Agronet

Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Traktorimies - 04.03.15 - klo:14:00

Otsikko: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Traktorimies - 04.03.15 - klo:14:00
mita meinaatte kerääjäkasviski viljan alle laittaa, jos haluaa hyödyntää tämän 100€ per hehtaari lisä tuen. paljonko kylvömäärä ja mitkä hyviä lajikkeita ettei kasva liian pitkäksi.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 04.03.15 - klo:15:04
http://luomu.fi/tietoverkko/alus-ja-keraajakasvien-mahdollisuudet-hyodyksi/
http://luomu.fi/materiaalit/Kankanen/Alus_ja_keraajakasvit/

"KERÄÄJÄKASVIT - hyötyä viljelijälle ja ympäristölle" Teho Plus hanke
http://www.doria.fi/handle/10024/102395

Näistä saa kaiken tiedon tiivistetyssä muodossa, täällä on paljon näitä samoja
asioita mietitty, kuitenkaan enemmälti lisäämättä näiden linkkien tietoon.
Luomualalla on kerääjistä tietenkin suurimmat kokemukset, ohjeita pitää
myös osata suodattaa  luomun erikoisominaisuuksien osalta.

Ja kuvista kun katsoo niin aina näkyy olevan pahnat korjattu ja sänkikin
semmoista melko avaraa.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 04.03.15 - klo:15:54
mita meinaatte kerääjäkasviski viljan alle laittaa, jos haluaa hyödyntää tämän 100€ per hehtaari lisä tuen. paljonko kylvömäärä ja mitkä hyviä lajikkeita ettei kasva liian pitkäksi.

Italian rairaita 5-6kg/ha
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 04.03.15 - klo:17:42
Valkoapila+rai, 1kg+2kg/ha.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 04.03.15 - klo:19:55
mita meinaatte kerääjäkasviski viljan alle laittaa, jos haluaa hyödyntää tämän 100€ per hehtaari lisä tuen. paljonko kylvömäärä ja mitkä hyviä lajikkeita ettei kasva liian pitkäksi.

Kas viskin kanssa laitan ohra-viljaa ja hyödynnän pantit. Kaatomäärä riippuu sen hetkisestä väsymystilasta ja nautitun rasvan määrästä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 04.03.15 - klo:20:01
mita meinaatte kerääjäkasviski viljan alle laittaa, jos haluaa hyödyntää tämän 100€ per hehtaari lisä tuen. paljonko kylvömäärä ja mitkä hyviä lajikkeita ettei kasva liian pitkäksi.

Kas viskin kanssa laitan ohra-viljaa ja hyödynnän pantit. Kaatomäärä riippuu sen hetkisestä väsymystilasta ja nautitun rasvan määrästä.

Tollee kai,,,,,,,et oo päässyt kasvaan liian pitkäksi  8) 8) 8) 8) 8) 8)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: montöör - 04.03.15 - klo:20:06
Onkoos tähän tullut mmm:tä tai jostain pelisääntöjä.
Nyt ekavuonna laittaisin timoteitä 5 kg/ha ja kattoisin
mitä vaikuttaa, sitten enskerralla joitain oikeesti
hyödyllistä. :)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 04.03.15 - klo:20:58
Onkoos tähän tullut mmm:tä tai jostain pelisääntöjä.
Nyt ekavuonna laittaisin timoteitä 5 kg/ha ja kattoisin
mitä vaikuttaa, sitten enskerralla joitain oikeesti
hyödyllistä. :)

Hyödyllisyys on ollut tiedossa jo vuosikymmenen ainakin, ja
mittaustuloksiakin useamman vuoden ajan. Eli jos et ole
sateenkaaren päästä löytänyt sitä kulta-arkkua jo tähän mennessä,
kannattaa olla turhaan etsimättä ja panostaa pankissa tilisaldokaton
korottamiseen, Mavilta tulevan rahatulvan keräämiseksi.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 04.03.15 - klo:21:20
Aikainen kylvö, aikainen puinti ja aikainen lajike. Tuolloin saa parhaaman hyödyn kerääjä kasvista. Se sitten on eriasia onko aikaisen ohran kylvössä aikaisin mitään mieltä. Sehän valmistuu jo hyvässä lykyssä Heinäkuun lopulla puintikuntoon.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 04.03.15 - klo:21:27
Aikainen kylvö, aikainen puinti ja aikainen lajike. Tuolloin saa parhaaman hyödyn kerääjä kasvista. Se sitten on eriasia onko aikaisen ohran kylvössä aikaisin mitään mieltä. Sehän valmistuu jo hyvässä lykyssä Heinäkuun lopulla puintikuntoon.

Aikainen ohra on kevätkesän kuivuudesta kärsivälle saviselle rannikkoalueelle hankala kasvi. Niin kuin muidenkin lajien aikaiset lajikkeet. Ohran hintakehitys varmaankin tukee sitä ennustetta, että kevyen ja pienijyväisen rehuohran tuotto on ensi syksynä juurikin parhaimmasta päästä, ja vieläpä kerääjäkasvin satasella höystettynä.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Tupajumi - 04.03.15 - klo:22:47
Aikainen kylvö, aikainen puinti ja aikainen lajike. Tuolloin saa parhaaman hyödyn kerääjä kasvista. Se sitten on eriasia onko aikaisen ohran kylvössä aikaisin mitään mieltä. Sehän valmistuu jo hyvässä lykyssä Heinäkuun lopulla puintikuntoon.

Tuossa mallissa satokasvin viljely on alistettu palvelemaan kerääjäkasvin mahdollisimman hyvää menestystä.
Lopettaako sitten monikin esim. myöhäisten kevätvehnälajikkeiden ja kevätrapsin viljelyn ja siirtyy aikaisten kaura- ja ohralajikkeiden viljelyyn? Aika näyttää. Kerääjäkasvien viljelystäkö tulee kasvitiloille se ykkösasia, johon panostetaan ja satokasvien viljely saa palvella tätä päämäärää?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 05.03.15 - klo:00:19
Aikainen kylvö, aikainen puinti ja aikainen lajike. Tuolloin saa parhaaman hyödyn kerääjä kasvista. Se sitten on eriasia onko aikaisen ohran kylvössä aikaisin mitään mieltä. Sehän valmistuu jo hyvässä lykyssä Heinäkuun lopulla puintikuntoon.

Tuossa mallissa satokasvin viljely on alistettu palvelemaan kerääjäkasvin mahdollisimman hyvää menestystä.
Lopettaako sitten monikin esim. myöhäisten kevätvehnälajikkeiden ja kevätrapsin viljelyn ja siirtyy aikaisten kaura- ja ohralajikkeiden viljelyyn? Aika näyttää. Kerääjäkasvien viljelystäkö tulee kasvitiloille se ykkösasia, johon panostetaan ja satokasvien viljely saa palvella tätä päämäärää?

Nimenomaan, kerääjäkasvi saa ihmiset havittelmaan varmaa 154€ (kerääjä plus perus) ennen kuin epävarmaa jotain 400€ satoa. Tuo 54€ kumminkin tekee sen neljänkinsadan satoeuron saannista epävarmaa, varsinkin kevätvehnällä rehulaatu saattaa olla ensikin syksynä se ongelmakaupattava. Eli sitten kaikki munat samaan kerääjäkasvikoriin.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Mopomies - 05.03.15 - klo:01:18
Kerääjäkasvi mahdollisimman myöhään. Italian rai iha hyvä. Paperille sitten kylvöajankohdat kohdalleen.

... ttu että taas pitää mulkata kuspäitten päätösten takia...

... ajaisivat saatanan tunarit vaikka taksia...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 05.03.15 - klo:08:26
Kerääjäkasvi mahdollisimman myöhään. Italian rai iha hyvä. Paperille sitten kylvöajankohdat kohdalleen.

... ttu että taas pitää mulkata kuspäitten päätösten takia...

... ajaisivat saatanan tunarit vaikka taksia...

Mutta kun siellä pellossa pitäisi syksyllä jotain kerääjää tasaisesti kasvaakin, kun tarkastaja tulee vierailulle  ::)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 05.03.15 - klo:08:42
Aikainen kylvö, aikainen puinti ja aikainen lajike. Tuolloin saa parhaaman hyödyn kerääjä kasvista. Se sitten on eriasia onko aikaisen ohran kylvössä aikaisin mitään mieltä. Sehän valmistuu jo hyvässä lykyssä Heinäkuun lopulla puintikuntoon.

Aikainen ohra on kevätkesän kuivuudesta kärsivälle saviselle rannikkoalueelle hankala kasvi. Niin kuin muidenkin lajien aikaiset lajikkeet. Ohran hintakehitys varmaankin tukee sitä ennustetta, että kevyen ja pienijyväisen rehuohran tuotto on ensi syksynä juurikin parhaimmasta päästä, ja vieläpä kerääjäkasvin satasella höystettynä.

-SS-

Itse tuossa analysoin, että kevätvehnällä tää voisi toimia ilman että puintikustannus nousee yli 100/hehtaari (siis nousee 100) kun tähkien ja kerääjäkasvin välissä voi olla 50 senttiä ilmatilaa  ;D Puimuri kun ei ole niittokone.

Aikainen ohra = maksimoitu tappio jo kylvöhetkellä. Varmin persnetto. Eteenkin jos jää puimatta jostain apilasotkun seasta.

Luultavasti kerääjäkasvit pudottavat viljan valkuaispitoisuutta ensimmäisenä vuotena ja siemenkustannus on ainakin sen 40€/ha +päivitys kylvökoneeseen, eli lyhyellä ajatuskaarella ajateltuna tämä vähentää tuloja joka tapauksessa
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Mopomies - 05.03.15 - klo:12:02
Kerääjäkasvi mahdollisimman myöhään. Italian rai iha hyvä. Paperille sitten kylvöajankohdat kohdalleen.

... ttu että taas pitää mulkata kuspäitten päätösten takia...

... ajaisivat saatanan tunarit vaikka taksia...

Mutta kun siellä pellossa pitäisi syksyllä jotain kerääjää tasaisesti kasvaakin, kun tarkastaja tulee vierailulle  ::)

Sanoo, että kylvetty on, mutta eipä oo vielä itäny. Näyttää vielä tyhjät siemensäkit.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 05.03.15 - klo:13:25
Kerääjäkasvi mahdollisimman myöhään. Italian rai iha hyvä. Paperille sitten kylvöajankohdat kohdalleen.

... ttu että taas pitää mulkata kuspäitten päätösten takia...

... ajaisivat saatanan tunarit vaikka taksia...

Mutta kun siellä pellossa pitäisi syksyllä jotain kerääjää tasaisesti kasvaakin, kun tarkastaja tulee vierailulle  ::)

Sanoo, että kylvetty on, mutta eipä oo vielä itäny. Näyttää vielä tyhjät siemensäkit.

Nämä perustelut eivät pelastaneet sitä MT:ssa mainittua porvoolaista viljelijää, vaan ruokottomaksi
viljelijäksi täälläkin syyteltiin. Minusta  juurikin tällä uudella ohjelmakaudella toimenpiteistä
maksettavat korvaukset ovat  niinkö toimitettavia työsuoritteita, joista maksajan taholta
voidaan ja pitääkin reklamoida tiukemmin  ja ehdottomammin kuin ennen. Tai sitten
toimitusehdoissa pitää mainita toimituksen ehdot, esimerkiksi  "kerääjäkasvin
siemenen ostokuitti riittää" Kumma kun ohjeissa ei edes ole Force Majeure - määrittelyä,
eli olisiko yleinen laiskuus kylvää kunnolla, tai tietoinen riskinotto epäonnistumiseen riittävä ylittämätön
este ?

Esimerkiksi seuraavassa kirjoitettu toimitusehto on merkittävästi erilainen, ja eri
tavalla reklamoitavissa: "Kasvustoa on oltava peittävästi kauttaaltaan koko
kasvulohkolla." Kuiteista tai tyhjistä säkeistä ei puhuta mitään.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 05.03.15 - klo:16:39
Kyllä minustakin tuo "kauttaaltaan kasvulohkolla" antaa tarkastajalle melkoisen vallan päättää, miten asia tulkitaan. Muutenkin kasvinsuojelun haasteet säilyttää aluskasvusto on aika vaikea. Kovin moni tehokas aine jää käyttämättä. Toinen ongelma tulee, jos levittää ruiskutusten jälkeen, on itäminen paljon epävarmempaa, koska pääkasvin kilpailu on ehkä liian suuri ja usein myös kesähelteiden aiheuttama maanpinnan kuivuus voivat aikaansaada tilanteen, jossa kerääjäkasveja on oikeasti yritetty saada aikaan, mutta se ei vaan ole kasvanut. Tarkastuksessa sitten todetaan olematon kasvusto, eikä palkkiota tipu. Kustannukset tulevat, korvausta ei.

Siksi itse katsoisin turvallisimmaksi kylvää kerääjät keväällä, ja torjua rikat sopivilla aineilla. Toki myös kerääjäkasviksi kannattaa valita mahdollisimman hyvin ruiskutuksia kestävä laji.

On tämä tältä osin luomussa paljon selvempää.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Yodavaari - 05.03.15 - klo:16:48
Tämmösiä hylsyjä tulee, kun isäntä on sähköviskalla ajellu siemenet ruiskutusuriin ja urien väli on paljaana => sanktio.  Kylvin, ei itänyt => hylsy.

Siis tää ei oo tukiautomaatti tää vaatii työtä.

Harva vehnä ja raiheinä => ei puida jne.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 05.03.15 - klo:16:56
Tämmösiä hylsyjä tulee, kun isäntä on sähköviskalla ajellu siemenet ruiskutusuriin ja urien väli on paljaana => sanktio.  Kylvin, ei itänyt => hylsy.

Siis tää ei oo tukiautomaatti tää vaatii työtä.

Harva vehnä ja raiheinä => ei puida jne.
... joo... kyseessä ei tosiaankaan ole ilmainen 100€:n bonus/ha vaan jokin summa välillä +40€....... -300€/ha  :(
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 05.03.15 - klo:16:56
Tämmösiä hylsyjä tulee, kun isäntä on sähköviskalla ajellu siemenet ruiskutusuriin ja urien väli on paljaana => sanktio.  Kylvin, ei itänyt => hylsy.

Siis tää ei oo tukiautomaatti tää vaatii työtä.

Harva vehnä ja raiheinä => ei puida jne.

Ja onkohan se sanktio pelkästään sen verran mitä tuo kerääjäpalkkio olisi ollut. Epäilen että sanktio on paaaljon suurempi. Eli persnettoa tullee aika helvetisti jos se kerääjäkasvi ei siellä viljan seassa kasvakaan  ::)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 05.03.15 - klo:19:04
No se sitten nähdään, kumpi leikkaustapa tulee käytännöksi; tilannehan on
se, että ympäristötoimenpiteitä varmasti innolla kerätään noin 250 - 300€/ha
edestä keskimäärin joka tilalla. Koska rastittaminen muutenkin on helppoa. Vipuunkin
tulee varmaan rasti: "valitse kaikki - Jokeri ja tuplaus" . Maksuvaraa - kuten jo
tiedämme - on noin sataselle / ha. Miten ja keltä tämä 150+ € leikataan ?

Jotenkin se on leikattava. Jos se näin tänään ilmoitettaisiin suoraan, että
onkin vain allekin puolet se toteutuva tukitaso, jäisi valtaosa pois ympäristösitoumuksesta,
ympäristöstalinisteilta jäisikin orgasmi saamatta. Ja se ei olisi hyvä. Pahantuuliseksi tulevat
ja silleen, ja alkavat kehittää Natura 2015 - järjestelmää. Eli oletan, että ensin luvataan
ja sitten leikataan, lisäksi tarkistuksissa sanktioidaan vain tyhmiltä, jotka yrittävät
tosissaan, mutta  eivät kekkaa porsaanreikiä. Jotka konstit kulkevat kuppiloiden
pimeissä  takanurkissa  suusta suuhun, kuiskutellen ja lippalakkia silmien päälle vedellen

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 05.03.15 - klo:19:35
Kyllä minustakin tuo "kauttaaltaan kasvulohkolla" antaa tarkastajalle melkoisen vallan päättää, miten asia tulkitaan.

Ei tuo "kauttaaltaan" ole se pahin, vaan se "peittävästi kauttaaltaan kasvulohkolla" on jo melkoisen vaativa juttu.
Sitä pitää oikeasti yrittää, varsinkin kuivilla savimailla, jossa viljankin orastuminen on siinä ja siinä. Viljan harvuudesta
harvoin sanktioidaan, mutta kerääjäkasvinpa himmeydestä hyvinkin ?

Huom. Ei koske Pohjanmaata eikä Sisä-Suomea.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: IsoPata - 05.03.15 - klo:22:17
Veikko kertoili kaupallisessa koulutustilaisuudessa, että keväällä voi ruksata kerääjäkasvin joka lohkolle, mutta jos ei 15.8. ole kerääjäkasvia todettavissa, pitää muistaa perua kerääjäkasvituki ko lohkoilta. Täten välttyy sanktioilta, mikäli se kerääjä ei menestynytkään. Ja tuet maksetaan aluksi täysimääräisinä, mutta jos rahat ei riitä ja joka vuosi ruksataan liikaa toimenpiteitä, niin ohjelmakauden loppupuolella tuet laskee.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Tupajumi - 05.03.15 - klo:22:27
Veikko kertoili kaupallisessa koulutustilaisuudessa, että keväällä voi ruksata kerääjäkasvin joka lohkolle, mutta jos ei 15.8. ole kerääjäkasvia todettavissa, pitää muistaa perua kerääjäkasvituki ko lohkoilta. Täten välttyy sanktioilta, mikäli se kerääjä ei menestynytkään. Ja tuet maksetaan aluksi täysimääräisinä, mutta jos rahat ei riitä ja joka vuosi ruksataan liikaa toimenpiteitä, niin ohjelmakauden loppupuolella tuet laskee.

Tuohan on aika reilu menettelytapa hallintoalamaisia kohtaan.   Kerrankin täytyy kiittää hallintoa tervejärkisestä menettelytavasta, vai löytääkö joku rutisemisen aihetta tästäkin?
Kuinkahan moni  uskaltaa "unohtaa"  tuon  perumisen, jos kerääjäkasvi ei sitten kasvakaan. ;D 8)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 05.03.15 - klo:22:31
Veikko kertoili kaupallisessa koulutustilaisuudessa, että keväällä voi ruksata kerääjäkasvin joka lohkolle, mutta jos ei 15.8. ole kerääjäkasvia todettavissa, pitää muistaa perua kerääjäkasvituki ko lohkoilta. Täten välttyy sanktioilta, mikäli se kerääjä ei menestynytkään. Ja tuet maksetaan aluksi täysimääräisinä, mutta jos rahat ei riitä ja joka vuosi ruksataan liikaa toimenpiteitä, niin ohjelmakauden loppupuolella tuet laskee.

Niinhän tuo varmaan pitikin olla, vähennetään vasta, kun ensin on
saatu viljelijät sitoutumaan. Eli tässä on ympäristöjärjestöjen
vähennetty lannoitus - kosto takana. Jos rahat loppuvat ,
ne sitten loppuvat. Jos taas ei oikein homma lähde käyntiin, pääsee
niistä vielä sitten nauttimaan neljäksi vuodeksi, keräyerien kautta. Voi elää
tavallaan turvallisin mielin, ja tarkkailla tilannetta.

Onko tuo nyt sitten viranomaista sitova ennakkopäätös siitä,
että kerääjäkasvien  valvontapäivä on juurikin tuo 15.08.
Ennen
ei siis tulla ? Ja katua siis saa. Onko katumismahdollisuutta
esimerkiksi suojavyöhykkeen puhdistamatta jättämisen osalta,
jos narahtaa, voi vaihtaa lennossa ympäristönurmeksi tai LHP:ksi ?

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Make - 05.03.15 - klo:23:18
Kasitonnarin alta ei kauhean ihmeelistä kerääjäkasvustoa synny. ::)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 05.03.15 - klo:23:25
Kasitonnarin alta ei kauhean ihmeelistä kerääjäkasvustoa synny. ::)

Juu ja kyllä kuustonnarisyysvehnänkin tai 5 tonnia tuottaneen kaurankin pahna, vaikka kuinka
saksalaisella puimurintehosilppurilla jauhettu, aika paksun putukerroksen siihen tuottaa. Eli oljenkorjuuta luvassa.

Rukilla en uskalla edes miettiä, miten hyvin se apila sieltä pahnasta lähtisi. Sitten olkirullien
hinta vielä. Ja nekö pitäisi saada takaisin sitten 1.10 siihen peltoon? Olkisilppuri, apevaunu ?

Vai olisiko tämä suorakylvökoneketjun kuningaslaite, olkiäes, onko se sallittu puinnin jälkeen ?

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Make - 05.03.15 - klo:23:31
Ei tuohon pahnankorjuua auta, vaan se tukahtuu jo kasvukaudella sen kasitonnarin alle.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 06.03.15 - klo:05:34
Ja lisäksi, 15.8 on viimeinen sallittu kylvöpäivä. Jos tarkastus tulee 16.8, miten ihmeessä voi löytää pellosta jotain timotein siementä, varsinkin sankan olkimassan seasta. On viranomainen tehnyt tästä itselleen lähes mahdotonta. Ai niin. Viljelijähän kai vastaa siitä, että 15.8 kylvetty timotei kasvaa peittävästi 16.8?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 06.03.15 - klo:07:14
Ja lisäksi, 15.8 on viimeinen sallittu kylvöpäivä. Jos tarkastus tulee 16.8, miten ihmeessä voi löytää pellosta jotain timotein siementä, varsinkin sankan olkimassan seasta. On viranomainen tehnyt tästä itselleen lähes mahdotonta. Ai niin. Viljelijähän kai vastaa siitä, että 15.8 kylvetty timotei kasvaa peittävästi 16.8?

Viljan sekaan piti kylvää viimeistää orasvaiheessa, viljelykasvin jälkeen voi kylvää viimeistään 15,08  :o
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 06.03.15 - klo:07:36
Lakiesityksestä lainattua:
"Kerääjäkasvi voidaan kylvää viljelykasvin aluskasviksi kylvön yhteydessä, tai viimeistään viljan orasvaiheessa. Kerääjäkasvi voidaan kylvää myös viljelykasvin korjuun jälkeen tai hieman ennen korjuuta."

Siis myöhäiselle kasville voi kylvää myös kasvustoon.
Tuli muuten mieleen, jos yritetään kerääjäkasvia johonkin myöhään valmistuvaan kasvustoon, jonka puinti saattaa venyä lokakuun alun tietämille, milloin se kattava kasvusto pitäisi todeta. Kannattaako edes hakea korvauksia tuossa tilanteessa. Huom. Mielestäni alus/kerääjäkasvit ovat jokatapauksessa hyödyllisiä. Mutta tuo oikeusturva säännöksissä vähän huolettaa. Näitä kysymyksiä pitää esittää koulutuksissa, jotta viestiä ongelmista saadaan eteenpäin. Tällä hetkellä tilanne näyttää siltä, että voit tehdä kaikkesi hyvän kerääjäkasviston aikaansaamiseksi, ja valvonta ei voi tulosta hyväksyä
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 06.03.15 - klo:09:11
Ihme säätämistä ja saivartelua tässäkin asiassa  ;D

Kylvätte keväällä ja kunnolla, niin se kasvusto on tasainen ja hyvä - menee läpi mahdollisessa tarkastuksessa. Kumma että sormi täytyy lykätä jokaiseen porsaanreikään vaikka porsas ei ole vielä edes syntynyt ja emakkokin on vielä tyhjänä  :P
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 06.03.15 - klo:09:28
Ihme säätämistä ja saivartelua tässäkin asiassa  ;D

Kylvätte keväällä ja kunnolla, niin se kasvusto on tasainen ja hyvä - menee läpi mahdollisessa tarkastuksessa. Kumma että sormi täytyy lykätä jokaiseen porsaanreikään vaikka porsas ei ole vielä edes syntynyt ja emakkokin on vielä tyhjänä  :P

Tää systeemihän on "iso paha susi ja kolme pientä porsaanreikää"   :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 06.03.15 - klo:10:55
Lakiesityksestä lainattua:
"Kerääjäkasvi voidaan kylvää viljelykasvin aluskasviksi kylvön yhteydessä, tai viimeistään viljan orasvaiheessa. Kerääjäkasvi voidaan kylvää myös viljelykasvin korjuun jälkeen tai hieman ennen korjuuta."

Siis myöhäiselle kasville voi kylvää myös kasvustoon.
Tuli muuten mieleen, jos yritetään kerääjäkasvia johonkin myöhään valmistuvaan kasvustoon, jonka puinti saattaa venyä lokakuun alun tietämille, milloin se kattava kasvusto pitäisi todeta. Kannattaako edes hakea korvauksia tuossa tilanteessa. Huom. Mielestäni alus/kerääjäkasvit ovat jokatapauksessa hyödyllisiä. Mutta tuo oikeusturva säännöksissä vähän huolettaa. Näitä kysymyksiä pitää esittää koulutuksissa, jotta viestiä ongelmista saadaan eteenpäin. Tällä hetkellä tilanne näyttää siltä, että voit tehdä kaikkesi hyvän kerääjäkasviston aikaansaamiseksi, ja valvonta ei voi tulosta hyväksyä

Niin siis siksi tuo vilja on nimenomaisesti ja erikseen mainittu, että viljalla on viimeistään orasvaiheessa sallittu, ei myöhempään, vaikka muilla viljelykasveilla sallitaan korjuun jälkeen. Tämä koskee siis korvattavan toimenpiteen sallittua tapaa. Omaan piikkiin voi kylvää milloin haluaa. Ja niin itse ajattelin koittaa, eri aikoina.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 06.03.15 - klo:11:16
Se kyllä on kumma kun näitä myöhäisherännäisiä alkaa tippua, että ei se taidakaan olla ihan hyvä juttu tämä ? Sellaiselle, joka haluaa tehdä hommat "by the book" on ollut täyttä tuskaa katsoa epämääräisiä ja tulkinnanvaraisia prototyyppiohjeita. Suuri ongelma on se, että kansa ei ymmärrä tämän uuden toimenpidekohtaisen ympäristökorvauksen ja vanhan ympäristötuen lisätoimenpiteen kokotila(palkkio)tuen eroa. Ja vaivaa myös näköjään hallinnonkin ohjeita väsäävää väkeä.

Kun tutkii ajatuksella kauden 2000 ja 2007 ympäristösitoumuksia ja erityisympäristötukia, sekä vielä vanhempien kausien velvoitekesantoja, niin sieltä näkyy, miten viherryttämis - ja ympäristösitoumuspaperit on vanhoista kopioitu tähän uuteen järjestelmään suunnittelun pohjaksi, miettimättä sitä, että rahaa on niukasti, kyse ei ole tuesta vaan jostakin, mitä tehdään enemmän ja tarkemmin, verrattuna siihen, että tukea ei olisi. Ja sitten vielä tuo tuki tuen päälle, ongelma, jota ei ole riittävän selvästi vielä kerrottu, mitä järkeä siinä on, kun rahat loppuvat heti. Luomussakin juuri tuo viherlannoitus, kun se jo on valmiiksi luomun perusmenetelmä, ei siitä palkita, kun se pitää muutenkin tehdä. Mutta ahne vehnä-lumi-vehnä - kierron viljelijä joutuu siirtymään epämukavuusalueelle viherlannoitusnurmia pyöritellessään, niin siitä sitten maksetaan.

Kerääjäkasvitoimenpiteen kustannuskorvauksen ajatteleminen itsestään selväksi tueksi, jossa muotovaatimukset eli rastin klikkaaminen ja pelkkä siemenen pöllyttely ratkaisee, ei ole tämän ympäristökorvauksen hengen mukainen. Jos taas ulkokultaiselle ketkulle tulee raha ihan samalla tavalla, verrattuna huolelliseen suojakasvikylväjään, jolla vihertää puinnin jälkeen kuin laidun konsanaan, silloin kyllä suutun.   >:(  Tällöin hallinto olisikin yhteistoiminnassa tällaisen toimintamallin kanssa, olemme lopultakin siirtyneet kreikkalaiseen hallintokulttuuriin.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 06.03.15 - klo:11:46

Ei kai nuo rahat voi mitenkään kesken loppua, kun nyt näyttäis olevan paljon nuota valveutuneita, jotka eivät sitoudu koko ympäristöohjelmaan. Tukitasot voi jopa kerääjäkasveillakin nousta   :P   :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 06.03.15 - klo:11:56

Ei kai nuo rahat voi mitenkään kesken loppua, kun nyt näyttäis olevan paljon nuota valveutuneita, jotka eivät sitoudu koko ympäristöohjelmaan. Tukitasot voi jopa kerääjäkasveillakin nousta   :P   :D

Juu sitten kun se kerääjäkasvituki oikein korkeaksi nousee, alkavat luonnonhoitopellot ja
joutomaat vaihtua harvalle ohrakasvustolle, apilansiemen siellä jossakin mulloksella.

Siinä vaiheessa viimeistään joku kääntää rattia toiseen suuntaan.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: IsoPata - 06.03.15 - klo:12:25
Ja lisäksi, 15.8 on viimeinen sallittu kylvöpäivä. Jos tarkastus tulee 16.8, miten ihmeessä voi löytää pellosta jotain timotein siementä, varsinkin sankan olkimassan seasta. On viranomainen tehnyt tästä itselleen lähes mahdotonta. Ai niin. Viljelijähän kai vastaa siitä, että 15.8 kylvetty timotei kasvaa peittävästi 16.8?

Niin vielä tarkennuksena, että tosiian viimeinen kylvöpäivä on 15.8. ja voi kylvää täten esim aikaisen ohran jälkeen. Siitä tuli varmistus. Tarkistus voi tulla tämän päivän ja 30.9. välisenä aikana. Toki jos tarkistus tulee 16.8. ja esittää että on kylvetty edellisenä päivänä, niin olettaisin että tällöin joutuu todistamaan tuohon 30.9. mennessä esim kuvallisesti, että siellä on oikeasti jotain kasvanutkin.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 06.03.15 - klo:12:30
Ja lisäksi, 15.8 on viimeinen sallittu kylvöpäivä. Jos tarkastus tulee 16.8, miten ihmeessä voi löytää pellosta jotain timotein siementä, varsinkin sankan olkimassan seasta. On viranomainen tehnyt tästä itselleen lähes mahdotonta. Ai niin. Viljelijähän kai vastaa siitä, että 15.8 kylvetty timotei kasvaa peittävästi 16.8?

Niin vielä tarkennuksena, että tosiian viimeinen kylvöpäivä on 15.8. ja voi kylvää täten esim aikaisen ohran jälkeen. Siitä tuli varmistus. Tarkistus voi tulla tämän päivän ja 30.9. välisenä aikana. Toki jos tarkistus tulee 16.8. ja esittää että on kylvetty edellisenä päivänä, niin olettaisin että tällöin joutuu todistamaan tuohon 30.9. mennessä esim kuvallisesti, että siellä on oikeasti jotain kasvanutkin.

Ai siis onko Mavin sivuilla jo tämä. Sitten se "viimeistään viljan orasvaiheessa" pitää poistaa tekstistä.
Nyt voin sitten jo myöntää, että helposta tukirahasta on kyse.

Sitten ei kyllä ole mitään perustetta kieltää kerääjäkasvivalikomasta viljojakaan. Kylvö olisi helpompaa,
taloissa, joissa on Sampo, ei kuulemma tarvitse investoida uuteen kalustoon lainkaan. Vihreätä on. 

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 06.03.15 - klo:12:32
Tästä kokonaisuudesta on tulossa opas. Mulla on taittovaiheen "luonnos" PDF-muodossa.

Nimeltään "Pellon käytön vaihtoehtoja -opas". Kai tuohon linkki löytyy, ellei vielä, niin varmaan ihan lähitulevaisuudessa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 06.03.15 - klo:12:43
Tästä kokonaisuudesta on tulossa opas. Mulla on taittovaiheen "luonnos" PDF-muodossa.

Nimeltään "Pellon käytön vaihtoehtoja -opas". Kai tuohon linkki löytyy, ellei vielä, niin varmaan ihan lähitulevaisuudessa.

Mistä niitä saa.

"Vaihtoehtoja pellonkäyttöön - Maaseutuverkoston opas on vuodelta 2010". Onko tämä uusi versio jossakin VIP-jakelussa ? Eli jäsenyys johonkin järjestöön ? Mihin ? Pro-Agrian sivuilla se näkyy olevan. Mutta uutta ei missään.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 06.03.15 - klo:12:55
Ja lisäksi, 15.8 on viimeinen sallittu kylvöpäivä. Jos tarkastus tulee 16.8, miten ihmeessä voi löytää pellosta jotain timotein siementä, varsinkin sankan olkimassan seasta. On viranomainen tehnyt tästä itselleen lähes mahdotonta. Ai niin. Viljelijähän kai vastaa siitä, että 15.8 kylvetty timotei kasvaa peittävästi 16.8?

Niin vielä tarkennuksena, että tosiian viimeinen kylvöpäivä on 15.8. ja voi kylvää täten esim aikaisen ohran jälkeen. Siitä tuli varmistus. Tarkistus voi tulla tämän päivän ja 30.9. välisenä aikana. Toki jos tarkistus tulee 16.8. ja esittää että on kylvetty edellisenä päivänä, niin olettaisin että tällöin joutuu todistamaan tuohon 30.9. mennessä esim kuvallisesti, että siellä on oikeasti jotain kasvanutkin.

No nyt menee liian helpoksi, rypsinsiemenet huiskalla ja lapiorullaa tai lautasta päälle, thats it  :)
Saa vielä kasvipeitteisyystuetkin päälle  :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 06.03.15 - klo:13:08
No nyt menee liian helpoksi, rypsinsiemenet huiskalla ja lapiorullaa tai lautasta päälle, thats it  :)
Saa vielä kasvipeitteisyystuetkin päälle  :D

Joo kyllä nyt alkaa kulmakarvat mullakin nousta  :o

Keräsin Maaseutumediasta kerääjäkasvit-kuohaa, uusin ylimpänä.

260 kerääjäkasvin saa päättää kemiallisesti 15.9. alkaen mutta muokata 1.10. alkaen.
259 kerääjäkasvin pitää olla keräyskunnossa 1.10 asti.
254 Kerääjäkasvin avulla ei saa perustaa seuraavan vuoden nurmea.
252 kerääjäkasvin voi perustaa rypsin, viljan ja muiden yksivuotisten kanssa
235 kerääjäkasvin tuki ei alene tänä vunna
233 kerääjäkasviluetteloon lisätään uusia kasveja, kerääjäkasveja voisivat siten olla:
    italianraiheinä tai muu nurmiheinä, apila, muu nurmipalkokasvi, öljyretikka,
    muokkausretiisi tai muu ristikukkainen öljykasvi
tai näiden seos.
230 kerääjäkasvien tuki...maksetaan kaikille hehtaareille, joilla kerääjäkasviehto täyttyy.
    Jos 100 hehtaarilla kerääjäkasviehto täytyy, maksetaan 100 hehtaarille.
215 kerääjäkasvien ehtoja ollaan täsmentämässä, että kerääjäkasveja voi käyttää
    vain yksivuotisten kasvien viljelyssä eikä sen avulla saa perustaa
    mitään seuraavan vuoden satokasvia.
213 kerääjäkasvitoimenpidettä voi toteuttaa kaikilla niillä lohkoilla, joilla se on ehtojen mukaan mahdollista.
212 kerääjäkasvin rounduppaus...pitää odottaa. Kerääjäkasvin voi päättää vasta 1.10. alkaen.
167 kerääjäkasvilla ei voi perustaa seuraavan vuoden nurmea. Mutta jos ei
    hae lohkolle kerääjäkasvi –toimenpiteen korvausta, silloin voi.
148 keräjäkasvitukeen varattu potti...toistaiseksi on vain tämä tieto, että
    100 euroa/ha maksetaan eikä hehtaareja ole rajoitettu...maaseutuohjelman
    tavoiteala 76 000 ha
145 kerääjäkasvin kemialliseen päättämiseen odotetaan Mavilta
    vastausta viimeistään sitoumusehtoihin tai hakuohjeisiin.
143 kerääjäkasville saako levittää lietelantaa syyskuun lopulla
    peltoon multaamalla...tämäkin varmaan kerrotaan viimeistään
    sitoumusehdoissa tai hakuohjeissa.
136 ympäristösitoumuksen ulkopuoelle jääminen...sen 54 euroa tai 58 euroa/ha menettää,
    jos sitten kerääjäkasvi ei innosta. Lohkot pysyy korvauskelpoisina myös ympissä.
121 kaikkiin lohkoihin saa kylvää kerääjäkasvin ja ilmoittaa lohkot ko. kerääjäkasvitoimenpiteelle.
113 kerääjäkasvin minimikilomäärä; MMMa -luonnoksessa ei ole kilomääriä,
    mutta on vaatimus että kasvustoa on oltava kauttaaltaan koko kasvulohkolla.
111 ravinteiden tasapainoinen käyttö, korvaus ..maksetaan, eli yhteensä 154
    euroa/ha lohkoille, joille ilmoitetaan kerääjäkasvi.
...sitten on jo vanhoja neuvoja vuoden 2014 puolelta.

Vielä ei ollut tietoa, että viljoillekin saa sängelle laittaa. Saako myös muokata
kylvön helpottamiseksi ? Se onkin olennainen kysymys. Toisaalta, suorakylvö kun
ei ole enää lietteen multaamista, ei se sitten ole kerääjäkasvin muokkaamistakaan.

Tämä tieto, että viljalla saa 15.08 mennessä vasta kylvää kerääjäkasvit, on aika paukku !
Ohran jälkeen kylvää suorakylvösyyskylvöisen kasvin 15.8. + heinänsiemenen,
kerääjäkasvi sekaan. Saa tuen sekä ohrasta että seuraavan vuoden kasvista, 
YHDELLÄ KYLVÖLLÄ !!!! Tuo yksivuotis-rajoitus, se on hiukan tietty sotkemassa
kuvioita.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 06.03.15 - klo:13:23

Alkaa jo pikkasen hymyilyttään tää pallottelu  :D

Viiden vuoden päästä ollaan viisaampia  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 06.03.15 - klo:13:32
Tästä kokonaisuudesta on tulossa opas. Mulla on taittovaiheen "luonnos" PDF-muodossa.

Nimeltään "Pellon käytön vaihtoehtoja -opas". Kai tuohon linkki löytyy, ellei vielä, niin varmaan ihan lähitulevaisuudessa.

Mistä niitä saa.

"Vaihtoehtoja pellonkäyttöön - Maaseutuverkoston opas on vuodelta 2010". Onko tämä uusi versio jossakin VIP-jakelussa ? Eli jäsenyys johonkin järjestöön ? Mihin ? Pro-Agrian sivuilla se näkyy olevan. Mutta uutta ei missään.

-SS-

No just kirjoitin että se on taittovaiheessa ja on varmaan lähipäivinä tulossa jakeluun  ;D

Laitan linkin kun se tulee/jos muistan. Mutta tuolla nimellä sitä voi etsiä. Siis lähipäivinä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: taisker - 06.03.15 - klo:14:06
älkää jännittäkö viskalla timppaa ja puolenmetrin pahnan alla jotaki kuollutta ja yksi vihree niin sakot ei oo tukee isommat eli +-0 jos tarkastus sattuu muute tulee 100 että tärähtää ja kulut nolla kyntää meinäsin kyllä jo syyskuussa vaikka seki on kielletty tulkoot kyttään ei haittaa
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 06.03.15 - klo:14:09
älkää jännittäkö viskalla timppaa ja puolenmetrin pahnan alla jotaki kuollutta ja yksi vihree niin sakot ei oo tukee isommat eli +-0 jos tarkastus sattuu muute tulee 100 että tärähtää ja kulut nolla kyntää meinäsin kyllä jo syyskuussa vaikka seki on kielletty tulkoot kyttään ei haittaa

 ;D ;D  taisker, "the Greek"

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: kepsi - 07.03.15 - klo:12:27
Ja lisäksi, 15.8 on viimeinen sallittu kylvöpäivä. Jos tarkastus tulee 16.8, miten ihmeessä voi löytää pellosta jotain timotein siementä, varsinkin sankan olkimassan seasta. On viranomainen tehnyt tästä itselleen lähes mahdotonta. Ai niin. Viljelijähän kai vastaa siitä, että 15.8 kylvetty timotei kasvaa peittävästi 16.8?

Niin vielä tarkennuksena, että tosiian viimeinen kylvöpäivä on 15.8. ja voi kylvää täten esim aikaisen ohran jälkeen. Siitä tuli varmistus. Tarkistus voi tulla tämän päivän ja 30.9. välisenä aikana. Toki jos tarkistus tulee 16.8. ja esittää että on kylvetty edellisenä päivänä, niin olettaisin että tällöin joutuu todistamaan tuohon 30.9. mennessä esim kuvallisesti, että siellä on oikeasti jotain kasvanutkin.

Ai siis onko Mavin sivuilla jo tämä. Sitten se "viimeistään viljan orasvaiheessa" pitää poistaa tekstistä.
Nyt voin sitten jo myöntää, että helposta tukirahasta on kyse.

Sitten ei kyllä ole mitään perustetta kieltää kerääjäkasvivalikomasta viljojakaan. Kylvö olisi helpompaa,
taloissa, joissa on Sampo, ei kuulemma tarvitse investoida uuteen kalustoon lainkaan. Vihreätä on. 

-SS-

Eiköhän koko ajan ole tarkoitettu, että viljalla viimeinen kerääjäkasvin kylvöpäivä on 15.8.  Mutta jos viljalla kerääjäkasvi kylvetään aluskasviksi niin silloin kylvö viimeistään viljan orasvaiheessa. Eli tuota 15.8. takarajaa voi käyttää silloin kun kylvetään sadonkorjuun jälkeen (ei enää aluskasviksi). Kyllähän viljakin on viljelykasvi. Näin itse olen mieltänyt!
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 07.03.15 - klo:12:44
Ja lisäksi, 15.8 on viimeinen sallittu kylvöpäivä. Jos tarkastus tulee 16.8, miten ihmeessä voi löytää pellosta jotain timotein siementä, varsinkin sankan olkimassan seasta. On viranomainen tehnyt tästä itselleen lähes mahdotonta. Ai niin. Viljelijähän kai vastaa siitä, että 15.8 kylvetty timotei kasvaa peittävästi 16.8?

Niin vielä tarkennuksena, että tosiian viimeinen kylvöpäivä on 15.8. ja voi kylvää täten esim aikaisen ohran jälkeen. Siitä tuli varmistus. Tarkistus voi tulla tämän päivän ja 30.9. välisenä aikana. Toki jos tarkistus tulee 16.8. ja esittää että on kylvetty edellisenä päivänä, niin olettaisin että tällöin joutuu todistamaan tuohon 30.9. mennessä esim kuvallisesti, että siellä on oikeasti jotain kasvanutkin.

Ai siis onko Mavin sivuilla jo tämä. Sitten se "viimeistään viljan orasvaiheessa" pitää poistaa tekstistä.
Nyt voin sitten jo myöntää, että helposta tukirahasta on kyse.

Sitten ei kyllä ole mitään perustetta kieltää kerääjäkasvivalikomasta viljojakaan. Kylvö olisi helpompaa,
taloissa, joissa on Sampo, ei kuulemma tarvitse investoida uuteen kalustoon lainkaan. Vihreätä on. 

-SS-

Eiköhän koko ajan ole tarkoitettu, että viljalla viimeinen kerääjäkasvin kylvöpäivä on 15.8.  Mutta jos viljalla kerääjäkasvi kylvetään aluskasviksi niin silloin kylvö viimeistään viljan orasvaiheessa. Eli tuota 15.8. takarajaa voi käyttää silloin kun kylvetään sadonkorjuun jälkeen (ei enää aluskasviksi). Kyllähän viljakin on viljelykasvi. Näin itse olen mieltänyt!

Ohjeissa pitää olla erotettu aluskasvi ja kerääjäkasvi sitten.
On ristiriitaista mainita "viimeistään viljan orasvaiheessa", koska
seuraavat lauseet toimivat myös viljalla sitten, jos viljelykasvi
toimii kasvilajista riippumatta:

"Kerääjäkasvi on kylvettävä viimeistään 15 päivänä elokuuta.
...Kerääjäkasvia on viljeltävä joko samanaikaisesti viljelykasvin
kanssa tai se on kylvettävä viljelykasvin sadonkorjuun jälkeen.
"

Minkä itun takia siinä sitten muuta ohjetta tarvitaan ?

Mavilla on tässä ongelma tehdessään selvästä asiasta hämärän, ei lukijalla
ole velvollisuus ottaa valvontariskiä epämääräisen ohjeen takia !

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 07.03.15 - klo:13:32
2007-2013 tukioppaassa on tosiaan tämä sadonkorjuun jälkeen tehty kerääjäkasvin kylvö mainittu.
"Kerääjäkasvin kylvö sadonkorjuun jälkeen tapahtuu suorakylvönä tai sänkimuokkauksen jälkeen. "

Eli sänkimuokkaus poistaa olkiongelman. Se poistaa itävyysongelmat. Poistaa kapean työleveyden ja ruiskutusurien ongelman.

Tässä taas on vedätetty meikäläistä tyhmää. Olisi vaan pitänyt ottaa tuo vanha kerääjäkasvitoimenpiteen ohje ja tajuta, että sitähän se mavin suunnitelija tavaa ja kopioi leikkaa-liimaa menetelmällä, kun ei iske alkaa uudestaan kirjaamaan loogista rakennetta tekstille. Otetaanpas ohra ja kaura pois kasvilistasta. Liian helppoa olisi. Sitten jätetään seuraava pois vanhoista tukiehdoista: "Kerääjäkasveilla tarkoitetaan varsinaisen viljelykasvin kylvön yhteydessä kylvettävää aluskasvia tai varsinaisen viljelykasvin sadonkorjuun jälkeen kylvettävää pyydyskasvia. Aluskasvia käytetään tavallisesti viljan viljelyn yhteydessä ja pyydyskasveja varhaisperunan tai varhaisvihannesten kasvatuksen yhteydessä."

Eli aikaisemmalla ohjelmakaudella oli selvät pelisäännöt, mutta lisäksi oli sänkimuokkaus siis vaihtoehtona pyydyskasvin kylvöönkin (oli se sana "tavallisesti", näetsen ) . Nyt on poistettu rivejä ja lisätty toisia asioita, eikä ole kuitenkaan varmuutta, saako viljalle samalla tavalla pyydyskasveja kylvää sängelle.

Tuota nimittäin ajattelin kokeila ihan omaan piikkiin, sänkimuokatulle ruismaalle kylvettyä typensitojaa säästetään kevääksi sänkiäestetylle lohkolle.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: kepsi - 07.03.15 - klo:13:57
Kieltämättä Mavilta epäselvää kirjallista "antia". Ehkä tuossa pääajatuksena on kuitenkin ollut rajata kerääjäkasvin kylvöajankohtaa siten, että kerääjäkasvin siemenen multaus on kylvövaiheessa mahdollista. Vrt. viljan orasvaiheessa mahdollista kerääjäkasvin siemenen multaaminen esim. rikkakasviäkeellä mutta sen jälkeen ennen sadonkorjuuta multaaminen ei onnistu.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 07.03.15 - klo:14:00
Tää alkaa olemaan jo liian vaikeeta koko kerääjäkasvi-härdelli osalle porukasta.

Jumalauta, ostaa sallitut siemenet, kylvää ne ja lopettaa kasvuston 1.10.

MIkä on ongelma????????

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 07.03.15 - klo:14:16
Tää alkaa olemaan jo liian vaikeeta koko kerääjäkasvi-härdelli osalle porukasta.

Jumalauta, ostaa sallitut siemenet, kylvää ne ja lopettaa kasvuston 1.10.

MIkä on ongelma????????

No millai sää ne kylvät?
Mullapas on jo kaksi mahdollisuutta valmiina, joten helppoo kuin heinän teko  :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Tupajumi - 07.03.15 - klo:14:18
Tää alkaa olemaan jo liian vaikeeta koko kerääjäkasvi-härdelli osalle porukasta.

Jumalauta, ostaa sallitut siemenet, kylvää ne ja lopettaa kasvuston 1.10.

MIkä on ongelma????????

Ongelma on siinä, kun yksinkertainen asia yritetään, lähinnä äsässän johdolla, vääntää mahdollisimman monimutkaiseksi.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 07.03.15 - klo:14:27
Tää alkaa olemaan jo liian vaikeeta koko kerääjäkasvi-härdelli osalle porukasta.

Jumalauta, ostaa sallitut siemenet, kylvää ne ja lopettaa kasvuston 1.10.

MIkä on ongelma????????

Ongelma on siinä, kun yksinkertainen asia yritetään, lähinnä äsässän johdolla, vääntää mahdollisimman monimutkaiseksi.

-ZZ- kirjoittaa asiaa, nuo "lakitekstit" on liian tulkinnanvaraisia, ne antaa valvojille mahdollisuuden sanktioida viljelijää, vaikka miten yrittäis hyvin homman hoitaa. Possun röörejä on liikaa. Lakiahan luetaan niinkuin se kirjoitetaan.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: taisker - 07.03.15 - klo:14:59
täähä vaan helpottuu ku eka puit rukiin pois vetäset hankmolla sentistä niin kaikki kahut itää ja pelto vihree kuukauden päästä voi vinetto ja rahaa ropisee kyl meinaan aika fakiiri on semmonen tarkastaja joka voi todeta että tähä ei ookka mukamas kylvetty ja sitten viä saa kyntää NAURATTAA jo etukäteen
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Ripcord - 07.03.15 - klo:15:03
täähä vaan helpottuu ku eka puit rukiin pois vetäset hankmolla sentistä niin kaikki kahut itää ja pelto vihree kuukauden päästä voi vinetto ja rahaa ropisee kyl meinaan aika fakiiri on semmonen tarkastaja joka voi todeta että tähä ei ookka mukamas kylvetty ja sitten viä saa kyntää NAURATTAA jo etukäteen

No mut jos tekiskin niin, että kylvää rukiin 15.8. ja samalla lurauttaa sekaan 3 kg rypsinsiementä. 15.9. päättää kerääjäkasvin elämän kemiallisesti express napilla.
Tai antaa talven hoitaa....
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: taisker - 07.03.15 - klo:15:13
täähä vaan helpottuu ku eka puit rukiin pois vetäset hankmolla sentistä niin kaikki kahut itää ja pelto vihree kuukauden päästä voi vinetto ja rahaa ropisee kyl meinaan aika fakiiri on semmonen tarkastaja joka voi todeta että tähä ei ookka mukamas kylvetty ja sitten viä saa kyntää NAURATTAA jo etukäteen

No mut jos tekiskin niin, että kylvää rukiin 15.8. ja samalla lurauttaa sekaan 3 kg rypsinsiementä. 15.9. päättää kerääjäkasvin elämän kemiallisesti express napilla.
Tai antaa talven hoitaa....
jep jep lisää vaihtoehtoja en siinä per kele tarkastajalla kattomista ku mää rupeen esittään kaikia näitä tässähä rupee kohta oikeen toivoon niitä tontille niin päästäs kinaan
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 07.03.15 - klo:15:15
Aikainen ohra, aikainen kylvö ja aikainen puinti. Puimurin säätö sille mallille että 10-20 jyvää kämmenen alueella. Silloin tulee jo puidessa kerääjä kasvi kylvettyä. ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 07.03.15 - klo:15:42
täähä vaan helpottuu ku eka puit rukiin pois vetäset hankmolla sentistä niin kaikki kahut itää ja pelto vihree kuukauden päästä voi vinetto ja rahaa ropisee kyl meinaan aika fakiiri on semmonen tarkastaja joka voi todeta että tähä ei ookka mukamas kylvetty ja sitten viä saa kyntää NAURATTAA jo etukäteen

Heinämaata ei saanut kerääjästä seuraavaksi vuodeksi perustaa. Kait Ruis- ja syysrypsimaan saa  8)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 07.03.15 - klo:15:45
Pitääkö noista kerääjäkasveista kerätä kerääjäkasvio todisteeksi tarkastajalle  ???

Prässätä 2 kutakin lajia ja sit laminoida ne vielä lohkokorttien liitteeksi  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 07.03.15 - klo:15:49
Pitääkö noista kerääjäkasveista kerätä kerääjäkasvio todisteeksi tarkastajalle  ???

Prässätä 2 kutakin lajia ja sit laminoida ne vielä lohkokorttien liitteeksi  ;D

Pitää.  Se on herbaario  ::)
Ei herba baari  :-\
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 07.03.15 - klo:17:55
täähä vaan helpottuu ku eka puit rukiin pois vetäset hankmolla sentistä niin kaikki kahut itää ja pelto vihree kuukauden päästä voi vinetto ja rahaa ropisee kyl meinaan aika fakiiri on semmonen tarkastaja joka voi todeta että tähä ei ookka mukamas kylvetty ja sitten viä saa kyntää NAURATTAA jo etukäteen

Heinämaata ei saanut kerääjästä seuraavaksi vuodeksi perustaa. Kait Ruis- ja syysrypsimaan saa  8)

Joo miten sitten tämä uusi muutos sänkimuokkauselle kylvöstä sopii tämän Maaseutumedien Veikon mainitsemaan
"kerääjäkasvien ehtoja ollaan täsmentämässä,
että kerääjäkasveja voi käyttää vain yksivuotisten
kasvien viljelyssä eikä sen avulla saa perustaa
mitään seuraavan vuoden satokasvia."

Tarkoittanee vain nurmea, apilaa, syysrypsiä, kerääjäkasvista viljelykasviksi - tavoitteella ?

Tuo sänkimuokkaus, kyntö aikaisen ohran jälkeen, rukiiinkylvö rypsin/valkoapilan kanssa, sehän voisi toimiakin. Ruiskutus 15.09. Expressiä ja muuta mahdollista, todellakin, tulee pienet saunakukan alutkin hoideltua samalla.

Mut tätähän voi tehdä ihan itsekseenkin, ilman kerjuuta, ei meikäläistä huoleta. Näyttää vähän siltä, että se 15 - 24 m levittimien hankinta, sopivaksi kasvustokylvön ajouriin, on ollut joiltakin ehkä sitten turhaa ennakointia...?  3 - 4 kpl suppilloita puomiin meinaavat kiinnittää..ja semmoista viritystä. Eikä tarvii sitä johdeeren ajosilppurin pöytääkään puimaan hankkia  ;D

Varsinkin syysviljakulttuurissa ihan toimiva, tuo syksyllä pyydyskasvin kylvö. Joko viljankylvökselle tai sitten ihan muutoin vaan kiertoon. Pääsevät Vihdin ja Liedon ja Hollolankin syysviljamaat nauttimaan kerääjäkasvituista, Broadway-ohjelmasta huolimatta ?

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 07.03.15 - klo:18:12

Tuo sänkimuokkaus, kyntö aikaisen ohran jälkeen, rukiiinkylvö rypsin/valkoapilan kanssa, sehän voisi toimiakin. Ruiskutus 15.09. Expressiä ja muuta mahdollista, todellakin, tulee pienet saunakukan alutkin hoideltua samalla.

-SS-

Apilaa vaan. Saa ohrasatovuodelta kerääjätuen ja vielä seuraavalta ruissatovuodelta, yhdellä kylvöllä. Lievä expressi MCPA vasta keväällä rukiille, ettei apila kuole.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 07.03.15 - klo:19:31
Tää alkaa olemaan jo liian vaikeeta koko kerääjäkasvi-härdelli osalle porukasta.

Jumalauta, ostaa sallitut siemenet, kylvää ne ja lopettaa kasvuston 1.10.

MIkä on ongelma????????

No millai sää ne kylvät?
Mullapas on jo kaksi mahdollisuutta valmiina, joten helppoo kuin heinän teko  :D

Osan sekotan viljansiementen joukkoon ja osan ajan sähköhuiskalla. Katotaan sit kumpi on parempi.

italialainen varmaan siemenenen sekaan ja valkoapila huiskalla.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 07.03.15 - klo:19:35
täähä vaan helpottuu ku eka puit rukiin pois vetäset hankmolla sentistä niin kaikki kahut itää ja pelto vihree kuukauden päästä voi vinetto ja rahaa ropisee kyl meinaan aika fakiiri on semmonen tarkastaja joka voi todeta että tähä ei ookka mukamas kylvetty ja sitten viä saa kyntää NAURATTAA jo etukäteen

Heinämaata ei saanut kerääjästä seuraavaksi vuodeksi perustaa. Kait Ruis- ja syysrypsimaan saa  8)

Joo miten sitten tämä uusi muutos sänkimuokkauselle kylvöstä sopii tämän Maaseutumedien Veikon mainitsemaan
"kerääjäkasvien ehtoja ollaan täsmentämässä,
että kerääjäkasveja voi käyttää vain yksivuotisten
kasvien viljelyssä eikä sen avulla saa perustaa
mitään seuraavan vuoden satokasvia."

Tarkoittanee vain nurmea, apilaa, syysrypsiä, kerääjäkasvista viljelykasviksi - tavoitteella ?

Tuo sänkimuokkaus, kyntö aikaisen ohran jälkeen, rukiiinkylvö rypsin/valkoapilan kanssa, sehän voisi toimiakin. Ruiskutus 15.09. Expressiä ja muuta mahdollista, todellakin, tulee pienet saunakukan alutkin hoideltua samalla.

Mut tätähän voi tehdä ihan itsekseenkin, ilman kerjuuta, ei meikäläistä huoleta. Näyttää vähän siltä, että se 15 - 24 m levittimien hankinta, sopivaksi kasvustokylvön ajouriin, on ollut joiltakin ehkä sitten turhaa ennakointia...?  3 - 4 kpl suppilloita puomiin meinaavat kiinnittää..ja semmoista viritystä. Eikä tarvii sitä johdeeren ajosilppurin pöytääkään puimaan hankkia  ;D

Varsinkin syysviljakulttuurissa ihan toimiva, tuo syksyllä pyydyskasvin kylvö. Joko viljankylvökselle tai sitten ihan muutoin vaan kiertoon. Pääsevät Vihdin ja Liedon ja Hollolankin syysviljamaat nauttimaan kerääjäkasvituista, Broadway-ohjelmasta huolimatta ?

-SS-

Entäs suojakaista? Sehän ei ole "satokasvi" ja hallintohan itse määrää sen kerämään pois. ::)

Sori! Suojavyöhyke!
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 07.03.15 - klo:19:54
Tää alkaa olemaan jo liian vaikeeta koko kerääjäkasvi-härdelli osalle porukasta.

Jumalauta, ostaa sallitut siemenet, kylvää ne ja lopettaa kasvuston 1.10.

MIkä on ongelma????????

No millai sää ne kylvät?
Mullapas on jo kaksi mahdollisuutta valmiina, joten helppoo kuin heinän teko  :D

Osan sekotan viljansiementen joukkoon ja osan ajan sähköhuiskalla. Katotaan sit kumpi on parempi.

italialainen varmaan siemenenen sekaan ja valkoapila huiskalla.

Italia menee liian syvälle ja apilas liian pintaan, kumpikaan ei onnistu  :-\
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: IsoPata - 08.03.15 - klo:10:53
Tää alkaa olemaan jo liian vaikeeta koko kerääjäkasvi-härdelli osalle porukasta.

Jumalauta, ostaa sallitut siemenet, kylvää ne ja lopettaa kasvuston 1.10.

MIkä on ongelma????????

No millai sää ne kylvät?
Mullapas on jo kaksi mahdollisuutta valmiina, joten helppoo kuin heinän teko  :D

Osan sekotan viljansiementen joukkoon ja osan ajan sähköhuiskalla. Katotaan sit kumpi on parempi.

italialainen varmaan siemenenen sekaan ja valkoapila huiskalla.

Italia menee liian syvälle ja apilas liian pintaan, kumpikaan ei onnistu  :-\

Piensiemen laatikon putket roikkumaan vapaasti ja sieltä pudottaa molemmat pintaan ennen jyräpyöriä ja jälkiharaa. On ennenkin toiminut hyvin, niin miksi muuttamaan hyvää systeemiä. Siemenkustannus 20€/ha niin pakko tuota on alkaa harrastamaan niin paljon kuin mahdollista.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Mopomies - 08.03.15 - klo:13:07
Kerääjäkasvin on ensisijaisesti tarkoitus kerätä satokasvilta jääneitä liukoisia ravinteita, sekä talven yli ollessaan vähentää eroosiota.

Älkäähän nyt taas hömppäheinäilkö liikaa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 08.03.15 - klo:13:14
Kerääjäkasvin on ensisijaisesti tarkoitus kerätä satokasvilta jääneitä liukoisia ravinteita, sekä talven yli ollessaan vähentää eroosiota.

Älkäähän nyt taas hömppäheinäilkö liikaa.

Kerääjäkasvin sato ja vaikutus on AINOASTAAN 100€ rahakorvaus, mitään vaikutusta ei pidä pyrkiä tekemään, koska sen saa ihan hyvin normiviljelyllä, parhaiten monivuotisella nurmella, LHP:llä/suojakaistalla, viherkesannoilla ja ainakin kerääjäkasvien veroisesti syyskylvöisillä satokasveillakin. Esimerkiksi järkevä talvipeitteinen syysvilja ei käytännössä helposti saa sadan euron kerääjäkasvitukea, vaikka kerää ja vastustaa eroosiota.

Se, että sadontuottoon pyrkivä viljelykulttuuri siirtyy kerääjäkasville optimaaliseen aikaiseen kevätviljakiertoon, tuon satasen ansiosta, on nähtävissä. Varsinkin italianraiheinä ja yksivuotiset kerääjät kuolevat talvella ja luovuttavat liukenevat typpensä jo talvisateissa. Typenkerääjäkasveilla tehtynä typpiliukenema voi olla jopa suurempi kuin pelkälle viljansängelle jätettynä. Muutenkin kerääjäkasvin hyöty jää marginaaliseksi, kun se yhdistetään ryöstöviljelyyn. Mutta
toimenpidettä ei voi valita ja tuottaa kerääjäkasvin suurinta mahdollista hyötyä, jos ei ole tehnyt sitoumusta ravinteiden tasapainoinen käyttö- toimenpiteeseen.

Tämä jo osoittaa sen, että ympäristöjärjestöt itsekään eivät usko kerääjäkasvin vaikuttavan pazkaakaan ravinteiden  pidättämiseen, vaan agenda oli ravinteiden käytön vähentäminen kohdentamisalueiden viljanviljelyssä, ja kerääjäkasviraha on sitten sitoutuneille piruparoille korvaus siitä, että joutuu tekemään kahdenkertaiset viljelysuunnitelmat.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Mopomies - 08.03.15 - klo:13:48
Kerääjäkasvin on ensisijaisesti tarkoitus kerätä satokasvilta jääneitä liukoisia ravinteita, sekä talven yli ollessaan vähentää eroosiota.

Älkäähän nyt taas hömppäheinäilkö liikaa.

Kerääjäkasvin sato ja vaikutus on AINOASTAAN 100€ rahakorvaus, mitään vaikutusta ei pidä pyrkiä tekemään, koska sen saa ihan hyvin normiviljelyllä, parhaiten monivuotisella nurmella, LHP:llä/suojakaistalla, viherkesannoilla ja ainakin kerääjäkasvien veroisesti syyskylvöisillä satokasveillakin. Esimerkiksi järkevä talvipeitteinen syysvilja ei käytännössä helposti saa sadan euron kerääjäkasvitukea, vaikka kerää ja vastustaa eroosiota.

Se, että sadontuottoon pyrkivä viljelykulttuuri siirtyy kerääjäkasville optimaaliseen aikaiseen kevätviljakiertoon, tuon satasen ansiosta, on nähtävissä. Varsinkin italianraiheinä ja yksivuotiset kerääjät kuolevat talvella ja luovuttavat liukenevat typpensä jo talvisateissa. Typenkerääjäkasveilla tehtynä typpiliukenema voi olla jopa suurempi kuin pelkälle viljansängelle jätettynä. Muutenkin kerääjäkasvin hyöty jää marginaaliseksi, kun se yhdistetään ryöstöviljelyyn. Mutta
toimenpidettä ei voi valita ja tuottaa kerääjäkasvin suurinta mahdollista hyötyä, jos ei ole tehnyt sitoumusta ravinteiden tasapainoinen käyttö- toimenpiteeseen.

