes saa kylvettyä sellaisenaan  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 02.05.15 - klo:07:43
Tämä 100€/ha on siis korvausta "siemenistä, työstä ja siitä että itse viljelykasvi tuottaa pienemmän ja märemmän sadon"   ::)

Melko lyhyelläkin matematiikalla voinee laskea, että siemeniin ei pidä satsata kuin max 30€/ha. Eli sen pitäisi kyllä riittää riittävään tiheyteen. Jäljelle jää 70 €, josta voi teoriassa maksaa itselleen palkkaa 10-20€/ha.

Ihan hölmöähän tätä on tappiolla tehdä  :o
mun lyhyt matikka näyttää näin siemen ilmanen hain kaverilta si kylvötyö ilmanen ku sekottaa viskaan apulannan kaa viljan sato ei kärsi ku potkua tarpeeksi ainut vaara on limalako heinäkuulla sitä varten on ccc ja moddus vähintään 95e ha tekemättä mitään

Siemen ja levitys ei maksa kymppiäkään, ja kun käyttää yks vuotisia lajikkeita niin ei tarvi syksyllä edes duppailla. Mää saan jäämään 90e.

Maksoihan se kylvimen kuvatuskin monta sataa, ja sillä ei edes saa kylvettyä sellaisenaan  ;D

Ootko kattonu Tammisen Jarkon ohjelmaa perjantaisin neloselta? Ihan huippu, imitaattorien ykkönen, mutta, ilman maskia ja muuta rekvisiittaa jää esitys vajaaksi..... ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Petri - 02.05.15 - klo:16:45
Itselle on tulossa kerääjäksi englantilaista versiota raiheinästä. Italialaista kokeillaan varovasti viljan siemeneen sekoitettuna pienellä alalla. 80-lukulaisen norjalaisväitöksen tekijä (aluskasveista) oli sitä mieltä, että englanninraiheinä olisi sopiva kompromissi syksyistä kasvukykyä ja hillittyä olemusta. Syksyllähän tuo nähdään.

Petri
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 02.05.15 - klo:17:13
Onkohan vieläkään varmistunut, voiko korvauksenalaisen
kerääjäkasvin jättää seuraavan vuoden efa-kesannoksi ?
18.3. sanottiin, että odottaa päätöstä.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 02.05.15 - klo:17:34
Tämä 100€/ha on siis korvausta "siemenistä, työstä ja siitä että itse viljelykasvi tuottaa pienemmän ja märemmän sadon"   ::)

Melko lyhyelläkin matematiikalla voinee laskea, että siemeniin ei pidä satsata kuin max 30€/ha. Eli sen pitäisi kyllä riittää riittävään tiheyteen. Jäljelle jää 70 €, josta voi teoriassa maksaa itselleen palkkaa 10-20€/ha.

Ihan hölmöähän tätä on tappiolla tehdä  :o
mun lyhyt matikka näyttää näin siemen ilmanen hain kaverilta si kylvötyö ilmanen ku sekottaa viskaan apulannan kaa viljan sato ei kärsi ku potkua tarpeeksi ainut vaara on limalako heinäkuulla sitä varten on ccc ja moddus vähintään 95e ha tekemättä mitään

Siemen ja levitys ei maksa kymppiäkään, ja kun käyttää yks vuotisia lajikkeita niin ei tarvi syksyllä edes duppailla. Mää saan jäämään 90e.

Maksoihan se kylvimen kuvatuskin monta sataa, ja sillä ei edes saa kylvettyä sellaisenaan  ;D

Ootko kattonu Tammisen Jarkon ohjelmaa perjantaisin neloselta? Ihan huippu, imitaattorien ykkönen, mutta, ilman maskia ja muuta rekvisiittaa jää esitys vajaaksi..... ;D

Eikö olisi ollut halvempi hakea vaikka Tokmannista pesuvatia, sankoa, ja saavia traktoriin ja kylvökoneeseen kiinnitettäväksi naapuri-isäntien ihmeteltäväksi  ::)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 02.05.15 - klo:23:15
Hallinto saisi kyllä jo alkaa määritellä, millaista heidän mielestään pitää tasaisesti koko kasvulohkolle kylvetyn kerääjäkasvin olla, siten että tavoitteena on ollut peittävä kasvusto.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 05.05.15 - klo:22:43
Hallinto saisi kyllä jo alkaa määritellä, millaista heidän mielestään pitää tasaisesti koko kasvulohkolle kylvetyn kerääjäkasvin olla, siten että tavoitteena on ollut peittävä kasvusto.

-SS-

No, ei tämä sähköpostiin tullut tiedote nyyt mikään avartava ohje ole, mutta onhan tuo aika kylmäävä:

Mavi: "KERÄÄJÄKASVI:  jos haet kerääjäkasvin tukea, pitää kasvulohkolla olla kerääjäkasvin kattava kasvusto koko lohkon alalla, jolle haet tuen.  Kattavan kasvuston vaatimus on ehdoton ja viljelijän vastuulla. "
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 05.05.15 - klo:22:47
Hallinto saisi kyllä jo alkaa määritellä, millaista heidän mielestään pitää tasaisesti koko kasvulohkolle kylvetyn kerääjäkasvin olla, siten että tavoitteena on ollut peittävä kasvusto.

-SS-

No, ei tämä sähköpostiin tullut tiedote nyyt mikään avartava ohje ole, mutta onhan tuo aika kylmäävä:

Mavi: "KERÄÄJÄKASVI:  jos haet kerääjäkasvin tukea, pitää kasvulohkolla olla kerääjäkasvin kattava kasvusto koko lohkon alalla, jolle haet tuen.  Kattavan kasvuston vaatimus on ehdoton ja viljelijän vastuulla. "

Kenes vastuu sit olis?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 05.05.15 - klo:22:54
No kerääjäkasville ei esimerkiksi ole koskaan ilmoitettu satovahinkoilmoituksen mahdollisuutta.
Tavallaan satokasvista ei välitetä, sen voi jättää melko huonolle hoidolle, ennen kuin napsahtaa.

No, jos on olemassa helppo katumusilmoitus ja kerääjäkasvista menettää vain sen epäonnistuneen
lohkon korvauksen, ja vain kerääjäkasvikorvauksesta, niin se on ihan OK sitten. Tukiautomaattina
sen loru on loppu viimeistään seuraavalla kaudella.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 05.05.15 - klo:22:54
Hallinto saisi kyllä jo alkaa määritellä, millaista heidän mielestään pitää tasaisesti koko kasvulohkolle kylvetyn kerääjäkasvin olla, siten että tavoitteena on ollut peittävä kasvusto.

-SS-

No, ei tämä sähköpostiin tullut tiedote nyyt mikään avartava ohje ole, mutta onhan tuo aika kylmäävä:

Mavi: "KERÄÄJÄKASVI:  jos haet kerääjäkasvin tukea, pitää kasvulohkolla olla kerääjäkasvin kattava kasvusto koko lohkon alalla, jolle haet tuen.  Kattavan kasvuston vaatimus on ehdoton ja viljelijän vastuulla. "

Kenes vastuu sit olis?

Siemenmyyjän!
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 05.05.15 - klo:22:55
No kerääjäkasville ei esimerkiksi ole koskaan ilmoitettu satovahinkoilmoituksen mahdollisuutta.
Tavallaan satokasvista ei välitetä, sen voi jättää melko huonolle hoidolle, ennen kuin napsahtaa.

No, jos on olemassa helppo katumusilmoitus ja kerääjäkasvista menettää vain sen epäonnistuneen
lohkon korvauksen, ja vain kerääjäkasvikorvauksesta, niin se on ihan OK sitten. Tukiautomaattina
sen loru on loppu viimeistään seuraavalla kaudella.

-SS-

Höpö höpö.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 05.05.15 - klo:22:55
Hallinto saisi kyllä jo alkaa määritellä, millaista heidän mielestään pitää tasaisesti koko kasvulohkolle kylvetyn kerääjäkasvin olla, siten että tavoitteena on ollut peittävä kasvusto.

-SS-

No, ei tämä sähköpostiin tullut tiedote nyyt mikään avartava ohje ole, mutta onhan tuo aika kylmäävä:

Mavi: "KERÄÄJÄKASVI:  jos haet kerääjäkasvin tukea, pitää kasvulohkolla olla kerääjäkasvin kattava kasvusto koko lohkon alalla, jolle haet tuen.  Kattavan kasvuston vaatimus on ehdoton ja viljelijän vastuulla. "

Kenes vastuu sit olis?

Siemenmyyjän!

Savenmaan sähköviskan. :)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ana111 - 05.05.15 - klo:22:56
Ihan perseest tommoset kerääjähömpötykset
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 05.05.15 - klo:22:57
Hallinto saisi kyllä jo alkaa määritellä, millaista heidän mielestään pitää tasaisesti koko kasvulohkolle kylvetyn kerääjäkasvin olla, siten että tavoitteena on ollut peittävä kasvusto.

-SS-

No, ei tämä sähköpostiin tullut tiedote nyyt mikään avartava ohje ole, mutta onhan tuo aika kylmäävä:

Mavi: "KERÄÄJÄKASVI:  jos haet kerääjäkasvin tukea, pitää kasvulohkolla olla kerääjäkasvin kattava kasvusto koko lohkon alalla, jolle haet tuen.  Kattavan kasvuston vaatimus on ehdoton ja viljelijän vastuulla. "

Kenes vastuu sit olis?

Siemenmyyjän!

Savenmaan sähköviskan. :)

 :D :D :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: mah - 06.05.15 - klo:15:29
Näin "kerääjäkasvikonkarina" voin kyllä sanoa, eli kirjoittaa, että melko heikollakin kerääjäkasvustolla (eli kylvämättömällä) läpäisi tarkastuksen ainakin edellisellä kaudella... :-X
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 06.05.15 - klo:15:49
Tuskin noita kukaan viitsii käydä tarkistamassa. Siksi asialla pelotellaan nyt niin rajusti  ;D

Minä en ainakaan viitsi käydä edes omilla pelloilla katsomassa miten lähtevät itämään, kattelee sitten puimurista mitä kattelee.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: arzyboy - 06.05.15 - klo:17:26
Näkee jo viljaa ruiskuttaessa että onko jotain tulossa... Ainakin suojaviljan alla kun on perustanut nurmet niin maa on ihan vihreä kauttaaltaan ja sama tavoite on keräilykasveillakin.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 08.05.15 - klo:07:18
Hallinto saisi kyllä jo alkaa määritellä, millaista heidän mielestään pitää tasaisesti koko kasvulohkolle kylvetyn kerääjäkasvin olla, siten että tavoitteena on ollut peittävä kasvusto.

-SS-

No, ei tämä sähköpostiin tullut tiedote nyyt mikään avartava ohje ole, mutta onhan tuo aika kylmäävä:

Mavi: "KERÄÄJÄKASVI:  jos haet kerääjäkasvin tukea, pitää kasvulohkolla olla kerääjäkasvin kattava kasvusto koko lohkon alalla, jolle haet tuen.  Kattavan kasvuston vaatimus on ehdoton ja viljelijän vastuulla. "

Kenes vastuu sit olis?

Siemenmyyjän!

Savenmaan sähköviskan. :)

Siitä se lähtee, karvakauluksesta... ;D

(http://i1.aijaa.com/t/00596/13828123.t.jpg) (http://aijaa.com/DKqyRG)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Maa-Anssi - 08.05.15 - klo:07:25
Olen mäkin monenlaista paikkaa villottanu vuosien varrella mut toi pv on ihan uus juttu ;D
Meinaakko et hömppäsiemen menee muuten kaasariin?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 08.05.15 - klo:07:28
Olen mäkin monenlaista paikkaa villottanu vuosien varrella mut toi pv on ihan uus juttu ;D
Meinaakko et hömppäsiemen menee muuten kaasariin?

 ;D

Mää oon yhden mopon polttanu, toista en. ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: kihveli - 09.05.15 - klo:07:24
Kerääjäkasvisiementen hinnat pilvissä.
Paikallisessa maatalousKaupassa oli 1-vuotista valkoapilaa hintaan 140€/10kg.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Maa-Anssi - 09.05.15 - klo:07:37
Kerääjäkasvisiementen hinnat pilvissä.
Paikallisessa maatalousKaupassa oli 1-vuotista valkoapilaa hintaan 140€/10kg.
Ja tuskin halpenee ens vuodelle. kysyntää taitaa olla valtavasti. Kaikenlaisten nurmisiementen myynti tulee lisääntymään. Toivottavasti oikeille nurmille riittää vuodesta toiseen siemenet  :)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: bdr-529 - 09.05.15 - klo:07:41
 Jossain lehdessä Itu-Matti juuri valitteli nurmisiemen tuotannon kannattamattomuutta ja suuria riskiä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 09.05.15 - klo:07:42
Jossain lehdessä Itu-Matti juuri valitteli nurmisiemen tuotannon kannattamattomuutta ja suuria riskiä.

 ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: TDK - 09.05.15 - klo:08:03
Kerääjäkasvisiementen hinnat pilvissä.
Paikallisessa maatalousKaupassa oli 1-vuotista valkoapilaa hintaan 140€/10kg.
Ja tuskin halpenee ens vuodelle. kysyntää taitaa olla valtavasti. Kaikenlaisten nurmisiementen myynti tulee lisääntymään. Toivottavasti oikeille nurmille riittää vuodesta toiseen siemenet  :)

Tämähän se näyttäs tulevan ongelmaksi. Meinaan meille oikeille nurmenviljelijöille.
Hömppäkerääjämiehet oli tyhjentäny meijänki kylän kaupat, pari säkkiä tarttis vielä löytää...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: TDK - 09.05.15 - klo:08:06
Mistä sais juolaan siemeniä? Se kun kuulemma kävis kerääjäkasvista, tarttis vaan löytää jostain kuitti siemenistä....
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Tiimo - 09.05.15 - klo:08:56
Mistä sais juolaan siemeniä? Se kun kuulemma kävis kerääjäkasvista, tarttis vaan löytää jostain kuitti siemenistä....
Kyselin kerran juolan siemeniä savipenkan sitomistarkoitukseen. Oli lähellä ettei myyjä tilannut "pii-paata"  pihalle ja lähettänyt hoitoon.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: arzyboy - 09.05.15 - klo:09:59
Iki-timotei ei lopu varmaan koskaan... vuodesta toiseen siementä tarjolla paljon.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Tupajumi - 09.05.15 - klo:11:17
Kerääjäkasvisiementen hinnat pilvissä.
Paikallisessa maatalousKaupassa oli 1-vuotista valkoapilaa hintaan 140€/10kg.
Ja tuskin halpenee ens vuodelle. kysyntää taitaa olla valtavasti. Kaikenlaisten nurmisiementen myynti tulee lisääntymään. Toivottavasti oikeille nurmille riittää vuodesta toiseen siemenet  :)

Malliesinerkki siitä, miten maatalouskauppa osaa rahastaa tuet pois viljelijöiltä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: c.c.less - 09.05.15 - klo:12:09
Näkee jo viljaa ruiskuttaessa että onko jotain tulossa... Ainakin suojaviljan alla kun on perustanut nurmet niin maa on ihan vihreä kauttaaltaan ja sama tavoite on keräilykasveillakin.

Kukkamultapellolla. Savella arvaillaan vielä kuukausi puinnin jälkeen, olisiko jotain tulossa. Itse asiassa on parempi että itää vasta puintisateissa, kuin heti keväällä kärähtämään kevätpoudissa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 09.05.15 - klo:13:45
Kerääjäkasvihomma näyttä kivalta ja helpolta. Useimmat kuitenkin näkyvät laskeneen seuraavasti:

- Italian Raiheinä. Ei helvetti, mitä naattia se rupee kasvamaan. Ja hukkiksen siemen piiloutuu hyvin
- Timotei ja muut monivuotiset heinät. Joo hyvin se syysvehnä seuraavana vuonna kasvaa timoteitä
- puna-apila ja persianapila. Hienoa kun apila kasvaa polvenkorkeudella kosteana kesänä ja ohra laossa siellä jossakin
- valkomesikkä. No se se vasta hieno on kun äityy kasvamaan; haju on paha ihan sama ottaa haisunokea vehnäänsä
- rypsit ja rapsit. No ei kyllä oteta pahkahomeinvaasiota taloon, eikä yhden yhtäkään ruiskutetta löydy viljan kanssa;
sama siten jättää saviruohot kasvamaan.

Mitäpä jää ?

No valkoapilapa tietenkin, maatalouskaupan varastossa on isäntiä jonossa yrittämässä tanskalaista valkoapilaa, kiipeävät toistensa
päälle ja kohta on melkein tappelu. Joka säkin päällä on jonkin sisäpiirivijelijän nimi valmiina.

No, antaa olla koko kerääjäkasvin.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 09.05.15 - klo:13:54
Kerääjäkasvihomma näyttä kivalta ja helpolta. Useimmat kuitenkin näkyvät laskeneen seuraavasti:

- Italian Raiheinä. Ei helvetti, mitä naattia se rupee kasvamaan. Ja hukkiksen siemen piiloutuu hyvin
- Timotei ja muut monivuotiset heinät. Joo hyvin se syysvehnä seuraavana vuonna kasvaa timoteitä
- puna-apila ja persianapila. Hienoa kun apila kasvaa polvenkorkeudella kosteana kesänä ja ohra laossa siellä jossakin
- valkomesikkä. No se se vasta hieno on kun äityy kasvamaan; haju on paha ihan sama ottaa haisunokea vehnäänsä
- rypsit ja rapsit. No ei kyllä oteta pahkahomeinvaasiota taloon, eikä yhden yhtäkään ruiskutetta löydy viljan kanssa;
sama siten jättää saviruohot kasvamaan.

Mitäpä jää ?

No valkoapilapa tietenkin, maatalouskaupan varastossa on isäntiä jonossa yrittämässä tanskalaista valkoapilaa, kiipeävät toistensa
päälle ja kohta on melkein tappelu. Joka säkin päällä on jonkin sisäpiirivijelijän nimi valmiina.

No, antaa olla koko kerääjäkasvin.

-SS-

Ootko huomannu et sulla on asenneongelma tän asian suhteen?

Mää en nää mitään ongelmaa kerääjäkasvissa kun käyttää yksvuotisia lajikkeita ja kattoo ettei hulluttele siemenmäärillä. Mun tapauksessa on rajoittava tekijä se kuivalantapanoksen käyttö syksyllä, eli ihan koko alalle ei voi raita ja valkkaria laittaa.

Keväinen levitys ei haittaa, päin vastoin, 140euroa hehtaarilta, kerääjä+orgaaninen. 8)

Ehtii sitä muokkaamaan sitten lokakuulla. Syysnisua varten on 5% pakollista EFAa ja yksvuotisia säiliksiä, lannotettuina tietenkin. ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 09.05.15 - klo:14:10
Kerääjäkasvisiementen hinnat pilvissä.
Paikallisessa maatalousKaupassa oli 1-vuotista valkoapilaa hintaan 140€/10kg.
Ja tuskin halpenee ens vuodelle. kysyntää taitaa olla valtavasti. Kaikenlaisten nurmisiementen myynti tulee lisääntymään. Toivottavasti oikeille nurmille riittää vuodesta toiseen siemenet  :)

Tämähän se näyttäs tulevan ongelmaksi. Meinaan meille oikeille nurmenviljelijöille.
Hömppäkerääjämiehet oli tyhjentäny meijänki kylän kaupat, pari säkkiä tarttis vielä löytää...

Juuri tästä on kyse. Eli vaivalla viljelty valkoapila paiskotaan jätteeksi sinne tänne viljan sekaan, suurelta osin jää itämättä, osin peittyy liian voimaperäisessä viljelyssä ja lopuksi muokataan lokakuun alussa haaskuun. Todellinen Eurojackpot tulee ulkomaalaisille siemenviljelijöille; valkoapilan viljely siemeneksi ei sopine suomalaiseen tehoviljelyyn; Pitäisikö kokeilla EFA-alalla ? Kerää niittämällä, kuivattaa kärryssä tai heinäkuivurissa, mistäpä saisi apilahiertimen ? Aarilta kaksi kiloa tai vähemmän.

Laitumissa ja nurmikäytössä hyvä, jopa hunajakasvina arvo suurempi kuin tuossa viljelyn pilkantekotaloudessa, siis näennäiskerääjäkasvitoimenpiteessä.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: c.c.less - 09.05.15 - klo:16:18
Tässä tukihakemuksen tarkistuskierroksella mietin että kuinka pitkään voi asioita muutella tuon kerääjän osalta? Sitoutuuko 12.5. siihen että niitä piikkejä sieltä löytyy syksyllä, mutta ei samaa kasvustoa 2016? Jos vaikka haluaisi jahkailla päätöstä 2016 jne osalta kun nyt kylvää suojaviljan alle eikä tiedä jääkö ne kayttöön ja mihin vai myllätäänkö syksyllä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Pasi - 09.05.15 - klo:16:25
No, antaa olla koko kerääjäkasvin.

-SS-

Ootko huomannu et sulla on asenneongelma tän asian suhteen?


Ei SS:llä mitään varsinaista asenneongelmaa taida olla vaikka siltä joskus tuntuisikin, vaan omalaatuinen huumorintaju  :o  Noita lukiessa pitää koko ajan miettiä, ollaanko nyt asiallisella tuulella vai onko siellä koneen äärellä hihitelty kun juttu on vedetty kunnolla överiksi ja jotkut vielä uskovat niihin tarinoihin  :P
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 09.05.15 - klo:16:36
No, antaa olla koko kerääjäkasvin.

-SS-

Ootko huomannu et sulla on asenneongelma tän asian suhteen?


Ei SS:llä mitään varsinaista asenneongelmaa taida olla vaikka siltä joskus tuntuisikin, vaan omalaatuinen huumorintaju  :o  Noita lukiessa pitää koko ajan miettiä, ollaanko nyt asiallisella tuulella vai onko siellä koneen äärellä hihitelty kun juttu on vedetty kunnolla överiksi ja jotkut vielä uskovat niihin tarinoihin  :P

No itse asiassa en edes keksi kirjoittaa sellaisia liioitteluja mitä nyt on kentällä luovien tukitoimenpiteiden merkeissä puuhattavana. Onko Neuvo2020-järjestelmä tuonut nämä kuningasideat asiakkailleen ?

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Yodavaari - 09.05.15 - klo:16:57
Ensi kaudelle tulee MTK:n vaatimuksesta tarkennus ehtoihin. Timoteitä ei enää hyväksytä kerääjäkasviksi. Viljanviljelijät ovat rohmunneet kaikki siemenet ja nurmenviljelijöille ei niitä enää riitä.

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Mopomies - 09.05.15 - klo:20:10
Italianraiheinä viimeisen tautiruiskutuksen jälkeen/aikana kasvustoon ja sitten vaan ihmettelemään, oliko se siinä. Sitten sen annetaan olla kevääseen asti eikä mitään ruiskutuksia tai lopetuksia.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 09.05.15 - klo:20:35
Ensi kaudelle tulee MTK:n vaatimuksesta tarkennus ehtoihin. Timoteitä ei enää hyväksytä kerääjäkasviksi. Viljanviljelijät ovat rohmunneet kaikki siemenet ja nurmenviljelijöille ei niitä enää riitä.

Tuon uskon täysin mättiksestä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 10.05.15 - klo:18:05
Jukon heinänsiemenlaatikko kylvää minimissään yli noin 10 kg/ha. Tämä on ongelma varsinkin apilalla. Riisi voisi olla hyvä täyteaine, koska valuu hyvin. Nyt harjoitellessa näyttää menneen persianapilaa 3 kg/ha ja italian raiheinää 12 kg/ha. Eli kaupallisista lähteistä siemen hankittuna siinä se sitten oli se satanen.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 10.05.15 - klo:18:25
Jukon heinänsiemenlaatikko kylvää minimissään yli noin 10 kg/ha. Tämä on ongelma varsinkin apilalla. Riisi voisi olla hyvä täyteaine, koska valuu hyvin. Nyt harjoitellessa näyttää menneen persianapilaa 3 kg/ha ja italian raiheinää 12 kg/ha. Eli kaupallisista lähteistä siemen hankittuna siinä se sitten oli se satanen.

-SS-

 ;D, siinä sitä Claassille syötävää.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ijasja2 - 10.05.15 - klo:18:35
Jukon heinänsiemenlaatikko kylvää minimissään yli noin 10 kg/ha. Tämä on ongelma varsinkin apilalla. Riisi voisi olla hyvä täyteaine, koska valuu hyvin. Nyt harjoitellessa näyttää menneen persianapilaa 3 kg/ha ja italian raiheinää 12 kg/ha. Eli kaupallisista lähteistä siemen hankittuna siinä se sitten oli se satanen.

-SS-

 ;D, siinä sitä Claassille syötävää.

:D

Vieskalaisella näyttäisi raiheinää menevän 0.4 säädöllä vähän, vielä ei tietoa minkäverran kun 25kg kippasin säiliöön ja kylvin sillä muutaman hehtaarin.

Kuinkahan saadaan rahat riittämään, kaveripiirissä isohkoja aloja säätökastelua tekemässä a`250€/ha, lisäksi säätösalaojien hoitoa 70€/ha puhumattaakaan muista vaihtoehdoista. Nyt näyttää olevan vallalla mahdollisimman suuren potin kerääminen vaarantamatta normiviljelyä :-X
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: arzyboy - 10.05.15 - klo:20:07
Jukon heinänsiemenlaatikko kylvää minimissään yli noin 10 kg/ha. Tämä on ongelma varsinkin apilalla. Riisi voisi olla hyvä täyteaine, koska valuu hyvin. Nyt harjoitellessa näyttää menneen persianapilaa 3 kg/ha ja italian raiheinää 12 kg/ha. Eli kaupallisista lähteistä siemen hankittuna siinä se sitten oli se satanen.

-SS-

Sun pitäis laittaa natoja ym. missä on isompi siemen.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 10.05.15 - klo:20:19
Jukon heinänsiemenlaatikko kylvää minimissään yli noin 10 kg/ha. Tämä on ongelma varsinkin apilalla. Riisi voisi olla hyvä täyteaine, koska valuu hyvin. Nyt harjoitellessa näyttää menneen persianapilaa 3 kg/ha ja italian raiheinää 12 kg/ha. Eli kaupallisista lähteistä siemen hankittuna siinä se sitten oli se satanen.

-SS-

Sun pitäis laittaa natoja ym. missä on isompi siemen.

Se telasyöttö on jo niin pienellä, että raiheinän siemen juuri ja juuri menee sinne väliin. Pyörimisnopeutta ja/tai "fylliä" pitää saada säädetyksi. Jukon laatikko myös holvaa helposti, Yksi mahdollisuus on laittaa 12V alennusvaihdemoottori ketjun tilalle. Muistaakseni minulla on jo Wexonin virtakompensoitu tasavirtamoottoriohjain, mutta en muista mihin sen panin. Ne alennusvaihdemoottorit, 1:300 ...1:500 alennuksella vääntävät vaikka pultin poikki.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: lahtivaja - 10.05.15 - klo:20:23
Lainaus
talian raiheinää 12 kg/ha

En ole vielä päässyt kokeilemaan, mutta jos noin paljon menee,  ja säädöt on minimissään, niin taidan laittaa joka toisen putken tukkoon.... :-\
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 10.05.15 - klo:20:33
Lainaus
talian raiheinää 12 kg/ha

En ole vielä päässyt kokeilemaan, mutta jos noin paljon menee,  ja säädöt on minimissään, niin taidan laittaa joka toisen putken tukkoon.... :-\
Katsopa niitä teloja, niitähän siirretään sivusuuntaan kuin Tumessa. Kun säätöpyörä on noin 1;ssä, on sitä telaosaa näkyvissä ehkä milli. Kuitenkin se on pitkältä matkalta näkyvissä sen millin, eli sinne pääsee putoilemaan ihan riittävästi siemeniä siihen kymmeneen kiloon. Italian raiheinä ei tahdo siltikään mennä siihen rakoon, vaan jää semmoinen viivamainen "reikä" jos säiliö ei nyt ihan täynnä ole. Eli holvaa sitten jos tiukempaan vetää.

Minimiin säätö pitää tehdä paineilmapillin kanssa, koska sinne sileän telan olakkeeseen jää siemeniä eikä se säätö mene täysin kiinni asti muuten. Yksi lisäominaisuus muuten: ketjupyörä on vapautettava jos meinaa jättää siemenet laatikkoon, eikä halua kylvää. Käyttöpyörähän on lannoitevedon pyörästä tulevasta suoravedosta, eikä ole uloimmainen se ketjupyörä. Eli kiertokoe tehdään muka kampea kiertämällä, ensin on laitettava numerovaihde pois reiästä, ja A/B -vipu A-asentoon. Silloin joutuu pyörittämään koko vetopuoplta pyörään asti. Eli kaveri on hyvä olla apuna pyörittämässä sitä pyörää ja laskee sitten sen kammen kierrokset. Muuten se on niin nahkea vääntää, että aivoverisuonet senkun paukkuu.

Broadwaylla saa aina rajoitettua sitä liian tiheän aluskasvin kasvua. Mut rahamiehen hommaa tämä tällaisenaan  on.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 10.05.15 - klo:20:35

Mulla meni 3-kiloa italoraita startin mukana.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 10.05.15 - klo:20:37

Mulla meni 3-kiloa italoraita startin mukana.

Kuinka hienoa se starttilannos on ? Eli menisikö apilan lantraukseen.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 10.05.15 - klo:20:41

Mulla meni 3-kiloa italoraita startin mukana.

Kuinka hienoa se starttilannos on ? Eli menisikö apilan lantraukseen.

-SS-

Cemagron MAPpia. Pienempää raetta kun jaran normilannoitteet. Ja tyypilliseen cemagrolaiseen tyyliin, siinä oli hienoa jauhoakin joukossa.   :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Kaupoi - 10.05.15 - klo:21:27
Valkoapila 50%-timotei 37%-nurminata 12%-seosta menee 4kg/ha säädöllä 50. Rapid, nastatela.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 10.05.15 - klo:22:59
Lainaus
talian raiheinää 12 kg/ha

En ole vielä päässyt kokeilemaan, mutta jos noin paljon menee,  ja säädöt on minimissään, niin taidan laittaa joka toisen putken tukkoon.... :-\
Katsopa niitä teloja, niitähän siirretään sivusuuntaan kuin Tumessa. Kun säätöpyörä on noin 1;ssä, on sitä telaosaa näkyvissä ehkä milli. Kuitenkin se on pitkältä matkalta näkyvissä sen millin, eli sinne pääsee putoilemaan ihan riittävästi siemeniä siihen kymmeneen kiloon. Italian raiheinä ei tahdo siltikään mennä siihen rakoon, vaan jää semmoinen viivamainen "reikä" jos säiliö ei nyt ihan täynnä ole. Eli holvaa sitten jos tiukempaan vetää.

Minimiin säätö pitää tehdä paineilmapillin kanssa, koska sinne sileän telan olakkeeseen jää siemeniä eikä se säätö mene täysin kiinni asti muuten. Yksi lisäominaisuus muuten: ketjupyörä on vapautettava jos meinaa jättää siemenet laatikkoon, eikä halua kylvää. Käyttöpyörähän on lannoitevedon pyörästä tulevasta suoravedosta, eikä ole uloimmainen se ketjupyörä. Eli kiertokoe tehdään muka kampea kiertämällä, ensin on laitettava numerovaihde pois reiästä, ja A/B -vipu A-asentoon. Silloin joutuu pyörittämään koko vetopuoplta pyörään asti. Eli kaveri on hyvä olla apuna pyörittämässä sitä pyörää ja laskee sitten sen kammen kierrokset. Muuten se on niin nahkea vääntää, että aivoverisuonet senkun paukkuu.

Broadwaylla saa aina rajoitettua sitä liian tiheän aluskasvin kasvua. Mut rahamiehen hommaa tämä tällaisenaan  on.

-SS-

Tuo Jukon piensiemensyöttö on tosiaankin liian suuri. Itse hankin toisen samanlaisen rattaan mikä on piensiemenlaatikon päässä, ja tein alentavan välityksen siitä. En ole vielä päässyt testaamaan toimintaa, kone on edelleen hallissa sateiden vuoksi.


Raskashinattavassa ainakin voin vääntää vaikka sorkkaraudalla tai rimanpätkällä vedon kytkentärattaan irti, jolloin kiertokoe onnistuu ihan normaalisti.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: lahtivaja - 11.05.15 - klo:07:09
mulla ois pari ylimääräistä jukotinta hallissa, tartteepa lainata sopiva ratas, ja koittaa vähän syöttöakselin vauhtia hidastaa...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 11.05.15 - klo:09:40
Siinä heinälaatikossa on ohuempaa ketjua kuin muut Jukon ketjut. Eli rataskin on pienempi ja kapeampi.
Se sähkökäyttö lienee yksi vaihtoehto, napista päälle ja napista pois. Riittävä tarkkuus ja portaaton säätö 0:sta lähtien.

-SS-

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 11.05.15 - klo:10:40
Berner järjesti Siuntiossa kerääjäkasvitestin syysviljalle. Tarvittavat
välineet olivat 9 800 € hintainen Unia pneumaattinen rikkaäeskylvin
ja valkoapilan ja italian raiheinän seosta.

Tämmäsen köhnän koko koneistus, puimureita myöten, mahtuu tuohon budjettiin.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Ärrpää - 11.05.15 - klo:11:06
Berner järjesti Siuntiossa kerääjäkasvitestin syysviljalle. Tarvittavat
välineet olivat 9 800 € hintainen Unia pneumaattinen rikkaäeskylvin
ja valkoapilan ja italian raiheinän seosta.

Tämmäsen köhnän koko koneistus, puimureita myöten, mahtuu tuohon budjettiin.

-SS-

 Kyllähän se Turf olis pitäny olla, Vredolla kanssa lienee kilohinta kohillaan.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 11.05.15 - klo:11:11
Siinä heinälaatikossa on ohuempaa ketjua kuin muut Jukon ketjut. Eli rataskin on pienempi ja kapeampi.
Se sähkökäyttö lienee yksi vaihtoehto, napista päälle ja napista pois. Riittävä tarkkuus ja portaaton säätö 0:sta lähtien.

-SS-

Mää hidastin Tume JC:n piensiemenlaatikon välityksiä mopon 65-piikkisellä takarattaalla. Piikkijako oli sama kun tumessa, ja hintaa tuli pidempine moponketjuineen noin kolmisen kymppiä. Tällä häärööksellä sai syöttörullat pitemmälle käyttöön. Tumessahan on ollut sitä vikaa että syöttörullat menee muuten sileeksi starttilannan kanssa  ;)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Ripcord - 11.05.15 - klo:11:23
Siinä heinälaatikossa on ohuempaa ketjua kuin muut Jukon ketjut. Eli rataskin on pienempi ja kapeampi.
Se sähkökäyttö lienee yksi vaihtoehto, napista päälle ja napista pois. Riittävä tarkkuus ja portaaton säätö 0:sta lähtien.

-SS-

Tämä sähkökäyttö kiinnostaisi itseäkin, mitäs kaikkea tohon oikeen tarvittaisiin

Uudelleensijoitin kuivapeittauslaitteen siemensäiliön ulkopuolelle, siihen kohta säiliön taakse.
Voimansiirron toteutin nyt aluksi tekemällä vain pidemmän käyttökammen alkuperäisen tilalle, mutta tässä ratkaisussahan syöttö tapahtuu siis sykäyksittäin ja säädettävyyskin on hieman huono tolla pidemmällä käyttökammella. Eipä ole vielä tullut käytännössä testattua kun apilatoimitus oli vaiheessa, ja juur nyt ei ole taas oikeen kylvökeliä.... tähän mennessä kulut likimain nolla euroa, työaikaa joku tunti.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: bouli - 11.05.15 - klo:11:43


Mää hidastin Tume JC:n piensiemenlaatikon välityksiä mopon 65-piikkisellä takarattaalla. Piikkijako oli sama kun tumessa, ja hintaa tuli pidempine moponketjuineen noin kolmisen kymppiä. Tällä häärööksellä sai syöttörullat pitemmälle käyttöön. Tumessahan on ollut sitä vikaa että syöttörullat menee muuten sileeksi starttilannan kanssa  ;)
Mun täyty vaihtaa kammiot kokonaisuudessaan kun oli kuluttanut myös seinämät siitä tiivistysrenkaat kohdalta.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ht - 11.05.15 - klo:13:32
Jos nyt joku ei ennestään tiennyt, niin starttifosforin kanssa pitää olla ne sulkuläpät melko kiinni. Niissä on sellaiset olemattomat pykälät; niistä vain 1 napsu auki. Säästää rihloja.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 12.05.15 - klo:06:09
Jukon heinänsiemenlaatikon minimi näyttäisi  olevan sen 10 kg/ha. Jos avaa säätöpyörää pää täristen niin että oikein natisee, jumittuu akseli ja toisessa päässä oleva jousella painotettu sokka lumpsahtaa auki.

Eldorado puuroriisi toimii mainiona täyteaineena. Se tuli testatuksi, juoksee hyvin ja vie putuakin mukanaan paremmin. Metrotukussa säkki maksaa murto-osan heinänsiemeniin verrattuna. Samoin tuli kokeilluksi erilaisia seoksia, englanninraiheinä, jäykkänata, punanata,  niittynurmikka, ja kaikki persianapilan kanssa.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: lahtivaja - 12.05.15 - klo:06:43
Mulla on ainakin ihan erinäköinen tuo veto kuin don essexillä , tarttee ottaa kuva tänään syötön säädöstä ja tosta ketjuvevosta...SS tehny jo runsaasti kenttätutkimusta höpöjen kylvöstä ja olis hyvä jos koneet ois yhtenevät tai ainakin, että tietäisi eroavaisuudet, että vois tuota kerääntynyttä tietoa hyödyntää  :)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 12.05.15 - klo:07:12
Mulla on ainakin ihan erinäköinen tuo veto kuin don essexillä , tarttee ottaa kuva tänään syötön säädöstä ja tosta ketjuvevosta...SS tehny jo runsaasti kenttätutkimusta höpöjen kylvöstä ja olis hyvä jos koneet ois yhtenevät tai ainakin, että tietäisi eroavaisuudet, että vois tuota kerääntynyttä tietoa hyödyntää  :)

Joo tää on harmaakantisen Jukon 2-5 m nostolaitekoneen laatikko, liitettynä keltakantiseen jukoon. Veto tulee oikean puolen lannoitevedon rattaalta, vaihdelaatikkoon menevä akseli. Se rataspulikka on yhdistelmä, sokalla kiila-akselissa. Laatikon kyljessä oleva ratas näyttää mopon takarattaalta, on muovinen. Siinä on navassa ura, johon jousikuormitteinen sokka painaa akselista. Eli jos jumittuu, plumpsahtaa tappi urasta pois.

Itsellä ei ole karistaja-akselia, mutta riisi kyllä vei putujyvätkin mukanaan.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 12.05.15 - klo:07:24
Jukon heinänsiemenlaatikon minimi näyttäisi  olevan sen 10 kg/ha. Jos avaa säätöpyörää pää täristen niin että oikein natisee, jumittuu akseli ja toisessa päässä oleva jousella painotettu sokka lumpsahtaa auki.

Eldorado puuroriisi toimii mainiona täyteaineena. Se tuli testatuksi, juoksee hyvin ja vie putuakin mukanaan paremmin. Metrotukussa säkki maksaa murto-osan heinänsiemeniin verrattuna. Samoin tuli kokeilluksi erilaisia seoksia, englanninraiheinä, jäykkänata, punanata,  niittynurmikka, ja kaikki persianapilan kanssa.

-SS-

Käykös toi riisi kerääjäkasviksi?  ::)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 12.05.15 - klo:07:35
Jukon heinänsiemenlaatikon minimi näyttäisi  olevan sen 10 kg/ha. Jos avaa säätöpyörää pää täristen niin että oikein natisee, jumittuu akseli ja toisessa päässä oleva jousella painotettu sokka lumpsahtaa auki.

Eldorado puuroriisi toimii mainiona täyteaineena. Se tuli testatuksi, juoksee hyvin ja vie putuakin mukanaan paremmin. Metrotukussa säkki maksaa murto-osan heinänsiemeniin verrattuna. Samoin tuli kokeilluksi erilaisia seoksia, englanninraiheinä, jäykkänata, punanata,  niittynurmikka, ja kaikki persianapilan kanssa.

-SS-

Käykös toi riisi kerääjäkasviksi?  ::)

Ei taida itää semmoinen kuorittu ja hiottu riisi ?
Riisi muuten voisi toimiakin kun koko ajan tihkuttaa vettä ?

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: lahtivaja - 12.05.15 - klo:15:16
No niin, räpsin muutamia kuvia jukottimesta...

mulla näyttäis heinälaatikon käyttöakselin valitys olevan 1:1 vaihteistosta tulevan akselin kanssa, eli 8,2 kierrosta aarille

näytttääkö muuten samanlaiselta looralta  ::)

https://dl.dropboxusercontent.com/u/4324232/kuva%201.JPG
https://dl.dropboxusercontent.com/u/4324232/kuva%202.JPG
https://dl.dropboxusercontent.com/u/4324232/kuva%203.JPG
https://dl.dropboxusercontent.com/u/4324232/kuva%204.JPG
https://dl.dropboxusercontent.com/u/4324232/kuva%205.JPG


Jos tähän tahtiin tulee vettä  vielä kuukauden päivät, niin saa vetäistä huiskalla näennäiskylvöt  ja odotella talven tuloa  :-\

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 12.05.15 - klo:15:25
No niin, räpsin muutamia kuvia jukottimesta...

mulla näyttäis heinälaatikon käyttöakselin valitys olevan 1:1 vaihteistosta tulevan akselin kanssa, eli 8,2 kierrosta aarille

näytttääkö muuten samanlaiselta looralta  ::)

https://dl.dropboxusercontent.com/u/4324232/kuva%201.JPG
https://dl.dropboxusercontent.com/u/4324232/kuva%202.JPG
https://dl.dropboxusercontent.com/u/4324232/kuva%203.JPG
https://dl.dropboxusercontent.com/u/4324232/kuva%204.JPG
https://dl.dropboxusercontent.com/u/4324232/kuva%205.JPG

Ei lähelläkään samanlainen. Tuossa meikäläisellä on päädyssä säätöpyörä,
jolla siirretään rihlapyöriä akselin mukana. Aivan kuin Tumessa kylvö- ja
lannoitepuolella. Meikäläisen laatikko on tasapohjainen ja rihlapyöräaukot
ovat pohjassa.

Kopan kyljessä oleva ratas on isompi. Oma laatikko silti sekin lienee 
Jukon oma, koska siinä on tarrat ja kiertokoeohjeet liittyen näihin
Jukottimiiin.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Valtteri - 12.05.15 - klo:21:23
Saako tattarille kylvetylle kerääjäkasville korvauksen? En ole  vielä löytänyt tietoa asiasta ::)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 12.05.15 - klo:23:13
No niin, räpsin muutamia kuvia jukottimesta...

mulla näyttäis heinälaatikon käyttöakselin valitys olevan 1:1 vaihteistosta tulevan akselin kanssa, eli 8,2 kierrosta aarille

näytttääkö muuten samanlaiselta looralta  ::)

https://dl.dropboxusercontent.com/u/4324232/kuva%201.JPG
https://dl.dropboxusercontent.com/u/4324232/kuva%202.JPG
https://dl.dropboxusercontent.com/u/4324232/kuva%203.JPG
https://dl.dropboxusercontent.com/u/4324232/kuva%204.JPG
https://dl.dropboxusercontent.com/u/4324232/kuva%205.JPG

Ei lähelläkään samanlainen. Tuossa meikäläisellä on päädyssä säätöpyörä,
jolla siirretään rihlapyöriä akselin mukana. Aivan kuin Tumessa kylvö- ja
lannoitepuolella. Meikäläisen laatikko on tasapohjainen ja rihlapyöräaukot
ovat pohjassa.

Kopan kyljessä oleva ratas on isompi. Oma laatikko silti sekin lienee 
Jukon oma, koska siinä on tarrat ja kiertokoeohjeet liittyen näihin
Jukottimiiin.

-SS-

Minulla on laatikko samanlainen, kun lahtivajalla ja säätö kuin SS:llä. Yläratas oli kaksiosainen olikohan 13/ 36 hampainen. Nyt hankin toisen 13/36 rattaan ja tein siitä hidastavan välityksen tuohon lannoitesäiliön kupeeseen. Tuon rattaan hammaspyörät ovat tosi lähellä toisiaan, joten piti muokata kiristimet siten, etteivät ketjut ota toisiinsa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 13.05.15 - klo:05:29
No niin, räpsin muutamia kuvia jukottimesta...

mulla näyttäis heinälaatikon käyttöakselin valitys olevan 1:1 vaihteistosta tulevan akselin kanssa, eli 8,2 kierrosta aarille

näytttääkö muuten samanlaiselta looralta  ::)

https://dl.dropboxusercontent.com/u/4324232/kuva%201.JPG
https://dl.dropboxusercontent.com/u/4324232/kuva%202.JPG
https://dl.dropboxusercontent.com/u/4324232/kuva%203.JPG
https://dl.dropboxusercontent.com/u/4324232/kuva%204.JPG
https://dl.dropboxusercontent.com/u/4324232/kuva%205.JPG

Ei lähelläkään samanlainen. Tuossa meikäläisellä on päädyssä säätöpyörä,
jolla siirretään rihlapyöriä akselin mukana. Aivan kuin Tumessa kylvö- ja
lannoitepuolella. Meikäläisen laatikko on tasapohjainen ja rihlapyöräaukot
ovat pohjassa.

Kopan kyljessä oleva ratas on isompi. Oma laatikko silti sekin lienee 
Jukon oma, koska siinä on tarrat ja kiertokoeohjeet liittyen näihin
Jukottimiiin.

-SS-

Minulla on laatikko samanlainen, kun lahtivajalla ja säätö kuin SS:llä. Yläratas oli kaksiosainen olikohan 13/ 36 hampainen. Nyt hankin toisen 13/36 rattaan ja tein siitä hidastavan välityksen tuohon lannoitesäiliön kupeeseen. Tuon rattaan hammaspyörät ovat tosi lähellä toisiaan, joten piti muokata kiristimet siten, etteivät ketjut ota toisiinsa.

Yläratas on kaksiosainen sen takia, että lisävarusteena saanut karistaja-akselin, joka veto on lyhyellä ketjulla samalla puolella. Pidän tuota "fyllin" käyttämistä aika onnistuneena tapana, koska pienemmillä aloilla muutama kilo heinänsiementä häviää siihen laakealle pohjalle ja joutuu harjaamaan sinne reikiin koko ajan.

En tiedä, rupeaako luonnonsuojelija arvostelemaan riisin käyttöä, mut kylvänhän mä sieltä siemenlaatikostakin ruokaa.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 13.05.15 - klo:06:55

En tiedä, rupeaako luonnonsuojelija arvostelemaan riisin käyttöä, mut kylvänhän mä sieltä siemenlaatikostakin ruokaa.

-SS-

Eikö siihen käynyt joku muu pieni siemen, esim. rypsi?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 13.05.15 - klo:06:58

En tiedä, rupeaako luonnonsuojelija arvostelemaan riisin käyttöä, mut kylvänhän mä sieltä siemenlaatikostakin ruokaa.

-SS-

Eikö siihen käynyt joku muu pieni siemen, esim. rypsi?

Nii.. ajatus oli, ettei se fylli itäisi saviruohoksi ja olisi liukasta.
Ensin ajattelin jotain höttöä heinänsiementä, mutta
taitaisi nyt sateilla tulla heinä pääkasviksi kohta.

Vehnä tms. on noin pienellä syöttöraolla riski, että juuttuu sihen.
Paitsi jos sertivehnää olisi hankkinut .. ;D

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: lahtivaja - 13.05.15 - klo:09:41
Eli, jos meillä on syötön välitys suhde suunnilleen sama ja siemenaukko osimoilleen saman kokoinen ja minimi asennolla sitä syöttörullaa näkyy noin 2 milliä, niin taidan koittaa jeesusteipin parantavaa voimaa...teippaan aukot puolta pienemmiksi   8)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: lahtivaja - 15.05.15 - klo:17:10
kiertokokeita tehty runsaasti, mun jukossa säätö karvan alle ykönen antaa 28,74g aarille italian höpöraita....eiks se oo just passelisti jos suunnilleen noin menee  ::)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 15.05.15 - klo:17:47
Parempi enemmän kuin vähemmän, että on sitten orasta siellä nähtäväksi.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Maa-Anssi - 26.05.15 - klo:16:41
Jos joku voi kelien lisäks mennä reisille niin mun kerääjänkylvöni  >:(
Nostolaitesovitteiseksi modatulla timo hs-laitteella suoritin. Valkoapilalle sain kierotokeella n. 2,5kg/ha. Mutta hetken ajettuani, ja kantta raottaessani huomasin osalta leveydeltä koneen olevan tyhjä  :o
Vuotaa ku seula ja apilaa meni reilu 10kg noin parille hektaarille >:(
Apilaa aloin jatkamaan timoteillä ja se piru pysyy sisällä!!!
Jotain muuta keksittävä tuleviulle vuosille!!
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 26.05.15 - klo:16:44
Parempi enemmän kuin vähemmän, että on sitten orasta siellä nähtäväksi.

-SS-
Miltä näyttää  :-X
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 26.05.15 - klo:17:59
Parempi enemmän kuin vähemmän, että on sitten orasta siellä nähtäväksi.

-SS-
Miltä näyttää  :-X

Juu ei kyl kiinnosta käydä kattomassa. Alkaa viputtamaan jo noiden heinien kanssa läträäminen. Eilen laitoin EFA -alalle ruisvirnaa, persianapilaa, puna-apilaa, valkoapilaa,  ja viherkesannolle puna-apilaa, italianraiheinää ja jotain punanataa. Lannoitepuolelta laitoin paukkumaan muutaman pussin hernettä, kokeeksi, pam. poks. raks.

Apilan säädön sain 4.5 kiloon /ha Mutta koko systeemi piti hieroa Wurth HHS5000 voiteluaineella kauttaaltaan, ja pienellä syötöllä silti alkoi painamaan raskaasti, joten se jousikuormitteinen sokka piti lukita paikalleen klemmarilla. Päistä menee enempi kuin keskeltä.

Virnaa oli varsinaisen kasettisiemenlaatikon vaihdeasetuksessa 37 kg/ha. Kiertokokeessa tuli 37 kg/ha. Oikeasti meni 50 kg/ha, ja pussit tyhjeni että niinkö ennenaikaisesti. Ei ole tämmöinen kasvinviljely kovin kannattavaa ei. No, puna-apilalla ja persianapilalla tein sen lopun EFA-alasta, kun olin jo päättänyt sen typensitoja 100% .

Ainoa milloin voisi tosissaan viherlannoituksia harrastella ilman luomutukea, on silloin kun löytyy päätoimisesti omatoimista siementä, josta osan voisi myydä.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 26.05.15 - klo:18:04
Jos joku voi kelien lisäks mennä reisille niin mun kerääjänkylvöni  >:(
Nostolaitesovitteiseksi modatulla timo hs-laitteella suoritin. Valkoapilalle sain kierotokeella n. 2,5kg/ha. Mutta hetken ajettuani, ja kantta raottaessani huomasin osalta leveydeltä koneen olevan tyhjä  :o
Vuotaa ku seula ja apilaa meni reilu 10kg noin parille hektaarille >:(
Apilaa aloin jatkamaan timoteillä ja se piru pysyy sisällä!!!
Jotain muuta keksittävä tuleviulle vuosille!!

LÄLLÄLLÄÄÄ ! No joku muukin sentään sitte kylvänyt säkkikaupalla apiloita vieläpä IHAN TURHAAN, plus miinus nolla. Tämä se vasta ketkunpeliä on, miten vähän saa kylvetyksi, että saisi valvonnassa sen satasen. Sitten kun alkaa saada kohdalleen, loppuu se huvi. Ja ens vuonna taas yksi säkki tavoitteena, viisi joutuu hakemaan lisää kaupasta. Kymmenen kilon puna-apila alkaen satasen maksaa omamyyjällä. Että revi siitä stna.   >:( >:( >:(

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: maanviljelysneuvos - 26.05.15 - klo:18:09
Minä päädyin loppujen lopuksi laittamaan ohran alle kerääjäkasviksi 2 kg valkoapilaa ja 2 kg timoteitä. Eihän tuo timotei varmaan parasta tuohon hommaan ole mutta kokeillaan ny tämä vuosi noin... Minulla taas parille ekalle lohkolle meni hiukan vähemmän tuota seosta mitä ajattelin mutta sitte alkoi luonnaamaan paremmin ku vähä isonsi syöttöä.  8)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 26.05.15 - klo:18:16
Kyllä syysviljat saapi lopettaa ja vaihtaa aikaiseen ohraan ja ehkä kauraankin ketä kiinnostaa joku hukkis sitä saa ihan mukavasti noista viron raiheinistäkin varmaan. Satanen tukea jos se tuki pysyy ja ensi vuonna mukaan syteemiin, saa aika paljon syysviljan kanssa ponnistella, että ruiskutusohjelman saa kustannetuksi. Ruis säilyköön ohjelmassa, koska saa sen 40 ainakin.

En usko, että tuo kerääjäkasvi tuolta rukiista nousee, siellä on aivan pimeää, naatti on 70 cm korkeaa ja tihenee.
Luoho ja matara kyllä nousee.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: kysyn_vaan - 26.05.15 - klo:18:26
Voikukka tai juolavehnä olisi ideaali kerääjäkasvi, kai ne voisi sellaiseksi hyväksyä siinä mussa muunkin samaan tapaan vihertävän?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 26.05.15 - klo:18:30
Voikukka tai juolavehnä olisi ideaali kerääjäkasvi, kai ne voisi sellaiseksi hyväksyä siinä mussa muunkin samaan tapaan vihertävän?

Paras on tietty malttoo. Matala ja peittävä. Ja kerää hyvin syksyllä ravinteita, juurikin puinnin jälkeen.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 26.05.15 - klo:20:36
Voikukka tai juolavehnä olisi ideaali kerääjäkasvi, kai ne voisi sellaiseksi hyväksyä siinä mussa muunkin samaan tapaan vihertävän?

Paras on tietty malttoo. Matala ja peittävä. Ja kerää hyvin syksyllä ravinteita, juurikin puinnin jälkeen.

-SS-

Malttoo?????
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 26.05.15 - klo:20:39
Voikukka tai juolavehnä olisi ideaali kerääjäkasvi, kai ne voisi sellaiseksi hyväksyä siinä mussa muunkin samaan tapaan vihertävän?

Paras on tietty malttoo. Matala ja peittävä. Ja kerää hyvin syksyllä ravinteita, juurikin puinnin jälkeen.

-SS-

Malttoo?????

Nii TOS-maksuvapaa. Se.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 26.05.15 - klo:20:40
Voikukka tai juolavehnä olisi ideaali kerääjäkasvi, kai ne voisi sellaiseksi hyväksyä siinä mussa muunkin samaan tapaan vihertävän?

Paras on tietty malttoo. Matala ja peittävä. Ja kerää hyvin syksyllä ravinteita, juurikin puinnin jälkeen.

-SS-

Malttoo?????

Aha. :-\

Nii TOS-maksuvapaa. Se.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: arzyboy - 26.05.15 - klo:20:53
Englanninraikulia on laitettu ohran alle, sen mitä on muutama hehtaari saatu kylvettyä. Hieman vähemmän menny hehtaarille mitä oli tarkoitus... Korjataan säätöä ;D Apulannalle tuli tehtyä ensimmäistä kertaa eläissäni kiertokoe, kun pitää laittaa todella pieniä määriä :)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 26.05.15 - klo:21:01
Voikukka tai juolavehnä olisi ideaali kerääjäkasvi, kai ne voisi sellaiseksi hyväksyä siinä mussa muunkin samaan tapaan vihertävän?

Paras on tietty malttoo. Matala ja peittävä. Ja kerää hyvin syksyllä ravinteita, juurikin puinnin jälkeen.

-SS-

Malttoo?????
Me niitettin mukuloina maltaa kanoille ja hyvin lypsivät, mut maito tuli sellaisissa pyöriäisissä  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Maa-Anssi - 26.05.15 - klo:21:03
Jos joku voi kelien lisäks mennä reisille niin mun kerääjänkylvöni  >:(
Nostolaitesovitteiseksi modatulla timo hs-laitteella suoritin. Valkoapilalle sain kierotokeella n. 2,5kg/ha. Mutta hetken ajettuani, ja kantta raottaessani huomasin osalta leveydeltä koneen olevan tyhjä  :o
Vuotaa ku seula ja apilaa meni reilu 10kg noin parille hektaarille >:(
Apilaa aloin jatkamaan timoteillä ja se piru pysyy sisällä!!!
Jotain muuta keksittävä tuleviulle vuosille!!

LÄLLÄLLÄÄÄ ! No joku muukin sentään sitte kylvänyt säkkikaupalla apiloita vieläpä IHAN TURHAAN, plus miinus nolla. Tämä se vasta ketkunpeliä on, miten vähän saa kylvetyksi, että saisi valvonnassa sen satasen. Sitten kun alkaa saada kohdalleen, loppuu se huvi. Ja ens vuonna taas yksi säkki tavoitteena, viisi joutuu hakemaan lisää kaupasta. Kymmenen kilon puna-apila alkaen satasen maksaa omamyyjällä. Että revi siitä stna.   >:( >:( >:(

-SS-
No hitto niitä10kg säkkejä varjelin ettei osu mihinkään terävään, ei kastu eikä kaadu. Ja sit perkkeles kone päätti että pistetään vähä reilummin ku toi jätkä nuukailee  :-\ :'(
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 26.05.15 - klo:21:05
Voikukka tai juolavehnä olisi ideaali kerääjäkasvi, kai ne voisi sellaiseksi hyväksyä siinä mussa muunkin samaan tapaan vihertävän?

Paras on tietty malttoo. Matala ja peittävä. Ja kerää hyvin syksyllä ravinteita, juurikin puinnin jälkeen.

-SS-

Malttoo?????
Me niitettin mukuloina maltaa kanoille ja hyvin lypsivät, mut maito tuli sellaisissa pyöriäisissä  ;D

Parasta kananrehua hyvinkin. Saitteko millasta siemensatoa, märkänä
vuotena heinän seassa maittavaa rehua, olisi pitänyt tehdä
siemenpuintikokeita kuivattuna. Ainakin hangolla sai kerättyä
tonnin kokoisia taakkoja. Vaikka koko pellon kerralla  ;D

No siis kyllä Sampolla - möööyyyy ! - sai tehtyä - möööyyyy ! - puintia
yhdestä har -möööyyy! - vasta syysvehnämaasta, jonka tämä
hieno - mööööyyy ! - satokasvi oli val - mööööyyy! - lannut .   8)

Siemen sellasta putua.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 26.05.15 - klo:21:10
Voikukka tai juolavehnä olisi ideaali kerääjäkasvi, kai ne voisi sellaiseksi hyväksyä siinä mussa muunkin samaan tapaan vihertävän?

Paras on tietty malttoo. Matala ja peittävä. Ja kerää hyvin syksyllä ravinteita, juurikin puinnin jälkeen.

-SS-

Malttoo?????
Me niitettin mukuloina maltaa kanoille ja hyvin lypsivät, mut maito tuli sellaisissa pyöriäisissä  ;D

Parasta kananrehua hyvinkin. Saitteko millasta siemensatoa, märkänä
vuotena heinän seassa maittavaa rehua, olisi pitänyt tehdä
siemenpuintikokeita kuivattuna. Ainakin hangolla sai kerättyä
tonnin kokoisia taakkoja. Vaikka koko pellon kerralla  ;D

-SS-
Muistaakseni ne alkoivat kotkottamaan rajusti kun näkivät ko. evästä. Kotkottivat ne nälkäänsä tiätty muutenkin.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: metvil - 26.05.15 - klo:22:12
Englanninraikulia on laitettu ohran alle, sen mitä on muutama hehtaari saatu kylvettyä. Hieman vähemmän menny hehtaarille mitä oli tarkoitus... Korjataan säätöä ;D Apulannalle tuli tehtyä ensimmäistä kertaa eläissäni kiertokoe, kun pitää laittaa todella pieniä määriä :)

Laskin kasville tarpeelliset määrät ja ei,ei tarvitse laskea fosforin tasausta,vaan maksimi per vuosi hehtaarille!Typpi maksimit on ei tule vastaan heti tämänalueen satotason kanssa.Laitetaan se mitä kasvi tarvitsee,eikä yhtään yli,eikä ali!
Nyt ruvetaan laittamaan pellot kuntoon!Humus paranee,satotason kovenee,kemiralaislasku
Laskee...Paljon etuja.Matikka kymppi,uskonto nelonen?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 27.05.15 - klo:08:46
Kyllä se matikka kuitenkin taitaa vielä olla hakusessa. Tuossa kun katsoin peltotuen rahalaskelmaa,  kyntö- ja äestystöineen, kylvöhommat ja viherlannoitus-siemenet kaupan hinnoilla, tuet miinus kulut, yllättävästi jää 1-vuotisesta viherlannoitusnurmesta vain muutama kymppi. Sänkikesantona jäisi vajaat 400 ! Ja saa olla hylyn hallussa syksyisen glyfon jälkeen. Aika paljon saa seuraavina viitenä vuotena tulla enemmän satoa, että tuon saa kerätyksi "takaisin" . varsinkaan kun ei ole maan kasvukyvyllä mitään erityistä rajaa ollut, ravinnetaselaskennasta päätellen.

Kyllä samat siemenet niukemmalla annostuksella ja kauralla seostettuna tietty riistapeltona tuottaa noin vajaat 300 € enemmän, mutta se syyskylvö, se on just noissakin se ongelma. Jos ojentais vaa  sormet, pudottais rukkaset pläts pläts ja siirtyisi juurikin hömppäheinään, riistaan ja kerääjäkasviin pääviljelylajiksi, aivan toinen meininki. Ei kyllä huvita. Hankitaan neljäs työ nin on varaa syysviljoja kylvää sitten .

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 27.05.15 - klo:09:57

Muistaakseni ne alkoivat kotkottamaan rajusti kun näkivät ko. evästä. Kotkottivat ne nälkäänsä tiätty muutenkin.

https://www.youtube.com/watch?v=cG4PY8BCtEQ
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 27.05.15 - klo:10:00

Alkaa nyt vähän hirvittämään, kuinka ton Italian-raikulin kanssa käy puintiaikana. Ne on itäneet ja lähteneet yllättävän kovaan kasvuun. Raikulinhaivenet on melkein yhtä pitkiä nyt kun ohran oraat. Onneksi siementä ei mennyt edes kolmea kiloa hehtaarille, mutta silti, taitaa olla se kolmisen kiloa liikaa :-\
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Agronautti - 27.05.15 - klo:10:11

Alkaa nyt vähän hirvittämään, kuinka ton Italian-raikulin kanssa käy puintiaikana. Ne on itäneet ja lähteneet yllättävän kovaan kasvuun. Raikulinhaivenet on melkein yhtä pitkiä nyt kun ohran oraat. Onneksi siementä ei mennyt edes kolmea kiloa hehtaarille, mutta silti, taitaa olla se kolmisen kiloa liikaa :-\

Muistinpa että mulla kerran kävi että kylvin vahingossa jonkin matkaa raiheinää (25kg/ha) vehnäpellon puolelle.. kyl vehnän tähkät jäi raikkosen yläpuolelle...

Löysin jopa kuvan miltä näytti puidessa..
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 27.05.15 - klo:11:53
Tuossa on hyvä esimerkki onnistuneesta kerääjäkasvin sadosta.
Vehnähän ei ole ylitiheää, oikeastaan melko harvaa, ja raiheinä on tasaista ja peittävää.

Aivan turha pelkohan tuo raiheinän ylikasvu on; ohralla ½ - annos Axial tai vehnällä ½-annos
Broadway / Attribut Super; eipä muuta haittaa kuin pieni lisäkustannus, ehkä 15€. Muutenkin
se kerääjäkasvin tuotto on kuralla, mikseipä sitten säätelisi kasvua "raiheinän kasvunsääteellä"

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 27.05.15 - klo:13:12
Koko kerääjäkasvi-ideologian voisi tiivistää tähän yhteen kuvaan

(http://static.naamapalmu.com/files/an/big/oqo0flhi.gif)

 ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: 4viljanpuuro - 27.05.15 - klo:21:03
Jos yhteiskuntasopimusta ei synny elokuuhun mennessä, rahaa nipistetään myös luonnonhoitopelloilta, luonnonhaittakorvauksesta (lfa) sekä suojavyöhykkeiden, kerääjäkasvien ja hankkeiden rahoituksista yhteensä 23 miljoonaa euroa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 27.05.15 - klo:21:06
Jos yhteiskuntasopimusta ei synny elokuuhun mennessä, rahaa nipistetään myös luonnonhoitopelloilta, luonnonhaittakorvauksesta (lfa) sekä suojavyöhykkeiden, kerääjäkasvien ja hankkeiden rahoituksista yhteensä 23 miljoonaa euroa.
Eiks tämän nipistelyn pitänyt loppua vaaleihin  >:( ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 28.05.15 - klo:08:51
Jos yhteiskuntasopimusta ei synny elokuuhun mennessä, rahaa nipistetään myös luonnonhoitopelloilta, luonnonhaittakorvauksesta (lfa) sekä suojavyöhykkeiden, kerääjäkasvien ja hankkeiden rahoituksista yhteensä 23 miljoonaa euroa.

Ehehheehhe. Onkohan tuo vitsi vai jotakin tietoa jo ? Mikähän olisi ensi vuonna sitten heinänkylvöviskoviskolaitteiden käytettyjen hintataso ? Nolla ? -Miinus kolmesataa ?   ;D

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Eastwood - 28.05.15 - klo:09:08
Ainoa milloin voisi tosissaan viherlannoituksia harrastella ilman luomutukea, on silloin kun löytyy päätoimisesti omatoimista siementä, josta osan voisi myydä.
-SS-

Hehe, kolmisen tonnia on siilossa puna-apilaa. Ei paljon taloutta rasita vaikka sitä sitten kylväis vähän reippaammin. Myydähän tuota ei voi, mutta eipähän tarvii itekään ostella.  8)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 28.05.15 - klo:10:07
Ainoa milloin voisi tosissaan viherlannoituksia harrastella ilman luomutukea, on silloin kun löytyy päätoimisesti omatoimista siementä, josta osan voisi myydä.
-SS-

Hehe, kolmisen tonnia on siilossa puna-apilaa. Ei paljon taloutta rasita vaikka sitä sitten kylväis vähän reippaammin. Myydähän tuota ei voi, mutta eipähän tarvii itekään ostella.  8)
Apilan itävyys putoaa sitä vauhtia, että oikeasti Sinulla on laarissasi 3 tonnia punatulkunruokaa  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 28.05.15 - klo:12:34
Ainoa milloin voisi tosissaan viherlannoituksia harrastella ilman luomutukea, on silloin kun löytyy päätoimisesti omatoimista siementä, josta osan voisi myydä.
-SS-

Hehe, kolmisen tonnia on siilossa puna-apilaa. Ei paljon taloutta rasita vaikka sitä sitten kylväis vähän reippaammin. Myydähän tuota ei voi, mutta eipähän tarvii itekään ostella.  8)
Apilan itävyys putoaa sitä vauhtia, että oikeasti Sinulla on laarissasi 3 tonnia punatulkunruokaa  ;D

Saisko niistä tehtyä apilasahtia   :D

(ei apilas ahtia kuitenkaan)  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Petri - 28.05.15 - klo:18:04
Ainoa milloin voisi tosissaan viherlannoituksia harrastella ilman luomutukea, on silloin kun löytyy päätoimisesti omatoimista siementä, josta osan voisi myydä.
-SS-

Hehe, kolmisen tonnia on siilossa puna-apilaa. Ei paljon taloutta rasita vaikka sitä sitten kylväis vähän reippaammin. Myydähän tuota ei voi, mutta eipähän tarvii itekään ostella.  8)
Apilan itävyys putoaa sitä vauhtia, että oikeasti Sinulla on laarissasi 3 tonnia punatulkunruokaa  ;D
Ei mene vuodessa eikä kahdessa vielä kovinkaan huonoksi.

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 29.05.15 - klo:06:59
Ainoa milloin voisi tosissaan viherlannoituksia harrastella ilman luomutukea, on silloin kun löytyy päätoimisesti omatoimista siementä, josta osan voisi myydä.
-SS-

Hehe, kolmisen tonnia on siilossa puna-apilaa. Ei paljon taloutta rasita vaikka sitä sitten kylväis vähän reippaammin. Myydähän tuota ei voi, mutta eipähän tarvii itekään ostella.  8)
Apilan itävyys putoaa sitä vauhtia, että oikeasti Sinulla on laarissasi 3 tonnia punatulkunruokaa  ;D
Ei mene vuodessa eikä kahdessa vielä kovinkaan huonoksi.
No ei. Kunhan saa vaan tuon 3 tonnia kylvettyä omille mailleen 2 vuodessa, niin sittenhän ongelmaa ei ole  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 29.05.15 - klo:07:11
Ainoa milloin voisi tosissaan viherlannoituksia harrastella ilman luomutukea, on silloin kun löytyy päätoimisesti omatoimista siementä, josta osan voisi myydä.
-SS-

Hehe, kolmisen tonnia on siilossa puna-apilaa. Ei paljon taloutta rasita vaikka sitä sitten kylväis vähän reippaammin. Myydähän tuota ei voi, mutta eipähän tarvii itekään ostella.  8)
Apilan itävyys putoaa sitä vauhtia, että oikeasti Sinulla on laarissasi 3 tonnia punatulkunruokaa  ;D
Ei mene vuodessa eikä kahdessa vielä kovinkaan huonoksi.

Minulle esitettiin arvio, että tuo itävyyden lasku johtuisi lämpötilan vaihteluista. Eli lämpötilojen muutos reagoisi jotenkin kosteuden kanssa tai muuten herättäisi siemenen itämisreaktion. Kosteutta ei kuitenkaan riittäisi kasvuun, eikä edes juuren aloittamiseen, vaan siemen kuolee. Siksi tasalämmössä säilyttäminen voisi pitää itävyyden paljonkin pidempään. Itse siirsin viime syksynä piensiemenet suursäkeissä verstaan nurkkaan, jossa pidän talvellakin pientä peruslämpöä. Kokemus- tai tutkimustietoa ei ole, mutta näin kuulin.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: iskra - 29.05.15 - klo:08:17
  Ainakin ennen oli apilassa ns, kovia siemeniä jotka itivätkin vasta muutaman vuoden päästä..
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Eastwood - 29.05.15 - klo:08:55
No en tiedä miten asia on. Mutta komeen apilapellon sai viime vuonnakin, 2008 puidulla apilalla. Lienee sit vähän onnestakin kiinni. Onneks tuoretta tavaraa tuli viime syksynä noin 2,5ton. Ikävämpi juttu onkin sitten sinä vuonna kun pintaan ei ponkeakkaan kuin jokunen kolmilehtinen...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Maa-Anssi - 29.05.15 - klo:17:13
En edes tiedä miltä puitu apilansiemen näyttää, mutta kysyn kuitenkin että jos puin niin voiko sitä kylvää ilman että olis käytetty "hankainta".
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 29.05.15 - klo:17:35
En edes tiedä miltä puitu apilansiemen näyttää, mutta kysyn kuitenkin että jos puin niin voiko sitä kylvää ilman että olis käytetty "hankainta".

Kai ne pallukat tulee sellaisenaan puimurin säiliöön ? Se siemen on ihme painavaa "tiimalasihiekkaa".
Siemenen naarmutus on kai parantava itävyyttä merkittävästi.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Maa-Anssi - 29.05.15 - klo:18:57
En edes tiedä miltä puitu apilansiemen näyttää, mutta kysyn kuitenkin että jos puin niin voiko sitä kylvää ilman että olis käytetty "hankainta".

Kai ne pallukat tulee sellaisenaan puimurin säiliöön ? Se siemen on ihme painavaa "tiimalasihiekkaa".
Siemenen naarmutus on kai parantava itävyyttä merkittävästi.

-SS-
Öö...luulen kuulleeni että apila on jossain " kuoressa" ja hankain irrottaa ne. Paikallisella pienv. Yhdistyksellä on sellanen, pitääpä kysyä joltain vanhalta konkarilta
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: iskra - 29.05.15 - klo:22:45
  Itse olen nykyään puinut sen karheelta esikuivattuna ja senverran rajusti ettei erillistä hankausta tartte, ja onhan tuossa vanhemmassa merkatorissa oikein hankauslevytkin jotka voi kääntää varstasillan alle
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Eastwood - 30.05.15 - klo:00:08
Ei ole tarvinnut mitään kikkailuja eikä hankaimia, hyvin on siemenet irronneet. Sitten nätisti tulee keltaisia tavaraa puimurin säiliöön, hiljakseen tietty, mutta tulee kuitenkin. Mukana on jonkin verran siemenen kuoria, muttei mitenkään haittaavasti. Ongelma tulee lähinnä kuivatuksessa. Joku 2,5 ton siementä on niin pieni määrä, että vaikeuksia puhalluttaa kuivurissa... Mutta viime syksynäkin puintikosteus oli jotain 10% luokkaa.  8)

Edit:
Tää puinti alkoi joskus vuosikymmen sitten, kun hehtaarin kokoisella läntillä oli kovin ruskeaa ja kuivahtanutta apilaa. Aurinkoinen ja lämmin myöhäissyksyn päivä. Puimurikin oli jo arkistointi kunnossa. Mutta sitten vaan uteliaisuus heräs; mitäs jos koettais vaikka puida??? Hämmästys oli kovin suuri, kun saaliiksi tuli joku 250kg nättiä apilansiementä. Siitä lähtien on tullut niitä puitua, silloin kun olosuhteet on kohdillaan. Ja jos ei ole, niin eipä sekään haittaa. Seuraavalla kerralla vaikka sitten... Suorakylvön kannalta ei ole pahemmin väliä onko puitu vai ei. Eilen just sijoitin vehnän jyväset vanhaan apilapeltoon, ilman ongelmia. Kyntäjälle kylläkin murskaamaton tai puimaton apila on aika painajainen.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Maa-Anssi - 30.05.15 - klo:07:40
Apilan puinti voi kyl mennä myöhäiseks, mutta ajattelin kans jos löytyy sopiva nurkka missä on hyvä apilakasvusto niin tarjois sitä puimuriin kelien ollessa. Ovat meillä ennen kuivanneet heinänsiemeniä vanhan kuivurin yläkerrassa olevalla kovalevy lavalla, auringon voimalla. Välillä vähä pöyhitty. Just tällaiseen kerääjäkasvikäyttöön kirpasee ostaa melkein kympin maksavaa siementä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: 4viljanpuuro - 01.06.15 - klo:10:19
MT:n tekemän laskelman mukaan viljelijöiden tänä vuonna valitsemat lohkokohtaiset toimenpiteet vaativat ympäristökorvauksen rahoitukseen jopa 35 miljoonaa euroa enemmän rahaa kuin etukäteen arvioitiin.

Syynä on suojavyöhykkeiden ja kerääjäkasvien valtaisa suosio. Suojakaistoja ilmoitettiin tukihakemuksissa yli kaksi kertaa ennakoitua enemmän ja kerääjäkasveja lähes neljä kertaa enemmän.

Suojakaistojen aiheuttama kustannus pysyy samana koko viisivuotisen sitoumuskauden, sillä viljelijöillä ei ole mahdollisuutta muuttaa suojavyöhykkeitä muuhun käyttöön. Valtio ei voi yksipuolisesti muuttaa sitoumusta eikä alentaa toimenpiteestä maksettavaa korvausta.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kehottaa viljelijöitä varautumaan tukiehtojen kiristyksiin ja korvausten leikkaamiseen.
"Näin ei olisi saanut käydä", Marttila moittii. Hän edellyttää, että viljelijällä on mahdollisuus irtautua ympäristökorvauksesta ilman sanktioita, jos ehdot muuttuvat.
Lisävaikeuksia viljelijöille tulee vaalikauden loppuun ajoitetusta 23 miljoonan euron leikkauksesta maaseudun kehittämisohjelmaan.


Kerääjäkasvit 2015 100€/ha 2016 30€/ha
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 01.06.15 - klo:10:26
Ihan kuin jatkosodassa, torjuntavoittoja saadaan kun peräännytään "hyvässä järjestyksessä"  :D

Onhan tämä voitto jos tukitaso putoaa vain satasesta kolmeen kymppiin  8)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 01.06.15 - klo:10:41
Ihan kuin jatkosodassa, torjuntavoittoja saadaan kun peräännytään "hyvässä järjestyksessä"  :D

Onhan tämä voitto jos tukitaso putoaa vain satasesta kolmeen kymppiin  8)

Euron pajatso tukiautomaatti antaakin vain 20 - senttisiä voitoksi !!   ;D ;D ;D

Voi helvata, en olisi tahtonut tässäkään asiassa (vahingossako ?) osua oikeaan.   :( :( :(

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 01.06.15 - klo:10:52
Tässä on ensimmäiset kuvat sateiden keskellä kylvetystä Zebrasta; italianraiheinää meni se 10 kg, persianapilaa muutama kilo. Ei kyllä apilaa näy kylmään sateiseen kevääseen kylvettynä. Italianraiheinää löytyy muutama piikki.

(https://dl.dropboxusercontent.com/u/49069272/Zebra_300515C.jpg)

Hietasavi rm. Kuori on pehmeä, muutaman millin paksuinen. Eli multa on pysynyt pehmeänä. Orastuminen kesti kaksi ja puoli viikkoa.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 01.06.15 - klo:11:30
MT:n tekemän laskelman mukaan viljelijöiden tänä vuonna valitsemat lohkokohtaiset toimenpiteet vaativat ympäristökorvauksen rahoitukseen jopa 35 miljoonaa euroa enemmän rahaa kuin etukäteen arvioitiin.

Syynä on suojavyöhykkeiden ja kerääjäkasvien valtaisa suosio. Suojakaistoja ilmoitettiin tukihakemuksissa yli kaksi kertaa ennakoitua enemmän ja kerääjäkasveja lähes neljä kertaa enemmän.

Suojakaistojen aiheuttama kustannus pysyy samana koko viisivuotisen sitoumuskauden, sillä viljelijöillä ei ole mahdollisuutta muuttaa suojavyöhykkeitä muuhun käyttöön. Valtio ei voi yksipuolisesti muuttaa sitoumusta eikä alentaa toimenpiteestä maksettavaa korvausta.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kehottaa viljelijöitä varautumaan tukiehtojen kiristyksiin ja korvausten leikkaamiseen.
"Näin ei olisi saanut käydä", Marttila moittii. Hän edellyttää, että viljelijällä on mahdollisuus irtautua ympäristökorvauksesta ilman sanktioita, jos ehdot muuttuvat.
Lisävaikeuksia viljelijöille tulee vaalikauden loppuun ajoitetusta 23 miljoonan euron leikkauksesta maaseudun kehittämisohjelmaan.


Kerääjäkasvit 2015 100€/ha 2016 30€/ha

Just perkele, viljanviljelijältä leikataan, tissinkoittajat saa maidonhinnan alenemisista miljoonakorvaukset sormia napsauttamalla.   >:(
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: massikka_mies - 01.06.15 - klo:19:23
Oonko ainut jolla meni kerääjäkasvia liian vähän  ;D 2,5kg/ha valkoapilaa antoi kiertokoe tulokseksi simultan hs laatikosta ja todellisuudessa meni ehkä 0,5kg/ha, riittääköhän tukiehtojen mukaiseen kasvustoon ??? Ilmeisesti holvasi tai jotain, epäilin kyllä heti alusta alkaen kun kiertokoetta tehdessä piti laittaa pohjaläpät melkein kiinni ja säätö lähes nolliin että valuukohan kuitenkaan käytännössä riittävästi..Kuitenkin kiertokokeen tein pari kertaa että ei siinä ainakaan pitänyt käydä virhettä ::) Muutama hehtaari kylvettiin ylijääneet valkoapilat sekoitettuna italian raihin ja säätö ihan arviosta suunnilleen, sitä tuntui menevän oikea määrä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 01.06.15 - klo:19:26
Tässä on ensimmäiset kuvat sateiden keskellä kylvetystä Zebrasta; italianraiheinää meni se 10 kg, persianapilaa muutama kilo. Ei kyllä apilaa näy kylmään sateiseen kevääseen kylvettynä. Italianraiheinää löytyy muutama piikki.

(https://dl.dropboxusercontent.com/u/49069272/Zebra_300515C.jpg)

Hietasavi rm. Kuori on pehmeä, muutaman millin paksuinen. Eli multa on pysynyt pehmeänä. Orastuminen kesti kaksi ja puoli viikkoa.

-SS-

 ;D

Peittävä kasvusto. ;D

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: IsoPata - 01.06.15 - klo:22:41
Oonko ainut jolla meni kerääjäkasvia liian vähän  ;D 2,5kg/ha valkoapilaa antoi kiertokoe tulokseksi simultan hs laatikosta ja todellisuudessa meni ehkä 0,5kg/ha, riittääköhän tukiehtojen mukaiseen kasvustoon ??? Ilmeisesti holvasi tai jotain, epäilin kyllä heti alusta alkaen kun kiertokoetta tehdessä piti laittaa pohjaläpät melkein kiinni ja säätö lähes nolliin että valuukohan kuitenkaan käytännössä riittävästi..Kuitenkin kiertokokeen tein pari kertaa että ei siinä ainakaan pitänyt käydä virhettä ::) Muutama hehtaari kylvettiin ylijääneet valkoapilat sekoitettuna italian raihin ja säätö ihan arviosta suunnilleen, sitä tuntui menevän oikea määrä.

Samaa vikaa oli simultan starttilaatikon kanssa. Kiertokokeessa tuli just se, mitä pitikin. Jonkun ajan päästä huomasin, ettei tule enää mitään. Vasta loppua kohden meni riittävästi, kun avasin pohjaläppiä ykköseen ja suurensin säätöä reilusti. Seos oli juurikin valkoapilaa ja italianraiheinää.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Lassukka - 01.06.15 - klo:22:57
Ahaa. Simultoissa siis järjestään ongelmaa...itsellä ruokonata-sinimailanen-apila seos holvaantui säiliöön, sekä hs-että pääsäiliöön, eikä tullut uylos kuin pohjaläpät avaamalla ja paineilmalla avustaen. ???
Eräs arvaus oli että apu-syöttö akseli? tiukkaisi siemenet.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 01.06.15 - klo:23:09
Joo kerääjäkasvikiima alkanee rauhoittua, stondis laskee kuin tulevaisuudessa luvassa olevan korvauksen määrä.
Tuo omakin koealan kylvömäärä oli tämän palstan kehusten ohjeiden määrä kolminkertaistettuna. Siemenet menivät kylvövantaiden viereen ja jyräpyörästö vielä perään pöllytti.

Kerääjäkasvitutkimusten mukaan näin  olisi paras mahdollisuus orastua hyvin. Ja hyvin my ass. Hiesulle ei tullut ylös yhtikäs mitään. Semmoinen juolavehnäturve, siinä nyt mikä tahansa luoho kasvaa, juolavehnästäkin saa sen aluskasvin tosinopeasti. Mikäs niihin on pikkasen nurmisiementä ripsutella.

Hiesu ja plinisavi, kyllä sadekeväänäkin se pinta on kivikova ja rutikuiva, vaikka lapion syvyydessä plitkuu vesi ja koko pelto muljaa koneen yli ajaa, sinistä savea 55 m ja vielä painuu paalu omalla painollaan...

Nyt sitten testataan viskoviskoa, luulen että samalla tavalla päin majavaa menee; tulipahan tuetuksi sillä touhutonnilla virolaista ja tanskalaista heinänsiemenen viljelijää.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Tupajumi - 01.06.15 - klo:23:19
 Oikein tässä naurattaa, kun jaksatte vatuloida niiden kerääjäkasvienne kanssa, putoaakohan sekin tuki kuinka monta kymppiä? No onneksi pääsee vuoden päästä jo myymään olkea etanolitehtaalle, siitä saa sen 40-50 €/ha, eikä tarvi muuta kuin laskea silppuri alas, paljon parempi bisnes pitkässä juoksussa.  Pitkäkortisia vehnä- ja kauralajikkeita vaan viljelyyn.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 02.06.15 - klo:01:20
Oikein tässä naurattaa, kun jaksatte vatuloida niiden kerääjäkasvienne kanssa, putoaakohan sekin tuki kuinka monta kymppiä? No onneksi pääsee vuoden päästä jo myymään olkea etanolitehtaalle, siitä saa sen 40-50 €/ha, eikä tarvi muuta kuin laskea silppuri alas, paljon parempi bisnes pitkässä juoksussa.  Pitkäkortisia vehnä- ja kauralajikkeita vaan viljelyyn.

Tuu nauramaan tänne pellon reunalle...(http://www.sherv.net/cm/emoticons/fighting/axe-murderer.gif)

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 02.06.15 - klo:08:46
Oikein tässä naurattaa, kun jaksatte vatuloida niiden kerääjäkasvienne kanssa, putoaakohan sekin tuki kuinka monta kymppiä? No onneksi pääsee vuoden päästä jo myymään olkea etanolitehtaalle, siitä saa sen 40-50 €/ha, eikä tarvi muuta kuin laskea silppuri alas, paljon parempi bisnes pitkässä juoksussa.  Pitkäkortisia vehnä- ja kauralajikkeita vaan viljelyyn.

Tuu nauramaan tänne pellon reunalle...(http://www.sherv.net/cm/emoticons/fighting/axe-murderer.gif)

-SS-

Tervetuloa sitten munkin pellonreinalle, jos vielä pystyt  >:(
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 02.06.15 - klo:09:22
Muakin naurattaa kun satku kilahtaa. ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: massikka_mies - 02.06.15 - klo:09:23
Oonko ainut jolla meni kerääjäkasvia liian vähän  ;D 2,5kg/ha valkoapilaa antoi kiertokoe tulokseksi simultan hs laatikosta ja todellisuudessa meni ehkä 0,5kg/ha, riittääköhän tukiehtojen mukaiseen kasvustoon ??? Ilmeisesti holvasi tai jotain, epäilin kyllä heti alusta alkaen kun kiertokoetta tehdessä piti laittaa pohjaläpät melkein kiinni ja säätö lähes nolliin että valuukohan kuitenkaan käytännössä riittävästi..Kuitenkin kiertokokeen tein pari kertaa että ei siinä ainakaan pitänyt käydä virhettä ::) Muutama hehtaari kylvettiin ylijääneet valkoapilat sekoitettuna italian raihin ja säätö ihan arviosta suunnilleen, sitä tuntui menevän oikea määrä.

Samaa vikaa oli simultan starttilaatikon kanssa. Kiertokokeessa tuli just se, mitä pitikin. Jonkun ajan päästä huomasin, ettei tule enää mitään. Vasta loppua kohden meni riittävästi, kun avasin pohjaläppiä ykköseen ja suurensin säätöä reilusti. Seos oli juurikin valkoapilaa ja italianraiheinää.
Miulla se valkoapila-italianrai seos meni kuten pitikin sekä pelkkää italianraita meni n. 4kg/ha kuten tavoittelinkin. Ainoastaan sen pelkän valkoapilan oli ongelmia. Miulla oli sillä valkoapilalla pohjaläpät siellä pohjimmaisessa lovessa, pääasteikko nollassa ja ympyräasteikolta kakkonen, ei vaan vissii valunut riittävästi todellisuudessa  :( Täytynee ensi keväänä kokeilla kylvää ainakin suurinosa valkoapiloista seoksena sen italianrain kanssa, sitä kun pystyy kylvämään pohjaläpät kokonaan auki niin ei pitäs holvata ja sitä sai menemään aika helposti 3-4kg/ha. Tosin ens keväänä menee kuitenkin varmaan liikaa  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: taisker - 02.06.15 - klo:09:38
mul on viä kylvämättä vetelen si viskalla sinne pahnapatjan päälle ILMASTA siementä vaikka 30kg si ku mikään ei idä ni kinaan tarkastajan kaa ja nostelen satasen toinen visio on kylvää ruitinnan yhteydessä eikä niistäkään mikään idä siä 6t kevätvehnän joukossa
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ana111 - 02.06.15 - klo:10:45
mul on viä kylvämättä vetelen si viskalla sinne pahnapatjan päälle ILMASTA siementä vaikka 30kg si ku mikään ei idä ni kinaan tarkastajan kaa ja nostelen satasen toinen visio on kylvää ruitinnan yhteydessä eikä niistäkään mikään idä siä 6t kevätvehnän joukossa
mutta eihän sul tuu 6 tonnii,ku sul meni kylvöt vituiks ???
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: taisker - 02.06.15 - klo:11:20
ei ne ny iha kaikki perseelleen menny on siä hyviäki joukossa
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: klapikasa - 02.06.15 - klo:21:38
Oikein tässä naurattaa, kun jaksatte vatuloida niiden kerääjäkasvienne kanssa, putoaakohan sekin tuki kuinka monta kymppiä? No onneksi pääsee vuoden päästä jo myymään olkea etanolitehtaalle, siitä saa sen 40-50 €/ha, eikä tarvi muuta kuin laskea silppuri alas, paljon parempi bisnes pitkässä juoksussa.  Pitkäkortisia vehnä- ja kauralajikkeita vaan viljelyyn.

Tuu nauramaan tänne pellon reunalle...(http://www.sherv.net/cm/emoticons/fighting/axe-murderer.gif)

-SS-

Tervetuloa sitten munkin pellonreinalle, jos vielä pystyt  >:(

Naurattaa sekä nää jotka näköjään ei ole koskaan perustanu nurmia suojaviljaan sekä niille jotka antaa oljet poisvietäväksi, hivenravinteita menee varmaan enemän kun 40-50e edestä pois?

Kenekö pelto on parempi sadontutto viiden vuoden päästä, poisviedyn oljen vai innostunu kerääjäkasvi viljeliä?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: metvil - 02.06.15 - klo:22:10


Kenekö pelto on parempi sadontutto viiden vuoden päästä, poisviedyn oljen vai innostunu kerääjäkasvi viljeliä?
[/quote]
Vai sen pelto,joka lannoittaa nitraattiasetuksen ja lannoitelain mukaan kuivalannalla,lisäten liukoistatyppeä ja fosforia pussista kasvin tarpeenmukaan?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 02.06.15 - klo:22:38


Kenekö pelto on parempi sadontutto viiden vuoden päästä, poisviedyn oljen vai innostunu kerääjäkasvi viljeliä?
Vai sen pelto,joka lannoittaa nitraattiasetuksen ja lannoitelain mukaan kuivalannalla,lisäten liukoistatyppeä ja fosforia pussista kasvin tarpeenmukaan?
[/quote]

 ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 03.06.15 - klo:00:30
Naurattaa sekä nää jotka näköjään ei ole koskaan perustanu nurmia suojaviljaan

En ihan keksinyt tuota naurun syytä, kerääjäkasvihommanhan ei pitänyt olla nimenomaista suojaviljaan kylvö heinän perustamista, siispä vain puolella säkillä nurmisiementä ja täydellä 400 kg vehnän kylvömäärällä sekä puolella tonnilla salpietaria  piti syksyksi tulla ihanainen peittävä kerääjäkasvusto jankkosavimaalle. Mutta eipäs tule. Eri asiahan on kylvää 100 kg Paavo - ohraa ruoppamaalle ja siihen mukaan kolme säkkiä jotain timottia ja nataa ja koiranheinää.

Harvaa kauraa laitettiin heinän suojaksi  ja niitettiin kaurat rehuksi kesän mittaan. Myös 70-luvulla sateli paljon, ja kangaspussiviskoviskolla marssittiin, kampea kierrettiin ja jyrättiin päälle. Ja tuli ihan hyvät heinät.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKM - 03.06.15 - klo:06:52
Muakin naurattaa kun satku kilahtaa. ;D

Köyhä ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Tupajumi - 03.06.15 - klo:10:10
Kerääjäkasvituen pitäis olla ihan vaan kulukorvauksen tasolla, eli  10-20 €/ha eli sen verran mikä on siemenkustannus, eikä muuta, täytyykin vinkata hallitusta, että tässä olis hyvä säästökohde. Ja varmaan näin käykin, ette te tule sitä satasta saamaan. Lälällää.... ;D

Mikä on ihan oikein.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 03.06.15 - klo:10:17
Kerääjäkasvituen pitäis olla ihan vaan kulukorvauksen tasolla, eli  10-20 €/ha eli sen mikä on siemenkustannus, eikä muuta, täytyykin vinkata hallitusta, että tässä olis hyvä säästökohde. Ja varmaan näin käykin, ette te tule sitä satasta saamaan.

Mikä on ihan oikein.

Säästöä tulee siinäkin, että apilaa ei saa myrkyttää Expressillä mikäli seokseen lisää vielä kiinnitteen. Eli tuo kiinnite säästyy, tulee kymmenien senttien säästö/ha  ;D

Mää kylvän ens vuonna kiusaksi 10 kg valkoapilaa/ha. Maksaa kympin kilo. Sit pauhaan siitä MaasTullissa koko kesän  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 03.06.15 - klo:13:24
Kerääjäkasvituen pitäis olla ihan vaan kulukorvauksen tasolla, eli  10-20 €/ha eli sen mikä on siemenkustannus, eikä muuta, täytyykin vinkata hallitusta, että tässä olis hyvä säästökohde. Ja varmaan näin käykin, ette te tule sitä satasta saamaan.

Mikä on ihan oikein.

Säästöä tulee siinäkin, että apilaa ei saa myrkyttää Expressillä mikäli seokseen lisää vielä kiinnitteen. Eli tuo kiinnite säästyy, tulee kymmenien senttien säästö/ha  ;D

Mää kylvän ens vuonna kiusaksi 10 kg valkoapilaa/ha. Maksaa kympin kilo. Sit pauhaan siitä MaasTullissa koko kesän  ;D

Meikä kerkesi jo parikymmentä kiloa / ha  laittaa, ennen kuin keksin jatkaa riisillä.
Kanadalaisessa opuksessa muuten oli kerääjä-aluskasvin puna-apilan kylvömääräksi
sanottu 15 kg/ha !

Tämä systeemi on aivan räätälöity omaehtoisen siementuotannon harrastajalle,
saa sertifioimattomasta ja tarkastamattomasta siemenestä kunnon hinnan,
kerääjäkasvikorvauksen muodossa ?

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 03.06.15 - klo:14:38
Täs on kerääjäkasvinviljelijä pohtimassa vaihtoehtojaan  ;D

(http://static.naamapalmu.com/files/zq/big/oci0hxve.gif)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 03.06.15 - klo:15:31
Täs on kerääjäkasvinviljelijä pohtimassa vaihtoehtojaan  ;D

(http://static.naamapalmu.com/files/zq/big/oci0hxve.gif)

Onx toi filmi SKM:n kiinasta tuodun adoptiolapsen sokerinvieroitusharjoitustilaisuudesta  :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 03.06.15 - klo:16:22
Täs on kerääjäkasvinviljelijä pohtimassa vaihtoehtojaan  ;D

(http://static.naamapalmu.com/files/zq/big/oci0hxve.gif)

Onx toi filmi SKM:n kiinasta tuodun adoptiolapsen sokerinvieroitusharjoitustilaisuudesta  :D

 ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Opelmies - 03.06.15 - klo:19:46
Täs on kerääjäkasvinviljelijä pohtimassa vaihtoehtojaan  ;D

(http://static.naamapalmu.com/files/zq/big/oci0hxve.gif)

Onx toi filmi SKM:n kiinasta tuodun adoptiolapsen sokerinvieroitusharjoitustilaisuudesta  :D

 ;D

Käehverätä.  >:(
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKM - 03.06.15 - klo:20:46
Täs on kerääjäkasvinviljelijä pohtimassa vaihtoehtojaan  ;D

(http://static.naamapalmu.com/files/zq/big/oci0hxve.gif)

Onx toi filmi SKM:n kiinasta tuodun adoptiolapsen sokerinvieroitusharjoitustilaisuudesta  :D

Toi on vissiin poika...mull on adoptoitu tyttö.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 03.06.15 - klo:21:27
Täs on kerääjäkasvinviljelijä pohtimassa vaihtoehtojaan  ;D

(http://static.naamapalmu.com/files/zq/big/oci0hxve.gif)

Onx toi filmi SKM:n kiinasta tuodun adoptiolapsen sokerinvieroitusharjoitustilaisuudesta  :D

Toi on vissiin poika...mull on adoptoitu tyttö.
Miten kauan adoptioon meni aikaa ja monestiko kävit Kiinassa ?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Opelmies - 03.06.15 - klo:21:31
Täs on kerääjäkasvinviljelijä pohtimassa vaihtoehtojaan  ;D

(http://static.naamapalmu.com/files/zq/big/oci0hxve.gif)

Onx toi filmi SKM:n kiinasta tuodun adoptiolapsen sokerinvieroitusharjoitustilaisuudesta  :D

Toi on vissiin poika...mull on adoptoitu tyttö.
Miten kauan adoptioon meni aikaa ja monestiko kävit Kiinassa ?

Ekyttiläinenkin kävi thaikuissa harjoittelemassa lapsentekoa.  :-X
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 03.06.15 - klo:22:41
Täs on kerääjäkasvinviljelijä pohtimassa vaihtoehtojaan  ;D

(http://static.naamapalmu.com/files/zq/big/oci0hxve.gif)

Onx toi filmi SKM:n kiinasta tuodun adoptiolapsen sokerinvieroitusharjoitustilaisuudesta  :D

Toi on vissiin poika...mull on adoptoitu tyttö.
Miten kauan adoptioon meni aikaa ja monestiko kävit Kiinassa ?

Ekyttiläinenkin kävi thaikuissa harjoittelemassa lapsentekoa.  :-X

Sehä haki thaikusta thai kusta  :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Make - 03.06.15 - klo:23:24
Saakohan kerääjäkasvipeltoa laiduntaa syksyllä?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 03.06.15 - klo:23:36
Saakohan kerääjäkasvipeltoa laiduntaa syksyllä?

No jos ei saisi, ei huolta. Kertoo vaan tarkastuksessa, että karkasivat.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Lypsybotti - 04.06.15 - klo:00:14
Saakohan kerääjäkasvipeltoa laiduntaa syksyllä?

No jos ei saisi, ei huolta. Kertoo vaan tarkastuksessa, että karkasivat.

-SS-
Juu. Sanot vaan, että teit aidatkin pellon ympärille, että pysyisivät poissa!  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 04.06.15 - klo:06:48
Saakohan kerääjäkasvipeltoa laiduntaa syksyllä?
Luulisi että ei. Kai se jotenkin sotisi sitä itse ideaa vastaan? Tai ehkä sen sadon voisi korjata 1.10 jälkeen vaikka sitten laiduntamalla?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Petri - 04.06.15 - klo:07:15
Saakohan kerääjäkasvipeltoa laiduntaa syksyllä?
Joku voisi jaksaa lukea ehdot vähän tiheämmän kamman kanssa.. Ainakin itse olen kuvitellut että laittaisin päkätit puinnin jälkeen kerääjäkasvia syömään plus tietysti samalla niitä vähiä juolavehniä kurittamaan.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: hiluhi - 04.06.15 - klo:07:24
Saakohan kerääjäkasvipeltoa laiduntaa syksyllä?
Joku voisi jaksaa lukea ehdot vähän tiheämmän kamman kanssa.. Ainakin itse olen kuvitellut että laittaisin päkätit puinnin jälkeen kerääjäkasvia syömään plus tietysti samalla niitä vähiä juolavehniä kurittamaan.
No jos ei kerääjäkasvilla saa nurmeakaan perustaa niin oudolta tuntuisi että laidunnus sallittaisiin. Tosin eipä näiden muidenkaan ehtojen kanssa ole mitään tekemistä järjen kanssa  ::)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 04.06.15 - klo:07:35
Saakohan kerääjäkasvipeltoa laiduntaa syksyllä?
Joku voisi jaksaa lukea ehdot vähän tiheämmän kamman kanssa.. Ainakin itse olen kuvitellut että laittaisin päkätit puinnin jälkeen kerääjäkasvia syömään plus tietysti samalla niitä vähiä juolavehniä kurittamaan.
Mut tuossa tilanteessa päkät muuttaisivat ne kasveihin varastoituneet ravinteet heti helppoliukoiseen muotoon. Se vähän sotii sitä ideaa vastaan.

Mut ei tässä tietty mitään järkeä ole  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 04.06.15 - klo:08:13

Käykö lihansyöjäkasvit kerääjäkasveiksi, kihokit ja kärpäsloukut keräilisivät pirusti kärpäsiä ja muuttais ne ravinteiksi  :)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 04.06.15 - klo:08:43

Käykö lihansyöjäkasvit kerääjäkasveiksi, kihokit ja kärpäsloukut keräilisivät pirusti kärpäsiä ja muuttais ne ravinteiksi  :)
Hyvä idea. Mut ne pitäis peittää aurinkoisina päivinä etteivät mehiläiset mene niihin  :o
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Make - 04.06.15 - klo:09:25
Mulla on ohralohko keskellä laidunta. Täytyy viljellä siinä välillä muutamavuos viljaa, kun hierakka alkoi vaivaamaan. Siihen vois vielä roiskasta kerääjäkasvin siemenet. En ole missään ehdoissa löytänytt laidunnuksen kieltoa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 04.06.15 - klo:09:31
Mulla on ohralohko keskellä laidunta. Täytyy viljellä siinä välillä muutamavuos viljaa, kun hierakka alkoi vaivaamaan. Siihen vois vielä roiskasta kerääjäkasvin siemenet. En ole missään ehdoissa löytänytt laidunnuksen kieltoa.

Kerääjäkasvia ei saanut hyödyntää seuraavan vuoden viljelykasvina, kait syksyllä ton mukaan saa  ::)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: arzyboy - 04.06.15 - klo:13:29
Ei muuta ku syksyllä vaan pakettiin kerääjäkasveja... Eipä jää huuhtoutumaan ravinteet ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ana111 - 04.06.15 - klo:14:17
Jos rypsin alle raapasee 5 kiloo apilaseosta kerääjäkasviks,ni voiks sen ilmoittaa vln ens vuon?


Tai nii,miks ei voi

Tai ennemminkin säilisnurmena
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 04.06.15 - klo:18:08
Jos rypsin alle raapasee 5 kiloo apilaseosta kerääjäkasviks,ni voiks sen ilmoittaa vln ens vuon?


Tai nii,miks ei voi

Tai ennemminkin säilisnurmena

Ei voinut, juurikin kun kerääjällä ei voinut perustaa seuraavan vuoden viljelykasvia, esim. nurmea. Viherkesannosta ei ole ollut selvää päätöstä missään, että voisiko sen perustaa kerääjäkasvilla tavallaan vihersänkikesannoksi, muistaakseni sitä kyllä koulutuksissa kysyttiin mutta en ole nähnyt pitävää tietoa tai päätöstä.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ana111 - 04.06.15 - klo:18:40
No voi rähmä
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Eastwood - 04.06.15 - klo:18:43
Kyllähän nää säännöt yleensä laaditaan mahdollisimman epäkäytännöllisiksi, ja siten ettei niistä vaan mitenkään voisi hyötyä mitään ylimääräistä...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Paalari - 04.06.15 - klo:18:47
joo, maailma pelastuu kun kynnetään kerääjäkasvi turpeen alle, ennen uuden ruohokasvin kylvöä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 04.06.15 - klo:18:48
No voi rähmä

No kerääjäkasvitoimenpide olisi silloin tullut pikavoittoautomaattina
jokaiselle Suomen suojaviljaan kylvettävälle nurmelle.

Ja tuossa kerääjäkasvikorvauksessa oli ideana se, että  se ohra-lumi-ohra-jne
- viljelykiertoa toteuttava jauholakki tekisi jotakin toisin kuin aikaisemmin
Siis porkkana, jonka piti kohdistua juurikin yksipuoliseen viljanviljelyyn.

Eihän silloin toimenpiteellä olisi ollut MITÄÄN vaikuttavuutta vesiensuojelun
osalta, jos olisi tuettu normaalia karjatalouteen kuuluvaa toimintaa, vieläpä muutenkin
lisätukia saavana ! Harva karjatila lopettaa nurmiviljelyn sen takia , ettei saa
nurmiensa normaalista uudistamisesta lisäpalkkaa

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ana111 - 04.06.15 - klo:19:06
Ois tarvinnut ostaa rapsin siemenii kerääjiks ja kylvää normi heinä sinne samalla
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 04.06.15 - klo:19:26
Ois tarvinnut ostaa rapsin siemenii kerääjiks ja kylvää normi heinä sinne samalla

Normi heinä on monivuotista, kerääjäkasvikorvausta ei ole tarkoitettu luontaisesti talvelle
keräävän monivuotisen kasvin kerääjäksi.

Tästä oli Maaseutumediassa hyvä vertaus, viljelijä on tukiasioissa kuin semmoinen lelu,
jossa lyödään tappeja alas, ja jostakin muualta ponnahtaa ylös, koskaa ei saa kaikkia
kerralla nutistetuksi. Viljelijät ovat samanlaisia keksimään eksoottisia tukivirityksiä
ehtoja venytellen, nopeammin kuin Mavi kerkiää lisärajoituksia julkaista

No, vakioraha on tehokkain rajoite, jos kaikki Suomen hehtaarit saavat
kerääjäkasvikorvauksen, tarkoittaa se jotain pariakymppiä per hehtaari maksimissaan.
Siinä voi sitten leikkiä ihan omalla rahalla herne-rypsi--rapsi-syyruis-raiheinä-
valkoapila-valkomesikkä-numinata-sipuli-parsa-kumina- aluskasvi-keskikasvi-
päällimmäiskasvi-alimmainen kasvi-sivuttainen kasvi-rikkakasvi-viljelykasvi-riistapelto
-kiertoa.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Kaupoi - 08.06.15 - klo:20:44
Hyvin lähteny v.apila-timppa-nurminata-kerääjä itämään. Apilan kasvu nyt hyvin hiasta. Jokohan tuota uskaltas express-mcpa-seoksen ruutata?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 08.06.15 - klo:21:12
Hyvin lähteny v.apila-timppa-nurminata-kerääjä itämään. Apilan kasvu nyt hyvin hiasta. Jokohan tuota uskaltas express-mcpa-seoksen ruutata?

Meillä vanhassa pehmeässä putulaitumessa tulee tuollaista
kylvämättäkin, 20 v viimeisen laitumen jälkeen vielä.
Mutta ei kyllä kuivankohvassa kovettuneessa hiesu- tai
savimaassa. Täällä lähdetään vannaskoneen kanssa koittamaan,
kolmatta kylvökertaa. Pihkura kun ne rikkaäkeet on melkoisen
kalliita vempeleitä. Plus pneumaattinen kylvin. Semmonen vielä
pitäs jostakin hankkia. Mutta järjetöntähän se on
rahallisesti.

Saas nähdä, riittääkö näihin kokeisiin edes 100 kg
nurmisiemeniä per hehtaari ?

Omasta uskalluksestahan tuo ruiskutus on kiinni, ei voida auttaa.
Eikä me vastata valvonnoissa mistään. Ei luomuviljelijät noita
ruiskuta ? Miksi sinun pitäisi ?

Broadway on pop.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 08.06.15 - klo:21:21
Ss ahkera tyyppi kun tekee tonnilla töitä saadakseen satasen syksyllä  :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 08.06.15 - klo:22:03
Ss ahkera tyyppi kun tekee tonnilla töitä saadakseen satasen syksyllä  :D

 ;D ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 08.06.15 - klo:22:05
Ss ahkera tyyppi kun tekee tonnilla töitä saadakseen satasen syksyllä  :D

 ;D ;D
Mää näin tasan kolmella kympillä vaivaa/ha ja käyn joskus heinäkuussa kattomassa selvisivätkö ruisku-ukon käsittelystä  8)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ijasja2 - 08.06.15 - klo:22:51
Ss ahkera tyyppi kun tekee tonnilla töitä saadakseen satasen syksyllä  :D

 ;D ;D
Mää näin tasan kolmella kympillä vaivaa/ha ja käyn joskus heinäkuussa kattomassa selvisivätkö ruisku-ukon käsittelystä  8)

Tuhlari :o

Mä vähemmän, saa nähä mitä tulee. En oo merkkailut mihinkään, ruiskuttelen kuten oo suunnitellutkin. Kylväessä oli aluksi ajatusta mutta jossain vaiheessa piti soveltaakin. Saa nähä mitä kasvaa ja missä, viimeiselle lohkolle tuli vähän sitä sun tätä kerääjäksi. Tuskin tarttee ens vuonna miettiä näitä...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: kihveli - 09.06.15 - klo:06:37
Kerrääjäkasvia voi laidunta. Meillä laidunnetaan vihantaohraa 15.8. asti ja sitten annetaan raiheinän vahvistua syyskuun puoliväliin asti. Siitä sitten laidunnetaan lumien tuloon asti raiheinää.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Petesata - 09.06.15 - klo:07:11
Ss ahkera tyyppi kun tekee tonnilla töitä saadakseen satasen syksyllä  :D

Varsinkin kun uhosi jäävänsä koko ympistä pois.
Ei saa sitä satastakaan.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: arzyboy - 09.06.15 - klo:08:58
Ainakin puna-apilalle on ohjeena että pitäis olla vähintään yksi kolmen lehden lehdykkä ennen kuin ruiskuttaa. Valkoapila on kyllä vähemmän arka "myrkyille" oman kokemuksen mukaan.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 09.06.15 - klo:09:44
Ainakin puna-apilalle on ohjeena että pitäis olla vähintään yksi kolmen lehden lehdykkä ennen kuin ruiskuttaa. Valkoapila on kyllä vähemmän arka "myrkyille" oman kokemuksen mukaan.
Tuurilla ovat vielä itämättä
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Kaupoi - 09.06.15 - klo:10:56
Ainakin puna-apilalle on ohjeena että pitäis olla vähintään yksi kolmen lehden lehdykkä ennen kuin ruiskuttaa. Valkoapila on kyllä vähemmän arka "myrkyille" oman kokemuksen mukaan.
Tää on mukava kuulla.
Ruuttakelit on ennusteen mukaan harvassa. Kylymää ja tuulista :/
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 09.06.15 - klo:11:48
Ss ahkera tyyppi kun tekee tonnilla töitä saadakseen satasen syksyllä  :D

Varsinkin kun uhosi jäävänsä koko ympistä pois.
Ei saa sitä satastakaan.