Tämä jo osoittaa sen, että ympäristöjärjestöt itsekään eivät usko kerääjäkasvin vaikuttavan pazkaakaan ravinteiden  pidättämiseen, vaan agenda oli ravinteiden käytön vähentäminen kohdentamisalueiden viljanviljelyssä, ja kerääjäkasviraha on sitten sitoutuneille piruparoille korvaus siitä, että joutuu tekemään kahdenkertaiset viljelysuunnitelmat.

-SS-

Mistäs tuollaisen keksit, että kerääjäkasvista on enemmän haittaa, kuin hyötyä. Maalajista riippuen, hyötyä on enemmän kuin haittaa.

Myös hiilen sidontaa tapahtuu joka tapauksessa enemmän kuin sängellä. Vaikka sitä karkaisikin osa takaisin ilmaan.

Maan ravinteet ovat toissijainen tekijä. Maan kasvukunto on ykkönen. Kasveja voi viljellä myös pelkällä vesiviljelyllä ilman maan murustakaan. Sen järjestäminen isossa mittakaavassa on vaan hiukan hankalaa.

Sen vuoksi kasvualustasta kannattaa pitää huolta.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: taisker - 08.03.15 - klo:13:50
katos katos ss rupee ymmärtään että se satanen on ainoo tavote kasitonnin lisäksi ei tässä ny mitään maanparannusta tarvita tai vesistön tilaa ajatella
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 08.03.15 - klo:14:02
Mistäs tuollaisen keksit, että kerääjäkasvista on enemmän haittaa, kuin hyötyä. Maalajista riippuen, hyötyä on enemmän kuin haittaa.


Hiilen sidonta, humus, ne itse asiassa ovat todistamattomia väitteitä, jotka ovat pesiytyneet ideologisesti toisella tavalla suuntautuneen viljelyn agendaksi.

Kerääjäkasvituki ei liity kerääjäkasvien todelliseen hyväksikäyttöön millään tavalla, eikä vesistöihin kulkeutuvan typen ja fosforin valumiin millään tavalla. Ne varsinaiset ongelmakohdat ovat punaisiä täpliä kartalla, joille ei edes yritetä tehdä mitään.

Vesiensuojelun tavoitteen osalta korkeahumuksiset pellot vajaatuottoisina, jatkuvasti vain viherlannoitettuina, ovat se huonoin vaihtoehto. Siitä on tutkimuksia, samoin suorakylvön vaikutuksesta liukoisten ravinteiden vesistövalumiiin.

Ne eivät sovi tähän seuraavan viisivuotiskauden teemaan, joka on näennäiskerääjäkasveilla talous kuntoon.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 08.03.15 - klo:14:06
Tai syysviljoilla siihen että aluskasvi ajetaan kesällä ruiskutuksen yhteydessä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 08.03.15 - klo:14:15
Tai syysviljoilla siihen että aluskasvi ajetaan kesällä ruiskutuksen yhteydessä.

Kyllä syysviljalle kannattaa se kerääjä kylvää syksyllä ennen 15,08, saa kahden vuoden kerääjätuet yhdellä kerääjällä.  ;)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 08.03.15 - klo:14:23
Tai syysviljoilla siihen että aluskasvi ajetaan kesällä ruiskutuksen yhteydessä.

Kyllä syysviljalle kannattaa se kerääjä kylvää syksyllä ennen 15,08, saa kahden vuoden kerääjätuet yhdellä kerääjällä.  ;)

jepjep. Jos nyt tulisi tuonne Mavin sivuille ne todelliset ja lopulliset ohjeet, ne näkyvät kirjoittavan niitä noin kerran viikossa, päiväykset muuttuvat tiedostoissa, ja joku niitä lauseita käy korjaamassa, ehkä juuri tämän keskustelun ansiosta ? Tuo, ettei saa perustaa seuraavan vuoden satokasvia, voidaan myös vielä kirjoittaa uusiksi, esimerkiksi kesantoja , LHP riistapeltoja ehkä saataisi saada kerääjäkasvituella perustaa, eihän ne ole satokasveja ? Näin tulisi ilmainen tuki monelle nurmelle uudistamiseen, jes. Ja taas alkaa kerääjätukirahan kassakone käydä ylikierroksilla, milloinkahan ketjujarru laukeaa ?  ;D

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Mopomies - 08.03.15 - klo:14:25
Mistäs tuollaisen keksit, että kerääjäkasvista on enemmän haittaa, kuin hyötyä. Maalajista riippuen, hyötyä on enemmän kuin haittaa.


Hiilen sidonta, humus, ne itse asiassa ovat todistamattomia väitteitä, jotka ovat pesiytyneet ideologisesti toisella tavalla suuntautuneen viljelyn agendaksi.

Kerääjäkasvituki ei liity kerääjäkasvien todelliseen hyväksikäyttöön millään tavalla, eikä vesistöihin kulkeutuvan typen ja fosforin valumiin millään tavalla. Ne varsinaiset ongelmakohdat ovat punaisiä täpliä kartalla, joille ei edes yritetä tehdä mitään.

Vesiensuojelun tavoitteen osalta korkeahumuksiset pellot vajaatuottoisina, jatkuvasti vain viherlannoitettuina, ovat se huonoin vaihtoehto. Siitä on tutkimuksia, samoin suorakylvön vaikutuksesta liukoisten ravinteiden vesistövalumiiin.

Ne eivät sovi tähän seuraavan viisivuotiskauden teemaan, joka on näennäiskerääjäkasveilla talous kuntoon.

-SS-

Itseasiassa maanäytteen hehkutuksella sen hiilipitoisuuden saa selville. Tehokkaalla viherlannoituksella saadaan varmasti typpeä maaperään, joka toisaalta käyttämättömänä karkaa maaperän rakenteesta riippuen.

Kyseessä on mielestäni ennemmin kasvualustasta holehtimista, jota olisi suotavaa käyttää yli viisvuotisjakson.

Syysviljoilla kerääjäkasvina on syysvilja. Turhaa tukileikkimistä muulla tavalla.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 08.03.15 - klo:14:42
Tai syysviljoilla siihen että aluskasvi ajetaan kesällä ruiskutuksen yhteydessä.

Kyllä syysviljalle kannattaa se kerääjä kylvää syksyllä ennen 15,08, saa kahden vuoden kerääjätuet yhdellä kerääjällä.  ;)

Eli jos kylvät monivuotisia kasveja 15.8 mennessä syysviljan juureen, niin se on sallittua kun se vilja on satokasvi eikä se kerääjä? Silloinko saa eka vuonna keräjäkasvituen ja seuraavana aluskasvi tuen?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 08.03.15 - klo:14:48
Tai syysviljoilla siihen että aluskasvi ajetaan kesällä ruiskutuksen yhteydessä.

Kyllä syysviljalle kannattaa se kerääjä kylvää syksyllä ennen 15,08, saa kahden vuoden kerääjätuet yhdellä kerääjällä.  ;)

Eli jos kylvät monivuotisia kasveja 15.8 mennessä syysviljan juureen, niin se on sallittua kun se vilja on satokasvi eikä se kerääjä? Silloinko saa eka vuonna keräjäkasvituen ja seuraavana aluskasvi tuen?


Joo.   :D :D :D :D

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 08.03.15 - klo:15:21
Tuo onnistuu varmaan vain viljalta viljalle eli ei ole mahdolista esim. Nurmelta viljalle?

Siis säilörehunurmelta viljalle 1. sadon jälkeen?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 08.03.15 - klo:17:11
Saattaa olla puinti melko mielenkiintoista jos syysviljan seassa on monivuotinen kerääjä kasvusto. ::)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 08.03.15 - klo:17:25
Saattaa olla puinti melko mielenkiintoista jos syysviljan seassa on monivuotinen kerääjä kasvusto. ::)

Valkoapilaa  :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 08.03.15 - klo:17:29
Minulla kokeilu menossa. Laitoin syysrypin sekaan timotei-puna-apilaseoksen, rukiille pelkän timorein, ja syysvehnälle timotei-ruokonadan. Syysvehnän jälkeen lohkolle tulee viherlannoitus... eikun tuotantonurmi, joten jos kohta tulee yöpakkasia, alkaa apilan kylvö viskurilla.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 08.03.15 - klo:17:31
Tuli vaan mieleen että jos Kylvää syysviljan tänä syksynä ja kylvää monivuotisen apilanurmen juuren. Ajaa ensi kesänä paaliin. Hakee tälle syksyä kerääjäjasvipalkkion muttei ensi kesänä aluskasvipalkiota. Niin voiko sillä konstin perustaa monivuotisen rehunurmen?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Petri - 08.03.15 - klo:18:44

Kerääjäkasvin sato ja vaikutus on AINOASTAAN 100€ rahakorvaus, mitään vaikutusta ei pidä pyrkiä tekemään, koska sen saa ihan hyvin normiviljelyllä, parhaiten monivuotisella nurmella, LHP:llä/suojakaistalla, viherkesannoilla ja ainakin kerääjäkasvien veroisesti syyskylvöisillä satokasveillakin. Esimerkiksi järkevä talvipeitteinen syysvilja ei käytännössä helposti saa sadan euron kerääjäkasvitukea, vaikka kerää ja vastustaa eroosiota.

Se, että sadontuottoon pyrkivä viljelykulttuuri siirtyy kerääjäkasville optimaaliseen aikaiseen kevätviljakiertoon, tuon satasen ansiosta, on nähtävissä. Varsinkin italianraiheinä ja yksivuotiset kerääjät kuolevat talvella ja luovuttavat liukenevat typpensä jo talvisateissa. Typenkerääjäkasveilla tehtynä typpiliukenema voi olla jopa suurempi kuin pelkälle viljansängelle jätettynä.
No vähän jarrua...
http://www.mtt.fi/met/pdf/met52.pdf
tuosta sivulta 44 alkaen on kerrottu systeemistä, jossa nurmi lopetetaan ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen, kesannoidaan keskikesä ja elokuun alussa kylvettiin ohra-raiheinä-persianapila -kerääjäkasvusto. Ei talvella liuennut typpeä kovinkaan paljoa, tosin tämähän on siellä kivisessä Savossa lehmänlypsäjien maassa, mutta ehkä siitä voi Varsinais-Suomen savimaahisetkin jotain oppia... Jos jonain vuonna ne puintisateet puuttuvat, niin taimettuminen heinä-elokuun vaihteessa voi olla heikohkoa, mutta sillä riskillä.

Sinänsä SS on oikeassa, että yksivuotiset ovat solukkorakenteeltaan aika "löyhiä" monivuotisiin verrattuna, eli varsinkin maan pinnalle jätetystä kasvustosta voi pintavirtailuna lähteä orgaanista fosforia liikkeelle enemmän kuin kynnetystä maasta. Mutta noin kokonaisuuten pidän kuitenkin väitettäsi yliampuvana, suorastaan tarkoitushakuisena.

Petri
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 08.03.15 - klo:20:04

Kerääjäkasvin sato ja vaikutus on AINOASTAAN 100€ rahakorvaus, mitään vaikutusta ei pidä pyrkiä tekemään, koska sen saa ihan hyvin normiviljelyllä, parhaiten monivuotisella nurmella, LHP:llä/suojakaistalla, viherkesannoilla ja ainakin kerääjäkasvien veroisesti syyskylvöisillä satokasveillakin. Esimerkiksi järkevä talvipeitteinen syysvilja ei käytännössä helposti saa sadan euron kerääjäkasvitukea, vaikka kerää ja vastustaa eroosiota.

Se, että sadontuottoon pyrkivä viljelykulttuuri siirtyy kerääjäkasville optimaaliseen aikaiseen kevätviljakiertoon, tuon satasen ansiosta, on nähtävissä. Varsinkin italianraiheinä ja yksivuotiset kerääjät kuolevat talvella ja luovuttavat liukenevat typpensä jo talvisateissa. Typenkerääjäkasveilla tehtynä typpiliukenema voi olla jopa suurempi kuin pelkälle viljansängelle jätettynä.
No vähän jarrua...
http://www.mtt.fi/met/pdf/met52.pdf
tuosta sivulta 44 alkaen on kerrottu systeemistä, jossa nurmi lopetetaan ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen, kesannoidaan keskikesä ja elokuun alussa kylvettiin ohra-raiheinä-persianapila -kerääjäkasvusto. Ei talvella liuennut typpeä kovinkaan paljoa, tosin tämähän on siellä kivisessä Savossa lehmänlypsäjien maassa, mutta ehkä siitä voi Varsinais-Suomen savimaahisetkin jotain oppia... Jos jonain vuonna ne puintisateet puuttuvat, niin taimettuminen heinä-elokuun vaihteessa voi olla heikohkoa, mutta sillä riskillä.

Sinänsä SS on oikeassa, että yksivuotiset ovat solukkorakenteeltaan aika "löyhiä" monivuotisiin verrattuna, eli varsinkin maan pinnalle jätetystä kasvustosta voi pintavirtailuna lähteä orgaanista fosforia liikkeelle enemmän kuin kynnetystä maasta. Mutta noin kokonaisuuten pidän kuitenkin väitettäsi yliampuvana, suorastaan tarkoitushakuisena.

Petri

SS:lle on muodostunut jo nyt patoutumia tuosta "kerääjäkasvista", ihan kun ravinnetaseesta konsanaan.  ;D

Tälläkään hetkellä en vieläkään käsitä mikä helvetin ongelma tuosta kerääjäkasvista oikeen muodostuu? Kuten jo totesin, ostaa siemenet--> kylvää--> muokkaa--> nostaa rahat. Kukkaro ja luonto kiittää.

Hiuksia halkomalla ja saivartelulla saa paskalla istumisestakin ydinfysiikkaa. ;D

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 08.03.15 - klo:21:10

Kerääjäkasvin sato ja vaikutus on AINOASTAAN 100€ rahakorvaus, mitään vaikutusta ei pidä pyrkiä tekemään, koska sen saa ihan hyvin normiviljelyllä, parhaiten monivuotisella nurmella, LHP:llä/suojakaistalla, viherkesannoilla ja ainakin kerääjäkasvien veroisesti syyskylvöisillä satokasveillakin. Esimerkiksi järkevä talvipeitteinen syysvilja ei käytännössä helposti saa sadan euron kerääjäkasvitukea, vaikka kerää ja vastustaa eroosiota.

Se, että sadontuottoon pyrkivä viljelykulttuuri siirtyy kerääjäkasville optimaaliseen aikaiseen kevätviljakiertoon, tuon satasen ansiosta, on nähtävissä. Varsinkin italianraiheinä ja yksivuotiset kerääjät kuolevat talvella ja luovuttavat liukenevat typpensä jo talvisateissa. Typenkerääjäkasveilla tehtynä typpiliukenema voi olla jopa suurempi kuin pelkälle viljansängelle jätettynä.
No vähän jarrua...
http://www.mtt.fi/met/pdf/met52.pdf
tuosta sivulta 44 alkaen on kerrottu systeemistä, jossa nurmi lopetetaan ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen, kesannoidaan keskikesä ja elokuun alussa kylvettiin ohra-raiheinä-persianapila -kerääjäkasvusto. Ei talvella liuennut typpeä kovinkaan paljoa, tosin tämähän on siellä kivisessä Savossa lehmänlypsäjien maassa, mutta ehkä siitä voi Varsinais-Suomen savimaahisetkin jotain oppia... Jos jonain vuonna ne puintisateet puuttuvat, niin taimettuminen heinä-elokuun vaihteessa voi olla heikohkoa, mutta sillä riskillä.

Sinänsä SS on oikeassa, että yksivuotiset ovat solukkorakenteeltaan aika "löyhiä" monivuotisiin verrattuna, eli varsinkin maan pinnalle jätetystä kasvustosta voi pintavirtailuna lähteä orgaanista fosforia liikkeelle enemmän kuin kynnetystä maasta. Mutta noin kokonaisuuten pidän kuitenkin väitettäsi yliampuvana, suorastaan tarkoitushakuisena.

Petri

SS:lle on muodostunut jo nyt patoutumia tuosta "kerääjäkasvista", ihan kun ravinnetaseesta konsanaan.  ;D

Tälläkään hetkellä en vieläkään käsitä mikä helvetin ongelma tuosta kerääjäkasvista oikeen muodostuu? Kuten jo totesin, ostaa siemenet--> kylvää--> muokkaa--> nostaa rahat. Kukkaro ja luonto kiittää.

Hiuksia halkomalla ja saivartelulla saa paskalla istumisestakin ydinfysiikkaa. ;D

Tässä yritetäänkin löytää keino nostaa ne rahat mahdolisimman helposti mahdolisimman vähällä työllä ja ilman riskiä tukisanktioihin.

Eli jos kylväs keväällä rypsin+itrh. Seuraavana keväänä sen komen aikasen kaavan kautta ohran kevyt muokattuun peltoon. Siihen syksyllä syysrypsi+apilat+nurmensiemen ja puinti seuraavana syksynä. Ensimmäisenä vuona nostas VKP:N+ALP:N, Suoraavana vuonna KKP:N, ja kolmantena taas VKP:N. Siitä jäis sitten 4 vuodelle rehunurmi.

Oiskohan tuo luvallinen systeemi?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 08.03.15 - klo:21:11
SS:lle on muodostunut jo nyt patoutumia tuosta "kerääjäkasvista", ihan kun ravinnetaseesta konsanaan.  ;D

Tälläkään hetkellä en vieläkään käsitä mikä helvetin ongelma tuosta kerääjäkasvista oikeen muodostuu? Kuten jo totesin, ostaa siemenet--> kylvää--> muokkaa--> nostaa rahat. Kukkaro ja luonto kiittää.

Hiuksia halkomalla ja saivartelulla saa paskalla istumisestakin ydinfysiikkaa. ;D

Mää luulen vähä että sulle tulee vielä ongelmia syksyllä, kun siellä ei kasva mitään  ???
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 08.03.15 - klo:21:12
SS:lle on muodostunut jo nyt patoutumia tuosta "kerääjäkasvista", ihan kun ravinnetaseesta konsanaan.  ;D

Tälläkään hetkellä en vieläkään käsitä mikä helvetin ongelma tuosta kerääjäkasvista oikeen muodostuu? Kuten jo totesin, ostaa siemenet--> kylvää--> muokkaa--> nostaa rahat. Kukkaro ja luonto kiittää.

Hiuksia halkomalla ja saivartelulla saa paskalla istumisestakin ydinfysiikkaa. ;D

Mää luulen vähä että sulle tulee vielä ongelmia syksyllä, kun siellä ei kasva mitään  ???

Se on sen ajan murhe se... ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Opelmies - 08.03.15 - klo:21:13
SS:lle on muodostunut jo nyt patoutumia tuosta "kerääjäkasvista", ihan kun ravinnetaseesta konsanaan.  ;D

Tälläkään hetkellä en vieläkään käsitä mikä helvetin ongelma tuosta kerääjäkasvista oikeen muodostuu? Kuten jo totesin, ostaa siemenet--> kylvää--> muokkaa--> nostaa rahat. Kukkaro ja luonto kiittää.

Hiuksia halkomalla ja saivartelulla saa paskalla istumisestakin ydinfysiikkaa. ;D

Mää luulen vähä että sulle tulee vielä ongelmia syksyllä, kun siellä ei kasva mitään  ???

Sknööppä palauttaa tuet oma-aloitteisesti, niinkuin luomuvuonna.  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: +200 - 08.03.15 - klo:21:19
SS:lle on muodostunut jo nyt patoutumia tuosta "kerääjäkasvista", ihan kun ravinnetaseesta konsanaan.  ;D

Tälläkään hetkellä en vieläkään käsitä mikä helvetin ongelma tuosta kerääjäkasvista oikeen muodostuu? Kuten jo totesin, ostaa siemenet--> kylvää--> muokkaa--> nostaa rahat. Kukkaro ja luonto kiittää.

Hiuksia halkomalla ja saivartelulla saa paskalla istumisestakin ydinfysiikkaa. ;D

Mää luulen vähä että sulle tulee vielä ongelmia syksyllä, kun siellä ei kasva mitään  ???

Sknööppä palauttaa tuet oma-aloitteisesti, niinkuin luomuvuonna.  ;D
Luomuvuosiksi niitä skänsän köyhiä aikoja voi varmaanki kutsua :-\
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 08.03.15 - klo:21:20
SS:lle on muodostunut jo nyt patoutumia tuosta "kerääjäkasvista", ihan kun ravinnetaseesta konsanaan.  ;D

Tälläkään hetkellä en vieläkään käsitä mikä helvetin ongelma tuosta kerääjäkasvista oikeen muodostuu? Kuten jo totesin, ostaa siemenet--> kylvää--> muokkaa--> nostaa rahat. Kukkaro ja luonto kiittää.

Hiuksia halkomalla ja saivartelulla saa paskalla istumisestakin ydinfysiikkaa. ;D

Mää luulen vähä että sulle tulee vielä ongelmia syksyllä, kun siellä ei kasva mitään  ???

Sknööppä palauttaa tuet oma-aloitteisesti, niinkuin luomuvuonna.  ;D
Luomuvuosiksi niitä skänsän köyhiä aikoja voi varmaanki kutsua :-\

Ja ne jatkuu, ilman luomua... :-[
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 08.03.15 - klo:21:30
SS:lle on muodostunut jo nyt patoutumia tuosta "kerääjäkasvista", ihan kun ravinnetaseesta konsanaan.  ;D

Tälläkään hetkellä en vieläkään käsitä mikä helvetin ongelma tuosta kerääjäkasvista oikeen muodostuu? Kuten jo totesin, ostaa siemenet--> kylvää--> muokkaa--> nostaa rahat. Kukkaro ja luonto kiittää.

Hiuksia halkomalla ja saivartelulla saa paskalla istumisestakin ydinfysiikkaa. ;D

Mää luulen vähä että sulle tulee vielä ongelmia syksyllä, kun siellä ei kasva mitään  ???

Sknööppä palauttaa tuet oma-aloitteisesti, niinkuin luomuvuonna.  ;D
Luomuvuosiksi niitä skänsän köyhiä aikoja voi varmaanki kutsua :-\

Ja ne jatkuu, ilman luomua... :-[

Perinteistä viljelyä ilman apulantaa  :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 08.03.15 - klo:21:30
SS:lle on muodostunut jo nyt patoutumia tuosta "kerääjäkasvista", ihan kun ravinnetaseesta konsanaan.  ;D

Tälläkään hetkellä en vieläkään käsitä mikä helvetin ongelma tuosta kerääjäkasvista oikeen muodostuu? Kuten jo totesin, ostaa siemenet--> kylvää--> muokkaa--> nostaa rahat. Kukkaro ja luonto kiittää.

Hiuksia halkomalla ja saivartelulla saa paskalla istumisestakin ydinfysiikkaa. ;D

Mää luulen vähä että sulle tulee vielä ongelmia syksyllä, kun siellä ei kasva mitään  ???

Sknööppä palauttaa tuet oma-aloitteisesti, niinkuin luomuvuonna.  ;D
Luomuvuosiksi niitä skänsän köyhiä aikoja voi varmaanki kutsua :-\

Ja ne jatkuu, ilman luomua... :-[

Perinteistä viljelyä ilman apulantaa  :D

 ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Mopomies - 08.03.15 - klo:22:45
Asian vierestä. Ydinfysiikkaa kannattaa opetella paskalla, koska silloin parhaat ideat sikiää. Niin, siis siellä paskalla istuessa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ja101 - 08.03.15 - klo:23:04
Siis vastatkaa nyt joku sitten näihin jona pitää tätä juttua toimivana ja yksinkertaisena. Mitä kylvän, millä kylvän, miten kylvän niin, että voi edelleen käyttää täyttä kemikaali annosta, viljellä satoa tuottaen ja siitä tinkimättä?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 08.03.15 - klo:23:40
Siis vastatkaa nyt joku sitten näihin jona pitää tätä juttua toimivana ja yksinkertaisena. Mitä kylvän, millä kylvän, miten kylvän niin, että voi edelleen käyttää täyttä kemikaali annosta, viljellä satoa tuottaen ja siitä tinkimättä?

Siepparikasveista ja kerääjistä ja aluskasveista on paljon tietoa luomumateriaaleissa, käytetyt lajikkeet ja menetelmät eivät aina välttämättä sovi näihin ehdotettuihin tukien ehtoihn, mutta mitäs siitä ! Kerääjät ja siepparit, typenkerääjät ja tämmöiset, pääse tekemään pikakesannon aikaisen syysvehnän jäklkeenkin vielä, siitä se lähtee. Jos tuotot ovat niin isot kuin ne kerrotaan, mihin tarvitset jotakin korvausta ? Nostat sen lisätulon maan multavuuden lisääntymisen tuottoina.

Eli Pro-Agrian luomukursseja on harva se viikko, siellä saat tietoa kädestä pitäen.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Mopomies - 09.03.15 - klo:00:48
Siis vastatkaa nyt joku sitten näihin jona pitää tätä juttua toimivana ja yksinkertaisena. Mitä kylvän, millä kylvän, miten kylvän niin, että voi edelleen käyttää täyttä kemikaali annosta, viljellä satoa tuottaen ja siitä tinkimättä?

Siepparikasveista ja kerääjistä ja aluskasveista on paljon tietoa luomumateriaaleissa, käytetyt lajikkeet ja menetelmät eivät aina välttämättä sovi näihin ehdotettuihin tukien ehtoihn, mutta mitäs siitä ! Kerääjät ja siepparit, typenkerääjät ja tämmöiset, pääse tekemään pikakesannon aikaisen syysvehnän jäklkeenkin vielä, siitä se lähtee. Jos tuotot ovat niin isot kuin ne kerrotaan, mihin tarvitset jotakin korvausta ? Nostat sen lisätulon maan multavuuden lisääntymisen tuottoina.

Eli Pro-Agrian luomukursseja on harva se viikko, siellä saat tietoa kädestä pitäen.

-SS-

Luomusta on hyvä ottaa opiksi. Ei sitä tartte kuitenkaan harrastaa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 09.03.15 - klo:01:56
Siis vastatkaa nyt joku sitten näihin jona pitää tätä juttua toimivana ja yksinkertaisena. Mitä kylvän, millä kylvän, miten kylvän niin, että voi edelleen käyttää täyttä kemikaali annosta, viljellä satoa tuottaen ja siitä tinkimättä?

Siepparikasveista ja kerääjistä ja aluskasveista on paljon tietoa luomumateriaaleissa, käytetyt lajikkeet ja menetelmät eivät aina välttämättä sovi näihin ehdotettuihin tukien ehtoihn, mutta mitäs siitä ! Kerääjät ja siepparit, typenkerääjät ja tämmöiset, pääse tekemään pikakesannon aikaisen syysvehnän jäklkeenkin vielä, siitä se lähtee. Jos tuotot ovat niin isot kuin ne kerrotaan, mihin tarvitset jotakin korvausta ? Nostat sen lisätulon maan multavuuden lisääntymisen tuottoina.

Eli Pro-Agrian luomukursseja on harva se viikko, siellä saat tietoa kädestä pitäen.

-SS-

Luomusta on hyvä ottaa opiksi. Ei sitä tartte kuitenkaan harrastaa.

Luomussa ne toimivat, koska luomututkimuksen paradigma on  se, että luomussa ja käytetyissä viljelymetodeissa maan humus paranee, hiili lisääntyy ja sadot vähitellen paranevat, vaikka numerot eivät sitä tilastollisella merkitsevyydellä kertoisikaan, esim:

"Koepaikkojen peltomaiden typpitulokset kertovat ehkä enemmän tilan viljelyhistoriasta kuin kaksivuotisen kesannointitekniikan ja kasvinvuorotuksen vaikutuksesta. Maa on hidas muuttumaan ja sillä on pitkä muisti"

Tulosten pettymykset siis voidaan aina kirjata maan muistiksi. Varsinkin kun itse olen huomannut satotasojen vaihtelevan vuosikymmenen-kahden jänteellä huomattavasti, lähinnä sateisuudesta ja lämpötilaolosuhteista riippuen. Aikanaan 70 -ja 80-luvuilla jaksettiin vielä tehdä kymmenenkin vuoden koesarjoja, jolloin jokin edullinen viisivuotikausi sai seurakseen pari kolme myrskykevättä kuorettumisineen päivineen.

Homman ristiriitahan on siinä, että tämä tuli puheeksi nyt kun siitä aletaan maksaa. Olen vahvasti sitä mieltä, että raha kyllä otetaan viljelytoimilla sellaisenaankin, jos se  on otettavissa. Eikä kerääjäkasveissa ollut tapahtunut vuosikausiin edistystä muualla kuin valmiin tukitalouden puolella. Jos hyöty olisi mitattavan suuri, olisi menetelmä otettu nopeasti käyttöön ja se näkyisi satotasoissa, aivan samalla tavalla kuin kasvinsuojelu ja erilaiset ravinnemittaus- ja lannoitusmenetelmät ovat tuoneet niitä käyttävillle tiloilla toimenpiteen tuottoja, enemmän tai vähemmän. Eivät kaikki kasvinsuojelunkaan panokset tule edes takaisin, tämä tiedoksi "vakuutusmielikuvan" mukaan ruiskuttaville.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 09.03.15 - klo:03:46
Valkoapila ei orastunut viljan seassa syvään kylvettynä
pirkanmaalaisissa kokeissa.  Italian raiheinä orastui.
Tuli ohrasta osin läpi. Vilja oli märempää kuin ilman
raiheinäpohjaa. Tiedän tuon koska olen käyttänyt
vuosikausien ajan luohoa syysvehnän aluskasvina.

Eli kuivurin päivitys samaan aikaan kun tilaa raiheinäpusseja.

Apila-aluskasvin ruiskutus jää pohjavesialueella muutaman
express-tabletin varaan. Ei lähde vesiheinä ei matara. MCPA
ja Basagran eivät ole pohjavesialueelle sallittuja. Puma Extra kuulemma
voi joka kolmas vuosi säästää apilan.

Luomussa ei ole mitään tällaisia ongelmia. Luomuohrasta saa
niin paljon, että se voidaan korjata siitä heinänaatin joukosta
vaikka vikatteella seipäälle,  ohra-heinäksi.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ja101 - 09.03.15 - klo:07:28
Ai nyt pitäisi tutkia luomukirjoja ja oppeja. Eikö se juuri ole täälläkin monta kertaa todettu, että ei tuollaisella lyhyellä alle vuoden tai alle puoli vuotta, jos lopetat jo syksyllä, kestävällä kasvustolla ole muuta järkeä kuin 100€ - kulut? Vai olenko nyt ymmärtänyt ihan väärin, kun minusta täälläkin aika moni on kiinnostunut enemmän siitä rahasta kuin itse kasvustosta. Jos siis tuohon ympäristö sekoiluun lähtee mukaan niin ei oikein tuo vajaa satanen minkä saa perustoimenpiteestä ja osittaisesta kasvipeitteisyydestä riitä kattamaan kuluja lisääntyneestä työstä mikä tule lietteen levityksestä. Mulla siis tuo kerääjäkasvista saatava pikavoitto menisi kulujen kattamiseen muualta.. Silti menee aika nollasumma peliksi.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 09.03.15 - klo:08:54
Voisiko syynä siihen, ettei kerääjäkasveja ole ryhdytty käyttämään yleisemmin, tiedon puute. Toistuvasti viljeltynä ne näyttäisivät lisäävän satotasoa.

http://vyr.fi/www/fi/liitetiedostot/tapahtumat/viljelijaseminaari_2015/Kankanen_Hannu_Luke.pdf

Toki säiden vaihtelut aiheuttavat suurempia muutoksia satotasoissa, mutta voisiko kerääjistä silti olla jotakin hyötyäkin. Ainakin muiden maan hiilipitoisuuksia lisäävien toimien ohella. Maassa oleva hiili kuitenkin sitoo vettä ja ravinteita aina enemmän, mitä enemmän sitä siellä on. Samalla maan vesitilavuus lisääntyy, jolloin sekä kuivuuden että märkyyden kesto paranee. Eli kuivana kautena kasvit saavat vettä pitempään hiileen sitoutuneen veden ansiosta, samoin märkinä kausina hiili imee vettä itseensä, jolloin maahan sopii enemmän vettä ilman, että kantavuus vähenee. Toki myös maan rakenteen paraneminen parantaa liian veden poistumista salaojiin.

Luomuopeista voisi olla yllättävänkin paljon hyötyä juuri tavanomaisesti viljeleville. Tuo kerääjäkasvi onnistuessaan voi tuoda maahan hiiltä yhtä paljon, kun sitä sadossa poistuu. Kaikkia noita kerääjäkasvikeskustelussa olevia linkkejä ei varmaankaan kannata tänne uudelleen laittaa.

Itse uskon kerääjäkasveihin osana hyvin monimutkaista maan biologisen ja kemiallisen toiminnan ylläpitäjänä. Tosin se on vain hyvin pieni osanen koko maan systeemin toimintaa. Se ei yksin ratkaise mitään, mutta voi jopa pysäyttää maan köyhtymisen. Maan köyhtyminen ei minusta tarkoita vain ravinteiden puutetta, vaan myös monien ravinteiden parempaa saatavuutta. Voisiko parempi biologinen aktiivisuus vaikka parantaa lannoitteiden muuttumista kasveille käyttökelpoisempaan muotoon? Lannoitefosforistahan vain pieni osa tulee kasvin käyttöön samana vuonna. Mikrobit ja madot tarvitsevat monipuolista ravintoa, jota kerääjäkasvit voisivat osaltaan tarjota. Ja sitten se paljon puhuttu ravinteiden talteenotto, joka lienee toimenpiteen pääajatus.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 09.03.15 - klo:09:32
Voisiko syynä siihen, ettei kerääjäkasveja ole ryhdytty käyttämään yleisemmin, tiedon puute. Toistuvasti viljeltynä ne näyttäisivät lisäävän satotasoa.

http://vyr.fi/www/fi/liitetiedostot/tapahtumat/viljelijaseminaari_2015/Kankanen_Hannu_Luke.pdf

Toki säiden vaihtelut aiheuttavat suurempia muutoksia satotasoissa, mutta voisiko kerääjistä silti olla jotakin hyötyäkin. Ainakin muiden maan hiilipitoisuuksia lisäävien toimien ohella. Maassa oleva hiili kuitenkin sitoo vettä ja ravinteita aina enemmän, mitä enemmän sitä siellä on. Samalla maan vesitilavuus lisääntyy, jolloin sekä kuivuuden että märkyyden kesto paranee. Eli kuivana kautena kasvit saavat vettä pitempään hiileen sitoutuneen veden ansiosta, samoin märkinä kausina hiili imee vettä itseensä, jolloin maahan sopii enemmän vettä ilman, että kantavuus vähenee. Toki myös maan rakenteen paraneminen parantaa liian veden poistumista salaojiin.

Luomuopeista voisi olla yllättävänkin paljon hyötyä juuri tavanomaisesti viljeleville. Tuo kerääjäkasvi onnistuessaan voi tuoda maahan hiiltä yhtä paljon, kun sitä sadossa poistuu. Kaikkia noita kerääjäkasvikeskustelussa olevia linkkejä ei varmaankaan kannata tänne uudelleen laittaa.

Itse uskon kerääjäkasveihin osana hyvin monimutkaista maan biologisen ja kemiallisen toiminnan ylläpitäjänä. Tosin se on vain hyvin pieni osanen koko maan systeemin toimintaa. Se ei yksin ratkaise mitään, mutta voi jopa pysäyttää maan köyhtymisen. Maan köyhtyminen ei minusta tarkoita vain ravinteiden puutetta, vaan myös monien ravinteiden parempaa saatavuutta. Voisiko parempi biologinen aktiivisuus vaikka parantaa lannoitteiden muuttumista kasveille käyttökelpoisempaan muotoon? Lannoitefosforistahan vain pieni osa tulee kasvin käyttöön samana vuonna. Mikrobit ja madot tarvitsevat monipuolista ravintoa, jota kerääjäkasvit voisivat osaltaan tarjota. Ja sitten se paljon puhuttu ravinteiden talteenotto, joka lienee toimenpiteen pääajatus.

Joo, luomussahan nuota "kerääjäkasveja" aina on ollut, ja tulee olemaan  :P

(http://api.ning.com/files/swsM20UOu2I2gzOiqDFyRX32recRsrnsZAlYqp2QdxW-iiO5jyF7zSRNoTztj4Ee7QQv1TN540L2mAFPExgdiA__/Kukkameri.jpg)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: arzyboy - 09.03.15 - klo:09:37
Valkoapila ei orastunut viljan seassa syvään kylvettynä
pirkanmaalaisissa kokeissa.  Italian raiheinä orastui.
Tuli ohrasta osin läpi. Vilja oli märempää kuin ilman
raiheinäpohjaa. Tiedän tuon koska olen käyttänyt
vuosikausien ajan luohoa syysvehnän aluskasvina.

Eli kuivurin päivitys samaan aikaan kun tilaa raiheinäpusseja.

Apila-aluskasvin ruiskutus jää pohjavesialueella muutaman
express-tabletin varaan. Ei lähde vesiheinä ei matara. MCPA
ja Basagran eivät ole pohjavesialueelle sallittuja. Puma Extra kuulemma
voi joka kolmas vuosi säästää apilan.

Luomussa ei ole mitään tällaisia ongelmia. Luomuohrasta saa
niin paljon, että se voidaan korjata siitä heinänaatin joukosta
vaikka vikatteella seipäälle,  ohra-heinäksi.

-SS-

onhan vielä muitakin hyväksyttyjä aineita joilla lähtee... mm. Ariane s. Tosin muut kuin heinäkasvit kuolee pois.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Tupajumi - 09.03.15 - klo:12:15
Luomun teorioiden mukaan satotaso parenee ajan myötä, sitä mukaa kun maan kaikki kasvuun vaikuttavat ominaisuudet paranevat ajan saatossa. No miten on, jos pelto on ollut luomussa 20 vuotta, niin voidaanko nähdä jo tässä ajassa selkeä satotason paraneminen?  Onko 4-5 tonnin satotaso näin kauan luomussa olleella pellolla ihan arkipäivää, vai pitääkö odotella vielä toiset 20 vuotta tai enemmänkin?
En *****ile, vaan ihan vakavissani haluan tietää, pitääkö paikkansa tuo luomuviljelyn markkinoinnissa käytetty väite, että satotasot paranee kun maan kunto paranee?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: arzyboy - 09.03.15 - klo:12:35
Samaa asiaa jauhaa suorakylväjätkin... Kaikista parhaita viljelijöitä on sitten varmaan luomusuorakylväjät :)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: meidän Isä - 09.03.15 - klo:14:24
Tottakai satotaso nousee, kun maankunto paranee. Näitä kerääjäkasveja ja kasvikiertoa ei kannata vähätellä. Suomessa ollaan tässäkin asiassa todella kaukana. Voisi sanoa, ettei tiedetä mitään tästäkään. Luomussa tuo satotason nousu on tottakai täysin kosmeettinen, jos ajatellaan vaikka 20% satotason nousua, niin eihän se paljoa tee 1000kg keskisadolla. Tämä jää jo vuosittaiseen vaihteluunkin.

Tämä nykyinen luomu menetelmä (tm) nojaa täysin peltoralliin, mutta lienee voimakkaan nurmen ansiosta kuitenkin edullisempi maalle, kuin perinteinen lumi-ohra kierto. Tälläisestä luomuun siirryttäessä voi hurmos iskeä ja pellolla näkyä jokunen mato. Ameriikkalaiset serkut ovat noita kerääjäkasveja kehitelleet osaksi viljelykiertoa ihan tosimielellä. Toki sielläkin vasta, kun pellot eivät enää tahtoneet tuottaa satoa. Suomessa epäedullinen ilmasto asettaa haasteen löytää sopivat kasvit viljelykiertoon ja tähän lisätään mielivaltaiset päivämäärät hallinnonpuolelta. Päivämäärät ovat toki pakollisia, kun on niin monennäköistä seppää hommaa takomassa...

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 09.03.15 - klo:15:02
Tottakai satotaso nousee, kun maankunto paranee. Näitä kerääjäkasveja ja kasvikiertoa ei kannata vähätellä. Suomessa ollaan tässäkin asiassa todella kaukana. Voisi sanoa, ettei tiedetä mitään tästäkään. Luomussa tuo satotason nousu on tottakai täysin kosmeettinen, jos ajatellaan vaikka 20% satotason nousua, niin eihän se paljoa tee 1000kg keskisadolla. Tämä jää jo vuosittaiseen vaihteluunkin.

Tämä nykyinen luomu menetelmä (tm) nojaa täysin peltoralliin, mutta lienee voimakkaan nurmen ansiosta kuitenkin edullisempi maalle, kuin perinteinen lumi-ohra kierto. Tälläisestä luomuun siirryttäessä voi hurmos iskeä ja pellolla näkyä jokunen mato. Ameriikkalaiset serkut ovat noita kerääjäkasveja kehitelleet osaksi viljelykiertoa ihan tosimielellä. Toki sielläkin vasta, kun pellot eivät enää tahtoneet tuottaa satoa. Suomessa epäedullinen ilmasto asettaa haasteen löytää sopivat kasvit viljelykiertoon ja tähän lisätään mielivaltaiset päivämäärät hallinnonpuolelta. Päivämäärät ovat toki pakollisia, kun on niin monennäköistä seppää hommaa takomassa...

Jos satotaso nousee luomussa tolla konstilla 20%, eli 200kg, niin montakos prosenntia 200 on 8000:sta?
Ei kait toi hömpötys tavanomaisessa sen enempää vaikuta kiloina, kun luomussa  ::)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 09.03.15 - klo:15:18
Kerääjäkasvin satotason nousu oli viimeisessä Teho-projektin loppuraportissa arvioitu 300 kg/ha, oletuksena myös palkokasvikerääjän käyttö ja nollalannoitustaso osassa tutkimuksia. Sen lisäsadon hinta on tavanomaisella ohralla noin 23 €, kuivaus ja rahti poislaskettuna.

Luomuviljalla - kun sitä sitten harvakseltaan koko Suomen mittakaavassa ilmestyy markkinoille, tulos olisikin jopa satasen, juurikin korkean hinnan ansiosta ! Tässä tuo koko huijaus piilee. Luomussa pienikin onnistuminen, Tarpeellisten latausvuosien, sen kymmenen kilon typen kiinnisaaminen, tavanomaisen viljelyn puolelta luomuvalkaisun kautta ujutetun orgaanisen jakeen lisääminen, teollisen toiminnan kemikaalien, mm. hivenaineiden, polttoaineiden ja kuonan, sekä tuhkan tai sitten vaikka kerääjäkasvin avulla saatu viljatonni on arvokasta kuin kulta.

Enemmistöviljelytapana eipä ehkä enää. On huomattava, että jos nykyinen käyttössä oleva ympäristökorvauspotti ( 220 milj €) jaettaisiin pelkästään luomulle, nykyisenkaltaisen luomutukena, riittäisi sitä vain noin 2/3:lle alasta, ja kaikki muut muodot, ravinteiden tasapainoinen käyttö, kerääjäkasvit, suojakaistat, ym. jäisivät silloin pois. Eli sillä 160 eurolla pitäisi tulla toimeen kaikkien, kolmasosalle ei tulisi edes sitä. Silloin vasta pitäisi alkaa kerääjäkasveihin varmaankin oikeasti panostaa, tulonmuodostusmielessä.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 09.03.15 - klo:15:23
Jos satotaso nousee luomussa tolla konstilla 20%, eli 200kg, niin montakos prosenntia 200 on 8000:sta?
Ei kait toi hömpötys tavanomaisessa sen enempää vaikuta kiloina, kun luomussa  ::)

Tottakai satotaso nousee, kun maankunto paranee. Näitä kerääjäkasveja ja kasvikiertoa ei kannata vähätellä. Suomessa ollaan tässäkin asiassa todella kaukana. Voisi sanoa, ettei tiedetä mitään tästäkään. Luomussa tuo satotason nousu on tottakai täysin kosmeettinen, jos ajatellaan vaikka 20% satotason nousua, niin eihän se paljoa tee 1000kg keskisadolla. Tämä jää jo vuosittaiseen vaihteluunkin.

Tämä nykyinen luomu menetelmä (tm) nojaa täysin peltoralliin, mutta lienee voimakkaan nurmen ansiosta kuitenkin edullisempi maalle, kuin perinteinen lumi-ohra kierto. Tälläisestä luomuun siirryttäessä voi hurmos iskeä ja pellolla näkyä jokunen mato. Ameriikkalaiset serkut ovat noita kerääjäkasveja kehitelleet osaksi viljelykiertoa ihan tosimielellä. Toki sielläkin vasta, kun pellot eivät enää tahtoneet tuottaa satoa. Suomessa epäedullinen ilmasto asettaa haasteen löytää sopivat kasvit viljelykiertoon ja tähän lisätään mielivaltaiset päivämäärät hallinnonpuolelta. Päivämäärät ovat toki pakollisia, kun on niin monennäköistä seppää hommaa takomassa...

Jos satotaso nousee luomussa tolla konstilla 20%, eli 200kg, niin montakos prosenntia 200 on 8000:sta?
Ei kait toi hömpötys tavanomaisessa sen enempää vaikuta kiloina, kun luomussa  ::)

Jossakin tutkimuksessa oli, että satotaso nousee kiloissa eniten, jos kerääjä/typenkaappaajakasvin tuottama ravinnelisä on suuremmassa roolissa kokonaisravinteisiin nähden. Suurissa sadoissa ja muissa panostuksissa satotappio voi olla todellisuutta. Kosteiden, sateisten ja kuumien maiden typenmineralisoituminenkin on aivan toista luokkaa kuin joinakin vuosina Suomessa.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 09.03.15 - klo:18:31
Tais eräässä km satokisassa luomu mallasohra vetää voiton 5000kg hehtaari sadolla.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 10.03.15 - klo:06:17
Tais eräässä km satokisassa luomu mallasohra vetää voiton 5000kg hehtaari sadolla.

Jepjep. Kymmentä tonnia saivat kakkonen ja kolmonen sadoissaan. Tonni vanhan mallin mukaista Viljoa hehtaarille, nykysäännösten mukaan lähes 30 kg/ha fosforia, ja runsaat parisataa €/tonni parempi hinta mallasohrasta, joka siis on riippuvainen siitä, että luomu ei ole enemmistöviljelytapa. Muistetaan toiseksi sekin, että Honkajoen Viljolannoitteiden kokonaistuotanto jäänee 3000 tonniin vuodessa, raaka-ainevalikoiman ansiosta. Kolmanneksi, se on hyvä esimerkki tavanomaisen tuotannon materiaalikierron valkaisusta luomun tarpeisiin.

Vuonna 2012 sain lannoittamattomasta Zebrasta melkein samansuuruisen sadon, niin aina, vuodet eivät ole veljeksiä.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: mah - 10.03.15 - klo:06:29
Tais eräässä km satokisassa luomu mallasohra vetää voiton 5000kg hehtaari sadolla.

Jepjep. Kymmentä tonnia saivat kakkonen ja kolmonen sadoissaan. Tonni vanhan mallin mukaista Viljoa hehtaarille, nykysäännösten mukaan lähes 30 kg/ha fosforia, ja runsaat parisataa €/tonni parempi hinta mallasohrasta, joka siis on riippuvainen siitä, että luomu ei ole enemmistöviljelytapa. Muistetaan toiseksi sekin, että Honkajoen Viljolannoitteiden kokonaistuotanto jäänee 3000 tonniin vuodessa, raaka-ainevalikoiman ansiosta. Kolmanneksi, se on hyvä esimerkki tavanomaisen tuotannon materiaalikierron valkaisusta luomun tarpeisiin.

Vuonna 2012 sain lannoittamattomasta Zebrasta melkein samansuuruisen sadon, niin aina, vuodet eivät ole veljeksiä.

-SS-

Muutamia vuosia sitten voitin K-viljaristeilyllä pöytäkeskustelun 10 000 kilon sadolla. Rypsistä. :-X
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 10.03.15 - klo:07:28
Tais eräässä km satokisassa luomu mallasohra vetää voiton 5000kg hehtaari sadolla.

Jepjep. Kymmentä tonnia saivat kakkonen ja kolmonen sadoissaan. Tonni vanhan mallin mukaista Viljoa hehtaarille, nykysäännösten mukaan lähes 30 kg/ha fosforia, ja runsaat parisataa €/tonni parempi hinta mallasohrasta, joka siis on riippuvainen siitä, että luomu ei ole enemmistöviljelytapa. Muistetaan toiseksi sekin, että Honkajoen Viljolannoitteiden kokonaistuotanto jäänee 3000 tonniin vuodessa, raaka-ainevalikoiman ansiosta. Kolmanneksi, se on hyvä esimerkki tavanomaisen tuotannon materiaalikierron valkaisusta luomun tarpeisiin.

Vuonna 2012 sain lannoittamattomasta Zebrasta melkein samansuuruisen sadon, niin aina, vuodet eivät ole veljeksiä.

-SS-

Muutamia vuosia sitten voitin K-viljaristeilyllä pöytäkeskustelun 10 000 kilon sadolla. Rypsistä. :-X

Joo oltiin keskellä ravinnetaselaskennan hienoa kautta. 2010 ja 2011 ollivat käytännösä sateettomia kesiä. Tuli vähennyksiä ja siitä suivaantuneena laitoin yhden rm järvenpohjalohkon vaan TOS Zebralle. Ei viittinny viedä salpeetaria edes sinne kauas. Sieltä sitten tuli alun kolmatta kärrinkuormaa Zebraa, samana syksynä vielä marraskuun kuurapäivinä yrittivät yliturvonneita ikikasvavia  Trappe-kymppitonnareja puida...Valkuainen toisaalta oli alle leipävehnärajan.

Oli se ainoa kasvukausi 2007-2013 ,  jolloin typpitaseet lähellä nollaa, ja jolloin satoi meillä päin kesällä. Se lohko oli oikeastaan "apukevätvehnää", muiden lohkojen käyttöön.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Mopomies - 10.03.15 - klo:10:40
Maan kasvukunnon ylläpitämistä varmasti myös tuolla touhulla haetaan. Monokulttuurisokrujurtissa ainakin satotasot laskivat ja tuholaiset iskivät.

Joillakin ei auttanut, vaikka kaikki ravinteet olivat vihreällä neekerin kullin verran. Satotasot laskivat, kun maa ei ollut enää kasvukunnossa. Ts. kasveille ei enää löytynyt symbioottisia ravinteiden jakajia ja vesitalous retuperällä.

Toisaalta juurikkaan korjuu ei yleensä tapahdu kuivalla kesäkelillä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: JösseJänis - 10.03.15 - klo:16:10
Maan kasvukunnon ylläpitämistä varmasti myös tuolla touhulla haetaan. Monokulttuurisokrujurtissa ainakin satotasot laskivat ja tuholaiset iskivät.

Joillakin ei auttanut, vaikka kaikki ravinteet olivat vihreällä neekerin kullin verran. Satotasot laskivat, kun maa ei ollut enää kasvukunnossa. Ts. kasveille ei enää löytynyt symbioottisia ravinteiden jakajia ja vesitalous retuperällä.

Toisaalta juurikkaan korjuu ei yleensä tapahdu kuivalla kesäkelillä.

Miksi vihreän neekerin saa mainita, mutta mustaa *******ä ei?
https://www.vihreat.fi/henkilo/toivola-jani
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 10.03.15 - klo:18:21
Jos se kuitenkin on sitä monokulttuurisuuskritiikkiä ?

Vai mitä se nyt oli.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: lypsyukko - 11.03.15 - klo:06:53
itte kun en ole jaksanut ketjua seurata / lukea, koska se tuntuu aina vaan pysyvän asiassa. Kysyisin kuitenkin, mikä olisi näennäisviljelijän kerääjäkasvi? Siis kasvi, jolla saa tuen, ei haittaa puintia, ei vaikuta satoon, ei maaperään jne... Kylvetään vaan tuen toivossa, pelastakoot muut maapallon ja ottakoot kasitonnareita. Timppaheinäkö? kylvömäärä viljan kylvön yhteydessä? Onko muita halvempia vaihtoehtoja ?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 11.03.15 - klo:07:30
Timotei ehkä 10-15 kg/ha. Siitä voi kyllä tulla tavanomaisessakin viljelyssä jopa aika sitkeäkin rikkakasvi. Maan rakenteelle ja ravinnetaloudelle yksivuotisena käytettäessä lähes olematon hyöty.

Valkoapila n. 2kg/ha. Pieni määrä voi olla hankala kylvää yksin, mutta matalakasvuisena ei helposti kasva läpi. Myös hyötyä maalle.

Italianraiheinä ehkä 6-7kg/ha. Edullinen yksinkertainen yksivuotinen. Voi huonoissa pääkasvikohdissa tai lakotilanteissa hieman haitata puimista, mutta karkeaolkisena vain vähän. Lisäksi hyötyä maalle.

Jos lähtisin johonkin niin hassuun, kun näennäisviljelyyn, laittaisin 10kg timoteita hehtaarille. Kyllä se rikkatimoteikin tarvittaessa kemikaaleilla häipyy. Toisaalta valkoapilan kylvömäärä on niin pieni, että olisi edullinen. Jos vaan pienen levitysmäärän saa onnistumaan.

Silti kannattaisi ottaa hyödyt talteen ja perehtyä edes vähän asiaan. Lähes samalla vaivalla ja rahalla voisi saada samalla myös hyötyjä aikaan. Varsinkin, jos ympäristökorvaukseen lähtee joka tapauksessa mukaan.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 11.03.15 - klo:07:42
Se tässä on se ongelma, että todennäköisesti kerääjäkasvi kasvaa kiusaksi tähkien tasolle, tai 10 senttiä tähkien alapuolelle. Sitten on märkä syksy ja kasvusto ei kuivu mitenkään.. joutuu puimaan vain latvat ja käsittelemään tyvet jollain vanhalla niittosilppurilla. Tulee kallis satanen.

Timoteilla lähtö tulee kalliiksi ja oikeassa viljapellossa se tuppaa tukehtumaan.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: lypsyukko - 11.03.15 - klo:07:55
Se tässä on se ongelma, että todennäköisesti kerääjäkasvi kasvaa kiusaksi tähkien tasolle, tai 10 senttiä tähkien alapuolelle. Sitten on märkä syksy ja kasvusto ei kuivu mitenkään.. joutuu puimaan vain latvat ja käsittelemään tyvet jollain vanhalla niittosilppurilla. Tulee kallis satanen.

Timoteilla lähtö tulee kalliiksi ja oikeassa viljapellossa se tuppaa tukehtumaan.

No tuon italialaisen kyllä osaan ohittaa jo ajatusmaailmassanikin viljapellolla, yksivuotisessa laitumessa ok  ;D Aikainen ohra, niin uskoisin kyllä timpan elpyvän tarpeeksi mahdolliseen valvontaan. toki jos sitä valkoapilaa sotkis vähän sekaan, vieläkö saa siementä? jääkö kate heti kauppaan ? Jaa näimmä tilasin viherlannoitus seosta. Siitä muutama apilanlehti syksyksi ja multavat ja runsasmultaiset lohkot kiittää, kun eivät muuten enää lantaa kait saakkaan  ;)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 11.03.15 - klo:08:05
Se tässä on se ongelma, että todennäköisesti kerääjäkasvi kasvaa kiusaksi tähkien tasolle, tai 10 senttiä tähkien alapuolelle. Sitten on märkä syksy ja kasvusto ei kuivu mitenkään.. joutuu puimaan vain latvat ja käsittelemään tyvet jollain vanhalla niittosilppurilla. Tulee kallis satanen.

Timoteilla lähtö tulee kalliiksi ja oikeassa viljapellossa se tuppaa tukehtumaan.

No tuon italialaisen kyllä osaan ohittaa jo ajatusmaailmassanikin viljapellolla, yksivuotisessa laitumessa ok  ;D Aikainen ohra, niin uskoisin kyllä timpan elpyvän tarpeeksi mahdolliseen valvontaan. toki jos sitä valkoapilaa sotkis vähän sekaan, vieläkö saa siementä? jääkö kate heti kauppaan ? Jaa näimmä tilasin viherlannoitus seosta. Siitä muutama apilanlehti syksyksi ja multavat ja runsasmultaiset lohkot kiittää, kun eivät muuten enää lantaa kait saakkaan  ;)
No aikainen ohra on tappiota aina. Eli ei missään tapauksessa.

Valkoapila tais maksaa K-kaupassa jotain 9 € kilo, mutta en kysynyt onko siinä alvi tai ei. Eli sillä mennään.. 2 kg/ha.

Ja SAISIHAN sitä tietysti Virosta 3 €/kilo jos se onnistuisi muuten.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 11.03.15 - klo:08:44

No aikainen ohra on tappiota aina. Eli ei missään tapauksessa.

Valkoapila tais maksaa K-kaupassa jotain 9 € kilo, mutta en kysynyt onko siinä alvi tai ei. Eli sillä mennään.. 2 kg/ha.

Ja SAISIHAN sitä tietysti Virosta 3 €/kilo jos se onnistuisi muuten.

Mikäs aikaisesta ohrasta tappiollisen tekee? Yleensä saa puida kuivana pois, eikä satokaan huono oo, kun 6-tonnia tulee pienillä panoksilla  ::)  Sit saa laittaa kerääjää tai syyskasvia perään, ehkä molempia  :)

Valkoapi yksvuotinen on n.8:- ja monivuotinen 10-persees alvillinen kilo Naturcomilla  8)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 11.03.15 - klo:08:49

No aikainen ohra on tappiota aina. Eli ei missään tapauksessa.

Valkoapila tais maksaa K-kaupassa jotain 9 € kilo, mutta en kysynyt onko siinä alvi tai ei. Eli sillä mennään.. 2 kg/ha.

Ja SAISIHAN sitä tietysti Virosta 3 €/kilo jos se onnistuisi muuten.

Mikäs aikaisesta ohrasta tappiollisen tekee? Yleensä saa puida kuivana pois, eikä satokaan huono oo, kun 6-tonnia tulee pienillä panoksilla  ::)  Sit saa laittaa kerääjää tai syyskasvia perään, ehkä molempia  :)

Valkoapi yksvuotinen on n.8:- ja monivuotinen 10-persees alvillinen kilo Naturcomilla  8)

 :o Onneksi syyskasvia eikä kevätkurpitsaa
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: bouli - 11.03.15 - klo:11:48
Timotei ehkä 10-15 kg/ha. Siitä voi kyllä tulla tavanomaisessakin viljelyssä jopa aika sitkeäkin rikkakasvi. Maan rakenteelle ja ravinnetaloudelle yksivuotisena käytettäessä lähes olematon hyöty.

Valkoapila n. 2kg/ha. Pieni määrä voi olla hankala kylvää yksin, mutta matalakasvuisena ei helposti kasva läpi. Myös hyötyä maalle.

Italianraiheinä ehkä 6-7kg/ha. Edullinen yksinkertainen yksivuotinen. Voi huonoissa pääkasvikohdissa tai lakotilanteissa hieman haitata puimista, mutta karkeaolkisena vain vähän. Lisäksi hyötyä maalle.

Jos lähtisin johonkin niin hassuun, kun näennäisviljelyyn, laittaisin 10kg timoteita hehtaarille. Kyllä se rikkatimoteikin tarvittaessa kemikaaleilla häipyy. Toisaalta valkoapilan kylvömäärä on niin pieni, että olisi edullinen. Jos vaan pienen levitysmäärän saa onnistumaan.

Silti kannattaisi ottaa hyödyt talteen ja perehtyä edes vähän asiaan. Lähes samalla vaivalla ja rahalla voisi saada samalla myös hyötyjä aikaan. Varsinkin, jos ympäristökorvaukseen lähtee joka tapauksessa mukaan.
Toikin on vielä aika iso määrä.
Vertailun vuoksi siementimoteille suositellaan jotain luokkaa 3-7kg/ha, korkeintaan tuo 10kg/ha.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: taisker - 11.03.15 - klo:12:01
5kg timppaa sekoitettunu apulantaan viskalla ajouria pitkin ruiskutuksen jälkeen itää todennäköisesti vaan urissa kinataan si tarkastajan kaa
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 11.03.15 - klo:12:01
Näennäiskerääjänä timotei on ehkä ykkönen, mutta syysvehnän kanssa todellakaan nämä heinät ei ehkä hyvä juttu. Ne, jotka alkavat vasta ajatella kerääjäkasvia ovat jo joutuneet varmasti taistelemaan pienannosaineita kestävien vesiheinien ja matarien ja tällaisten kanssa. Siksi apilaa hellävaroen kohtelevan rikkakasviaineen löytäminen voi  olla haastavaa, jos haluaa mm. vesiheinän hallinnassa pitää.

Mutta sitten tulee laajasti Etelä-Suomeen levinnyt hukkakaura. Haluaako joku oikeasti ottaa hukkakaurariskin timotei- ja/tai raiheinäviljelyksellä ? Hukkista ruiskutetaan vasta melko myöhään, tai voihan sitä ruiskuttaa vaikka viljankylvön yhteydessä mutta ei sillä ole kyllä mikään maailman tehoa hukkikseen. Apila taasen kestää jonkin verran Puma Extraa, yksin ruiskutettuna, mutta sen pitää olla vähintään nelilehdellä tai jotain, ennen kuin se parhaiten kestää.

Sitten tuon syyskylvöisen kasvin viljely kerääjäkasvin jälkeen tai uudelleen syksyllä kerääjäkasvia laittaen, en sanoisi vieläkään varmaa sanaa, ennen kuin näen, että kerääjäkasvimaan saa muokata aikaisen ohran jälkeen ihan kunnolla, saa sen tuen siltä ohrtavuodelta ja sitten hybridiruis ja uusi kerääjäkasvi seuraavalle vuodelle. Jos näin ei sallita tehdä, jää syysvilja-alueilla kyllä kerääjäkasvi aika marginaaliseksi; tietty jos joka 7. vuosi nurmikierrossa laittaa, eihän siinä mitään ongelmaa matarasta ja saunakukasta.

Kenellekään ei ole tullut mieleen apilan toistuva viljely; onko siis totta, että jatkuvana muun kasvin aluskasvina apila ei koskaan ota itseensä näitä apilan monokulttuuritauteja ?

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Mopomies - 11.03.15 - klo:12:19
Hetkinen, hetkinen. Eihän syysviljan sekaan mitään kerääjäkasvia laiteta. Hulluahan se olisi, jos sitä vaaditaan.

Aikainen vilja, syysvilja, lumi -kierrossa näkisin ainoaksi järkeväksi tuon ennen lunta kylvettävän kerääjäkasvin. Ja senkin kylvö aikaisintaan syysviljan tähkälletulovaiheessa. Mielummin vasta puinnin jälkeen.

En oo paskaakaan perehtynyt säännöksiin, mutta jos vaatimukset ovat järjettömiä, niin ei se toisaalta yllättäisi.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 11.03.15 - klo:12:30
Hetkinen, hetkinen. Eihän syysviljan sekaan mitään kerääjäkasvia laiteta. Hulluahan se olisi, jos sitä vaaditaan.

Aikainen vilja, syysvilja, lumi -kierrossa näkisin ainoaksi järkeväksi tuon ennen lunta kylvettävän kerääjäkasvin. Ja senkin kylvö aikaisintaan syysviljan tähkälletulovaiheessa. Mielummin vasta puinnin jälkeen.

En oo paskaakaan perehtynyt säännöksiin, mutta jos vaatimukset ovat järjettömiä, niin ei se toisaalta yllättäisi.

Jos syysviljan puinnin jälkeen saa siepparin kylvää äestämällä, pahnat mullaten, niin sitten on just erinomainen homma. Rukiinpahnat muuten kyllä pitää poistaa, siihen ei kyllä syksyllä kylvämällä mitään tule. Luohokin häviää rukiin alta, varmasti timoteikin. Itse ajattelin juuri tuota siepparia, kun saa ajankohdan valita vapaasti, lukematta koko toimenpiteen ehtoja.

Syysrypsi on hiukan haasteellinen alkaa, ehkäpä ei ole sovelias viljelyvyöhyke, mutta ei sitä koskaan tiedä. Mutta sieppariksi voisi sitä kylvää ja sitten katsoo keväällä, miten eteni.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 11.03.15 - klo:16:55
Sitten noissa nurmiseoksissa on pirusti hukkakauraa... joka tietysti haittaa ainoastaan viljatilalla..

Eli mitään nataa tai raiheinää ei ehkä uskalla kokeilla  :P
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 11.03.15 - klo:17:27
Sitten noissa nurmiseoksissa on pirusti hukkakauraa... joka tietysti haittaa ainoastaan viljatilalla..

Eli mitään nataa tai raiheinää ei ehkä uskalla kokeilla  :P

Ei kai saadana  >:(
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Petri - 11.03.15 - klo:17:32

Kenellekään ei ole tullut mieleen apilan toistuva viljely; onko siis totta, että jatkuvana muun kasvin aluskasvina apila ei koskaan ota itseensä näitä apilan monokulttuuritauteja ?

-SS-
Ei se alus/kerääjäkasvistatus taudeilta suojaa. Jos viljatilallisella taudit iskee, niin ei Kait se mikään katastrofi ole: ollaan muutama vuosi ilman ja jatketaan taas. Karjatilalla, jossa satoa on tultava joka vuosi, en lähtisi leikkimään. Pääsatokasvin terveydellä leikkiminen voi käy kalliiksi.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: MFV8 - 11.03.15 - klo:18:12
Miten olis nurminata tai joku muu nata? Kestääkö hukkisaineita? Onko kuinka hanakka puskemaan viljasta läpi?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 11.03.15 - klo:22:07
Aikaiselle ohralle toki voi laittaa kerääjän, mutta siitä ei makseta, jos se muokataan ylös syysviljan edestä.

Syysviljalle voi laittaa kerääjän jopa syksyllä. Muutoin juuri nyt täällä etelässä olisi yöpakkasilla hyvä kylvää kerääjiä. Tai sitten kevään ruiskutusten tai lannoitusten jälkeen. Menestyminen voi kyllä olla silloin epävarmaa.

Joku väitti, että italian raiheinä kestäisi Pumaa. Kannattaisi jonkun varmaan soittaa kasvinsuojeluaineneuvojalle ja kysyä. Täältä tuskin täysin luotettavaa tietoa löytyy. Muistaakseni lähes kaikki mataraan tehoavat aineet tehoavat myös apilaan.

Toistaiseksi nurmisiemenen mukana en ole pystynyt havaitsemaan hukkakauraa levinneen tilalle. Toki ainahan se kai on mahdollista.

Kaikkiaan monivuotiset nurmikasvit, kuten timotei, nurminata, ruokonata ym. ovat sen verran hidaskasvuisia etteivät juuri aiheuta puintiongelmia ensimmäisenä kasvuvuonnaan. Tosin hyötykin on maalle pieni. Toistan kyllä pahasti itseäni, kun sanon, että minusta kannattaisi tuostakin toimesta ottaa se hyöty, mitä siitä on saatavissa.

Kaikkiaan, kuten on jo toisissa keskusteluissa todettu, kerääjäkasvituki ei todellakaan ole mikään automaatti, eikä korvausta ole mahdollista saada kaikissa tilanteissa. Kannattaa selailla tuota "Kuka tietää kerääjäkasvit"-ketjua. Sieltä löytyy hyviä vinkkejä ja linkkejä tuskan helpottamiseksi. Tai pahentamiseksi...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 12.03.15 - klo:05:48
Tohon edelliseen. Mulle tuli "Hevosnurmi-seoksessa" bonuksena hukkakauraa. Kolmeen kohtaan kylvettiin ja kolmesta kohdasta löytyi, kylvöriveistä.

Siinä on jotain lampaannataa yms. erikoista.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 12.03.15 - klo:06:38
Axial tuhoaa raiheinät ja puntarpäät ja muut heinät
Puma Extra sopinee raiheinälle mutta ei juurikaan muille heinille
Puma Extra toimii apiloille, jos ne ovat riittävän vahvat
Broadway, Attribut Super Sekator et al, ei toimi heinille

Berner tarjoaa Gratil + Oxitril annosta jos ei ole apilaa
Apilalle pelkkää Gratilia 15 g/ha, apilasta tuhoutuu 1/3 .. 1/2 ,
eli siemenmäärää pitänee lisätä, että saa "kauttaaltaan"
aluskasvuston

Sitten semmoinen vielä, että melkein kaikki nuo
palkokasvi-rypsi ym erikoisaineet ovat pohjavesialueella kiellettyjä
tai niissä on vahva peräkkäiskäytön rajoitus

Ei oikein taida auttaa muuten kuin kasvinsuojeluainevapaaseen
viljelyyn siirtyä, jos meinaa aluskasvitalouteen pystyä liittymään.
Koska jos alkaa kerääjät olemaan päällä ja rikkaruohot näkyvät
kauas, käy niin kuin Porvoon miehellä, tulee valvonta ja sanktio.
Luomussa silloin tällöin tapahtuva epäonnistuminen
rikkakasvintorjunnassa lienee oletus, liittyen  viljelytapaan.

Eli minä kyllä unohdan suojaviljamenetelmän aluskasvissa
ja panostan (apila)siepparimenetelmään syysviljojen ja aikaisen
ohran puinnin jälkeen, koska näkyy sekin olevan sallittu nyt
sitten uusissa tulkinnoissa.

Tuo ympäristökorvaus päivämääräraja on tiukka, mutta kun keskittyy
pelkkään menetelmään, ei liene päivämäärien kanssa niin tarkkaa.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 12.03.15 - klo:07:37
Eli minä kyllä unohdan suojaviljamenetelmän aluskasvissa
ja panostan (apila)siepparimenetelmään syysviljojen ja aikaisen
ohran puinnin jälkeen, koska näkyy sekin olevan sallittu nyt
sitten uusissa tulkinnoissa.


Tuo ympäristökorvaus päivämääräraja on tiukka, mutta kun keskittyy
pelkkään menetelmään, ei liene päivämäärien kanssa niin tarkkaa.

-SS-

Onkohan tuokaan tulkinta sitten se viimeinen, pitävä  ::)

Ja ei kai nuo päivämäärät ole sen tarkempia kun SKäNän lannanlevitys päivämäärä, jolle ehdotit yölevitystä pressujen katveessa  :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ja101 - 12.03.15 - klo:07:39
No entä se kylvö rikkojen ruiskutuksen jälkeen? Eikö silloin saisi laajemman kemikaali varaston käyttöön. Itäminen tosin on vähän niin ja näin mutta kai se niillä heinäkuun sateilla itää ja puintien jälkeen lähtee kasvuun kunnolla? Voi tosin vaatia olkien "pöyhimistä", mutta siitä nyt ei olisi haittaa muutenkaan.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 12.03.15 - klo:07:57
No entä se kylvö rikkojen ruiskutuksen jälkeen? Eikö silloin saisi laajemman kemikaali varaston käyttöön. Itäminen tosin on vähän niin ja näin mutta kai se niillä heinäkuun sateilla itää ja puintien jälkeen lähtee kasvuun kunnolla? Voi tosin vaatia olkien "pöyhimistä", mutta siitä nyt ei olisi haittaa muutenkaan.

Kannattaa varmaan ensimmäisenä vuotena vain kokeilla pienessä mittakaavassa, koska mielestäni on melko suuri mahdollisuus, ettei siemenet siellä "kunnon" kasvuston katveessa lähde matkaan ollenkaan. Menee vain kalliit siemenet hukkaan, ja iso työ. Sitten ne kesän sateetkin on suuressa roolissa, eri maalajit varmaan käyttäytyy erilailla ym. Kumma ettei näitä kokeiluja ole edes MTT:n tutkimusasemat ensin kokeilleet, kokeilut jää meidän viljelijöitten harteille, ja niistä voi tulla kalliitakin kokeiluja.  :-\
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: kepsi - 12.03.15 - klo:09:41


Joku väitti, että italian raiheinä kestäisi Pumaa. Kannattaisi jonkun varmaan soittaa kasvinsuojeluaineneuvojalle ja kysyä. Täältä tuskin täysin luotettavaa tietoa löytyy. Muistaakseni lähes kaikki mataraan tehoavat aineet tehoavat myös apilaan.



Bayer Crop:n maaliskuun uutiskirjesstä lainattua:

"Kerääjäkasveilla (esim. erilaiset heinät kuten raiheinät, timotei ja koiranheinä sekä apilat) rikkatorjunta-aineiden käytössä tulee olla tarkkana. Jos kerääjäkasvin kylvää viljan kylvön yhteydessä, kerääjäkasvi ehtii kasvamaan siten, että se altistuu ruiskutuksille. Puma Extra soveltuu hukkakauran torjumiseen, jos kerääjäkasvi on raiheinää ja puna- tai valkoapilaa. Sen sijaan Puma Extran vaikutusta muihin apiloihin (esim. persiljan apila) ei tiedetä. Kokeissa koiranheinästä on tuhoutunut noin puolet Puma Extra-käsittelyllä, joten on suositeltavaa kylvää raiheinää. Timoteille Puma Extra ei sovi..."
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 13.03.15 - klo:01:25
No entä se kylvö rikkojen ruiskutuksen jälkeen? Eikö silloin saisi laajemman kemikaali varaston käyttöön. Itäminen tosin on vähän niin ja näin mutta kai se niillä heinäkuun sateilla itää ja puintien jälkeen lähtee kasvuun kunnolla? Voi tosin vaatia olkien "pöyhimistä", mutta siitä nyt ei olisi haittaa muutenkaan.

Kannattaa varmaan ensimmäisenä vuotena vain kokeilla pienessä mittakaavassa, koska mielestäni on melko suuri mahdollisuus, ettei siemenet siellä "kunnon" kasvuston katveessa lähde matkaan ollenkaan. Menee vain kalliit siemenet hukkaan, ja iso työ. Sitten ne kesän sateetkin on suuressa roolissa, eri maalajit varmaan käyttäytyy erilailla ym. Kumma ettei näitä kokeiluja ole edes MTT:n tutkimusasemat ensin kokeilleet, kokeilut jää meidän viljelijöitten harteille, ja niistä voi tulla kalliitakin kokeiluja.  :-\

Tuo kesällä orastuminen on jäänyt tutkimuskokeissakin tapahtumatta. Kuiva kesä 2010 - 2011 hankalia. 2012 tietenkin oli hieno kerääjäkasvivuosi. Hallinnon edustaja ei tiennyt Maaseutumedian Veikon kertomasta kerääjäkatumus -mahdollisuudesta ennen valvontaa. Vaan piti kiinni mielipiteestään, että viimeistään kylvöalan muutosilmoituksessa kerääjäkasvi olisi otettava pois.

Se olkien alle jääminen on todellinen uhka, ainakin on puitava 40-50 cm sänkeen. Tai jotain.

Tuo aikaisen kasvinsuojelun jälkeen kokeileminen on itselläkin ajatuksena, käytettykin rikkaäes vaan on hieman arvokas, ja itse rakentelu ei oikein nyt tänä keväänä mahdu suunnitelmiin. Se 15.8 mennessä kylvö tuli koulutuksissa jo esille soveliaana viljakasvillekin, eli tämä sieppari-kerääjä - vaihtoehto. Tarkkaan ei kerrottu, miten sen saa kylvää, voiko kyntää kunnolla, äestää ja laittaa kerääjän. Vai pitääkö suoraankylvää sitä kerääjää. Saakohan edes olkiäestää.

Eli kysymyksiä tuli enemmän lisää kuin saatiin vastauksia.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 13.03.15 - klo:02:13

Kenellekään ei ole tullut mieleen apilan toistuva viljely; onko siis totta, että jatkuvana muun kasvin aluskasvina apila ei koskaan ota itseensä näitä apilan monokulttuuritauteja ?

-SS-
Ei se alus/kerääjäkasvistatus taudeilta suojaa. Jos viljatilallisella taudit iskee, niin ei Kait se mikään katastrofi ole: ollaan muutama vuosi ilman ja jatketaan taas. Karjatilalla, jossa satoa on tultava joka vuosi, en lähtisi leikkimään. Pääsatokasvin terveydellä leikkiminen voi käy kalliiksi.

Sama tuo rypsin ja ristikukkaisten jokavuotinen käyttö aluskasvina; umpikujaan se johtanee, alkaa maassa säilyvät kasvitaudit saastuttaa rypsinviljelyn tulevaisuutta.

Minusta intokuolaa valuvat apilatypenkerääjä-kerääjätavoitteelliset ajattelevat, että se satanen + typpi + apilan maanparannus, se olisi kolme kärpästä yhdellä syönnillä, halpa siemen, ihan joka vuonna laitetaan, ihan kaikkiin kasveihin, kylvetään vieläpä lippalakin hikinauhankin alle, ei kiinnosta jotain 4 cm korkeata timottihipsua katella, ei mitään typpihyötyäkään tuosta, vie vaan sen viimeisenkin...eli juurikin tämä säästä ja syö kakkua samaan aikaan - ajattelu on riski tosiasiat tunnustavalle toiminnalle, mielestäni.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ja101 - 13.03.15 - klo:08:08
Eli ei apilaa jos aikoo kylvellä rypsiä tai rapsia 5 vuoden kierrolla. Mä tarvin sen option hukkakauran ruiskutukseen niin timotei ei käy. Eli raiheinä ilmeisesti kävisi, mutta milläs sen sitten kylvät? Rikkaäeskö pitäisi hommata? Jos kuitenkin täytyy varautua rikkojen torjuntaan kemiallisesti niin kylvö olisi pakko suorittaa sen jälkeen. Jos on kuiva kesä niin itäminen on tietysti ongelma, mutta jos kerran 15.8 asti saa kylvää niin eiköhän jokin ukkoskuuro osu kohdalle. Se on sitten eri asia kasvaako sielä viljan varjossa mihinkään. Viljan puinti pitkään sänkeen ei oikein onnistu. Haittaa muokkausta aivan huolella. Ja on totta että jos on kunnon vilja ja olkea tulee niin ilman olkien levittelyä ei tule onnistumaan.

Kaikenkaikkiaan aika paska toimenpide koko homma. Jos tämän saisi tehdä niin, että puinnin jälkeen olkien kevyt multaus/levittely ja kerääjän kylvö. Säilytys tietysti talven yli. Kosteutta riittää syksyllä jouluun asti niin ei luulisi itävyyden kanssa olevan ongelmia. Kylvä onnistuisi vaikka millaisella vispilällä, ajaisi sitten vaikka metrin välein. Ei haittaisi viljan kasvattamista. Tämähän olisi liian helppoa. Valvontahan tämän määrää milloin tulevat katsomaan kasvustoa, että löytyykö sitä.  :-\
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Wessel - 13.03.15 - klo:10:39
Jos meinaa saada vihriää nousemaan puinnin perästä, niin joutuu rullaamaan oljet pakettiin. Muuten voi olla aika epätasainen kasvusto kerääjälla. Siis jos on puitavaa..
Kyllä toi kerääjäkasvi homma on pöydän takana suunniteltu, niin syvältä ja sieltä... Jos oikeasti haluttais "viherryttämis" hyötyjä, niin kylvää vois vaikka puintien perään syyskuun loppupuolelle asti ja muokkaus vasta keväällä tai saisi jatkaa seuraavalle vuodelle sitte jonain nurmen muotona esim.
Tällöin ehkä saattaisi olla jotain hyötyäkin toimenpiteestä...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Petri - 13.03.15 - klo:11:33
Kyllä toi kerääjäkasvi homma on pöydän takana suunniteltu, niin syvältä ja sieltä... Jos oikeasti haluttais "viherryttämis" hyötyjä, niin kylvää vois vaikka puintien perään syyskuun loppupuolelle asti ja muokkaus vasta keväällä tai saisi jatkaa seuraavalle vuodelle sitte jonain nurmen muotona esim.
Tällöin ehkä saattaisi olla jotain hyötyäkin toimenpiteestä...
Suomi on pitkä maa ja viljojen kasvuajatkin jotain 80-150 vrk... Ei ollenkaan kirjoituspöytätyötä, vaihtoehtoja tarvitaa erilaisia. 

Linkkaan jälleen kerran tuo Marko Väljän (se KM:n satokilpailujen luomumies) 28 min tarinan oman tilansa aluskasvistrategioista.
http://luomu.fi/materiaalit/Valja/aluskasvit/
Tuo joko herättää jotain tai sitten ei.

Petri
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: klapikasa - 13.03.15 - klo:19:30
Timotej minä en kylvä missään enää. Joka kerta kun kesantoja otettu viljelykseen,kynnetty tai glyfo ja suorakylvö, timotestä on tullu riesaksi.  Ei tarvii monta kasvia itää syksyllä ja selviää kevään muokkauksista ja sitten kun se saa typpee se tekee aika ison puskan joka tuotaa siemeniä ja kierre jatkuu.

Silloin kun meillä oli elukoita, kylvettiin aina ensi vuoden nurmet viljan alle heti keväällä ja oljet ei kerätty pois. Apila ei nouse kovin korkeaksi jos antaa tarpeeksi typpeä pääkasville. Ei nyt tule mieleen kuin syksy 99? kun ei vaan satanut koko syksynä ja se kuivui kuoliaaksi.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 13.03.15 - klo:19:40
Timotej minä en kylvä missään enää. Joka kerta kun kesantoja otettu viljelykseen,kynnetty tai glyfo ja suorakylvö, timotestä on tullu riesaksi.  Ei tarvii monta kasvia itää syksyllä ja selviää kevään muokkauksista ja sitten kun se saa typpee se tekee aika ison puskan joka tuotaa siemeniä ja kierre jatkuu.

Silloin kun meillä oli elukoita, kylvettiin aina ensi vuoden nurmet viljan alle heti keväällä ja oljet ei kerätty pois. Apila ei nouse kovin korkeaksi jos antaa tarpeeksi typpeä pääkasville. Ei nyt tule mieleen kuin syksy 99? kun ei vaan satanut koko syksynä ja se kuivui kuoliaaksi.

Pitkäkasvuinen ruis pärjää timoteille, mutta joku Skagen syysvehnä on kovin lyhyttä ja jää
ylivuotisen timpan alle.  Silloin kun meillä joskus harvoin oli suojaviljana syysvehnää, niin
lajike oli Linna, korrenpituus  20 cm nykylajikkeita pitempi, ei ollut edes juolasta kovin
suurta ongelmaa. Paitsi tahtoi lakoutua, kun ei ollut tapana CCC:tä laittaa.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 13.03.15 - klo:19:43
Timotej minä en kylvä missään enää. Joka kerta kun kesantoja otettu viljelykseen,kynnetty tai glyfo ja suorakylvö, timotestä on tullu riesaksi.  Ei tarvii monta kasvia itää syksyllä ja selviää kevään muokkauksista ja sitten kun se saa typpee se tekee aika ison puskan joka tuotaa siemeniä ja kierre jatkuu.

Silloin kun meillä oli elukoita, kylvettiin aina ensi vuoden nurmet viljan alle heti keväällä ja oljet ei kerätty pois. Apila ei nouse kovin korkeaksi jos antaa tarpeeksi typpeä pääkasville. Ei nyt tule mieleen kuin syksy 99? kun ei vaan satanut koko syksynä ja se kuivui kuoliaaksi.

Sää teet jotain väärin. :-\

Paikallinen Timpan siementuottaja harvoin lopettaa kierron glyfosaatilla. Puinnin jälkeen murskaa ja sitten kyntää, siististi.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: montöör - 13.03.15 - klo:19:53
Timotej minä en kylvä missään enää. Joka kerta kun kesantoja otettu viljelykseen,kynnetty tai glyfo ja suorakylvö, timotestä on tullu riesaksi.  Ei tarvii monta kasvia itää syksyllä ja selviää kevään muokkauksista ja sitten kun se saa typpee se tekee aika ison puskan joka tuotaa siemeniä ja kierre jatkuu.

Silloin kun meillä oli elukoita, kylvettiin aina ensi vuoden nurmet viljan alle heti keväällä ja oljet ei kerätty pois. Apila ei nouse kovin korkeaksi jos antaa tarpeeksi typpeä pääkasville. Ei nyt tule mieleen kuin syksy 99? kun ei vaan satanut koko syksynä ja se kuivui kuoliaaksi.

Sää teet jotain väärin. :-\

Paikallinen Timpan siementuottaja harvoin lopettaa kierron glyfosaatilla. Puinnin jälkeen murskaa ja sitten kyntää, siististi.
Mä kans ihmettelen jos t-heinä kiusaa seuraavana vuonna. Sillon kun oli niitä kesantoja
ne kans murskattiin  tai joskus jyrättiin ja sitten kynnettiin. Ehkä ei vaan tiedetty tarpeeks.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Pehtoori - 16.03.15 - klo:19:16
Milläs laitteella se kerääjäkasvinsiemen saataisiin levitetyksi 15 m ruiskutusurista.
Valkoapilaa lähinnä ajattelin. Noilla viskoilla ei taida työleveys riittää. Ehdotuksia kaivattaisiin.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 16.03.15 - klo:19:26
Pneumaattinen levitin ruiskun puomiin. Ei välttämättä muutoin onnistu.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 16.03.15 - klo:19:33
Hukkakauramopolla tiuhempaan ajaen.

Kyllä se ongelmaksi näköjään tulee monille se kerääjäkasvi; alkaa sisikunnassa kaihertaa, onnistuuko, miten sen laitan, jottei olisi mitään vaivaa. Nyt on jo maa syysviljoilla peukalonleveyden verran rutikuivaa. Jos siemen itikin, lumille kylvettynä, monessa paikassa tätä suositeltu, aika heikosti jaksaa elää tuossa tuhkassa. Maa alkaa paljastua muutenkin syysviljapelloilla. Leppeä tuuli, suhteellinen kosteus 23% päivällä (Kiikalassa) , lämpötila yöllä siinä -5, päivällä +12. Kyllä siinä kelpaa oraan auringonpaahteessa köllötellä.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: savmikko - 16.03.15 - klo:19:41
K kaupan lehdessä oli mainos että hydr. puhaltimella vaikka 30m leveälle.
Itse ostin varta vasten elhon tms. puhallintoimisen apulannanlevittimen. Tosin on vaan 12m puomit mutta eiköhän tuota hätätilassa voisi jopa vähän levittää.
Noita liitereiden nurkista riittää varmaan muillekin, omani hain siitä S:n naapurista.
Timotei siementää ja sieltä pankista sitten lähtee sitten aina uudelleen ja uudelleen.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Agronautti - 16.03.15 - klo:19:50

Näinköhän Elholla onnistuu.. :o Ainakin mulla mikä oli 98-03 ei onnistunut hs-kylvöt.. ois kai vaatinut jotain lisälaitteita..

Noh, nyt Rauchilla onnistuu  8)  urakkakylvöökin ehdin ehkä tekemään ;) 

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 16.03.15 - klo:19:56

Näinköhän Elholla onnistuu.. :o Ainakin mulla mikä oli 98-03 ei onnistunut hs-kylvöt.. ois kai vaatinut jotain lisälaitteita..

Noh, nyt Rauchilla onnistuu  8)  urakkakylvöökin ehdin ehkä tekemään ;)

Uskon, että onnistuu Elhotyyppisellä, kun yhdistää siemenet apulantaan.
Vaikka hiukan kostuttaisi siemeniä niin tarttuvat paremmin.

Ja jos ei apulantaan nin Calciprilliin laittaa sitten.


-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: savmikko - 16.03.15 - klo:20:25
Jos täytyy ruveta klapintekoon niin saa sahanpuruja mihin ne rait sekottaisi, tai niin jos vaihtaisikin tuon 30 cm maapyörän siitä elhosta vaikka hiittikärryn pyöräksi niin saisi pudotettua syöttömäärää.
Mitä muita haasteita mahtaa tulla kuin tuo syötön määrä ?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 16.03.15 - klo:20:38
Jos täytyy ruveta klapintekoon niin saa sahanpuruja mihin ne rait sekottaisi, tai niin jos vaihtaisikin tuon 30 cm maapyörän siitä elhosta vaikka hiittikärryn pyöräksi niin saisi pudotettua syöttömäärää.
Mitä muita haasteita mahtaa tulla kuin tuo syötön määrä ?

Holvaaminen. Suppilon pohja on melkein vaakasuora juuri ennen syöttöaukkoja.
Voi olla myös vähän hatara se syöttökotelo, se ilmavirta imee hiukan sieltä syöttöaukon puolelta vaikka
syötön katkaisee, kevyet purut voivat lähteä imeytymään ilman syöttötelan pyörintää.

Saman vuoden tuotantoa oleva uutuudenliukas apulanta
ainakin krapisee iloisesti putkeen puhallin päällä, syöttökelat paikallaankin.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: 4viljanpuuro - 16.03.15 - klo:20:53
Voiko tällä tienata seuraavasti?

Ruistuki 40€
Ravinteiden tasapainoinen käyttö 54
Kerääjäkasvit puinnin jälkeen 100€
Talviaikainen 80% kasvipeitteisyys 54€

248€/ha korvaus  8)

Materiaalin sivut 44 & 47 eivät ainakaan kiellä tätä.

http://www.mtk.fi/liitot/hame/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/fi_FI/tuki-infotilaisuudet_2015/_files/93447835667401957/default/Ymp%C3%A4rist%C3%B6-%20ja%20LHK-korvaus%208.3.2015.pdf (http://www.mtk.fi/liitot/hame/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/fi_FI/tuki-infotilaisuudet_2015/_files/93447835667401957/default/Ymp%C3%A4rist%C3%B6-%20ja%20LHK-korvaus%208.3.2015.pdf)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Ripcord - 16.03.15 - klo:21:32
Voiko tällä tienata seuraavasti?

Ruistuki 40€
Ravinteiden tasapainoinen käyttö 54
Kerääjäkasvit puinnin jälkeen 100€
Talviaikainen 80% kasvipeitteisyys 54€

248€/ha korvaus  8)

Materiaalin sivut 44 & 47 eivät ainakaan kiellä tätä.

http://www.mtk.fi/liitot/hame/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/fi_FI/tuki-infotilaisuudet_2015/_files/93447835667401957/default/Ymp%C3%A4rist%C3%B6-%20ja%20LHK-korvaus%208.3.2015.pdf (http://www.mtk.fi/liitot/hame/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/fi_FI/tuki-infotilaisuudet_2015/_files/93447835667401957/default/Ymp%C3%A4rist%C3%B6-%20ja%20LHK-korvaus%208.3.2015.pdf)

Samankaltaiset suunnitelmat - toki niin, että kerääjäkasvin kylvön yhteydessä kylvetään myös ruis uudestaan. Kerääjäkasviksi kylvetään rypsiä 3 kg/ha. Kerääjäkasvi lopetetaan kemiallisesti 15.9., yhdellä express tabulla.

Vaan kuinka usein pääsee korjaamaan rukiin riittävän ajoissa, pikavilkaisu edesmenneisiin vuosiin kertoi onnistumisprosentiksi ~50. Lajikevalinnalla toki optimointimahdollisuuksia tässä suhteessa. 

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 16.03.15 - klo:21:36
Voiko tällä tienata seuraavasti?

Ruistuki 40€
Ravinteiden tasapainoinen käyttö 54
Kerääjäkasvit puinnin jälkeen 100€
Talviaikainen 80% kasvipeitteisyys 54€

248€/ha korvaus  8)

Materiaalin sivut 44 & 47 eivät ainakaan kiellä tätä.

http://www.mtk.fi/liitot/hame/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/fi_FI/tuki-infotilaisuudet_2015/_files/93447835667401957/default/Ymp%C3%A4rist%C3%B6-%20ja%20LHK-korvaus%208.3.2015.pdf (http://www.mtk.fi/liitot/hame/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/fi_FI/tuki-infotilaisuudet_2015/_files/93447835667401957/default/Ymp%C3%A4rist%C3%B6-%20ja%20LHK-korvaus%208.3.2015.pdf)

Ota ihan Mavin sivuilta hakuopas 2015 esille.

Sun on oltava varma, että pääset varmasti puimaan ennen 15.08. Ei se joka vuosi ole ollut itsestään selvyys.
Otatko rukiinpahnat pois ? Ei onnistune kerääjäkasvi niin, että löytyisi mitään sieltä, jos valvonta tulee
Miten rukiinoras, oletko varma, ettei puimuri pistä vihreäksi ja hukuta kerääjäkasvia sitten ?
Ei ole vielä kerrottu, saako muokata rukiin jälkeen ennen 15.08 ja sitten kylvää sitä siepparia.
Mitäs sitten seuraavana keväänä ? kevätvilja, yrität tähdätä ennen 15.8 vai kylvätkö suojaviljakylvönä jo keväällä ?

Muuten kyllähän tuo toimii. Keräät vaan ihankaikki rastit, niin että se 600€ maksimiraja tulee vastaan. Ja joka hehtaarille.
Ja näet kauniita unia tilin saldosta.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 16.03.15 - klo:21:40
Samankaltaiset suunnitelmat - toki niin, että kerääjäkasvin kylvön yhteydessä kylvetään myös ruis uudestaan. Kerääjäkasviksi kylvetään rypsiä 3 kg/ha. Kerääjäkasvi lopetetaan kemiallisesti 15.9., yhdellä express tabulla.

Eikö tässä saata mennä tulkinnaksi, eli vuoden 2015 kerääjäkasvin avulla tai rahalla perustetaan seuraavan 2016 vuoden viljelykasvi. Tuohan kyllä on kiinnostava tukiautomaatti-idea, koska ei haittaa kevään ja kesän ruiskutuksia, mutta syysviljojen perustaminen onnistuisi. Syysvehnälle hiukka aikainen.

Ehkä ehdoissa onkin tarkoitettu vain ja ainoastaan estää kerääjäkasvin kasvatus seuraavan vuoden viljelykasviksi. Mutta miksei samalla sitten monivuotista valkoapilaa. Rukiin alla ei varmana nouse päälle.

Jösses. Kyllä niksejä nyt tippuilee vinhasti.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Ripcord - 16.03.15 - klo:21:49
Samankaltaiset suunnitelmat - toki niin, että kerääjäkasvin kylvön yhteydessä kylvetään myös ruis uudestaan. Kerääjäkasviksi kylvetään rypsiä 3 kg/ha. Kerääjäkasvi lopetetaan kemiallisesti 15.9., yhdellä express tabulla.

Eikö tässä saata mennä tulkinnaksi, eli vuoden 2015 kerääjäkasvin avulla tai rahalla perustetaan seuraavan 2016 vuoden viljelykasvi. Tuohan kyllä on kiinnostava tukiautomaatti-idea, koska ei haittaa kevään ja kesän ruiskutuksia, mutta syysviljojen perustaminen onnistuisi. Syysvehnälle hiukka aikainen.

Ehkä ehdoissa onkin tarkoitettu vain ja ainoastaan estää kerääjäkasvin kasvatus seuraavan vuoden viljelykasviksi. Mutta miksei samalla sitten monivuotista valkoapilaa. Rukiin alla ei varmana nouse päälle.

Jösses. Kyllä niksejä nyt tippuilee vinhasti.

-SS-

Niin, ei tuossa kerääjäkasvilla perusteta seuraavan vuoden viljelykasvia, joten siinä suhteessa ei pitäisi olla ongelmaa.
Mutta tuo aikaikkunariski on todellinen - jos kerääjäkasvin kylvö pitää ilmoittaa keväällä niin eihän tämä oikein ole todellinen vaihtoehto.


Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ja101 - 16.03.15 - klo:22:00
Ja siis oikeasti valvontahan sen ratkaisee. Jos kylvät 15.8 ja valvoja tulee seuraavana päivänä tutkimaan niin ei tasan löydä mitään..
Eli kehottaisinkin jokaista tiukkaamaan viranomaisilta, että kuinka tuota valvotaan?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: 4viljanpuuro - 16.03.15 - klo:22:00
Merkataanko tuo kerääjäkasvi kevään tukihakuun vai syksyn kasvipeitteisyyden ilmoituksen yhteydessä?

Aika ikävää meinaan keväällä ilmoitella mitään kun ei ole tietoa miten kerääjäkasvi onnistuu kullakin kasvulohkolla tai ilman tietoa siitä koska pääsee puimaan. Ja jos sateita ei ole tiedossa niin on melko turha levitellä sinä vuonna mitään.

Mutta rukiin kylvön yhteydessä voisikin aina levittää valkoapilaa pienlevitin kylvötraktorin nokassa.

Pitääkö kerääjäkasvi toimenpide valita heti vaikkei sitä ensimmäisenä vuotena laittaisikaan vai pääseekö seuraavana vuonna vielä mukaan?



Kannattaako huomiseen viljelijätuki ilta-infoon edes mennä jos ainoa tieto mitä kaipaan on kerääjäkasvien hienoudet. Pelkään että esittelijä lukee vaan paperista jutut ja pyytää odottamaan sääntöjen tarkennuksia.


Lisäkseen olen kehitellyt innovaatiota, eli seuraava askel reppuruiskusta on reppupiensiemen levitin jossa mies kantaa akkua ja piensiemen levitintä. Äkkiähän siitä sen 50ha alan kävelee 10 metrin välein piensiementä viskellen.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: jyvä - 16.03.15 - klo:22:03
Toimiiko, jos kylvää ruiskutuksen jälkeen viskalla apilaa kerääjäkasviksi? 15m työleveys varmaan onnistuu, mutta itääkö apila?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 16.03.15 - klo:22:05
Pitääkö kerääjäkasvi toimenpide valita heti vaikkei sitä ensimmäisenä vuotena laittaisikaan vai pääseekö seuraavana vuonna vielä mukaan?

Pitää. Sitä ei tarvitse toteuttaa yhtenäkään vuotena. Erikseen on toimenpiteeen yhteydessä mainittu, mitä pitää toteuttaa. Esim. kasvipeitteisyyttä on toteutettava vähintään se 20% jos sen on valinnut.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 16.03.15 - klo:22:07
Toimiiko, jos kylvää ruiskutuksen jälkeen viskalla apilaa kerääjäkasviksi? 15m työleveys varmaan onnistuu, mutta itääkö apila?

Paikkakunta noin suunnilleen ?

Sisä-Suomi ja Pohjanmaa rannikolta 100 km sisämaahan.
Onnistuu aina. Ihan kaikki. Muutenkin mullasta nousee koko
ajan höyryämällä kiehkura typpeä ja  fosforiluvut laskevat,
vaikka laittaisi 1000 tonnia lantaa kerralla.

Jos viljelet etelärannikolla tai aivan Varsinais-Suomen lounaisosissa: Unohda.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Ripcord - 16.03.15 - klo:22:08

Mutta tuo aikaikkunariski on todellinen - jos kerääjäkasvin kylvö pitää ilmoittaa keväällä niin eihän tämä oikein ole todellinen vaihtoehto.

Eli kerääjäkasvin kylvö ilmoitetaan kevään tukihaun yhteydessä? Suoraa mainintaa asiasta en löytänyt mutta toisaalta hakuoppassa kerrotaan seuraavaa koskien syksyllä ilmoitettavia toimenpiteitä, eikä siellä ole mainintaa kerääjäkasvien ilmoittamisesta.

"Syksyllä ilmoitettavien toimenpiteiden
alat koskevat toimenpiteitä lietelannan sijoit-
taminen peltoon, ravinteiden ja orgaanisen
aineksen kierrättäminen ja peltojen talviaikai-
nen kasvipeitteisyys. Näiden toimenpiteiden
aloja ei siis ilmoiteta kevään tukihaussa. Jos
sitoudut näihin toimenpiteisiin, sinun tulee il-
moittaa alat, joilla näitä toteutat viimeistään
30.9 Mavin tätä tarkoitusta varten laatimalla
lomakkeella. Voit ilmoittaa alat myös sähköi-
sesti"
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 16.03.15 - klo:22:09
Pitääkö kerääjäkasvi toimenpide valita heti vaikkei sitä ensimmäisenä vuotena laittaisikaan vai pääseekö seuraavana vuonna vielä mukaan?

Pitää. Sitä ei tarvitse toteuttaa yhtenäkään vuotena. Erikseen on toimenpiteeen yhteydessä mainittu, mitä pitää toteuttaa. Esim. kasvipeitteisyyttä on toteutettava vähintään se 20% jos sen on valinnut.

-SS-

Kuis suojavyöhyke?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Pasi - 16.03.15 - klo:22:12
Pitääkö kerääjäkasvi toimenpide valita heti vaikkei sitä ensimmäisenä vuotena laittaisikaan vai pääseekö seuraavana vuonna vielä mukaan?

Pitää. Sitä ei tarvitse toteuttaa yhtenäkään vuotena. Erikseen on toimenpiteeen yhteydessä mainittu, mitä pitää toteuttaa.

-SS-

Sanoivatko jo tuleeko siitä sanktioita jos valitsee eikä toteuta yhtenäkään vuonna? Jos valitsisi kaikki tuon tapaiset kotkotukset ihan vaan varmuuden vuoksi...  ::)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 16.03.15 - klo:22:23
Pitääkö kerääjäkasvi toimenpide valita heti vaikkei sitä ensimmäisenä vuotena laittaisikaan vai pääseekö seuraavana vuonna vielä mukaan?

Pitää. Sitä ei tarvitse toteuttaa yhtenäkään vuotena. Erikseen on toimenpiteeen yhteydessä mainittu, mitä pitää toteuttaa.

-SS-

Sanoivatko jo tuleeko siitä sanktioita jos valitsee eikä toteuta yhtenäkään vuonna? Jos valitsisi kaikki tuon tapaiset kotkotukset ihan vaan varmuuden vuoksi...  ::)

Sivu 85. Siellä on juurta jaksaen selitetty.

Mut mä en ole hyvä neuvoja tässä, koska se ei nyt välttämättä
koske meikäläistä tänä vuonna. Ja ensi vuonna eivät välttämättä
päästä enää mukaan.

En siis välttämättä osaa antaa näitä ohjeita siten, että itse selviäisin
kunnialla niistä. Alle puolitoista kuukautta olisi aikaa opetella näitä kunnolla.

Toivotan kaikille onnea tukiautomaatin käynnistykseen.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Pasi - 16.03.15 - klo:22:40

Sivu 85. Siellä on juurta jaksaen selitetty.

-SS-

Juu, pitää kyllä itse ryhtyä niitä kohta lukemaan. Niiden omasta mielestä harkitsemisen arvoisten toimien ruksiminen, joita ei ole joka vuosi pakko toteuttaa, houkuttaa tänä keväänä. Varsinkin, jos se talvinen tulkinta ettei lisää toimia voi ottaa tai valittua toimea vaihteaa toiseksi ilman jotain keleen papyyrystä ja anomista, on vielä voimassa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ja101 - 17.03.15 - klo:07:28
Voiko tällä tienata seuraavasti?

Ruistuki 40€
Ravinteiden tasapainoinen käyttö 54
Kerääjäkasvit puinnin jälkeen 100€
Talviaikainen 80% kasvipeitteisyys 54€

248€/ha korvaus  8)

Materiaalin sivut 44 & 47 eivät ainakaan kiellä tätä.

http://www.mtk.fi/liitot/hame/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/fi_FI/tuki-infotilaisuudet_2015/_files/93447835667401957/default/Ymp%C3%A4rist%C3%B6-%20ja%20LHK-korvaus%208.3.2015.pdf (http://www.mtk.fi/liitot/hame/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/fi_FI/tuki-infotilaisuudet_2015/_files/93447835667401957/default/Ymp%C3%A4rist%C3%B6-%20ja%20LHK-korvaus%208.3.2015.pdf)

Samankaltaiset suunnitelmat - toki niin, että kerääjäkasvin kylvön yhteydessä kylvetään myös ruis uudestaan. Kerääjäkasviksi kylvetään rypsiä 3 kg/ha. Kerääjäkasvi lopetetaan kemiallisesti 15.9., yhdellä express tabulla.

Vaan kuinka usein pääsee korjaamaan rukiin riittävän ajoissa, pikavilkaisu edesmenneisiin vuosiin kertoi onnistumisprosentiksi ~50. Lajikevalinnalla toki optimointimahdollisuuksia tässä suhteessa.

Sellainen asia tuli mieleen, että saako tuolla konstilla pelloilleen möhöjuuren? Tai aiheuttaako rypsin perättäinen viljely noin lyhyenkin aikaa jotain ongelmaa? Vai entä jos vuorottelisi puna-apilaa ja rypsiä?
Ja eikö kevätmuotoisen rypsin kylväminen hoida itse tuon kuolemisen talven aikana?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Ripcord - 17.03.15 - klo:08:38

Sellainen asia tuli mieleen, että saako tuolla konstilla pelloilleen möhöjuuren? Tai aiheuttaako rypsin perättäinen viljely noin lyhyenkin aikaa jotain ongelmaa? Vai entä jos vuorottelisi puna-apilaa ja rypsiä?
Ja eikö kevätmuotoisen rypsin kylväminen hoida itse tuon kuolemisen talven aikana?

Todennäköisesti tulee ongelmia jos rypsiä ripottelee maahan vuosi toisensa perään. Ja kuoleehan se rypsi talven aikana, mutta Express tabua voi käyttää kasvunsäätöön tarvittaessa. Mutta tosiaan - jos kylvääkin sen valkoapilan niin samallahan tulee sitten kylvettyä parin vuoden kerääjät kerralla. Toki tarvii sitten huomioida rikka-ainevalinnoissa.

Mutta katsotaan nyt - voihan olla, että ohjekirja päivittyy. Ja koska kerääjän kylvö ilmoitetaan kasvulohkolomakkeella 102B, pitää olla selkeä visio tulevan kesän sääoloista varmistaakseen (rukiin) puinnit ja uudiskylvöt kerääjän kera 15.8. mennessä.

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 17.03.15 - klo:09:59

Sellainen asia tuli mieleen, että saako tuolla konstilla pelloilleen möhöjuuren? Tai aiheuttaako rypsin perättäinen viljely noin lyhyenkin aikaa jotain ongelmaa? Vai entä jos vuorottelisi puna-apilaa ja rypsiä?
Ja eikö kevätmuotoisen rypsin kylväminen hoida itse tuon kuolemisen talven aikana?

Todennäköisesti tulee ongelmia jos rypsiä ripottelee maahan vuosi toisensa perään. Ja kuoleehan se rypsi talven aikana, mutta Express tabua voi käyttää kasvunsäätöön tarvittaessa. Mutta tosiaan - jos kylvääkin sen valkoapilan niin samallahan tulee sitten kylvettyä parin vuoden kerääjät kerralla. Toki tarvii sitten huomioida rikka-ainevalinnoissa.

Mutta katsotaan nyt - voihan olla, että ohjekirja päivittyy. Ja koska kerääjän kylvö ilmoitetaan kasvulohkolomakkeella 102B, pitää olla selkeä visio tulevan kesän sääoloista varmistaakseen (rukiin) puinnit ja uudiskylvöt kerääjän kera 15.8. mennessä.

Ainahan ristikukkaisia on roskana pellossa, eikä ne taida mitään tautia sen kummemmin ylläpitää, kun pienenä nitistetään. 
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 17.03.15 - klo:10:04
Kakkuahan voi syödä ja säästää samaan aikaan. Sen kun muistaa, niin alkaa tulla nerokkaita ikiliikkuja-neronleimauksia. Siis näistä kerääjäkasvikierroista, joista natsaa 100 kg lisätyppeä, on koko kasvinsuojelu käytettävissä, vilja kasitonnarina pois päältä ja jospa sais vaikkapa kaksi tukea samalle vuodelle ? Niikö Otraa eka partti huhtikuussa, kerääjäkasvit ja puinti, sitten toinen otra - partti kesällä, kerääjäkasvit ja puinti syksyllä, ja talvipeitteisyys kaupan päälle  ;D ;D ;D  . Sitten jossakin vaiheessa tulee jokin pikku jutska, ja havaitaan, että no tais olla vähän monimutkaista, ehkä kuitenkin se timotti näennäiskerääjäksi joka kasvustoon, ja ollaan muuten hipi hiljaa ja nostetaan vaan tuet.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Tupajumi - 17.03.15 - klo:21:56
Tuo onkin monelle hankala paikka:

Sinun tulee jo
ensimmäisenä vuonna kuitenkin valita nekin
lohkokohtaiset toimenpiteet, joita et aio toteuttaa
vielä ensimmäisenä sitoumusvuotena.
Seuraavina vuosina voit valita uusia toimenpiteitä
ainoastaan Neuvo2020 kautta saamasi
suosituksen perusteella.



Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Joozeppi - 17.03.15 - klo:23:11
onko se nyt varma tieto, että kerääjäkasvin voi kylvää 15.8. mennessä, siis esim heti aikaisen viljanpuinnin jälkeen?

ruiskutuksen eli kemiallisen päättämisen voi ilmeisesti tehdä jos syyskuun puolessa välissä? ja sitten lokakuun alussa muokkaus pois.

miten ne valvoo tätä. jos ilmoitan keväällä kerääjäkasville lohkoja ja kesällä tulee tarkastus niin eihän siinä tarvi sanoa kuin että en ole vielä kylvänyt. tarkistukset tulevat kaikki elokuun lopussa/syyskuussa vaiko?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 18.03.15 - klo:07:05
Tuo onkin monelle hankala paikka:

Sinun tulee jo
ensimmäisenä vuonna kuitenkin valita nekin
lohkokohtaiset toimenpiteet, joita et aio toteuttaa
vielä ensimmäisenä sitoumusvuotena.
Seuraavina vuosina voit valita uusia toimenpiteitä
ainoastaan Neuvo2020 kautta saamasi
suosituksen perusteella.



Miksi ?

Ainoat valituista koko situmuskauden ajan toteutettavat toimenpiteet ovat
- tilakohtainen toimenpide: ravinneummetus ja dokumentointijumppa
- kasvipeitteisyys, vähintään 20% pahnasavivellinä talven yli
- suojavyöhyke , 1. valitusta vuodesta sitoumuskauden loppuun
- monivuotinen ympäristönurmi, 1. valitusta vuodesta sitoumuskauden loppuun
- säätösalaojitus ja kasteluvesikierrätys (no nämä nyt on yleensä saaneet tukea aikasemminkin, uusiahan ei tähän rälssiin enää oteta)
- orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla (maatilalla on oltava vuosittain vähintään yksi lohko sellaista kasvia, jolla käytetään korvaukseen oikeuttavaa katetta.)
-puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu (maatilalla on oltava vuosittain vähintään yksi lohko sellaista kasvia, jolla käytetään korvaukseen oikeuttavaa kasvinsuojelua.)

Jos nyt ajatellaan normi viljanviljelytilaa kohdentamisalueella, niin jos ei tee muuta kuin laittaa rastit, niin rahaa tulee suunnilleen 58 €/ha, eikä tartte kuin kultivoida ja lapioida kuoppia. Eli lisärahaa saadakseen totta kai on puuhakkaana niiden alusraiheinien kanssa hypittävä, jos liike lakkaa, rahantulo lakkaa.

Mavi ei ehkä itsekään oikein ole sisäistänyt tuota eroa vanhan toimenpidetuen ja nykyisten tikalla heitettävien vuosittaisten korvausvalintojen välillä. Korvauksenalainen ala vaihtelee huomattavasti vuosittain, paitsi perustoimenpiteen ja suojavyöhykkeiden ja tämmöisten osalta. Siksi epäilen, että ne rastit heti sitoumuskauden alussa ovat jääneet vanhasta ajatusmallista; ne eivät todellakaan kerro vuosittaista rahankulua, tai edes sitä, tuleeko kaikki budjetoitu ymp. korvausraha edes käytetyksi.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 18.03.15 - klo:07:50
onko se nyt varma tieto, että kerääjäkasvin voi kylvää 15.8. mennessä, siis esim heti aikaisen viljanpuinnin jälkeen?

ruiskutuksen eli kemiallisen päättämisen voi ilmeisesti tehdä jos syyskuun puolessa välissä? ja sitten lokakuun alussa muokkaus pois.

miten ne valvoo tätä. jos ilmoitan keväällä kerääjäkasville lohkoja ja kesällä tulee tarkastus niin eihän siinä tarvi sanoa kuin että en ole vielä kylvänyt. tarkistukset tulevat kaikki elokuun lopussa/syyskuussa vaiko?

Just näin se vaan on. Näennäiskerääjäkasvimenetelmän kunkku on tuo kuukauden ajaksi siemenet maahan, eivät ehdi kunnolla piikille kun glyfosaatti abortoi pikku oraan heti syntymässään. Eikä puintiaikariskiä oikeasti ole, koska voi käydä kylvämässä 14.8. viljalaihoon, onhan siellä ne glyfosaattiurat olemassa jo.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: eevertti - 18.03.15 - klo:08:55
Monet täällä puhuu kerääjien kylvöstä ruiskutuksen rikkaruiskutuksen jälkeen, mutta eikö se onnistuisi samalla ajolla??  Itäiskö apila vaikka saisi heti pintaan levitettynä vähän tooleria tai muuta vastaavaa niskaansa.  ::)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 18.03.15 - klo:09:02
Monet täällä puhuu kerääjien kylvöstä ruiskutuksen rikkaruiskutuksen jälkeen, mutta eikö se onnistuisi samalla ajolla??  Itäiskö apila vaikka saisi heti pintaan levitettynä vähän tooleria tai muuta vastaavaa niskaansa.  ::)

Maavaikutteiset kun jättää pois, niin siinähän se onnistuu. Monella eturivin viljelijällä on 24 m ruiskut, ei oikein ole semmoisia viskoviskoja, jotka luotettavasti levittelisivät sitä siementä samaan leveyteen, se varmaan suurin ongelma. Pitäisi niitä pneumaattisia tai laittaa puomien päähän niitä suppiloita pari lisää, tuleehan siitä rahanmenoa, vaivaa ja muutenkin epämukavaa.

Mut jos 9 m Eholla vetelee, toimii Savenmaan sähköviska joo.

Toinen asia taas on, että eteläisemmällä vilja-alueella voi olla ihan turha toivo saada apilaa itämään ja orastumaan kunnolla pistävässä kevätkesän helteessä. Siitä on dokumenttiakin olemassa tilakokeista.

Ei koske Sisä-Suomea eikä Pohjanmaata.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Larry - 18.03.15 - klo:10:10
onko se nyt varma tieto, että kerääjäkasvin voi kylvää 15.8. mennessä, siis esim heti aikaisen viljanpuinnin jälkeen?

ruiskutuksen eli kemiallisen päättämisen voi ilmeisesti tehdä jos syyskuun puolessa välissä? ja sitten lokakuun alussa muokkaus pois.

miten ne valvoo tätä. jos ilmoitan keväällä kerääjäkasville lohkoja ja kesällä tulee tarkastus niin eihän siinä tarvi sanoa kuin että en ole vielä kylvänyt. tarkistukset tulevat kaikki elokuun lopussa/syyskuussa vaiko?

Just näin se vaan on. Näennäiskerääjäkasvimenetelmän kunkku on tuo kuukauden ajaksi siemenet maahan, eivät ehdi kunnolla piikille kun glyfosaatti abortoi pikku oraan heti syntymässään. Eikä puintiaikariskiä oikeasti ole, koska voi käydä kylvämässä 14.8. viljalaihoon, onhan siellä ne glyfosaattiurat olemassa jo.

-SS-

Moni asia näkyy vielä ikävä kyllä palloilevan flipperissä...http://www.mmm.fi/fi/index/ministerio/lausunnolla2.html (http://www.mmm.fi/fi/index/ministerio/lausunnolla2.html)

Onhan tässä vielä vajaa puolitoista kuukautta päätukihakua mutta kumminkin.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Nyyhtöpossu - 18.03.15 - klo:10:15

- säätösalaojitus ja kasteluvesikierrätys (no nämä nyt on yleensä saaneet tukea aikasemminkin, uusiahan ei tähän rälssiin enää oteta)

-SS-

Kyllä otetaan kunhan ehdot täyttyy.

Kysymys 86 -> http://www.maaseutumedia.fi/tukikysymykset-veikko-vastaa/
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 18.03.15 - klo:10:22

- säätösalaojitus ja kasteluvesikierrätys (no nämä nyt on yleensä saaneet tukea aikasemminkin, uusiahan ei tähän rälssiin enää oteta)

-SS-

Kyllä otetaan kunhan ehdot täyttyy.

Kysymys 86 -> http://www.maaseutumedia.fi/tukikysymykset-veikko-vastaa/

Niin aina tuolla tiedotustilaisuuksissa olivat sitä mieltä, että pitää sitoumushetkellä olla jo käyttökelpoinen eli valmis  ojasto, että tukikaudelle osuvissa on investointirahaa käytössä erikseen.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Nyyhtöpossu - 18.03.15 - klo:10:28

Toinen asia taas on, että eteläisemmällä vilja-alueella voi olla ihan turha toivo saada apilaa itämään ja orastumaan kunnolla pistävässä kevätkesän helteessä. Siitä on dokumenttiakin olemassa tilakokeista.

Ei koske Sisä-Suomea eikä Pohjanmaata.

-SS-

 ::)

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Mopomies - 18.03.15 - klo:11:44
Monet täällä puhuu kerääjien kylvöstä ruiskutuksen rikkaruiskutuksen jälkeen, mutta eikö se onnistuisi samalla ajolla??  Itäiskö apila vaikka saisi heti pintaan levitettynä vähän tooleria tai muuta vastaavaa niskaansa.  ::)

Maavaikutteiset kun jättää pois, niin siinähän se onnistuu. Monella eturivin viljelijällä on 24 m ruiskut, ei oikein ole semmoisia viskoviskoja, jotka luotettavasti levittelisivät sitä siementä samaan leveyteen, se varmaan suurin ongelma. Pitäisi niitä pneumaattisia tai laittaa puomien päähän niitä suppiloita pari lisää, tuleehan siitä rahanmenoa, vaivaa ja muutenkin epämukavaa.

Mut jos 9 m Eholla vetelee, toimii Savenmaan sähköviska joo.

Toinen asia taas on, että eteläisemmällä vilja-alueella voi olla ihan turha toivo saada apilaa itämään ja orastumaan kunnolla pistävässä kevätkesän helteessä. Siitä on dokumenttiakin olemassa tilakokeista.

Ei koske Sisä-Suomea eikä Pohjanmaata.

-SS-

Kovilla jätkillä on ainakin 28 m. Tosin vuosittain se katkeaa kolmimetriseksi, kun sähkötolpat ottaa kiinni. Sieltä pellolla sitten puinnin jälkeen kännykkämaston näköisiä rautoja löytyy... ehkä puinnin yhteydessä... ;D ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: eevertti - 18.03.15 - klo:13:04
No mulle riittänee sähkövispilä kun en oo ihan eturivin viljelijä  :)  Ei toi meikäläisen hardikaan ole kuin puolet noista isojen tilojen hinattavista. Tähän asti silläkin on pärjännyt.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: montöör - 22.03.15 - klo:12:27
Kuissiellä vebbiwisussa ilmotetaan tää kerääjäkasvi. Valitaanko
vaan esim. ohra+ heinänsiemen? Vai ilmotetaanko sitä keväällä
missään. :-\
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Dynashift - 22.03.15 - klo:16:56
Ajattelin sekottaa kerääjäkasvin 2-3kg italianraiheinää kylvösiemenen sekaan kylvökoneen täytön yhteydessä kierukkaan tekemälläni laitteella  ;D 7000e lisää tukea 600 euron kustannuksilla, on se helppoa : ) Lisäksi kesantopellot 20ha vaihtuu 868 euroa tuottaviksi suojavyöhykenurmiksi ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 22.03.15 - klo:17:07
Ajattelin sekottaa kerääjäkasvin 2-3kg italianraiheinää kylvösiemenen sekaan kylvökoneen täytön yhteydessä kierukkaan tekemälläni laitteella  ;D 7000e lisää tukea 600 euron kustannuksilla, on se helppoa : ) Lisäksi kesantopellot 20ha vaihtuu 868 euroa tuottaviksi suojavyöhykenurmiksi ;D

7000 € lisää tukea verrattuna edelliseen kauteen, vai yleensäkään tukea, miten heikosti niitä toimenpiteitä sulla oli aikaisemman ymppikauden valinnoissa ? Olihan suojavyöhykkeetkin silloin olemassa, nyt vain 50€ enempi korvausta hehtaarilta. Eli mikä järki niitä peltoja oli kesannolla pitää viime kaudella ?

Sitä vaan, että jonkun 150 euron ymppikorvauspotin kerääminen koko alan kerääjäkasveilla, onnistumisen riskillä, ja viljelykasvien sopeuttamisella kerääjäkasvien onnistumisen varmistamiseksi, ei vielä oikeastaan ole tuonut tuottolisää edelliseen kauteen verrattuna, vaan lisäkuluja ?

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: nuuteroinen - 22.03.15 - klo:17:12
Kuissiellä vebbiwisussa ilmotetaan tää kerääjäkasvi. Valitaanko
vaan esim. ohra+ heinänsiemen? Vai ilmotetaanko sitä keväällä
missään. :-\


Kylvöt välilehdellä on rastin paikka kerääjäkasville. En kyllä ainakaan vielä saanut rastitettua :(
Kai lisätietoihin mitä kylvetty.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 22.03.15 - klo:17:22
Kuissiellä vebbiwisussa ilmotetaan tää kerääjäkasvi. Valitaanko
vaan esim. ohra+ heinänsiemen? Vai ilmotetaanko sitä keväällä
missään. :-\


Kylvöt välilehdellä on rastin paikka kerääjäkasville. En kyllä ainakaan vielä saanut rastitettua :(
Kai lisätietoihin mitä kylvetty.

Vipussa vaan laittelee. Vähemmän riskejä siihen, että menee väärin jos yrittää suoraan siirtää tietoja.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: kkk - 22.03.15 - klo:17:43
Kuissiellä vebbiwisussa ilmotetaan tää kerääjäkasvi. Valitaanko
vaan esim. ohra+ heinänsiemen? Vai ilmotetaanko sitä keväällä
missään. :-\


Kylvöt välilehdellä on rastin paikka kerääjäkasville. En kyllä ainakaan vielä saanut rastitettua :(
Kai lisätietoihin mitä kylvetty.

Vipussa vaan laittelee. Vähemmän riskejä siihen, että menee väärin jos yrittää suoraan siirtää tietoja.

-SS-
Se kyllä tuntuu niin typerältä koko webbiwisu  :( ja pikkusen ottaa pattiin ku tuli maksettua se roska  :-X
Latasin sitten softsalon ilmaisen viljelysuunnitelman ja aijon pärjätä sillä  ???
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: montöör - 22.03.15 - klo:17:53
Kuissiellä vebbiwisussa ilmotetaan tää kerääjäkasvi. Valitaanko
vaan esim. ohra+ heinänsiemen? Vai ilmotetaanko sitä keväällä
missään. :-\


Kylvöt välilehdellä on rastin paikka kerääjäkasville. En kyllä ainakaan vielä saanut rastitettua :(
Kai lisätietoihin mitä kylvetty.

Joo, taitaa olla vähän vaiheessa. Ohjeikkunassa ei kyseistä ruksiriviä
edes ollut. Kyllä tuo vebbiwisu voi olla ihan hyväkin, mutta kun
käyttökertoja on vaan muutama / vuosi niin täytyy aina hoopoilla
uudestaan. Toisaalta DOSsista windospohjaseen oli harppaus
helpompaan. :P
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Nyyhtöpossu - 22.03.15 - klo:17:55
Ajattelin sekottaa kerääjäkasvin 2-3kg italianraiheinää kylvösiemenen sekaan kylvökoneen täytön yhteydessä kierukkaan tekemälläni laitteella  ;D 7000e lisää tukea 600 euron kustannuksilla, on se helppoa : ) Lisäksi kesantopellot 20ha vaihtuu 868 euroa tuottaviksi suojavyöhykenurmiksi ;D

Saatko peittävän kasvuston kerääjäkasvilla tuolla tyylillä?


Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Hevi - 22.03.15 - klo:18:27
Kuissiellä vebbiwisussa ilmotetaan tää kerääjäkasvi. Valitaanko
vaan esim. ohra+ heinänsiemen? Vai ilmotetaanko sitä keväällä
missään. :-\


Kylvöt välilehdellä on rastin paikka kerääjäkasville. En kyllä ainakaan vielä saanut rastitettua :(
Kai lisätietoihin mitä kylvetty.
[/quote]

Se kerääjäkasvi ilmoitetaan vipupalvelussa aikamoisen mutkan kautta. Tuo ruutu kerääjäkasville ei tarkoita ollenkaan näitä kerääjäkasveja.Ensin kohdassa kylvöt voi lisätä halutun kerääjäkasvin halutuille kasvulohkoille. sitten pitää mennä kohtaan sopimukset joka näkyy kun kasvulohkot on valittu ja sieltä etsiä kerääjäkasvi joka tallennetaan sopimukseksi. sitten pitää valita kytke kasvulohkot jolloin ruksatut kasvulohkot saavat kerääjäkasvin.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: 4viljanpuuro - 22.03.15 - klo:21:37
Käykö juolavehnä kerääjäkasviksi?

Kestää hyvin rikkakasviaineita ja kerää parhaiten ylimääräiset ravinteet maasta.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 22.03.15 - klo:21:49
Käykö juolavehnä kerääjäkasviksi?

Kestää hyvin rikkakasviaineita ja kerää parhaiten ylimääräiset ravinteet maasta.

Vähintään yhtä hyvin kuin italian raiheinä. Puinti onnistuu puimurilla,
siemensato on kohtuu mukavaa menemään kylvökoneesta, varsinkin
viskasta, kun on jonkin verran painavaa: orastuessaan ei tee tähkää,
talveksi kunnon juurakko ja kestää talven yli.

Saa sen keväällä pois sitten sängestä.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Tupajumi - 22.03.15 - klo:22:08
Käykö juolavehnä kerääjäkasviksi?

Kestää hyvin rikkakasviaineita ja kerää parhaiten ylimääräiset ravinteet maasta.

Vähintään yhtä hyvin kuin italian raiheinä. Puinti onnistuu puimurilla,
siemensato on kohtuu mukavaa menemään kylvökoneesta, varsinkin
viskasta, kun on jonkin verran painavaa: orastuessaan ei tee tähkää,
talveksi kunnon juurakko ja kestää talven yli.

Saa sen keväällä pois sitten sängestä.

-SS-

Milläs saa keväällä, jos glyfo kielletään ?



Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 22.03.15 - klo:22:41
Käykö juolavehnä kerääjäkasviksi?

Kestää hyvin rikkakasviaineita ja kerää parhaiten ylimääräiset ravinteet maasta.

Vähintään yhtä hyvin kuin italian raiheinä. Puinti onnistuu puimurilla,
siemensato on kohtuu mukavaa menemään kylvökoneesta, varsinkin
viskasta, kun on jonkin verran painavaa: orastuessaan ei tee tähkää,
talveksi kunnon juurakko ja kestää talven yli.

Saa sen keväällä pois sitten sängestä.

-SS-

Milläs saa keväällä, jos glyfo kielletään ?

Pikakesanto, sitten huolellinen kyntö ja kylvö vasta toukokuun lopulla jonkun retikan kanssa.
Kyllä kyntökulttuurissa viljalle etumatka saadaan.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 23.03.15 - klo:13:09
Älä kylvä samaan peltoon kahta erilaista siementä./1/

Voisiko tämä aluskasvin kasvattaminen olla jotenkin
myös historiallinen havaittu kipukohta.

Erittäin vanhassa kirjallisuudessa mainittu tämä ohje.
Varsinkin syysviljan perustaminen keväällä kevätviljan
joukkoon on ollut vitsauksia täynnään: Hessenin sääski,
taudit, useammat epäonnistumiset kuin onnistumiset.

Voisivatko eri kasvien taudit sekoittua ja tehdä viljelykierron
tehottomaksi tautien hallinnassa ?

-SS-

/1/ 3. Moos. 19:19

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 23.03.15 - klo:16:41
http://kauppa.savenmaa.fi/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=kylv%C3%B6laite

Tänään lähti tilaus.