Näin on, se on ihan sama, onko se 1000 € vai 30 € miinuksella se kerääjäkasvipalsta. Nyt koitetaan kaikki mitä keksitään - ja siementä säästämättä !  8)

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 09.06.15 - klo:11:51
Varmin tapa välttyä valvonnassa seuraamuksilta on
laittaa tukihakemuksessa viherkesantoa ja opetella
siinä oman maun mukaan.

Jos siinä jotakin huonosti itänyttä kevätvehnää sattuu
olemaan joukossa, saahan sen niittämällä piiloon
Riittää siinä aluskasvissakin puuhaa joutoajaksi.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ijasja2 - 09.06.15 - klo:11:54
Ainakin puna-apilalle on ohjeena että pitäis olla vähintään yksi kolmen lehden lehdykkä ennen kuin ruiskuttaa. Valkoapila on kyllä vähemmän arka "myrkyille" oman kokemuksen mukaan.
Tää on mukava kuulla.
Ruuttakelit on ennusteen mukaan harvassa. Kylymää ja tuulista :/

On, viime yönä oli vähätuulisempaa, ois pitänyt ajaa aamuun saakka eikä "jatkaa" aamulla. Aikalailla tuulee... Illasta ajamaan, näyttää ennuste että ois enää 4m/s...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Maa-Anssi - 09.06.15 - klo:12:05
Ainakin puna-apilalle on ohjeena että pitäis olla vähintään yksi kolmen lehden lehdykkä ennen kuin ruiskuttaa. Valkoapila on kyllä vähemmän arka "myrkyille" oman kokemuksen mukaan.
Olis kyl hyvä jos valkkari kestäis aineita. Ruiskuttaa tarvis jo ekoja eikä apilan näköistä ole pinnalla, ellei pienenpieni pää pilkota ja ota aineista nokkiinsa  ???
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 09.06.15 - klo:12:47
Ainakin puna-apilalle on ohjeena että pitäis olla vähintään yksi kolmen lehden lehdykkä ennen kuin ruiskuttaa. Valkoapila on kyllä vähemmän arka "myrkyille" oman kokemuksen mukaan.
Olis kyl hyvä jos valkkari kestäis aineita. Ruiskuttaa tarvis jo ekoja eikä apilan näköistä ole pinnalla, ellei pienenpieni pää pilkota ja ota aineista nokkiinsa  ???

No varmaan pieniä pyöreähköjä sirkkalehtiä näkyy ? Aika saman näköisiä ovat rikatkin. Kyllä apila näytti tulevan viljaa nopeammin, jos tuli.

Sitten varmaankin  vaan odotettava kunnes se eka kolmilehti ilmestyy.
Express puolikas annos ilman sitoa. Hieno matarateho. Tai ei. Pohjavesialueella lienee raiheinä ainoa järkevä. Tai sitten myöhäiskylvö.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: arzyboy - 09.06.15 - klo:15:09
Minä en sotkinu typenkerääjäkasveja ollenkaan kerääjäkasveihin... Saa ruutata ihan vapaasti millä tahtoo kunhan on pohjavesialueille laillisia.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 09.06.15 - klo:15:47
Minä en sotkinu typenkerääjäkasveja ollenkaan kerääjäkasveihin... Saa ruutata ihan vapaasti millä tahtoo kunhan on pohjavesialueille laillisia.

Jo joku joutotimotei ja omaehtoinen timotin siemen on tukien heruttajana tänä vuonna OK, ensi vuonna sitten alemmalla 20€ - 30€ korvauksella lienee typenkeräys ainoa mahdollinen tapa saada hiukan  lisätuottoa asialle.

Suojaviljakerääjä - puna-apila - EFA viherkesanto - salassakorjattu puna-apilan siemen ? Niikö kaksivuotinen sato olisi mahdolline, koska se EFA puna-apila ei olisi seuraavan vuoden virallinen satokasvi ?

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: taisker - 09.06.15 - klo:15:53
mistä muute tarkastaja tietää suojavilja puitu alla komee heinä nyppää kerääjätuen si kyntää PAPERILLA ja kylvää uusiksi keväällä PAPERILLA ku sehä on siä kokoajan saa siitä satonurmen helpolla
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 09.06.15 - klo:16:36
mistä muute tarkastaja tietää suojavilja puitu alla komee heinä nyppää kerääjätuen si kyntää PAPERILLA ja kylvää uusiksi keväällä PAPERILLA ku sehä on siä kokoajan saa siitä satonurmen helpolla

EsEs repii perseensä kun tollasta kirjotat... ;D ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ana111 - 09.06.15 - klo:16:44
mistä muute tarkastaja tietää suojavilja puitu alla komee heinä nyppää kerääjätuen si kyntää PAPERILLA ja kylvää uusiksi keväällä PAPERILLA ku sehä on siä kokoajan saa siitä satonurmen helpolla
no näin mää aattelin tehä
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 09.06.15 - klo:16:46
mistä muute tarkastaja tietää suojavilja puitu alla komee heinä nyppää kerääjätuen si kyntää PAPERILLA ja kylvää uusiksi keväällä PAPERILLA ku sehä on siä kokoajan saa siitä satonurmen helpolla
no näin mää aattelin tehä

Kuten myös. 8)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Nyyhtöpossu - 09.06.15 - klo:17:36
Tarkastaja tulee ensi vuonna kesäkuun alussa 1.sadon aikaan kattomaan, kun "keväällä" kylvetystä heinästä tehdään rehua täyttä päätä.



Onnea yritykselle.


Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ana111 - 09.06.15 - klo:17:52
Ei niistä mitään rehuu tehdä
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: taisker - 09.06.15 - klo:18:43
niin voihan sen kylvää jo 1,10 syksyllä mää oo niin kova
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Oksa - 09.06.15 - klo:19:39
onks muuta kyvöpäivää kuin tuo 1.10?      ite meinasin kylvää kauraa 30.06.125 ja hakea vilja tuet?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: arzyboy - 09.06.15 - klo:20:06
Kiirettä pitää tuolloin 1.10. kun silloin saa muokata kerääjäkasvin piiloon ;)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: taisker - 09.06.15 - klo:20:41
niin se on sitä ammattitaitoo kyntää 10ha muokata 5-6 kertaa ajaa jyrsiä ja kylvää samanapäivänä ja sadekkaan ei haittaa ku kaikki tapahtuu paperilla
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ana111 - 09.06.15 - klo:20:41
Just näin
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 10.06.15 - klo:23:51
No nyt 4 viikkoa kylvöstä alkaa jokunen rypäs persianapiloita näkyä. Balmultra italianraiheinä kasvaa lähinnä riveissä ja on samanpituista kuin kevätvehnä; vaaleamman  sävyistä vain. Hienosti on jo kolme ruusuketta matarassa. Classic SX ilman kiinnitettä varmaan tehoaakin täydellisesti.

(http://www.viistonninen.com/muut/Zebra_100615A.jpg)

Oikein valkoinen hiesu ei toiminut apilan eikä italoheinän kanssa. Tuo multaiseksi katsottava kohtakin orastui kunnolla lähinnä sivupyörän tallaamassa kohdassa; jyräpyörät eivät riitä tiivistämään riittävästi. Eli jyräys on tarpeellinen, jos vaikka ei velloisi tulva siinä mulloksella, niin kuin tänä keväänä. Milläs jyräät, milläs äestät kuorettumaa, kun kuoren alla kimmeltää vesi ?

Kerääjästä luovuttu rukiilla, pituus on 150 cm, millään ei pääse enää viskomaan. Erittäin tiheä luohon pohjaheinä on 20 cm korkeana siellä juuressa, valehtelemallahan sinne saisi nimitetyksi oivan kerääjäkasvin. Mutta ei ole ollut tapana puhua sontaa kellekään, ei edes valvontaviranomaisille.

Vähäinen kevätkyntökoe on ainoa, joka ei ole vielä kellastunut, vilja on orastunut mainiosti ja apilaa on todella tiheästi.
Ei aina ole näin hyvin, poikkeus vahvistaa kevätkynnön olennaisen paskuuden. Nyt rankkasateet painuvat alas ja kokkareiden välissä oli apilan hyvä juurtua.

No, syysvehnälle lisää koetta, ja valmistautuminen 1.10. kylvöihin. Tänä vuonna on lähes paras - ainakin halvin - syysvehnä lokakuun alussa kylvetty , TOS, ei ruiskutuksia, ei apulantoja, keväällä salpeetaria. Puhdas multa, ei likaruohoja. Nuo aine- ja työkustannukset plus tehostettu rikkaruoho-ohjelma, sekä yleinen keltaisuus syövät hyvinkin puoli tonnia satoa elokuun satotykistä. Tänä vuonna Puma Extra + Classic SX + Tomahawk + Sito ei tehonnut luohoon eikä pillikkeeseen. Viljaan teho oli voimakkaasti punertavankeltaiseksi värjääntynyt kuivunut lehdenkärki.

Kyllä kukkamullassa riittää 2 kg valkoapilaa mainiosti. Ei kyllä riitä ns. oikealla savimaalla, eli sellaisella, joka sitä kerääjää varsinaisesti tarvitsisikin. Erilliskylvö laahavantaalla lienee varmempi, sitten joutuu antautumaan vesiheinän ja mataran kanssa. Jos Basagraneja alkaa kokeilemaan, eivät harrastelijalle lähde ihan 50 eurollakaan ne aineet. Sama sitten antaa olla.

Tässä näkyy, että kerääjäkokeilut romuttavat sen kokemuksella opitun rytmin ongelmamaiden viljelyssä, ja käykin niin kuin joku joskus manasikin, että ei onnistu vilja, saati sitten kerääjäkään !

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Joozeppi - 13.06.15 - klo:00:35
illalla ajettu 26 ha kerääjäkasveja. älytöntä touhua, ei sinne mitään voi tulla. hukattua tuli 50 kg sekä syysrapsia että italian raiheinää, joten noin pari kiloa meni molempia. jonnekin.

kuin paljo raita on kilossa. eli kuin monta piippaa neliöltä pitäis viikon päästä löytyä.. otin kuvia ja yhdessä tyhjien pussien kanssa ne riittää todisteeksi että on ainakin yritetty  ::)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 13.06.15 - klo:00:38
illalla ajettu 26 ha kerääjäkasveja. älytöntä touhua, ei sinne mitään voi tulla. hukattua tuli 50 kg sekä syysrapsia että italian raiheinää, joten noin pari kiloa meni molempia. jonnekin.

kuin paljo raita on kilossa. eli kuin monta piippaa neliöltä pitäis viikon päästä löytyä.. otin kuvia ja yhdessä tyhjien pussien kanssa ne riittää todisteeksi että on ainakin yritetty  ::)

Meekkö sää jukolaan??
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: c.c.less - 13.06.15 - klo:00:55
. otin kuvia ja yhdessä tyhjien pussien kanssa ne riittää todisteeksi että on ainakin yritetty  ::)

Kiitos ettet liittänyt kuvia tyhjistä pusseista.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 13.06.15 - klo:06:06
illalla ajettu 26 ha kerääjäkasveja. älytöntä touhua, ei sinne mitään voi tulla. hukattua tuli 50 kg sekä syysrapsia että italian raiheinää, joten noin pari kiloa meni molempia. jonnekin.

kuin paljo raita on kilossa. eli kuin monta piippaa neliöltä pitäis viikon päästä löytyä.. otin kuvia ja yhdessä tyhjien pussien kanssa ne riittää todisteeksi että on ainakin yritetty  ::)

No teillä sielä on niin vaakasuoria sanotaanko nyt vaikka turvemaita näihin meidän seudun pahimpiin laastipeltoihin verrattuna, että voi jotain tullakin. Pintaan kylvettynä, ilman haravointia, apilasta saattaisi itää 10% savessa, tuulisena ja kuivana alkukesänä, kun ei edes kylvövantaiden ja jyräpyörien multaamana löytynyt tiheää apilaa kuin kosteassa hiekkamaassa. Italian raiheinä on isojyväistä, yllättävän harvaa tulee, jos vain 2 kg pistää. 10-15 kg niin jo alkais näkyä. Rypsi saattaisikin olla paras vaihtoehto, kun nyt ajattelee.

Nyt sitten ruiskuttelin pelkkää Classic SX:ää ( 10 g) ilman Sitoa mataraiseen, pillikkeiseen ja valvattia työntävään kerääjäkasvipeltoon. Persianapila ja valkoapila, katsotaan nyt sitten, ottaako siipeensä apila mut ei rikkaruoho. Uskon, että mielenkiintoinen roskainen pelto on tuloksena; kevätvehnä mahdollisesti piilossa, luonnon monimuotoisuuden seassa. Jos kerääjät kuolevat, meikäläiseltä saa halvalla ostaa 20 kg puna-apilaa ja 20 kg valkoapilaa ensi kevään kylvöksille.

Tooler Heavyä on varattu toiseen ajoon, ja toinen satsi siementä, agrimarketin halvin pikalaidun-seos, pelleilemäti vain heiniä eli niittynurmikkaa et al, joka paremmin saattaisi orastuakin, jopa 20 v laitumen kynnön jälkeen tulee hieno oras syysvehnän alle.

Kyllä tuon kerääjäkasvin jo tietää, että maalajikohtainen lottopelihän tuo on. Ei koske Pohjanmaata.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Tupajumi - 13.06.15 - klo:06:13
illalla ajettu 26 ha kerääjäkasveja. älytöntä touhua, ei sinne mitään voi tulla. hukattua tuli 50 kg sekä syysrapsia että italian raiheinää, joten noin pari kiloa meni molempia. jonnekin.

kuin paljo raita on kilossa. eli kuin monta piippaa neliöltä pitäis viikon päästä löytyä.. otin kuvia ja yhdessä tyhjien pussien kanssa ne riittää todisteeksi että on ainakin yritetty  ::)

Miksi syysrapsia? Onko tarkoituksena, että se juroo siellä juuressa ja lähtee sitten puinnin jälkee kunnolla kasvuun ja näin on saatu vähällä vaivalla perustettua syysrapsikasvusto?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 13.06.15 - klo:06:20
illalla ajettu 26 ha kerääjäkasveja. älytöntä touhua, ei sinne mitään voi tulla. hukattua tuli 50 kg sekä syysrapsia että italian raiheinää, joten noin pari kiloa meni molempia. jonnekin.

kuin paljo raita on kilossa. eli kuin monta piippaa neliöltä pitäis viikon päästä löytyä.. otin kuvia ja yhdessä tyhjien pussien kanssa ne riittää todisteeksi että on ainakin yritetty  ::)

Miksi syysrapsia? Onko tarkoituksena, että se juroo siellä juuressa ja lähtee sitten puinnin jälkee kunnolla kasvuun ja näin on saatu vähällä vaivalla perustettua syysrapsikasvusto?

Siin on se, että jos onnistuu hyvin, pakitetaan kerääjä pois ja annetaan syysrapsin kasvaa viistonnari.

"...kylvettävä tasaisesti koko kasvulohkolle siten, että tavoitteena on peittävä kasvusto."

On outoa, kun ei hallinnossa ole vieläkään saatu aikaiseski määritellä sanaa "peittävä". Ei olisi vaikeaa, kun kumminkin sanktioita on tulossa, ja ankaria, jokin tiheys tai otoskeskiarvo neliömetrillä varmasti on jo valvontaniuhotusta varten tarkastajille kerrottu. Mutta ei hallintoalamaisille ole mitään ilmoitettu , ei tietenkään.

Useimmissa muissa tukiehtojen kohdissa on mahdollista jo toimenpidettä tehdessään tietää, onko homma työselityksen mukainen, jos narahtaa, tietää tehneensä vilppiä.

Jos tuon "tavoitteen" tuolta sanana poimii ja inttää tiukasti, että tavoite riittää, onnistuminen ei ole tuen edellytys uusimman työselityksen mukaan (eli se "peittävä tasainen kasvusto" on poistettu viimeisimmistä ehdoista !) , niin riittäisiköhän se, että on ostanut 150 eurolla siemeniä, satasen kerääjäkasvituen rastin alle ?

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 13.06.15 - klo:07:01
Mä edelleen painotan sitä, että se luvattu 100€/ha on KORVAUSTA tästä toimenpiteestä. Eli satasella/ha on varaa mellastaa ja tuolla satasella maksetaan myös itselle normipalkka..

Tässä yhtälössä siemenkustannus/ha ei voi olla kuin max 30-40€/ha ja sillä tulee se peittävä kasvusto  ;D Jos siemenen hinta on 0€, niin sitten tuo satanen pitää kokonaisuudessaan tuhlata muuten. Mut jos se on 10€/kg valkoapilaa, niin sitten sitä pannaan 4 kiloa ja se riittää.

Tän on oltava näin loogista  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 13.06.15 - klo:07:10
Mä edelleen painotan sitä, että se luvattu 100€/ha on KORVAUSTA tästä toimenpiteestä. Eli satasella/ha on varaa mellastaa ja tuolla satasella maksetaan myös itselle normipalkka..

Tässä yhtälössä siemenkustannus/ha ei voi olla kuin max 30-40€/ha ja sillä tulee se peittävä kasvusto  ;D Jos siemenen hinta on 0€, niin sitten tuo satanen pitää kokonaisuudessaan tuhlata muuten. Mut jos se on 10€/kg valkoapilaa, niin sitten sitä pannaan 4 kiloa ja se riittää.

Tän on oltava näin loogista  ;D

Joo korvausta luovutuskelpoisesta urakasta. Tässä on se, että se toimenpide ei välttämättä toimikaan ympäristötavoitteensa mukaisesti, yksipuolisen viljanviljelyn ongelmasavikoilla, niin hyvin kuin esimerkiksi luomukierrossa, jossa on myös hiukan ylimääräistä pinta-alatukeakin kerääjäkasvikorvauksen kyytipojaksi, sekä totta kai useamman vuoden viherlannoitusturve on altis idättämään heinänsiemenetkin, ja muuta rikkaelämää mykoritsoja pullollaan. Kypsän niittynurmikan, nurmipuntarpään ja timotein kun murskaa pariksi vuodeksi peltoon ennen viljavuotta, ei ole mitään ongelmaa saada vaaksan korkuinen ylitiheä juuriheinä alle, MITÄÄN kylvämättä !

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 13.06.15 - klo:09:34
Joo!

Just tuota "piharuohoa", kaikkea matalaa heinää kasvaa mullakin tiheänä mattona eteenkin vehnässä ja myös kaurassa. Se tulee sinne pohjalle itsestään eikä häviä jos peltoja ei rounduppaa syksyllä. Mut noissa on ongelmana se, että ne tuleentuvat ehkä liian aikaisin.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Joozeppi - 14.06.15 - klo:12:09
illalla ajettu 26 ha kerääjäkasveja. älytöntä touhua, ei sinne mitään voi tulla. hukattua tuli 50 kg sekä syysrapsia että italian raiheinää, joten noin pari kiloa meni molempia. jonnekin.

kuin paljo raita on kilossa. eli kuin monta piippaa neliöltä pitäis viikon päästä löytyä.. otin kuvia ja yhdessä tyhjien pussien kanssa ne riittää todisteeksi että on ainakin yritetty  ::)

Miksi syysrapsia? Onko tarkoituksena, että se juroo siellä juuressa ja lähtee sitten puinnin jälkee kunnolla kasvuun ja näin on saatu vähällä vaivalla perustettua syysrapsikasvusto?

ensinnäkin syysrapsi/rypsi siilosta maksaa 50 snt/kg kun apilat on 8 €/kg. saa tiheämmän kasvuston halvemmalla kun ainut tavoite on saada tarkastuksen läpäisevä kasvusto ja kuoleentaa 15.9. roundupilla mikäli puitu sillon.

tavoite ei ole perustaa mitään kasvustoa eikä siitä kunnon kasvustoa saakaan. kämmäsin pahasti kun en kylvänyt kevät- ja syysrapsia sekasin olis menny samalla työllä molemmat sekä sato- että kerääjäkasvi.

mitenkähän ne noita sitten valvoo. 15.8. viiminen perustamispäivä eli oikein ennen syyskuuta on turha tulla käymään. mulla on kaikki semmosissa pelloissa, jotka puidaan syyskuussa osa ehkä loppupuolellakin eli kasvustosta joutuu katsomaan. eikö tarkoitus ole että kerääjäkasvi ryöhähtää kasvuun kun satokasvi puidaan päältä pois eli ei siellä kasvuston seassa niin kauheeta massaa kuulu ollakaan..
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 14.06.15 - klo:21:23
Havainnoin tänään multamaissa rairaita, siis sitä jonka sekoitin lajittelun yhteydessä siemeneen.

Onnistuu siis hyvin kyseinen operaatio ainakin kukkamultaa vastaavalla maalaajilla, saveen laitettuna tulos on vähän niin ja näin...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ijasja2 - 14.06.15 - klo:21:53
Havainnoin tänään multamaissa rairaita, siis sitä jonka sekoitin lajittelun yhteydessä siemeneen.

Onnistuu siis hyvin kyseinen operaatio ainakin kukkamultaa vastaavalla maalaajilla, saveen laitettuna tulos on vähän niin ja näin...

Juuri samaa havannoin iltasella, kylvöpäivä 22.5. Oli aika komean pitkää, kylvömääränä hävyttömän vähän mutta jo nyt hirvitti multamaalla. Jarrua ettei ohra kaatuisi, syksyllä lienee pelto komean vihreä. Melkeen pitäs jättää talveksi vihreäksi, olisi nättiä ajaa liete keväällä ja kyntää, mutta turvemaa ja kevätkyntö... :-X

Samoin tuli tehtyä havainto että yks vanhoista jämäksi jääneistä siemensäkeistä ei oo ollut hääviä itävyydeltään. Tai ainakin itää hitaasti, piru kun oli mustaa pellossa :-X Koskaan aiemmin ei ole itävyys romahtanut vanhoissakaan siemenissä, nyt saattoi niin käydä. Yhdelle lohkolle viittä eri lajiketta ;D ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Oksa - 15.06.15 - klo:08:25
höh, jääbikö toisillakin yliylivuotisia siemen säkkejä nurkkiin.   ite laitan iltapäivällä, jos luoja suo koneella mullokseen seosta jossa vanhin siemen on 1999 ja nuorin kait 2014!        noita ei enää nurkissa kehtaa katella.
              itävyys oli viime vuonna noilla vanhoilla jopa parempi kuin uudella...   ainakin ohra erottu kauran joukosta tuuheempana...                  kait tuota metteä voi vielä kylvää?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 15.06.15 - klo:09:00
Tänään kuulemani mukaan aika moni poistaa kerääjäkasveja vippalvelusta. Ei mennyt niin kuin Strömsöössä. Huomenna uusintakylvöö, kylvön yhteydessä varisteltu apila on alkanut kiemurtaa ja nosti lehdet alapuoli ylöspäin, pelkän Expressin kanssa. Toivottavasti nyt ainakin matara jää eloon.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 15.06.15 - klo:09:31
Tänään kuulemani mukaan aika moni poistaa kerääjäkasveja vippalvelusta. Ei mennyt niin kuin Strömsöössä. Huomenna uusintakylvöö, kylvön yhteydessä varisteltu apila on alkanut kiemurtaa ja nosti lehdet alapuoli ylöspäin, pelkän Expressin kanssa. Toivottavasti nyt ainakin matara jää eloon.

-SS-

Voihan sen perua syksyllä vasta.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 15.06.15 - klo:10:18
Tänään kuulemani mukaan aika moni poistaa kerääjäkasveja vippalvelusta. Ei mennyt niin kuin Strömsöössä. Huomenna uusintakylvöö, kylvön yhteydessä varisteltu apila on alkanut kiemurtaa ja nosti lehdet alapuoli ylöspäin, pelkän Expressin kanssa. Toivottavasti nyt ainakin matara jää eloon.

-SS-

Voihan sen perua syksyllä vasta.

Yeah, right !

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 15.06.15 - klo:10:24
Tuleehan sitä humusta ja typensitomista silleenkin kun ajetaan satoja kiloja itämättömiä siemeniä peltoon maanparannusaineeksi  ;D

SS saa tuet kohta triplana  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 15.06.15 - klo:10:25
Kaksi vuorokautta Express-ruiskutuksesta. Käyttömäärä 10 g/ha. Vesimäärä 180 l/ha

Alkaa varsi kiemurtaa. Pillikkeeseen on tullut vammaa. Saunakukan ja saviruohon sirkkalehtivaiheeseen ei mitään jälkeä.

Tuo on ainoa kohta, joka toimi kylvökoneen siemenlaatikosta. Hiekkamaa. Nyt sitten viskoharjoituksiin.

(http://www.viistonninen.com/muut/keraaja_140615A.jpg)

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: junttieinari - 15.06.15 - klo:10:57
Kaksi vuorokautta Express-ruiskutuksesta. Käyttömäärä 10 g/ha. Vesimäärä 180 l/ha

Alkaa varsi kiemurtaa. Pillikkeeseen on tullut vammaa. Saunakukan ja saviruohon sirkkalehtivaiheeseen ei mitään jälkeä.

Tuo on ainoa kohta, joka toimi kylvökoneen siemenlaatikosta. Hiekkamaa. Nyt sitten viskoharjoituksiin.

(http://www.viistonninen.com/muut/keraaja_140615A.jpg)

-SS-

Pelkkää Expressiä ilman kiinnitettä? MCPA:ta sekaan, toimii ainakin apilanurmien suojaviljoilla. Nurmikierto helpottaa tosin torjuntaa vs. viljamonokulttuuri.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 15.06.15 - klo:12:04

Pelkkää Expressiä ilman kiinnitettä? MCPA:ta sekaan, toimii ainakin apilanurmien suojaviljoilla. Nurmikierto helpottaa tosin torjuntaa vs. viljamonokulttuuri.

Ilman MCPA myös. Pohjavesialue.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 15.06.15 - klo:12:36
Niin siis kyllä apilakerääjäkasvi pohjavesialueella jää yhden vuoden kokeiluksi rikkakasvipaineen takia. Kun ei ole tarkoitus aina viljan jälkeen paria vuotta nurmea niitellä tunkiolle.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 16.06.15 - klo:23:38
Marssittiin kerääjäkasvikylvimiä kammella pyöritellen paririvissä 40 min/ha. Toinen koneista (eli pyörittäjä) piti kitinää koko ajan. Johtui kuulemma huonosti sopivista hihnoista. Itse totesin, että eihän tämän pitänytkään olla helppoa.

Italianraita, Pikanurmi 1:tä  ja puna-apilaa sekaisin. Noin 10 kg/ha.

Totesin, että kevätvehnälohkolla kylvökoneen laatikosta laitettu apila + italoheinä ei ole kunnollista edelleenkään, ei kun Attribut Super vaan pohjalle, ryöstäytynyt juolavehnä pois ja uusintakylvö, katsotaan nyt jos olisi rakeiselle lannoitteelle vielä tilaa, niin pneumalla voisi tehdä testin.

Classic SX 10 g ja MCPA ei tehonnut mataraan ei sitten ollenkaan. Eli raiheinä tms. timotei lienee ainoa järkevä, apilat kannattanee jättää seuraavina vuosina kauppaan, jollei halua hyvää mataraongelmaa.

Peltotuesta katsoin kustannuksia, 60 - 80€/ha tähän mennessä kulut. Ottamatta huomioon neljää viskoviskolaitetta ja heinänsiemenlaatikkoa sekä työtä. Tuo kahteen kertaan kylvettävä menee 150 €/ha. Toiveena saada apilapitoinen viherkesanto alkuun. 1. vuotisen kylvö on moninverroin kalliimpaa.

Kuitenkin summa summarum, kerääjäkasvireseptien tutkiminen on ihan mukava harrastus, kyllä siitä muutaman tuhannen euroa maksaa iloissaan, että itse näkee, mikä on kyseisen viljelytekniikan avain: luomu.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: arzyboy - 17.06.15 - klo:09:29
Jos ja kun on noita vaikeita rikkakasveja jotka ei lähde kevyemmillä aineilla niin apilaa on ihan turha laittaa kerääjäkasvin joukkoon. Suojaviljan alla perustettavilla nurmilla tilanne on hieman toinen kun matara ym. ei menesty kun aletaan ottamaan satoa nurmista seuraavina vuosina. Pihatähtimöä ei tosin saa hävitettyä vaikka tekisikin rehun kolmesti kesän aikana...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 17.06.15 - klo:09:55
Jos ja kun on noita vaikeita rikkakasveja jotka ei lähde kevyemmillä aineilla niin apilaa on ihan turha laittaa kerääjäkasvin joukkoon. Suojaviljan alla perustettavilla nurmilla tilanne on hieman toinen kun matara ym. ei menesty kun aletaan ottamaan satoa nurmista seuraavina vuosina. Pihatähtimöä ei tosin saa hävitettyä vaikka tekisikin rehun kolmesti kesän aikana...

Juu valkoapila kerääjähelppoautomaatti-saarnaajat eivät selvästikään
ole ajatelleet ihan kaikkea.

Jos tekee puna-apilanurmia tai viherlannoituksia, niin mikäs ettei. Sehän niitetään
tosiaan seuraavana vuonna. Siemenapilasta saa basagraanilla yms. varmaan
jonkin verran puhtaankin, mutta pitää saada tulojakin, sen verta kallista on.
Kerääjäkasvikorvausta nettona on niistä turha yrittää, koska ei saa edes tehdä
nurmia kerääjällä.

Todennäköisesti pitää olla se harava ja pneumaattinen kylvinlaite, ennen kuin ruiskutusten
jälkeen uskaltaa panostaa apilakerääjään. Kuivat kelit kiusaavat ainakin täällä
Etelä-Ruotsissa, ei tule kolmen-neljän vuorokauden tihkuja, jotka idättäisivät maan
pinnalla.

Sen muuten huomasin, että ei semmoinen pieni  suppiloviska levitä kuin 3.2 m kunnolla,
ehkä 4 m näkyy apilansiemeniä muutama, mutta se heinäputu vaan pölisee siihen
ihan viereen, tai tuuli vie. Kierrosten lisääminen tekee levitysjäljestä vain toispuoleisen.
Ei auta vinguttaminen. Hallissa ei tuullut kiertokokeita tehdessä, mutta eilen ehtoolla
sivutuulipuuska vei  heti siemenet pari metriä sivuun, ilta-auringossa näki selvästi,
minne lensi.

Eli 12 m ruiskun puomileveydellä neljä pikkuviskasiivua, tai sitten
pneumaattinen letkupöllyttäjä. Haravan kera 10 k€

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: arzyboy - 17.06.15 - klo:13:12
Ruokohelven siemen lentäis varmaan pidemmälle... On samanlainen kuin apila.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 18.06.15 - klo:02:47
Kerääjäkasvi Puna-apila Altasuede 6 kg/ha ja Pikanurmi1 4 kg/ha levitetty Maken ohjeen mukaan Jukolla lannoitevantaat ylhäällä. Kallistus hiukan taakse päin, jotta laahavantaat liukuvat maan pinnalla. Kylvö siis heinäkasetilla ja varsinaisesta siemenlaatikosta laahavantaiden kautta.

Homma on tehtävä pimeällä, koska muuten hirvittäisi kun kevätvehnä lamoaa vantaiden raapimana.

Aika joutuisaa silti, 20 km/h parhaimmillaan, silloin kyllä Juko rämisee ja tutisee ja paukkuu aika pahasti. Hiesu oli kivikovaa, ei murtunut traktorinhokin alla ollenkaan.

Katsotaan nyt sateen alla, elpyykö.

Testasin vielä Attribut + Sekator OD ruiskutusta ennen kylvöä ja välittömästi kylvön jälkeen. Viikon päähän jätettiin jonkin verran valkoapilan kylvöä attributsuperin jälkeen, noin parin viikon päähän, jotta maavaikutus vähenisi.

Näillä eväillä ylimääräistä kustannusta noin 200€/ha. Nyt alkaa loppua koetoiminta tältä vuodelta tähän, ei rahan mutta viputuksen takia.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: taisker - 18.06.15 - klo:10:28
kyl mää sain timpan lentään aika pitkälle pikkuviska oli etukuormaajassa siä katon yläpuolella ja siihe pieni myrskynpoikanen niin lensi toiseen sivuun ainaki 20-25m tasasuudesta en si tiä oli siinä naapureilla varmaan naurussa pitelemistä mut niin oli mullaki 100e ha kulut 0
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 18.06.15 - klo:11:25
kyl mää sain timpan lentään aika pitkälle pikkuviska oli etukuormaajassa siä katon yläpuolella ja siihe pieni myrskynpoikanen niin lensi toiseen sivuun ainaki 20-25m tasasuudesta en si tiä oli siinä naapureilla varmaan naurussa pitelemistä mut niin oli mullaki 100e ha kulut 0

Naapurilla meni varmaan viherlannoitusnurmi viime yönä viskoviskolla,
urakoitsija taisi olla; etukuormaaja teki kunniaa korkeuksissa,
pönttö siellä ylhäällä. Ristiin ajoi.

Minä se vaan hyökkäilin turpo punasena foortila Juko pomppien perässä..  :D

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Make - 18.06.15 - klo:11:39
Valkoapila on herkempi torjunta-aineille kuin muut apilat. Glyfosaattia se kylläkin aikalailla kestää. Pienelläkin siemenmäärällä valkoapilaa yleensä itää senverran, että siitä on varaa osa rikka-aineilla tappaakin. Harmony kiinnitteellä on tuntunut jättävän valkoapilaakin ja tehoaa ainakin savikkaan Express+ 0,5 l MCPA paremmin.
Oras kestää aikalailla kiusaamista vaikka laahavannaskylvökoneella. Paripäivää kylvöstä orastumiseen asti liikuttaessa taas jää helposti pyöränjäljet harvoiksi.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Joozeppi - 18.06.15 - klo:14:18
ajoin kans eilen sateen alle rapsille ja kevätvehnille ammoniumsulfaattia 200 kg/ha. joukossa meni vehnille 2 kg molempia syysrapsia ja italianraita ja taiskerin loput timpat. jouduin ajamaan myös ruiskutusrivien välistä kun sulfaatin lentävyyskin on vähän niin ja näin eli 10,5 m välein.

juttelin yhden reilumman kokosen viljatilan isännän kans oli 260 ha merkinny kerääjäkasvia. tai ei se niin kauheen vaikee oo laskee et kannattaahan se. ja eiks elokuussa voi vielä perua jos rupee jännittään.

viime ymppiinkin mennessä mesottiin typpisalkuista, kasvipeitteisyyksista ja raviinetaseista. mää laitoin rastin joka lootaan ja ihan hyvin se palkitti kuuden vuoden aikana. eiköhän tää samanlailla mene.

mulla sentään kulut 5 €/ha.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 18.06.15 - klo:14:57

viime ymppiinkin mennessä mesottiin typpisalkuista, kasvipeitteisyyksista ja raviinetaseista. mää laitoin rastin joka lootaan ja ihan hyvin se palkitti kuuden vuoden aikana. eiköhän tää samanlailla mene.


2001-2006 muistatko, kasvipeitteisyys paloi
tuotantopalkkion takia, samoin piti olla
syyskuun toiseen viikkoon menessä kylvetty.
Oli pers.eestä semmoinen, ja olisi edelleen,
jos niin olisi.

Ravinnetaseet menee, jos on joustava lannoitus
jollakin orgaanisella kuorma sinne kuorma tänne,
sama satojen kanssa, sovitaan et pari tonnia
enempi syötetty, eri asia on, jos joka mitattavissa
oleva ravinnekilo on tarkkaan kauppakirjoissa
sekä ainoa portti sadolle on kaupan punnituskuitti.

Edelleen olen sitä mieltä, että ravinnetaseet oli
pas.kin toimenpide koskaan. Jos ei muuta aiheuta
niin inhimillisen moraalikadon, Kreikan loiseläjä-
arvomaailman, jota kuitenkin arvostelemme sekä
päivänpolitiikassa sekä yksityisesti.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 18.06.15 - klo:15:37
Kerääjäkasvikorvauksen painuminen tulevaisuudessa
20-30 euroon on  seurausta juurikin laajasta TOS heinänputun
tai epäkuranttien rypsierien hukkaamisharrastuksesta
viljapeltoon. Siinä tapauksessa, jossa  ainoa vaihtoehto
on  ulkopuolelta tuotettu ostopanos,  ei juurikaan ole
järkeä timoteita syysvehnämaihinsa  rikaksi istuttaa,
ja vielä maksaa ostosiemenestä sen  saman 20 euroa.

Apiloilla menee savimailla helposti yli 50€ kuin alle 50€.
Jos joutuu uusimaan, menee satanen rikki helposti.
Mutta julkisuuteen leviää nämä 95€ - 100€ tienaajat,
kyllä Mavi näitä lukee, ja miettii, että tulikohan
korvattua liian höylisti.

Ainoa vaihtoehto siis on alkaa nurmien siemenviljelijäksi ja
tulouttaa siemenviljelyvuodet kerääjäkasvikorvausten kautta.
On siinäkin se tulo tiukassa.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: taisker - 18.06.15 - klo:15:46
ainut vaihtoehto on lopettaa kaikki tuet taas tuli postissa joku vi tu n ristiintarkastus lomake pintaaloista terve tuloo löytäkää itte pläntit mää juan kossua
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 18.06.15 - klo:15:50
Kerääjäkasvikorvauksen painuminen tulevaisuudessa
20-30 euroon on  seurausta juurikin laajasta TOS heinänputun
tai epäkuranttien rypsierien hukkaamisharrastuksesta
viljapeltoon. Siinä tapauksessa, jossa  ainoa vaihtoehto
on  ulkopuolelta tuotettu ostopanos,  ei juurikaan ole
järkeä timoteita syysvehnämaihinsa  rikaksi istuttaa,
ja vielä maksaa ostosiemenestä sen  saman 20 euroa.

Apiloilla menee savimailla helposti yli 50€ kuin alle 50€.
Jos joutuu uusimaan, menee satanen rikki helposti.
Mutta julkisuuteen leviää nämä 95€ - 100€ tienaajat,
kyllä Mavi näitä lukee, ja miettii, että tulikohan
korvattua liian höylisti.

Ainoa vaihtoehto siis on alkaa nurmien siemenviljelijäksi ja
tulouttaa siemenviljelyvuodet kerääjäkasvikorvausten kautta.
On siinäkin se tulo tiukassa.

-SS-

Millä ihmeellä sää saat menemään 50e???
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Forgiven - 18.06.15 - klo:16:13
Kerääjäkasvikorvauksen painuminen tulevaisuudessa
20-30 euroon on  seurausta juurikin laajasta TOS heinänputun
tai epäkuranttien rypsierien hukkaamisharrastuksesta
viljapeltoon. Siinä tapauksessa, jossa  ainoa vaihtoehto
on  ulkopuolelta tuotettu ostopanos,  ei juurikaan ole
järkeä timoteita syysvehnämaihinsa  rikaksi istuttaa,
ja vielä maksaa ostosiemenestä sen  saman 20 euroa.

Apiloilla menee savimailla helposti yli 50€ kuin alle 50€.
Jos joutuu uusimaan, menee satanen rikki helposti.
Mutta julkisuuteen leviää nämä 95€ - 100€ tienaajat,
kyllä Mavi näitä lukee, ja miettii, että tulikohan
korvattua liian höylisti.

Ainoa vaihtoehto siis on alkaa nurmien siemenviljelijäksi ja
tulouttaa siemenviljelyvuodet kerääjäkasvikorvausten kautta.
On siinäkin se tulo tiukassa.

-SS-

Mitenkähän mahtaa olla, saako tos heinää käyttää kerääjänä, jos aikoo 'parin vuoden' (en nyt äkkiseltään muista kauanko nurmissa tuo esikasvi raja oli...) sisään perustaa siemenviljelyksen sille lohkolle... veikkaisin että ei.

...voihan sitä toki pyöritellä useampaa... apilaa ja heinää, kierrättää niillä...
...mutta monimutkaiseksi menee.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 18.06.15 - klo:16:19
Kerääjäkasvikorvauksen painuminen tulevaisuudessa
20-30 euroon on  seurausta juurikin laajasta TOS heinänputun
tai epäkuranttien rypsierien hukkaamisharrastuksesta
viljapeltoon. Siinä tapauksessa, jossa  ainoa vaihtoehto
on  ulkopuolelta tuotettu ostopanos,  ei juurikaan ole
järkeä timoteita syysvehnämaihinsa  rikaksi istuttaa,
ja vielä maksaa ostosiemenestä sen  saman 20 euroa.

Apiloilla menee savimailla helposti yli 50€ kuin alle 50€.
Jos joutuu uusimaan, menee satanen rikki helposti.
Mutta julkisuuteen leviää nämä 95€ - 100€ tienaajat,
kyllä Mavi näitä lukee, ja miettii, että tulikohan
korvattua liian höylisti.

Ainoa vaihtoehto siis on alkaa nurmien siemenviljelijäksi ja
tulouttaa siemenviljelyvuodet kerääjäkasvikorvausten kautta.
On siinäkin se tulo tiukassa.

-SS-

Millä ihmeellä sää saat menemään 50e???

Ostosiemenellä, tavoitteena tasainen ja peittävä kasvusto.
Mikä siinä edellisessä on ollut vaikeaa ymmärtää ?

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 18.06.15 - klo:16:22
Mitenkähän mahtaa olla, saako tos heinää käyttää kerääjänä, jos
aikoo 'parin vuoden' (en nyt äkkiseltään muista kauanko nurmissa
tuo esikasvi raja oli...) sisään perustaa siemenviljelyksen sille
lohkolle... veikkaisin että ei.

...voihan sitä toki pyöritellä useampaa... apilaa ja heinää, kierrättää niillä...
...mutta monimutkaiseksi menee.

Siis eihän tarvinne rekisteröityä siemenviljelijäksi oman siemensadon ottoa
varten, viherkesannosta, esim. Näinhän nämä puna-apilaa viisi tonnia
perävajassa - viljelijät  asian hoitavat, ei välttämättä ole myyntikelpoista,
enemmänhän siitä silloin  saisi kerääjäkiima-markkinoilla sitten.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: JD6630 - 18.06.15 - klo:16:27
-SS-:n loputon valitus kerääjäkasveista ja suojavyöhykkeistä oli aluksia ihan hauskaa luettavaa, pikkuhiljaa alkaa jo puuduttamaan ;D

50€/ha siemenkustannus ;D ;D

Ja eikö jo talvella ollu taulukko miten leikataan jos määrät menee yli. Kerääjäkasvin tukitason oli muistaakseni tarkoitus laskea 60€/ha luokkaan.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 18.06.15 - klo:16:30
Kerääjäkasvikorvauksen painuminen tulevaisuudessa
20-30 euroon on  seurausta juurikin laajasta TOS heinänputun
tai epäkuranttien rypsierien hukkaamisharrastuksesta
viljapeltoon. Siinä tapauksessa, jossa  ainoa vaihtoehto
on  ulkopuolelta tuotettu ostopanos,  ei juurikaan ole
järkeä timoteita syysvehnämaihinsa  rikaksi istuttaa,
ja vielä maksaa ostosiemenestä sen  saman 20 euroa.

Apiloilla menee savimailla helposti yli 50€ kuin alle 50€.
Jos joutuu uusimaan, menee satanen rikki helposti.
Mutta julkisuuteen leviää nämä 95€ - 100€ tienaajat,
kyllä Mavi näitä lukee, ja miettii, että tulikohan
korvattua liian höylisti.

Ainoa vaihtoehto siis on alkaa nurmien siemenviljelijäksi ja
tulouttaa siemenviljelyvuodet kerääjäkasvikorvausten kautta.
On siinäkin se tulo tiukassa.

-SS-

Millä ihmeellä sää saat menemään 50e???



Ostosiemenellä, tavoitteena tasainen ja peittävä kasvusto.
Mikä siinä edellisessä on ollut vaikeaa ymmärtää ?

-SS-

Naturcomilla oli valkoapila n.7e kilo. Raiheinä makso vajaa 3e kilo.

Sun siemenkustannus on käsittämättömän suuri. Nurmeako sää oot perustamassa?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 18.06.15 - klo:17:30

Naturcomilla oli valkoapila n.7e kilo. Raiheinä makso vajaa 3e kilo.

Sun siemenkustannus on käsittämättömän suuri. Nurmeako sää oot perustamassa?

Oli 7€ , hinta on jo noussut, hyvä jos kympillä saa. 8.5€/kg maksoi
täällä etelässä.

Kylvömäärä Teho-hankkeen työselitysten mukaisesti. Eikä sielläkään
5 vuodesta kahtena tullut mitään sinne alle. Onko siemen sitten
huonoa, kun ei tarvittavaa tiheyttä tule. Vaikka on ns. sertisiementä.

Laahavantaalla kasvustoon nyt viimeiset testit.
käytetty puna-apilaa 6 kg/ha. Sateet tulivat hyvään aikaan;
olihan tässä jo kolmen viikon kuivuus alla.

Nurmetko perustetaan 5 kg:lla, eikös aika yleisesti käytetä
10 - 20 kg/ha seoksia ? Itse pyrin siis 1/3:lla normi siemenmäärästä.
Että saisi jotakin näkymään.

Minä laitan reaaliaikaista tietoa näkyville. Kerron kylvömäärän
ja kuvailen käytetyn tekniikan. Voisivat muutkin avata vähän
suunpieksännän sijaan.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 18.06.15 - klo:18:31

Naturcomilla oli valkoapila n.7e kilo. Raiheinä makso vajaa 3e kilo.

Sun siemenkustannus on käsittämättömän suuri. Nurmeako sää oot perustamassa?

Oli 7€ , hinta on jo noussut, hyvä jos kympillä saa. 8.5€/kg maksoi
täällä etelässä.

Kylvömäärä Teho-hankkeen työselitysten mukaisesti. Eikä sielläkään
5 vuodesta kahtena tullut mitään sinne alle. Onko siemen sitten
huonoa, kun ei tarvittavaa tiheyttä tule. Vaikka on ns. sertisiementä.

Laahavantaalla kasvustoon nyt viimeiset testit.
käytetty puna-apilaa 6 kg/ha. Sateet tulivat hyvään aikaan;
olihan tässä jo kolmen viikon kuivuus alla.

Nurmetko perustetaan 5 kg:lla, eikös aika yleisesti käytetä
10 - 20 kg/ha seoksia ? Itse pyrin siis 1/3:lla normi siemenmäärästä.
Että saisi jotakin näkymään.

Minä laitan reaaliaikaista tietoa näkyville. Kerron kylvömäärän
ja kuvailen käytetyn tekniikan. Voisivat muutkin avata vähän
suunpieksännän sijaan.

-SS-

Eiköhän niitä kuvia voi laittaa ja myös kerroskella mitä, kuinka paljon ja miten.


Niin, nythän on vasta lajittelun yhteydessä siemeneen sekoitetut italot maassa. Seuraavaks otan suikkelin ja Savenmaan käyttöön kera valkoapilan...

Alustavasti saveen kylvetty rai meni vituiks, kukkamullassa näyttää kohtalaiselta. Raita meni säkkiin ohran sekaan 3kg per hehtaari. Valkoapilaa sitten 1-2kg hehtaari huiskalla.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 18.06.15 - klo:18:38

Eiköhän niitä kuvia voi laittaa ja myös kerroskella mitä, kuinka paljon ja miten.

Joo suursäkissä saa hintaa pari euroa alas, mutta kun nätä pikkualoja
kaffekupin kanssa muutenkin annostelee, joutuuhan siitä aina maksamaan enempi.

Itävyys ei kaikissa ole mikään mahtava, varmaan apila joskus on liika kovakuorinenkin.
Hiekkarumpuun hioutumaan täytyypä kokeilla.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 18.06.15 - klo:18:43

Eiköhän niitä kuvia voi laittaa ja myös kerroskella mitä, kuinka paljon ja miten.

Joo suursäkissä saa hintaa pari euroa alas, mutta kun nätä pikkualoja
kaffekupin kanssa muutenkin annostelee, joutuuhan siitä aina maksamaan enempi.

Itävyys ei kaikissa ole mikään mahtava, varmaan apila joskus on liika kovakuorinenkin.
Hiekkarumpuun hioutumaan täytyypä kokeilla.

-SS-

Tossa niitä on agrista jotkut kantanu 200-500kiloa, valkoapilaa. Ja ihan normi 100 hehtaarin tilat.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 18.06.15 - klo:18:59
Mitenkähän mahtaa olla, saako tos heinää käyttää kerääjänä, jos
aikoo 'parin vuoden' (en nyt äkkiseltään muista kauanko nurmissa
tuo esikasvi raja oli...) sisään perustaa siemenviljelyksen sille
lohkolle... veikkaisin että ei.

...voihan sitä toki pyöritellä useampaa... apilaa ja heinää, kierrättää niillä...
...mutta monimutkaiseksi menee.

Siis eihän tarvinne rekisteröityä siemenviljelijäksi oman siemensadon ottoa
varten, viherkesannosta, esim. Näinhän nämä puna-apilaa viisi tonnia
perävajassa - viljelijät  asian hoitavat, ei välttämättä ole myyntikelpoista,
enemmänhän siitä silloin  saisi kerääjäkiima-markkinoilla sitten.

-SS-

Toki tos heinänsiemeniä voi käyttää. Nimimerkillä tonni puna-apilaa ja kolme timoteitä hallilla...

Piensiementen itävyyden kanssa saa olla tarkkana. Epäilen josko ehdin kaikkea kylvää, ennenkuin itävyys heikkenee.
Kylvöt onnistuivat hyvin Jukon laatikosta. Syysviljojen aika paljon huonommin (syksyllä). Kylvelin viskalla täydennystä nyt keväällä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 18.06.15 - klo:19:21

Eiköhän niitä kuvia voi laittaa ja myös kerroskella mitä, kuinka paljon ja miten.

Joo suursäkissä saa hintaa pari euroa alas, mutta kun nätä pikkualoja
kaffekupin kanssa muutenkin annostelee, joutuuhan siitä aina maksamaan enempi.

Itävyys ei kaikissa ole mikään mahtava, varmaan apila joskus on liika kovakuorinenkin.
Hiekkarumpuun hioutumaan täytyypä kokeilla.

-SS-

Tossa niitä on agrista jotkut kantanu 200-500kiloa, valkoapilaa. Ja ihan normi 100 hehtaarin tilat.

Aika epätodennäköistä on 100% kerääjäkasvi, yksistään jo
EFA kesannon ja syysrukiiden ja rapsien takia.

Eli siitä voisi päätellä 4 - 10 kg /ha tyypillinen kylvömäärä.
Ei ihan vitosella lähde.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Tupajumi - 18.06.15 - klo:20:55
Olihan se ihan hallitusohjelmassakin, että kerääjäkasvi-suojavyöhyke- sekä luonnonhoitopeltotukia leikataan.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: bouli - 19.06.15 - klo:09:08

Mitenkähän mahtaa olla, saako tos heinää käyttää kerääjänä, jos aikoo 'parin vuoden' (en nyt äkkiseltään muista kauanko nurmissa tuo esikasvi raja oli...) sisään perustaa siemenviljelyksen sille lohkolle... veikkaisin että ei.

...voihan sitä toki pyöritellä useampaa... apilaa ja heinää, kierrättää niillä...
...mutta monimutkaiseksi menee.
http://www.evira.fi/files/attachments/fi/kasvit/siemenet/ohjeet/aluskasvit.pdf
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Forgiven - 19.06.15 - klo:10:31

Mitenkähän mahtaa olla, saako tos heinää käyttää kerääjänä, jos aikoo 'parin vuoden' (en nyt äkkiseltään muista kauanko nurmissa tuo esikasvi raja oli...) sisään perustaa siemenviljelyksen sille lohkolle... veikkaisin että ei.

...voihan sitä toki pyöritellä useampaa... apilaa ja heinää, kierrättää niillä...
...mutta monimutkaiseksi menee.
http://www.evira.fi/files/attachments/fi/kasvit/siemenet/ohjeet/aluskasvit.pdf

Oho, jostain asiasta ovat sentään ohjeen kereneet tekemään, jotakuinkin niinkuin odotinkin sitten.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Yodavaari - 19.06.15 - klo:10:43
Tossia ei voi tuottaa heinistä tai apiloista. Se ei ole sallittua.

"Viljelijällä on oikeus korvausta maksamalla käyttää ja tuottaa lisäystarkoituksiin hallinnassaan olevalla tilalla suojattujen lajikkeiden lisäysaineistoa. Tämä oikeus koskee hybridejä lukuun ottamatta seuraaviin kasvilajeihin kuuluvien lajikkeiden viljelyä: kaura, ohra, ruis, vehnä, ruisvehnä, rypsi, rapsi, pellava, herne, härkäpapu, peruna ja tattari."

Jos tähän syyllistyy, niin silloin taivas repeää ja taivasmiehet tulee tilalle ja tuhoaa kasvustot.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 19.06.15 - klo:18:39
Eikös TOS-säännös päde suojatun lajkkeen lisäykseen ?
Kuka estää kaapimasta säkkiin ojaheinien tähkylöitä ?

Nurmipuntarpää on näillä näkymin ainoa heinä joka
orastuu varmasti vaikeimmissakin olosuhteissa.
Aika epeli pitä olla jos osoittaa että jollakin on oikeus
itse lisäytyneeseen nurmipuntarpäähän.

Kassi kaulaan ja keräämään. Onhan noita kerääjiä
kesällä, festariliput maksaa ja niin edespäin. Kyllä
rupee pussit täyttyyn kun hiukan seteliä heilauttelee.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Yodavaari - 19.06.15 - klo:18:47
Eikös TOS-säännös päde suojatun lajkkeen lisäykseen ?
Vain noista edellisistä lajeista. Olisi mielenkiintoista tietään mitä tapahtuu "jos" tekee tossia heinistä.

Tuolta saa tilattua tuota puntarpäätä.
http://wildseed.co.uk/species/view/162
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 19.06.15 - klo:19:03
Eikös TOS-säännös päde suojatun lajkkeen lisäykseen ?
Vain noista edellisistä lajeista. Olisi mielenkiintoista tietään mitä tapahtuu "jos" tekee tossia heinistä.

Tuolta saa tilattua tuota puntarpäätä.
http://wildseed.co.uk/species/view/162

No ei kiitos, kyllä saa käsityölle palkan. Oma äiti on nuoruudessaan kerännyt alopinpäätä säkkiin, sota-aikana käytettiin kuulemma viljelyheinänäkin. Joskus meillä myöhemmin kerättiin heinäsuovan pohjalta siementä pussillinen ja kylvettiin, kyllä siitä heinää kasvoi. Eikä se ollut timottia, jota käytettiin myös. Eihän se satoisa ole timoteihin verrattuna, mutta äärimmäisen vaatimaton ja jotenkin kilpailee juolavehnän kanssa; semmoiseen ojanpyörtänöön johon kunnolla tulee puntarpäätä, ei juolavehnä viihdy.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Petri - 22.06.15 - klo:00:45
Eikös TOS-säännös päde suojatun lajkkeen lisäykseen ?
Vain noista edellisistä lajeista. Olisi mielenkiintoista tietään mitä tapahtuu "jos" tekee tossia heinistä.

Tuolta saa tilattua tuota puntarpäätä.
http://wildseed.co.uk/species/view/162

No ei kiitos, kyllä saa käsityölle palkan. Oma äiti on nuoruudessaan kerännyt alopinpäätä säkkiin, sota-aikana käytettiin kuulemma viljelyheinänäkin. Joskus meillä myöhemmin kerättiin heinäsuovan pohjalta siementä pussillinen ja kylvettiin, kyllä siitä heinää kasvoi. Eikä se ollut timottia, jota käytettiin myös. Eihän se satoisa ole timoteihin verrattuna, mutta äärimmäisen vaatimaton ja jotenkin kilpailee juolavehnän kanssa; semmoiseen ojanpyörtänöön johon kunnolla tulee puntarpäätä, ei juolavehnä viihdy.

-SS-
Itsellä on yksi hehtaarin kappale tuon saastuttama. Aina aluskasvi viljoilla, ei koskaan aukkoja nurmessa. Eikä yhden vuoden kokemuksella enää koskaan riviviljelykasvia tuolle lohkolle eikä oikein huippusatoja muistakaan... Kyllä itse kylvetty kerääjäkasvi on kova juttu!
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 22.06.15 - klo:01:07
Nurmipuntarpäästä pääsee eroon kunnon voimallisella lannoituksella ja lajikkeilla, kuten Ryhti-kaura ja Anna-ruis. Ei se kevätviljasssa nykyisiä heinäkerääjäkasveja kummempaa olekaan. Italianraiheinäkin tekee monena vuotena siemenesadon täällä etelässä. Eli vanhat opit yksivuotisista alkavat joutaa romukoppaan.

Syysviljoissa eteläisemmässä Euroopassa puntarpää paha rikkakasvi, ehtii syysviljan kasvurytmiin ja pääsee tähkimään. Mutta timotei ja muutkin heinät, puhumattakaan luohosta, yhtä pahoja siellä.

Jos omalla siemenellä ajattelee halvalla, niin otan savimaalle puntarpään kerääjäksi mieluumin kuin luohon. Tai natahukkakauran. Tai italianhukkakauran.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 23.06.15 - klo:16:13
Raita 3kg/hehtaari+hyppysellinen valkoapilaa hehtaarille, sekoitettu lajittelun yhteydessä:

Kylvösyvyys 3cm.

Pääkasvi taudin raiskaamaa Propinoa, on vielä ruiskuttamatta.

(http://i4.aijaa.com/t/00203/13878431.t.jpg) (http://aijaa.com/VLsOmv) (http://i9.aijaa.com/t/00937/13878436.t.jpg) (http://aijaa.com/D3nJVv)

Nämä on siis "onnistuneita", koitan etsiä seuraavaksi 5 senttiin kylvetystä Propinosta josko löytys joku rainhuitale...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: 4viljanpuuro - 23.06.15 - klo:16:21
Seudun yksi harvoista päätoimisista viljelijöistä oli levittämästä pikkuviskalla kerääjäkasveja ajaen 15km/h noin 5 metrin välein. Kerääjäkasveja tulee 250 ha. Olisko joku 10 tunnin urakka kaikkien siirtymiseen.

Lajikkeesta en tiedä mutta oletetaan siemenkustannukseksi 30€ha a'7500€
Kone ja työkustannukset 50€/h a'500

Kerääjäkasvituku 25 000€

Tuotto 17 000€

Pitäisköhän itsekkin ostaa viuhka ja käydä levittämässä 50 ha  ::)


Tosin pellot on jo muutenkin niin vihreinä jauhosavikasta, vesiheinästä ja päivänkakkarasta ettei kerääjäkasvit mahdu sekaan.

(http://i2.aijaa.com/t/00297/13878445.t.jpg) (http://aijaa.com/7OiNdW)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: 2388 - 23.06.15 - klo:17:43
 :oSeudun yksi harvoista päätoimisista viljelijöistä oli levittämästä pikkuviskalla kerääjäkasveja ajaen 15km/h noin 5 metrin välein. Kerääjäkasveja tulee 250 ha. Olisko joku 10 tunnin urakka kaikkien siirtymiseen.

Lajikkeesta en tiedä mutta oletetaan siemenkustannukseksi 30€ha a'7500€
Kone ja työkustannukset 50€/h a'500

Kerääjäkasvituku 25 000€

Tuotto 17 000€

Pitäisköhän itsekkin ostaa viuhka ja käydä levittämässä 50 ha  ::)

Kannattasko ostaa laskin ensin. Olettaen että ei ole siirtymiä eikä viskan täyttöjä ollenkaan eikä myöskään käännöksiä päisteissä niin tuolla nopeudella ja työleveydellä aikaa menisi reilu 33 tuntia.. :o
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Kaupoi - 23.06.15 - klo:18:30
-Valkoapila 50%-timotei 37%-nurminata 13%-seos 4kg/ha.
-Maalaji "savikkoa" eli HHt rm.
-5 päivää rikkaruiskutuksesta(Express sx 10g + MCPA 0,5L).
-Viljelykasvina Brage-ohra.
-Kylvöp. 7.5.
-Kuvausp. 19.6.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Kaupoi - 23.06.15 - klo:18:32
Tässä toinen:
-Valkoapila 50%-timotei 37%-nurminata 13%-seos 4kg/ha.
-Maalaji KHt rm
-Ei ruiskutettu.
-Viljelykasvina Brage-ohra.
-Kylvöp. 6.5.
-Kuvausp. 8.6.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 23.06.15 - klo:18:57
Kaupoin käyttämä multa-analysoija ei liene savea nähnyt.
Pohjanmaan pelloillahan kynnettiin harmaa-vergulla
6 x 12 tuuman auroilla aikanaan. Ainakin näytöksissä.

Alempi kuva näyttäisi aika hyvin nousseen jotain timotein
tms. piikkiä. Apila yllättävän harvaa.

Nyt on tienaus menossa juu, kunhan 1000 ha viljelijätkin
kerkeävät  sen kerääjäkasviautomaatin laittaa päälle. Ensi
vuonna kun maksetaan enää  se tehollinen 35 euroa niin
kuin 2007 kaudella taitaa silloin tämmöinen kokeiluhomma loppua
sihen paikkaansa.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 23.06.15 - klo:20:10
Zebra kylvöpäivä 8.5. ennen isoa sadetta, heinänsiemenlaatikon kautta. Hiekkamaa, kevätkyntö.
10 kg Italianraiheinä Balmultra 5 kg Marco Polo persianapila. Lannoitus
0 kg/ha, tarkoitus laittaa ruiskulla typpeä. (Fosfori arv. korkea)

(http://www.viistonninen.com/muut/Zebra_23062015A.jpg)
Kylvämättömässä kohdassa laatikko vielä varisti siemeniä, tuttua italoheinää kasvaa

(http://www.viistonninen.com/muut/Zebra_23062015B.jpg)
Zebrassa apilaa ja raiheinää , Classic Premium ruiskutus ilman kiinnitettä

(http://www.viistonninen.com/muut/Zebra_23062015C.jpg)
Mitä vahvempi vehnänoras, sitä vähemmän apilaa näkyy

Voi olla, että heinä kasvaa päälle. Mutta on jotain heinää kuitenkin.
Italianraiheinä tulee vaikeuttamaan märkänä kesänä korjuuta, se on jo selvä.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Kaupoi - 23.06.15 - klo:20:18
Nuo mun kerääjät on siis kylvetty piensiemenlaatikosta kiertokoeasennossa varistellen rapitin takakävelytason päälle.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 23.06.15 - klo:22:58
Pääkasvi taudin raiskaamaa Propinoa, on vielä ruiskuttamatta.

Pitikö tuosta laikkutaudista vielä maksaakin ? Eikö siemenkauppias ollut kuullut peittauksesta ?
Eli taitaa olla todellinen Narkomaani-Propino. Mutta onhan sulla Lääkeaddikti-Marblekin kaverina siellä.

Kuvien orastuneiden aluskasvien ilmiasu on pieni pettymys,
ainakin etukäteisrummutuksen perusteella odotettuna.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 23.06.15 - klo:23:10
Pääkasvi taudin raiskaamaa Propinoa, on vielä ruiskuttamatta.

Pitikö tuosta laikkutaudista vielä maksaakin ? Eikö siemenkauppias ollut kuullut peittauksesta ?
Eli taitaa olla todellinen Narkomaani-Propino. Mutta onhan sulla Lääkeaddikti-Marblekin kaverina siellä.

Kuvien orastuneiden aluskasvien ilmiasu on pieni pettymys,
ainakin etukäteisrummutuksen perusteella odotettuna.

-SS-


Satasen saa vähemmälläkin. ;D


Tää propino ei oo peitattua, annetaan acanto priimaa kunhan nää sateet tästä helppaa. Marblelle on tainnu tulla jo liikaakin lannosta ja lääkettä, vähän jänskättää valmistuuko ikinä. :-\
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 23.06.15 - klo:23:25
Tää propino ei oo peitattua, annetaan acanto priimaa

Äh. Siis otat peittaamatta selkääsi tonnin sadon suuruusluokan verran, sitten käytät viiskymppisen saadaksesi 300 kiloa takaisin. Kyllä se kerääjäkasviautomaatti tarvitaankin, tuolla viljelytekniikalla ?

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 24.06.15 - klo:06:07
Tää propino ei oo peitattua, annetaan acanto priimaa

Äh. Siis otat peittaamatta selkääsi tonnin sadon suuruusluokan verran, sitten käytät viiskymppisen saadaksesi 300 kiloa takaisin. Kyllä se kerääjäkasviautomaatti tarvitaankin, tuolla viljelytekniikalla ?

-SS-

 ;D ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 02.07.15 - klo:18:10
Nythän mä löysin tuon Känkäsen seminaariloppujulkaisun vuodelta 2001:

MTT Julkaisuja Sarja B; nro 25. Känkänen, Hannu. (toim.)
Viherkesannot ja aluskasvit viljan viljelyssä. Jokioinen. 2001.


Tuon opuksen kun lukee, niin huomaa, että ainoat tutkimusten vaikuttavat
koejäsenet olivat typpitasoilta 0 (nolla) tai luomusta. Muuten ei hiilessä ja
humuksessa tai muussakaan ollut juurikaan merkitystä, jos lannoitettiin
vaikkapa "Loimaan mitalla".  Tulokset lähinnä surkeita savimailla.

Aluskasvien kylvötekniikasta oli hyvä kuva, täällä kehutaan, kuinka 2 kg/ha apilaa
riittää mainiosti, savimaasta voi kehua., mutta vanhaa suota tai kuivatusjärvien
pohjaa näkyvät nuo Loimaankin näytepellot olevan, multaa tai hietaa.

Sitten kun oikealle savirinteelle  koittaa saada orastumaan, onkin toinen
todellisuus vastassa:

(http://www.viistonninen.com/muut/Taimettuminen.jpg)

Se kaksi kiloa hiedalla on 10 kiloa savella.  M.O.T.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Forgiven - 02.07.15 - klo:18:19
Njoo, tuli kyllä komea timotei tuosta viimevuoden harvasta timoteistä kun varisti (yli)puolet siemenistä peltoon itämään, +200kg/ha pintakylvönä tekee tiheän nurmen seuraavaksi vuodeksi...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 03.07.15 - klo:00:42
Taitaa huomenna olla viiminen hetki huiskia apilat maahan, aika kosteeta on taas tulossa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 03.07.15 - klo:00:49
Joo myöskään viherkesantoa ei näköjään saa perustaa kerääjäkasveilla.
Oli jo vanhan toimenpiteen aikana. Nyt täytyy vaan miettiä, onko
EFA todellakin muokattava keväällä, jos siellä on vanhan kerääjäkasvin
jäänne puna-apilaa, esmes.

keväällä kylvettävä EFA on maailman kalleinta viljelyä, kesanto on
jokustakin satasta kannattavampi. Tämmänen typensitoja EFA on
kalliimpaa verrattuna vaikka jos hankkii suursäkillisen 20 sentin kolikoita
ja alkaa levittää niitä lannoitteenlevittimellä  peltoon.

Pitääköhän avokesanto  olla mitenkin avo.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 03.07.15 - klo:00:52
Joo myöskään viherkesantoa ei näköjään saa perustaa kerääjäkasveilla.
Oli jo vanhan toimenpiteen aikana. Nyt täytyy vaan miettiä, onko
EFA todellakin muokattava keväällä, jos siellä on vanhan kerääjäkasvin
jäänne puna-apilaa, esmes.

keväällä kylvettävä EFA on maailman kalleinta viljelyä, kesanto on
jokustakin satasta kannattavampi. Tämmänen typensitoja EFA on
kalliimpaa verrattuna vaikka jos hankkii suursäkillisen 20 sentin kolikoita
ja alkaa levittää niitä lannoitteenlevittimellä  peltoon.

Pitääköhän avokesanto  olla mitenkin avo.

-SS-

Kattellu tossa efa-herneitä... mielenkiintoista settiä kaikin puolin, siinä leikkuupuimuri on ihmeissään jos on kuskikin.. ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 03.07.15 - klo:00:54
Joo myöskään viherkesantoa ei näköjään saa perustaa kerääjäkasveilla.
Oli jo vanhan toimenpiteen aikana. Nyt täytyy vaan miettiä, onko
EFA todellakin muokattava keväällä, jos siellä on vanhan kerääjäkasvin
jäänne puna-apilaa, esmes.

keväällä kylvettävä EFA on maailman kalleinta viljelyä, kesanto on
jokustakin satasta kannattavampi. Tämmänen typensitoja EFA on
kalliimpaa verrattuna vaikka jos hankkii suursäkillisen 20 sentin kolikoita
ja alkaa levittää niitä lannoitteenlevittimellä  peltoon.

Pitääköhän avokesanto  olla mitenkin avo.

-SS-

Kattellu tossa efa-herneitä... mielenkiintoista settiä kaikin puolin, siinä leikkuupuimuri on ihmeissään jos on kuskikin.. ;D

Saa ne klaassin viljaelevaattorin pellit kahnattua rei'ille hiekotusmurskeellakin. Ei tartte ostella kalliita herneensiemeniä.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 03.07.15 - klo:00:59
Joo myöskään viherkesantoa ei näköjään saa perustaa kerääjäkasveilla.
Oli jo vanhan toimenpiteen aikana. Nyt täytyy vaan miettiä, onko
EFA todellakin muokattava keväällä, jos siellä on vanhan kerääjäkasvin
jäänne puna-apilaa, esmes.

keväällä kylvettävä EFA on maailman kalleinta viljelyä, kesanto on
jokustakin satasta kannattavampi. Tämmänen typensitoja EFA on
kalliimpaa verrattuna vaikka jos hankkii suursäkillisen 20 sentin kolikoita
ja alkaa levittää niitä lannoitteenlevittimellä  peltoon.

Pitääköhän avokesanto  olla mitenkin avo.

-SS-

Kattellu tossa efa-herneitä... mielenkiintoista settiä kaikin puolin, siinä leikkuupuimuri on ihmeissään jos on kuskikin.. ;D

Saa ne klaassin viljaelevaattorin pellit kahnattua rei'ille hiekotusmurskeellakin. Ei tartte ostella kalliita herneensiemeniä.

-SS-

Ja puhdistus napralla. ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 03.07.15 - klo:09:46
Joo myöskään viherkesantoa ei näköjään saa perustaa kerääjäkasveilla.
Oli jo vanhan toimenpiteen aikana. Nyt täytyy vaan miettiä, onko
EFA todellakin muokattava keväällä, jos siellä on vanhan kerääjäkasvin
jäänne puna-apilaa, esmes.

keväällä kylvettävä EFA on maailman kalleinta viljelyä, kesanto on
jokustakin satasta kannattavampi. Tämmänen typensitoja EFA on
kalliimpaa verrattuna vaikka jos hankkii suursäkillisen 20 sentin kolikoita
ja alkaa levittää niitä lannoitteenlevittimellä  peltoon.

Pitääköhän avokesanto  olla mitenkin avo.

-SS-

Kattellu tossa efa-herneitä... mielenkiintoista settiä kaikin puolin, siinä leikkuupuimuri on ihmeissään jos on kuskikin.. ;D

Saa ne klaassin viljaelevaattorin pellit kahnattua rei'ille hiekotusmurskeellakin. Ei tartte ostella kalliita herneensiemeniä.

-SS-

Ja puhdistus napralla. ;D

Mikä tai ketä on "napra"?  ::)

Onko naprapaatti tai naprapatia sama asia?  ???
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: bouli - 03.07.15 - klo:10:28

No ei kiitos, kyllä saa käsityölle palkan. Oma äiti on nuoruudessaan kerännyt alopinpäätä säkkiin, sota-aikana käytettiin kuulemma viljelyheinänäkin. Joskus meillä myöhemmin kerättiin heinäsuovan pohjalta siementä pussillinen ja kylvettiin, kyllä siitä heinää kasvoi. Eikä se ollut timottia, jota käytettiin myös. Eihän se satoisa ole timoteihin verrattuna, mutta äärimmäisen vaatimaton ja jotenkin kilpailee juolavehnän kanssa; semmoiseen ojanpyörtänöön johon kunnolla tulee puntarpäätä, ei juolavehnä viihdy.

-SS-
On sitä aika paljon kerätty silloin sotavuosina. 1940-46 välisenä aikana vietiin ulkomaillekin yli miljoona kiloa puntarpään siementä. Kotimaassa sitä kai kuitenkin käytettiin suht vähän, pääasiassa jossain alavilla tulvan vaivaamilla mailla missä mikään muu ei menestynyt. 
http://rihmasto.fi/sites/default/files/siemenviljelyn-opas-1948.pdf
 
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Viljelijä - 03.07.15 - klo:11:58
 Balttiassa viljellään nykysinkin puntarpäätä?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Make - 03.07.15 - klo:12:13
Joo myöskään viherkesantoa ei näköjään saa perustaa kerääjäkasveilla.
Oli jo vanhan toimenpiteen aikana. Nyt täytyy vaan miettiä, onko
EFA todellakin muokattava keväällä, jos siellä on vanhan kerääjäkasvin
jäänne puna-apilaa, esmes.

keväällä kylvettävä EFA on maailman kalleinta viljelyä, kesanto on
jokustakin satasta kannattavampi. Tämmänen typensitoja EFA on
kalliimpaa verrattuna vaikka jos hankkii suursäkillisen 20 sentin kolikoita
ja alkaa levittää niitä lannoitteenlevittimellä  peltoon.

Pitääköhän avokesanto  olla mitenkin avo.

-SS-
Typansitoja EFAa kannattaa kylvää vain, jos haluaa hyödyntää sadon. Saahan viherkesanto EFAankin kylvää sekaan typensitojaa. Kerroin on 1, mutta satoa ei sitten saa korjata.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 03.07.15 - klo:12:50
Joo myöskään viherkesantoa ei näköjään saa perustaa kerääjäkasveilla.
Oli jo vanhan toimenpiteen aikana. Nyt täytyy vaan miettiä, onko
EFA todellakin muokattava keväällä, jos siellä on vanhan kerääjäkasvin
jäänne puna-apilaa, esmes.

keväällä kylvettävä EFA on maailman kalleinta viljelyä, kesanto on
jokustakin satasta kannattavampi. Tämmänen typensitoja EFA on
kalliimpaa verrattuna vaikka jos hankkii suursäkillisen 20 sentin kolikoita
ja alkaa levittää niitä lannoitteenlevittimellä  peltoon.

Pitääköhän avokesanto  olla mitenkin avo.

-SS-
Typansitoja EFAa kannattaa kylvää vain, jos haluaa hyödyntää sadon. Saahan viherkesanto EFAankin kylvää sekaan typensitojaa. Kerroin on 1, mutta satoa ei sitten saa korjata.

Viherkesanto-EFA-alalla on toinen rajoite. Sen kemiallinen päättäminen on mahdollista vasta kuukautta myöhemmin verrattuna typensitoja EFA:an.  Menee rukiin kylvö myöhäseen jos pitäs pari viikkoa odottaa ruiskutuksesta.

Myönnän, että se typensitoja-EFA on tarkoitettu lähinnä näille valkuaiskasvipalkkion viljelijöille. Eli herneelle ja härkäpavulle. Ajattelin vaan harjoitella virnalla tms. Ei semmosta enää toiste tule. Tämähän on siis täysp.askaa leikkimistä, jonkun 5 cm virnan ja kohta nivusiin ulottuvan juolavehnän kanssa. Edellisenä syksynä ruiskutettu sänki, hylyn haltuun EFA:ksi jätettynä on se taloudellisin juttu köyhälle. On puhdas vielä seuraavanakin kesänä, siitä on mukava kylvää rukiit, viikon-parin äestelyn jälkeen.

Edit: Hakuoppaasta:

EFA viherkesanto: "Voit laiduntaa tai korjata sadon efa-kesannolta 15.8. jälkeen."
EFA typenkerääjä: "Kasvuston saa korjata, mutta korjuu ei ole pakollista."

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 03.07.15 - klo:13:44
Joo myöskään viherkesantoa ei näköjään saa perustaa kerääjäkasveilla.
Oli jo vanhan toimenpiteen aikana. Nyt täytyy vaan miettiä, onko
EFA todellakin muokattava keväällä, jos siellä on vanhan kerääjäkasvin
jäänne puna-apilaa, esmes.

keväällä kylvettävä EFA on maailman kalleinta viljelyä, kesanto on
jokustakin satasta kannattavampi. Tämmänen typensitoja EFA on
kalliimpaa verrattuna vaikka jos hankkii suursäkillisen 20 sentin kolikoita
ja alkaa levittää niitä lannoitteenlevittimellä  peltoon.

Pitääköhän avokesanto  olla mitenkin avo.

-SS-

Kattellu tossa efa-herneitä... mielenkiintoista settiä kaikin puolin, siinä leikkuupuimuri on ihmeissään jos on kuskikin.. ;D

Saa ne klaassin viljaelevaattorin pellit kahnattua rei'ille hiekotusmurskeellakin. Ei tartte ostella kalliita herneensiemeniä.

-SS-

Ja puhdistus napralla. ;D

Mikä tai ketä on "napra"?  ::)

Onko naprapaatti tai naprapatia sama asia?  ???

(http://www.kumijamatto.fi/media/catalog/product/cache/1/image/9df78eab33525d08d6e5fb8d27136e95/h/r/hrv_taltta.png)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 04.07.15 - klo:20:33
Nyt on kylvösetti valmis, ei muuta kun huomenna kokeilemaan...

(http://i4.aijaa.com/t/00529/13890057.t.jpg) (http://aijaa.com/EQ7IRW) (http://i7.aijaa.com/t/00110/13890058.t.jpg) (http://aijaa.com/k9NdXm) (http://i10.aijaa.com/t/00213/13890059.t.jpg) (http://aijaa.com/iDYrTo)

Ajonopeutta voi vaihdella 0-100km/h... ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Kaupoi - 04.07.15 - klo:20:53
Nyt on kylvösetti valmis, ei muuta kun huomenna kokeilemaan...


Ajonopeutta voi vaihdella 0-100km/h... ;D
Entä työleveys? Saako lisättyä keulimalla?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 04.07.15 - klo:21:14
Nyt on kylvösetti valmis, ei muuta kun huomenna kokeilemaan...


Ajonopeutta voi vaihdella 0-100km/h... ;D
Entä työleveys? Saako lisättyä keulimalla?

Ei tiä vielä, huomenna näkee, veikkaan valkoapilalla 3-5 metriä.

Ei toi keuli, välitykset 28-15. ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ijasja2 - 05.07.15 - klo:10:36
Nyt on kylvösetti valmis, ei muuta kun huomenna kokeilemaan...


Ajonopeutta voi vaihdella 0-100km/h... ;D
Entä työleveys? Saako lisättyä keulimalla?

Ei tiä vielä, huomenna näkee, veikkaan valkoapilalla 3-5 metriä.

Ei toi keuli, välitykset 28-15. ;D

Sää oot kokoajan toitottanu aikaisilla kylvöillä, ja nyssää oot menossa kylvämään sinne jotain kerääjiäkin :o Onko ne sun kasvit ollu lomalla vai mitäkä??? Ku tulis mieleenkään lähteä suskalla ajelemaan omiin peltoihin, jotka kylvetty ajoissa. Kauheet urat kasvustoon, eikä tuosta suskasta näy ku kuski, työleveys jää kapeaksi siellä kasvuston seassa  ;D ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: hummeri5 - 05.07.15 - klo:10:56
Täytyykö laittaa tarakalle sixpäkki painoxi vai riittääkö kuskin paino ettei keikahda nokilleen :D :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: marhoo - 05.07.15 - klo:10:57
Tuollaisella viime kesänä kylvin apilaa, aikas hankala saada syöttöö sopivaks. Menee mitä menee, mitään tarkkaa ei saa..
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 05.07.15 - klo:11:39
Tuollaisella viime kesänä kylvin apilaa, aikas hankala saada syöttöö sopivaks. Menee mitä menee, mitään tarkkaa ei saa..

Joo, ei ole oikein optimaalinen apilankylvökone. Jonkin hiekoitus kevytmurskeen levitykseen kyllä. Tuo käsinkylvökoneen syöttölaite tarkasti sovitettuine kierrettävine syöttölaitteineen vaatii sekin syötön hienosäätöä heilumisen ja tärähtelyn mukaan. Sormen voi pitää säätövivulla ja vähentää hetkeksi jos

Käsikoneella voi seurata siemenien leviämistä viljan lehdillä kuuluvan rapinan mukaan.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 05.07.15 - klo:11:46
Nyt on kylvösetti valmis, ei muuta kun huomenna kokeilemaan...


Ajonopeutta voi vaihdella 0-100km/h... ;D
Entä työleveys? Saako lisättyä keulimalla?

Ei tiä vielä, huomenna näkee, veikkaan valkoapilalla 3-5 metriä.

Ei toi keuli, välitykset 28-15. ;D

Sää oot kokoajan toitottanu aikaisilla kylvöillä, ja nyssää oot menossa kylvämään sinne jotain kerääjiäkin :o Onko ne sun kasvit ollu lomalla vai mitäkä??? Ku tulis mieleenkään lähteä suskalla ajelemaan omiin peltoihin, jotka kylvetty ajoissa. Kauheet urat kasvustoon, eikä tuosta suskasta näy ku kuski, työleveys jää kapeaksi siellä kasvuston seassa  ;D ;D

Katsos, AIKAISIIN kylvöihin sekottelin jo lajittelun yhteydessä italianrain, näihin viimisiin voi vielä ajella...

Ja eikös se ole pääasia et on pelit ja vehkeet ja on ainakin yritetty... :-X ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 05.07.15 - klo:11:48
Tuollaisella viime kesänä kylvin apilaa, aikas hankala saada syöttöö sopivaks. Menee mitä menee, mitään tarkkaa ei saa..

Joo, ei ole oikein optimaalinen apilankylvökone. Jonkin hiekoitus kevytmurskeen levitykseen kyllä. Tuo käsinkylvökoneen syöttölaite tarkasti sovitettuine kierrettävine syöttölaitteineen vaatii sekin syötön hienosäätöä heilumisen ja tärähtelyn mukaan. Sormen voi pitää säätövivulla ja vähentää hetkeksi jos

Käsikoneella voi seurata siemenien leviämistä viljan lehdillä kuuluvan rapinan mukaan.

-SS-

Hiustenhalkominen aiheuttaa depressiota.... ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: jompsa - 05.07.15 - klo:12:22
Teippaa sinne pohjalle muovinpala 6 millisellä reiällä. Ajonopeus 30 riviväli 5 metriä. Näillä pari kiloo valkoapilaa hehtaarille
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 05.07.15 - klo:15:05
Teippaa sinne pohjalle muovinpala 6 millisellä reiällä. Ajonopeus 30 riviväli 5 metriä. Näillä pari kiloo valkoapilaa hehtaarille

Keväällä jo tehty, ja ei teipillä vaan ruuveilla, tiivistys teipillä. Tyhjästä pakkasnestepurkista saa veitsellä työstettyä helposti.

(http://i10.aijaa.com/t/00278/13802556.t.jpg) (http://aijaa.com/3tgCFY)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: TDK - 05.07.15 - klo:21:53
Nyt on kylvösetti valmis, ei muuta kun huomenna kokeilemaan...

Ajonopeutta voi vaihdella 0-100km/h... ;D

Tuolla urakoomaan prunninnevalle ;D Tulee tyhjennys laakista ku etupyörä uppoaa nevaan satasen vauhdista ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 05.07.15 - klo:21:58
Konttasin kerääjäkasviviljelyksillä. Korsiintuvan kasvuston joukkoon pintakylvämällä joutuu laittamaan kolminkertaisen määrän siementä, että alkaa mitään näkyä.

Jukolla ennen korsiintumista, viikko kasvinsuojeluruiskutuksesta, näyttää tulevan parhaat oraat.
Make oli oikeassa, ei mitään jälkeä kasvustossa siitä ajelusta.

Kylvön yhteydessä heinänsiemenlaatikosta ainoastaan italian raiheinä orastui, sekin vain rivien kohdalle. Hiekka- ja kevätkyntöisessä hietamaassa kasvusto on suurta ja melkein tähkälle tulevan  kevätvehnän tasalla jo.

Viskoviskot saapi melkeinpä heittää pois, ja valmistautua ensi kesänä Juko-kylvöön, harjoitellulla tavalla.

Kuvia kehittelen tuossa, vielä prolinet kevätvehnälle pitää käydä viemässä.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 06.07.15 - klo:07:27
Nyt on kylvösetti valmis, ei muuta kun huomenna kokeilemaan...

(http://i4.aijaa.com/t/00529/13890057.t.jpg) (http://aijaa.com/EQ7IRW) (http://i7.aijaa.com/t/00110/13890058.t.jpg) (http://aijaa.com/k9NdXm) (http://i10.aijaa.com/t/00213/13890059.t.jpg) (http://aijaa.com/iDYrTo)

Ajonopeutta voi vaihdella 0-100km/h... ;D

Paketti toimi kuten pitikin.

Levitysleveys n.5metriä ja kylvömäärä n.1kg/hehtaarille ajounopeuden ollessa 30km/h.

Pari pientä parannusta seuraavalle vuodelle pitää tehdä. Sulkuläppä ei pidä valkoapilansiementä vaan varistaa hiljalleen allensa. Pitää siis rakentaa tiiviimpi. Toinen juttu, lautaselle pitää tehdä suojapelti ettei osa siemenistä lennä kuskiinpäin, pieniä apilapillereitä löytyi päästä muniin saakka. ;D

Kaasarissa on syytä pitää ilmanputsari paikallaan...

(http://i10.aijaa.com/t/00382/13892056.t.jpg) (http://aijaa.com/nKUy7n)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 06.07.15 - klo:07:33
Jos levität muka 1 kg/ha ja väität, että näet siellä 5 m:ssä siemeniä, niin et kyllä ole edes katsonut sinne maahan.

6 kg/ha  syysvehnään ennen viime sateita, kolmen metrin leveydellä,
saisi enemmänkin olla.

(http://www.viistonninen.com/muut/Keraaja_050715A.jpg)

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 06.07.15 - klo:07:40
Jos levität muka 1 kg/ha ja väität, että näet siellä 5 m:ssä siemeniä, niin et kyllä ole edes katsonut sinne maahan.

6 kg/ha  syysvehnään ennen viime sateita, kolmen metrin leveydellä,
saisi enemmänkin olla.

(http://www.viistonninen.com/muut/Keraaja_050715A.jpg)

-SS-

Etkös sää kokeillu ennen ku aloit peltoon levittämään että kuinka pitkälle heittää??

Mää parkkeerasin ja annoin huiskia sen aikaa et näki minne siemenkasa alkoi kertymään, siis en kasvuston seassa vaan kesantomaalla.

Aika huonossa hapessa pitää olla verkkokalvot jos ei punaista ympättyä siementä erota harmaasta äestetystä maasta.

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 06.07.15 - klo:07:58
Jos levität muka 1 kg/ha ja väität, että näet siellä 5 m:ssä siemeniä, niin et kyllä ole edes katsonut sinne maahan.

6 kg/ha  syysvehnään ennen viime sateita, kolmen metrin leveydellä,
saisi enemmänkin olla.

(http://www.viistonninen.com/muut/Keraaja_050715A.jpg)

-SS-

Etkös sää kokeillu ennen ku aloit peltoon levittämään että kuinka pitkälle heittää??

Mää parkkeerasin ja annoin huiskia sen aikaa et näki minne siemenkasa alkoi kertymään, siis en kasvuston seassa vaan kesantomaalla.

Aika huonossa hapessa pitää olla verkkokalvot jos ei punaista ympättyä siementä erota harmaasta äestetystä maasta.

Levityskeila on keskipainotteinen, reunoille voi lentää 5 m päähän sivulle, mutta vain 1/10 siitä mitä keskelle. Lisäksi koska siinä sähköviskossa ei ole levityskeilan sivuttaissäätöä, tulee kylvöstä myös toispuoleinen.

Laitoin kiertokokeet 6x 10 m tummalle pressulle, levitettiin useampi kerta. Muutamaa hehtaaria jos alkaa, nin käsikoneella menee tarkemmin. Laahavannaskylvökone kasvuston seassa vedeltynä näyttää tällä hetkellä parhaimmalta ja tarkimmalta kerääjäkasvilaitteelta.

Viherkesannon kylvöä tekivät samaan aikaan ammttilais-vioskolla, kuin meikäläinen Jukolla kevätvehnämaahan. täytyy käydä vertaamassa, miten ne pintaan ripotellut siemenet itivät valkoisella savikoparalla.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 06.07.15 - klo:08:07
Menee taas hiusten halkomiseks...

Onko sillä merkitystä jos oikealla puolella on hiukan vähemmän siemeniä kuin vasemmalla puolella?Tai keskellä levitysaluetta enemän kun sivuilla? Tässähän haetaan kasvustoa joka peittää, eikö? Pääasia että koko lohkolla on kerääjää.

Eipä siitä paljon vaivanpalkkaa enää jää jos alkaa jälkeenpäin tuhtaamaan nostolaitekoneella kerääjää. Empä ihmettele jos sun laskuopilla menee koko satku siemeniin ja muuhun puuhasteluun... ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 06.07.15 - klo:09:10
Nii-in. Kun siitä satkusta ei ollut vaivaa, ei se ole enää ensvuonna satku.

Toivottavasti valtiontalouden tarkastusvirasto pistää heti alkuunsa kreikkalaistyyppiselle tukiehtopolitiikalle topin.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 06.07.15 - klo:09:24
Nii-in. Kun siitä satkusta ei ollut vaivaa, ei se ole enää ensvuonna satku.

Toivottavasti valtiontalouden tarkastusvirasto pistää heti alkuunsa kreikkalaistyyppiselle tukiehtopolitiikalle topin.

-SS-

Nii-in. Kun siitä satkusta on vaikka 30euroa jäljellä enää, on se paljon viisaampaa tehdä asiat helposti mutta tukiehdot täyttävästi, tai jotain...............
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: aretus84 - 06.07.15 - klo:11:09
Mitähän muuten käy jos kokeilis laittaa ensvuonna noita kerääjäkasveja Tumen peittauskaukalosta :O
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 06.07.15 - klo:12:56
Mitähän muuten käy jos kokeilis laittaa ensvuonna noita kerääjäkasveja Tumen peittauskaukalosta :O

Eipä sillä merkitystä kun muistaa että apilan maksimi syvyys 2 senttiä ja railla 2-3 senttiä. Rai tuli kyl 5- sentistä ylös mut hävikki oli 30-50%.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 06.07.15 - klo:17:34
Nii-in. Kun siitä satkusta ei ollut vaivaa, ei se ole enää ensvuonna satku.

Toivottavasti valtiontalouden tarkastusvirasto pistää heti alkuunsa kreikkalaistyyppiselle tukiehtopolitiikalle topin.

-SS-

Nii-in. Kun siitä satkusta on vaikka 30euroa jäljellä enää, on se paljon viisaampaa tehdä asiat helposti mutta tukiehdot täyttävästi, tai jotain...............

Niinpä tuota luulet. Evirasta tulee viesti meikäläiselle lähipäivinä.
Päästään satasella hukkakaurarekisteriin numeroita lisäämään.

Että näin. Kylvä SKN heinäsäkkejäsi vaan. Minä menen polttamaan niitä,
kunhan sade alkaa.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Petri - 06.07.15 - klo:18:44
Skänälle: laita takahollarille se huiska, niin ei tule munille vaikka vauhtia lisääkin. Itsellä oli viime vuonna edessä juurikin tuollaisin seurauksin, tänä vuonna takana eikä tarvinnu puistella siemeniä nivusista.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 06.07.15 - klo:19:18
Skänälle: laita takahollarille se huiska, niin ei tule munille vaikka vauhtia lisääkin. Itsellä oli viime vuonna edessä juurikin tuollaisin seurauksin, tänä vuonna takana eikä tarvinnu puistella siemeniä nivusista.

Ei millään viittis enää kikkailla...

Teen suojan sihen lautasen taakse. :)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Maa-Anssi - 07.07.15 - klo:08:13

Kaasarissa on syytä pitää ilmanputsari paikallaan...

(http://i10.aijaa.com/t/00382/13892056.t.jpg) (http://aijaa.com/nKUy7n)
[/quote]
Parempi pitää ettei tuu kaasariin vikkaa  ::)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 18.07.15 - klo:10:55
Ketä tunnistaa? Tää nyt tähkii ihan kiitettävästi... :-\

Kuvia kunhan ehdin..

(http://www.luopioistenkasvisto.fi/Kuvat/Lajikuvat/lolium_perenne3.jpg)

Ilmeisesti kyseessä ei ole "puhdas" vaan risteymä....
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 18.07.15 - klo:11:18
Express 1/2 annos tuhosi 80% kylvön yhteydessä laitetusta persianapilasta. Italianraiheinä sentään jäi. Todennäköisesti kosteissa olosuhteissa teho on liian hyvä.

Paitsi mataraan.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 18.07.15 - klo:11:32
Just kävin laskemassa omat kerääjäkasvit. 4 apilaa ja 1 rairuoho kämmenenalalla, eli se 2+2 kiloa Lehnerillä/ha näytti sitten toimivan.

Pitäis laittaa kuva asiasta, mut en nyt viitti.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: arzyboy - 18.07.15 - klo:13:44
Ketä tunnistaa? Tää nyt tähkii ihan kiitettävästi... :-\

Kuvia kunhan ehdin..

(http://www.luopioistenkasvisto.fi/Kuvat/Lajikuvat/lolium_perenne3.jpg)

Ilmeisesti kyseessä ei ole "puhdas" vaan risteymä....

Näyttää raiheinän röyhyltä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Paalari - 18.07.15 - klo:14:00
Ilmeisesti Westerwoodin raiheinää, tulee aika hätäseen tähkälle.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Tupajumi - 18.07.15 - klo:14:15
Ketä tunnistaa? Tää nyt tähkii ihan kiitettävästi... :-\

Kuvia kunhan ehdin..

(http://www.luopioistenkasvisto.fi/Kuvat/Lajikuvat/lolium_perenne3.jpg)

Ilmeisesti kyseessä ei ole "puhdas" vaan risteymä....

Näyttää raiheinän röyhyltä.

Ettex te pöntöt tunnista edes juolavehnän tähkää, se on just tuo.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 18.07.15 - klo:14:36
100% varmudella englannin raiheinä  8)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: arzyboy - 18.07.15 - klo:15:51
Ketä tunnistaa? Tää nyt tähkii ihan kiitettävästi... :-\

Kuvia kunhan ehdin..

(http://www.luopioistenkasvisto.fi/Kuvat/Lajikuvat/lolium_perenne3.jpg)

Ilmeisesti kyseessä ei ole "puhdas" vaan risteymä....

Näyttää raiheinän röyhyltä.

Ettex te pöntöt tunnista edes juolavehnän tähkää, se on just tuo.

Tuo oo juolasta nähnykkään :o
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Ärrpää - 18.07.15 - klo:16:00
Ketä tunnistaa? Tää nyt tähkii ihan kiitettävästi... :-\

Kuvia kunhan ehdin..

(http://www.luopioistenkasvisto.fi/Kuvat/Lajikuvat/lolium_perenne3.jpg)

Ilmeisesti kyseessä ei ole "puhdas" vaan risteymä....

Näyttää raiheinän röyhyltä.

Ettex te pöntöt tunnista edes juolavehnän tähkää, se on just tuo.

Tuo oo juolasta nähnykkään :o

 Mutta tuo kuvan vasemmasta nurkasta keskelle tuleva röyhy taitaa juolista olla?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Pasi - 18.07.15 - klo:16:37
Hmmm.... olisikohan  lolium perenne oikein Luopioisista asti...  ::)  Niitä lisäkuvia odotellessa  ;)

Mikä tämä kuvajuttu oikeasti on?

Vestankvarnin peltopäivillä oli myös noita kerääjäkasviruutuja. Joillakin raiheinäruuduilla kemikaalifirman esittelijä oli sitä mieltä, että kasvavat vielä läpi. Ryöhystä tai edes tupen paksuuntumisesta ei kyllä ollut vielä tietoakaan. 
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: mx - 18.07.15 - klo:17:10
12pv sitten kylvetty kerääjäkasvi. Iti vaikka cantor ruiskutettu 5pv ennen viskausta.
Siemenkustannus 4€/ha
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 23.07.15 - klo:20:50
Niin, se italianraiheinä...

Tulee läpi ja tähkii. Onneks jäi hyvin harvaksi kun meni liian syvää, tämä oli siis se lajittelun yhteydessä siemeneen sotkettu kokeilu.

Tässä kuvassa sitä ei huomaa:

(http://i3.aijaa.com/t/00360/13911023.t.jpg) (http://aijaa.com/pPrq58)

Mutta kun lähempää katsoo niin tällästä löytyy enemän ja vähemmän:

(http://i2.aijaa.com/t/00259/13911022.t.jpg) (http://aijaa.com/ApvIOq)

Ajattelin kun monet täällä kehui laittaneensa 10kg/hehtaarille, millastakohan se on... :o
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: lahtivaja - 23.07.15 - klo:21:01
tänään kans hukkiskierroksella ollessani totesin, että rairai tulee läpi niin että kohinä käy ,alle 3  kg /ha ....onneks ei "muita" paskaruohoja ole pahemmin näkyvissä, mitä nyt vähän mataraa.. ::)   Saa  186:nen jyrsiä uraa ihan tosissaan  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 23.07.15 - klo:21:03
tänään kans hukkiskierroksella ollessani totesin, että rairai tulee läpi niin että kohinä käy ,alle 3  kg /ha ....onneks ei "muita" paskaruohoja ole pahemmin näkyvissä, mitä nyt vähän mataraa.. ::)   Saa  186:nen jyrsiä uraa ihan tosissaan  ;D

Jep, 3kiloo sitä minäkin laitoin mut valon taisi löytää kilo tai alle.

Tuossa italossa on se hyvä että on yks vuotinen. Timppaakin vois laittaa mut menee auttamatta ruuttailuks joka syksy.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: JarJar - 23.07.15 - klo:21:21
Hyvin on viskalla kylvetyt rait itänyt. Valkoapilaa oli vähän seassa, mutta sitä ei tahdo löytää itäneenä. Rikka ruiskutus noin viikkoa ennen kylvöä Ariane S:llä. Syysvehnissä rai ehtinyt n.20cm pituseksi vaikka kasvustoon viskely tapahtui kylvökiireiden takia vasta kesäkuun alkupuolella.
(http://i7.aijaa.com/t/00712/13911040.t.jpg) (http://aijaa.com/KDR4sT)
Kuvassa itsetehty kimppa puomi hässäkkä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 23.07.15 - klo:21:23
Hyvin on viskalla kylvetyt rait itänyt. Valkoapilaa oli vähän seassa, mutta sitä ei tahdo löytää itäneenä. Rikka ruiskutus noin viikkoa ennen kylvöä Ariane S:llä. Syysvehnissä rai ehtinyt n.20cm pituseksi vaikka kasvustoon viskely tapahtui kylvökiireiden takia vasta kesäkuun alkupuolella.
(http://i7.aijaa.com/t/00712/13911040.t.jpg) (http://aijaa.com/KDR4sT)
Kuvassa itsetehty kimppa puomi hässäkkä.

Taitaa olla viisaampaa hoitaa kerääjän kylvö mahdollisimman myöhään.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 23.07.15 - klo:23:29
tänään kans hukkiskierroksella ollessani totesin, että rairai tulee läpi niin että kohinä käy ,alle 3  kg /ha ....onneks ei "muita" paskaruohoja ole pahemmin näkyvissä, mitä nyt vähän mataraa.. ::)   Saa  186:nen jyrsiä uraa ihan tosissaan  ;D

Jep, 3kiloo sitä minäkin laitoin mut valon taisi löytää kilo tai alle.

Tuossa italossa on se hyvä että on yks vuotinen. Timppaakin vois laittaa mut menee auttamatta ruuttailuks joka syksy.

Italian raiheinä on lähtökohdiltaan monivuotinen kasvi. Sattuu vaan kestämään normaalia suomalaista talvea vähän huonosti. Viimeisten parin talven aikana on kyllä talvehtinut paikoin hyvinkin. Timotei kylläkin vielä paremmin... On rai helpompi hävittää, mutta ei kannata olettaa sen kuolevan aina talvella.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 23.07.15 - klo:23:52
tänään kans hukkiskierroksella ollessani totesin, että rairai tulee läpi niin että kohinä käy ,alle 3  kg /ha ....onneks ei "muita" paskaruohoja ole pahemmin näkyvissä, mitä nyt vähän mataraa.. ::)   Saa  186:nen jyrsiä uraa ihan tosissaan  ;D

Jep, 3kiloo sitä minäkin laitoin mut valon taisi löytää kilo tai alle.

Tuossa italossa on se hyvä että on yks vuotinen. Timppaakin vois laittaa mut menee auttamatta ruuttailuks joka syksy.

Italian raiheinä on lähtökohdiltaan monivuotinen kasvi. Sattuu vaan kestämään normaalia suomalaista talvea vähän huonosti. Viimeisten parin talven aikana on kyllä talvehtinut paikoin hyvinkin. Timotei kylläkin vielä paremmin... On rai helpompi hävittää, mutta ei kannata olettaa sen kuolevan aina talvella.

Pehmeillä multamailla italorain siemen ainakin itää seuraavana tai sitä seuraavana vuonna, jos kyntää.

Tämä kesä nyt on surkea ehdokas kertomaan yhtään mitään kerääjäkasvin todellisesta
itämisestä pintaankylvettynä; sadepäiviä toukokuussa 13, kesäkuussa 14, heinäkuussa jo 11 kasassa.
Kumpikin kuukausi tulee olemaan satamillinen plus.

Vuonna 2013 lähes sateetonta toukokuuta seurasi kesäkuu, kaksi sadepäivää, kokonais mm:t 3,4 ! Heinäkuussa 5 sadepäivää, noin 30 mm.

Apilat eivät ainakaan tänä kesänä ylirehevän syysvehnän alla alkaneet toipua. Nurmiseokset antoivat ainakin rihmamaista heinänorasta. Toivottavasti näkyy vielä puinnissakin jotain. Italianraiheinän niitin toissapäivänä viherlannoitusnurmesta, kasvu oli ollut käytännössä nolla parin kuukauden ajan, mutta tuon ainokaisen hellepäivän jälkeen viikossa tuli polveen asti korkeaksi. Samaa oiretta on pystyssä kevätvehnässä, kyllä kasvua nyt riittää loppusyksyyn asti.

Puimaan pitäisi nyt saada sovelletuksi se vihantaviljan leikkuupöytä...uusien hinnat on yli 30 k€.

Kallista kerääjäkasvia tiedossa.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 24.07.15 - klo:00:21
Niin, nyt näyttää ainakin siltä, että italoheinä eikä apila ei pidä Attribut Superista. Kylvö muutaman päivän päästä on liian pian, ei orastu.

Joutuu näköjään vielä elokuun puolivälissä pyörittämään heinäseosta tuohon Zebraan. Kolmas kylvökierros jeps.

Sen verran voi todeta, että kylvön yhteydessä laitetut timoteit, puntarpäät, nadat, ovat niin hitaita, että eivät kasva päälee. Orasta pitää katsella silmälasit päässä. Kestävät Ariane Primus Starane -tyylin mataratehokkaita aineita. Jos yrittää apilaa mukaan, ei kannata haaveilla minkäänlaisesta rikkakasvitehosta pelkällä Expressillä, vaikka olisi liraus MCPA:ta joukossa. Pillikkeet , matarat, jopa saviruohot nousevat hienosti viljan yli. Ruiskutinkin toisen kerran kun huomasin, että karkaa. Menivät apilatkin tehokkaasti. Hävisivät vain.

Sitten rikkaruiskutuksen jälkeen, maavaikutusta näyttäisi olevan Sekatorilla, Broadwaylla, Allylla Ally Classilla ym ym.
Eli kylvö ainakin kahden viikon päähän sitten. Mutta apila ei tule tällaisena kosteanakaan vuotena enää kunnolla.

Puhdasapilasuojaviljat , niille löytyy pohjavesialueen ulkopuolelle erikoisaineita. Esim. puna-apilalla Basagran MCPA:t ym. Niillä pystynee puna-apilakeskeisesti toimimaan. Valkoapilalla ei ole sallittu tuo Basagran.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 24.07.15 - klo:00:23
Ou nou  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 24.07.15 - klo:07:27
Saahan sillä satkulla basagranin... ;D

Mää en nää mitään ongelmaa ton kerääjän kans. Italialainen vaan pitää vaihtaa hiukan hitaampaan, joukahaisheinä vois olla kova sana.

Pitää käydä tsekkaamassa miten valkkarin suitsalevitys on onnistu...

Ensi vuonna taidan pistää enemän lajittelun kanssa säkkiin, helpoin tapa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: junttieinari - 24.07.15 - klo:08:20
Niin, se italianraiheinä...

Tulee läpi ja tähkii. Onneks jäi hyvin harvaksi kun meni liian syvää, tämä oli siis se lajittelun yhteydessä siemeneen sotkettu kokeilu.

...

Ajattelin kun monet täällä kehui laittaneensa 10kg/hehtaarille, millastakohan se on... :o

Harmi kun tästä(kään) ei varoitettu keväällä ennen kylvöjä. ::)

Ironista kyllä, mun laitumelle kylvämä rai ei ole itänyt juuri nimeksikään. Vaikka oli kahta eri siemenerää. ???
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 24.07.15 - klo:08:53
Niin, se italianraiheinä...

Tulee läpi ja tähkii. Onneks jäi hyvin harvaksi kun meni liian syvää, tämä oli siis se lajittelun yhteydessä siemeneen sotkettu kokeilu.

...

Ajattelin kun monet täällä kehui laittaneensa 10kg/hehtaarille, millastakohan se on... :o

Harmi kun tästä(kään) ei varoitettu keväällä ennen kylvöjä. ::)

Ironista kyllä, mun laitumelle kylvämä rai ei ole itänyt juuri nimeksikään. Vaikka oli kahta eri siemenerää. ???

Juu, viissiin ketjut ekat 10 sivua oli jankutusta tästä  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 24.07.15 - klo:08:56
Niin, se italianraiheinä...

Tulee läpi ja tähkii. Onneks jäi hyvin harvaksi kun meni liian syvää, tämä oli siis se lajittelun yhteydessä siemeneen sotkettu kokeilu.

...

Ajattelin kun monet täällä kehui laittaneensa 10kg/hehtaarille, millastakohan se on... :o

Harmi kun tästä(kään) ei varoitettu keväällä ennen kylvöjä. ::)

Ironista kyllä, mun laitumelle kylvämä rai ei ole itänyt juuri nimeksikään. Vaikka oli kahta eri siemenerää. ???

Juu, viissiin ketjut ekat 10 sivua oli jankutusta tästä  ;D

 ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: junttieinari - 24.07.15 - klo:09:07
Niin, se italianraiheinä...

Tulee läpi ja tähkii. Onneks jäi hyvin harvaksi kun meni liian syvää, tämä oli siis se lajittelun yhteydessä siemeneen sotkettu kokeilu.

...

Ajattelin kun monet täällä kehui laittaneensa 10kg/hehtaarille, millastakohan se on... :o

Harmi kun tästä(kään) ei varoitettu keväällä ennen kylvöjä. ::)

Ironista kyllä, mun laitumelle kylvämä rai ei ole itänyt juuri nimeksikään. Vaikka oli kahta eri siemenerää. ???