(http://kauppa.savenmaa.fi/filemanager/productpicsthumb/4898picture3Upload.png)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 23.03.15 - klo:16:55
http://kauppa.savenmaa.fi/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=kylv%C3%B6laite

Tänään lähti tilaus.

(http://kauppa.savenmaa.fi/filemanager/productpicsthumb/4898picture3Upload.png)

On tullu hommattua tollanen, vaatii vähän muutoksia että siemen lentää. Ja syöttösysteemikin vaati pientä kikkailua  ;)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 23.03.15 - klo:16:57
Mää ripustan sen kylvökoneen taakse, simultaan. 8)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 23.03.15 - klo:16:59
Mää ripustan sen kylvökoneen taakse, simultaan. 8)

Mitä siementä sä siihen sisäistät?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 23.03.15 - klo:17:03
Mää ripustan sen kylvökoneen taakse, simultaan. 8)

Mitä siementä sä siihen sisäistät?

Valkoapilaa, sinappia, raiheinää, timppaa, ruokonataa, retikkaa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 23.03.15 - klo:17:06
Mää ripustan sen kylvökoneen taakse, simultaan. 8)

Mitä siementä sä siihen sisäistät?

Valkoapilaa, sinappia, raiheinää, timppaa, ruokonataa, retikkaa.

Seoksenako?  Ei taida onnistua, jos ja kun siemenet on paljon erikokoisia. Se syötönsäätö on perseestä  :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 23.03.15 - klo:17:07
Mää ripustan sen kylvökoneen taakse, simultaan. 8)

Mitä siementä sä siihen sisäistät?

Valkoapilaa, sinappia, raiheinää, timppaa, ruokonataa, retikkaa.

Seoksenako?  Ei taida onnistua, jos ja kun siemenet on paljon erikokoisia. Se syötönsäätö on perseestä  :D

Onko joku puhunut kylvöstä???

Sää et nyt ole sisäistäny säännöstöä, on siemenet, kuitit, toimintakuntonen kylvökone viritettynä kylvöyhdistelmään ja paha sadekuuro joka kuorettaa.... :-X
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 23.03.15 - klo:17:11
Mää ripustan sen kylvökoneen taakse, simultaan. 8)

Mitä siementä sä siihen sisäistät?

Valkoapilaa, sinappia, raiheinää, timppaa, ruokonataa, retikkaa.

Seoksenako?  Ei taida onnistua, jos ja kun siemenet on paljon erikokoisia. Se syötönsäätö on perseestä  :D

Onko joku puhunut kylvöstä???

Sää et nyt ole sisäistäny säännöstöä, on siemenet, kuitit, toimintakuntonen kylvökone viritettynä kylvöyhdistelmään ja paha sadekuuro joka kuorettaa.... :-X

Ootkos sä daiju sisäistänyt että kerääjäkasvustoa pitää olla tasaisesti kauttaaltaan pellolla  ???
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 23.03.15 - klo:17:15
Mää ripustan sen kylvökoneen taakse, simultaan. 8)

Mitä siementä sä siihen sisäistät?

Valkoapilaa, sinappia, raiheinää, timppaa, ruokonataa, retikkaa.

Seoksenako?  Ei taida onnistua, jos ja kun siemenet on paljon erikokoisia. Se syötönsäätö on perseestä  :D

Onko joku puhunut kylvöstä???

Sää et nyt ole sisäistäny säännöstöä, on siemenet, kuitit, toimintakuntonen kylvökone viritettynä kylvöyhdistelmään ja paha sadekuuro joka kuorettaa.... :-X

Ootkos sä daiju sisäistänyt että kerääjäkasvustoa pitää olla tasaisesti kauttaaltaan pellolla  ???

Ootkos sä daiju sisäistäny et voimakas sadekuuro kuorettaa koko aukeen eikä valitte joitakin kulmia tai kohtia lohkosta???????
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKM - 23.03.15 - klo:17:24
Mää ripustan sen kylvökoneen taakse, simultaan. 8)

Mitä siementä sä siihen sisäistät?

Valkoapilaa, sinappia, raiheinää, timppaa, ruokonataa, retikkaa.

Seoksenako?  Ei taida onnistua, jos ja kun siemenet on paljon erikokoisia. Se syötönsäätö on perseestä  :D

Onko joku puhunut kylvöstä???

Sää et nyt ole sisäistäny säännöstöä, on siemenet, kuitit, toimintakuntonen kylvökone viritettynä kylvöyhdistelmään ja paha sadekuuro joka kuorettaa.... :-X

täytyykin piruutaan käräyttää tukivalvojille. :)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 23.03.15 - klo:17:25
Mää ripustan sen kylvökoneen taakse, simultaan. 8)

Mitä siementä sä siihen sisäistät?

Valkoapilaa, sinappia, raiheinää, timppaa, ruokonataa, retikkaa.

Seoksenako?  Ei taida onnistua, jos ja kun siemenet on paljon erikokoisia. Se syötönsäätö on perseestä  :D

Onko joku puhunut kylvöstä???

Sää et nyt ole sisäistäny säännöstöä, on siemenet, kuitit, toimintakuntonen kylvökone viritettynä kylvöyhdistelmään ja paha sadekuuro joka kuorettaa.... :-X

Ootkos sä daiju sisäistänyt että kerääjäkasvustoa pitää olla tasaisesti kauttaaltaan pellolla  ???

Ootkos sä daiju sisäistäny et voimakas sadekuuro kuorettaa koko aukeen eikä valitte joitakin kulmia tai kohtia lohkosta???????

 :D :D :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Opelmies - 23.03.15 - klo:17:26
Mää ripustan sen kylvökoneen taakse, simultaan. 8)

Mitä siementä sä siihen sisäistät?

Valkoapilaa, sinappia, raiheinää, timppaa, ruokonataa, retikkaa.

Seoksenako?  Ei taida onnistua, jos ja kun siemenet on paljon erikokoisia. Se syötönsäätö on perseestä  :D

Onko joku puhunut kylvöstä???

Sää et nyt ole sisäistäny säännöstöä, on siemenet, kuitit, toimintakuntonen kylvökone viritettynä kylvöyhdistelmään ja paha sadekuuro joka kuorettaa.... :-X

täytyykin piruutaan käräyttää tukivalvojille. :)

Verotarkastajat diggaa raksareinoista., :-X
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKM - 23.03.15 - klo:17:32
Mää ripustan sen kylvökoneen taakse, simultaan. 8)

Mitä siementä sä siihen sisäistät?

Valkoapilaa, sinappia, raiheinää, timppaa, ruokonataa, retikkaa.

Seoksenako?  Ei taida onnistua, jos ja kun siemenet on paljon erikokoisia. Se syötönsäätö on perseestä  :D

Onko joku puhunut kylvöstä???

Sää et nyt ole sisäistäny säännöstöä, on siemenet, kuitit, toimintakuntonen kylvökone viritettynä kylvöyhdistelmään ja paha sadekuuro joka kuorettaa.... :-X

täytyykin piruutaan käräyttää tukivalvojille. :)

Verotarkastajat diggaa raksareinoista., :-X

Odotapa poika vaan ns. kokotilan tarkistusta... ;D

Oot senverran tyhmä että kirjoitat täällä miten aiot kusettaa tukijärjestelmiä; teenpä listan ja lähetän sen valvojille, yhteystietosi ovatkin jo saatavilla kaikille halukkaille.

 Jos oku ihmettelee että kuka tuo SKN on, niin kannattaa ajella tuonne Liomaa/Alas Taro -kulmille ja kysyä, kuka on se pikkumies joka ajelee vanhalla hytittömällä Vaarilla... ;D tuleepa siinä paljastettua aika moni muukin nimimerkki samalla kertaa... ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Opelmies - 23.03.15 - klo:17:33
Mää ripustan sen kylvökoneen taakse, simultaan. 8)

Mitä siementä sä siihen sisäistät?

Valkoapilaa, sinappia, raiheinää, timppaa, ruokonataa, retikkaa.

Seoksenako?  Ei taida onnistua, jos ja kun siemenet on paljon erikokoisia. Se syötönsäätö on perseestä  :D

Onko joku puhunut kylvöstä???

Sää et nyt ole sisäistäny säännöstöä, on siemenet, kuitit, toimintakuntonen kylvökone viritettynä kylvöyhdistelmään ja paha sadekuuro joka kuorettaa.... :-X

täytyykin piruutaan käräyttää tukivalvojille. :)

Verotarkastajat diggaa raksareinoista., :-X

Odotapa poika vaan ns. kokotilan tarkistusta... ;D

Oot senverran tyhmä että kirjoitat täällä miten aiot kusettaa tukijärjestelmiä; teenpä listan ja lähetän sen valvojille, yhteystietosi ovatkin jo saatavilla kaikille halukkaille.

 Jos oku ihmettelee että kuka tuo SKN on, niin kannattaa ajella tuonne Liomaa/Alas Taro -kulmille ja kysyä, kuka on se pikkumies joka ajelee vanhalla hytittömällä Vaarilla... ;D tuleepa siinä paljastettua aika moni muukin nimimerkki samalla kertaa... ;D

Oivoi....  :'(
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 23.03.15 - klo:17:39
Mää ripustan sen kylvökoneen taakse, simultaan. 8)

Mitä siementä sä siihen sisäistät?

Valkoapilaa, sinappia, raiheinää, timppaa, ruokonataa, retikkaa.

Seoksenako?  Ei taida onnistua, jos ja kun siemenet on paljon erikokoisia. Se syötönsäätö on perseestä  :D

Onko joku puhunut kylvöstä???

Sää et nyt ole sisäistäny säännöstöä, on siemenet, kuitit, toimintakuntonen kylvökone viritettynä kylvöyhdistelmään ja paha sadekuuro joka kuorettaa.... :-X

täytyykin piruutaan käräyttää tukivalvojille. :)

Verotarkastajat diggaa raksareinoista., :-X

Odotapa poika vaan ns. kokotilan tarkistusta... ;D

Oot senverran tyhmä että kirjoitat täällä miten aiot kusettaa tukijärjestelmiä; teenpä listan ja lähetän sen valvojille, yhteystietosi ovatkin jo saatavilla kaikille halukkaille.

 Jos oku ihmettelee että kuka tuo SKN on, niin kannattaa ajella tuonne Liomaa/Alas Taro -kulmille ja kysyä, kuka on se pikkumies joka ajelee vanhalla hytittömällä Vaarilla... ;D tuleepa siinä paljastettua aika moni muukin nimimerkki samalla kertaa... ;D

Oivoi....  :'(

Nyt poja kärähtivä, taisi tulla seisottavaksi  :-[

(http://www.leffatykki.com/static/content/image/6311160dbdb8de2556687f3b1814b317.jpg)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Opelmies - 23.03.15 - klo:17:41
Mää ripustan sen kylvökoneen taakse, simultaan. 8)

Mitä siementä sä siihen sisäistät?

Valkoapilaa, sinappia, raiheinää, timppaa, ruokonataa, retikkaa.

Seoksenako?  Ei taida onnistua, jos ja kun siemenet on paljon erikokoisia. Se syötönsäätö on perseestä  :D

Onko joku puhunut kylvöstä???

Sää et nyt ole sisäistäny säännöstöä, on siemenet, kuitit, toimintakuntonen kylvökone viritettynä kylvöyhdistelmään ja paha sadekuuro joka kuorettaa.... :-X

täytyykin piruutaan käräyttää tukivalvojille. :)

Verotarkastajat diggaa raksareinoista., :-X

Odotapa poika vaan ns. kokotilan tarkistusta... ;D

Oot senverran tyhmä että kirjoitat täällä miten aiot kusettaa tukijärjestelmiä; teenpä listan ja lähetän sen valvojille, yhteystietosi ovatkin jo saatavilla kaikille halukkaille.

 Jos oku ihmettelee että kuka tuo SKN on, niin kannattaa ajella tuonne Liomaa/Alas Taro -kulmille ja kysyä, kuka on se pikkumies joka ajelee vanhalla hytittömällä Vaarilla... ;D tuleepa siinä paljastettua aika moni muukin nimimerkki samalla kertaa... ;D

Oivoi....  :'(

Nyt poja kärähtivä, taisi tulla seisottavaksi  :-[

(http://www.leffatykki.com/static/content/image/6311160dbdb8de2556687f3b1814b317.jpg)

Täs ketjus ei seiso kuin tellinki-Tanen järjenjuoksu.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 23.03.15 - klo:17:55
Mää ripustan sen kylvökoneen taakse, simultaan. 8)

Mitä siementä sä siihen sisäistät?

Valkoapilaa, sinappia, raiheinää, timppaa, ruokonataa, retikkaa.

Seoksenako?  Ei taida onnistua, jos ja kun siemenet on paljon erikokoisia. Se syötönsäätö on perseestä  :D

Onko joku puhunut kylvöstä???

Sää et nyt ole sisäistäny säännöstöä, on siemenet, kuitit, toimintakuntonen kylvökone viritettynä kylvöyhdistelmään ja paha sadekuuro joka kuorettaa.... :-X

täytyykin piruutaan käräyttää tukivalvojille. :)

Verotarkastajat diggaa raksareinoista., :-X

Odotapa poika vaan ns. kokotilan tarkistusta... ;D

Oot senverran tyhmä että kirjoitat täällä miten aiot kusettaa tukijärjestelmiä; teenpä listan ja lähetän sen valvojille, yhteystietosi ovatkin jo saatavilla kaikille halukkaille.

 Jos oku ihmettelee että kuka tuo SKN on, niin kannattaa ajella tuonne Liomaa/Alas Taro -kulmille ja kysyä, kuka on se pikkumies joka ajelee vanhalla hytittömällä Vaarilla... ;D tuleepa siinä paljastettua aika moni muukin nimimerkki samalla kertaa... ;D

 ;D ;D

Peelo. ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ana111 - 23.03.15 - klo:18:15
Mää ripustan sen kylvökoneen taakse, simultaan. 8)

Mitä siementä sä siihen sisäistät?

Valkoapilaa, sinappia, raiheinää, timppaa, ruokonataa, retikkaa.

Seoksenako?  Ei taida onnistua, jos ja kun siemenet on paljon erikokoisia. Se syötönsäätö on perseestä  :D

Onko joku puhunut kylvöstä???

Sää et nyt ole sisäistäny säännöstöä, on siemenet, kuitit, toimintakuntonen kylvökone viritettynä kylvöyhdistelmään ja paha sadekuuro joka kuorettaa.... :-X

Ootkos sä daiju sisäistänyt että kerääjäkasvustoa pitää olla tasaisesti kauttaaltaan pellolla  ???

Ootkos sä daiju sisäistäny et voimakas sadekuuro kuorettaa koko aukeen eikä valitte joitakin kulmia tai kohtia lohkosta???????
kyl hylsy tulee tarkastukses
Sit toisekseen se satanen laskee varmaan 30 hujakoil
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Dynashift - 23.03.15 - klo:18:23
Ajattelin sekottaa kerääjäkasvin 2-3kg italianraiheinää kylvösiemenen sekaan kylvökoneen täytön yhteydessä kierukkaan tekemälläni laitteella  ;D 7000e lisää tukea 600 euron kustannuksilla, on se helppoa : ) Lisäksi kesantopellot 20ha vaihtuu 868 euroa tuottaviksi suojavyöhykenurmiksi ;D

7000 € lisää tukea verrattuna edelliseen kauteen, vai yleensäkään tukea, miten heikosti niitä toimenpiteitä sulla oli aikaisemman ymppikauden valinnoissa ? Olihan suojavyöhykkeetkin silloin olemassa, nyt vain 50€ enempi korvausta hehtaarilta. Eli mikä järki niitä peltoja oli kesannolla pitää viime kaudella ?

Sitä vaan, että jonkun 150 euron ymppikorvauspotin kerääminen koko alan kerääjäkasveilla, onnistumisen riskillä, ja viljelykasvien sopeuttamisella kerääjäkasvien onnistumisen varmistamiseksi, ei vielä oikeastaan ole tuonut tuottolisää edelliseen kauteen verrattuna, vaan lisäkuluja ?

-SS-

Ei vaan 7000e lisää verrattuna siihen ettei tee kyseistä toimenpidettä mutta kokonaisuudessaan kumminkin enemmän ku viime vuonna. Suojavyöhykenurmea ei oo ennen saanu perustaa purojen ja valtaojienvarrelle myöskään.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Dynashift - 23.03.15 - klo:18:27
Ajattelin sekottaa kerääjäkasvin 2-3kg italianraiheinää kylvösiemenen sekaan kylvökoneen täytön yhteydessä kierukkaan tekemälläni laitteella  ;D 7000e lisää tukea 600 euron kustannuksilla, on se helppoa : ) Lisäksi kesantopellot 20ha vaihtuu 868 euroa tuottaviksi suojavyöhykenurmiksi ;D

Saatko peittävän kasvuston kerääjäkasvilla tuolla tyylillä?

Uskon että saan tuon pienen siemenmäärän hyvinkin tasaisesti peltoon. Ainakin saan sen 100% tasaisesti sekotettua viljansiemeniin ja näkyy tuo raiheinänsiemen olevan pitkulainen joskin hyvin kevyt. Tuskin se tankissa lajittuu juurikaan tuon pitkulaisen muotonsa vuoksi? Eriasia jos olis pieni pyöreä kuin rypsinsiemen.. :o
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: taisker - 23.03.15 - klo:18:35
tästä tulee kivoja vääntöjä tarkastuksissa koska kyl nää pelkät viljakki jaa torsoksi joskus ku ukkonen piiskaa saven norsunpääluuksi siinä si selittelet että 8 tonnia haettiin ei tullu ku keltasia tupsuja ohraa ja kerääjät kuoli siinähä pitäs evätä kaikki tuet siihen en usko
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 23.03.15 - klo:18:37
Ajattelin sekottaa kerääjäkasvin 2-3kg italianraiheinää kylvösiemenen sekaan kylvökoneen täytön yhteydessä kierukkaan tekemälläni laitteella  ;D 7000e lisää tukea 600 euron kustannuksilla, on se helppoa : ) Lisäksi kesantopellot 20ha vaihtuu 868 euroa tuottaviksi suojavyöhykenurmiksi ;D

7000 € lisää tukea verrattuna edelliseen kauteen, vai yleensäkään tukea, miten heikosti niitä toimenpiteitä sulla oli aikaisemman ymppikauden valinnoissa ? Olihan suojavyöhykkeetkin silloin olemassa, nyt vain 50€ enempi korvausta hehtaarilta. Eli mikä järki niitä peltoja oli kesannolla pitää viime kaudella ?

Sitä vaan, että jonkun 150 euron ymppikorvauspotin kerääminen koko alan kerääjäkasveilla, onnistumisen riskillä, ja viljelykasvien sopeuttamisella kerääjäkasvien onnistumisen varmistamiseksi, ei vielä oikeastaan ole tuonut tuottolisää edelliseen kauteen verrattuna, vaan lisäkuluja ?

-SS-

Ei vaan 7000e lisää verrattuna siihen ettei tee kyseistä toimenpidettä mutta kokonaisuudessaan kumminkin enemmän ku viime vuonna. Suojavyöhykenurmea ei oo ennen saanu perustaa purojen ja valtaojienvarrelle myöskään.

Manner-Suomen Maaseudun Kehittämisohjelma 2007-2013 :ssa olivat
 valtaojat ja pohjavesialueet jo mukana suojavyöhykkeen
 erityisympäristötuissa ? Saattoi tietenkin olla vaikeampi saada
 läpi kun oli anomuksesta tehty ne sopimukset.

Mutta-mutta - oliko LHP:tä tai riistapeltoa ennestään niin paljon ettei
voinut lisä - LHP:ksi laittaa. Kesanto nyt oli kaikkein vähiten mitään
hyödyntävä käyttömuoto ?

Sulla sitten ei ollut typpisalkkua, kasvipeitteisyyttä tahi ravinnetaseita
myöskään. Vain sillä tavalla saat vanhaan verrattuna
tuet kasvamaan pelkällä kerääjä-perusosalla

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Hevi - 23.03.15 - klo:18:38
Puhdistin kuivapeittauslaitteen ja meinaan sekoittaa apilan sen avulla. Kun ei ole piensiemenlaitetta niin kokeilen , vaikka vähän syväänhän se menee, kun viljan kans kylvää.
Tein pientä testiä, ja vaikuttaa, et määränkin saa pienennettyä tällä vehkeellä tonne pariin kiloon hehtaarilta.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 23.03.15 - klo:18:42
tästä tulee kivoja vääntöjä tarkastuksissa koska kyl nää pelkät viljakki jaa torsoksi joskus ku ukkonen piiskaa saven norsunpääluuksi siinä si selittelet että 8 tonnia haettiin ei tullu ku keltasia tupsuja ohraa ja kerääjät kuoli siinähä pitäs evätä kaikki tuet siihen en usko

No noin kävi just sille tukisanktiohepulle, joka lopetti.

Vielä eivät ole ELYkeskuksen tyypit suostuneet sanomaan mikä on
tarkalleen mitattavissa oleva sanktioraja lauseessa
"Kasvustoa on oltava peittävästi kauttaaltaan koko kasvulohkolla."

-SS-

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 23.03.15 - klo:18:50
Puhdistin kuivapeittauslaitteen ja meinaan sekoittaa apilan sen avulla. Kun ei ole piensiemenlaitetta niin kokeilen , vaikka vähän syväänhän se menee, kun viljan kans kylvää.
Tein pientä testiä, ja vaikuttaa, et määränkin saa pienennettyä tällä vehkeellä tonne pariin kiloon hehtaarilta.

Rairai tulee ylös 3-5 sentistä, valkoapila ei.

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Ripcord - 23.03.15 - klo:19:13
Puhdistin kuivapeittauslaitteen ja meinaan sekoittaa apilan sen avulla. Kun ei ole piensiemenlaitetta niin kokeilen , vaikka vähän syväänhän se menee, kun viljan kans kylvää.
Tein pientä testiä, ja vaikuttaa, et määränkin saa pienennettyä tällä vehkeellä tonne pariin kiloon hehtaarilta.

Rairai tulee ylös 3-5 sentistä, valkoapila ei.

No mitä jos rakentelisikin kuivapeittauslaitteelle kiinnitykset siemensäiliön kylkeen ulkopuolelle, ja apilat tippuisivatkin siemenvantaiden mullatavaksi. Voimansiirron rakentaminen vaatii nysväämistä, jossei sitten tekis sitä jollakin sähköhimmelillä?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: JösseJänis - 23.03.15 - klo:19:29
tästä tulee kivoja vääntöjä tarkastuksissa koska kyl nää pelkät viljakki jaa torsoksi joskus ku ukkonen piiskaa saven norsunpääluuksi siinä si selittelet että 8 tonnia haettiin ei tullu ku keltasia tupsuja ohraa ja kerääjät kuoli siinähä pitäs evätä kaikki tuet siihen en usko

No noin kävi just sille tukisanktiohepulle, joka lopetti.

Vielä eivät ole ELYkeskuksen tyypit suostuneet sanomaan mikä on
tarkalleen mitattavissa oleva sanktioraja lauseessa
"Kasvustoa on oltava peittävästi kauttaaltaan koko kasvulohkolla."

-SS-

-SS-

Toivottavasti kertovat ajoissa, mistä sen tietää etukäteen, miten hyvin se kerääjä suostuu kasvamaan.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 23.03.15 - klo:20:20

Toivottavasti kertovat ajoissa, mistä sen tietää etukäteen, miten hyvin se kerääjä suostuu kasvamaan.

Tarkat tukiehdot ovat vasta tulossa, olisiko 1.4. alkaen, myös ympäristösitoumuksen ulkopuolisesta fosforin käytöstä voisi saada siitä lähtien tietoa. Aika paha oli kuitenkin sopivia väkilannoitteita tilailla, nyt on joutunut varautumaan PK-lannoitteella ja salpietarilla, mutta se vaatinee rivilannoittimen erikseen käyttöä nyt sitten. typpilannan pintalevitykset vehnälle epäonnistuivat 2013 ja 2014 omana kokeena. Pintamaa oli niin kuivaa. Ainoan kerran tähän asti kun pintalevitys toimi hyvin, oli 2012.

38 päivää Suureen Allekirjoitustilaisuuteen.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 23.03.15 - klo:20:38

Toivottavasti kertovat ajoissa, mistä sen tietää etukäteen, miten hyvin se kerääjä suostuu kasvamaan.

Tarkat tukiehdot ovat vasta tulossa, olisiko 1.4. alkaen, myös ympäristösitoumuksen ulkopuolisesta fosforin käytöstä voisi saada siitä lähtien tietoa. Aika paha oli kuitenkin sopivia väkilannoitteita tilailla, nyt on joutunut varautumaan PK-lannoitteella ja salpietarilla, mutta se vaatinee rivilannoittimen erikseen käyttöä nyt sitten. typpilannan pintalevitykset vehnälle epäonnistuivat 2013 ja 2014 omana kokeena. Pintamaa oli niin kuivaa. Ainoan kerran tähän asti kun pintalevitys toimi hyvin, oli 2012.

38 päivää Suureen Allekirjoitustilaisuuteen.

-SS-

Kuinkas kun tuli lannoitteet syksyllä jo ostettua, silloin ei tiennyt tälläisistä uusista rajoituksista, joutuuko vain vähentämään pirusti lannoitusta? Satotasokorjaushan antaa kyllä paremmin nyt pelivaraa, ainakin jos pellon fosforitila on korkea. Senhän saa 0-fosforista korjata viimeisen viiden vuoden takaisen parhaan sadon mukaan. Ja sitenkin että jos esim. ohrasta on saanut 7000kg, saa satotasokorjauksen tehdä vaikka rukiille tolla 7000-kilolla. Näin sanoi ely-neuvoja kursseilla.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 23.03.15 - klo:21:13

Toivottavasti kertovat ajoissa, mistä sen tietää etukäteen, miten hyvin se kerääjä suostuu kasvamaan.

Tarkat tukiehdot ovat vasta tulossa, olisiko 1.4. alkaen, myös ympäristösitoumuksen ulkopuolisesta fosforin käytöstä voisi saada siitä lähtien tietoa. Aika paha oli kuitenkin sopivia väkilannoitteita tilailla, nyt on joutunut varautumaan PK-lannoitteella ja salpietarilla, mutta se vaatinee rivilannoittimen erikseen käyttöä nyt sitten. typpilannan pintalevitykset vehnälle epäonnistuivat 2013 ja 2014 omana kokeena. Pintamaa oli niin kuivaa. Ainoan kerran tähän asti kun pintalevitys toimi hyvin, oli 2012.

38 päivää Suureen Allekirjoitustilaisuuteen.

-SS-

Kuinkas kun tuli lannoitteet syksyllä jo ostettua, silloin ei tiennyt tälläisistä uusista rajoituksista, joutuuko vain vähentämään pirusti lannoitusta? Satotasokorjaushan antaa kyllä paremmin nyt pelivaraa, ainakin jos pellon fosforitila on korkea. Senhän saa 0-fosforista korjata viimeisen viiden vuoden takaisen parhaan sadon mukaan. Ja sitenkin että jos esim. ohrasta on saanut 7000kg, saa satotasokorjauksen tehdä vaikka rukiille tolla 7000-kilolla. Näin sanoi ely-neuvoja kursseilla.

Eli: miksi satotasokorjauksessa sitten on eri kasvilajeja ? Jos riittää minkä tahansa viljan 7 tonnin sato(arvio) ? Satotasokorjaushan on riippumaton lannoitettavasta kasvista, niin minä sen olen ymmärtänyt. Eli viljeltävällä kasvilla on jokin taulukosta otettava perustaso, esimerkiksi 4 tonnin kevätvehnä rm perustaso on N 110 kg/ha . Sitten jos jonakin aikaisempana vuonna on saanut viljoista vain 4 tonnia mutta kerran öljykasvista 3 tonnia, silloin saa laittaa lisää 50 kg, eli öljykasvin satotasokorjauksen verran, joka antaa tässä tapauksessa suurimman satotasokorjauksen. Eli kokonaislannoitus on N 160 kg. No, jos vieläkään tulevina vuosina et onnistu kasitonnarissa, putoaa se rypsi-onnenkantamoinen vähitellen sinne viiden vuoden ulkopuolelle, ja joudut vähentämään.

Eri kasvilajit ovat erilaisia "helppoudeltaan". Jos silloin tällöin viljelet syysruista, +45 kg satotasokorjauksen saa jo 5250 kg hybridirukiista ! Ei ole ehkä niin vaikeaa kuin luulisi, jos selviää kevääseen, selviää kyllä tuohon satoonkin. Saman satotasokorjauksen saadakseen pitää olla saanut kevätvehnästä tonnin enempi, eli 6250 kg/ha. Ohrasta olisi pitänyt saada myös se 6250, mutta ohralla saa 5 kiloa enempi sitä satotasokorjausta, eli 6500 kg sadolla +50 kg.  Jotkut ovat tosiaan sitä mieltä, että satotasokorjausta voi jatkaa aina nitraattidirektiiviin asti. Sitä uskaltanee soveltaa vain, jos ohjeistetaan tarkemmin. Asetusluonnoksessahan sanotaan ainoastaan  "Satotasokorjausta voidaan soveltaa portaattomasti." Eli jatkuuko portaattomuus "maailman tappiin asti" ? Eli käytännössä luovalla satotasojen kohdentavalla kirjaamisella vasta nitraattidirektiivi on korotuskierroksella vastassa ? Ja fosforirajatkin +20 kg aina päälle ? Nyt ymmärrän, että ei se ravinteiden tasapainoinen käyttö mikään mörkö olekaan näille, joilla on ne 240 kg kokonaistyppeä käytettävissä sadossa aina ?

Fosforikorjaus 6 kg kuuden tonnin satotasolla, mutta onko se 9 tonnin sadolla +15 kg P ? Tätä ei ole suoraan sanottu, mutta varmaan Webwisussa se jo näkyy ? Pitääpä koittaa.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 23.03.15 - klo:21:29

Eli: miksi satotasokorjauksessa sitten on eri kasvilajeja ? Jos riittää minkä tahansa viljan 7 tonnin sato(arvio) ? Satotasokorjaushan on riippumaton lannoitettavasta kasvista, niin minä sen olen ymmärtänyt. Eli viljeltävällä kasvilla on jokin taulukosta otettava perustaso, esimerkiksi 4 tonnin kevätvehnä rm perustaso on N 110 kg/ha . Sitten jos jonakin aikaisempana vuonna on saanut viljoista vain 4 tonnia mutta kerran öljykasvista 3 tonnia, silloin saa laittaa lisää 50 kg, eli öljykasvin satotasokorjauksen verran, joka antaa tässä tapauksessa suurimman satotasokorjauksen. Eli kokonaislannoitus on N 160 kg. No, jos vieläkään tulevina vuosina et onnistu kasitonnarissa, putoaa se rypsi-onnenkantamoinen vähitellen sinne viiden vuoden ulkopuolelle, ja joudut vähentämään.

-SS-

Näin se ely-eukko sanoi, ja joku vielä kysyi, että onko noin, sanoi olevan. Siinä tilaisuudessa oli muitakin "asiantuntijoita" eikä kukaan asiaa toisinkaan oikaissut  ::) 
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 23.03.15 - klo:21:37

Eli: miksi satotasokorjauksessa sitten on eri kasvilajeja ? Jos riittää minkä tahansa viljan 7 tonnin sato(arvio) ? Satotasokorjaushan on riippumaton lannoitettavasta kasvista, niin minä sen olen ymmärtänyt. Eli viljeltävällä kasvilla on jokin taulukosta otettava perustaso, esimerkiksi 4 tonnin kevätvehnä rm perustaso on N 110 kg/ha . Sitten jos jonakin aikaisempana vuonna on saanut viljoista vain 4 tonnia mutta kerran öljykasvista 3 tonnia, silloin saa laittaa lisää 50 kg, eli öljykasvin satotasokorjauksen verran, joka antaa tässä tapauksessa suurimman satotasokorjauksen. Eli kokonaislannoitus on N 160 kg. No, jos vieläkään tulevina vuosina et onnistu kasitonnarissa, putoaa se rypsi-onnenkantamoinen vähitellen sinne viiden vuoden ulkopuolelle, ja joudut vähentämään.

-SS-

Näin se ely-eukko sanoi, ja joku vielä kysyi, että onko noin, sanoi olevan. Siinä tilaisuudessa oli muitakin "asiantuntijoita" eikä kukaan asiaa toisinkaan oikaissut  ::)

Niin niin, mutta jos olet saanut satoa ohralla vaikka 5200 kg, et voi käyttää rukiin satotasokorjausta 5200 kg:n osalta, koska rukiilla on eri suuruinen sato-> korjaus. Se on tiedetty jo kauan, että viiden vuoden ajalta siis voi kerätä eri viljellyiltä kasveilta sadoista satotasokorjausluvun ja käyttää niistä suurinta tulevan vuoden lannoituksessa.

Eli jos sulla on ollut ohrakierto ja paras ohrasato 4500. Satotasokorjaus sillä olisi +10 N. Et voi käyttää 4500 kg rukiin satotasokorjausta, joka antaisikin +30 N !

Webwisu muuten antoi uuden ympin valinta talletettuna N 149 kg rukiin kevätlannoitukseksi;  Hss m 5250 kg (ruis) satotasokorjauksella , ja sehän olisi 100 + 45 , eikä 149 ! Eli on Webwisussa jotakin vieläkin vialla siinä lannoitussuunnittelussa.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Make - 23.03.15 - klo:21:58
Alkujaanhan oli kai tarkoitus, että satokorjauksella saisi parhailla lohkoilla käyttää korkeampaa lannoitustasoa kuin sellaisella, josta ei koskaan mitään tule. Viime tukikauden ehdoilla rangaistiin niitä, joilla on monipuolinen viljelykierto. Nyt saa monipuolisen viljelykierron tilatkin taas käyttää satokorjausta.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 23.03.15 - klo:22:05
Alkujaanhan oli kai tarkoitus, että satokorjauksella saisi parhailla lohkoilla käyttää korkeampaa lannoitustasoa kuin sellaisella, josta ei koskaan mitään tule. Viime tukikauden ehdoilla rangaistiin niitä, joilla on monipuolinen viljelykierto. Nyt saa monipuolisen viljelykierron tilatkin taas käyttää satokorjausta.

Siis tuo just syysvehnä ohra ruis k-vehnä joku muu, ja katovuosia satunnaisesti. Ei välttämättä mikään natsannut.

Oletko menossa Salonlukiolle huomena. Minä ajattelin käydä kysymässä, saako satotasokorjausta jatkaa yli sen 50 kg viljoilla ja öljykasveilla ja yli 45 kg vehnillä ja syysviljoilla.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Ripcord - 23.03.15 - klo:22:11

Eli: miksi satotasokorjauksessa sitten on eri kasvilajeja ? Jos riittää minkä tahansa viljan 7 tonnin sato(arvio) ? Satotasokorjaushan on riippumaton lannoitettavasta kasvista, niin minä sen olen ymmärtänyt. Eli viljeltävällä kasvilla on jokin taulukosta otettava perustaso, esimerkiksi 4 tonnin kevätvehnä rm perustaso on N 110 kg/ha . Sitten jos jonakin aikaisempana vuonna on saanut viljoista vain 4 tonnia mutta kerran öljykasvista 3 tonnia, silloin saa laittaa lisää 50 kg, eli öljykasvin satotasokorjauksen verran, joka antaa tässä tapauksessa suurimman satotasokorjauksen. Eli kokonaislannoitus on N 160 kg. No, jos vieläkään tulevina vuosina et onnistu kasitonnarissa, putoaa se rypsi-onnenkantamoinen vähitellen sinne viiden vuoden ulkopuolelle, ja joudut vähentämään.

-SS-

Näin se ely-eukko sanoi, ja joku vielä kysyi, että onko noin, sanoi olevan. Siinä tilaisuudessa oli muitakin "asiantuntijoita" eikä kukaan asiaa toisinkaan oikaissut  ::)

Niin niin, mutta jos olet saanut satoa ohralla vaikka 5200 kg, et voi käyttää rukiin satotasokorjausta 5200 kg:n osalta, koska rukiilla on eri suuruinen sato-> korjaus. Se on tiedetty jo kauan, että viiden vuoden ajalta siis voi kerätä eri viljellyiltä kasveilta sadoista satotasokorjausluvun ja käyttää niistä suurinta tulevan vuoden lannoituksessa.

Eli jos sulla on ollut ohrakierto ja paras ohrasato 4500. Satotasokorjaus sillä olisi +10 N. Et voi käyttää 4500 kg rukiin satotasokorjausta, joka antaisikin +30 N !

Webwisu muuten antoi uuden ympin valinta talletettuna N 149 kg rukiin kevätlannoitukseksi;  Hss m 5250 kg (ruis) satotasokorjauksella , ja sehän olisi 100 + 45 , eikä 149 ! Eli on Webwisussa jotakin vieläkin vialla siinä lannoitussuunnittelussa.

-SS-

Hmm, mulla on kyllä hieman eri tulkinta eli kirjaa pidettäisiin nimenomaan kiloista, ei satotasokorjausluvuista.
Eli sun esimerkki hieman toisinpäin, jos olet saanut ohrasta kiloja 4500, voit tulevalle ruismaalle tehdä +30N satotasokorjauksen.
Ja jos olet saanut rukiista 5250, ja kylvät seuraavaksi ohraa, niin ohran satotasokorjaus tehdään ohran taulukon mukaan sadolle 5250kg, eli +25kg, ei +45kg.

Ainaskin oman excelin tein tällä olettamalla....
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Make - 23.03.15 - klo:22:11
Alkujaanhan oli kai tarkoitus, että satokorjauksella saisi parhailla lohkoilla käyttää korkeampaa lannoitustasoa kuin sellaisella, josta ei koskaan mitään tule. Viime tukikauden ehdoilla rangaistiin niitä, joilla on monipuolinen viljelykierto. Nyt saa monipuolisen viljelykierron tilatkin taas käyttää satokorjausta.

Siis tuo just syysvehnä ohra ruis k-vehnä joku muu, ja katovuosia satunnaisesti. Ei välttämättä mikään natsannut.

Oletko menossa Salonlukiolle huomena. Minä ajattelin käydä kysymässä, saako satotasokorjausta jatkaa yli sen 50 kg viljoilla ja öljykasveilla ja yli 45 kg vehnillä ja syysviljoilla.


-SS-

En oo menossa. Mahtaakohan kaikki mahtua aditorioon tälläkertaa?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 23.03.15 - klo:22:14
Hmm, mulla on kyllä hieman eri tulkinta eli kirjaa pidettäisiin nimenomaan kiloista, ei satotasokorjausluvuista.
Eli sun esimerkki hieman toisinpäin, jos olet saanut ohrasta kiloja 4500, voit tulevalle ruismaalle tehdä +30N satotasokorjauksen.
Ja jos olet saanut rukiista 5250, ja kylvät seuraavaksi ohraa, niin ohran satotasokorjaus tehdään ohran taulukon mukaan sadolle 5250kg, eli +25kg, ei +45kg.

Ainaskin oman excelin tein tällä olettamalla....

Eli: Jos olet saanut rypsikierrosta 2750 kg voi tehdä ruismaalle 2750 kg satotasokorjauksen eli -10 kg N ?
Mietipä vielä sitä Exceliä.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Ripcord - 23.03.15 - klo:22:21
Hmm, mulla on kyllä hieman eri tulkinta eli kirjaa pidettäisiin nimenomaan kiloista, ei satotasokorjausluvuista.
Eli sun esimerkki hieman toisinpäin, jos olet saanut ohrasta kiloja 4500, voit tulevalle ruismaalle tehdä +30N satotasokorjauksen.
Ja jos olet saanut rukiista 5250, ja kylvät seuraavaksi ohraa, niin ohran satotasokorjaus tehdään ohran taulukon mukaan sadolle 5250kg, eli +25kg, ei +45kg.

Ainaskin oman excelin tein tällä olettamalla....

Eli: Jos olet saanut rypsikierrosta 2750 kg voi tehdä ruismaalle 2750 kg satotasokorjauksen eli -10 kg N ?
Mietipä vielä sitä Exceliä.

-SS-

No rypsi vs viljasadot luonnollisesti konvertoidaan ensin eli 2750 rypsisato vastaa 5000 kg:n ruissatoa, taulukon mukaisesti.

Mutta kysäiskää nyt vielä kerran asiaa koulutuksissa  :)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 23.03.15 - klo:22:37
Hmm, mulla on kyllä hieman eri tulkinta eli kirjaa pidettäisiin nimenomaan kiloista, ei satotasokorjausluvuista.
Eli sun esimerkki hieman toisinpäin, jos olet saanut ohrasta kiloja 4500, voit tulevalle ruismaalle tehdä +30N satotasokorjauksen.
Ja jos olet saanut rukiista 5250, ja kylvät seuraavaksi ohraa, niin ohran satotasokorjaus tehdään ohran taulukon mukaan sadolle 5250kg, eli +25kg, ei +45kg.

Ainaskin oman excelin tein tällä olettamalla....

Eli: Jos olet saanut rypsikierrosta 2750 kg voi tehdä ruismaalle 2750 kg satotasokorjauksen eli -10 kg N ?
Mietipä vielä sitä Exceliä.

-SS-

No rypsi vs viljasadot luonnollisesti konvertoidaan ensin eli 2750 rypsisato vastaa 5000 kg:n ruissatoa, taulukon mukaisesti.

Mutta kysäiskää nyt vielä kerran asiaa koulutuksissa  :)

No todellakin tarvii kysyä, koska tuo sinun systeemisi on sillä tavalla epälooginen, että se vie lannoitusmahdollisuuksia muilla viljoilla, vaikka rukiista saisi suuria satoja, taasen 4500 kg:n ohrasadon kierrolla olisi hieman outoa saada suuria lisäysmahdollisuuksia seuraavalle rukiille, vaikka sadoilla näytetty viljavuus ei todellakaan antaisi tuota maalaisjärjelläkään ymmärtää.

Se, että lohkolta on saatu suuri sato jostakin kasvilajista, antaisi avaimet suureen lannoittamiseen, olisi se yksinkertaisempi ratkaisu tähän. Juu kun ei ole yhtään esimerkkiä missään annettu ! Onko jollakin vanhat satotasot Webwisussa, sieltä voisi kokeilemalla saada vahvistuksen, riippuuko satotasokorjaus nimenomaan viljeltävistä kasveista eikä viljellyistä kasveista !

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 23.03.15 - klo:23:00
Kyllä taitaa olla pakko käydä kysymässä.

Jos kerran konvertoit rypsin satotason 2750 ruissadoksi 5000 kg,
miksei ruissatoa 5250 kg sitten voi konvertoida samaa taulukkoa
ylös-alas mennessä 6500 kg ohrasadoksi vaan se sinun mukaasi
konvertoidaan 5250 kg ohrasadoksi ?

Mavin materiaaleissa on

"Jos lohkolta on saatu ehtojen mukainen, satotasokorjaukseen oikeuttava
sato jollain kasvilla, lohkolla on sallittua käyttää satotasokorjausta myös toisella kasvilla."

Tämä tietenkin sopii kumpaankin menetelmään, koska ei määritellä, tarkoitetaanko
tämän satotasokorjaukseen oikeuttavan sadon satotasokorjausta sellaisenaan vai
kylvettävän kasvin samaa satotasoa vastaavaa satotasokorjausta

Ruistahan tällöin pitäisi välttää kuin ruttoa, kukaan täälläkään ei kiistä,
että 5 tonnin ruissadot ovat jo melko päällikkösatoja, eivät oikeuttaisi
ohralle ja vehnälle kuin +20 kg korjauksiin ??????

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 23.03.15 - klo:23:12
Kyllä taitaa olla pakko käydä kysymässä.

Jos kerran konvertoit rypsin satotason 2750 ruissadoksi 5000 kg,
miksei ruissatoa 5250 kg sitten voi konvertoida samaa taulukkoa
ylös-alas mennessä 6500 kg ohrasadoksi vaan se sinun mukaasi
konvertoidaan 5250 kg ohrasadoksi ?

Mavin materiaaleissa on

"Jos lohkolta on saatu ehtojen mukainen, satotasokorjaukseen oikeuttava
sato jollain kasvilla, lohkolla on sallittua käyttää satotasokorjausta myös toisella kasvilla."

Tämä tietenkin sopii kumpaankin menetelmään, koska ei määritellä, tarkoitetaanko
tämän satotasokorjaukseen oikeuttavan sadon satotasokorjausta sellaisenaan vai
kylvettävän kasvin samaa satotasoa vastaavaa satotasokorjausta

Ruistahan tällöin pitäisi välttää kuin ruttoa, kukaan täälläkään ei kiistä,
että 5 tonnin ruissadot ovat jo melko päällikkösatoja, eivät oikeuttaisi
ohralle ja vehnälle kuin +20 kg korjauksiin ??????

-SS-

Siihen satotasokorjaukseen vaadittavaan satotasoon sai käyttää viiden edellisen vuoden ajalta olevaa parasta satoa, sen ely-eukon mukaan. Eli jos jonain viidestä vuodesta olet saanut lohkolta 7000kg/ha ohraa, saat käyttää sitä joka viljalle, rypsistä ei huomannut kukaan kysyä, voiko sitäkin korjata 7000-kilon mukaan  :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 23.03.15 - klo:23:23
Kyllä taitaa olla pakko käydä kysymässä.

Jos kerran konvertoit rypsin satotason 2750 ruissadoksi 5000 kg,
miksei ruissatoa 5250 kg sitten voi konvertoida samaa taulukkoa
ylös-alas mennessä 6500 kg ohrasadoksi vaan se sinun mukaasi
konvertoidaan 5250 kg ohrasadoksi ?

Mavin materiaaleissa on

"Jos lohkolta on saatu ehtojen mukainen, satotasokorjaukseen oikeuttava
sato jollain kasvilla, lohkolla on sallittua käyttää satotasokorjausta myös toisella kasvilla."

Tämä tietenkin sopii kumpaankin menetelmään, koska ei määritellä, tarkoitetaanko
tämän satotasokorjaukseen oikeuttavan sadon satotasokorjausta sellaisenaan vai
kylvettävän kasvin samaa satotasoa vastaavaa satotasokorjausta

Ruistahan tällöin pitäisi välttää kuin ruttoa, kukaan täälläkään ei kiistä,
että 5 tonnin ruissadot ovat jo melko päällikkösatoja, eivät oikeuttaisi
ohralle ja vehnälle kuin +20 kg korjauksiin ??????

-SS-

Siihen satotasokorjaukseen vaadittavaan satotasoon sai käyttää viiden edellisen vuoden ajalta olevaa parasta satoa, sen ely-eukon mukaan. Eli jos jonain viidestä vuodesta olet saanut lohkolta 7000kg/ha ohraa, saat käyttää sitä joka viljalle, rypsistä ei huomannut kukaan kysyä, voiko sitäkin korjata 7000-kilon mukaan  :D

Toihan tuosa on tyhmää, 7000kg rypsille ? Kyse silti lienee siitä
satotasokorjausluvusta, joka ohran sadon 7000 kg kohdalla on,
eli +60 kg (+50 kg jos ei voi mennä taulukon yli) , kylvettävästä
kasvista huolimatta, ja nitraattiasetukseen asti.

Tämä olisi se hyvä, se toinen tapa olisi paha, joissakin tapauksissa.
Miten eri tavalla tämäkin asia voidaan ymmärtää, ilman esimerkkiä.

Missä helevetissä ne esimerkit ja tarkat ohjeet viipyy ! Maavii ? MAAAVIIII !

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Valtteri - 23.03.15 - klo:23:41


Mavi pitää meitä jännityksessä. Kauhea innostus. Ja kun se on korkeimmillaan niin sitten ilmoitetaan sitoumusehdot. Tiedätkö miten pidetään hullu jännityksessä? En. Miten? .... ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Hämeen hitain - 23.03.15 - klo:23:42
Käytiin vanhan isännän kanssa vähän koulutuksessa. Ei hyvää päivää mitä ne ovat taas saaneet aikaiseksi.

Kolme kasvia, ohraa 1/3, hömppää 1/3 ja syysvehnää 1/3. Tulee syksy ja puit viljat pois, muokkailet ja kylvät ohran syysvehnälle.. ja sitten tulee soitto ely-keskuksesta. TAARKAASTUS!! "Jaahas, jaahas, olet sitten viljellyt vain syysvehnää! 2!!! lajia!! Missäs kolmas laji on???

Ei puhuttu satotasokorjauksista tai edes lannoitetasoista. Nopeasti vain näytettiin, että jotenkin näin nämä sitten menee.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 23.03.15 - klo:23:46
Käytiin vanhan isännän kanssa vähän koulutuksessa. Ei hyvää päivää mitä ne ovat taas saaneet aikaiseksi.

Kolme kasvia, ohraa 1/3, hömppää 1/3 ja syysvehnää 1/3. Tulee syksy ja puit viljat pois, muokkailet ja kylvät ohran syysvehnälle.. ja sitten tulee soitto ely-keskuksesta. TAARKAASTUS!! "Jaahas, jaahas, olet sitten viljellyt vain syysvehnää! 2!!! lajia!! Missäs kolmas laji on???

Ei puhuttu satotasokorjauksista tai edes lannoitetasoista. Nopeasti vain näytettiin, että jotenkin näin nämä sitten menee.

Tuo on ollut koko ajan tiedossa.
Viljelykasvien osuuden laskemisen ajankohta on 30.6. – 31.8.

Ei siinä syysvehnällä juurikaan tule riskiä. Rukiilla voi tulla, jos kylvetään aikaisin.
Kannattaa varuilta ottaa lajikuvioon mukaan ruis, ei enää ongelmaa. Sekä EFA kesanto,
se on eri viljelykasvi.

-SS-

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 23.03.15 - klo:23:49


Mavi pitää meitä jännityksessä. Kauhea innostus. Ja kun se on korkeimmillaan niin sitten ilmoitetaan sitoumusehdot. Tiedätkö miten pidetään hullu jännityksessä? En. Miten? .... ;D
Minä olen ajatellut, että käytän luomun sanoin "lataamiskautta" hyväkseni. Eli lataan peltoihin ihan hyväkkään määrän ravinteita ja ostan vaikka hiukan viljaa samalle vuodelle, jotta on siilot täpösen täynnä. Ainoa riski on hintariski, jos vaikka nousee. On sitten messevä lähteä "kasitonnareilla" ja hyväravinteisella maalla liikkeelle ympäristökorvauksen maailmaan, vaikka sittentaas salpeetarilla. Jos ei enää pääse mukaan, niin ei kyllä itketäkään se.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Hämeen hitain - 23.03.15 - klo:23:50
Jos jotain hyvää koittaa löytää, niin enään ei ole korjuuvelvoittta. VLN->säilörehunurmi ja paremmat tuet.  :)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 23.03.15 - klo:23:53
Jos jotain hyvää koittaa löytää, niin enään ei ole korjuuvelvoittta. VLN->säilörehunurmi ja paremmat tuet.  :)

Muista sitten fosforilannoitusta joutuu vierittämään seuraavalle vuodelle, jos ei
satoa korjaa. Siitä saattaa tulla tulevan kauden suurin sanktiomagneetti,
kerääjäkasvipeiton ohella.

Eli typpi oletetaan häviäväksi ainesosaksi, fosfori ei.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Hämeen hitain - 23.03.15 - klo:23:56
Ahaa, siis pelkällä typpilannoituksella pitää silloin mennä. Hyvä tietää, kiitos.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 24.03.15 - klo:00:08
Ahaa, siis pelkällä typpilannoituksella pitää silloin mennä. Hyvä tietää, kiitos.

Ole hyvä, moni ajatteli varmaan edukkaammin tätäkin hommaa kun ei tarvii korjata, niin kaikki on helpompaa, mutta virallisen hakuoppaan sivulla 72 sanotaan selvästi:

"Jos sinulta jää sato korjaamatta, tulee lohkolle levitetty fosfori kuitenkin huomioida seuraavana keväänä täysimääräisesti, kun suunnittelet ja toteutat lannoituksen."

Kolmas varma sanktiomagneetti on "markkinakelpoisen sadon tuottamisen mahdollisuus". Sekin pitäisi niissä valvonnoista annettavissa asetuksissa määrätä selvästi, miten se todetaan, että olisi mahdollisuus markkinakelpoiseen satoon, kuten myös kerääjäkasvin jokin minimi neliötiheys pitäisi antaa. Jokin sovellusopas näillä lehdessäkin mainituilla itäsuomalaisen maatilan valvojillakin oli ollut, kun sateen piiskaama ja orastumatta jäänyt rypsi ei heille kelvannut. Vai olisiko ollut pakko vain jättää katoilmoitus. Silloin 2010 kun sateet huuhtoivat viljankylvöt meillä päin, teimme katoilmoitukset joukolla, juuri sanktioinnin vaaran takia.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ja101 - 24.03.15 - klo:06:49
tästä tulee kivoja vääntöjä tarkastuksissa koska kyl nää pelkät viljakki jaa torsoksi joskus ku ukkonen piiskaa saven norsunpääluuksi siinä si selittelet että 8 tonnia haettiin ei tullu ku keltasia tupsuja ohraa ja kerääjät kuoli siinähä pitäs evätä kaikki tuet siihen en usko

No noin kävi just sille tukisanktiohepulle, joka lopetti.

Vielä eivät ole ELYkeskuksen tyypit suostuneet sanomaan mikä on
tarkalleen mitattavissa oleva sanktioraja lauseessa
"Kasvustoa on oltava peittävästi kauttaaltaan koko kasvulohkolla."

-SS-

-SS-

Toivottavasti kertovat ajoissa, mistä sen tietää etukäteen, miten hyvin se kerääjä suostuu kasvamaan.

Oma veikkaus on, että tuohon ei parempaa selitystä tule. Sähköpostilla kannattaa asiaa kysellä mavilta niin jää ainakin jokin todiste mitä on sanottu.
Uudetkin pykälät ovat niin paljon tulkinnanvaraisia, että jää taas tarkastajajalle suuri vastuu kattoa, että pykälien mukaan on menty. Mutta odotettavissa siis on mielenkiintoisia tarkastus hetkiä konttaillen ja aluskasvia etsien.  ;D

Miten tuo kerääjäkasvi tuli ilmoittaa? Keväällä ilmeisesti? Onko se sitten 15.6 lohkomuutos paperilla jolla on ilmoitettava jos aikoo kylvää, jos ei ole vielä ehtinyt siihen mennessä? Entä oliko tuohon olemassa jokin takaportti, jos toteat itse 15.8, että ei kylvöt onnistunut niin voit vetää paperit takaisin?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Ripcord - 24.03.15 - klo:06:51
Kyllä taitaa olla pakko käydä kysymässä.

Jos kerran konvertoit rypsin satotason 2750 ruissadoksi 5000 kg,
miksei ruissatoa 5250 kg sitten voi konvertoida samaa taulukkoa
ylös-alas mennessä 6500 kg ohrasadoksi vaan se sinun mukaasi
konvertoidaan 5250 kg ohrasadoksi ?


Joo, myönnetään - tulkinta menee tässä valossa kovin epäloogiseksi. En ajatellut koko asiaa perinjuurin aloittaessani tekemään automaattista satotasoikkunointia tohon exceliini. Aluksi vain keräsin viiden vuoden liukuvan taulukon saavutetuista satotasoista, seuraavaksi ajattelin, että miksi hakea suurinta lukua taulukosta manuaalisesti kun se hoituu automaattisestikin. Kokeilu tehtiin toki viljoilla ensin, ja sitten lopuksi krymppäsin siihen vilja-rypsi konversion suoralla taulukkokertoimella. Eli ensin tehdään ja sitten luetaan speksit.

Mutta onko siis webwisussa nykyään sisäänrakennettuna peruslohkokohtainen satotasoikkunointi - olis kyllä mielenkiintoista nähdä heidän toteutus asiasta? 


Mavin materiaaleissa on

"Jos lohkolta on saatu ehtojen mukainen, satotasokorjaukseen oikeuttava
sato jollain kasvilla, lohkolla on sallittua käyttää satotasokorjausta myös toisella kasvilla."

Tämä tietenkin sopii kumpaankin menetelmään, koska ei määritellä, tarkoitetaanko
tämän satotasokorjaukseen oikeuttavan sadon satotasokorjausta sellaisenaan vai
kylvettävän kasvin samaa satotasoa vastaavaa satotasokorjausta

Ruistahan tällöin pitäisi välttää kuin ruttoa, kukaan täälläkään ei kiistä,
että 5 tonnin ruissadot ovat jo melko päällikkösatoja, eivät oikeuttaisi
ohralle ja vehnälle kuin +20 kg korjauksiin ??????

-SS-


Yes, tähän tulkintaan tarvitaan ihan ensimmäiseksi eksplisiittinen vastaus. Periaatteessa pari esimerkkiä siten, että mukana on ruis, rypsi, muu vilja riittää. Jatkokysymykset riippuvat sitten vastauksesta, miten tulkitaan esim. max typpitasokorjaukset.

Lisäksi, joku vois kysyä miksi kaikki satotasokorjaukset öljykasvien fosforikorjausta lukuunottamatta ovat lineaarisia. Onko tossa rypsin kohdalla typo vai mistä on oikein kyse?



Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Ripcord - 24.03.15 - klo:07:03
Käytiin vanhan isännän kanssa vähän koulutuksessa. Ei hyvää päivää mitä ne ovat taas saaneet aikaiseksi.

Kolme kasvia, ohraa 1/3, hömppää 1/3 ja syysvehnää 1/3. Tulee syksy ja puit viljat pois, muokkailet ja kylvät ohran syysvehnälle.. ja sitten tulee soitto ely-keskuksesta. TAARKAASTUS!! "Jaahas, jaahas, olet sitten viljellyt vain syysvehnää! 2!!! lajia!! Missäs kolmas laji on???

Ei puhuttu satotasokorjauksista tai edes lannoitetasoista. Nopeasti vain näytettiin, että jotenkin näin nämä sitten menee.

Tuo on ollut koko ajan tiedossa.
Viljelykasvien osuuden laskemisen ajankohta on 30.6. – 31.8.

Ei siinä syysvehnällä juurikaan tule riskiä. Rukiilla voi tulla, jos kylvetään aikaisin.
Kannattaa varuilta ottaa lajikuvioon mukaan ruis, ei enää ongelmaa. Sekä EFA kesanto,
se on eri viljelykasvi.

-SS-


Ja löytyyhän ne pahnat sieltä muokkauksen alta/seasta - tuskin se niiiin nopeaa on se maan pieneliöstö missään, että kuukaudessa kaikki häviäisi?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Agronautti - 24.03.15 - klo:07:28
Käytiin vanhan isännän kanssa vähän koulutuksessa. Ei hyvää päivää mitä ne ovat taas saaneet aikaiseksi.

Kolme kasvia, ohraa 1/3, hömppää 1/3 ja syysvehnää 1/3. Tulee syksy ja puit viljat pois, muokkailet ja kylvät ohran syysvehnälle.. ja sitten tulee soitto ely-keskuksesta. TAARKAASTUS!! "Jaahas, jaahas, olet sitten viljellyt vain syysvehnää! 2!!! lajia!! Missäs kolmas laji on???

Ei puhuttu satotasokorjauksista tai edes lannoitetasoista. Nopeasti vain näytettiin, että jotenkin näin nämä sitten menee.

Tuo on ollut koko ajan tiedossa.
Viljelykasvien osuuden laskemisen ajankohta on 30.6. – 31.8.

Ei siinä syysvehnällä juurikaan tule riskiä. Rukiilla voi tulla, jos kylvetään aikaisin.
Kannattaa varuilta ottaa lajikuvioon mukaan ruis, ei enää ongelmaa. Sekä EFA kesanto,
se on eri viljelykasvi.

-SS-


Ja löytyyhän ne pahnat sieltä muokkauksen alta/seasta - tuskin se niiiin nopeaa on se maan pieneliöstö missään, että kuukaudessa kaikki häviäisi?

No luulis jotta valokuva kasvustosta/puinnista riittäisi todisteeksi..  :o 
Pyytää vielä vaikka naapurin isännän pönöttämään päivän lehti kädessä kuvaan jos eivät muuten usko  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: junttieinari - 24.03.15 - klo:08:08
Puhdistin kuivapeittauslaitteen ja meinaan sekoittaa apilan sen avulla. Kun ei ole piensiemenlaitetta niin kokeilen , vaikka vähän syväänhän se menee, kun viljan kans kylvää.
Tein pientä testiä, ja vaikuttaa, et määränkin saa pienennettyä tällä vehkeellä tonne pariin kiloon hehtaarilta.

Rairai tulee ylös 3-5 sentistä, valkoapila ei.

No mitä jos rakentelisikin kuivapeittauslaitteelle kiinnitykset siemensäiliön kylkeen ulkopuolelle, ja apilat tippuisivatkin siemenvantaiden mullatavaksi. Voimansiirron rakentaminen vaatii nysväämistä, jossei sitten tekis sitä jollakin sähköhimmelillä?

Savimaahinen puhuu pehmeitä. Viimekeväänä vedin yhdelle lohkolle kaura+raiheinä+valkoapila+hs kaikki siemenvantaan läpi, ja kaikkia lajeja nousi pintaan. Toki jos halua peittävämmän kasvuston, niin sitten sinne siemenvantaiden väliin, niinkuin mullakin tuon yhden koelohkon jälkeen.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 24.03.15 - klo:10:52
Junttieikkiksellä toki jää pintaan kun vantaat lepattaa kivien voimalla maanpinnan yläpuolella. ;D

Mitäs se apilan kylvösyvyys on??
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 24.03.15 - klo:11:21
Kyllä taitaa olla pakko käydä kysymässä.

Jos kerran konvertoit rypsin satotason 2750 ruissadoksi 5000 kg,
miksei ruissatoa 5250 kg sitten voi konvertoida samaa taulukkoa
ylös-alas mennessä 6500 kg ohrasadoksi vaan se sinun mukaasi
konvertoidaan 5250 kg ohrasadoksi ?


Joo, myönnetään - tulkinta menee tässä valossa kovin epäloogiseksi. En ajatellut koko asiaa perinjuurin aloittaessani tekemään automaattista satotasoikkunointia tohon exceliini. Aluksi vain keräsin viiden vuoden liukuvan taulukon saavutetuista satotasoista, seuraavaksi ajattelin, että miksi hakea suurinta lukua taulukosta manuaalisesti kun se hoituu automaattisestikin. Kokeilu tehtiin toki viljoilla ensin, ja sitten lopuksi krymppäsin siihen vilja-rypsi konversion suoralla taulukkokertoimella. Eli ensin tehdään ja sitten luetaan speksit.

Mutta onko siis webwisussa nykyään sisäänrakennettuna peruslohkokohtainen satotasoikkunointi - olis kyllä mielenkiintoista nähdä heidän toteutus asiasta? 


Mavin materiaaleissa on

"Jos lohkolta on saatu ehtojen mukainen, satotasokorjaukseen oikeuttava
sato jollain kasvilla, lohkolla on sallittua käyttää satotasokorjausta myös toisella kasvilla."

Tämä tietenkin sopii kumpaankin menetelmään, koska ei määritellä, tarkoitetaanko
tämän satotasokorjaukseen oikeuttavan sadon satotasokorjausta sellaisenaan vai
kylvettävän kasvin samaa satotasoa vastaavaa satotasokorjausta

Ruistahan tällöin pitäisi välttää kuin ruttoa, kukaan täälläkään ei kiistä,
että 5 tonnin ruissadot ovat jo melko päällikkösatoja, eivät oikeuttaisi
ohralle ja vehnälle kuin +20 kg korjauksiin ??????

-SS-


Yes, tähän tulkintaan tarvitaan ihan ensimmäiseksi eksplisiittinen vastaus. Periaatteessa pari esimerkkiä siten, että mukana on ruis, rypsi, muu vilja riittää. Jatkokysymykset riippuvat sitten vastauksesta, miten tulkitaan esim. max typpitasokorjaukset.

Lisäksi, joku vois kysyä miksi kaikki satotasokorjaukset öljykasvien fosforikorjausta lukuunottamatta ovat lineaarisia. Onko tossa rypsin kohdalla typo vai mistä on oikein kyse?