Juu, viissiin ketjut ekat 10 sivua oli jankutusta tästä  ;D

 ;D


Tällaisena kesänä on luksusta, ettei ole edes tavallista heinänsiementä ohrien alla, etenkin kun puimurikuski ajaa tuntitaksalla.  :)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 24.07.15 - klo:09:21
Se on tuo heinänviljelyn periaate monelta etelänmieheltä unohtunut  ;D

Monena märkänä vuotena timoteikin kasvaa suojaviljan yli, saati sitten 20kg raiheinää  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ijasja2 - 24.07.15 - klo:10:37
tänään kans hukkiskierroksella ollessani totesin, että rairai tulee läpi niin että kohinä käy ,alle 3  kg /ha ....onneks ei "muita" paskaruohoja ole pahemmin näkyvissä, mitä nyt vähän mataraa.. ::)   Saa  186:nen jyrsiä uraa ihan tosissaan  ;D

Jep, 3kiloo sitä minäkin laitoin mut valon taisi löytää kilo tai alle.

Tuossa italossa on se hyvä että on yks vuotinen. Timppaakin vois laittaa mut menee auttamatta ruuttailuks joka syksy.

Kynnät syksyisin, tulee luontainen, harva timppa jokavuosi?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ijasja2 - 24.07.15 - klo:10:44
Niin, se italianraiheinä...

Tulee läpi ja tähkii. Onneks jäi hyvin harvaksi kun meni liian syvää, tämä oli siis se lajittelun yhteydessä siemeneen sotkettu kokeilu.

...

Ajattelin kun monet täällä kehui laittaneensa 10kg/hehtaarille, millastakohan se on... :o

Harmi kun tästä(kään) ei varoitettu keväällä ennen kylvöjä. ::)

Ironista kyllä, mun laitumelle kylvämä rai ei ole itänyt juuri nimeksikään. Vaikka oli kahta eri siemenerää. ???

Juu, viissiin ketjut ekat 10 sivua oli jankutusta tästä  ;D

 ;D

:D

Edelleen, se 2kg/ha sama mitä, on ihan sopiva määrä kerääjäksi kunhan sen kylvää tasaisesti. Syksyllä vihertää komeasti. Tällaisena vuonna ihan pikkujutu, että puinnit venyy lokakuun nurkille, jopa lokakuulle. Ei siinä paljoa kerääjät happea vedä, ennenkuin päälle tulee Glyfoa tai kyntöaurat :)
Kerääjäkasvi nimitys hiukan kyseenalainen, kun sen saa kyntää jo syksyllä...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 24.07.15 - klo:11:01
tänään kans hukkiskierroksella ollessani totesin, että rairai tulee läpi niin että kohinä käy ,alle 3  kg /ha ....onneks ei "muita" paskaruohoja ole pahemmin näkyvissä, mitä nyt vähän mataraa.. ::)   Saa  186:nen jyrsiä uraa ihan tosissaan  ;D

Jep, 3kiloo sitä minäkin laitoin mut valon taisi löytää kilo tai alle.

Tuossa italossa on se hyvä että on yks vuotinen. Timppaakin vois laittaa mut menee auttamatta ruuttailuks joka syksy.

Kynnät syksyisin, tulee luontainen, harva timppa jokavuosi?

Kakkamaat ja nurmirikot saa överummia. Loput kultivaattorilla...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 24.07.15 - klo:16:04
Se on tuo heinänviljelyn periaate monelta etelänmieheltä unohtunut  ;D

Monena märkänä vuotena timoteikin kasvaa suojaviljan yli, saati sitten 20kg raiheinää  ;D

En tuota ex-karjatilallisena kyllä tunnusta. 1987 viimeksi oli nautoja.
Kerkesin sentään vajaana 15 vuotena heiniä uudistaa ja laitumia aidata.

Niin aina, märkänä vuotena. Märkiä vaan on melko vähän ollut.
Ei koske Sisä-Suomea eikä Pohjanmaata.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 24.07.15 - klo:17:22
Se on tuo heinänviljelyn periaate monelta etelänmieheltä unohtunut  ;D

Monena märkänä vuotena timoteikin kasvaa suojaviljan yli, saati sitten 20kg raiheinää  ;D

En tuota ex-karjatilallisena kyllä tunnusta. 1987 viimeksi oli nautoja.
Kerkesin sentään vajaana 15 vuotena heiniä uudistaa ja laitumia aidata.

Niin aina, märkänä vuotena. Märkiä vaan on melko vähän ollut.
Ei koske Sisä-Suomea eikä Pohjanmaata.

-SS-
Oot sit kuitenkin unohtanut  :-X
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 24.07.15 - klo:17:29
Se on tuo heinänviljelyn periaate monelta etelänmieheltä unohtunut  ;D

Monena märkänä vuotena timoteikin kasvaa suojaviljan yli, saati sitten 20kg raiheinää  ;D

En tuota ex-karjatilallisena kyllä tunnusta. 1987 viimeksi oli nautoja.
Kerkesin sentään vajaana 15 vuotena heiniä uudistaa ja laitumia aidata.

Niin aina, märkänä vuotena. Märkiä vaan on melko vähän ollut.
Ei koske Sisä-Suomea eikä Pohjanmaata.

-SS-
Oot sit kuitenkin unohtanut  :-X

Mitä vielä, olihan peltoja palkkiokesannollakin 90-luvun alussa, kun sattui tapaturma sopivasti. Silppurilla vinguttelin ykkösvaihteella kesantomassoja muutamatkin syyskesät.

Oi, niitä aikoja. Tulee taas nuoruus mieleen. Varstan remmien katku. Kuuman kulmavaihteen käry. Foortin huohottimen höyry.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 24.07.15 - klo:17:48
+ sen kun parrunpätkästä valmistetulla lekalla hakattiin niittosilppurintorvea tukkeumasta puhtaaksi kämmenselät happorakkuloilla  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ht - 24.07.15 - klo:19:27
(http://82.197.24.107/Kuvahaut/Kuvat/SuuretKuvat/S00570/S_00570_007655.jpg)

...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: metvil - 26.07.15 - klo:23:14
kyllä tänäkesänä on kerääjät varmasti kasvaneet ;D
Empä lähtenyt följyyn tommottiseen hommeliin!
Puinneliha nährään,jos semmottista tarvitoo tälle suvelle toimittaa...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Jeimssi - 29.07.15 - klo:15:11
Jos tässä nyt joskus pääsee puimaan niin olikos siinä joku säädös mihin asti pellon pitää olla muokkaamattomana? Vai saako heti puinnin päälle kyntää ja laittaa syysviljoja?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 29.07.15 - klo:15:46
Jos tässä nyt joskus pääsee puimaan niin olikos siinä joku säädös mihin asti pellon pitää olla muokkaamattomana? Vai saako heti puinnin päälle kyntää ja laittaa syysviljoja?

Kerääjä 1.10. EFA 15.8. Viherlannotuksella ei päivämäärää. LHP riista seuraavaan kevääseen. LHP nurmi vähintään 2 vuotta. Suojavyöhyke 5-vuotta.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 29.07.15 - klo:18:55
EFA kesanto 15.08 mutta EFA typenkerääjä 15.07.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 29.07.15 - klo:19:57
EFA kesanto 15.08 mutta EFA typenkerääjä 15.07.

-SS-

Puhdas apila ja herne? Kö?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 31.07.15 - klo:23:53
EFA kesanto 15.08 mutta EFA typenkerääjä 15.07.

-SS-

Puhdas apila ja herne? Kö?

Puhdas typenkerääjä. Itsellä on ruisvirna + persianapila. Sitähän tuossa koko kevään arvuuttelin Petriltä, et miten toimii puhdaskasvustona, no, pari viikkoa nyt on kasvanut jo melkoisen kovasti, eivätkä tukikasviksi lisätyt 70 hukkakauran versoa kuulemma vielä aiheuta sanktiota. Mutta harmittaa, kun juuri kasvamaan lähtenyt tarviis niikö kesken päättää, rukiille.

Viherlannoitustoimenpiteeseen laitoin puna-apila+valkoapila + italianraiheinä.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Petri - 01.08.15 - klo:23:07
Itsellä on ruisvirna + persianapila. Sitähän tuossa koko kevään arvuuttelin Petriltä, et miten toimii puhdaskasvustona, no, pari viikkoa nyt on kasvanut jo melkoisen kovasti, eivätkä tukikasviksi lisätyt 70 hukkakauran versoa kuulemma vielä aiheuta sanktiota. Mutta harmittaa, kun juuri kasvamaan lähtenyt tarviis niikö kesken päättää, rukiille.

Viherlannoitustoimenpiteeseen laitoin puna-apila+valkoapila + italianraiheinä.

-SS-
Tässä tulee se glyfonkäytön ero, mihin skn viittasi. Itse antaisin kasvaa viimeiseen asti, kyntö ja seuraavana päivänä kylvö. Silloin vihermassan hajoamistuotteet eivät haittaa rukiin itävyyttä (kun ruis itää ennen noita etyleenejä ja muita massan hajotessa vapautuvia kaasuja), maa pysyy kuivana ja kantavana paremmin kuin kolmeviikkoisen rusketuksen jälkeen, lisäksi kun vielä niitit sen kasvuston, niin kasvu eli typensidonta vain kiihtyy aina sinne rukiin kylvöön asti. Lisäksi juolavehnä on ilman liukoista typpeä noiden kanssa kilpaillessaan aika heikoilla, ruis vielä allelopatialla torjuu sekin juolaa. Anna kasvaa vaan!

Petri
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 01.08.15 - klo:23:20
Itsellä on ruisvirna + persianapila. Sitähän tuossa koko kevään arvuuttelin Petriltä, et miten toimii puhdaskasvustona, no, pari viikkoa nyt on kasvanut jo melkoisen kovasti, eivätkä tukikasviksi lisätyt 70 hukkakauran versoa kuulemma vielä aiheuta sanktiota. Mutta harmittaa, kun juuri kasvamaan lähtenyt tarviis niikö kesken päättää, rukiille.

Viherlannoitustoimenpiteeseen laitoin puna-apila+valkoapila + italianraiheinä.

-SS-
Tässä tulee se glyfonkäytön ero, mihin skn viittasi. Itse antaisin kasvaa viimeiseen asti, kyntö ja seuraavana päivänä kylvö. Silloin vihermassan hajoamistuotteet eivät haittaa rukiin itävyyttä (kun ruis itää ennen noita etyleenejä ja muita massan hajotessa vapautuvia kaasuja), maa pysyy kuivana ja kantavana paremmin kuin kolmeviikkoisen rusketuksen jälkeen, lisäksi kun vielä niitit sen kasvuston, niin kasvu eli typensidonta vain kiihtyy aina sinne rukiin kylvöön asti. Lisäksi juolavehnä on ilman liukoista typpeä noiden kanssa kilpaillessaan aika heikoilla, ruis vielä allelopatialla torjuu sekin juolaa. Anna kasvaa vaan!

Petri

Joo suunnittelin nyt sitten niittää vielä kerran, 15 cm sänkeen niin kuin viikko sitten, kukkavarsi poikki. Odottelen elokuun lopulle ja kynnän matalaan ja sitten heti populaatioruis perään. Otin tuosta Teho-projektin opuksista tuon matalaan kyntämisen ja hetikylvön, jotta myrkylliset hajoamistuotteet eivät haittaisi orastumista. Ei juolavehnä todellakaan pitkäkasvuisella rukiilla mikään kovin iso ongelma ole, varsinkin jos laittaa hiukan siementä ylimääräistä, hoitelee sitten talvituhoruiskutuksen, jos rehevöityy liikaa.

Mutta-mutta, miten puna-apila, tai peräti ruisvirna, eihän ole riskinä, että ne karkaavat syksyllä päälle, kyntöturppaiden välistä, ei ole kuin olkikuorimet, ne kaarevat pellit välteissä.

No, keväällä tehokkaat aineet löytynee, joilla saa nutistettua alikasvokseksi. Ei ole pohjavesialuetta, niin Broadway-system™ on käytettävissä. En kai minä nyt sentään 100% luomuilemaan ala. Mutta tuon EFAn kanssa voipi leikkiä vähän.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Jutun Vintti - 01.08.15 - klo:23:36
Saunakukka näyttäis olevan Suomen suosituin kerääjäkasvi tänä vuonna.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 02.08.15 - klo:07:42
Jos levität muka 1 kg/ha ja väität, että näet siellä 5 m:ssä siemeniä, niin et kyllä ole edes katsonut sinne maahan.

6 kg/ha  syysvehnään ennen viime sateita, kolmen metrin leveydellä,
saisi enemmänkin olla.

(http://www.viistonninen.com/muut/Keraaja_050715A.jpg)

-SS-


Tää nyt ei sinällään kerääjäkasviin liity, sähköviskaan kuitenkin...

Riistapelto, ohra/kaura/syysvehnä, kylvetty viskalla:

(http://i3.aijaa.com/t/00255/13885112.t.jpg) (http://aijaa.com/xLXR37)

Tuli tämän näköistä:

(http://i10.aijaa.com/t/00315/13921076.t.jpg) (http://aijaa.com/WEhXDH)

Rehurapsi, hunajakukka, timotei, rehukaali ja valkoapila, kylvetty Savenmaan sähköviskalla.

(http://i4.aijaa.com/t/00529/13890057.t.jpg) (http://aijaa.com/EQ7IRW)

Tällästä tuli:
(http://i7.aijaa.com/t/00015/13921077.t.jpg) (http://aijaa.com/Qb7A2E) (http://i5.aijaa.com/t/00354/13921078.t.jpg) (http://aijaa.com/iJwCfv)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: kihveli - 02.08.15 - klo:08:22
Kerääjäkasvin kanssa vähän epätietoisuutta. Koska laitumet ei kasva, niin kiinnostaisi noita raiheinikoita laiduntaa.
Saako kerääjäkasvustoon koskea ennen 15.9. eli saako laiduntaa, silloinhan ei tuhota kasvustoa. 15.9 alkaenhan saa tuhota kasvuston myrkyllä ja kyntää 1.10 alkaen. Näinkö se meni?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Petri - 02.08.15 - klo:08:59

Mutta-mutta, miten puna-apila, tai peräti ruisvirna, eihän ole riskinä, että ne karkaavat syksyllä päälle, kyntöturppaiden välistä, ei ole kuin olkikuorimet, ne kaarevat pellit välteissä.

No, keväällä tehokkaat aineet löytynee, joilla saa nutistettua alikasvokseksi.
Jos kyntö onnistuu tavalla, jota itse pidän "normaalina", niin ei ole ongelma. Keväällä kylvetty ruisvirna tuskin talvehtii eikä puna-apilakaan pidä, kun sitä käännellään.

Petri
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Joozeppi - 02.08.15 - klo:11:17
meillä oli firman pelloilla (9 ha) tarkastus viime viikolla. olin ite tukholmassa mut kovin olivat kerääjäkasveja hakeneet eivätkä löytäneet. heitetty oli amareton (5 ha) sekaan syysrapsin ja italianrain seosta noin neljä kiloa. sanoivat että pari viikkoa aikaa kylvää. kai noita perua sitten tarvii varmaan tulevat katsomaan uudestaan syyskuussa. tarvii kysellä paremmin kerääjäkasvien tarkasteluista ku tulevat kattomaan paperit ja elukat ens viikolla.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 02.08.15 - klo:11:53
Voisiko vielä vaihtaa vehnän ja kauran kerääjäkasveiksi. Sinne ne vissiin kynnetään kuitenkin  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Agronautti - 02.08.15 - klo:13:05
Itsellä on ruisvirna + persianapila. Sitähän tuossa koko kevään arvuuttelin Petriltä, et miten toimii puhdaskasvustona, no, pari viikkoa nyt on kasvanut jo melkoisen kovasti, eivätkä tukikasviksi lisätyt 70 hukkakauran versoa kuulemma vielä aiheuta sanktiota. Mutta harmittaa, kun juuri kasvamaan lähtenyt tarviis niikö kesken päättää, rukiille.

Viherlannoitustoimenpiteeseen laitoin puna-apila+valkoapila + italianraiheinä.

-SS-
Tässä tulee se glyfonkäytön ero, mihin skn viittasi. Itse antaisin kasvaa viimeiseen asti, kyntö ja seuraavana päivänä kylvö. Silloin vihermassan hajoamistuotteet eivät haittaa rukiin itävyyttä (kun ruis itää ennen noita etyleenejä ja muita massan hajotessa vapautuvia kaasuja), maa pysyy kuivana ja kantavana paremmin kuin kolmeviikkoisen rusketuksen jälkeen, lisäksi kun vielä niitit sen kasvuston, niin kasvu eli typensidonta vain kiihtyy aina sinne rukiin kylvöön asti. Lisäksi juolavehnä on ilman liukoista typpeä noiden kanssa kilpaillessaan aika heikoilla, ruis vielä allelopatialla torjuu sekin juolaa. Anna kasvaa vaan!

Petri

Siis että parempi VLN:n murskaus juuri ennen syykylvösten kyntöä ja kylvöä, eikä viikkoja aikaisemmin.. ???
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Joozeppi - 02.08.15 - klo:13:35
pirusti on tehty maakunnassa kerääjätarkistuksia ja perumaan on jouduttu paljon.

tuolla on valvonnan ohjeet: http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelija/Documents/peltovalvontaohje.pdf
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 02.08.15 - klo:15:56
meillä oli firman pelloilla (9 ha) tarkastus viime viikolla. olin ite tukholmassa mut kovin olivat kerääjäkasveja hakeneet eivätkä löytäneet. heitetty oli amareton (5 ha) sekaan syysrapsin ja italianrain seosta noin neljä kiloa. sanoivat että pari viikkoa aikaa kylvää. kai noita perua sitten tarvii varmaan tulevat katsomaan uudestaan syyskuussa. tarvii kysellä paremmin kerääjäkasvien tarkasteluista ku tulevat kattomaan paperit ja elukat ens viikolla.

Ihan turha luulla, että mitään itää tässä vaiheessa, pieni sirkkalehti voi sinne pimeyteen tulla, mutta parin viikon päästä ei näy enää. Kunnolla kasvatettu ylilannoitettu Amaretto, samoin kuin vahvasti kasvava syysvehnä, ei päästä mitään kasvullisuutta enää orastumaan allensa. Ei orastunut tuossa Ceylonissa heinänsiemen, ei orastunut puna- eikä valkoapila. Oli sentään seosta, joka toimi paljaalle kylvetyssä ihan OK. Timotei, italoheinä, nata ja puntarpää, apilat. Kolmen metrin välillä ripoteltiin, olisi vaikka käsin saanut tasaisen siemenen leviämisen.

Ainoa missä on valvonnankestävää kasvustoa löydettävissä, on kylvön yhteydessä harvaan nollalannoitusruutuun kylvetty, heinälaatikosta, sekä harvaan kevätvehnään kylvökoneen laahavantailla kylvetty, rikkaruiskutusten jälkeen. Viikkoa myöhemmin pintaankylvetty ei ole lähtenyt orastumaan, mikä sitten on syy, ehkäpä juuri multaamattomuus ja ihan pinnalla olevat rikka-aineiden jäämät.

Ja minä sentään käytin VÄHINTÄÄN 10 kg/ha tasoa. 40 % jää peruttavaksi, tai sitten kylvän kolmannen kerran silloin kun maa paljastuu eli lehdet kuihtuvat ja vilja alkaa tuleentua. Valvonnasta huolimatta peliaikaa pitäisi olla 15.08. asti, eikös.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Joozeppi - 02.08.15 - klo:16:18
kyllä. mutta ymmärsin, että voivat todeta sen heti sen 15.8. jälkeen pellolta että mitään ei ole ja sanktioille.

kerääjäkasvi kannattaa kylvää ehkä näihin aikoihin ja jos tarkastus tulee niin sitten perutaan tuki (jos ei löydy riittävän kattavaa kasvia).

jos on kylvetty aikaisin kylvön yhteydessä eikä ole peruttu ennen viljelijälle valvonnasta ilmoittamista niin ei voi enää perua vaan sitä on löydyttävä. viljelijän tulee seurata kerääjäkasvuston selviytymistä ja tehtävä sen mukaan perumiset tai uusi kylvö. lukekaa tuolta valvontaohjeesta.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Petri - 02.08.15 - klo:17:39

Siis että parempi VLN:n murskaus juuri ennen syykylvösten kyntöä ja kylvöä, eikä viikkoja aikaisemmin.. ???
Kyllä hoitoniittäsin kasvukauden aikana, juuri kuten SS on tehnytkin. Vaan se maahanmuokkaus vasta juuri ennen kylvöä. Jos on aikaa optimointiin, niin itse ehkä tekisin viimeisen niiton/murskauksen silleen, että on "kohtuullisesti" eli kyntöä haittaamattomasti sitä jälkikasvua. Se maassa kiinni oleva kunnon kasvusto sitoo vielä sen niitetyn massan paikoilleen, ei tule riskiä kyntöauran muuttumisesta haravakoneeksi.

petri
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: 4viljanpuuro - 02.08.15 - klo:17:57
Notta jos innostuisin nyt kylvämään kerääjäkasvit 10-14.8 puitavalle ruismaalle tuona viimeisenä päivänä 15.8 niin lisäänkö ne lomakkeelle 102B ja vien sen kunnanvirastoon. Vai pitäkö kerääjäkasvit ilmoittaa päätukihaun yhteydessä? 

Itsellä on sen verran huono kaukonäkö että syksyn puintipäivät olivat vielä epäselviä toukokuussa  ::)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: lancelot - 02.08.15 - klo:18:30
Notta jos innostuisin nyt kylvämään kerääjäkasvit 10-14.8 puitavalle ruismaalle tuona viimeisenä päivänä 15.8 niin lisäänkö ne lomakkeelle 102B ja vien sen kunnanvirastoon. Vai pitäkö kerääjäkasvit ilmoittaa päätukihaun yhteydessä? 

Itsellä on sen verran huono kaukonäkö että syksyn puintipäivät olivat vielä epäselviä toukokuussa  ::)

Pitäisi olla ruksi ruudussa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: 4viljanpuuro - 02.08.15 - klo:22:10
Njuu, näinhän se taisi mennä. Sen verran tukihausta jo aikaa että yksityiskohdat unohtuvat, muistin että se olisi ollut kasvipeitteisyyden kanssa samaan aikaan ilmoitettavissa.

Katson vierestä tämän ensimmäisen vuoden ja jos joku löytää toimivan yhdistelmän niin lähden kokeilemaan sillä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 02.08.15 - klo:22:20
Njuu, näinhän se taisi mennä. Sen verran tukihausta jo aikaa että yksityiskohdat unohtuvat, muistin että se olisi ollut kasvipeitteisyyden kanssa samaan aikaan ilmoitettavissa.

Katson vierestä tämän ensimmäisen vuoden ja jos joku löytää toimivan yhdistelmän niin lähden kokeilemaan sillä.

Kyllä se toimiva jo löytynyt on.

20% vähennetty siemenmäärä, 50% vähennetty lannoitusmäärä, timotei 20 kg/ha kylvö laahavannas- tai vahvasti muokkaavalla rikkaäkeellä penssstumisvaiheessa, parikin viikkoa ruiskutusten jälkeen.

Luomutyylillä, nääs; luomusatotaso, hiukan puhtaampi vilja mutta ei luomutukea.

Eli melko per.seestä.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Jutun Vintti - 02.08.15 - klo:22:31
Hauskaa lukea, miten monet miettii edelleen, tässä vaiheessa kasvukautta,  pää höyryten, miten sitä kerääjäkasvia kylväisi, mottona voisi olla; kerääjäkasvia maahan, maksoi mitä maksoi....ja laskukone pölyttyy piirongin laatikossa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Make - 02.08.15 - klo:22:48
Hauskaa lukea, miten monet miettii edelleen, tässä vaiheessa kasvukautta,  pää höyryten, miten sitä kerääjäkasvia kylväisi, mottona voisi olla; kerääjäkasvia maahan, maksoi mitä maksoi....ja laskukone pölyttyy piirongin laatikossa.
Nää kerääjäkasvin kylvöjutut on sarkasmia. Näköjään tuoreemmat palstalaiset ottaa meidät ihan tosissaan.  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 02.08.15 - klo:22:58
Hauskaa lukea, miten monet miettii edelleen, tässä vaiheessa kasvukautta,  pää höyryten, miten sitä kerääjäkasvia kylväisi, mottona voisi olla; kerääjäkasvia maahan, maksoi mitä maksoi....ja laskukone pölyttyy piirongin laatikossa.
Nää kerääjäkasvin kylvöjutut on sarkasmia. Näköjään tuoreemmat palstalaiset ottaa meidät ihan tosissaan.  ;D

Anteeksi niikö mitä ? Kyllä sen verran monta erilaista vapausastetta olen tuossa kerääjäkasvitoimenpiteessä jo kokeillut, että voin sanoa melko varmasti, että vain reilu annos suojaviljaheinänsiementä mullaten harvaan kasvustoon, riittävän myöhään, on käyttökelpoinen toimintamalli. Kylvön yhteydessä tulee heinä liika pitkäksi tällaisena vuotena, lisäksi apila kukkii vehnän tähkän tasalla. Sitten jos on kunnon kasvusto, ruis tai syysvehnä, tai kovasti lannoitettu 700 kpl/m2 kevätviljakasvusto ( 170 kg/ha N) , ei idä ei mitään, jos sinne sekaan levittää, voihan sen luontaisen aluskasvuston jättää torjumatta, mutta ei se täysvalkoinen kukkapeltokaan ole mikään helppo puitava.

Tämä vuosi nyt muutenkin AINOA vuosi varmaan vuosikymmeneen, että edes sataa ennen heinäkuuta.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: lahtivaja - 03.08.15 - klo:19:23
https://dl.dropboxusercontent.com/u/4324232/kauraa.JPG

Komiasti pukkaa italian rai piippaa kaurasta läpi :D No tuo ei puintia haittaa jos kaura vaan pysyy loppuun asti pystyssä, mutta jos menee lakoon, niin sitten voi olla mielenkiintoista  :-\
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Oksa - 03.08.15 - klo:20:10
onnaako tuon kerääjän kylvö myös myhään kun pui ensin ohrat pois?                            mutta mistä löytyy ohjetta saneerauskasvin jatkoon?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Lemmy - 03.08.15 - klo:22:18
https://dl.dropboxusercontent.com/u/4324232/kauraa.JPG

Komiasti pukkaa italian rai piippaa kaurasta läpi :D No tuo ei puintia haittaa jos kaura vaan pysyy loppuun asti pystyssä, mutta jos menee lakoon, niin sitten voi olla mielenkiintoista  :-\
Mitä lisäarvoa tuosta raiheinästä sitten tulee juolavehnään verraten niinku ympäristön eduksi?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 03.08.15 - klo:22:21
https://dl.dropboxusercontent.com/u/4324232/kauraa.JPG

Komiasti pukkaa italian rai piippaa kaurasta läpi :D No tuo ei puintia haittaa jos kaura vaan pysyy loppuun asti pystyssä, mutta jos menee lakoon, niin sitten voi olla mielenkiintoista  :-\
Mitä lisäarvoa tuosta raiheinästä sitten tulee juolavehnään verraten niinku ympäristön eduksi?

No ei todellakaan mitään. Mutta satasen maksulappua vastaan pitää olla italoheinän tai heinän tai apilan tai öljykasvin vasiten aluskasviksi tehty kylvö ja onnistunut orastuminen, ennen kuin viranomainen voi maksaa.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Jutun Vintti - 03.08.15 - klo:22:30
Toivottavasti viranomaisilla on tiukka linja kerääjäkasvien tarkastuksissa, tyhjäksi arvaksi voi osoittautua vielä monelle tämä kerääjäkasvi.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Lemmy - 03.08.15 - klo:22:41
Öljykasvilla voi kerätä tietty kirppoja seuraavalle vuodelle.

Nyt kun lohkot piirretään tukihakuun, voi tulevaisuudessa kerääjäkasvit tarkistaa ilmakuvista viljelijän tietämättä mitään. Spektristä erottaa maltsan ja viljanoraat heinistä varmaan.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 03.08.15 - klo:23:01
Joo kyllä rehevän syysviljan joukkoon kerääjän pintaankylvön voi unohtaa.
Siihen ei lähde mikään kasvamaan. Paitsi luohon hippuoras.

Hintelää ja "läpinäkyvää" pitää kasvuston olla, niin kuin joskus
luomussa, silloin tuleekin hieno vetinen apilamassa sinne. Senkin olen
nyt testannut. Saattaa muuten luomussa toimia tämä
kerääjähomma parhaiten, parikymmentä kiloa typpeä apilasta,
vehnä on vaaleankellertävää, täyskeltaisen sijaan.

Mut ei vielä tarvitse siiloja suurentaa.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 04.08.15 - klo:20:16
Italianrain tähkiä, SS ei näe jos ei suurenna... ;D

Kauraakin näkyy siellä täällä...

(http://i3.aijaa.com/t/00032/13924474.t.jpg) (http://aijaa.com/MlThJo)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Make - 04.08.15 - klo:23:13
Italian rai ei tee tähkää ensimmäisenä vuonna.
Mitenkähän kerääjäkasvit valvotaan lokakuussa puitavista?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Forgiven - 04.08.15 - klo:23:20
Eikö se pidä kasvustosta löytyä jo 15.8.? Samanlailla se sieltä alta näkyy lokakuussakin  :'(
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ijasja2 - 04.08.15 - klo:23:45
Italian rai ei tee tähkää ensimmäisenä vuonna.
Mitenkähän kerääjäkasvit valvotaan lokakuussa puitavista?

Sun pitää tulla kertomaan noille jotka tähkii, vai onko ne Englannin raita? Siellä täällä tähkiä, onneks harvemmassa ku skänällä. Oisko reilut jarrut auttaneet ja monitahoinen tiheä ohra, ei valoa juuressa kuten kakstahoisella kun kasvurytmi nopeampi.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 04.08.15 - klo:23:53
Italian rai ei tee tähkää ensimmäisenä vuonna.
Mitenkähän kerääjäkasvit valvotaan lokakuussa puitavista?

Apilat kukkivat kivasti loppusyksyllä, kyllä laiho väriänsä muuttaa.

Syysvehnällä pitää nyt koettaa jotain hätäratkaisua uusintakylvöön, ehkäpä 20 kg italianraita auttaisi saamaan jotakin orasta sinne alle. Alkaa kasvusto tuleentumaan, ehkä ottaisi orastuminen tulta.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Make - 05.08.15 - klo:08:21
Italian rai ei tee tähkää ensimmäisenä vuonna.
Mitenkähän kerääjäkasvit valvotaan lokakuussa puitavista?

Sun pitää tulla kertomaan noille jotka tähkii, vai onko ne Englannin raita? Siellä täällä tähkiä, onneks harvemmassa ku skänällä. Oisko reilut jarrut auttaneet ja monitahoinen tiheä ohra, ei valoa juuressa kuten kakstahoisella kun kasvurytmi nopeampi.
Jos ne on westerwoldia.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 05.08.15 - klo:08:36
Italian rai ei tee tähkää ensimmäisenä vuonna.
Mitenkähän kerääjäkasvit valvotaan lokakuussa puitavista?

Sun pitää tulla kertomaan noille jotka tähkii, vai onko ne Englannin raita? Siellä täällä tähkiä, onneks harvemmassa ku skänällä. Oisko reilut jarrut auttaneet ja monitahoinen tiheä ohra, ei valoa juuressa kuten kakstahoisella kun kasvurytmi nopeampi.
Jos ne on westerwoldia.

Tuokin nyt vielä, että olisivatkin jotain monivuotista lajiketta hukkiksien lisäksi. Roundupin käyttö se vaan sitten vähentämisen sijaan lisääntyy, ja kulut.  >:( ::)   Tonnilla saa satasen   ???
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Make - 05.08.15 - klo:08:40
Westerwoldin raiheinä on yksivuotinen. Italian rai on kaksivuotinen, mutta suomen talvi yleensä tappaa sen. Italialainen tekee tähkän toisena vuotena ja westerwold tietenkin ensimmäisenä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 05.08.15 - klo:08:43
Italian rai ei tee tähkää ensimmäisenä vuonna.
Mitenkähän kerääjäkasvit valvotaan lokakuussa puitavista?

Sun pitää tulla kertomaan noille jotka tähkii, vai onko ne Englannin raita? Siellä täällä tähkiä, onneks harvemmassa ku skänällä. Oisko reilut jarrut auttaneet ja monitahoinen tiheä ohra, ei valoa juuressa kuten kakstahoisella kun kasvurytmi nopeampi.
Jos ne on westerwoldia.

Tuokin nyt vielä, että olisivatkin jotain monivuotista lajiketta hukkiksien lisäksi. Roundupin käyttö se vaan sitten vähentämisen sijaan lisääntyy, ja kulut.  >:( ::)   Tonnilla saa satasen   ???

Jos aikaisemmin todennäköisyys hukkakauran leviämiselle ulkomaisen nurmisiemen perusteella on ollut pieni, perusteena siemen käyttö lähinnä vain nurmiviljelyyn, niin nyt tilanne on aivan toinen; puoli miljoonaa hehtaaria lähes jokavuotisen nurmisiemenkäsittelyn kohteena, ilman että alalla seuraavina vuosina olisi niittonurmi !

Tätäpä eivät olleet tukihallinnon suunnittelijat ottaneet mitenkään huomioon. Varmaan lomilta tulleet, ja siitä kahvitauolle, ja ennen pitkää lounasta, miljoonan taalan idea, laitetaanpa koko maanviljelykansa levittämään kolme miljoonaa kiloa epämääräistä siementä peltoon, sinne vaan sekaan !

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 05.08.15 - klo:13:03
Italian rai ei tee tähkää ensimmäisenä vuonna.
Mitenkähän kerääjäkasvit valvotaan lokakuussa puitavista?

Tekeepäs. Jos noi on kylvetty sertisäkistä italona huhtikuussa 2014 ja nyt tähkii niin tuskin nyt photoshopista on kyse??????????????????
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Forgiven - 05.08.15 - klo:13:05
Ja luulet saaneesi 100% puhdasta italian raita?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 05.08.15 - klo:13:08
Ja luulet saaneesi 100% puhdasta italian raita?

No perkele, pätkästään kuva vakuuslapusta kun ehdin, ei mene vänkäämiseksi...

Löyty..

(http://i1.aijaa.com/t/00882/13784959.t.jpg) (http://aijaa.com/woFmRp)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Constantem - 05.08.15 - klo:13:21
Italian rai ei tee tähkää ensimmäisenä vuonna.
Mitenkähän kerääjäkasvit valvotaan lokakuussa puitavista?

Tekeepäs. Jos noi on kylvetty sertisäkistä italona huhtikuussa 2014 ja nyt tähkii niin tuskin nyt photoshopista on kyse??????????????????

Kylvetty 2014 vai 2015?

Mun valkoapilat näyttää ihan kohtuullisilta. Ruiskin ne traktorin keulalle nostetulla pikkuhuiskalla rikkakierroksen yhteydessä. Saivat 2 l Trioa niskaansa, eikä se nyt ainakaan näyttäisi heikentävän itävyyttä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 05.08.15 - klo:13:57
Italian rai ei tee tähkää ensimmäisenä vuonna.
Mitenkähän kerääjäkasvit valvotaan lokakuussa puitavista?

Tekeepäs. Jos noi on kylvetty sertisäkistä italona huhtikuussa 2014 ja nyt tähkii niin tuskin nyt photoshopista on kyse??????????????????

Mitenkäs sä tiesit jo viimekeväänä kerääjät kylvää  :o
Mulla "italo" tähkii vaikka oon tänäkeväänä toukokuun alussa kylvänyt. Josko ne oli edellisvuoden siemeniä, niin nyt on sitten se toinen vuosi  :P
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 05.08.15 - klo:14:08
Italian rai ei tee tähkää ensimmäisenä vuonna.
Mitenkähän kerääjäkasvit valvotaan lokakuussa puitavista?

Tekeepäs. Jos noi on kylvetty sertisäkistä italona huhtikuussa 2014 ja nyt tähkii niin tuskin nyt photoshopista on kyse??????????????????

Kylvetty 2014 vai 2015?

Mun valkoapilat näyttää ihan kohtuullisilta. Ruiskin ne traktorin keulalle nostetulla pikkuhuiskalla rikkakierroksen yhteydessä. Saivat 2 l Trioa niskaansa, eikä se nyt ainakaan näyttäisi heikentävän itävyyttä.
Italian rai ei tee tähkää ensimmäisenä vuonna.
Mitenkähän kerääjäkasvit valvotaan lokakuussa puitavista?

Tekeepäs. Jos noi on kylvetty sertisäkistä italona huhtikuussa 2014 ja nyt tähkii niin tuskin nyt photoshopista on kyse??????????????????

Mitenkäs sä tiesit jo viimekeväänä kerääjät kylvää  :o
Mulla "italo" tähkii vaikka oon tänäkeväänä toukokuun alussa kylvänyt. Josko ne oli edellisvuoden siemeniä, niin nyt on sitten se toinen vuosi  :P

Joo, kävi joukahaiset.

Kylvin siis 2015 huhtikuussa. ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: eevertti - 05.08.15 - klo:16:06
Tautiaineiden kanssa ruiskin noin 2kg. Valkoapilaa hehtaarille. Yhteensä 40hehtaaria. Karkeesti voi sanoa että melkein joka paikasta sitä löytyy mutta kovin on pientä eikä ainakaan liian tiheää kasvustoa ole. Saapa nähdä miten lähtee puinnin jälkeen kasvamaan vai lähteekö tuet ennen sitä. Tohon kerääjä hommaan on nyt menny 1500€ (viska1000 +apila 500) joten sen kun saisi niin tyytyväinen olisin. On muuten hyvä peli riistapellon teossa toi sähköviska.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: klapikasa - 05.08.15 - klo:17:03
Karkeesti voi sanoa että melkein joka paikasta sitä löytyy mutta kovin on pientä eikä ainakaan liian tiheää kasvustoa ole. Saapa nähdä miten lähtee puinnin jälkeen kasvamaan vai lähteekö tuet ennen sitä.

Sama havainto, tasaisesti harvaa ja pientä. Kylvetty laahavantaalla suorakylvettyyn zebran alle, puinti varmaan syyskuun lopulla.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 05.08.15 - klo:19:50
Tää kerääjäkasvi puhuttaa pussihousuja kautta Suomen. Helposta asiasta saadaan rakettitiedettä. :o

Eikös se nyt kuitenkin ole suhteellisen selvä homma? Siemenet maahan ja lopetus 1.10 aikasintaan? SS:n systeemeillä ei kyllä lyö leiville... ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 06.08.15 - klo:20:06
Kertokaas nyt viksummat miten se menee. Keväällä jos kylvää aikaisen ohran. Pui sen aikaiseen ja kylvää siihen syysvehnän. Syysvehnän kylvön yhteydessä kylvää juureen monivuotisen nurmen, niin saako yhden kerääjä kasvin kylvöllä kahtena vuotena kerääjäkasvituen?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 06.08.15 - klo:21:05
Kertokaas nyt viksummat miten se menee. Keväällä jos kylvää aikaisen ohran. Pui sen aikaiseen ja kylvää siihen syysvehnän. Syysvehnän kylvön yhteydessä kylvää juureen monivuotisen nurmen, niin saako yhden kerääjä kasvin kylvöllä kahtena vuotena kerääjäkasvituen?

Ohjesäännön mukaat et saa, mutta näin voi toimia.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 06.08.15 - klo:21:07
Kertokaas nyt viksummat miten se menee. Keväällä jos kylvää aikaisen ohran. Pui sen aikaiseen ja kylvää siihen syysvehnän. Syysvehnän kylvön yhteydessä kylvää juureen monivuotisen nurmen, niin saako yhden kerääjä kasvin kylvöllä kahtena vuotena kerääjäkasvituen?

Aika tiukille menee, ei saisi muokata 15.08 - 01.10 välisenä aikana. Mielestäni suorakylvö on jo sillä rajalla. Syysvehnälle saa tietenkin satokesäksi kerääjäkasvin, mutta nurmelle jättäminen seuraavana keväänä syysvehnän puinnin jälkeen on jo ehtojen venyttämistä, koska kerääjäkasvin avulla ei saisi perustaa seuraavan vuoden viljelykasvia. Eli pitäisi lopettaa viimeistään syysvehnän puintisyksyn jälkeisenä keväänä.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 06.08.15 - klo:21:18
Kertokaas nyt viksummat miten se menee. Keväällä jos kylvää aikaisen ohran. Pui sen aikaiseen ja kylvää siihen syysvehnän. Syysvehnän kylvön yhteydessä kylvää juureen monivuotisen nurmen, niin saako yhden kerääjä kasvin kylvöllä kahtena vuotena kerääjäkasvituen?

Aika tiukille menee, ei saisi muokata 15.08 - 01.10 välisenä aikana. Mielestäni suorakylvö on jo sillä rajalla. Syysvehnälle saa tietenkin satokesäksi kerääjäkasvin, mutta nurmelle jättäminen seuraavana keväänä syysvehnän puinnin jälkeen on jo ehtojen venyttämistä, koska kerääjäkasvin avulla ei saisi perustaa seuraavan vuoden viljelykasvia. Eli pitäisi lopettaa viimeistään syysvehnän puintisyksyn jälkeisenä keväänä.

-SS-

Sitä rehunurmea ei saa perustaa. Mutta ei kait tuo muokkauskielto koske sitä Ohran sänkeä?

Eli jos pui aikaisen ohran mikä on kylvetty aikaisin. ennen tuota 15.8 ja ennen tuota takarajaa kylvää syysvehnänän/syysviljan/syysrypsin aluskasvin/kerääjän kanssa ja kerääjä on monivuotinen. Eikös silloin täyty kahden vuoden tukiehdot yhdellä kerääjän kylvöllä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 06.08.15 - klo:21:24
Saiskohan suojavyöhykkeen perustaa kerääjäkasveilla? ::)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 06.08.15 - klo:21:28
Saiskohan suojavyöhykkeen perustaa kerääjäkasveilla? ::)
Ei onnistu
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 06.08.15 - klo:21:31
Kertokaas nyt viksummat miten se menee. Keväällä jos kylvää aikaisen ohran. Pui sen aikaiseen ja kylvää siihen syysvehnän. Syysvehnän kylvön yhteydessä kylvää juureen monivuotisen nurmen, niin saako yhden kerääjä kasvin kylvöllä kahtena vuotena kerääjäkasvituen?

Aika tiukille menee, ei saisi muokata 15.08 - 01.10 välisenä aikana. Mielestäni suorakylvö on jo sillä rajalla. Syysvehnälle saa tietenkin satokesäksi kerääjäkasvin, mutta nurmelle jättäminen seuraavana keväänä syysvehnän puinnin jälkeen on jo ehtojen venyttämistä, koska kerääjäkasvin avulla ei saisi perustaa seuraavan vuoden viljelykasvia. Eli pitäisi lopettaa viimeistään syysvehnän puintisyksyn jälkeisenä keväänä.

-SS-

Sitä rehunurmea ei saa perustaa. Mutta ei kait tuo muokkauskielto koske sitä Ohran sänkeä?

Eli jos pui aikaisen ohran mikä on kylvetty aikaisin. ennen tuota 15.8 ja ennen tuota takarajaa kylvää syysvehnänän/syysviljan/syysrypsin aluskasvin/kerääjän kanssa ja kerääjä on monivuotinen. Eikös silloin täyty kahden vuoden tukiehdot yhdellä kerääjän kylvöllä.

Muokkauskielto nimenomaan koskee sitä ohraa, jos ohraan laitetaan, se on kylvettävä orasasteella tai myöhemmin, 15.08.2015 mennessä, myöhemmät kylvöt on tehtävä muokkaamatta. Muokata saa kevään ja rikkaäestyksen jälkeen vasta 1.10. alkaen.

Siksikin nuo kerääjäkasvin ehdot on tehty kiusaksi, että syysviljojen uusiminen tulisi hankalammaksi, ja nurmien yms. perustamiset eivät saisi automaattista tukirahaa kerääjistä.

Ja seuraavan vuoden viljelykasvin perustaminen kerääjäkasvin ( siis kielletty) avulla tarkoittaa juuri sitä mitä kirjoitetaan, suojavyöhykkeet ja viherlannoitusnurmet ovat tukimielessä viljelykasveja, eli säännös on selvä kun sen ottaa huomioon. Viherkesantokin taitaa olla jo sulkulistalla, mutta epäilen, että jos ilmoittaa avokesannon ja kaivelee vähän, niin riittänee.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 06.08.15 - klo:21:33
Kertokaas nyt viksummat miten se menee. Keväällä jos kylvää aikaisen ohran. Pui sen aikaiseen ja kylvää siihen syysvehnän. Syysvehnän kylvön yhteydessä kylvää juureen monivuotisen nurmen, niin saako yhden kerääjä kasvin kylvöllä kahtena vuotena kerääjäkasvituen?

Aika tiukille menee, ei saisi muokata 15.08 - 01.10 välisenä aikana. Mielestäni suorakylvö on jo sillä rajalla. Syysvehnälle saa tietenkin satokesäksi kerääjäkasvin, mutta nurmelle jättäminen seuraavana keväänä syysvehnän puinnin jälkeen on jo ehtojen venyttämistä, koska kerääjäkasvin avulla ei saisi perustaa seuraavan vuoden viljelykasvia. Eli pitäisi lopettaa viimeistään syysvehnän puintisyksyn jälkeisenä keväänä.

-SS-

Sitä rehunurmea ei saa perustaa. Mutta ei kait tuo muokkauskielto koske sitä Ohran sänkeä?

Eli jos pui aikaisen ohran mikä on kylvetty aikaisin. ennen tuota 15.8 ja ennen tuota takarajaa kylvää syysvehnänän/syysviljan/syysrypsin aluskasvin/kerääjän kanssa ja kerääjä on monivuotinen. Eikös silloin täyty kahden vuoden tukiehdot yhdellä kerääjän kylvöllä.

Muokkauskielto nimenomaan koskee sitä ohraa, jos ohraan laitetaan, se on kylvettävä orasasteella tai myöhemmin, 15.08.2015 mennessä, myöhemmät kylvöt on tehtävä muokkaamatta. Muokata saa kevään ja rikkaäestyksen jälkeen vasta 1.10. alkaen.

Siksikin nuo kerääjäkasvin ehdot on tehty kiusaksi, että syysviljojen uusiminen tulisi hankalammaksi, ja nurmien yms. perustamiset eivät saisi automaattista tukirahaa kerääjistä.

Ja seuraavan vuoden viljelykasvin perustaminen kerääjäkasvin ( siis kielletty) avulla tarkoittaa juuri sitä mitä kirjoitetaan, suojavyöhykkeet ja viherlannoitusnurmet ovat tukimielessä viljelykasveja, eli säännös on selvä kun sen ottaa huomioon. Viherkesantokin taitaa olla jo sulkulistalla, mutta epäilen, että jos ilmoittaa avokesannon ja kaivelee vähän, niin riittänee.

-SS-

Suora kylvöllä?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 06.08.15 - klo:21:39
Tässä on veden tukahduttamaa nolla-lannoituksen kevätvehnää, kylvetty orasasteella rikkaruiskutuksen jälkeen.
Kerääjäkasvi apila + pikanurmi,. hiukan yli 10 kg/ha. Toimii hienosti, ihan samanlainen kuin tuossa luomutiloilla vähän itään päin.

(http://www.viistonninen.com/muut/Keraaja_060815A.jpg)

Sitten Tooler Heavylla lannoitettu voimaperäinen syysvehnä muutaman saran päässä, laitettu valkoapilaa ja italoheinää 10-15 kg/ha pintaan levittäen, korrenkasvuvaiheessa.

Ei mitään.

(http://www.viistonninen.com/muut/Keraaja_060815B.jpg)

Voi todeta, että lannoittamattomuus ja harvuus varmistaa kerääjän kasvun. Sellainen epäonnistunut viljelykasvi on siis sen satasen ansainnut. Syysviljoilla vaatii erittäin huonoa kasvustoa sekä laiminlyötyä rikkatorjuntaa, että apila pysyy hengissä. Puma Extra vie ainakin timoteita tosi pahasti.

Eli huomenissa poistamaan 60% kerääjä-alasta, eipä voi muuta. En rupee kahlaamaan mataroitten seassa kylvösuppilon kanssa. Että kerkiää ennen valvontaa

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 06.08.15 - klo:21:42
Suora kylvöllä?

Sä voit ihan vapaasti kokeilla kepillä jäätä, sillä tuohan olisi sitten juurikin mainio tapa rahastaa tukea tuen päälle. Kerääjäkasvinhan alkuperäisenä tavoitteena oli pitää normaalisti sängellä tai kynnöksellä sadonkorjuun jälkeen jäävät palstat vihreänä. Syysvehnä itsessään on kerääjäkasvi, eli kerro meille, miten onnistui valvonnan kanssa.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 06.08.15 - klo:21:43
Minkäs tähren se SS nyt jo peruu kerääjän?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 06.08.15 - klo:21:49
Minkäs tähren se SS nyt jo peruu kerääjän?

Jos valvontailmoitus tulee ennen kuin on kerennyt perua kerääjän, ei sitä voi enää perua. Vain ennen valvonnan tuloa voi perua. Eli sitten jos valvonta iskee - niin kuin Joosepin naapuriin, niin paha homma on. Nuo syysvehnät menee puinnissa yli 15.08, ja olen varma, ettei sinne varjoon lähde mitään, kun jo kaksi kertaa kylvetty ennestäänkin. Eikä kyllä oletettavan runsaaseen pahnaankaan mitään orastuvaa tule, ja ruista on tarkoitus laittaa, perumisella aukeaa pellonkäytön syysmuokkausrajoitteet samalla.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 06.08.15 - klo:22:27
Minkäs tähren se SS nyt jo peruu kerääjän?

Jos valvontailmoitus tulee ennen kuin on kerennyt perua kerääjän, ei sitä voi enää perua. Vain ennen valvonnan tuloa voi perua. Eli sitten jos valvonta iskee - niin kuin Joosepin naapuriin, niin paha homma on. Nuo syysvehnät menee puinnissa yli 15.08, ja olen varma, ettei sinne varjoon lähde mitään, kun jo kaksi kertaa kylvetty ennestäänkin. Eikä kyllä oletettavan runsaaseen pahnaankaan mitään orastuvaa tule, ja ruista on tarkoitus laittaa, perumisella aukeaa pellonkäytön syysmuokkausrajoitteet samalla.

-SS-

Eiks se ollu vasta syksymmällä se peruminen????
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Hevi - 06.08.15 - klo:22:30
Kertokaas mikä on tiheysvaatimus valkoapilalle kerääjässä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 06.08.15 - klo:22:32
Kertokaas mikä on tiheysvaatimus valkoapilalle kerääjässä.

Peittävä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: marhoo - 06.08.15 - klo:22:54
15.8. mennessä voi perua vaikka valvonnasta olisi ilmoitettu, sen jälkeen voi perua ennen valvontaa, mutta ei enää jos valvonnasta on ilmoitettu kuten SS kirjoitti...lomake 145
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 06.08.15 - klo:23:02
15.8. mennessä voi perua vaikka valvonnasta olisi ilmoitettu, sen jälkeen voi perua ennen valvontaa, mutta ei enää jos valvonnasta on ilmoitettu kuten SS kirjoitti...lomake 145

Onko tossa taas porsaanreikä??
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Hevi - 06.08.15 - klo:23:33
Millonka ne voivat perua jotka kylvää kerääjän vasta 15.8
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 06.08.15 - klo:23:39
Joskus karja-aikoina oli tilanne, jossa nurmea uudistettaessa suojavilja kasvoi poikkeuksellisen hyvin, ja heinän oras seassa oli lähes olematon. Silti puinnin jälkeen alkoi kasvaa ihan normaali heinä. Olisikin kiinnostavaa kuulla syksyllä, jos nyt huono kerääjä vaikka piristyisikin puinnin jälkeen, sanotaanko vaikka tuollaisen reheväkasvuisen 6-tonnarin jälkeen. Tosin tänä syksynä taitaa osan kerääjistä saada muokattua heti puinnin jälkeen, myöhäisten puintien jälkeen.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 06.08.15 - klo:23:47
Joskus karja-aikoina oli tilanne, jossa nurmea uudistettaessa suojavilja kasvoi poikkeuksellisen hyvin, ja heinän oras seassa oli lähes olematon. Silti puinnin jälkeen alkoi kasvaa ihan normaali heinä. Olisikin kiinnostavaa kuulla syksyllä, jos nyt huono kerääjä vaikka piristyisikin puinnin jälkeen, sanotaanko vaikka tuollaisen reheväkasvuisen 6-tonnarin jälkeen. Tosin tänä syksynä taitaa osan kerääjistä saada muokattua heti puinnin jälkeen, myöhäisten puintien jälkeen.

En oo koskaan våhentäny siemenmäärä suojaviljaan vaan koittanu pitää kasvuston pystyssä. Lannotusta voi varmuudeks vähäsen pienentää. Monesti kuuden tonnin kasvuston olki haittaa enemän ku lako. Pitkään sänkeen puinti auttaa jos ei käytä yyber lyhyttä lajiketta ja moddusoi paljoa. Mutta, se kasvun pyrähdys kun varjostava kasvusto on poissa, on uskomaton heinillä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 06.08.15 - klo:23:51
Joskus karja-aikoina oli tilanne, jossa nurmea uudistettaessa suojavilja kasvoi poikkeuksellisen hyvin, ja heinän oras seassa oli lähes olematon. Silti puinnin jälkeen alkoi kasvaa ihan normaali heinä. Olisikin kiinnostavaa kuulla syksyllä, jos nyt huono kerääjä vaikka piristyisikin puinnin jälkeen, sanotaanko vaikka tuollaisen reheväkasvuisen 6-tonnarin jälkeen. Tosin tänä syksynä taitaa osan kerääjistä saada muokattua heti puinnin jälkeen, myöhäisten puintien jälkeen.

Vastaavasta kasvustosta tuli 2012 Skagenia 6.7 tonnia, osittain laossa. 6 tonnia kestää Skagen ilman lakoontumista.
Tuo, että toivoo tulevaksi, se on aivan turhaa odottaa, jos ei kaksilla päällekkäin laitetuilla +3.0 lukulaseilla näy sirkkalehteä eikä orasrihmaa. Luoho kyllä tulee hienosti vaikka olisi kaksikymmentonnari.

Olen havaintojeni perusteella aika varma, että Sekatorit ja Tooler Heavyt, puhumattakaan Attribut ja Broadway-aineista ovat maavaikutteisia kosteassa savimaassa koko kesän. Sitten kun laittaa vain sen puolikkaan Expressiä, on kasvu mainiota, ainakin mataralla:

(http://www.viistonninen.com/muut/Matara_060815A.jpg)

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 06.08.15 - klo:23:57
Joskus karja-aikoina oli tilanne, jossa nurmea uudistettaessa suojavilja kasvoi poikkeuksellisen hyvin, ja heinän oras seassa oli lähes olematon. Silti puinnin jälkeen alkoi kasvaa ihan normaali heinä. Olisikin kiinnostavaa kuulla syksyllä, jos nyt huono kerääjä vaikka piristyisikin puinnin jälkeen, sanotaanko vaikka tuollaisen reheväkasvuisen 6-tonnarin jälkeen. Tosin tänä syksynä taitaa osan kerääjistä saada muokattua heti puinnin jälkeen, myöhäisten puintien jälkeen.

Vastaavasta kasvustosta tuli 2012 Skagenia 6.7 tonnia, osittain laossa. 6 tonnia kestää Skagen ilman lakoontumista.
Tuo, että toivoo tulevaksi, se on aivan turhaa odottaa, jos ei kaksilla päällekkäin laitetuilla +3.0 lukulaseilla näy sirkkalehteä eikä orasrihmaa. Luoho kyllä tulee hienosti vaikka olisi kaksikymmentonnari.

Olen havaintojeni perusteella aika varma, että Sekatorit ja Tooler Heavyt, puhumattakaan Attribut ja Broadway-aineista ovat maavaikutteisia kosteassa savimaassa koko kesän. Sitten kun laittaa vain sen puolikkaan Expressiä, on kasvu mainiota, ainakin mataralla:

(http://www.viistonninen.com/muut/Matara_060815A.jpg)

-SS-

Haistaako SS perumisessa porsaanreiän???
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 07.08.15 - klo:00:11
Joskus karja-aikoina oli tilanne, jossa nurmea uudistettaessa suojavilja kasvoi poikkeuksellisen hyvin, ja heinän oras seassa oli lähes olematon. Silti puinnin jälkeen alkoi kasvaa ihan normaali heinä. Olisikin kiinnostavaa kuulla syksyllä, jos nyt huono kerääjä vaikka piristyisikin puinnin jälkeen, sanotaanko vaikka tuollaisen reheväkasvuisen 6-tonnarin jälkeen. Tosin tänä syksynä taitaa osan kerääjistä saada muokattua heti puinnin jälkeen, myöhäisten puintien jälkeen.

En oo koskaan våhentäny siemenmäärä suojaviljaan vaan koittanu pitää kasvuston pystyssä. Lannotusta voi varmuudeks vähäsen pienentää. Monesti kuuden tonnin kasvuston olki haittaa enemän ku lako. Pitkään sänkeen puinti auttaa jos ei käytä yyber lyhyttä lajiketta ja moddusoi paljoa. Mutta, se kasvun pyrähdys kun varjostava kasvusto on poissa, on uskomaton heinillä.

Tuo on omakin näkemykseni. Mutta kun noita kerääjiä jo perutaan, vaikkei minusta ole vielä hyvissä kasvustoissa edes helposti havaittavissa. Tuo valvontahan tietysti...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 07.08.15 - klo:00:32
.....vaikkei minusta ole vielä hyvissä kasvustoissa edes helposti havaittavissa. Tuo valvontahan tietysti...

Oli 5.7. helposti havaittavissa, samalla saralla apilat kuolivat kuukauden sisällä todennäköisesti maavaikutuksen takia. Silti ihmettelen, missä pikanurmen nadat ja timoteit ovat, niitä oli "täytteenä" apilan joukossa. Pikanurmi orastui viherlannoitusnurmessa ihan hyvin, tietysti 20 kg/ha oli reipas kylvömääräkin.

5.7.2015 Skagen syysvehnä, apilan sirkkalehtiä.
(http://www.viistonninen.com/muut/Keraaja_050715A.jpg)

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 07.08.15 - klo:07:39
Suora kylvöllä?

Sä voit ihan vapaasti kokeilla kepillä jäätä, sillä tuohan olisi sitten juurikin mainio tapa rahastaa tukea tuen päälle. Kerääjäkasvinhan alkuperäisenä tavoitteena oli pitää normaalisti sängellä tai kynnöksellä sadonkorjuun jälkeen jäävät palstat vihreänä. Syysvehnä itsessään on kerääjäkasvi, eli kerro meille, miten onnistui valvonnan kanssa.

-SS-

En vielä tänä vuonna pääse testaamaan kun ei ole sitä ohra peltoa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Make - 07.08.15 - klo:07:46
Kerääjäkasvin pitäisi itää ihan hyvin kun se kylvetään pariviikkoa ennen puintia. Yökosteus säilyy viljan tyvellä pitkään ja siellä on hyvät itämisolosuhteet. Viljan puinnin jälkeen kasvusto saa valoa ja alkaa sitten kasvamaan. Tänävuonna 15.8 on monille lohkoille turhan aikainen. On myös haastavaa levittää siemenet tasaisesti pitkään viljakasvustoon.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Hevi - 07.08.15 - klo:08:07
Niin. Voisko joku nyt valottaa, et mihin asti oikeesti voi seurata ja perua tuon kerääjän ilman sanktioita. Ei 15.8 voi olla mikään rajapyykki, koska silloin on voitu vasta kylvää. Eikös peittävä kasvusto apilasta tule vasta korjuun jälkeen muutenkin. Pitääkö muuten paikkansa, että puuttuva, tai liian harva kasvusto aiheuttaa nimenomaan sanktion, eikä ko tuen menetystä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 07.08.15 - klo:08:37
Pitääkö muuten paikkansa, että puuttuva, tai liian harva kasvusto aiheuttaa nimenomaan sanktion, eikä ko tuen menetystä.

Rippuu kuulemma valvojasta  ???  ::)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 07.08.15 - klo:08:45
Meillä m.sihteerin kanta oli että "kirjanpito pitää olla entistä tarkempi."
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 07.08.15 - klo:12:18
Marblen joukkoon sekotettua apilaseosta, sekotin koneen täytön yhteydessä muovilapiolla siemenlaatikkoon.

Kuivuus on vaivannut kuten halkeamista näkyy...

(http://i3.aijaa.com/t/00046/13927165.t.jpg) (http://aijaa.com/oOODSQ) (http://i6.aijaa.com/t/00602/13927166.t.jpg) (http://aijaa.com/WGRfAP) (http://i3.aijaa.com/t/00905/13927169.t.jpg) (http://aijaa.com/0tjF4W) (http://i8.aijaa.com/t/00766/13927168.t.jpg) (http://aijaa.com/KVUTQy)

SS:n kanssa samoilla linjoilla rikka-aineiden suhteen, Nuance ei oikeen tehoa kunnolla...

(http://i2.aijaa.com/t/00271/13927170.t.jpg) (http://aijaa.com/01kLam)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: marhoo - 07.08.15 - klo:20:23
Kyl 15.8. taitaa olla rajapyykki sellanen kuten aiemmin kirjotin. Jos kerääjä on vasta kylvetty kun valvonta tulee paikalle niin he tulevat uudestaan muutaman viikon päästä mikäli kaikkia juttuja ei ole voitu valvoa ensimmäisellä kerralla..joku voi korjata nämä lausunnot...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Forgiven - 07.08.15 - klo:21:01
En ilmottanu kerääjää kun tarkoitus kylvää taas ruis, mutta on se kumma jos te ette heinää saa kasvamaan alle kun minä en niistä pääse eroon vaikka yritän  >:(
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Hevi - 07.08.15 - klo:22:52
Kyllä varmaan pitää perua toi kerääjä, kun keskimäärin on vain n 20kpl neliömetrillä apiloita.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 07.08.15 - klo:23:00
Kyllä varmaan pitää perua toi kerääjä, kun keskimäärin on vain n 20kpl neliömetrillä apiloita.

Mulla on enemmän, huomenna asiasta lisää. :)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 07.08.15 - klo:23:58
En ilmottanu kerääjää kun tarkoitus kylvää taas ruis, mutta on se kumma jos te ette heinää saa kasvamaan alle kun minä en niistä pääse eroon vaikka yritän  >:(

Sulla on kevyet maat täällä viihtyy vain luoho eikä voi näoltään sekoittaa raiheinään tai timoteihin. Apila näkyy välttävän sokerijuurikasmaiden yli 7:n pH :ta.

Sitten kun populaatioruis oikein onnistuu, siellä pohjalla ei kasva ei kerrassaan mitään. Juuriheinä merkitsee harvaa ja hintelää kasvustoa. Sitä on näkyvissä useimpina vuosina, sellaisina, joina ei tule siilotilasta pula.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 08.08.15 - klo:07:55
Nautojenpito ois loppunu Suomessa jo 1000 luvulla jos heinä ei kasvas suojaviljan jälkeen. 5000kg/hehtaari sadon jälkeen karmee apilanurmikko Inari ohran juuresta. Ohran siementäkin oli kylkvetty semmonen 250kg/hehtaari!
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Forgiven - 08.08.15 - klo:09:02
En ilmottanu kerääjää kun tarkoitus kylvää taas ruis, mutta on se kumma jos te ette heinää saa kasvamaan alle kun minä en niistä pääse eroon vaikka yritän  >:(

Sulla on kevyet maat täällä viihtyy vain luoho eikä voi näoltään sekoittaa raiheinään tai timoteihin. Apila näkyy välttävän sokerijuurikasmaiden yli 7:n pH :ta.

Sitten kun populaatioruis oikein onnistuu, siellä pohjalla ei kasva ei kerrassaan mitään. Juuriheinä merkitsee harvaa ja hintelää kasvustoa. Sitä on näkyvissä useimpina vuosina, sellaisina, joina ei tule siilotilasta pula.

-SS-

Kevyttä hiesua...

...ok, osa vihreästä alla on luohoa, en väitä vastaan, mutta kun kaukaa katsoo ja on vihreää, eikö se riitä?  :P

(http://i.imgur.com/B1YmdGa.jpg?1)

(http://i.imgur.com/1Qcbdpf.jpg?1)

Ok, kuvatkin ovat reunasta, voi olla että tuolla syvemmällä ei ole aivan noin vihreää...

...mutta 200g/ha broadwaytä ei riittänyt tuota poistamaan, meni annostus toki vähän alakanttiin  :-\
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 08.08.15 - klo:09:47
Kyllä se kerääjäkasvi kasvaa, tässä nyt vaihteeksi taas lajittelun yhteydessä sekaan sotkettua apila/timotei/ruokanata-seosta . Pauttiarallaa 6kiloo per hehtaari eli 600kilon ohrasäkillä pääsee noin pari hehtaaria ja tähän joukkoon sotkin 12 kiloa em. seosta. Jos olis italoraita, olis leikki kaukana ja kaikki leukana... :o

Pääkasvi on Propino.

(http://i9.aijaa.com/t/00793/13928184.t.jpg) (http://aijaa.com/yjKdCM)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: arzyboy - 08.08.15 - klo:10:30
Nautojenpito ois loppunu Suomessa jo 1000 luvulla jos heinä ei kasvas suojaviljan jälkeen. 5000kg/hehtaari sadon jälkeen karmee apilanurmikko Inari ohran juuresta. Ohran siementäkin oli kylkvetty semmonen 250kg/hehtaari!

Oman kokemuksen mukaan apila ei tykkää varjostuksesta ollenkaan... Kävin eilen hukkakauroja metsästämässä ja samalla kävelin suojaviljana olevan pellon läpi. Ne paikat missä oli ohra aivan olematonta oli apilaa todella runsaasti ja kohdissa joissa ohra oli menestynyt ihan normaalisti oli apilaa jäänyt pahasti alle ja yksilöitä huomattavan vähän.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 08.08.15 - klo:10:33
Nautojenpito ois loppunu Suomessa jo 1000 luvulla jos heinä ei kasvas suojaviljan jälkeen. 5000kg/hehtaari sadon jälkeen karmee apilanurmikko Inari ohran juuresta. Ohran siementäkin oli kylkvetty semmonen 250kg/hehtaari!

Oman kokemuksen mukaan apila ei tykkää varjostuksesta ollenkaan... Kävin eilen hukkakauroja metsästämässä ja samalla kävelin suojaviljana olevan pellon läpi. Ne paikat missä oli ohra aivan olematonta oli apilaa todella runsaasti ja kohdissa joissa ohra oli menestynyt ihan normaalisti oli apilaa jäänyt pahasti alle ja yksilöitä huomattavan vähän.

Se kytee siellä ja odottaa että päivänvarjo poistetaan. Sit räjähtää ku arvosupin nautronipannu... ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ijasja2 - 08.08.15 - klo:10:52
Nautojenpito ois loppunu Suomessa jo 1000 luvulla jos heinä ei kasvas suojaviljan jälkeen. 5000kg/hehtaari sadon jälkeen karmee apilanurmikko Inari ohran juuresta. Ohran siementäkin oli kylkvetty semmonen 250kg/hehtaari!

Oman kokemuksen mukaan apila ei tykkää varjostuksesta ollenkaan... Kävin eilen hukkakauroja metsästämässä ja samalla kävelin suojaviljana olevan pellon läpi. Ne paikat missä oli ohra aivan olematonta oli apilaa todella runsaasti ja kohdissa joissa ohra oli menestynyt ihan normaalisti oli apilaa jäänyt pahasti alle ja yksilöitä huomattavan vähän.

Se kytee siellä ja odottaa että päivänvarjo poistetaan. Sit räjähtää ku arvosupin nautronipannu... ;D

Toivoa sopii. Apilat edelleen sirkkalehtiasteella tai vähän isompia. Eihän tuuhean monitahoisen ohran allakaan kasva kuin sammal tällaisena kesänä :-X

Kuvia tuli räpsittyä eilen, mutta eipä niissä mitään ihmeellistä, tähkivää raiheinää siellä täällä. Päisteessä ohra hukkunut, raiheinä komean vihreää 2kg/ha määrällä. Näillä kokemuksilla pitää tarkkaan miettiä mitä tekee ens vuonna, raiheinää ei tule missään tapauksessa, ainakaan kylvö ei ole ennen viljan korrenkasvua ts. ylimääräistä työtä kalustolla jota ei ole... Valkoapila jees, mutta rajoittaa liikaa rikka-aineita viljan kylvön aikaan kylvettynä.

Tuli hankalin ja TURHIN vuosi näille kerääjäkasveille, kun puinnit venyy samaan hetkeen kun kerääjäkasvin saa lopettaa. Ei siinä paljoa hyötyjä tule ympäristön kannalta, haittaa kyllä alentuneena puintitehona ts. enemmän polttoainetta hehtaarille, samoin kasvaneet kuivauskulut polttaen enemmän löpöä. Yhtälö sellainen, että juu... Kerääjät toimii paremmin etelässä, missä puinnit aiemmin eikä savikoilla muuta vihreää. Näillä nurkin sänget yleensä puinnin jälkeen vihertäviä jo luonnostaan, niittynurmikkaa ym. aluskasveja multavilla mailla aina.

Viikko aikaa fundeerata, kuinka monta lohkoa pudottaa pois kerääjätuelta. Eka karsinta oli jo muutosilmoituksella kesäkuun alussa :)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 08.08.15 - klo:12:08
Puipi 1.10 jälkeen. Ajaa ennen puintia roundupin peltoon.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ijasja2 - 08.08.15 - klo:14:47
Puipi 1.10 jälkeen. Ajaa ennen puintia roundupin peltoon.

Älä, eikai kukaan noin tee, että 2.10 on keltainen pelto :P ::) Rounduppia vaikuttaa noin myöhään syksyllä päivässä... ::)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Petri - 08.08.15 - klo:21:11
Kyllä varmaan pitää perua toi kerääjä, kun keskimäärin on vain n 20kpl neliömetrillä apiloita.
Nurmessa 25 kpl/m2 puna-apiloita riittää täyteen satoon (tuo määrä siis heinien päälle).
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 08.08.15 - klo:21:20
Jostain kuin että kilo riittää pa:ta hehtaarilla täystiheään kasvistoon jos kaikki siemenet itää.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 08.08.15 - klo:21:35
Jostain kuin että kilo riittää pa:ta hehtaarilla täystiheään kasvistoon jos kaikki siemenet itää.

Puna-apilata??
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 08.08.15 - klo:21:57
Mulla on kivaa 10 sentistä valkoapilaa pystykauran seassa, joten vituix män kun ei voi valittaa  :-\
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 08.08.15 - klo:22:17
Paljon se ottaa, paljon se antaa, ei ole lapset eikä avioliitto,  vaan kerääjäkasvi.

Paljon saadaan tarinaa pienestä kasvista pääkasvin varjossa ja varjolla. Kellä onni on, sen kätkeköön..... kasvustoon...;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: myllymäki - 08.08.15 - klo:22:20
Alkavalla viikolla lehnerillä 100ha rapsia vehnän sekaan ja samalla kertaa typpeä pintalevittimellä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 08.08.15 - klo:22:46
Toivoa sopii. Apilat edelleen sirkkalehtiasteella tai vähän isompia. Eihän tuuhean monitahoisen ohran allakaan kasva kuin sammal tällaisena kesänä :-X

Kuvia tuli räpsittyä eilen, mutta eipä niissä mitään ihmeellistä, tähkivää raiheinää siellä täällä. Päisteessä ohra hukkunut, raiheinä komean vihreää 2kg/ha määrällä. Näillä kokemuksilla pitää tarkkaan miettiä mitä tekee ens vuonna, raiheinää ei tule missään tapauksessa, ainakaan kylvö ei ole ennen viljan korrenkasvua ts. ylimääräistä työtä kalustolla jota ei ole... Valkoapila jees, mutta rajoittaa liikaa rikka-aineita viljan kylvön aikaan kylvettynä.

Juuri näin, olet päässyt samaan johtopäätökseen kuin minä. Apilan orastuminen on syysvehnässä ollut kiinni siitä, että lannoitus on jäänyt tekemättä. Siinä kohdassa jossa vehnälaiho on alkanut kellastua typen puutteeseen, eli tappaa sivuversojaan ja alalehtiään, siinä näkyy jotakin.

Eli varmaankin toimiva ratkaisu olisi pensastumisvaiheen reipas timoteikylvö laahavantaalla, ei pääse liian isoksi, ei ole arka mataratehokkaille aineille. Siltikin Broadway tai Attribut Super ovat liikaa mille tahansa kerääjäkasville - paitsi ehkä mutaatio-italianraiheinälle, aika rikkaruoho se.

Kylvin kolmannen kerran kevätvehnälle 20 kg/ha Agrimarketin pikanurmea. Vaikea oli saada levitin olemaan ottamatta kevätvehnän tähkiin kiinni. Matarat tarttuivat jalkoihin, eli saadaan puimurinkin syöttöruuviin palloja puintiaikana, KIITOS kerääjäkasvin.

Syysvehnään laitettiin 15 kg/ha puna-apilaa, Ceylonissa on valkotähkää, ja pituudeltaan kovin lyhyttä. Mutta lehti on leveä ja varjostus maahan 100%. Jos nyt kun kellastumaan alkaa, alkaisi valo päästä itämistä edistämään.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 08.08.15 - klo:22:51
Riittääkö SS:llä satanen kokeiluihin??
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 08.08.15 - klo:22:57
Riittääkö SS:llä satanen kokeiluihin??

Tällä hetkellä kolmella kylvöllä lähestyy 250 €, on
joutunut myös ruiskuttamaan rikat kahdesti, apilapelleilyn
jälkeen. Ja käyttämään kakkosruiskutuksessa parhaita
seoksia.

Kahden hengen työpanosta ei ole laskettu, kun orja
syö vain jos jalka liikkuu. Mutta kahteen pekkaan
menee hehtaari tunnissa täyttöineen. Eli on se
vaivalloisempaa kuin hukkiksen tarkastelu. Osittain
kyllä on päällekkäin hukkakauratarkastusten kanssa.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 08.08.15 - klo:22:59
Vuoden 2015 Taistelija-palkinto myönnetty juuri nyt Herra SS:lle.. :)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 08.08.15 - klo:23:03
Kerääjäkasvi onnistuu jos pääkasvin viljely epäonnistuu.
Kerääjäkasvi onnistuu jos pääkasvin kasvinsuojelu epäonnistuu.
Pääkasvin korjuu onnistuu jos kerääjäkasvi epäonnistuu.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Nyyhtöpossu - 08.08.15 - klo:23:51
Kerääjäkasvi onnistuu jos sen merkkaa tukihaussa
Kerääjäkasvi onnistuu jos valvonta ei satu kohdalle


115ha merkattu kerääjäkasville ja en ole kylvämässä enkä perumassa tukea.



Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: c.c.less - 09.08.15 - klo:10:55
Kerääjäkasvi onnistuu jos sen merkkaa tukihaussa
Kerääjäkasvi onnistuu jos valvonta ei satu kohdalle


115ha merkattu kerääjäkasville ja en ole kylvämässä enkä perumassa tukea.

Nyt SS:llä leikkas kiinni!
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: arzyboy - 09.08.15 - klo:11:01
Kyllä satokasvin ja kerääjäkasvin on aivan mahdollista onnistua... Ainakin viljalla suhteellisen helposti, kun muista ei ole kokemusta mulla.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Tiimo - 09.08.15 - klo:11:53
Taitaa olla SS -miehelle kerääjäkasvi noussut jo päähän.
 Suojaviljaan nurmet perustettu iät ja ajat. Ainoat epäonnistumiset on tulleet kun kuiva hellekesä on tappanut hennot heinän ja apilan taimet. Ei siellä viljan seassa paljon mitään tähän aikaan saviseudulla yleensäkään näy. Kyllä ne siitä puinnin jälkeen virkistyy kun pääsee valoon ja tulee syyssateet.
Nyky viljan viljelijöillä saviseudulla ei ole kokemusta nurmen perustamisesta.
Keväällä varoittelin raiheinän kylvöstä kerääjäksi. Kaksi kertaa itse kokeillut(ensimmäisen ja viimeisen). Hurjinta oli kun myyjät tarjosivat persianapilaa kerääjäksi.
Malttia nyt vaan.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 09.08.15 - klo:12:29
Niimpä, yksinkertainen asia. Hommaat siemenet, kylvät parhaaksi katsomallasi tavalla ja lopetat 1.10 kasvuston jos siltä tuntuu.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 09.08.15 - klo:12:34
Taitaa olla SS -miehelle kerääjäkasvi noussut jo päähän.
 Suojaviljaan nurmet perustettu iät ja ajat. Ainoat epäonnistumiset on tulleet kun kuiva hellekesä on tappanut hennot heinän ja apilan taimet. Ei siellä viljan seassa paljon mitään tähän aikaan saviseudulla yleensäkään näy. Kyllä ne siitä puinnin jälkeen virkistyy kun pääsee valoon ja tulee syyssateet.
Nyky viljan viljelijöillä saviseudulla ei ole kokemusta nurmen perustamisesta.
Keväällä varoittelin raiheinän kylvöstä kerääjäksi. Kaksi kertaa itse kokeillut(ensimmäisen ja viimeisen). Hurjinta oli kun myyjät tarjosivat persianapilaa kerääjäksi.
Malttia nyt vaan.

Kyllä persian apilaa voi käyttää kerääjänä, mutta se on kylvettävä ruiskutuksen ohessa tai rikkaharauksen yhteydessä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 09.08.15 - klo:14:24
Taitaa olla SS -miehelle kerääjäkasvi noussut jo päähän.
 Suojaviljaan nurmet perustettu iät ja ajat. Ainoat epäonnistumiset on tulleet kun kuiva hellekesä on tappanut hennot heinän ja apilan taimet. Ei siellä viljan seassa paljon mitään tähän aikaan saviseudulla yleensäkään näy. Kyllä ne siitä puinnin jälkeen virkistyy kun pääsee valoon ja tulee syyssateet.
Nyky viljan viljelijöillä saviseudulla ei ole kokemusta nurmen perustamisesta.
Keväällä varoittelin raiheinän kylvöstä kerääjäksi. Kaksi kertaa itse kokeillut(ensimmäisen ja viimeisen). Hurjinta oli kun myyjät tarjosivat persianapilaa kerääjäksi.
Malttia nyt vaan.

Kyllä persian apilaa voi käyttää kerääjänä, mutta se on kylvettävä ruiskutuksen ohessa tai rikkaharauksen yhteydessä.

Italianraiheinä on toiminut kerääjänä minulla hyvin. Westervold on liian nopeaa. Englannin en tiedä. Persianapilakin onnistui hyvin jopa herneen aluskasvina. tosin se kasvoi huonoissa kohdissa rajusti läpi. Oman muutaman vuoden kokemuksen perusteella, jos pääviljan sato vaan onnistuu, eivät kerääjät puske läpi. Jos siellä jokunen rai pilkistää, ei se puintia haittaa. Persianapilaa en kuitenkaan aio jatkossa käyttää kerääjäkasvina. Jatkossa seos on italianraiheinä, timotei, puna-apila, valkoapila. Omasta mielestäni toimivin seos. Italianraita ei kannata käyttää liikaa.

Kylvin viime syksynä aluskasveja syysviljoille jo kylvön yhteydessä:

Syysrypsissä Timotei-apila toimi hyvin. Huonoissa kohdissa tuli vähän läpi, mutta piti saunakukan lähes koko alueella kurissa.

Rukiilla Timotei-apilasta apila kuoli pois, eikä timoteikään ihan tasaisesti onnistunut. Kylvin keväällä täydennystä, ja se onnistui.

Syysvehnällä apila myös hävisi talvella. Onneksi tulin kylväneeksi viime lumilla täydennystä. Timotei lähti kohtalaisesti, mutta ruokonataa en ole juuri havainnut. Toivottavasti toipuu. Syysvehnälohkosta tulee viherlannoitusnurmiensi vuonna.

Kevätviljoilla, herneellä ja pavulla onnistuneet kerääjäkasvustot.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Joukahainen - 09.08.15 - klo:14:54
Niimpä, yksinkertainen asia. Hommaat siemenet, kylvät parhaaksi katsomallasi tavalla ja lopetat 1.10 kasvuston jos siltä tuntuu.
Kirjoita oikein mokomakin adobtio, niimpä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 09.08.15 - klo:15:11
Syysvehnälohkosta tulee viherlannoitusnurmiensi vuonna.

Jos siinä on ollut tänä kesänä kerääjäkasvitoimenpide, ei
voi perustaa nurmia eikä myöskään viherlannoitusnurmea.

Olen käsittänyt, että luomussa tuo nurmien aluskasvatus toimiikin
erittäin hyvin, ainoa haaste onkin estää päällekasvaminen,
eikä täydellinen tuho, niin kuin tavanomaisessa viljelyssä
rikkatorjuntoineen.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 09.08.15 - klo:15:47
Nyky viljan viljelijöillä saviseudulla ei ole kokemusta nurmen perustamisesta.

Nurmen perustaminen on eri asia kuin kerääjäkasvi. Kyllähän nurmen voi perustaa syksyllä,
paremmin se tulee kun muokkaa ja kylvää sen niin kuin syysviljan. Suojaviljakylvöksissä
on kuitenkin perusohjeena vähennetty kylvötiheys sekä lannoitus, aikainen ja lyhytkortinen
vilja sekä olkien poisto, niin kuin useimmilla karjatiloilla täälläkjn tehtiin, ei nyt niin kauan sitten.

Eli tuo argumentti on jo moneen kertaan kumottu, että en enää viitsisi.

Persianapila-italianraiheinä kylvetty heinänsiemenlaatikosta Zebra kevätvehnään.
Yhteensä 15 kg/ha. Zebran kylvötiheys 450, lannoitus 0. Persianapila kukkii siellä
täällä, raiheinän joukosta nousee niitä pitkiä tähkiä, mitä lajia sitten lienevätkään.

(http://www.viistonninen.com/muut/Zebra_keraaja_090815A.jpg)

Kasvusto leikattuna noin 30 cm korkeaudelta, italianraiheinän lehtevä
kasvullisuus on siellä enimmäkseen. Muutama iso apilanlehti.

(http://www.viistonninen.com/muut/Zebra_keraaja_090815B.jpg)

Skagen syysvehnän saran kulmaan ei osunut levitin keväällä. Lannnoitustaso
on nolla. Syksyllä myös nolla, tämä on kylvetty 3.10.2014. Pintaan levitetty
valkoapila näkyy kasvustossa , joka on hailakka ja harva.

(http://www.viistonninen.com/muut/Skagen_keraaja_090815A.jpg)

Leikkasin viljat noin 15 cm korkeudelta, apila on sellaista "oppikirjamaista", noin 8 kg/ha.

(http://www.viistonninen.com/muut/Skagen_keraaja_090815B.jpg)

Mutta sitten kun keskellä samaa sarkaa onkin täysi typpilannoitus, muuttuu tilanne.
Tämä kohta on siis saanut aivan saman apilan pintalevityksen kuin aikaisempi kuvapari.

(http://www.viistonninen.com/muut/Skagen_keraaja_090815C.jpg)

Pohjalle asti leikattuna , piti "reiästä" ottaa kuva salamalla, kun ei valo riittänyt muuten.

(http://www.viistonninen.com/muut/Skagen_keraaja_090815D.jpg)

Voi olla, että palstan besserwisserit tuosta viimeisestä löytävät sen salaisuuden, missä
ne sirkkalehdet ovat minä voin tehdä johtopäätöksiä vain näistä
omista kerranteista täällä katsomalla. 

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 09.08.15 - klo:17:49
Syysvehnälohkosta tulee viherlannoitusnurmiensi vuonna.

Jos siinä on ollut tänä kesänä kerääjäkasvitoimenpide, ei
voi perustaa nurmia eikä myöskään viherlannoitusnurmea.

Olen käsittänyt, että luomussa tuo nurmien aluskasvatus toimiikin
erittäin hyvin, ainoa haaste onkin estää päällekasvaminen,
eikä täydellinen tuho, niin kuin tavanomaisessa viljelyssä
rikkatorjuntoineen.

-SS-

Totta tuo syysvehnä. Ei siinä kerääjärastia olekaan.

Luomussa alus/kerääjäkasveilla tavoitellaan rikkojen hallintaa ja maan ravinteiden säilyttämistä pelloilla. Myös maan rakenne ja hiilen kerryttäminen ovat tavoitteina. Nämä tavoitteet olisivat takuulla kannattavia tavanomaisessakin. Nyt voi näillä tukirahoilla sitä harjoitella. Ei se aina luomussakaan onnistu.
Ehkä pian kehitetään kasvinsuojeluaine, joka toimii. Siihen asti tavanomaisella puolella kannattanee käyttää enemmän timoteitä ja Italianraita kerääjinä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 09.08.15 - klo:19:02
Katselin tuota SS:n  viimeistä kuvaa... Eipä tuolla mitään näyttäisi olevan. Raita siellä ilmeisesti jokunen näkyy. Jos suinkin säilytät tuon muutaman viikon yli puintien, olisi kiinnostavaa kuulla ryöpsähtääkö sieltä jotain kasvamaan ja jos, niin mitä. Tänä syksynä taitavat kuitenkin puinnit venyä niin kauaksi, etteivät kerääjät paljon ehdi kasvaa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 09.08.15 - klo:19:40
Katselin tuota SS:n  viimeistä kuvaa... Eipä tuolla mitään näyttäisi olevan. Raita siellä ilmeisesti jokunen näkyy. Jos suinkin säilytät tuon muutaman viikon yli puintien, olisi kiinnostavaa kuulla ryöpsähtääkö sieltä jotain kasvamaan ja jos, niin mitä. Tänä syksynä taitavat kuitenkin puinnit venyä niin kauaksi, etteivät kerääjät paljon ehdi kasvaa.

16.06 kylvetty apilaa ( 4 kg) ja hiukan timotei-punanataseosta. ( 4 kg)
Italianraiheinää ei näy, juolavehnäähän tuossa pellossa on
ja hiven luohon orasta.

Nyt on toisella paikkuukierroksella kahlattu tuohon käsikoneen
kanssa noin 15 kg/ha valkoapilaa. Kaikki tehdään, mitä voidaan,
että elokuun puolivälin jälkeen  alkaisi olla jotain hyväksyttyä
kerääjäkasvia, muutakin kuin luohoa ja juolavehnää.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 09.08.15 - klo:19:45
Katselin tuota SS:n  viimeistä kuvaa... Eipä tuolla mitään näyttäisi olevan. Raita siellä ilmeisesti jokunen näkyy. Jos suinkin säilytät tuon muutaman viikon yli puintien, olisi kiinnostavaa kuulla ryöpsähtääkö sieltä jotain kasvamaan ja jos, niin mitä. Tänä syksynä taitavat kuitenkin puinnit venyä niin kauaksi, etteivät kerääjät paljon ehdi kasvaa.

16.06 kylvetty apilaa ( 4 kg) ja hiukan timotei-punanataseosta. ( 4 kg)
Italianraiheinää ei näy, juolavehnäähän tuossa pellossa on
ja hiven luohon orasta.

Nyt on toisella paikkuukierroksella kahlattu tuohon käsikoneen
kanssa noin 15 kg/ha valkoapilaa. Kaikki tehdään, mitä voidaan,
että elokuun puolivälin jälkeen  alkaisi olla jotain hyväksyttyä
kerääjäkasvia, muutakin kuin luohoa ja juolavehnää.

-SS-

Toivottavasti et joudu perumaan kaikkia kerääjäkasvejas. Tonnin hehtaarikuluilla et saisikaan sitten mitään  :-\
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 09.08.15 - klo:19:48
Katselin tuota SS:n  viimeistä kuvaa... Eipä tuolla mitään näyttäisi olevan. Raita siellä ilmeisesti jokunen näkyy. Jos suinkin säilytät tuon muutaman viikon yli puintien, olisi kiinnostavaa kuulla ryöpsähtääkö sieltä jotain kasvamaan ja jos, niin mitä. Tänä syksynä taitavat kuitenkin puinnit venyä niin kauaksi, etteivät kerääjät paljon ehdi kasvaa.

16.06 kylvetty apilaa ( 4 kg) ja hiukan timotei-punanataseosta. ( 4 kg)
Italianraiheinää ei näy, juolavehnäähän tuossa pellossa on
ja hiven luohon orasta.

Nyt on toisella paikkuukierroksella kahlattu tuohon käsikoneen
kanssa noin 15 kg/ha valkoapilaa. Kaikki tehdään, mitä voidaan,
että elokuun puolivälin jälkeen  alkaisi olla jotain hyväksyttyä
kerääjäkasvia, muutakin kuin luohoa ja juolavehnää.

-SS-

Toivottavasti et joudu perumaan kaikkia kerääjäkasvejas. Tonnin hehtaarikuluilla et saisikaan sitten mitään  :-\

 ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 09.08.15 - klo:21:22
Ss on kylvänyt jo niin paljon siementä, että niiden ravinteet pitää kirjoittaa lohkokortteihin lannoitteeksi   :(
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 09.08.15 - klo:23:25
Toivottavasti et joudu perumaan kaikkia kerääjäkasvejas. Tonnin hehtaarikuluilla et saisikaan sitten mitään  :-\

Vaikka kymppitonnin maksaisi, en jättäisi tilaisuutta käyttämättä, saadakseni itselleni kokeiltua tietoa tästä asiasta. Juurikin se, että testaan kaikkia mahdollisia kaupallisia siemenlajeja sekä useampia levitysaikoja ja -menetelmiä, jos saan löydetyksi yhdenkin toimivan tavan, saatan vetää alkuperäiset sanani takaisin siitä, että nykyinen korvaus ei alkuunkaan riitä kompensoimaan rikkaruoho-ongelman lisääntymistä, satokasvin ei-optimaalista valintaa ja kylvömäärää lannoituksineen, ja syysviljojen viljelyn ongelmallisuutta päivämäärärajojen kanssa, vaikka siemen olisi ilmaista.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 09.08.15 - klo:23:35
Ss on kylvänyt jo niin paljon siementä, että niiden ravinteet pitää kirjoittaa lohkokortteihin lannoitteeksi   :(

Njaah...kyllä meikäläinen typpitasot kirjaa siemenistäkin....en tiedä kuinka yleistä se muilla on, mutta ravinnetaseissa se oli tapana tehdä niin.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: JackSparrow - 11.08.15 - klo:19:21
Niin. Voisko joku nyt valottaa, et mihin asti oikeesti voi seurata ja perua tuon kerääjän ilman sanktioita. Ei 15.8 voi olla mikään rajapyykki, koska silloin on voitu vasta kylvää. Eikös peittävä kasvusto apilasta tule vasta korjuun jälkeen muutenkin. Pitääkö muuten paikkansa, että puuttuva, tai liian harva kasvusto aiheuttaa nimenomaan sanktion, eikä ko tuen menetystä.

Ihan oikeesti, tietääkö joku million täytyy perua ja missä-mihin ???   :o
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 11.08.15 - klo:19:50
Niin. Voisko joku nyt valottaa, et mihin asti oikeesti voi seurata ja perua tuon kerääjän ilman sanktioita. Ei 15.8 voi olla mikään rajapyykki, koska silloin on voitu vasta kylvää. Eikös peittävä kasvusto apilasta tule vasta korjuun jälkeen muutenkin. Pitääkö muuten paikkansa, että puuttuva, tai liian harva kasvusto aiheuttaa nimenomaan sanktion, eikä ko tuen menetystä.

Ihan oikeesti, tietääkö joku million täytyy perua ja missä-mihin ???   :o

Siis pitäs ensin olla määritelmä sille että paljonko keräjää pitää kylvää, niin sitten voidaan määrittää mikä riittää ja mikä ei. Mulle neuvojat sano että 6 kg ois riittävä määrä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ijasja2 - 11.08.15 - klo:22:50
Niin. Voisko joku nyt valottaa, et mihin asti oikeesti voi seurata ja perua tuon kerääjän ilman sanktioita. Ei 15.8 voi olla mikään rajapyykki, koska silloin on voitu vasta kylvää. Eikös peittävä kasvusto apilasta tule vasta korjuun jälkeen muutenkin. Pitääkö muuten paikkansa, että puuttuva, tai liian harva kasvusto aiheuttaa nimenomaan sanktion, eikä ko tuen menetystä.

Ihan oikeesti, tietääkö joku million täytyy perua ja missä-mihin ???   :o

Siis pitäs ensin olla määritelmä sille että paljonko keräjää pitää kylvää, niin sitten voidaan määrittää mikä riittää ja mikä ei. Mulle neuvojat sano että 6 kg ois riittävä määrä.

No hyvä että jo ny sanovat sen määrän. Kylvöstäkään oo ku reilu 3 kk... :P
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 12.08.15 - klo:05:51
Niin. Voisko joku nyt valottaa, et mihin asti oikeesti voi seurata ja perua tuon kerääjän ilman sanktioita. Ei 15.8 voi olla mikään rajapyykki, koska silloin on voitu vasta kylvää. Eikös peittävä kasvusto apilasta tule vasta korjuun jälkeen muutenkin. Pitääkö muuten paikkansa, että puuttuva, tai liian harva kasvusto aiheuttaa nimenomaan sanktion, eikä ko tuen menetystä.

Ihan oikeesti, tietääkö joku million täytyy perua ja missä-mihin ???   :o

Kaikki tuethan voi perua vaikka jälkikäteen. Maksetut tuet pitää vaan palauttaa. Siis jos talveksi jätetyn kerääjän päättää muuttaa tuotantonurmeksi tai vaikka lhp:ksi, voi kai sen peruuttaa edelliseltä vuodelta. Maksaa vaan mahdollisesti maksetut tuet takaisin.

Ei silti, hallinnolta on varmasti kyselty asiaa paljonkin, mutta selvää vastausta asiaan ei liene saatu.

Hemmetin sopan on taas viranomaiset keittäneet näiden ympäristönurmien ympärille. Vaikka eipä tuo uutta ole ympäristöasioissa ollut viime vuosina.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 12.08.15 - klo:07:42
Niin. Voisko joku nyt valottaa, et mihin asti oikeesti voi seurata ja perua tuon kerääjän ilman sanktioita. Ei 15.8 voi olla mikään rajapyykki, koska silloin on voitu vasta kylvää. Eikös peittävä kasvusto apilasta tule vasta korjuun jälkeen muutenkin. Pitääkö muuten paikkansa, että puuttuva, tai liian harva kasvusto aiheuttaa nimenomaan sanktion, eikä ko tuen menetystä.

Ihan oikeesti, tietääkö joku million täytyy perua ja missä-mihin ???   :o

Siis pitäs ensin olla määritelmä sille että paljonko keräjää pitää kylvää, niin sitten voidaan määrittää mikä riittää ja mikä ei. Mulle neuvojat sano että 6 kg ois riittävä määrä.

No hyvä että jo ny sanovat sen määrän. Kylvöstäkään oo ku reilu 3 kk... :P

Keväällä sain tuon neuvon.

Suojavyöhykkeestä ei ole vielä saanut selville että kelpaako puinti sadonkorjuuksi. Vai pitääkö myös korretkin kerätä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 12.08.15 - klo:08:02
Niin. Voisko joku nyt valottaa, et mihin asti oikeesti voi seurata ja perua tuon kerääjän ilman sanktioita. Ei 15.8 voi olla mikään rajapyykki, koska silloin on voitu vasta kylvää. Eikös peittävä kasvusto apilasta tule vasta korjuun jälkeen muutenkin. Pitääkö muuten paikkansa, että puuttuva, tai liian harva kasvusto aiheuttaa nimenomaan sanktion, eikä ko tuen menetystä.

Ihan oikeesti, tietääkö joku million täytyy perua ja missä-mihin ???   :o

Siis pitäs ensin olla määritelmä sille että paljonko keräjää pitää kylvää, niin sitten voidaan määrittää mikä riittää ja mikä ei. Mulle neuvojat sano että 6 kg ois riittävä määrä.

No hyvä että jo ny sanovat sen määrän. Kylvöstäkään oo ku reilu 3 kk... :P

Keväällä sain tuon neuvon.

Suojavyöhykkeestä ei ole vielä saanut selville että kelpaako puinti sadonkorjuuksi. Vai pitääkö myös korretkin kerätä.

No hyvä että joku sai  ::)
Vielä kun nyt edes jälistäpäin tietäisi mitä piti kylvää 6-kiloa  ::)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 12.08.15 - klo:08:26
Peittävä kasvusto. Vaatteillakin voi peittää paljasta ihoaan monella tapaa. Joskus lämpöhaalarit, pipo, rukkaset ja talvisaappaat. Välillä pelkät narutangat. Tulkintakysymys.... ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 12.08.15 - klo:08:29
Vielä kun nyt edes jälistäpäin tietäisi mitä piti kylvää 6-kiloa  ::)

Kyllä kasvilajilista on kerrottu toimenpiteen kuvauksessa, mutta juurikin tämä, että pitää olla "tavoitteena peittävä kasvusto", ja valvonnan ohjedokumenteissa näkyy, että "tarkastetaan , että on peittävä kasvusto, ja sen on oltava tarkasteluaikana tällainen ja tuollainen", ja sitten ei kuitenkaan ole määritelty vaadittavia kylvömääriä tai versotiheyksiä, ei olisi iso homma saamattoman virkamiehen tarttua toimeen ja tehdä sillekin toimenpiteelle työselitys. Ojan leveyksiä, pintareen muotoja ja risun korkeuksia sentilleen on määrätty sivukaupalla pinta-alojen mittaamista varten, oikein mittakuvien kanssa, lannoitemääriä kilolleen erilaisissa maaperän multavuus- ja viljavuusolosuhteissa, ja niin edelleen. Mutta kyvytön virkamies ei vaan ole saanut aikaiseksi kuvata Kerääjäkasvit-toimenpidettä , mikä on sen toimenpiteen hyväksyttävä tekotapa, mikä on siemenmäärä, levitystapa ja ajankohta, milloin pitää olla lehtivihreämassa nähtävissä, ja kuinka paljon hehtaarilla. Ja mikä on epäonnistumisen seuraus, niin kuin varsinaisen pääkasvin osaltakin sentään on kuvattu mm. fosforin siirtäminen ja seuraavan kasvin viljelyn mahdollistuminen.

Olisivat ehdot siten tiukat, mahdottomat tai helpot, niin toteuttamiseen pitää olla selvät lähtökohtaiset ehdot. Tai sitten sanottaisiin selvästi, että 2 kg valkoapilan siementä levitettynä peltoon todistajien vahvistamana riittää, että asiasta ei tultaisi sanktioimaan mielivaltaisilla subjektiivisilla näkemyksillä pellon pientareelle, että mikä on peittävä kasvusto.

Tämä kerääjäkasvin nykyinen ehto on erittäin paljon ristiriidassa pääkasvin korjuuvelvoitteen kanssa.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 12.08.15 - klo:08:33
Iisi mani, tai jotain...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 12.08.15 - klo:08:35
Suojavyöhykkeestä ei ole vielä saanut selville että kelpaako puinti sadonkorjuuksi. Vai pitääkö myös korretkin kerätä.

Ympäristökorvauksen ehdot, sivu 18.

"Niitetty kasvimassa on korjattava pois suojavyöhykkeeltä"

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 12.08.15 - klo:08:42
Toi pienenä homma on nyt jännä juttu. Mistäs se pelto muuten mitataan nykyään? Siitä mihin niitä loppuu, ojanpohjalta vai metän reunasta? Sadonkorjuu velvoitehan poistui.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 12.08.15 - klo:10:24
Toi pienenä homma on nyt jännä juttu. Mistäs se pelto muuten mitataan nykyään? Siitä mihin niitä loppuu, ojanpohjalta vai metän reunasta? Sadonkorjuu velvoitehan poistui.

Kuvien kanssa on esitetty ohjeissa. Vanha kyntövaon sauma voisi olla yksi tunnistuskohta, jos pellon kasvustosta ei erota piennarta ja kasvatettavaa kasvia. Vähintään ojan pohja ja niska, piennar löytyvät, ja kokonaisleveys, joista otetaan mittoja myös.

Kuvat kannattaa lukea ajatuksella ja käydä oikean ojan varressa tutkailemassa.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: T.Rollaattori - 12.08.15 - klo:18:14
Suojavyöhykkeestä ei ole vielä saanut selville että kelpaako puinti sadonkorjuuksi. Vai pitääkö myös korretkin kerätä.

Ympäristökorvauksen ehdot, sivu 18.

"Niitetty kasvimassa on korjattava pois suojavyöhykkeeltä"

-SS-

No määritelläänkö sitä niittokorkeutta missään? Jos tähkien alta katkaisee ja painaa menemään seulat selällään niin täyttyykö velvoite?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 12.08.15 - klo:18:31
Suojavyöhykkeestä ei ole vielä saanut selville että kelpaako puinti sadonkorjuuksi. Vai pitääkö myös korretkin kerätä.

Ympäristökorvauksen ehdot, sivu 18.

"Niitetty kasvimassa on korjattava pois suojavyöhykkeeltä"

-SS-

No määritelläänkö sitä niittokorkeutta missään? Jos tähkien alta katkaisee ja painaa menemään seulat selällään niin täyttyykö velvoite?

Ei kyllä oikeastaan kiinnostakaan, kun ei koske itseä, kokeile toki.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 13.08.15 - klo:18:31

Tuli tietoa kerääjäkasvin hyväksymiseen valvonnoissa ja irtisanomiseen liittyen, ei aiheuta ainakaan mulla toimenpiteitä, kelepaa. Kuinkahan moni on mennyt paniikissa perumaan kerääjäkasvinsa ihan turhaan. Voikohan perumista enää perua  :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 13.08.15 - klo:18:43

Tuli tietoa kerääjäkasvin hyväksymiseen valvonnoissa ja irtisanomiseen liittyen, ei aiheuta ainakaan mulla toimenpiteitä, kelepaa. Kuinkahan moni on mennyt paniikissa perumaan kerääjäkasvinsa ihan turhaan. Voikohan perumista enää perua  :D
Ei kai noita kukaan perunut, kai tuohon käyvät kaikki rikkaruohotkin  :o

Mua harmittaa etten merkinnyt kaikille kerääjäkasvia. Ihan joka kohdassa kasvaa taas jotain pihanurmikkaa tai rölliä. Sellaista matalaa heinää, joka täyttää maan jos ei käytä glyfoa just koskaan..

Se vaan taitaa tuleentua ennen lokakuuta  :-\
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Maakalle - 14.08.15 - klo:18:17
15 kiloa Westerwoldin raiheinää kylvetty härkäpavun kanssa samaan aikaan. Pavun korjasin vihantana pois pari viikkoa sitten ja jo siinä oli selvästi pitkää raiheinää mukana. Nyt ryöpsähti kasvuun ja on ehkä 30 senttistä. Jos tarkoitus ei olisi ollut rehuntuotanto vaan tuentuotanto, niin raiheinä olisi pitänyt kylvää myöhemmin ja/tai puolet siemenmäärästä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 14.08.15 - klo:18:26

Tuli tietoa kerääjäkasvin hyväksymiseen valvonnoissa ja irtisanomiseen liittyen, ei aiheuta ainakaan mulla toimenpiteitä, kelepaa. Kuinkahan moni on mennyt paniikissa perumaan kerääjäkasvinsa ihan turhaan. Voikohan perumista enää perua  :D

Niin se tieto hyväksymiseen ja valvontoihin liittyen ?
Siellä täällä liikkuneiden huhujen mukaan tarkastetaan
vain kirjapidosta.

Ihan OK, jos näin on. Siemenkuitteja ainakin on kymmeneksi
vuodeksi leikelty säkkien päältä ja mapitettu kirjaan niin kuin
postimerkit konsanaan.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 14.08.15 - klo:18:28
Tänään etsiskelivät agrimarketista valkoapilaa vielä. Kiire kuulemma olisi.
Niinpä. 14. päivä jo.   ;D ;D

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Paalaaja - 14.08.15 - klo:18:36
Tänään etsiskelivät agrimarketista valkoapilaa vielä. Kiire kuulemma olisi.
Niinpä. 14. päivä jo.   ;D ;D

-SS-

Vieläköhän tässä ehtisi mönkkäri + viska kaupoille, siementä kyllä löytyisi...  ::)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 14.08.15 - klo:20:16

Tuli tietoa kerääjäkasvin hyväksymiseen valvonnoissa ja irtisanomiseen liittyen, ei aiheuta ainakaan mulla toimenpiteitä, kelepaa. Kuinkahan moni on mennyt paniikissa perumaan kerääjäkasvinsa ihan turhaan. Voikohan perumista enää perua  :D

Niin se tieto hyväksymiseen ja valvontoihin liittyen ?
Siellä täällä liikkuneiden huhujen mukaan tarkastetaan
vain kirjapidosta.

Ihan OK, jos näin on. Siemenkuitteja ainakin on kymmeneksi
vuodeksi leikelty säkkien päältä ja mapitettu kirjaan niin kuin
postimerkit konsanaan.

-SS-

Mulle tullut tieto ei ole mikään huhu, vaan viranomaistieto  :)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Joozeppi - 14.08.15 - klo:20:47
mää kylvin tänään firman kuus hehtaaria uudestaan, koska koko tilan tarkastuksessa ei mennyt läpi eka kylvö. no eipä siellä juuri mitään ollutkaan. meni kuutisen kiloa kevätrapsia/ha. tuskin itää ja etanat syö loput mut tuleepahan koitettua.

veikkaan että kiertävät näitä vielä paljon ja hylkyyn menee jos ei kunnollista kasvustoa ole. rikkoja on toki paljon. voinko kertoa kylväneeni kerääjäkasviksi vesiheinää ja pillikettä  ???
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Ripcord - 14.08.15 - klo:20:53
Kahdesta edellisestä viestistä voisi vetää sellaisen johtopäätöksen, että kerääjäkenttätarkastuksia on tehty tarpeeksi.

Loput valvotaan paperilla ynnä sitten huomautuksen ekassa valvonnassa saaneiden uusintatarkastukset - niissä pitää olla tarkkana, koska joku määrä sanktioitakin on varmaan kiintiöitynä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Forgiven - 14.08.15 - klo:22:50
mää kylvin tänään firman kuus hehtaaria uudestaan, koska koko tilan tarkastuksessa ei mennyt läpi eka kylvö. no eipä siellä juuri mitään ollutkaan. meni kuutisen kiloa kevätrapsia/ha. tuskin itää ja etanat syö loput mut tuleepahan koitettua.

veikkaan että kiertävät näitä vielä paljon ja hylkyyn menee jos ei kunnollista kasvustoa ole. rikkoja on toki paljon. voinko kertoa kylväneeni kerääjäkasviksi vesiheinää ja pillikettä  ???

Mie meinasin että kun tänä vuonna tekee rajakorjauksia kunnolla ja ottaa sen tarkastuksen niin jos olisivat taas vuosikymmenen tulematta. Voi sitten tulevina vuosina imoittaa noita kerääjiäkin  ???
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 15.08.15 - klo:08:49
Kahdesta edellisestä viestistä voisi vetää sellaisen johtopäätöksen, että kerääjäkenttätarkastuksia on tehty tarpeeksi.

Force Major on nyt monen kerääjäkasvilajike  :)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Maa-Anssi - 21.08.15 - klo:18:23
Mites on, onko kuinka yleistä toi hukkakaura nurmisiementen joukossa? Ulkolaisiahan nuo monasti tuppaavat olemaan. Löytyi muutamia nyt keväällä kylvetyltä hömppäpellolta. Toinen vaihtoehto on lietteen mukana tullut, jota erehdyin jostain syystä ottamaan.
Tuli vaan kauhukuvana mieleen että paljonko hukkakauraa on suomenmaahan kylvetty tänä kesänä "kerääjäkasvina"!!!
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 21.08.15 - klo:21:17
Mites on, onko kuinka yleistä toi hukkakaura nurmisiementen joukossa? Ulkolaisiahan nuo monasti tuppaavat olemaan. Löytyi muutamia nyt keväällä kylvetyltä hömppäpellolta. Toinen vaihtoehto on lietteen mukana tullut, jota erehdyin jostain syystä ottamaan.
Tuli vaan kauhukuvana mieleen että paljonko hukkakauraa on suomenmaahan kylvetty tänä kesänä "kerääjäkasvina"!!!

Ulkomaisessa siemenessä lienee hukkista enemmänkin.
Karjatalousvaltaisessa nurmiviljelyssä, who cares ?

Kirjoituspöydän takaa suunnitellen, hallinnolla jäi tämäkin
asia miettimättä kokonaan, miten se väistämätön hukkakakaura-
lisäys viljapelloista pois otetaan.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: arzyboy - 21.08.15 - klo:21:22
Täytyy olla tyytyväinen että tuli laitettua taas heinäkasveja viljan alle... Kävin viljoja katselemassa ja paljon olis ravinteita menossa hukkaan jos puuttuis kerääjät. Menee niitä ravinteita varmasti hukkaan nytkin, mutta jospa vähän vähemmän.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Make - 21.08.15 - klo:21:38
Yks hukkis löyty suojaviljalohkolta, näytti olevan serti viljarivissä. Nurmirivin sijaintia on haastteelista havannoida tuosta.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 21.08.15 - klo:23:40
Valkoapila ei tykkää kuivuudesta näin syksylläkään.
Tietää nyt ainakin jättää apilaleikit sikseen.

Italian raiheinäkin on tuleentumassa sinne juureen.
Ei tule olemaan minkäänlainen puinnin este. Ne
jättikokoiset tähkät - muistuttavat juolavehnää,
mutta 3x suuremmat  - laihon päällä lienevät jotakin
epäpuhdasta heinälajia olleet.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: kepsi - 22.08.15 - klo:11:27
Valkoapila ei tykkää kuivuudesta näin syksylläkään.
Tietää nyt ainakin jättää apilaleikit sikseen.

Italian raiheinäkin on tuleentumassa sinne juureen.
Ei tule olemaan minkäänlainen puinnin este. Ne
jättikokoiset tähkät - muistuttavat juolavehnää,
mutta 3x suuremmat  - laihon päällä lienevät jotakin
epäpuhdasta heinälajia olleet.

-SS-



Mikä Italain raiheinälajike on kyseessä ja koska kylvetty?  Näyttäisi hieman siltä, että tähkimisalttiudessa on lajikekohtaisia eroja. Tällaista kuulin Jokioisten kokeista. Nimenomaan Meroa on tähkinyt helposti tänä vuonna ainakin aikaisissa kylvöissä. Itsellä juuri tuo lajike ja tähkimistä on yleisesti. Sain käsiini eviran tutkimustodistuksen kyseisestä siemenerästä ja sen mukaan puhtaita siemeniä pitäsi olla 99,82 %! Itse epäilin, että joukossa olisi westerwoldin raiheinää mutta tutkimuksen mukaan näin ei ole!
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: arzyboy - 22.08.15 - klo:12:00
Yleensä raiheinissä on komeat tähkät... Siellä täällä näkyy pellossa tähkiä. Osa niistä on peruja edellisiltä vuosilta kun on ollut nurmella...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 22.08.15 - klo:15:41
Mikä Italain raiheinälajike on kyseessä ja koska kylvetty?  Näyttäisi hieman siltä, että tähkimisalttiudessa on lajikekohtaisia eroja.

Balmultra II

http://www.agrimarket.fi/Maatalous_ja_metsa/Siemenet/nurmikasvien-siemenet/barmultra-ii-25-kg/

Kylvöajankohta 1) toukokuun puoliväli, heinänsiemenlaatikosta.
                       2) Laahavannaskoneella rikkakasviruiskutuksen jälkeen.

Kummallakin tavalla tulee niitä jättitähkiä sinne kasvustoon.
Viherlannoitusnurmessa on kova kasvu kylläkin, niiton jälkeen senttejä päivässä.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ijasja2 - 22.08.15 - klo:15:53
Valkoapila ei tykkää kuivuudesta näin syksylläkään.
Tietää nyt ainakin jättää apilaleikit sikseen.

Italian raiheinäkin on tuleentumassa sinne juureen.
Ei tule olemaan minkäänlainen puinnin este. Ne
jättikokoiset tähkät - muistuttavat juolavehnää,
mutta 3x suuremmat  - laihon päällä lienevät jotakin
epäpuhdasta heinälajia olleet.

-SS-

Italialainen näyttää nyt oikeen innostuvan, tummana ja lehtevänä kasvaa turvemaalla ruiskutusurissa. Vieressä ei niinkään komeasti, synkkä ohrakasvusto varjostaa tehokkaasti mutta tähkiä näkyy siellä täällä vaikka kasvusto tasaisen hyvä. Ei haittaa puintia merkittävästi parin kolmen viikon päästä, mutta kuinka paljon tuo vähänkin on vienyt ravinteita. Onneksi niitä kukkamullassa tarjolla näillä keleillä, ei muuten riittäs 45kg:n typpiannos kunnon satoon sekä kerääjäkasville. Vettä ei saa tulla tippaakaan, ettei lakoa tule. 

Eipä tuonne paljoa valoa mahdu...

(http://i8.aijaa.com/t/00193/13941145.t.jpg) (http://aijaa.com/Y6gV1T)

Vähän erikohdasta kuva, suoraan alaspäin.

(http://i8.aijaa.com/t/00299/13941150.t.jpg) (http://aijaa.com/oj8muN)

Yleiskuvaa, Moddusta saanut vahvasti ja 1.2l Terpalia tautiaineen kera. Ei enää tippaakaan vettä kiitos. Ja lämmintä, kuva 20.8 illalla ja kestää vielä hetken jos toisenkin kun näitä puidaan, ja tää on toisena kylvettyä ohraa tänä keväänä. Eka kylvöt puidaan ens viikolla, nää joskus parin kolmen viikon päästä, jos kelit säilyy suosiollisina.

(http://i2.aijaa.com/t/00493/13941154.t.jpg) (http://aijaa.com/M5OfxC)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 30.08.15 - klo:20:35
Kerääjäkasvi italianraiheinä + persianapila. Kevätkyntöön toukokuun
alussa laitettu, siemenlaatikosta sateiden alle, Zebra kevätvehnä,
kylvötiheys 450, lannoitus 0 kg/ha .

Puolikasannos Expressiä näkyy saunakukkakerääjän seoksena.

Kesän kylvökset eivät onnistuneet kuin muutamalla neliöllä,
joissa syysvehnä oli jonkun vesilätäkön takia kitunut. Ehkäpä reipas
lannoitus tappaa apilat.

(http://www.viistonninen.com/muut/Keraaja_300815A.jpg)

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Forgiven - 31.08.15 - klo:11:55
Onko ruis sallittu kerääjäkasvi rukiilla?  ???
...se kun tulisi aika luonnostaan puinnin yhteydessä, eli luultavasti ei?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 31.08.15 - klo:12:22
Onko ruis sallittu kerääjäkasvi rukiilla?  ???
...se kun tulisi aika luonnostaan puinnin yhteydessä, eli luultavasti ei?

Pääsitkö muka puimaan ennen 15.08 ?
No ei se kumminkaan ole kerääjäkasvien listalla.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 02.09.15 - klo:19:35

Alkaa kummasti vihertyä ja tuuhentua, noin viikko sitten puidulla ohramaalla kerääjä-italianrai. Kolme kiloa tuntui olevan sopiva määrä siementä. Joitakin pieniä kohtia, joissa märkyys kuritti ohraa, raiheinää oli pelottavan paljon. Puimuri selvitti nekin kohdat ongelmitta. Täytynee parin viikon päästä ottaa kuvia, jos muistan ja ehdin ja viitsin  :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 02.09.15 - klo:20:21

Alkaa kummasti vihertyä ja tuuhentua, noin viikko sitten puidulla ohramaalla kerääjä-italianrai. Kolme kiloa tuntui olevan sopiva määrä siementä. Joitakin pieniä kohtia, joissa märkyys kuritti ohraa, raiheinää oli pelottavan paljon. Puimuri selvitti nekin kohdat ongelmitta. Täytynee parin viikon päästä ottaa kuvia, jos muistan ja ehdin ja viitsin  :D

Jo vain, kyllä se sieltä pahnasta päätänsä lykkää. :)

Ensi vuodelle laitan kaikkiin TOSseihin lajittelun yhteydessä rain ja apilan.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Puuha-Pete - 02.09.15 - klo:20:51

Alkaa kummasti vihertyä ja tuuhentua, noin viikko sitten puidulla ohramaalla kerääjä-italianrai. Kolme kiloa tuntui olevan sopiva määrä siementä. Joitakin pieniä kohtia, joissa märkyys kuritti ohraa, raiheinää oli pelottavan paljon. Puimuri selvitti nekin kohdat ongelmitta. Täytynee parin viikon päästä ottaa kuvia, jos muistan ja ehdin ja viitsin  :D

Miten aikanaan kylvit kerääjäkasvin? Muun kylvön kanssa, samasta vantaasta vai rikkaruiskutuksen yhteydessä pintaan vai...?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 02.09.15 - klo:21:22

Alkaa kummasti vihertyä ja tuuhentua, noin viikko sitten puidulla ohramaalla kerääjä-italianrai. Kolme kiloa tuntui olevan sopiva määrä siementä. Joitakin pieniä kohtia, joissa märkyys kuritti ohraa, raiheinää oli pelottavan paljon. Puimuri selvitti nekin kohdat ongelmitta. Täytynee parin viikon päästä ottaa kuvia, jos muistan ja ehdin ja viitsin  :D

Vihertyyhän puutteellisesti ruiskutettu sänki vesiheinällä paksusti.
Mutta se kasvatettava kerääjäkasvi, sitä ei kyllä näy savimaalla
tänäkään vuonna. Totta kaikki jollain liejulla tai turvemaalla, heinät rehottaa.

Mitä harvempi viljelykasvin kylvötiheys ja mitä vähäisempi lannoitus,
sen parempi kasvusto näkyy tulevan. 5 tonnin syysvehnäkasvustossa
on nyt parin millin suuruisia kolmilehtiä. 7 tonnin kasvustossa ei lehden
lehteä, ei piikin piikkiä.

Lokakuun 1. tulee aika nopeasti jo, ei ole syysvehnän sänki vihreä. Ei kyllä
tarvitsekaan, uudelleenkylvöön se menee. Valvontariski lienee enää
28 vuorokautta.

Käyttämälläni siemenmäärällä saa perustetuksi oivan viherlannoitusnurmen.
Siksi täytyy viljellä pääkasvia vain joka toinen vuosi, joka toinen vuosi
lannoitteenkerryttämis-säilörehunurmea. Voi sitten lesoilla joka toinen vuosi
jättisadolla. Niinkö juoksukilpailussa oikasee puolesta kentästä takasuoralle,
ja takasuoralta päin vastoin.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 02.09.15 - klo:22:12

Alkaa kummasti vihertyä ja tuuhentua, noin viikko sitten puidulla ohramaalla kerääjä-italianrai. Kolme kiloa tuntui olevan sopiva määrä siementä. Joitakin pieniä kohtia, joissa märkyys kuritti ohraa, raiheinää oli pelottavan paljon. Puimuri selvitti nekin kohdat ongelmitta. Täytynee parin viikon päästä ottaa kuvia, jos muistan ja ehdin ja viitsin  :D

Miten aikanaan kylvit kerääjäkasvin? Muun kylvön kanssa, samasta vantaasta vai rikkaruiskutuksen yhteydessä pintaan vai...?

Sekoitin starttilannoiteeseen  ;)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 02.09.15 - klo:22:15

Alkaa kummasti vihertyä ja tuuhentua, noin viikko sitten puidulla ohramaalla kerääjä-italianrai. Kolme kiloa tuntui olevan sopiva määrä siementä. Joitakin pieniä kohtia, joissa märkyys kuritti ohraa, raiheinää oli pelottavan paljon. Puimuri selvitti nekin kohdat ongelmitta. Täytynee parin viikon päästä ottaa kuvia, jos muistan ja ehdin ja viitsin  :D

Vihertyyhän puutteellisesti ruiskutettu sänki vesiheinällä paksusti.
Mutta se kasvatettava kerääjäkasvi, sitä ei kyllä näy savimaalla
tänäkään vuonna. Totta kaikki jollain liejulla tai turvemaalla, heinät rehottaa.

-SS-

Hiesumaata ja sato noin 6500-7000kg/ha. Ja kyllä ne ihan oikeita raiheiniä on jota siellä kasvaa  :)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 02.09.15 - klo:22:38

Alkaa kummasti vihertyä ja tuuhentua, noin viikko sitten puidulla ohramaalla kerääjä-italianrai. Kolme kiloa tuntui olevan sopiva määrä siementä. Joitakin pieniä kohtia, joissa märkyys kuritti ohraa, raiheinää oli pelottavan paljon. Puimuri selvitti nekin kohdat ongelmitta. Täytynee parin viikon päästä ottaa kuvia, jos muistan ja ehdin ja viitsin  :D

Vihertyyhän puutteellisesti ruiskutettu sänki vesiheinällä paksusti.
Mutta se kasvatettava kerääjäkasvi, sitä ei kyllä näy savimaalla
tänäkään vuonna. Totta kaikki jollain liejulla tai turvemaalla, heinät rehottaa.

-SS-

Hiesumaata ja sato noin 6500-7000kg/ha. Ja kyllä ne ihan oikeita raiheiniä on jota siellä kasvaa  :)

Kyllähän tuo tarina on uskottava, kun se näytekin on vieläpä
laitettu viljavuustutkimuksen pohjaksi. Se 60 cm turvemultaa
on tietty raa***** pois ennen rasiaan laittoa.

Hiesumaata kyllä, kyllä.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ijasja2 - 02.09.15 - klo:23:07

Alkaa kummasti vihertyä ja tuuhentua, noin viikko sitten puidulla ohramaalla kerääjä-italianrai. Kolme kiloa tuntui olevan sopiva määrä siementä. Joitakin pieniä kohtia, joissa märkyys kuritti ohraa, raiheinää oli pelottavan paljon. Puimuri selvitti nekin kohdat ongelmitta. Täytynee parin viikon päästä ottaa kuvia, jos muistan ja ehdin ja viitsin  :D

2kg/ha, vihreitä laikkuja ja sänki jäi laikukkaan vihreäksi. Viikon päästä uskoisin olevan komea heinä, mutta ehkä sen kippaan auroilla nurin ihan lähipäivinä, mikäli vehnää kylvän. Sato oli ok., ei pahoiteta kenenkään mieltä :) Vieressä sama sato ja kerääjänä valkoapilaa, puinnista viikko eikä oo ihmeesti vielä happea saanut. Puidessa joitain laikkuja missä heikompaa, niissä vahvistunut lisää. Sato oli hieman raiheinälohkoa parempi.

(http://i7.aijaa.com/t/00497/13952903.t.jpg) (http://aijaa.com/ao10hA)

(http://i4.aijaa.com/t/00843/13952905.t.jpg) (http://aijaa.com/kqr5Ii)

Apilaa tuolla jossain, erona edelliseen ainoastaan kerääjäkasvin laji. Ojan takana oleva lohko, sama kylvöpäivä, lajike, lannoitus, viljelyhistoriakin parilta vuodelta ja tänä vuonna satokin melkein. Apilaa tai siis ei heinää sisältävältä pellolta noin 300kg/ha enemmän satoa. Satoero noille lohkoille normi.

(http://i5.aijaa.com/t/00351/13952910.t.jpg) (http://aijaa.com/KfSjey)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 02.09.15 - klo:23:11

Alkaa kummasti vihertyä ja tuuhentua, noin viikko sitten puidulla ohramaalla kerääjä-italianrai. Kolme kiloa tuntui olevan sopiva määrä siementä. Joitakin pieniä kohtia, joissa märkyys kuritti ohraa, raiheinää oli pelottavan paljon. Puimuri selvitti nekin kohdat ongelmitta. Täytynee parin viikon päästä ottaa kuvia, jos muistan ja ehdin ja viitsin  :D

Vihertyyhän puutteellisesti ruiskutettu sänki vesiheinällä paksusti.
Mutta se kasvatettava kerääjäkasvi, sitä ei kyllä näy savimaalla
tänäkään vuonna. Totta kaikki jollain liejulla tai turvemaalla, heinät rehottaa.

-SS-

Hiesumaata ja sato noin 6500-7000kg/ha. Ja kyllä ne ihan oikeita raiheiniä on jota siellä kasvaa  :)

Kyllähän tuo tarina on uskottava, kun se näytekin on vieläpä
laitettu viljavuustutkimuksen pohjaksi. Se 60 cm turvemultaa
on tietty raa***** pois ennen rasiaan laittoa.

Hiesumaata kyllä, kyllä.

-SS-

No en mä missään nevalla asu  ???
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: kepsi - 03.09.15 - klo:09:34

Alkaa kummasti vihertyä ja tuuhentua, noin viikko sitten puidulla ohramaalla kerääjä-italianrai. Kolme kiloa tuntui olevan sopiva määrä siementä. Joitakin pieniä kohtia, joissa märkyys kuritti ohraa, raiheinää oli pelottavan paljon. Puimuri selvitti nekin kohdat ongelmitta. Täytynee parin viikon päästä ottaa kuvia, jos muistan ja ehdin ja viitsin  :D

2kg/ha, vihreitä laikkuja ja sänki jäi laikukkaan vihreäksi. Viikon päästä uskoisin olevan komea heinä, mutta ehkä sen kippaan auroilla nurin ihan lähipäivinä, mikäli vehnää kylvän. Sato oli ok., ei pahoiteta kenenkään mieltä :) Vieressä sama sato ja kerääjänä valkoapilaa, puinnista viikko eikä oo ihmeesti vielä happea saanut. Puidessa joitain laikkuja missä heikompaa, niissä vahvistunut lisää. Sato oli hieman raiheinälohkoa parempi.

(http://i7.aijaa.com/t/00497/13952903.t.jpg) (http://aijaa.com/ao10hA)

(http://i4.aijaa.com/t/00843/13952905.t.jpg) (http://aijaa.com/kqr5Ii)

Apilaa tuolla jossain, erona edelliseen ainoastaan kerääjäkasvin laji. Ojan takana oleva lohko, sama kylvöpäivä, lajike, lannoitus, viljelyhistoriakin parilta vuodelta ja tänä vuonna satokin melkein. Apilaa tai siis ei heinää sisältävältä pellolta noin 300kg/ha enemmän satoa. Satoero noille lohkoille normi.

(http://i5.aijaa.com/t/00351/13952910.t.jpg) (http://aijaa.com/KfSjey)

Oliko lohkoilla samanlaiset rikkakasviruiskutukset (aineet/määrät) ja miten onnistui?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ijasja2 - 03.09.15 - klo:12:01

Alkaa kummasti vihertyä ja tuuhentua, noin viikko sitten puidulla ohramaalla kerääjä-italianrai. Kolme kiloa tuntui olevan sopiva määrä siementä. Joitakin pieniä kohtia, joissa märkyys kuritti ohraa, raiheinää oli pelottavan paljon. Puimuri selvitti nekin kohdat ongelmitta. Täytynee parin viikon päästä ottaa kuvia, jos muistan ja ehdin ja viitsin  :D

2kg/ha, vihreitä laikkuja ja sänki jäi laikukkaan vihreäksi. Viikon päästä uskoisin olevan komea heinä, mutta ehkä sen kippaan auroilla nurin ihan lähipäivinä, mikäli vehnää kylvän. Sato oli ok., ei pahoiteta kenenkään mieltä :) Vieressä sama sato ja kerääjänä valkoapilaa, puinnista viikko eikä oo ihmeesti vielä happea saanut. Puidessa joitain laikkuja missä heikompaa, niissä vahvistunut lisää. Sato oli hieman raiheinälohkoa parempi.

(http://i7.aijaa.com/t/00497/13952903.t.jpg) (http://aijaa.com/ao10hA)

(http://i4.aijaa.com/t/00843/13952905.t.jpg) (http://aijaa.com/kqr5Ii)

Apilaa tuolla jossain, erona edelliseen ainoastaan kerääjäkasvin laji. Ojan takana oleva lohko, sama kylvöpäivä, lajike, lannoitus, viljelyhistoriakin parilta vuodelta ja tänä vuonna satokin melkein. Apilaa tai siis ei heinää sisältävältä pellolta noin 300kg/ha enemmän satoa. Satoero noille lohkoille normi.

(http://i5.aijaa.com/t/00351/13952910.t.jpg) (http://aijaa.com/KfSjey)

Oliko lohkoilla samanlaiset rikkakasviruiskutukset (aineet/määrät) ja miten onnistui?

Ei ollut, tuo raiheinäkasvusto sai kesällä osaan lohkoa Ariane S 2l/ha lisäksi. Aiemmin molemmat lohkot sai Ratio SX 19g+ MCPA 0.6l + hivenet ja typpeä. Normaalit korsijarrut ja tautiaineet tähkälle.  Kiertotatatarta näkyy olevan apilapellossa ja vesiheinää, juuressa, ei haitannut puintia eikä ole tuottamasa siementä. Sellaista normaalia "aluskasvustoa", jota aina multavilla mailla. Rikantorjunnan voi sanoa onnistuneen hyvin, apilan ei voi sanoa kärsineen tuosta annoksesta koska tietyissä kohdissa sitä kasvoi ihan komeasti. Viljan varjostus haittasi apilaa paljon enemmän kuin raiheinää.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 08.09.15 - klo:19:33

Alkaa kummasti vihertyä ja tuuhentua, noin viikko sitten puidulla ohramaalla kerääjä-italianrai. Kolme kiloa tuntui olevan sopiva määrä siementä. Joitakin pieniä kohtia, joissa märkyys kuritti ohraa, raiheinää oli pelottavan paljon. Puimuri selvitti nekin kohdat ongelmitta. Täytynee parin viikon päästä ottaa kuvia, jos muistan ja ehdin ja viitsin  :D

Vasta-aurinkoon näyttää kuin vihreitä c-kasetin nauhoja olisi pätkitty pirusti sängen sekaan  :D
Naapurit varmaan ihmettelee, kun yleensä Fahrin jäljiltä ei ole pellot vihertäneet ollenkaan  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 08.09.15 - klo:20:13

Alkaa kummasti vihertyä ja tuuhentua, noin viikko sitten puidulla ohramaalla kerääjä-italianrai. Kolme kiloa tuntui olevan sopiva määrä siementä. Joitakin pieniä kohtia, joissa märkyys kuritti ohraa, raiheinää oli pelottavan paljon. Puimuri selvitti nekin kohdat ongelmitta. Täytynee parin viikon päästä ottaa kuvia, jos muistan ja ehdin ja viitsin  :D

Vasta-aurinkoon näyttää kuin vihreitä c-kasetin nauhoja olisi pätkitty pirusti sängen sekaan  :D
Naapurit varmaan ihmettelee, kun yleensä Fahrin jäljiltä ei ole pellot vihertäneet ollenkaan  ;D

SAS vetää sampolla 300 kg hehtaarilla tavaraa.👍
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 08.09.15 - klo:20:25

Alkaa kummasti vihertyä ja tuuhentua, noin viikko sitten puidulla ohramaalla kerääjä-italianrai. Kolme kiloa tuntui olevan sopiva määrä siementä. Joitakin pieniä kohtia, joissa märkyys kuritti ohraa, raiheinää oli pelottavan paljon. Puimuri selvitti nekin kohdat ongelmitta. Täytynee parin viikon päästä ottaa kuvia, jos muistan ja ehdin ja viitsin  :D

Vasta-aurinkoon näyttää kuin vihreitä c-kasetin nauhoja olisi pätkitty pirusti sängen sekaan  :D
Naapurit varmaan ihmettelee, kun yleensä Fahrin jäljiltä ei ole pellot vihertäneet ollenkaan  ;D

SAS vetää sampolla 300 kg hehtaarilla tavaraa.👍

Puintiväli sepposen selällään, että kaikki musut, jotka kasvaa tähkän juuressa, lentää peltoon  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 08.09.15 - klo:20:28

Alkaa kummasti vihertyä ja tuuhentua, noin viikko sitten puidulla ohramaalla kerääjä-italianrai. Kolme kiloa tuntui olevan sopiva määrä siementä. Joitakin pieniä kohtia, joissa märkyys kuritti ohraa, raiheinää oli pelottavan paljon. Puimuri selvitti nekin kohdat ongelmitta. Täytynee parin viikon päästä ottaa kuvia, jos muistan ja ehdin ja viitsin  :D

Vasta-aurinkoon näyttää kuin vihreitä c-kasetin nauhoja olisi pätkitty pirusti sängen sekaan  :D
Naapurit varmaan ihmettelee, kun yleensä Fahrin jäljiltä ei ole pellot vihertäneet ollenkaan  ;D

SAS vetää sampolla 300 kg hehtaarilla tavaraa.👍

Puintiväli sepposen selällään, että kaikki musut, jotka kasvaa tähkän juuressa, lentää peltoon  ;D

 ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 08.09.15 - klo:20:36
Täystiheät (siis ei luomu- eikä suorakylvö-) syysviljat eivät kesällä anna tilaa minkään heinän tai apilan kasvaa. Eli paikassa missä sänki on harvaa ja harmaata, kasvaa jokunen apila. Siellä missä on tuhti pehmeä kullankeltainen sänkiturkki, ei mitään.

Kevätvehnässä voi jotain olla jos jättää harvaksi eikä lannoita eikä torju rikkaruohoja. Mitä sillä sitten voitraa ? Muutaman kympin, ja vastineeksi kolme tonnia jonnekin pakkomyytävää sekulivehnää.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 08.09.15 - klo:20:42
Täystiheät (siis ei luomu- eikä suorakylvö-) syysviljat eivät kesällä anna tilaa minkään heinän tai apilan kasvaa. Eli paikassa missä sänki on harvaa ja harmaata, kasvaa jokunen apila. Siellä missä on tuhti pehmeä kullankeltainen sänkiturkki, ei mitään.

Kevätvehnässä voi jotain olla jos jättää harvaksi eikä lannoita eikä torju rikkaruohoja. Mitä sillä sitten voitraa ? Muutaman kympin, ja vastineeksi kolme tonnia jonnekin pakkomyytävää sekulivehnää.

-SS-

Runttivinkku tulee ja vetää suakin  kuokkaan... ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 08.09.15 - klo:20:52
Saako tuon kerääjäkasvin tehdä säilörehuksi, siis puimisen jälkeen. Ihan apilana mun puitu kaurapelto
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 08.09.15 - klo:20:59
Kevätvehnässä voi jotain olla jos jättää harvaksi eikä lannoita eikä torju rikkaruohoja. Mitä sillä sitten voitraa ? Muutaman kympin, ja vastineeksi kolme tonnia jonnekin pakkomyytävää sekulivehnää.

-SS-

Tuossa ohrassa, samalla kertaa starttilannoksen seassa kylvetyt italianrait kasvoi ohran oraitten kanssa suunnilleen samaa vauhtia, ne ei päässeet sinne tukehtumaan. Sinne ne pitkät rain tähkätkin ilmestyi aikanaan, noin parin kolmenkymmenen sentin välein. Nyt kun ohra on puitu nuo rait on alkaneet puskittumaan ja täyttää koko pinta-alan komeesti. Ohrat oli orasvaiheesta lippulehdelle lehtevämpää kuin vuosiin, ja ohrasatoakin tuli sentäs 6500kk/ha, että ei tossa mitään raiheinän kustannuksella olla pelattu.  :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Jutun Vintti - 08.09.15 - klo:22:11
Täystiheät (siis ei luomu- eikä suorakylvö-) syysviljat eivät kesällä anna tilaa minkään heinän tai apilan kasvaa. Eli paikassa missä sänki on harvaa ja harmaata, kasvaa jokunen apila. Siellä missä on tuhti pehmeä kullankeltainen sänkiturkki, ei mitään.

Kevätvehnässä voi jotain olla jos jättää harvaksi eikä lannoita eikä torju rikkaruohoja. Mitä sillä sitten voitraa ? Muutaman kympin, ja vastineeksi kolme tonnia jonnekin pakkomyytävää sekulivehnää.

-SS-

Runttivinkku tulee ja vetää suakin  kuokkaan... ;D

Alkaa olemaan suorakylväjiin kohdistettua vihapuhetta.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 08.09.15 - klo:22:13
Täystiheät (siis ei luomu- eikä suorakylvö-) syysviljat eivät kesällä anna tilaa minkään heinän tai apilan kasvaa. Eli paikassa missä sänki on harvaa ja harmaata, kasvaa jokunen apila. Siellä missä on tuhti pehmeä kullankeltainen sänkiturkki, ei mitään.

Kevätvehnässä voi jotain olla jos jättää harvaksi eikä lannoita eikä torju rikkaruohoja. Mitä sillä sitten voitraa ? Muutaman kympin, ja vastineeksi kolme tonnia jonnekin pakkomyytävää sekulivehnää.

-SS-

Runttivinkku tulee ja vetää suakin  kuokkaan... ;D

Alkaa olemaan suorakylväjiin kohdistettua vihapuhetta.

Suorakylvö, tie kustannustehokkaaseen viljelyyn. Yksi traktori, yksi laite, yksi yksinkertainen kuljettaja.... ;D

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 08.09.15 - klo:23:27
Täystiheät (siis ei luomu- eikä suorakylvö-) syysviljat eivät kesällä anna tilaa minkään heinän tai apilan kasvaa. Eli paikassa missä sänki on harvaa ja harmaata, kasvaa jokunen apila. Siellä missä on tuhti pehmeä kullankeltainen sänkiturkki, ei mitään.

Kevätvehnässä voi jotain olla jos jättää harvaksi eikä lannoita eikä torju rikkaruohoja. Mitä sillä sitten voitraa ? Muutaman kympin, ja vastineeksi kolme tonnia jonnekin pakkomyytävää sekulivehnää.

-SS-

Runttivinkku tulee ja vetää suakin  kuokkaan... ;D

Alkaa olemaan suorakylväjiin kohdistettua vihapuhetta.

No ei ole, mutta kyllä syysviljat ovat suorakylvettynä enempi ruohoisia ja kosteita kevätkesällä, ehkä siellä itäisi paremmin. Ja muutakin vihreää on näöksi. Keväällä on hitaampi sieltä sängen joukosta tulemaan, joskus kesäkuun alkuunkin on "kammattu sänki" vasta hiukan vihertämässä.

Se oli kahdeksankymmentäluvulla iso muoti sen syysviljan suoramättö sinne sänkimaalle. Sitten kun parina vuonna kärrykuormia oli viljaa maahan laitettu ja sille tielle jäi, niin ajattelivat varmaan, että mitä sitä sinne peltoon vie, myypi ennemmin. Kun se loppui se harrastus; nyt sitten räpid-kylvöä tehdään enimmäkseen. Muokattuun lähinnä.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: sorjone - 13.09.15 - klo:20:17
  Kyllä siinä melkonen tarkastaja saa olla kun ettii suorakylvetystä vehnästä kerääjäkasvit. ;)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 13.09.15 - klo:22:53
Hienosti kasvaa rait. :)

Paras tulos edelleen lajittelun yhteydessä sekotetulla. Kuvia tulee kunhan ehtii..
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 15.09.15 - klo:10:04
Joo. Kyllä sinne apilasta aluskasvin saa. Kun viljelee ilman lannoitetta.
Kuvassa Zebra on savimultamaalla, lannoitettuna ja lannoittamatta.
Apilaa ja italianraiheinä laahavannaskoneella rikkaruiskutuksen jälkeen.
10 + 10 kg suunnilleen.

(http://www.viistonninen.com/muut/Zebra_140915A.jpg)

(http://www.viistonninen.com/muut/Zebra_140915B.jpg)

Kunnon pääkasvin kasvusto - jota siis ei kumpikaan näistä esimerkeistä
ollut - ei päästä sieltä mitään läpi.

Viimeisessä kuvassa  on hietamaalla kylvön yhteydessä heinänsiemenlaatikosta
varisteltu italianraiheinä, kylvö toukokuun alussa, kevätkyntöön, ilman
typpeä.

(http://www.viistonninen.com/muut/Zebra_140915C.jpg)

Paksuun syysvehnäkasvustoon tai kevätvehnään, ainoastaan juola
menestyy.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 15.09.15 - klo:10:42

Täytyy käydä kans kerääjäkuva nappaamas jossain välissä  :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 15.09.15 - klo:10:47
Nii ja kyllä luomuviljely olisikin hienoa ! Ajaa puimalla ympäri
peltoa kakkosvaihteella pöytä ylhäällä, eikä
tarvii käydä tyhjäämässä. Voi ihailla apila-alus-päällikasvia
ja haistella kukkivan persianapilan parfyymintuoksua.

Nyt kun joka paikka on halpaa viljaa turvoksissa, voisihan
sitä miettiä, monimuotoisuuden viljelyä.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Petri - 15.09.15 - klo:16:55
Kun maailma on mustavalkoinen, se on mustavalkoinen. Jos muuten vilja 0Nllä näyttää tuollaiselta, niin kyllä maan kanssa on aika lailla tekemistä...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKM - 15.09.15 - klo:17:07
Täystiheät (siis ei luomu- eikä suorakylvö-) syysviljat eivät kesällä anna tilaa minkään heinän tai apilan kasvaa. Eli paikassa missä sänki on harvaa ja harmaata, kasvaa jokunen apila. Siellä missä on tuhti pehmeä kullankeltainen sänkiturkki, ei mitään.

Kevätvehnässä voi jotain olla jos jättää harvaksi eikä lannoita eikä torju rikkaruohoja. Mitä sillä sitten voitraa ? Muutaman kympin, ja vastineeksi kolme tonnia jonnekin pakkomyytävää sekulivehnää.

-SS-

Runttivinkku tulee ja vetää suakin  kuokkaan... ;D

Alkaa olemaan suorakylväjiin kohdistettua vihapuhetta.

yksi yksinkertainen kuljettaja.... ;D

Mut ei ne niin yksinkertaisia olekaan, ettei amiskouluu pystyis suorittamaan... ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 15.09.15 - klo:18:16
Kun maailma on mustavalkoinen, se on mustavalkoinen. Jos muuten vilja 0Nllä näyttää tuollaiselta, niin kyllä maan kanssa on aika lailla tekemistä...

Noh noh, lyhyt luomun oppimäärä ja siitä tietyt osa-alueet kun jokanen viittis painaa mieleen, johan kasvaa....

Eipäs nyt aleta es essälle... ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 15.09.15 - klo:18:41

Kuunvaihteessa noin kaksi viikkoa sitten puitu aukusti, sato 6300kg/ha. Kerääjänä Italianraiheinä 3kg/ha.  :)
Helppoa kuin heinän teko  ;D

(http://i4.aijaa.com/t/00753/13967131.t.jpg) (http://aijaa.com/xHadLM)

(http://i7.aijaa.com/t/00453/13967129.t.jpg) (http://aijaa.com/XMipQa)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 15.09.15 - klo:19:19
Näyttää lumihomeelta noi oljet... ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: arzyboy - 15.09.15 - klo:20:34

Kuunvaihteessa noin kaksi viikkoa sitten puitu aukusti, sato 6300kg/ha. Kerääjänä Italianraiheinä 3kg/ha.  :)
Helppoa kuin heinän teko  ;D

(http://i4.aijaa.com/t/00753/13967131.t.jpg) (http://aijaa.com/xHadLM)

(http://i7.aijaa.com/t/00453/13967129.t.jpg) (http://aijaa.com/XMipQa)

Siinä mallia SS:lle ja skn:lle kuinka asian voi toteuttaa taloudellisesti... Mulla näyttää myös hyvältä 5 kg/ha englanninraiheinä viljan alla. Ei haittaa puintia millään lailla jos on lähellekään normaali sato, eli enemmän kuin 3000 kg/ha ohrasta.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 15.09.15 - klo:20:46

Kuunvaihteessa noin kaksi viikkoa sitten puitu aukusti, sato 6300kg/ha. Kerääjänä Italianraiheinä 3kg/ha.  :)
Helppoa kuin heinän teko  ;D

(http://i4.aijaa.com/t/00753/13967131.t.jpg) (http://aijaa.com/xHadLM)

(http://i7.aijaa.com/t/00453/13967129.t.jpg) (http://aijaa.com/XMipQa)

Siinä mallia SS:lle ja skn:lle kuinka asian voi toteuttaa taloudellisesti... Mulla näyttää myös hyvältä 5 kg/ha englanninraiheinä viljan alla. Ei haittaa puintia millään lailla jos on lähellekään normaali sato, eli enemmän kuin 3000 kg/ha ohrasta.

Hetkinen hetkinen... mää en oo yyberöiny missään muodossa.

Lajittelun yhteydessä raita ja apilaa ja savenmaan huiskalla apilaa. Määrät 1-3kiloo.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: arzyboy - 15.09.15 - klo:21:15
Ok...sori. muistin väärin kun näistä on ollu niin paljon keskustelua :-[
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 15.09.15 - klo:21:16
Ok...sori. muistin väärin kun näistä on ollu niin paljon keskustelua :-[

SS on kerääjän vihollinen numero 1.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 15.09.15 - klo:21:37
On valehtelua väittää suojaviljan onnistuvan 2-4 kilolla siementä,
täystiheään ja voimaperäiseen viljaan, joka maalajilla ja
joka paikallisilmastossa.


Tasainen ja tiheä suojaviljaheinä syksyksi kyllä onnistuu mainiosti,
kiitos kysymästä, mutta ei noilla siemenmäärillä eikä ainakaan
kesän pintaankylvöllä. Tuossa oli noin 10 ha viherkesanto keväällä,
kylvössä etukuormaajaan kiinnitetyllä huiskalla kylvivät jotakin,
saunakukka oli liettyneessä rinteessä ainoa kasvi, plus muutamat
rikkaheinät, muuten mulloksella. Kesäsateet ja kylmä varmaankin
huuhtelivat siemenet paljaaksi ja kuivan jakson tuhottaviksi.
Siispä ei muillakaan onnistunut, vaikka oli lehnerit ja kamppeet.

Näillä näkymin havaintojen perusteella erillinen laahavannaskylvö
rikkaruiskutuksen jälkeen toimisi parhaiten, pitänee hankkia kevyt
kylvökone, vielä jos löytyisi 3 m tai jopa leveämpi. Rikkaäkeet ja
nämä ammattilaishuiskat kylvöyhdistelmänä ehdottomasti liian
kalliita toimenpiteen kokoluokkaan nähden. Kylvölannoittimen
siemenlaatikko oli tarpeeton väline, sen orastuvuus ei ole tyydyttävä
muuten kuin erittäin kosteisiin hietamaihin kylväessä.

Ja oli sentään vuosikausiin kostein alkukesä täällä.

Tässä pintaankylvön epävarmuudessa Make oli aivan oikeassa,
kun maalajit ja seudun peruskuivuus  on sitä mitä on.

Heikoin tulos ehdottomasti tuli apilan/heinänsiemenen pintaankylvössä
myöhemmin kesällä, kolmekin eri ajanjaksoa oli kokeilussa, ja
kaikki yhdessä, eli: 1) rikkakasviruiskutuksen jälkeen,
2) myöhemmin tähkälletullessa ja  3) lopuksi hiukan ennen viimeistä
päivämäärää, eli elokuun puolivälissä. Yksikään tapa ei toiminut,
yksittäisiä millinkokoisia apilanlehtiä saattoi  olla metrien päässä toisistaan.
Näissä selvästi on liian suuri valvontariski, jota en halua ottaa.

Eli heinänsiemenlaatikko ja viskat lienee nyt helpointa myydä pois,
ei sitä kylvölannoitinta jaksa korkea reppu takaikkunassa tungeksien
ajella. Yhden viskan voisi säästää sluxxia varten.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 15.09.15 - klo:22:26

No ens vuonna näkee, tuleeko yhtä makee kerääjäkasvusto. Teen ton ensvuonna vielä helpommin  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 15.09.15 - klo:22:46

No ens vuonna näkee, tuleeko yhtä makee kerääjäkasvusto. Teen ton ensvuonna vielä helpommin  ;D

Ei tule syysviljakiertoon enää kerääjäkasvia, kyllä lokakuulle odottelu juuri niille
lohkoille, joille olisi saanut elokuulla edes tehdyksi kylvömaata, kyllä tuo
jää pois...viherlannoitusnurmia ja ehkä siemenapilaa tms. voisi perustaa
suojaviljaan, ei rajoita kuitenkaan syksyistä pellonkäyttöä, jos säät muuttuvat.

Ensi kesänä ehkäpä aikaisinta mahdollista ohraa, Aukustia varmaankin. 40 kg
typpilannoituksella, pääsisi rukiinkylvöön. Huhtikuun toinen viikko kylvölle,
jos tekisi semmoisenkin kokeen. Elmeri on ehdottomasti liian myöhäinen,
mitään syysviljamaata koittaa. Vaikka kasvaa kovemmasti, kuin koskaan olen ohran
nähnyt kasvavan, hapahkossa ja punaisten ympyröiden viljavuudessa.

Sitten myös EFA kesantoa lisään, avokesantona.
Olisi mullos siitäkin valmiina hybridille silloin. Tuo virnahan on yhtä pahaa
takertumaan kuin joku matara. Ei siitä saa kyntömaata ilman murskausta.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 15.09.15 - klo:23:18
Kun maailma on mustavalkoinen, se on mustavalkoinen. Jos muuten vilja 0Nllä näyttää tuollaiselta, niin kyllä maan kanssa on aika lailla tekemistä...

Mustavalkoinen tarkoittaa minun tapauksessani mitatulla havainnolla
perustelemista.  Jos tuosta Zebrasta 0N 0P 0K lannoituksella,
fosforiluvulla 6 silti tulee  tonnin verran enemmän kuin luomun keskisato
Suomessa, mitä helvettiä  sille maalle nyt sitten pitää tehdä ? Jotain,
mikä saa sen  viimäsenkin lisätonnin pois siitä sadosta ?

Käytin noita nollalannoituslohkoja osoittamaan, että apilaa ei kannata
lannoitettuun maahan laittaa, ei sirkkalehtivaiheen jälkeen pärjää, italianrai oli
ainoa heinä, joka nousi vahvempaankin kasvustoon, timotei ei jaksanut,
eikä nata.

Mikään heinä tai aluskasvi ei noussut 7 tonnin syysvehnään. Maassa
täytyy siis olla vikaa kun  noin paljon kasvoi, ilman orgaanista
lannoitetta neljännesvuosisataan.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 15.09.15 - klo:23:28
Käytäntö vs mykoritsateoria.... ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 15.09.15 - klo:23:30
Jos onnistuneeksi kerääjäkasviksi siis kelpaa peltoliittymän päässä 5 metrin
alueella oleva italianraiheinätupsu, silloin nostan käden ylpeänä pystyyn, siispä
minäkin olen sillä määritelmällä todellinen kerääjäkasvitaitaja !

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ijasja2 - 16.09.15 - klo:08:56

Kuunvaihteessa noin kaksi viikkoa sitten puitu aukusti, sato 6300kg/ha. Kerääjänä Italianraiheinä 3kg/ha.  :)
Helppoa kuin heinän teko  ;D

(http://i4.aijaa.com/t/00753/13967131.t.jpg) (http://aijaa.com/xHadLM)

(http://i7.aijaa.com/t/00453/13967129.t.jpg) (http://aijaa.com/XMipQa)

Siinä mallia SS:lle ja skn:lle kuinka asian voi toteuttaa taloudellisesti... Mulla näyttää myös hyvältä 5 kg/ha englanninraiheinä viljan alla. Ei haittaa puintia millään lailla jos on lähellekään normaali sato, eli enemmän kuin 3000 kg/ha ohrasta.

Hetkinen hetkinen... mää en oo yyberöiny missään muodossa.

Lajittelun yhteydessä raita ja apilaa ja savenmaan huiskalla apilaa. Määrät 1-3kiloo.

Sama mulla, ja on kuvia kuinka rm tai erm Kht maalla nollaa näyttää käytännössä apilakasvustot. Sato melkotasan kuustonnia. Todellisuudessa kiloja tuli lähes koko lohkolta enemmän, koska hukkuneet laikut romahduttaa keskisatoa kovasti. Niissä komea apilikko.

Raiheinää 2kg/ha kylvön yhteydessä ja hieno kerääjä tuli, vielä hienompi kuin köntyksen kuvissa, sato 5800kg/ha. Turvemaalla Bragesta isolta lohkolta 6320kg/ha, ja siinä raiheinä ei oikeen pärjännyt. Kuvakin täällä on jossain, ei siellä juuressa valoa ollut. Nurkissa ja toisessa päisteessä heikompaa ja niissä kasvoi komeasti, päisteessä satomittarin mukaan noin neljän tonnin satoa ja siinä pärjää kerääjät hienosti ::)

Nuo kilot on kuivasta viljasta kuivurilla punnittuja eikä arvauksia, samoin puimurin mittarista nään vaihtelut lohkon sisällä, joten johtopäätökset on helppo tehdä. Kerääjäkasvit ei oo mun juttu, kun satotavoite on saavutettu ainoastaan tuolla turvemaalla.

Italialainen ei välitä varjostuksesta, apila hyytyy tavoitekasvustojen alle totaalisesti. Oon testaillut aika monella hehtaarilla eikä tässä oo epäselvyyttä. Kasvaa komeasti sellaisessa viljassa, mitä en hyväksy omille pelloille :) Paras kerääjä ollut lohkolla, joka kannattaisi pitää muulla kasvilla kuin viljelyssä, sato reilun tonnin hehtaarilta ohraa ja siinä mahtava apilakasvusto. Lohko hurjat 1.4ha ;D Syy kasvustolle lautastinttari syksyllä, keväällä oli muokatessa liian kosteaa, kovasti kivenkeruuta sekä pyörimistä äkeen kanssa ja heti kylvö. Työteknisistä syistä näin, riskillä, ja päälle satoi ihan kaikki sateet ts. kylvö ensimmäisten joukossa vaikka oikea aika olisi ollut kuukautta myöhemmin...

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 16.09.15 - klo:09:47
Perätilan sivutilan sivutilan kerääjäkasvit. Lehnerillä pintaan ennen jyräystä valkoapilaa ja raiheinää molempia n. 1,9 kg/ha. Pinnalta puitiin kauraa n. 4400 kg joskus 2 viikkoa sitten.

(http://i9.aijaa.com/t/00412/13967592.t.jpg) (http://aijaa.com/7UazfL)

(http://i10.aijaa.com/t/00581/13967595.t.jpg) (http://aijaa.com/GjxmYY)

Toinen on siis sellaisesta kohdasta johon kauraa ei osunut ollenkaan. Tuollainen nurmi siis alle 4 kilon siemenmäärällä... Onneksi rairuoho ei kasvanut paremmin siellä kaurassa.

Oli tuolla joitain harvempiakin kohtia, mutta myös tiheämpiä. Mutta tuo on se yleisnäkymä mikä näkyy tieltä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Ripcord - 16.09.15 - klo:09:53

Sama mulla, ja on kuvia kuinka rm tai erm Kht maalla nollaa näyttää käytännössä apilakasvustot. Sato melkotasan kuustonnia. Todellisuudessa kiloja tuli lähes koko lohkolta enemmän, koska hukkuneet laikut romahduttaa keskisatoa kovasti. Niissä komea apilikko.

Raiheinää 2kg/ha kylvön yhteydessä ja hieno kerääjä tuli, vielä hienompi kuin köntyksen kuvissa, sato 5800kg/ha. Turvemaalla Bragesta isolta lohkolta 6320kg/ha, ja siinä raiheinä ei oikeen pärjännyt. Kuvakin täällä on jossain, ei siellä juuressa valoa ollut. Nurkissa ja toisessa päisteessä heikompaa ja niissä kasvoi komeasti, päisteessä satomittarin mukaan noin neljän tonnin satoa ja siinä pärjää kerääjät hienosti ::)

Nuo kilot on kuivasta viljasta kuivurilla punnittuja eikä arvauksia, samoin puimurin mittarista nään vaihtelut lohkon sisällä, joten johtopäätökset on helppo tehdä. Kerääjäkasvit ei oo mun juttu, kun satotavoite on saavutettu ainoastaan tuolla turvemaalla.

Italialainen ei välitä varjostuksesta, apila hyytyy tavoitekasvustojen alle totaalisesti. Oon testaillut aika monella hehtaarilla eikä tässä oo epäselvyyttä. Kasvaa komeasti sellaisessa viljassa, mitä en hyväksy omille pelloille :) Paras kerääjä ollut lohkolla, joka kannattaisi pitää muulla kasvilla kuin viljelyssä, sato reilun tonnin hehtaarilta ohraa ja siinä mahtava apilakasvusto. Lohko hurjat 1.4ha ;D Syy kasvustolle lautastinttari syksyllä, keväällä oli muokatessa liian kosteaa, kovasti kivenkeruuta sekä pyörimistä äkeen kanssa ja heti kylvö. Työteknisistä syistä näin, riskillä, ja päälle satoi ihan kaikki sateet ts. kylvö ensimmäisten joukossa vaikka oikea aika olisi ollut kuukautta myöhemmin...

Eikse se kerääjä ole sitten tehnyt tehtävänsä, heikoissa paikoissa kerää ravinteet talteen. Tuskin niissä 6000 kg paikoissa hirveesti on vapaita ravinteita?
Vaan tuskin ne tarkastajat näin ajattelee...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 16.09.15 - klo:09:55
Perätilan sivutilan sivutilan kerääjäkasvit. Lehnerillä pintaan ennen jyräystä valkoapilaa ja raiheinää molempia n. 1,9 kg/ha. Pinnalta puitiin kauraa n. 4400 kg joskus 2 viikkoa sitten.

(http://i9.aijaa.com/t/00412/13967592.t.jpg) (http://aijaa.com/7UazfL)

(http://i10.aijaa.com/t/00581/13967595.t.jpg) (http://aijaa.com/GjxmYY)

Toinen on siis sellaisesta kohdasta johon kauraa ei osunut ollenkaan. Tuollainen nurmi siis alle 4 kilon siemenmäärällä... Onneksi rairuoho ei kasvanut paremmin siellä kaurassa.

Oli tuolla joitain harvempiakin kohtia, mutta myös tiheämpiä. Mutta tuo on se yleisnäkymä mikä näkyy tieltä.

Photoshopattu... ;D

Ei maar, mää en VIELÄKÄÄN käsitä mikä helvetin peikko ja ongelma on kerääjäkasvi, se joko onnistuu tai ei, tänä vuonna onnistu ne viljansiemeneen sekotetut ja suitsa-kylvetyt ei.

Voiko tästä oppia jotain? No voi, tästä edespäin kaikkiin TOS-siemeniin laitan 1-3kiloo piensiemiä per viljan hehtaarimäärä. Savenmaan SuitsaHuiskalla kokeilen niin että äestyksen jälkeen valko-apilaa. Se nähdään sitten onnistuuko vai ei, oraille ei ottanut tuulta purjeisiin....
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Maa-Anssi - 16.09.15 - klo:10:24
Mites ootte ajatellu kerääjäkasvien päättämisen? Vaihtoehdot taitaa olla ainoastaan kyntö tai glyfo. Jos kultivoi niin apila ja rait on varmana ens kasvukaudella jo sankkana kasvussa  :-[
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 16.09.15 - klo:10:29
Mites ootte ajatellu kerääjäkasvien päättämisen? Vaihtoehdot taitaa olla ainoastaan kyntö tai glyfo. Jos kultivoi niin apila ja rait on varmana ens kasvukaudella jo sankkana kasvussa  :-[

Et käyttäny yhden hitin siemeniä??? Mulla oli kaikki paitsi puna-apila yksivuotisia.

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Maa-Anssi - 16.09.15 - klo:10:42
Mites ootte ajatellu kerääjäkasvien päättämisen? Vaihtoehdot taitaa olla ainoastaan kyntö tai glyfo. Jos kultivoi niin apila ja rait on varmana ens kasvukaudella jo sankkana kasvussa  :-[

Et käyttäny yhden hitin siemeniä??? Mulla oli kaikki paitsi puna-apila yksivuotisia.
Kuulemma "yksvuotiset" on mukana peesaamassa monesti seuraavanakin vuonna. Kai sekin riippuu monesta jutusta. Tai voihan sen glyfon laittaa vasta keväälläkin...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 16.09.15 - klo:10:43
Perätilan sivutilan sivutilan kerääjäkasvit. Lehnerillä pintaan ennen jyräystä valkoapilaa ja raiheinää molempia n. 1,9 kg/ha. Pinnalta puitiin kauraa n. 4400 kg joskus 2 viikkoa sitten.

(http://i9.aijaa.com/t/00412/13967592.t.jpg) (http://aijaa.com/7UazfL)

(http://i10.aijaa.com/t/00581/13967595.t.jpg) (http://aijaa.com/GjxmYY)

Toinen on siis sellaisesta kohdasta johon kauraa ei osunut ollenkaan. Tuollainen nurmi siis alle 4 kilon siemenmäärällä... Onneksi rairuoho ei kasvanut paremmin siellä kaurassa.

Oli tuolla joitain harvempiakin kohtia, mutta myös tiheämpiä. Mutta tuo on se yleisnäkymä mikä näkyy tieltä.

Photoshopattu... ;D

Ei maar, mää en VIELÄKÄÄN käsitä mikä helvetin peikko ja ongelma on kerääjäkasvi, se joko onnistuu tai ei, tänä vuonna onnistu ne viljansiemeneen sekotetut ja suitsa-kylvetyt ei.

Voiko tästä oppia jotain? No voi, tästä edespäin kaikkiin TOS-siemeniin laitan 1-3kiloo piensiemiä per viljan hehtaarimäärä. Savenmaan SuitsaHuiskalla kokeilen niin että äestyksen jälkeen valko-apilaa. Se nähdään sitten onnistuuko vai ei, oraille ei ottanut tuulta purjeisiin....

Siellä se on Vampulan "Esson" ja "Apteekin" välisellä pikataipalleella katsottavissa  ;D ;D ;D Ihan ilmaiseksi

Mää oon niin laiska etten viitsisi tuollaisia PhotoShoppailla  ;D

Eikä se mitään haittaa jos apila tulee sinne kyntämisen koloista ensi vuonna. Eipä tarvitse kylvää uudelleen.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Maa-Anssi - 16.09.15 - klo:10:56
Se apila on varmastikin perkuleesti edellä kylvettyyn kasviin nähden seuraavana vuonna  :(
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Forgiven - 16.09.15 - klo:11:03
Se apila on varmastikin perkuleesti edellä kylvettyyn kasviin nähden seuraavana vuonna  :(

Se pitää kyntää...  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 16.09.15 - klo:20:45
...apila hyytyy tavoitekasvustojen alle totaalisesti. Oon testaillut aika monella hehtaarilla eikä tässä oo epäselvyyttä. Kasvaa komeasti sellaisessa viljassa, mitä en hyväksy omille pelloille :)

Tuossa se olennainen keskimääräinen tilanne on, jota ei kerääjäkonkarit kehtaa omalta kohdaltaan sanoa. Tänä vuonna se neljän tonnin kasvusto oli hailakkaa "luomuviljaa", siis ihan samanlaista neljännesvuosisadan verran luomuilleen osaajan vilja oli, ohdakkeet ja valvatit tietenkin tupsuina ympäriinsä. Pienellä rikkaruohoainemäärällä pääsee niistä sentään eroon.

Luomutiedon sivulla on viljelijäluento apilanurmien viljelystä, "kaikki osaajat" kuulemma kertovat, että vain 2-3 kg apilaa, 20 kg heiniä, tulee hyvä nurmi. Suojaviljalla puitu ja sängelle jätetty ja oljet korjaamatta, ei ole ollut tyytyväinen tulokseen.  Eli oli kuitenkin päätynyt käyttämään enimmäkseen 5 - 8 kg apilaa, 20 kg muita siemeniä, ja suojavilja tuoreniitetty pois rehuksi.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 16.09.15 - klo:20:48
...apila hyytyy tavoitekasvustojen alle totaalisesti. Oon testaillut aika monella hehtaarilla eikä tässä oo epäselvyyttä. Kasvaa komeasti sellaisessa viljassa, mitä en hyväksy omille pelloille :)

Tuossa se olennainen keskimääräinen tilanne on, jota ei kerääjäkonkarit kehtaa omalta kohdaltaan sanoa. Tänä vuonna se neljän tonnin kasvusto oli hailakkaa "luomuviljaa", siis ihan samanlaista neljännesvuosisadan verran luomuilleen osaajan vilja oli, ohdakkeet ja valvatit tietenkin tupsuina ympäriinsä. Pienellä rikkaruohoainemäärällä pääsee niistä sentään eroon.

Luomutiedon sivulla on viljelijäluento apilanurmien viljelystä, "kaikki osaajat" kuulemma kertovat, että vain 2-3 kg apilaa, 20 kg heiniä, tulee hyvä nurmi. Suojaviljalla puitu ja sängelle jätetty ja oljet korjaamatta, ei ole ollut tyytyväinen tulokseen.  Eli oli kuitenkin päätynyt käyttämään enimmäkseen 5 - 8 kg apilaa, 20 kg muita siemeniä, ja suojavilja tuoreniitetty pois rehuksi.

-SS-

Te siis vedätte vessasta alas bäkkärin kaurat???????
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 16.09.15 - klo:20:58
...apila hyytyy tavoitekasvustojen alle totaalisesti. Oon testaillut aika monella hehtaarilla eikä tässä oo epäselvyyttä. Kasvaa komeasti sellaisessa viljassa, mitä en hyväksy omille pelloille :)

Tuossa se olennainen keskimääräinen tilanne on, jota ei kerääjäkonkarit kehtaa omalta kohdaltaan sanoa. Tänä vuonna se neljän tonnin kasvusto oli hailakkaa "luomuviljaa", siis ihan samanlaista neljännesvuosisadan verran luomuilleen osaajan vilja oli, ohdakkeet ja valvatit tietenkin tupsuina ympäriinsä. Pienellä rikkaruohoainemäärällä pääsee niistä sentään eroon.

Luomutiedon sivulla on viljelijäluento apilanurmien viljelystä, "kaikki osaajat" kuulemma kertovat, että vain 2-3 kg apilaa, 20 kg heiniä, tulee hyvä nurmi. Suojaviljalla puitu ja sängelle jätetty ja oljet korjaamatta, ei ole ollut tyytyväinen tulokseen.  Eli oli kuitenkin päätynyt käyttämään enimmäkseen 5 - 8 kg apilaa, 20 kg muita siemeniä, ja suojavilja tuoreniitetty pois rehuksi.

-SS-

Te siis vedätte vessasta alas bäkkärin kaurat???????
No ei 4400 kg/ha oo kyl just mitään, mut taitaa sen kate olla silti ns "parhaassa kymmenessä prosentissa" tänä vuonna  ;D

Joskus jotain "belindaa" nuoltiin mudasta 6500kg/ha mutta sittemmin sitä on tullut viisastuttua  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 16.09.15 - klo:21:02
...apila hyytyy tavoitekasvustojen alle totaalisesti. Oon testaillut aika monella hehtaarilla eikä tässä oo epäselvyyttä. Kasvaa komeasti sellaisessa viljassa, mitä en hyväksy omille pelloille :)

Tuossa se olennainen keskimääräinen tilanne on, jota ei kerääjäkonkarit kehtaa omalta kohdaltaan sanoa. Tänä vuonna se neljän tonnin kasvusto oli hailakkaa "luomuviljaa", siis ihan samanlaista neljännesvuosisadan verran luomuilleen osaajan vilja oli, ohdakkeet ja valvatit tietenkin tupsuina ympäriinsä. Pienellä rikkaruohoainemäärällä pääsee niistä sentään eroon.

Luomutiedon sivulla on viljelijäluento apilanurmien viljelystä, "kaikki osaajat" kuulemma kertovat, että vain 2-3 kg apilaa, 20 kg heiniä, tulee hyvä nurmi. Suojaviljalla puitu ja sängelle jätetty ja oljet korjaamatta, ei ole ollut tyytyväinen tulokseen.  Eli oli kuitenkin päätynyt käyttämään enimmäkseen 5 - 8 kg apilaa, 20 kg muita siemeniä, ja suojavilja tuoreniitetty pois rehuksi.

-SS-

Te siis vedätte vessasta alas bäkkärin kaurat???????

Mitään noi ei tunnu uskovan, edes pohjalaisen sanaa kuvien kera  :-\
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 16.09.15 - klo:21:04
...apila hyytyy tavoitekasvustojen alle totaalisesti. Oon testaillut aika monella hehtaarilla eikä tässä oo epäselvyyttä. Kasvaa komeasti sellaisessa viljassa, mitä en hyväksy omille pelloille :)

Tuossa se olennainen keskimääräinen tilanne on, jota ei kerääjäkonkarit kehtaa omalta kohdaltaan sanoa. Tänä vuonna se neljän tonnin kasvusto oli hailakkaa "luomuviljaa", siis ihan samanlaista neljännesvuosisadan verran luomuilleen osaajan vilja oli, ohdakkeet ja valvatit tietenkin tupsuina ympäriinsä. Pienellä rikkaruohoainemäärällä pääsee niistä sentään eroon.

Luomutiedon sivulla on viljelijäluento apilanurmien viljelystä, "kaikki osaajat" kuulemma kertovat, että vain 2-3 kg apilaa, 20 kg heiniä, tulee hyvä nurmi. Suojaviljalla puitu ja sängelle jätetty ja oljet korjaamatta, ei ole ollut tyytyväinen tulokseen.  Eli oli kuitenkin päätynyt käyttämään enimmäkseen 5 - 8 kg apilaa, 20 kg muita siemeniä, ja suojavilja tuoreniitetty pois rehuksi.

-SS-

Te siis vedätte vessasta alas bäkkärin kaurat???????

En. Tunnistin vain tuon lainaamani ijasjan tekstin ilmiön, enkä ota kantaa jäsen Backspacen viljelyyn ollenkaan.
Hän viljelee siellä, minä toisaalla, ja tulkitsen lukemaani omien havaintojeni perusteella.

Muutenkin kyse on lähinnä maalajista ja kosteusoloista, kuten esimerkiksi huhti-toukokuun vaihteen
säät erosivat jo välillä Loimaa-Perniö merkittävästi lämpötiloiltaan, et voi siis arvostella esimerkiksi
toisten kylvöajankohtapäätöksiä omien aikaisten lohkojesi perusteella, jos ne viivästykset
eivät ole pelkästään laiskuudesta tai ojituksen puutteesta johtuvia. siksi en myöskään arvostele
Backspacen tekemiä ratkaisuja, mutta en myöskään usko niiden tänne kopioinnin johtavan
toisenlaiseen lopputulokseen.

Kerääjäkasvi nyt ei vaan ole kaikkien paikkakuntien ja viljelykasvivalikoimien ihanteellinen
seuralainen, eikä varsinkaan tuottoisa toimenpide, jos se merkitse syysviljojen vähenemistä ja
luonnostaan kuivílla alueilla heikommin menestyvien lajien tuloa viljelyyn.

Ajatusharhahan se on, että omat onnistumiset katsotaan omiksi ansioiksi ja epäonnistumiset sattuman
ja olosuhteiden ansioksi, ja kollegalle tapahtuneena ajatellaankin asia toisin päin.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 16.09.15 - klo:21:10
Tohon mun kylvööni sattui taivas suomaan loistavan kelin kylvön jälkeen  ja maalaji on hienoa hietaa  :)

Eli ei se tuolleen onnistu joka paikassa vaikka tekisi mitä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 16.09.15 - klo:21:13
Tohon mun kylvööni sattui taivas suomaan loistavan kelin kylvön jälkeen  ja maalaji on hienoa hietaa  :)

Eli ei se tuolleen onnistu joka paikassa vaikka tekisi mitä.

Uskon kyllä mukisematta tuon lausunnon. Oliko se nyt niin
vaikeaa noita oletusparametreja heti aluksi avata ?

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 16.09.15 - klo:21:39
Tohon mun kylvööni sattui taivas suomaan loistavan kelin kylvön jälkeen  ja maalaji on hienoa hietaa  :)

Eli ei se tuolleen onnistu joka paikassa vaikka tekisi mitä.

Uskon kyllä mukisematta tuon lausunnon. Oliko se nyt niin
vaikeaa noita oletusparametreja heti aluksi avata ?

-SS-
Mää ajattelin, että te ammattimiehet tajuatte ilman ylimääräisiä selityksiä  :-\

Toisaalta... yks nurkka on aitosavea ja se näyttää ihan samalta  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 16.09.15 - klo:21:50
Eikse se kerääjä ole sitten tehnyt tehtävänsä, heikoissa paikoissa kerää ravinteet talteen. Tuskin niissä 6000 kg paikoissa hirveesti on vapaita ravinteita?
Vaan tuskin ne tarkastajat näin ajattelee...

Juuri tästä on kysymys. Pääkasvin laiminlyönnin mahdollistava sadonkorjuuvelvoitteen poistuminen
on kyllä melkoisen ristiriidassa, kerääjäkasvin onnistumisvaatimuksen kanssa. Työselitystä ei tietenkään löydy
edes pääkasvin tyyliin "paikkakunnan tavanomainen viljelytapa ".

Eli pääkasvin viljelyn onnistuminen tuo heti sen satasen sanktioriskin, eihän tuollaisella ehdolla
itse asiassa asiaa kannata harkitakaan !

Mutta jos on suhteita valvontaviranomaisiin ja muutenkin hyvä ennakkotiedotus valvontariskistä,
niin silloin tietenkin toimenpide on lähinnä dokumentointia ja vipupalvelun rastitusvaivaa, satanen
kotiin ajatuksen tasolla, kas näin se automaatti lypsää.  Kilikili.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: arzyboy - 17.09.15 - klo:09:30
Piti tehdä aijaa.comiin ihan varta vasten kansio että saa laitella tänne kuvia tarpeen vaatiessa... Näissä kuvissa 2-tahoinen ohra jonka alla englanninraiheinää noin 5 kg/ha. Ei kasva läpi vaikka kasvusto onkin matalaa ja hieman harvaksi jäi olosuhteista johtuen... Ei haitannut puintia millään lailla ja täyttää varmasti ehdon kerääjäkasviksi. Kylvetty samalla kun ohrakin piensiemenlaatikon kautta. Ei tämä nyt voi olla niin hankalaa :o

http://aijaa.com/knKzF9
http://aijaa.com/eRorF5
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 17.09.15 - klo:10:20
Nii maakunta ja lannoitustaso, maalaji olisi hyvä tietää.
Satotasoa ei tarvite kertoa, sillä yksi vanhaisäntä totesi,
noihin pohjaheinätoimenpiteisiin tympiintyneenä, että se
vihreä matto siellä pohjalla, se on niinkö satovahinkoilmoitus
pellon pintaan räntättynä.

Edit: Joo Keski-Pohjanmaa hyvinkin. Enkö mä sanonutkin,
ettei koske Sisä-Suomea eikä Pohjanmaata.

Sadot 7+ tonnia 30 kg N lannoituksella ja kerääjät rehottaa.
Olkaa onnellisia siittä.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: arzyboy - 17.09.15 - klo:11:31
No ei tästä pellosta ainakaan ole tulossa kuin 4 tn hehtaarisato ja lannoitus tehtiin 5 tn satotason mukaan... Eli tässä tapauksessa ainakin ihan perusteltua olla kerääjäkasvi. Maat pääosin karkeita kivennäismaita ja eloperäisiä joten näissä ainakin kerääjäkasvi/suojaviljan alla perustettu nurmi on onnistunut lähes aina pommin varmasti. Suojaviljastakin on saatu yli 5 tn satoja, mikä on ihan riittävästi panostuksiin nähden. Itellä ku tämä vilja on "harrastelua" niin pidän 6 tn satotasoa jo lähes täydellisenä onnistumisena panostuksiin nähden. Karjatilalla on muutakin hommaa kuin rällätä traktorin kanssa yöt ruiskun kanssa. Se on sitte taas eri keskustelun paikka pitäiskö käyttää urakoitsijaa jne.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 17.09.15 - klo:11:39
Maat pääosin karkeita kivennäismaita ja eloperäisiä .....suojaviljan alla perustettu nurmi on onnistunut lähes aina pommin varmasti.

Jep onhan tuossa tuo reunaehtojen määritys selvästi.
Oletko aina saanut niittonurmet ja laidunnurmet perustetuksi
vain viidellä  kilolla siemeniä ? Täällä päin luomuilijat käyttävät
25 - 30 kg / ha eli   8 kg apilaa ja 20 kiloa korsiheinäseoksia ?

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 17.09.15 - klo:11:43
Maat pääosin karkeita kivennäismaita ja eloperäisiä .....suojaviljan alla perustettu nurmi on onnistunut lähes aina pommin varmasti.

Jep onhan tuossa tuo reunaehtojen määritys selvästi.
Oletko aina saanut niittonurmet ja laidunnurmet perustetuksi
vain viidellä  kilolla siemeniä ? Täällä päin luomuilijat käyttävät
25 - 30 kg / ha eli   8 kg apilaa ja 20 kiloa korsiheinäseoksia ?

-SS-

Ne onkin luomua, mykoritsa, ju nou...... ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: arzyboy - 17.09.15 - klo:12:28
Säilisnurmissa 25 -30 kg/ha nurmen+apilan siementä...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 17.09.15 - klo:12:40
Säilisnurmissa 25 -30 kg/ha nurmen+apilan siementä...

No niin, tuntuu vain siltä, ettei täällä saa ilman tuota määrää täällä kiinteillä savilla mitään orasta, jonka voisi näyttää mahdolliselle valvonnalle. Satanen on sitten jo mennyt ja heinä vielä nipistää 300-500 kg sadosta.

Italianrai meneekin pienellä määrällä. Sekin syö satoa sitten. Totta kai jos pohjalla on sata kuutiota broilerinlantaa, jäähän siitä raiheinälle purtavaa. Täällä niukemman viljavuuden alueella se italianrain rehevöityminen tuleentumaan alkavassa kasvustossa pudottaa juurikin leipävehnän valkuaisen sen puoli prosenttiyksikköä alaspäin.

Eli Manu vehnää ruokittuna typpiruiskutuksilla, ilman kevätlannoitusta, siinä jo valkoapila kasvaisi sekä valkuainen silti kahdeksassatoista.
Meillä viljeltiin Manua, eli on kyllä siitä kokemusta.

Eli tätä:

(http://luomu.fi/luomuinstituutti/wp-content/uploads/sites/2/2015/03/IMG_3405-300x225.jpg)
Kuva: Luomu.fi "Pitempikortinen Manu-kevätvehnä luomuviljelyssä."

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ijasja2 - 17.09.15 - klo:13:06

Sama mulla, ja on kuvia kuinka rm tai erm Kht maalla nollaa näyttää käytännössä apilakasvustot. Sato melkotasan kuustonnia. Todellisuudessa kiloja tuli lähes koko lohkolta enemmän, koska hukkuneet laikut romahduttaa keskisatoa kovasti. Niissä komea apilikko.

Raiheinää 2kg/ha kylvön yhteydessä ja hieno kerääjä tuli, vielä hienompi kuin köntyksen kuvissa, sato 5800kg/ha. Turvemaalla Bragesta isolta lohkolta 6320kg/ha, ja siinä raiheinä ei oikeen pärjännyt. Kuvakin täällä on jossain, ei siellä juuressa valoa ollut. Nurkissa ja toisessa päisteessä heikompaa ja niissä kasvoi komeasti, päisteessä satomittarin mukaan noin neljän tonnin satoa ja siinä pärjää kerääjät hienosti ::)

Nuo kilot on kuivasta viljasta kuivurilla punnittuja eikä arvauksia, samoin puimurin mittarista nään vaihtelut lohkon sisällä, joten johtopäätökset on helppo tehdä. Kerääjäkasvit ei oo mun juttu, kun satotavoite on saavutettu ainoastaan tuolla turvemaalla.

Italialainen ei välitä varjostuksesta, apila hyytyy tavoitekasvustojen alle totaalisesti. Oon testaillut aika monella hehtaarilla eikä tässä oo epäselvyyttä. Kasvaa komeasti sellaisessa viljassa, mitä en hyväksy omille pelloille :) Paras kerääjä ollut lohkolla, joka kannattaisi pitää muulla kasvilla kuin viljelyssä, sato reilun tonnin hehtaarilta ohraa ja siinä mahtava apilakasvusto. Lohko hurjat 1.4ha ;D Syy kasvustolle lautastinttari syksyllä, keväällä oli muokatessa liian kosteaa, kovasti kivenkeruuta sekä pyörimistä äkeen kanssa ja heti kylvö. Työteknisistä syistä näin, riskillä, ja päälle satoi ihan kaikki sateet ts. kylvö ensimmäisten joukossa vaikka oikea aika olisi ollut kuukautta myöhemmin...

Eikse se kerääjä ole sitten tehnyt tehtävänsä, heikoissa paikoissa kerää ravinteet talteen. Tuskin niissä 6000 kg paikoissa hirveesti on vapaita ravinteita?
Vaan tuskin ne tarkastajat näin ajattelee...

Just näin!!

Kiertelin puimatonta ohralaihoa ja sielläkin hieno kerääjäkasvusto aukkopaikoissa ts. jossa heikompaa kasvustoa. Muuten on kuin seinää, turvemaata jossa kasvukyky kohdallaan. Jokavuosi lähtee pellosta sadon mukana paljon enemmän typpeä kuin sinne laitetaan, ei siinä mitää kerääjiä tarvita sotkemaan ravinteiden kulkemista sinne minne se kuuluukin eli pellolta pöytään. Sato jos pienenee tonnilla tai kahdella, parhaassa tapauksessa satotasoa pudotetaan tietoisilla valinnoilla jotta kerääjä menestyy. Kerääjät kerää typpeä, mihin, ellei sitä sadossa saada talteen ::) :-\
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 17.09.15 - klo:13:16

Sama mulla, ja on kuvia kuinka rm tai erm Kht maalla nollaa näyttää käytännössä apilakasvustot. Sato melkotasan kuustonnia. Todellisuudessa kiloja tuli lähes koko lohkolta enemmän, koska hukkuneet laikut romahduttaa keskisatoa kovasti. Niissä komea apilikko.

Raiheinää 2kg/ha kylvön yhteydessä ja hieno kerääjä tuli, vielä hienompi kuin köntyksen kuvissa, sato 5800kg/ha. Turvemaalla Bragesta isolta lohkolta 6320kg/ha, ja siinä raiheinä ei oikeen pärjännyt. Kuvakin täällä on jossain, ei siellä juuressa valoa ollut. Nurkissa ja toisessa päisteessä heikompaa ja niissä kasvoi komeasti, päisteessä satomittarin mukaan noin neljän tonnin satoa ja siinä pärjää kerääjät hienosti ::)

Nuo kilot on kuivasta viljasta kuivurilla punnittuja eikä arvauksia, samoin puimurin mittarista nään vaihtelut lohkon sisällä, joten johtopäätökset on helppo tehdä. Kerääjäkasvit ei oo mun juttu, kun satotavoite on saavutettu ainoastaan tuolla turvemaalla.

Italialainen ei välitä varjostuksesta, apila hyytyy tavoitekasvustojen alle totaalisesti. Oon testaillut aika monella hehtaarilla eikä tässä oo epäselvyyttä. Kasvaa komeasti sellaisessa viljassa, mitä en hyväksy omille pelloille :) Paras kerääjä ollut lohkolla, joka kannattaisi pitää muulla kasvilla kuin viljelyssä, sato reilun tonnin hehtaarilta ohraa ja siinä mahtava apilakasvusto. Lohko hurjat 1.4ha ;D Syy kasvustolle lautastinttari syksyllä, keväällä oli muokatessa liian kosteaa, kovasti kivenkeruuta sekä pyörimistä äkeen kanssa ja heti kylvö. Työteknisistä syistä näin, riskillä, ja päälle satoi ihan kaikki sateet ts. kylvö ensimmäisten joukossa vaikka oikea aika olisi ollut kuukautta myöhemmin...

Eikse se kerääjä ole sitten tehnyt tehtävänsä, heikoissa paikoissa kerää ravinteet talteen. Tuskin niissä 6000 kg paikoissa hirveesti on vapaita ravinteita?
Vaan tuskin ne tarkastajat näin ajattelee...

Just näin!!

Kiertelin puimatonta ohralaihoa ja sielläkin hieno kerääjäkasvusto aukkopaikoissa ts. jossa heikompaa kasvustoa. Muuten on kuin seinää, turvemaata jossa kasvukyky kohdallaan. Jokavuosi lähtee pellosta sadon mukana paljon enemmän typpeä kuin sinne laitetaan, ei siinä mitää kerääjiä tarvita sotkemaan ravinteiden kulkemista sinne minne se kuuluukin eli pellolta pöytään. Sato jos pienenee tonnilla tai kahdella, parhaassa tapauksessa satotasoa pudotetaan tietoisilla valinnoilla jotta kerääjä menestyy. Kerääjät kerää typpeä, mihin, ellei sitä sadossa saada talteen ::) :-\

Olennaista on tukiautomaatti-ajattelu. Tukiautomaattikulttuurissa ei ole tarkoituskaan kiinnittää huomiota mihinkään kerääjien oletettuihin hyötyihin, maan rakenne.... pthyi ! ...humus ... pthyi ! pthyi ! ... ravinteiden pidättäminen - ---VMP ...pthyi ! . Tärkeintä ainoastaan on sen satasen kotiuttaminen, ja muotovaatimusten täyttäminen. Jos on ketkuilijaluonne ja epärehellinen kaikissa toimissaan ollut koululunttauksista lähtien, niin siinähän on juurikin sopiva pelikenttä olemassa. Tämä voidaan todistaa helposti luopumalla kerääjäkasvikorvauksesta, aluskasvien viljelyyn jäävät fanaatikot ja luomuviljelijät. Tästä voi olla varma. Niin vaan tonnien hyödyt jäävät ilman sitä satasta ottamatta.

Tätähän oletetaan, että tarkastaja ajaa autollaan peltoliittymän taskuun, kurkkaa ikkunasta ja näkee sen tallatun olohuoneen kokoisen alueen apilikon siinä, hyvä hyvä, kaikki kunnossa, ja ajaa pois. Näinköhän.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKM - 17.09.15 - klo:18:03

Sama mulla, ja on kuvia kuinka rm tai erm Kht maalla nollaa näyttää käytännössä apilakasvustot. Sato melkotasan kuustonnia. Todellisuudessa kiloja tuli lähes koko lohkolta enemmän, koska hukkuneet laikut romahduttaa keskisatoa kovasti. Niissä komea apilikko.

Raiheinää 2kg/ha kylvön yhteydessä ja hieno kerääjä tuli, vielä hienompi kuin köntyksen kuvissa, sato 5800kg/ha. Turvemaalla Bragesta isolta lohkolta 6320kg/ha, ja siinä raiheinä ei oikeen pärjännyt. Kuvakin täällä on jossain, ei siellä juuressa valoa ollut. Nurkissa ja toisessa päisteessä heikompaa ja niissä kasvoi komeasti, päisteessä satomittarin mukaan noin neljän tonnin satoa ja siinä pärjää kerääjät hienosti ::)

Nuo kilot on kuivasta viljasta kuivurilla punnittuja eikä arvauksia, samoin puimurin mittarista nään vaihtelut lohkon sisällä, joten johtopäätökset on helppo tehdä. Kerääjäkasvit ei oo mun juttu, kun satotavoite on saavutettu ainoastaan tuolla turvemaalla.

Italialainen ei välitä varjostuksesta, apila hyytyy tavoitekasvustojen alle totaalisesti. Oon testaillut aika monella hehtaarilla eikä tässä oo epäselvyyttä. Kasvaa komeasti sellaisessa viljassa, mitä en hyväksy omille pelloille :) Paras kerääjä ollut lohkolla, joka kannattaisi pitää muulla kasvilla kuin viljelyssä, sato reilun tonnin hehtaarilta ohraa ja siinä mahtava apilakasvusto. Lohko hurjat 1.4ha ;D Syy kasvustolle lautastinttari syksyllä, keväällä oli muokatessa liian kosteaa, kovasti kivenkeruuta sekä pyörimistä äkeen kanssa ja heti kylvö. Työteknisistä syistä näin, riskillä, ja päälle satoi ihan kaikki sateet ts. kylvö ensimmäisten joukossa vaikka oikea aika olisi ollut kuukautta myöhemmin...

Eikse se kerääjä ole sitten tehnyt tehtävänsä, heikoissa paikoissa kerää ravinteet talteen. Tuskin niissä 6000 kg paikoissa hirveesti on vapaita ravinteita?
Vaan tuskin ne tarkastajat näin ajattelee...

Just näin!!

Kiertelin puimatonta ohralaihoa ja sielläkin hieno kerääjäkasvusto aukkopaikoissa ts. jossa heikompaa kasvustoa. Muuten on kuin seinää, turvemaata jossa kasvukyky kohdallaan. Jokavuosi lähtee pellosta sadon mukana paljon enemmän typpeä kuin sinne laitetaan, ei siinä mitää kerääjiä tarvita sotkemaan ravinteiden kulkemista sinne minne se kuuluukin eli pellolta pöytään. Sato jos pienenee tonnilla tai kahdella, parhaassa tapauksessa satotasoa pudotetaan tietoisilla valinnoilla jotta kerääjä menestyy. Kerääjät kerää typpeä, mihin, ellei sitä sadossa saada talteen ::) :-\

Olennaista on tukiautomaatti-ajattelu. Tukiautomaattikulttuurissa ei ole tarkoituskaan kiinnittää huomiota mihinkään kerääjien oletettuihin hyötyihin, maan rakenne.... pthyi ! ...humus ... pthyi ! pthyi ! ... ravinteiden pidättäminen - ---VMP ...pthyi ! . Tärkeintä ainoastaan on sen satasen kotiuttaminen, ja muotovaatimusten täyttäminen. Jos on ketkuilijaluonne ja epärehellinen kaikissa toimissaan ollut koululunttauksista lähtien,



Sit on yks sellainenkin pölhö, joka ei osannu edes amiksessa luntata, vaan joutui lopettamaan senkin ja jäi ilman ammattipätevyyttä... ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 20.09.15 - klo:10:07

Kuinkahan paljon noita kerääjäkasveja on "peruttu". Kesällähän kohistiin siitä että kerääjäalaa oli ilmoitettu arvioitua enempi ja rahat ei tule riittämään. Seuraaville vuosille uhattiin kerääjäkasviskorvauksen pudottamista 30-euroon, onkohan toi korvauksen alennus sitten näin jo päätetty, eikö kerääjien perumisilla ole enää mitään vaikutusta tohon leikkaukseen?   :-\
MTK, HOHOI  :o
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Yodavaari - 20.09.15 - klo:10:18

Kuinkahan paljon noita kerääjäkasveja on "peruttu". Kesällähän kohistiin siitä että kerääjäalaa oli ilmoitettu arvioitua enempi ja rahat ei tule riittämään. Seuraaville vuosille uhattiin kerääjäkasviskorvauksen pudottamista 30-euroon, onkohan toi korvauksen alennus sitten näin jo päätetty, eikö kerääjien perumisilla ole enää mitään vaikutusta tohon leikkaukseen?   :-\
MTK, HOHOI  :o
Et kai ole vakavissa? Niillä on tään kriisin kanssa tekemistä sen verta, ettei ne ehdi tämmösiin pikkujuttuihin paneutua.

Seuraavaksi kun realisoituu tään vuoden rehutilanne alkaa sellainen katovalitus, että siinä jää tää SAK:n lakkomielenosoitus toiseksi.

Onko jossakin muka näitä kerääjiä käyty tarkistelemassa? Omien havaintojen perusteella 95 % kerääjäkasveista ei täytä vaatimusta peittävästä kasvustosta. Toisaalta tässä säädöksessä ei edellytetä onnistumista.

"Kerääjäkasvin siemeniä on kylvettävä tasaisesti koko kasvulohkolle siten, että tavoitteena on peittävä kasvusto. " Siis tavoitteena ei tarvi onnistua.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Jutun Vintti - 20.09.15 - klo:10:46
Hallituksella kun näyttää olevan munaa tehdä palkansaajia koskevia kovia päätöksiä, niin luulis nyt olevan myös munaa lopettaa ilmaisen rahan jakaminen viljelijöille, lopettamalla tai pienentämällä kerääjäkasvitukia ja suojavyöhyketukia kans. Toivottavasti Tiilikainen ja Stubb rahakirstun vartijana on heränneet siihen tosiasiaan, että tässä taloustilanteessa ei ole oikein tehdä valtion toimenpiteillä ei-viljelystä kannattavampaa kuin viljelystä.

 Jos kätilöiltä ja muilta vastaavilta leikataan sunnuntailisiä, niin miks helvetissä rikkaheinän (sillä sitähän nuo suojavyöhykenurmet oikeesti on ainakin parin vuoden päästä) kasvattajille pitäis rahaa jakaa ilman vastiketta?

Valitettavasti ne ympäristöpösilöt, jotka tämän uuden ympäristökorvausjärjestelmän kehittivät, tulevat kalliiksi valtiolle, ja kalliiksi he tulevat myös viljelijöille.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 20.09.15 - klo:11:54

Kuinkahan paljon noita kerääjäkasveja on "peruttu". Kesällähän kohistiin siitä että kerääjäalaa oli ilmoitettu arvioitua enempi ja rahat ei tule riittämään. Seuraaville vuosille uhattiin kerääjäkasviskorvauksen pudottamista 30-euroon, onkohan toi korvauksen alennus sitten näin jo päätetty, eikö kerääjien perumisilla ole enää mitään vaikutusta tohon leikkaukseen?   :-\
MTK, HOHOI  :o
Niille ketkä "yrittivät täysillä ja kalliisti" ja onnistuivat täydellisesti pitäis maksaa 500€/ha  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 20.09.15 - klo:12:47

Kuinkahan paljon noita kerääjäkasveja on "peruttu". Kesällähän kohistiin siitä että kerääjäalaa oli ilmoitettu arvioitua enempi ja rahat ei tule riittämään. Seuraaville vuosille uhattiin kerääjäkasviskorvauksen pudottamista 30-euroon, onkohan toi korvauksen alennus sitten näin jo päätetty, eikö kerääjien perumisilla ole enää mitään vaikutusta tohon leikkaukseen?   :-\
MTK, HOHOI  :o
Niille ketkä "yrittivät täysillä ja kalliisti" ja onnistuivat täydellisesti pitäis maksaa 500€/ha  ;D

Tollaset tapaukset voi laskea yhden käden sormillakin  ;D ;D ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 20.09.15 - klo:13:50

Kuinkahan paljon noita kerääjäkasveja on "peruttu". Kesällähän kohistiin siitä että kerääjäalaa oli ilmoitettu arvioitua enempi ja rahat ei tule riittämään. Seuraaville vuosille uhattiin kerääjäkasviskorvauksen pudottamista 30-euroon, onkohan toi korvauksen alennus sitten näin jo päätetty, eikö kerääjien perumisilla ole enää mitään vaikutusta tohon leikkaukseen?   :-\
MTK, HOHOI  :o
Niille ketkä "yrittivät täysillä ja kalliisti" ja onnistuivat täydellisesti pitäis maksaa 500€/ha  ;D

Tollaset tapaukset voi laskea yhden käden sormillakin  ;D ;D ;D
Mä ja 4 muuta  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 20.09.15 - klo:15:00
.....Toisaalta tässä säädöksessä ei edellytetä onnistumista.

"Kerääjäkasvin siemeniä on kylvettävä tasaisesti koko kasvulohkolle siten, että tavoitteena on peittävä kasvusto. " Siis tavoitteena ei tarvi onnistua.

Kannattaa otella jonkun sitten valvonnan kanssa, koska Mavin peltovalvontaohjeessa 2015 Dnro 1256/55/2015, voimassa 17.6.2015 alkaen, selvästi sanotaan sivulla 74-75:

"Kerääjäkasvin siemeniä on kylvettävä tasaisesti koko kasvulohkolle siten, että saadaan peittävä kasvusto. Koska toimenpiteen tavoitteena on ravinteiden sitominen varsinaisen viljelykasvin jälkeen, on arvioitava, onko viljelijän käyttämä siemenmäärä ollut riittävä ja täyttääkö kasvusto toimenpiteen tavoitteen. Viljelijän pitää itse perua korvaus, vaikka on kylvänyt kerääjäkasvin ehtojen mukaisesti, mutta kasvusto on jostain syystä epäonnistunut. Valvonnassakaan alaa ei voi hyväksyä, vaikka kerääjäkasvi olisi viljelijän selvityksen, siemenkuittien tai muun selvityksen mukaan kylvetty ehtojen mukaisesti, mutta kasvusto on epäonnistunut."

Silleen. Eikun lotto vetämään. Suosittelen kyntöä 1.10. 10 päivää vielä valvontariskiä.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 20.09.15 - klo:15:03
.....Toisaalta tässä säädöksessä ei edellytetä onnistumista.

"Kerääjäkasvin siemeniä on kylvettävä tasaisesti koko kasvulohkolle siten, että tavoitteena on peittävä kasvusto. " Siis tavoitteena ei tarvi onnistua.

Kannattaa otella jonkun sitten valvonnan kanssa, koska Mavin peltovalvontaohjeessa 2015 Dnro 1256/55/2015, voimassa 17.6.2015 alkaen, selvästi sanotaan sivulla 74-75:

"Kerääjäkasvin siemeniä on kylvettävä tasaisesti koko kasvulohkolle siten, että saadaan peittävä kasvusto. Koska toimenpiteen tavoitteena on ravinteiden sitominen varsinaisen viljelykasvin jälkeen, on arvioitava, onko viljelijän käyttämä siemenmäärä ollut riittävä ja täyttääkö kasvusto toimenpiteen tavoitteen. Viljelijän pitää itse perua korvaus, vaikka on kylvänyt kerääjäkasvin ehtojen mukaisesti, mutta kasvusto on jostain syystä epäonnistunut. Valvonnassakaan alaa ei voi hyväksyä, vaikka kerääjäkasvi olisi viljelijän selvityksen, siemenkuittien tai muun selvityksen mukaan kylvetty ehtojen mukaisesti, mutta kasvusto on epäonnistunut."

Silleen. Eikun lotto vetämään. Suosittelen kyntöä 1.10. 10 päivää vielä valvontariskiä.

-SS-

Olishan glyfotuksen voinut tehdä jo 15-päivä  ::)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 20.09.15 - klo:15:08
Olishan glyfotuksen voinut tehdä jo 15-päivä  ::)

Juu eihän se glyfotus kasveja poista vaan siihen se kulottuneena
jää tarkastettavaksi. Tai ei jää, jos ei mitään ole ollut.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 20.09.15 - klo:15:13

Onko jossakin muka näitä kerääjiä käyty tarkistelemassa? Omien havaintojen perusteella 95 % kerääjäkasveista ei täytä vaatimusta peittävästä kasvustosta. Toisaalta tässä säädöksessä ei edellytetä onnistumista.

"Kerääjäkasvin siemeniä on kylvettävä tasaisesti koko kasvulohkolle siten, että tavoitteena on peittävä kasvusto. " Siis tavoitteena ei tarvi onnistua.

Eiköhän tuokin asia tarkasteta, jos valvonta osuu kohdalle. Ja mun käsittääkseni valvontoja on koko ajan tehty, ja tehdään yhäkin  ???

Onko palstalaisten kohdalle arpa osunut?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 20.09.15 - klo:15:15
Olishan glyfotuksen voinut tehdä jo 15-päivä  ::)

Juu eihän se glyfotus kasveja poista vaan siihen se kulottuneena
jää tarkastettavaksi. Tai ei jää, jos ei mitään ole ollut.

-SS-

Onhan noissa puiduissa pelloissa kaikenlaista kasvijätettä, väittää vaan mustaa valkoiseksi  :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 20.09.15 - klo:15:17
Olishan glyfotuksen voinut tehdä jo 15-päivä  ::)

Juu eihän se glyfotus kasveja poista vaan siihen se kulottuneena
jää tarkastettavaksi. Tai ei jää, jos ei mitään ole ollut.

-SS-

Onhan noissa puiduissa pelloissa kaikenlaista kasvijätettä, väittää vaan mustaa valkoiseksi  :D

Itse uskonkin, että on olemassa ns. raastupaherkkä ryhmä viljelijöitä, joita valvonnoissa väistetään, jotta ei tulisi hankalia tilanteita. Tunnollisesti puurtavia sitten sanktioidaan sentistä jos toisesta.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Forgiven - 20.09.15 - klo:19:56

Onko jossakin muka näitä kerääjiä käyty tarkistelemassa? Omien havaintojen perusteella 95 % kerääjäkasveista ei täytä vaatimusta peittävästä kasvustosta. Toisaalta tässä säädöksessä ei edellytetä onnistumista.

"Kerääjäkasvin siemeniä on kylvettävä tasaisesti koko kasvulohkolle siten, että tavoitteena on peittävä kasvusto. " Siis tavoitteena ei tarvi onnistua.

Eiköhän tuokin asia tarkasteta, jos valvonta osuu kohdalle. Ja mun käsittääkseni valvontoja on koko ajan tehty, ja tehdään yhäkin  ???

Onko palstalaisten kohdalle arpa osunut?

Tarkastus osu, mutta kun ei noita kerääjiä ollut niin en tiedä niiden valvonnasta  :-X
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 21.09.15 - klo:12:18

Kuka vielä laittaa muutaman puuhastelijan lisäksi kerääjäkasveja ens vuonna, jos korvaus tippuu 30-euroon? Taitaa vaan kaikki loput kerääjärahat jäädä valtion irak/kreikka-kirstuun  >:(
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 21.09.15 - klo:13:02

Kuka vielä laittaa muutaman puuhastelijan lisäksi kerääjäkasveja ens vuonna, jos korvaus tippuu 30-euroon? Taitaa vaan kaikki loput kerääjärahat jäädä valtion irak/kreikka-kirstuun  >:(

Kaikki ne jotka uskovat, että 100 kg /ha enempi 80€ ohraa rikastuttaa kun sitä humustaki  ja muuta hyvää tulee ovista ja ikkunoista.. siinä se kyntöaura sitä yhtä sirkkalehteä kohta kääntää nurin... 9 päivää vielä...

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: JösseJänis - 21.09.15 - klo:21:14
Olishan glyfotuksen voinut tehdä jo 15-päivä  ::)

Juu eihän se glyfotus kasveja poista vaan siihen se kulottuneena
jää tarkastettavaksi. Tai ei jää, jos ei mitään ole ollut.

-SS-

Onhan noissa puiduissa pelloissa kaikenlaista kasvijätettä, väittää vaan mustaa valkoiseksi  :D

Itse uskonkin, että on olemassa ns. raastupaherkkä ryhmä viljelijöitä, joita valvonnoissa väistetään, jotta ei tulisi hankalia tilanteita. Tunnollisesti puurtavia sitten sanktioidaan sentistä jos toisesta.

-SS-

Tämähän on yhteiskunnassa yleistä kautta linjan. Jo koulussa kurinpidolliset toimenpiteet kohdistuivat sellaisiin koulumenestykseltään keskinkertaisiin oppilaisiin, joilla oli tapana joskus myöhästellä, unohtaa läksyjä tai läksykirjoja, vaihtaa pari sanaa vieruskaverin kanssa tai pahimmillaan heittää nokkelaa tilannekomiikkaa. Tämä porukka ainakin omana kuouluaikanani kansoitti jäli-istunnot, sai muistutuksia kotiin vietäväksi ja haukuttiin vanhempainilloissa. Opettajille haistattelevat, toistuvasti lintsaavat, muita pahoinpitelevät tai koulun tai koululaisten omaisuutta hajottavat aivokääpiöt eivät saaneet jälki-istuntoa, koska sitä oli turha antaa - he eivät sinne tulleet. Heitä ei voinut siirtää tarkkikselle tai erottaa määräajaksi eikä heidän toimistaan tehty rikosilmoitusta tai lähetetty vanhemmille laskua, koska heitä piti ymmärtää. Oikeasti opettajat luultavasti halusivat päästä helpommalla. Sitten, kun tällainen moniogelmakimppu sattui kerran käyttäytymään normaalin perusihmisen tavoin, häntä jaksettiin kehua ja ylistää.

Yhteiskunnan seuraavilla tasoilla sama tilanne toistuu esimerkiksi poliisin ja oikeuslaitoksen toimissa. Väkivaltainen hylkiö saa ehdollisia nuhteita ruumiinvamman tuottamisesta, samoin porukalla teinitytölle väkisin käsikaasua antanut maahanmuuttajajoukko. Bandidosporukka ajaa poliisisaattueessa, ettei syntyisi provokaatioita ja 100 mökkimurron sarja ei ylitä tutkintakynnystä, ei liioin jokaviikonloppuinen näyteikkunan hajottaminen. Mutta annan olla, kun yrittäjä syyllistyy verovilppiin tai ylinopeuteen.

Ylinopeuksien ja talousrikosten tutkinnasta eivät lopu resurssit eikä oiukeuslaitokselta rangaistusasteikot. Ihmekkö tuo. 99 % yinopeusvalvonnassa kiinni jääneistä maksaa kiltisti sakkonsa, ei uhkaile eikä raivoa, korkeintaan muistuttaa, ettei Kyllikki Saaren murhaa ole vieläkään selvitetty. Sekin vitsi on epävirallisesti hinnoiteltu. Poliisi kyllä löytää autostasi jotain rikesakotettavaa, jos tuosa muistutat. Kokeiltu on. Mutta ilmoitapa autosi varastetuksi: ei kiinnosta ketään.

Talousrikollisetkin ovat valtaosin mukavaa väkeä. Eivät uhkaile tuomareita eivätkä muistuta vartijoita siitä, että tietävät, missä näiden lapset käyvät koulua. Eivät pyöritä huumausainekauppaa kiven sisässä, eivät jengiydy eivätkä tappele. Paatuneimmat lukevat itsensä vankeusaikana juristiksi. No kannattaa noille artomerisaloille sitten antaa 4,5 vuoden tuomioita velallisen epärehellisyydestä samaan aikaan, kun joku tuhopolttaja  istuu kolmevuotista kakkua, koska toimi pikaistuksissaan ja ideakin oli jonkun toisen.

Miksipä tämä ei toimisi tukivalvonnassakin. Pelokasta piipittäjää on kivempi kurmuuttaa kuin möreä-äänistä kiroilijaa, joka toistuvasti löytää lisää kerrottavaa dobermannistaan ja haulikostaan.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 24.09.15 - klo:00:16
Juurikin näin se on, tämän päivän uutiset siitä, että poliisialalla kavereita ei sakoteta liikenteessä, saa miettimään, onko tosiaan niin, että jotkut lellikit voivat keimailla tukiautomaatilla tekemättä mitään tosissaan tai ollenkaan, kun taas jostakin syystä virkamiehen hampaisiin joutunut nutistetaan keinolla millä hyvänsä ?

Kuusi päivää vielä, ei ole kullankeltainen sänki räjähtänyt vihreäksi vielä. Tai siis on, mutta mielikuvissa.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 24.09.15 - klo:06:29
Juurikin näin se on, tämän päivän uutiset siitä, että poliisialalla kavereita ei sakoteta liikenteessä, saa miettimään, onko tosiaan niin, että jotkut lellikit voivat keimailla tukiautomaatilla tekemättä mitään tosissaan tai ollenkaan, kun taas jostakin syystä virkamiehen hampaisiin joutunut nutistetaan keinolla millä hyvänsä ?

Kuusi päivää vielä, ei ole kullankeltainen sänki räjähtänyt vihreäksi vielä. Tai siis on, mutta mielikuvissa.

-SS-
Laita ruiskuun vihreää maalia  :-\
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 24.09.15 - klo:07:17
Juurikin näin se on, tämän päivän uutiset siitä, että poliisialalla kavereita ei sakoteta liikenteessä, saa miettimään, onko tosiaan niin, että jotkut lellikit voivat keimailla tukiautomaatilla tekemättä mitään tosissaan tai ollenkaan, kun taas jostakin syystä virkamiehen hampaisiin joutunut nutistetaan keinolla millä hyvänsä ?

Kuusi päivää vielä, ei ole kullankeltainen sänki räjähtänyt vihreäksi vielä. Tai siis on, mutta mielikuvissa.

-SS-

Kaikkesi oot kuitenkin tehnyt, se riittää  :)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Valtteri - 24.09.15 - klo:09:10
Juurikin näin se on, tämän päivän uutiset siitä, että poliisialalla kavereita ei sakoteta liikenteessä, saa miettimään, onko tosiaan niin, että jotkut lellikit voivat keimailla tukiautomaatilla tekemättä mitään tosissaan tai ollenkaan, kun taas jostakin syystä virkamiehen hampaisiin joutunut nutistetaan keinolla millä hyvänsä ?

Kuusi päivää vielä, ei ole kullankeltainen sänki räjähtänyt vihreäksi vielä. Tai siis on, mutta mielikuvissa.

-SS-

Kaikkesi oot kuitenkin tehnyt, se riittää  :)


Ei riitä!

Tähän on valitettavasti kommentoitava. Kerääjäkasvi näyttää muuttavan näitä tukijuttujen periaatteita. Yleensä kun tekee parhaansa, niin ehdot täyttyvät. Kerääjäkasvin osalta tämä ei päde.
Lainaus; Viljelijän pitää itse perua korvaus, vaikka on kylvänyt kerääjäkasvin ehtojen mukaisesti, mutta kasvusto on jostain syystä epäonnistunut. Valvonnassakaan alaa ei voi hyväksyä, vaikka kerääjäkasvi olisi viljelijän selvityksen, siemenkuittien tai muun selvityksen mukaan kylvetty ehtojen mukaisesti, mutta kasvusto on epäonnistunut.

Peltovalvontaohje 2015, Mavi. http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelija/Documents/peltovalvontaohje.pdf
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 24.09.15 - klo:09:57
Juurikin näin se on, tämän päivän uutiset siitä, että poliisialalla kavereita ei sakoteta liikenteessä, saa miettimään, onko tosiaan niin, että jotkut lellikit voivat keimailla tukiautomaatilla tekemättä mitään tosissaan tai ollenkaan, kun taas jostakin syystä virkamiehen hampaisiin joutunut nutistetaan keinolla millä hyvänsä ?

Kuusi päivää vielä, ei ole kullankeltainen sänki räjähtänyt vihreäksi vielä. Tai siis on, mutta mielikuvissa.

-SS-

Kaikkesi oot kuitenkin tehnyt, se riittää  :)


Ei riitä!

Tähän on valitettavasti kommentoitava. Kerääjäkasvi näyttää muuttavan näitä tukijuttujen periaatteita. Yleensä kun tekee parhaansa, niin ehdot täyttyvät. Kerääjäkasvin osalta tämä ei päde.
Lainaus; Viljelijän pitää itse perua korvaus, vaikka on kylvänyt kerääjäkasvin ehtojen mukaisesti, mutta kasvusto on jostain syystä epäonnistunut. Valvonnassakaan alaa ei voi hyväksyä, vaikka kerääjäkasvi olisi viljelijän selvityksen, siemenkuittien tai muun selvityksen mukaan kylvetty ehtojen mukaisesti, mutta kasvusto on epäonnistunut.

Peltovalvontaohje 2015, Mavi. http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelija/Documents/peltovalvontaohje.pdf

Mulla on kyllä erilaistakin tietoa, esim. ns. "ylivoimainen este", ja "poikkeukselliset sääolot" kelpaa selitykseksi  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 24.09.15 - klo:11:08
Kyllä tuo kerääjäkasvikorvaus on sattumatuki, jos peltovalvontaohje pitää paikkansa. Sen takia vaikka "hömppäheinä" - korvauskin on varmempi, kunhan jotain paskruahoo kasvaa.

Jos tällaisena vuonna on hankaluuksia, miten sitten kuuden viikon kitkerä kuivuus kylvöjen päälle asian hoitaa ? Kun eivät edes siemenrikkaruohot - jotain pujoa, valvattia ja ohdaketta lukuunottamatta jaksa orastua.

Ne vanaatikot, jotka keksivät laittaa kerääjäkasvia pääkasviksi ja sille kerääjäkasviksi viljelykasvi, jonka alle kerääjäkasvi, ja jonka alle kerääjäkasvin kerääjäkasvi, nin varmaan ainakin yksi niistä onnistuu jotenkin, niin varmaan tuleekin riskin arvoisesti paalua niistä  ::)

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: nisu - 24.09.15 - klo:11:26
  Naurattaa ,kun olen 80 sivua seurannut tätä keskustelua , kun asiahan on hyvin yksinkertainen, eli
kylvönyhteydessä kahdesta kolmeen kiloa timoteita vantaitten sekaan ,niin siinä se on.  Ei haittaa puinteja ,säilyy tiheässäkin
kasvustossa ja lakoviljan alla ei menesty ,joten senkään puintia ei haittaa.

 En ihmettele yhtään ,että ei rypsejä taikka rapseja osatakkaan viljellä ,kun tuosta kerääjäkasvistakin saadaan
niin vaikeaa. ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 24.09.15 - klo:11:41
  Naurattaa ,kun olen 80 sivua seurannut tätä keskustelua , kun asiahan on hyvin yksinkertainen, eli
kylvönyhteydessä kahdesta kolmeen kiloa timoteita vantaitten sekaan ,niin siinä se on.  Ei haittaa puinteja ,säilyy tiheässäkin
kasvustossa ja lakoviljan alla ei menesty ,joten senkään puintia ei haittaa.

 En ihmettele yhtään ,että ei rypsejä taikka rapseja osatakkaan viljellä ,kun tuosta kerääjäkasvistakin saadaan
niin vaikeaa. ;D

 ;D
Pitää paikkaansa. Heinä itää kyl ihan aina  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Yodavaari - 24.09.15 - klo:11:52
  Naurattaa ,kun olen 80 sivua seurannut tätä keskustelua , kun asiahan on hyvin yksinkertainen, eli
kylvönyhteydessä kahdesta kolmeen kiloa timoteita vantaitten sekaan ,niin siinä se on.  Ei haittaa puinteja ,säilyy tiheässäkin
kasvustossa ja lakoviljan alla ei menesty ,joten senkään puintia ei haittaa.

 En ihmettele yhtään ,että ei rypsejä taikka rapseja osatakkaan viljellä ,kun tuosta kerääjäkasvistakin saadaan
niin vaikeaa. ;D

 ;D
Pitää paikkaansa. Heinä itää kyl ihan aina  ;D
Tulevalle kaudelle se varmaan poistetaan. Liian helppoa rahantuloa. Tää oli kyllä paras rahasampo hetkeen. Rasti ruutuun ja rahat tilille.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 24.09.15 - klo:13:48
Nisu onnistujana voisi kertoa maakunnan ja maalajit sekä kasvilajit ja lajikkeet. Ei täällä Länsi-Uudellamaalla saatu "muutamalla kilolla" tuossa  monivuotisessa kerääjäprojektissa niinä kuivina vuosina onnistumaan "tuosta vaan". Erillinen vannaskylvö kunnon siemenmäärällä toimi joten kuten.

Kuvissa ja mainoksissa esitetään vesihelmeilevällä hietamaalla viherlannoitusmassan näköistä rahapehkoa apiloineen; on siellä muutama viljankin korsi ollut. Unohdetaan, että kuvat melkein ykskantaan olleet luomupellosta aluskasvit pääroolissa.

Ja broadway-system ei muutenkaan taivu kylvön yhteydessä tuhon heinäaluskasviin.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 24.09.15 - klo:14:04
Olen itse näyttänyt erot eri pääkasvin tiheyksien ja viljelyn voimaperäisyyden välillä. Eli saan nurmiseoksella kuin nurmiseoksella maan vihreäksi puiman kuljettua. Mutta silloin niitä isompia kärryjä ei tarvii pellolle myöskään puinneille mukaan ottaa.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Forgiven - 24.09.15 - klo:14:06
(http://i.imgur.com/dY3Mxd2.jpg?1)

...
Kerääjää ei kylvetty, ruiskittu 200g/ha broadwaytä...
...hiesua vm/m.

Iso osa vihreästä toki juolaa, luohoa, mutta on siellä timppaakin.
Toki vaikuttaa että ko. lohkolla on ollut timotein siemenviljelys ...noh, yli puolet viimeisestä 20:stä vuodesta, on siellä jonkun verran jämää....



...Kerääjää ei myöskään ilmoitettu, mutta ensi vuodeksi taidan.  :o
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 24.09.15 - klo:14:20
No just pohjavesi on sulla 30 cm päässä maanpinnasta, järven pinnasta päätellen, ja on meilläkin 40 vuotisen laitumen siemenvarastoa vieläkin, 30 v viljanviljelyn jälkeen, syysviljalla niitä timoteitupsuja näkyy. Mutta ei se ole kerääjäkasvitoimenpide. Niin kuin luohonkin kysyin, se on aina siellä, kun kerran tulee. Ei kuulemma kelpaa, pitää olla viljelty luettelon mukainen  nurmilajike.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Forgiven - 24.09.15 - klo:14:25
No just pohjavesi on sulla 30 cm päässä maanpinnasta, järven pinnasta päätellen, ja on meilläkin 40 vuotisen laitumen siemenvarastoa vieläkin, 30 v viljanviljelyn jälkeen, syysviljalla niitä timoteitupsuja näkyy. Mutta ei se ole kerääjäkasvitoimenpide. Niin kuin luohonkin kysyin, se on aina siellä, kun kerran tulee. Ei kuulemma kelpaa, pitää olla viljelty luettelon mukainen  nurmilajike.

-SS-

Ei toki, mutta sanotaanko että tuohon luulisi aika helpolla sen kerääjän onnistuvan, vähän lisää timppaa sekaan niin tuo muutenkin nouseva massa kyllä paikkaa....
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 24.09.15 - klo:17:16

Ens vuonna mä roiskaisen saman kolme kiloa italoraita, mutta eri vaiheessa kun tänävuonna. Tulee vielä iisimmin mahtava tukipotti taas  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 24.09.15 - klo:18:00
Nyt on varmaan laitettava viemäriosuuskuntakin odottelemaan...1.10. asti...  ;D ::)

On nimittäin 30 aaria kerääjäkasvia siinä välissä. Sitä ei kaivella peekele....