Ei ole typo vaan kirjoituspöydällä on ajateltu, että rypsin kohdalla ei satotaso korreloi fosforivarojen imutukseen niin paljon kuin viljoilla. Samasta syystä syysrypsillä ei ole ollenkaan 3000 kg:n typpisatotasokorjausta. Tämä myös antaisi aiheen olettaa, että se satotasokorjaus tulee aikaisemmin viljellystä kasvista, eikä satotasokorjaus liity seuraavaan kylvettävään kasviin, jossa jo perustasoissa otettu huomioon se kylvettävän kasvin perustarve. Eli se satotasokorjaus olisi mekaaninen lisä kylvettävän kasvin perustason päälle.  Eli öljykasveilla aina perustaso 10 kg keväällä vähemmän kuin kevätvehnällä, esimerkiksi. Satotasokorjaus sitten riippuen aikaisempien vuosien kasveista ja niiden sadoista.

Onhan tässä satotasokorjauksessa sama vika kuin ravinnetaseissa, eli menneet vuodet kuvastavat joskus myös muuta kuin jonkin lohkon sadontuottokykyä, esimerkiksi nurmien jälkeen on lähdettävä perustasoista. Tai useampi katovuosi osuu viisivuotisjaksolle. Se 2007 ympin satotasokorjaus oli kyllä aivan pissapään keksimä. Viljelykierto vei käytännössä mahdollisuuden satotasokorjausten käyttöön.

Siksi en ole enää ollenkaan luottavainen, että viranomaisten kehittämät laskentasäännöt ja ehdot olisivat todellisuudessa aina toimivia. Historia todistaa itse asiassa päinvastaista. Porsaanreikien olemassaolo on toinen todiste tästä; jos ehdot olisivat johdonmukaiset noudattaa, ei kenellekään tulisi tarvetta kiertää sääntöjä etsimällä porsaanreikiä. Yhä enemmän henkisestä pääomasta menee juurikin porsaanreikien etsimiseen, kuin viljelykäytäntöjen kehittämiseen sellaisenaan.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: junttieinari - 24.03.15 - klo:13:07
Junttieikkiksellä toki jää pintaan kun vantaat lepattaa kivien voimalla maanpinnan yläpuolella. ;D

Mitäs se apilan kylvösyvyys on??

Niin, kysymys oli nouseeko pintaan, ei siitä etteikö olisi parempiakin vaihtoehtoja. :P

Agrimarakatti möi Simultan "hs-laitteella", joka olikin oikeasti starttilannos-versio, jossa  kaikki tavara meni samaan reikään. Sadetta ihmetellessä sitten mulkkasin hs-laitteen kylvämään riviväleihin.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 24.03.15 - klo:20:34
Mihe mä sidon ne heinänkylvölaatikon letkut Jukossa: Välijyrän eteen vai taakse ? Välijyrä kyllä roiskuttelis ne vielä enempi levälleen.

Sitten toinen, pitäsikö jotain kettinkienpätkiä sitoa vähän matkaa nauhajyräpyörästön taakse, että sekoittelis vielä vähän lisää niitä heinänsiemeniä ?

Jyrääminen ei kuulemma juurikaan auttanut heinänorastumisessa 80-luvun heinän suojaviljaan kylvökokeissa, Vihdin savikoilla.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: lahtivaja - 26.03.15 - klo:13:55
Asiaa sivuten, tarttisin tollaseen 2,5m kh jukottimeen kans heinänkylvölaatikon, huonosti tuntuu vaan mistään löytyvän...saa vinkata tai kaupata jos sattuu tuollaisen omistamaan.....
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 26.03.15 - klo:18:16
Asiaa sivuten, tarttisin tollaseen 2,5m kh jukottimeen kans heinänkylvölaatikon, huonosti tuntuu vaan mistään löytyvän...saa vinkata tai kaupata jos sattuu tuollaisen omistamaan.....

Sun täytyy olla valmis tappamaan saadakses heinänkylvölaatikon mihinkään koneeseen,
huhtikuun alun jälkeen.... ::)

Markkinat ylikuumentuneet .... punahehkuisiksi...kuin Mondeon jumittunut takajarru.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: lahtivaja - 26.03.15 - klo:18:33
Lainaus
Sun täytyy olla valmis tappamaan
, näin  mä vähän arvelinkin  ::)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: optima - 26.03.15 - klo:22:44
Meneekö se sillee et jos kylvän apila,raiheinä yms kerääjäks kylvön yhteydes ja ruiskutan sen 1.10 jälkeen ni se ei kelpaa kasvipeitteisalaks? Eli se tuki jää saamatta. No jos sitte kasvuston säilyttää kevääseen saattaa olla kyntö ainoa vaihtoehto että saa kylvettyä. Aina ki toi italianraiheinä voi kasvaa syksyllä viel aika pitkäks? Onko siitä kokemuksii.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 26.03.15 - klo:23:47
Meneekö se sillee et jos kylvän apila,raiheinä yms kerääjäks kylvön yhteydes ja ruiskutan sen 1.10 jälkeen ni se ei kelpaa kasvipeitteisalaks? Eli se tuki jää saamatta. No jos sitte kasvuston säilyttää kevääseen saattaa olla kyntö ainoa vaihtoehto että saa kylvettyä. Aina ki toi italianraiheinä voi kasvaa syksyllä viel aika pitkäks? Onko siitä kokemuksii.

Juu se on itse asiassa mielenkiintoinen kysymys; koska kasvipeitteisyydestä sanotaan hakuohjeessa:

"Sänkeä lukuun ottamatta kasvusto, joka tuhotaan kemiallisesti, ei voi täyttää kasvipeitteisyysvaatimusta."
Eli tässä voikin olla se ehto, että jos on ilmoittanut kerääjäkasvin, ei voi ruiskuttaa syksyllä, ilman että menettää kasvipeitteisyyden. Jollakin kameralla se varmaankin nähdään, onko sänki vai vihermassa.
Erotustarkkuus on ainakin yli 50%

Koulutuksessa todettiinkin, että kaikki nyt innolla kokeilemaan kaikkia mahdollisia virityksiä, takaisinperinnän määrä  sitten tulee ja kertoo, miten isolta osalta ei mennyt ihan putkeen.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Ala-Pertti - 27.03.15 - klo:07:42
Mihe mä sidon ne heinänkylvölaatikon letkut Jukossa: Välijyrän eteen vai taakse ? Välijyrä kyllä roiskuttelis ne vielä enempi levälleen.

Sitten toinen, pitäsikö jotain kettinkienpätkiä sitoa vähän matkaa nauhajyräpyörästön taakse, että sekoittelis vielä vähän lisää niitä heinänsiemeniä ?

Jyrääminen ei kuulemma juurikaan auttanut heinänorastumisessa 80-luvun heinän suojaviljaan kylvökokeissa, Vihdin savikoilla.

-SS-




melko moneen ja merkkiseen koneeseen on modattu sinne heinänsiemenputken alapäähän 6mm reikä ja siihen reikään 6mm pultti ajosuunnan mukaisesti. se heinänsiemenen raitakylvö loppuu ja koneesta tulee hajakylvökone.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Pasi - 27.03.15 - klo:08:01
Koulutuksessa todettiinkin, että kaikki nyt innolla kokeilemaan kaikkia mahdollisia virityksiä, takaisinperinnän määrä  sitten tulee ja kertoo, miten isolta osalta ei mennyt ihan putkeen.

-SS-

Oliko tuo jonkin sortin neuvojien tai virallisten virkahenkilöiden toteamus  ;D ? Asian kun voin noinkin sanoa jos ei käytä korrektia kieltä vaan  hyödyntää huonoa tai sarkastista huumoria ja samalla myöntää ettei näitä saada millään mietittyä läheskään valmiiksi edes vielä silloinkaan kun valvonnat alkavat.

Jos tuo oli virkahenkilön sanomaa, niin kertoiko samalla aiheuttaako esim. kerääjäkasvilohkon hylky leikkauksia myös muihin tukiin vai peritäänkö takaisin/tai jätetään maksamatta vain kerääjäkasvitukea hylätyltä alalta?

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Ripcord - 27.03.15 - klo:08:10
Koulutuksessa todettiinkin, että kaikki nyt innolla kokeilemaan kaikkia mahdollisia virityksiä, takaisinperinnän määrä  sitten tulee ja kertoo, miten isolta osalta ei mennyt ihan putkeen.

-SS-

Oliko tuo jonkin sortin neuvojien tai virallisten virkahenkilöiden toteamus  ;D ? Asian kun voin noinkin sanoa jos ei käytä korrektia kieltä vaan  hyödyntää huonoa tai sarkastista huumoria ja samalla myöntää ettei näitä saada millään mietittyä läheskään valmiiksi edes vielä silloinkaan kun valvonnat alkavat.

Jos tuo oli virkahenkilön sanomaa, niin kertoiko samalla aiheuttaako esim. kerääjäkasvilohkon hylky leikkauksia myös muihin tukiin vai peritäänkö takaisin/tai jätetään maksamatta vain kerääjäkasvitukea hylätyltä alalta?

No jos hylky ei aiheuttaisi mitään sanktioita vaan ainoastaan takaisinperinnän niin tokihan joka ainoa mahdollinen hehtaari ilmoitettaisiin sen jälkeen kerääjäkasvilohkoksi!
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Pasi - 27.03.15 - klo:08:18
No jos hylky ei aiheuttaisi mitään sanktioita vaan ainoastaan takaisinperinnän niin tokihan joka ainoa mahdollinen hehtaari ilmoitettaisiin sen jälkeen kerääjäkasvilohkoksi!

Voisihan tuota yrittää. Mutta käsittääkseni tälläkin hetkellä tietyistä rikkeistä kiinnijäämällä käytännössä tilaa niihin tukiin liittyvän tarkistuksen seuraavaksi vuodeksi. Asia voidaan helposti hoitaa riskipainotuksella. Lisäksi tämän vuoden jälkeen säännöt kirjoitetaan talven aikana aika varmasti selvemmiksi. Joten en usko, että Ripcordin ajatus onnistuisi.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 27.03.15 - klo:08:23

Ja löytyyhän ne pahnat sieltä muokkauksen alta/seasta - tuskin se niiiin nopeaa on se maan pieneliöstö missään, että kuukaudessa kaikki häviäisi?
[/quote]

No luulis jotta valokuva kasvustosta/puinnista riittäisi todisteeksi..  :o 
Pyytää vielä vaikka naapurin isännän pönöttämään päivän lehti kädessä kuvaan jos eivät muuten usko  ;D
[/quote]

Kouluttaja sanoi eilen, ettei valokuva kelpaa todisteeksi. Maasta on todettava. Siinä todettiin kyllä ongelma: 3 kasvin vaatimus (yli 30 ha), kasvussa ruis, ohra ja lhp. Ohran jälkeen kylvät rukiin ja tarkastus vaikka 30.8. Sinulla siis kasvaa ruista oraalla ja ruista sänkenä ja lhp. Tässä toteutuu vain kaksi kasvia. Sanktiota tulee. Lohkokortit tai valokuvat eivät auta.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Ripcord - 27.03.15 - klo:08:30
No jos hylky ei aiheuttaisi mitään sanktioita vaan ainoastaan takaisinperinnän niin tokihan joka ainoa mahdollinen hehtaari ilmoitettaisiin sen jälkeen kerääjäkasvilohkoksi!

Voisihan tuota yrittää. Mutta käsittääkseni tälläkin hetkellä tietyistä rikkeistä kiinnijäämällä käytännössä tilaa niihin tukiin liittyvän tarkistuksen seuraavaksi vuodeksi. Asia voidaan helposti hoitaa riskipainotuksella. Lisäksi tämän vuoden jälkeen säännöt kirjoitetaan talven aikana aika varmasti selvemmiksi. Joten en usko, että Ripcordin ajatus onnistuisi.

Tokihan yksittäisen tilan kohdalla tie olisi nopeasti loppuunkäyty. Mutta mikä lie toimenpiteen valvontaprosentti, 5%? Aika moni tila voisi hyvällä todennäköisyydellä jatkaa lottoamista vuosia.  Mutta lähinnä teoreettinen ajatushan tämä, varmasti asia hoidetaan kuntoon jo tulevan kesän valvontaohjeessa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Ripcord - 27.03.15 - klo:08:43

Ja löytyyhän ne pahnat sieltä muokkauksen alta/seasta - tuskin se niiiin nopeaa on se maan pieneliöstö missään, että kuukaudessa kaikki häviäisi?

No luulis jotta valokuva kasvustosta/puinnista riittäisi todisteeksi..  :o 
Pyytää vielä vaikka naapurin isännän pönöttämään päivän lehti kädessä kuvaan jos eivät muuten usko  ;D
[/quote]

Kouluttaja sanoi eilen, ettei valokuva kelpaa todisteeksi. Maasta on todettava. Siinä todettiin kyllä ongelma: 3 kasvin vaatimus (yli 30 ha), kasvussa ruis, ohra ja lhp. Ohran jälkeen kylvät rukiin ja tarkastus vaikka 30.8. Sinulla siis kasvaa ruista oraalla ja ruista sänkenä ja lhp. Tässä toteutuu vain kaksi kasvia. Sanktiota tulee. Lohkokortit tai valokuvat eivät auta.
[/quote]

No voi hyvää päivää - äärimmilläänhän tämä johtaa siihen, että mitään peltoa ei uskalla tonkia ennen syyskuun alkua. Korkeintaan ruista rukiin perään ja syysvehnää syysvehnän perään jne. 

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Ärrpää - 27.03.15 - klo:09:28

Ja löytyyhän ne pahnat sieltä muokkauksen alta/seasta - tuskin se niiiin nopeaa on se maan pieneliöstö missään, että kuukaudessa kaikki häviäisi?

No luulis jotta valokuva kasvustosta/puinnista riittäisi todisteeksi..  :o 
Pyytää vielä vaikka naapurin isännän pönöttämään päivän lehti kädessä kuvaan jos eivät muuten usko  ;D

Kouluttaja sanoi eilen, ettei valokuva kelpaa todisteeksi. Maasta on todettava. Siinä todettiin kyllä ongelma: 3 kasvin vaatimus (yli 30 ha), kasvussa ruis, ohra ja lhp. Ohran jälkeen kylvät rukiin ja tarkastus vaikka 30.8. Sinulla siis kasvaa ruista oraalla ja ruista sänkenä ja lhp. Tässä toteutuu vain kaksi kasvia. Sanktiota tulee. Lohkokortit tai valokuvat eivät auta.
[/quote]

No voi hyvää päivää - äärimmilläänhän tämä johtaa siihen, että mitään peltoa ei uskalla tonkia ennen syyskuun alkua. Korkeintaan ruista rukiin perään ja syysvehnää syysvehnän perään jne.
[/quote]

 Tälle keväälle ei taija (ehkä) valmistua viralliset ja ainoat hyväksytyt kylvö- ja sadonkorjuupäivät. Olis tarkastajilla helponpaa, joka onkin toiminnan korkein päämäärä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 27.03.15 - klo:09:57

Ja löytyyhän ne pahnat sieltä muokkauksen alta/seasta - tuskin se niiiin nopeaa on se maan pieneliöstö missään, että kuukaudessa kaikki häviäisi?

No luulis jotta valokuva kasvustosta/puinnista riittäisi todisteeksi..  :o 
Pyytää vielä vaikka naapurin isännän pönöttämään päivän lehti kädessä kuvaan jos eivät muuten usko  ;D
[/quote]

Kouluttaja sanoi eilen, ettei valokuva kelpaa todisteeksi. Maasta on todettava. Siinä todettiin kyllä ongelma: 3 kasvin vaatimus (yli 30 ha), kasvussa ruis, ohra ja lhp. Ohran jälkeen kylvät rukiin ja tarkastus vaikka 30.8. Sinulla siis kasvaa ruista oraalla ja ruista sänkenä ja lhp. Tässä toteutuu vain kaksi kasvia. Sanktiota tulee. Lohkokortit tai valokuvat eivät auta.
[/quote]

Kyllä väittäsin että jos kauppakuitissa lukee että "ITALIAN RAEHEINÄ JA VALKOAPILA" ja lohkokortissa lukee että kerääjäksi/aluskasviksi kylvetty "ITALIAN RAEHEINA JA VALKOAPILA", niin se on tarkastajalle kelvattava.

Eihän tässä muuten uskalla kohta kylvää kuin aikasta ohraa vappuna että ehtii puida heinäkuussa jotta kerkiää kerääjäkasvin kylvää elokuun puoliväliin.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: taisker - 27.03.15 - klo:10:37
kyllä se paska puhetta että lohkokortit ei auta siä on ollu ja tehty just niiku niissä lukeee siitä mennään taas käräjille jos tarkastaja sanoo että ne ei käy
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 27.03.15 - klo:11:29
kyllä se paska puhetta että lohkokortit ei auta siä on ollu ja tehty just niiku niissä lukeee siitä mennään taas käräjille jos tarkastaja sanoo että ne ei käy

Minäkin haluaisin nähdä sen tarkastajan joka kieltää ostokuitit ja lohkokortit, jos ne on yhteneväiset. Varsinkin jos ostettuja siemeniä ei löydy mistään.

Saattaa olla jo virkavirhe jos syyttää tuki rikkeestä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: lypsyukko - 27.03.15 - klo:12:01


Eihän tässä muuten uskalla kohta kylvää kuin aikasta ohraa vappuna että ehtii puida heinäkuussa jotta kerkiää kerääjäkasvin kylvää elokuun puoliväliin.

sittenhään se sun ohras luetaan nurmeksi. Eihän sitä voi todistaa enää syyskuussa,, että sitä on ikinä ollutkaan  ::)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 27.03.15 - klo:12:10


Eihän tässä muuten uskalla kohta kylvää kuin aikasta ohraa vappuna että ehtii puida heinäkuussa jotta kerkiää kerääjäkasvin kylvää elokuun puoliväliin.

sittenhään se sun ohras luetaan nurmeksi. Eihän sitä voi todistaa enää syyskuussa,, että sitä on ikinä ollutkaan  ::)

Nimen omaan! Eli voit hakea tukea toimenpiteelle jota ei lähtökohtaisesti hyväksytä missään tapauksessa. Kyllä tuossa alkaa olla jo sen verran kova syytös siitä että "olet rikollinen, kunhan löydämme vain rikoksen!"
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 27.03.15 - klo:14:25
Koulutuksessa todettiinkin, että kaikki nyt innolla kokeilemaan kaikkia mahdollisia virityksiä, takaisinperinnän määrä  sitten tulee ja kertoo, miten isolta osalta ei mennyt ihan putkeen.

-SS-

Oliko tuo jonkin sortin neuvojien tai virallisten virkahenkilöiden toteamus  ;D ? Asian kun voin noinkin sanoa jos ei käytä korrektia kieltä vaan  hyödyntää huonoa tai sarkastista huumoria ja samalla myöntää ettei näitä saada millään mietittyä läheskään valmiiksi edes vielä silloinkaan kun valvonnat alkavat.

Jos tuo oli virkahenkilön sanomaa, niin kertoiko samalla aiheuttaako esim. kerääjäkasvilohkon hylky leikkauksia myös muihin tukiin vai peritäänkö takaisin/tai jätetään maksamatta vain kerääjäkasvitukea hylätyltä alalta?

Kyllä oli neuvojan sarkastinen ohje silmänmuljautuksen avulla vahvistettuna, että näyttää olevan monella into lähteä mitä ihmeellisimmillä tavoilla kerääjäkasvi- ja kasvipeitteisyysalan maksimoinnilla kekkulointiin.

Kun viesti lähes kuuroille korville oli, että kakkua on periaatteessa mahdoton syödä ja säästää yhtä aikaa, varsinkin silloin jos ei muutenkaan ole kerääjäkasveille ja kevätmuokkauksille pitkän ajan kuluessa totuteltu viljelyjärjestelmä jo valmiiksi käytössä. Kevätkyntöajat tai pahnanputusta ohra lehtilaikkutautisena valmiiksi nousevana, nämä mielessä, myöntelin itsellenikin: Tehostetun tautiohjelman kevätvilja aluskasvilla, suorakylvö keväällä ja luomu, ainoa mahdollisuus maksimitukiin, muuten yrittämällä menee jotenkuten toimiva systeemi lopulta kokonaan sekaisin ! Tulee sekä sanktiot että satokato.

Yhdessä koulutustilaisuudessa oli tuo kerääjäkasvi- ja kasvipeitteisyys sekä EFA-alan poisjäänti luomulla havaittu melkein ykskantaan, että lähtekää luomukursille, sitten ovat nämä toimenpiteet ihan itsestään selviö.

Ympäristökorvauksen ymmärtää, jos ajattelee asiaa niin, että saa korvauksen, jos jättää jotakin tekemättä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 27.03.15 - klo:17:55
No jos hylky ei aiheuttaisi mitään sanktioita vaan ainoastaan takaisinperinnän niin tokihan joka ainoa mahdollinen hehtaari ilmoitettaisiin sen jälkeen kerääjäkasvilohkoksi!

Voisihan tuota yrittää. Mutta käsittääkseni tälläkin hetkellä tietyistä rikkeistä kiinnijäämällä käytännössä tilaa niihin tukiin liittyvän tarkistuksen seuraavaksi vuodeksi. Asia voidaan helposti hoitaa riskipainotuksella. Lisäksi tämän vuoden jälkeen säännöt kirjoitetaan talven aikana aika varmasti selvemmiksi. Joten en usko, että Ripcordin ajatus onnistuisi.

No jos hylky ei aiheuttaisi mitään sanktioita vaan ainoastaan takaisinperinnän niin tokihan joka ainoa mahdollinen hehtaari ilmoitettaisiin sen jälkeen kerääjäkasvilohkoksi!

Voisihan tuota yrittää. Mutta käsittääkseni tälläkin hetkellä tietyistä rikkeistä kiinnijäämällä käytännössä tilaa niihin tukiin liittyvän tarkistuksen seuraavaksi vuodeksi. Asia voidaan helposti hoitaa riskipainotuksella. Lisäksi tämän vuoden jälkeen säännöt kirjoitetaan talven aikana aika varmasti selvemmiksi. Joten en usko, että Ripcordin ajatus onnistuisi.

Yksi ironinen isännätoteamus kuului kahvepöydässä, että valvonta tänä kesänä varmaankin sitten puuttuu vääriin sovelluksiin vain neuvomalla kärsivällisesti ja yhteistyöhaluisesti, ei tule sanctioita siis ollenkaan  ;)

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 27.03.15 - klo:22:18
http://kauppa.savenmaa.fi/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=kylv%C3%B6laite

Tänään lähti tilaus.

(http://kauppa.savenmaa.fi/filemanager/productpicsthumb/4898picture3Upload.png)

Joko härpäke on tullut?  :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 27.03.15 - klo:22:46
http://kauppa.savenmaa.fi/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=kylv%C3%B6laite

Tänään lähti tilaus.

(http://kauppa.savenmaa.fi/filemanager/productpicsthumb/4898picture3Upload.png)

Joko härpäke on tullut?  :D

Ei vielä.

Laitan fotokraphin kun sovitan sitä simultaan... :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 27.03.15 - klo:23:15
http://kauppa.savenmaa.fi/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=kylv%C3%B6laite

Tänään lähti tilaus.


Joko härpäke on tullut?  :D

Ei vielä.

Laitan fotokraphin kun sovitan sitä simultaan... :D

Hitsaakko sä tonkin siihen kiinni  :-\
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 27.03.15 - klo:23:25
http://kauppa.savenmaa.fi/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=kylv%C3%B6laite

Tänään lähti tilaus.


Joko härpäke on tullut?  :D

Ei vielä.

Laitan fotokraphin kun sovitan sitä simultaan... :D

Hitsaakko sä tonkin siihen kiinni  :-\

Jep, ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 28.03.15 - klo:10:05
Asiaa sivuten, tarttisin tollaseen 2,5m kh jukottimeen kans heinänkylvölaatikon, huonosti tuntuu vaan mistään löytyvän...saa vinkata tai kaupata jos sattuu tuollaisen omistamaan.....

Vieläköhän tää purkuun menevän Tumen laatikko on myymättä?

Noita piensiemenlootia olisi pitänyt muutamana viimevuotena kerätä. Hinnat on varmaan noussut arvoon arvaamattomaan, niinkun vanhojen Zetorien ja pappatunturien.  ::)

http://www.pohjanmaanylijaamatuote.com/public/Kom.php?p=p_1175
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Pasi - 28.03.15 - klo:10:30
http://www.pohjanmaanylijaamatuote.com/public/Kom.php?p=p_1175

Piti vilkaista uteliaisuudesta mutta ei onnisnut... eikä onnistunut edes kuukeloimalla Pohjanmaan ylijäämätuote... F-securen esti  Sivusto oli ilmoitettu haitalliseksi. Pohjaisia kylätappelujako nykyajan tyyliin vai mistä moinen...   ;D ;D ;D 
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 28.03.15 - klo:10:39
http://www.pohjanmaanylijaamatuote.com/public/Kom.php?p=p_1175

Piti vilkaista uteliaisuudesta mutta ei onnisnut... eikä onnistunut edes kuukeloimalla Pohjanmaan ylijäämätuote... F-securen esti  Sivusto oli ilmoitettu haitalliseksi. Pohjaisia kylätappelujako nykyajan tyyliin vai mistä moinen...   ;D ;D ;D

Jep, totta. Nortoni ei estä pääsyä mut F-Secure estää.  :-\

(http://www.pohjanmaanylijaamatuote.com/public/files/PB250057_m.jpg)

(http://www.pohjanmaanylijaamatuote.com/public/files/PB250058_m.jpg)

raskashinattava,korokelaita,jyräpyörästö,astintaso,isot renkaat,kiekkovantaat siemenpuolella,piensiemenlaite, myydään osina !
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: JackSparrow - 28.03.15 - klo:10:44
Millaisia  sanktioita on odotettavissa jos nyt viskakylvö menis päin pers...ä ?
Kerääjäkasvipalkkio pois? enemmän?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Opelmies - 28.03.15 - klo:10:57
http://kauppa.savenmaa.fi/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=kylv%C3%B6laite

Tänään lähti tilaus.


Joko härpäke on tullut?  :D

Ei vielä.

Laitan fotokraphin kun sovitan sitä simultaan... :D

Hitsaakko sä tonkin siihen kiinni  :-\

Jep, ;D

Kuva olis kiva... :)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Tupajumi - 28.03.15 - klo:11:14
Hyvin rikkaruohoisia viljakasvustoja tullaan ensi kesänä näkemään. ei ne kerääjäkasvit pysty rikkojen kanssa
kilpailemaan. Rikat saa alkukesällä hyvän etumatkan, kun kerääjäkasvia on seassa, joudutaan myrkyttämään rikat aika hellävaroen, esim. Saunakukka ei jostain expressistä tai mcpasta paljon piittaa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 28.03.15 - klo:11:20
Hyvin rikkaruohoisia viljakasvustoja tullaan ensi kesänä näkemään. ei ne kerääjäkasvit pysty rikkojen kanssa
kilpailemaan. Rikat saa alkukesällä hyvän etumatkan, kun kerääjäkasvia on seassa, joudutaan myrkyttämään rikat aika hellävaroen, esim. Saunakukka ei jostain expressistä tai mcpasta paljon piittaa.

Arianne S.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKM - 28.03.15 - klo:12:44
http://kauppa.savenmaa.fi/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=kylv%C3%B6laite

Tänään lähti tilaus.

(http://kauppa.savenmaa.fi/filemanager/productpicsthumb/4898picture3Upload.png)

Joko härpäke on tullut?  :D

Ei vielä.

Laitan fotokraphin kun sovitan sitä simultaan... :D

Osamaksulla varmaan... kauhee investointi... ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKM - 28.03.15 - klo:12:46
http://kauppa.savenmaa.fi/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=kylv%C3%B6laite

Tänään lähti tilaus.


Joko härpäke on tullut?  :D

Ei vielä.

Laitan fotokraphin kun sovitan sitä simultaan... :D

Hitsaakko sä tonkin siihen kiinni  :-\

Jep, ;D

Kuva olis kiva... :)

no niinhän sää äsken SKN:nä lupasit laittaa kuvan... ;D ;D ;D ;D ;D

...ketä sää luulet pikkumies enää harhauttavasi.... 8) 8) 8) 8) 8)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKM - 28.03.15 - klo:12:48
http://www.pohjanmaanylijaamatuote.com/public/Kom.php?p=p_1175

Piti vilkaista uteliaisuudesta mutta ei onnisnut... eikä onnistunut edes kuukeloimalla Pohjanmaan ylijäämätuote... F-securen esti  Sivusto oli ilmoitettu haitalliseksi. Pohjaisia kylätappelujako nykyajan tyyliin vai mistä moinen...   ;D ;D ;D

Jep, totta. Nortoni ei estä pääsyä mut F-Secure estää.  :-\

(http://www.pohjanmaanylijaamatuote.com/public/files/PB250057_m.jpg)

(http://www.pohjanmaanylijaamatuote.com/public/files/PB250058_m.jpg)

raskashinattava,korokelaita,jyräpyörästö,astintaso,isot renkaat,kiekkovantaat siemenpuolella,piensiemenlaite, myydään osina !

siinä konees on F-secure millä sää esinnyt SKN:nä ja siinä koneessa on Norton missä sää esiinnyt vaikkapa Oplmiehenä?

Entä siinä vehkeessä missä esiinnyt anana? siin on varmaan se ilmasversio?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 28.03.15 - klo:12:53
http://kauppa.savenmaa.fi/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=kylv%C3%B6laite

Tänään lähti tilaus.

(http://kauppa.savenmaa.fi/filemanager/productpicsthumb/4898picture3Upload.png)

Joko härpäke on tullut?  :D

Ei vielä.

Laitan fotokraphin kun sovitan sitä simultaan... :D

Osamaksulla varmaan... kauhee investointi... ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D

Klarna.

https://klarna.com/fi/osta-klarnalla

 :)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKM - 28.03.15 - klo:12:55
http://kauppa.savenmaa.fi/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=kylv%C3%B6laite

Tänään lähti tilaus.


Joko härpäke on tullut?  :D

Ei vielä.

Laitan fotokraphin kun sovitan sitä simultaan... :D

Hitsaakko sä tonkin siihen kiinni  :-\

Jep, ;D

pistä sikaflexillä.

vanha paskas on niin ruosteisen näköinen ettei siihen saa pitävää hitsisaumaa ;D. ei ees pulunpaskaa. 8)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 28.03.15 - klo:12:57
Mahtaskos itteporautuvilla ruuveilla pysyä? Sit vielä sikaflexiä väliin? :-\
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKM - 28.03.15 - klo:14:25
Mahtaskos itteporautuvilla ruuveilla pysyä? Sit vielä sikaflexiä väliin? :-\

voi ol ettei pysy jos hurautat samalla tavalla kuoppiin kuin surullisenkuuluisalla simultanhakureissullas. erona vaan et nyt ei varmaan pakoputki irtoo...tai tiedä siitäkään...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 28.03.15 - klo:21:07
Mahtaskos itteporautuvilla ruuveilla pysyä? Sit vielä sikaflexiä väliin? :-\

voi ol ettei pysy jos hurautat samalla tavalla kuoppiin kuin surullisenkuuluisalla simultanhakureissullas. erona vaan et nyt ei varmaan pakoputki irtoo...tai tiedä siitäkään...

Tästä viestistäsi et tainnut taaskaan saada haluamaasi huomiota. Oi Voi  :-\
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 28.03.15 - klo:21:10
Mahtaskos itteporautuvilla ruuveilla pysyä? Sit vielä sikaflexiä väliin? :-\

voi ol ettei pysy jos hurautat samalla tavalla kuoppiin kuin surullisenkuuluisalla simultanhakureissullas. erona vaan et nyt ei varmaan pakoputki irtoo...tai tiedä siitäkään...

Tästä viestistäsi et tainnut taaskaan saada haluamaasi huomiota. Oi Voi  :-\

Pienimies-topiikistakaan ei tullut yleisömenestystä.

Ja minä kun sinne laitoin kuva-arvoitustehtävänkin... :-\
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKM - 28.03.15 - klo:22:52
Mahtaskos itteporautuvilla ruuveilla pysyä? Sit vielä sikaflexiä väliin? :-\

voi ol ettei pysy jos hurautat samalla tavalla kuoppiin kuin surullisenkuuluisalla simultanhakureissullas. erona vaan et nyt ei varmaan pakoputki irtoo...tai tiedä siitäkään...

Tästä viestistäsi et tainnut taaskaan saada haluamaasi huomiota. Oi Voi  :-\

Pienimies-topiikistakaan ei tullut yleisömenestystä.

Ja minä kun sinne laitoin kuva-arvoitustehtävänkin... :-\

yv:nä olen saanut runsaasti posit.palautetta.

sul on paljon naureskelijoita, tiedätkö sen?

pistä joku sivupersoonistas uppaaman se ketju aika ajoin. 8)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 28.03.15 - klo:23:15
Mahtaskos itteporautuvilla ruuveilla pysyä? Sit vielä sikaflexiä väliin? :-\

voi ol ettei pysy jos hurautat samalla tavalla kuoppiin kuin surullisenkuuluisalla simultanhakureissullas. erona vaan et nyt ei varmaan pakoputki irtoo...tai tiedä siitäkään...

Tästä viestistäsi et tainnut taaskaan saada haluamaasi huomiota. Oi Voi  :-\

Pienimies-topiikistakaan ei tullut yleisömenestystä.

Ja minä kun sinne laitoin kuva-arvoitustehtävänkin... :-\

yv:nä olen saanut runsaasti posit.palautetta.

sul on paljon naureskelijoita, tiedätkö sen?

pistä joku sivupersoonistas uppaaman se ketju aika ajoin. 8)

Huomionhakuiselle reppanalle nannaa koko rahalla? Eikö?

 :)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Tupajumi - 29.03.15 - klo:10:16
Mahtaskos itteporautuvilla ruuveilla pysyä? Sit vielä sikaflexiä väliin? :-\

voi ol ettei pysy jos hurautat samalla tavalla kuoppiin kuin surullisenkuuluisalla simultanhakureissullas. erona vaan et nyt ei varmaan pakoputki irtoo...tai tiedä siitäkään...

Tästä viestistäsi et tainnut taaskaan saada haluamaasi huomiota. Oi Voi  :-\

Pienimies-topiikistakaan ei tullut yleisömenestystä.

Ja minä kun sinne laitoin kuva-arvoitustehtävänkin... :-\

yv:nä olen saanut runsaasti posit.palautetta.

sul on paljon naureskelijoita, tiedätkö sen?

pistä joku sivupersoonistas uppaaman se ketju aika ajoin. 8)

Huomionhakuiselle reppanalle nannaa koko rahalla? Eikö?

 :)

Selvittäkää pojat välinne reilulla tappelulla, vaik Loimaan torilla 1.4. 2015 kello 12.00 alkaen, yleisöllä vapaa pääsy tilaisuuteen.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 29.03.15 - klo:11:18
Mahtaskos itteporautuvilla ruuveilla pysyä? Sit vielä sikaflexiä väliin? :-\

voi ol ettei pysy jos hurautat samalla tavalla kuoppiin kuin surullisenkuuluisalla simultanhakureissullas. erona vaan et nyt ei varmaan pakoputki irtoo...tai tiedä siitäkään...

Tästä viestistäsi et tainnut taaskaan saada haluamaasi huomiota. Oi Voi  :-\

Pienimies-topiikistakaan ei tullut yleisömenestystä.

Ja minä kun sinne laitoin kuva-arvoitustehtävänkin... :-\

yv:nä olen saanut runsaasti posit.palautetta.

sul on paljon naureskelijoita, tiedätkö sen?

pistä joku sivupersoonistas uppaaman se ketju aika ajoin. 8)

Huomionhakuiselle reppanalle nannaa koko rahalla? Eikö?

 :)

Selvittäkää pojat välinne reilulla tappelulla, vaik Loimaan torilla 1.4. 2015 kello 12.00 alkaen, yleisöllä vapaa pääsy tilaisuuteen.

Kyllähän toi fani oli viime keväänä tulossa antamaan sakinhivutusta.

Lupasin tehdä poliisille tutkintapyynnön.

Mää kun en mitään lyömisiä käsitä... :'(
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Maa-Anssi - 29.03.15 - klo:18:27
Kyllähän raha aina kelpais.. vaan jos mennee lakkoon niinku män viimme syssynä niin jyvän otto hilastuu oikeen kunnolla. Eli en taida arvata laittaa alle kasvamaan koko vilja-alalle. Ainaki jos sais oman siemenen kunnollisena pois otetuksi. Toisaalta... 100 erkkiä/Ha VS kauraa - n. tonni lisää hehtaarilta (mahdottomuus keskimäärin) --niin ja nettona tietenkin, eli kustit pois  :)   
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 29.03.15 - klo:20:05
Kyllähän raha aina kelpais.. vaan jos mennee lakkoon niinku män viimme syssynä niin jyvän otto hilastuu oikeen kunnolla. Eli en taida arvata laittaa alle kasvamaan koko vilja-alalle. Ainaki jos sais oman siemenen kunnollisena pois otetuksi. Toisaalta... 100 erkkiä/Ha VS kauraa - n. tonni lisää hehtaarilta (mahdottomuus keskimäärin) --niin ja nettona tietenkin, eli kustit pois  :)

On myös otettava huomioon, että hyvinkasvanut italianalusraiheinä ottaa 300 - 500 kg sadosta pois. Siemenellä on kustannus, useimmille (jollei nyt sitten ole valmiiksi kuutiokaupalla heinänsiementä itsellä) . Jos tilalla on ongelmarikkakasveja, mataraa, valvattia, saunakukkaa, vesiheinää, silloin se Ariane S ratkaisuna tuo non 20 € lisäkustannuksen verrattuna siihen, että tiheydellä ja lehtevyydellä sekä perusaineella, kuten jollakin logran+oxitril ruiskutuksella. Nämä kun laskee yhteen, niin ei ole täyttä tonnia kauraa se ero.

Jo muutenkin on suojaviljatyyliin aikaista ohraa koittmaassa, onhan se sitten hyvä. Tai 15.08 mennessä äestettyyn sänkeen, silloin homma menee mainiosti, ei liene joka vuosi mahdollista kuin täällä ihan etelässä, esim. kevätvehnällä.

Kerääjäkasvissa tietysti on paljon tukipotentiaalia, toivottavasti ei siemenissä ole hukkista, kun ulkomailta paljon tuodaan.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKM - 29.03.15 - klo:20:06
Mahtaskos itteporautuvilla ruuveilla pysyä? Sit vielä sikaflexiä väliin? :-\

voi ol ettei pysy jos hurautat samalla tavalla kuoppiin kuin surullisenkuuluisalla simultanhakureissullas. erona vaan et nyt ei varmaan pakoputki irtoo...tai tiedä siitäkään...

Tästä viestistäsi et tainnut taaskaan saada haluamaasi huomiota. Oi Voi  :-\

Pienimies-topiikistakaan ei tullut yleisömenestystä.

Ja minä kun sinne laitoin kuva-arvoitustehtävänkin... :-\

yv:nä olen saanut runsaasti posit.palautetta.

sul on paljon naureskelijoita, tiedätkö sen?

pistä joku sivupersoonistas uppaaman se ketju aika ajoin. 8)

Huomionhakuiselle reppanalle nannaa koko rahalla? Eikö?

 :)

Selvittäkää pojat välinne reilulla tappelulla, vaik Loimaan torilla 1.4. 2015 kello 12.00 alkaen, yleisöllä vapaa pääsy tilaisuuteen.

Sama sääntö kuin kalastuksessa:

Alamittaset päästetään karkuun ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 29.03.15 - klo:20:15
Alamittaset päästetään karkuun ;D

Väkivaltahomo.  :'(

Vaikka kritisoinkin kerääjäkasvit-toimenpiteen muka-helppoutta ja muka raha-automaattiutta, voisitteko mennä vapaaseen sanaan jatkamaan tuota ? Minä haluan marista kerääjäkasveista rauhassa  >:( >:( >:(

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Opelmies - 29.03.15 - klo:20:18
Alamittaset päästetään karkuun ;D

Väkivaltahomo.  :'(

Vaikka kritisoinkin kerääjäkasvit-toimenpiteen muka-helppoutta ja muka raha-automaattiutta, voisitteko mennä vapaaseen sanaan jatkamaan tuota ? Minä haluan marista kerääjäkasveista rauhassa  >:( >:( >:(

-SS-

Ok. :)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: lahtivaja - 29.03.15 - klo:20:26
Nyt löyty siemenloora jukottimeen, tosin joutu ostaan raskashinattavan jukon siinä samalla  ;D , kuinkas tollasen looran syötönsäätö, onkos niihin olemassa jotain ohjeellista taulukkoa, vai vedetäänkö ihan tunteella  ::)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 29.03.15 - klo:20:45
Nyt löyty siemenloora jukottimeen, tosin joutu ostaan raskashinattavan jukon siinä samalla  ;D , kuinkas tollasen looran syötönsäätö, onkos niihin olemassa jotain ohjeellista taulukkoa, vai vedetäänkö ihan tunteella  ::)

Mä katson omastani viikolla, onko se 2.5 m tai Jukossahan
on kaikki leveydet samassa. Mielestäni siellä kannesa oli joku lappu.

Kylä se on hienoo alkaa oikeen suojavilja-ammattilaiseksi ton heinänsiemenlaatikon kanssa

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: lahtivaja - 29.03.15 - klo:20:47
Lainaus
Kylä se on hienoo alkaa oikeen suojavilja-ammattilaiseksi ton heinänsiemenlaatikon kanssa

Alkaa oleen oikeen tekemisen meininki  8)


 ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Make - 29.03.15 - klo:21:17


Mä katson omastani viikolla, onko se 2.5 m tai Jukossahan
on kaikki leveydet samassa. Mielestäni siellä kannesa oli joku lappu.

Kylä se on hienoo alkaa oikeen suojavilja-ammattilaiseksi ton heinänsiemenlaatikon kanssa

-SS-

Ei sellaisella laatikolla saa savimaahan kunnon nurmea aikaiseksi. Kyllä se on laahavantaalla kylvettävä erikseen.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 29.03.15 - klo:21:24


Mä katson omastani viikolla, onko se 2.5 m tai Jukossahan
on kaikki leveydet samassa. Mielestäni siellä kannesa oli joku lappu.

Kylä se on hienoo alkaa oikeen suojavilja-ammattilaiseksi ton heinänsiemenlaatikon kanssa

-SS-

Ei sellaisella laatikolla saa savimaahan kunnon nurmea aikaiseksi. Kyllä se on laahavantaalla kylvettävä erikseen.

En usko minäkän. Mutta nuo mettänvarjot ne menee mainiosti. Heinää ei saanu meillä tohon töyrääseen oikeen laahavantaallakaan. Yritäpä selittää sellaiselle, jolla vesi kimmeltää kylvökoneen jyräpyörän jäljessä päiväkausia, niin että kun ei sada huhtikuun viimesen viikon jälkeen kuin joskus heinäkuussa vasta, että miten helppoa se suojavilja/kerääjäkasvi oikein on sihen yhteen senttiin kylvää, kun on 6 senttiä rutikuivaa tuhkaa koko kesän siinä.

Syysviljoilla tuo kerääjänurmi onnistunee pintaankin.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Make - 29.03.15 - klo:21:41
Parivuotta yritin takapyörä Tumella perustaa nurmia hs laatikolla. Sitten kaivettiin vanha Juko taas ladosta ja kelamies kylvää heinän erikseen.  ;) Kai sillä riittävästi  kerjääjäkasvia kuitenki saa kylvettyä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 29.03.15 - klo:22:26
Kun jukottimella kylvää heinänsiemenen ainakin siemenvantaiden eteen, niin hyvä tulee. Minulla putket pudottavat siemenet heti lannoitevantaiden (irroitettujen) taakse. Lisäksi vähän vuotoa ylhäältä. Olen saanut oikein hyvin aluskasvit onnistumaan.

Siemenmäärät olen kyllä joutunut kokeilemalla hakemaan, kun ei mitään taulukoita ole tallella. Otan siemenputket pois ja laitan kiertokoekaukalon alle, niin onnistui hyvin. Suurin ongelma on ollut ajoittain pienehkö kylvömäärä ja tos siemen. Sen verran roskaa seassa, että holvaa ajoittain, kun joutuu pitämään syöttövälin kovin pienellä. Nyt muutan välityksiä hitaammalle, niin saa luukkua avata enemmän.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Tupajumi - 29.03.15 - klo:22:31
Hei, me tienataan tällä. (kerääjäkasvilla siis)

Sanoiko näin:

A) Siemenkauppias?
B) Konekauppias?
C) Viljelijä?

Edit. Siis aika näyttää, kuka sillä oikeasti tienaa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 29.03.15 - klo:22:35
Kun jukottimella kylvää heinänsiemenen ainakin siemenvantaiden eteen, niin hyvä tulee. Minulla putket pudottavat siemenet heti lannoitevantaiden (irroitettujen) taakse. Lisäksi vähän vuotoa ylhäältä. Olen saanut oikein hyvin aluskasvit onnistumaan.

Siemenmäärät olen kyllä joutunut kokeilemalla hakemaan, kun ei mitään taulukoita ole tallella. Otan siemenputket pois ja laitan kiertokoekaukalon alle, niin onnistui hyvin. Suurin ongelma on ollut ajoittain pienehkö kylvömäärä ja tos siemen. Sen verran roskaa seassa, että holvaa ajoittain, kun joutuu pitämään syöttövälin kovin pienellä. Nyt muutan välityksiä hitaammalle, niin saa luukkua avata enemmän.

Tuossa just oli sidottu letkut siemenvantaiden siihen nivelpisteeseen, että ne siemenet niinkö putoovat siihen välijyrän pöllyyn. Oletinkin, että mietitty, et sekoittuu siinä pöllyssä vähän ja siemenvantaat peittää.

Kokeilla on mukava nyt ihan omaksi iloksi, jos ei EFA idä, niin pidetään avokesantona sitte.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 29.03.15 - klo:22:41
Hei, me tienataan tällä. (kerääjäkasvilla siis)

Sanoiko näin:

A) Siemenkauppias?
B) Konekauppias?
C) Viljelijä?

Seurataan rahaa. Siittä lähetään, että usiempien jutskien takana on raha, joka on lypsettävä viljelijältä takaisin. Mut tämä on arka asia, en alkaisi yksilöimään, ja otetaan nyt ainakin Neuvo2020-tuki kaikki kotiin ! Sitä kun ei saa hehtaaritukena, vaikka lukisi läksyt itse.

Sen verran totean, että hyvin on Mavi tukenut neuvontaorganisaation kysyntäpiikkiä, kun omissa esityksissään ja dokumenteissaan pihtaa lahjakkaasti kuumia perunoita. Neuvo2020 - vihkiytyneille varmaan kaikki on selvää.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKM - 29.03.15 - klo:22:49
Mahtaskos itteporautuvilla ruuveilla pysyä? Sit vielä sikaflexiä väliin? :-\

voi ol ettei pysy jos hurautat samalla tavalla kuoppiin kuin surullisenkuuluisalla simultanhakureissullas. erona vaan et nyt ei varmaan pakoputki irtoo...tai tiedä siitäkään...

Tästä viestistäsi et tainnut taaskaan saada haluamaasi huomiota. Oi Voi  :-\

Pienimies-topiikistakaan ei tullut yleisömenestystä.

Ja minä kun sinne laitoin kuva-arvoitustehtävänkin... :-\

yv:nä olen saanut runsaasti posit.palautetta.

sul on paljon naureskelijoita, tiedätkö sen?

pistä joku sivupersoonistas uppaaman se ketju aika ajoin. 8)

Huomionhakuiselle reppanalle nannaa koko rahalla? Eikö?

 :)

Selvittäkää pojat välinne reilulla tappelulla, vaik Loimaan torilla 1.4. 2015 kello 12.00 alkaen, yleisöllä vapaa pääsy tilaisuuteen.

Kyllähän toi fani oli viime keväänä tulossa antamaan sakinhivutusta.

Lupasin tehdä poliisille tutkintapyynnön.

Mää kun en mitään lyömisiä käsitä... :'(

Hohhoijakkaa...Krooh.....tee vaikka kolme jos Olos siitä helpottuu...zzzzzzzzz....
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 29.03.15 - klo:22:55
On tässä kerääjäkasvissa ilmankin miettimistä, että
ylipitkiä lainauksia tänne tunkee. Lyhennä ainakin.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 29.03.15 - klo:22:58
Hei, me tienataan tällä. (kerääjäkasvilla siis)

Sanoiko näin:

A) Siemenkauppias?
B) Konekauppias?
C) Viljelijä?

Minun tapauksessani viljelijä. Laitan kerääjiä joka tapauksessa. Saan siis omani pois, ja vähä ylimääräistäkin. Ei se rahasampo minullekaan ole, mutta silti.

Ei sen puoleen ymmärrän kyllä, että jos pitää kaikki mahdolliset koneet hankkia kerääjien kylvää varten, ei siitä hyödy kuin konekauppias ja maaperä. Jälkimmäinen on tosin se hyvä asia. Minusta kannattaisi mieluummin kylvää vaikka toisella kierroksella kerääjät, ennen kuin hankkii kalliit pelit. Tietysti jos huomaa kerääjien hyödyt ja haluaa jatkaa niiden  käyttöä (suosittelen), kannattaa ainakin jossain vaiheessa hankkia kunnon laitteetkin sitä varten. Viimeistään, kun on koko kylvökoneen vaihdon aika.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 29.03.15 - klo:23:00
Hohhoijakkaa...Krooh.....tee vaikka kolme jos Olos siitä helpottuu...zzzzzzzzz....

Painuisit nyt jo helevettiin sotkemasta jokaista asiallistakin ketjua  >:(
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 29.03.15 - klo:23:16
Hei, me tienataan tällä. (kerääjäkasvilla siis)

Sanoiko näin:

A) Siemenkauppias?
B) Konekauppias?
C) Viljelijä?

Minun tapauksessani viljelijä. Laitan kerääjiä joka tapauksessa. Saan siis omani pois, ja vähä ylimääräistäkin. Ei se rahasampo minullekaan ole, mutta silti.

Ei sen puoleen ymmärrän kyllä, että jos pitää kaikki mahdolliset koneet hankkia kerääjien kylvää varten, ei siitä hyödy kuin konekauppias ja maaperä. Jälkimmäinen on tosin se hyvä asia. Minusta kannattaisi mieluummin kylvää vaikka toisella kierroksella kerääjät, ennen kuin hankkii kalliit pelit. Tietysti jos huomaa kerääjien hyödyt ja haluaa jatkaa niiden  käyttöä (suosittelen), kannattaa ainakin jossain vaiheessa hankkia kunnon laitteetkin sitä varten. Viimeistään, kun on koko kylvökoneen vaihdon aika.

Kokeita on tehty kuivemmilla alueilla, ja suojaviljatyyppinen tai erillinen laahavannaskylvö HETI varsinaisen kylvön jälkeen on toiminut luotettavimmin, mutta myös heinänsiemenlaatikolla on saatu hyviä ja tasaisia tuloksia./1/ Pintalevitys ja oraille levitys on ollut paljon riskialttiimpi tapa heinän kasvun alkaa, pintaan jäänyt siemen saattaa itää huonosti kuivana aikana /2/.  Siksi tuo heinänsiemenlaatikko on ajatuksena tullut mieleen, kun siis ei valtanurmikierron satunnainen katkaisu ole kyseessä, jonka siis voisikin rauhassa miettiä toiseen kertaan kylvöksi.

Tämän laatikon siis kerääjäkasvinkin osalta harjoitteluksi vain hankin. Jos ei toimi, nin ei sitten toimi. Pintalevitystä oraille koetan jollakin tilapäisvälineellä, että voin vahvistaa omat epäilykseni, mutta viskoviskoja en varta vasten tule hankkimaan.

/1/  http://www.mtt.fi/koetoiminta/pdf/mtt-kjak-v57n1s02.pdf
/2/ https://tietokortti.savonia.fi/rae-tietokortit/37-aaro-jaaskelainen

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Ärrpää - 29.03.15 - klo:23:38

 Ital raita 3kg/ha viljan sekaan, liian halpaa. Paikallisella koolla lingoordin kahdeksanputkinen tais olla kaupan. Tarkennuksia yyveellä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 30.03.15 - klo:03:39

 Ital raita 3kg/ha viljan sekaan, liian halpaa. Paikallisella koolla lingoordin kahdeksanputkinen tais olla kaupan. Tarkennuksia yyveellä.

Katselin juu Einböck Grassmanager 600 noin 10000 päälle hintainen 6 m harava ja siihen kahdeksanletkuinen pneumalevitin. 100 ha kerääjäkasveilla maksuun.

Tai 5 v x 20 ha.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: lancelot - 31.03.15 - klo:08:06
100 €/ha. Mitä siitä jää käteen tilinpäätöksessä, jos oikeasti miettii työmäärän ja kustannukset sekä kaiken vaivan mitä siitä tulee? Jos jotain jää, niin ei sillä juuri enempää saa verotuksen jälkeen kun olutlaatikon korkeintaan.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Oksa - 31.03.15 - klo:08:54
mutta mitä tekis jos laittais siementen sekaan esim. raiheinän siementä jonkin verran?   ei kait se väliä kuin syvään menee kun itää kuitenkin myöhempään?     ja samalla kerralla sais sen kaikki tehtyä ja mikä siinä jos ei toimisikaan näkee kuitenkin vaikutuksen ennen 15.6.                              kannattaisiko kokeilla.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Make - 31.03.15 - klo:09:51
Savimaan kylvösyvyydellä ei jaksa pintaan asti. Rypsin sekaan varmaankin onnistuis.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 31.03.15 - klo:10:38
100 €/ha. Mitä siitä jää käteen tilinpäätöksessä, jos oikeasti miettii työmäärän ja kustannukset sekä kaiken vaivan mitä siitä tulee? Jos jotain jää, niin ei sillä juuri enempää saa verotuksen jälkeen kun olutlaatikon korkeintaan.

Tämä 100€ korvaus alkanee vaikuttaa vasta esimerkiksi yli 50 ha vuotuisissa määrissä. Jos ajatellaan, että 1/3 alasta onnistuu vuosittain siihen kerääjäkasviin, merkitsisi tilakokoa 100+ ?  Tällöin käytännössä siemenestä ylijäävä osuus on puhdasta tuloa. 1000€ - 5000€ levittimet rikkaharavineen tai siemenlaatikot tulevat maksuun jo 1. vuonna ja seuraavat vuodet ovat ns. puhdasta tuottoa.

Jos Sisä-Suomen ja Pohjanmaan hikeviä multamaita ajattelee, voi levitellä siemenet ihan milloin vaan, rikkaruiskutuksen jälkeen. Aina kasvaa. Aina itää. Voi vähän seikkaillakin Polttavan kuivuuden savinen etelärannikko, juuriheinän siemen olisi saatava siinä viljan kylvöikkunassa kylvetyksi. Tällöin jokin Ariane S tai riski rikkakasvitorjunnan täydellisestä epäonnistumisesta laittaa 20-50€/ha lisäkulun siemenkulun päälle. Tällöin tämä juuriheinäpuuhailu ei ehkä oikein tuota mitään järkevää tulosta, isoillakaan aloilla.

Jos viljelee viljelykierrossa kevätviljojen kanssa syyskylvöisiä kasveja niin haastavaksi tulee pysytellä jokavuotisessa kerääjäkasviketjussa. Kerääjäkasvikierto tukee paremmin pelkkää kevätviljakiertoa, osin syysviljakiertoa, mutta ei näiden välistä vaihtelua.

Toimenpiteen valinneen tavanomaista viljelykulttuuria harjoittaneen viljelijän kannattaa tehdä viljelykierto- ja viljelysuunnitelmat kasvi- ja lajikevalintoineen kerääjäkasvi edellä, ei toisin päin. Eli muutos lienee isompi kuin voisi kuvitella, vähän niin kuin 50 v viljoja viljellyt alkaisikin taas aktiiviseksi nurmiviljelijäksi. Suojaviljakulttuurin kokemus auttanee paljon.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 31.03.15 - klo:10:51
Mää on kylväny 2-3 senttiin aina kevätviljat. Eiköhän rairai sieltä rallattele kohti savitasangon kuumaa kesäaurinkoa.

Osan laitan lajitteluvaiheessa viljansiemenen sekaan ja osan sähköviskalla kylvön päälle. Rairai siemeneen ja valkoapila pintaan.


Syksyllä ollaan viisaampia....

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Pelto-Jussi - 31.03.15 - klo:11:12
mutta mitä tekis jos laittais siementen sekaan esim. raiheinän siementä jonkin verran?   ei kait se väliä kuin syvään menee kun itää kuitenkin myöhempään?     ja samalla kerralla sais sen kaikki tehtyä ja mikä siinä jos ei toimisikaan näkee kuitenkin vaikutuksen ennen 15.6.                              kannattaisiko kokeilla.

Paras tapa perustaa nurmi savimaalle taitaa kuitenkin olla se perinteinen eli kylvön jälkeen kylvö matalaan. Piensiemenlaatikon kautta kylvövantaiden jälkeen onnistuu myös,  tarkastusta kestävällä tavalla. Kylvömäärää säätämällä saa kasvustosta sellaisen, ettei se "häiritse" viljelytoimia.


Noihin viskureihin yms. en jaksa ihastua. Tuskin onnistuu riittävän kasvuston perustaminen savimaalle eli ei nouse piipan piipaa. Saa olla eri mieltä, mutta kun se pitää kelvata tarkastajallekin. Käyko todisteeksi siementen ostokuitti vai oikea kerääjäkasvusto??

Homman taloudellisuus riippuu vähän: mitä nurmisiementä voi käyttää (timotei, nata, apilat), paljonko  uhraa rahaa (ajan sijasta) kylvöön, miten kerääjäkasvi muuttaa syyskäsittelyä (kevytmuokkauksen tilalle kyntö?) Ei se olekaan ihan niin yksinkertaista.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 31.03.15 - klo:11:19
Mää on kylväny 2-3 senttiin aina kevätviljat. Eiköhän rairai sieltä rallattele kohti savitasangon kuumaa kesäaurinkoa.

Osan laitan lajitteluvaiheessa viljansiemenen sekaan ja osan sähköviskalla kylvön päälle. Rairai siemeneen ja valkoapila pintaan.


Syksyllä ollaan viisaampia....

Mitä jos sen sähköviskan laittaisi traktorin noukalle huiskimaan apilansiementä kylvön yhteydessä. Kylvökone sitten sekoittaa siemenet johonkin syvyyteen mennessään. Ainkakin osa jäisi optimisyvyyteenkin.  8)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 31.03.15 - klo:11:26
Se olis tyylikkämpi siellä simultan takana. 8)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Mopomies - 31.03.15 - klo:11:38
100 €/ha. Mitä siitä jää käteen tilinpäätöksessä, jos oikeasti miettii työmäärän ja kustannukset sekä kaiken vaivan mitä siitä tulee? Jos jotain jää, niin ei sillä juuri enempää saa verotuksen jälkeen kun olutlaatikon korkeintaan.

Tämä 100€ korvaus alkanee vaikuttaa vasta esimerkiksi yli 50 ha vuotuisissa määrissä. Jos ajatellaan, että 1/3 alasta onnistuu vuosittain siihen kerääjäkasviin, merkitsisi tilakokoa 100+ ?  Tällöin käytännössä siemenestä ylijäävä osuus on puhdasta tuloa. 1000€ - 5000€ levittimet rikkaharavineen tai siemenlaatikot tulevat maksuun jo 1. vuonna ja seuraavat vuodet ovat ns. puhdasta tuottoa.

Jos Sisä-Suomen ja Pohjanmaan hikeviä multamaita ajattelee, voi levitellä siemenet ihan milloin vaan, rikkaruiskutuksen jälkeen. Aina kasvaa. Aina itää. Voi vähän seikkaillakin Polttavan kuivuuden savinen etelärannikko, juuriheinän siemen olisi saatava siinä viljan kylvöikkunassa kylvetyksi. Tällöin jokin Ariane S tai riski rikkakasvitorjunnan täydellisestä epäonnistumisesta laittaa 20-50€/ha lisäkulun siemenkulun päälle. Tällöin tämä juuriheinäpuuhailu ei ehkä oikein tuota mitään järkevää tulosta, isoillakaan aloilla.

Jos viljelee viljelykierrossa kevätviljojen kanssa syyskylvöisiä kasveja niin haastavaksi tulee pysytellä jokavuotisessa kerääjäkasviketjussa. Kerääjäkasvikierto tukee paremmin pelkkää kevätviljakiertoa, osin syysviljakiertoa, mutta ei näiden välistä vaihtelua.

Toimenpiteen valinneen tavanomaista viljelykulttuuria harjoittaneen viljelijän kannattaa tehdä viljelykierto- ja viljelysuunnitelmat kasvi- ja lajikevalintoineen kerääjäkasvi edellä, ei toisin päin. Eli muutos lienee isompi kuin voisi kuvitella, vähän niin kuin 50 v viljoja viljellyt alkaisikin taas aktiiviseksi nurmiviljelijäksi. Suojaviljakulttuurin kokemus auttanee paljon.

-SS-

Juurikin noin. Jos nyt mavin homot luette tätä, niin ottakaa huomioon ne, joilla viljelykierto on ollut jo tehokasta vuosikausia. Vai onko teillä taas oma lehmä ojassa? >:(
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 31.03.15 - klo:11:41
Se olis tyylikkämpi siellä simultan takana. 8)

Tai traktorin katolle, sitten niitä siemeniä menisi kaikenlaisiin olosuhteisiin  :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: eevertti - 31.03.15 - klo:19:53
Aikomus on kyllä kokeilla apilan kylvöä kerääjäksi sähköhuiskalla samalla ajolla rikkaruiskutuksessa (huiska keulilla)
Rikka-aineet vaan on vielä harkinnassa. Mustang Fortea ajattelin aluksi mutta mitenköhän tuo valkoapila itää jos saa Mustangia niskaansa kylvössä??  Osaisko joku neuvoa parempia aineita.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 31.03.15 - klo:22:20
Aikomus on kyllä kokeilla apilan kylvöä kerääjäksi sähköhuiskalla samalla ajolla rikkaruiskutuksessa (huiska keulilla)
Rikka-aineet vaan on vielä harkinnassa. Mustang Fortea ajattelin aluksi mutta mitenköhän tuo valkoapila itää jos saa Mustangia niskaansa kylvössä??  Osaisko joku neuvoa parempia aineita.

Vielähän nyt ehtii kokeilla peitata nuota apilansiemeniä eri torjunta-aineilla, ties vaikka itävyys paranisi  ;)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: - 01.04.15 - klo:09:13
Nyt oli vielä keksitty että kerääjäkasvilohkolle ei samana syksynä saa levittää orgaanista lannoitetta ollenkaan...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 01.04.15 - klo:09:24
Nyt oli vielä keksitty että kerääjäkasvilohkolle ei samana syksynä saa levittää orgaanista lannoitetta ollenkaan...

Eihän tuo muusta tule kuin yleisestä ehdosta, että kerääjäkasvia ei viljanviljelyssä saa lannoittaa ollenkaan. Sitten 1.10 jälkeen 1.11 asti saa levittää lantaa, jos se mullataan. Eli tällöin kerääjäkasvi päätetään. Silloin ei saa sitä kasvipeitteisyysrahaa talvelta. Miksi pitäisi saada ?

Ja kesäaikana varsinaista viljelykasviahan saa lannoittaa. Eli viljelykasvin korjuun ja 1.10. väliin tulee muokkaus- ja lannoituskieltoaika, josta se 80€ netto maksetaan. Kun se ei ole mikään yleinen tilatuki vaan korvaus siitä, että temppuillaan.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: - 01.04.15 - klo:09:31
Ei nyt oo kyse mistään kasvipeitteisyyksistä vaan paskanajosta. 1.10 saa kerääjän kyntää maahan, mutta paskaa ei saa alle ajaa...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 01.04.15 - klo:09:38
Ei nyt oo kyse mistään kasvipeitteisyyksistä vaan paskanajosta. 1.10 saa kerääjän kyntää maahan, mutta paskaa ei saa alle ajaa...

OK mihin säännökseen tämä tulkinta perustuu ? Miksei voi päättää kerääjäkasvia 1.10 jälkeen muokkaamalla kevyesti, ajaa lannat ja sitten kyntää, jos "kerääjäkasvia ei saa lannoittaa " estäisi sen lannanlevityksen siihen kasvuston päälle myös 1.10 jälkeen ?

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: - 01.04.15 - klo:10:27
Ei nyt oo kyse mistään kasvipeitteisyyksistä vaan paskanajosta. 1.10 saa kerääjän kyntää maahan, mutta paskaa ei saa alle ajaa...

OK mihin säännökseen tämä tulkinta perustuu ? Miksei voi päättää kerääjäkasvia 1.10 jälkeen muokkaamalla kevyesti, ajaa lannat ja sitten kyntää, jos "kerääjäkasvia ei saa lannoittaa " estäisi sen lannanlevityksen siihen kasvuston päälle myös 1.10 jälkeen ?

-SS-

Mä ei tiedä mihin säännökseen tuo tulkinta perustuu, mutta ylitarkastaja Veikko Tuomiselta asia on varmistettu.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Yodavaari - 01.04.15 - klo:11:57
Täähän on vapaaehtoinen toimenpide.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: mah - 01.04.15 - klo:12:28
Ei nyt oo kyse mistään kasvipeitteisyyksistä vaan paskanajosta. 1.10 saa kerääjän kyntää maahan, mutta paskaa ei saa alle ajaa...

OK mihin säännökseen tämä tulkinta perustuu ? Miksei voi päättää kerääjäkasvia 1.10 jälkeen muokkaamalla kevyesti, ajaa lannat ja sitten kyntää, jos "kerääjäkasvia ei saa lannoittaa " estäisi sen lannanlevityksen siihen kasvuston päälle myös 1.10 jälkeen ?

-SS-

Mä ei tiedä mihin säännökseen tuo tulkinta perustuu, mutta ylitarkastaja Veikko Tuomiselta asia on varmistettu.

Kyllä sinne "kerääjäkasvipellolle" saa lantaa ajaa, mutta vasta lokakuussa, kuten SS kertoo. Oletko kuullut tuon "varmisteen" suoraan ylitarkastajalta, vaiko kylillä puhuivat? :-X
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: KAri - 01.04.15 - klo:16:03

Kyllä sinne "kerääjäkasvipellolle" saa lantaa ajaa, mutta vasta lokakuussa, kuten SS kertoo. Oletko kuullut tuon "varmisteen" suoraan ylitarkastajalta, vaiko kylillä puhuivat? :-X

Mä on asiasta kyllä ihan tietoinen - kylillä voivat puhua mitä sattuu ... Kannattaa ottaa huomioon tuo(kin) rajoitus, jos keräilijöitä aikoo kylvöön laittaa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 01.04.15 - klo:16:38

Kyllä sinne "kerääjäkasvipellolle" saa lantaa ajaa, mutta vasta lokakuussa, kuten SS kertoo. Oletko kuullut tuon "varmisteen" suoraan ylitarkastajalta, vaiko kylillä puhuivat? :-X

Mä on asiasta kyllä ihan tietoinen - kylillä voivat puhua mitä sattuu ... Kannattaa ottaa huomioon tuo(kin) rajoitus, jos keräilijöitä aikoo kylvöön laittaa.

EIks keväälläkään saa?????
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 01.04.15 - klo:18:24

Kyllä sinne "kerääjäkasvipellolle" saa lantaa ajaa, mutta vasta lokakuussa, kuten SS kertoo. Oletko kuullut tuon "varmisteen" suoraan ylitarkastajalta, vaiko kylillä puhuivat? :-X

Mä on asiasta kyllä ihan tietoinen - kylillä voivat puhua mitä sattuu ... Kannattaa ottaa huomioon tuo(kin) rajoitus, jos keräilijöitä aikoo kylvöön laittaa.

EIks keväälläkään saa?????

Totta kai keväällä saa lannat ajaa ja viipymättä kylvömuokata uudelle kerääjäkasville, varsinkin jos on talviaikainen kasvip. voimassa. Korostettakoon tässä vielä, että kerääjäkasvi-toimenpiteestä ei saa tukea, jos vain sitä kerääjäkasvia viljelee, eli on pakko kesäksi laittaa myös jotakin viljelykasvia kerääjäkasvin joukkoon (VOI HARMI !) , muuten se saatetaan tuomita viherlannoitusnurmeksi tai jopa viherkesannoksi, ja tukitaso putoaa huomattavasti, jopa satasella (viherlannoitus ei RTK ja vain 54 €, kesanto EI SAA MITÄÄN !). Tämä saattaa tehdä kovin hankalaksi kerääjäkasvin kasvatukseen erikoistumisen.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 01.04.15 - klo:19:08
Nyt on kolmekin eri tekniikkavaihtoehtoa testattavaksi.

Ei tässä kerkiä enää mitään viljelykasvia enää suunnitellakaan, kun mielen täyttää kerääjäkasvi.

(http://www.viistonninen.com/muut/Juko_Siemen.jpg)
(http://www.viistonninen.com/muut/Viskovisko.jpg)
(http://www.viistonninen.com/muut/Kampi.jpg)

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: mah - 01.04.15 - klo:19:38
Ei yllättäen liity aiheeseen, mutta onpahan omituisen siisti paja. Tussitkin on pöydällä siistissä rivissä... :-X
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 01.04.15 - klo:20:44

Noilla hanskoilla taitaa olla helpoista roiskia siementä  :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Maa-Anssi - 01.04.15 - klo:21:06
Mahtaako mennä siementä hanskaan  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Maanviljelyssexpertti - 01.04.15 - klo:23:21
Maissille tämä kerääjäkasvi sopisi parhaiten. Kylvön yhteydessä 2-3 kg italian raiheinää mukaan ja korjuu lokakuun alussa. Menisi kerääjäkasvi samalla kertaa siiloon. Keväällä lietteen multaustuki ja talveksi jäisi vielä kasvupeite.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: lypsyukko - 02.04.15 - klo:08:22
Ei nyt oo kyse mistään kasvipeitteisyyksistä vaan paskanajosta. 1.10 saa kerääjän kyntää maahan, mutta paskaa ei saa alle ajaa...

OK mihin säännökseen tämä tulkinta perustuu ? Miksei voi päättää kerääjäkasvia 1.10 jälkeen muokkaamalla kevyesti, ajaa lannat ja sitten kyntää, jos "kerääjäkasvia ei saa lannoittaa " estäisi sen lannanlevityksen siihen kasvuston päälle myös 1.10 jälkeen ?

-SS-

Mä ei tiedä mihin säännökseen tuo tulkinta perustuu, mutta ylitarkastaja Veikko Tuomiselta asia on varmistettu.

Kyllä sinne "kerääjäkasvipellolle" saa lantaa ajaa, mutta vasta lokakuussa, kuten SS kertoo. Oletko kuullut tuon "varmisteen" suoraan ylitarkastajalta, vaiko kylillä puhuivat? :-X

Eilen illalla täyttökoulutuksessa kouluttaja "alleviivas" asiaa, että lantaa ei saa ajaa syksyllä ! Siis ei kerääjäkasvin päättävään syyskyntöön paskaa !
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 02.04.15 - klo:08:52
Ei nyt oo kyse mistään kasvipeitteisyyksistä vaan paskanajosta. 1.10 saa kerääjän kyntää maahan, mutta paskaa ei saa alle ajaa...

OK mihin säännökseen tämä tulkinta perustuu ? Miksei voi päättää kerääjäkasvia 1.10 jälkeen muokkaamalla kevyesti, ajaa lannat ja sitten kyntää, jos "kerääjäkasvia ei saa lannoittaa " estäisi sen lannanlevityksen siihen kasvuston päälle myös 1.10 jälkeen ?

-SS-

Mä ei tiedä mihin säännökseen tuo tulkinta perustuu, mutta ylitarkastaja Veikko Tuomiselta asia on varmistettu.

Kyllä sinne "kerääjäkasvipellolle" saa lantaa ajaa, mutta vasta lokakuussa, kuten SS kertoo. Oletko kuullut tuon "varmisteen" suoraan ylitarkastajalta, vaiko kylillä puhuivat? :-X

Eilen illalla täyttökoulutuksessa kouluttaja "alleviivas" asiaa, että lantaa ei saa ajaa syksyllä ! Siis ei kerääjäkasvin päättävään syyskyntöön paskaa !

 :D Taas alkaa monen tuvan pöydällä uudet laskelmat, paljonko sillä satasella oikein tienasi ?

Kuitenkin, se ei ole sama asia, että laittaa lannoituksen kerääjäkasville ja kyntää kuin se, että päättää kerääjäkasvin muokkaukseen ja ajaa sallittuna aikana lannan myöhemmin.

Jokin selvä lause pitää olla ohjeissa, jotta se 1.10 - 30.10 väli muodostuu lainsuojattomaksi kerääjäkasvitoimenpiteen takia. Siis se on ajatuksena ihan OK, siis siksihän sitä satasta maksetaan, että tehdään asioista hankalia. Mutta pitää löytyä ohjeista mustaa valkoisella.

Kuitenkin, kasvustolevitys on sallittua, ajaa lannat kesällä viljelykasville, eikö. Jos ei kylvöaikana kerkiä kaikkia.

-SS-

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Tupajumi - 02.04.15 - klo:12:21
Ei nyt oo kyse mistään kasvipeitteisyyksistä vaan paskanajosta. 1.10 saa kerääjän kyntää maahan, mutta paskaa ei saa alle ajaa...

OK mihin säännökseen tämä tulkinta perustuu ? Miksei voi päättää kerääjäkasvia 1.10 jälkeen muokkaamalla kevyesti, ajaa lannat ja sitten kyntää, jos "kerääjäkasvia ei saa lannoittaa " estäisi sen lannanlevityksen siihen kasvuston päälle myös 1.10 jälkeen ?

-SS-

Mä ei tiedä mihin säännökseen tuo tulkinta perustuu, mutta ylitarkastaja Veikko Tuomiselta asia on varmistettu.

Kyllä sinne "kerääjäkasvipellolle" saa lantaa ajaa, mutta vasta lokakuussa, kuten SS kertoo. Oletko kuullut tuon "varmisteen" suoraan ylitarkastajalta, vaiko kylillä puhuivat? :-X

Eilen illalla täyttökoulutuksessa kouluttaja "alleviivas" asiaa, että lantaa ei saa ajaa syksyllä ! Siis ei kerääjäkasvin päättävään syyskyntöön paskaa !

Kun tämän ymp. korvauksen periaatteellisena tavoitteena on parantaa ympäristön tilaa ja mm. ehkäistä ravinnevalumia vesistöön esim. kerääjäkasvien avulla, niin miksi hemmetissä silloin annettaisiin lupa lannanajoon kerääjäkasvipeltoon, silloinhan koko kerääjäkasvin tarkoitus, eli ravinteiden pidättäminen, menisi aivan hukkaan, kun peltoon tuotaisi lannan mukana lisää vapaana olevia ravinteita, jotka syksyn ja talven sateissa huuhtoutuisivat vesistöön, ei se lannan  piiloon kyntäminen estä niitä valumia, kun nämä Suomen talvet ovat nykyään taas vesisadetalvia.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: taisker - 02.04.15 - klo:13:09
ei mitään väliä satasen kerääjä nolla kuluilla naurattaa siihe kauheeseen vihermassaan rykäsee kymppimotin pötköö ja kyntää on meinaan aika poika tarkastaja joka väittää että siä on paskaa kun lohkokortissa ei lue ja taas pukkaa 8 tonnia
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Tupajumi - 02.04.15 - klo:13:17
ei mitään väliä satasen kerääjä nolla kuluilla naurattaa siihe kauheeseen vihermassaan rykäsee kymppimotin pötköö ja kyntää on meinaan aika poika tarkastaja joka väittää että siä on paskaa kun lohkokortissa ei lue ja taas pukkaa 8 tonnia
 

Tarkastajilla on nykyään lapiot auton takakontissa, ne vaikka kaivaa sitä kynnöstä, jos epäilevät sinne paskaa piilotetun.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: lypsyukko - 02.04.15 - klo:13:27
Ei nyt oo kyse mistään kasvipeitteisyyksistä vaan paskanajosta. 1.10 saa kerääjän kyntää maahan, mutta paskaa ei saa alle ajaa...

OK mihin säännökseen tämä tulkinta perustuu ? Miksei voi päättää kerääjäkasvia 1.10 jälkeen muokkaamalla kevyesti, ajaa lannat ja sitten kyntää, jos "kerääjäkasvia ei saa lannoittaa " estäisi sen lannanlevityksen siihen kasvuston päälle myös 1.10 jälkeen ?

-SS-

Mä ei tiedä mihin säännökseen tuo tulkinta perustuu, mutta ylitarkastaja Veikko Tuomiselta asia on varmistettu.

Kyllä sinne "kerääjäkasvipellolle" saa lantaa ajaa, mutta vasta lokakuussa, kuten SS kertoo. Oletko kuullut tuon "varmisteen" suoraan ylitarkastajalta, vaiko kylillä puhuivat? :-X

Eilen illalla täyttökoulutuksessa kouluttaja "alleviivas" asiaa, että lantaa ei saa ajaa syksyllä ! Siis ei kerääjäkasvin päättävään syyskyntöön paskaa !

Kun tämän ymp. korvauksen periaatteellisena tavoitteena on parantaa ympäristön tilaa ja mm. ehkäistä ravinnevalumia vesistöön esim. kerääjäkasvien avulla, niin miksi hemmetissä silloin annettaisiin lupa lannanajoon kerääjäkasvipeltoon, silloinhan koko kerääjäkasvin tarkoitus, eli ravinteiden pidättäminen, menisi aivan hukkaan, kun peltoon tuotaisi lannan mukana lisää vapaana olevia ravinteita, jotka syksyn ja talven sateissa huuhtoutuisivat vesistöön, ei se lannan  piiloon kyntäminen estä niitä valumia, kun nämä Suomen talvet ovat nykyään taas vesisadetalvia.

Kyllä määkin sen noin ajattelin, mutta jos sen päätää vasta keväällä, saako silloinkaan samaan vakoon kääntää paskaa ja kerääjäkasvia ?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 02.04.15 - klo:13:57
Paskalaatta talkoovaluna keskelle aukeeta. Keväällä tuutti tyhjäks ja syksyn tavarat säilöö sillä laatalla kevääseen. 140euroo hehtaari... :P
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 02.04.15 - klo:14:13
Jos ajatellaan että lannan ravinteet säilyy 100%:na kevääseen niin miten se muka aiheuttaa ravinnekuormitusta??????
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ana111 - 02.04.15 - klo:16:02
No eihän ne säilykkään
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 02.04.15 - klo:17:02
No eihän ne säilykkään

Kuules, säilyy kun kerran Iso Kirja niin sanoo ja sen kirjanluojan kuoripojat...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: arzyboy - 02.04.15 - klo:17:30
Ei nyt oo kyse mistään kasvipeitteisyyksistä vaan paskanajosta. 1.10 saa kerääjän kyntää maahan, mutta paskaa ei saa alle ajaa...

OK mihin säännökseen tämä tulkinta perustuu ? Miksei voi päättää kerääjäkasvia 1.10 jälkeen muokkaamalla kevyesti, ajaa lannat ja sitten kyntää, jos "kerääjäkasvia ei saa lannoittaa " estäisi sen lannanlevityksen siihen kasvuston päälle myös 1.10 jälkeen ?

-SS-

Mä ei tiedä mihin säännökseen tuo tulkinta perustuu, mutta ylitarkastaja Veikko Tuomiselta asia on varmistettu.

Kyllä sinne "kerääjäkasvipellolle" saa lantaa ajaa, mutta vasta lokakuussa, kuten SS kertoo. Oletko kuullut tuon "varmisteen" suoraan ylitarkastajalta, vaiko kylillä puhuivat? :-X

Eilen illalla täyttökoulutuksessa kouluttaja "alleviivas" asiaa, että lantaa ei saa ajaa syksyllä ! Siis ei kerääjäkasvin päättävään syyskyntöön paskaa !

Tämä kuulostaa kyllä hyvin ihmeelliseltä jos ei sallita lannan levitystä vaikka muokattaisiin peltoon kaikkien ohjeiden ja sääntöjen mukaan. Varmistan asian tutulta ely-keskuksen virkahenkilöltä niin tulee varmasti oikeaa tietoa. Tässä on tullut niin paljon uutta juttua järjestelmän muututtua että varmaan neuvojilla ym. porukallakin tulee virheitä. Itsekin tullut käytyä parissa koulutuksessa näistä systeemeistä ja kun mitään varmuutta ei ole ollut kuinka hommat menee niin on esitetty tulkintoja ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ijasja2 - 02.04.15 - klo:17:34
Ei nyt oo kyse mistään kasvipeitteisyyksistä vaan paskanajosta. 1.10 saa kerääjän kyntää maahan, mutta paskaa ei saa alle ajaa...

OK mihin säännökseen tämä tulkinta perustuu ? Miksei voi päättää kerääjäkasvia 1.10 jälkeen muokkaamalla kevyesti, ajaa lannat ja sitten kyntää, jos "kerääjäkasvia ei saa lannoittaa " estäisi sen lannanlevityksen siihen kasvuston päälle myös 1.10 jälkeen ?

-SS-

Mä ei tiedä mihin säännökseen tuo tulkinta perustuu, mutta ylitarkastaja Veikko Tuomiselta asia on varmistettu.

Kyllä sinne "kerääjäkasvipellolle" saa lantaa ajaa, mutta vasta lokakuussa, kuten SS kertoo. Oletko kuullut tuon "varmisteen" suoraan ylitarkastajalta, vaiko kylillä puhuivat? :-X

Eilen illalla täyttökoulutuksessa kouluttaja "alleviivas" asiaa, että lantaa ei saa ajaa syksyllä ! Siis ei kerääjäkasvin päättävään syyskyntöön paskaa !

Tämä kuulostaa kyllä hyvin ihmeelliseltä jos ei sallita lannan levitystä vaikka muokattaisiin peltoon kaikkien ohjeiden ja sääntöjen mukaan. Varmistan asian tutulta ely-keskuksen virkahenkilöltä niin tulee varmasti oikeaa tietoa. Tässä on tullut niin paljon uutta juttua järjestelmän muututtua että varmaan neuvojilla ym. porukallakin tulee virheitä. Itsekin tullut käytyä parissa koulutuksessa näistä systeemeistä ja kun mitään varmuutta ei ole ollut kuinka hommat menee niin on esitetty tulkintoja ;D

Kai tässä ajatuksena se, että yritetään sillä kerääjäkasvilla kerätä niitä liukoisia ravinteita ja tätä vastaan sotii että sinne levitettäisiin liukoista ravinnetta sadonkorjuun jälkeen?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: arzyboy - 02.04.15 - klo:21:07
Jos näin on niin rajoittaa jonkin verran kerääjäkasvien käyttöä ainakin tukikalastusta ajatellen... Mulla kun on ollut noita aluskasveja jo aikaisempina vuosina vaikka ei tukea ole saanutkaan ;)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 02.04.15 - klo:21:12
Ei nyt oo kyse mistään kasvipeitteisyyksistä vaan paskanajosta. 1.10 saa kerääjän kyntää maahan, mutta paskaa ei saa alle ajaa...

OK mihin säännökseen tämä tulkinta perustuu ? Miksei voi päättää kerääjäkasvia 1.10 jälkeen muokkaamalla kevyesti, ajaa lannat ja sitten kyntää, jos "kerääjäkasvia ei saa lannoittaa " estäisi sen lannanlevityksen siihen kasvuston päälle myös 1.10 jälkeen ?

-SS-

Mä ei tiedä mihin säännökseen tuo tulkinta perustuu, mutta ylitarkastaja Veikko Tuomiselta asia on varmistettu.

No ei se niinkään ole.

Jos paskan ravinteista katotaan talven jäljiltä 100% olevan maassa syyslevityksen jälkeen ni ei se ainaka kerääjästä riipu.

Mitäv.ittuahä???MTK hyvähyvä... :'(
Kyllä sinne "kerääjäkasvipellolle" saa lantaa ajaa, mutta vasta lokakuussa, kuten SS kertoo. Oletko kuullut tuon "varmisteen" suoraan ylitarkastajalta, vaiko kylillä puhuivat? :-X

Eilen illalla täyttökoulutuksessa kouluttaja "alleviivas" asiaa, että lantaa ei saa ajaa syksyllä ! Siis ei kerääjäkasvin päättävään syyskyntöön paskaa !

Tämä kuulostaa kyllä hyvin ihmeelliseltä jos ei sallita lannan levitystä vaikka muokattaisiin peltoon kaikkien ohjeiden ja sääntöjen mukaan. Varmistan asian tutulta ely-keskuksen virkahenkilöltä niin tulee varmasti oikeaa tietoa. Tässä on tullut niin paljon uutta juttua järjestelmän muututtua että varmaan neuvojilla ym. porukallakin tulee virheitä. Itsekin tullut käytyä parissa koulutuksessa näistä systeemeistä ja kun mitään varmuutta ei ole ollut kuinka hommat menee niin on esitetty tulkintoja ;D

Kai tässä ajatuksena se, että yritetään sillä kerääjäkasvilla kerätä niitä liukoisia ravinteita ja tätä vastaan sotii että sinne levitettäisiin liukoista ravinnetta sadonkorjuun jälkeen?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 02.04.15 - klo:21:14
No sillä saa kerääjäkasvin/aluskasvin hyvin blogattua karjatiloilta pois. Oliskin ollut helppoa raa jos kynnettävään nurmeen ois vetäny 10kg itrh ja persian apilaa keväällä ja syksyllä paskaa päälle ja kyntö.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 02.04.15 - klo:21:57
No sillä saa kerääjäkasvin/aluskasvin hyvin blogattua karjatiloilta pois. Oliskin ollut helppoa raa jos kynnettävään nurmeen ois vetäny 10kg itrh ja persian apilaa keväällä ja syksyllä paskaa päälle ja kyntö.

Elämä on. Sama vika vähän siinä säätösalaojituksessa: Kysyin, et jos mä keräisin pihalle kasan jita kaivoja ja niitä luukkuja, saisko sen tuen jo ? Ei kuulemma.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ja101 - 03.04.15 - klo:07:05
Ei nyt oo kyse mistään kasvipeitteisyyksistä vaan paskanajosta. 1.10 saa kerääjän kyntää maahan, mutta paskaa ei saa alle ajaa...

OK mihin säännökseen tämä tulkinta perustuu ? Miksei voi päättää kerääjäkasvia 1.10 jälkeen muokkaamalla kevyesti, ajaa lannat ja sitten kyntää, jos "kerääjäkasvia ei saa lannoittaa " estäisi sen lannanlevityksen siihen kasvuston päälle myös 1.10 jälkeen ?

-SS-

Mä ei tiedä mihin säännökseen tuo tulkinta perustuu, mutta ylitarkastaja Veikko Tuomiselta asia on varmistettu.

Kyllä sinne "kerääjäkasvipellolle" saa lantaa ajaa, mutta vasta lokakuussa, kuten SS kertoo. Oletko kuullut tuon "varmisteen" suoraan ylitarkastajalta, vaiko kylillä puhuivat? :-X

Eilen illalla täyttökoulutuksessa kouluttaja "alleviivas" asiaa, että lantaa ei saa ajaa syksyllä ! Siis ei kerääjäkasvin päättävään syyskyntöön paskaa !

Kun tämän ymp. korvauksen periaatteellisena tavoitteena on parantaa ympäristön tilaa ja mm. ehkäistä ravinnevalumia vesistöön esim. kerääjäkasvien avulla, niin miksi hemmetissä silloin annettaisiin lupa lannanajoon kerääjäkasvipeltoon, silloinhan koko kerääjäkasvin tarkoitus, eli ravinteiden pidättäminen, menisi aivan hukkaan, kun peltoon tuotaisi lannan mukana lisää vapaana olevia ravinteita, jotka syksyn ja talven sateissa huuhtoutuisivat vesistöön, ei se lannan  piiloon kyntäminen estä niitä valumia, kun nämä Suomen talvet ovat nykyään taas vesisadetalvia.

Jos tuo on tarkoitus, niin eikö pykälä olisi pitänyt sitten olla niin, että kerääjän saa glyfota ja muokata vasta keväällä. Jos tuo muokkaillaa lokakuun alussa niin eikö sieltä tule silloin mitään valumia ja ravinne huuhtoumia?  :o Hieman on nyt ontuva selitys.

Oliko tästä jotakin tietoa, että pystyikö kerääjäkorvauksen peruuttamaan syksykesällä eli ennen 15.8, jos toteaa ettei tullut mitään niin säästyisi sanktioilta? Ja mitä ne sanktiota sitten ovat?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 03.04.15 - klo:09:55
Ei nyt oo kyse mistään kasvipeitteisyyksistä vaan paskanajosta. 1.10 saa kerääjän kyntää maahan, mutta paskaa ei saa alle ajaa...

OK mihin säännökseen tämä tulkinta perustuu ? Miksei voi päättää kerääjäkasvia 1.10 jälkeen muokkaamalla kevyesti, ajaa lannat ja sitten kyntää, jos "kerääjäkasvia ei saa lannoittaa " estäisi sen lannanlevityksen siihen kasvuston päälle myös 1.10 jälkeen ?

-SS-

Mä ei tiedä mihin säännökseen tuo tulkinta perustuu, mutta ylitarkastaja Veikko Tuomiselta asia on varmistettu.

Kyllä sinne "kerääjäkasvipellolle" saa lantaa ajaa, mutta vasta lokakuussa, kuten SS kertoo. Oletko kuullut tuon "varmisteen" suoraan ylitarkastajalta, vaiko kylillä puhuivat? :-X

Eilen illalla täyttökoulutuksessa kouluttaja "alleviivas" asiaa, että lantaa ei saa ajaa syksyllä ! Siis ei kerääjäkasvin päättävään syyskyntöön paskaa !

Kun tämän ymp. korvauksen periaatteellisena tavoitteena on parantaa ympäristön tilaa ja mm. ehkäistä ravinnevalumia vesistöön esim. kerääjäkasvien avulla, niin miksi hemmetissä silloin annettaisiin lupa lannanajoon kerääjäkasvipeltoon, silloinhan koko kerääjäkasvin tarkoitus, eli ravinteiden pidättäminen, menisi aivan hukkaan, kun peltoon tuotaisi lannan mukana lisää vapaana olevia ravinteita, jotka syksyn ja talven sateissa huuhtoutuisivat vesistöön, ei se lannan  piiloon kyntäminen estä niitä valumia, kun nämä Suomen talvet ovat nykyään taas vesisadetalvia.

Jos tuo on tarkoitus, niin eikö pykälä olisi pitänyt sitten olla niin, että kerääjän saa glyfota ja muokata vasta keväällä. Jos tuo muokkaillaa lokakuun alussa niin eikö sieltä tule silloin mitään valumia ja ravinne huuhtoumia?  :o Hieman on nyt ontuva selitys.

Oliko tästä jotakin tietoa, että pystyikö kerääjäkorvauksen peruuttamaan syksykesällä eli ennen 15.8, jos toteaa ettei tullut mitään niin säästyisi sanktioilta? Ja mitä ne sanktiota sitten ovat?

kerääjäkasvin idea on sitoa ravinteet maasta kasvustoon. Josta ne seuraavana vuonna vapautuu kasvien käyttöön.

Kerääjäkasvin voi kylvää muokkaamattomaan maahan sadonkorjuun jälkeen. Kuitenkin15.8 mennessä. Aluskaavin/kerääjäkasvin saa muokata aikaisintaan 1.10 mennessä tai viimeistään seuraavana kesänä. Että ei se syysviljä ja kahden vuoden kerääjäkasvi taida onnistua. ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Tupajumi - 03.04.15 - klo:10:09
Uusimmassa Maatilan Pellervossa on hyvä tietopaketti kerääjäkasveista, esim. tämä kerääjäkasvin kylvö ruiskutuksen yhteydessä on varsin epävarma keino, kokemuksia siitä ei ole, miten siemenet itää, kun ne saa rikkamyrkkyä niskaansa, siinäpä sitä epävarmuutta, lisäksi monilla rikkamyrkyillä, jopa mcpa:lla, on maavaikutusta.
Kaiken kaikkiaan nämä ekat vuodet kerääjäkasveilla on käytännön koetoimintaa ja testausta viljelijöiden toimesta ja tarkastajat määrittelevät testien onnistumiset.

Ei siis ole kovin järkevää räyhäkkäästi kylvää kerääjän siemenet ruiskutusten yhteydessä sille sadalle hehtaarille heti ekana vuonna, kokeilee homma alussa muutamalla hehtaarilla.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 03.04.15 - klo:10:22
Periaatteessa siemen pitäisi saada maan alle. Eli rikkaäestys ainoa varma keino kylvön jälkeen. Itse meinasin tehdä koktailin rypsistä, itrh ja apilasta. Piensiemen pneuma potilan äkeen päälle ja suutimet jälkiharan eteen.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Pasi - 03.04.15 - klo:10:38
Periaatteessa siemen pitäisi saada maan alle. Eli rikkaäestys ainoa varma keino kylvön jälkeen. Itse meinasin tehdä koktailin rypsistä, itrh ja apilasta. Piensiemen pneuma potilan äkeen päälle ja suutimet jälkiharan eteen.

Aika moni ihan oikea, heinänsiemenien kylvöön tarkoitettu kone tai lisälaatikko ripottelee siemenet pintaan ja siemenet itävät sitten kun itävät. Lähellä oleva luomuviljelija kylvi rukiin oraiden sekaan puna-apilaa yhtenä vuonna ja ainakin tieltä katsoen siihen tuli ihan hyvä kasvusto. Siinä olen ihan samaa mieltä, että siemenet pitäisi saada maan alle jos niiden pitää suht varmasti itää kesän aikana ja oikeasti vihertääkin jo samana syksynä eikä vasta seuraavana keväänä.

Miksi suuttimet vasta jälkiharan eteen? Paremmin multautuisivat edempänä vai meinaatko, että menevät liian syvälle tms.?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: roadrunner - 03.04.15 - klo:11:14
Periaatteessa siemen pitäisi saada maan alle. Eli rikkaäestys ainoa varma keino kylvön jälkeen. Itse meinasin tehdä koktailin rypsistä, itrh ja apilasta. Piensiemen pneuma potilan äkeen päälle ja suutimet jälkiharan eteen.

Aika moni ihan oikea, heinänsiemenien kylvöön tarkoitettu kone tai lisälaatikko ripottelee siemenet pintaan ja siemenet itävät sitten kun itävät. Lähellä oleva luomuviljelija kylvi rukiin oraiden sekaan puna-apilaa yhtenä vuonna ja ainakin tieltä katsoen siihen tuli ihan hyvä kasvusto. Siinä olen ihan samaa mieltä, että siemenet pitäisi saada maan alle jos niiden pitää suht varmasti itää kesän aikana ja oikeasti vihertääkin jo samana syksynä eikä vasta seuraavana keväänä.

Miksi suuttimet vasta jälkiharan eteen? Paremmin multautuisivat edempänä vai meinaatko, että menevät liian syvälle tms.?

Minäkin kokeilin yhtenä vuonna saada nurmen siemenen rukiin oraan alle keväällä. Vetelin keväällä tuommoisella piensiemenhuiskalla siemenet peltoon.  Pers..ks  meni. Ei sitten tykännyt orastua ollenkaan se pahuksen heinä. :(
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: meidän Isä - 03.04.15 - klo:11:59
Tuo mainittu rypsin lisääminen joukkoon iloiseen lienee ihan hyvä ajatus. Se nyt kuitenkin itää jollain tapaa, joten todennäköistä on, että hyväksyttävä kasvusto syntyy. Jotenkin on vaikea käsittää miksei näitä kerääjä aloja voida ilmoitella syksyllä, kasvipeitteisyyden mukana. Jos kasvusto ilmoitetaan syksyllä voisi tuon tarkastuksenkin paremmin hyväksyä. Tässäkin olisi hallinnonpuolen hyvä muistaa, että toimitaan luonnon ehdoilla ja aina se sama konsti ei tuo samaa lopputulosta...

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 03.04.15 - klo:13:34
Periaatteessa siemen pitäisi saada maan alle. Eli rikkaäestys ainoa varma keino kylvön jälkeen. Itse meinasin tehdä koktailin rypsistä, itrh ja apilasta. Piensiemen pneuma potilan äkeen päälle ja suutimet jälkiharan eteen.

Aika moni ihan oikea, heinänsiemenien kylvöön tarkoitettu kone tai lisälaatikko ripottelee siemenet pintaan ja siemenet itävät sitten kun itävät. Lähellä oleva luomuviljelija kylvi rukiin oraiden sekaan puna-apilaa yhtenä vuonna ja ainakin tieltä katsoen siihen tuli ihan hyvä kasvusto. Siinä olen ihan samaa mieltä, että siemenet pitäisi saada maan alle jos niiden pitää suht varmasti itää kesän aikana ja oikeasti vihertääkin jo samana syksynä eikä vasta seuraavana keväänä.

Miksi suuttimet vasta jälkiharan eteen? Paremmin multautuisivat edempänä vai meinaatko, että menevät liian syvälle tms.?

Joo. Rypsi pitäisi kylvää matalaan. Ainakin tuossa meikäläisen eläkkeellä olevassa simultassa piensiemen putket menee varpajyrän eteen.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 03.04.15 - klo:13:38
Periaatteessa siemen pitäisi saada maan alle. Eli rikkaäestys ainoa varma keino kylvön jälkeen. Itse meinasin tehdä koktailin rypsistä, itrh ja apilasta. Piensiemen pneuma potilan äkeen päälle ja suutimet jälkiharan eteen.

Aika moni ihan oikea, heinänsiemenien kylvöön tarkoitettu kone tai lisälaatikko ripottelee siemenet pintaan ja siemenet itävät sitten kun itävät. Lähellä oleva luomuviljelija kylvi rukiin oraiden sekaan puna-apilaa yhtenä vuonna ja ainakin tieltä katsoen siihen tuli ihan hyvä kasvusto. Siinä olen ihan samaa mieltä, että siemenet pitäisi saada maan alle jos niiden pitää suht varmasti itää kesän aikana ja oikeasti vihertääkin jo samana syksynä eikä vasta seuraavana keväänä.

Miksi suuttimet vasta jälkiharan eteen? Paremmin multautuisivat edempänä vai meinaatko, että menevät liian syvälle tms.?

Puna-apila onnistuu vaikka sotkemalla lietteen sekaan. Samoin heinän siemenet. Pintaan kylvettynä kasvustoon tahtoo vasta täydennyskylvöt vaikuttaa seuraavana vuonna.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: mah - 04.04.15 - klo:21:06
Ei nyt oo kyse mistään kasvipeitteisyyksistä vaan paskanajosta. 1.10 saa kerääjän kyntää maahan, mutta paskaa ei saa alle ajaa...

OK mihin säännökseen tämä tulkinta perustuu ? Miksei voi päättää kerääjäkasvia 1.10 jälkeen muokkaamalla kevyesti, ajaa lannat ja sitten kyntää, jos "kerääjäkasvia ei saa lannoittaa " estäisi sen lannanlevityksen siihen kasvuston päälle myös 1.10 jälkeen ?

-SS-

Mä ei tiedä mihin säännökseen tuo tulkinta perustuu, mutta ylitarkastaja Veikko Tuomiselta asia on varmistettu.

Kyllä sinne "kerääjäkasvipellolle" saa lantaa ajaa, mutta vasta lokakuussa, kuten SS kertoo. Oletko kuullut tuon "varmisteen" suoraan ylitarkastajalta, vaiko kylillä puhuivat? :-X

Eilen illalla täyttökoulutuksessa kouluttaja "alleviivas" asiaa, että lantaa ei saa ajaa syksyllä ! Siis ei kerääjäkasvin päättävään syyskyntöön paskaa !

Tämä kuulostaa kyllä hyvin ihmeelliseltä jos ei sallita lannan levitystä vaikka muokattaisiin peltoon kaikkien ohjeiden ja sääntöjen mukaan. Varmistan asian tutulta ely-keskuksen virkahenkilöltä niin tulee varmasti oikeaa tietoa. Tässä on tullut niin paljon uutta juttua järjestelmän muututtua että varmaan neuvojilla ym. porukallakin tulee virheitä. Itsekin tullut käytyä parissa koulutuksessa näistä systeemeistä ja kun mitään varmuutta ei ole ollut kuinka hommat menee niin on esitetty tulkintoja ;D

Kai tässä ajatuksena se, että yritetään sillä kerääjäkasvilla kerätä niitä liukoisia ravinteita ja tätä vastaan sotii että sinne levitettäisiin liukoista ravinnetta sadonkorjuun jälkeen?

Jatkan kyllä edelleen inttämistä vastaan, missään ei ole tekstimuodossa kielletty lannan syyslevitystä kerääjäkasvilohkon muokkaamisen yhteydessä. Ettei tarkastajapoloinen olisi sotkenut kerääjäkasvin perustamisen sadonkorjuun jälkeen, 15.8 mennessä, sekä tuon lopettamisen 1.10 asioita...? :-X
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Ripcord - 04.04.15 - klo:21:30
Ei nyt oo kyse mistään kasvipeitteisyyksistä vaan paskanajosta. 1.10 saa kerääjän kyntää maahan, mutta paskaa ei saa alle ajaa...

OK mihin säännökseen tämä tulkinta perustuu ? Miksei voi päättää kerääjäkasvia 1.10 jälkeen muokkaamalla kevyesti, ajaa lannat ja sitten kyntää, jos "kerääjäkasvia ei saa lannoittaa " estäisi sen lannanlevityksen siihen kasvuston päälle myös 1.10 jälkeen ?

-SS-

Mä ei tiedä mihin säännökseen tuo tulkinta perustuu, mutta ylitarkastaja Veikko Tuomiselta asia on varmistettu.

Kyllä sinne "kerääjäkasvipellolle" saa lantaa ajaa, mutta vasta lokakuussa, kuten SS kertoo. Oletko kuullut tuon "varmisteen" suoraan ylitarkastajalta, vaiko kylillä puhuivat? :-X

Eilen illalla täyttökoulutuksessa kouluttaja "alleviivas" asiaa, että lantaa ei saa ajaa syksyllä ! Siis ei kerääjäkasvin päättävään syyskyntöön paskaa !

Tämä kuulostaa kyllä hyvin ihmeelliseltä jos ei sallita lannan levitystä vaikka muokattaisiin peltoon kaikkien ohjeiden ja sääntöjen mukaan. Varmistan asian tutulta ely-keskuksen virkahenkilöltä niin tulee varmasti oikeaa tietoa. Tässä on tullut niin paljon uutta juttua järjestelmän muututtua että varmaan neuvojilla ym. porukallakin tulee virheitä. Itsekin tullut käytyä parissa koulutuksessa näistä systeemeistä ja kun mitään varmuutta ei ole ollut kuinka hommat menee niin on esitetty tulkintoja ;D

Kai tässä ajatuksena se, että yritetään sillä kerääjäkasvilla kerätä niitä liukoisia ravinteita ja tätä vastaan sotii että sinne levitettäisiin liukoista ravinnetta sadonkorjuun jälkeen?

Jatkan kyllä edelleen inttämistä vastaan, missään ei ole tekstimuodossa kielletty lannan syyslevitystä kerääjäkasvilohkon muokkaamisen yhteydessä. Ettei tarkastajapoloinen olisi sotkenut kerääjäkasvin perustamisen sadonkorjuun jälkeen, 15.8 mennessä, sekä tuon lopettamisen 1.10 asioita...? :-X

Samaa mieltä, jos tätä(-kään) ei missään lue niin ei sellaista ehtoa silloin ole. Ihan mielenkiintoinen kommentti on näemmä tuolla KM:n kerääjäartikkelissa.

”Toimenpiteessä näkyy, että ihan
kaikkea näistä kasveista ei tiedetä.
Tässäkin esimerkissä pitäisi miettiä
kolmen kasvin kokonaisuus.”
Wallenius myöntää, että toimen-
piteen suunnittelu jäi tutkimustiedon
puutteen vuoksi ehkä vähän puolitie-
hen. Ehdot on kuitenkin lyöty luk-
koon eikä uusia rajoituksia voida kes-
ken kauden tehdä



Kommentoijana siis neuvotteleva virkamies maa- ja metsätalousministeriöstä.

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: 4630 - 07.04.15 - klo:07:41
Olikos siitä suorakylvö luomuilijasta jotain tietoa jossain. Itseä salaa kiinnostaa kuiteski toi kerääjä, mut niin kuin jatkuvana rikka suojana.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 07.04.15 - klo:07:54
Olikos siitä suorakylvö luomuilijasta jotain tietoa jossain. Itseä salaa kiinnostaa kuiteski toi kerääjä, mut niin kuin jatkuvana rikka suojana.

Muistan kun rehukaalia viljeltiin rehuksi 80-luvulla. Vaikka jo alkukesästä maa oli peitossa , ettei valoa päässyt paistamaan vähääkään maan pinnalle, juolat eivät menestyneet, eivätkä ohdakkeet tai valvatit. Mutta matara runsastui niin että vieläkin, 25 vuoden päästä on aivan täynnä mataraa, jos vaan jättää rukiit ruiskuttamatta.

Sitä liimamataraa kerättiin kaalista käsinkin; semmoinen säkin kokoinen pallo pyöriteltiin ja vietiin pois hartioilla.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Maa-Anssi - 08.04.15 - klo:18:00
Osaako kukaan ennustaa miten käy jos normaali tiheyksisen kauran orasvaiheessa  kylvää pintaan valkoapilaa. Kasvaako läpi? Entä kuinka käy ruiskuttaessa kun apilasta muistaakseni sanotaan että pitää olla 3 lehdykkäinen ruiskuttaessa. Eli voi kaura olla jo pitkästi korrenkasvussa..?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 08.04.15 - klo:18:18
Osaako kukaan ennustaa miten käy jos normaali tiheyksisen kauran orasvaiheessa  kylvää pintaan valkoapilaa. Kasvaako läpi? Entä kuinka käy ruiskuttaessa kun apilasta muistaakseni sanotaan että pitää olla 3 lehdykkäinen ruiskuttaessa. Eli voi kaura olla jo pitkästi korrenkasvussa..?

Eihän tuossa ole ongelmaa, jos ottaa lusikan kauniiseen käteen ja suunnittelee asian kuten suojaviljaan kylvön. Valitsee aineet sopivasti, niin onnistuu. Pohjavesialueella jättää koko kerääjäkasvin väliin, luvallisia edullisia kunnollisia aineita ei oikein ole. Jos taas haluaa jännittää pintaankylvön onnistumisen kanssa, ruiskuttaa ensin ja kylvää sitten. Ja voi yrittää pohjavesialueellakin sillä tavalla.

Kakunhan voi yrittää syödä ja säästää, kunnes tajuaa, että se on syöty.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 08.04.15 - klo:18:50
Osaako kukaan ennustaa miten käy jos normaali tiheyksisen kauran orasvaiheessa  kylvää pintaan valkoapilaa. Kasvaako läpi? Entä kuinka käy ruiskuttaessa kun apilasta muistaakseni sanotaan että pitää olla 3 lehdykkäinen ruiskuttaessa. Eli voi kaura olla jo pitkästi korrenkasvussa..?

Luomukurssi tekis poikaa, Petrin laittamat linkit ei ole huonoja taviksillekaan....... ::)

Valkoapilasta ei saa niin pitkää ja nopeakasvuista et haittais kauraa. Expressiä ja MCPA:ta.

600kpl neliölle riittää kauralla, vähän tän näköstä T1-vaiheessa:

(http://i5.aijaa.com/t/00455/13475463.t.jpg) (http://aijaa.com/ZhLjNj)




Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 08.04.15 - klo:19:18
Osaako kukaan ennustaa miten käy jos normaali tiheyksisen kauran orasvaiheessa  kylvää pintaan valkoapilaa. Kasvaako läpi? Entä kuinka käy ruiskuttaessa kun apilasta muistaakseni sanotaan että pitää olla 3 lehdykkäinen ruiskuttaessa. Eli voi kaura olla jo pitkästi korrenkasvussa..?

Pitääkö täs nyt vielä kouluttautua ennustajaksikin, että voi maksimoida kaikki tuet mahdollisimman helposti  8)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Maa-Anssi - 08.04.15 - klo:19:51
Ennustajan lahjat pitää olla jo siksi että yleensä harjoittaa viljelyä  ;)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 08.04.15 - klo:19:58
No jopas, monihan ajatteli EFA-herneellä tienata 170 eeroa  ? Eikö sillä
nyt enää voikaan tienata ?

"Jos vil­je­li­jä on va­lin­nut pel­to­luon­non moni­muo­toi­suus -
toi­men­pi­teen, ”ke­rää­jä­kas­vit”- toi­men­pi­tees­tä ei mak­se­ta eko­lo­gi­sel­le alal­le. "

Tämäkin nyt sitten varmistui:

"Ke­rää­jä­kas­vin avul­la ei saa pe­rus­taa moni­vuo­tis­ta nur­mea,
vi­her­lan­noi­tus­nur­mea tai seu­raa­van vuo­den vil­je­ly­kas­via."
Tämä oli jollakin ajatuksena, että saisi viherlannoitus-
siemenapilapellon tehdyksi. No turhaan ajatteli.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: arzyboy - 08.04.15 - klo:20:10
Starane+express on oiva coctaili myös pohjavesialueille ja säästää nurmikasvit. Itse en ajatellut apilaa sotkea kerääjäkasveihin. Kerran oli kokeilussa persianapilaa ja oli mukavaa puintia kun tuoksu oli mitä huumaavin :-*
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 08.04.15 - klo:20:20
Starane+express on oiva coctaili myös pohjavesialueille ja säästää nurmikasvit. Itse en ajatellut apilaa sotkea kerääjäkasveihin. Kerran oli kokeilussa persianapilaa ja oli mukavaa puintia kun tuoksu oli mitä huumaavin :-*

Juurikin näin. Mutta kerääjäkasvien kakun syöjän ja säästäjän
into laittaa yksinkertaisesti varmalähtöistä rai- tms heinää sinne
alle ei oikein innosta  näitä, jotka tajuavat vehnänvalkuaisen
alenevan prosentilla  ja ohrasadon vähenevän puolella tonnilla,
jos typpikeräystä ei saataisi kunnolla  käyntiin...

En ole vielä saanut vastausta, onko tasainen ja vahva luohon oras
kelvollinen kerääjäkasvipalkkioon. Jos ei kelpaisi, kumma tuomio,
koska luoho on heinä. Ei tarviisi meillä päin kylvää, senkun vaan jättää
axiaalit puoleen annokseen tai käyttää Broadwayta. Ei kuole.

Ja kerää hyvin.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Maa-Anssi - 08.04.15 - klo:21:38
Osaako kukaan ennustaa miten käy jos normaali tiheyksisen kauran orasvaiheessa  kylvää pintaan valkoapilaa. Kasvaako läpi? Entä kuinka käy ruiskuttaessa kun apilasta muistaakseni sanotaan että pitää olla 3 lehdykkäinen ruiskuttaessa. Eli voi kaura olla jo pitkästi korrenkasvussa..?
Niin siis onko kellään kokemusta jos ei apila ole ehtinyt 3 lehti asteelle, ja ruiskuttaa niin kuoleeko pois vai vaan jää jälkeen?
Ajattelin apilan kylvää jo ennen ruiskutuksia.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 08.04.15 - klo:21:44
No jopas, monihan ajatteli EFA-herneellä tienata 170 eeroa  ? Eikö sillä
nyt enää voikaan tienata ?

"Jos vil­je­li­jä on va­lin­nut pel­to­luon­non moni­muo­toi­suus -
toi­men­pi­teen, ”ke­rää­jä­kas­vit”- toi­men­pi­tees­tä ei mak­se­ta eko­lo­gi­sel­le alal­le. "

Tämäkin nyt sitten varmistui:

"Ke­rää­jä­kas­vin avul­la ei saa pe­rus­taa moni­vuo­tis­ta nur­mea,
vi­her­lan­noi­tus­nur­mea tai seu­raa­van vuo­den vil­je­ly­kas­via."
Tämä oli jollakin ajatuksena, että saisi viherlannoitus-
siemenapilapellon tehdyksi. No turhaan ajatteli.

-SS-

Nussitko sää oikeesti noin tarkkaan noita sääntökirjan pykäliä? :o

Millä helvetillä se tarkastajan planttu näyttää toteen millä ja koska mikäkin vihertävä kenkäheinä on perustettu? Vai meinaatko et ne kiertää jokasen Suomen pellon läpi joka vuosi?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Make - 08.04.15 - klo:22:48
No jopas, monihan ajatteli EFA-herneellä tienata 170 eeroa  ? Eikö sillä
nyt enää voikaan tienata ?

"Jos vil­je­li­jä on va­lin­nut pel­to­luon­non moni­muo­toi­suus -
toi­men­pi­teen, ”ke­rää­jä­kas­vit”- toi­men­pi­tees­tä ei mak­se­ta eko­lo­gi­sel­le alal­le. "

Tämäkin nyt sitten varmistui:

"Ke­rää­jä­kas­vin avul­la ei saa pe­rus­taa moni­vuo­tis­ta nur­mea,
vi­her­lan­noi­tus­nur­mea tai seu­raa­van vuo­den vil­je­ly­kas­via."
Tämä oli jollakin ajatuksena, että saisi viherlannoitus-
siemenapilapellon tehdyksi. No turhaan ajatteli.

-SS-
Kuinkahan perusteellisesti se kerääjäkasvi pitää keväällä tuhota ennenkuin kylvää lohkolle nurmen?
Tuossa muuten puhutaan kerääjäkasvista. Saakohan aluskasvin avulla perustaa seuraavan vuoden kasvustoa?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 08.04.15 - klo:23:02
Millä helvetillä se tarkastajan planttu näyttää toteen

Niin, on täysin jokaisen omassa päätöksessä , pitääkö jotakin säännöstä itseänsä sitovana vai ei.
On vastaavasti täysin tarpeetonta alkaa arvioimaan toisen puolesta johonkin säännöksiin perehtymisen tarpeellisuutta.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: KAri - 08.04.15 - klo:23:02
Saakohan aluskasvin avulla perustaa seuraavan vuoden kasvustoa?

Saathan sä aluskasviksi kylvää "seuraavan vuoden kasvustoakin", mutta tällöin vaan jätät hakematta sen kerääjäkasvipalkkion.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 08.04.15 - klo:23:06
Saakohan aluskasvin avulla perustaa seuraavan vuoden kasvustoa?

Saathan sä aluskasviksi kylvää "seuraavan vuoden kasvustoakin", mutta tällöin vaan jätät hakematta sen kerääjäkasvipalkkion.

Tämä on tässä avainkohta. Kerääjäkasvia voi hyödyntää aivan vapaasti, päivämääristä ja kylvötiheyksistä välittämättä, täysin oman pään mukaan, miten itse siitä parhaiten hyötyy. Mutta hallinnon korvattavana toimenpiteenä se on määrämuotoinen. En ota kantaa, onko tämänhetkinen määrämuoto typerä vain ei, mutta maksatuksen perusteena sen pitää olla noudatettava asia siitä riippumatta.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 09.04.15 - klo:07:49
No jopas, monihan ajatteli EFA-herneellä tienata 170 eeroa  ? Eikö sillä
nyt enää voikaan tienata ?

"Jos vil­je­li­jä on va­lin­nut pel­to­luon­non moni­muo­toi­suus -
toi­men­pi­teen, ”ke­rää­jä­kas­vit”- toi­men­pi­tees­tä ei mak­se­ta eko­lo­gi­sel­le alal­le. "

Tämäkin nyt sitten varmistui:

"Ke­rää­jä­kas­vin avul­la ei saa pe­rus­taa moni­vuo­tis­ta nur­mea,
vi­her­lan­noi­tus­nur­mea tai seu­raa­van vuo­den vil­je­ly­kas­via."
Tämä oli jollakin ajatuksena, että saisi viherlannoitus-
siemenapilapellon tehdyksi. No turhaan ajatteli.

-SS-

Nussitko sää oikeesti noin tarkkaan noita sääntökirjan pykäliä? :o

Millä helvetillä se tarkastajan planttu näyttää toteen millä ja koska mikäkin vihertävä kenkäheinä on perustettu? Vai meinaatko et ne kiertää jokasen Suomen pellon läpi joka vuosi?

Saakohan kerääjäkasvilla/aluskasvilla perustaa suojavyöhykkeen?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: andypoge - 09.04.15 - klo:08:24
Osaako kukaan ennustaa miten käy jos normaali tiheyksisen kauran orasvaiheessa  kylvää pintaan valkoapilaa. Kasvaako läpi? Entä kuinka käy ruiskuttaessa kun apilasta muistaakseni sanotaan että pitää olla 3 lehdykkäinen ruiskuttaessa. Eli voi kaura olla jo pitkästi korrenkasvussa..?
Niin siis onko kellään kokemusta jos ei apila ole ehtinyt 3 lehti asteelle, ja ruiskuttaa niin kuoleeko pois vai vaan jää jälkeen?
Ajattelin apilan kylvää jo ennen ruiskutuksia.

Itse ajattelin kylvää HS-laatikosta yhdellä kertaa ja kokeilla Premium Classic 50 SX 8-11 g/ha + 0,5 l MCPA, purkin ohjeen mukaan "apilapitoiselle suojaviljalle", ajoitus suojaviljan mukaan.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Maa-Anssi - 09.04.15 - klo:08:32
Osaako kukaan ennustaa miten käy jos normaali tiheyksisen kauran orasvaiheessa  kylvää pintaan valkoapilaa. Kasvaako läpi? Entä kuinka käy ruiskuttaessa kun apilasta muistaakseni sanotaan että pitää olla 3 lehdykkäinen ruiskuttaessa. Eli voi kaura olla jo pitkästi korrenkasvussa..?
Niin siis onko kellään kokemusta jos ei apila ole ehtinyt 3 lehti asteelle, ja ruiskuttaa niin kuoleeko pois vai vaan jää jälkeen?
Ajattelin apilan kylvää jo ennen ruiskutuksia.

Itse ajattelin kylvää HS-laatikosta yhdellä kertaa ja kokeilla Premium Classic 50 SX 8-11 g/ha + 0,5 l MCPA, purkin ohjeen mukaan "apilapitoiselle suojaviljalle", ajoitus suojaviljan mukaan.
Itellä ei ole koneessa hs-laitetta, joten eri ajokerta muutenkin. Siksi ajattelin myöhästyttää hiukan apilaan kylvöä. Puin viime vuonna luomukauralohkon, jossa oli apilapitoinen nurmiseos alla, tai monin paikoin päällä  >:( Kyselin seoksen "väkevyyden" ja laitan kerääjäksi toki vähemmän. Kylvön suoritan ex-käsin työnnettävällä Timo-laitteella.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Tupajumi - 09.04.15 - klo:09:33
Osaako kukaan ennustaa miten käy jos normaali tiheyksisen kauran orasvaiheessa  kylvää pintaan valkoapilaa. Kasvaako läpi? Entä kuinka käy ruiskuttaessa kun apilasta muistaakseni sanotaan että pitää olla 3 lehdykkäinen ruiskuttaessa. Eli voi kaura olla jo pitkästi korrenkasvussa..?
Niin siis onko kellään kokemusta jos ei apila ole ehtinyt 3 lehti asteelle, ja ruiskuttaa niin kuoleeko pois vai vaan jää jälkeen?
Ajattelin apilan kylvää jo ennen ruiskutuksia.

Itse ajattelin kylvää HS-laatikosta yhdellä kertaa ja kokeilla Premium Classic 50 SX 8-11 g/ha + 0,5 l MCPA, purkin ohjeen mukaan "apilapitoiselle suojaviljalle", ajoitus suojaviljan mukaan.

Ainakaan saunakukkaan tuo seos ei tehoa pätkääkään, sen voin kokemuksesta sanoa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: andypoge - 09.04.15 - klo:09:58

Itse ajattelin kylvää HS-laatikosta yhdellä kertaa ja kokeilla Premium Classic 50 SX 8-11 g/ha + 0,5 l MCPA, purkin ohjeen mukaan "apilapitoiselle suojaviljalle", ajoitus suojaviljan mukaan.

Ainakaan saunakukkaan tuo seos ei tehoa pätkääkään, sen voin kokemuksesta sanoa.

Bernerin tehotaulukko lupaa saunikselle tehoa 4/5 ja 5/5, mutta olisko tuo suojaviljan käyttömäärä sitten kuitenkin liian alhainen?
http://kasvinsuojelu.berner.fi/tuotteet/rikkakasvien-torjunta/premium-classic-sx (http://kasvinsuojelu.berner.fi/tuotteet/rikkakasvien-torjunta/premium-classic-sx)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Maa-Anssi - 09.04.15 - klo:10:28
Voi olla että saunis vaatii tuhdimman mukillisen. Niinku rounputtiakin. Saunis menee tappurista helposti läpi, kun siis vain siellä täällä yksittäisiä kasveja. Apila onkin sit toinen juttu. Sitä kun on joukossa niin tuoksu on ku rehun teolla. Sain silppurista menemään paremmin kun nosti olkien levittimen ylös...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 09.04.15 - klo:13:53
Lähdetään kasvilajivalikomasa kerääjäkasvi edellä, silloin ei mitään ongelmaa. Seuraava kerääjäkasvipaketti on mielestäni ihanteellinen kerääjäkasvin viljelyyn; kevätruis, Juuso. Kerääjäkasvin kylvömäärä, tarpeellinen; pakollisen päällyskasvin eli kevätrukiiin  kylvömäärä 200 kpl /m2. Lannoitus: 15 kg N . Kerääjäkasvi ei kasva läpi. Ruiskutukset: 2 x 1.5 litraa Moddus, pensastumisvaihe ja ennen tähkälletuloa. Muita ruiskutuksia ei tarvitse. Tässä paketissa voi käyttää myös virnoja, mailasia, epäilisin.

Jos korrenvahvistusohjelma toimii, on Juuson pituus vain 2  m , normaalistihan se on 2.8 m. Aika rehevää kerääjäsatokasvia pitää olla, jos päälle kasvaa. Tietty jossakin vanhemmassa Sampossa terän ylin korkeus on vain metrin luokaa, vastaavasti esim. JD pystyy puimaan 1.5 m:stä helposti.

Ja ai että vihertää kummasti, varsinkin jos laittaa yläseulan tilalle pellin.

Niin, tukitaso, 54+100+40 = 194€ Jos jättää kasvipeitteisyydeksi, ja 74% kevätruista plus jotakin EFA nurmea, aika lähellä on vielä se 248€ . Ei paljon kannata putuista ja märkää kevätruista kuivaajan siiloon viedä, tuollaisella kerääjäkasvisadolla !

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Ärrpää - 09.04.15 - klo:14:18
Lähdetään kasvilajivalikomasa kerääjäkasvi edellä, silloin ei mitään ongelmaa. Seuraava kerääjäkasvipaketti on mielestäni ihanteellinen kerääjäkasvin viljelyyn; kevätruis, Juuso. Kerääjäkasvin kylvömäärä, tarpeellinen; pakollisen päällyskasvin eli kevätrukiiin  kylvömäärä 200 kpl /m2. Lannoitus: 15 kg N . Kerääjäkasvi ei kasva läpi. Ruiskutukset: 2 x 1.5 litraa Moddus, pensastumisvaihe ja ennen tähkälletuloa. Muita ruiskutuksia ei tarvitse. Tässä paketissa voi käyttää myös virnoja, mailasia, epäilisin.

Jos korrenvahvistusohjelma toimii, on Juuson pituus vain 2  m , normaalistihan se on 2.8 m. Aika rehevää kerääjäsatokasvia pitää olla, jos päälle kasvaa. Tietty jossakin vanhemmassa Sampossa terän ylin korkeus on vain metrin luokaa, vastaavasti esim. JD pystyy puimaan 1.5 m:stä helposti.

Ja ai että vihertää kummasti, varsinkin jos laittaa yläseulan tilalle pellin.

Niin, tukitaso, 54+100+40 = 194€ Jos jättää kasvipeitteisyydeksi, ja 74% kevätruista plus jotakin EFA nurmea, aika lähellä on vielä se 248€ . Ei paljon kannata putuista ja märkää kevätruista kuivaajan siiloon viedä, tuollaisella kerääjäkasvisadolla !

-SS-

 Eurojen puinti ei oo niin tarkkaa seulasäädöistä, eikä elevaattorin pohjaluukunkaan asennosta.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 09.04.15 - klo:21:00
Nyt jo ministeriössä mietitään, entäpäs jos 2 miljoonaa tukiautomaattisatasta tulee kevään hakemuksiin ?

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mmm-ker%C3%A4%C3%A4j%C3%A4kasvien-suosiota-vaikea-viel%C3%A4-arvioida-1.105695

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Joozeppi - 09.04.15 - klo:21:18
toi yläraja oliskin ihan järkevät leikkuri. jättäis kaikkein pahimmilta optimoijilta vähän pois. raja pitäs olla joku 30% että siitä olisi jotain hyötyä ja kannustin toimenpiteeseen ylipäätään säilyisi.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 09.04.15 - klo:21:22
toi yläraja oliskin ihan järkevät leikkuri. jättäis kaikkein pahimmilta optimoijilta vähän pois. raja pitäs olla joku 30% että siitä olisi jotain hyötyä ja kannustin toimenpiteeseen ylipäätään säilyisi.

Juu kannustin oli edellisellä kaudella hiukan pienempi (kerääjäkasvialaa kohti)  ja 30%:ko sen alan piti olla ja koko alalle sitten sai sen rahan. Olisiko 1%:lla ollut kyseinen toimenpide, Lähinnä varmaan osa luomutiloista.

Eli kyllä tuo satanen plus koko tila sille, sepäs se on ympäristökorvauksen Hullut Päivät !

Jos se ajateltu kesällä viljan sekaan puisuteltu kerääjäkasvi toimisi selvästi tuottoja lisäävästi, olisi se 100% viljelytekniikkana varmasti suurtiloilla ollut jo vuosikymmenet käytössä ! Ainoa rahassa näkyvä tuotto oletus-homeopaattisen brändituoton lisäksi näyttää olevan tukituotto.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Joozeppi - 09.04.15 - klo:22:28
kyllä mutta niin vaan ne tukitulot on aika tärkeitä ja plumpsahtavat tilille aika lailla helpommin kuin vaikkapa keväästä syksyyn vaalittu viljatonniraha. kyllä sieltä kaikki mahdollinen kannattaa imuroida, minkä järkevästi ittelleen saa. kyl tätäkin satasta vielä ihmetellään joskus 50-vuoden päästä "muistattekos ku semmostaki sai, hahhahahaa".
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 09.04.15 - klo:22:36
kyllä mutta niin vaan ne tukitulot on aika tärkeitä ja plumpsahtavat tilille aika lailla helpommin kuin vaikkapa keväästä syksyyn vaalittu viljatonniraha. kyllä sieltä kaikki mahdollinen kannattaa imuroida, minkä järkevästi ittelleen saa. kyl tätäkin satasta vielä ihmetellään joskus 50-vuoden päästä "muistattekos ku semmostaki sai, hahhahahaa".

Älä vaan valitse, se on tuhon tie joka johtaa katalaan hallinnon asettamaan sudenkuoppaan josta eipalata.

Tämäkin sivusto tursuaa kauhukuvia ja esimerkkejä kuinka karmea keksintö on kerääjäkasvi sekä ymppätuki kokonaisuutena.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 10.04.15 - klo:03:02
kyllä mutta niin vaan ne tukitulot on aika tärkeitä ja plumpsahtavat tilille aika lailla helpommin kuin vaikkapa keväästä syksyyn vaalittu viljatonniraha. kyllä sieltä kaikki mahdollinen kannattaa imuroida, minkä järkevästi ittelleen saa. kyl tätäkin satasta vielä ihmetellään joskus 50-vuoden päästä "muistattekos ku semmostaki sai, hahhahahaa".

Älä vaan valitse, se on tuhon tie joka johtaa katalaan hallinnon asettamaan sudenkuoppaan josta eipalata.