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: milkboi - 24.09.15 - klo:21:12
Mää taidan kylvää pelkkää kerääjäkasvia ensvuonna.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: mx - 24.09.15 - klo:21:22

Ens vuonna mä roiskaisen saman kolme kiloa italoraita, mutta eri vaiheessa kun tänävuonna. Tulee vielä iisimmin mahtava tukipotti taas  ;D
Tuskin ens vuonna enää maksetaan mitään.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: junttieinari - 13.10.15 - klo:19:49
Mukavasti on jotain nurmikkaa tjsp. sänkipelloissa vaikkei mitään ole kylvettykään, harmi ettei tullut ruksattua kerääjäkasveja hakemukseen. Vai pitääkö noista olla siemenkuitit tallessa?  ::)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 13.10.15 - klo:20:03
Mukavasti on jotain nurmikkaa tjsp. sänkipelloissa vaikkei mitään ole kylvettykään, harmi ettei tullut ruksattua kerääjäkasveja hakemukseen. Vai pitääkö noista olla siemenkuitit tallessa?  ::)

Vain omat muistiinpanot ja taipuisa kreikkalainen moraali, siten voidaan luotettavasti todeta kylvön tapahtuneen. TOS siemenellä kylvävätkin saavat menestyksellisesti sen tukiautomaatin käyttöön. Mitään kasvintunnistuksia en ole kuullut tehdyn, tokkopa edes osaavat ?

Eli esimerkiksi luohoinen syysviljapelto on puinnin jälkeen mukavan vihreä, ainoa vaikeus on säännöstellä hukkakauramyrkkyä tai Broadwayta niin, että kasvusto säilyy kääpiönä siellä alla. Pienikin epäonnistuminen ruiskutuksessa toisaalta saa aikanaa valtavan punaisen heinäkasvun syysviljan päällä.

Että on se rikkaheinäkin hieman vaativa kerääjätoimenpiteessä säätää.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 13.10.15 - klo:21:09

Ei tääkään noin vaikeeta voi olla  ;D ;D ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 13.10.15 - klo:22:57
Katselin tuota SS:n  viimeistä kuvaa... Eipä tuolla mitään näyttäisi olevan. Raita siellä ilmeisesti jokunen näkyy. Jos suinkin säilytät tuon muutaman viikon yli puintien, olisi kiinnostavaa kuulla ryöpsähtääkö sieltä jotain kasvamaan ja jos, niin mitä. Tänä syksynä taitavat kuitenkin puinnit venyä niin kauaksi, etteivät kerääjät paljon ehdi kasvaa.

Ei mitään. Ei kerrassaan mitään. Kullankeltainen olkisänki edelleen.  Vain niissä kohdissa, joissa oli silloin kasvustosta havaittavissa yksilöitä, on vihreää. Ruiskuttamattomuuden takia juolavehnää alkaa näkyä pehmeämmissä kohdissa ja ojanreunoissa, kun otaksuin glyfosaattikäsittelyn vievän mahdollisuuden kasvipeitteisyystoimenpiteeseen.

Kaikki siemenet olivat hyvin itäviä. Viherlannoitusnurmella ja kesannolla moitteeton ja erittäin tiheä kasvusto.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Joozeppi - 13.10.15 - klo:23:37
mun ei kans reilun 100 ha:n kerääjäviskauksissa on käytännössä mitään. ajourissa ja jossain päisteellä ku saanu muutaman reisun päällekkäin löytyy jotain.

melkein 100 sivua ihmettelyä ja porua pitkin kesää. me lyötiin taten kans rasti ruutuun ja käsi alle. nää ymppituen korvaukset oli jo viime kaudella aika mukavasti hyödynnettävissä. ketä tätä nyt ei hyödyntänyt ni turha mitään tukia on porata enempää. ku oikein tarjoomalla tarjotaan ni nää on käytettävä.

ens vuosi on sit taas eri juttu mut hyvin tuli tietoa miten onnistuu jotain saamaan vihreetä näkyviin ja miten ei ainakaan. kevätrapsille meinaan ensi vuonna laittaa kilon syysrapsia kaverin siilosta joukkoon jää sitten alle keräämään rahnuskaa. siemenkustannus 36 snt/ha ni saa tukikin satasesta hiukan pudota.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 14.10.15 - klo:00:10
mun ei kans reilun 100 ha:n kerääjäviskauksissa on käytännössä mitään. ajourissa ja jossain päisteellä ku saanu muutaman reisun päällekkäin löytyy jotain.

melkein 100 sivua ihmettelyä ja porua pitkin kesää. me lyötiin taten kans rasti ruutuun ja käsi alle. nää ymppituen korvaukset oli jo viime kaudella aika mukavasti hyödynnettävissä. ketä tätä nyt ei hyödyntänyt ni turha mitään tukia on porata enempää. ku oikein tarjoomalla tarjotaan ni nää on käytettävä.

ens vuosi on sit taas eri juttu mut hyvin tuli tietoa miten onnistuu jotain saamaan vihreetä näkyviin ja miten ei ainakaan. kevätrapsille meinaan ensi vuonna laittaa kilon syysrapsia kaverin siilosta joukkoon jää sitten alle keräämään rahnuskaa. siemenkustannus 36 snt/ha ni saa tukikin satasesta hiukan pudota.

Sentään joku muukin myöntää kuin mies, että ei se automaatti ollut.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ja101 - 14.10.15 - klo:07:51
Hallituksella kun näyttää olevan munaa tehdä palkansaajia koskevia kovia päätöksiä, niin luulis nyt olevan myös munaa lopettaa ilmaisen rahan jakaminen viljelijöille, lopettamalla tai pienentämällä kerääjäkasvitukia ja suojavyöhyketukia kans. Toivottavasti Tiilikainen ja Stubb rahakirstun vartijana on heränneet siihen tosiasiaan, että tässä taloustilanteessa ei ole oikein tehdä valtion toimenpiteillä ei-viljelystä kannattavampaa kuin viljelystä.

 Jos kätilöiltä ja muilta vastaavilta leikataan sunnuntailisiä, niin miks helvetissä rikkaheinän (sillä sitähän nuo suojavyöhykenurmet oikeesti on ainakin parin vuoden päästä) kasvattajille pitäis rahaa jakaa ilman vastiketta?

Valitettavasti ne ympäristöpösilöt, jotka tämän uuden ympäristökorvausjärjestelmän kehittivät, tulevat kalliiksi valtiolle, ja kalliiksi he tulevat myös viljelijöille.

Hyvin sanottu siellä takarivissä. Mä en ole koskaan ymmärtänyt tätä, että tuetaan sitä ettei tehdä mitään. Edellisen kerran, kun hetki sitten tästä asiasta kirjotin niin joillakin tuntui menevän puimattomat herneen palot aivoihin asti. Moni ei tunnu ajattelen sitä, että mitä ulkopuoliset miettivät, kun näkevät jonkin hömppäheinä pellon. Aivan oikein, siinä taas viljelijä nostaa tuet tekemättä mitään.

Ongelman ydinhän on siinä, että ympäristöministeriö on/oli vihervassareiden valtaama liian pitkän aikaa!  >:(
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 14.10.15 - klo:08:43
mun ei kans reilun 100 ha:n kerääjäviskauksissa on käytännössä mitään. ajourissa ja jossain päisteellä ku saanu muutaman reisun päällekkäin löytyy jotain.

melkein 100 sivua ihmettelyä ja porua pitkin kesää. me lyötiin taten kans rasti ruutuun ja käsi alle. nää ymppituen korvaukset oli jo viime kaudella aika mukavasti hyödynnettävissä. ketä tätä nyt ei hyödyntänyt ni turha mitään tukia on porata enempää. ku oikein tarjoomalla tarjotaan ni nää on käytettävä.

ens vuosi on sit taas eri juttu mut hyvin tuli tietoa miten onnistuu jotain saamaan vihreetä näkyviin ja miten ei ainakaan. kevätrapsille meinaan ensi vuonna laittaa kilon syysrapsia kaverin siilosta joukkoon jää sitten alle keräämään rahnuskaa. siemenkustannus 36 snt/ha ni saa tukikin satasesta hiukan pudota.

Sentään joku muukin myöntää kuin mies, että ei se automaatti ollut.

-SS-

Mutta helppo se kerääjäkasvi oli kuitenkin saada onnistumaan  ;D ;D ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Valtteri - 14.10.15 - klo:09:03
Monta sivua tekstiä kerääjäkasveista ja myös suojavyöhykkeestä. Minusta ne ovat hyviä toimenpiteitä. Itämeren pelastaminen on nähty niin tärkeäksi asiaksi, että kannustin on nostettu korkealle kiinnostavuuden lisäämiseksi. Viljelijät, totta kai, ovat huolissaan ympäristön tilasta, ja myös Itämeren tilasta. Sen vuoksi tartutaan toimeen kun siihen on toivottu. Jos joku laskee väärin rahoituksen ja sitten ollaan ihmeissään mistä rahat otetaan. Ei tässä tapauksessa pitäisi ongelma olla väärin laskettu rahavaraus, vaan väärin arvioitu viljelijöiden kiinnostus ympäristöasioihin. Otetaan puuttuva rahoitus joistakin Ympäristöministeriön rahoittamista Itämeren naapurivaltoihin vesiensuojelua parantavista rakennushankkeista. Kaippa niitä on.

Toinen MMministeriön tai Mavin todella nerokas asia oli kerääjäkasvin valvonnan periaatteet. Tämä on aivan uusi menetelmä EU aikana maataloustukien valvonnassa. Ihmettelen että tätä ei ole aikaisemmin huomattu. Valvonnassa hylätään kerääjäkasvilohko, jos lohkolla ei ole kerääjäkasvia. Eikö ole nerokasta? Tosin tästä olisi pitänyt olla maininta keväällä ympäristökorvauksen sitoumusehdoissa, jotta siihen olisi osattu suhtautua oikein. Nyt se on mainittu valvontaohjeessa 2015.

Raiheinän tai muun heinäkasvin itäminen on niin varmaa, että harvoin se jää itämättä. Ja siten riskit ovat pienet. Jos taasen jollakin pienellä 2 - 3 kilon öljykasvin siemenmäärällä kylvetään kerääjäkasvi, niin itämättä jättämisen riski suurenee. Mutta silloinhan ei pudota korkealta.

Itsellä raiheinä on onnistunut hyvin tähän saakka. No ainakin omasta mielestä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 14.10.15 - klo:09:48
Valkoapila parhaillaan 40-50 senttistä  :-X
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 14.10.15 - klo:16:39
Eikö tuota kerääjäkasvi-apilaa kannattaisi varmistaa raiheinällä, joka onnistuu helpommin, että saisi edes tuen  ::)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 14.10.15 - klo:16:44
Eikö tuota kerääjäkasvi-apilaa kannattaisi varmistaa raiheinällä, joka onnistuu helpommin, että saisi edes tuen  ::)

Kyllä. Itse viljelin raiheinää viherkesannossa.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 16.10.15 - klo:10:42
mun ei kans reilun 100 ha:n kerääjäviskauksissa on käytännössä mitään. ajourissa ja jossain päisteellä ku saanu muutaman reisun päällekkäin löytyy jotain.

melkein 100 sivua ihmettelyä ja porua pitkin kesää. me lyötiin taten kans rasti ruutuun ja käsi alle. nää ymppituen korvaukset oli jo viime kaudella aika mukavasti hyödynnettävissä. ketä tätä nyt ei hyödyntänyt ni turha mitään tukia on porata enempää. ku oikein tarjoomalla tarjotaan ni nää on käytettävä.

ens vuosi on sit taas eri juttu mut hyvin tuli tietoa miten onnistuu jotain saamaan vihreetä näkyviin ja miten ei ainakaan. kevätrapsille meinaan ensi vuonna laittaa kilon syysrapsia kaverin siilosta joukkoon jää sitten alle keräämään rahnuskaa. siemenkustannus 36 snt/ha ni saa tukikin satasesta hiukan pudota.

Jaa keväällä tuosta saatiin semmoinen tieto, Maaseutumediassa nimittäin oli kysymys:

************************************
"Kevätrapsille kerääjäkasviksi rypsi; suojavyöhykkeen vaihto neuvonnan avulla –
K 629 – 630 28.4. :
K1.Onko mahdollista, että kevätrapsille kylvää kerääjäkasviksi kevätrypsin?
Vai tulkitaanko ne tavallaan samaksi kasviksi. Ajatuksena tässä myös se,
että rikkakasvien torjunta onnistuisi Galeralla.

VASTAUS:

Tässä Mavin kanta:
Ei käy. Ei voi kylvää yhtaikaa ja sanoa että toinen on kerääjäkasvi.
"
***********************************

Onko todellakin käynyt niin, että kerääjäkasvia ei ole laitettukaan mavin
toiveiden mukaisesti, ja säännöksiä helpottamalla saadaan järkevyyttä
tällaiseen asiaan ja suosio palautumaan ?

Itse olisin ehdottanut samaan henkäykseen, että kevätvehnälle 5%-10% syysvehnää
seokseksi, voi ruiskuttaa vapaasti, voi torjua hukkakaurat, ja hieno vihreä tupsuinen
kasvusto on seurauksena syksyllä. Eikä kasva päälle.

Eli tulen kyllä ottamaan asian esille, jos syys-ja kevätmuotoiset kasvit voi
yhdistää, toisen kerääjäksi
, kun  olen kolmena vuotena saanut kyseisen kerääjän
toimimaan todella hyvin. Heinäruohohan se silloin on, ei tee tähkää. Kevääseen
asti en kunnollista saanut jäämään, mutta eipä  nuo glyfotut kerääjäaukeat näy
muillakaan enää vihertävän.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 17.10.15 - klo:00:51
Tähän palataan klippien muodossa huomenna.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 17.10.15 - klo:00:54
Tähän palataan klippien muodossa huomenna.

Oot myöhässä, mitä väliä. Rahat tulee kouyraan kylvi tahi ei. Samannäköstä harmaankellahtavaa sänkeä on satasen ja nollan euron pellot.

Nin kuin itse sanoit, dokumentointikysymys. Rahan riittävyys kyseisile toimenpiteille seuraaville vuosille on sitten asia, jolle ei millään kylvötekniikalla voida mitään.

Et niikö satanen per nuppi, keskimäärin. Kaikki.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 17.10.15 - klo:00:58
Tähän palataan klippien muodossa huomenna.

Oot myöhässä, mitä väliä. Rahat tulee kouyraan kylvi tahi ei. Samannäköstä harmaankellahtavaa sänkeä on satasen ja nollan euron pellot.

Nin kuin itse sanoit, dokumentointikysymys. Rahan riittävyys kyseisile toimenpiteille seuraaville vuosille on sitten asia, jolle ei millään kylvötekniikalla voida mitään.

Et niikö satanen per nuppi, keskimäärin. Kaikki.

-SS-

Elä hosu, on kuvaa ja klippiä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 17.10.15 - klo:09:05
Tähän palataan klippien muodossa huomenna.

Oot myöhässä, mitä väliä. Rahat tulee kouyraan kylvi tahi ei. Samannäköstä harmaankellahtavaa sänkeä on satasen ja nollan euron pellot.

Nin kuin itse sanoit, dokumentointikysymys. Rahan riittävyys kyseisile toimenpiteille seuraaville vuosille on sitten asia, jolle ei millään kylvötekniikalla voida mitään.

Et niikö satanen per nuppi, keskimäärin. Kaikki.

-SS-


Kokeilujen yhteenveto vuodelta 2015..

Italianrai, 2-3 kiloa lajittelun yhteydessä:

(http://i2.aijaa.com/t/00418/13946014.t.jpg) (http://aijaa.com/I6KXNS)(http://i5.aijaa.com/t/00709/13992271.t.jpg) (http://aijaa.com/DwJZXR)

Italianrai, 4 kiloa erikseen jukolla kylvettynä:

(http://i7.aijaa.com/t/00206/13861162.t.jpg) (http://aijaa.com/GT8q47) (http://i2.aijaa.com/t/00104/13966642.t.jpg) (http://aijaa.com/X0iOqd) (http://i5.aijaa.com/t/00141/13992291.t.jpg) (http://aijaa.com/0jYC9L)

Sähköviskalla oraalle kylvetty valkoapila, lohkon ainoa vihreä läikkä, tähän sammui pv enkä huomannut kytkeä viskaa pois, toinen vihreä läikkä oli sotketussa liittymässä. ;D

(http://i4.aijaa.com/t/00529/13890057.t.jpg) (http://aijaa.com/EQ7IRW)  (http://i7.aijaa.com/t/00605/13992293.t.jpg) (http://aijaa.com/tT1pyX)

Italianraita sekotettuna koneen täytön yhteydessä n.1-3kiloa:

(http://i4.aijaa.com/t/00350/13992303.t.jpg) (http://aijaa.com/m60B3X) (http://i1.aijaa.com/t/00801/13992272.t.jpg) (http://aijaa.com/5dDefh)


Tän vuoden perusteella omiin kokemuksiin perustuen, on sama periaatteessa millä sen rain sinne maahan laittaa kunhan sen tekee sillon kun maa on musta. Valkoapilan viskakylvö oraille on yhtä tyhjän kanssa, riistapeltoon onnistui loistavasti apilanhuiskinta mopolla ja kasvustokin hyvä. Mutta tuossapa ei käytetä väkilannoitteita...

Legenda kuustonnariohran tappamasta raiheinästä ja puinnin jälkeisestä sängestä jossa ei näy kuin piippoja, on täyttä potaskaa. Pitää vaan malttaa odottaa eli ei turhaan se 1.10 ole päivämääräksi merkitty...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Joozeppi - 17.10.15 - klo:09:25
Mulla on vielä 26 ha italianrailla huiskittua 7tonnari meliusta kajoomatta. Pahnaa niin paljo ku ohrassa voi olla. Tarviikin käydä katsomassa tai menee mun vieläkin aikaa ennenku ne kynnän.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Puuha-Pete - 17.10.15 - klo:15:22
Tähän palataan klippien muodossa huomenna.

Oot myöhässä, mitä väliä. Rahat tulee kouyraan kylvi tahi ei. Samannäköstä harmaankellahtavaa sänkeä on satasen ja nollan euron pellot.

Nin kuin itse sanoit, dokumentointikysymys. Rahan riittävyys kyseisile toimenpiteille seuraaville vuosille on sitten asia, jolle ei millään kylvötekniikalla voida mitään.

Et niikö satanen per nuppi, keskimäärin. Kaikki.

-SS-


Kokeilujen yhteenveto vuodelta 2015..

Italianrai, 2-3 kiloa lajittelun yhteydessä:

(http://i2.aijaa.com/t/00418/13946014.t.jpg) (http://aijaa.com/I6KXNS)(http://i5.aijaa.com/t/00709/13992271.t.jpg) (http://aijaa.com/DwJZXR)

Italianrai, 4 kiloa erikseen jukolla kylvettynä:

(http://i7.aijaa.com/t/00206/13861162.t.jpg) (http://aijaa.com/GT8q47) (http://i2.aijaa.com/t/00104/13966642.t.jpg) (http://aijaa.com/X0iOqd) (http://i5.aijaa.com/t/00141/13992291.t.jpg) (http://aijaa.com/0jYC9L)

Sähköviskalla oraalle kylvetty valkoapila, lohkon ainoa vihreä läikkä, tähän sammui pv enkä huomannut kytkeä viskaa pois, toinen vihreä läikkä oli sotketussa liittymässä. ;D

(http://i4.aijaa.com/t/00529/13890057.t.jpg) (http://aijaa.com/EQ7IRW)  (http://i7.aijaa.com/t/00605/13992293.t.jpg) (http://aijaa.com/tT1pyX)

Italianraita sekotettuna koneen täytön yhteydessä n.1-3kiloa:

(http://i4.aijaa.com/t/00350/13992303.t.jpg) (http://aijaa.com/m60B3X) (http://i1.aijaa.com/t/00801/13992272.t.jpg) (http://aijaa.com/5dDefh)


Tän vuoden perusteella omiin kokemuksiin perustuen, on sama periaatteessa millä sen rain sinne maahan laittaa kunhan sen tekee sillon kun maa on musta. Valkoapilan viskakylvö oraille on yhtä tyhjän kanssa, riistapeltoon onnistui loistavasti apilanhuiskinta mopolla ja kasvustokin hyvä. Mutta tuossapa ei käytetä väkilannoitteita...

Legenda kuustonnariohran tappamasta raiheinästä ja puinnin jälkeisestä sängestä jossa ei näy kuin piippoja, on täyttä potaskaa. Pitää vaan malttaa odottaa eli ei turhaan se 1.10 ole päivämääräksi merkitty...

Hieno postaus, kiitos tästä. :)

 Pistää vaan miettimään, miksen itsekin laittanut kerääjäkasveja. Laiskuuttani ne "unohtui"... ::)

 Olenkin koko ajan ihmetellyt, miksi mm. SS on tehny asiasta niin vaikean. Kuulkaa, maailman sivu on heinää kylvetty suojaviljaan, samalla kerta-ajolla kuin viljankylvö. Aina tullut hyvä kasvusto viljan alle, varsinkin jos nipisti hiukan viljasiemenen määrästä, jos halusi oikein varmanpäälle pelata.

Ja taatusti maaperäkin tykkää, siitä asiasta ei tässä ketjussa ole paljoa puhuttu, kun jutut on pyörineet varsinkin tuon satasen lumoissa...

Muuten, muistan kun joskus märkinä vuosina alla oleva heinäkasvusto auttoi puintia, oli renkaan alla enemmän kantavuutta. Joskus se oli pienestä kiinni mentiinkö siitä rapakon yli vai ei uppoamatta... tallautui heinä, joo, mut ei sillä kerääjäkasvustossa ole niin väliä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Joozeppi - 17.10.15 - klo:15:24
kyl mun on pari viikkoo sitten puitu ohramaata vielä ihan keltainen. mut siihen tuli kyl ne pakkaset sit jo päälle että italianrai ei varmaan ole siksikään ryöpsähtänyt. lähinnä ajourista sitä tapasin. mut eipä se nyt pahemmin kiinnosta kun raha tulee.

syysrapsi kevätrapsin tyveen luulisin kelpaavan. en voi sinne heinämäisiä sekottaa ku ajan tosiaan ton targan saletisti ni ne kuolee poies.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 17.10.15 - klo:20:34
Keltasta on sänki. Neljäs apilanlevitys tuossa syyskuun sateen alla nii et multakin on siemenestä kellervää, on tuonut pikkiriikkisiä sirkkalehtiä nyt ilmojen lammittyä. Jos vaikka keräis typpeä....

Hävitin ne säkinloput sihen peltoon ei jää harmittamaan... kyllä ne orastuvat kun valoa saavat.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: V.viljelijä - 17.10.15 - klo:22:22
Sekoitin italianraita kolmisen kiloa/ha ohransiemenen sekaan. Vielä tähkälletulovaihessa näytti että ei sieltä mitään raita tule, mutta tulipa sittenkin. Tasaisesti vihertää sängessä. Ens vuonna koko ohra-alalle jos sitä nyt sitten enää mitään maksetaan.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Puuha-Pete - 18.10.15 - klo:10:56
Tähän palataan klippien muodossa huomenna.

Oot myöhässä, mitä väliä. Rahat tulee kouyraan kylvi tahi ei. Samannäköstä harmaankellahtavaa sänkeä on satasen ja nollan euron pellot.

Nin kuin itse sanoit, dokumentointikysymys. Rahan riittävyys kyseisile toimenpiteille seuraaville vuosille on sitten asia, jolle ei millään kylvötekniikalla voida mitään.

Et niikö satanen per nuppi, keskimäärin. Kaikki.

-SS-


Kokeilujen yhteenveto vuodelta 2015..

Italianrai, 2-3 kiloa lajittelun yhteydessä:

(http://i2.aijaa.com/t/00418/13946014.t.jpg) (http://aijaa.com/I6KXNS)(http://i5.aijaa.com/t/00709/13992271.t.jpg) (http://aijaa.com/DwJZXR)

Italianrai, 4 kiloa erikseen jukolla kylvettynä:

(http://i7.aijaa.com/t/00206/13861162.t.jpg) (http://aijaa.com/GT8q47) (http://i2.aijaa.com/t/00104/13966642.t.jpg) (http://aijaa.com/X0iOqd) (http://i5.aijaa.com/t/00141/13992291.t.jpg) (http://aijaa.com/0jYC9L)

Sähköviskalla oraalle kylvetty valkoapila, lohkon ainoa vihreä läikkä, tähän sammui pv enkä huomannut kytkeä viskaa pois, toinen vihreä läikkä oli sotketussa liittymässä. ;D

(http://i4.aijaa.com/t/00529/13890057.t.jpg) (http://aijaa.com/EQ7IRW)  (http://i7.aijaa.com/t/00605/13992293.t.jpg) (http://aijaa.com/tT1pyX)

Italianraita sekotettuna koneen täytön yhteydessä n.1-3kiloa:

(http://i4.aijaa.com/t/00350/13992303.t.jpg) (http://aijaa.com/m60B3X) (http://i1.aijaa.com/t/00801/13992272.t.jpg) (http://aijaa.com/5dDefh)


Tän vuoden perusteella omiin kokemuksiin perustuen, on sama periaatteessa millä sen rain sinne maahan laittaa kunhan sen tekee sillon kun maa on musta. Valkoapilan viskakylvö oraille on yhtä tyhjän kanssa, riistapeltoon onnistui loistavasti apilanhuiskinta mopolla ja kasvustokin hyvä. Mutta tuossapa ei käytetä väkilannoitteita...

Legenda kuustonnariohran tappamasta raiheinästä ja puinnin jälkeisestä sängestä jossa ei näy kuin piippoja, on täyttä potaskaa. Pitää vaan malttaa odottaa eli ei turhaan se 1.10 ole päivämääräksi merkitty...

Mitä kasvinsuojeluaineita käytit, mitkä olivat määrät?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 18.10.15 - klo:11:26
2-tahoinen ohra lähes pintaan kylvettynä huhtikuun puolivälissä,, orastiheys ja kasvutapa on kuin sovitettu heinän tulla siellä pohjalla.

Monitahoinen on myöhemmin keväällä salamannopea, en olisi uskonut, että tappaa ennestään maassa olevat monivuotiset heinät.

Mutta lohdullista itselle on huomata, että se lisäsatanen tuli Elmeristä puimalla, varastokuivana. Ilman heinänsiemenien hipsutteluja yhtään millään tavalla.  8)

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 18.10.15 - klo:14:46
Tähän palataan klippien muodossa huomenna.

Oot myöhässä, mitä väliä. Rahat tulee kouyraan kylvi tahi ei. Samannäköstä harmaankellahtavaa sänkeä on satasen ja nollan euron pellot.

Nin kuin itse sanoit, dokumentointikysymys. Rahan riittävyys kyseisile toimenpiteille seuraaville vuosille on sitten asia, jolle ei millään kylvötekniikalla voida mitään.

Et niikö satanen per nuppi, keskimäärin. Kaikki.

-SS-


Kokeilujen yhteenveto vuodelta 2015..

Italianrai, 2-3 kiloa lajittelun yhteydessä:

(http://i2.aijaa.com/t/00418/13946014.t.jpg) (http://aijaa.com/I6KXNS)(http://i5.aijaa.com/t/00709/13992271.t.jpg) (http://aijaa.com/DwJZXR)

Italianrai, 4 kiloa erikseen jukolla kylvettynä:

(http://i7.aijaa.com/t/00206/13861162.t.jpg) (http://aijaa.com/GT8q47) (http://i2.aijaa.com/t/00104/13966642.t.jpg) (http://aijaa.com/X0iOqd) (http://i5.aijaa.com/t/00141/13992291.t.jpg) (http://aijaa.com/0jYC9L)

Sähköviskalla oraalle kylvetty valkoapila, lohkon ainoa vihreä läikkä, tähän sammui pv enkä huomannut kytkeä viskaa pois, toinen vihreä läikkä oli sotketussa liittymässä. ;D

(http://i4.aijaa.com/t/00529/13890057.t.jpg) (http://aijaa.com/EQ7IRW)  (http://i7.aijaa.com/t/00605/13992293.t.jpg) (http://aijaa.com/tT1pyX)

Italianraita sekotettuna koneen täytön yhteydessä n.1-3kiloa:

(http://i4.aijaa.com/t/00350/13992303.t.jpg) (http://aijaa.com/m60B3X) (http://i1.aijaa.com/t/00801/13992272.t.jpg) (http://aijaa.com/5dDefh)


Tän vuoden perusteella omiin kokemuksiin perustuen, on sama periaatteessa millä sen rain sinne maahan laittaa kunhan sen tekee sillon kun maa on musta. Valkoapilan viskakylvö oraille on yhtä tyhjän kanssa, riistapeltoon onnistui loistavasti apilanhuiskinta mopolla ja kasvustokin hyvä. Mutta tuossapa ei käytetä väkilannoitteita...

Legenda kuustonnariohran tappamasta raiheinästä ja puinnin jälkeisestä sängestä jossa ei näy kuin piippoja, on täyttä potaskaa. Pitää vaan malttaa odottaa eli ei turhaan se 1.10 ole päivämääräksi merkitty...

Mitä kasvinsuojeluaineita käytit, mitkä olivat määrät?

7.5g
http://kasvinsuojelu.fi/product_info.php?products_id=126

0.2L+0.2L

http://kasvinsuojelu.fi/product_info.php?products_id=106

1L

http://kasvinsuojelu.fi/product_info.php?products_id=15

1L

http://kasvinsuojelu.fi/product_info.php?products_id=98

1L

http://kasvinsuojelu.fi/product_info.php?products_id=92



Sitten:

100ml

http://kasvinsuojelu.fi/product_info.php?products_id=132

1L

http://kasvinsuojelu.fi/product_info.php?products_id=92

0.2L

http://kasvinsuojelu.fi/product_info.php?products_id=106

1L

http://kasvinsuojelu.fi/product_info.php?products_id=15

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 18.10.15 - klo:15:12
2-tahoinen ohra lähes pintaan kylvettynä huhtikuun puolivälissä,, orastiheys ja kasvutapa on kuin sovitettu heinän tulla siellä pohjalla.



-SS-

Kylvö huhtikuulla, 5cm.

(http://i3.aijaa.com/t/00085/13822951.t.jpg) (http://aijaa.com/PoO3id) (http://i9.aijaa.com/t/00162/13838534.t.jpg) (http://aijaa.com/hVRtzf) (http://i1.aijaa.com/t/00817/13872587.t.jpg) (http://aijaa.com/hhERLV)

(http://i9.aijaa.com/t/00248/13892611.t.jpg) (http://aijaa.com/osYPJH) (http://i7.aijaa.com/t/00768/13943925.t.jpg) (http://aijaa.com/Qg1z5q) (http://i4.aijaa.com/t/00313/13998861.t.jpg) (http://aijaa.com/jfTrnN) (http://i5.aijaa.com/t/00709/13992271.t.jpg) (http://aijaa.com/DwJZXR)

Toukokuun kolmas viikko kylvö, 2cm, jukolla.

(http://i7.aijaa.com/t/00206/13861162.t.jpg) (http://aijaa.com/GT8q47)(http://i9.aijaa.com/t/00410/13914869.t.jpg) (http://aijaa.com/TeNLJi) (http://i5.aijaa.com/t/00743/13959069.t.jpg) (http://aijaa.com/EC526v)(http://i2.aijaa.com/t/00256/13966641.t.jpg) (http://aijaa.com/5AqElj) (http://i5.aijaa.com/t/00141/13992291.t.jpg) (http://aijaa.com/0jYC9L)


Mää en nyt käsitä mistä kenkä puristaa? Rai meni siemenen mukana ja erikseen kylvettynä, lopputulos sama,peittävä kasvusto.

Reilu 6000kiloo tuli molemmista.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 18.10.15 - klo:17:07

Ens vuonna kerääjäkasvien onnistumisia varmaan valvotaan tiukemmalla otteella. Tää vuosi meni vielä harjoittelun piikkiin, ens vuonna pitää kaikkien osata  :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Joozeppi - 18.10.15 - klo:18:18
sen takia tämä vuosi kannattikin rahastaa täysimääräisesti. seuraaville vuosille tuki laskenee ja empä ihmettelis että keksisivät jonkun vaatimuksen kerääjän tiheyteen.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Puuha-Pete - 18.10.15 - klo:19:26
Tähän palataan klippien muodossa huomenna.

Oot myöhässä, mitä väliä. Rahat tulee kouyraan kylvi tahi ei. Samannäköstä harmaankellahtavaa sänkeä on satasen ja nollan euron pellot.

Nin kuin itse sanoit, dokumentointikysymys. Rahan riittävyys kyseisile toimenpiteille seuraaville vuosille on sitten asia, jolle ei millään kylvötekniikalla voida mitään.

Et niikö satanen per nuppi, keskimäärin. Kaikki.

-SS-


Kokeilujen yhteenveto vuodelta 2015..

Italianrai, 2-3 kiloa lajittelun yhteydessä:

(http://i2.aijaa.com/t/00418/13946014.t.jpg) (http://aijaa.com/I6KXNS)(http://i5.aijaa.com/t/00709/13992271.t.jpg) (http://aijaa.com/DwJZXR)

Italianrai, 4 kiloa erikseen jukolla kylvettynä:

(http://i7.aijaa.com/t/00206/13861162.t.jpg) (http://aijaa.com/GT8q47) (http://i2.aijaa.com/t/00104/13966642.t.jpg) (http://aijaa.com/X0iOqd) (http://i5.aijaa.com/t/00141/13992291.t.jpg) (http://aijaa.com/0jYC9L)

Sähköviskalla oraalle kylvetty valkoapila, lohkon ainoa vihreä läikkä, tähän sammui pv enkä huomannut kytkeä viskaa pois, toinen vihreä läikkä oli sotketussa liittymässä. ;D

(http://i4.aijaa.com/t/00529/13890057.t.jpg) (http://aijaa.com/EQ7IRW)  (http://i7.aijaa.com/t/00605/13992293.t.jpg) (http://aijaa.com/tT1pyX)

Italianraita sekotettuna koneen täytön yhteydessä n.1-3kiloa:

(http://i4.aijaa.com/t/00350/13992303.t.jpg) (http://aijaa.com/m60B3X) (http://i1.aijaa.com/t/00801/13992272.t.jpg) (http://aijaa.com/5dDefh)


Tän vuoden perusteella omiin kokemuksiin perustuen, on sama periaatteessa millä sen rain sinne maahan laittaa kunhan sen tekee sillon kun maa on musta. Valkoapilan viskakylvö oraille on yhtä tyhjän kanssa, riistapeltoon onnistui loistavasti apilanhuiskinta mopolla ja kasvustokin hyvä. Mutta tuossapa ei käytetä väkilannoitteita...

Legenda kuustonnariohran tappamasta raiheinästä ja puinnin jälkeisestä sängestä jossa ei näy kuin piippoja, on täyttä potaskaa. Pitää vaan malttaa odottaa eli ei turhaan se 1.10 ole päivämääräksi merkitty...

Mitä kasvinsuojeluaineita käytit, mitkä olivat määrät?

7.5g
http://kasvinsuojelu.fi/product_info.php?products_id=126

0.2L+0.2L

http://kasvinsuojelu.fi/product_info.php?products_id=106

1L

http://kasvinsuojelu.fi/product_info.php?products_id=15

1L

http://kasvinsuojelu.fi/product_info.php?products_id=98

1L

http://kasvinsuojelu.fi/product_info.php?products_id=92



Sitten:

100ml

http://kasvinsuojelu.fi/product_info.php?products_id=132

1L

http://kasvinsuojelu.fi/product_info.php?products_id=92

0.2L

http://kasvinsuojelu.fi/product_info.php?products_id=106

1L

http://kasvinsuojelu.fi/product_info.php?products_id=15

Tack :)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: montöör - 23.10.15 - klo:20:12
Tuli tuos VIPUs jätettyä syysilmoitus. Eihän siinä mainittu
kerääjäkasveista mitään. Pitääkö ne ilmoittaa jossain vai
menikö taas jotain meikäläiseltä ohi.  :o
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 23.10.15 - klo:20:26
Tuli tuos VIPUs jätettyä syysilmoitus. Eihän siinä mainittu
kerääjäkasveista mitään. Pitääkö ne ilmoittaa jossain vai
menikö taas jotain meikäläiseltä ohi.  :o

Joo meni ohi  ???
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 23.10.15 - klo:20:34
Kyllä kerääjäkasvirahat nyt ovat peruuttamattomasti tulleet
maksuun.  Jos omatunto soimaa, käyttää rahat vaikka
huvitteluun, niin huviverot palautuvat takaisin valtiolle.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 23.10.15 - klo:21:34
Tuli tuos VIPUs jätettyä syysilmoitus. Eihän siinä mainittu
kerääjäkasveista mitään. Pitääkö ne ilmoittaa jossain vai
menikö taas jotain meikäläiseltä ohi.  :o

Keväällä ne ruksittiin niille lohkoille joihin sen kuvitteli kylvävänsä.... ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 23.10.15 - klo:22:09
Tuli tuos VIPUs jätettyä syysilmoitus. Eihän siinä mainittu
kerääjäkasveista mitään. Pitääkö ne ilmoittaa jossain vai
menikö taas jotain meikäläiseltä ohi.  :o

Keväällä ne ruksittiin niille lohkoille joihin sen kuvitteli kylvävänsä.... ;D

Ja toiset vain kuvitteli, ja toiset kylvi monta kertaa  ;D ;D ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 23.10.15 - klo:22:10
Tuli tuos VIPUs jätettyä syysilmoitus. Eihän siinä mainittu
kerääjäkasveista mitään. Pitääkö ne ilmoittaa jossain vai
menikö taas jotain meikäläiseltä ohi.  :o

Keväällä ne ruksittiin niille lohkoille joihin sen kuvitteli kylvävänsä.... ;D

Ja toiset vain kuvitteli, ja toiset kylvi monta kertaa  ;D ;D ;D

 ;D :D ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 23.10.15 - klo:22:19
Tuli tuos VIPUs jätettyä syysilmoitus. Eihän siinä mainittu
kerääjäkasveista mitään. Pitääkö ne ilmoittaa jossain vai
menikö taas jotain meikäläiseltä ohi.  :o

Keväällä ne ruksittiin niille lohkoille joihin sen kuvitteli kylvävänsä.... ;D

Ja toiset vain kuvitteli, ja toiset kylvi monta kertaa  ;D ;D ;D

(http://www.viistonninen.com/muut/Kylvokerrat.jpg)

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: hummeri5 - 23.10.15 - klo:22:45
Kyllä määkin kylvin...kait. ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Jutun Vintti - 24.10.15 - klo:08:05
Valtion säästöpaineiden seurauksena kerääjäkasvikorvaus pienenee, mutta myös valvonnoissa säästetään. Omavalvontaa lisätään, eli tulevaisuudessa riittää, kun napsii kuvat omista kerääjäkasvilohkoista ja lähettää ne ely-keskukseen, jos se niitä pyytää.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: montöör - 24.10.15 - klo:08:24
Tuli tuos VIPUs jätettyä syysilmoitus. Eihän siinä mainittu
kerääjäkasveista mitään. Pitääkö ne ilmoittaa jossain vai
menikö taas jotain meikäläiseltä ohi.  :o

Keväällä ne ruksittiin niille lohkoille joihin sen kuvitteli kylvävänsä.... ;D

Älkää soimatko. On niitä heiniä kylvetty ennenkin viljansekaan. Ei tullut vaan
kaikkia lohkoja keväällä ruksattua. Hyvä näinkin, komeeta oli kasvusto. ;)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 24.10.15 - klo:08:31
Valtion säästöpaineiden seurauksena kerääjäkasvikorvaus pienenee, mutta myös valvonnoissa säästetään. Omavalvontaa lisätään, eli tulevaisuudessa riittää, kun napsii kuvat omista kerääjäkasvilohkoista ja lähettää ne ely-keskukseen, jos se niitä pyytää.

Ja sitten jos vielä löisit väittämillesi faktat pöytään, kiitos  ???
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 24.10.15 - klo:08:34
Valtion säästöpaineiden seurauksena kerääjäkasvikorvaus pienenee, mutta myös valvonnoissa säästetään. Omavalvontaa lisätään, eli tulevaisuudessa riittää, kun napsii kuvat omista kerääjäkasvilohkoista ja lähettää ne ely-keskukseen, jos se niitä pyytää.

Hyvä, meinaan kuvia mulla riittää. ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 24.10.15 - klo:08:35
Valtion säästöpaineiden seurauksena kerääjäkasvikorvaus pienenee, mutta myös valvonnoissa säästetään. Omavalvontaa lisätään, eli tulevaisuudessa riittää, kun napsii kuvat omista kerääjäkasvilohkoista ja lähettää ne ely-keskukseen, jos se niitä pyytää.

Hyvä, meinaan kuvia mulla riittää. ;D

Paljolla myyt sitten sellasia kuvia millä saa tuet  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Jutun Vintti - 24.10.15 - klo:08:39
Valtion säästöpaineiden seurauksena kerääjäkasvikorvaus pienenee, mutta myös valvonnoissa säästetään. Omavalvontaa lisätään, eli tulevaisuudessa riittää, kun napsii kuvat omista kerääjäkasvilohkoista ja lähettää ne ely-keskukseen, jos se niitä pyytää.

Ja sitten jos vielä löisit väittämillesi faktat pöytään, kiitos  ???

Mä en lyö ketään, en edes pöytää.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 24.10.15 - klo:08:40
Valtion säästöpaineiden seurauksena kerääjäkasvikorvaus pienenee, mutta myös valvonnoissa säästetään. Omavalvontaa lisätään, eli tulevaisuudessa riittää, kun napsii kuvat omista kerääjäkasvilohkoista ja lähettää ne ely-keskukseen, jos se niitä pyytää.

Hyvä, meinaan kuvia mulla riittää. ;D

Paljolla myyt sitten sellasia kuvia millä saa tuet  ;D

5euroo kuva. :)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 24.10.15 - klo:11:45
Kerääjäkasvikorvauksella on kova suosio tulevallekin vuodelle. Useimmat näennäisetkin puuhailut ovat menneet läpi, mahdollinen valvonta tulee häviämään oikeudessa onnistumissanktioittensa kanssa, koska viljelijälle annettu työselitys ei sisällä onnistuneen kerääjäkasvin mitattavaa ominaisuutta. Nyt sitten, kun kyseisessä toimenpiteessä on epämääräisesti todettu, ettei saa perustaa seuraavan vuoden kasvia, esim. nurmea, seuraava vaihe toimenpiteessä on, että se silti leviää nurmia viljelevien keskuuteen. Toimenpiteen ehdoissa kun ei ole mainittu, miten se todetaan, että kerääjäkasvi oikeasti päätetään ennen seuraavan viljelykasvin perustamista.

Esimerkiksi suorakylvön alle ei ole kerääjäkasvilla kemiallista päättämispakkoa, ei ole myöskään kirjattua muokkauspakkoa. Tästä suoraan (kylvettynä) seuraa, että kohta nurmikansa, jos tämän tajuaa, ryntää kerääjäkasvikukkarolle, 1- vuotisten nurmien osuus alailmoituksissa kasvaa räjähdysmäisesti, vaikka siellä olisikin sitten "ylivuotista jääntitimoiteita" joukossa, kukapa tämän voi pykälien perusteella kieltää ? Uuteen suosioon myös on nousemassa dokumentteihin kirjattu timotein pintakylvö lokakuun 1. päivänä, mahdollistaa myös nurmien uudistamisen kerääjäkasvikorvauksen kera.

Minusta ei voida hyväksyä, että kerääjätoimenpiteellä nurmiviljely lähtisi -200€ takamatkalta (suojaviljakesä ja nurmikesä) ja syysviljan viljely -100€ takamatkalta (kylvövuoden kesä) verrattuna yksipuoliseen kevätviljojen viljelyyn ?

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 24.10.15 - klo:12:31
Monta sivua tekstiä kerääjäkasveista ja myös suojavyöhykkeestä. Minusta ne ovat hyviä toimenpiteitä. Itämeren pelastaminen on nähty niin tärkeäksi asiaksi, että kannustin on nostettu korkealle kiinnostavuuden lisäämiseksi. Viljelijät, totta kai, ovat huolissaan ympäristön tilasta, ja myös Itämeren tilasta. ......

 :D Ehhehee , tahatonta sarkasmia varmaankin.

Toisaalta, täytyyhän tuossa olla paljon luontoaatetta, kun haluaa lahjoittaa 20 kg typpilannoituksestaan talven glyfotulle sängelle mineralisoitumaan, viljasadon sijasta ?

Jos olisi olemassa ympäristötoimenpide, jossa saisi 500 €/ha, siitä hyvästä, että kippaisi vuoden apulannat lähiojaan, se otettaisiin epäröimättä, olisi oikea ympäristötoimenpiteiden kuningas se ! Ainoa riski toimenpiteessä olisi, että lannoitteostokuitteja saatettaisiin alkaa väärentämään, tämänhetkisen repimisen sijasta.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 24.10.15 - klo:16:07
No itse kylvän keväällä herne/härkäpapu soosin. Paalaan sen siinä heinä/elokuun vaihteessa ja kylvän syysrypsin timoteiapilanurmen kerääjäksi.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: taisker - 24.10.15 - klo:16:16
totta kai se pienenee mut ha korvaus pysyy eli 100e . RAJOITUS KOHDISTUU 25% pinta-alaan
tällä minä ainakin uusin nurmeni suojaviljalla ens vuonna ja jos joku tarkastaja väittää että näin ei voi tehdä ni taas katotaan ja käytössä on juurikin ss sanomat porsaanreijät eli glufo pintakylvö 1,10 ja kevät pintakylvö.tyhmemmille tiedoksi siis näitähän ei tehdä mitään muuta kun paperilla  kun se heinä on siä jo valmiina
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 24.10.15 - klo:16:22
totta kai se pienenee mut ha korvaus pysyy eli 100e . RAJOITUS KOHDISTUU 25% pinta-alaan
tällä minä ainakin uusin nurmeni suojaviljalla ens vuonna ja jos joku tarkastaja väittää että näin ei voi tehdä ni taas katotaan ja käytössä on juurikin ss sanomat porsaanreijät eli glufo pintakylvö 1,10 ja kevät pintakylvö.tyhmemmille tiedoksi siis näitähän ei tehdä mitään muuta kun paperilla  kun se heinä on siä jo valmiina

Siis senhän voi tehdä lailisestikkin tuolla minun konstilla. Ei hae kerääjäkasville tukea seuraavalle vuodelle. Kylvää vihanta rehun. Korjaa sen kylvää syysviljan/öljykasvin. Hakee vihanta vuodelle sen kerääjäkasvi palkkion ja jättää seuraavana hakematta. Silloinhan ei ole seuraavan vuoden sato kasvia perustettu kerääjäkasvilla.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 06.12.15 - klo:08:46
KooÄmmässä oli kattava juttu asian tiimoilta. Siinä mainitut siemenmäärät on mun mielestä hiukan isoja, varsinkin raiheinän osalta. Siinähän kirjotettiin että sateinen kevät pelasti niukkaa siemenmäärä käyttäneet.

Mää olisin sitä mieltä et kosteuden lisäks sitä raita kasvatti kunnon lannotus.

Tässä kohtaa oli patteri syksyllä 2014 ja rai on huomattavasti elinvoimasemman näköstä:

(http://i4.aijaa.com/t/00313/13998861.t.jpg) (http://aijaa.com/jfTrnN)

Mitä tulee kasvuston varjostukseen ja siellä alla kasvavaan raihin, niin eipä sillä merkitystä ollut. Ihan sama oliko keskisatoa vai 7-8-tonnaria.

Tästä tuli reilu 6500kg ohraa keskisatona ja alle kylvettiin rai:

(http://i11.aijaa.com/t/00993/13959068.t.jpg) (http://aijaa.com/i1ZwGF)

Puinnin jälkeen näytti sitten tältä:

(http://i5.aijaa.com/t/00141/13992291.t.jpg) (http://aijaa.com/0jYC9L)

Jos nyt jonkunlaisen yhteenvedon tekee itse niin siemenmääräks riittää 1-2kg ja kylvö pitää suorittaa samaan aikaan kun pääkasvinkin.

Ne oraille huiskimiset on yhtä tyhjän kanssa. Toki sekin onnistuu mut jos ihan oikeesti sitä viljaa kasvattaa niin pensominen ja oraan varjostaminen on sitä luokkaa että ei sinne alle mitään valoa tule. Siellä se piensiemen pehkaantuu.

Mut kun harmaaseen maahan ne piensemenet laittaa niin onnistuu.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 06.12.15 - klo:09:34
Joo kyllä 75% (ei Stubbin prosenttien vaan oikeiden) todennäköisyydellä tulee kuiva kevät täällä. Ensi kevät jo voi olla se seuraava. Silloin ei auta edes harmaaseen pintaankylvö, vaan pitää olla vantaan kautta kylvetty. Sittenkin voi tulla tiukkaa kun ainoa viljan orastumisen apu on syvä kylvö.

Mutta ei paljon kiinnosta. Alkukevät pikakesantoa ja nurmi siihen, EFA:lle apila, sitten syysöljykasvi ja osalle hiukan myöhemmin vaatelias syysvehnä/hybridiruis. Sitten jatkaa hybridirukiille ja siitä populaatiorukiille. Sen jälkeen kasitonnari kevätvehnä tai ohra. Kerääjäkasvitoimenpide loppuu jo siinä vaiheessa tätä tukikautta. Eli lienee selvää, että helppoarahaa ei enää toista kertaa tarjota. Tai jos pölhöjä ovat, niin sitten. Oli hyvä, että Mavissa lopultakin uskaltautuivat haistattelemaan kerääjärohmuille. Nyt ei edes ole ikävä koko toimenpidettä, koska viljelykierron toteuttaminen tuo sen keskimäärin 30 eukkoa koko pinta-alalta varmasti takaisin sellaisenaan, ilman mitään virityksiä..

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 06.12.15 - klo:09:50
Joo kyllä 75% (ei Stubbin prosenttien vaan oikeiden) todennäköisyydellä tulee kuiva kevät täällä. Ensi kevät jo voi olla se seuraava. Silloin ei auta edes harmaaseen pintaankylvö, vaan pitää olla vantaan kautta kylvetty. Sittenkin voi tulla tiukkaa kun ainoa viljan orastumisen apu on syvä kylvö.

Mutta ei paljon kiinnosta. Alkukevät pikakesantoa ja nurmi siihen, EFA:lle apila, sitten syysöljykasvi ja osalle hiukan myöhemmin vaatelias syysvehnä/hybridiruis. Sitten jatkaa hybridirukiille ja siitä populaatiorukiille. Sen jälkeen kasitonnari kevätvehnä tai ohra. Kerääjäkasvitoimenpide loppuu jo siinä vaiheessa tätä tukikautta. Eli lienee selvää, että helppoarahaa ei enää toista kertaa tarjota. Tai jos pölhöjä ovat, niin sitten. Oli hyvä, että Mavissa lopultakin uskaltautuivat haistattelemaan kerääjärohmuille. Nyt ei edes ole ikävä koko toimenpidettä, koska viljelykierron toteuttaminen tuo sen keskimäärin 30 eukkoa koko pinta-alalta varmasti takaisin sellaisenaan, ilman mitään virityksiä..

-SS-

En minäkään niitä pintaan kylväny vaan sekotin kylvösiemeneen. Sinne ne meni 3-5 senttiin, rai meinaan. Osa kylvettiin rautapyöräjukolla.


Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 06.12.15 - klo:09:56
Joo tänä vuonna jo on sen verran hermostunutta kysyntää leipävehnästä, että semmoinen puolen prosenttiyksikön valkuaisen lasku kerääjäkasvin ruokkimisesta on mahdollisesti ratkaiseva rajatapauksen kääntäjä. onha tuota  havaittu, itsellä nupissa 11,4% rehua, kollegalla perävaunussa 11,6% leipää. Taisi olla ainoa ero sen raiheinän kanssa pelailu.

Ei koske lantaporsastelijoita tämä havainto siis.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 06.12.15 - klo:10:03
Joo tänä vuonna jo on sen verran hermostunutta kysyntää leipävehnästä, että semmoinen puolen prosenttiyksikön valkuaisen lasku kerääjäkasvin ruokkimisesta on mahdollisesti ratkaiseva rajatapauksen kääntäjä. onha tuota  havaittu, itsellä nupissa 11,4% rehua, kollegalla perävaunussa 11,6% leipää. Taisi olla ainoa ero sen raiheinän kanssa pelailu.

Ei koske lantaporsastelijoita tämä havainto siis.

-SS-

Voihan sitä raeapetta antaa säkistäkin, niin syysviljoille kuin kevätviljoillekin. Pitää vaan nöyrtyä joku lohko laittamaan säilikselle, korjuuvelvoitteen poistuminen vaan helpottaa säilislannotusta... ;D

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Pottunokka - 06.12.15 - klo:10:15
Ympäristöä jos oikeasti haluttais ajatella, niin lailla ja asetuksilla  pitäis määrätä, että joka ikisellä maatilalla pitäis olla 20% pelloista viherpeitteisenä talven yli, vaikkkapa aikavälillä 1.11. - 31.3.  Ja nimenomaan viherpeitteisenä, ei jollakin sängellä, sillä onks viljan sänki joku kasvi? mielestäni ei ole, se on lähinnä vitsi, jos sanotaan että viljan sänki  käy kasvipeitteisyydestä.
Ja nimenomaan lailla pitäisi tämä viherpeitteisyys määrätä, että isäntien kaaliin asia menis, eikä mitään tukia tälle viherpeitteisyydelle, tietenkään, koska olisihan se hölmöä, että palkitaan siitä, ettei aiheuta ravinne- tai maa-aineshuuhtoutumia, eihän ihmisiä yleensäkään palkita siitä, ettei tehdä rikoksia, vaikkei  ravinnevalumien aiheuttaminen sinänsä mikään rikos ole, mutta pitäis olla jo nykyään itsestään selvää, että viljelijät vapaaehtoisesti toimivat oman ympäristönsä hyväksi, sillä ne ravinteet, jota sinne vesistöön valuu, on sinun omia, kalliiilla rahalla ostetttuja ravinteita.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 06.12.15 - klo:10:18
Ympäristöä jos oikeasti haluttais ajatella, niin lailla ja asetuksilla  pitäis määrätä, että joka ikisellä maatilalla pitäis olla 20% pelloista viherpeitteisenä talven yli, vaikkkapa aikavälillä 1.11. - 31.3.  Ja nimenomaan viherpeitteisenä, ei jollakin sängellä, sillä onks viljan sänki joku kasvi? mielestäni ei ole, se on lähinnä vitsi, jos sanotaan että viljan sänki  käy kasvipeitteisyydestä.
Ja nimenomaan lailla pitäisi tämä viherpeitteisyys määrätä, että isäntien kaaliin asia menis, eikä mitään tukia tälle, tietenkään, koska olisihan se hölmöä, että palkitaan siitä, ettei aiheuta ravinne- tai maa-aineshuuhtoutumia, eihän ihmisiä yleensäkään palkita siitä, ettei tehdä rikoksia, vaikkei  ravinnevalumien aiheuttaminen sinänsä mikään rikos ole, mutta pitäis olla jo nykyään itsestään selvää, että viljelijät vapaaehtoisesti toimivat oman ympäristönsä hyväksi, sillä ne ravinteet, jota sinne vesistöön valuu, on sinun omia, kalliiilla rahalla ostetttuja ravinteita.

Syysvilja, riistapelto ja säilörehu, menee heittämällä yli 20%.

Mistä kenkä puristaa???????
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 06.12.15 - klo:10:28
Ympäristöä jos oikeasti haluttais ajatella

Joo eipä taida kukaan ajatella. Kerääjäkasvinkin sai tuhota glyfosaatilla juuri kun
nämä sadekaudet vasta olivat alkamassa.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 06.12.15 - klo:10:32
Ympäristöä jos oikeasti haluttais ajatella, niin lailla ja asetuksilla  pitäis määrätä, että joka ikisellä maatilalla pitäis olla 20% pelloista viherpeitteisenä talven yli, vaikkkapa aikavälillä 1.11. - 31.3.  Ja nimenomaan viherpeitteisenä, ei jollakin sängellä, sillä onks viljan sänki joku kasvi? mielestäni ei ole, se on lähinnä vitsi, jos sanotaan että viljan sänki  käy kasvipeitteisyydestä.
Ja nimenomaan lailla pitäisi tämä viherpeitteisyys määrätä, että isäntien kaaliin asia menis, eikä mitään tukia tälle, tietenkään, koska olisihan se hölmöä, että palkitaan siitä, ettei aiheuta ravinne- tai maa-aineshuuhtoutumia, eihän ihmisiä yleensäkään palkita siitä, ettei tehdä rikoksia, vaikkei  ravinnevalumien aiheuttaminen sinänsä mikään rikos ole, mutta pitäis olla jo nykyään itsestään selvää, että viljelijät vapaaehtoisesti toimivat oman ympäristönsä hyväksi, sillä ne ravinteet, jota sinne vesistöön valuu, on sinun omia, kalliiilla rahalla ostetttuja ravinteita.

Syysvilja, riistapelto ja säilörehu, menee heittämällä yli 20%.

Mistä kenkä puristaa???????

Sitä vaan potuttaa  :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 06.12.15 - klo:10:42
Ympäristöä jos oikeasti haluttais ajatella, niin lailla ja asetuksilla  pitäis määrätä, että joka ikisellä maatilalla pitäis olla 20% pelloista viherpeitteisenä talven yli, vaikkkapa aikavälillä 1.11. - 31.3.  Ja nimenomaan viherpeitteisenä, ei jollakin sängellä, sillä onks viljan sänki joku kasvi? mielestäni ei ole, se on lähinnä vitsi, jos sanotaan että viljan sänki  käy kasvipeitteisyydestä.
Ja nimenomaan lailla pitäisi tämä viherpeitteisyys määrätä, että isäntien kaaliin asia menis, eikä mitään tukia tälle, tietenkään, koska olisihan se hölmöä, että palkitaan siitä, ettei aiheuta ravinne- tai maa-aineshuuhtoutumia, eihän ihmisiä yleensäkään palkita siitä, ettei tehdä rikoksia, vaikkei  ravinnevalumien aiheuttaminen sinänsä mikään rikos ole, mutta pitäis olla jo nykyään itsestään selvää, että viljelijät vapaaehtoisesti toimivat oman ympäristönsä hyväksi, sillä ne ravinteet, jota sinne vesistöön valuu, on sinun omia, kalliiilla rahalla ostetttuja ravinteita.

Syysvilja, riistapelto ja säilörehu, menee heittämällä yli 20%.

Mistä kenkä puristaa???????

Sitä vaan potuttaa  :D

 ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 06.12.15 - klo:10:51
Helppoarahaa-versio kerääjäkasvi-toimenpiteestä oli liian kilpailukykyinen ympäristölle edullisen viljelykierron ja oikean talvisen kasvipeitteen rinnalla. Nyt on laskelmissa aivan toinen muuttujavalikoima, kun jotakin viljelyteknistä tai kasvivalikoima-vaihtoehtoa koko tilan osalta voi verrata keskimäärin kolmeenkymppiin eikä sataseen, melko hyvin saa sen kolmekymppiä pelkästään viljelykiertoa säätämällä.

Tai tuotantopalkkioita keräämällä.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: 4viljanpuuro - 27.12.15 - klo:23:14
Tarkoitus on lähteä tähän kerääjäkasvi touhuun mukaan 2016.  Mietin että jos timoteitä heittäisi 4-5kg (a'3€/kg) piensiemen levittimellä kylvötraktorin nokasta ja multaisi sen kylvökoneella sitten. Syksyllä sitten glyfosaattia  8)

Pitäisi löydää kustannustehokkain kerääjäkasvi + rikkaruohoaine ohralle savimaille.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: sorjone - 27.12.15 - klo:23:55
  Jos meinataan pysyä kunnon satotasoissa niin kerääjäkasvi on aivan turha toimenpide. Sieltä et syksyllä löydä piipan piippaa jos päällä on ollut kunnos kasvusto. Lisäksi se hidastaa kaikkia toimintoja suorakylvössä tai minimimuokkauksissa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 30.12.15 - klo:07:06
Ympäristöä jos oikeasti haluttais ajatella, niin lailla ja asetuksilla  pitäis määrätä, että joka ikisellä maatilalla pitäis olla 20% pelloista viherpeitteisenä talven yli, vaikkkapa aikavälillä 1.11. - 31.3.  Ja nimenomaan viherpeitteisenä, ei jollakin sängellä, sillä onks viljan sänki joku kasvi? mielestäni ei ole, se on lähinnä vitsi, jos sanotaan että viljan sänki  käy kasvipeitteisyydestä.
Ja nimenomaan lailla pitäisi tämä viherpeitteisyys määrätä, että isäntien kaaliin asia menis, eikä mitään tukia tälle viherpeitteisyydelle, tietenkään, koska olisihan se hölmöä, että palkitaan siitä, ettei aiheuta ravinne- tai maa-aineshuuhtoutumia, eihän ihmisiä yleensäkään palkita siitä, ettei tehdä rikoksia, vaikkei  ravinnevalumien aiheuttaminen sinänsä mikään rikos ole, mutta pitäis olla jo nykyään itsestään selvää, että viljelijät vapaaehtoisesti toimivat oman ympäristönsä hyväksi, sillä ne ravinteet, jota sinne vesistöön valuu, on sinun omia, kalliiilla rahalla ostetttuja ravinteita.

Saisinkos mää jotain ekstratukea kun mulla menee tuo 20% heittämällä yli. Nytkin ilmoitin 60% kasvipeiteisyyteen nurmipeltoja ja vielä joku rosentti varastoon!
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: sjk - 30.12.15 - klo:07:14
Ympäristöä jos oikeasti haluttais ajatella, niin lailla ja asetuksilla  pitäis määrätä, että joka ikisellä maatilalla pitäis olla 20% pelloista viherpeitteisenä talven yli, vaikkkapa aikavälillä 1.11. - 31.3.  Ja nimenomaan viherpeitteisenä, ei jollakin sängellä, sillä onks viljan sänki joku kasvi? mielestäni ei ole, se on lähinnä vitsi, jos sanotaan että viljan sänki  käy kasvipeitteisyydestä.
Ja nimenomaan lailla pitäisi tämä viherpeitteisyys määrätä, että isäntien kaaliin asia menis, eikä mitään tukia tälle viherpeitteisyydelle, tietenkään, koska olisihan se hölmöä, että palkitaan siitä, ettei aiheuta ravinne- tai maa-aineshuuhtoutumia, eihän ihmisiä yleensäkään palkita siitä, ettei tehdä rikoksia, vaikkei  ravinnevalumien aiheuttaminen sinänsä mikään rikos ole, mutta pitäis olla jo nykyään itsestään selvää, että viljelijät vapaaehtoisesti toimivat oman ympäristönsä hyväksi, sillä ne ravinteet, jota sinne vesistöön valuu, on sinun omia, kalliiilla rahalla ostetttuja ravinteita.

Saisinkos mää jotain ekstratukea kun mulla menee tuo 20% heittämällä yli. Nytkin ilmoitin 60% kasvipeiteisyyteen nurmipeltoja ja vielä joku rosentti varastoon!
Saakohan muuten kyntää pellon,joka on ilmoitettu kasvipeitteiseksi,mutta on tätä ylimääräistä yli 60prosentin osuutta?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 30.12.15 - klo:07:22
Ympäristöä jos oikeasti haluttais ajatella, niin lailla ja asetuksilla  pitäis määrätä, että joka ikisellä maatilalla pitäis olla 20% pelloista viherpeitteisenä talven yli, vaikkkapa aikavälillä 1.11. - 31.3.  Ja nimenomaan viherpeitteisenä, ei jollakin sängellä, sillä onks viljan sänki joku kasvi? mielestäni ei ole, se on lähinnä vitsi, jos sanotaan että viljan sänki  käy kasvipeitteisyydestä.
Ja nimenomaan lailla pitäisi tämä viherpeitteisyys määrätä, että isäntien kaaliin asia menis, eikä mitään tukia tälle viherpeitteisyydelle, tietenkään, koska olisihan se hölmöä, että palkitaan siitä, ettei aiheuta ravinne- tai maa-aineshuuhtoutumia, eihän ihmisiä yleensäkään palkita siitä, ettei tehdä rikoksia, vaikkei  ravinnevalumien aiheuttaminen sinänsä mikään rikos ole, mutta pitäis olla jo nykyään itsestään selvää, että viljelijät vapaaehtoisesti toimivat oman ympäristönsä hyväksi, sillä ne ravinteet, jota sinne vesistöön valuu, on sinun omia, kalliiilla rahalla ostetttuja ravinteita.

Saisinkos mää jotain ekstratukea kun mulla menee tuo 20% heittämällä yli. Nytkin ilmoitin 60% kasvipeiteisyyteen nurmipeltoja ja vielä joku rosentti varastoon!
Saakohan muuten kyntää pellon,joka on ilmoitettu kasvipeitteiseksi,mutta on tätä ylimääräistä yli 60prosentin osuutta?

Todennäköisesti ei saa. Itse jätin reserviin jos vaikka inostuu kyntämään, mytta näkyy tuo irh kasvavan täällä c-alueellakin joulukuussa.  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 30.12.15 - klo:21:00
Tarkoitus on lähteä tähän kerääjäkasvi touhuun mukaan 2016.  Mietin että jos timoteitä heittäisi 4-5kg (a'3€/kg) piensiemen levittimellä kylvötraktorin nokasta ja multaisi sen kylvökoneella sitten. Syksyllä sitten glyfosaattia  8)

Pitäisi löydää kustannustehokkain kerääjäkasvi + rikkaruohoaine ohralle savimaille.

Eiköhän se ole kepillä jäätä dokumentointikysymys. Ei niitä siemeniä pidä kiusaksi ostaa
jos joku epätodennäköinen tarkastus osuu kohdalle, kertoo vaan, että nurmipuntarpään
siementä ojanpielestä keräsin ja sitä kylvin, ihan totta.

Jos ei piippaa näy, nin no can do, ja nöyrästi ja katuvana  luo katseen kenkiin.

Sitten jos valvonta sattui olemaankin ryhdistäytyneempi vuonna 2016, ei
ehkä näin voi kevein perustein tehdä.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 30.12.15 - klo:22:09
  Jos meinataan pysyä kunnon satotasoissa niin kerääjäkasvi on aivan turha toimenpide. Sieltä et syksyllä löydä piipan piippaa jos päällä on ollut kunnos kasvusto. Lisäksi se hidastaa kaikkia toimintoja suorakylvössä tai minimimuokkauksissa.

Älä sano. Pohjanmaalla otetaan samaan aikaan tosta vaan kasitonnari,
ja on hurja tuuhea kerääjäkasvi siellä pohjalla, tonneittain vihermassaa
vielä kaupan päälle.

No nyt sitten laimenee erektio monella, kun ei pääse enää
kokotilan satasta ottamaan.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 30.12.15 - klo:22:10
  Jos meinataan pysyä kunnon satotasoissa niin kerääjäkasvi on aivan turha toimenpide. Sieltä et syksyllä löydä piipan piippaa jos päällä on ollut kunnos kasvusto. Lisäksi se hidastaa kaikkia toimintoja suorakylvössä tai minimimuokkauksissa.

Älä sano. Pohjanmaalla otetaan samaan aikaan tosta vaan kasitonnari,
ja on hurja tuuhea kerääjäkasvi siellä pohjalla, tonneittain vihermassaa
vielä kaupan päälle.

No nyt sitten laimenee erektio monella, kun ei pääse enää
kokotilan satasta ottamaan.

-SS-

Voi v ittu.... ;D ;D ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 30.12.15 - klo:22:23
Kahden viime kuun aikana tullut Lounais-Suomessa rankkasadetta yli 160 mm,
aukeilla ei näy kuin velliä ja kynnöstä. Missähän ne vesistöjen
pelastajiksi mainostetut kerääjät nyt ovat, niitä kun olisi tarvi ttu ?

Ai niin, Vipussahan ne.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 31.12.15 - klo:06:02
Kerääjäkasvien työ loppui kasvukauden loppumisen myötä. Nyt toimisi vain aito kasvipeitteisyys tuohon vesistöjen pelastamiseen. Kerääjäkasvit yhdistettynä aitoon kasvipeitteisyyteen olisi varmasti paras.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: nisu - 31.12.15 - klo:08:34
   Näky aamun lehdessä olevan juttu brittien tulvista ,syyliseksi oli löydetty maataloustuet ,mitenpä
muutenkaan.
   Isännät raivaavat metsäkumpareet lampaille niityksi ,joka sitten aiheuttaa nopeamman veden
vyöryn laaksoihin joissa asutus. Metsät kuulemma sitoisivat vettä moninkertaisesti ,koska puun
juuristo ohjaa veden syvemmälle maaperään.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: arzyboy - 31.12.15 - klo:09:52
pajua kerääjäkasviksi?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Lypsybotti - 31.12.15 - klo:09:54
   Näky aamun lehdessä olevan juttu brittien tulvista ,syyliseksi oli löydetty maataloustuet ,mitenpä
muutenkaan.
   Isännät raivaavat metsäkumpareet lampaille niityksi ,joka sitten aiheuttaa nopeamman veden
vyöryn laaksoihin joissa asutus. Metsät kuulemma sitoisivat vettä moninkertaisesti ,koska puun
juuristo ohjaa veden syvemmälle maaperään.
Briteillä tuo metsien määrä on muuttunut korkeintaan parempaan suuntaan viime vuosikymmeninä. Sen verran vähän niitä siellä viimeksi näkyi, jotta siitä ei voi kuin parantaa.
Viranomaisen kannattaa aina syyttää muita kuin virkaveljiään/siskojaan.

Niillä oli ennen EU:n vesipuitedirektiivin voimaantuloa vuosituhannen vaihteessa "ojatoimikuntia" jotka omasivat tulvatasankojen, (missä ne tulvat nyt on), paikallisolosuhteiden tietämyksen. Ruoppasivat kanavia, läjittivät maat penkereiksi, hakivat valtiolta tukea yms.
Nyt viranomaiset "velvoittavat" vain maanomistajan vastaavan omien maiden vesiteistä.
Käsittelyä vaikeutetaan esim. ruoppausmaa on toimitettava käsittelyyn pois kaivuualueelta, koska ympäristömyrkyt / kavanat saatava luonnontilaan / ei suotavaa koskea vesiväyliin... Ja muita ympäristöfasistien luulosairauksia...
No nytten on sitten kavanat liettyneet niin pahasti, että kaikki historiallisetkin paikat tulvii. Josta on myös helppo syyttää kuvitteellista ihmisen aiheuttamaa katastrofaalista ilmastonmuutosta.
Eurostoliitto luo ongelman kieltämällä viherhihhuleiden mieliksi ruoppauksen ja ongelmien kehittyessä syyttää toista keksintöä, ilmastonmuutosta.
Sairaiden ideologioiden pyhä sekasikiö. >:( >:(

https://notalotofpeopleknowthat.wordpress.com/2015/12/26/what-the-authorities-wont-tell-you-about-the-floods/
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 31.12.15 - klo:15:46
Kerääjäkasvien työ loppui kasvukauden loppumisen myötä. Nyt toimisi vain aito kasvipeitteisyys tuohon vesistöjen pelastamiseen. Kerääjäkasvit yhdistettynä aitoon kasvipeitteisyyteen olisi varmasti paras.

Kyllä tuo italoheinä vielä joulunpyhinäkin töitä
teki, mutta ei tietenkään syyskuun 15. päivä tapettuna.
Tuossa on Jukon piensiemenlaatikosta 10 kg italoheinää,
10 kg persianapilaa, apilat kuoli 1.5 tabl. Express SX:llä,
lannoitustaso 0 kg N Zebra.

(http://www.viistonninen.com/muut/keraaja_311215A.jpg)

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 31.12.15 - klo:22:00
  Jos meinataan pysyä kunnon satotasoissa niin kerääjäkasvi on aivan turha toimenpide. Sieltä et syksyllä löydä piipan piippaa jos päällä on ollut kunnos kasvusto. Lisäksi se hidastaa kaikkia toimintoja suorakylvössä tai minimimuokkauksissa.

Tuo pätee apilaan 100%. Italianraiheinä kyllä jaksaa tulla mutta kääntöpuolella on saman ruokapöydän jakaminen kasvatettavan satokasvin kanssa.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: harmi - 01.01.16 - klo:13:02
Tässä luomuhommelin syövereissä olen kattellu apilan toimintaa esim kauran kaverina sekä papua kauran vieressä. En ole saanu silmämääräistä eroa siihen onko pikkuapila tai papu siinä vieressä kököttämässä auttanu ollenka samana vuonna olevaa viljakasvia, mutta siinä on eroa ku jätetään apila myllertämään maata juurien kanssa, lataamaan ja matoja, massaa....
Ois kiva nähä joku viiru normaaliviljelyksessä olevasta pellosta joissa oli kunnon keräyskasvi vuoden yli et paljonko auttoi seuraavan vuoden viljakasvustoa.

Vielä ei ole kokemusta tosta pavusta tarpeeksi. Ite kynnän koko seuraavan vuoden viljapohjat rikkaruohojen takia. Miten papu pohja käyttäytyisi ajettuna vaikka lautasäkeellä kerran vs. kyntö?
Pitäisi kokeilla jättää kaikkia viiruja hiukan noihin pelloille jotka ei ole tienvieressä. Hidasta tää kokeilu :) 



Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ijasja2 - 01.01.16 - klo:17:19
Vielä ei ole kokemusta tosta pavusta tarpeeksi. Ite kynnän koko seuraavan vuoden viljapohjat rikkaruohojen takia. Miten papu pohja käyttäytyisi ajettuna vaikka lautasäkeellä kerran vs. kyntö?
Pitäisi kokeilla jättää kaikkia viiruja hiukan noihin pelloille jotka ei ole tienvieressä. Hidasta tää kokeilu :)

Pavun jälkeen syysvehnää, saa ravinteet talteen, kyntää tai ei...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 01.01.16 - klo:21:31
Tässä luomuhommelin syövereissä olen kattellu apilan toimintaa esim kauran kaverina sekä papua kauran vieressä. En ole saanu silmämääräistä eroa siihen onko pikkuapila tai papu siinä vieressä kököttämässä auttanu ollenka samana vuonna olevaa viljakasvia, mutta siinä on eroa ku jätetään apila myllertämään maata juurien kanssa, lataamaan ja matoja, massaa....
Ois kiva nähä joku viiru normaaliviljelyksessä olevasta pellosta joissa oli kunnon keräyskasvi vuoden yli et paljonko auttoi seuraavan vuoden viljakasvustoa.

Vielä ei ole kokemusta tosta pavusta tarpeeksi. Ite kynnän koko seuraavan vuoden viljapohjat rikkaruohojen takia. Miten papu pohja käyttäytyisi ajettuna vaikka lautasäkeellä kerran vs. kyntö?
Pitäisi kokeilla jättää kaikkia viiruja hiukan noihin pelloille jotka ei ole tienvieressä. Hidasta tää kokeilu :)

En usko, että silmin havaittavaa eroa pystyy yhtenä vuonna havaitsemaan kerääjäkasvien vaikutuksista. Känkäsen tutkimuksien mukaan ensimmäisinä vuosina se heikentää pääkasvien satoa. Vasta olikohan kolmantena vuonna vaikutus satotasoon on parantava. Maan biologista aktiivisuutta se kyllä parantaisi heti.

Itse olen siirtynyt luomuun suorakylvöstä, enkä ole kovin innostunut kyntämisistä. Kun useimmat muut luomuviljelijät sanovat kynnön olevan välttämätöntä, olen pyrkinyt kyntämään enemmän. Tosin kevytmuokkauksiakin teen aika paljon. Tänä talvena on kynnettynä vajaat 20 %, kevytmuokattuna sekä kultivaattorilla, että lautasäkeellä vajaat 20 %, nurmella n.30 % ja syysviljalla n. 10 %. 20 % kauran ja herneen sänkeä jätin ihan kerääjäkasvisängelle. Siis luomu ja 80 % kasvipeitteisyys. Keväällä en kynnä kuin 10ha multamaata. Tai ehkä senkin saisi onnistumaan kultivaattorilla...

Multamaa ja nurmi on yleensä huono yhdistelmä, mutta viime vuonna onnistuin yllättävän hyvin siinäkin. Juolavehnä otti siipeensä kahdella keväisellä kultivoinnilla enemmän, kuin kevätkynnöllä. Mikä lienee ollut sään merkitys?

Itse olen vähän päätymässä ajatukseen, että kultivaattorilla kerran syksyllä muutamin paikoin, ja toisen kerran keväällä voisi ihan hyvin riittää perusmuokkaukseen. Siihen äestys hanhenjaloilla 1-2 kertaa ja kylvö.

Olin jokin aika sitten kurssilla, jossa esiteltiin brittiläistä tutkimusta, jonka mukaan pintamaan biologinen toiminta laantuu erittäin paljon kynnössä verrattuna kevytmuokkaukseen tai suorakylvöön. Pitää kuitenkin pitää koko ajan huolta maan riittävästä kuohkeudesta vähän syvemmälle, ja tietysti rikkojen hallitsemisesta. Niin, noita brittitutkimuksia tehtiin sekä tavanomaisilla, että luomupelloilla.

Kokeilu on hidasta ja analysointi vaikeaa, kun säätkin pitää huomioida. Mutta on tämä jännää!!! Hyvin menee ja kivaa on!
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 01.01.16 - klo:21:54
Tässä luomuhommelin syövereissä olen kattellu apilan toimintaa esim kauran kaverina sekä papua kauran vieressä. En ole saanu silmämääräistä eroa siihen onko pikkuapila tai papu siinä vieressä kököttämässä auttanu ollenka samana vuonna olevaa viljakasvia, mutta siinä on eroa ku jätetään apila myllertämään maata juurien kanssa, lataamaan ja matoja, massaa....
Ois kiva nähä joku viiru normaaliviljelyksessä olevasta pellosta joissa oli kunnon keräyskasvi vuoden yli et paljonko auttoi seuraavan vuoden viljakasvustoa.

Vielä ei ole kokemusta tosta pavusta tarpeeksi. Ite kynnän koko seuraavan vuoden viljapohjat rikkaruohojen takia. Miten papu pohja käyttäytyisi ajettuna vaikka lautasäkeellä kerran vs. kyntö?
Pitäisi kokeilla jättää kaikkia viiruja hiukan noihin pelloille jotka ei ole tienvieressä. Hidasta tää kokeilu :)

En usko, että silmin havaittavaa eroa pystyy yhtenä vuonna havaitsemaan kerääjäkasvien vaikutuksista. Känkäsen tutkimuksien mukaan ensimmäisinä vuosina se heikentää pääkasvien satoa. Vasta olikohan kolmantena vuonna vaikutus satotasoon on parantava. Maan biologista aktiivisuutta se kyllä parantaisi heti.

Itse olen siirtynyt luomuun suorakylvöstä, enkä ole kovin innostunut kyntämisistä. Kun useimmat muut luomuviljelijät sanovat kynnön olevan välttämätöntä, olen pyrkinyt kyntämään enemmän. Tosin kevytmuokkauksiakin teen aika paljon. Tänä talvena on kynnettynä vajaat 20 %, kevytmuokattuna sekä kultivaattorilla, että lautasäkeellä vajaat 20 %, nurmella n.30 % ja syysviljalla n. 10 %. 20 % kauran ja herneen sänkeä jätin ihan kerääjäkasvisängelle. Siis luomu ja 80 % kasvipeitteisyys. Keväällä en kynnä kuin 10ha multamaata. Tai ehkä senkin saisi onnistumaan kultivaattorilla...

Multamaa ja nurmi on yleensä huono yhdistelmä, mutta viime vuonna onnistuin yllättävän hyvin siinäkin. Juolavehnä otti siipeensä kahdella keväisellä kultivoinnilla enemmän, kuin kevätkynnöllä. Mikä lienee ollut sään merkitys?

Itse olen vähän päätymässä ajatukseen, että kultivaattorilla kerran syksyllä muutamin paikoin, ja toisen kerran keväällä voisi ihan hyvin riittää perusmuokkaukseen. Siihen äestys hanhenjaloilla 1-2 kertaa ja kylvö.

Olin jokin aika sitten kurssilla, jossa esiteltiin brittiläistä tutkimusta, jonka mukaan pintamaan biologinen toiminta laantuu erittäin paljon kynnössä verrattuna kevytmuokkaukseen tai suorakylvöön. Pitää kuitenkin pitää koko ajan huolta maan riittävästä kuohkeudesta vähän syvemmälle, ja tietysti rikkojen hallitsemisesta. Niin, noita brittitutkimuksia tehtiin sekä tavanomaisilla, että luomupelloilla.

Kokeilu on hidasta ja analysointi vaikeaa, kun säätkin pitää huomioida. Mutta on tämä jännää!!! Hyvin menee ja kivaa on!

No minä oon nähnyt tai pikemminkin kuullut vakavalla naamalla selitettynä että lehmän sarveen laitettu lehmän kusi vaikuttaa kasveihin kun sen annetaan olla maahan upotettuna hetken aikaa. Sitten se sarfvi otetaan kusineen pois maasta.

Että tämä Suomalainen luomu on vielä ihan täyspäistä hommaa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 01.01.16 - klo:22:03
Niis Känkäsen koeruuduissa oli ysärillä 2 apilaa neliöllä, siel saakelin Jokioisten savikoissa  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 01.01.16 - klo:22:45
Luomurypsitutkimuksessa italian raiheinä vei satoa jopa 500 kg/ha (lähes 1/3) jopa lannoittamattomaan ja aluskasvittomaan verrattuna, ja seuraavanakin vuonna jälkikasvilla (vehnä) verotti satoa. Ainoa aluskasvi, joka ei pudottanut satoa, ja oli seuraavanakin vuonna aluskasvittoman verrokin veroinen, oli persianapila. Siksipä sitä laitoin tuohon Zebraankin. Mutta kasvustoa ei pysty apilaa tuhoamatta ruiskuttamaan millään, eli on mentävä luomuun sitten. Henkiin jääneet nousivat kukkimaan vehnän yläpuolelle.

Tällaisenkaltaiseen tutkimukseen uskon enemmän, kuin - anteeksi vain - yhteen asiaan hurahtaneeseen  ja auktoriteetin itselleen kahmineeseen yksilöön, jonka KAIKKI ajatukset tulevat aluskasvin läpi suodattuneena.

Kyllä kerääjäkasvi varmaan on tulevinakin vuosina hyvä business, katsotaanpa vaan, kuinka moni kylvää koko alallensa kerääjäkasvia ensi kesänä ? Vai vain tuettavalle osuudelle ?

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 02.01.16 - klo:07:01
Luomurypsitutkimuksessa italian raiheinä vei satoa jopa 500 kg/ha (lähes 1/3) jopa lannoittamattomaan ja aluskasvittomaan verrattuna, ja seuraavanakin vuonna jälkikasvilla (vehnä) verotti satoa. Ainoa aluskasvi, joka ei pudottanut satoa, ja oli seuraavanakin vuonna aluskasvittoman verrokin veroinen, oli persianapila. Siksipä sitä laitoin tuohon Zebraankin. Mutta kasvustoa ei pysty apilaa tuhoamatta ruiskuttamaan millään, eli on mentävä luomuun sitten. Henkiin jääneet nousivat kukkimaan vehnän yläpuolelle.

Tällaisenkaltaiseen tutkimukseen uskon enemmän, kuin - anteeksi vain - yhteen asiaan hurahtaneeseen  ja auktoriteetin itselleen kahmineeseen yksilöön, jonka KAIKKI ajatukset tulevat aluskasvin läpi suodattuneena.

Kyllä kerääjäkasvi varmaan on tulevinakin vuosina hyvä business, katsotaanpa vaan, kuinka moni kylvää koko alallensa kerääjäkasvia ensi kesänä ? Vai vain tuettavalle osuudelle ?

-SS-

Persianapila kuulema tulee rypsistä läpi että heilahtaa jos samaan aikaan kylvetään luomussa. Saman teke italianraeheinä ja todenäköisesti myös alentaa satoa. Pitäähän sen jollain kasvaa ja tuskin se tekee sitä pyhällä hengellä. Että apiloista laittasin puna-, valko-, tai alsikeapilaa.  Heinistä kokeilisin ihan jotain timoteitä jos pakko on sitä laittaa. Naapuri onnistu ihan kohtuulisesti pelkällä puna-apilalla.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: kylmis - 02.01.16 - klo:09:13
   Näky aamun lehdessä olevan juttu brittien tulvista ,syyliseksi oli löydetty maataloustuet ,mitenpä
muutenkaan.
   Isännät raivaavat metsäkumpareet lampaille niityksi ,joka sitten aiheuttaa nopeamman veden
vyöryn laaksoihin joissa asutus. Metsät kuulemma sitoisivat vettä moninkertaisesti ,koska puun
juuristo ohjaa veden syvemmälle maaperään.
Briteillä tuo metsien määrä on muuttunut korkeintaan parempaan suuntaan viime vuosikymmeninä. Sen verran vähän niitä siellä viimeksi näkyi, jotta siitä ei voi kuin parantaa.
Viranomaisen kannattaa aina syyttää muita kuin virkaveljiään/siskojaan.

Niillä oli ennen EU:n vesipuitedirektiivin voimaantuloa vuosituhannen vaihteessa "ojatoimikuntia" jotka omasivat tulvatasankojen, (missä ne tulvat nyt on), paikallisolosuhteiden tietämyksen. Ruoppasivat kanavia, läjittivät maat penkereiksi, hakivat valtiolta tukea yms.
Nyt viranomaiset "velvoittavat" vain maanomistajan vastaavan omien maiden vesiteistä.
Käsittelyä vaikeutetaan esim. ruoppausmaa on toimitettava käsittelyyn pois kaivuualueelta, koska ympäristömyrkyt / kavanat saatava luonnontilaan / ei suotavaa koskea vesiväyliin... Ja muita ympäristöfasistien luulosairauksia...
No nytten on sitten kavanat liettyneet niin pahasti, että kaikki historiallisetkin paikat tulvii. Josta on myös helppo syyttää kuvitteellista ihmisen aiheuttamaa katastrofaalista ilmastonmuutosta.
Eurostoliitto luo ongelman kieltämällä viherhihhuleiden mieliksi ruoppauksen ja ongelmien kehittyessä syyttää toista keksintöä, ilmastonmuutosta.
Sairaiden ideologioiden pyhä sekasikiö. >:( >:(

https://notalotofpeopleknowthat.wordpress.com/2015/12/26/what-the-authorities-wont-tell-you-about-the-floods/
Meilläkin pitäisi tehdä ilmoituksia TE-keskukselle salaojituksesta ja valtaojien kaivuista. Salaojitukset muuttavat alueen vesitaloutta, valtaojasta pitää taas valvoa, ettei se ole muuttunut luonnontilaiseksi ja siten ruoppauskelvottomaksi. Lähtökohtaisesti on hyvä tietää, että mitään et saa tehdä, ellet ole kysynyt joltain lupaa asialle. Varmaan tuolla Briteissä on just tämäntyyppisiä juttuja menossa. Sitten se on vielä hyvä, kun tuo vanha kulttuuri tuhotaan, niin kohta ei osata enää tehdä yhteistyötä ja ketään ei oikeastaan kiinnosta se asia pätkääkään ellei oma pirtti ui. Lopputuloksena onkin sitten uusavuttomuus ongelmien edessä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: kylmis - 02.01.16 - klo:09:18

Olin jokin aika sitten kurssilla, jossa esiteltiin brittiläistä tutkimusta, jonka mukaan pintamaan biologinen toiminta laantuu erittäin paljon kynnössä verrattuna kevytmuokkaukseen tai suorakylvöön. Pitää kuitenkin pitää koko ajan huolta maan riittävästä kuohkeudesta vähän syvemmälle, ja tietysti rikkojen hallitsemisesta. Niin, noita brittitutkimuksia tehtiin sekä tavanomaisilla, että luomupelloilla.

Että ei muuta kuin jankkurointia kehiin, sano konekauppias :)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 02.01.16 - klo:09:42

Olin jokin aika sitten kurssilla, jossa esiteltiin brittiläistä tutkimusta, jonka mukaan pintamaan biologinen toiminta laantuu erittäin paljon kynnössä verrattuna kevytmuokkaukseen tai suorakylvöön. Pitää kuitenkin pitää koko ajan huolta maan riittävästä kuohkeudesta vähän syvemmälle, ja tietysti rikkojen hallitsemisesta. Niin, noita brittitutkimuksia tehtiin sekä tavanomaisilla, että luomupelloilla.

Että ei muuta kuin jankkurointia kehiin, sano konekauppias :)

Tai viljelee syväjuurisempia kasveja, kuten ruis, syysvehnä, härkäpapu, syysrypsi, jotkut apilat, ruokonata, mailanen. Sekä välttää peltojen tiivistymistä liian suurilla koneilla tai liian märällä kelillä. Pitämällä huolta riittävästä kasvimassasta pellon pinnalla, ja sitä kautta matojen ja muunkin biologisen toiminnan aktiivisuudesta esimerkiksi kerääjäkasveilla. Ihan peruskamaa :)

Viljakasvien vahvakortisuus tarkoittaa useimmiten korren lyhentymistä. Samalla usein juuriston pituus vähenee. Silloin tarvitaan enemmän lannoitteita lähemmäksi kasvien juuria ja veden hallintaa, koska juuristo kärsii helpommin sekä märästä, että kuivuudesta.

Ja ei. Ei minulla ole jankkuria. Enkä tällä tiedolla vielä ainakaan edes aio hankkia. Kiinnostaa kuitenkin sen verran, että saatan kysyä urakoitsijaa käymään muutamalla hehtaarilla. Tosin kyllä se konekauppias varmasti on sitä mieltä, että  ilman jankkuria ei toimisi.😃
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: kylmis - 02.01.16 - klo:09:50
Konekauppias perusteli jankkurin tarpeellisuutta juurikin brittien mielipiteenä.

Kuinkas hyvin tuo 2-3 kiloa aluskasviapilaa muokkautuu kultivaattorin kanssa joskus lokakuussa. Kasvuston onnistuminen tietysti sanelee määrän, mutta noin keskimäärin, normaaleilla savimailla.

Jos raaskisi sen viisi tonnia laittaa piensiemenlaatikkoon, niin voisi ajaa apilaa niille lohkoille, joilla ei ole tarvetta starttilannoitteelle.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: harmi - 02.01.16 - klo:10:15
Tässä luomuhommelin syövereissä olen kattellu apilan toimintaa esim kauran kaverina sekä papua kauran vieressä. En ole saanu silmämääräistä eroa siihen onko pikkuapila tai papu siinä vieressä kököttämässä auttanu ollenka samana vuonna olevaa viljakasvia, mutta siinä on eroa ku jätetään apila myllertämään maata juurien kanssa, lataamaan ja matoja, massaa....
Ois kiva nähä joku viiru normaaliviljelyksessä olevasta pellosta joissa oli kunnon keräyskasvi vuoden yli et paljonko auttoi seuraavan vuoden viljakasvustoa.

Vielä ei ole kokemusta tosta pavusta tarpeeksi. Ite kynnän koko seuraavan vuoden viljapohjat rikkaruohojen takia. Miten papu pohja käyttäytyisi ajettuna vaikka lautasäkeellä kerran vs. kyntö?
Pitäisi kokeilla jättää kaikkia viiruja hiukan noihin pelloille jotka ei ole tienvieressä. Hidasta tää kokeilu :)

En usko, että silmin havaittavaa eroa pystyy yhtenä vuonna havaitsemaan kerääjäkasvien vaikutuksista. Känkäsen tutkimuksien mukaan ensimmäisinä vuosina se heikentää pääkasvien satoa. Vasta olikohan kolmantena vuonna vaikutus satotasoon on parantava. Maan biologista aktiivisuutta se kyllä parantaisi heti.

Itse olen siirtynyt luomuun suorakylvöstä, enkä ole kovin innostunut kyntämisistä. Kun useimmat muut luomuviljelijät sanovat kynnön olevan välttämätöntä, olen pyrkinyt kyntämään enemmän. Tosin kevytmuokkauksiakin teen aika paljon. Tänä talvena on kynnettynä vajaat 20 %, kevytmuokattuna sekä kultivaattorilla, että lautasäkeellä vajaat 20 %, nurmella n.30 % ja syysviljalla n. 10 %. 20 % kauran ja herneen sänkeä jätin ihan kerääjäkasvisängelle. Siis luomu ja 80 % kasvipeitteisyys. Keväällä en kynnä kuin 10ha multamaata. Tai ehkä senkin saisi onnistumaan kultivaattorilla...

Multamaa ja nurmi on yleensä huono yhdistelmä, mutta viime vuonna onnistuin yllättävän hyvin siinäkin. Juolavehnä otti siipeensä kahdella keväisellä kultivoinnilla enemmän, kuin kevätkynnöllä. Mikä lienee ollut sään merkitys?

Itse olen vähän päätymässä ajatukseen, että kultivaattorilla kerran syksyllä muutamin paikoin, ja toisen kerran keväällä voisi ihan hyvin riittää perusmuokkaukseen. Siihen äestys hanhenjaloilla 1-2 kertaa ja kylvö.

Olin jokin aika sitten kurssilla, jossa esiteltiin brittiläistä tutkimusta, jonka mukaan pintamaan biologinen toiminta laantuu erittäin paljon kynnössä verrattuna kevytmuokkaukseen tai suorakylvöön. Pitää kuitenkin pitää koko ajan huolta maan riittävästä kuohkeudesta vähän syvemmälle, ja tietysti rikkojen hallitsemisesta. Niin, noita brittitutkimuksia tehtiin sekä tavanomaisilla, että luomupelloilla.

Kokeilu on hidasta ja analysointi vaikeaa, kun säätkin pitää huomioida. Mutta on tämä jännää!!! Hyvin menee ja kivaa on!

No minä oon nähnyt tai pikemminkin kuullut vakavalla naamalla selitettynä että lehmän sarveen laitettu lehmän kusi vaikuttaa kasveihin kun sen annetaan olla maahan upotettuna hetken aikaa. Sitten se sarfvi otetaan kusineen pois maasta.

Että tämä Suomalainen luomu on vielä ihan täyspäistä hommaa.

 ;D ;D Taitaa olla aika tiukkaa kusta :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: harmi - 02.01.16 - klo:10:25
Tässä luomuhommelin syövereissä olen kattellu apilan toimintaa esim kauran kaverina sekä papua kauran vieressä. En ole saanu silmämääräistä eroa siihen onko pikkuapila tai papu siinä vieressä kököttämässä auttanu ollenka samana vuonna olevaa viljakasvia, mutta siinä on eroa ku jätetään apila myllertämään maata juurien kanssa, lataamaan ja matoja, massaa....
Ois kiva nähä joku viiru normaaliviljelyksessä olevasta pellosta joissa oli kunnon keräyskasvi vuoden yli et paljonko auttoi seuraavan vuoden viljakasvustoa.

Vielä ei ole kokemusta tosta pavusta tarpeeksi. Ite kynnän koko seuraavan vuoden viljapohjat rikkaruohojen takia. Miten papu pohja käyttäytyisi ajettuna vaikka lautasäkeellä kerran vs. kyntö?
Pitäisi kokeilla jättää kaikkia viiruja hiukan noihin pelloille jotka ei ole tienvieressä. Hidasta tää kokeilu :)

En usko, että silmin havaittavaa eroa pystyy yhtenä vuonna havaitsemaan kerääjäkasvien vaikutuksista. Känkäsen tutkimuksien mukaan ensimmäisinä vuosina se heikentää pääkasvien satoa. Vasta olikohan kolmantena vuonna vaikutus satotasoon on parantava. Maan biologista aktiivisuutta se kyllä parantaisi heti.

Itse olen siirtynyt luomuun suorakylvöstä, enkä ole kovin innostunut kyntämisistä. Kun useimmat muut luomuviljelijät sanovat kynnön olevan välttämätöntä, olen pyrkinyt kyntämään enemmän. Tosin kevytmuokkauksiakin teen aika paljon. Tänä talvena on kynnettynä vajaat 20 %, kevytmuokattuna sekä kultivaattorilla, että lautasäkeellä vajaat 20 %, nurmella n.30 % ja syysviljalla n. 10 %. 20 % kauran ja herneen sänkeä jätin ihan kerääjäkasvisängelle. Siis luomu ja 80 % kasvipeitteisyys. Keväällä en kynnä kuin 10ha multamaata. Tai ehkä senkin saisi onnistumaan kultivaattorilla...

Multamaa ja nurmi on yleensä huono yhdistelmä, mutta viime vuonna onnistuin yllättävän hyvin siinäkin. Juolavehnä otti siipeensä kahdella keväisellä kultivoinnilla enemmän, kuin kevätkynnöllä. Mikä lienee ollut sään merkitys?

Itse olen vähän päätymässä ajatukseen, että kultivaattorilla kerran syksyllä muutamin paikoin, ja toisen kerran keväällä voisi ihan hyvin riittää perusmuokkaukseen. Siihen äestys hanhenjaloilla 1-2 kertaa ja kylvö.

Olin jokin aika sitten kurssilla, jossa esiteltiin brittiläistä tutkimusta, jonka mukaan pintamaan biologinen toiminta laantuu erittäin paljon kynnössä verrattuna kevytmuokkaukseen tai suorakylvöön. Pitää kuitenkin pitää koko ajan huolta maan riittävästä kuohkeudesta vähän syvemmälle, ja tietysti rikkojen hallitsemisesta. Niin, noita brittitutkimuksia tehtiin sekä tavanomaisilla, että luomupelloilla.

Kokeilu on hidasta ja analysointi vaikeaa, kun säätkin pitää huomioida. Mutta on tämä jännää!!! Hyvin menee ja kivaa on!

Sitä mä just meinasinki et mikä on ero :D Siis tuskin ensivuonna taas tuuppaa normiviljelijät kerääjät samaan peltoon jolloin juuretkaan ei pysty kehittyy ku lyhyiksi, ku jokavuos uusitaan. Mun mielestä pitäis toi keräys hommeli tehä syysviljoilla. Tietty jos on puitua omaa heinää, apilaa tms. ni sit on hyvä tuuppaa sekaan aina.

Mä joudun kyntää aina koska ajan sianlietettä jossa tuntuu olevan rikkaa aina mukana.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: supersammakko - 02.01.16 - klo:11:05
ITse vältän kyntöä kuin ruttoa, ainoastaan nurmet sekä ongelmajuolaheinäkohdat kynnetään. Kaikki muu kultivoidaan. Kerääjät kylvetään aina, koska se hoituu helposti rikkaäestyksen yhteydessä ja käytössä on omaa siementä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 02.01.16 - klo:13:29
ITse vältän kyntöä kuin ruttoa, ainoastaan nurmet sekä ongelmajuolaheinäkohdat kynnetään. Kaikki muu kultivoidaan. Kerääjät kylvetään aina, koska se hoituu helposti rikkaäestyksen yhteydessä ja käytössä on omaa siementä.

Vissiin toi jankkurointi yms. pöllöily tekee noita ongelmajuolavehniköitä joita sitten kyntämällä mylläät  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: kylmis - 02.01.16 - klo:13:52
Mää olen sitä mieltä, että luomumies saa myydä lautasmuokkaajan ja kultivaattorin suosiolla pois. Kyntö on ainoa luotettava menetelmä luomun kanssa. Raappiminen menettelee hetken aikaan ja sitten onkin myöhäistä. Vai mitä sanoo +10 vuotta luomussa olleet. ??? Ehkä toi kvic-up menettelee, mutta tarkkana saa olla.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 02.01.16 - klo:14:19
Tuosta vähän olen malleja katsellut. Auroja en kyllä pois laita, mutta katsotaan, saanko hommat toimimaan vähillä kynnöillä.

http://luomu.fi/tietoverkko/magnus-selenius-viljelee-maata-hoitaen/

Luomussa 1992 lähtien.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: harmi - 02.01.16 - klo:17:26
Tuosta vähän olen malleja katsellut. Auroja en kyllä pois laita, mutta katsotaan, saanko hommat toimimaan vähillä kynnöillä.

http://luomu.fi/tietoverkko/magnus-selenius-viljelee-maata-hoitaen/

Luomussa 1992 lähtien.

Luomussa 1997 lähtien. Täytyy hommailla noi hanhet väterstaattorin äkeeseen, mut tohon rupperiin kantseis laittaa eri terät.. Sellaset v-terät ni jo rupeis paskaruoho nousee.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 03.01.16 - klo:08:29
Tuosta vähän olen malleja katsellut. Auroja en kyllä pois laita, mutta katsotaan, saanko hommat toimimaan vähillä kynnöillä.

http://luomu.fi/tietoverkko/magnus-selenius-viljelee-maata-hoitaen/

Luomussa 1992 lähtien.

Hups. Tuostahan saa ihan kuvan, että minä olisin ollut luomussa 1992 alkaen.
Siis Selenius on ollut luomussa -92 alkaen, ja muokkaa pääosin kevennetysti.
Oma luomu-urani on vain vuodesta 2012 alkaen. Siksi yritänkin löytää luomuviljelijöitä, jotka ovat onnistuneet itseäni kiinnostavilla tekniikoilla.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 03.01.16 - klo:08:37
No jos ei ole nurmia hirveästi käännettäväksi. Niin eiköhän onnistu kevennetty muokauskin. Itse kokeilin lautasäkeellä että lopetin nurmen sillä. Ajoin ellosyyskuulla muistaakseni. Kyntö lokakuulla. Keväällä pariin kertaan lautasella ja kerran jousikkaalla. Välissä paska mullaten. Oli ennätysvähän juolavehnää vaikka ei ronduppia käytetty.

Syksyllä vois ehkä kahteen kertaan ajaa ennen kyntöä, niin rikkaruohopankki kerkiää itää.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Ärrpää - 03.01.16 - klo:09:12
Mää olen sitä mieltä, että luomumies saa myydä lautasmuokkaajan ja kultivaattorin suosiolla pois. Kyntö on ainoa luotettava menetelmä luomun kanssa. Raappiminen menettelee hetken aikaan ja sitten onkin myöhäistä. Vai mitä sanoo +10 vuotta luomussa olleet. ??? Ehkä toi kvic-up menettelee, mutta tarkkana saa olla.

 Kyntö on maankääntömenetelmä, jolla varmistetaan, että osa juolavehnästä on aina kelvollisissa itämis/kasvuolosuhteissa, tai varastoituna myöhempää villiintymistä odottamaan. Kvic-up on kallis, mutta hidas erikoiskone, jolle sovelias käyttöolosuhdeikkuna on hyvin kapea.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 03.01.16 - klo:09:25
Mää olen sitä mieltä, että luomumies saa myydä lautasmuokkaajan ja kultivaattorin suosiolla pois. Kyntö on ainoa luotettava menetelmä luomun kanssa. Raappiminen menettelee hetken aikaan ja sitten onkin myöhäistä. Vai mitä sanoo +10 vuotta luomussa olleet. ??? Ehkä toi kvic-up menettelee, mutta tarkkana saa olla.

 Kyntö on maankääntömenetelmä, jolla varmistetaan, että osa juolavehnästä on aina kelvollisissa itämis/kasvuolosuhteissa, tai varastoituna myöhempää villiintymistä odottamaan. Kvic-up on kallis, mutta hidas erikoiskone, jolle sovelias käyttöolosuhdeikkuna on hyvin kapea.

Avokesannointi on varmin tapa kurittaa rikkoja. Silloin vaan pitää jonkun käydä silloin tällöin muokaamassa ja miksei välillä kyntämässäkin se kesanto. Sais samalla jonkun motin paskaakin hukattua peltoon.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 03.01.16 - klo:09:36
Mää olen sitä mieltä, että luomumies saa myydä lautasmuokkaajan ja kultivaattorin suosiolla pois. Kyntö on ainoa luotettava menetelmä luomun kanssa. Raappiminen menettelee hetken aikaan ja sitten onkin myöhäistä. Vai mitä sanoo +10 vuotta luomussa olleet. ??? Ehkä toi kvic-up menettelee, mutta tarkkana saa olla.

 Kyntö on maankääntömenetelmä, jolla varmistetaan, että osa juolavehnästä on aina kelvollisissa itämis/kasvuolosuhteissa, tai varastoituna myöhempää villiintymistä odottamaan. Kvic-up on kallis, mutta hidas erikoiskone, jolle sovelias käyttöolosuhdeikkuna on hyvin kapea.

Avokesannointi on varmin tapa kurittaa rikkoja. Silloin vaan pitää jonkun käydä silloin tällöin muokaamassa ja miksei välillä kyntämässäkin se kesanto. Sais samalla jonkun motin paskaakin hukattua peltoon.

Mistä helvatasta teillä kaikilla tuota paskaa tulee?
Täällä tundralla ei oo vielä tarpeeksi paskantuottajia, ei yhtään yhtään sellaista jolla sitä jäisi yli  :-\
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 03.01.16 - klo:09:47
Mää olen sitä mieltä, että luomumies saa myydä lautasmuokkaajan ja kultivaattorin suosiolla pois. Kyntö on ainoa luotettava menetelmä luomun kanssa. Raappiminen menettelee hetken aikaan ja sitten onkin myöhäistä. Vai mitä sanoo +10 vuotta luomussa olleet. ??? Ehkä toi kvic-up menettelee, mutta tarkkana saa olla.

 Kyntö on maankääntömenetelmä, jolla varmistetaan, että osa juolavehnästä on aina kelvollisissa itämis/kasvuolosuhteissa, tai varastoituna myöhempää villiintymistä odottamaan. Kvic-up on kallis, mutta hidas erikoiskone, jolle sovelias käyttöolosuhdeikkuna on hyvin kapea.

Avokesannointi on varmin tapa kurittaa rikkoja. Silloin vaan pitää jonkun käydä silloin tällöin muokaamassa ja miksei välillä kyntämässäkin se kesanto. Sais samalla jonkun motin paskaakin hukattua peltoon.

Mistä helvatasta teillä kaikilla tuota paskaa tulee?
Täällä tundralla ei oo vielä tarpeeksi paskantuottajia, ei yhtään yhtään sellaista jolla sitä jäisi yli  :-\

Ajatus että voisi sen lietteen haudata kierron siinä vaiheessa kun pelto on jollain muulla kuin nurmella. Ei tarviisi niin raskaalla kalustolla ajella nurmipelloilla ja multaukseen riittäisi äes tyylinen multain.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: supersammakko - 03.01.16 - klo:11:30
ITse vältän kyntöä kuin ruttoa, ainoastaan nurmet sekä ongelmajuolaheinäkohdat kynnetään. Kaikki muu kultivoidaan. Kerääjät kylvetään aina, koska se hoituu helposti rikkaäestyksen yhteydessä ja käytössä on omaa siementä.

Vissiin toi jankkurointi yms. pöllöily tekee noita ongelmajuolavehniköitä joita sitten kyntämällä mylläät  ;D
Ei, en jankkuroi. Ongelmakohdat on selitettävissä pitkälti maalajin muutoksella. Täällä saviseudun ylänurkassa kun löytyy kaikkiea paskaa kurasta suohon.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: harmi - 03.01.16 - klo:15:16
Mää olen sitä mieltä, että luomumies saa myydä lautasmuokkaajan ja kultivaattorin suosiolla pois. Kyntö on ainoa luotettava menetelmä luomun kanssa. Raappiminen menettelee hetken aikaan ja sitten onkin myöhäistä. Vai mitä sanoo +10 vuotta luomussa olleet. ??? Ehkä toi kvic-up menettelee, mutta tarkkana saa olla.

 Kyntö on maankääntömenetelmä, jolla varmistetaan, että osa juolavehnästä on aina kelvollisissa itämis/kasvuolosuhteissa, tai varastoituna myöhempää villiintymistä odottamaan. Kvic-up on kallis, mutta hidas erikoiskone, jolle sovelias käyttöolosuhdeikkuna on hyvin kapea.

Kantsii tutkia juolan juuria. Sillä sen saa tuhottua, ku menee juur oikeaan aikaan myllää sinne uudestaan ja uudestaan. Tosin viimekeväällä ei ollu rikan tappo kelejä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: supersammakko - 03.01.16 - klo:19:10
Mistä helvatasta teillä kaikilla tuota paskaa tulee?
Mulla tulee yleensä aamukahvin jälkeen perseestä...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: kylmis - 03.01.16 - klo:19:15
Jätä maito pois kahvin seasta ja yllätyt. :)
Testaa jo heti huomenna. ;)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: supersammakko - 03.01.16 - klo:19:58
Jätä maito pois kahvin seasta ja yllätyt. :)
Testaa jo heti huomenna. ;)
miten tarkan raportin asiasta tahdot? 😳
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 03.01.16 - klo:20:02
Mistä helvatasta teillä kaikilla tuota paskaa tulee?
Mulla tulee yleensä aamukahvin jälkeen perseestä...
Joo. Paska tulee illalla vain niiltä joilta se tulee päästä asti
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Maa-Anssi - 30.01.16 - klo:19:59
Posti toi keskon viljelyoppaan vuodelle 2016. Sivulla 73 on kyl sellainen apilas kerääjä kasvusto notta hemmetti!! Ei tainnu SS:lläkään olla noin tiheätä?