Tämäkin sivusto tursuaa kauhukuvia ja esimerkkejä kuinka karmea keksintö on kerääjäkasvi sekä ymppätuki kokonaisuutena.

Oletkos vielä 2007 hengessä mukana ? Aivan ilman tuleva tuki pitäs olla loppu, korvauksista nyt puhutaan. Korvataan ympäristötekojen kulut, ei tueta ylimääräistä, sitten jos se ideologinen taikapöly - typenkerääminen onnistukin, se tuotto on sitten viljelijän tuloa. Epäilen, ettei kyllä näy.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 10.04.15 - klo:16:36
Nyt on jo neljäs kerääjäkasvin kylvöjutska teon alla.
Siihen liittyy eräs väliaine, jonka avulla saatetaan
apilat pneumaattisesti lepoon.

Mutta sitäpä en kerro, ennen kuin kokeilen. Ei häpiä
etukäteen kehua, jos vaikka ja kun ei toiminutkaan.

Tuos omamyyjän kanssa jutusteltiin, et kelpaahan sitä
kokeilla ja testailla kun on toistaiseksi töitä riittänyt muualla.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: arzyboy - 10.04.15 - klo:21:48
Juttelin just ely-keskuksen virkailijan kanssa ja kerääjäkasvipeltoon saa levittää syksyllä lantaa ainakin muokkauksen yhteydessä. Eli todennäköisesti myös voi lietettä sijoitus on ok.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: 4viljanpuuro - 10.04.15 - klo:22:11
Päivän maaseudun tulevaisuudessa oli juttua että pelkkä yrittäminen kerääjäkasveissa ei riitä vaan lopputuloksen pitää olla tasainen ja koko lohkon kattava.

Lisäksi tarkastetaan siementen ostokuitit ja levitysmäärät.

Muistan vielä erään koulutuksen jossa sanottiin että 2 kg valkoapilaa ei riitä ennen kuin on kunnon näytöt onnistumisista. Aloittaminen pitäisi tehdä 6kg/ha siemenmäärällä ja lohkon ja kokemuksen mahdollistamana sen voi jossain tapauksissa pudottaa 2kg/ha

Jos siemeneen menee 40€/ha + pienentynyt viljasato + kasvinsuojeluhaasteet niin en näe että tätä voi toteuttaa jokaisella lohkolla samana vuonna.


En myöskään keksi miten kerääjäkasvit saisi kylvettyä puinnin jälkeen niin kustannustehokkaasti että siitä jäisi tarpeeksi vaivanpalkkaa jos laskee todellisten konekustannusten mukaan.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: taisker - 10.04.15 - klo:22:28
tarkastetaan osto kuitit missäs kielletään omilla kylväminen
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 10.04.15 - klo:22:31
Kuin näin saatanan vaikeeta voi olla yks perkeleen raiheinän kylvö. :o
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 10.04.15 - klo:22:35
Kuin näin saatanan vaikeeta voi olla yks perkeleen raiheinän kylvö. :o
No *****, en tiiä. Johan tämäkin juttu on sekunnissa päätetty maaliskuulla, eikä se tällä vatvomisellaparane  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 10.04.15 - klo:22:37
Kuin näin saatanan vaikeeta voi olla yks perkeleen raiheinän kylvö. :o
No *****, en tiiä. Johan tämäkin juttu on sekunnissa päätetty maaliskuulla, eikä se tällä vatvomisellaparane  ;D


Ostetaan säkki asiaansa soveltuvaa siementä, kylvetään, raksitaan toimenpide, ilmoitetaan syksyllä ja lunastetaan 100euroa.

On se vaikiaa.... ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 10.04.15 - klo:22:48
Kuin näin saatanan vaikeeta voi olla yks perkeleen raiheinän kylvö. :o
No *****, en tiiä. Johan tämäkin juttu on sekunnissa päätetty maaliskuulla, eikä se tällä vatvomisellaparane  ;D


Ostetaan säkki asiaansa soveltuvaa siementä, kylvetään, raksitaan toimenpide, ____________ ,  ilmoitetaan syksyllä ja lunastetaan 100euroa.

On se vaikiaa.... ;D

Olennainen puuttuva osa viivalla. Harjoituksena täytetään siihen itse sopiva asia.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 10.04.15 - klo:22:52
Kuin näin saatanan vaikeeta voi olla yks perkeleen raiheinän kylvö. :o
No *****, en tiiä. Johan tämäkin juttu on sekunnissa päätetty maaliskuulla, eikä se tällä vatvomisellaparane  ;D


Ostetaan säkki asiaansa soveltuvaa siementä, kylvetään, raksitaan toimenpide, ____________ ,  ilmoitetaan syksyllä ja lunastetaan 100euroa.

On se vaikiaa.... ;D

Olennainen puuttuva osa viivalla. Harjoituksena täytetään siihen itse sopiva asia.

-SS-

Tarvitaan sadetta???????
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 10.04.15 - klo:23:15
Tilasin valkoapilaa harjoitukseksi, ihan sama, mitä toimenpiteitä toisilla on, itse
meinaan vaan harjoitella. Laitan 5 kg , 10 kg , 15 kg/ha kolmeen palstaan, rukiin sekaan.

Sitten kokeilen nurmiseosta kylvinkoneen kautta. Samalla tietty EFA typensitojat.
Ja suojaviljaan ensi kesän EFA kesanto.

Kolmanneksi testaan italianraiheinää RUNSAASTI kasvitautiruiskutuksen seutuvilla.
Kulut jopa 150 € ha, käyn tarvittaessa useamman kerran, käsikoneella vaikkapa
hukkiskävelyn yhdistäen, mutta mitäpä ei utelias mieli tekisi, jotta pääsee todentamaan
kasvustosta bullshitin ja todellisuuden hienoisen eron.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 10.04.15 - klo:23:19
Okei. Osa lajittelun yhteydessä, osa kylvökoneen täytön yhteydessä ja osa sähköviskalla oraalle.

Kokeillaan mikä on se juttu.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: nisu - 10.04.15 - klo:23:58
EI muutako rohkeesti vaan ss uusia kasveja ,kuten vaikka kuminaa ,niin voi vaikka se loimaan
kuivuus helpottaa ,on vastaavia kokemuksia jatkuvan ohran viljelyn jäljiltä. :P
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 11.04.15 - klo:00:02
EI muutako rohkeesti vaan ss uusia kasveja ,kuten vaikka kuminaa ,niin voi vaikka se loimaan
kuivuus helpottaa ,on vastaavia kokemuksia jatkuvan ohran viljelyn jäljiltä. :P

Ohraa viimäks 2013 ja 2008. Sitä ennen 1990-luvulla yhden kerran. Ja 1986. Ruista. Syysvehnää.
Kevätnisua sitten, ja siitä aina saanut jatketuksi syysviljalle. Rm:ää pakkaa noista
pukkaamaan, Ja lannoittaa ei saisi.

Kauraa pidän parhaana maanparantajan kevätviljoista. Vaikka oli kevätruista,
ei ollut yhtä hyvä juurakko. Mutta hukkis muutti kaiken. Ehkä 10 v jälkeen
sitten. 8. vuosi torjuntaa menossa.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 11.04.15 - klo:00:03
EI muutako rohkeesti vaan ss uusia kasveja ,kuten vaikka kuminaa ,niin voi vaikka se loimaan
kuivuus helpottaa ,on vastaavia kokemuksia jatkuvan ohran viljelyn jäljiltä. :P

Salo-Lohja-Perniö....ei Loimaa...sanoisinko dorka, no sanon. ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: nisu - 11.04.15 - klo:00:19
Jos hukkis ss ongelma ,niin sen parempi kumina ,joka vuosi saa agilia joka torjuu hukkiksen ja on
sen jälkeen puhdas. :)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 11.04.15 - klo:00:30
Jos hukkis ss ongelma ,niin sen parempi kumina ,joka vuosi saa agilia joka torjuu hukkiksen ja on
sen jälkeen puhdas. :)

Siis suurin osa on ollut puhdasta koko ajan, yksi lohko on jo kahtena vuotena tarkastettu ja se viimeinen, en ole uskaltanut muuta kuin ruiskuttaa. Grasp SC, Broadway ja Puma Extra eri kerroilla. En ole yhtään löytänyt, mutta se on vielä koodilla "runsas esiintymä".

Nyt sitten viherlannoitus, niittänen kuitenkin virnat varuilta. Vai pitäskö jotain Feniksiä tilata ?

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 11.04.15 - klo:01:10
EI muutako rohkeesti vaan ss uusia kasveja ,kuten vaikka kuminaa ,niin voi vaikka se loimaan
kuivuus helpottaa ,on vastaavia kokemuksia jatkuvan ohran viljelyn jäljiltä. :P

Salo-Lohja-Perniö....ei Loimaa...sanoisinko dorka, no sanon. ;D

Nooh. Tästä laulusta toiminta-alue:

https://www.youtube.com/watch?v=H0dpsB5lmk8
Siniristilippu liehuu Salossa.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 11.04.15 - klo:06:43
EI muutako rohkeesti vaan ss uusia kasveja ,kuten vaikka kuminaa ,niin voi vaikka se loimaan
kuivuus helpottaa ,on vastaavia kokemuksia jatkuvan ohran viljelyn jäljiltä. :P

Salo-Lohja-Perniö....ei Loimaa...sanoisinko dorka, no sanon. ;D

Nooh. Tästä laulusta toiminta-alue:

https://www.youtube.com/watch?v=H0dpsB5lmk8
Siniristilippu liehuu Salossa.

-SS-

Sama kaiku on Fordsonien.... ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 11.04.15 - klo:09:58
EI muutako rohkeesti vaan ss uusia kasveja ,kuten vaikka kuminaa ,niin voi vaikka se loimaan
kuivuus helpottaa ,on vastaavia kokemuksia jatkuvan ohran viljelyn jäljiltä. :P

Salo-Lohja-Perniö....ei Loimaa...sanoisinko dorka, no sanon. ;D

Nooh. Tästä laulusta toiminta-alue:

https://www.youtube.com/watch?v=H0dpsB5lmk8
Siniristilippu liehuu Salossa.

-SS-

Sama kaiku on Fordsonien.... ;D

Homo Sillanpään vanhempaa tuotantoa vissiin?  ::)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ijasja2 - 11.04.15 - klo:13:34
Okei. Osa lajittelun yhteydessä, osa kylvökoneen täytön yhteydessä ja osa sähköviskalla oraalle.

Kokeillaan mikä on se juttu.

Eilen pussitin valkoapilaa ohran sekaan. Ainoa pikkumiinus, minne tuon kylvää kun vesiheinää aiotulla alueella, jossakin muutama valvatti jotka piti tänä kesänä nitistää jne.
Ois tieten pitänyt hommata timotein siementä, ja sitä ohran sekaan. Ei ois näitä ongelmia...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: mx - 11.04.15 - klo:22:15
Olisko kellään myytäväksi hyvin itävää syysrypsiä tai syysrapsia "rehuksi" 700kg.
vastaukset yv:nä
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: 2620 - 12.04.15 - klo:07:47
Jos hukkis ss ongelma ,niin sen parempi kumina ,joka vuosi saa agilia joka torjuu hukkiksen ja on
sen jälkeen puhdas. :)

Agilin ja targan käyttö satovuosina on kielletty 2016 alkaen.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 12.04.15 - klo:08:27
Okei. Osa lajittelun yhteydessä, osa kylvökoneen täytön yhteydessä ja osa sähköviskalla oraalle.

Kokeillaan mikä on se juttu.

Eilen pussitin valkoapilaa ohran sekaan. Ainoa pikkumiinus, minne tuon kylvää kun vesiheinää aiotulla alueella, jossakin muutama valvatti jotka piti tänä kesänä nitistää jne.
Ois tieten pitänyt hommata timotein siementä, ja sitä ohran sekaan. Ei ois näitä ongelmia...

Minkäslainen syöttö sulla on?

Mulla on ämpäri jossa määrä X kg raiheinää, siitä syötän äyskärillä putkeen joka menee säkille. Kohtuu hyvin saa seossuhteen paikalleen kun tietää kauanko suursäkin kestää täyttyä. Pieni miinus on muovinen viemäriputki joka toimii täyttöputkena säkille, miinus tulee siitä että piensiemenet sähköistyy liukumäessään ja tarraavat säkkiin kiinni.

Jos tämä homma toimii niin satkun tienaaminen helpottuu entisestään.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: lypsyukko - 12.04.15 - klo:09:07
Okei. Osa lajittelun yhteydessä, osa kylvökoneen täytön yhteydessä ja osa sähköviskalla oraalle.

Kokeillaan mikä on se juttu.

Eilen pussitin valkoapilaa ohran sekaan. Ainoa pikkumiinus, minne tuon kylvää kun vesiheinää aiotulla alueella, jossakin muutama valvatti jotka piti tänä kesänä nitistää jne.
Ois tieten pitänyt hommata timotein siementä, ja sitä ohran sekaan. Ei ois näitä ongelmia...

Minkäslainen syöttö sulla on?

Mulla on ämpäri jossa määrä X kg raiheinää, siitä syötän äyskärillä putkeen joka menee säkille. Kohtuu hyvin saa seossuhteen paikalleen kun tietää kauanko suursäkin kestää täyttyä. Pieni miinus on muovinen viemäriputki joka toimii täyttöputkena säkille, miinus tulee siitä että piensiemenet sähköistyy liukumäessään ja tarraavat säkkiin kiinni.

Jos tämä homma toimii niin satkun tienaaminen helpottuu entisestään.


Mielenkiinnolla odottelen niitä sun puintikuvia , sitten ens syksyltä. Juola / paskaheinä luomusta märkään raiheinään ja Faari tykkää ::)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 12.04.15 - klo:09:52
Okei. Osa lajittelun yhteydessä, osa kylvökoneen täytön yhteydessä ja osa sähköviskalla oraalle.

Kokeillaan mikä on se juttu.

Eilen pussitin valkoapilaa ohran sekaan. Ainoa pikkumiinus, minne tuon kylvää kun vesiheinää aiotulla alueella, jossakin muutama valvatti jotka piti tänä kesänä nitistää jne.
Ois tieten pitänyt hommata timotein siementä, ja sitä ohran sekaan. Ei ois näitä ongelmia...

Minkäslainen syöttö sulla on?

Mulla on ämpäri jossa määrä X kg raiheinää, siitä syötän äyskärillä putkeen joka menee säkille. Kohtuu hyvin saa seossuhteen paikalleen kun tietää kauanko suursäkin kestää täyttyä. Pieni miinus on muovinen viemäriputki joka toimii täyttöputkena säkille, miinus tulee siitä että piensiemenet sähköistyy liukumäessään ja tarraavat säkkiin kiinni.

Jos tämä homma toimii niin satkun tienaaminen helpottuu entisestään.


Mielenkiinnolla odottelen niitä sun puintikuvia , sitten ens syksyltä. Juola / paskaheinä luomusta märkään raiheinään ja Faari tykkää ::)

Niin, alansa asiantuntijat suositteli 6kg/hehtaarille raita, mun mielestä aika paljon.

Agrin pikalaitumessa on 15% raiheinää ja sekin kasvaa aika toholla jos vaan raskii lannottaa. JOsko puolikas määrä tosta 6kilosta tai vielä vähempi?

Pakko kokeilla eri siemenmääriä ja kylvötapoja tolla railla, vuosi vuodelta sit ollaan viisaampia. Petrillä on varmaan kovalevyllä mielipide sopivasta siemenmäärästä ja kylvötavasta? Meillä myrkynkylväjillä on se ero että lannotetaan ja vastaavasti rikka-aineet kurittaa jonkun verran heinän alkua.

Valkoapila menee liian syvälle jos sen kylvää siemenvantaan kautta, joten sihen kokeilen huiskaa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Petri - 12.04.15 - klo:10:31
Itselläni taitaa laiskuus/koneiden puute estää tuon italialaisen sekoittamisen siementen joukko (tai ehkä pari ha kokeillaan), mutta englannin raiheinää on tilattu Simultan heinänsiemenlaatikkoon lisättäväksi. Tavoitteena on tietty vielä pystyä laiduntamaan tämä puinnin jälkeen, samalla syövät juolat + ei-toivotut aluskasvit. Parinkymmenen vuoden takainen norjalainen väitöstutkimus päätyi sekin tuohon englantilaiseen kompromissina riittävän vaan ei liian agressiviseen syyskasvuun
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: arzyboy - 12.04.15 - klo:11:05
Ei taida englantilainen olla sallittujen listalla?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: aveii - 12.04.15 - klo:13:15
Syksyllä sitte vertaillaan ja kehutaan omia kerääjiä, muulla ei niin väliä. Siihenhän tää touhu menee ;D Ite arvon vielä kylvömääriä, italianraita ja valkoapilaa on varastossa. Kylvö viska keulalla ja laahavannaskylvökone takana. Ja kokeilla tarvii eri kylvömääriä.
Viherlannotusnurmia oon kylväny viska keulalla ja äes takana jo aiemmin.   Italianrai ja rehuvirna + välillä jotain muuta seoksena. Ainakin raiheinä on lähteny ihan hyvin kasvuun noin.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: jupe - 12.04.15 - klo:14:02
Miksei englanninrai olisi sallittu?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Petri - 12.04.15 - klo:16:19
Ei taida englantilainen olla sallittujen listalla?
Hakuopas2015, sivu 82 (lihavointi minun tekemä)

Kerääjäkasvi voi olla italianraiheinä tai muu
nurmiheinä
, apila tai muu nurmipalkokasvi,
öljyretikka, muokkausretiisi tai muu ristikukkainen
öljykasvi tai näiden kasvien seos.

Petri
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 12.04.15 - klo:17:33
Edelleen mielenkiintoista olisi tietää, mikä olisi luohon rooli kerääjäkasvina, sehän olisi "muu nurmiheinä", syysyksivuotinen, keväällä kylvettynä jää pelkastaään oraaksi, ja mahdottoman hyvä itämään sinne pohjalle, kunhan ei syysvehnään sitä syksyllä kylvä !

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 12.04.15 - klo:18:48
Edelleen mielenkiintoista olisi tietää, mikä olisi luohon rooli kerääjäkasvina, sehän olisi "muu nurmiheinä", syysyksivuotinen, keväällä kylvettynä jää pelkastaään oraaksi, ja mahdottoman hyvä itämään sinne pohjalle, kunhan ei syysvehnään sitä syksyllä kylvä !

-SS-

Sulla on tosta luohosta tulossa taas yks neuroosi ravinneummetuksen ja kuivuuden lisäksi. ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 12.04.15 - klo:19:15
Edelleen mielenkiintoista olisi tietää, mikä olisi luohon rooli kerääjäkasvina, sehän olisi "muu nurmiheinä", syysyksivuotinen, keväällä kylvettynä jää pelkastaään oraaksi, ja mahdottoman hyvä itämään sinne pohjalle, kunhan ei syysvehnään sitä syksyllä kylvä !

-SS-

Sulla on tosta luohosta tulossa taas yks neuroosi ravinneummetuksen ja kuivuuden lisäksi. ;D

Mutta huomattavasti helpompi kuin jokin italianraiheinä puinnissa ! Huomattavasti parempi itämään pinnalla kuin timotti ! Sitä mina vaan tässsä haeskelen.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 12.04.15 - klo:19:16
Edelleen mielenkiintoista olisi tietää, mikä olisi luohon rooli kerääjäkasvina, sehän olisi "muu nurmiheinä", syysyksivuotinen, keväällä kylvettynä jää pelkastaään oraaksi, ja mahdottoman hyvä itämään sinne pohjalle, kunhan ei syysvehnään sitä syksyllä kylvä !

-SS-

Sulla on tosta luohosta tulossa taas yks neuroosi ravinneummetuksen ja kuivuuden lisäksi. ;D

Mutta huomattavasti helpompi kuin jokin italianraiheinä puinnissa ! Huomattavasti parempi itämään pinnalla kuin timotti ! Sitä mina vaan tässsä haeskelen.

-SS-

 :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Make - 12.04.15 - klo:19:58
Edelleen mielenkiintoista olisi tietää, mikä olisi luohon rooli kerääjäkasvina, sehän olisi "muu nurmiheinä", syysyksivuotinen, keväällä kylvettynä jää pelkastaään oraaksi, ja mahdottoman hyvä itämään sinne pohjalle, kunhan ei syysvehnään sitä syksyllä kylvä !

-SS-
Entäs juolavehnä sitten?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Maa-Anssi - 12.04.15 - klo:20:03

Entäs juolavehnä sitten?
[/quote]

 :) Muistaako kukaan vanhempi, kun kuulemma juolasta yritettiin rehukasvia josku suomeen?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 12.04.15 - klo:20:07
Edelleen mielenkiintoista olisi tietää, mikä olisi luohon rooli kerääjäkasvina, sehän olisi "muu nurmiheinä", syysyksivuotinen, keväällä kylvettynä jää pelkastaään oraaksi, ja mahdottoman hyvä itämään sinne pohjalle, kunhan ei syysvehnään sitä syksyllä kylvä !

-SS-
Entäs juolavehnä sitten?

Ei teille ole tuo luoho sitte oikeasti levinnyt, kun et ihan 100% osallistu ajatukseeni ?  Kuusjoelta Kiskon kautta sinne teille pain se etenee. Nauti siitä sitte.... Tuulisena päivänä riittää tosiaan pellon kulmaan säkki auki, levitysleveys siinä 100 m.

Luohosta ei ole mitään haittaa kevätkylvöisten kasvien viljelylle ! Syysviljat siitä kärsivät, se on syysyksivuotinen kasvi, joten kevätviljoilla se olisi oiva heinä kerääjäkasviksi, ei tee 1. vuonna mitään röyhyä, mutta on aivan paras  itämään ja halpa olisi siemenkin kun ottaisi sen jonnekin pussiin puiman perrsest.  Ja se on maisemakasvikin, saisko tukea siihenkin, kauniin punainen väri syyskesän ajan.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ijasja2 - 12.04.15 - klo:22:08
Okei. Osa lajittelun yhteydessä, osa kylvökoneen täytön yhteydessä ja osa sähköviskalla oraalle.

Kokeillaan mikä on se juttu.

Eilen pussitin valkoapilaa ohran sekaan. Ainoa pikkumiinus, minne tuon kylvää kun vesiheinää aiotulla alueella, jossakin muutama valvatti jotka piti tänä kesänä nitistää jne.
Ois tieten pitänyt hommata timotein siementä, ja sitä ohran sekaan. Ei ois näitä ongelmia...

Minkäslainen syöttö sulla on?

Mulla on ämpäri jossa määrä X kg raiheinää, siitä syötän äyskärillä putkeen joka menee säkille. Kohtuu hyvin saa seossuhteen paikalleen kun tietää kauanko suursäkin kestää täyttyä. Pieni miinus on muovinen viemäriputki joka toimii täyttöputkena säkille, miinus tulee siitä että piensiemenet sähköistyy liukumäessään ja tarraavat säkkiin kiinni.

Jos tämä homma toimii niin satkun tienaaminen helpottuu entisestään.

Perhana, pitkät rimpsut kirjoittelin mutta jonnekin ne katos...

Mullahan homma toimii niin, että melassiämpäriin valkoapilaa sopiva määrä, siitä pienemmällä kauhalla sopivasti valutellen ruuvin täyttösuppiloon, joka peittaimen alla ja vie siemenet säkkiin. Suursäkki vaakan päällä kokoajan, joten näkee mitä säkissä on ja toisaalta näkee valkoapilan siinä omissa kätösissä, säätö sitten mutulla sekaan. Eli ihan erityyppinen ratkaisu kuin sulla ;D ;D

Mietinnässä tuo Englannin raiheinä vesiheinän torjuntaa vaativille lohkoille, oiskohan 3kg/ha sopiva määrä turve/multamaalle, jossa kasvaa kaikki vihreä hullun lailla? Normaalisti kylvökoneella heinänsiemenlaatikosta kylväen. Italialaista sitten 1-2 kg/ha, jos siihen päätyy. 
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: klapikasa - 12.04.15 - klo:22:19

Entäs juolavehnä sitten?

 :) Muistaako kukaan vanhempi, kun kuulemma juolasta yritettiin rehukasvia josku suomeen?
[/quote]

Olen kuulut että on tutkittu juolan terveys vaikuteisia ominaisuuksia. Ei kai löytynyt mitään kun ei ole puhuttu siitä sen enempää
Muistan että naapurikartanolla on puitu juolavehnää ihan siemeneksi ja menikö se hollantiin?

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Make - 12.04.15 - klo:22:34

Ei teille ole tuo luoho sitte oikeasti levinnyt, kun et ihan 100% osallistu ajatukseeni ?  Kuusjoelta Kiskon kautta sinne teille pain se etenee. Nauti siitä sitte.... Tuulisena päivänä riittää tosiaan pellon kulmaan säkki auki, levitysleveys siinä 100 m.

Luohosta ei ole mitään haittaa kevätkylvöisten kasvien viljelylle ! Syysviljat siitä kärsivät, se on syysyksivuotinen kasvi, joten kevätviljoilla se olisi oiva heinä kerääjäkasviksi, ei tee 1. vuonna mitään röyhyä, mutta on aivan paras  itämään ja halpa olisi siemenkin kun ottaisi sen jonnekin pussiin puiman perrsest.  Ja se on maisemakasvikin, saisko tukea siihenkin, kauniin punainen väri syyskesän ajan.

-SS-

On luohoa näkynyt jos on pitkään samalla lohkolla viljelty syysviljoja. Yleensä täällä viljellään syysvehnää sillointällöin juurikkaan välikasvina ja luoho ei pääse ongelmaksi.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Ärrpää - 12.04.15 - klo:22:36

Entäs juolavehnä sitten?

 :) Muistaako kukaan vanhempi, kun kuulemma juolasta yritettiin rehukasvia josku suomeen?
[/quote]

 Joskus seitekytäluvulla ehkä ollut tuommoista mielessä, monta muutakin tainnu jäädä historian hämärään. Vanhenee nopeasti eikä kestä montaa niittoa kesässä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: JösseJänis - 13.04.15 - klo:15:38

Entäs juolavehnä sitten?

 :) Muistaako kukaan vanhempi, kun kuulemma juolasta yritettiin rehukasvia josku suomeen?

 Joskus seitekytäluvulla ehkä ollut tuommoista mielessä, monta muutakin tainnu jäädä historian hämärään. Vanhenee nopeasti eikä kestä montaa niittoa kesässä.
[/quote]

Ei sitä juuri Suomessa ole kuin katseella seurattu, mutta Ruotsissa oli joskus vakavia aikeita. Viljelytekniikoita hiottiin ja jotain jalostustakin oli ilmassa, mutta siihen se kaatui, että ei kestä niittoa. Kestää kyllä hengissä, mutta ei tuota niiton jälkeen satoa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: arzyboy - 13.04.15 - klo:16:17
Ei taida englantilainen olla sallittujen listalla?
Hakuopas2015, sivu 82 (lihavointi minun tekemä)

Kerääjäkasvi voi olla italianraiheinä tai muu
nurmiheinä
, apila tai muu nurmipalkokasvi,
öljyretikka, muokkausretiisi tai muu ristikukkainen
öljykasvi tai näiden kasvien seos.

Petri
Heh... mulla olis ruokohelven siementäkin vielä ::)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 14.04.15 - klo:19:33
Onks joku lukenut tuon oppaan. Jos on, niin:

Pitääkö noita kerääjäkasveja olla jokaisella hehtaarilla? Siis jos viljelee kevätkylvöisiä kaikella alalla.. vai saako sen määrän päättää ihan itse.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 14.04.15 - klo:19:45
Onks joku lukenut tuon oppaan. Jos on, niin:

Pitääkö noita kerääjäkasveja olla jokaisella hehtaarilla? Siis jos viljelee kevätkylvöisiä kaikella alalla.. vai saako sen määrän päättää ihan itse.

No ei todellakaan tarvitse. Hintaa saa vaan kuitenkin kerääjäkasvialasta, jota viljellään ehtojen määrittelemän muotovaatimusten mukaisesti. Toimenpidettä ei tarvitse toteuttaa hehtaarillakaan, mutta korvausmäärä jää sitten uniin ja haaveisiin.

Eli esimerkiksi kerääjäkasvi, jonka elokuun alussa kylvää muokattuun maahan, siitä ei saa kerääjäkasvikorvausta, vaikka se olisikin kerääjäkasvi, mahdollisesti paremminkin keräävä kuin rikkaruohoinen pahnan alle jäävä juuriheinä. Toisaalta, kerääjäkasviksi voisi ajatella ruista ja tuurilla sitten ottaa seuraavana kesänä sato. Saahan siittä talvipeitteisyydenkin. Mutta rukiistakaan ei saane kerääjäkasvitukea, viljanviljelytaloudessa.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 14.04.15 - klo:20:31
Joo... ehdinkin jo selvittää asian muualta. Osalle alasta siis  :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Tupajumi - 14.04.15 - klo:22:41
Mitäs jos tekis sillain, että vln tai lhp -pellolle suorakylvää 15.8 mennessä kerääjäkasvin, saaks sille kerääjäkasvituen?
 ;D ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 14.04.15 - klo:22:45
Mitäs jos tekis sillain, että vln tai lhp -pellolle suorakylvää 15.8 mennessä kerääjäkasvin, saaks sille kerääjäkasvituen?
 ;D ;D

Totta kai. Sekä säiliksille homma käy hyvin, siemenseoksen mukaan
valitaan kerääjäkasvi vakuustodistukseen tikkaa heittämällä

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ja101 - 15.04.15 - klo:07:05
Missä kohtaa on maininta tuosta asiasta, jos kylvän noita kerääjäkasveja esim. rikkaruuttailun jälkeen ja 14.8 totean, että tätä on turha yrittää tarkastajalle tarjota niin miten se maksatus perutaan? Eikö se näin ollut, että ennen mahdollista tarkastuksesta ilmoitusta kun makstuksen peruu niin silloin ei pitäisi tulla ongelmia?

Sama juttu toisen asian kanssa. Jos nyt kylvän kerääjää kaikille lohkoille ja syksyllä ajatus olisikin tehdä syysviljaa niin, jos peruu maksatuksen niin onnistuuko kylvö silloin ennen 1.10?

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 15.04.15 - klo:07:21
Missä kohtaa on maininta tuosta asiasta, jos kylvän noita kerääjäkasveja esim. rikkaruuttailun jälkeen ja 14.8 totean, että tätä on turha yrittää tarkastajalle tarjota niin miten se maksatus perutaan? Eikö se näin ollut, että ennen mahdollista tarkastuksesta ilmoitusta kun makstuksen peruu niin silloin ei pitäisi tulla ongelmia?

Sama juttu toisen asian kanssa. Jos nyt kylvän kerääjää kaikille lohkoille ja syksyllä ajatus olisikin tehdä syysviljaa niin, jos peruu maksatuksen niin onnistuuko kylvö silloin ennen 1.10?

Tossa allaolevassa se mainitaan. Mua ainakin arveluuttaa toi kasvuunlähtö, jos ne siemenet pitää huiskia sinne olkien joukkoon, muokkaamattomaan sänkeen.  ::)

Tässä Ripcordilta toisaalta lainattu teksti.
Lainaus
Kerääjäkasvit:
Kerääjäkasvi on kylvettävä viimeistään 15.8. Kerääjäkasvilla
tarkoitetaan kasvustoa, joka käyttää yksivuotisen
varsinaisen viljelykasvin jälkeen maahan jääviä
ja viljelykasvin tähteistä tai maasta vapautuvia ravinteita
ja suojaa maata lisäämällä kasvipeitteisyyttä viljelykasvin
sadonkorjuun jälkeen. Kerääjäkasvi voi olla
italianraiheinä tai muu heinä, apila, muu nurmipalkokasvi,
öljyretikka, muokkausretiisi tai muu ristikukkainen
öljykasvi tai näiden seos. Viljaa voidaan
kylvää kerääjäkasviksi vain lohkolle, jossa on samana
vuonna viljelty varhaisperunaa tai varhaisvihanneksia.
Jos kerääjäkasvi kylvetään muulloin kuin viljelykasvin
kylvön yhteydessä, kasvulohkoa ei saa muokata
.
Kerääjäkasvin siemeniä on kylvettävä tasaisesti koko
kasvulohkolle siten, että tavoitteena on peittävä
kasvusto.
Kerääjäkasvin avulla ei saa perustaa monivuotista
nurmea, viherlannoitusnurmea tai seuraavan
vuoden viljelykasvia. Kerääjäkasvia on viljeltävä joko
samanaikaisesti viljelykasvin kanssa tai se on kylvettävä
viljelykasvin sadonkorjuun jälkeen
. Kerääjäkasvi
voidaan kylvää viljelykasvin aluskasviksi kylvön yhteydessä
tai viimeistään viljan orasvaiheessa. Kerääjäkasvi
voidaan kylvää myös viljelykasvin korjuun jälkeen
tai hieman ennen korjuuta.
Kerääjäkasvia ei saa
lannoittaa. Kasvuston voi muokata tai kyntää aikaisintaan
1.10. Kasvuston voi päättää kasvinsuojeluaineilla
aikaisintaan 15.9.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ja101 - 15.04.15 - klo:07:40
Missä kohtaa on maininta tuosta asiasta, jos kylvän noita kerääjäkasveja esim. rikkaruuttailun jälkeen ja 14.8 totean, että tätä on turha yrittää tarkastajalle tarjota niin miten se maksatus perutaan? Eikö se näin ollut, että ennen mahdollista tarkastuksesta ilmoitusta kun makstuksen peruu niin silloin ei pitäisi tulla ongelmia?

Sama juttu toisen asian kanssa. Jos nyt kylvän kerääjää kaikille lohkoille ja syksyllä ajatus olisikin tehdä syysviljaa niin, jos peruu maksatuksen niin onnistuuko kylvö silloin ennen 1.10?

Tossa allaolevassa se mainitaan. Mua ainakin arveluuttaa toi kasvuunlähtö, jos ne siemenet pitää huiskia sinne olkien joukkoon, muokkaamattomaan sänkeen.  ::)

Tässä Ripcordilta toisaalta lainattu teksti.
Lainaus
Kerääjäkasvit:
Kerääjäkasvi on kylvettävä viimeistään 15.8. Kerääjäkasvilla
tarkoitetaan kasvustoa, joka käyttää yksivuotisen
varsinaisen viljelykasvin jälkeen maahan jääviä
ja viljelykasvin tähteistä tai maasta vapautuvia ravinteita
ja suojaa maata lisäämällä kasvipeitteisyyttä viljelykasvin
sadonkorjuun jälkeen. Kerääjäkasvi voi olla
italianraiheinä tai muu heinä, apila, muu nurmipalkokasvi,
öljyretikka, muokkausretiisi tai muu ristikukkainen
öljykasvi tai näiden seos. Viljaa voidaan
kylvää kerääjäkasviksi vain lohkolle, jossa on samana
vuonna viljelty varhaisperunaa tai varhaisvihanneksia.
Jos kerääjäkasvi kylvetään muulloin kuin viljelykasvin
kylvön yhteydessä, kasvulohkoa ei saa muokata
.
Kerääjäkasvin siemeniä on kylvettävä tasaisesti koko
kasvulohkolle siten, että tavoitteena on peittävä
kasvusto.
Kerääjäkasvin avulla ei saa perustaa monivuotista
nurmea, viherlannoitusnurmea tai seuraavan
vuoden viljelykasvia. Kerääjäkasvia on viljeltävä joko
samanaikaisesti viljelykasvin kanssa tai se on kylvettävä
viljelykasvin sadonkorjuun jälkeen
. Kerääjäkasvi
voidaan kylvää viljelykasvin aluskasviksi kylvön yhteydessä
tai viimeistään viljan orasvaiheessa. Kerääjäkasvi
voidaan kylvää myös viljelykasvin korjuun jälkeen
tai hieman ennen korjuuta.
Kerääjäkasvia ei saa
lannoittaa. Kasvuston voi muokata tai kyntää aikaisintaan
1.10. Kasvuston voi päättää kasvinsuojeluaineilla
aikaisintaan 15.9.

Ööö, niin missä kohtaa tossa puhutaan maksatuksen peruutuksesta? Tarkoitin tuolla kylvöllä siis sitä syysviljan kylvöä. Omat hermot ei ainakaan riitä odotella sinne lokakuun ensimmäiselle päivälle, eikä välttämättä ne syksyiset sateetkaan odota.

Esimerkiksi kylvän kerääjän ennen juhannusta rikkatorjuntojen jälkeen. Totean syyskuun alussa, että ilmat ja aikataulu olisi suotuisa esim. syysvehnän kylvöön, niin voinko maksatuksen kerääjän osalta peruuttaa ja muokata pellon ja kylvää syysvehnän ennen 1.10?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Pasi - 15.04.15 - klo:10:52
Minulle on jostain tullut semmoinen käsitys, että riittävän tasaisesta ja tiheästä kerääjäkasvustosta ja perseelleen menneen kasvuston tai ylipäätään kerääjäkasvituen perumisesta on tulossa ohjeet.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ja101 - 15.04.15 - klo:11:11
Minulle on jostain tullut semmoinen käsitys, että riittävän tasaisesta ja tiheästä kerääjäkasvustosta ja perseelleen menneen kasvuston tai ylipäätään kerääjäkasvituen perumisesta on tulossa ohjeet.
Tämähän kuulostaa hyvältä. Saisivat vain tulla pikapuoliin.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: talkkari - 15.04.15 - klo:11:27
Minulle on jostain tullut semmoinen käsitys, että riittävän tasaisesta ja tiheästä kerääjäkasvustosta ja perseelleen menneen kasvuston tai ylipäätään kerääjäkasvituen perumisesta on tulossa ohjeet.
Tämähän kuulostaa hyvältä. Saisivat vain tulla pikapuoliin.

Pian kauppiaiden raiheinänsiemenvarastot räjähtävät ellei tietoa ala tulla.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 15.04.15 - klo:12:50
Missä kohtaa on maininta tuosta asiasta, jos kylvän noita kerääjäkasveja esim. rikkaruuttailun jälkeen ja 14.8 totean, että tätä on turha yrittää tarkastajalle tarjota niin miten se maksatus perutaan? Eikö se näin ollut, että ennen mahdollista tarkastuksesta ilmoitusta kun makstuksen peruu niin silloin ei pitäisi tulla ongelmia?

Sama juttu toisen asian kanssa. Jos nyt kylvän kerääjää kaikille lohkoille ja syksyllä ajatus olisikin tehdä syysviljaa niin, jos peruu maksatuksen niin onnistuuko kylvö silloin ennen 1.10?

Tossa allaolevassa se mainitaan. Mua ainakin arveluuttaa toi kasvuunlähtö, jos ne siemenet pitää huiskia sinne olkien joukkoon, muokkaamattomaan sänkeen.  ::)

Tässä Ripcordilta toisaalta lainattu teksti.
Lainaus
Kerääjäkasvit:
Kerääjäkasvi on kylvettävä viimeistään 15.8. Kerääjäkasvilla
tarkoitetaan kasvustoa, joka käyttää yksivuotisen
varsinaisen viljelykasvin jälkeen maahan jääviä
ja viljelykasvin tähteistä tai maasta vapautuvia ravinteita
ja suojaa maata lisäämällä kasvipeitteisyyttä viljelykasvin
sadonkorjuun jälkeen. Kerääjäkasvi voi olla
italianraiheinä tai muu heinä, apila, muu nurmipalkokasvi,
öljyretikka, muokkausretiisi tai muu ristikukkainen
öljykasvi tai näiden seos. Viljaa voidaan
kylvää kerääjäkasviksi vain lohkolle, jossa on samana
vuonna viljelty varhaisperunaa tai varhaisvihanneksia.
Jos kerääjäkasvi kylvetään muulloin kuin viljelykasvin
kylvön yhteydessä, kasvulohkoa ei saa muokata
.
Kerääjäkasvin siemeniä on kylvettävä tasaisesti koko
kasvulohkolle siten, että tavoitteena on peittävä
kasvusto.
Kerääjäkasvin avulla ei saa perustaa monivuotista
nurmea, viherlannoitusnurmea tai seuraavan
vuoden viljelykasvia. Kerääjäkasvia on viljeltävä joko
samanaikaisesti viljelykasvin kanssa tai se on kylvettävä
viljelykasvin sadonkorjuun jälkeen
. Kerääjäkasvi
voidaan kylvää viljelykasvin aluskasviksi kylvön yhteydessä
tai viimeistään viljan orasvaiheessa. Kerääjäkasvi
voidaan kylvää myös viljelykasvin korjuun jälkeen
tai hieman ennen korjuuta.
Kerääjäkasvia ei saa
lannoittaa. Kasvuston voi muokata tai kyntää aikaisintaan
1.10. Kasvuston voi päättää kasvinsuojeluaineilla
aikaisintaan 15.9.

Ööö, niin missä kohtaa tossa puhutaan maksatuksen peruutuksesta? Tarkoitin tuolla kylvöllä siis sitä syysviljan kylvöä. Omat hermot ei ainakaan riitä odotella sinne lokakuun ensimmäiselle päivälle, eikä välttämättä ne syksyiset sateetkaan odota.

Esimerkiksi kylvän kerääjän ennen juhannusta rikkatorjuntojen jälkeen. Totean syyskuun alussa, että ilmat ja aikataulu olisi suotuisa esim. syysvehnän kylvöön, niin voinko maksatuksen kerääjän osalta peruuttaa ja muokata pellon ja kylvää syysvehnän ennen 1.10?

Siis sinähän ilmoitat syksylä kerääjäkasvi alan. Nyt vain ruksitaan mitä halutaan esim. multaus ja kerääjä/aluskasvi. Näille ilmoitetaan sitten syksyllä pinta-alat ja sen mukaan maksatus. Vältämättä ei tarvii yhtenäkään vuonna nostaa näistä tukia.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Petri - 15.04.15 - klo:13:10
Mitäs jos tekis sillain, että vln tai lhp -pellolle suorakylvää 15.8 mennessä kerääjäkasvin, saaks sille kerääjäkasvituen?
 ;D ;D

Totta kai. Sekä säiliksille homma käy hyvin, siemenseoksen mukaan
valitaan kerääjäkasvi vakuustodistukseen tikkaa heittämällä

-SS-
Piti olla yksivuotinen se viljelykasvi. Ei saa tukea nurmenlopetuskuvioissa...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: 2620 - 15.04.15 - klo:13:33
Siis sinähän ilmoitat syksylä kerääjäkasvi alan. Nyt vain ruksitaan mitä halutaan esim. multaus ja kerääjä/aluskasvi. Näille ilmoitetaan sitten syksyllä pinta-alat ja sen mukaan maksatus. Vältämättä ei tarvii yhtenäkään vuonna nostaa näistä tukia.

Kerääjäkasvi ilmoitetaan keväällä. Kasvipeitteisyys ja multaus? syksyllä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 15.04.15 - klo:14:09
Siis sinähän ilmoitat syksylä kerääjäkasvi alan. Nyt vain ruksitaan mitä halutaan esim. multaus ja kerääjä/aluskasvi. Näille ilmoitetaan sitten syksyllä pinta-alat ja sen mukaan maksatus. Vältämättä ei tarvii yhtenäkään vuonna nostaa näistä tukia.

Kerääjäkasvi ilmoitetaan keväällä. Kasvipeitteisyys ja multaus? syksyllä.

No sitten sen voi perua syksyllä. Tätähän on nyt kato yksinkertaistettu.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ja101 - 16.04.15 - klo:07:25
Niin mut miten se perutaan? Entä pitääköhän johonkin ilmoittaa mikä päivä se kerääjä kylvetään? Jos ilmoitan, että 14.8 kylvetään, vaikka oikeasti kylvö tehtäisiinkin ennen juhannusta. Heinäkuussa tarkastaja tulee pellolle ja toteaa, että kerääjäkasvia on, mutta ei pitäisi olla vielä? Mikä on sanktio? Päivämäärä siksi tuonne 14.8, että sillä kerääjällä on mahdollisimman paljon aikaa kasvaa johonkin.

JOS NÄITÄ PALSTOJA NYT JOKIN PÄÄTTÄVÄSSÄ ASEMASSA OLEVA LUKEE NIIN SIIRTÄKÄÄ SE KERÄÄJÄKASVIALAN ILMOITUSVELVOLLISUUS SYKSYYN NIIN TULEE MONESTA ASIASTA HELPOMPAA NIIN MEILLE VILJELIJÖILLE KUIN TEILLEKKIN.

Olisi vaan helppoa, kun voisi suorittaa kokeiluja ja tutkia mikä toimii ja mikä ei. Ja ilmoittaa sitten syksyllä lohkot joissa kerääjänkasvi on onnistunut. Kokeiluja kun ei kannata aloittaa pienissä erissä vaan se on otettava nyt kaikki tänä vuonna, koska ensi vuonna ei varmasti ole satasta jaossa ja itseä ei muutama kymppi pelaamisesta kiinnosta.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 16.04.15 - klo:08:50
Niin mut miten se perutaan? Entä pitääköhän johonkin ilmoittaa mikä päivä se kerääjä kylvetään? Jos ilmoitan, että 14.8 kylvetään, vaikka oikeasti kylvö tehtäisiinkin ennen juhannusta. Heinäkuussa tarkastaja tulee pellolle ja toteaa, että kerääjäkasvia on, mutta ei pitäisi olla vielä? Mikä on sanktio? Päivämäärä siksi tuonne 14.8, että sillä kerääjällä on mahdollisimman paljon aikaa kasvaa johonkin.

JOS NÄITÄ PALSTOJA NYT JOKIN PÄÄTTÄVÄSSÄ ASEMASSA OLEVA LUKEE NIIN SIIRTÄKÄÄ SE KERÄÄJÄKASVIALAN ILMOITUSVELVOLLISUUS SYKSYYN NIIN TULEE MONESTA ASIASTA HELPOMPAA NIIN MEILLE VILJELIJÖILLE KUIN TEILLEKKIN.

Olisi vaan helppoa, kun voisi suorittaa kokeiluja ja tutkia mikä toimii ja mikä ei. Ja ilmoittaa sitten syksyllä lohkot joissa kerääjänkasvi on onnistunut. Kokeiluja kun ei kannata aloittaa pienissä erissä vaan se on otettava nyt kaikki tänä vuonna, koska ensi vuonna ei varmasti ole satasta jaossa ja itseä ei muutama kymppi pelaamisesta kiinnosta.

Miksi perumaan, jos on saanut aikaiseksi tehdä sen toimenpiteen ? Kai sitä nyt pitää olla seuraavankin vuoden suunnitelma jonkin näköisenä mielessä, että lohkon sietää pitää koskemattomana 1.10. asti ?

Tuet edellä toimien tuo kyllä onnistuu, kun päättää reilusti kevään suunnitelmassa, mitä tekee ja sitten tekee sen, mistä korvauksen saakin. Kirjaa kerääjäkasvi-toimenpiteen tehdyksi, silloin kun se on tehty, ei ole mitään ongelmaa. Kylvettävät kasvit voi perua kylvöalamuutokseen mennessä. Ei luulis olevan vaikeaa kesäkuunlopussa jo varmemmin tietää, mitä siinä pellossa kasvaa ? Miten se muutenkaan voisi olla ? Silloin se ongelma tulee, jos kehittää jonkin "tukitarinan" dokumentaatioon, irralleen todellisuudesta. Italian raiheinää, muita heiniä, timoteita, ihan mitävaan, reilu aikaikkuna keväästä elokuun 15:een, aina sen verran sadekausia on, tietysti riski on, että aikaisin kylvämällä onnistuu LIIAN HYVIN. Siksi juurikin siitä toimenpiteestä maksetaan aivan törkysuopeasti, että ottaa riskin siitä, että olisikin ollut hyvät rukiinkylvöilmat, mut ei sitten pääsekään kylvöille ennen 1.10. Tai ottaa riskin, että kasvaa hiukka liian hyvin ja joutuu hiukan valppaampana olemaan puiman ohjaimissa.

Olen itse ollut koko ajan sitä mieltä, että miksi kitistä ja venkoilla toimenpiteiden suorituksen kanssa. Sen pitääkin olla homma, johon varta vasten ryhdytään. Kylvää sen suojaviljanurmen aluskasviksi ja piste. Käyttää sen satasen siemeneen, vaikka 30 kg raiheinää ja 10 kg valkoapilaa, kyllä kasvaa. Vempulat ja ahneet venkoilkoot ja näennäiskerätkööt ja riidelkööt valvonnan kanssa, tienaamishalussaan. Muut kylvävät sen toimenpiteen niin kuin se  kylvettäisiin nurmen perustaminen mielessä. Suomessa kuitenkin uudistetaan jopa satojatuhansia hehtaareja heinänurmia suojaviljaan, ONNISTUNEESTI. Miksei se sama onnistuisi kerääjäkasvitoimenpiteessä, jos ei aivan käsi ole ? Jos sitten taas on aivan käsi, onko sitä rastia pakko tunkea hakemukseen sitten ? Pitäisikö Mavin tulla ne rait kylvämään sinne viljelijän peltoon ?

Ainakin Agrimarketeissa on Italian raiheinää kovastikin, lavakaupalla. Eilen vielä. Apiloita ja nurmiseoksia
löytyy nettikaupastakin. Lataa paalut tiskiin, niin raiheinäsuursäkit tulevat pihaan hetikohta. Ei ihan heti lopu kesken. Jos pelkää, että toimenpiteellä ei pääse rikastumaan, ei pidä valita sitä ! Joku muu piruparka sen rahan ottaa ja kiittää.

Savenmaalta tulee kylvöviskat 300€ ja käsiviskat 140€, parin päivän päästä tulee Matkahuoltoon. Nettikoneessa on heinälaatikoilla varustettuja kylvölannoittimia, jos ei nyt muutamallasadalla halua päästä. 1970-luvun Juko - kylvölannoittimen nastasyötöllä ja vaihtorattaalla pääsee viljalaatikostakin vaikka 2 kg/ha veitsenterävän tarkasti. Keskihinta muutamasata tuolla koneliikkeiden tarhoilla. Ajaa kahteen kertaan ne kylvöpellot, heinällä sen toisen. Siitähän tässä maksetaan.

Mutta muistutan, satanen KAIKKIA ympäristökorvausrahoja per hehtaari, edelleenkin. Ei niillä kuuhun mennä. Pientiloilla. Joskus vaan pitää ymmärtää heittää kortit pöytään ja lopettaa ajoissa.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Tupajumi - 16.04.15 - klo:09:57
Kyllä moni tulee ekan vuoden jälkeen pettymään, ja ss on ihan oikeassa, moni vielä tässä vaiheessa kuvittelee, että tämä se vasta rahasampo onkin.  Sitä paitsi ei oikein tajuta sitä, että nämä kerääjätkin käyttää sitä apulantaa ravinnokseen ja tämä pudottaa viljojen satoja...ihan varmasti.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Petri - 16.04.15 - klo:10:32
Kyllä moni tulee ekan vuoden jälkeen pettymään, ja ss on ihan oikeassa, moni vielä tässä vaiheessa kuvittelee, että tämä se vasta rahasampo onkin.  Sitä paitsi ei oikein tajuta sitä, että nämä kerääjätkin käyttää sitä apulantaa ravinnokseen ja tämä pudottaa viljojen satoja...ihan varmasti.
Ei se suojaviljaan nurmen perustaminen (jolla tämä on siis toimenpiteenä täysin verrattava) mitään rakettitiedettä ole. Jotkut ovat jopa tämän viljelytekniikan kanssa harjoitelleet ennen näitä korvauksiakin. Pitkälle on mennyt erikoistuminen ja poisoppiminen, jos nurmenkylvö vilja-Suomessa aiheuttaa pahempaa rykimistä kuin viljanviljely Sallassa.

Petri
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: brotofobia - 16.04.15 - klo:10:39
Kyllä moni tulee ekan vuoden jälkeen pettymään, ja ss on ihan oikeassa, moni vielä tässä vaiheessa kuvittelee, että tämä se vasta rahasampo onkin.  Sitä paitsi ei oikein tajuta sitä, että nämä kerääjätkin käyttää sitä apulantaa ravinnokseen ja tämä pudottaa viljojen satoja...ihan varmasti.
Ei se suojaviljaan nurmen perustaminen (jolla tämä on siis toimenpiteenä täysin verrattava) mitään rakettitiedettä ole. Jotkut ovat jopa tämän viljelytekniikan kanssa harjoitelleet ennen näitä korvauksiakin. Pitkälle on mennyt erikoistuminen ja poisoppiminen, jos nurmenkylvö vilja-Suomessa aiheuttaa pahempaa rykimistä kuin viljanviljely Sallassa.

Petri

Saattaa kuitenkin olla hiukan haastavaa saada nurmea aikaa, jos ruiskutusten jälkeen kuivaan pintaan jollain viskalla huiskitaan...niinkun monen suunnitelma on ollut.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: taisker - 16.04.15 - klo:11:02
niin jos ei onnistu toi viska levitys apulannan seassa niin voiko se sakko olla muka isompi ku saatava tuki en usko ja turha sanoo että tee kunnolla jos teet koska tässä tyylissä kulut on tasan 0 kun siemenki on ilmasta
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 16.04.15 - klo:11:46
Kyllä moni tulee ekan vuoden jälkeen pettymään, ja ss on ihan oikeassa, moni vielä tässä vaiheessa kuvittelee, että tämä se vasta rahasampo onkin.  Sitä paitsi ei oikein tajuta sitä, että nämä kerääjätkin käyttää sitä apulantaa ravinnokseen ja tämä pudottaa viljojen satoja...ihan varmasti.
Ei se suojaviljaan nurmen perustaminen (jolla tämä on siis toimenpiteenä täysin verrattava) mitään rakettitiedettä ole. Jotkut ovat jopa tämän viljelytekniikan kanssa harjoitelleet ennen näitä korvauksiakin. Pitkälle on mennyt erikoistuminen ja poisoppiminen, jos nurmenkylvö vilja-Suomessa aiheuttaa pahempaa rykimistä kuin viljanviljely Sallassa.

Petri

Tässä on vaan se, että Etelä-Suomen valveutuneemmat viljelijät käyttävät esimerkiksi Broadway® + Mustang Forte® - viljelyohjelmaa, siinä ei pysy raiheinä eikä apilat elossa, ei sitten millään. Eli menee pitkälle korsiintumisvaiheeseen kun saapi kylvää, ja maavaikutus saattaa olla melkoinen siltikin.

Tai hukkakaurasaastunnan takia jotain Tooler Heavya, ja Axialia erillisenä myöhäisenä ruiskutuksena ei toimi heinillä ei apiloilla.

Siksi tuo suojaviljamenetelmä tuntuu niin vastenmieliseltä monista, jotka ovat jalostaneet mutanttirikkakasveja vuosien ajan sinne peltoon: pitäisikö jollain 15 grammalla Expressiä ja lorauksella MCPA:ta muka pärjätä niiden katajankokoisten kevytmuokkaus-saunakukkahirviöiden kanssa, ettei vaan pikku heinän-oras ottaisi siipeensä ? No ei tod.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 16.04.15 - klo:12:24
Taas huomataan, että kynnetyt pellot ja TOS-siemen tuottavat etua. Voi kylvää normaaliin aikaan ja sitten ruiskia PELKKÄÄ Expressiä kesäkuun ekalla viikolla  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 16.04.15 - klo:12:28
Mää kyl kiskasen Axialia vaikka on kerääjänä italoraita. Onko jollakin kokemusta et kuinka paljon hukkisaineet kurittaa heinäksiä? Broadway asia erikseen...

Sekatorissakin huomautus suojaviljasta, silti kokeilen.

Ccc:n käyttö ohrallekin pitäs koittaa...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 16.04.15 - klo:12:32
Jos tekisi lehtipuhaltimesta pneuman. Eli kaatais rait sinne säkkiin ja pistäis puhaltimen imemään sieltä  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: supersammakko - 16.04.15 - klo:12:37
Jos tekisi lehtipuhaltimesta pneuman. Eli kaatais rait sinne säkkiin ja pistäis puhaltimen imemään sieltä  ;D
mä kyllä tiedän mitä säkkejä lehtipuhaltimella imet...  ::)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 16.04.15 - klo:12:39
Jos tekisi lehtipuhaltimesta pneuman. Eli kaatais rait sinne säkkiin ja pistäis puhaltimen imemään sieltä  ;D
mä kyllä tiedän mitä säkkejä lehtipuhaltimella imet...  ::)

Tai tekis traktorin pakoputkeen pakokaasukäyttöisen siemenroiskijan vanhasta turbosta
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Petri - 16.04.15 - klo:12:52
Kyllä moni tulee ekan vuoden jälkeen pettymään, ja ss on ihan oikeassa, moni vielä tässä vaiheessa kuvittelee, että tämä se vasta rahasampo onkin.  Sitä paitsi ei oikein tajuta sitä, että nämä kerääjätkin käyttää sitä apulantaa ravinnokseen ja tämä pudottaa viljojen satoja...ihan varmasti.
Ei se suojaviljaan nurmen perustaminen (jolla tämä on siis toimenpiteenä täysin verrattava) mitään rakettitiedettä ole. Jotkut ovat jopa tämän viljelytekniikan kanssa harjoitelleet ennen näitä korvauksiakin. Pitkälle on mennyt erikoistuminen ja poisoppiminen, jos nurmenkylvö vilja-Suomessa aiheuttaa pahempaa rykimistä kuin viljanviljely Sallassa.

Petri

Tässä on vaan se, että Etelä-Suomen valveutuneemmat viljelijät käyttävät esimerkiksi Broadway® + Mustang Forte® - viljelyohjelmaa, siinä ei pysy raiheinä eikä apilat elossa, ei sitten millään. Eli menee pitkälle korsiintumisvaiheeseen kun saapi kylvää, ja maavaikutus saattaa olla melkoinen siltikin.

Tai hukkakaurasaastunnan takia jotain Tooler Heavya, ja Axialia erillisenä myöhäisenä ruiskutuksena ei toimi heinillä ei apiloilla.

Siksi tuo suojaviljamenetelmä tuntuu niin vastenmieliseltä monista, jotka ovat jalostaneet mutanttirikkakasveja vuosien ajan sinne peltoon: pitäisikö jollain 15 grammalla Expressiä ja lorauksella MCPA:ta muka pärjätä niiden katajankokoisten kevytmuokkaus-saunakukkahirviöiden kanssa, ettei vaan pikku heinän-oras ottaisi siipeensä ? No ei tod.

-SS-
Tunnustan, että Tosi Viljanviljely on itselleni hieman vierasta, kun olen oppinut vain tätä helppoa luomuviljelyä. Vähän kun se savolaisen kaverini maalaisjärki: sillä selvitään tilanteista, joihin kaupunkilaisjärjellä ei edes joudu.

Petri
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ijasja2 - 16.04.15 - klo:16:05
Mää kyl kiskasen Axialia vaikka on kerääjänä italoraita. Onko jollakin kokemusta et kuinka paljon hukkisaineet kurittaa heinäksiä? Broadway asia erikseen...

Axialilla olen menestyksellä kurittanut puntarpäätä pesäkekäsittelynä. Puntarpää jäi ainakin viljan jalkoihin, kuolemaan sitä ei noin lievillä aineilla saa. Kokeile, ja kerro miten kävi, ainakin luvataan tehoa raiheiniin hukkiksen ohella :)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ana111 - 16.04.15 - klo:18:41
Mites toi Sekator,kurmoottaaks se hukkakauraa yhtään ???

On varmaan ollut joskus juttuukin
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 16.04.15 - klo:18:47
Mites toi Senator,kurmoottaaks se hukkakauraa yhtään ???

On varmaan ollut joskus juttuukin
Sekator.............. ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ana111 - 16.04.15 - klo:18:47
Mites toi Senator,kurmoottaaks se hukkakauraa yhtään ???

On varmaan ollut joskus juttuukin
Sekator.............. ;D
Kirotusvihe >:(
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 16.04.15 - klo:18:49
Mites toi Senator,kurmoottaaks se hukkakauraa yhtään ???

On varmaan ollut joskus juttuukin
Sekator.............. ;D
Kirotusvihe >:(

Trubaduuri sitä suihki muistaakseni kauralle ja vaikutus oli sadossa liki nolla.

Mää oon kyl saanu kääpiöitä kaurasta 150ml annoksella, ja kyseessä siis tavallinen kaura, ei hukkis, sitähän ei saa hukkikselle käyttää.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ana111 - 16.04.15 - klo:18:54
Mites toi Senator,kurmoottaaks se hukkakauraa yhtään ???

On varmaan ollut joskus juttuukin
Sekator.............. ;D
Kirotusvihe >:(

Trubaduuri sitä suihki muistaakseni kauralle ja vaikutus oli sadossa liki nolla.

Mää oon kyl saanu kääpiöitä kaurasta 150ml annoksella, ja kyseessä siis tavallinen kaura, ei hukkis, sitähän ei saa hukkikselle käyttää.
hukkakauran torjuntaan kaurasta ::)  ::)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 16.04.15 - klo:18:57
Mites toi Senator,kurmoottaaks se hukkakauraa yhtään ???

On varmaan ollut joskus juttuukin
Sekator.............. ;D
Kirotusvihe >:(

Trubaduuri sitä suihki muistaakseni kauralle ja vaikutus oli sadossa liki nolla.

Mää oon kyl saanu kääpiöitä kaurasta 150ml annoksella, ja kyseessä siis tavallinen kaura, ei hukkis, sitähän ei saa hukkikselle käyttää.
hukkakauran torjuntaan kaurasta ::)  ::)

Ei, ku kauraa ohrasta.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 16.04.15 - klo:19:21
Mites toi Senator,kurmoottaaks se hukkakauraa yhtään ???

On varmaan ollut joskus juttuukin
Sekator.............. ;D
Kirotusvihe >:(

Oooppeli taas mielessä  ???
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ana111 - 16.04.15 - klo:19:33
Mites toi Senator,kurmoottaaks se hukkakauraa yhtään ???

On varmaan ollut joskus juttuukin
Sekator.............. ;D
Kirotusvihe >:(

Oooppeli taas mielessä  ???
aina :-*
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Tupajumi - 16.04.15 - klo:20:03
Mites toi Senator,kurmoottaaks se hukkakauraa yhtään ???

On varmaan ollut joskus juttuukin
Sekator.............. ;D
Kirotusvihe >:(

Trubaduuri sitä suihki muistaakseni kauralle ja vaikutus oli sadossa liki nolla.

Mää oon kyl saanu kääpiöitä kaurasta 150ml annoksella, ja kyseessä siis tavallinen kaura, ei hukkis, sitähän ei saa hukkikselle käyttää.

No mix sekatoria ei saa hukkikselle käyttää? Sixkö kun se voi tappaa sen, vaiko six, kun se tekis hukkiksen hävittämisestä liian halpaa lystiä, jäis kalliit pumat ja axelit kaupan hyllylle pönöttämään.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 16.04.15 - klo:20:26

No mix sekatoria ei saa hukkikselle käyttää? Sixkö kun se voi tappaa sen, vaiko six, kun se tekis hukkiksen hävittämisestä liian halpaa lystiä, jäis kalliit pumat ja axelit kaupan hyllylle pönöttämään.

Kyllähän tuota laajasti käytetään juurikin, ja pientä annosta Broadwayta, se poistaa ongelman näkyvistä. Ja hoitelee myös leveälehtiset rikkakasvit. Eli hukkakaura kääpiöityy, eikä siitä olisi rikkakasvin kasvulle haittaa. Toisaalta riski lienee se, että valvonnoissa väitettäisiin, että ei ole torjuttu riittävällä tarmokkuudella, ja niiden matalien noukkiminen onkin hankalampaa sieltä seasta.

Kuitenkin, Sekator ei muuta hukkakauraa geneettisesti, joten seuraavana vuonna onkin sitten paljon pitkiä hukkakauroja,
jos Sekatoria ei käytetä uudelleen ? Voi olla, että siemenpankkia alkaa kertymään, kun ongelmaa ei näy tielle tai naapuriin asti ?