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 30.01.16 - klo:20:24
Posti toi keskon viljelyoppaan vuodelle 2016. Sivulla 73 on kyl sellainen apilas kerääjä kasvusto notta hemmetti!! Ei tainnu SS:lläkään olla noin tiheätä?

Noh noh, älä viitsi lyödä lyötyä, sillä ku ei kasvanu mitään, vaikka kylvi viisi kertaa 10-kiloa apilasta  :-\
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 30.01.16 - klo:22:55
Posti toi keskon viljelyoppaan vuodelle 2016. Sivulla 73 on kyl sellainen apilas kerääjä kasvusto notta hemmetti!! Ei tainnu SS:lläkään olla noin tiheätä?

Noh noh, älä viitsi lyödä lyötyä, sillä ku ei kasvanu mitään, vaikka kylvi viisi kertaa 10-kiloa apilasta  :-\

Oli mulla hikevän maan viherlannoitusnurmi etuakselin kohdalla kun ensikertaa niitin. Sitten toisella niitokerralla jotain 40 cm. Kyllä ne siemenet siis iti ja kasvoi ehkä sitten siellä syysviljamaalla ylivuotiset attributit ja broadwayt tuhosivat pikkuidut. Varsinkin pikanurmiseokset eivät lähteneet oraalle ollenkaa ...mutta itivät kasassa kylvinkoneen pesupaikalla.

Nokun huippuhyödyt aukesivat kellokkaille katsotaan nyt sitten miten ensikeväänä kerääjät leviävät kokoalalle.

Enpä usko, muuten kuin tukiporsastelun tukiruuhen reunalle asti.


-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Forgiven - 30.01.16 - klo:23:09
Olikos se 30% raja jo päätetty vai oliko se vain 'esitys'?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 30.01.16 - klo:23:22
Olikos se 30% raja jo päätetty vai oliko se vain 'esitys'?

Itse asiassa se on epäolennaista. Lisäbudjetteja ei ole tulossa ja jos vuonna 2016 on taas miljoona hehtaaria kerääjäkasvilla, voit olla varma että vuonna 2017 ei ole rahaa enää RTK toimenpiteeseenkään.

Eli tottakai kerääjien VALTAVA hyöty kannattaa ottaa koko alalta täysimääräisenä ihan viljelemällä kylvää italoheinät takkahuoneen pelargooniankin alle ruukkuun. Tulee kaunis rairuohotupsu sitte. No valtaisien sadonlisien lopputulema on paheneva ylituotanto sitten...ei niillä kuuhun mennä..

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 31.01.16 - klo:08:09
Posti toi keskon viljelyoppaan vuodelle 2016. Sivulla 73 on kyl sellainen apilas kerääjä kasvusto notta hemmetti!! Ei tainnu SS:lläkään olla noin tiheätä?

Tuossa kuvassa näkee sen, että kerääjä täyttää tyhjän tilan hyvin. Tuossahan on selvästi kylvöraita, jossa apila kukoistaa. Heti kun katsoo vierelle vannasrivien väliin, on kerääjä paljon vaatimattomampi. Juuri näin sen pitäisikin toimia.

Kerääjä juroo hyvän viljakasvuston alla. Kasvukaudella se rehottaa vai niissä kohdissa, missä pääsatokasvi on jostain syystä epäonnistunut. Samalla se pitää ongelmarikkoja kurissa. Vasta puinnin jälkeen juronut kerääjä innostuu, ja kerää nimensä mukaisesti vielä vapaina olevia ravinteita talteen.

Sinänsä tuossa kuvassa näyttäisi olevan vain apilaa. Monipuolisempi seos toimisi paremmin. Italianraita vaikka sekaan. Mutta tuollainenkin kasvusto tuottaa miltei saman verran eloperäistä ainesta maahan, kun sadon mukana poistuu. Toki sen pitäisi ehtiä kasvaa ainakin kuukausi - puolitoista sadonkorjuun jälkeen. Se oli kyllä haastavaa viime kesänä. No ensi kesänä paremmalla onnella. Nimimerkillä kaikelle mahdolliselle alalle kerääjiä myös tänä vuonna.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 31.01.16 - klo:09:09
Olikos se 30% raja jo päätetty vai oliko se vain 'esitys'?

Esitys kun se pitäisi myös komisiossakin hyväksyttää!
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 31.01.16 - klo:09:10
Posti toi keskon viljelyoppaan vuodelle 2016. Sivulla 73 on kyl sellainen apilas kerääjä kasvusto notta hemmetti!! Ei tainnu SS:lläkään olla noin tiheätä?

Tuossa kuvassa näkee sen, että kerääjä täyttää tyhjän tilan hyvin. Tuossahan on selvästi kylvöraita, jossa apila kukoistaa. Heti kun katsoo vierelle vannasrivien väliin, on kerääjä paljon vaatimattomampi. Juuri näin sen pitäisikin toimia.

Kerääjä juroo hyvän viljakasvuston alla. Kasvukaudella se rehottaa vai niissä kohdissa, missä pääsatokasvi on jostain syystä epäonnistunut. Samalla se pitää ongelmarikkoja kurissa. Vasta puinnin jälkeen juronut kerääjä innostuu, ja kerää nimensä mukaisesti vielä vapaina olevia ravinteita talteen.

Sinänsä tuossa kuvassa näyttäisi olevan vain apilaa. Monipuolisempi seos toimisi paremmin. Italianraita vaikka sekaan. Mutta tuollainenkin kasvusto tuottaa miltei saman verran eloperäistä ainesta maahan, kun sadon mukana poistuu. Toki sen pitäisi ehtiä kasvaa ainakin kuukausi - puolitoista sadonkorjuun jälkeen. Se oli kyllä haastavaa viime kesänä. No ensi kesänä paremmalla onnella. Nimimerkillä kaikelle mahdolliselle alalle kerääjiä myös tänä vuonna.

Väitän että italian raiheinä ja muut heinäkasvit vähentää viljelykasvin satoa. Apila on ainoa oikea kun se kerää osan ravinteista ilmasta.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 31.01.16 - klo:10:31
Posti toi keskon viljelyoppaan vuodelle 2016. Sivulla 73 on kyl sellainen apilas kerääjä kasvusto notta hemmetti!! Ei tainnu SS:lläkään olla noin tiheätä?

Tuossa kuvassa näkee sen, että kerääjä täyttää tyhjän tilan hyvin. Tuossahan on selvästi kylvöraita, jossa apila kukoistaa. Heti kun katsoo vierelle vannasrivien väliin, on kerääjä paljon vaatimattomampi. Juuri näin sen pitäisikin toimia.

Kerääjä juroo hyvän viljakasvuston alla. Kasvukaudella se rehottaa vai niissä kohdissa, missä pääsatokasvi on jostain syystä epäonnistunut. Samalla se pitää ongelmarikkoja kurissa. Vasta puinnin jälkeen juronut kerääjä innostuu, ja kerää nimensä mukaisesti vielä vapaina olevia ravinteita talteen.

Sinänsä tuossa kuvassa näyttäisi olevan vain apilaa. Monipuolisempi seos toimisi paremmin. Italianraita vaikka sekaan. Mutta tuollainenkin kasvusto tuottaa miltei saman verran eloperäistä ainesta maahan, kun sadon mukana poistuu. Toki sen pitäisi ehtiä kasvaa ainakin kuukausi - puolitoista sadonkorjuun jälkeen. Se oli kyllä haastavaa viime kesänä. No ensi kesänä paremmalla onnella. Nimimerkillä kaikelle mahdolliselle alalle kerääjiä myös tänä vuonna.

Väitän että italian raiheinä ja muut heinäkasvit vähentää viljelykasvin satoa. Apila on ainoa oikea kun se kerää osan ravinteista ilmasta.

Totta. Känkäsen tutkimuksenkin mukaan aluksi niin käy. Aiemmin tässä keskustelussa on linkki... Olikohan kolmantena vuonna peräkkäin käytettäessä näkyy jo satoa parantavaa vaikutusta. Syynä lienee se, että aluksi kerääjäkasvit vain keräävät vapaita ravinteita samalla syöden niitä pois pääkasvilta. Myöhemmin kasvien hajoamisen seurauksena vapautuvia ravinteita alkaa riittää myös pääkasveille. Samalla multavuus paranee ja maan vesitalous paranee lisääntyvän biomassan vuoksi.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 31.01.16 - klo:16:16
Posti toi keskon viljelyoppaan vuodelle 2016. Sivulla 73 on kyl sellainen apilas kerääjä kasvusto notta hemmetti!! Ei tainnu SS:lläkään olla noin tiheätä?

Tuossa kuvassa näkee sen, että kerääjä täyttää tyhjän tilan hyvin. Tuossahan on selvästi kylvöraita, jossa apila kukoistaa. Heti kun katsoo vierelle vannasrivien väliin, on kerääjä paljon vaatimattomampi. Juuri näin sen pitäisikin toimia.

Kerääjä juroo hyvän viljakasvuston alla. Kasvukaudella se rehottaa vai niissä kohdissa, missä pääsatokasvi on jostain syystä epäonnistunut. Samalla se pitää ongelmarikkoja kurissa. Vasta puinnin jälkeen juronut kerääjä innostuu, ja kerää nimensä mukaisesti vielä vapaina olevia ravinteita talteen.

Sinänsä tuossa kuvassa näyttäisi olevan vain apilaa. Monipuolisempi seos toimisi paremmin. Italianraita vaikka sekaan. Mutta tuollainenkin kasvusto tuottaa miltei saman verran eloperäistä ainesta maahan, kun sadon mukana poistuu. Toki sen pitäisi ehtiä kasvaa ainakin kuukausi - puolitoista sadonkorjuun jälkeen. Se oli kyllä haastavaa viime kesänä. No ensi kesänä paremmalla onnella. Nimimerkillä kaikelle mahdolliselle alalle kerääjiä myös tänä vuonna.

Väitän että italian raiheinä ja muut heinäkasvit vähentää viljelykasvin satoa. Apila on ainoa oikea kun se kerää osan ravinteista ilmasta.

Totta. Känkäsen tutkimuksenkin mukaan aluksi niin käy. Aiemmin tässä keskustelussa on linkki... Olikohan kolmantena vuonna peräkkäin käytettäessä näkyy jo satoa parantavaa vaikutusta. Syynä lienee se, että aluksi kerääjäkasvit vain keräävät vapaita ravinteita samalla syöden niitä pois pääkasvilta. Myöhemmin kasvien hajoamisen seurauksena vapautuvia ravinteita alkaa riittää myös pääkasveille. Samalla multavuus paranee ja maan vesitalous paranee lisääntyvän biomassan vuoksi.

Öö.. niin tosiaan, jos identtisillä viljelymenetelmillä pelataan, ja sato on kolmena vuotena 10% pienempi, eikö olisi aikakin jo sitten saada edes niitä kolmen vuoden ravinteita poiskin. Tuossakin kassavirta on vain yhteen suuntaan, kerääjäkasvin siemenviljelyyn päin.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: supersammakko - 31.01.16 - klo:16:23
Mulla on kerääjäkasvitkin tossia
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 31.01.16 - klo:16:29
Mulla on kerääjäkasvitkin tossia

Nii lieneekö pinta-alatuet sen verta paremmat jos täällä laittaisi sitä heinää sitten siemenkäyttöön.
Toisaalta, ei paljo avenan portti aukeile syksyllä jos vaan apilan ja muita siemeniä keräilee. Mutta tietty luomun tai karjatalouden sivuvirtana näitä tulee luonnostaan.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 31.01.16 - klo:16:47
Posti toi keskon viljelyoppaan vuodelle 2016. Sivulla 73 on kyl sellainen apilas kerääjä kasvusto notta hemmetti!! Ei tainnu SS:lläkään olla noin tiheätä?

Tuossa kuvassa näkee sen, että kerääjä täyttää tyhjän tilan hyvin. Tuossahan on selvästi kylvöraita, jossa apila kukoistaa. Heti kun katsoo vierelle vannasrivien väliin, on kerääjä paljon vaatimattomampi. Juuri näin sen pitäisikin toimia.

Kerääjä juroo hyvän viljakasvuston alla. Kasvukaudella se rehottaa vai niissä kohdissa, missä pääsatokasvi on jostain syystä epäonnistunut. Samalla se pitää ongelmarikkoja kurissa. Vasta puinnin jälkeen juronut kerääjä innostuu, ja kerää nimensä mukaisesti vielä vapaina olevia ravinteita talteen.

Sinänsä tuossa kuvassa näyttäisi olevan vain apilaa. Monipuolisempi seos toimisi paremmin. Italianraita vaikka sekaan. Mutta tuollainenkin kasvusto tuottaa miltei saman verran eloperäistä ainesta maahan, kun sadon mukana poistuu. Toki sen pitäisi ehtiä kasvaa ainakin kuukausi - puolitoista sadonkorjuun jälkeen. Se oli kyllä haastavaa viime kesänä. No ensi kesänä paremmalla onnella. Nimimerkillä kaikelle mahdolliselle alalle kerääjiä myös tänä vuonna.

Väitän että italian raiheinä ja muut heinäkasvit vähentää viljelykasvin satoa. Apila on ainoa oikea kun se kerää osan ravinteista ilmasta.

Totta. Känkäsen tutkimuksenkin mukaan aluksi niin käy. Aiemmin tässä keskustelussa on linkki... Olikohan kolmantena vuonna peräkkäin käytettäessä näkyy jo satoa parantavaa vaikutusta. Syynä lienee se, että aluksi kerääjäkasvit vain keräävät vapaita ravinteita samalla syöden niitä pois pääkasvilta. Myöhemmin kasvien hajoamisen seurauksena vapautuvia ravinteita alkaa riittää myös pääkasveille. Samalla multavuus paranee ja maan vesitalous paranee lisääntyvän biomassan vuoksi.

Luomu rypsillä tuo oli puolet sadon alenema. Ei oikein lumoissa onnistu tuo kolmen vuoden kierto kun pitäs olla lataaviakin kasveja välissä. Hernehän siinä menis hörkäpavun kanssa jos aluskasvi on pyhästä apilaa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 31.01.16 - klo:17:37
Luomu rypsillä tuo oli puolet sadon alenema. Ei oikein lumoissa onnistu tuo kolmen vuoden kierto kun pitäs olla lataaviakin kasveja välissä. Hernehän siinä menis hörkäpavun kanssa jos aluskasvi on pyhästä apilaa.

Ja kun ajatellaan, mikä on luomurypsin kilohinta, joku 400 kg sadonalenema on aika paha takaisku.
Ainoa joka luomututkimuksessa toimi rypsillä, oli persianapila. Ja se ainakin itsellä näytti kasvavan yli kevätvehnän tähkänkorkeuden, ja alkaessaan kukkimaan varmaan lakkaa luovuttamasta sitä typpeä maahan ?

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 31.01.16 - klo:17:57

Luomu rypsillä tuo oli puolet sadon alenema. Ei oikein lumoissa onnistu tuo kolmen vuoden kierto kun pitäs olla lataaviakin kasveja välissä. Hernehän siinä menis hörkäpavun kanssa jos aluskasvi on pyhästä apilaa.

Minulla oli herneen aluskasvina puna-apilan ja timotein seos. Vähän oli myös italianraita. Läpikasvun pelossa italialaista hyvin vähän. Onnistui hyvin. Härkäpavulle täysi seos: Italianraita, puna- ja valkoapilaa ja timoteitä. Muutenhan lataavana viherlannoitusnurmesta ja vaikkapa virnasta jo saakin tarpeeksi massaa hajoamaan ilman kerääjiäkin.

Luomukevätrypsistä ei (vielä) ole kokemuksia, mutta syysrypsistä tuli mielestäni ihan hyvin. Tuollaiset n.1800 kg/ha. Kerääjinä rypsin kylvön yhteydessä kylvetty Timotei - puna-apila. Kerääjät vieläpä kasvoivat ihan hyvin.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 31.01.16 - klo:18:04
Tuo syysrypsin 1800 kg on todella hyvä, siinä tietenkin täytyy laittaa edullisilla alueilla viljelleiden kevätrapsisadot, noin 3 tonnia/ha , ja syysrapsisadot, neljästä tonnista alkaen, niin siihen peilaten oli harvinaisen hyvä öljykasvivuosi, että kertooko se vuoden 2014-2015 käytetyn viljelyteknologian onnistumisesta vai vain sen vuoden onnistumisesta. Sepäs se onkin visainen kysymys.

Niinpä tuo luomurypsitutkimuksen tuloksista olisikin ehkä huomattavissa, että aluskasvit aiheuttivat satotason heilahteluja vuodesta toiseen, ja paras menetelmä olisikin ollut vaan laittaa kylmästi rypsi kasvamaan, ilman mitään lannoituksia tai kommervenkkeja, silloin tuli se tasainen 700 kg/ha vuosi toisensa jälkeen.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: 4viljanpuuro - 31.01.16 - klo:22:19
Ahdistaa, arvon tässä kerääjäkasviasiaa vieläkin. 2015 vuosi mekikin ihan käsi housuissa enkä saanut kerääjäkasveja peltoon.

Oli tavoite laittaa piensiemenlevitin traktorin nokkaan ja viskoa valkoapilaa tai timoteitä 3 metrin matkalle. Noh siitähän tulee mielenkiintoista että saadaan sopiva syöttö 3 metrin leveydelle ja 8 km/h vauhdille. Ainakin ohjekirjassa He-Va kylvää valkoapilaa 10 kg. pellin aukon ollessa 1 ( max 10) ja lautasten kierrosnopeuden ollessa 400. Siis 10 kg, tuohan on 5 kertaa enemmän mitä meikäläisen lompakko kestää!

Noh, mitäpä jos viskoo sitten 12 metrin leveydelle. Osa kylvetylle ja osa kylvämättömään. lautasten nopeus 2400 ha pellin aukko 1,3 syöttää 10kg/h nopeudelle 8km/h.  Tässä kohtaa allekirjoittanut alkoi tajuta että on melko haastavaa saada 2 kg siemeniä levitettyä tasaisesti 1 ha alalle.

Jos lähden pikkutraktorilla sotkemaan viljapeltoa kasvinsuojelun jälkeen niin rahaa alkaa palaa. Kovat savimaat ovat siinävaiheessa kivettyneet ja ilman sadetta mikään kasvi ei idä pinnasta. Multamailla taas renkaat painuvat ja puidessa saa sitten vihreää jyvää puintikoneistoon.

Ainoa järkevä konsti olisi saada valkoapila äestyksen tai kylvön yhteydessä maahan  :-\
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Petri - 31.01.16 - klo:22:29

Öö.. niin tosiaan, jos identtisillä viljelymenetelmillä pelataan, ja sato on kolmena vuotena 10% pienempi, eikö olisi aikakin jo sitten saada edes niitä kolmen vuoden ravinteita poiskin. Tuossakin kassavirta on vain yhteen suuntaan, kerääjäkasvin siemenviljelyyn päin.

-SS-
Luulen, että jos pannaan kymmenen vuotta putkeen, niin alkaa aluskasvin vaikutus olla jo positiivisen puolella. Maan hoito on pitkäjänteistä touhua, moni lyhyellä tähtäimellä tuottamaton asia saattaa pitkässä juoksussa olla erittäinkin kannattavaa. Vaikkapa tiivistymisen estäminen, joka alkuvaiheessa tuottaa vain kuluja.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 31.01.16 - klo:22:34
Savimaalla totesin yltiösateisena viime keväänä, että laahavannaskoneella pienellä vannaspainotuksella erikseen kylvö, aikaisen rikkaruohotorjunnan jälkeen,  (käytin Juko kylvölannoitinta), nin oraat olivat parhaat. Multamailla voi käyttää heinänsiemenlaatikkoa. Toimii aikaisissa kylvöissä ihan OK. Itsellä oli Jukon laatikko, pudottaa lannoitevantaiden perään.

Kun oli lehmiä, kylvettiin sinisellä Jukolla ensin kaura vannaspaino 3. lovessa, 100 kg siementä taisi mennä, sitten heinänsiementä toisella ajokerralla vannaspaino 1. lovessa. Ja jyrättiin kamrikkijyrällä päälle. Kyllä silloin heinä uusittiin joo, pintaa kylvettiin käsikoneella, mutta isä oli melkoisen harmissaan joskus sitten kun ei orasta ollut syksylläkään, pintaankylvön jälkeen, kun tuli semmoinen ritisevän kuiva kesä.

Joskus kylvettiin jonkun syysvehnän sänkeen. Tästä täytyy sanoa, että on vain haaleita muistikuvia, olin niin pieni. Että tuleeko siittä heinää.

Heinä orastuu pinnalla paremmin kuin apila, jostakin syystä. Apilan sain viherlannoitusnurmeen vantaiden kautta kylvämällä hyvästi.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 31.01.16 - klo:22:41

Öö.. niin tosiaan, jos identtisillä viljelymenetelmillä pelataan, ja sato on kolmena vuotena 10% pienempi, eikö olisi aikakin jo sitten saada edes niitä kolmen vuoden ravinteita poiskin. Tuossakin kassavirta on vain yhteen suuntaan, kerääjäkasvin siemenviljelyyn päin.

-SS-
Luulen, että jos pannaan kymmenen vuotta putkeen, niin alkaa aluskasvin vaikutus olla jo positiivisen puolella. Maan hoito on pitkäjänteistä touhua, moni lyhyellä tähtäimellä tuottamaton asia saattaa pitkässä juoksussa olla erittäinkin kannattavaa. Vaikkapa tiivistymisen estäminen, joka alkuvaiheessa tuottaa vain kuluja.

Nuo aluskasvit toimivat varsin hyvin luomussa, typenkerääjä toimii, viljat eivät koskaan rehevöidy liikaa, ja niin edespäin. Tämän aluskasvin läpi asioita katseleva yhteisökin on lähinnä luomuviljelijöitä.

Siinä on kuitekin marginaalia luomutuotteissa sen verran, että voi kokeilla ja koetella, ja ohittaa
suurelta osalta koko satoajattelun, ei se toimi enemmistöviljelytapana, sen ovat luomujulkaisutkin tunnustaneet, myyntituotteen hinta alkaa sitten luisua hurjasti alaspäin. Luomussa saadaan varmasti tuloksia tuolla järjestelmällä, väitän, että jos se satasen tuki häviää, häviää kyllä tavanomaisen viljelyn kerääjäkasvihöpsötys sinne mistä tulikin, olihan tuo aluskasvihomma pitkään vanhassakin ympäristötuessa, ja lähinnä luomuvijelyssä sitä tukimuotoa nostettiin, koko peltoalasta alle 2% .

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 01.02.16 - klo:06:06
Onhan se tosi, että luomuala käyttää eniten toimia, joilla voidaan säilyttää mahdollisimman hyvin ravinteita maassa seuraavan sadon käyttöön. Meillä kun tuo ravinteiden lisääminen on monimutkaista. Minusta kuitenkin kemiallinen viljely voisi hyötyä kerääjistä jopa enemmän, koska maahan kuitenkin lisätään ravinteita vuosittain, jolloin voisi olettaa että vapaita liukoisia ravinteita olisi pyydystettävänä enemmän. Lisäksi jos kiertoon ei normaalisti sisälly multavuuden kannalta tärkeitä nurmia, luulisi humuksen säilyttämisen normaalin viljelyn siivellä kiinnostavan.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: sjk - 01.02.16 - klo:07:14

Öö.. niin tosiaan, jos identtisillä viljelymenetelmillä pelataan, ja sato on kolmena vuotena 10% pienempi, eikö olisi aikakin jo sitten saada edes niitä kolmen vuoden ravinteita poiskin. Tuossakin kassavirta on vain yhteen suuntaan, kerääjäkasvin siemenviljelyyn päin.

-SS-
Luulen, että jos pannaan kymmenen vuotta putkeen, niin alkaa aluskasvin vaikutus olla jo positiivisen puolella. Maan hoito on pitkäjänteistä touhua, moni lyhyellä tähtäimellä tuottamaton asia saattaa pitkässä juoksussa olla erittäinkin kannattavaa. Vaikkapa tiivistymisen estäminen, joka alkuvaiheessa tuottaa vain kuluja.
Tämähän on nykyään yksivuotista hommaa kerrallaan.Toisena vuonna kylvöstä heinikotkin alkaa kantamaan samanlailla kuin vanhemmat nurmet,juuristo on kehittynyt.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: aveii - 01.02.16 - klo:11:25
Ahdistaa, arvon tässä kerääjäkasviasiaa vieläkin. 2015 vuosi mekikin ihan käsi housuissa enkä saanut kerääjäkasveja peltoon.

Oli tavoite laittaa piensiemenlevitin traktorin nokkaan ja viskoa valkoapilaa tai timoteitä 3 metrin matkalle. Noh siitähän tulee mielenkiintoista että saadaan sopiva syöttö 3 metrin leveydelle ja 8 km/h vauhdille. Ainakin ohjekirjassa He-Va kylvää valkoapilaa 10 kg. pellin aukon ollessa 1 ( max 10) ja lautasten kierrosnopeuden ollessa 400. Siis 10 kg, tuohan on 5 kertaa enemmän mitä meikäläisen lompakko kestää!

Noh, mitäpä jos viskoo sitten 12 metrin leveydelle. Osa kylvetylle ja osa kylvämättömään. lautasten nopeus 2400 ha pellin aukko 1,3 syöttää 10kg/h nopeudelle 8km/h.  Tässä kohtaa allekirjoittanut alkoi tajuta että on melko haastavaa saada 2 kg siemeniä levitettyä tasaisesti 1 ha alalle.

Jos lähden pikkutraktorilla sotkemaan viljapeltoa kasvinsuojelun jälkeen niin rahaa alkaa palaa. Kovat savimaat ovat siinävaiheessa kivettyneet ja ilman sadetta mikään kasvi ei idä pinnasta. Multamailla taas renkaat painuvat ja puidessa saa sitten vihreää jyvää puintikoneistoon.

Ainoa järkevä konsti olisi saada valkoapila äestyksen tai kylvön yhteydessä maahan  :-\

Ite tein noin, että kylvötraktorin nokalla oli viska ja italianraita ja valkoapilaa kylvin. Onnistuu mutta alussa meinas usko loppua. Sopivat säädöt kun saa kehiin niin kohtuu helppoa ja tasaset aluskasvit tuli savimaille mutta turhan harvat. Pääasiassa italianraita kylvin ja sellasta 4-6 kg hehtaarille. Ensi vuonna varmaan kokeilen melkein kymmentä kiloa, jos sitte tulis vähä tiheempi kerääjäkasvusto. Vähä kylvökonetta leveemmälle annoin mennä, ei haittaa. Ei taida tosiaan just tarkalleen 2 kiloa hehtaarille saada menemään mut eikai se haittaa jos johonki menee vähä enemmänki. Kyllä ne säädöt lopulta löytyy kokeilemalla. Enemmän tuntu haittaavan kova sivutuuli. Saatto osa siemenistä mennä kylvökoneen verran sivulle.  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Wessel - 01.02.16 - klo:12:42
3m sivupyörä Jukottimessa keulalla piensiemenyksikkö, joka pudottaa siemenet ennen lannoitevantaita. Syöttöputket piensiemenelle katkaistu kylvimen runkopalkin alapinnan kohdalta, joten tippumismatkaa jää sen verran et siemenet levittyy koko koneen leveydelle ja lannoite- ja kylvövantaat multaavat siement. Tähän mennessä onnistunut piesiemenkylvöt, kuha jaksanu tehä kiertokokeet. Se et mitä kylvää kerääjäksi ja millaiset maalajit ja onko kasitonnari tulossa, niin vaikuttaa aikas paljon siihen kuin selviytyy varsinaisen satokasvin korjuuseen alikasvusto. Kokeilin kauralla, josta tuli n.5tn ha, italianraiheinää eri kylvömäärillä ja 6-8kg/ha niin tuli paikoin läpitte ja n.2kg tukehtu alle ja jäi harvaksi. Samoin kävi timotei,nata ja p-apilaseokselle samaisella parilla kilolla ja kaura satokasvina. pitänee harjoitella ens keväänä lisää ja kokeilla muutamia eri kilomääriä, jos kuitenkin vaan kylväs italoheinää alle tai jotn apilaa, jos ne maksaa vielä jotn tosta puuhastelusta. Puinnissa ei kuitenkaan ollu ongelmia vaikka läpi kasvaneita kohtia oli jonkin verran.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 01.02.16 - klo:14:23
Tuo piensiemenlaatikko ei toiminut hiesumailla ollenkaan. Pienikin kuorettuminen nutisti hennot idut, ja niitä yksittäisiä heinänoraita saattoi pilkistää vain halkeamasta, jonka viljan oras oli tehnyt. Siemenet eivät siltikään orastuneet, kun kuorettuma rikottiin toiseen kertaan laahavannaskoneella kylvämällä, oraita oli vain kylvövantaan tekemässä urassa, uuden siemenannoksen jälkeen. Sanoisin, että varman heinähipsun pintaan viskomalla kuivanakin keväänä saa 100 kiloa siementä laittamalla, orastuvuus sellaista 10% , mutta onko siinä mitään järkeä, kun ei ole heinänviljelyllä minkäänlaista markkinaa itselle. On, jos se oras siellä juuressa antaa jotain hienoa taikapölyä kasvulle, Ei, jos ajattelee toteutuvaa / toteutunutta kassavirtaa. Mavilta tuleva lisääntyvä kassavirta on lähinnä säälittävää, silloin kun sitä lisääntyvää rahantuloa selitetään juurikin tuolla muka taikapölyllä.

Rankkasateiden alle kylvetty kokkaremuruinen kevätkyntölohko orastui hyvin, piensiemenlaatikosta ripoteltuna. Tämä siis oli onnenkantamoinen, todennäköisesti siinä ei olisi normikeväänä ollut mitään. Mutta kevätkyntö, joka yleensä menee pilalle kuivana kesänä, menestyi uskomattoman hyvin juurikin sadekesänä.

Eli yhtä kaikki täysin turha ostos tuollainen piensiemenlaatikko oli , mutta silti on hienoa omistaa sellainen. Samoin kuin sähköviska. Niin kuin myös kolme käsiviskaa.

Tästälähin keväällä aikaisin kylvökoneella EFA-alat ja "viherlannoitusnurmet", tai silloin kun kerkiää. Nehän menevät syyskesällä jo nurin, hybridirukiille ja rapsille. Jukon ketjuvälitys ja vaihteisto muutenkin on todella tarkka ja mukava piensiemenille. En usko, että saan Tumella mitenkään luotettavasti menemään muutamaa kiloa rapsia, täytyy varmaan kunnostaa Jukon kylvövantaita ja rakentaa joku pyöränvälitallain.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: 4viljanpuuro - 01.02.16 - klo:18:14
Kävin tänään kaupassa katsomassa sähkölevitintä. Kauppias melkein raivostui kun sanoin harkitsevani vielä kerääjäkasvi toimenpiteeseen ryhtymistä. Myyjän palopuheessa tuli pariin kertaan esiin "helppo satanen" ja "varmaa tuloa toisin kuin viljasato".
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: milkboi - 01.02.16 - klo:18:42
Kasvulohkolle kasviksi,kerääjäkasvi.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 01.02.16 - klo:20:29

Eli yhtä kaikki täysin turha ostos tuollainen piensiemenlaatikko oli , mutta silti on hienoa omistaa sellainen. Samoin kuin sähköviska. Niin kuin myös kolme käsiviskaa.

-SS-

Hieno konearsenaali enskesän kerääjäkasvikarkeloihin   :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 01.02.16 - klo:21:05
Kävin tänään kaupassa katsomassa sähkölevitintä. Kauppias melkein raivostui kun sanoin harkitsevani vielä kerääjäkasvi toimenpiteeseen ryhtymistä. Myyjän palopuheessa tuli pariin kertaan esiin "helppo satanen" ja "varmaa tuloa toisin kuin viljasato".

Juu toi on jotenkin niin noloa. Ainakin jos samat
ihmiset kohkaavat Carunan lainan ylikorkoja, kun samalla
painelevat helpposatasen rastia omaan osinkolomakkeeseensa...

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 01.02.16 - klo:21:21
Kävin tänään kaupassa katsomassa sähkölevitintä. Kauppias melkein raivostui kun sanoin harkitsevani vielä kerääjäkasvi toimenpiteeseen ryhtymistä. Myyjän palopuheessa tuli pariin kertaan esiin "helppo satanen" ja "varmaa tuloa toisin kuin viljasato".

Juu toi on jotenkin niin noloa. Ainakin jos samat
ihmiset kohkaavat Carunan lainan ylikorkoja, kun samalla
painelevat helpposatasen rastia omaan osinkolomakkeeseensa...

-SS-

Ei se oo tyhmä joka myy, vaan se joka ostaa  :P
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Petri - 02.02.16 - klo:18:03
NO niin, kerääjäkasveista on tullut myös yhteispohjoismainen yhteenveto

http://www.greppa.nu/arkiv/nyhetsarkiv/2016-02-02-tung-utvardering-av-odling-av-fanggrodor

Typpihuuhtoumat pienenivät selvästi, fosforin osalta vaihtelu on suurta eikä selvää fosforihuuhtoutumien vähenemistä voida todeta. Ruotsinkielentaitoiset katsovat tästä linkistä ja englannintaitoiset kaivavat sieltä lopusta löytyvän tieteellisen artikkelin jostain luettavakseen.

Petri
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: eevertti - 02.02.16 - klo:19:46
Itse kylvin 40ha. valkoapilaa (vajaa 100kg.) sähköviskalla samalla kun ruiskutin tautiaineita ja lisäravinteita. Kasvoi aika tasaseen ja suht tiheäänkin siellä missä kasvoi. Voi ehkä sanoa että noin puolet oli hyvää ja puolet huonoa. Jonkin verran oli aloja että ei kasvanut yhtään apilaa. Multamailla kasvu oli heikompaa ja siellä oli myös suurimmat tyhjät kohdat. Savisilla metän reunoilla tuntui kasvavan parhaiten. Ennen puintia näytti että xxxuiks menee kaikki mutta kun viimein sai puitua niin aika äkkiä apilakasvustot rehevoityivät. Saas nähdä josko ensi syksynä pääsee ajoissa puimaan niin miltäs ne apilat sitten näyttää. Harmi vaan että rajoituksia suunnittelevat mutta toisaalta, ymmärtäähän sen jos rahat loppuu. Olis vaan suht helppo toimenpide. Eipä ole kerääjäkasvitoimenpiteen keksijä tainnut paljoa traktorin pukilla aikaansa viettää. (jos koskaan) ;)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: kakesa - 03.02.16 - klo:14:32
Kävin tänään kaupassa katsomassa sähkölevitintä. Kauppias melkein raivostui kun sanoin harkitsevani vielä kerääjäkasvi toimenpiteeseen ryhtymistä. Myyjän palopuheessa tuli pariin kertaan esiin "helppo satanen" ja "varmaa tuloa toisin kuin viljasato".
Pääseekö siihen kerääjäkasvi toimenpiteeseen tänäkin vuonna mukaan?. Maataloussihteeriltä kysäsin ja sano että mukaan siihen olis pitäny tulla sitoumusvuonna, jälkikäteen ei pääsis...jotenki silleen selitti?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: junttieinari - 03.02.16 - klo:14:47
Kävin tänään kaupassa katsomassa sähkölevitintä. Kauppias melkein raivostui kun sanoin harkitsevani vielä kerääjäkasvi toimenpiteeseen ryhtymistä. Myyjän palopuheessa tuli pariin kertaan esiin "helppo satanen" ja "varmaa tuloa toisin kuin viljasato".
Pääseekö siihen kerääjäkasvi toimenpiteeseen tänäkin vuonna mukaan?. Maataloussihteeriltä kysäsin ja sano että mukaan siihen olis pitäny tulla sitoumusvuonna, jälkikäteen ei pääsis...jotenki silleen selitti?

Pääset, kunhan hankit Neuvo2020-konsultilta suositukset. ::)

TäälläpäinTM neuvoivat ruksimaan kaikki vähänkään mahdolliset toimenpiteet ekana vuonna, joka vuosihan niitä ei tarvitse totetuttaa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Wessel - 03.02.16 - klo:21:21
NO niin, kerääjäkasveista on tullut myös yhteispohjoismainen yhteenveto

http://www.greppa.nu/arkiv/nyhetsarkiv/2016-02-02-tung-utvardering-av-odling-av-fanggrodor

Typpihuuhtoumat pienenivät selvästi, fosforin osalta vaihtelu on suurta eikä selvää fosforihuuhtoutumien vähenemistä voida todeta. Ruotsinkielentaitoiset katsovat tästä linkistä ja englannintaitoiset kaivavat sieltä lopusta löytyvän tieteellisen artikkelin jostain luettavakseen.

Petri
Linkki lontooksi
http://www.jswconline.org/content/71/1/41.abstract
Lontoon murteella mahdollisuus lukaista tutkimus syvällisemmin linkki samalla sivulla.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 03.02.16 - klo:22:33
Kävin tänään kaupassa katsomassa sähkölevitintä. Kauppias melkein raivostui kun sanoin harkitsevani vielä kerääjäkasvi toimenpiteeseen ryhtymistä. Myyjän palopuheessa tuli pariin kertaan esiin "helppo satanen" ja "varmaa tuloa toisin kuin viljasato".
Pääseekö siihen kerääjäkasvi toimenpiteeseen tänäkin vuonna mukaan?. Maataloussihteeriltä kysäsin ja sano että mukaan siihen olis pitäny tulla sitoumusvuonna, jälkikäteen ei pääsis...jotenki silleen selitti?

Pääset, kunhan hankit Neuvo2020-konsultilta suositukset. ::)

TäälläpäinTM neuvoivat ruksimaan kaikki vähänkään mahdolliset toimenpiteet ekana vuonna, joka vuosihan niitä ei tarvitse totetuttaa.

Siis on toimenpiteitä, jotka käyttöön otettaessa on
pidettävä sitoumuskauden loppuun asti, kuten suojavyöhyke.

Mutta kyllä, aina voi myöhemmin liittyä, ja alkaa toteuttamaan
toimenpiteitä. Rahoitustilanteesta riippuen voi saada
korvauksen tahi ei. Kumma kun ympäristökorvauksessa
ei siedetä ajatusta, että mukaan tulevat halukkaat pääsisivät
muitta mutkitta korvausjärjestelmään mukaan, ja pienentäisivät
ennestään mukana olleiden korvauksia. Näinhän pellonraivauksella tukiin
mukaan tuleet alat tekivät alusta mukana olleiden tuille,
niitä korjattiin hiukan pienemmiksi.

On mahdollista, että laajaa kokotilan näennäiskerääjäkasvi-
toimenpidettä ei enää 2017 eteenpäin riitä kaikille. Silloin
myöhemmin mukaan tulleet joutuvat tinkimään tai heiltä
evätään koko korvaus. Toimenpiteen säätelyyn olisi
ollut varma ja helppo keino; toimenpiteen määrärahan
vahvistaminen ja rahan jakaminen tasan, aivan kuin tuotanto-
palkkiossa.

2016 vielä saatetaan mennä täysillä seinää päin,
rahoitus riittää riittää, aina vaan.

Tai ei.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Pete-Puuha - 03.02.16 - klo:22:36
Kumpa nuo ylilentäänet jyvät kelpaisivat kerääjäksi, vaan ei, ei kerta kaikkiaan.

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 03.02.16 - klo:22:44
Kumpa nuo ylilentäänet jyvät kelpaisivat kerääjäksi, vaan ei, ei kerta kaikkiaan.

Kerääjäkasvitoimenpide lienee piensiemenkylvölaitteiden maahantuojien ja heinänsiemenjobbarilobbarien juttu. Muutenhan kerääjäkasviksi olisi sallittu ruis, joka on nopea syksyn kasvaja, ja säilyy myös aluskasvillisuutena, ja parhaimmillaan on kunnon oras keväälläkin. Ai niin, joku voisi päästä hyötymään rukiinviljelyllä...

Myös muu vilja on kauniin vihreää ja kerää aivan yhtä hienosti kuin italianraheinä, varsinkin jos glyfotaan syyskuun 15. ja kynnetään jo lokakuun 1. päivä. Mitään keräystähän ei sellaisessa viljelymuodossa muutenkaan tapahdu.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Pete-Puuha - 03.02.16 - klo:22:47
Kumpa nuo ylilentäänet jyvät kelpaisivat kerääjäksi, vaan ei, ei kerta kaikkiaan.

Kerääjäkasvitoimenpide lienee piensiemenkylvölaitteiden maahantuojien ja heinänsiemenjobbarilobbarien juttu. Muutenhan kerääjäkasviksi olisi sallittu ruis, joka on nopea syksyn kasvaja, ja säilyy myös aluskasvillisuutena, ja parhaimmillaan on kunnon oras keväälläkin. Ai niin, joku voisi päästä hyötymään rukiinviljelyllä...

Myös muu vilja on kauniin vihreää ja kerää aivan yhtä hienosti kuin italianraheinä, varsinkin jos glyfotaan syyskuun 15. ja kynnetään jo lokakuun 1. päivä. Mitään keräystähän ei sellaisessa viljelymuodossa muutenkaan tapahdu.

-SS-

Totta.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: andypoge - 04.02.16 - klo:09:04
Puidessa seulat pienemmälle ja tuuli isolle: Saan samalla vaivalla syksylle kerääjäkasvuston ja parempilaatuisen puidun sadon. Kerääjäkasvitoimenpide kumminkin vain korvaa syntyneitä LISÄkuluja.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKI - 14.02.16 - klo:19:19
Kukas tietää tai on omakohtaista kokemusta kerääjäkasvin kylvämisestä rahtihommana? Millä hintaa joku tulee huiskimaan siemenet maahan jollain sähköviskalla? Ei kauheasti kiinnostais sijoittaa montaa sataa euroa ko. härveliin ja kai se vaatis mönkijän tms kulkupelinkin jos meinais ruiskutuksen jälkeen kylvää...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 14.02.16 - klo:22:12
Kukas tietää tai on omakohtaista kokemusta kerääjäkasvin kylvämisestä rahtihommana? Millä hintaa joku tulee huiskimaan siemenet maahan jollain sähköviskalla? Ei kauheasti kiinnostais sijoittaa montaa sataa euroa ko. härveliin ja kai se vaatis mönkijän tms kulkupelinkin jos meinais ruiskutuksen jälkeen kylvää...

Viskakylvöurakoitsijoita ilmestyy pilvin pimein, jos toimitat siemenet pellon kulmaan ja lupaat urakoitsijalle alkaen 70 € hehtaarista.

Sitten jos meinasit ottaa saman nettona toimenpiteestä, etkä itse osallistu operatiiviseen toimintaan, voi olla haastava yhtälö.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 14.02.16 - klo:22:22
Kukas tietää tai on omakohtaista kokemusta kerääjäkasvin kylvämisestä rahtihommana? Millä hintaa joku tulee huiskimaan siemenet maahan jollain sähköviskalla? Ei kauheasti kiinnostais sijoittaa montaa sataa euroa ko. härveliin ja kai se vaatis mönkijän tms kulkupelinkin jos meinais ruiskutuksen jälkeen kylvää...

Viskakylvöurakoitsijoita ilmestyy pilvin pimein, jos toimitat siemenet pellon kulmaan ja lupaat urakoitsijalle alkaen 70 € hehtaarista.

Sitten jos meinasit ottaa saman nettona toimenpiteestä, etkä itse osallistu operatiiviseen toimintaan, voi olla haastava yhtälö.

-SS-

Kannattaa sitten vaatia urakoitsijalta "kattavan kerääjäkasvuston takuu"  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: 4viljanpuuro - 14.02.16 - klo:22:30
Ajattelin timoteilla tehdä mun miljoonat, onhan kerääjäkasvin satasessa miljoonan jo alku.

Toimiiko Premium classic sx Tribenuroni-metyyli 500 g/kg + Tomahawk Fluroksipyyri 180 g/l

Apilattomien nurmien suojavilja 8–11 g/ha
Perustettavat nurmet ilman suojaviljaa 0,7–0,8 l/ha


Ajattelin käyttää 15g + 0,5l
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKI - 15.02.16 - klo:10:03
Kukas tietää tai on omakohtaista kokemusta kerääjäkasvin kylvämisestä rahtihommana? Millä hintaa joku tulee huiskimaan siemenet maahan jollain sähköviskalla? Ei kauheasti kiinnostais sijoittaa montaa sataa euroa ko. härveliin ja kai se vaatis mönkijän tms kulkupelinkin jos meinais ruiskutuksen jälkeen kylvää...

Viskakylvöurakoitsijoita ilmestyy pilvin pimein, jos toimitat siemenet pellon kulmaan ja lupaat urakoitsijalle alkaen 70 € hehtaarista.

Sitten jos meinasit ottaa saman nettona toimenpiteestä, etkä itse osallistu operatiiviseen toimintaan, voi olla haastava yhtälö.

-SS-

Teoreettinen tuntisaavutus, esim. 8 metrin työleveydellä ja 10-12km/h nopeudella hehtaarin tasasivuisella palalla,  taitaa olla jossain 4-5 hehtaarin välillä. Nopeus riippuu tietysti lohkon koosta, muodosta, mistä siemenet joutuu hakemaan jne.  70€/ha antais ihan hyvän tuntihinnan jo, pitäis itelle ostaa ja ruveta urakoimaan vaikka mopolla tuohon hintaan  ;D mutta 10-15€/ha vois olla sellanen jonka kärsis ehkä maksaakkin jos urakkaheppulilla on laitteisto kunnossa ja levitys tasaista? Ja vielä jäis itellekkin jotain korvausta siitä palkkiostakin.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 15.02.16 - klo:10:15
Kukas tietää tai on omakohtaista kokemusta kerääjäkasvin kylvämisestä rahtihommana? Millä hintaa joku tulee huiskimaan siemenet maahan jollain sähköviskalla? Ei kauheasti kiinnostais sijoittaa montaa sataa euroa ko. härveliin ja kai se vaatis mönkijän tms kulkupelinkin jos meinais ruiskutuksen jälkeen kylvää...

Viskakylvöurakoitsijoita ilmestyy pilvin pimein, jos toimitat siemenet pellon kulmaan ja lupaat urakoitsijalle alkaen 70 € hehtaarista.

Sitten jos meinasit ottaa saman nettona toimenpiteestä, etkä itse osallistu operatiiviseen toimintaan, voi olla haastava yhtälö.

-SS-

Teoreettinen tuntisaavutus, esim. 8 metrin työleveydellä ja 10-12km/h nopeudella hehtaarin tasasivuisella palalla,  taitaa olla jossain 4-5 hehtaarin välillä. Nopeus riippuu tietysti lohkon koosta, muodosta, mistä siemenet joutuu hakemaan jne.  70€/ha antais ihan hyvän tuntihinnan jo, pitäis itelle ostaa ja ruveta urakoimaan vaikka mopolla tuohon hintaan  ;D mutta 10-15€/ha vois olla sellanen jonka kärsis ehkä maksaakkin jos urakkaheppulilla on laitteisto kunnossa ja levitys tasaista? Ja vielä jäis itellekkin jotain korvausta siitä palkkiostakin.

Nii jos on kuiva kevätkesä ei se pelto siitä viskalevityksestä tule miksikään.
Semmoinen 12 m orasharava kylvölaitteella voi olla jo parinkymmenetuhannen juttu,
pitää jo koneellekin saada vähän korvausta, mutta vois jo melko varmana
pitää orastumista.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: supersammakko - 15.02.16 - klo:10:32
Mun tavoitetaksa on 75,00 e/ h + alv, lohkosta riippuen aluskasvia kylvää 4 - 6 ha 9 m rikkaäkeellä + pneumalla, hehtaarikustannus jää kohtuulliseksi kun tankkiin menee 120 kiloa, eli aluskasvina joku 30 ha kamat kerralla kyydissä. Nyrmen täydennys on myös ihan sauraan nopeaa, kun sitä ei tarvitse saada enää täyspeittoisena, siinä tosin kuluu enemmän aikaa siemensulkeisiin,  mutta jos 10 kg/ha = 12 ha, niin käytännössä max pari täyttöä ellei tule lajikkeenvaihtoja.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: taisker - 15.02.16 - klo:19:48
Kukas tietää tai on omakohtaista kokemusta kerääjäkasvin kylvämisestä rahtihommana? Millä hintaa joku tulee huiskimaan siemenet maahan jollain sähköviskalla? Ei kauheasti kiinnostais sijoittaa montaa sataa euroa ko. härveliin ja kai se vaatis mönkijän tms kulkupelinkin jos meinais ruiskutuksen jälkeen kylvää...
mää ja jose ostettiin heti omaksi sähköviska kylvettiin yli sata ha .eli tonnin kone tienas 10th kyllä toi just kannatti
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 15.02.16 - klo:20:48
Jotenkin tuntuu et tää kerääjäkasvihomma on niin last season. Voi tulla ylläreitä kasvilajivalikoiman kanssa. Ainakin näiden vilja-härkäpapu-rapsi-rypsi-apila-timotei-valkomesikkä - alus-pääli-keski-ja ylikasviyhdistelmien kanssa, kolme kerääjäkasvikorvausta ja kaksi tuotantopalkkiota samalta pellolta

Tai jotain.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 01.03.16 - klo:13:58
Kerääjäkasville 25% maksimiosuus. Rapsi rypsi ei enää käy kerääjäksi. Retiisit retikat hunajakukat kelpaa enää muille kuin 1-v puutarhakasveille. Peltoviljelykasveilla ei hyväksytä kylvöä muuten kuin viljankylvön yhteydessä ja viimeistään orasruiskutuksen aikoihin.

Nuo ovat kaikki niitä yksityiskohtia, joihin itse jo puolitoista vuotta sitten kiinnitin huomiota tukiautomaattikysymyksessä. Vielä ihmetyttää kasvipeitteisyyden tulkinta;  glyfotty nurmen sänki ei käy mutta glyfottu kerääjäkasvi edelleen käy.

Tästä nähdään ainakin järjestelmän johdonmukaisuuden puutteet. Ja luennoitsija kohautteli olkapäitään kun suojavyöhyke ja saneeraus ylitti budjetoidun lähes 10 kertaisesti ja kerääjäkasvi 33 kertaisesti, että matikka ei ollut hallussa. Siis viljelijöillä ? Sehän oli vain ja ainoastaan järjestelmän laatijan osaamattomuutta. Kiintiöt olisivat ratkaisseet koko ongelman ja porkkanaa olisi voinut sitten heiluttaa jatkossa.

Murusista enää puhutaan näin neljänä vuotena; loppurahat on sidottu jo 2015 perusteella.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: wtf - 01.03.16 - klo:14:21
Kerääjäkasville 25% maksimiosuus. Rapsi rypsi ei enää käy kerääjäksi. Retiisit retikat hunajakukat kelpaa enää 1-v puutarhakasveille. Peltoviljelykasveilla ei hyväksytä kylvöä muuten kuin viljankylvön yhteydessä ja viimeistään orasruiskutuksen aikoihin.

Nuo ovat kaikki niitä yksityiskohtia, joihin itse kiinnitin huomiota tukiautomaattikysymyksessä. Vielä ihmetyttää kasvipeitteisyyden tulkinta;  glyfotty nurmen sänki ei käy mutta glyfottu kerääjäkasvi edelleen käy.

Tästä nähdään ainakin jörjestelmän johdonmukaisuuden puutteet.

-SS-

Jos viljan sänki käy kasvipeitteisyyteen, niin olisi erikoista miksi glyfosaatilla käsitelty, viljaan perustettu kerääjä ei kävisi. Eli outoa tuossa nyt lähinnä nurmen kohtelu.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 01.03.16 - klo:14:26
Kerääjäkasville 25% maksimiosuus. Rapsi rypsi ei enää käy kerääjäksi. Retiisit retikat hunajakukat kelpaa enää 1-v puutarhakasveille. Peltoviljelykasveilla ei hyväksytä kylvöä muuten kuin viljankylvön yhteydessä ja viimeistään orasruiskutuksen aikoihin.

Nuo ovat kaikki niitä yksityiskohtia, joihin itse kiinnitin huomiota tukiautomaattikysymyksessä. Vielä ihmetyttää kasvipeitteisyyden tulkinta;  glyfotty nurmen sänki ei käy mutta glyfottu kerääjäkasvi edelleen käy.

Tästä nähdään ainakin jörjestelmän johdonmukaisuuden puutteet.

-SS-

Jos viljan sänki käy kasvipeitteisyyteen, niin olisi erikoista miksi glyfosaatilla käsitelty, viljaan perustettu kerääjä ei kävisi. Eli outoa tuossa nyt lähinnä nurmen kohtelu.

Nimenomaan tuo nurmen kohtelu. Ja toisaalta kasvipeitteisyyden kyllä voisi myöntää glyfotulle kerääjäsängelle, mutta ottaa keräähäkasvikorvauksen pois. Syyskuun lopusta eteenpäin sen kerääjän työ -vesiensuojelumielessä- vasta alkaisi !

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 01.03.16 - klo:15:00
Kerääjäkasville 25% maksimiosuus. Rapsi rypsi ei enää käy kerääjäksi. Retiisit retikat hunajakukat kelpaa enää 1-v puutarhakasveille. Peltoviljelykasveilla ei hyväksytä kylvöä muuten kuin viljankylvön yhteydessä ja viimeistään orasruiskutuksen aikoihin.

Nuo ovat kaikki niitä yksityiskohtia, joihin itse kiinnitin huomiota tukiautomaattikysymyksessä. Vielä ihmetyttää kasvipeitteisyyden tulkinta;  glyfotty nurmen sänki ei käy mutta glyfottu kerääjäkasvi edelleen käy.

Tästä nähdään ainakin jörjestelmän johdonmukaisuuden puutteet.

-SS-

Jos viljan sänki käy kasvipeitteisyyteen, niin olisi erikoista miksi glyfosaatilla käsitelty, viljaan perustettu kerääjä ei kävisi. Eli outoa tuossa nyt lähinnä nurmen kohtelu.

Nimenomaan tuo nurmen kohtelu. Ja toisaalta kasvipeitteisyyden kyllä voisi myöntää glyfotulle kerääjäsängelle, mutta ottaa keräähäkasvikorvauksen pois. Syyskuun lopusta eteenpäin sen kerääjän työ -vesiensuojelumielessä- vasta alkaisi !

-SS-

Mutta kuoleehan se italianraikuli talvella muutenkin, siinä pieni glyfoannos sano juuta ei jaata  :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 01.03.16 - klo:15:04
Juu meillä kuoli vasta tammikuun puolivälissä. On siinä hiukan eroa onko kasvussa 3 kk syysmonsuunin ajan vai ei.

Mutta ei koske Pohjanmaata tietenkään.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 01.03.16 - klo:15:10
Juu meillä kuoli vasta tammikuun puolivälissä. On siinä hiukan eroa onko kasvussa 3 kk syysmonsuunin ajan vai ei.

Mutta ei koske Pohjanmaata tietenkään.

-SS-

Eihän teillä muka sada koskaan?  :o
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 01.03.16 - klo:15:19
Juu meillä kuoli vasta tammikuun puolivälissä. On siinä hiukan eroa onko kasvussa 3 kk syysmonsuunin ajan vai ei.

Mutta ei koske Pohjanmaata tietenkään.

-SS-

Eihän teillä muka sada koskaan?  :o

No pienimmillään 450 mm on tullut vuodessa siitä 300 mm loka-joulukuussa. Kyllä kuivaneiden kaivojen vedenkärräys silloin kesäisin oli yleistä.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 01.03.16 - klo:17:30
Kerääjäkasville 25% maksimiosuus. Rapsi rypsi ei enää käy kerääjäksi. Retiisit retikat hunajakukat kelpaa enää muille kuin 1-v puutarhakasveille. Peltoviljelykasveilla ei hyväksytä kylvöä muuten kuin viljankylvön yhteydessä ja viimeistään orasruiskutuksen aikoihin.

Nuo ovat kaikki niitä yksityiskohtia, joihin itse jo puolitoista vuotta sitten kiinnitin huomiota tukiautomaattikysymyksessä. Vielä ihmetyttää kasvipeitteisyyden tulkinta;  glyfotty nurmen sänki ei käy mutta glyfottu kerääjäkasvi edelleen käy.

Tästä nähdään ainakin järjestelmän johdonmukaisuuden puutteet. Ja luennoitsija kohautteli olkapäitään kun suojavyöhyke ja saneeraus ylitti budjetoidun lähes 10 kertaisesti ja kerääjäkasvi 33 kertaisesti, että matikka ei ollut hallussa. Siis viljelijöillä ? Sehän oli vain ja ainoastaan järjestelmän laatijan osaamattomuutta. Kiintiöt olisivat ratkaisseet koko ongelman ja porkkanaa olisi voinut sitten heiluttaa jatkossa.

Murusista enää puhutaan näin neljänä vuotena; loppurahat on sidottu jo 2015 perusteella.

-SS-

Oli se hyvä että tuli lähes koko alalle laitettua viime vuonna. Tuli tienattua tulevan neljävuotiskauden fyrkat. 25% on ihan jees, vähän kismittää orgaanisen tukeminen kun sekin pienee. Oli kiva korvaus 40 euroa per 20mottia, lähes koko alalle.

Tukioptimointi on myös tän vuoden juttu, pitää kauppalan tarjouksissa ottaa huomioon kaikki mettän pyörteet ja avo-ojat. Niin, ja apusäilikset, se kun tuo korjuupakko poistui häirittemästä harrastuksia.... ;D

Otetaan kasitonnaria hyvistä ja tuet huonoista. :)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Puuha-Pete - 01.03.16 - klo:18:41
Kerääjäkasville 25% maksimiosuus. Rapsi rypsi ei enää käy kerääjäksi. Retiisit retikat hunajakukat kelpaa enää muille kuin 1-v puutarhakasveille. Peltoviljelykasveilla ei hyväksytä kylvöä muuten kuin viljankylvön yhteydessä ja viimeistään orasruiskutuksen aikoihin.

Nuo ovat kaikki niitä yksityiskohtia, joihin itse jo puolitoista vuotta sitten kiinnitin huomiota tukiautomaattikysymyksessä. Vielä ihmetyttää kasvipeitteisyyden tulkinta;  glyfotty nurmen sänki ei käy mutta glyfottu kerääjäkasvi edelleen käy.

Tästä nähdään ainakin järjestelmän johdonmukaisuuden puutteet. Ja luennoitsija kohautteli olkapäitään kun suojavyöhyke ja saneeraus ylitti budjetoidun lähes 10 kertaisesti ja kerääjäkasvi 33 kertaisesti, että matikka ei ollut hallussa. Siis viljelijöillä ? Sehän oli vain ja ainoastaan järjestelmän laatijan osaamattomuutta. Kiintiöt olisivat ratkaisseet koko ongelman ja porkkanaa olisi voinut sitten heiluttaa jatkossa.

Murusista enää puhutaan näin neljänä vuotena; loppurahat on sidottu jo 2015 perusteella.

-SS-

Oli se hyvä että tuli lähes koko alalle laitettua viime vuonna. Tuli tienattua tulevan neljävuotiskauden fyrkat. 

 Haha. ;D

 Pieniä on sunkin silakat joulukaloiksi.

 Paljonkos sulla oli pinta-ala? 50 ha vuokramaineen? Jos näin, niin 50x100= 5000 euroa, tästä kulut ja lopuksi vielä verot pois, niin...

 Oisit vaan käynyt sen putkipuolen amiksen loppuun, vaikka tukiopetuksen kera. Pienissä on sun rahat, jos tonni-pari aiheuttaa riemunkiljahduksen. ;)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Opelmies - 01.03.16 - klo:18:45
Kerääjäkasville 25% maksimiosuus. Rapsi rypsi ei enää käy kerääjäksi. Retiisit retikat hunajakukat kelpaa enää muille kuin 1-v puutarhakasveille. Peltoviljelykasveilla ei hyväksytä kylvöä muuten kuin viljankylvön yhteydessä ja viimeistään orasruiskutuksen aikoihin.

Nuo ovat kaikki niitä yksityiskohtia, joihin itse jo puolitoista vuotta sitten kiinnitin huomiota tukiautomaattikysymyksessä. Vielä ihmetyttää kasvipeitteisyyden tulkinta;  glyfotty nurmen sänki ei käy mutta glyfottu kerääjäkasvi edelleen käy.

Tästä nähdään ainakin järjestelmän johdonmukaisuuden puutteet. Ja luennoitsija kohautteli olkapäitään kun suojavyöhyke ja saneeraus ylitti budjetoidun lähes 10 kertaisesti ja kerääjäkasvi 33 kertaisesti, että matikka ei ollut hallussa. Siis viljelijöillä ? Sehän oli vain ja ainoastaan järjestelmän laatijan osaamattomuutta. Kiintiöt olisivat ratkaisseet koko ongelman ja porkkanaa olisi voinut sitten heiluttaa jatkossa.

Murusista enää puhutaan näin neljänä vuotena; loppurahat on sidottu jo 2015 perusteella.

-SS-

Oli se hyvä että tuli lähes koko alalle laitettua viime vuonna. Tuli tienattua tulevan neljävuotiskauden fyrkat. 

 Haha. ;D

 Pieniä on sunkin silakat joulukaloiksi.

 Paljonkos sulla oli pinta-ala? 50 ha vuokramaineen? Jos näin, niin 50x100= 5000 euroa, tästä kulut ja lopuksi vielä verot pois, niin...

 Oisit vaan käynyt sen putkipuolen amiksen loppuun, vaikka tukiopetuksen kera. Pienissä on sun rahat, jos tonni-pari aiheuttaa riemunkiljahduksen. ;)

10 omaa, ja 15 vuokramaita. Raiheinän siemen on käytännössä ilmaista. -->Bisnes. 8)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: montöör - 02.03.16 - klo:08:20

 Haha. ;D

 Pieniä on sunkin silakat joulukaloiksi.

 Paljonkos sulla oli pinta-ala? 50 ha vuokramaineen? Jos näin, niin 50x100= 5000 euroa, tästä kulut ja lopuksi vielä verot pois, niin...

 Oisit vaan käynyt sen putkipuolen amiksen loppuun, vaikka tukiopetuksen kera. Pienissä on sun rahat, jos tonni-pari aiheuttaa riemunkiljahduksen. ;)
[/quote]

Usein esitetty kysymys: Paljonkos sulla oli pinta-ala? Tämä sitten ratkaisee istumajärjestyksen. Mistä näitä tynnyripoikia aina vaan riittää vuosikymmenestä toiseen.
Ei oikeasti varakkaat kehuskele hehtaareillaan. >:(
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 02.03.16 - klo:08:53
Haha. ;D

 Pieniä on sunkin silakat joulukaloiksi.

 Paljonkos sulla oli pinta-ala? 50 ha vuokramaineen? Jos näin, niin 50x100= 5000 euroa, tästä kulut ja lopuksi vielä verot pois, niin...

 Oisit vaan käynyt sen putkipuolen amiksen loppuun, vaikka tukiopetuksen kera. Pienissä on sun rahat, jos tonni-pari aiheuttaa riemunkiljahduksen. ;)

Usein esitetty kysymys: Paljonkos sulla oli pinta-ala? Tämä sitten ratkaisee istumajärjestyksen. Mistä näitä tynnyripoikia aina vaan riittää vuosikymmenestä toiseen.
Ei oikeasti varakkaat kehuskele hehtaareillaan. >:(

Ei toi Puuha-Pete ainakaan mikään suurtilallinen oo, näitten sen keskustelujen perusteella  ;D

http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=56006.msg974729#msg974729

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 02.03.16 - klo:10:28
Kyllä kahvilassa ihmiset ihmettelivät, miksi suojavyöhykkeitä ja kerääjäkasveja etupainotteisesti kahmineet aiheuttivat muille kuivalannan levityksen ja lietteensijoittamisen ehtojen tiukennukset, koska niitä ei ollut valittu yhtään liian runsaasti. Normi kasvipeitteisyyteen sentään ei kehdattu puuttua, muuten kuin juurikin hömppäheinien osalta poistamalla ne kasvipeitteisyyden kertymästä.

Huhuttiin myös saneerauskasvien maksimiajan vähentämistä muutamaan peräkkäiseen vuoteen samalla palstalla, samoin piti olla vähintään 2 ha perunaa tms.

Kun ympäristökorvausesitteitä käytiin läpi, tarkentui se havainto, että säätösalaojat ja muut ojitushienoudet jatkuvat lähinnä ennen tätä kautta syntyneinä nautintaoikeuksina; uudet kohteet rajattiin jonnekin Sirppujoen tyylisiin erityiskohteisiin, muuten hakuja ei enää ollut tulossakaan . Samoin saneerauskasveja korostetaan aina niin kovasti, tukipoliittisena hommana se kuitenkin vaatii kyseisen sopimusviljelyn erikseen käynnistämistä, eli olisiko kuitenkin toimenpiteeseen piilotettu vähentyneitä sokerin ja tärkkelysperunan tuotantotukia.

Paljastava oli luennolla kuultu tokaisu, kerääjäkasvin yllättävien ehtotiukennusten aiheuttaman hälinän takaa: "ajateltiin asiaa tulotuen hiljaisena jatkamisena, ja matematiikka vaan ei toiminut" .

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Mopomies - 02.03.16 - klo:11:35
Kyllä kahvilassa ihmiset ihmettelivät, miksi suojavyöhykkeitä ja kerääjäkasveja etupainotteisesti kahmineet aiheuttivat muille kuivalannan levityksen ja lietteensijoittamisen ehtojen tiukennukset, koska niitä ei ollut valittu yhtään liian runsaasti. Normi kasvipeitteisyyteen sentään ei kehdattu puuttua, muuten kuin juurikin hömppäheinien osalta poistamalla ne kasvipeitteisyyden kertymästä.

Huhuttiin myös saneerauskasvien maksimiajan vähentämistä muutamaan peräkkäiseen vuoteen samalla palstalla, samoin piti olla vähintään 2 ha perunaa tms.

Kun ympäristökorvausesitteitä käytiin läpi, tarkentui se havainto, että säätösalaojat ja muut ojitushienoudet jatkuvat lähinnä ennen tätä kautta syntyneinä nautintaoikeuksina; uudet kohteet rajattiin jonnekin Sirppujoen tyylisiin erityiskohteisiin, muuten hakuja ei enää ollut tulossakaan . Samoin saneerauskasveja korostetaan aina niin kovasti, tukipoliittisena hommana se kuitenkin vaatii kyseisen sopimusviljelyn erikseen käynnistämistä, eli olisiko kuitenkin toimenpiteeseen piilotettu vähentyneitä sokerin ja tärkkelysperunan tuotantotukia.

Paljastava oli luennolla kuultu tokaisu, kerääjäkasvin yllättävien ehtotiukennusten aiheuttaman hälinän takaa: "ajateltiin asiaa tulotuen hiljaisena jatkamisena, ja matematiikka vaan ei toiminut" .

-SS-

Paistaa se aurinko välillä risukasaankin. Täytyykin laittaa vähän viherlannoitusta ens keväänä. Eiku saneerauskasveja.

No joo, ei noista haittaakaan ole. Ankeriaat vähenevät pellosta.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 02.03.16 - klo:16:24
Haha. ;D

 Pieniä on sunkin silakat joulukaloiksi.

 Paljonkos sulla oli pinta-ala? 50 ha vuokramaineen? Jos näin, niin 50x100= 5000 euroa, tästä kulut ja lopuksi vielä verot pois, niin...

 Oisit vaan käynyt sen putkipuolen amiksen loppuun, vaikka tukiopetuksen kera. Pienissä on sun rahat, jos tonni-pari aiheuttaa riemunkiljahduksen. ;)

Usein esitetty kysymys: Paljonkos sulla oli pinta-ala? Tämä sitten ratkaisee istumajärjestyksen. Mistä näitä tynnyripoikia aina vaan riittää vuosikymmenestä toiseen.
Ei oikeasti varakkaat kehuskele hehtaareillaan. >:(

Ei toi Puuha-Pete ainakaan mikään suurtilallinen oo, näitten sen keskustelujen perusteella  ;D

http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=56006.msg974729#msg974729

Haha  ;D

JOLLOLLOO HUUTONAURUA!!

 ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 02.03.16 - klo:16:26

 Haha. ;D

 Pieniä on sunkin silakat joulukaloiksi.

 Paljonkos sulla oli pinta-ala? 50 ha vuokramaineen? Jos näin, niin 50x100= 5000 euroa, tästä kulut ja lopuksi vielä verot pois, niin...

 Oisit vaan käynyt sen putkipuolen amiksen loppuun, vaikka tukiopetuksen kera. Pienissä on sun rahat, jos tonni-pari aiheuttaa riemunkiljahduksen. ;)

Usein esitetty kysymys: Paljonkos sulla oli pinta-ala? Tämä sitten ratkaisee istumajärjestyksen. Mistä näitä tynnyripoikia aina vaan riittää vuosikymmenestä toiseen.
Ei oikeasti varakkaat kehuskele hehtaareillaan. >:(
[/quote]

Kun katselet nimimerkki SKM:n kirjoituksia niin huomaat että on pelit ja pensselit sekä maata ja mantua.

Eiku hemmetti, siis Puuha-Peten kirjotuksia. :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ana111 - 02.03.16 - klo:21:42
Sää olet kyl Jami nyt niin kujal kun olla ja voi.Mut jatka ihmees,hyvää viihdettä. :D ;D ;D ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Sivupersoona - 11.04.16 - klo:23:59
Onnistuuko semmonen, että rypsin siemeniin sekoittaa kerääjäkasvin siemenet, sekoittaminenhan on helppoa kylvökoneen tankissakin, ajattelin jotain italianraiheinä-apilaseosta sekoittaa, rikkatorjunnan toteutus niin, että myöhäistetty kylvö, ennen kylvöä glyforuiskutus (suorakylvömenetelmä kyseessä) ja sit ei olisi tarvetta enää rikkaruiskutukselle kylvön jälkeen. Pääidea olis se että lähtis rypsi nopeaan kasvuun maan lämmettyä kunnolla.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 12.04.16 - klo:00:28
Onnistuuko semmonen, että rypsin siemeniin sekoittaa kerääjäkasvin siemenet, sekoittaminenhan on helppoa kylvökoneen tankissakin, ajattelin jotain italianraiheinä-apilaseosta sekoittaa, rikkatorjunnan toteutus niin, että myöhäistetty kylvö, ennen kylvöä glyforuiskutus (suorakylvömenetelmä kyseessä) ja sit ei olisi tarvetta enää rikkaruiskutukselle kylvön jälkeen. Pääidea olis se että lähtis rypsi nopeaan kasvuun maan lämmettyä kunnolla.

Miksi tuhlata se satanen glyfosaattiin ja kerääjäkasvinsiemeneen ?
Parempi aluskasvusto tulee juurikin ilman rikkaruiskutuksia.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 12.04.16 - klo:06:41
Onnistuuko semmonen, että rypsin siemeniin sekoittaa kerääjäkasvin siemenet, sekoittaminenhan on helppoa kylvökoneen tankissakin, ajattelin jotain italianraiheinä-apilaseosta sekoittaa, rikkatorjunnan toteutus niin, että myöhäistetty kylvö, ennen kylvöä glyforuiskutus (suorakylvömenetelmä kyseessä) ja sit ei olisi tarvetta enää rikkaruiskutukselle kylvön jälkeen. Pääidea olis se että lähtis rypsi nopeaan kasvuun maan lämmettyä kunnolla.

Miksi tuhlata se satanen glyfosaattiin ja kerääjäkasvinsiemeneen ?
Parempi aluskasvusto tulee juurikin ilman rikkaruiskutuksia.

-SS-

Hennoo se italialainen vetää ohi siitä rypsistä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 12.04.16 - klo:07:01
Onnistuuko semmonen, että rypsin siemeniin sekoittaa kerääjäkasvin siemenet, sekoittaminenhan on helppoa kylvökoneen tankissakin, ajattelin jotain italianraiheinä-apilaseosta sekoittaa, rikkatorjunnan toteutus niin, että myöhäistetty kylvö, ennen kylvöä glyforuiskutus (suorakylvömenetelmä kyseessä) ja sit ei olisi tarvetta enää rikkaruiskutukselle kylvön jälkeen. Pääidea olis se että lähtis rypsi nopeaan kasvuun maan lämmettyä kunnolla.

Miksi tuhlata se satanen glyfosaattiin ja kerääjäkasvinsiemeneen ?
Parempi aluskasvusto tulee juurikin ilman rikkaruiskutuksia.

-SS-

Hennoo se italialainen vetää ohi siitä rypsistä.

Luomussa käy noin ja sit saadaan se 0- 600kg:n hömppäsato  ;D

Oikeassa rypsintuotannossa kaikkia pajua pienempi rikkaruoho kuolee rypsin varjostamana
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 12.04.16 - klo:07:11
Kyllä italianrai pysyy rypsin alla hyvin kurissa, jos rypsi vaan kasvaa kunnolla. Jokunen läpi kasvava piippa ei haittaa mitään. Huonoissa kohdissa läpikasvua voi tulla, mutta eipähän sitten hankalammat rikat kasva niin hyvin. Ja ravinteet, jotka on kylvetty noihin huonoihin kohtiin, saadaan talteen. Ja ravinteiden kerääminen alkaa tehokkaimmin sadonkorjuun jälkeen.

Kannattaa kuitenkin olla aika maltillinen italianrain siemenmäärän kanssa. Jos vaikka rypsille huonojen sääolojen vuoksi italianrai kasvaisikin läpi, ei se liikaa haittaisi jäljellejääneen rypsin puintia. Timotei ja apila ovat toimivia kerääjiä nekin, mutta ensimmäisen vuoden kasvu on vähän vaatimatonta ollakseen tehokkaita kerääjinä. Italianrai on siihen kyllä parhaita kasveja. Kohtuullisen hidas alkukehitys ja nopea syyskasvu.

Alkuvuosina erityisesti italianrai voi hieman verottaa pääsatoa, mutta tutkimuksen mukaan kolmantena vuonna kerääjäkasvit yleensäkin jo parantavat satoa. Maan rakenteen parantamisen lisäksi.

Tuossa Backspace on kyllä oikeassa, että kunnollinen rypsikasvusto pitää kyllä kaikki rikat kurissa. Tosin osaa se sato toisinaan epäonnistua kemiallisessakin viljelyssä... Ja onnistua erinomaisesti luomussa...

Ja kerääjäkasvit sitten lopuksi siivoavat jämäravinteet talteen.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 12.04.16 - klo:09:08
Italianrai on juurikin heikoin vaihtoehto rypsin aluskasviksi; satotason
homeopaattinen korjautuminen ei ehdi edes mukaan, koska 5 vuotta
pitää pitää väliä seuraavaan öljykasviin. Italianraiheinäpohjakasvustona maksaa
400-500 kg:n sadonmenetyksen, etenkin kasvinviljelyluomussa.

Apilat, kuten persianapila toimivat paremmin. Tästä on luomukentän
omaa tutkimusta Suomessa tehty.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 12.04.16 - klo:09:09
Italianrai on juurikin heikoin vaihtoehto rypsin aluskasviksi; satotason
homeopaattinen korjautuminen ei ehdi edes mukaan, koska 5 vuotta
pitää pitää väliä seuraavaan öljykasviin. Italianraiheinäpohjakasvustona maksaa
400-500 kg:n sadonmenetyksen, etenkin kasvinviljelyluomussa.

Apilat, kuten persianapila toimivat paremmin. Tästä on luomukentän
omaa tutkimusta Suomessa tehty.

-SS-
Mut rai on halvin "ei mitään satotavoitetta"-luomussa
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: arzyboy - 12.04.16 - klo:09:39
Apilat ei kylläkään ole mitään kerääjäkasveja...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 12.04.16 - klo:09:56
Apilat ei kylläkään ole mitään kerääjäkasveja...

Kyllä ne fosfaatteja keräävät, typpeä eivät niinkään, koska tuottavat. Kerääjäkasvin
toiminnassa tärkein olisi korjata se kerääjäkasvi esim. kompostiin ennen pakkasia.
Muuten jopa italianraiheinälläkään ei ole kokonaisvalumiin muuta kuin lisäävä
vaikutus, ravinteita kerätään pääkasvilta talveksi mineralisoitumaan ja huuhtoutumaan.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Ärrpää - 12.04.16 - klo:09:58
Onnistuuko semmonen, että rypsin siemeniin sekoittaa kerääjäkasvin siemenet, sekoittaminenhan on helppoa kylvökoneen tankissakin, ajattelin jotain italianraiheinä-apilaseosta sekoittaa, rikkatorjunnan toteutus niin, että myöhäistetty kylvö, ennen kylvöä glyforuiskutus (suorakylvömenetelmä kyseessä) ja sit ei olisi tarvetta enää rikkaruiskutukselle kylvön jälkeen. Pääidea olis se että lähtis rypsi nopeaan kasvuun maan lämmettyä kunnolla.

Miksi tuhlata se satanen glyfosaattiin ja kerääjäkasvinsiemeneen ?
Parempi aluskasvusto tulee juurikin ilman rikkaruiskutuksia.

-SS-

Hennoo se italialainen vetää ohi siitä rypsistä.

Luomussa käy noin ja sit saadaan se 0- 600kg:n hömppäsato  ;D

Oikeassa rypsintuotannossa kaikkia pajua pienempi rikkaruoho kuolee rypsin varjostamana

 Rypsi tiputtaa lehtensä kukinnan jälkeen, ei paljoo paskiksia enää varjosta.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 12.04.16 - klo:10:08
Italianrai on juurikin heikoin vaihtoehto rypsin aluskasviksi; satotason
homeopaattinen korjautuminen ei ehdi edes mukaan, koska 5 vuotta
pitää pitää väliä seuraavaan öljykasviin. Italianraiheinäpohjakasvustona maksaa
400-500 kg:n sadonmenetyksen, etenkin kasvinviljelyluomussa.

Apilat, kuten persianapila toimivat paremmin. Tästä on luomukentän
omaa tutkimusta Suomessa tehty.

-SS-
Mut rai on halvin "ei mitään satotavoitetta"-luomussa

Eipä tästä juurikaan enää väittelyä saa. Kerääjäkasvitoimenpide on
muotovaatimuksen mukainen korvauslaskutus.

Jos korvaus poistettaisiin, ei kukaan tavanomaisesti viljelevä
kerääjää laittaisi. "Sadonlisät" ja kaikki homepaattinen hyöty
loppuu samalla sekunnilla kun tukirahan tulo loppuu.

Luomussa tuo toimii, koska lannoitukset ovat runsaita orgaanisia, usein
pintatakerrokseen levitettyjä, osin pinnassa mineralisoituvia, ja vähäinenkin
sadonlisä maksaa jalometallin tai timanttien verran. Satasen ohran sadan
kilon lisäsadon arvo kuivattuna ja rahdattuna on ehkä vitosen.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Naturalis - 12.04.16 - klo:10:34
Jos korvaus poistettaisiin, ei kukaan tavanomaisesti viljelevä
kerääjää laittaisi. "Sadonlisät" ja kaikki homepaattinen hyöty
loppuu samalla sekunnilla kun tukirahan tulo loppuu.

Onhan toi ollut käytössä monella rivikasvitilalla jo ennen ymppi lisää. Se on vaan tehty niin kuin pitää eli kylvetty sadonkorjuun jälkeen muokkaamalla ja pidetty sitten pellolla kevääseen asti kunnes muokattu maahan... ;)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 12.04.16 - klo:10:36
Jos korvaus poistettaisiin, ei kukaan tavanomaisesti viljelevä
kerääjää laittaisi. "Sadonlisät" ja kaikki homepaattinen hyöty
loppuu samalla sekunnilla kun tukirahan tulo loppuu.

Onhan toi ollut käytössä monella rivikasvitilalla jo ennen ymppi lisää. Se on vaan tehty niin kuin pitää eli kylvetty sadonkorjuun jälkeen muokkaamalla ja pidetty sitten pellolla kevääseen asti kunnes muokattu maahan... ;)

Varmaan niin, mutta edellisen 2007 kauden aikana sitä tukitoimenpiteenä käytti noin 1% , 35 euron hinta oli liian vähäinen.

Ja olen minäkin käyttänyt kerääjäkasvia joka vuosi, rukiin muodossa. Ei ole tarvinnut edes muokata keväällä.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 12.04.16 - klo:10:47
Italianrai on juurikin heikoin vaihtoehto rypsin aluskasviksi; satotason
homeopaattinen korjautuminen ei ehdi edes mukaan, koska 5 vuotta
pitää pitää väliä seuraavaan öljykasviin. Italianraiheinäpohjakasvustona maksaa
400-500 kg:n sadonmenetyksen, etenkin kasvinviljelyluomussa.

Apilat, kuten persianapila toimivat paremmin. Tästä on luomukentän
omaa tutkimusta Suomessa tehty.

-SS-

Persian apilaa jos kylvää, niin kannattaa hommata se kristallipallo että näkee tulevan kesän sään. sama italon kasnssa. Viimekesänä paras luomu rypsisato oli mulla pellossa mihin hurahti 15kg/hehtaarille rypsiä. persianapila ois viimekesänä pysynyt nähtävästi kurissa. joku alsikeapila tai valkoapila vois olla hyvä aluskasvina. varsinkin jos jättäisi kevät muokkaukseen ja silloin kylväisi timotein juureen lisäksi.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 12.04.16 - klo:14:02

Miksi sitä kerääjää pitää väkisin yrittää ängetä just rypsille, kun sitä ei kannata muutenkaan laittaa 25% pinta-alasta enempää.  ::)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 12.04.16 - klo:14:32

Miksi sitä kerääjää pitää väkisin yrittää ängetä just rypsille, kun sitä ei kannata muutenkaan laittaa 25% pinta-alasta enempää.  ::)

No jos on hömppää, ruista, tuorerehunurmea, EFA:aa, kesantoa, riistaa 75%.
Niin jäähän se satanen saamatta jos ei rypsiin sitä laita.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Sivupersoona - 12.04.16 - klo:14:49

Miksi sitä kerääjää pitää väkisin yrittää ängetä just rypsille, kun sitä ei kannata muutenkaan laittaa 25% pinta-alasta enempää.  ::)

No jos on hömppää, ruista, tuorerehunurmea, EFA:aa, kesantoa, riistaa 75%.
Niin jäähän se satanen saamatta jos ei rypsiin sitä laita.

-SS-

No mulla kävi tässä niin, että ensin oli aikomus tehdä eräälle lohkolle viherlannoitusnurmi, kylvämällä sinne 1-vuotista viherlannoitusnurmiseosta, jossa on tosiaan italianraiheinää, puna-apilaa ja westerwoldinraiheinää vielä kolmantena  jakeena, ja sitten syksyllä kylvää samalle lohkolle ruista, mutta  tutkailtuani asioita, havaitsin, että pelkästä sänkikesannostakin maksetaan n. 400 €/ha, ja Viherlannoitusnurmesta saa tukea vain 450€/ha, ja kun siemenen hehtaarikustannus on jo tuon 50 €, niin katsoin että kannattaa sittenkin jättää avokesannolltuo lohko,  niin säästyy tuolta nurmiseoksen kylvöltä, nyt sitten kun on tuo siemen kuitenkin  jo ostettu, niin johonkinhan se pitää kylvää, joten ajattelin että rypsin sekaan sitten, voisi sen tietysti viljankin sekaan, mutta näin suorakylvössä teknisesti hankalaa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: arzyboy - 13.04.16 - klo:10:25
Apilat ei kylläkään ole mitään kerääjäkasveja...

Kyllä ne fosfaatteja keräävät, typpeä eivät niinkään, koska tuottavat. Kerääjäkasvin
toiminnassa tärkein olisi korjata se kerääjäkasvi esim. kompostiin ennen pakkasia.
Muuten jopa italianraiheinälläkään ei ole kokonaisvalumiin muuta kuin lisäävä
vaikutus, ravinteita kerätään pääkasvilta talveksi mineralisoitumaan ja huuhtoutumaan.

-SS-

Eli parempi vaihtoehto vaan kyntää syksyllä niin huuhtoumat pienempiä tai jättää sängelle jos on viljasta kyse...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Forgiven - 03.05.16 - klo:13:54
Kuinkas ne viimevuotiset kokeet menivät? En laiskana lähtenyt viime vuonna tähän mukaan sotkemaan mutta ajattelin nyt kokeilla kun on tuota timoteitä jokunen sata kiloa ylijäämänä...

...ja meinasin rukiin lannoituksen yhteydessä heittää ne viskaan sekaan, ei erityisen optimi kylvötapa mutta kun ei tästä mitään kummallista edes yritetä niin samapa tuo, ei kait tarkistus lottokaan voi kahta vuotta peräkkäin osua.

Mutta tuleeko tuosta mitään jälkeä tuolla menetelmällä?  :-X
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: arzyboy - 03.05.16 - klo:15:47
Eiköhän noihin löydy vastaukset aikaisemmista kommenteista... Ite kylvin viljan kanssa samalla ja hyvin onnistui. Näin on perustettu nurmetkin niin kauan kuin minä muistan. Savimailla voi olla pintaan kylväminen aika iso riski.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 03.05.16 - klo:16:32
Kuinkas ne viimevuotiset kokeet menivät? En laiskana lähtenyt viime vuonna tähän mukaan sotkemaan mutta ajattelin nyt kokeilla kun on tuota timoteitä jokunen sata kiloa ylijäämänä...

...ja meinasin rukiin lannoituksen yhteydessä heittää ne viskaan sekaan, ei erityisen optimi kylvötapa mutta kun ei tästä mitään kummallista edes yritetä niin samapa tuo, ei kait tarkistus lottokaan voi kahta vuotta peräkkäin osua.

Mutta tuleeko tuosta mitään jälkeä tuolla menetelmällä?  :-X

Jätä ainakin rukiin lannoitus tekemättä. Kerääjät onnistunevat edes välttävästi silloin. Viime kesänä kokeilin Reetalle. En edes ilmoittanut kerääjäksi, aivan turhaahan se olisi ollut. Sama syysvehnällä, ainoa paikka, jossa syksyksi hiukan sain vihreää aikaiseksi, oli syysvehnän puinnin aikoihin -runsas- pintaankylvö, mutta muuten kyllä rukiilla ja osin syysvehnällä on pensastumisvaiheessa niin voimakas juuristosota rikkakasvien joukossa, että ei vaan orastu. Itävä "rikkasiemen" on herkimmillään epähyville olosuhteille ja kemialliselle sodankäynnille. Jotenkaan heinänsiemenkään ei syksyllä orastunut muualla kuin puimurin hokin murtamassa mulloksessa, ehkäpä meillä oli hiukan liian kuivaa siinä elokuulla.

Nyt sitten kun syysöljykasvit ovat tulleet mukaan viljelykiertoon, rukiin aikaista puintiaikaa ei kannattaisi ajallisella "kerääjälukolla" haaskata, se on melkein ainoita syyskesällä korjattavia kasveja, joiden perään voi optimaalisesti laittaa syysrapsia.

Jos viljelymuoto on yksipuolinen laajaperäinen rehuviljanviljely, kerääjäkasvi on mainio tukilisä sihen. Varsinaiseen nurmenviljelyynhän se taas ei sovi, koska seuraavana vuonna ei saa merkitä säilörehunurmea eikä viherlannoitusta.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 03.05.16 - klo:16:38
Meinaaks SS taas täpinöidä kerääjiä moneen kertaan
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 03.05.16 - klo:16:49
(http://www.viistonninen.com/muut/Zebra_140915C.jpg)

-SS- ei hevillä meinaa laittaa.
Kevätrapsi on Clearfield-mallia. (EI)
Ohran perään syysvehnää (EI)
Rukiin perään syysrypsiä tai syysrapsia (EI)
Syysvehnän perään ruista. (EI)

EFA kesanto syysrapsi. (EI)

Tietty se EFAkesanto voisi olla ensi vuonna tuon Proximon (siis
otin vertailuruuduksi tuota pohjavesialuetta) perään, että sehän
nyt sitten jää lokakuuulle aika varmasti. Mutta en ole päättänyt,
valkoapilaa voisi laittaa laatikon kautta. Edelleen, jos täysi mielenkiinto
on sinä apilassa tai heinässä, miksi vaivautua koko öljykasvia ? Tässähän
siis sen 100 euroisen ahnehtimisen totaalinen ideologinen kajahtaneisuus
näkyy ! Kun sitä apilaa ja heinää voi tosissaankin viljellä, vaikkapa
siemeneksi.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 03.05.16 - klo:20:18

Rukiin perään syysrypsiä tai syysrapsia (EI)

-SS-

Meinaakko noin laittaa, ehtineeköhän?  ::)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Forgiven - 03.05.16 - klo:23:22

Rukiin perään syysrypsiä tai syysrapsia (EI)

-SS-

Meinaakko noin laittaa, ehtineeköhän?  ::)

Ei täällä ainakaan, tuolla rannikon suunnalla voi onnistua. Viime vuonna teki tiukkaa saada ruis rukiin perään.
Ja nyt kun on ollut sen 3v se ruis siellä niin voisi välillä vaihtaa johonkin keväisee, sillä meinasin sinne alle nuo roiskia. Ai, ja se ruis on sen verran heikon näköinen nyt muutenkin että eiköhän se jää tarpeeksi harvaksi vaikka vähän typpeä sekaan laittaisikin.

Eiköhän noihin löydy vastaukset aikaisemmista kommenteista... Ite kylvin viljan kanssa samalla ja hyvin onnistui. Näin on perustettu nurmetkin niin kauan kuin minä muistan. Savimailla voi olla pintaan kylväminen aika iso riski.

Aivan liian laiska koko ketjua lukemaan...  ::)
Hiesuahan tuo on, mutta täällä sentään sataa aina välillä toisin kun lounaassa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 04.05.16 - klo:14:40

Rukiin perään syysrypsiä tai syysrapsia (EI)

-SS-

Meinaakko noin laittaa, ehtineeköhän?  ::)

Miksi ei onnistuisi, 28.7 on aika yleinen rukiin puintipäivä ollut, kyntö illalla päälle, aamulla kerta-ajo äkeellä ja hienonhienoon multaan rapsipillerit sisään.

Ruismaa nimittäin on helpoin äestettävä kaikista. Aikaiseen ohraankin laittavat jotkut, mutta silloin on jonkun suorakylvökojeen kanssa mentävä, jos kyntöauraa edes näyttää, on säkin kokoiset kokkareet siinä eikä halkea vaikka junalla ajaisi.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 04.05.16 - klo:15:26
Kuinkas ne viimevuotiset kokeet menivät? En laiskana lähtenyt viime vuonna tähän mukaan sotkemaan mutta ajattelin nyt kokeilla kun on tuota timoteitä jokunen sata kiloa ylijäämänä...

...ja meinasin rukiin lannoituksen yhteydessä heittää ne viskaan sekaan, ei erityisen optimi kylvötapa mutta kun ei tästä mitään kummallista edes yritetä niin samapa tuo, ei kait tarkistus lottokaan voi kahta vuotta peräkkäin osua.

Mutta tuleeko tuosta mitään jälkeä tuolla menetelmällä?  :-X

Laitan uudestaan tuon syksyisen kun et jaksa koko topiikkia kahlata.

Löytyy tuolta kun rullaat alaspäin, jos jaksat. ;D

https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=60383.1215

Kokeilujen yhteenveto vuodelta 2015..

Italianrai, 2-3 kiloa lajittelun yhteydessä:

(http://i2.aijaa.com/t/00418/13946014.t.jpg) (http://i5.aijaa.com/t/00709/13992271.t.jpg)

Italianrai, 4 kiloa erikseen jukolla kylvettynä:

(http://i7.aijaa.com/t/00206/13861162.t.jpg) (http://i2.aijaa.com/t/00104/13966642.t.jpg) (http://i5.aijaa.com/t/00141/13992291.t.jpg)

 

Sähköviskalla oraalle kylvetty valkoapila, lohkon ainoa vihreä läikkä, tähän sammui pv enkä huomannut kytkeä viskaa pois, toinen vihreä läikkä oli sotketussa liittymässä. ;D

(http://i4.aijaa.com/t/00529/13890057.t.jpg) (http://i7.aijaa.com/t/00605/13992293.t.jpg) 

Italianraita sekotettuna koneen täytön yhteydessä n.1-3kiloa:

(http://i4.aijaa.com/t/00350/13992303.t.jpg)

 
Tän vuoden perusteella omiin kokemuksiin perustuen, on sama periaatteessa millä sen rain sinne maahan laittaa kunhan sen tekee sillon kun maa on musta. Valkoapilan viskakylvö oraille on yhtä tyhjän kanssa, riistapeltoon onnistui loistavasti apilanhuiskinta mopolla ja kasvustokin hyvä. Mutta tuossapa ei käytetä väkilannoitteita...

Legenda kuustonnariohran tappamasta raiheinästä ja puinnin jälkeisestä sängestä jossa ei näy kuin piippoja, on täyttä potaskaa. Pitää vaan malttaa odottaa eli ei turhaan se 1.10 ole päivämääräksi merkitty...





Ja, se että kuoleeko italianrai talven kourissa, näyttää käyvän toteen. Palaan tähän kun on vuorossa railla raiskattu läntti....
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 04.05.16 - klo:17:31
Niin kerääjäkasvitoimenpide todellakin on talvisen sänki/multapeitteisen viljelymuodon tuki, sitä en tiedä, mikä on homman ajatus alkujaan ollut, ehkäpä liian suuret lannoitusmäärät, siitä seurannut leipävehnän ylituotanto ja liian korkeat valkuaispitoisuudet viljaan => siirretään tuotantointensiteettiä kerääjän vihermassaan, jolloin osa lannoitusta, varsinkin se valkuaista muodostava osa, saadaan liuottumaan vesistöihin sitten talveksi.

Muuta syytä en tuolle korvaukselle juurikaan keksi. Ennen tuota anteliasta kerääjäkorvausta hitaampikin käsitti, että se viimeinen 10 kg typpeä olisi ihan kiva siinä vehnän viimeisessä valkuaisprosentissa lisänä eikä vihertävänä sänkenä joulukuulla. Kun sen viherryksen sai muutenkin helposti aikaan pelkästään käyttämällä Sampoa.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: arzyboy - 06.05.16 - klo:09:53
Näin lehmänviljelijänä keksin miten kerääjäkasvuston voisi käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Viimeinen kylvöpäivä kun on kesäkuun lopussa niin edellisenä vuotena kylvetystä kerääjäkasvista voisi ottaa yhden sadon ja kyntää sitten ja kylvää sitten mitä mikä sopii systeemeihin. Onhan tässä tietenkin omia rajoitteita (maalajit, kylvö myöhään  jne.) mutta ainakin omalla kohdalla tämmöinen toiminta olisi aivan hyvin toteutettavissa... Ja on ihan laillista vieläpä. Varmistettu elyn virkailijalta.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ijasja2 - 06.05.16 - klo:23:05
Näin lehmänviljelijänä keksin miten kerääjäkasvuston voisi käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Viimeinen kylvöpäivä kun on kesäkuun lopussa niin edellisenä vuotena kylvetystä kerääjäkasvista voisi ottaa yhden sadon ja kyntää sitten ja kylvää sitten mitä mikä sopii systeemeihin. Onhan tässä tietenkin omia rajoitteita (maalajit, kylvö myöhään  jne.) mutta ainakin omalla kohdalla tämmöinen toiminta olisi aivan hyvin toteutettavissa... Ja on ihan laillista vieläpä. Varmistettu elyn virkailijalta.

Toinen idea, että ilmoittaisi monivuotisen kerääjäkasvin ( ts. timotei, apila jne.) seuraavana vuonna kesannoksi, muttei viherkesannoksi. Ei ole ilmoitettu kasvustoa mutta heinää pukkaa, lopetus heinäkuulla ja syyskylvöinen kasvi. Viherkesannon tai viherlannoituksen hyötyjä, syyskylvöön peltoa edellisen vuoden kerääjää hyödyntäen?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: +200 - 07.05.16 - klo:07:36
Näin lehmänviljelijänä keksin miten kerääjäkasvuston voisi käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Viimeinen kylvöpäivä kun on kesäkuun lopussa niin edellisenä vuotena kylvetystä kerääjäkasvista voisi ottaa yhden sadon ja kyntää sitten ja kylvää sitten mitä mikä sopii systeemeihin. Onhan tässä tietenkin omia rajoitteita (maalajit, kylvö myöhään  jne.) mutta ainakin omalla kohdalla tämmöinen toiminta olisi aivan hyvin toteutettavissa... Ja on ihan laillista vieläpä. Varmistettu elyn virkailijalta.
Tai kirjoittaa papereihin että ronrupattu syksyllä ja pintaviskalla keväällä kylvetty uusi.
Ronnruppaus vain epäonnistu kun myrkyt jäi pönttöön ;D
Ja kas,kerääjäkasvilla saatiin perustettua uusia nurmia 8)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Forgiven - 07.05.16 - klo:11:28
Näin lehmänviljelijänä keksin miten kerääjäkasvuston voisi käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Viimeinen kylvöpäivä kun on kesäkuun lopussa niin edellisenä vuotena kylvetystä kerääjäkasvista voisi ottaa yhden sadon ja kyntää sitten ja kylvää sitten mitä mikä sopii systeemeihin. Onhan tässä tietenkin omia rajoitteita (maalajit, kylvö myöhään  jne.) mutta ainakin omalla kohdalla tämmöinen toiminta olisi aivan hyvin toteutettavissa... Ja on ihan laillista vieläpä. Varmistettu elyn virkailijalta.

Sitä ei varmaan lannoittaa saa, pykälien mukaan? (Tai ainakaan kokonaisuutena enempää kuin mitä varsinaista satokasvia)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: arzyboy - 07.05.16 - klo:12:46
Periaatteessa ei varmaan saisi lannoittaa, mutta tämän virkailijan mukaan ei välttämättä olisi kuitenkaan niin rikollista toimintaa että aiheuttaisi sanktioita... Jos sinne ajaa apulantaa niin mistäpä sen tietää vähän ajan päästä onko sitä lannoitettu??? Tietysti apilalla höystetty kerääjäkasvusto kasvaa kyllä aivan varmasti hyvin ilman apulantojakin.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: klapikasa - 12.05.16 - klo:10:30
Viime keväänä kauran alle kylvetty yksvuotinen rairuoho joka on kultivoitu syksyllä on nyt aika vihree. Savimaa, kyllä sen kyvetty, mutta valtaako se kauran kun se saa lannoitetta?

Erilaisia kesantoja ottanut takasin viljelykseen, timotei on pahin rikkaruoho. Muutama kasvi pilkittä vaikka kynnön viilun välistä, selviää muokkauksesta, kasvaa huimasti kun sai lannoitetta ja tekee paljon siementä ja tarina toistuu. Muutama selviää aina, siemeniä ainaki.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Forgiven - 12.05.16 - klo:17:39
Viime keväänä kauran alle kylvetty yksvuotinen rairuoho joka on kultivoitu syksyllä on nyt aika vihree. Savimaa, kyllä sen kyvetty, mutta valtaako se kauran kun se saa lannoitetta?

Erilaisia kesantoja ottanut takasin viljelykseen, timotei on pahin rikkaruoho. Muutama kasvi pilkittä vaikka kynnön viilun välistä, selviää muokkauksesta, kasvaa huimasti kun sai lannoitetta ja tekee paljon siementä ja tarina toistuu. Muutama selviää aina, siemeniä ainaki.

Timotei = ilmainen kerääjäkasvi.  ::)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Pete-Puuha - 12.05.16 - klo:18:01
Kuinkas ne viimevuotiset kokeet menivät? En laiskana lähtenyt viime vuonna tähän mukaan sotkemaan mutta ajattelin nyt kokeilla kun on tuota timoteitä jokunen sata kiloa ylijäämänä...

...ja meinasin rukiin lannoituksen yhteydessä heittää ne viskaan sekaan, ei erityisen optimi kylvötapa mutta kun ei tästä mitään kummallista edes yritetä niin samapa tuo, ei kait tarkistus lottokaan voi kahta vuotta peräkkäin osua.

Mutta tuleeko tuosta mitään jälkeä tuolla menetelmällä?  :-X

Laitan uudestaan tuon syksyisen kun et jaksa koko topiikkia kahlata.

Löytyy tuolta kun rullaat alaspäin, jos jaksat. ;D

https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=60383.1215

Kokeilujen yhteenveto vuodelta 2015..

Italianrai, 2-3 kiloa lajittelun yhteydessä:

(http://i2.aijaa.com/t/00418/13946014.t.jpg) (http://i5.aijaa.com/t/00709/13992271.t.jpg)

Italianrai, 4 kiloa erikseen jukolla kylvettynä:

(http://i7.aijaa.com/t/00206/13861162.t.jpg) (http://i2.aijaa.com/t/00104/13966642.t.jpg) (http://i5.aijaa.com/t/00141/13992291.t.jpg)

 

Sähköviskalla oraalle kylvetty valkoapila, lohkon ainoa vihreä läikkä, tähän sammui pv enkä huomannut kytkeä viskaa pois, toinen vihreä läikkä oli sotketussa liittymässä. ;D

(http://i4.aijaa.com/t/00529/13890057.t.jpg) (http://i7.aijaa.com/t/00605/13992293.t.jpg) 

Italianraita sekotettuna koneen täytön yhteydessä n.1-3kiloa:

(http://i4.aijaa.com/t/00350/13992303.t.jpg)

 
Tän vuoden perusteella omiin kokemuksiin perustuen, on sama periaatteessa millä sen rain sinne maahan laittaa kunhan sen tekee sillon kun maa on musta. Valkoapilan viskakylvö oraille on yhtä tyhjän kanssa, riistapeltoon onnistui loistavasti apilanhuiskinta mopolla ja kasvustokin hyvä. Mutta tuossapa ei käytetä väkilannoitteita...

Legenda kuustonnariohran tappamasta raiheinästä ja puinnin jälkeisestä sängestä jossa ei näy kuin piippoja, on täyttä potaskaa. Pitää vaan malttaa odottaa eli ei turhaan se 1.10 ole päivämääräksi merkitty...





Ja, se että kuoleeko italianrai talven kourissa, näyttää käyvän toteen. Palaan tähän kun on vuorossa railla raiskattu läntti....

Mää häpeän sun puolestasi sun v itun romuja!!!! ;D ;D

Voi jeesus mikä spede sää olet!!!!!!!!  ;D >:(
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 12.05.16 - klo:21:57
Kuinkas ne viimevuotiset kokeet menivät? En laiskana lähtenyt viime vuonna tähän mukaan sotkemaan mutta ajattelin nyt kokeilla kun on tuota timoteitä jokunen sata kiloa ylijäämänä...

...ja meinasin rukiin lannoituksen yhteydessä heittää ne viskaan sekaan, ei erityisen optimi kylvötapa mutta kun ei tästä mitään kummallista edes yritetä niin samapa tuo, ei kait tarkistus lottokaan voi kahta vuotta peräkkäin osua.

Mutta tuleeko tuosta mitään jälkeä tuolla menetelmällä?  :-X

Laitan uudestaan tuon syksyisen kun et jaksa koko topiikkia kahlata.

Löytyy tuolta kun rullaat alaspäin, jos jaksat. ;D

https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=60383.1215

Kokeilujen yhteenveto vuodelta 2015..

Italianrai, 2-3 kiloa lajittelun yhteydessä:

(http://i2.aijaa.com/t/00418/13946014.t.jpg) (http://i5.aijaa.com/t/00709/13992271.t.jpg)

Italianrai, 4 kiloa erikseen jukolla kylvettynä:

(http://i7.aijaa.com/t/00206/13861162.t.jpg) (http://i2.aijaa.com/t/00104/13966642.t.jpg) (http://i5.aijaa.com/t/00141/13992291.t.jpg)

 

Sähköviskalla oraalle kylvetty valkoapila, lohkon ainoa vihreä läikkä, tähän sammui pv enkä huomannut kytkeä viskaa pois, toinen vihreä läikkä oli sotketussa liittymässä. ;D

(http://i4.aijaa.com/t/00529/13890057.t.jpg) (http://i7.aijaa.com/t/00605/13992293.t.jpg) 

Italianraita sekotettuna koneen täytön yhteydessä n.1-3kiloa:

(http://i4.aijaa.com/t/00350/13992303.t.jpg)

 
Tän vuoden perusteella omiin kokemuksiin perustuen, on sama periaatteessa millä sen rain sinne maahan laittaa kunhan sen tekee sillon kun maa on musta. Valkoapilan viskakylvö oraille on yhtä tyhjän kanssa, riistapeltoon onnistui loistavasti apilanhuiskinta mopolla ja kasvustokin hyvä. Mutta tuossapa ei käytetä väkilannoitteita...

Legenda kuustonnariohran tappamasta raiheinästä ja puinnin jälkeisestä sängestä jossa ei näy kuin piippoja, on täyttä potaskaa. Pitää vaan malttaa odottaa eli ei turhaan se 1.10 ole päivämääräksi merkitty...





Ja, se että kuoleeko italianrai talven kourissa, näyttää käyvän toteen. Palaan tähän kun on vuorossa railla raiskattu läntti....

Mää häpeän sun puolestasi sun v itun romuja!!!! ;D ;D

Voi jeesus mikä spede sää olet!!!!!!!!  ;D >:(

 :-* :-*

Nauti siitä, nutipää. :-*
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Sivupersoona - 24.08.16 - klo:10:21
En kyllä enää oman kokemuksen perusteella  ihmettele, miksi kerääjäkasvista maksetaan satanen hehtaarilta, onnistunut kerääjäkasvusto alentaa viljan satoa vähintään 500 kg hehtaarilta, ellei enemmänkin,  kerääjäksvi on vaikutukseltaan  viljalle kuin rikkaruoho, kyllä ne MMM:ssä osaa laskea niin, ettei kerääjäkasviKORVAUS miksikään tulotueksi muodostu, vaan se on todellakin korvaus siemenkuluista ja alentuneesta sadosta.



Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: taisker - 24.08.16 - klo:10:40
Näin lehmänviljelijänä keksin miten kerääjäkasvuston voisi käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Viimeinen kylvöpäivä kun on kesäkuun lopussa niin edellisenä vuotena kylvetystä kerääjäkasvista voisi ottaa yhden sadon ja kyntää sitten ja kylvää sitten mitä mikä sopii systeemeihin. Onhan tässä tietenkin omia rajoitteita (maalajit, kylvö myöhään  jne.) mutta ainakin omalla kohdalla tämmöinen toiminta olisi aivan hyvin toteutettavissa... Ja on ihan laillista vieläpä. Varmistettu elyn virkailijalta.
Tai kirjoittaa papereihin että ronrupattu syksyllä ja pintaviskalla keväällä kylvetty uusi.
Ronnruppaus vain epäonnistu kun myrkyt jäi pönttöön ;D
Ja kas,kerääjäkasvilla saatiin perustettua uusia nurmia 8)
juuri näin on toiminta menossa
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 24.08.16 - klo:11:15
Näin lehmänviljelijänä keksin miten kerääjäkasvuston voisi käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Viimeinen kylvöpäivä kun on kesäkuun lopussa niin edellisenä vuotena kylvetystä kerääjäkasvista voisi ottaa yhden sadon ja kyntää sitten ja kylvää sitten mitä mikä sopii systeemeihin. Onhan tässä tietenkin omia rajoitteita (maalajit, kylvö myöhään  jne.) mutta ainakin omalla kohdalla tämmöinen toiminta olisi aivan hyvin toteutettavissa... Ja on ihan laillista vieläpä. Varmistettu elyn virkailijalta.

No lannoite pitäisi ainakin kirjata varsinaiselle satokasville. Mitäs siihen sitten kylvää? Kokoviljasäilörehun jolla taas kerääjä juuressa?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: arzyboy - 24.08.16 - klo:11:44
Näin lehmänviljelijänä keksin miten kerääjäkasvuston voisi käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Viimeinen kylvöpäivä kun on kesäkuun lopussa niin edellisenä vuotena kylvetystä kerääjäkasvista voisi ottaa yhden sadon ja kyntää sitten ja kylvää sitten mitä mikä sopii systeemeihin. Onhan tässä tietenkin omia rajoitteita (maalajit, kylvö myöhään  jne.) mutta ainakin omalla kohdalla tämmöinen toiminta olisi aivan hyvin toteutettavissa... Ja on ihan laillista vieläpä. Varmistettu elyn virkailijalta.

No lannoite pitäisi ainakin kirjata varsinaiselle satokasville. Mitäs siihen sitten kylvää? Kokoviljasäilörehun jolla taas kerääjä juuressa?

Esimerkiksi näin. Tai perustaa uuden nurmen kokoviljasäiliksen avulla. Itellä hyvät kokemukset tältä vuodelta nurmen perustamisesta virna-viljakasvuston alla. Satoa tulee rajusti ja nurmikin onnistuu hyvin. Kaikkihan on kiinni siitä millaiset ruokintasysteemit on ja turha yrittää tapella erillisruokinnassa tuollaisten asioiden kanssa kun saattaa olla että lehmät ei kelpuuta eteen annettavaa ruokaa. Vähän käyttää ajatusta ja pohdintaa niin löytyyhän näitä ratkaisuja...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 24.08.16 - klo:11:48
Alle puolen metrin viljalle ei pidä italoheinää laittaa, jos on kostea kesä. Ceylon syysvehnä jäi pahasti alle, vain muutama tähkä näkyi, ja jos yritti leikata pohjia myöten, tukkeutui puima kokonaan. Ja tuli myös märkää. Onnistunuit kerääjäkasvi alentaa myös hehtopainoa ja viivästyttää tuleentumista.

Mutta nyt on sänki heleänvihreä kuin toisen sadon tuorerehunurmi. Ensi kevääksi jäänee sänkikesannoksi. Näin pääsee heinäkuulla glyfosaattia ruiskuttamaan ja hybriidiruista ajoissa kylvöön.

Apilat toimivat ravinneköyhässä ja hieman viljavuudeltaan vajaassa ympäristössä. Korkean pH:n yliravinteikas savimaa ei näytä olevan optimaalinen apilalle, joku siinä on kun häviää syksyyn mennessä.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: arzyboy - 24.08.16 - klo:11:54
Varmastikin heinäkasvit toimii paremmin kerääjänä ravinteikkaassa maaperässä... Mulla kyllä saa säilisnurmissa apilakasvustotkin hieman apupaskaa, koska tarkoituksena ottaa kolme satoa ja jos ei lannoita niin apilat jyrää heinän ihan´kunnolla. Vanhaksi menneellä apilalla ei ole minkäänlaista ruokinnallista arvoa...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 24.08.16 - klo:12:06
Millekkään puitavalle ei italialaista. Kasvaa taktisesti. Tulee rypsistäkin läpi että heilahtaa. Aluskasvit enemmän kokoviljasäilis hommia.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 24.08.16 - klo:12:11
En kyllä enää oman kokemuksen perusteella  ihmettele, miksi kerääjäkasvista maksetaan satanen hehtaarilta, onnistunut kerääjäkasvusto alentaa viljan satoa vähintään 500 kg hehtaarilta, ellei enemmänkin,  kerääjäksvi on vaikutukseltaan  viljalle kuin rikkaruoho, kyllä ne MMM:ssä osaa laskea niin, ettei kerääjäkasviKORVAUS miksikään tulotueksi muodostu, vaan se on todellakin korvaus siemenkuluista ja alentuneesta sadosta.

Vähentäähän se ylituotantoa "ilmatteeksi", mikä johtaa viljan hinnan roimaan nousuun.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Kaupoi - 24.08.16 - klo:12:20
Entä jos kylvää normaalisti suovaviljan ja heinänsiemenet juureen. Sekaan kerääjäkasvisiemeneksi 1.v valkoapilaa. Kerääjäkasviapila kuolee talvella, eli sen avulla ei ole perustettu seuraavan vuoden nurmea?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 24.08.16 - klo:12:25
En kyllä enää oman kokemuksen perusteella  ihmettele, miksi kerääjäkasvista maksetaan satanen hehtaarilta, onnistunut kerääjäkasvusto alentaa viljan satoa vähintään 500 kg hehtaarilta, ellei enemmänkin,  kerääjäksvi on vaikutukseltaan  viljalle kuin rikkaruoho, kyllä ne MMM:ssä osaa laskea niin, ettei kerääjäkasviKORVAUS miksikään tulotueksi muodostu, vaan se on todellakin korvaus siemenkuluista ja alentuneesta sadosta.

Tuolla aikaisemmin ketjussa jo oli asiasta puhetta. Pitää paikkansa, että kerääjäkasvit aluksi voivat alentaa satoa. Kuitenkin 6 vuoden tutkimuksessa ne sitten lisäävät sitä. Eli aluksi tapahtuu sadon alenemista, sitten muutaman vuoden kuluttua tilanne kääntyy. Kerääjäkasvit jatkuvasti käytettynä lisäävät satoa jonkin verran. En nyt ehdi hakea tutkimuksia uudelleen, mutta olikohan tuloksia TEHO-hankkeen sivuilla. Tutkija oli Hannu Känkänen, niillä voi hakea lisätietoja.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 24.08.16 - klo:12:39
Koko tehohankkeessa on selvästikin ollut osuuttaan suurempi luomunäkökulma, käytetyt lannoitustasot käytännössä nolla; kokeet tehty luomuviljelmillä,  ja apiloiden antama sadonlisä nimenomaan nollalannoituksessa havaittu,, sekä todennäköisesti raskas orgaaninen  lannoitus vahvistavat tuota ennalta lukittua tulosta.

Onhan kerääjäkasvi varmasti ja ehdottomasti hyödyllinen jos satatonnia lantaa alkaa hajota vasta syksyn tullen kahdentonnin kaurasadon jälkeen.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Petri - 24.08.16 - klo:14:54
JOllain kokemuksella vain haluan sanoa, että ei italian raiheinää kerääjäkasviksi viljan alle. Ellei sitten sekoita kylvösiemeneen ja kylvä sinne syvälle viljariviin. Englannin raiheinä on jo hallittavissa ihan eri lailla. Timotei varmasti ei haittaa viljaa, tosin siitä saatava kerääjähyötykin on sitten vähäisempi.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: MKR - 24.08.16 - klo:15:17
JOllain kokemuksella vain haluan sanoa, että ei italian raiheinää kerääjäkasviksi viljan alle. Ellei sitten sekoita kylvösiemeneen ja kylvä sinne syvälle viljariviin. Englannin raiheinä on jo hallittavissa ihan eri lailla. Timotei varmasti ei haittaa viljaa, tosin siitä saatava kerääjähyötykin on sitten vähäisempi.
Ei mulla ainakaan kovin pahat kokemukset ole italialaisesta kauran alla. Kauran pitää vain lähteä hyvin matkaan, ja italialainen pitää laittaa kylvövantaiden kautta syvälle. Jos/kun kaikki onnistuu kuten Strömsössä, raiheinä lähtee kasvuun kunnolla vasta kun vilja on puitu päältä pois. Tähän päälle myöhäinen kyntö syksyllä tai mieluiten vasta keväällä. Tämä siis tavanomaisessa viljelyssä, onko Petrin kokemukset luomuspesifejä vai sovellettavissa myös meille muillekin?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: meidän Isä - 24.08.16 - klo:18:11
JOllain kokemuksella vain haluan sanoa, että ei italian raiheinää kerääjäkasviksi viljan alle. Ellei sitten sekoita kylvösiemeneen ja kylvä sinne syvälle viljariviin. Englannin raiheinä on jo hallittavissa ihan eri lailla. Timotei varmasti ei haittaa viljaa, tosin siitä saatava kerääjähyötykin on sitten vähäisempi.
Ei mulla ainakaan kovin pahat kokemukset ole italialaisesta kauran alla. Kauran pitää vain lähteä hyvin matkaan, ja italialainen pitää laittaa kylvövantaiden kautta syvälle. Jos/kun kaikki onnistuu kuten Strömsössä, raiheinä lähtee kasvuun kunnolla vasta kun vilja on puitu päältä pois. Tähän päälle myöhäinen kyntö syksyllä tai mieluiten vasta keväällä. Tämä siis tavanomaisessa viljelyssä, onko Petrin kokemukset luomuspesifejä vai sovellettavissa myös meille muillekin?

Normaalista, onnistuneesta kaurasta ei kyllä tule raiheinä läpi, eikä mikään muukaan. Sinne jää juolavehnäkin alle.
Toki jos kylvömäärä on 20kg niin en sano mitään.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Viljelijä - 24.08.16 - klo:19:54
Muuah viljelijä kylvi kaura vehnä herne seoksen aluskasviksi rai heinää. Se kasvoi puinnin jälkeen niin, että jonkimoinen  säilöreu vielä tuli. Luomupellosta oli kyse.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 24.08.16 - klo:22:08

Komee ja puintia haittaamaton kerääjä tuli ohran alle 3-kilon italorain siemenellä. Ja tota aikaista ohraakin tuli ihan mukavasti siihen nähden miten kurjan näköiseksi se ehti mennä sateiden takia. Lakopaikoissa parhaiten 5-sentin oras tähkissä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 24.08.16 - klo:22:11
Minullakin italianrai on toiminut hyvin kaikissa aluskasviseoksissa. Määrä on ollut n.5 kg/ha. Muina kasveina timotei, puna-apila ja valkoapila. Kaikissa tapauksissa se on lähtenyt kovan kasvuun vasta puinnin jälkeen. Tosin viime vuonna tuli vähän läpi härkäpavusta, kun papu lakoutui, ja antoi valoa raille turhan aikaisin. Puintia se ei kyllä häirinnyt.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Petri - 25.08.16 - klo:20:47
JOllain kokemuksella vain haluan sanoa, että ei italian raiheinää kerääjäkasviksi viljan alle. Ellei sitten sekoita kylvösiemeneen ja kylvä sinne syvälle viljariviin. Englannin raiheinä on jo hallittavissa ihan eri lailla. Timotei varmasti ei haittaa viljaa, tosin siitä saatava kerääjähyötykin on sitten vähäisempi.
Ei mulla ainakaan kovin pahat kokemukset ole italialaisesta kauran alla. Kauran pitää vain lähteä hyvin matkaan, ja italialainen pitää laittaa kylvövantaiden kautta syvälle. Jos/kun kaikki onnistuu kuten Strömsössä, raiheinä lähtee kasvuun kunnolla vasta kun vilja on puitu päältä pois. Tähän päälle myöhäinen kyntö syksyllä tai mieluiten vasta keväällä. Tämä siis tavanomaisessa viljelyssä, onko Petrin kokemukset luomuspesifejä vai sovellettavissa myös meille muillekin?
No tuota yritin juuri sanoa, että jos "laittaa kylvövantaiden kautta syvälle" niin taitaa olla ihan sama kuin tuo "sekoita kylvösiemeneen ja kylvä sinne syvälle viljariviin". Olemme samaa mieltä?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Puuha-Pete - 25.08.16 - klo:22:47
JOllain kokemuksella vain haluan sanoa, että ei italian raiheinää kerääjäkasviksi viljan alle. Ellei sitten sekoita kylvösiemeneen ja kylvä sinne syvälle viljariviin. Englannin raiheinä on jo hallittavissa ihan eri lailla. Timotei varmasti ei haittaa viljaa, tosin siitä saatava kerääjähyötykin on sitten vähäisempi.
Ei mulla ainakaan kovin pahat kokemukset ole italialaisesta kauran alla. Kauran pitää vain lähteä hyvin matkaan, ja italialainen pitää laittaa kylvövantaiden kautta syvälle. Jos/kun kaikki onnistuu kuten Strömsössä, raiheinä lähtee kasvuun kunnolla vasta kun vilja on puitu päältä pois. Tähän päälle myöhäinen kyntö syksyllä tai mieluiten vasta keväällä. Tämä siis tavanomaisessa viljelyssä, onko Petrin kokemukset luomuspesifejä vai sovellettavissa myös meille muillekin?
No tuota yritin juuri sanoa, että jos "laittaa kylvövantaiden kautta syvälle" niin taitaa olla ihan sama kuin tuo "sekoita kylvösiemeneen ja kylvä sinne syvälle viljariviin". Olemme samaa mieltä?

Joo,puhutte samasta asiasta nyt  ; ))
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 26.08.16 - klo:10:13
JOllain kokemuksella vain haluan sanoa, että ei italian raiheinää kerääjäkasviksi viljan alle. Ellei sitten sekoita kylvösiemeneen ja kylvä sinne syvälle viljariviin. Englannin raiheinä on jo hallittavissa ihan eri lailla. Timotei varmasti ei haittaa viljaa, tosin siitä saatava kerääjähyötykin on sitten vähäisempi.
Ei mulla ainakaan kovin pahat kokemukset ole italialaisesta kauran alla. Kauran pitää vain lähteä hyvin matkaan, ja italialainen pitää laittaa kylvövantaiden kautta syvälle. Jos/kun kaikki onnistuu kuten Strömsössä, raiheinä lähtee kasvuun kunnolla vasta kun vilja on puitu päältä pois. Tähän päälle myöhäinen kyntö syksyllä tai mieluiten vasta keväällä. Tämä siis tavanomaisessa viljelyssä, onko Petrin kokemukset luomuspesifejä vai sovellettavissa myös meille muillekin?
No tuota yritin juuri sanoa, että jos "laittaa kylvövantaiden kautta syvälle" niin taitaa olla ihan sama kuin tuo "sekoita kylvösiemeneen ja kylvä sinne syvälle viljariviin". Olemme samaa mieltä?

Tuo vois toimia italialaisella. 3kg hehtaarimääristä ei ole hyötyä käytännössä ollenkaan. 10kg vähintään että toimii ajatuksen tasolla.

Rikkaäestyksen yhteydessä vois kanssa kylvää kun viljely kasvi on saanut etumatkaa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 26.08.16 - klo:10:43
Entä jos kylvää normaalisti suovaviljan ja heinänsiemenet juureen. Sekaan kerääjäkasvisiemeneksi 1.v valkoapilaa. Kerääjäkasviapila kuolee talvella, eli sen avulla ei ole perustettu seuraavan vuoden nurmea?

Tuo selvinnee vain tukihaun yhteydessä, onko kerääjäkasvitoimenpiteen jälkeen mahdollsta merkitä nyrmea. Sänkikesannon ainakin pystyy merkitsemään.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Petri - 27.08.16 - klo:16:22
Eilen heikosti lannoitettua kauramaata katsomassa.  6 kg/ha englannin raiheinää on kiltisti alla siellä missä satoa on,  vedenvaivaamissa paikoissa nostetaan sitten leikkupöytää ja ihaillaan vihreää kasvustoa.  Puinteihin kyllä vielä viikkoja,  kuukausikin.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Forgiven - 27.08.16 - klo:18:54
Heikon rukiin alle keväällä roiskittu noin 10-20kg timppaa lannoitteen kanssa... joku heinä siellä kasvaa, onko sillä niin väliä mikä...

(http://i.imgur.com/RftQ2FI.jpg)

(http://i.imgur.com/vswtKOx.jpg)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 27.08.16 - klo:23:14
Joo harvaan rukiiseen tulee juuriheinä pyytämättäkin.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: montöör - 17.09.16 - klo:15:15
Pitääköös tästä kerääjäkasvista vielä nyt syksyllä johonkin ilmoittaa.
Voisin tietysti tuon tiedon etsiä itsekin, mutta olen laiska jne....
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Forgiven - 17.09.16 - klo:15:28
Ei tarvi. Kasvipeitteisyys parin viikon päästä pitäisi ilmoittaa...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 17.09.16 - klo:16:04
Pitääköös tästä kerääjäkasvista vielä nyt syksyllä johonkin ilmoittaa.
Voisin tietysti tuon tiedon etsiä itsekin, mutta olen laiska jne....

Kevään tukihaussahan se piti ilmoittaa, äsken kävin lopettamassa mokoman  :)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: noloo_itte - 17.09.16 - klo:16:37
Mää käytän juolavehnää ei siemen kustannusta ja onnistuu aina.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 17.09.16 - klo:22:13
Pitääköös tästä kerääjäkasvista vielä nyt syksyllä johonkin ilmoittaa.
Voisin tietysti tuon tiedon etsiä itsekin, mutta olen laiska jne....

Kevään tukihaussahan se piti ilmoittaa, äsken kävin lopettamassa mokoman  :)

Mitäs pahaa Annala, Saikkonen ja kumppanit oikeen teki?

5 miestä päiviltä on paha juttu.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: V.viljelijä - 17.09.16 - klo:23:10
JOllain kokemuksella vain haluan sanoa, että ei italian raiheinää kerääjäkasviksi viljan alle. Ellei sitten sekoita kylvösiemeneen ja kylvä sinne syvälle viljariviin. Englannin raiheinä on jo hallittavissa ihan eri lailla. Timotei varmasti ei haittaa viljaa, tosin siitä saatava kerääjähyötykin on sitten vähäisempi.
Ei mulla ainakaan kovin pahat kokemukset ole italialaisesta kauran alla. Kauran pitää vain lähteä hyvin matkaan, ja italialainen pitää laittaa kylvövantaiden kautta syvälle. Jos/kun kaikki onnistuu kuten Strömsössä, raiheinä lähtee kasvuun kunnolla vasta kun vilja on puitu päältä pois. Tähän päälle myöhäinen kyntö syksyllä tai mieluiten vasta keväällä. Tämä siis tavanomaisessa viljelyssä, onko Petrin kokemukset luomuspesifejä vai sovellettavissa myös meille muillekin?
No tuota yritin juuri sanoa, että jos "laittaa kylvövantaiden kautta syvälle" niin taitaa olla ihan sama kuin tuo "sekoita kylvösiemeneen ja kylvä sinne syvälle viljariviin". Olemme samaa mieltä?

Tuo vois toimia italialaisella. 3kg hehtaarimääristä ei ole hyötyä käytännössä ollenkaan. 10kg vähintään että toimii ajatuksen tasolla.

Rikkaäestyksen yhteydessä vois kanssa kylvää kun viljely kasvi on saanut etumatkaa.

3kg ohraan sekoitettu italialaista ja ihan tarpeeksi vihertää. Ohraa tuli kuutisen tonnia/ha. Vasta tuleentumisvaiheessa alkaa versoja selvästi näkyä. Iisi mani.  :)

(http://kuvapilvi.fi/k/yPce.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 17.09.16 - klo:23:18
JOllain kokemuksella vain haluan sanoa, että ei italian raiheinää kerääjäkasviksi viljan alle. Ellei sitten sekoita kylvösiemeneen ja kylvä sinne syvälle viljariviin. Englannin raiheinä on jo hallittavissa ihan eri lailla. Timotei varmasti ei haittaa viljaa, tosin siitä saatava kerääjähyötykin on sitten vähäisempi.
Ei mulla ainakaan kovin pahat kokemukset ole italialaisesta kauran alla. Kauran pitää vain lähteä hyvin matkaan, ja italialainen pitää laittaa kylvövantaiden kautta syvälle. Jos/kun kaikki onnistuu kuten Strömsössä, raiheinä lähtee kasvuun kunnolla vasta kun vilja on puitu päältä pois. Tähän päälle myöhäinen kyntö syksyllä tai mieluiten vasta keväällä. Tämä siis tavanomaisessa viljelyssä, onko Petrin kokemukset luomuspesifejä vai sovellettavissa myös meille muillekin?
No tuota yritin juuri sanoa, että jos "laittaa kylvövantaiden kautta syvälle" niin taitaa olla ihan sama kuin tuo "sekoita kylvösiemeneen ja kylvä sinne syvälle viljariviin". Olemme samaa mieltä?

Tuo vois toimia italialaisella. 3kg hehtaarimääristä ei ole hyötyä käytännössä ollenkaan. 10kg vähintään että toimii ajatuksen tasolla.

Rikkaäestyksen yhteydessä vois kanssa kylvää kun viljely kasvi on saanut etumatkaa.

3kg ohraan sekoitettu italialaista ja ihan tarpeeksi vihertää. Ohraa tuli kuutisen tonnia/ha. Vasta tuleentumisvaiheessa alkaa versoja selvästi näkyä. Iisi mani.  :)

(http://kuvapilvi.fi/k/yPce.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)

Heh, melkeinpä sanoisin että oot ollu mun pellosta ottanut kuvan, mutta mulla on raikuli jo tähkällä sänkimaissa  :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 18.09.16 - klo:00:02
Kyllä on hikeviä maita. Itse sain aikaiseksi  tuuhean kasvuston 10 kg italianraiheinä  + 8 kg valkoapila. Alkukesä oli kuiva, ja paikka oli muutenkin kuivahko hiesurinne; kylvin juhannuksen alla kylvökoneen vantailla erikseen, välittömästi rikkaruohoruiskutuksen jälkeen.

Orastuminen onnistui hyvin, mutta puolella lohkolla oleva syysvehnä jäi alle. Kevätvehnällä en käyttänyt apilan varalta muuta kuin Expressiä, ja sen näkyi sitten valvattitehossa.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Forgiven - 18.09.16 - klo:00:24
(http://i.imgur.com/44UyQyg.jpg?1)

Tuostakin tulis jo hyvä nurmi... onneks ei o kiusausta, kun ei ole käyttöä.

Koskahan sen glyfon ajais, kohta alkaa mittaa jo olla sen verta että haittaa kyntöä...

...mutta ihan kaikista pahnakasoista ei vielä viherrä läpi.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 18.09.16 - klo:05:55
JOllain kokemuksella vain haluan sanoa, että ei italian raiheinää kerääjäkasviksi viljan alle. Ellei sitten sekoita kylvösiemeneen ja kylvä sinne syvälle viljariviin. Englannin raiheinä on jo hallittavissa ihan eri lailla. Timotei varmasti ei haittaa viljaa, tosin siitä saatava kerääjähyötykin on sitten vähäisempi.
Ei mulla ainakaan kovin pahat kokemukset ole italialaisesta kauran alla. Kauran pitää vain lähteä hyvin matkaan, ja italialainen pitää laittaa kylvövantaiden kautta syvälle. Jos/kun kaikki onnistuu kuten Strömsössä, raiheinä lähtee kasvuun kunnolla vasta kun vilja on puitu päältä pois. Tähän päälle myöhäinen kyntö syksyllä tai mieluiten vasta keväällä. Tämä siis tavanomaisessa viljelyssä, onko Petrin kokemukset luomuspesifejä vai sovellettavissa myös meille muillekin?
No tuota yritin juuri sanoa, että jos "laittaa kylvövantaiden kautta syvälle" niin taitaa olla ihan sama kuin tuo "sekoita kylvösiemeneen ja kylvä sinne syvälle viljariviin". Olemme samaa mieltä?

Tuo vois toimia italialaisella. 3kg hehtaarimääristä ei ole hyötyä käytännössä ollenkaan. 10kg vähintään että toimii ajatuksen tasolla.

Rikkaäestyksen yhteydessä vois kanssa kylvää kun viljely kasvi on saanut etumatkaa.

3kg ohraan sekoitettu italialaista ja ihan tarpeeksi vihertää. Ohraa tuli kuutisen tonnia/ha. Vasta tuleentumisvaiheessa alkaa versoja selvästi näkyä. Iisi mani.  :)

(http://kuvapilvi.fi/k/yPce.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)

Tunnustan olleeni väärässä määrän suhteen. Itse kylvin 10-15kg/ha florida herneen ja ohran joukkoon persian apilan kanssa. Aikanaan jos kylväs toukokuun alussa ja lietettä toljais aina niiton jäljestä, niin varmasti sais kolmesti vähintään tehdä säilörehun.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ceylon - 22.09.16 - klo:17:46
Moro arvon raati
mitenköhän se oli tän kerääjän kanssa,15 päivä sai lopettaa glyfolla mut minä päivänä saa vieskalaisella survoa vehnää??tulkitaanko S-kylvö muokkaaamisena
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Petri - 25.09.16 - klo:11:07
Eilen puinnit loppuun. Pahasti liiasta vedestä kärsineitä kasvustoja oli paljon; aiheeseen liittyen tässä harvahkon kauran kanssa keväällä kylvetty 5 kg englannin raiheinää kauran alla. Pari ruokohelven kortta näyttää myös osuneen kuvaan...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: +200 - 25.09.16 - klo:11:16
Viikkositte tuli viimmeiset kerääjäkasvit glyfotettua. Eivätpä sitte ole ensvuonna riesana 8)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Sivupersoona - 29.09.16 - klo:08:49
Viikkositte tuli viimmeiset kerääjäkasvit glyfotettua. Eivätpä sitte ole ensvuonna riesana 8)

Mites italianrai, kuoleeko talven aikana vai pitääkö glyfottaa, miltä näyttää italianraikerääjäkasvuston sänki keväällä, jos ei ruiskuta?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: junttieinari - 29.09.16 - klo:08:51
Viikkositte tuli viimmeiset kerääjäkasvit glyfotettua. Eivätpä sitte ole ensvuonna riesana 8)

Mites italianrai, kuoleeko talven aikana vai pitääkö glyfottaa, miltä näyttää italianraikerääjäkasvuston sänki keväällä, jos ei ruiskuta?

Riippuu talvesta ja lajikkeesta, sopivissa olosuhteissa saattaa kestää talven hengissä. Täällä Pohjoisessa Savossa harvoin kestää.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 29.09.16 - klo:09:26
Viikkositte tuli viimmeiset kerääjäkasvit glyfotettua. Eivätpä sitte ole ensvuonna riesana 8)

Mites italianrai, kuoleeko talven aikana vai pitääkö glyfottaa, miltä näyttää italianraikerääjäkasvuston sänki keväällä, jos ei ruiskuta?

Riippuu talvesta ja lajikkeesta, sopivissa olosuhteissa saattaa kestää talven hengissä. Täällä Pohjoisessa Savossa harvoin kestää.

Ja minä en usko että italialainen olisi lajikepuhdastakaan, melko varmasti on talvenkestäviä lajikkeita seassa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Wessel - 30.09.16 - klo:10:36
Kuin käy jos kevätvehnän alle lykkää italorairaita? Tulooko mitn helposti läpite?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Klapikauppias - 30.09.16 - klo:12:36
Kyllä mulla ainakin oli viimevuotistakin italianraiheinää tänävuonna, vaikka viimesyksynä glyfotin kaikki, jostain syystä se vaan virkos kesän mittaan samoin, kuin villiheinätkin. Nyt näyttää raiheinä todella hienolta ruskan väreissä, kun sai glyfon heti puolikuussa, toivottavasti nyt on ensvuodelta pois, ettei valtaa koko kasvustoa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Lemmy - 30.09.16 - klo:20:20
Lisääkö kerääjäkasvi glyfosaatin käyttöä? Eikö sen pitänyt kilpailla esim. juolavehnän kanssa, jota on totuttu esim. pesäketorjumaan glyfolla?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 30.09.16 - klo:20:40
Lisääkö kerääjäkasvi glyfosaatin käyttöä? Eikö sen pitänyt kilpailla esim. juolavehnän kanssa, jota on totuttu esim. pesäketorjumaan glyfolla?

Keski-eurooppassa vetävät kait jonkun 14 litraa vuodessa glyfoa.  Johtusko juuri tuosta raeheinän kestävyydestä. Eli jos et glyfota se ei kestä talvea, mutta glyfolla kun vedät, niin juurakko meneekin horokseen Suomalaisilla määrillä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 30.09.16 - klo:21:47
Timotei, puntarpää ja helpit sekä raiheinät kestävät glyfosaattia paremmin kuin juolavehnä. Ovat erittäin pahoja rikkakasveja syysvilja-alueella. Plus tietenkin luoho.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ijasja2 - 30.09.16 - klo:22:47
Timotei, puntarpää ja helpit sekä raiheinät kestävät glyfosaattia paremmin kuin juolavehnä. Ovat erittäin pahoja rikkakasveja syysvilja-alueella. Plus tietenkin luoho.

-SS-

8-10l/ha ? En ole puntarpäätä tänä vuonna kiusannut roundupilla, olkoot. ku ovat jo ehtineet varistaa siemenet puintien lomassa, ei auta tulevaa varten. Kosteusolot pitää vain saada hallintaan tavalla tai toisella, ja kasvusto peittäväksi. Silloin puntarpää jää kakkoseksi. Ei myrkyillä, ainakaan kasvukauden jälkeen. Kasvukaudella voi jarruttaa tietyillä aineilla.

Tänä vuonna oli pahoin myös nurmikkaa joissan paikoin, se on myös pirullinen kasvi. Lajeja monta, oisko ollut kylänurmikkaa tai niittynurmikkaa, hentoa huntua vijan juuressa. Sam ku puntarpäällä, ehtii siementämään ennen puintia. Kai panostettava tosissaan rikkatorjunnassa nimenomaan heinämaisiin rikkoihin, valittava aineita niiden ehdoilla. Nää keveät maat oikeen innostaa heinämaisia kasveja kasvamaan...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Sivupersoona - 30.09.16 - klo:23:07
Kannattais kaivaa jostain se taulukko, mistä näkee, kuinka iso glyfoannos tarvitaan eri rikkojen nujertamiseksi. Se 3 l+kiinnite riittää kyllä nujertamaan heiveröisen juolan ja ristikukkaiset 1-vuotiset rikat, mutta monet monivuotiset rikat ja esim. timotei vaativat sen 6-10 litraa/ha.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 30.09.16 - klo:23:11
Kannattais kaivaa jostain se taulukko, mistä näkee, kuinka iso glyfoannos tarvitaan eri rikkojen nujertamiseksi. Se 3 l+kiinnite riittää kyllä nujertamaan heiveröisen juolan ja ristikukkaiset 1-vuotiset rikat, mutta monet monivuotiset rikat ja esim. timotei vaativat sen 6-10 litraa/ha.

Timotei vaatii 6-10litraa???

Täh?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 30.09.16 - klo:23:14
Kannattais kaivaa jostain se taulukko, mistä näkee, kuinka iso glyfoannos tarvitaan eri rikkojen nujertamiseksi. Se 3 l+kiinnite riittää kyllä nujertamaan heiveröisen juolan ja ristikukkaiset 1-vuotiset rikat, mutta monet monivuotiset rikat ja esim. timotei vaativat sen 6-10 litraa/ha.

Timotei vaatii 6-10litraa???

Täh?

Kyllä, engelsmannien  osmankäämi-vehnäpellot, jotka kylvetään 100-150 tainta neliölle, tarvitsevat puhtaan pohjamaan. Eikä kuulemma heinät lähde oikein hyvin glyfosaatilla. Heinistä tullut maanvaiva sikäläisessä syysviljakierrossa. Eihän siellä kevätvehnää, kevätohraa tai kevätrapsia edes viljellä !

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 01.10.16 - klo:05:19
Kannattais kaivaa jostain se taulukko, mistä näkee, kuinka iso glyfoannos tarvitaan eri rikkojen nujertamiseksi. Se 3 l+kiinnite riittää kyllä nujertamaan heiveröisen juolan ja ristikukkaiset 1-vuotiset rikat, mutta monet monivuotiset rikat ja esim. timotei vaativat sen 6-10 litraa/ha.

Timotei vaatii 6-10litraa???

Täh?

Kyllä, engelsmannien  osmankäämi-vehnäpellot, jotka kylvetään 100-150 tainta neliölle, tarvitsevat puhtaan pohjamaan. Eikä kuulemma heinät lähde oikein hyvin glyfosaatilla. Heinistä tullut maanvaiva sikäläisessä syysviljakierrossa. Eihän siellä kevätvehnää, kevätohraa tai kevätrapsia edes viljellä !

-SS-

Kyllä se heinä lähtee sillä 4 litralla, mutta arvon ajettava rehunteon jälkeen 2 viikkoa ennen kyntöä. Mä epäilisin että aluskasvin käyttö lisää glyfon käyttää ja luo resistenssesä kantoja tulla ruohoihin. Ei kait muualla Euroopassa muuten 2-3 keltaisia määriä.ajettaisikaan.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 01.10.16 - klo:20:46
Aika iso ero samana päivänä juhannuksen alla kylvetyllä kerääjäkasvilla.

(http://www.viistonninen.com/muut/Keraaja_01102016A.jpg)
(Kuva: Italianrai + valkoapila vasemmalla Ceylon sv. oikealla Zebra kevätvehnä.)

Zebrassa noin puolitoista prosenttiyksikköä matalampi valkuainen, verrattuna puhdaskasvustoon. Satotaso ei juurikaan laskenut, hl-paino kuitenkin hieman pienempi ja jyväkokokin.

Johtunee juurikin jyvän täyttymisen aikana kasvuun alkaneesta kerääjästä, vaikka se oli vain aluskasvustona, kuten näkyy sängestä.

(http://www.viistonninen.com/muut/Zebra_01102016A.jpg)
(Kuva: Zebra kevätvehnän sänki, italianrai plus valkoapila.)

Melko turhanaikaista ruokkia yksivuotista tuorerehua - jolle ei ole täällä käyttöä - loppusyksylle, pakottanee glyfosaattiralliin myös, viime talvelta säästyi melkoisesti italoheinää, ja se alkoikin tähkimään tuossa EFA alassa.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Sivupersoona - 01.10.16 - klo:21:14
Kuinka tehokas on tuo italoheinä siementämään? Jos siementä varisee maahan, niin itääkö seuraavana kesänä?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 01.10.16 - klo:23:45
Kuinka tehokas on tuo italoheinä siementämään? Jos siementä varisee maahan, niin itääkö seuraavana kesänä?

Enpä tiedä, kyllähän sitä kauraa ja ohraakin itää mullasta. Miksei sitten italianraiheinää. Mutta viime vuonna talvehti, ehkäpä tulevanakin talvena, on sen verran lämpöä meressä ja maastossa, ettei säät ihan heti talveksi pääse vaihtumaan.

Ajatella, vuonna 1980 tästä hetkestä 19 päivän päähän, oli lokakuun 20. päivän jälkeisellä viikolla 17 astetta pakkasta ja 40 cm lunta !

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Maa-Anssi - 02.10.16 - klo:07:37
Tän keskustelun lukeminen alko hirvittään kun en ruiskuttanut kerääjää sen kummemmin muutakuin niiltä kohdin missä oli juolaa. Paikoin on sankaakin kasvusto italialaista. Jos sen raapii kulttuuriharalla auki niin onko keväällä hangen alta tervehtämässä vihreä italo?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Petri - 03.10.16 - klo:02:27
Huhhuh, tuntuu viljanviljely olevan tosi vaikea laji. Täällä raukoilla rajoilla suurin osa perustaa nurmen suojaviljaan, eli kylvää sinne aika tihein seoksen.  Ja ihan pelkällä kynnöllä hautaa tuon oheiskasvillisuuden, mielestään ihan siedettävällä menestyksellä. Mutta täällä vaan annetaan kasvaa, ei oikeasti kasvateta. Sitä viljaa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: mah - 03.10.16 - klo:06:43
Onko kukaan teistä rairuohon kanssa kikkailevista viljaukkeleista huomannut hukkakauran salaperäistä ilmestymistä peltoparoilleen? Itsellä kun on vahva näkemys, näin nurmen viljelijänä, jotta hukkakaura olisi itseni maille ilmaantunut juurikin raiheinien siementen mukana. Koska heitä, hukkakauroja siis, on siellä ja täällä juurikin nurmivuosien jälkeen. :'(
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 03.10.16 - klo:07:57
Onko kukaan teistä rairuohon kanssa kikkailevista viljaukkeleista huomannut hukkakauran salaperäistä ilmestymistä peltoparoilleen? Itsellä kun on vahva näkemys, näin nurmen viljelijänä, jotta hukkakaura olisi itseni maille ilmaantunut juurikin raiheinien siementen mukana. Koska heitä, hukkakauroja siis, on siellä ja täällä juurikin nurmivuosien jälkeen. :'(

KYLLÄ on huomattu..

Levitin kerääjäkasvit Lehnerillä -> se kohta johon säiliö pääsi loppumaan näytti lähes hukkakauran kylvökokeelta. Kone osasi lajitella enimmät siemenet erilleen, ja ne tulivat sitten kerralla pellolle.

Kaikki rairuoholla kylvetyt pellot pitäisi viedä automaattisesti hukkakaurarekisteriin  ;D ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 03.10.16 - klo:08:45
Onko kukaan teistä rairuohon kanssa kikkailevista viljaukkeleista huomannut hukkakauran salaperäistä ilmestymistä peltoparoilleen? Itsellä kun on vahva näkemys, näin nurmen viljelijänä, jotta hukkakaura olisi itseni maille ilmaantunut juurikin raiheinien siementen mukana. Koska heitä, hukkakauroja siis, on siellä ja täällä juurikin nurmivuosien jälkeen. :'(

KYLLÄ on huomattu..

Levitin kerääjäkasvit Lehnerillä -> se kohta johon säiliö pääsi loppumaan näytti lähes hukkakauran kylvökokeelta. Kone osasi lajitella enimmät siemenet erilleen, ja ne tulivat sitten kerralla pellolle.

Kaikki rairuoholla kylvetyt pellot pitäisi viedä automaattisesti hukkakaurarekisteriin  ;D ;D

Olen samaa mieltä, raiheinän siemen oikein kutsuu kevyttä hukkksta joukkoonsa. Apila tuntuu turvallisemmalta. Mutta ei se vaan jaksa täystiheään vehnään lähteä syksyksi kasvamaan. Yksinään tuuheutuu hienosti.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Sivupersoona - 03.10.16 - klo:11:42
Ensin nauro isännät, kun luulivat että nyt saa ilmaista rahaa kerääjäkasveilla, mut nyt taidetaan nauraa mavissa, kun isännät huomaakin että kaikenlaista riesaa seuraa kerääjäkasvien kanssa puljaamisesta.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 03.10.16 - klo:11:46
Ensin nauro isännät, kun luulivat että nyt saa ilmaista rahaa kerääjäkasveilla, mut nyt taidetaan nauraa mavissa, kun isännät huomaakin että kaikenlaista riesaa seuraa kerääjäkasvien kanssa puljaamisesta.

Näin siinä kävi. Kaikki nuo höpöhöpö-heinät aiheuttavat saman ongelman, eli tienattu raha menee sitten hukkistorjuntaan.

-> viherlannoituksiin siis vain omaa härkäpapua  ;D ;D ;D Siitä saa savikat ja hukkakaurat seulottua pois
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 03.10.16 - klo:12:52
Ensin nauro isännät, kun luulivat että nyt saa ilmaista rahaa kerääjäkasveilla, mut nyt taidetaan nauraa mavissa, kun isännät huomaakin että kaikenlaista riesaa seuraa kerääjäkasvien kanssa puljaamisesta.

Nooh tukimielessä viljelyä lähestyvää isäntää ei kyllä hukkakaurat kiinnosta, onko vai eikö. Sitten taas satojen hehtaarien kerääjäautomaatti näkee muutenkin vain Sekatorilla tai puolikkaalla Broadwaylla poistetun ongelman. Poissa näkyvistä, on poissa.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: +200 - 03.10.16 - klo:20:30
Onko kukaan teistä rairuohon kanssa kikkailevista viljaukkeleista huomannut hukkakauran salaperäistä ilmestymistä peltoparoilleen? Itsellä kun on vahva näkemys, näin nurmen viljelijänä, jotta hukkakaura olisi itseni maille ilmaantunut juurikin raiheinien siementen mukana. Koska heitä, hukkakauroja siis, on siellä ja täällä juurikin nurmivuosien jälkeen. :'(

KYLLÄ on huomattu..

Levitin kerääjäkasvit Lehnerillä -> se kohta johon säiliö pääsi loppumaan näytti lähes hukkakauran kylvökokeelta. Kone osasi lajitella enimmät siemenet erilleen, ja ne tulivat sitten kerralla pellolle.

Kaikki rairuoholla kylvetyt pellot pitäisi viedä automaattisesti hukkakaurarekisteriin  ;D ;D
Tuokin vielä :o
Onko niinku mitään rikkaa mitä sä et viljelisi :-\
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 03.10.16 - klo:20:39
Onko kukaan teistä rairuohon kanssa kikkailevista viljaukkeleista huomannut hukkakauran salaperäistä ilmestymistä peltoparoilleen? Itsellä kun on vahva näkemys, näin nurmen viljelijänä, jotta hukkakaura olisi itseni maille ilmaantunut juurikin raiheinien siementen mukana. Koska heitä, hukkakauroja siis, on siellä ja täällä juurikin nurmivuosien jälkeen. :'(

KYLLÄ on huomattu..

Levitin kerääjäkasvit Lehnerillä -> se kohta johon säiliö pääsi loppumaan näytti lähes hukkakauran kylvökokeelta. Kone osasi lajitella enimmät siemenet erilleen, ja ne tulivat sitten kerralla pellolle.

Kaikki rairuoholla kylvetyt pellot pitäisi viedä automaattisesti hukkakaurarekisteriin  ;D ;D
Tuokin vielä :o
Onko niinku mitään rikkaa mitä sä et viljelisi :-\
Juolavehnnää ja hierakkaa ei ole. Eikä ohraa eikä kauraa 😅😅
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 13.10.16 - klo:18:15
Kerääjäkasvin (italianraiheinä + valkoapila) vaikutus Ceylon syysvehnään:

Sato   -1500 kg/ha
Valkuainen  -0,3 % - yksikköä
Hehtolitrapaino - 5 kg

Helppoa kuin säilörehun kasvatus viljapellolla.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: mah - 15.10.16 - klo:08:06
Nurminata on oman kokemuksen perusteella  oivallinen kerääjäkasviksikin. Kestää melkolailla kaiken kasvinsuojelun, paitsi glyfosaatin. Lisäksi kun kylvää viljansiemenen seassa, kestää natapolon matka pintaan sopivan pitkästi. :-X
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 16.10.16 - klo:08:49
Italianrai 2kg lajittelun yhteydessä sekotettuna.

Harvaks jäi ohran alla.

(http://i3.aijaa.com/t/00246/14270881.t.jpg) (http://aijaa.com/q0WJlH)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 16.10.16 - klo:15:41
Kerääjäkasvin (italianraiheinä + valkoapila) vaikutus Ceylon syysvehnään:

Sato   -1500 kg/ha
Valkuainen  -0,3 % - yksikköä
Hehtolitrapaino - 5 kg

Helppoa kuin säilörehun kasvatus viljapellolla.

-SS-

Huh. Mikä meni pieleen? Valkuainen voisi mennä normaalivaihtelun piiriin. Satotason 1500 kg vähennys ei voi mitenkään aiheutua vain kerääjäkasveista. On odotettavissa, että kerääjä voi aiheuttaa ensimmäisinä vuosina jopa 500 kg sadon aleneman, mutta noin suuri??? Kyllä jotain muutakin on täytynyt olla. Se sitten selittäisi hlp alenemankin.

Minulla ei ole vertailualoja itselläni, mutta sekä kaurojen, että mallasohrien hlp:t olivat hieman tämän vuoden keskiarvojen yläpuolella. Ymmärtääkseni noissa tilastoissa oli mukana niin luomu, kuin kemiallinenkin tuotanto.

Ai niin. Tosin olen käyttänyt kerääjäkasveja (aluskasveja) jo 5 vuotta peräkkäin. Voihan olla, että nyt se jo vaikuttaakin satoja ja laatuja parantavasti.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 16.10.16 - klo:16:02
No kääpiökasvuisessa vehnälajikkeessa, kevätkuivuuden kiusaamana,  italianraiheinä ryöstäytyi kesäsateiden tultua yli tähkäkerroksen. Puinnissa osa tähkistä jäi peltoon märkiä vesihelmiä tirsuavan raiheinän sekaan. Ihan turha oli yrittää haukata pohjalta; pöydän pohja, kolakammio, varstasilta ja viettopinta muurautuivat hetkessä märäksi vihreäksi limamassaksi. Jopa viljanjyvistä tuli ruohonesteiden viherryttämää.

Vieressä samana päivänä kerääjäkylvetty Zebra piti pintansa, mutta pidensi kortta ja pienensi tähkää. Siitäkin siis vain tyydyttävä sato, vaikkakin laon rajamailla.

Kummassakin tapauksessa valkoapilaa ei löytynyt enää syksyllä. Otaksun, että pelkkä valkoapila olisi ehkä toiminut syysvehnällä. Mutta käytetty rikkamyrkky olisi sen tappanut.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 16.10.16 - klo:17:03
Ok. Eli kevätkuivuuteen ryytynyt Ceylon ei toipunut kilpailemaan italianrain kanssa. Voisiko olettaa, että kevätkuivuus vei siltä sen lähes tonnin sadosta, ja läpikasvanut raiheinä loput. Kumpi vaikutti hehtolitrapainoon enemmän, en osaa arvioida. Lisävahinkoa tuli ilmeisesti kuivauskustannuksissa. Sattuipa kaikki ongelmat kohdalle. No positiivisesti voisi ajatella, etteivät kestorikat päässeet kasvamaan voimakkaan italianrain seassa, eikä niitä joutunut erikseen ruiskuttamaan? Lisäksi maahan kertyi nyt runsaasti eloperäistä ainetta parantamaan maata. Ja ravinteita odottamaan ensi vuoden kasvustoa. Eikä heikommin kasvaneen Ceylonin lannoitukseen käytettyjä ravinteita päässyt karkuun kesän sateissa niin paljon.

Oliko sinulla vertailualaa, paljonko Ceylon kärsi kuivuudesta ilman kerääjäkasvia?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: IsoPata - 16.10.16 - klo:22:46
Mulla kasvo kans italianrai entsyymiohrasta läpi, kun lurahti pari desiä liikaa moddusta ja ohra jäi lyhyeksi. Piti yrittää puida niin, että just tähkät tuli pöydälle, mutta varmaan osa jäi peltoonkin. Satotasosta ei ilman puntaria osaa sanoa eroa, valkuainen oli pari kymmenystä alempi ja roskia prosentti enemmän. Lajittelu/jyväkoko muuten ihan samaa luokkaa kerääjäkasvittomaan nähden. Plussaa komea pitkä raiheinä heti puinnin jälkeen...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 16.10.16 - klo:23:39
Totta kai oli vertailuala. Satoero oli yleisesti ottaen isompi mutta vertasin vain saman viljavuuden lohkoa. Onhan noista kuvia useampia hienoa tuorerehua polveen asti.

Ceylonin pituus kovemmalla alustalla oli noin 30 cm. Mutta sato muuten raiheinättä oli oikein hyvänlaatuinen ja valkuainen 14 päälle sekä hl paino runsaat 80 kg. Ehkä se italoheinä imi ne heinäkuun raelannat itseensä ?

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 17.10.16 - klo:08:42

Mikä kun mulla raiheinästä ei tiennyt kasvukaudella mitään, vasta puinnin jälkeen rehahti kasvuun.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 17.10.16 - klo:09:44

Mikä kun mulla raiheinästä ei tiennyt kasvukaudella mitään, vasta puinnin jälkeen rehahti kasvuun.

Tarpeeksi tiheä onnistunut kasvusto pitää italialaisen jollain lailla puoli kesää kurissa. Mulla oli luomu rupsiä kahtenä vuonna peränjälkeen sdamalla lohkolla. Tänä vuonna kylmästi paaliin. Ei kannattanut puida.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Puuha-Pete - 17.10.16 - klo:20:15
Kerääjäkasvin (italianraiheinä + valkoapila) vaikutus Ceylon syysvehnään:

Sato   -1500 kg/ha
Valkuainen  -0,3 % - yksikköä
Hehtolitrapaino - 5 kg

Helppoa kuin säilörehun kasvatus viljapellolla.

-SS-

Huh. Mikä meni pieleen? Valkuainen voisi mennä normaalivaihtelun piiriin. Satotason 1500 kg vähennys ei voi mitenkään aiheutua vain kerääjäkasveista. On odotettavissa, että kerääjä voi aiheuttaa ensimmäisinä vuosina jopa 500 kg sadon aleneman, mutta noin suuri??? Kyllä jotain muutakin on täytynyt olla. Se sitten selittäisi hlp alenemankin.

 

 Juu.

 Rasisti saa olla, muttei harhaluuloinen  kerääjäkasvien aiheuttaman satotasolaskun vuoksi.  ; DD
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: .Puuha-Pete - 05.12.16 - klo:18:00
Täs on kerääjäkasvinviljelijä pohtimassa vaihtoehtojaan  ;D

(http://static.naamapalmu.com/files/zq/big/oci0hxve.gif)

Onx toi filmi SKM:n kiinasta tuodun adoptiolapsen sokerinvieroitusharjoitustilaisuudesta  :D

Toi on vissiin poika...mull on adoptoitu tyttö.

Mun kaveri Jami2004 on käyny kans Kiinassa, se on kerto seuraavaa:

Kiinan viisumi käytäntö on muuttunut viime aikoina todella paljon joten kannattaa selvittää mikä on pakollista ja mikä ei. Nyt tarvitaan jo kutsu, varaus todistus majoituksesta ja viimeisimpänä oli jopa todistus matkavaluutuksesta pari viikkoa sitten.

Tänään pitäisi lähteä valumaan sinne Sanzen naapuriin. Perus työmatkan lisäksi olisi ohjelmassa erään työystävän Kiinalaiset maaseutu häät sekä "chinese brother" :in varpajaiset.

(chinese brother ja sister on kiinalaisen ystävyyden "korkein" taso. Ei pidä luulla että henkilöt ovat oikeasti sisaruksia vaan todellisuudessa pitkän ajan hyviä ystäviä. Tällä tasolla esim yhteisen bisneksen tekeminen on todella helppoa. Voi luottaa paremmin kuin länsimaisiin yhteistyö kumppaneihin. Kiinassa korostetusti ihmiset tekevät bisnestä, firmat ovat vain työkaluja bisneksen teolle..)


Jami2004, 11.9.2013
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Wessel - 08.01.17 - klo:16:59
Mitä raati suosittelee kevätvehnän alle kerääjäksi? vehnä olisi aikaisimmasta päästä lajiaan.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: 2388 - 08.01.17 - klo:22:22
Rasti ruutuun on ihan ylivoimainen lajike...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 08.01.17 - klo:23:11
Rasti ruutuun on ihan ylivoimainen lajike...

Olen samaa mieltä. Mitä isompi ala viljelyksessä, sitä rahakkaampi se toimenpide on, nimenomaan ulkokultaisesti tehtynä. Parin hehtaarin takia ei kannata ottaa riskiä paljastumisesta. Isolla tilalla 3-5000 € lisätukea, käytännössä ilman kuluja.

Täydet 170 kiloa lannoitusta, 800 kpl / m2 kylvötiheyttä, ja puolet vielä pimeää apulantaa kesällä päälle, ei tarvitse katsella heinien kasvamista viljan yli.

Olen varma, että vilja-Suomessa ei valvonnalla ei ole resursseja, ei välttämättä edes halua tutkia kerääjäkasvien tasaisen kasvuston onnistumista.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: iskra - 11.02.17 - klo:09:03

Mikä kun mulla raiheinästä ei tiennyt kasvukaudella mitään, vasta puinnin jälkeen rehahti kasvuun.

Tarpeeksi tiheä onnistunut kasvusto pitää italialaisen jollain lailla puoli kesää kurissa. Mulla oli luomu rupsiä kahtenä vuonna peränjälkeen sdamalla lohkolla. Tänä vuonna kylmästi paaliin. Ei kannattanut puida.

  Niin, satokasvin voi paalata, mutta voiko aluskasvia puinnin jälkeen laiduntää tai tehdä säiikseksi..?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ceylon - 11.02.17 - klo:09:12
Mitä raati suosittelee kevätvehnän alle kerääjäksi? vehnä olisi aikaisimmasta päästä lajiaan.



Valkoapila suht lyhyt ja ei v*%*€e puidessa          2,5-3 kg ha oon törkänny menemää.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: eevertti - 13.02.17 - klo:18:49
Onko sulla valkoapila oikeesti kasvanutkin?
Mulla ei kasvanut ku peltoliittymissä :)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 13.02.17 - klo:20:11
Juu valkoapila ei jatkoon. Kyllähän se nollalannoituksella 200 kpl kylvötiheydellä kaksitahoisella ohralla menee hienosti.
Oikein tumma tiheä naatti kertoo, että on runsaasti vapaata typpeä, joka käytännössä taitaa tappaa koko apilan.
Italianrai sitä vastoin tykkää voimallisesta lannoituksesta, kasvaa samaa tahtia kuin vilja, ja kerää ravinteet ja
kosteuden itseensä tehokkaammin kuin vilja.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Käyttäjätunnus - 13.02.17 - klo:21:34
Juu valkoapila ei jatkoon. Kyllähän se nollalannoituksella 200 kpl kylvötiheydellä kaksitahoisella ohralla menee hienosti.
Oikein tumma tiheä naatti kertoo, että on runsaasti vapaata typpeä, joka käytännössä taitaa tappaa koko apilan.
Italianrai sitä vastoin tykkää voimallisesta lannoituksesta, kasvaa samaa tahtia kuin vilja, ja kerää ravinteet ja
kosteuden itseensä tehokkaammin kuin vilja.

-SS-

Onkos SS:n into kerääjäkasveihin laantunut?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 13.02.17 - klo:21:49

Mikä kun mulla raiheinästä ei tiennyt kasvukaudella mitään, vasta puinnin jälkeen rehahti kasvuun.

Tarpeeksi tiheä onnistunut kasvusto pitää italialaisen jollain lailla puoli kesää kurissa. Mulla oli luomu rupsiä kahtenä vuonna peränjälkeen sdamalla lohkolla. Tänä vuonna kylmästi paaliin. Ei kannattanut puida.

  Niin, satokasvin voi paalata, mutta voiko aluskasvia puinnin jälkeen laiduntää tai tehdä säiikseksi..?

Voi. Herne härkäpapu soossi ja alle Persianapilaa italian kanssa. Kylvö aikasin niin saat kolmesti kesän aikana ajaa paalin. Lietettä jos laittaa, niin sänky varmaan pitää Pellon laitaan raahata että kerkiää rehukaluston kanssa liikkeelle.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 14.02.17 - klo:00:12
Juu valkoapila ei jatkoon. Kyllähän se nollalannoituksella 200 kpl kylvötiheydellä kaksitahoisella ohralla menee hienosti.
Oikein tumma tiheä naatti kertoo, että on runsaasti vapaata typpeä, joka käytännössä taitaa tappaa koko apilan.
Italianrai sitä vastoin tykkää voimallisesta lannoituksesta, kasvaa samaa tahtia kuin vilja, ja kerää ravinteet ja
kosteuden itseensä tehokkaammin kuin vilja.

-SS-

Onkos SS:n into kerääjäkasveihin laantunut?

Voisi oikeastaan kysyä kerääjäkasvikiimaisilta: Menikö omasta mielestä hyvin, kun saatiin se 25% rajoitus, ja samalla
rangaistusrajat lannanlevitykseen, lietteenmultaukseen ja saneerauskasveihin, ihan vaan kerääjäahneuden takia ?

Minulla kasvaa nytkin hyväkäs kerääjäkasvipelto siellä metänreunassa. Jäänee sänkikesannoksi, tai sitten
kemialliseksi kesannoksi. Tai sitten siemenitalianraiheinäkesannoksi. Tälle kesälle en kyllä ala syysvehnällä,
rukiilla tai syysrapsilla edes yrittämään mitään apiloita leikkiä. Rikkakasvit otetaan pois,  ja valmistaudutaan
elokuun alun kylvöihin, syysrapsille, toki.

Talvivihanta syyskasvikierto ei kyllä mikään kerääjäkasvin optimaalinen pelikenttä ole. Aikaista vajaalla lannoituksella
kasvatettavaa harvaa kevätvilja-lumi-kevätvilja - viljelykiertoa, siinä on kerääjäkasvitoimenpiteen viljelyteknologia kiteytettynä.

Eikä nyt juuri semmoinen kiinnosta.

Jos olisi jäänyt vuokramaita tuolta, oli suunnitelmissa laittaa hintelää ohraa kerääjäkasvin kera. Mutta ei jäänyt.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 14.02.17 - klo:08:01

Onkos SS:n into kerääjäkasveihin laantunut?

Voisi oikeastaan kysyä kerääjäkasvikiimaisilta: Menikö omasta mielestä hyvin,

-SS-

Hyvin meni  :D ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 15.02.17 - klo:10:23
Italianrai lajittelun yhteydessä, olisko ollu 1-3kg/ha, en muista, löytyy tästä topiikista.

(http://i5.aijaa.com/t/00709/13992271.t.jpg) (http://aijaa.com/DwJZXR)

Tää oli muistaakseni valkoapilaa 1-3kg/ha. Vituix meni.

(http://i6.aijaa.com/t/00602/13927166.t.jpg) (http://aijaa.com/WGRfAP)(http://i7.aijaa.com/t/00605/13992293.t.jpg) (http://aijaa.com/tT1pyX)

Kylvö pintaan tällä,

(http://i10.aijaa.com/t/00213/13890059.t.jpg) (http://aijaa.com/iDYrTo)

Ja SS:n kysymykseen, hyvinhän se meni, sillä kerääjäraha-automaatilla sai uuden traktorikömpijän telikippikärryillä ja ison läjän oheiskrääsää kuten ketjut....

(http://i5.aijaa.com/t/00085/14324928.t.jpg) (http://aijaa.com/2mMwVZ)(http://i8.aijaa.com/t/00535/14318934.t.jpg) (http://aijaa.com/YpzbJS)

Että ei valittamista.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 15.02.17 - klo:12:22
(http://i7.aijaa.com/t/00605/13992293.t.jpg) (http://aijaa.com/tT1pyX)


Onks tos harrastettu ympäripuintia ja -kylvöä  :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 15.02.17 - klo:18:22
(http://i7.aijaa.com/t/00605/13992293.t.jpg) (http://aijaa.com/tT1pyX)


Onks tos harrastettu ympäripuintia ja -kylvöä  :D

Masu pipinä, klikkaamalla 5000euroa, juuri niin kuin MINÄ ja köntys ennustimme!!!!!

Klik klik ja niin edespäin.....:)

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 08.04.17 - klo:18:21
Kyl mää suosittelen sitä kerääjäkasvia vieläkin vaikka enää ei saa tukea ku 25% koko pinta-alasta.

Tollanen kerääjäautomaatista tuotettu mönkijä vaan on kiva peli rankapuun keruussa.

(http://i5.aijaa.com/t/00961/14363821.t.jpg) (http://aijaa.com/PJKY3b)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 08.04.17 - klo:19:00
Totta kai kannattaa, kerääjäkasvikorvauksella saa korjatuksi
kohta pari nettotonnia rehuohraa suoraan Kelan tiskiltä.

Ilman rahtikuluja. Ilman kuivauskuluja. Ilman puintikuluja.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 08.04.17 - klo:19:23
Totta kai kannattaa, kerääjäkasvikorvauksella saa korjatuksi
kohta pari nettotonnia rehuohraa suoraan Kelan tiskiltä.

Ilman rahtikuluja. Ilman kuivauskuluja. Ilman puintikuluja.

-SS-

No no, älkääs nyt kuitenkaan innostuko liikaa, ei kerääjäkasvikaan ilman kasva.
Suunnittelu maksaa, siemenen nouto/postitus maksaa, siemen maksaa, kylvötyö maksaa, kerääjän hoito maksaa, riskit kasvaa, ym. ym.....
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Wessel - 08.04.17 - klo:20:30
Kyl meinasin kuitenkin harrastella maksimit kerääjää. ei toi kuitenkaan italolla täysin pommiin menny vilja.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: mah - 09.04.17 - klo:07:59
Kyl meinasin kuitenkin harrastella maksimit kerääjää. ei toi kuitenkaan italolla täysin pommiin menny vilja.

Rairuohoissa on mielestäni olemassa hukkakauran riski. Lisäksi on kovin ruma kasvi, jos viljan yli innostuu kasvu. Viskalla hankalampi kylvää, kun ei lennä pitkälti. Itse suosittelisin paria timottikiloa, jollei valkoapilaa tahdo laittaa. :-X
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: eevertti - 09.04.17 - klo:08:33
Valkoapila / persianapila sotkulla mennään ainakin tämä vuosi. Valkoapila ei joka paikassa oo halunnu itää niin laitoin viimekeväänä persialaista sekaan. Vähän puuhasteluahan tää on mutta ekan vuoden tuillahan sai hommattua sähköviskan ja lavallisen siemeniä, sen jälkeen on pari vuotta tullut tuloja ilman kuluja. ( tosin paljon vähemmän kuin ensin piti).
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 09.04.17 - klo:09:25
Kerrataan vielä...

Näin tuli itsellä parhaat HELPOT kerääjäkasvustot..

Tätä 1-2kg/ha.

(http://i1.aijaa.com/t/00882/13784959.t.jpg) (http://aijaa.com/woFmRp)

Lajittelun yhteydessä syötettynä äyskärillä,

(http://i1.aijaa.com/t/00454/14230817.t.jpg) (http://aijaa.com/sPCJSQ)

Tän näköstä kasvustoa..

Orasvaihe,
(http://i9.aijaa.com/t/00162/13838534.t.jpg) (http://aijaa.com/hVRtzf)

"Päällikasvusto",
(http://i10.aijaa.com/t/00105/13907874.t.jpg) (http://aijaa.com/53Zw6R)

Lokakuinen kerääjäkasvusto,
(http://i5.aijaa.com/t/00709/13992271.t.jpg) (http://aijaa.com/DwJZXR)

Sitten se SS-tyyli, ei HELPOIN,

Erikseen kylvö varsinaisen kylvön päälle,

(http://i7.aijaa.com/t/00206/13861162.t.jpg) (http://aijaa.com/GT8q47)(http://i2.aijaa.com/t/00104/13966642.t.jpg) (http://aijaa.com/X0iOqd)(http://i5.aijaa.com/t/00141/13992291.t.jpg) (http://aijaa.com/0jYC9L)

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: nuffieldmaster - 09.04.17 - klo:10:42
Omaa timoteitä olen käyttänyt, ainakin näillä main timppa jää max. 10 cm korkuiseksi, eikä ole haittoina. Erittäin tasaiset kasvustot ja kun siemen omaa, niin määrällä ei ole merkitystä kokonaishintaan, sitä riittää. 5-12 kg käyttänyt summahuntturissa, kaikista paras tuotto mitä saa tuo oman siemenen käyttö kerääjäkasvina, ei mene kauppiaiden perstaskuun nekään rahat tässä huumassa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 09.04.17 - klo:11:10

"Päällikasvusto",
(http://i10.aijaa.com/t/00105/13907874.t.jpg) (http://aijaa.com/53Zw6R)

Pari hukkakauraa näyttäs pönöttävän tossa kun katsoo vasemmalla olevaa mädännyttä latoa kohden, muutaman metrin päässä kuvaajasta  :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Nolo-Olli - 09.04.17 - klo:11:25
Timoteihän on kaikkein huolettomin ja helpoin kerääjäkasvi, myös rikkatorjunnan kannalta, jos ei ole hukkakauraa. 5 kg käyttömäärällä myös edullinen, ei haittaa viljakasvia. Miksi turhaan tehdä elämä vaikeaksi apiloilla ja raiheinillä, kun voi helpoiten rahastaa timotei-kerääjäkasvilla.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: montöör - 09.04.17 - klo:12:16
Timoteihän on kaikkein huolettomin ja helpoin kerääjäkasvi, myös rikkatorjunnan kannalta, jos ei ole hukkakauraa. 5 kg käyttömäärällä myös edullinen, ei haittaa viljakasvia. Miksi turhaan tehdä elämä vaikeaksi apiloilla ja raiheinillä, kun voi helpoiten rahastaa timotei-kerääjäkasvilla.

Pelto-uskottavuus säilyy, kun voi sen mönkkärin kirjata maatalouden kalustoon.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 09.04.17 - klo:12:34
Syysviljapainotteinen kierto ei erityisesti kutsu monivuotisten heinien aluskasviviljelyä.
Rukiilla mikä tahansa aluskasvi toimii hyvin vain luomussa.

Sitten kun itsestään orastuva luoho on virallinen kerääjäkasvi, rastitan minäkin noita
syysnisumaita. Siihen saakka Pumaextrat ja Broadwayt peliin.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 09.04.17 - klo:15:34

"Päällikasvusto",
(http://i10.aijaa.com/t/00105/13907874.t.jpg) (http://aijaa.com/53Zw6R)

Pari hukkakauraa näyttäs pönöttävän tossa kun katsoo vasemmalla olevaa mädännyttä latoa kohden, muutaman metrin päässä kuvaajasta  :D

Jos tilalla viljellään pitkäkasvusita kauraa, kyllä siinä hukkakauraa hakiessa silmä muljahtelee joka suuntaan, kun kohta sitä viljelykauraakin kasvaa joka ikisessä multamaassa, rukiissakin, vuosienkin päästä. Haeskele siinä sitten hukkiksia.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Nolo-Olli - 09.04.17 - klo:16:11

"Päällikasvusto",
(http://i10.aijaa.com/t/00105/13907874.t.jpg) (http://aijaa.com/53Zw6R)

Pari hukkakauraa näyttäs pönöttävän tossa kun katsoo vasemmalla olevaa mädännyttä latoa kohden, muutaman metrin päässä kuvaajasta  :D

Jos tilalla viljellään pitkäkasvusita kauraa, kyllä siinä hukkakauraa hakiessa silmä muljahtelee joka suuntaan, kun kohta sitä viljelykauraakin kasvaa joka ikisessä multamaassa, rukiissakin, vuosienkin päästä. Haeskele siinä sitten hukkiksia.

-SS-

Sekatorilla torjuu kaurat muista viljakasvustoista
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 09.04.17 - klo:16:11

"Päällikasvusto",
(http://i10.aijaa.com/t/00105/13907874.t.jpg) (http://aijaa.com/53Zw6R)

Pari hukkakauraa näyttäs pönöttävän tossa kun katsoo vasemmalla olevaa mädännyttä latoa kohden, muutaman metrin päässä kuvaajasta  :D

Jos tilalla viljellään pitkäkasvusita kauraa, kyllä siinä hukkakauraa hakiessa silmä muljahtelee joka suuntaan, kun kohta sitä viljelykauraakin kasvaa joka ikisessä multamaassa, rukiissakin, vuosienkin päästä. Haeskele siinä sitten hukkiksia.

-SS-

Joo, kyl toi on Steinaria tuossa köntyksen valitsemassa kerääjäkuvassa. Se on vaan tosiasia että TOSsiinkin eksyy kauraa vaikka kuinka koittaa olla huolellinen. Ei se ihme ole kun sertissäkin SAA olla vieraita lajeja hukkakauraa myöten....

Tää on hukkista,

(http://i9.aijaa.com/t/00685/13385854.t.jpg) (http://aijaa.com/dPJiR3)

Noi ylijäämäkaurat kyllä erottaa hukkakaurasta, tavallinen kaura on tähkältään huomattavasti napakampi paketti kuin hukkakaura.

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 09.04.17 - klo:16:34
Kaurat kuolee vehnästä Broadwaylla, hukkakaura-aineilla ja Attribut Superilla tai Sekatorilla.

Mutta peräkkäiskäytön ja pohjavesirajoituksia  riittää tuossa tuoteperheessä.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: montöör - 09.04.17 - klo:20:57

"Päällikasvusto",
(http://i10.aijaa.com/t/00105/13907874.t.jpg) (http://aijaa.com/53Zw6R)

Pari hukkakauraa näyttäs pönöttävän tossa kun katsoo vasemmalla olevaa mädännyttä latoa kohden, muutaman metrin päässä kuvaajasta  :D

Jos tilalla viljellään pitkäkasvusita kauraa, kyllä siinä hukkakauraa hakiessa silmä muljahtelee joka suuntaan, kun kohta sitä viljelykauraakin kasvaa joka ikisessä multamaassa, rukiissakin, vuosienkin päästä. Haeskele siinä sitten hukkiksia.

-SS-



Tässäkohtaa tulee kokemus avuksi. Kun on etsinyt hukkiksia polvenkorkuisesta asti, niin
se kaikkein luihuinkin hukkis erottuu jo kilometrin päästä. Notta.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 09.04.17 - klo:21:28

"Päällikasvusto",
(http://i10.aijaa.com/t/00105/13907874.t.jpg) (http://aijaa.com/53Zw6R)

Pari hukkakauraa näyttäs pönöttävän tossa kun katsoo vasemmalla olevaa mädännyttä latoa kohden, muutaman metrin päässä kuvaajasta  :D

Jos tilalla viljellään pitkäkasvusita kauraa, kyllä siinä hukkakauraa hakiessa silmä muljahtelee joka suuntaan, kun kohta sitä viljelykauraakin kasvaa joka ikisessä multamaassa, rukiissakin, vuosienkin päästä. Haeskele siinä sitten hukkiksia.

-SS-



Tässäkohtaa tulee kokemus avuksi. Kun on etsinyt hukkiksia polvenkorkuisesta asti, niin
se kaikkein luihuinkin hukkis erottuu jo kilometrin päästä. Notta.

Joku nurmilauha saattaa juoksuttaa kauempaa katsottuna turhaan. Onneksi kiikarikin on keksitty  :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: mah - 10.04.17 - klo:08:11
Nurminadatkin ovat kelpoja keräilykasveja, kestävät likimain kaikkea kasvinsuojelua, paitsi glyfosaattia.  :-X
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 10.04.17 - klo:09:37
Yksivuotinen sen kerääjän kuuluu olla. Ei tarvi kevytkuokkijankaan glyfolla mykoritsoja murhata.

Glyfosaatti, joukkotuhoase.......
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 10.04.17 - klo:10:47
Mulla kasvaa luontaista kylänurmikkaa melkein joka pellolla. Se on ilmainen kerääjäkasvi  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 10.04.17 - klo:12:19
Mulla kasvaa luontaista kylänurmikkaa melkein joka pellolla. Se on ilmainen kerääjäkasvi  ;D

Savikka....nurmikka....

Savi Kalle ja Nurmi Kalle.....häh hää......
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 10.04.17 - klo:14:03
Mulla kasvaa luontaista kylänurmikkaa melkein joka pellolla. Se on ilmainen kerääjäkasvi  ;D

Savikka....nurmikka....

Savi Kalle ja Nurmi Kalle.....häh hää......

Samu-Kallu, Savikka-ahon ajattelija ja ainoa suomalainen joka pystyy leipomaan savikukon yhdellä kädellä. Fordin hokista ottaa päisteessä savea käteen ja sit seuraavassa käännöksessä (200 metrin jälkeen) on kukko soivana nyrkissä  ;D ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 10.04.17 - klo:14:34
Mulla kasvaa luontaista kylänurmikkaa melkein joka pellolla. Se on ilmainen kerääjäkasvi  ;D

Sama vika täällä, jos vaan pitkään syysviljoja kierrättää, niin pohjakasvusto
on melkoisen tuuhea. Eihän tuolla nurmikalla mitään juurta ole, mutta
siemenet taitavat olla sitkeää sorttia viivyttelemään. Lehmien ikilaitumen
lopetuksesta on jo tasan 30 vuotta, ja silti se heinä sinne jostakin
ilmestyy, jos syysviljaa laittaa.

Niittynurmikan tupsuja myös on, sitä oikein varta vasten kylvettiin
laitumiin joskus ennen vanhaan.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 14.04.17 - klo:08:09
Nonni, kerääjäkasvin kylvöyhdistelmä päivitetty.

Museoyhdistelmä,

(http://i8.aijaa.com/t/00674/14367414.t.jpg) (http://aijaa.com/xupb1y)

Nykyaikainen yhdistelmä,

(http://i2.aijaa.com/t/00726/14368092.t.jpg) (http://aijaa.com/3YeJ8l)

Sataset vaan oottaa poimijaansa....

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 14.04.17 - klo:08:23

Sataset vaan oottaa poimijaansa....

Klikkaamalla rahaa  :D

Kyllä toi värkki on äkeen päällä vaivattomin. Ei tarvitse erikseen kierrellä  :)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ja101 - 14.04.17 - klo:08:25
Mites se nyt meni. Kerääjäkasvilla ei saa perustaa seuraavan vuoden kasvustoa, mutta entäs jos kylvää kahta eri heinää? Toinen on kerääjä ja toinen on seuraavan vuoden nurmi?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 14.04.17 - klo:08:48

Sataset vaan oottaa poimijaansa....

Klikkaamalla rahaa  :D

Kyllä toi värkki on äkeen päällä vaivattomin. Ei tarvitse erikseen kierrellä  :)

Klik klik... HUUTONAURUA Jussimaisesti....
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: JösseJänis - 14.04.17 - klo:10:00
Mites se nyt meni. Kerääjäkasvilla ei saa perustaa seuraavan vuoden kasvustoa, mutta entäs jos kylvää kahta eri heinää? Toinen on kerääjä ja toinen on seuraavan vuoden nurmi?

Ilmoita vain se toinen heinä kerääjäkasviksi. Ei pitäisi olla mitään ongelmaa. Ei missään ole sanottu, ettei seuraavan vuoden kasvustoa saa suojaviljaan perustaa, jos on kerääjäkasvi käytössä. Tietysti tämän kerääjäkasvi-ideologia näkökulmasta tässä ei ole mitään mieltä, mutta tukiehdoissa on paljon mieletöntä.

Itse kylvin viime kesänä riistapellon seoksella ohra, valkoapila, syysrypsi. Nyt sitten katsotaan, josko syysrypsi ja apila olisivat sen verran talvehtineet, että tänä vuonna noilla lohkoilla olisi syysrypsi, jossa valkoapila kerääjäkasvina.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Valtteri - 14.04.17 - klo:10:24
Mites se nyt meni. Kerääjäkasvilla ei saa perustaa seuraavan vuoden kasvustoa, mutta entäs jos kylvää kahta eri heinää? Toinen on kerääjä ja toinen on seuraavan vuoden nurmi?

Käry käy ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ilkka - 14.04.17 - klo:10:29
Mites se nyt meni. Kerääjäkasvilla ei saa perustaa seuraavan vuoden kasvustoa, mutta entäs jos kylvää kahta eri heinää? Toinen on kerääjä ja toinen on seuraavan vuoden nurmi?

Käry käy ;D


Voihan sitä ajaa jatkuvasti ylinopeuttakin ilman turvavyötä. Ongelmat alkaa vasta kun jää kiinni. Ollos huoleton.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Nolo-Olli - 14.04.17 - klo:12:32
Mites se nyt meni. Kerääjäkasvilla ei saa perustaa seuraavan vuoden kasvustoa, mutta entäs jos kylvää kahta eri heinää? Toinen on kerääjä ja toinen on seuraavan vuoden nurmi?

Ilmoita vain se toinen heinä kerääjäkasviksi. Ei pitäisi olla mitään ongelmaa. Ei missään ole sanottu, ettei seuraavan vuoden kasvustoa saa suojaviljaan perustaa, jos on kerääjäkasvi käytössä. Tietysti tämän kerääjäkasvi-ideologia näkökulmasta tässä ei ole mitään mieltä, mutta tukiehdoissa on paljon mieletöntä.

Itse kylvin viime kesänä riistapellon seoksella ohra, valkoapila, syysrypsi. Nyt sitten katsotaan, josko syysrypsi ja apila olisivat sen verran talvehtineet, että tänä vuonna noilla lohkoilla olisi syysrypsi, jossa valkoapila kerääjäkasvina.

Toivotan onnea yritykseen, sillä sitä sinä tarvitset, epäonneahan se olis, jos tarkastajat tulisivat tutkimaan peltosi.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 14.04.17 - klo:14:56
Mites se nyt meni. Kerääjäkasvilla ei saa perustaa seuraavan vuoden kasvustoa, mutta entäs jos kylvää kahta eri heinää? Toinen on kerääjä ja toinen on seuraavan vuoden nurmi?

Ei ole sallittua. Jos käytät kerääjäkasveja, ei kysytä, mitä heiniä käytät. Kaikki heinät luetaan satokasvin alla kerääjäkasveiksi, jos ne ovat monivuotisia heiniä, on ne lopetettava viimeistään keväällä joko muokkaamalla tai kemiallisesti. Näin jossain sanottiin. Kun ala on muutenkin rajattu, eikä joka hehtaarille sitä saa, miksi ihmeessä pelleillä asialla?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ja101 - 14.04.17 - klo:17:36
Mites se nyt meni. Kerääjäkasvilla ei saa perustaa seuraavan vuoden kasvustoa, mutta entäs jos kylvää kahta eri heinää? Toinen on kerääjä ja toinen on seuraavan vuoden nurmi?

Ei ole sallittua. Jos käytät kerääjäkasveja, ei kysytä, mitä heiniä käytät. Kaikki heinät luetaan satokasvin alla kerääjäkasveiksi, jos ne ovat monivuotisia heiniä, on ne lopetettava viimeistään keväällä joko muokkaamalla tai kemiallisesti. Näin jossain sanottiin. Kun ala on muutenkin rajattu, eikä joka hehtaarille sitä saa, miksi ihmeessä pelleillä asialla?

No en ajatellut muiden alle kylvää sellaisia kun sinne on menossa sellaisia rikkaaineita, ettei siinä heinät kestä elossa. Enpä sitten viiti edes kokeilla jos täällä ollaan noin jyrkästi sitä mieltä, että ei käy. Olisko ihan faktaa heittää vai onko tämä niitä kuultuja huhuja?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 14.04.17 - klo:21:48
Ei kai tuo nyt niin suuri riski ole. Valvonta ohjeistaa ja neuvoo, jos ovat tarkastuksessa eri mieltä.

Luulisi vipuneuvojankin poistavan nurmityyppiset kasvivalinnat seuraavaksi vuodeksi jos kerääjä on alla ?

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: mah - 15.04.17 - klo:05:44
Mites se nyt meni. Kerääjäkasvilla ei saa perustaa seuraavan vuoden kasvustoa, mutta entäs jos kylvää kahta eri heinää? Toinen on kerääjä ja toinen on seuraavan vuoden nurmi?

Ei ole sallittua. Jos käytät kerääjäkasveja, ei kysytä, mitä heiniä käytät. Kaikki heinät luetaan satokasvin alla kerääjäkasveiksi, jos ne ovat monivuotisia heiniä, on ne lopetettava viimeistään keväällä joko muokkaamalla tai kemiallisesti. Näin jossain sanottiin. Kun ala on muutenkin rajattu, eikä joka hehtaarille sitä saa, miksi ihmeessä pelleillä asialla?

No en ajatellut muiden alle kylvää sellaisia kun sinne on menossa sellaisia rikkaaineita, ettei siinä heinät kestä elossa. Enpä sitten viiti edes kokeilla jos täällä ollaan noin jyrkästi sitä mieltä, että ei käy. Olisko ihan faktaa heittää vai onko tämä niitä kuultuja huhuja?

Faktaa on, että kerääjäkasvi pitää lopettaa, eikä saa käyttää nurmen perustukseen. Näin siis "paperilla", melko yleensähän viljelyn muisteihinpanot ovat näillä tietokoneilla. Itsellä on kerääjäkasvin lopetus syksyllä glyfosaatilla ja keväällä kylvän heinänsiemeniä suoraan sänkeen. Hyvin on onnistunut. "Paperilla". :-X
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Magia - 15.04.17 - klo:11:51
Mites se nyt meni. Kerääjäkasvilla ei saa perustaa seuraavan vuoden kasvustoa, mutta entäs jos kylvää kahta eri heinää? Toinen on kerääjä ja toinen on seuraavan vuoden nurmi?

Ei ole sallittua. Jos käytät kerääjäkasveja, ei kysytä, mitä heiniä käytät. Kaikki heinät luetaan satokasvin alla kerääjäkasveiksi, jos ne ovat monivuotisia heiniä, on ne lopetettava viimeistään keväällä joko muokkaamalla tai kemiallisesti. Näin jossain sanottiin. Kun ala on muutenkin rajattu, eikä joka hehtaarille sitä saa, miksi ihmeessä pelleillä asialla?

No en ajatellut muiden alle kylvää sellaisia kun sinne on menossa sellaisia rikkaaineita, ettei siinä heinät kestä elossa. Enpä sitten viiti edes kokeilla jos täällä ollaan noin jyrkästi sitä mieltä, että ei käy. Olisko ihan faktaa heittää vai onko tämä niitä kuultuja huhuja?

Faktaa on, että kerääjäkasvi pitää lopettaa, eikä saa käyttää nurmen perustukseen. Näin siis "paperilla", melko yleensähän viljelyn muisteihinpanot ovat näillä tietokoneilla. Itsellä on kerääjäkasvin lopetus syksyllä glyfosaatilla ja keväällä kylvän heinänsiemeniä suoraan sänkeen. Hyvin on onnistunut. "Paperilla". :-X
Pitäsköhän alkaa tekemään kevätvalvontoja?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 15.04.17 - klo:15:38
Mites se nyt meni. Kerääjäkasvilla ei saa perustaa seuraavan vuoden kasvustoa, mutta entäs jos kylvää kahta eri heinää? Toinen on kerääjä ja toinen on seuraavan vuoden nurmi?

Ei ole sallittua. Jos käytät kerääjäkasveja, ei kysytä, mitä heiniä käytät. Kaikki heinät luetaan satokasvin alla kerääjäkasveiksi, jos ne ovat monivuotisia heiniä, on ne lopetettava viimeistään keväällä joko muokkaamalla tai kemiallisesti. Näin jossain sanottiin. Kun ala on muutenkin rajattu, eikä joka hehtaarille sitä saa, miksi ihmeessä pelleillä asialla?

No en ajatellut muiden alle kylvää sellaisia kun sinne on menossa sellaisia rikkaaineita, ettei siinä heinät kestä elossa. Enpä sitten viiti edes kokeilla jos täällä ollaan noin jyrkästi sitä mieltä, että ei käy. Olisko ihan faktaa heittää vai onko tämä niitä kuultuja huhuja?

Faktaa on, että kerääjäkasvi pitää lopettaa, eikä saa käyttää nurmen perustukseen. Näin siis "paperilla", melko yleensähän viljelyn muisteihinpanot ovat näillä tietokoneilla. Itsellä on kerääjäkasvin lopetus syksyllä glyfosaatilla ja keväällä kylvän heinänsiemeniä suoraan sänkeen. Hyvin on onnistunut. "Paperilla". :-X

Tossa pitää vain olla kirjanpito kohdillaan ja heinänsiemeniä reilusti kuitilla. Saa olla ruuneperi jos löytyy hallista 3-4 trukki lavaa timoteitä ja paperilla kylvetty ne siemenet peltoon. Tai sitten ne on parempi laittaa tarkastuksen ajaksi naapurin suuliin piiloon.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ijasja2 - 16.04.17 - klo:10:24
Mites se nyt meni. Kerääjäkasvilla ei saa perustaa seuraavan vuoden kasvustoa, mutta entäs jos kylvää kahta eri heinää? Toinen on kerääjä ja toinen on seuraavan vuoden nurmi?

Ei ole sallittua. Jos käytät kerääjäkasveja, ei kysytä, mitä heiniä käytät. Kaikki heinät luetaan satokasvin alla kerääjäkasveiksi, jos ne ovat monivuotisia heiniä, on ne lopetettava viimeistään keväällä joko muokkaamalla tai kemiallisesti. Näin jossain sanottiin. Kun ala on muutenkin rajattu, eikä joka hehtaarille sitä saa, miksi ihmeessä pelleillä asialla?

No en ajatellut muiden alle kylvää sellaisia kun sinne on menossa sellaisia rikkaaineita, ettei siinä heinät kestä elossa. Enpä sitten viiti edes kokeilla jos täällä ollaan noin jyrkästi sitä mieltä, että ei käy. Olisko ihan faktaa heittää vai onko tämä niitä kuultuja huhuja?

Faktaa on, että kerääjäkasvi pitää lopettaa, eikä saa käyttää nurmen perustukseen. Näin siis "paperilla", melko yleensähän viljelyn muisteihinpanot ovat näillä tietokoneilla. Itsellä on kerääjäkasvin lopetus syksyllä glyfosaatilla ja keväällä kylvän heinänsiemeniä suoraan sänkeen. Hyvin on onnistunut. "Paperilla". :-X

Tossa pitää vain olla kirjanpito kohdillaan ja heinänsiemeniä reilusti kuitilla. Saa olla ruuneperi jos löytyy hallista 3-4 trukki lavaa timoteitä ja paperilla kylvetty ne siemenet peltoon. Tai sitten ne on parempi laittaa tarkastuksen ajaksi naapurin suuliin piiloon.

Tuo ny menee melko mahdottomaksi tarkastajien todeta, ei niitä kiinnosta paljonko siemeniä hallissa. Apulannat kyllä. Siemenistä voivat kysellä vakuustodistuksia.

Kerääjäkasvin jälkeen heinänkylvö "paperilla" melkoinen riski mikäli tulee tarkastus, tai sitä pitää tehdä jokavuosi ja sitten kun kosahtaa, korvaa helpostikin edellisien vuosien säästöillä sanktiot. Eka vuonna kun jää kiinni vilpistä, ei säästöjä liiemmin ole :D Kerääjäkasvilla nurmen perustaminen olisi ympäristön kannalta ehdottoman hyvä juttu, mutta silloin se olisi tukiautomaatti karjatiloille. ts. ei voi olla niin ,että nurmea kylvämällä normaalisti suojaviljaan, saisi vielä osalle hehtaareja 100€ pelkällä rastilla ruutuun.

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: V.viljelijä - 17.04.17 - klo:23:05
Nonni, kerääjäkasvin kylvöyhdistelmä päivitetty.

Museoyhdistelmä,

(http://i8.aijaa.com/t/00674/14367414.t.jpg) (http://aijaa.com/xupb1y)

Nykyaikainen yhdistelmä,

(http://i2.aijaa.com/t/00726/14368092.t.jpg) (http://aijaa.com/3YeJ8l)

Sataset vaan oottaa poimijaansa....

Mä ostin samanlaisen"kylvökoneen" pari vuotta sitten höpöheinien kylvöön. Levittelin pressun ja aloin kokeilla ja etsiä säätöjä. Ensin ei tuu mitään, vähä luukkua suuremmalle, vähän pirshkahtelee, sitten vielä vähän suuremmalle, eikä vieläkään, kunnes äkkiä ryöpsähtää siemenet laitteesta pihalle. Tuossa kun on syöttölaitteena se naurettava pieni sokka siinä akselilla, niin eihän tuo voi toimia mitenkään tasaisesti syöttävänä.
Mä sitten askartelin sellaisen pyöreän pellin johon leikkasin sektoreita ja kiinnitin sen siihen akselille syöttöaukon päälle. Nyt toimii kohtuu hyvin. Ainut kun sen sammuttaa, niin lautasen päälle valuu keko. Mulla se on traktorin nokalla. Eipä tuolla hintaa voinu paljoa odottaakaan, mutta silti...  Vähällä olis saanu ihan hyvän.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 17.04.17 - klo:23:08
Kerääjäkasvilla nurmen perustaminen olisi ympäristön kannalta ehdottoman hyvä juttu, mutta silloin se olisi tukiautomaatti karjatiloille.

Tukiautomaattihan se on kaikille. Mutta olisi kaksinkertainen tukiautomaatti karjatiloille, maksaisi normaalistikin uusittavien nurmien siemenet.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 17.04.17 - klo:23:39

Mä ostin samanlaisen"kylvökoneen" pari vuotta sitten höpöheinien kylvöön. Levittelin pressun ja aloin kokeilla ja etsiä säätöjä. Ensin ei tuu mitään, vähä luukkua suuremmalle, vähän pirshkahtelee, sitten vielä vähän suuremmalle, eikä vieläkään, kunnes äkkiä ryöpsähtää siemenet laitteesta pihalle. Tuossa kun on syöttölaitteena se naurettava pieni sokka siinä akselilla, niin eihän tuo voi toimia mitenkään tasaisesti syöttävänä.
Mä sitten askartelin sellaisen pyöreän pellin johon leikkasin sektoreita ja kiinnitin sen siihen akselille syöttöaukon päälle. Nyt toimii kohtuu hyvin. Ainut kun sen sammuttaa, niin lautasen päälle valuu keko. Mulla se on traktorin nokalla. Eipä tuolla hintaa voinu paljoa odottaakaan, mutta silti...  Vähällä olis saanu ihan hyvän.

Mää tein kans koko syöttösysteemin uusiksi tollaseen. Tein tarkan syötönsäädön ja sähköllä toimivan sulkimen, tais täällä olla joskus siitä juttuakin jossain ketjussa  :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 18.04.17 - klo:06:23

Mä ostin samanlaisen"kylvökoneen" pari vuotta sitten höpöheinien kylvöön. Levittelin pressun ja aloin kokeilla ja etsiä säätöjä. Ensin ei tuu mitään, vähä luukkua suuremmalle, vähän pirshkahtelee, sitten vielä vähän suuremmalle, eikä vieläkään, kunnes äkkiä ryöpsähtää siemenet laitteesta pihalle. Tuossa kun on syöttölaitteena se naurettava pieni sokka siinä akselilla, niin eihän tuo voi toimia mitenkään tasaisesti syöttävänä.
Mä sitten askartelin sellaisen pyöreän pellin johon leikkasin sektoreita ja kiinnitin sen siihen akselille syöttöaukon päälle. Nyt toimii kohtuu hyvin. Ainut kun sen sammuttaa, niin lautasen päälle valuu keko. Mulla se on traktorin nokalla. Eipä tuolla hintaa voinu paljoa odottaakaan, mutta silti...  Vähällä olis saanu ihan hyvän.

Mää tein kans koko syöttösysteemin uusiksi tollaseen. Tein tarkan syötönsäädön ja sähköllä toimivan sulkimen, tais täällä olla joskus siitä juttuakin jossain ketjussa  :D

Joo, sihen joutu askartelemaan muovipurkista ja erkkarista uuden reiän. Toi sähkönen sulkijalihas keskuslukituksen moottorilla ei enää inspiroinu, rahaa tulee manuaalillakin.

Tuo syöttö kyllä toimii hyvin kun huiskalla on liikenteessä, tärinä parantaa huomattavasti syöttöä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 18.04.17 - klo:06:38
Kerääjäkasvilla nurmen perustaminen olisi ympäristön kannalta ehdottoman hyvä juttu, mutta silloin se olisi tukiautomaatti karjatiloille.

Tukiautomaattihan se on kaikille. Mutta olisi kaksinkertainen tukiautomaatti karjatiloille, maksaisi normaalistikin uusittavien nurmien siemenet.

-SS-

Eihän ois ollut! Saat sen kerääjäkasvin/aluskasvin tuen vain sinä vuonna kun korjaat muun sadon.

Tää karjatilojen kurmootus oli vain vihreitten keksintö.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Juba - 08.05.17 - klo:19:12
On se vaa saatanasta tuo kerääjäkasvi jos meinaa pehkut saaha kuivina kerättyä. Jääköön tänä vuonna laittamatta.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Magia - 09.05.17 - klo:05:11
Kerääjäkasvilla nurmen perustaminen olisi ympäristön kannalta ehdottoman hyvä juttu, mutta silloin se olisi tukiautomaatti karjatiloille.

Tukiautomaattihan se on kaikille. Mutta olisi kaksinkertainen tukiautomaatti karjatiloille, maksaisi normaalistikin uusittavien nurmien siemenet.

-SS-

Eihän ois ollut! Saat sen kerääjäkasvin/aluskasvin tuen vain sinä vuonna kun korjaat muun sadon.

Tää karjatilojen kurmootus oli vain vihreitten keksintö.
Eiköhan viljatilatkin perusta nurmia mm.viherlannoitusnurmia,NHP:tä ja semmoista.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 13.05.17 - klo:19:22
Nonni, kerääjäkasvin kylvöyhdistelmä päivitetty.

Museoyhdistelmä,

(http://i8.aijaa.com/t/00674/14367414.t.jpg) (http://aijaa.com/xupb1y)

Nykyaikainen yhdistelmä,

(http://i2.aijaa.com/t/00726/14368092.t.jpg) (http://aijaa.com/3YeJ8l)

Sataset vaan oottaa poimijaansa....

Mä ostin samanlaisen"kylvökoneen" pari vuotta sitten höpöheinien kylvöön. Levittelin pressun ja aloin kokeilla ja etsiä säätöjä. Ensin ei tuu mitään, vähä luukkua suuremmalle, vähän pirshkahtelee, sitten vielä vähän suuremmalle, eikä vieläkään, kunnes äkkiä ryöpsähtää siemenet laitteesta pihalle. Tuossa kun on syöttölaitteena se naurettava pieni sokka siinä akselilla, niin eihän tuo voi toimia mitenkään tasaisesti syöttävänä.
Mä sitten askartelin sellaisen pyöreän pellin johon leikkasin sektoreita ja kiinnitin sen siihen akselille syöttöaukon päälle. Nyt toimii kohtuu hyvin. Ainut kun sen sammuttaa, niin lautasen päälle valuu keko. Mulla se on traktorin nokalla. Eipä tuolla hintaa voinu paljoa odottaakaan, mutta silti...  Vähällä olis saanu ihan hyvän.

No nii, tuuleton iltapäivä ja rahakasvia ohran kanssa, lisätään sitten kuvia kun kasvukausi etenee. 6kilsan nopeudella, 8mm reiällä ja 5metrin ajovälillä meni n.2kg hehtaari.

Kuva on tästä kohta suurin piirtein jossa oli reilu 6500kg Steinari viime vuonna. Kultivaattori ja talvi hoiti pahnaongelman.

(http://i5.aijaa.com/t/00566/14241763.t.jpg) (http://aijaa.com/j920ug)(http://i7.aijaa.com/t/00197/14383718.t.jpg) (http://aijaa.com/UKzAdN)

Takaboksissa kulkee useempi 10kilon säkki, olis SS:lle sopiva, se kun laittaa kerääjää oikeen kunnolla....

(http://i6.aijaa.com/t/00243/14383719.t.jpg) (http://aijaa.com/igWYGg)

Tällästä siementä,

(http://i6.aijaa.com/t/00661/14383720.t.jpg) (http://aijaa.com/Y73TyE)

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 13.05.17 - klo:20:08
Kerääjäkasvilla nurmen perustaminen olisi ympäristön kannalta ehdottoman hyvä juttu, mutta silloin se olisi tukiautomaatti karjatiloille.

Tukiautomaattihan se on kaikille. Mutta olisi kaksinkertainen tukiautomaatti karjatiloille, maksaisi normaalistikin uusittavien nurmien siemenet.

-SS-

Eihän ois ollut! Saat sen kerääjäkasvin/aluskasvin tuen vain sinä vuonna kun korjaat muun sadon.

Tää karjatilojen kurmootus oli vain vihreitten keksintö.
Eiköhan viljatilatkin perusta nurmia mm.viherlannoitusnurmia,NHP:tä ja semmoista.

No eipä rehunurmilla olekkaan niin kova tuki kuin jollain joojoo pellolla.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 13.05.17 - klo:21:00
Kerääjäkasvilla nurmen perustaminen olisi ympäristön kannalta ehdottoman hyvä juttu, mutta silloin se olisi tukiautomaatti karjatiloille.

Tukiautomaattihan se on kaikille. Mutta olisi kaksinkertainen tukiautomaatti karjatiloille, maksaisi normaalistikin uusittavien nurmien siemenet.

-SS-

Eihän ois ollut! Saat sen kerääjäkasvin/aluskasvin tuen vain sinä vuonna kun korjaat muun sadon.

Tää karjatilojen kurmootus oli vain vihreitten keksintö.
Eiköhan viljatilatkin perusta nurmia mm.viherlannoitusnurmia,NHP:tä ja semmoista.

No eipä rehunurmilla olekkaan niin kova tuki kuin jollain joojoo pellolla.

JOOOO!!!

Paras tili tulee kun viljelee tavanomaista ja ottaa poro-aktian asiantuntian vielä laskemaan että... joo joo, näin kannattaa tehdä ja investoida. Se neuvo-2020 kun on "ilmainen". 7000-euroa siis jokaiselle maajussille ilmaista rahaa... HOHHOIJAA...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 13.05.17 - klo:21:07
Kerääjäkasvilla nurmen perustaminen olisi ympäristön kannalta ehdottoman hyvä juttu, mutta silloin se olisi tukiautomaatti karjatiloille.

Tukiautomaattihan se on kaikille. Mutta olisi kaksinkertainen tukiautomaatti karjatiloille, maksaisi normaalistikin uusittavien nurmien siemenet.

-SS-

Eihän ois ollut! Saat sen kerääjäkasvin/aluskasvin tuen vain sinä vuonna kun korjaat muun sadon.

Tää karjatilojen kurmootus oli vain vihreitten keksintö.
Eiköhan viljatilatkin perusta nurmia mm.viherlannoitusnurmia,NHP:tä ja semmoista.

No eipä rehunurmilla olekkaan niin kova tuki kuin jollain joojoo pellolla.

JOOOO!!!

Paras tili tulee kun viljelee tavanomaista ja ottaa poro-aktian asiantuntian vielä laskemaan että... joo joo, näin kannattaa tehdä ja investoida. Se neuvo-2020 kun on "ilmainen". 7000-euroa siis jokaiselle maajussille ilmaista rahaa... HOHHOIJAA...

Tarviiko ihmetellä että näitä neuvonta firmoja nousee kuin sieniä sateella.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 14.05.17 - klo:00:28
On se vaa saatanasta tuo kerääjäkasvi jos meinaa pehkut saaha kuivina kerättyä. Jääköön tänä vuonna laittamatta.

Juu väliinhän tuo nyt jää kun löhes koko alan syyskylvöt alkavat 25.7. ja päättyvät syyskuun puoliväliin. EFA alaan menee hernettä ja apilaa. Ei paljon viskoviskosuppiloita tarvita. Kevätrapsin osalta ei siellä pysy mikään kasvi, ei heinä eikä apila, sen verran tehokkaita nuo rapsin kasviaineet ovat.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: montöör - 05.11.17 - klo:09:21
Mites ne raiheinät kerääjäkasvina. Kasvoiko läpi viljelykasvista,
kun puinti meni niin myöhään tai ei puitu ollenkaan.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 05.11.17 - klo:10:15
Mites ne raiheinät kerääjäkasvina. Kasvoiko läpi viljelykasvista,
kun puinti meni niin myöhään tai ei puitu ollenkaan.

Ei rai haitannut, ei tullut pahemmin läpi lakopaikoissakaan.
Kylänurmikka kasvoikin tälläsenä vuotena pahimmaksi haitaksi, varsinkin kun leikkuuterä oli tylsä. Muuten faarin pöytä toimi hienosti  :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 05.11.17 - klo:10:23
Olisiko kerääjäkasvi vähän menneen talven lumia nykyään, kun syysrypsi ei enää kelvannut, kylvö piti tehdä jo keväällä ja kokotilan kerääjäkasviin tuli rajoitus. Ehkä on tullut myös havaintoja, että ne kerääjän suuret hyödyt sittenkin rajoittuvat lähinnä  siihen toimintasataseen.

Nyt uusi muoti on omamyyjän mukaan silpoydinherne, koska sillä pääsee kiinni kolmensadan saneerausrahaan. Siemenvarastot huutavat jo tyhjyyttään. Tilasin minäkin jo kesällä  Early Onwardia lavallisen.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 05.11.17 - klo:12:04
Mites ne raiheinät kerääjäkasvina. Kasvoiko läpi viljelykasvista,
kun puinti meni niin myöhään tai ei puitu ollenkaan.

Ariane S kuritti valkoapilaa sen verran että ehkä olis just menny läpi suurennuslasista jos olisivat katsastaneet.

Rairai kyllä kasvoi.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: montöör - 05.11.17 - klo:13:54
Mites ne raiheinät kerääjäkasvina. Kasvoiko läpi viljelykasvista,
kun puinti meni niin myöhään tai ei puitu ollenkaan.

Ei rai haitannut, ei tullut pahemmin läpi lakopaikoissakaan.
Kylänurmikka kasvoikin tälläsenä vuotena pahimmaksi haitaksi, varsinkin kun leikkuuterä oli tylsä. Muuten faarin pöytä toimi hienosti  :D



Fahrin pöytä Shumascher terällä on legenda. (tai oli, liekö uusissa) Eihän tää kuulu tähän osioon.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: V.viljelijä - 05.11.17 - klo:22:11
Mites ne raiheinät kerääjäkasvina. Kasvoiko läpi viljelykasvista,
kun puinti meni niin myöhään tai ei puitu ollenkaan.

Ei kasvanu ohrasta läpi laostakaan. Eikä kasvanu juuri enää puinnin jälkeenkään.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 06.11.17 - klo:11:01
Mites ne raiheinät kerääjäkasvina. Kasvoiko läpi viljelykasvista,
kun puinti meni niin myöhään tai ei puitu ollenkaan.

Ei kasvanu ohrasta läpi laostakaan. Eikä kasvanu juuri enää puinnin jälkeenkään.

Kyllä puinnin jälkeen virkistyi, muttei niin hyvin kun viime vuonna.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Luteikko - 06.11.17 - klo:20:43
Olisiko kerääjäkasvi vähän menneen talven lumia nykyään, kun syysrypsi ei enää kelvannut, kylvö piti tehdä jo keväällä ja kokotilan kerääjäkasviin tuli rajoitus. Ehkä on tullut myös havaintoja, että ne kerääjän suuret hyödyt sittenkin rajoittuvat lähinnä  siihen toimintasataseen.

Nyt uusi muoti on omamyyjän mukaan silpoydinherne, koska sillä pääsee kiinni kolmensadan saneerausrahaan. Siemenvarastot huutavat jo tyhjyyttään. Tilasin minäkin jo kesällä  Early Onwardia lavallisen.

-SS-

Nehän rajoittaa tuota saneerauskasvitukea nyt.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 06.11.17 - klo:21:04
Olisiko kerääjäkasvi vähän menneen talven lumia nykyään, kun syysrypsi ei enää kelvannut, kylvö piti tehdä jo keväällä ja kokotilan kerääjäkasviin tuli rajoitus. Ehkä on tullut myös havaintoja, että ne kerääjän suuret hyödyt sittenkin rajoittuvat lähinnä  siihen toimintasataseen.

Nyt uusi muoti on omamyyjän mukaan silpoydinherne, koska sillä pääsee kiinni kolmensadan saneerausrahaan. Siemenvarastot huutavat jo tyhjyyttään. Tilasin minäkin jo kesällä  Early Onwardia lavallisen.

-SS-

Nehän rajoittaa tuota saneerauskasvitukea nyt.

Eikö nyt jo pitäisi vuorostaan vähentää vaikka lehmien hyvinvointitukea tai lomitustukea  >:(
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Maakalle - 06.11.17 - klo:21:47
Olisiko kerääjäkasvi vähän menneen talven lumia nykyään, kun syysrypsi ei enää kelvannut, kylvö piti tehdä jo keväällä ja kokotilan kerääjäkasviin tuli rajoitus. Ehkä on tullut myös havaintoja, että ne kerääjän suuret hyödyt sittenkin rajoittuvat lähinnä  siihen toimintasataseen.

Nyt uusi muoti on omamyyjän mukaan silpoydinherne, koska sillä pääsee kiinni kolmensadan saneerausrahaan. Siemenvarastot huutavat jo tyhjyyttään. Tilasin minäkin jo kesällä  Early Onwardia lavallisen.

-SS-

Nehän rajoittaa tuota saneerauskasvitukea nyt.

Eikö nyt jo pitäisi vuorostaan vähentää vaikka lehmien hyvinvointitukea tai lomitustukea  >:(

Hyvinvointituki jo laskikin reilusti viime kierroksella
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 06.11.17 - klo:22:12
Olisiko kerääjäkasvi vähän menneen talven lumia nykyään, kun syysrypsi ei enää kelvannut, kylvö piti tehdä jo keväällä ja kokotilan kerääjäkasviin tuli rajoitus. Ehkä on tullut myös havaintoja, että ne kerääjän suuret hyödyt sittenkin rajoittuvat lähinnä  siihen toimintasataseen.

Nyt uusi muoti on omamyyjän mukaan silpoydinherne, koska sillä pääsee kiinni kolmensadan saneerausrahaan. Siemenvarastot huutavat jo tyhjyyttään. Tilasin minäkin jo kesällä  Early Onwardia lavallisen.

-SS-

Nehän rajoittaa tuota saneerauskasvitukea nyt.

Onneksi eivät rajoita muuta kuin että saneerattavaksi hyväksyttävää kasvia pitää olla ollut peruslohkolla jonakin kolmena edeltävästä vuodesta.

http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1410837/muutoksia-avomaanvihannesten-ja-saneerauskasvien-tukiehtoihin

Mielenkiintoinen ja vähän hymyilyttäväkin rajoitus on tullut avomaanvihanneksiin:
"Sadonkorjuuvaatimus on tarkoitus palauttaa avomaanvihannesten pohjoisen hehtaarituen tukiehdoksi kasvukaudesta 2018 alkaen. "
"on eräillä pohjoisen tuen alueilla yleistynyt niin sanottu näennäisviljely, jossa erityisesti naurista ja retiisiä on viljelty ilman tarkoitusta tuottaa satoa markkinoille. "

Jep jep. Ihanko totta yleistynyt nauriin näennäisviljely ? Ei voi olla.

Ilmoitettujen saneerauskasvihehtaarien määrä ylitti 10000 ha, ja maaseutuohjelmamatikkaneroilla se oletus oli noin 1000 ha.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Äärisosialisti - 06.11.17 - klo:22:25
AB-alueen viljelijöitä suositaan tässäkin asiassa.

Voivat laittaa silpoydinherneet peltoon ja jättää sinne. Kasvukauden jälkeen saa nauttia peltokasvipalkkiosta ja saneerauskasvin käyttöoikeudesta seuraavat 2 vuotta.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Lemmy - 06.11.17 - klo:22:27
Kyllähän nauriin ja retiisin hinnat jo romahtaa tuollaisella viljelyinnolla niin, ettei kannata kiskoa ylös siellä kuran seassa millään.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 06.11.17 - klo:22:47
AB-alueen viljelijöitä suositaan tässäkin asiassa.

Voivat laittaa silpoydinherneet peltoon ja jättää sinne. Kasvukauden jälkeen saa nauttia peltokasvipalkkiosta ja saneerauskasvin käyttöoikeudesta seuraavat 2 vuotta.

Eikö saneerauskasvitoimenpide ole C-alueella käytettävissä ? Miksi ei, kun muutkin monimuotoisuustoimenpiteet ovat.


-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Äärisosialisti - 06.11.17 - klo:22:54
AB-alueen viljelijöitä suositaan tässäkin asiassa.

Voivat laittaa silpoydinherneet peltoon ja jättää sinne. Kasvukauden jälkeen saa nauttia peltokasvipalkkiosta ja saneerauskasvin käyttöoikeudesta seuraavat 2 vuotta.

Eikö saneerauskasvitoimenpide ole C-alueella käytettävissä ? Miksi ei, kun muutkin monimuotoisuustoimenpiteet ovat.


-SS-

On toki, mutta C-alueella silpoydinherne pitää korjata täysien tukien saamikseksi toisin kuin AB-alueella
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 06.11.17 - klo:22:59
AB-alueen viljelijöitä suositaan tässäkin asiassa.

Voivat laittaa silpoydinherneet peltoon ja jättää sinne. Kasvukauden jälkeen saa nauttia peltokasvipalkkiosta ja saneerauskasvin käyttöoikeudesta seuraavat 2 vuotta.

Eikö saneerauskasvitoimenpide ole C-alueella käytettävissä ? Miksi ei, kun muutkin monimuotoisuustoimenpiteet ovat.


-SS-

On toki, mutta C-alueella silpoydinherne pitää korjata täysien tukien saamikseksi toisin kuin AB-alueella

Niin, mutta se korjuuvelvoitehan tulee pohjoisen tuen saamisen ehtona. 

Kyllä makeita palkoja kerätä kannattaa, esimerkiksi sukulaislapsille kehittävää puuhaa se.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Äärisosialisti - 06.11.17 - klo:23:08
AB-alueen viljelijöitä suositaan tässäkin asiassa.

Voivat laittaa silpoydinherneet peltoon ja jättää sinne. Kasvukauden jälkeen saa nauttia peltokasvipalkkiosta ja saneerauskasvin käyttöoikeudesta seuraavat 2 vuotta.

Eikö saneerauskasvitoimenpide ole C-alueella käytettävissä ? Miksi ei, kun muutkin monimuotoisuustoimenpiteet ovat.


-SS-

On toki, mutta C-alueella silpoydinherne pitää korjata täysien tukien saamikseksi toisin kuin AB-alueella

Niin, mutta se korjuuvelvoitehan tulee pohjoisen tuen saamisen ehtona. 

Kyllä makeita palkoja kerätä kannattaa, esimerkiksi sukulaislapsille kehittävää puuhaa se.

-SS-

Juurikin niin, pohjoisen tuen saamisen ehtona. Peltokasvipalkkiota ei C-alueen avomaavihanneksille saa, toisin kun AB-alueelle ja siinä ei tule sadonkorjuuvelvoitetta.

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 06.11.17 - klo:23:30
AB-alueen viljelijöitä suositaan tässäkin asiassa.

Voivat laittaa silpoydinherneet peltoon ja jättää sinne. Kasvukauden jälkeen saa nauttia peltokasvipalkkiosta ja saneerauskasvin käyttöoikeudesta seuraavat 2 vuotta.

Eikö saneerauskasvitoimenpide ole C-alueella käytettävissä ? Miksi ei, kun muutkin monimuotoisuustoimenpiteet ovat.


-SS-

On toki, mutta C-alueella silpoydinherne pitää korjata täysien tukien saamikseksi toisin kuin AB-alueella

Niin, mutta se korjuuvelvoitehan tulee pohjoisen tuen saamisen ehtona. 

Kyllä makeita palkoja kerätä kannattaa, esimerkiksi sukulaislapsille kehittävää puuhaa se.

-SS-

Juurikin niin, pohjoisen tuen saamisen ehtona. Peltokasvipalkkiota ei C-alueen avomaavihanneksille saa, toisin kun AB-alueelle ja siinä ei tule sadonkorjuuvelvoitetta.

Mutta millä tavalla AB:tä suositaan. Valkuaiskasvipalkkio jä alle 70 euron/ha , koska jakautuu enemmille hehtaareille kuin mitoitettu. Pohjoinen tuki taasen avomaanvihanneksille on tukialueella C1, C2, C2 pohjoinen, C3 ja C4    350 euroa/ha

Totta kai tuonsuuruisen tuen eteen pitää muutama saavillinen palkoja kerätä ?

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Äärisosialisti - 06.11.17 - klo:23:44
AB-alueen viljelijöitä suositaan tässäkin asiassa.

Voivat laittaa silpoydinherneet peltoon ja jättää sinne. Kasvukauden jälkeen saa nauttia peltokasvipalkkiosta ja saneerauskasvin käyttöoikeudesta seuraavat 2 vuotta.

Eikö saneerauskasvitoimenpide ole C-alueella käytettävissä ? Miksi ei, kun muutkin monimuotoisuustoimenpiteet ovat.


-SS-

On toki, mutta C-alueella silpoydinherne pitää korjata täysien tukien saamikseksi toisin kuin AB-alueella

Niin, mutta se korjuuvelvoitehan tulee pohjoisen tuen saamisen ehtona. 

Kyllä makeita palkoja kerätä kannattaa, esimerkiksi sukulaislapsille kehittävää puuhaa se.

-SS-

Juurikin niin, pohjoisen tuen saamisen ehtona. Peltokasvipalkkiota ei C-alueen avomaavihanneksille saa, toisin kun AB-alueelle ja siinä ei tule sadonkorjuuvelvoitetta.

Mutta millä tavalla AB:tä suositaan. Valkuaiskasvipalkkio jä alle 70 euron/ha , koska jakautuu enemmille hehtaareille kuin mitoitettu. Pohjoinen tuki taasen avomaanvihanneksille on tukialueella C1, C2, C2 pohjoinen, C3 ja C4    350 euroa/ha

Totta kai tuonsuuruisen tuen eteen pitää muutama saavillinen palkoja kerätä ?

-SS-

Mitähän ohjelmakautta mahdat elää kun puhut valkuaiskasvipalkkioista

Peltokasvipalkkio AB-alueen avomaavihanneksille on 150€/ha http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/eu-n-tuotantosidonnaisten-palkkioiden-ehdot-ja-maarat-vahvistettiin-vuodelle-2017 (http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/eu-n-tuotantosidonnaisten-palkkioiden-ehdot-ja-maarat-vahvistettiin-vuodelle-2017)

Että kyllä tuo 150€/ha enemmän tulee AB-alueen tuottajille kuin Manulle illallinen
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 06.11.17 - klo:23:53
AB-alueen viljelijöitä suositaan tässäkin asiassa.

Voivat laittaa silpoydinherneet peltoon ja jättää sinne. Kasvukauden jälkeen saa nauttia peltokasvipalkkiosta ja saneerauskasvin käyttöoikeudesta seuraavat 2 vuotta.

Eikö saneerauskasvitoimenpide ole C-alueella käytettävissä ? Miksi ei, kun muutkin monimuotoisuustoimenpiteet ovat.


-SS-

On toki, mutta C-alueella silpoydinherne pitää korjata täysien tukien saamikseksi toisin kuin AB-alueella

Niin, mutta se korjuuvelvoitehan tulee pohjoisen tuen saamisen ehtona. 

Kyllä makeita palkoja kerätä kannattaa, esimerkiksi sukulaislapsille kehittävää puuhaa se.

-SS-

Juurikin niin, pohjoisen tuen saamisen ehtona. Peltokasvipalkkiota ei C-alueen avomaavihanneksille saa, toisin kun AB-alueelle ja siinä ei tule sadonkorjuuvelvoitetta.

Mutta millä tavalla AB:tä suositaan. Valkuaiskasvipalkkio jä alle 70 euron/ha , koska jakautuu enemmille hehtaareille kuin mitoitettu. Pohjoinen tuki taasen avomaanvihanneksille on tukialueella C1, C2, C2 pohjoinen, C3 ja C4    350 euroa/ha

Totta kai tuonsuuruisen tuen eteen pitää muutama saavillinen palkoja kerätä ?

-SS-

Mitähän ohjelmakautta mahdat elää kun puhut valkuaiskasvipalkkioista

Peltokasvipalkkio AB-alueen avomaavihanneksille on 150€/ha http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/eu-n-tuotantosidonnaisten-palkkioiden-ehdot-ja-maarat-vahvistettiin-vuodelle-2017 (http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/eu-n-tuotantosidonnaisten-palkkioiden-ehdot-ja-maarat-vahvistettiin-vuodelle-2017)

Että kyllä tuo 150€/ha enemmän tulee AB-alueen tuottajille kuin Manulle illallinen

Juu on se 150 euroa, tavalinen herne ja papu vain alle 70 euroa, eikä niissä ole saneerauskasvimahdollisuutta, mutta ei tuossa silpoydinhernettä viljelemällä rahallisesti jää C-alue mitenkään takamatkalle, pohjoisen tuen ansiosta, ja saneerauskasvipalkkio sitten seuraville vuosille on sama. Sokerijuurikas ja peruna tarvitsevatkin sitten jo viljelysopimuksen, juurikkaan siemeniin menee osa tuistakin. Jos haluaa yli satasen lisäkorvauksen tekemättä mitään, niin LHP antaa sitten jo 120 euroa. Tai riistakin on melko edullinen vaihtoehto. Ja on määritelmällisesti jätettävä korjaamatta.

Korjuuvelvoite nykyään herättää katkeruutta, koska sen poistaminen normiviljelystä toi lähes kaikki nämä älyttömyydet tukipolitiikkaan. Joutomaista joutavanpäiväisin, suojavyöhyke, on tähän mennessä ollut lähes ainoa korjuuvelvoitteen omaava pellon käyttö. Minusta korjuuvelvoitteen poisto oli huono ajatus, se toi myös valvontamielivallalle sijansa.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Äärisosialisti - 07.11.17 - klo:22:38
AB-alueen viljelijöitä suositaan tässäkin asiassa.

Voivat laittaa silpoydinherneet peltoon ja jättää sinne. Kasvukauden jälkeen saa nauttia peltokasvipalkkiosta ja saneerauskasvin käyttöoikeudesta seuraavat 2 vuotta.

Eikö saneerauskasvitoimenpide ole C-alueella käytettävissä ? Miksi ei, kun muutkin monimuotoisuustoimenpiteet ovat.


-SS-

On toki, mutta C-alueella silpoydinherne pitää korjata täysien tukien saamikseksi toisin kuin AB-alueella

Niin, mutta se korjuuvelvoitehan tulee pohjoisen tuen saamisen ehtona. 

Kyllä makeita palkoja kerätä kannattaa, esimerkiksi sukulaislapsille kehittävää puuhaa se.

-SS-

Juurikin niin, pohjoisen tuen saamisen ehtona. Peltokasvipalkkiota ei C-alueen avomaavihanneksille saa, toisin kun AB-alueelle ja siinä ei tule sadonkorjuuvelvoitetta.

Mutta millä tavalla AB:tä suositaan. Valkuaiskasvipalkkio jä alle 70 euron/ha , koska jakautuu enemmille hehtaareille kuin mitoitettu. Pohjoinen tuki taasen avomaanvihanneksille on tukialueella C1, C2, C2 pohjoinen, C3 ja C4    350 euroa/ha

Totta kai tuonsuuruisen tuen eteen pitää muutama saavillinen palkoja kerätä ?

-SS-

Mitähän ohjelmakautta mahdat elää kun puhut valkuaiskasvipalkkioista

Peltokasvipalkkio AB-alueen avomaavihanneksille on 150€/ha http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/eu-n-tuotantosidonnaisten-palkkioiden-ehdot-ja-maarat-vahvistettiin-vuodelle-2017 (http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/eu-n-tuotantosidonnaisten-palkkioiden-ehdot-ja-maarat-vahvistettiin-vuodelle-2017)

Että kyllä tuo 150€/ha enemmän tulee AB-alueen tuottajille kuin Manulle illallinen

Juu on se 150 euroa, tavalinen herne ja papu vain alle 70 euroa, eikä niissä ole saneerauskasvimahdollisuutta, mutta ei tuossa silpoydinhernettä viljelemällä rahallisesti jää C-alue mitenkään takamatkalle, pohjoisen tuen ansiosta, ja saneerauskasvipalkkio sitten seuraville vuosille on sama.
Sokerijuurikas ja peruna tarvitsevatkin sitten jo viljelysopimuksen, juurikkaan siemeniin menee osa tuistakin. Jos haluaa yli satasen lisäkorvauksen tekemättä mitään, niin LHP antaa sitten jo 120 euroa. Tai riistakin on melko edullinen vaihtoehto. Ja on määritelmällisesti jätettävä korjaamatta.

Korjuuvelvoite nykyään herättää katkeruutta, koska sen poistaminen normiviljelystä toi lähes kaikki nämä älyttömyydet tukipolitiikkaan. Joutomaista joutavanpäiväisin, suojavyöhyke, on tähän mennessä ollut lähes ainoa korjuuvelvoitteen omaava pellon käyttö. Minusta korjuuvelvoitteen poisto oli huono ajatus, se toi myös valvontamielivallalle sijansa.

-SS-

Kysehän tässä on ollut koko ajan ministeriön tekemästä avomaavihannesten tukimuutoksesta ja siitä johtuvasta AB-alueen viljelijöiden suosimisesta, mihin ei liity pelto/rehuherneen/rypsin jne. peltokasvipalkkio millään lailla.


Kyllä C-alueella jäädään 161€/ha takamatkalle tämän ministeriön muutoksen myötä.

Otetaan esimerkiksi vertailuun 2016 vuoden tuet kasvinviljelytilan kohdalta

AB-alue https://www.sastamala.fi/sastamala/liitetiedostot/editori_materiaali//24383.pdf?name=Tukitaulukko_2016_AB-alueella (https://www.sastamala.fi/sastamala/liitetiedostot/editori_materiaali//24383.pdf?name=Tukitaulukko_2016_AB-alueella)

C-alue https://www.seinajoki.fi/material/attachments/seinajokifi/tyojayrittaminen/maaseutupalvelut/q0ZS7EEKB/Peltotuet_2016_C_maalis.pdf (https://www.seinajoki.fi/material/attachments/seinajokifi/tyojayrittaminen/maaseutupalvelut/q0ZS7EEKB/Peltotuet_2016_C_maalis.pdf)

AB-alueella silpoydinherneen tuki on 752€/ha

C-aluueella 941€/ha

Sadonkorjuuvelvoitteen palauttamisen myötä C-alueen tuki tippuu 591€/ha joka on siis 161€/ha vähemmän kuin samasta kasvista saatava tuki AB-alueella.

Vai väitätkö tosissaan, että silpoydinherneen sadonkorjuunkustannukset on alle 189€/ha, jolloin C-alueella oltaisiin samassa lopputuloksessa kuin AB-alueella, missä sadonkorjuuta ei tarvitse tehdä?

Vai meinaatko, että valvontaviranomaiselle riittää sadonkorjuuksi sukulaislapsien keräämät muutamat palot/ha esimerkiksi 50ha viljelykseltä?

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ilkka - 07.11.17 - klo:22:49
"SILPOYDINHERNE 'Kelvedon Wonder' - Siemenkauppa.com
www.siemenkauppa.com/.../19-silpoydinherne-kelvedon-wonder-.html‎
Tunnettu, varhainen ja runsassatoinen lajike. Tuottaa palkoja, joiden pituus on  vajaa 10 cm, 7-9 hernettä kussakin. Ei tarvitse tukea."


Misäs kohtaa on ongelma, edellä mainittu silpoydinherne ei tarvitse tukea.


Voi tietysti miettiä miksi oikeasti sadonkorjuuvelvoite palautui C-alueelle joillekkin kasveille.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 08.11.17 - klo:01:51
Vai meinaatko, että valvontaviranomaiselle riittää sadonkorjuuksi sukulaislapsien keräämät muutamat palot/ha esimerkiksi 50ha viljelykseltä?

On se vaikeeta. Niinhän se kerääjäkasvikin oli vaikeeta kun sen sellaiseksi teki.
Ratkaisin asian siten, ettei ole vaikeeta, siten että en kylvä. Sama homma eläinkorotuksella,
pitää pitää eläimiä, jos haluaa saada korotuksen, mitä sitä sitten itkemään, kun eläintilojen
pelto on niin paljon arvokkaampaa.

Korjaa silpoydinherneet, pääset tukitasoihin käsiksi, joista täällä voi vain haaveilla. Jos et meinaa
korjata, se on voi voi.  En ota omia valvontaongelmiasi käsittelyyn, kyllä itsepoimintaa on
täälläkin tarjottu, ja nähtävästi voi tehdä raitoina, eli kävelykäytävät väliin. Täällä etelässä
on silpoydinherneelle markkinat, 50 ha on näille asianharrastajille pikkupalsta. Pointtini
oli, että pääsee saneerauskasvirälssiin.

Loppukorjuun voi tehdä niittämällä ja sitten kyntö päälle. Hyvin menee vältistä läpi
niittämättäkin, koetin just.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 08.11.17 - klo:01:52
Voi tietysti miettiä miksi oikeasti sadonkorjuuvelvoite palautui C-alueelle joillekkin kasveille.

No kokotilan naurispeltoja kyntöön, ja pohjoisen tuen kanssa melko hyvä yhdistelmä. Ehkäpä
kansallisten tukien kirstunvartija huomasi rahojen loppuvan.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Magia - 08.11.17 - klo:04:02
Vai meinaatko, että valvontaviranomaiselle riittää sadonkorjuuksi sukulaislapsien keräämät muutamat palot/ha esimerkiksi 50ha viljelykseltä?

On se vaikeeta. Niinhän se kerääjäkasvikin oli vaikeeta kun sen sellaiseksi teki.
Ratkaisin asian siten, ettei ole vaikeeta, siten että en kylvä. Sama homma eläinkorotuksella,
pitää pitää eläimiä, jos haluaa saada korotuksen, mitä sitä sitten itkemään, kun eläintilojen
pelto on niin paljon arvokkaampaa.

Korjaa silpoydinherneet, pääset tukitasoihin käsiksi, joista täällä voi vain haaveilla. Jos et meinaa
korjata, se on voi voi.  En ota omia valvontaongelmiasi käsittelyyn, kyllä itsepoimintaa on
täälläkin tarjottu, ja nähtävästi voi tehdä raitoina, eli kävelykäytävät väliin. Täällä etelässä
on silpoydinherneelle markkinat, 50 ha on näille asianharrastajille pikkupalsta. Pointtini
oli, että pääsee saneerauskasvirälssiin.

Loppukorjuun voi tehdä niittämällä ja sitten kyntö päälle. Hyvin menee vältistä läpi
niittämättäkin, koetin just.

-SS-
Tuskimpa se 56euroo/ha tekee siitä kotieläintilan pellosta arvokkaampaa.Vai onko tuo korotus sitten eri etelässä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ja101 - 13.06.18 - klo:14:25
Mites se nyt menee ainakaan pikaisesti en löytänyt mavin sivuilta ohjetta.
Jos nyt ilmoitan päätukihaussa kerääjakasveja kaikkille mahdollisille lohkoille yli tuon 25% maksimin mille tukea maksetaan. Niin ilmeisesti voin perua lohkot joille en kylvä kerääjää kesäkuun loppuunmennessä ja vielä erikseen sitten ne jotka vaikka syksyllä lopetankin ennen määräaikaa?

Ajatuksena siis se, että katsoo tän pari viikkoa kylvääkö vai ei ja jos kylvää niin lopuilta peruu toimenpiteen ja sitten jos syksy on suotuisa syyskylvöille niin peruu sitten vielä osan maksatuksista vaikka olisi kerääjä kylvettykkin.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 13.06.18 - klo:15:03
Mites se nyt menee ainakaan pikaisesti en löytänyt mavin sivuilta ohjetta.
Jos nyt ilmoitan päätukihaussa kerääjakasveja kaikkille mahdollisille lohkoille yli tuon 25% maksimin mille tukea maksetaan. Niin ilmeisesti voin perua lohkot joille en kylvä kerääjää kesäkuun loppuunmennessä ja vielä erikseen sitten ne jotka vaikka syksyllä lopetankin ennen määräaikaa?

Ajatuksena siis se, että katsoo tän pari viikkoa kylvääkö vai ei ja jos kylvää niin lopuilta peruu toimenpiteen ja sitten jos syksy on suotuisa syyskylvöille niin peruu sitten vielä osan maksatuksista vaikka olisi kerääjä kylvettykkin.

Suunilleen näin olen toiminut. Ilmoittanut kaikki mahdolliset kerääjille. Tosin olen ne aina kylvänytkin jo normikylvön yhteydessä. Sitten perun ne, jotka haluaa muokata syysviljan tai jonkin muun syyn vuoksi. Peruminen on syytä tehdä heti, kun syy ilmenee. Jos tarkastaja on ilmoittanut tulostaan, ei enää kannata yrittää perua.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 13.06.18 - klo:16:18
Saahan sitä ilmoittaa kaikki mahdolliset pellot mutta korvauksen saa vaan 25% alalta.

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Huono ihminen - 13.06.18 - klo:17:30
Saahan sitä ilmoittaa kaikki mahdolliset pellot mutta korvauksen saa vaan 25% alalta.

No shit Sherlock.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Forgiven - 13.06.18 - klo:23:59
Vai meinaatko, että valvontaviranomaiselle riittää sadonkorjuuksi sukulaislapsien keräämät muutamat palot/ha esimerkiksi 50ha viljelykseltä?

On se vaikeeta. Niinhän se kerääjäkasvikin oli vaikeeta kun sen sellaiseksi teki.
Ratkaisin asian siten, ettei ole vaikeeta, siten että en kylvä. Sama homma eläinkorotuksella,
pitää pitää eläimiä, jos haluaa saada korotuksen, mitä sitä sitten itkemään, kun eläintilojen
pelto on niin paljon arvokkaampaa.

Korjaa silpoydinherneet, pääset tukitasoihin käsiksi, joista täällä voi vain haaveilla. Jos et meinaa
korjata, se on voi voi.  En ota omia valvontaongelmiasi käsittelyyn, kyllä itsepoimintaa on
täälläkin tarjottu, ja nähtävästi voi tehdä raitoina, eli kävelykäytävät väliin. Täällä etelässä
on silpoydinherneelle markkinat, 50 ha on näille asianharrastajille pikkupalsta. Pointtini
oli, että pääsee saneerauskasvirälssiin.

Loppukorjuun voi tehdä niittämällä ja sitten kyntö päälle. Hyvin menee vältistä läpi
niittämättäkin, koetin just.

-SS-
Tuskimpa se 56euroo/ha tekee siitä kotieläintilan pellosta arvokkaampaa.Vai onko tuo korotus sitten eri etelässä.

Jos nyt äkkiseltään laskee että pellon hankintahinnan saa kuoletettua 20:een vuoteen, niin tekeehän tuo 56x20 jo reilun tonnin lisäarvoa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ja101 - 14.06.18 - klo:07:44
Mites se nyt menee ainakaan pikaisesti en löytänyt mavin sivuilta ohjetta.
Jos nyt ilmoitan päätukihaussa kerääjakasveja kaikkille mahdollisille lohkoille yli tuon 25% maksimin mille tukea maksetaan. Niin ilmeisesti voin perua lohkot joille en kylvä kerääjää kesäkuun loppuunmennessä ja vielä erikseen sitten ne jotka vaikka syksyllä lopetankin ennen määräaikaa?

Ajatuksena siis se, että katsoo tän pari viikkoa kylvääkö vai ei ja jos kylvää niin lopuilta peruu toimenpiteen ja sitten jos syksy on suotuisa syyskylvöille niin peruu sitten vielä osan maksatuksista vaikka olisi kerääjä kylvettykkin.

Suunilleen näin olen toiminut. Ilmoittanut kaikki mahdolliset kerääjille. Tosin olen ne aina kylvänytkin jo normikylvön yhteydessä. Sitten perun ne, jotka haluaa muokata syysviljan tai jonkin muun syyn vuoksi. Peruminen on syytä tehdä heti, kun syy ilmenee. Jos tarkastaja on ilmoittanut tulostaan, ei enää kannata yrittää perua.

Entä tilanne jossa tarkastaja tulee ja mitään ei löydy (kuivuus), ilmeisesti tulee uudelle tarkastukselle? No entäs sitten, jos syksy on suotuisa ja haluaisikin kylvää syysviljaa niin jääkö haaveeksi, jos tarkastajalle on näytettävä, että kyllä se kerääjä joskus itää. Eikö tämä ole vähän ristiriitaista? Olen ymmärrätänyt, että maksatuksenkin voi perua vielä myöhemmin, jos haluaa muokata aiemmin?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 14.06.18 - klo:08:05
Mites se nyt menee ainakaan pikaisesti en löytänyt mavin sivuilta ohjetta.
Jos nyt ilmoitan päätukihaussa kerääjakasveja kaikkille mahdollisille lohkoille yli tuon 25% maksimin mille tukea maksetaan. Niin ilmeisesti voin perua lohkot joille en kylvä kerääjää kesäkuun loppuunmennessä ja vielä erikseen sitten ne jotka vaikka syksyllä lopetankin ennen määräaikaa?

Ajatuksena siis se, että katsoo tän pari viikkoa kylvääkö vai ei ja jos kylvää niin lopuilta peruu toimenpiteen ja sitten jos syksy on suotuisa syyskylvöille niin peruu sitten vielä osan maksatuksista vaikka olisi kerääjä kylvettykkin.

Suunilleen näin olen toiminut. Ilmoittanut kaikki mahdolliset kerääjille. Tosin olen ne aina kylvänytkin jo normikylvön yhteydessä. Sitten perun ne, jotka haluaa muokata syysviljan tai jonkin muun syyn vuoksi. Peruminen on syytä tehdä heti, kun syy ilmenee. Jos tarkastaja on ilmoittanut tulostaan, ei enää kannata yrittää perua.

Entä tilanne jossa tarkastaja tulee ja mitään ei löydy (kuivuus), ilmeisesti tulee uudelle tarkastukselle? No entäs sitten, jos syksy on suotuisa ja haluaisikin kylvää syysviljaa niin jääkö haaveeksi, jos tarkastajalle on näytettävä, että kyllä se kerääjä joskus itää. Eikö tämä ole vähän ristiriitaista? Olen ymmärrätänyt, että maksatuksenkin voi perua vielä myöhemmin, jos haluaa muokata aiemmin?

Tuo on kyllä hyvä kysymys. Mavin tiedotteessa todetaan, että jos hommat on tehty kunnolla, kuivuuden aiheuttamat tuhot huomioidaan, eli ei tarvitse esim kylvää uudelleen. Minusta tuon pitäisi koskea myös kerääjäkasveja.

http://www.mavi.fi/fi/tietoa-meista/tiedotteet/2013/Sivut/mita-tehda-kasvustoille-kuivan-kevaan-jalkeen.aspx

En osaa sanoa, miten em tilanteessa pitäisi toimia. Mutta tiedotteen perusteella minä ainakin tulkitsisin, että jos viljelykirjanpito osoittaa kerääjät kylvetyksi ja kuivuus on selvästi nähtävissä niin tukiehdot täyttyisivät. Lisäksi olisi hyvä toki, että edes jossakin kosteammassa nurkassa jokunen kerääjän alkukin olisi mahdollista tarkastajalle esittää. Jos tarkastaja tulee, hän se vasta osannee kertoa, mitä saa tai voi tehdä. Pakko toimia tilanteen mukaan. Sitäpaitsi kerääjien kasvustoja käytännössä voidaan valvoa vasta suunnilleen elokuusta alkaen

Toisaalta, jos tilanne on vaikea päättää, on varmaan parempi jättää tuki hakematta kylvää sitten kerääjän tai ei. Kustannuksiahan tuolla tuella on tarkoitus peittää. Maksatus tapahtuu sen mukaan, mitä tietoja hallinto on saanut 1.10. mennessä. Eli tukihakemustiedot (rajaus 25 %), ilmoitetut muutokset tuohon mennessä ja tarkastajien tekemät havainnot. Ja vielä myöhemminkin lienee mahdollista jopa maksaa saatu tuki pois, jos haluaakin vaikka perustaa nurmen tuolla kerääjäkasvilla.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ja101 - 14.06.18 - klo:08:14
Mites se nyt menee ainakaan pikaisesti en löytänyt mavin sivuilta ohjetta.
Jos nyt ilmoitan päätukihaussa kerääjakasveja kaikkille mahdollisille lohkoille yli tuon 25% maksimin mille tukea maksetaan. Niin ilmeisesti voin perua lohkot joille en kylvä kerääjää kesäkuun loppuunmennessä ja vielä erikseen sitten ne jotka vaikka syksyllä lopetankin ennen määräaikaa?

Ajatuksena siis se, että katsoo tän pari viikkoa kylvääkö vai ei ja jos kylvää niin lopuilta peruu toimenpiteen ja sitten jos syksy on suotuisa syyskylvöille niin peruu sitten vielä osan maksatuksista vaikka olisi kerääjä kylvettykkin.

Suunilleen näin olen toiminut. Ilmoittanut kaikki mahdolliset kerääjille. Tosin olen ne aina kylvänytkin jo normikylvön yhteydessä. Sitten perun ne, jotka haluaa muokata syysviljan tai jonkin muun syyn vuoksi. Peruminen on syytä tehdä heti, kun syy ilmenee. Jos tarkastaja on ilmoittanut tulostaan, ei enää kannata yrittää perua.

Entä tilanne jossa tarkastaja tulee ja mitään ei löydy (kuivuus), ilmeisesti tulee uudelle tarkastukselle? No entäs sitten, jos syksy on suotuisa ja haluaisikin kylvää syysviljaa niin jääkö haaveeksi, jos tarkastajalle on näytettävä, että kyllä se kerääjä joskus itää. Eikö tämä ole vähän ristiriitaista? Olen ymmärrätänyt, että maksatuksenkin voi perua vielä myöhemmin, jos haluaa muokata aiemmin?

Tuo on kyllä hyvä kysymys. Mavin tiedotteessa todetaan, että jos hommat on tehty kunnolla, kuivuuden aiheuttamat tuhot huomioidaan, eli ei tarvitse esim kylvää uudelleen. Minusta tuon pitäisi koskea myös kerääjäkasveja.

http://www.mavi.fi/fi/tietoa-meista/tiedotteet/2013/Sivut/mita-tehda-kasvustoille-kuivan-kevaan-jalkeen.aspx

En osaa sanoa, miten em tilanteessa pitäisi toimia. Mutta tiedotteen perusteella minä ainakin tulkitsisin, että jos viljelykirjanpito osoittaa kerääjät kylvetyksi ja kuivuus on selvästi nähtävissä niin tukiehdot täyttyisivät. Lisäksi olisi hyvä toki, että edes jossakin kosteammassa nurkassa jokunen kerääjän alkukin olisi mahdollista tarkastajalle esittää. Jos tarkastaja tulee, hän se vasta osannee kertoa, mitä saa tai voi tehdä. Pakko toimia tilanteen mukaan. Sitäpaitsi kerääjien kasvustoja käytännössä voidaan valvoa vasta suunnilleen elokuusta alkaen

Toisaalta, jos tilanne on vaikea päättää, on varmaan parempi jättää tuki hakematta kylvää sitten kerääjän tai ei. Kustannuksiahan tuolla tuella on tarkoitus peittää. Maksatus tapahtuu sen mukaan, mitä tietoja hallinto on saanut 1.10. mennessä. Eli tukihakemustiedot (rajaus 25 %), ilmoitetut muutokset tuohon mennessä ja tarkastajien tekemät havainnot. Ja vielä myöhemminkin lienee mahdollista jopa maksaa saatu tuki pois, jos haluaakin vaikka perustaa nurmen tuolla kerääjäkasvilla.

Harmillista kun tuossa ei ole erikseen mainittu kerääjästä mitään. Tietysti asian voisi ratkaista niin, että ilmottaa nyt kaikille mahdollisille lohkoille sen kerääjän ja peruu sitten kesäkuun loppuun mennessä. Saisi pari viikkoa aikaa selvittää asiaa.

Aiemmin ei ole koko toimenpidettä tullut käytettyä, mutta nyt kun luomuun ollaan siirtymässä niin kaikki mahdolliset avut rikkoja vastaan ovat tervetulleita. Kustannuksethan tuolla euromäärällä saa helpostikkin peittoon tai saa ainakin olla tukeva seos jos saa rahaa menemään enemmän.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 14.06.18 - klo:09:15
Ehkä valvonnassa on ryhdytty pienen alku-uhkailun jälkeen noudattamaan periaatetta, että dokumentoitu=tehty. Alun perin kyse oli saada valvottavasti tasainen ja peittävä kerääjäkasvusto aikaiseksi. Onhan tuokin iso etu, että merkitsee koko alalle ja  syksymmällä sitten poimii ne palstat, joissa ehdot toteutuvat ja joita ei kerkiä syyskylvämään.

Tämä myös helpottaa tukihakuja, jos tekemättömyyksiä löytyy tai jää kiinni tuen hausta, jota ei ole aikonutkaan viedä pellolle,  voi nostaa kädet pystyyn, tunnustan, ei tarrvitse maksaa, eikä näin ollen tule sanktioita eikä seuraavan vuoden uusvalvontaa...


Alkuun karsastettiin nurmien perustamista kerääjäkasvilla; ehkä nyt on valvonta luopunut tuostakin pikkumaisuudesta.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 14.06.18 - klo:15:08
Ehkä valvonnassa on ryhdytty pienen alku-uhkailun jälkeen noudattamaan periaatetta, että dokumentoitu=tehty. Alun perin kyse oli saada valvottavasti tasainen ja peittävä kerääjäkasvusto aikaiseksi. Onhan tuokin iso etu, että merkitsee koko alalle ja  syksymmällä sitten poimii ne palstat, joissa ehdot toteutuvat ja joita ei kerkiä syyskylvämään.

Tämä myös helpottaa tukihakuja, jos tekemättömyyksiä löytyy tai jää kiinni tuen hausta, jota ei ole aikonutkaan viedä pellolle,  voi nostaa kädet pystyyn, tunnustan, ei tarrvitse maksaa, eikä näin ollen tule sanktioita eikä seuraavan vuoden uusvalvontaa...


Alkuun karsastettiin nurmien perustamista kerääjäkasvilla; ehkä nyt on valvonta luopunut tuostakin pikkumaisuudesta.

-SS-

Kyllä nurmen perustaminen kerääjäkasvilla on kuulemma edelleen kielletty ja valvotaankin. Viherkesannon sillä saa kuitenkin perustaa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ja101 - 15.06.18 - klo:08:20
Ehkä valvonnassa on ryhdytty pienen alku-uhkailun jälkeen noudattamaan periaatetta, että dokumentoitu=tehty. Alun perin kyse oli saada valvottavasti tasainen ja peittävä kerääjäkasvusto aikaiseksi. Onhan tuokin iso etu, että merkitsee koko alalle ja  syksymmällä sitten poimii ne palstat, joissa ehdot toteutuvat ja joita ei kerkiä syyskylvämään.

Tämä myös helpottaa tukihakuja, jos tekemättömyyksiä löytyy tai jää kiinni tuen hausta, jota ei ole aikonutkaan viedä pellolle,  voi nostaa kädet pystyyn, tunnustan, ei tarrvitse maksaa, eikä näin ollen tule sanktioita eikä seuraavan vuoden uusvalvontaa...


Alkuun karsastettiin nurmien perustamista kerääjäkasvilla; ehkä nyt on valvonta luopunut tuostakin pikkumaisuudesta.

-SS-

Kyllä nurmen perustaminen kerääjäkasvilla on kuulemma edelleen kielletty ja valvotaankin. Viherkesannon sillä saa kuitenkin perustaa.

Haluaisin nähdä sen kuinka tämä tapahtuu. Jos laitan kerääjäkasvin ja seuraavana keväänä suorakylvön lohkon nurmella niin eikö tuo ollut sallittua? Vai pitikö se siinä välissä muokata?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 15.06.18 - klo:12:53
Valvonnat alkavat vasta 15.6, eli eipä sitä taida pellosta enää nähdä, onko siellä käyty erikseen kylvämässä, että mielestäni tämä lienee virallisesti sallittu perustaa viherkasvusto kerääjäkasvilla. Sänkikesantona sen aina voinee ilmoittaa, jos epäilee valvonnan osuvan, ei ole tukitasossa varmaankaan eroa. Säilörehunurmena tukitaso tietenkin on isompi,  silloin pitänee dokumentoida erillinen kylvös lokakuuksi tai toukokuuksi.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 15.06.18 - klo:19:33
Ehkä valvonnassa on ryhdytty pienen alku-uhkailun jälkeen noudattamaan periaatetta, että dokumentoitu=tehty. Alun perin kyse oli saada valvottavasti tasainen ja peittävä kerääjäkasvusto aikaiseksi. Onhan tuokin iso etu, että merkitsee koko alalle ja  syksymmällä sitten poimii ne palstat, joissa ehdot toteutuvat ja joita ei kerkiä syyskylvämään.

Tämä myös helpottaa tukihakuja, jos tekemättömyyksiä löytyy tai jää kiinni tuen hausta, jota ei ole aikonutkaan viedä pellolle,  voi nostaa kädet pystyyn, tunnustan, ei tarrvitse maksaa, eikä näin ollen tule sanktioita eikä seuraavan vuoden uusvalvontaa...


Alkuun karsastettiin nurmien perustamista kerääjäkasvilla; ehkä nyt on valvonta luopunut tuostakin pikkumaisuudesta.

-SS-

Kyllä nurmen perustaminen kerääjäkasvilla on kuulemma edelleen kielletty ja valvotaankin. Viherkesannon sillä saa kuitenkin perustaa.

Haluaisin nähdä sen kuinka tämä tapahtuu. Jos laitan kerääjäkasvin ja seuraavana keväänä suorakylvön lohkon nurmella niin eikö tuo ollut sallittua? Vai pitikö se siinä välissä muokata?

Nyt sitten mennään sille tulkintatasolle. Jostain muistelen kuulleeni, että suorakylvö ei olisi kasvustoa päättävä muokkaus. Toisaalta lannan levityksessä se kelpasi muokkaukseksi... Ota tästä nyt sitten selvää...  Itse pyrin toimimaan selväpiirteisesti. Muokkaan kerääjän ja kylvän vaikkapa sitten heinää. Muokkausmenetelmän riittävyys onkin sitten eri asia. Vanhalla joustopiikkiäkeellä matalaan muokattaessa ei monivuotinen kerääjä paljon häiriinny, mutta onhan kerääjä kirjanpidossa lopetettu. Suorakylvö saattaa olla tarkastajan silmässä lopettamiseen tähtäävä muokkaus. Tai sitten ei!  Glyfosaatti kelvannee lopetukseksi kyllä aina, mutta sinähän olet alkanut luomuin siirtymisen. En näe porsaanreikien etsimistä järkevänä.  Omalla tilallani pyrin toimimaan selväpiirteisesti. Toimin niin, ettei turhaan tulkittavaa jää. Onnistuuko se aina, onkin sitten eri asia... Yritetty on ainakin.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 17.06.18 - klo:16:00
Olisiko tuossa ja101:n kyselemisessä sitä oiretta vähän, että kun kirjoittaja on tuominnut vuodesta toiseen hömpät tukiautomaatiksi, nyt sitten kun itse siirtyi hömppä ver. 2:een eli luomuun, niin tuleekin kummia työläitä kiusoja niiden nurmien kanssa, ja ihmeitä, että miksi ei maksetakaan kaikkia yhtaikaa kumulatiivisesti, vaikka sopisikin johonkin peltoon kasvilajivalikoiman kanssa.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ja101 - 18.06.18 - klo:07:21
Olisiko tuossa ja101:n kyselemisessä sitä oiretta vähän, että kun kirjoittaja on tuominnut vuodesta toiseen hömpät tukiautomaatiksi, nyt sitten kun itse siirtyi hömppä ver. 2:een eli luomuun, niin tuleekin kummia työläitä kiusoja niiden nurmien kanssa, ja ihmeitä, että miksi ei maksetakaan kaikkia yhtaikaa kumulatiivisesti, vaikka sopisikin johonkin peltoon kasvilajivalikoiman kanssa.

-SS-

No ei. Ennen en noita kerääjäkasveja ole käyttänyt sen vuoksi, että ei ole ollut kylvökonetta jolla kylvää ne. Samalla on hieman epäilyttänyt koko touhu. Ainakin vaiketuttaa kasvinsuojelua ja mahdollista syyskylvöä. No nyt kun luomussa ei tarvitse enää miettiä kasvinsuojelua niin hommassa aukeaa ihan erilaisia mahdollisuuksia. Toki senkin vuoksi kiinnostaa, että josko niistä olisi apua rikkoja vastaan. No taisivat silti mennä tänä kesänä ohi koko toimenpide. Josko sitten ensi vuonna kokeilisi jossain.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: eevertti - 18.06.18 - klo:08:19
Retikkahan olis kaiketi aika hyvä kerääjä jos kylväisi ennen tai jälkeen puinnin. On vaan pirun kallista, ainakin toi stingeri.
Tänä vuonna kylvin viherlannoitusnurmelle ja aika nopeesti tuli ylös vaikka on näin kuivaa. Nyt vaan näyttää maistuvan kuoriaisille, toivittavasti huomenna sataa niin saa retikka vauhtia. Syksyllähän noista kuoriaisista ei olisi riesaa ja yleensä kosteuttakin riittää.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Pasi - 18.06.18 - klo:10:10

Kyllä nurmen perustaminen kerääjäkasvilla on kuulemma edelleen kielletty ja valvotaankin. Viherkesannon sillä saa kuitenkin perustaa.

Haluaisin nähdä sen kuinka tämä tapahtuu. Jos laitan kerääjäkasvin ja seuraavana keväänä suorakylvön lohkon nurmella niin eikö tuo ollut sallittua? Vai pitikö se siinä välissä muokata?

 En näe porsaanreikien etsimistä järkevänä.  Omalla tilallani pyrin toimimaan selväpiirteisesti. Toimin niin, ettei turhaan tulkittavaa jää. Onnistuuko se aina, onkin sitten eri asia... Yritetty on ainakin.

Meinaako joku ihan vakavissaan että keväällä perustettu ja edellisenä vuonna suoraviljaan perustettu nurmi olisivat niin samannäköisiä ettei loppukesästä ja alkukesästä puhumattakaan erottaisi kummasta on kyse. Mielestäni niillä ja pellon pinnan ulkonäöllä on sen verran eroa että aika varmasti jää kiinni jos valvonta tulee ensimmäisenä vuonna. Myöhemmin sitä ei kyllä eroa. Jos uskoo ettei päädy valvottavaksi niin eihän mikään estä perustamasta nurmea kerääjäkasvilla. Ja jos noin tekee ja jää valvonnassa kiinni niin korvienväli kai myös on valmiiksi semmoisessa asennossa ettei siitä turhia kiukuttele vaan toteaa tyynesti esim. että p*ska tuuri kävi.

Jos jotain porsaanreikiä aikoo hyödyntää niin sen pitäisi tarkoittaa sitä että ohjeet ja tulkinnat ovat niin hyvin hakemusta tehdessä selvillä että tietää jo etukäteen mitä tukia ja kuinka paljon peritään takaisin jos ei oma tulkinta olekaan tarpeeksi hyvin sääntöjen mukainen. Jos menettää vain sen mitä yritti pikkufilungilla saada niin menetyksen ei pitäisi olla missään mielessä kovin raskas. Mutta jos menettää myös muita tukia tilanne voi muuttua oikeasti ikäväksi. Ja senkään ei sitten pitäisi käydä mielen päälle, että yrittäessään hyödyntää porsaanreikiä ja rajatapauksia saattaa keräiilä itselleen lisäpisteitä tarkastusarpajaisiin ja saa virallisia vieraita useammin kuin muut.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Ruisrypsimohralvehnä - 18.06.18 - klo:19:51
Kun Kerääjäkasvi tuli valinnaiseksi ympäristötuen toimenpiteeksi, niin ekana vuonna kylvin heinänsiemenlaatikon kautta sen. Ja huomasin kuinka paljon se vaikeutti viljelyä. Sen jälkeen en ole ruksinut koko vaihtoehtoa.( lue tuhansien eurojen tappiot) en kehtaa sanoa kuinka monen. Ehkä tyhmää mutta rehellinen pitää olla ainakin itselleen. By the way, joka vuosi kun on puinut pellot niin ne on ollut sen näköiset että niistä olisi saanut hyvinkin näyttävän kerääjäkasvuston. Jonka tarkastaja olisi hyväksynyt kepposesti. Näkymä ei koskenut kaikkia peltoja vaan vain satunnaisia. Toinen pointti miksi en ole innostunut kerääjäkasvista on mielipiteeni että vähätkin heinänsiemen mitä pakkaajat ovat saaneet kerättyä kuuluvat ainoastaan rehunurmipelloille, rehuntuotannon varmistamiseksi. Siksi toivonkin, että ensi vuonna ei heinänsiemeniä saa käyttää muutakuin rehunurmien perustamiseen ja paikkauskylvöön. Nyt vaaditaan nopeita toimia tässä toisen vuoden perättäisessä katotilanteessa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 18.06.18 - klo:21:22
Ulkomailta näkyvät nuo siemenet saapuvan, vakuustodistuksista päätellen, ei siis syytä syyllistää itseään; olihan siinä ensimmäisen kesän pajatsontyhjennyksessä hiukan semmoinen kansanjuhlan tuntu, kun joka paikasta oli apilat ja heinät loppu ja melkein mellakat varastohallin ovella kun viimeistä pussia jahdattiin.

Nyt kaupoissa on kattoon asti pinottuna valkoapilaa, raiheinä, timoteitä, nurmiseoksia, riistaseoksia ym. Kellekään ei enää kelpaa, kun eipä viitsitä vaivautua, neljännesalalle ainoastaan saa rahastusta.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Ruisrypsimohralvehnä - 19.06.18 - klo:05:44
Ulkomailta näkyvät nuo siemenet saapuvan, vakuustodistuksista päätellen, ei siis syytä syyllistää itseään; olihan siinä ensimmäisen kesän pajatsontyhjennyksessä hiukan semmoinen kansanjuhlan tuntu, kun joka paikasta oli apilat ja heinät loppu ja melkein mellakat varastohallin ovella kun viimeistä pussia jahdattiin.

Nyt kaupoissa on kattoon asti pinottuna valkoapilaa, raiheinä, timoteitä, nurmiseoksia, riistaseoksia ym. Kellekään ei enää kelpaa, kun eipä viitsitä vaivautua, neljännesalalle ainoastaan saa rahastusta.

-SS-
Ainakun ostaa kerääjäkasvin siemeniä, joissa vakuustodistuksesta päätellen ne tulee ulkomailta, valuu Suomalaisen maanviljelijän hiellä ja tuskalla hankkimat valuutat ulkomaille :)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: andypoge - 24.08.18 - klo:21:43
Ovatko itäneet kerääjäkasvit superkuivana kesänä 2018? Ruiskun päältä kesäkuussa huiskalla rikkaruiskutuksen yhteydessä kylvetty valkoapila jäänyt jonkin verran laikukkaaksi. Kuivuus huomioiden ihme kun on noinkin paljon itänyt.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 24.08.18 - klo:22:06
Heikosti ovat tänä vuonna itäneet. Kuitenkin raiheinää papukasvustossakin jonkin verran on. Seurataan. Joitain pitää perua lannanlevityksen ja multauksen vuoksi. Joillain lohkoilla vain metsänreunoissa on jotain orastunutta.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 25.08.18 - klo:11:59
Valkoapila iti kylvövantaiden kautta laitettuna ( parikymmentä kiloa)  kerääjäkasvin määritelmään riittävästi. Italian raiheinä ei itänyt kunnolla, tarvinnee enemmän kosteutta. Pikanurmiseoksen loput eivät itäneet ollenkaan. Seuraavallekin vuodelle herne apulantavantaiden kautta ja siemenlaatikosta valko- tai muuta apilaa, toiminee pahassakin kevätkuivuudessa.

Herneitä jopa tuli vähän.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: V.viljelijä - 26.08.18 - klo:00:08
Tulipa tehtyä paha munaus. Viime vuonna italiaa ohran sekaan ja jätin lohkolla yhden savisen kulman syksyllä kyntämättä.
Ajattelin, että siitä ei haittaa tänä vuonna kun senhän pitäis olla yksivuotinen ja kylvin vain kevytmuokkaukseen tuon. Tuloksena oli italianraiheinäkasvusto eikä ohra. Olihan tuo heinän kasvu jo nähtävissä keväällä, mutta en viittiny enää kyntää, kun ei tuossa kevätkynnössä olisi muutenkaan mikään kasvanut tänä keväänä. Noh, savi tykkää kun välillä heinävuosi. Ilmeisesti tuo italo sitten talvehtii, vaikka muuta väitetään.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Petri - 26.08.18 - klo:07:43
Ilmeisesti tuo italo sitten talvehtii, vaikka muuta väitetään.
periaatteessa itse kasvi on kaksivuotinen, mutta talvehtiminen on niin epävarmaa, että viljellään yksivuotisena. Viime talvi oli suotuisa ja se epävarma toteutui sittenkin.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 26.08.18 - klo:15:56
Löytyy italoa mutta melkosen harvaa...

Suojaviljaan kylvetty laidun hävisi totaalisesti, pitää näyttää auraa ja koittaa uudestaan 2019.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Joozeppi - 26.08.18 - klo:17:51
mimmosen määrän glyfoo ajaisitte syyskuun puolivälissä jos torjuntakohteena on vain italian rai?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Oksa - 26.08.18 - klo:18:53
eiköhän tuo aika herkkä tuolle?   muistelen joskus olleen puhetta että puhas ei tartteis kuin pari litraa mutta jos muuta niin sitten ainakin kolme..    itellä aina sen verta muutakin että esim.ranpoa laittannu sen 3,5 litraa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 26.08.18 - klo:19:09
mimmosen määrän glyfoo ajaisitte syyskuun puolivälissä jos torjuntakohteena on vain italian rai?

Italianraihan on Suomen oloissa yleensä yksivuotinen. Normaalisti talvi sen tuhoaa. Miksi pitäisi vielä ruiskuttaa?  Syysvehnä suorakylvönä? Jos kevätviljaa ja talvi on raille suotuisa, voihan sen ruiskuttaa sittenkin?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: wolfheartscry - 26.08.18 - klo:19:54
Parin ha:n alalle laitoin raiheinää ohran alle. Ohra ei pakoin itänyt tai oikeammin kai tukehtui vedenpaisumuksen takia, joten raiheinä puski sitten läpi. Tuli hyvä kokoviljasäilis. Nyt kasvaa jo uutta, joten kunnostettavalle lohkolle tulee sitten hyvä juuri- ja kasvustomassa kynnettäväksi.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Puuha-Pete - 26.08.18 - klo:20:52
mimmosen määrän glyfoo ajaisitte syyskuun puolivälissä jos torjuntakohteena on vain italian rai?

No sehän riippuu siitä, minkälaista/ -vahvuista glyfoa käytät.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Joozeppi - 26.08.18 - klo:21:25
Ei riipu jos kerrot suosittelemasi määrän tehoainetta/ha.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 26.08.18 - klo:21:35
Ei riipu jos kerrot suosittelemasi määrän tehoainetta/ha.

🤣🤣🤣
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: räckals - 26.08.18 - klo:21:59
 Alkaa satakunnan puolella vaikuttavalla juniorilla ajatukset sekoilemaan liikaa.
Ei kannattais alle kolmekymppisenä leikkiä besserwisseriä, äkkiä polttaa näppinsä o*** poju siinä leikissä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Puuha-Pete - 27.08.18 - klo:06:23
Ei riipu jos kerrot suosittelemasi määrän tehoainetta/ha.

Miks taas tehdä asioista noin vaikeita? 360 glyfoa 3 litraa hehtaarille, kyllä lähtee. On aina lähteny, kyllä lähtee nytkin. Aikanaan kun meilläkin oli tuollainen rimpularuisku kuin Loimaan bi-seksuaalilla on, 600 litran pyttyyn kumottiin kympin kannu, sillä kun ajoi kolme hehtaaria niin vot.

 Kirjevaakaako pitäisi glyfotuksessakin käyttää?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Petri - 27.08.18 - klo:13:50
mimmosen määrän glyfoo ajaisitte syyskuun puolivälissä jos torjuntakohteena on vain italian rai?

Italianraihan on Suomen oloissa yleensä yksivuotinen. Normaalisti talvi sen tuhoaa. Miksi pitäisi vielä ruiskuttaa?  Syysvehnä suorakylvönä? Jos kevätviljaa ja talvi on raille suotuisa, voihan sen ruiskuttaa sittenkin?
Samaa hämmästelin minäkin; monivuotisia nurmiakin lopetetaan ihan vaan kyntämällä..
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 27.08.18 - klo:14:09
mimmosen määrän glyfoo ajaisitte syyskuun puolivälissä jos torjuntakohteena on vain italian rai?

Italianraihan on Suomen oloissa yleensä yksivuotinen. Normaalisti talvi sen tuhoaa. Miksi pitäisi vielä ruiskuttaa?  Syysvehnä suorakylvönä? Jos kevätviljaa ja talvi on raille suotuisa, voihan sen ruiskuttaa sittenkin?
Samaa hämmästelin minäkin; monivuotisia nurmiakin lopetetaan ihan vaan kyntämällä..

Miten sen muotoilisi sillai asiallisesti....hmmm...no sanotaanko vaikka niin että se vihreä jäljelle jäänyt massa ei ehkä haittaa luomussa?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: junttieinari - 27.08.18 - klo:14:52
mimmosen määrän glyfoo ajaisitte syyskuun puolivälissä jos torjuntakohteena on vain italian rai?

Italianraihan on Suomen oloissa yleensä yksivuotinen. Normaalisti talvi sen tuhoaa. Miksi pitäisi vielä ruiskuttaa?  Syysvehnä suorakylvönä? Jos kevätviljaa ja talvi on raille suotuisa, voihan sen ruiskuttaa sittenkin?
Samaa hämmästelin minäkin; monivuotisia nurmiakin lopetetaan ihan vaan kyntämällä..

Miten sen muotoilisi sillai asiallisesti....hmmm...no sanotaanko vaikka niin että se vihreä jäljelle jäänyt massa ei ehkä haittaa luomussa?

Jos osaa kyntää edes auttavasti, niin ei siitä vihreästä ole haittaa normiviljelyssäkään. Viime syksynä jäi olosuhteiden pakosta nurmilohko ruiskuttamatta ennen kyntöä, eikä siellä tänä syksynä ollut ohran seassa kuin muutama hassu timpantähkä. Kevytmuokkaus sitten asia erikseen.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ja101 - 28.08.18 - klo:07:26
mimmosen määrän glyfoo ajaisitte syyskuun puolivälissä jos torjuntakohteena on vain italian rai?

Italianraihan on Suomen oloissa yleensä yksivuotinen. Normaalisti talvi sen tuhoaa. Miksi pitäisi vielä ruiskuttaa?  Syysvehnä suorakylvönä? Jos kevätviljaa ja talvi on raille suotuisa, voihan sen ruiskuttaa sittenkin?
Samaa hämmästelin minäkin; monivuotisia nurmiakin lopetetaan ihan vaan kyntämällä..

Miten sen muotoilisi sillai asiallisesti....hmmm...no sanotaanko vaikka niin että se vihreä jäljelle jäänyt massa ei ehkä haittaa luomussa?

Jos osaa kyntää edes auttavasti, niin ei siitä vihreästä ole haittaa normiviljelyssäkään. Viime syksynä jäi olosuhteiden pakosta nurmilohko ruiskuttamatta ennen kyntöä, eikä siellä tänä syksynä ollut ohran seassa kuin muutama hassu timpantähkä. Kevytmuokkaus sitten asia erikseen.
Ja kun kyntö ei ole vaihtoehto niin ruiskutus jää jäljelle...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Petri - 28.08.18 - klo:07:31
mimmosen määrän glyfoo ajaisitte syyskuun puolivälissä jos torjuntakohteena on vain italian rai?

Italianraihan on Suomen oloissa yleensä yksivuotinen. Normaalisti talvi sen tuhoaa. Miksi pitäisi vielä ruiskuttaa?  Syysvehnä suorakylvönä? Jos kevätviljaa ja talvi on raille suotuisa, voihan sen ruiskuttaa sittenkin?
Samaa hämmästelin minäkin; monivuotisia nurmiakin lopetetaan ihan vaan kyntämällä..

Miten sen muotoilisi sillai asiallisesti....hmmm...no sanotaanko vaikka niin että se vihreä jäljelle jäänyt massa ei ehkä haittaa luomussa?

Jos osaa kyntää edes auttavasti, niin ei siitä vihreästä ole haittaa normiviljelyssäkään. Viime syksynä jäi olosuhteiden pakosta nurmilohko ruiskuttamatta ennen kyntöä, eikä siellä tänä syksynä ollut ohran seassa kuin muutama hassu timpantähkä. Kevytmuokkaus sitten asia erikseen.
Einarin kanssa edelleen samaa mieltä. Sen verran julma olen, että uskallan kyllä haudata kasveja ihan elävänä... Tietty kun itsellä on noita korrenpurijoita, niin mitään tolkutonta pehkoa ei maahan yleensä haudata.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 04.10.18 - klo:08:53
Harvahkoksi jäi tän vuoden kerääjä-italo.

(https://img.aijaa.com/t/00855/14622543.t.jpg) (https://aijaa.com/KjUPei)
(https://img.aijaa.com/t/00194/14622544.t.jpg) (https://aijaa.com/vTy2IY)

Tän vuotiset kerääjät meni lajittelun yhteydessä Tossin sekaan, on toimivin ja helpoin systeemi, kiuvuus harventi melkolailla heinäkasvustoa.

(https://img.aijaa.com/t/00860/14622545.t.jpg) (https://aijaa.com/lsk3zH)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 04.10.18 - klo:11:43
Herneen joukossa kerääjävalkoapila kasvaa hyvin.
Muuten kyllä vältän.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: andypoge - 04.10.18 - klo:12:35
Herneen joukossa kerääjävalkoapila kasvaa hyvin.
Muuten kyllä vältän.

-SS-

Mistäs kerääjävalkoapilan siementä ensi kaudeksi? Hinnoittelu ikävästi noudattelee tukitasoa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 04.10.18 - klo:12:57
Herneen joukossa kerääjävalkoapila kasvaa hyvin.
Muuten kyllä vältän.

-SS-

Mistäs kerääjävalkoapilan siementä ensi kaudeksi? Hinnoittelu ikävästi noudattelee tukitasoa.

Mitäs se sitten lainkaan maksaa kilolta??

8e kilo sis alv oli hintaa huhtikuulla.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ijasja2 - 04.10.18 - klo:18:20

Tän vuotiset kerääjät meni lajittelun yhteydessä Tossin sekaan, on toimivin ja helpoin systeemi, kiuvuus harventi melkolailla heinäkasvustoa.


Mulla unohtui lajittelun yhteydessä, viime vuonna laitoin ja sama ensi vuonna. Ei helpompaa keinoa, ämpäriin säkilliseen sopiva määrä ja peittauksen yhteydessä sekaan.

2-4kg/ha timotei kolmannesta laatikosta kylväen siemenen kanssa samaa syvyyteen, turvemaa. Paras sato tältä lohkolta, myös kerääjäkasvi pysyi hengissä kun kosteutta pellossa suht ok. Puintipäivä 10.8 ja kuva viikon takaa. Yllättävän vihreää on, päisteessä varsinkin ja kosteimmissa laikuissa. Ihan jees, kyntämällä piiloon, haittaa vaikka osa vihreästä jäisi henkiinkin.

(https://img.aijaa.com/t/00430/14622634.t.jpg) (https://aijaa.com/xPlSge)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: V.viljelijä - 04.10.18 - klo:22:16
Harvahkoksi jäi tän vuoden kerääjä-italo.

(https://img.aijaa.com/t/00855/14622543.t.jpg) (https://aijaa.com/KjUPei)
(https://img.aijaa.com/t/00194/14622544.t.jpg) (https://aijaa.com/vTy2IY)

Tän vuotiset kerääjät meni lajittelun yhteydessä Tossin sekaan, on toimivin ja helpoin systeemi, kiuvuus harventi melkolailla heinäkasvustoa.

(https://img.aijaa.com/t/00860/14622545.t.jpg) (https://aijaa.com/lsk3zH)

Mulla kasvoi italo niin, että olis voinu vaikka tehdä jonkinlaisen rehusadon. Pitkä lämmin syksy ja lopulta tulleet sateet teki tehtävänsä. Sekoitin myös siemenen sekaan. Saat melko varmaan aikamoisen italokasvuston viljaan ens vuonna, josset oo glyfottanu tuota heinää. Kun kynnettyynkin tullut vahvoja mättäitä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 25.11.18 - klo:20:45
Aika mukavasti on kerääjällä päässy eteenpäin, kohta jo 1000kilsaa täynnä.

(https://img.aijaa.com/m/00235/14640944.jpg) (https://aijaa.com/DW52UQ)

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 27.11.18 - klo:09:50
Jotenkin kiinnostus alueella herpaantui sen maksimialarajoitusken jälkeen. Miksiköhän.
Vihreitä sänkiä ei löytynyt kuin siellä täällä, syysvilja-alan lisääminen teki kerääjän
muutenkin toimimattomaksi vaihtoehdoksi.

Miksei kerääjää voisi olla mahdollista päättää syysviljan kylvöön virallista päivää
aikaisemmin ? Parempi se olisi kuin lokakuulla ruiskutettu ja muokattu maa talven yli.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ja101 - 27.11.18 - klo:10:00
Jotenkin kiinnostus alueella herpaantui sen maksimialarajoitusken jälkeen. Miksiköhän.
Vihreitä sänkiä ei löytynyt kuin siellä täällä, syysvilja-alan lisääminen teki kerääjän
muutenkin toimimattomaksi vaihtoehdoksi.

Miksei kerääjää voisi olla mahdollista päättää syysviljan kylvöön virallista päivää
aikaisemmin ? Parempi se olisi kuin lokakuulla ruiskutettu ja muokattu maa talven yli.

-SS-
Niin sanoppa se. Oikeastihan tuo olisi pitänyt olla niin, että kasvusto säilytettävä kevääseen. Jos tuolla yritetään huuhtoutumia välttää niin lokakuun alku on huonoin mahdollinen kohta vetää pelto mustaksi. Kyllä niitä virheitä löytyy niin täydellisestä järjestelmästäkin..
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 27.11.18 - klo:11:30
No 2015 kun oli enemmissä määrin kerääjää niin kevääseen asti ne kyllä jäi täyttämään kasvipeitteisyyttä, oli semmonen onnellinen tilanne vielä että vuokrasopimus loppu....
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 27.11.18 - klo:12:07
Jotenkin kiinnostus alueella herpaantui sen maksimialarajoitusken jälkeen. Miksiköhän.
Vihreitä sänkiä ei löytynyt kuin siellä täällä, syysvilja-alan lisääminen teki kerääjän
muutenkin toimimattomaksi vaihtoehdoksi.

Miksei kerääjää voisi olla mahdollista päättää syysviljan kylvöön virallista päivää
aikaisemmin ? Parempi se olisi kuin lokakuulla ruiskutettu ja muokattu maa talven yli.

-SS-

Kerääjän päätarkoitushan olisi kerätä ravinteita talteen puinnin jälkeen. Syysvilja toimii kerääjänä kyllä, mutta koska se ei ole "ylimääräinen" toimi, ei sille makseta. Ja kerääjällä ei saanut perustaa satokasvia.
Kerääjän voi perua ennen lokakuun alkua. Tuki vain jää tulematta. Itse kylvän kerääjät aina koko alalle, ja perun ne siltä osin, kun tarvitsee. Syysviljan, lannan multauksen tms. vuoksi. Tänäkin vuonna pääosa sängistä vihertää hyvin.

Tuosta ja101 mainitsemasta kevääseen säilyttämisvaatimuksesta olen kyllä samaa mieltä. Lokakuun muokkauslupa lienee tumlut ajatuksesta, ettei kasvi enää kasva silloin, eikä siksi myöskään sido enää ravinteita. Ja näinhän tuo onkin, mutta eroosion torjuntaan tarkoitettiinkin tuo talviaikaisen kasvipeitteisyyden tuki.

Yksinkertaista??... Kyllä nuo toimet olisi voitu tehdä helpoiksikin, mutta kun virkamiehet pohtivat niin tulos voi olla mitä vain.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: eevertti - 27.11.18 - klo:12:13
Mulla kaikki kerääjät kynnetty jo kuukausi sitten. Ei apilat paljoa kerinneet kasvaa. Touhussa ei päätä eikä häntää mutta on vaan toimittava järjestelmän ehdoilla.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 27.11.18 - klo:12:38
Jotenkin kiinnostus alueella herpaantui sen maksimialarajoitusken jälkeen. Miksiköhän.
Vihreitä sänkiä ei löytynyt kuin siellä täällä, syysvilja-alan lisääminen teki kerääjän
muutenkin toimimattomaksi vaihtoehdoksi.

Miksei kerääjää voisi olla mahdollista päättää syysviljan kylvöön virallista päivää
aikaisemmin ? Parempi se olisi kuin lokakuulla ruiskutettu ja muokattu maa talven yli.

-SS-

Kerääjän päätarkoitushan olisi kerätä ravinteita talteen puinnin jälkeen. Syysvilja toimii kerääjänä kyllä, mutta koska se ei ole "ylimääräinen" toimi, ei sille makseta. Ja kerääjällä ei saanut perustaa satokasvia.
Kerääjän voi perua ennen lokakuun alkua. Tuki vain jää tulematta. Itse kylvän kerääjät aina koko alalle, ja perun ne siltä osin, kun tarvitsee. Syysviljan, lannan multauksen tms. vuoksi. Tänäkin vuonna pääosa sängistä vihertää hyvin.

Tuosta ja101 mainitsemasta kevääseen säilyttämisvaatimuksesta olen kyllä samaa mieltä. Lokakuun muokkauslupa lienee tumlut ajatuksesta, ettei kasvi enää kasva silloin, eikä siksi myöskään sido enää ravinteita. Ja näinhän tuo onkin, mutta eroosion torjuntaan tarkoitettiinkin tuo talviaikaisen kasvipeitteisyyden tuki.

Yksinkertaista??... Kyllä nuo toimet olisi voitu tehdä helpoiksikin, mutta kun virkamiehet pohtivat niin tulos voi olla mitä vain.

Kerääjäkasvikorvaus ja syysvilja eivät olisi ristitriitaiset, kysehän oli kylvökustannusten kompensaatiosta, mutta siten, että nurmia ei voinut perustaa "suojaviljaan". Syysvehnän kylvö ei ottaisi kerääjäkasvin potentiaalista pis, mutta päivämäärärajat käytännössä estävät syysviljalle jatkamisen. Tänä vuonna itsellä on yksi lokakuun alun syysviljamullos tuolla, ei orastunut kylmässä pakkashymäisessä maassa.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Maakalle - 27.11.18 - klo:15:14
Olisi pitänyt olla x määrä rahaa joka hehtaarista millä on jotain kasvia muokkaamattomana vuodenvaihteessa. Ihan sama onko syysviljaa, kerääjäkasvia, tuotantonurmea, viherlannoitusta, luonnonhoitopeltoa... Vastapainona kaikki eri nurmityyppien erillistuet ja nautojen hehtaarituki pois, jos rahat ei riitä niin nautojen eri eläinpalkkioita tarvittava määrä alemmas.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Magia - 28.11.18 - klo:10:24
Jotenkin kiinnostus alueella herpaantui sen maksimialarajoitusken jälkeen. Miksiköhän.
Vihreitä sänkiä ei löytynyt kuin siellä täällä, syysvilja-alan lisääminen teki kerääjän
muutenkin toimimattomaksi vaihtoehdoksi.

Miksei kerääjää voisi olla mahdollista päättää syysviljan kylvöön virallista päivää
aikaisemmin ? Parempi se olisi kuin lokakuulla ruiskutettu ja muokattu maa talven yli.

-SS-

Kerääjän päätarkoitushan olisi kerätä ravinteita talteen puinnin jälkeen. Syysvilja toimii kerääjänä kyllä, mutta koska se ei ole "ylimääräinen" toimi, ei sille makseta. Ja kerääjällä ei saanut perustaa satokasvia.
Kerääjän voi perua ennen lokakuun alkua. Tuki vain jää tulematta. Itse kylvän kerääjät aina koko alalle, ja perun ne siltä osin, kun tarvitsee. Syysviljan, lannan multauksen tms. vuoksi. Tänäkin vuonna pääosa sängistä vihertää hyvin.

Tuosta ja101 mainitsemasta kevääseen säilyttämisvaatimuksesta olen kyllä samaa mieltä. Lokakuun muokkauslupa lienee tumlut ajatuksesta, ettei kasvi enää kasva silloin, eikä siksi myöskään sido enää ravinteita. Ja näinhän tuo onkin, mutta eroosion torjuntaan tarkoitettiinkin tuo talviaikaisen kasvipeitteisyyden tuki.

Yksinkertaista??... Kyllä nuo toimet olisi voitu tehdä helpoiksikin, mutta kun virkamiehet pohtivat niin tulos voi olla mitä vain.
Veikkaisin nykyisen kerääjähomman olevan vain kokeilun.Pakkotoimenpide ynppiin jatkossa kenties kuten suojakaistat.Rahat ohjataan seuraavaan kokeiluun,ilmastonmuutoksen torjuntaan ehkä.Kaikkeen ei kumminkaan rahat riitä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Pesä - 22.12.18 - klo:23:31
Mikä olisi sopivin aluskasvi ohran ja kauran sekaan, kun ajatuksena lopettaa aluskasvusto kultivoimalla keväällä ennen kylvöä. Glyfotarve minimoiden. Onko sellaista, mikä ei häiritsevästi siementäisi vuodessa?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 22.12.18 - klo:23:35
Mikä olisi sopivin aluskasvi ohran ja kauran sekaan, kun ajatuksena lopettaa kerääjäkasto kultivoimalla keväällä ennen kylvöä. Glyfotarve minimoiden. Onko sellaista, mikä ei häiritsevästi siementäisi vuodessa?

Kannattaa ainakin vältellä pohjanmaalaisia lajikkeita joita jalostetaan teltta ja asuntovaunu/auto-olosuhteissa.

Siementävät liikaa....
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Puuha-Pete - 23.12.18 - klo:06:47
Mikä olisi sopivin aluskasvi ohran ja kauran sekaan, kun ajatuksena lopettaa kerääjäkasto kultivoimalla keväällä ennen kylvöä. Glyfotarve minimoiden. Onko sellaista, mikä ei häiritsevästi siementäisi vuodessa?

Kannattaa ainakin vältellä pohjanmaalaisia lajikkeita joita jalostetaan teltta ja asuntovaunu/auto-olosuhteissa.

Siementävät liikaa....

Rasti ruutuun, satanen vuokrapellosta. Nam. Kiitos.

Rahalla voi sitten ostaa vaikka uudet ketjut, loimaalaiset, vanhaan traktoriin.

 Tai jotain.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 23.12.18 - klo:15:47
Mikä olisi sopivin aluskasvi ohran ja kauran sekaan, kun ajatuksena lopettaa kerääjäkasto kultivoimalla keväällä ennen kylvöä. Glyfotarve minimoiden. Onko sellaista, mikä ei häiritsevästi siementäisi vuodessa?

Kannattaa ainakin vältellä pohjanmaalaisia lajikkeita joita jalostetaan teltta ja asuntovaunu/auto-olosuhteissa.

Siementävät liikaa....

Rasti ruutuun, satanen vuokrapellosta. Nam. Kiitos.

Rahalla voi sitten ostaa vaikka uudet ketjut, loimaalaiset, vanhaan traktoriin.

 Tai jotain.

Eikäkö ketjut oli pakko ostaa kun joutu uusimaan majorin takarenkaat, vanhat ketjut ei mahtunu enää uusiin, tämä oli ennen kerääjäautomaattiaikaa.

Kerääjärahat on menny aika mukavasti pariin uuteen mönkkäriin ja niitten lisälaitteisiin. Jotain rippeitä siittä hehtaaria kohti kertyvästä satkusta on menny applen ja DJI:n tuotteisiin.


Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Puuha-Pete - 23.12.18 - klo:19:17
Mikä olisi sopivin aluskasvi ohran ja kauran sekaan, kun ajatuksena lopettaa kerääjäkasto kultivoimalla keväällä ennen kylvöä. Glyfotarve minimoiden. Onko sellaista, mikä ei häiritsevästi siementäisi vuodessa?

Kannattaa ainakin vältellä pohjanmaalaisia lajikkeita joita jalostetaan teltta ja asuntovaunu/auto-olosuhteissa.

Siementävät liikaa....

Rasti ruutuun, satanen vuokrapellosta. Nam. Kiitos.

Rahalla voi sitten ostaa vaikka uudet ketjut, loimaalaiset, vanhaan traktoriin.

 Tai jotain.

Eikäkö ketjut oli pakko ostaa kun joutu uusimaan majorin takarenkaat, vanhat ketjut ei mahtunu enää uusiin, tämä oli ennen kerääjäautomaattiaikaa.

Kerääjärahat on menny aika mukavasti pariin uuteen mönkkäriin ja niitten lisälaitteisiin. Jotain rippeitä siittä hehtaaria kohti kertyvästä satkusta on menny applen ja DJI:n tuotteisiin.

Oiku ihanaa..... mönkkäri tulee kun laittaa rastin ruutuun.  : DDD
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Pesä - 07.05.19 - klo:08:35
Jos kylvän ohran kanssa italianraiheinää, kuoleeko se hukkakauraruiskutuksedsa Swipellä?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Hanska - 07.05.19 - klo:10:32
Kuolee.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 07.05.19 - klo:11:58
Puma Extra on tarkoitettu kerääjäkasvien hukkakauratorjuntaan.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 07.05.19 - klo:13:03
Palautetaanpas mieliin MMM:n neuvottelevan virkamiehen lupaus:

"Tänä vuonna kaikki voivat hakea kerääjäkasvien korvausta ja
kylvää niitä haluamalleen pinta-alalle. Sitoumus annetaan viideksi vuodeksi ja
nyt siihen sitoutuneet voivat tulevina vuosina kylvää kerääjäkasveja aina
haluamalleen alalle ja saada tämän korvauksen. Seuraavana vuonna voi tulla
lähinnä hakukielto koko ympäristösitoumukselle. Niiltä, jotka siihen ovat
sitoutuneet ensimmäisenä vuonna, ei toimenpidettä voida rajoittaa.”


Näin. Ensi vuonna edessä on kuudennen vuoden maaseutuohjelman lisäjatko,
ja suojavyöhyketoimenpiteet saatetaan uusia itsepintaisesti jatkovuodeksi
vaikka sitten takaisinperinnöillä muilta viljelijöiltä.

http://kasvinsuojelu.berner.fi/sites/kasvinsuojelu.berner.fi/files/uploads/keraajakasvit_km.pdf

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Magia - 07.05.19 - klo:15:27
Palautetaanpas mieliin MMM:n neuvottelevan virkamiehen lupaus:

"Tänä vuonna kaikki voivat hakea kerääjäkasvien korvausta ja
kylvää niitä haluamalleen pinta-alalle. Sitoumus annetaan viideksi vuodeksi ja
nyt siihen sitoutuneet voivat tulevina vuosina kylvää kerääjäkasveja aina
haluamalleen alalle ja saada tämän korvauksen. Seuraavana vuonna voi tulla
lähinnä hakukielto koko ympäristösitoumukselle. Niiltä, jotka siihen ovat
sitoutuneet ensimmäisenä vuonna, ei toimenpidettä voida rajoittaa.”


Näin. Ensi vuonna edessä on kuudennen vuoden maaseutuohjelman lisäjatko,
ja suojavyöhyketoimenpiteet saatetaan uusia itsepintaisesti jatkovuodeksi
vaikka sitten takaisinperinnöillä muilta viljelijöiltä.

http://kasvinsuojelu.berner.fi/sites/kasvinsuojelu.berner.fi/files/uploads/keraajakasvit_km.pdf

-SS-
Suojavyöhykkeitä vähennetään rajusti,ojat jää  pois.Sopimukset voi myös halutessaan lopettaa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 07.05.19 - klo:16:10
Suojavyöhykkeitä vähennetään rajusti,ojat jää  pois.Sopimukset voi myös halutessaan lopettaa.
[/quote]

Sanoisin, että tuo valtaojien poisjättäminen ei vähennä suojavyöhykkeitä niin paljon kuin odottaisi. Suurin kuivanmaan suojavyöhykemäärä saattaa olla pohjavesialueilla. Voi arvioida, että sata hehtaaria tasaista kuivaa rinnepeltoa on naapurikylässä, tuottamassa pätäkkää muhevammille pelloille vuokrakisaan.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 02.12.21 - klo:15:31
Suomen kerääjäkasvimuoti on ehkä vähän ollut näpertelyä tuon hollantilaisen kerääjäkasvipellon rinnalla. Syysohran puinnin jälkeen näkyy kylvetyn nurmiseos, ja T-Valtralla kynnetään massa maahan sisään tässä marraskuun lopulla. Näinhän sen piti mennä; kasvisuojelun pystyisi tekemään viljalle kunnolla, ja sitten perään peitekasvi.

The long furrow: Unique Valtra T234 / Ploughing 2021 (https://youtu.be/H54fPV5E54Y)

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Petri - 08.12.21 - klo:07:08
Suomen kerääjäkasvimuoti on ehkä vähän ollut näpertelyä tuon hollantilaisen kerääjäkasvipellon rinnalla. Syysohran puinnin jälkeen näkyy kylvetyn nurmiseos, ja T-Valtralla kynnetään massa maahan sisään tässä marraskuun lopulla. Näinhän sen piti mennä; kasvisuojelun pystyisi tekemään viljalle kunnolla, ja sitten perään peitekasvi.

The long furrow: Unique Valtra T234 / Ploughing 2021 (https://youtu.be/H54fPV5E54Y)

-SS-
Meillä kesän pituus "vähän" rajoittaa. Innostuin Saksan-vuonna sikäläisestä kuviosta, jossa härkäpapua seuraava syysvehnä (noin 80 kg NO3-N/ha huuhtoutui) korvattiin sänkimuokkaus - pyydyskasvi (retikka, sinappi) - kevätvehnä -combolla. Typpi pysyi tallessa, huuhtoutumiset myös. Siinä on varsinaisessakin Suomessa tekemistä, kun pavun puinnin jälkeen koetetaan kasvattaa puolimetriseksi ehtivää öljyretikkakasvustoa... Siksipä meikäläisen tapaisessa kasvukaudessa erilaiset aluskasviviritykset ovat ilmastonmuutoksen tässä vaiheessa (rukiin ohella) SE juttu, kun syysaikaista kasvipeitteisyyttä havitellaan?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: eevertti - 08.12.21 - klo:07:20
Minäkin kokeilin kolme vuotta kerääjiä. Ekana vuonna tietty koko alalla kun siihen oli kannustin, mutta vuosi vuodelta oli pienennettävä alaa rikkojen takia. Nyt onkin sitten kerääjät määräämättömän pituisella tauolla kun on mataran ynnä muiden rikkojen tehohävitys käynnissä.
Tietty ne rikatkin varmaan ravinteita sitoo mutta rikka-aine kauppias tässä suurimmat voitot vetää :-[
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: AP120 - 08.12.21 - klo:09:15
Minäkin kokeilin kolme vuotta kerääjiä. Ekana vuonna tietty koko alalla kun siihen oli kannustin, mutta vuosi vuodelta oli pienennettävä alaa rikkojen takia. Nyt onkin sitten kerääjät määräämättömän pituisella tauolla kun on mataran ynnä muiden rikkojen tehohävitys käynnissä.
Tietty ne rikatkin varmaan ravinteita sitoo mutta rikka-aine kauppias tässä suurimmat voitot vetää :-[

Itsellä ollut kerääjäkasvia kylvössä koko eu ajan.
Ilman mitään suurempaa ongelmaa rikkojen kanssa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: eevertti - 08.12.21 - klo:13:48
Minäkin kokeilin kolme vuotta kerääjiä. Ekana vuonna tietty koko alalla kun siihen oli kannustin, mutta vuosi vuodelta oli pienennettävä alaa rikkojen takia. Nyt onkin sitten kerääjät määräämättömän pituisella tauolla kun on mataran ynnä muiden rikkojen tehohävitys käynnissä.
Tietty ne rikatkin varmaan ravinteita sitoo mutta rikka-aine kauppias tässä suurimmat voitot vetää :-[

Itsellä ollut kerääjäkasvia kylvössä koko eu ajan.
Ilman mitään suurempaa ongelmaa rikkojen kanssa.

Luomussa?
Mitä kasveja?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 08.12.21 - klo:14:14
Minäkin kokeilin kolme vuotta kerääjiä. Ekana vuonna tietty koko alalla kun siihen oli kannustin, mutta vuosi vuodelta oli pienennettävä alaa rikkojen takia. Nyt onkin sitten kerääjät määräämättömän pituisella tauolla kun on mataran ynnä muiden rikkojen tehohävitys käynnissä.
Tietty ne rikatkin varmaan ravinteita sitoo mutta rikka-aine kauppias tässä suurimmat voitot vetää :-[

Itsellä ollut kerääjäkasvia kylvössä koko eu ajan.
Ilman mitään suurempaa ongelmaa rikkojen kanssa.

Luomussa?
Mitä kasveja?

Syysvehnissä kerääjäkasvin järjestäminen on haastavampaa, koska rikkakasvien kemiallinen torjunta muutenkin on haastavampaa. Heinät kun ovat myös rikkakasveja syysvehnässä. Jos luohon ja niittynurmikan, nurmipuntarpään ym. jättää torjumatta, ei syysvehnämaissa kasva kohta enää muuta kuin luohoa ja heiniä.

Jos toiminta perustuisi vain ohra-lumi-ohra-lumi -kiertoon, kerääjäkasvitoimenpide olisi helpompi.  Keväällä ehtoisa ohra heinän kanssa, puinnin jälkeen syyskuun puolivälissä glyfosaatti, kevääksi puhdas sänki. Tukituotoltaan kerääjäkasvi on parempi, mitä vähemmän se oikeasti kerää mitään.

Voisin kyllä kokeilla ruista kauran aluskasviksi, kasvaako yli. Pahna muodostunee ongelmaksi. Syysvehnä ei kasva edes kevätvehnästä yli. Mutta ei talvehdi jostakin syystä kunnolla, jos on päässyt ylisuureksi.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: eevertti - 08.12.21 - klo:14:58
Minäkin kokeilin kolme vuotta kerääjiä. Ekana vuonna tietty koko alalla kun siihen oli kannustin, mutta vuosi vuodelta oli pienennettävä alaa rikkojen takia. Nyt onkin sitten kerääjät määräämättömän pituisella tauolla kun on mataran ynnä muiden rikkojen tehohävitys käynnissä.
Tietty ne rikatkin varmaan ravinteita sitoo mutta rikka-aine kauppias tässä suurimmat voitot vetää :-[

Itsellä ollut kerääjäkasvia kylvössä koko eu ajan.
Ilman mitään suurempaa ongelmaa rikkojen kanssa.

Luomussa?
Mitä kasveja?

Syysvehnissä kerääjäkasvin järjestäminen on haastavampaa, koska rikkakasvien kemiallinen torjunta muutenkin on haastavampaa. Heinät kun ovat myös rikkakasveja syysvehnässä. Jos luohon ja niittynurmikan, nurmipuntarpään ym. jättää torjumatta, ei syysvehnämaissa kasva kohta enää muuta kuin luohoa ja heiniä.

Jos toiminta perustuisi vain ohra-lumi-ohra-lumi -kiertoon, kerääjäkasvitoimenpide olisi helpompi.  Keväällä ehtoisa ohra heinän kanssa, puinnin jälkeen syyskuun puolivälissä glyfosaatti, kevääksi puhdas sänki. Tukituotoltaan kerääjäkasvi on parempi, mitä vähemmän se oikeasti kerää mitään.

Voisin kyllä kokeilla ruista kauran aluskasviksi, kasvaako yli. Pahna muodostunee ongelmaksi. Syysvehnä ei kasva edes kevätvehnästä yli. Mutta ei talvehdi jostakin syystä kunnolla, jos on päässyt ylisuureksi.

-SS-

No kun nimenomaan yritin kasvattaa kerääjän siten että se tosiaan keräisi myös jotain. Eli ei glyfoa syksyllä. Pahimmat juolat tietty glyfotin. Kevätvehnällä en ole kerääjiä käyttänyt kun ajan vehnät Broadwaylla ja lopuksi vielä glyfolla juolan ja luohon torjumiseksi. Tuollai kun kierrättää joka kolmas vuosi niin jotenkin pysyy kurissa.
Tänä vuonnahan kaurat karisi niin "mukavasti" että maat oli koko syksyn mukavan vihreitä vaikka en kerääjätukea saanutkaan. Ensi vuonna kauramaille taas kevätvehnää niin saa juolatkin kyytiä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 08.12.21 - klo:17:05
No kun nimenomaan yritin kasvattaa kerääjän siten että se tosiaan keräisi myös jotain. Eli ei glyfoa syksyllä. Pahimmat juolat tietty glyfotin. Kevätvehnällä en ole kerääjiä käyttänyt kun ajan vehnät Broadwaylla ja lopuksi vielä glyfolla juolan ja luohon torjumiseksi. Tuollai kun kierrättää joka kolmas vuosi niin jotenkin pysyy kurissa.
Tänä vuonnahan kaurat karisi niin "mukavasti" että maat oli koko syksyn mukavan vihreitä vaikka en kerääjätukea saanutkaan. Ensi vuonna kauramaille taas kevätvehnää niin saa juolatkin kyytiä.

Keräämisellä ei oikeastaan ole mitään tekemistä sen kerääjäkasvitoimenpiteen kanssa. Jos kasvinsuojelu jää vähänkin epätäydelliseksi, satotason suhde
lannoitustasoon heikkenee, ja ollaan syksyllä valmiiksi jopa useita kymmeniä  ravinnekiloja takamatkalla. Kerääjähomma jotenkuten toimii, kun ei käytetä
muita ravinteita kuin maassa ennestään olevaa ryöstettävää tai viherlannoituksen kerättyä. Tällöin kasvuston pitää koko ajan ollakin ravinnepuutteessa, koska
typenkerääminen hidastuu tietyn ravinnetason jälkeen.

Ainoa tapa, millä Suomen talvipakkasissa näytetään saavan ravinteet liukenemiselta suojaan, on kerätä rehumassa pois syksyllä, tehdä siitä komposti / biokaasumassa ja tuoda takaisin kasvukauden alkuun. Nautakarjataloudessa se varasto on valmiiksi; virtsa ja lanta.  Toinen mahdollisuus on rehevä ruiskasvusto. Niin kuin tuossa jo mainittiinkin, hintelä syysvehnänoras ei paljon pidätä.

Sitä pitäisi enemmän tutkia, säilyisikö biomassassa ravinteita paremmin, jos se kynnettäisiin tai muuten sijoitettaisiin syvälle maahan syksyllä.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: AP120 - 08.12.21 - klo:19:00
Minäkin kokeilin kolme vuotta kerääjiä. Ekana vuonna tietty koko alalla kun siihen oli kannustin, mutta vuosi vuodelta oli pienennettävä alaa rikkojen takia. Nyt onkin sitten kerääjät määräämättömän pituisella tauolla kun on mataran ynnä muiden rikkojen tehohävitys käynnissä.
Tietty ne rikatkin varmaan ravinteita sitoo mutta rikka-aine kauppias tässä suurimmat voitot vetää :-[

Itsellä ollut kerääjäkasvia kylvössä koko eu ajan.
Ilman mitään suurempaa ongelmaa rikkojen kanssa.

Luomussa?
Mitä kasveja?

Ihan perinteisessä viljelyssä.
Kauran seassa on ollut, rahaa kun ei saa kun 25% pinta alasta niin sillä on ollut.
Viljelyksessä kun on ohra, vehnä,kaura,härkäpapu,kumina. Ei se kaura samalle lohkolla  osu kun joka 7 vuosi.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Pasimycin - 08.12.21 - klo:23:30
Kerääjäkasvina ollut timotei pitänee glyfottaa keväällä ja kylvää uusi. Saattaa muuten jäädä kaura alakynteen.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: AP120 - 09.12.21 - klo:05:49
Niin ja kasvina olen käyttänyt apila nurmiseosta
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: eevertti - 09.12.21 - klo:07:23
Itellä oli lähinnä pelkkä apila. Valko, puna ja persian.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 09.12.21 - klo:08:00
Itellä oli lähinnä pelkkä apila. Valko, puna ja persian.

Apilat tosiaan keräävät ravinteita, mutta pidättävät talven yli huonosti. Jokin pitkäjuurinen heinä pidättää ehkä paremmin."Kerääjäkasvin" määritelmä tarkoittaa usein kahta täysin eri asiaa: ensimmäinen määritelmä, joka varmastikin oli ympäristövalmistelijoilla ensisijaisena mielessä, oli "kerätä" sadosta ylijääneitä ravinteita juuri- ja lehtimassaan, ja näin viedä niitä talven yli pitemmälle kevääseen. Toinen määritelmä oli ravinteiden keräys ja etenkin typenkeräyskasvin käyttäminen rinnakkain satokasvin kanssa, jolloin satokasvillekin tulisi ravinteita. Keinolannoitus kuitenkin vaurioittaa typenkerääjätoimintaa, koska typenkeräys toimii parhaiten vähätyppisessä ympäristössä, jos nyt ei aivan lupiinista ole kyse. Tätä mahdollista hyötyä kaupattiin kovalla paineella, ja se kerääjäsatanen oli hyvä houkutus. Toteutuneen kerääjäkasvialan pieneneminen vähempään kuin kolmannekseen pinta-alarajoituksen jälkeen kertoo sen, mitä todellisesta tehosta voi kertoa.

Luomussa varmasti asia menee näin, mutta etu lienee liioiteltu, herneseoskasvit ovat tällaisia, joissa satokasvin pieni sadon alenema korvautuu palkokasvisadon tuotolla. Voimaperäinen lannoitus vähentää typenkeräyskasvin etua. Kerääjäkasvin korjaamattomuus ja jättäminen talven yli liukenemaan vähentää etua. arvioidut 20 kiloa typpeä seuraavaksi kesäksi ovat vain arvioita, varsinkin kun kerätyn typen liukenemista talvivesiin aliarvioidaan rankasti. Kerääjäkasvin hyödyt todistetaan kullankimalteisena normaalitieteenä, jossa tuhannen kilon satotasoon saatu 200 kilon sadonlisä on 20%. Kukaan ei edes ajattele tehdä koetta, jossa jokin 9 tonnin ohrasato nousisi 20 % kerääjäkasvin ansiosta ? Monessa kerääjäkasvilaskelmassa, kuten Pro-Agrian laskelmissa arvioidut 1,5% sadolisät, 5% maan rakenteen parantumiset, x % hiilipitoisuuden nousut ym.  ovat "perusoletuksia", joita ei kuitenkaan avata, missä on ollut pitkäaikaiset koesarjat, ja millä viljelyteknologialla tulokset on saatu.

Mistään muusta en ole niin huonoa satoa saanut, kuin noina muutamina kerääjäkasvivuosina onnistuneen kerääjäkasvin päältä kuorimalla. Leikkuupuimuri ei ole itsekulkeva tuorerehusilppuri.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: AP120 - 09.12.21 - klo:09:19
9kertaa 10:sitä kerääjäkasvi alkaa vasta puinnin jälkeen kasvamaan kunnolla, ja se matala valkoapila siellä ei haittaa mitään.

Jenkkilässä maissi lannoitetaan jo syksyllä valmiiksi, odottamaan kevään kylvöjä.
Itsellä pavun jälkeen, seuraavana vuonna lisälannoitus kierros viljalta jää pois. Tai jos menee, on paljon pienempi kun maa missä papua ei ollut.
Että kyllä sitä typpeä sinne maahan jää.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: bouli - 09.12.21 - klo:09:28
Italianraiheinän kanssa kannattaa olla aika varovainen, kuulin kesällä Suomestakin tapauksesta missä siitä on kerääjäkasvikäytön seurauksena tullut tilalle rikkakasvi.

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Rakkine - 09.12.21 - klo:13:00
Itellä oli lähinnä pelkkä apila. Valko, puna ja persian.

Eiks justiinsa apilat kerääjäkasvina hankaloita rikkojen torjuntaa?luulisin että paras rahankerääjäkasvi olisi timotei, 10 kg/ha, ei maksa paljoa, ei haittaa pääkasvin kasvua, eikä kovin paljon hankaloita rikantorjuntaa?
Sillai huoleton.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: AP120 - 09.12.21 - klo:13:38
Hankkijan valkea apila nurmiseosta olen käyttänyt.
Ja kylvömäärä hyvin maltillinen, joten kattaa kylvökulut mennen tullen.
Apila rajoittaa rikka aineita, mutta ei haittaa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ijasja2 - 09.12.21 - klo:14:15
Hankkijan valkea apila nurmiseosta olen käyttänyt.
Ja kylvömäärä hyvin maltillinen, joten kattaa kylvökulut mennen tullen.
Apila rajoittaa rikka aineita, mutta ei haittaa.

Mitä olet käyttänyt jos valvattiakin ja sen suhteen nollatoleranssi eli pitäisi saada keikahtamaan viljan alta eikä vain vähän kitumaan?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: kylmis - 09.12.21 - klo:17:15
Itellä oli lähinnä pelkkä apila. Valko, puna ja persian.

Apilat tosiaan keräävät ravinteita, mutta pidättävät talven yli huonosti. Jokin pitkäjuurinen heinä pidättää ehkä paremmin."Kerääjäkasvin" määritelmä tarkoittaa usein kahta täysin eri asiaa: ensimmäinen määritelmä, joka varmastikin oli ympäristövalmistelijoilla ensisijaisena mielessä, oli "kerätä" sadosta ylijääneitä ravinteita juuri- ja lehtimassaan, ja näin viedä niitä talven yli pitemmälle kevääseen. Toinen määritelmä oli ravinteiden keräys ja etenkin typenkeräyskasvin käyttäminen rinnakkain satokasvin kanssa, jolloin satokasvillekin tulisi ravinteita. Keinolannoitus kuitenkin vaurioittaa typenkerääjätoimintaa, koska typenkeräys toimii parhaiten vähätyppisessä ympäristössä, jos nyt ei aivan lupiinista ole kyse. Tätä mahdollista hyötyä kaupattiin kovalla paineella, ja se kerääjäsatanen oli hyvä houkutus. Toteutuneen kerääjäkasvialan pieneneminen vähempään kuin kolmannekseen pinta-alarajoituksen jälkeen kertoo sen, mitä todellisesta tehosta voi kertoa.

Luomussa varmasti asia menee näin, mutta etu lienee liioiteltu, herneseoskasvit ovat tällaisia, joissa satokasvin pieni sadon alenema korvautuu palkokasvisadon tuotolla. Voimaperäinen lannoitus vähentää typenkeräyskasvin etua. Kerääjäkasvin korjaamattomuus ja jättäminen talven yli liukenemaan vähentää etua. arvioidut 20 kiloa typpeä seuraavaksi kesäksi ovat vain arvioita, varsinkin kun kerätyn typen liukenemista talvivesiin aliarvioidaan rankasti. Kerääjäkasvin hyödyt todistetaan kullankimalteisena normaalitieteenä, jossa tuhannen kilon satotasoon saatu 200 kilon sadonlisä on 20%. Kukaan ei edes ajattele tehdä koetta, jossa jokin 9 tonnin ohrasato nousisi 20 % kerääjäkasvin ansiosta ? Monessa kerääjäkasvilaskelmassa, kuten Pro-Agrian laskelmissa arvioidut 1,5% sadolisät, 5% maan rakenteen parantumiset, x % hiilipitoisuuden nousut ym.  ovat "perusoletuksia", joita ei kuitenkaan avata, missä on ollut pitkäaikaiset koesarjat, ja millä viljelyteknologialla tulokset on saatu.

Mistään muusta en ole niin huonoa satoa saanut, kuin noina muutamina kerääjäkasvivuosina onnistuneen kerääjäkasvin päältä kuorimalla. Leikkuupuimuri ei ole itsekulkeva tuorerehusilppuri.

-SS-
Vaikealta tuntui kerääjäkasvi samaan aikaan viljan kanssa kylvettynä. Oikein hyvin on muistissa nurmien perustamiset silloin, kun karjaa vielä oli. Siellä viljan juuressa oli melkoinen säilörehu ja puinti oli tarkkaa, jos otit liian alhaalta, niin Sampohan röhisi kuin pikku possu flussan kourissa. Ongelma vielä paheni, jos kasvusto oli märkää. Satotaso ei ollut siinä päällä koskaan erityisen hyvä. Kyllä se juuressa kasvava vihermassa voimaakin otti. Luonnollisesti ei ihan viimeistä siemenmäärää parantunut laittaa jne. Se tuleva nurmi, kun oli se tärkein juttu, satokasvi ei niinkään. Isoin rajoite juurikin tuo kasvinsuojelun heikkous, ettei aluskasvi vaurioidu. Jotain mcpa taidettiin ajaa ½l tms. Jos kerääjäkasvia pitää, niin taukoja välillä, että saa pellon taas puhdistettua ja sitten voidaan mennä yksi vuosi olemattomalla kasvinsuojelulla.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: eevertti - 09.12.21 - klo:17:41
Mcpa+Express miedoilla annoksilla on melkeinpä ainoa järkevä. Tai oli ainakin muutama vuosi sitten.
Siitä ei rikat ollut oikein moksiskaan ja apilat juuri ja juuri pysyi hengissä.
Oli mulla ensimmäisenä vuonna italianraitakin seassa mutta en tiedä oliko siemenessä vika vai missä mutta se ei kasvanut käytännössä ollenkaan.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: AP120 - 09.12.21 - klo:17:50
Hankkijan valkea apila nurmiseosta olen käyttänyt.
Ja kylvömäärä hyvin maltillinen, joten kattaa kylvökulut mennen tullen.
Apila rajoittaa rikka aineita, mutta ei haittaa.

Mitä olet käyttänyt jos valvattiakin ja sen suhteen nollatoleranssi eli pitäisi saada keikahtamaan viljan alta eikä vain vähän kitumaan?

Olen ajanut mcpa 0,5l/ha + premium classic sx 11g/ha
Tämä ei kyllä mikään super puhdistaja ole. Mutta hyvin on pärjännyt.
Mutta ei pelloissani mitään suurta rikkapainetta olekkaan

Kertaakaan ei ole kerääjä kasvi riahaantunut niin että olisi puintia haitannut.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ja101 - 10.12.21 - klo:07:39
Hankkijan valkea apila nurmiseosta olen käyttänyt.
Ja kylvömäärä hyvin maltillinen, joten kattaa kylvökulut mennen tullen.
Apila rajoittaa rikka aineita, mutta ei haittaa.

Mitä olet käyttänyt jos valvattiakin ja sen suhteen nollatoleranssi eli pitäisi saada keikahtamaan viljan alta eikä vain vähän kitumaan?

Olen ajanut mcpa 0,5l/ha + premium classic sx 11g/ha
Tämä ei kyllä mikään super puhdistaja ole. Mutta hyvin on pärjännyt.
Mutta ei pelloissani mitään suurta rikkapainetta olekkaan

Kertaakaan ei ole kerääjä kasvi riahaantunut niin että olisi puintia haitannut.

Mä olen kerääjäkasvit nyt tässä luomuaikoina perustanut aina viljan kylvön jälkeen rikkaäestyksen yhteydessä. Kasveina olen käyttänyt puna-apilaa tai timoteitä. Olen käyttänyt viljassa/pavussa ihan normaalia siemenmäärää. Puna-apilaa olen kylvänyt jopa ilman rikkaäestystä pelkällä keskipakolevittäjällä pintaan. Onnistuu hyvin näinkin.

Ainut kerta kun ongelmia on ollut oli viime vuonna (2020) kun pavun alla perustin nurmea. Siemenmäärä puna-apila ruokonata seoksessa oli isompi joku 25kg. Heinäkuussa tuli vettä riittämiin niin heinät alla lähtikin hulluun kasvuun ja papu kärsi jo liiasta vedestä kaiketi. Puintihetkellä papu oli jäänyt jalkoihin ja puinti vähintäänkin mielenkiintoista. Näin jälkikäteen aateltuna ei olisi kannattanut puida.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ijasja2 - 10.12.21 - klo:11:15
Hankkijan valkea apila nurmiseosta olen käyttänyt.
Ja kylvömäärä hyvin maltillinen, joten kattaa kylvökulut mennen tullen.
Apila rajoittaa rikka aineita, mutta ei haittaa.

Mitä olet käyttänyt jos valvattiakin ja sen suhteen nollatoleranssi eli pitäisi saada keikahtamaan viljan alta eikä vain vähän kitumaan?

Olen ajanut mcpa 0,5l/ha + premium classic sx 11g/ha
Tämä ei kyllä mikään super puhdistaja ole. Mutta hyvin on pärjännyt.
Mutta ei pelloissani mitään suurta rikkapainetta olekkaan

Kertaakaan ei ole kerääjä kasvi riahaantunut niin että olisi puintia haitannut.

Joo, tuo on ihan normi suojaviljan ainemäärä ja pitää helpot rikat kurissa, mutta valvatti vain innostuu, siksi apilat on pois suljettuja mikäli haluaa puhdistaa peltoa. Italian rai toimii, mutta 2kg/ha on sopiva määrä, sekin haittaa hyvissä olosuhteissa. Kun pellossa potkua ja kosteutta, kerääjät on käytännössä aina jonkunlaisena haittana puinnin aikaan. Sitten pitääkin puntaroida sitä hyvää mitä siitä seuraa kun saa kunnolla rehoittaa ennen lopettamista, nuo raiheinät melkeen pakko lopettaa syksyllä roundupilla, jos talvesta tuleekin suotuisa. Kevätkyntö voi olla mielenkiintoista, mikäli se valtava kasvimassa onkin vihreää kevätkynnöllä, seuraa automaattisesti heikosta kynnöstä vielä reilumpi kerääjäkasvusto tulevaan kasvustoon. Timoteitä en enää laita, kun sen tappaminen niin työlästä, ihan helpolla ei henki lähde ja jos pääsee mätästämään ja yhtälöön sattuu myöhäisempi sadonkorjuu, ehtii myös siementämään. Nämä siis multavilla mailla, saveen vähäänkään liittyvistä maista ei mitään kokemusta.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Wessel - 11.12.21 - klo:07:32
Ei valvattia saa millään pois jos pitää yrittää apilaa pitää hengissä. Perustaa pelkän nurmen siis suojaviljan kautta ja yks niitto ja glyfo lopetukseen, niin ainut tapa päästä ohdake/valvatti ongelmasta eroon hietamailla. Jonkun verran tullut jumpattua valvatti/ohdake "ongelman" kanssa, kun sama ajatus kuin ijasja2:lla, että nolla toleranssi noille rikoille ainut mahdollisuus pitää ne jollain tapaa kurissa. Apilat (hietamailla) samanlaisia kuin timoteit että jäävät kiertoon jos vain muokkaamalla lopettaa mut ei niistä riesaa ole tullut. Yleensä menee siemenseoksina alus/kerääjäkasvit tai sitten pelkästään italianraiheinää. Ohrilla suosinut enemmän seoksia, kun eivät tule läpi kasvustosta kuten italo tahtoo tehdä viljalajista riippumati.  Ei ole ollut moneen vuoteen enään pelkkää viljaa kylvössä vaan aina menee jotain piensiementä samalla.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Petri - 12.12.21 - klo:19:35
Ei valvattia saa millään pois jos pitää yrittää apilaa pitää hengissä. Perustaa pelkän nurmen siis suojaviljan kautta ja yks niitto ja glyfo lopetukseen, niin ainut tapa päästä ohdake/valvatti ongelmasta eroon hietamailla
Kaksivuotinen typpilannoittamaton apilanurmi (jossa apila siis pysyy ja kasvaa), erityisesti yhdistettynä nurmen lopetukseen kultivaattorilla ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen, tehokkaasti vähentää valvattia. Ei tapa, mutta pysyy aisoissa. Aikanaan seurasin kollegaa, jolla kolmivuotisen apilanurmen jälkeen 1. vilja oli lähes puhdas, toisessa oli selvästi näkyvissä ja kolmantena vuonna jo sen verran, että alle kylvetty nurmi oli ainoa fiksu tapa jatkaa eteenpäin.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 12.12.21 - klo:22:30
Ei valvattia saa millään pois jos pitää yrittää apilaa pitää hengissä. Perustaa pelkän nurmen siis suojaviljan kautta ja yks niitto ja glyfo lopetukseen, niin ainut tapa päästä ohdake/valvatti ongelmasta eroon hietamailla
Kaksivuotinen typpilannoittamaton apilanurmi (jossa apila siis pysyy ja kasvaa), erityisesti yhdistettynä nurmen lopetukseen kultivaattorilla ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen, tehokkaasti vähentää valvattia. Ei tapa, mutta pysyy aisoissa. Aikanaan seurasin kollegaa, jolla kolmivuotisen apilanurmen jälkeen 1. vilja oli lähes puhdas, toisessa oli selvästi näkyvissä ja kolmantena vuonna jo sen verran, että alle kylvetty nurmi oli ainoa fiksu tapa jatkaa eteenpäin.

Niin, miten muodostuu  kolmivuotisen apilanurmen aikana tavanomaisen vegaanitilan taloudellinen tulos ?  Valvatti voidaan myös pitää poissa satokasvustosta pellolla noin 50 kg:n ohrasäkillisen hinnalla. (Esim. Chekker plus)  Aika hyvin onnistuu myös halvimmalla mahdollisella MCPA - valmisteella, ehkä 30 kg ohraa joutuu luovuttamaan.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Petri - 13.12.21 - klo:07:26
Kyllä, oli tällainen märehtijöitä kasvattavan tilan vaihtoehto. Mutta kunnon nurmikierrossa itse viljelykierto hoitaa suurimman osan rikkaongelmista, mikä yksipuolisen viljelykierron oloissa jää usein hoksaamatta.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: klapikasa - 17.06.22 - klo:14:51
Kevät vehnät sen verta tasaiset ja huutaa typee, huiskalla pitää mennä. Pers apilaa, valkoapilaa ja italoa on kotona, toimisko valutaa lanta säkki hitaasti ja edellämainittu siemen seoksena samaa aikaa? Kuinka vähän ehkä vilä toimis? Pari kgha kaikkia eli 6kg ha yhteensä? Juhannusviikko tulee, jos itää, kai nu pysyy matalana puintiin asti?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: eevertti - 17.06.22 - klo:16:16
Ei noi apilat oo mulla pintakylvönä oikeen edes itäny. Italoa en ole kokeillut. Apilaa olen kylvänyt rikkaruiskutuksen tai tautiruislutuksen yhteydessä sähköviskalla. Tulos sama, muutama apila ojan penkalla sekä kylvövirheissä missä vilja ei kasva. En ole pariin vuoteen viitsinyt kylvää koko kerääjää.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 17.06.22 - klo:17:17
Ei noi apilat oo mulla pintakylvönä oikeen edes itäny. Italoa en ole kokeillut. Apilaa olen kylvänyt rikkaruiskutuksen tai tautiruislutuksen yhteydessä sähköviskalla. Tulos sama, muutama apila ojan penkalla sekä kylvövirheissä missä vilja ei kasva. En ole pariin vuoteen viitsinyt kylvää koko kerääjää.
Ja syy tähän oli yksinkertainen: Koska kerääjälle tuli aika tiukka maksatusrajoitus, eivät tukijärjestelmän systeemivikoja hyödyntävät opportunistit enää jaksaneet alkaa pikkurahoja keräämään.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ja101 - 17.06.22 - klo:18:05
Ite käyttänyt puna-apilaa tai timoteitä kerääjänä. Kylvö orasvaiheessa rikkaäestyksen yhteydessä. Puna-apila onnistuu ilman multaustakin vain pintaan kylvämällä. Keskipakolevittimellä olen ajanut, apinalla 18m työleveys ja timpalla 12m..
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: klapikasa - 18.06.22 - klo:00:06
Sinne meni, ruiskutus tehty ennen niin ei se pitäis olla ongelma. Lanta pussi kyljestä auki ja samalla seos ämpäristä valumaan. Huomenna lupaa sadetta. Ei se siemenkustannus  syö tuesta jos se nyt vaan itää, ja lisää lantaa piti kuitenkin laittaa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 19.06.22 - klo:12:48
Missä ovat huiskat ja heinänsiemenlaatikot tänä keväänä olleet ? Ehkäpä ajatus siitä, että voi joutua luovuttamaan satotasossa 500 kg eli 100 euroa satoa satasen tuen vastineeksi miinus vielä lisäksi heinänsiemen, on ollut vaikuttamassa. Ainakin laajoissa kevätvehnäpelloissa ovat heinät ottaneet punertavaa sävyä, Broadway®-kasvuohjelma on nähtävästi ollut vallalla.

Ainoat huiskat, mitä on näkynyt, ovat olleet erinäisiä salpietarilajeja levittämässsä. Jokainen lisäkilo pellosta pumpataan nyt tavanomaisin viljelytoimin. Maan rakenteen viljely ei oikein jaksa kiinnostaa ketään.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: eevertti - 19.06.22 - klo:16:02
Riistapellon kylvössä olen huiskaa käyttänyt parina viime vuotena. Kerääjistä sai vaan mataraongelman, joten antaahan olla. Riistapellolla ja heinän kylvössä muuten kyllä ihan soiva peli tuo sähköhuiska😊
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: V.viljelijä - 19.06.22 - klo:22:47
Missä ovat huiskat ja heinänsiemenlaatikot tänä keväänä olleet ? Ehkäpä ajatus siitä, että voi joutua luovuttamaan satotasossa 500 kg eli 100 euroa satoa satasen tuen vastineeksi miinus vielä lisäksi heinänsiemen, on ollut vaikuttamassa. Ainakin laajoissa kevätvehnäpelloissa ovat heinät ottaneet punertavaa sävyä, Broadway®-kasvuohjelma on nähtävästi ollut vallalla.

Ainoat huiskat, mitä on näkynyt, ovat olleet erinäisiä salpietarilajeja levittämässsä. Jokainen lisäkilo pellosta pumpataan nyt tavanomaisin viljelytoimin. Maan rakenteen viljely ei oikein jaksa kiinnostaa ketään.

-SS-
Ei tarvita mitään huiskia, Viljansiemenen sekaan raita 3 kg/ha. Eikä vaikuta satotasoon yhtään, kun kasvukaudella ei näy pellossa heinää kuin tarkoin etsimällä. Vasta tuleentumisvaiheessa kun lehdet lakastuu, alkaa havaittava kasvu. Iisi mani.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 20.06.22 - klo:06:37
Missä ovat huiskat ja heinänsiemenlaatikot tänä keväänä olleet ? Ehkäpä ajatus siitä, että voi joutua luovuttamaan satotasossa 500 kg eli 100 euroa satoa satasen tuen vastineeksi miinus vielä lisäksi heinänsiemen, on ollut vaikuttamassa. Ainakin laajoissa kevätvehnäpelloissa ovat heinät ottaneet punertavaa sävyä, Broadway®-kasvuohjelma on nähtävästi ollut vallalla.

Ainoat huiskat, mitä on näkynyt, ovat olleet erinäisiä salpietarilajeja levittämässsä. Jokainen lisäkilo pellosta pumpataan nyt tavanomaisin viljelytoimin. Maan rakenteen viljely ei oikein jaksa kiinnostaa ketään.

-SS-
Ei tarvita mitään huiskia, Viljansiemenen sekaan raita 3 kg/ha. Eikä vaikuta satotasoon yhtään, kun kasvukaudella ei näy pellossa heinää kuin tarkoin etsimällä. Vasta tuleentumisvaiheessa kun lehdet lakastuu, alkaa havaittava kasvu. Iisi mani.

Näinhän se on, mutta viime kesinäkään, tukikauden alun kokotilan ylimerkityn kerääjäkasviseikkailun jälkeen,  ei monta hehtaaria ole vilja-aukeilla ollut kerääjäkasvilla, näkyisi se raiheinä niinä muutamana tupsuna sängessä, ennen glyfosaattikierroksia. Mutta kun ei. Helppotuen tuotto kun väheni kolmannekseen, alarajoituksen takia.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: bouli - 20.06.22 - klo:07:23
Missä ovat huiskat ja heinänsiemenlaatikot tänä keväänä olleet ? Ehkäpä ajatus siitä, että voi joutua luovuttamaan satotasossa 500 kg eli 100 euroa satoa satasen tuen vastineeksi miinus vielä lisäksi heinänsiemen, on ollut vaikuttamassa. Ainakin laajoissa kevätvehnäpelloissa ovat heinät ottaneet punertavaa sävyä, Broadway®-kasvuohjelma on nähtävästi ollut vallalla.

Ainoat huiskat, mitä on näkynyt, ovat olleet erinäisiä salpietarilajeja levittämässsä. Jokainen lisäkilo pellosta pumpataan nyt tavanomaisin viljelytoimin. Maan rakenteen viljely ei oikein jaksa kiinnostaa ketään.

-SS-
Glyfon hintakin vähentää kiinnostusta.