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Tupajumi - 16.04.15 - klo:20:32
Toimiiko Broadway hyvin hukkiksen torjunnassa?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 16.04.15 - klo:20:44
Toimiiko Broadway hyvin hukkiksen torjunnassa?

Toimii. Joko 100% tai sitten lyhentää, vähän säistä kiinni.
Viime vuonna ei tehonnut kunnolla esimerkiksi luohoon, vaikka yleensä tuhoaa.

Grasp ja Puma nitistävät sen luohon paljon väkivaltaisemmin. Samaa oletan
hukkakaurassa, vaikka en olekaan itse todennut hukkakauratehoa.

Pohjavesialueilla pitäisi välttää ja lisäksi pitää taukoa joka toinen vuosi. No, jää alvit
vähentämättä, niin voi laittaa joka vuosi ja pohjavesialueellekin.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: eevertti - 17.04.15 - klo:17:59
Koeviljelmät ikkunalaudalla näyttäis siltä että valkoapila ja italorai itää pinnassa ihan OK mutta toiseen "koekaukaloon" suihkuttelin ruuttapullolla Tooler/MCPA seosta päällee ja itävyys vaikuttaisi aika olemattomalle. Seos oli kyllä paljon vahvempi kuin mitä pellolle ajellaan mutta silti vaikuttaa huonolta tuo rikkaruiskutuksenyhteydessäsähkövispilälläkylvömenetelmä (aika pitkä sana vai mitä)  Ajattelinkin että jos kylväisi sittenkin vasta tautiaineiden kanssa vähän ennen tähkälle tuloa. Tukioppaassakin sanotaan että saa kylvää vähän ennen puintiakin kun vaan kylvää ennen 15.8.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 18.04.15 - klo:11:44
Kansalla on varmaan minimissään 12 metrin puomistolla ruiskut?

Millasella lingolla te kuvittelette et piensiemen leviää 12 metrille, vai meinaatteko ajella oraille useempia ralliraitoja????
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Tupajumi - 18.04.15 - klo:12:31
Hämmästyttää kyllä tuo kerääjäkasvin suosio, ettekö te pöntöt osaa käyttää laskinta? Tai eihän siinä laskinta paljon tarvi, kun ottaa vaan huomioon kerääjäkasvin keskimääräisen siemenkustannuksen per hehtaari,  joka on noin 20€, sit sadon alenemisen vaikutus, siinä luokkaa 30-50 €/ha, riippuen mitä on kasvussa, tästä tulee jo 50-70€ yhteensä, eikä huomioitu muita mahdollisia kuluja, joten noin parikymppiä jää nettoa per ha. Se maata parantava ja sitä kautta satos lisäävä vaikutus on sitten jossakin siellä tulevaisuudessa, epämääräisenä odotusarvona vain.

Ja nämä pikkurahat on nytten sitten villinneet kansan.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 18.04.15 - klo:12:58
Kansalla on varmaan minimissään 12 metrin puomistolla ruiskut?

Millasella lingolla te kuvittelette et piensiemen leviää 12 metrille, vai meinaatteko ajella oraille useempia ralliraitoja????

Eihän tuon pitänyt olla vaikeaa, eihän ? Savenmaan huiskia ostetaan kolme (3) kappaletta. Yksi keskilinjalle ja kaksi 4 m neljänelosten päihin, esim. traktorin keulaan. Jos pelkää ruiskun vaikutusta, rakentaa puomistot ruiskun takaosaan kiinni, kasvinsuojelupuomiston taakse.

Paremmissa ruiskuissa puomikin semmoisen muovipytyn kanniskelee.

Että tukiautomaatti on.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 18.04.15 - klo:13:58
Kansalla on varmaan minimissään 12 metrin puomistolla ruiskut?

Millasella lingolla te kuvittelette et piensiemen leviää 12 metrille, vai meinaatteko ajella oraille useempia ralliraitoja????

Eihän tuon pitänyt olla vaikeaa, eihän ? Savenmaan huiskia ostetaan kolme (3) kappaletta. Yksi keskilinjalle ja kaksi 4 m neljänelosten päihin, esim. traktorin keulaan. Jos pelkää ruiskun vaikutusta, rakentaa puomistot ruiskun takaosaan kiinni, kasvinsuojelupuomiston taakse.

Paremmissa ruiskuissa puomikin semmoisen muovipytyn kanniskelee.

Että tukiautomaatti on.

-SS-

 ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 18.04.15 - klo:14:48
Kansalla on varmaan minimissään 12 metrin puomistolla ruiskut?

Millasella lingolla te kuvittelette et piensiemen leviää 12 metrille, vai meinaatteko ajella oraille useempia ralliraitoja????

Mää oon jo monta kertaa käskenyt laittamaan sen viipperön sen Sutzuki PV:n jopparille, ei tuu kun yks rusketusraita, kun sillä ajelee pitkin poikin peltoa  :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 18.04.15 - klo:15:06
Hämmästyttää kyllä tuo kerääjäkasvin suosio, ettekö te pöntöt osaa käyttää laskinta? Tai eihän siinä laskinta paljon tarvi, kun ottaa vaan huomioon kerääjäkasvin keskimääräisen siemenkustannuksen per hehtaari,  joka on noin 20€, sit sadon alenemisen vaikutus, siinä luokkaa 30-50 €/ha, riippuen mitä on kasvussa, tästä tulee jo 50-70€ yhteensä, eikä huomioitu muita mahdollisia kuluja, joten noin parikymppiä jää nettoa per ha. Se maata parantava ja sitä kautta satos lisäävä vaikutus on sitten jossakin siellä tulevaisuudessa, epämääräisenä odotusarvona vain.

Ja nämä pikkurahat on nytten sitten villinneet kansan.

Sehän on niinkuin aiemminkin todettu ympäristö korvaus Eli tuon satasen pitäisi kattaa kerääjien viljelystä koituvat kulut ainakin keskimäärin. Vähän siitä voisi saada viljelijäkin palkaksi. Hyöty olisikin tarkoitus saada tulevaisuudessa maan rakenteen ja biologisen aktiivisuuden kautta.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 18.04.15 - klo:15:37
Hämmästyttää kyllä tuo kerääjäkasvin suosio, ettekö te pöntöt osaa käyttää laskinta? Tai eihän siinä laskinta paljon tarvi, kun ottaa vaan huomioon kerääjäkasvin keskimääräisen siemenkustannuksen per hehtaari,  joka on noin 20€, sit sadon alenemisen vaikutus, siinä luokkaa 30-50 €/ha, riippuen mitä on kasvussa, tästä tulee jo 50-70€ yhteensä, eikä huomioitu muita mahdollisia kuluja, joten noin parikymppiä jää nettoa per ha. Se maata parantava ja sitä kautta satos lisäävä vaikutus on sitten jossakin siellä tulevaisuudessa, epämääräisenä odotusarvona vain.

Ja nämä pikkurahat on nytten sitten villinneet kansan.

Sehän on niinkuin aiemminkin todettu ympäristö korvaus Eli tuon satasen pitäisi kattaa kerääjien viljelystä koituvat kulut ainakin keskimäärin. Vähän siitä voisi saada viljelijäkin palkaksi. Hyöty olisikin tarkoitus saada tulevaisuudessa maan rakenteen ja biologisen aktiivisuuden kautta.

Korvaus kannustaa tehottomuuteen, tai sitten se on tukiautomaatiksi tarkoitettu. Homeopaattinen maan rakenteen ja biologisen aktiivisuuden korostaminen on ihan hyvä argumentti, mutta on Suomen valtiolla varaa käyttää tällaiseen pieneen biologisen hyvinvoinnin lisäämiseen vaikkapa 100 miljoonaa euroa, syrjäyttäen silloin KAIKKI muut ympäristön parantamiseksi ajatellut toimenpiteeet ? Siis koko alalle 54 €, puolelle alalle 100€ kerääjäkasvista ? Kerääjäkasvitoimenpiteen ehtojen porsaanrei'istä menee vaikka koko nautakarja perässä, syysmuokkauksen kielto kerääjäkasvin kylvöehdossa osoittaa kuitenkin, että ministeriössä seurataan keskusteluja ja kysymyksiä, ja viritetään kanaverkkoa isoimpien reikien tukkeeksi.

Suojavyöhyke-toimenpiteen fiskaalinen moka on kuluneen viikon aikana tullut selväksi, sen näkee kuurosokeakin ja ministeriö kääntää takkiansa niin että viuhuna kuuluu. Seuraava ongelmakohta löytyy tästä kerääjäkasvista; joko tukitaso tai ehdot eivät ole edes kohtuullisessa suhteessa toimenpiteeseen ja sen todelliseen vaikuttavuuteen.

Kerääjäkasvi on erinomainen ehdokas tämän tulevan kauden ympäristökorvaus-näyttelijäntyö-oscarille. Piilotulotukena oivallisesti peitelty.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Maa-Anssi - 18.04.15 - klo:15:50

" viritetään kanaverkkoa isoimpien reikien tukkeeksi"

Paremmin ei tätä touhua voi kuvata  ;D

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 18.04.15 - klo:19:51
Kansalla on varmaan minimissään 12 metrin puomistolla ruiskut?

Millasella lingolla te kuvittelette et piensiemen leviää 12 metrille, vai meinaatteko ajella oraille useempia ralliraitoja????

Mää oon jo monta kertaa käskenyt laittamaan sen viipperön sen Sutzuki PV:n jopparille, ei tuu kun yks rusketusraita, kun sillä ajelee pitkin poikin peltoa  :D

Suitsassa ei riitä virta, kokeilin, pyörii ku mikroaaltouunin lautanen. :-\

BTW, tein säätöpalat sinne pyttyyn, nyt olis n.kilo valkoapilalle ja 3kiloa raille. :)

(http://i1.aijaa.com/t/00006/13802555.t.jpg) (http://aijaa.com/sjHflB)

(http://i10.aijaa.com/t/00278/13802556.t.jpg) (http://aijaa.com/3tgCFY)



Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Ripcord - 18.04.15 - klo:20:04
, syysmuokkauksen kielto kerääjäkasvin kylvöehdossa osoittaa kuitenkin, että ministeriössä seurataan keskusteluja ja kysymyksiä, ja viritetään kanaverkkoa isoimpien reikien tukkeeksi.

-SS-

Ääh, eiku Sampo mukana pellolle, pelto mustaksi, ja taas käy kerääjän kylvö laahavannaslepattimellakin...
Halvempaakin kun muokkaaminen...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ht - 18.04.15 - klo:20:12
Kansalla on varmaan minimissään 12 metrin puomistolla ruiskut?

Millasella lingolla te kuvittelette et piensiemen leviää 12 metrille, vai meinaatteko ajella oraille useempia ralliraitoja????

Mulla on edelleen Hardi Twiniin suunnitteilla se apilaksenkylvämislaite; tuli vaan pieni takapakki projektiin kun pari "viisasta" karjalaispoikaa oli näköjään nostanut vanhan Jukon hs-laitteen romu-ukon kyytiin >:(

Jos joltakulta löytyy nurkista rikkinäinenkin hs-kylvöjutska, missä olla ehjä säätölaite ja 3-4 ehjää syöttölaitetta niin olisin kiinnostunut. Yyveetä peliin...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 18.04.15 - klo:20:24
, syysmuokkauksen kielto kerääjäkasvin kylvöehdossa osoittaa kuitenkin, että ministeriössä seurataan keskusteluja ja kysymyksiä, ja viritetään kanaverkkoa isoimpien reikien tukkeeksi.

-SS-

Ääh, eiku Sampo mukana pellolle, pelto mustaksi, ja taas käy kerääjän kylvö laahavannaslepattimellakin...
Halvempaakin kun muokkaaminen...

Yleiset ehdot kieltänevät tuon.

Mutta olen miettinyt kylvövannashommaa, olisiko mahdollista kaksikiekkovannaskylvökoneella
kylvää paksuunkin pahnapuruun sitä kerääjää ? Eli tämä on semmoinen vanha hinattava
Traktori-Tulos - kylvökone, siitä kun poistaisi ne pyöränjälkien kuohkeuttimet ja laittaisi
jonkin lyijypainon joka vantaaseen, eiköhän se apila senttiin painuisi ?

Viljalla oli vaikea päästä riittävän syvään kylvöön, vaikka ei koskaan tukkeutunut juolanjuurista.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 18.04.15 - klo:20:27
Kansalla on varmaan minimissään 12 metrin puomistolla ruiskut?

Millasella lingolla te kuvittelette et piensiemen leviää 12 metrille, vai meinaatteko ajella oraille useempia ralliraitoja????

Mää oon jo monta kertaa käskenyt laittamaan sen viipperön sen Sutzuki PV:n jopparille, ei tuu kun yks rusketusraita, kun sillä ajelee pitkin poikin peltoa  :D

Suitsassa ei riitä virta, kokeilin, pyörii ku mikroaaltouunin lautanen. :-\

BTW, tein säätöpalat sinne pyttyyn, nyt olis n.kilo valkoapilalle ja 3kiloa raille. :)

(http://i1.aijaa.com/t/00006/13802555.t.jpg) (http://aijaa.com/sjHflB)

(http://i10.aijaa.com/t/00278/13802556.t.jpg) (http://aijaa.com/3tgCFY)

Niin, joku Motonetin 60 Ah harrasteakku maksaa viiskymppiä.
Semmoinen täyteen ladattuna mukaan, eiköhän se päivän sillä akulla firise.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 18.04.15 - klo:20:40
Kansalla on varmaan minimissään 12 metrin puomistolla ruiskut?

Millasella lingolla te kuvittelette et piensiemen leviää 12 metrille, vai meinaatteko ajella oraille useempia ralliraitoja????

Mää oon jo monta kertaa käskenyt laittamaan sen viipperön sen Sutzuki PV:n jopparille, ei tuu kun yks rusketusraita, kun sillä ajelee pitkin poikin peltoa  :D

Suitsassa ei riitä virta, kokeilin, pyörii ku mikroaaltouunin lautanen. :-\

BTW, tein säätöpalat sinne pyttyyn, nyt olis n.kilo valkoapilalle ja 3kiloa raille. :)

(http://i1.aijaa.com/t/00006/13802555.t.jpg) (http://aijaa.com/sjHflB)

(http://i10.aijaa.com/t/00278/13802556.t.jpg) (http://aijaa.com/3tgCFY)

Niin, joku Motonetin 60 Ah harrasteakku maksaa viiskymppiä.
Semmoinen täyteen ladattuna mukaan, eiköhän se päivän sillä akulla firise.

-SS-

Se akkukin tullee jo yhden hehtaarin kerääjätuesta maksuun.
Pitää olla sitten hyvin lajieteltua apliaksensiementä, ettei mee toi noin pieni rööri tukkoon. nuuh  :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Petri - 18.04.15 - klo:20:43
Hyöty olisikin tarkoitus saada tulevaisuudessa maan rakenteen ja biologisen aktiivisuuden kautta.
Kyllä se näin menee. Joskus hamalla 80-luvulla, kun Yaran tilapäällikkö Raimo Kauppila vielä oli yliopistolla assistenttina, niin kymmenen vuotta joka toinen vuosi pidettyä kerääjäkasvia paransi selkeästi mitattavasti satoja, vehnän valkuaispitoisuutta, maan biologista aktiivisuutta, maan vedenimeniskykyä jne. Asia kumuloituvat vuosien myötä. Vaikka se maan humuspitoisuuden lasku viljamonokulttuurissa, ei sekään vuodessa tai viidessä paljoa mihinkään muutu, mutta vuosikymmenessä tai kolmessa jo merkittävästi.

Ei se ajatus maa(tila)n jättämisestä paremmassa kunnossa seuraaville sukupolville taida enää olla muodissa?

Petri
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 18.04.15 - klo:20:51
Kansalla on varmaan minimissään 12 metrin puomistolla ruiskut?

Millasella lingolla te kuvittelette et piensiemen leviää 12 metrille, vai meinaatteko ajella oraille useempia ralliraitoja????

Mää oon jo monta kertaa käskenyt laittamaan sen viipperön sen Sutzuki PV:n jopparille, ei tuu kun yks rusketusraita, kun sillä ajelee pitkin poikin peltoa  :D

Suitsassa ei riitä virta, kokeilin, pyörii ku mikroaaltouunin lautanen. :-\

BTW, tein säätöpalat sinne pyttyyn, nyt olis n.kilo valkoapilalle ja 3kiloa raille. :)

(http://i1.aijaa.com/t/00006/13802555.t.jpg) (http://aijaa.com/sjHflB)

(http://i10.aijaa.com/t/00278/13802556.t.jpg) (http://aijaa.com/3tgCFY)

Niin, joku Motonetin 60 Ah harrasteakku maksaa viiskymppiä.
Semmoinen täyteen ladattuna mukaan, eiköhän se päivän sillä akulla firise.

-SS-

Se akkukin tullee jo yhden hehtaarin kerääjätuesta maksuun.
Pitää olla sitten hyvin lajieteltua apliaksensiementä, ettei mee toi noin pieni rööri tukkoon. nuuh  :D

Naturcomin ympättyä valkoapilaa, puhdasta ja laadukasta.

180Ampeerinen antaa potkua... ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 18.04.15 - klo:21:03
Hyöty olisikin tarkoitus saada tulevaisuudessa maan rakenteen ja biologisen aktiivisuuden kautta.
Kyllä se näin menee. Joskus hamalla 80-luvulla, kun Yaran tilapäällikkö Raimo Kauppila vielä oli yliopistolla assistenttina, niin kymmenen vuotta joka toinen vuosi pidettyä kerääjäkasvia paransi selkeästi mitattavasti satoja, vehnän valkuaispitoisuutta, maan biologista aktiivisuutta, maan vedenimeniskykyä jne. Asia kumuloituvat vuosien myötä. Vaikka se maan humuspitoisuuden lasku viljamonokulttuurissa, ei sekään vuodessa tai viidessä paljoa mihinkään muutu, mutta vuosikymmenessä tai kolmessa jo merkittävästi.

Ei se ajatus maa(tila)n jättämisestä paremmassa kunnossa seuraaville sukupolville taida enää olla muodissa?

Petri

Oliko viljely viljalajin osalta monokulttuuria ? Miten kerranteet, jotta voitiin mitata ?

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Petri - 18.04.15 - klo:22:04
Hyöty olisikin tarkoitus saada tulevaisuudessa maan rakenteen ja biologisen aktiivisuuden kautta.
Kyllä se näin menee. Joskus hamalla 80-luvulla, kun Yaran tilapäällikkö Raimo Kauppila vielä oli yliopistolla assistenttina, niin kymmenen vuotta joka toinen vuosi pidettyä kerääjäkasvia paransi selkeästi mitattavasti satoja, vehnän valkuaispitoisuutta, maan biologista aktiivisuutta, maan vedenimeniskykyä jne. Asia kumuloituvat vuosien myötä. Vaikka se maan humuspitoisuuden lasku viljamonokulttuurissa, ei sekään vuodessa tai viidessä paljoa mihinkään muutu, mutta vuosikymmenessä tai kolmessa jo merkittävästi.

Ei se ajatus maa(tila)n jättämisestä paremmassa kunnossa seuraaville sukupolville taida enää olla muodissa?

Petri

Oliko viljely viljalajin osalta monokulttuuria ? Miten kerranteet, jotta voitiin mitata ?

-SS-
Oli aikainen ohra +aluskasvi  -  vehnä -kierto. Siis näiden vuorottelu. Normaali satunnaistettujen lohkojen x:llä kerranteella kenttäkoe. Pitäisi kaivaa jostain kirjahyllyn perukoilta, julkaistu aikana ennen internetin voimaa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 18.04.15 - klo:22:16
Hyöty olisikin tarkoitus saada tulevaisuudessa maan rakenteen ja biologisen aktiivisuuden kautta.
Kyllä se näin menee. Joskus hamalla 80-luvulla, kun Yaran tilapäällikkö Raimo Kauppila vielä oli yliopistolla assistenttina, niin kymmenen vuotta joka toinen vuosi pidettyä kerääjäkasvia paransi selkeästi mitattavasti satoja, vehnän valkuaispitoisuutta, maan biologista aktiivisuutta, maan vedenimeniskykyä jne. Asia kumuloituvat vuosien myötä. Vaikka se maan humuspitoisuuden lasku viljamonokulttuurissa, ei sekään vuodessa tai viidessä paljoa mihinkään muutu, mutta vuosikymmenessä tai kolmessa jo merkittävästi.

Ei se ajatus maa(tila)n jättämisestä paremmassa kunnossa seuraaville sukupolville taida enää olla muodissa?

Petri

Oliko viljely viljalajin osalta monokulttuuria ? Miten kerranteet, jotta voitiin mitata ?

-SS-
Oli aikainen ohra +aluskasvi  -  vehnä -kierto. Siis näiden vuorottelu. Normaali satunnaistettujen lohkojen x:llä kerranteella kenttäkoe. Pitäisi kaivaa jostain kirjahyllyn perukoilta, julkaistu aikana ennen internetin voimaa.

Tuossa ohra-vehnä - kierrossa kyllä kerjätään ongelmia, jos ei välullä syysruista, esimerkiksi, tai kauraa. Sen oma isäkin tiesi; noin 85 vuotta sitten oma isoveljensä oli sanonut, että kauraa ja ruista välillä, kyllä kasvaa vehnä paremmin. Olivat jo vehnää kovasti viljelleet silloin.

Eli tuollainen viljely esim. ohra-syysruis-vehnä-kaura, olisi saattanut ollakin reipas satoero, ilmankin juuririkkaruohoja. Kaura ja varsinkin ruis ovat maanparantajia myös.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Tupajumi - 18.04.15 - klo:22:49
Kerääjä+ohra, miksi? Pitääkö se pääkasvi valita kerääjän ehdoilla?  miten sopii yhteen myöhäinen vehnä+kerääjäkasvi?


Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 18.04.15 - klo:22:59
Kerääjä+ohra, miksi? Pitääkö se pääkasvi valita kerääjän ehdoilla?  miten sopii yhteen myöhäinen vehnä+kerääjäkasvi?

Pitää valita. Se nyt jo hyvinkin tiedetään.

Vehnällä on sen verran läpinäkyvä kasvusto keväästä asti,
että toiminee oikein hyvin.

Monet eivät tuolla glyfolandiassa muuten ole tulleet ajatelleeksi,
että se kasitonnarin tulleennuttaminen glyfosaatilla vie
kerääjäkasvinkin. ..aska säkä, joutuu viljelykulttuuria
muuttamaan siinäkin suhteessa.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 18.04.15 - klo:23:21

Onkohan tää kerääjäkasvi nyt semmonen kerääjä, että hallinto kerää tällä viljelijöiltä rahat pois. Nythän sanktiotkin on muuttuneet niin, ettei enää leikata vain jostain tuesta joku kymmenen prosenttia, vaan joka tuesta se kympp %i. Eli kyllä mä ainakin uskon että tukirahat tulee loppupeleissä riittämään  ???
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 18.04.15 - klo:23:27
Kerääjä+ohra, miksi? Pitääkö se pääkasvi valita kerääjän ehdoilla?  miten sopii yhteen myöhäinen vehnä+kerääjäkasvi?

Ensin oppikirjoista tutkii vaikkapa aihetta nurmien viljely suojaviljan avulla. Ne opit pätevät täydellisesti tässä kerääjäkasvijutussakin. Merkittävää on, että onnistumiseen vaaditaan ainakin:

- kylvö aikaisin viljan kylvön yhteydessä, mullaten, vain hikevillä mailla onnistuu myöhemmin orasasteella , vähintään pitää mullata rikkaäkeellä.
- lyhytkasvuinen, lujakortinen vilja. Monitahoinen aikainen ohra tai lyhytkasvuinen vehnä
- viljan kylvömäärää vähennetään 25%
- lannoitusta vähennetään 30% - 50%, koska apila ei kehity ylilannoitetussa maassa
- oljet korjataan puinnin jälkeen, jos on rehevä vilja ollut; olkisilppu voi tappaa heinän/apilan.

Tässä on siis peruskuvio. Riskeerata voi sitten vaikka kuinka, ottaa sitten valvontariskin, jos ottaa.

On muistettava, että nämä aluskasvitekniikat ovat lähinnä luomuviljelyssä koeteltuja, yleensä Sisä-Suomen hikevillä mailla, eikä rikkakasvitorjuntaa tehdä, eikä typen käyttöä liioitella. Tällöin typensitominen alkaa toimia. Ja tässä ei kelpaa argumentti, että otetaan luomuviljelyssäkin suuria satoa. Ei kelpaa, sillä tätä aluskasvimenetelmää vasta ollaan tuomassa tehoviljelyyn. Kukaan ei tiedä, miten harvahintelän valkoapilan käy 170 kg lannoitetypellä lihotetun täystiheän amarettosilpun alla. Tai no, tietää, ei hyvin.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 18.04.15 - klo:23:29

Onkohan tää kerääjäkasvi nyt semmonen kerääjä, että hallinto kerää tällä viljelijöiltä rahat pois. Nythän sanktiotkin on muuttuneet niin, ettei enää leikata vain jostain tuesta joku kymmenen prosenttia, vaan joka tuesta se kympp %i. Eli kyllä mä ainakin uskon että tukirahat tulee loppupeleissä riittämään  ???

Ainakin tuonti lisääntyy, valkoapilat, virnat, persianapilat, italianraiheintä, näkyvät säkit olevan ulkomaalaisia tuolla maatalouskaupassa. Sinne sinne se kerääjäkasviraha valuu, partaansa nauravan saksalaisen viljelijän taskuun.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 18.04.15 - klo:23:41

Onkohan tää kerääjäkasvi nyt semmonen kerääjä, että hallinto kerää tällä viljelijöiltä rahat pois. Nythän sanktiotkin on muuttuneet niin, ettei enää leikata vain jostain tuesta joku kymmenen prosenttia, vaan joka tuesta se kympp %i. Eli kyllä mä ainakin uskon että tukirahat tulee loppupeleissä riittämään  ???

Ainakin tuonti lisääntyy, valkoapilat, virnat, persianapilat, italianraiheintä, näkyvät säkit olevan ulkomaalaisia tuolla maatalouskaupassa. Sinne sinne se kerääjäkasviraha valuu, partaansa nauravan saksalaisen viljelijän taskuun.

-SS-

Ja oikeesti sanktioden määrä lisääntyy helevetisti, kun kerääjäkasvustoista löytyy aarin aukkoja. Suomalaiset viljelijät saa lisäksi euroopan eperehellisimmän leiman  ???
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 19.04.15 - klo:00:26

Naturcomin ympättyä valkoapilaa, puhdasta ja laadukasta.


Miten ymppäys parantaisi apilan kerääjäkasvitoimintaa, pH sulla
varmaan >6.5 ja siemenet kostuvat ja kuivuvat maanpinnalla muutenkin, ettei
siitä itämisen jälkeen, kunnon rankkasateessa  taida olla enää siitä
ymppimössöstä mitään jäljellä ?

Eikös se ymppäys ole semmoista pH <5.8 tehtävää hommaa ?

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 19.04.15 - klo:06:43
Nurmen viljelyssä ja sen uudistamisessa suojaviljaan on tavoitteena saada aikaan mahdollisimman hyvä nurmi, ja samalla hyödyntää uudistamisvuotta sadon saamiseksi. Päätarkoitus on siis hyvä monivuotinen nurmi. Kerääjäkasveilla haetaan ravinteiden talteenottoa ja maan parantamista. Pääkasvista pyritään saamaan maksimisato. Tutkimuksen mukaan toistuvalla kerääjäkasvilla saadaan aikaan myös pääkasvin satojen paraneminen. Ymmärtääkseni myös tavanomaisessa viljelyssä.
 
Onnistuminen on varmaan parasta juuri kevätkylvön yhteydessä. Rikkaäestyksessäkin jo epävarmuus lisääntyy.

Lujakortiset pystyssä pysyvät viljathan ovat yleensä tavoitteina joka tapauksessa. Siemenmäärää ei todellakaan tule alentaa. Tavoitteenahan on hyvä sato pääkasvista. Lannoituksen rajoittaminen kerääjäkasvin vuoksi ei minustakaan ole järkevää. Vaikka luomussa olenkin. Apilan kasvu ja hyöty todellakin pienenee jos maata on ylilannoitettu. Mutta juuri silloin kerääjä puoltaa paikkansa parhaiten. Pääkasvin sadonkorjuun jälkeen italian raiheinä ja timotei ovat omiaan nappaamaan talteen mahdollisimman paljon juuri tuota ylimääräistä lannoitetta. Apilat eivät tuossa tilanteessa tuota lisää typpeä maahan, mutta keräävät sitä kyllä talteen. Silloin sitä voisi saada ravinteita siirrettyä seuraavalle kasvukaudelle.

Apiloiden käyttö kerääjinä multa- ja turvemailla sekä ns. ylilannoitetuissa kohteissa ei ole niin tehokasta, kuin vähätyppisillä mailla. Toki sinnekin apilan juuristohyötyjen vuoksi kannattaa sitä vähän sekaan laittaa. Runsastyppisillä mailla olisi parempi käyttää kerääjäseoksessa hieman enemmän heiniä. Timoteikin saattaa kasvaa varsin hyvin jo ensimmäisen vuoden syksyllä, kun ylimääräistä typpeä on tarjolla. Tästä en kuitenkaan ole täysin varma, siksi lisäänkin seokseen italianraiheinää.

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: mah - 19.04.15 - klo:06:48
Ei kannata kerätä kasvitukea, mikäli kokee aiheutuneen vaivan kovin mahdottomaksi.  :-X
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Maa-Anssi - 19.04.15 - klo:07:51


Ainakin tuonti lisääntyy, valkoapilat, virnat, persianapilat, italianraiheintä, näkyvät säkit olevan ulkomaalaisia tuolla maatalouskaupassa. Sinne sinne se kerääjäkasviraha valuu, partaansa nauravan saksalaisen viljelijän taskuun.

-SS-
[/quote]
Mulle tuli puna apila Ruotsalaista, valkkari tais olla Hollannista ja nata Suomesta. Varmasti tuonti lisääntyy. Suomi alkaa imeä siementä :o
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: klapikasa - 19.04.15 - klo:08:01
Se nyt on pikkujuttu kylvää ne kerääjät keväällä samalla kun kylvää, miten sitten syksyllä, kyntö ainoa ratkaisu? Mulla on mustaa savee joka on niin eloton että kääntyy joka syksy edeisvuoden oljet pintaan joka on täysin lahoamatta. Kasvaa muuten hyvin mutta jos vielä nurmee mukaan, miten kun se kääntyy pintaan?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: bouli - 19.04.15 - klo:08:08
Kansalla on varmaan minimissään 12 metrin puomistolla ruiskut?

Millasella lingolla te kuvittelette et piensiemen leviää 12 metrille, vai meinaatteko ajella oraille useempia ralliraitoja????

Mulla on edelleen Hardi Twiniin suunnitteilla se apilaksenkylvämislaite; tuli vaan pieni takapakki projektiin kun pari "viisasta" karjalaispoikaa oli näköjään nostanut vanhan Jukon hs-laitteen romu-ukon kyytiin >:(

Jos joltakulta löytyy nurkista rikkinäinenkin hs-kylvöjutska, missä olla ehjä säätölaite ja 3-4 ehjää syöttölaitetta niin olisin kiinnostunut. Yyveetä peliin...
Miten sen meinasit toteuttaa? Itse suunniittelin muutama vuosi sitten että puhaltimen päälle laittaisi syöttölaitteen mikä pudottelisi siemenet ilmavirran kuljetettavaksi puomiin.
Ei vaan valitettavasti ämpäristä valutus kokeessa toiminut toivotunlaisesti, siemenet pyrkii tulemaan ulos jo puomin alkupäästä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Maa-Anssi - 19.04.15 - klo:08:09
Se nyt on pikkujuttu kylvää ne kerääjät keväällä samalla kun kylvää, miten sitten syksyllä, kyntö ainoa ratkaisu? Mulla on mustaa savee joka on niin eloton että kääntyy joka syksy edeisvuoden oljet pintaan joka on täysin lahoamatta. Kasvaa muuten hyvin mutta jos vielä nurmee mukaan, miten kun se kääntyy pintaan?
Mulla kans pari kohtaa joissa kääntyy sininen savi ja maatumaton jäte. Eikös timotei ainakin ole herkkä kasvamaan uudelleen ja uudelleen?
Samaa tuota lopetusta pohdin. Se, että joutuis keväällä ruiskutteleen rounputtia ihan vaan kerääjien vuoksi, niin....Eikös se sanonta ole että luonto kiittää luonnonystävää --naturen tackar naturvännen  ???
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: klapikasa - 19.04.15 - klo:08:27
Mites kylvö väämmäll, menee samaan vakoon ja vähän liian syvään? Kylvö jollain tapaa ennen viljan kylvö?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 19.04.15 - klo:08:41

Naturcomin ympättyä valkoapilaa, puhdasta ja laadukasta.


Miten ymppäys parantaisi apilan kerääjäkasvitoimintaa, pH sulla
varmaan >6.5 ja siemenet kostuvat ja kuivuvat maanpinnalla muutenkin, ettei
siitä itämisen jälkeen, kunnon rankkasateessa  taida olla enää siitä
ymppimössöstä mitään jäljellä ?

Eikös se ymppäys ole semmoista pH <5.8 tehtävää hommaa ?

-SS-

Naturcomilla taitaa olla suurimmassa osassa siemeniä ymppi valmiina, en oo koskaan edes pyytäny ilman, tai edes kysyny onko niissä ymppi vai ei. :-\

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 19.04.15 - klo:09:13
Se nyt on pikkujuttu kylvää ne kerääjät keväällä samalla kun kylvää, miten sitten syksyllä, kyntö ainoa ratkaisu? Mulla on mustaa savee joka on niin eloton että kääntyy joka syksy edeisvuoden oljet pintaan joka on täysin lahoamatta. Kasvaa muuten hyvin mutta jos vielä nurmee mukaan, miten kun se kääntyy pintaan?

Kylvin syysrypsille apila-timoteiseoksen kylvön yhteydessä, ja rukiille timotein myös. Syysvehnälle myös kylvön yhteydessä timotei-ruokonata -seoksen (tulee viherlannoitusnurmi eikun  rehunurmi syysvehnän jälkeen). Keväällä kävin kylvämässä puna-apilaa pintalevityksenä viimeisille lumille. Ensimmäinen kokeilu, en tiedä vielä miten onnistuu. Yritän syksyllä muistaa kertoa kokemuksia täällä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: milkboi - 19.04.15 - klo:10:25
Mites kylvö väämmäll, menee samaan vakoon ja vähän liian syvään? Kylvö jollain tapaa ennen viljan kylvö?
voihan sen vetää pintaan,ainakin vanhoilla.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ht - 19.04.15 - klo:10:31


Mulla on edelleen Hardi Twiniin suunnitteilla se apilaksenkylvämislaite; tuli vaan pieni takapakki projektiin kun pari "viisasta" karjalaispoikaa oli näköjään nostanut vanhan Jukon hs-laitteen romu-ukon kyytiin >:(

Jos joltakulta löytyy nurkista rikkinäinenkin hs-kylvöjutska, missä olla ehjä säätölaite ja 3-4 ehjää syöttölaitetta niin olisin kiinnostunut. Yyveetä peliin...
Miten sen meinasit toteuttaa? Itse suunniittelin muutama vuosi sitten että puhaltimen päälle laittaisi syöttölaitteen mikä pudottelisi siemenet ilmavirran kuljetettavaksi puomiin.
Ei vaan valitettavasti ämpäristä valutus kokeessa toiminut toivotunlaisesti, siemenet pyrkii tulemaan ulos jo puomin alkupäästä.

Hyvä tietää, laitetaan projekti ö-mappiin. Millä siemenillä kokeilit? Mulla oli ajatuksissa valkoapila.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Petri - 19.04.15 - klo:10:44

Naturcomin ympättyä valkoapilaa, puhdasta ja laadukasta.


Miten ymppäys parantaisi apilan kerääjäkasvitoimintaa, pH sulla
varmaan >6.5 ja siemenet kostuvat ja kuivuvat maanpinnalla muutenkin, ettei
siitä itämisen jälkeen, kunnon rankkasateessa  taida olla enää siitä
ymppimössöstä mitään jäljel?

Eikös se ymppäys ole semmoista pH <5.8 tehtävää hommaa ?

-SS-
Korkeassa pH:ssa maan luontainen Rhizobium-populaatio on useimmiten riittävä tehokkaaseen nystyröintiin, typensidontaan ja kasvuun. Tosin ymppäyksen satoa laskevaa vaikutusta ei ole missään dokumentoitu, joten niin päin riskiä ei ole. Se kalkkipilleri siinä ympärillä tehostaa kuivissa oloissa maan kosteuden siirtymistä siemenen ja näin varmistaa itämistä. Näin ainakin Uudessa Seelannissa, jossa laitumia paljon parannetaan erilaisilla täydennyskylvöillä. Useasti apilan siemenen vahakuoressa on vain pieni naarmu ja jos se sattuu pintaan kylväessä taivaalle päin, niin heikosti itää. Se kalkkikuori siirtää itämiskosteutta tehokkaasti sieltä missä sitä on sinne mistä se pääse siemenen.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: bouli - 19.04.15 - klo:11:09


Mulla on edelleen Hardi Twiniin suunnitteilla se apilaksenkylvämislaite; tuli vaan pieni takapakki projektiin kun pari "viisasta" karjalaispoikaa oli näköjään nostanut vanhan Jukon hs-laitteen romu-ukon kyytiin >:(

Jos joltakulta löytyy nurkista rikkinäinenkin hs-kylvöjutska, missä olla ehjä säätölaite ja 3-4 ehjää syöttölaitetta niin olisin kiinnostunut. Yyveetä peliin...
Miten sen meinasit toteuttaa? Itse suunniittelin muutama vuosi sitten että puhaltimen päälle laittaisi syöttölaitteen mikä pudottelisi siemenet ilmavirran kuljetettavaksi puomiin.
Ei vaan valitettavasti ämpäristä valutus kokeessa toiminut toivotunlaisesti, siemenet pyrkii tulemaan ulos jo puomin alkupäästä.

Hyvä tietää, laitetaan projekti ö-mappiin. Millä siemenillä kokeilit? Mulla oli ajatuksissa valkoapila.
Muistaakseni italian raiheinällä ja timoteilla.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: arzyboy - 21.04.15 - klo:13:40
En tiiä onko ollu vielä tämä..https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=englanninraihein%C3%A4&source=web&cd=13&ved=0CEwQFjAM&url=http%3A%2F%2Fwww.ymparisto.fi%2Fdownload%2Fnoname%2F%257BC5457108-66C6-4CF6-B453-F08CA91CD9A2%257D%2F91382&ei=ySY2Ve3DKYucsAGuzYCgCw&usg=AFQjCNF40PSkAkmWrsGRHy5hplVOHj5NLw&bvm=bv.91071109,d.bGg
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: grainfarmer76 - 21.04.15 - klo:21:47
Paljonko meinaatte laittaa kylvömääräksi hehtaarille kerääjäkasvin siementä?
Itse olen suunnitellut italian raiheinää n.5kg/ha piensiemenlaatikolla pintaan, normaali kylvön yhteydessä.
Vai olisiko mitään ideaa laittaa samaan vantaaseen viljan ja apulannan kanssa? Yhtäkkiä ei tuntuisi hyvältä idealta?
Itsellä ei ole mitään käsitystä mikä voisi olla oikea määrä? Liikaa ei saisi laittaa, mutta kasvuston pitäisi kuitenkin olla riittävä.
Olen kuullut, että jotkut aikoo laittaa apilaa tautiruiskutuksen yhteydessä 2kg/ha pintalevityksenä.
Mielestäni aika suuret riskit epäonnistua? Siementä voi mennä enemmän? Siemen ei idä pinnassa?
No syksyllä olemme viisaampia (ja ehkä köyhempiä, tarkastajan käynnin jälkeen).
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: +200 - 21.04.15 - klo:22:04
Apila ilmeisesti kestää Axialin,ja rikka ruiskutuksiski pääsee kahteenkymppiin hehtaari.Tautiaineekkaan ei kait ole apilalle tappavia.
Niin missä ongelma :-\
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 21.04.15 - klo:22:08
Paljonko meinaatte laittaa kylvömääräksi hehtaarille kerääjäkasvin siementä?
Itse olen suunnitellut italian raiheinää n.5kg/ha piensiemenlaatikolla pintaan, normaali kylvön yhteydessä.
Vai olisiko mitään ideaa laittaa samaan vantaaseen viljan ja apulannan kanssa? Yhtäkkiä ei tuntuisi hyvältä idealta?
Itsellä ei ole mitään käsitystä mikä voisi olla oikea määrä? Liikaa ei saisi laittaa, mutta kasvuston pitäisi kuitenkin olla riittävä.
Olen kuullut, että jotkut aikoo laittaa apilaa tautiruiskutuksen yhteydessä 2kg/ha pintalevityksenä.
Mielestäni aika suuret riskit epäonnistua? Siementä voi mennä enemmän? Siemen ei idä pinnassa?
No syksyllä olemme viisaampia (ja ehkä köyhempiä, tarkastajan käynnin jälkeen).

Ne jotkut taitaaa kokea hämmästyksen sormen suussa, jos eivät ruiski 3-6metrin ruiskulla....

5Kg raiheinää siemenlaatikosta varmistaa syyskuisen paalisadon...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 22.04.15 - klo:01:25
Apila ilmeisesti kestää Axialin,ja rikka ruiskutuksiski pääsee kahteenkymppiin hehtaari.Tautiaineekkaan ei kait ole apilalle tappavia.
Niin missä ongelma :-\

Ongelmarikkakasveissa. Kevytmuokkaus esimerkiksi. Pohjavesialue. Eipä onnistu. Basagraanit ym. on jo jäämiä niistä pohjavesissä. MCPA on seuraavana listalla. Voi poistua jo tämän seuraavan kauden aikana. Apilan pitää olla vähintään 3-lehtiasteella ennen ruiskutuksia.

Luomussa ei ole näitä ongelmia. Ei ole ongelma, vaikka on valvatteja, ohdakkeita, mataraa, isoja saunakukkia. Ei mitään ongelmaa. Se on luonnollista, se kuuluu asiaan. Jos tavan viljelijällä on pelto täynnä niitä, sen puolikkaan Expressin epäonnistuttua, käy niin kuin Porvoon miehellä.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Naturalis - 22.04.15 - klo:07:40
Olikos toi sillai että valita voi toimenpiteeksi mutta ei pakko toteuttaa?  ???
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 22.04.15 - klo:07:58
Olikos toi sillai että valita voi toimenpiteeksi mutta ei pakko toteuttaa?  ???

Sää täytät vipu-palvelussa kyseisen toimen lohkokohtasesti, jos menee perseelleen niin perut syksyllä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 22.04.15 - klo:09:37
Paljonko meinaatte laittaa kylvömääräksi hehtaarille kerääjäkasvin siementä?
Itse olen suunnitellut italian raiheinää n.5kg/ha piensiemenlaatikolla pintaan, normaali kylvön yhteydessä.
Vai olisiko mitään ideaa laittaa samaan vantaaseen viljan ja apulannan kanssa? Yhtäkkiä ei tuntuisi hyvältä idealta?
Itsellä ei ole mitään käsitystä mikä voisi olla oikea määrä? Liikaa ei saisi laittaa, mutta kasvuston pitäisi kuitenkin olla riittävä.
Olen kuullut, että jotkut aikoo laittaa apilaa tautiruiskutuksen yhteydessä 2kg/ha pintalevityksenä.
Mielestäni aika suuret riskit epäonnistua? Siementä voi mennä enemmän? Siemen ei idä pinnassa?
No syksyllä olemme viisaampia (ja ehkä köyhempiä, tarkastajan käynnin jälkeen).

Ne jotkut taitaaa kokea hämmästyksen sormen suussa, jos eivät ruiski 3-6metrin ruiskulla....

5Kg raiheinää siemenlaatikosta varmistaa syyskuisen paalisadon...

No paljoko sä sitte kylvät rairaita hehtaarille?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Ankeroinen - 22.04.15 - klo:12:47
Ite en raita kyllä yli 2 kiloa kylvä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: arzyboy - 22.04.15 - klo:13:20
Paljonko meinaatte laittaa kylvömääräksi hehtaarille kerääjäkasvin siementä?
Itse olen suunnitellut italian raiheinää n.5kg/ha piensiemenlaatikolla pintaan, normaali kylvön yhteydessä.
Vai olisiko mitään ideaa laittaa samaan vantaaseen viljan ja apulannan kanssa? Yhtäkkiä ei tuntuisi hyvältä idealta?
Itsellä ei ole mitään käsitystä mikä voisi olla oikea määrä? Liikaa ei saisi laittaa, mutta kasvuston pitäisi kuitenkin olla riittävä.
Olen kuullut, että jotkut aikoo laittaa apilaa tautiruiskutuksen yhteydessä 2kg/ha pintalevityksenä.
Mielestäni aika suuret riskit epäonnistua? Siementä voi mennä enemmän? Siemen ei idä pinnassa?
No syksyllä olemme viisaampia (ja ehkä köyhempiä, tarkastajan käynnin jälkeen).

Viime kesänä laitoin englanninraiheinää kylvökoneen taulukon mukaan 10 kg/ha. En laskenut sen kummemmin mikä oli todellinen määrä, mutta parhaimmillaan onnistui todella hyvin ja kerääjäkasvusto oli tiheää kuin säilisnurmi.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 22.04.15 - klo:22:24
Paljonko meinaatte laittaa kylvömääräksi hehtaarille kerääjäkasvin siementä?
Itse olen suunnitellut italian raiheinää n.5kg/ha piensiemenlaatikolla pintaan, normaali kylvön yhteydessä.
Vai olisiko mitään ideaa laittaa samaan vantaaseen viljan ja apulannan kanssa? Yhtäkkiä ei tuntuisi hyvältä idealta?
Itsellä ei ole mitään käsitystä mikä voisi olla oikea määrä? Liikaa ei saisi laittaa, mutta kasvuston pitäisi kuitenkin olla riittävä.
Olen kuullut, että jotkut aikoo laittaa apilaa tautiruiskutuksen yhteydessä 2kg/ha pintalevityksenä.
Mielestäni aika suuret riskit epäonnistua? Siementä voi mennä enemmän? Siemen ei idä pinnassa?
No syksyllä olemme viisaampia (ja ehkä köyhempiä, tarkastajan käynnin jälkeen).

Ne jotkut taitaaa kokea hämmästyksen sormen suussa, jos eivät ruiski 3-6metrin ruiskulla....

5Kg raiheinää siemenlaatikosta varmistaa syyskuisen paalisadon...

No paljoko sä sitte kylvät rairaita hehtaarille?

Viljansiemeneen sekotin lajiteltaessa 2kg 300kiloon eli hehtaarin satsi propinolle.

Valkkarin ajan sillä sähköhuiskalla. Pitää vielä kokeilla sitä simultan täytönyhteydessä sekottamista, tänään ei olis onnistunu, tuules aivan saatanasti..
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 23.04.15 - klo:08:11
Valkkarin ajan sillä sähköhuiskalla.

Pyöreä reikä ei välttämättä toimi tasaisesti, jollei laita täristintä.
Peitelevyn aukon toisella muotoilulla saa ajossa mahdolliset
tukokset laukaistua.

Moottorin akselille ajattelin kokeilla epäkeskoperiaatteella toimivaa
tikkua valutusaukon seutuville.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 23.04.15 - klo:08:14
Valkkarin ajan sillä sähköhuiskalla.

Pyöreä reikä ei välttämättä toimi tasaisesti, jollei laita täristintä.
Peitelevyn aukon toisella muotoilulla saa ajossa mahdolliset
tukokset laukaistua.

Moottorin akselille ajattelin kokeilla epäkeskoperiaatteella toimivaa
tikkua valutusaukon seutuville.

-SS-

Siellähän on se sokka, jos sihen röpöttäs pienolangasta koukun alaspäin?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 23.04.15 - klo:08:44
Valkkarin ajan sillä sähköhuiskalla.

Pyöreä reikä ei välttämättä toimi tasaisesti, jollei laita täristintä.
Peitelevyn aukon toisella muotoilulla saa ajossa mahdolliset
tukokset laukaistua.

Moottorin akselille ajattelin kokeilla epäkeskoperiaatteella toimivaa
tikkua valutusaukon seutuville.

-SS-

Siellähän on se sokka, jos sihen röpöttäs pienolangasta koukun alaspäin?

Monenko millin reikä siinä nyt on?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 23.04.15 - klo:08:58

Monenko millin reikä siinä nyt on?

Säädettävä. Käsikoneessa on karistin, samanlaista porkkanaa ajattelin.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Tupajumi - 23.04.15 - klo:10:59
Jos tukihakemuksessa merkkaa rastin kerääjäkasvin kohdalle, mutta toteuttaa toimenpidettä vasta muutaman vuoden päästä, niin onko tämä sallittua?

Ei oo oikein halua ryhtyä nyt koetoimintaa harrastamaan, antaa innokkaampien tehdä se. ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 23.04.15 - klo:11:02
Jos tukihakemuksessa merkkaa rastin kerääjäkasvin kohdalle, mutta toteuttaa toimenpidettä vasta muutaman vuoden päästä, niin onko tämä sallittua?

Ei oo oikein halua ryhtyä nyt koetoimintaa harrastamaan, antaa innokkaampien tehdä se. ;D

Voihan sitä tosiaan harjoitella ilman toimenpiteeseen tai
ympäristökorvaukseen  sitoumista ! Tarinoiden perusteella
lannoitustarve poistuu ja typpi tulee ilmaiseksi, lisäksi rikka-
ruohot peittyvät, eikä tarvitse kuin 12 g Express SX.

Vähän valkoapilaa ja Trappessa valkuaiset 18:aan, sehän
se suurin houkutus on.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 23.04.15 - klo:12:48

Monenko millin reikä siinä nyt on?

Säädettävä. Käsikoneessa on karistin, samanlaista porkkanaa ajattelin.

-SS-

Siis onko sun viskassa pyöree syöttöreikä, jossa on porkkanan muotoinen "syötönsäädin"?
Toihan vois ollakin hyvä idis, vielä jos se "porkkana" pyörisi ja siinä olisi kierteet kuin ruuvihalkojassa  8)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 23.04.15 - klo:13:37

Monenko millin reikä siinä nyt on?

Säädettävä. Käsikoneessa on karistin, samanlaista porkkanaa ajattelin.

-SS-

Siis onko sun viskassa pyöree syöttöreikä, jossa on porkkanan muotoinen "syötönsäädin"?
Toihan vois ollakin hyvä idis, vielä jos se "porkkana" pyörisi ja siinä olisi kierteet kuin ruuvihalkojassa  8)

Juu käsikoneessa on kuin ruuvihalkojan palikka hiukan. Mutta tuossa
sähkökoneessa on vaan se liukulaatta, johon on integroitu omapatentti-säädin.
Vielä hakusessa, millä ajetaan, olen katellut sopivaa 125 enduroa, jossa olisi
mukavasti pikkuvaihteita ja korkea maavara. Mielestäni paras vaihtoehto,
silloin kun on pitkää korsiintuvaa kasvustoa.

Tsekkaan ainakin tuon koneglansin 500 euron tarjousenduron.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ijasja2 - 23.04.15 - klo:14:36
Vielä hakusessa, millä ajetaan, olen katellut sopivaa 125 enduroa, jossa olisi
mukavasti pikkuvaihteita ja korkea maavara. Mielestäni paras vaihtoehto,
silloin kun on pitkää korsiintuvaa kasvustoa.

Tsekkaan ainakin tuon koneglansin 500 euron tarjousenduron.

-SS-

Enkö mä ookkaan yksin ajatuksieni kanssa, hussen tms. 125 enduro ja maatalouskalustoon :)

Eipä tuu nykyiselläkään ajettua yhtään hupia, ajot liittyy vahvasti maatalouteen eli kerran, kaks kesässä käy kattelemassa tiluksia.  Minkä verran nuo tuottaa virtaa, riittääkö se sähköviskalle vai pitääkö viritellä tarakka ellei oo, ja sille akkua ym. Tulee aika horjakka peli ja keula keveänä, tosin tulee vähemmän jälkiä kun ei eturengas ota maahan kuin päisteissä ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 23.04.15 - klo:15:33
Vielä hakusessa, millä ajetaan, olen katellut sopivaa 125 enduroa, jossa olisi
mukavasti pikkuvaihteita ja korkea maavara. Mielestäni paras vaihtoehto,
silloin kun on pitkää korsiintuvaa kasvustoa.

Tsekkaan ainakin tuon koneglansin 500 euron tarjousenduron.

-SS-

Enkö mä ookkaan yksin ajatuksieni kanssa, hussen tms. 125 enduro ja maatalouskalustoon :)

Eipä tuu nykyiselläkään ajettua yhtään hupia, ajot liittyy vahvasti maatalouteen eli kerran, kaks kesässä käy kattelemassa tiluksia.  Minkä verran nuo tuottaa virtaa, riittääkö se sähköviskalle vai pitääkö viritellä tarakka ellei oo, ja sille akkua ym. Tulee aika horjakka peli ja keula keveänä, tosin tulee vähemmän jälkiä kun ei eturengas ota maahan kuin päisteissä ;D

Honda CBR ainakin virta riittää ajossa, uudella akulla. Ottaisin jonkin 40 Ah akun siihen tarakalle kuitenkin.
Mutta kyykkykevari muutenkin varmaan vaihtuu siihen enduroon, kunhan tuo seuraava rämppääjä kasvaa
ensin mopoikäiseksikin.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: klapikasa - 23.04.15 - klo:18:17
Muoviscooteri, nehän on virtaviivaset.Vois käyttä sitten hukkistarkkailuun?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 23.04.15 - klo:18:20
Muoviscooteri, nehän on virtaviivaset.Vois käyttä sitten hukkistarkkailuun?

Isot kapeat pyörät varmaan parhaat. Hukkakauramopot varmaan parhaimpia kerääjäkasvin kylvöönkin.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 23.04.15 - klo:18:57

Mikähän firma lanseeraa ensimmäisenä kerääjäkasvinkylvömopon/-moottoripyörän, isolla akulla, sähköhuiskalla ja ajo-opastimella varustettuna. Sillehän olisi selvästikin menekkiä  :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 23.04.15 - klo:19:02
Hukkismopo olisi muuten hyvä, mutta se on turhankin hidas. Arvio nopeudesta ehkä 5-7 km/h. Lisäksi pitää tiellä kuljettaa perävaunussa. Olen kyllä miettinyt välitysten rakentamista uudelleen.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: peskelinen - 23.04.15 - klo:22:29
Huvi ja hyöty-ruiskutusuria pitkin rai rai rallaa http://www.youtube.com/watch?v=lefMxRvAXCU
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 24.04.15 - klo:18:46
Tämmöinen jäätävä muistutus tuli:

KERÄÄJÄKASVI:  jos haet kerääjäkasvin tukea, pitää kasvulohkolla olla kerääjäkasvin kattava kasvusto koko lohkon alalla, jolle haet tuen.  Kattavan kasvuston vaatimus on ehdoton ja viljelijän vastuulla.

Sattuisi olemaan eviran tarkastamaa seosta niittynurmikka-punanata-englanninraiheinä. Eikös nuo ole varsin lyhytkasvuisia kaikki. Pitäisiköhän aloittaa kylvökoneesta noilla ja jatkaa sitten ennen ukkossateita valkoapilalla. Et olis edes jotain siellä maassa ?

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Tupajumi - 24.04.15 - klo:20:59
Tämmöinen jäätävä muistutus tuli:

KERÄÄJÄKASVI:  jos haet kerääjäkasvin tukea, pitää kasvulohkolla olla kerääjäkasvin kattava kasvusto koko lohkon alalla, jolle haet tuen.  Kattavan kasvuston vaatimus on ehdoton ja viljelijän vastuulla.

Sattuisi olemaan eviran tarkastamaa seosta niittynurmikka-punanata-englanninraiheinä. Eikös nuo ole varsin lyhytkasvuisia kaikki. Pitäisiköhän aloittaa kylvökoneesta noilla ja jatkaa sitten ennen ukkossateita valkoapilalla. Et olis edes jotain siellä maassa ?

-SS-

Huiskalla kun huiskitaan kasvustoon, niin ne siemenet jää sinne lehtien päälle ja lehden ja varren  haarakohtaan, ja vain kova sade voi ne huuhtoa maahan, jos sitten ei sadakkaan moneen viikkoon kunnolla, niin sinne lehdille iso osa siemenistä jääkin, eikä kunnollista peitävää kasvustoa synny.....ette usko vai, no sittenhän kesällä näette, että olin oikeassa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 24.04.15 - klo:21:35
Joo, tää jutska tallennetaan aijaa.comiin ja teidän skeptikoiden pällisteltäväksi.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 24.04.15 - klo:22:01
Joo, tää jutska tallennetaan aijaa.comiin ja teidän skeptikoiden pällisteltäväksi.

Saas nähdä kuka sen huuhaa-palkinnon lopulta saa  :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: klapikasa - 26.04.15 - klo:16:32
Mulla on useita perulohkoja joka multaosa kynnetään ja savi osa joka kultivoidaan ja koko pelto on sama kasvi. Jos tukiautomaatista kerääjäkasvia kyntöosaan, joutuuko tekee a ja b kasvlohkoa sitten?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Maa-Anssi - 26.04.15 - klo:17:42
Mulla on useita perulohkoja joka multaosa kynnetään ja savi osa joka kultivoidaan ja koko pelto on sama kasvi. Jos tukiautomaatista kerääjäkasvia kyntöosaan, joutuuko tekee a ja b kasvlohkoa sitten?
Mulla pari samanlaista vaihtelevamaalajista lohkoa. Toiselle tulee kerääjäkasvi. Tulevaisuudessa mietityttää sama asia, eli miten keväällä lopetan helpoiten/halvimmin kerääjän. Eri kasvulohkon merkkaaminen helpottaisi asiaa, mut en todella tiedä meneekö näin.
Samaa mietin kun pistän yhden peruslohkon kokonaan suojavyöhykkeeksi, ja se sisältää kahdessakin eri paikassa vanhaa nurmea, joka siis kelpaa suoraan SV:ksi, mutta pitäisikö ne erotella omiksi kasvulohkoikseen?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: aveii - 26.04.15 - klo:19:15
Miten ootte päätyny kerääjäkasvien kylvömäärän suhteen? Esim. raiheinä? Riittääkö oikeasti noin 3 kiloa tasaisen kasvuston saamiseksi? Netistä kun lueskelee alus- ja kerääjäkasvioppaita on jäänyt päähän että niissä suositellaan jopa yli 10 kilon kylvömäärää??  :o
Tosin sähköviskalla en ole noin kovin pieniä määriä toistaiseksi yrittänytkään kylvää, saa nähdä meneekö yli kymmenen kiloa väkisinkin  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 26.04.15 - klo:19:31
Miten ootte päätyny kerääjäkasvien kylvömäärän suhteen? Esim. raiheinä? Riittääkö oikeasti noin 3 kiloa tasaisen kasvuston saamiseksi? Netistä kun lueskelee alus- ja kerääjäkasvioppaita on jäänyt päähän että niissä suositellaan jopa yli 10 kilon kylvömäärää??  :o
Tosin sähköviskalla en ole noin kovin pieniä määriä toistaiseksi yrittänytkään kylvää, saa nähdä meneekö yli kymmenen kiloa väkisinkin  ;D
Sekoitase siemen vaikka apulantaa ja levitä sit. Mää meinaan sekoittaa riisiin, josko valkoisen suihkun näkis hyttiin asti
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: aveii - 26.04.15 - klo:19:51
Miten ootte päätyny kerääjäkasvien kylvömäärän suhteen? Esim. raiheinä? Riittääkö oikeasti noin 3 kiloa tasaisen kasvuston saamiseksi? Netistä kun lueskelee alus- ja kerääjäkasvioppaita on jäänyt päähän että niissä suositellaan jopa yli 10 kilon kylvömäärää??  :o
Tosin sähköviskalla en ole noin kovin pieniä määriä toistaiseksi yrittänytkään kylvää, saa nähdä meneekö yli kymmenen kiloa väkisinkin  ;D
Sekoitase siemen vaikka apulantaa ja levitä sit. Mää meinaan sekoittaa riisiin, josko valkoisen suihkun näkis hyttiin asti
Joo en sekota, eiköhän se pienikin määrä riittävän tarkasti pellolle saada ilmankin. Tai sit laitteet on väärät.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 26.04.15 - klo:19:52
Miten ootte päätyny kerääjäkasvien kylvömäärän suhteen? Esim. raiheinä? Riittääkö oikeasti noin 3 kiloa tasaisen kasvuston saamiseksi? Netistä kun lueskelee alus- ja kerääjäkasvioppaita on jäänyt päähän että niissä suositellaan jopa yli 10 kilon kylvömäärää??  :o
Tosin sähköviskalla en ole noin kovin pieniä määriä toistaiseksi yrittänytkään kylvää, saa nähdä meneekö yli kymmenen kiloa väkisinkin  ;D
Naturcomin oppaassa on 2-3kiloa.

Laita vaan 10kiloa niin pääset maistamaan luomun arkea juolavehnäpuinnin muodossa. ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ijasja2 - 26.04.15 - klo:20:01
Miten ootte päätyny kerääjäkasvien kylvömäärän suhteen? Esim. raiheinä? Riittääkö oikeasti noin 3 kiloa tasaisen kasvuston saamiseksi? Netistä kun lueskelee alus- ja kerääjäkasvioppaita on jäänyt päähän että niissä suositellaan jopa yli 10 kilon kylvömäärää??  :o
Tosin sähköviskalla en ole noin kovin pieniä määriä toistaiseksi yrittänytkään kylvää, saa nähdä meneekö yli kymmenen kiloa väkisinkin  ;D
Sekoitase siemen vaikka apulantaa ja levitä sit. Mää meinaan sekoittaa riisiin, josko valkoisen suihkun näkis hyttiin asti

Jos sekoittas 4kg apulantaan, ajas viskalla vaikka 400kg salpetteriä oraalle, lisälannaksi. Näkis sen "apu"suihkun, että meneekö vai ei. Ois syksyllä selkeästi huomattavissa, että kerääjäkasvista oli selkeä hyöty! Kasvusto julmaa ja laossa, vaikka kylväessä typpeä vain 70kg/ha :-X
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 28.04.15 - klo:10:34
Puikeakatteinen isopyöräinen skootteri nähtävästi paras vaihtoehto.
Painotusta etupäähän akun muodossa. Eiköhän se tuolla tavalla etene.
Seisontajalka pois pohjasta viljaa repimästä. Nappularengas taakse.

Peugeot Trekker hankintaan. Talossa on jo yksi, nin tuttu ajettava.
Kaupallinen apilansiemen todellakin karkaa kylvimestä helposti;
pitää olla todella tarkka säätö siinä.

Ei tässä mitään viljankylvöjä taida tarvita miettiä; valkuaiskaveja,
viherlannoitusta, EFA-kesantoa ja kerääjäkasvia. Siinä riittää
kesäksi puuhaa. Mutta pitäisikö pääomittaakin nuo "harrastukset" 
ympäristökorvauksen muodossa ? Aika lähellä nyt jo päätännän hetki...

Hallinto ei ole vielä sanonut pitävää mielipidettään kerääjähuijareiden
valvonnasta, uhkaillut vaan. Eli siitähän riippuu tuo kerääjän
suosio, mitkä ovat todelliset tulevat valvontariskit.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: taisker - 28.04.15 - klo:10:47
niin siinä on niitä porsaanreikiä vaikka kuinka miten esim tämmönen ruis puitu 14,8 ja siihe pahnaa laitetaan 10kg timppaa 15,8 kun eihä sitä muokata saa tarkastaja tulee 16,8 ja sanoo että ei oo mää sanon että on kylvetty voiko tarkastaja vaatia että heinä kasvaa päivässä nähtävään kuntoon
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 28.04.15 - klo:10:50
niin siinä on niitä porsaanreikiä vaikka kuinka miten esim tämmönen ruis puitu 14,8 ja siihe pahnaa laitetaan 10kg timppaa 15,8 kun eihä sitä muokata saa tarkastaja tulee 16,8 ja sanoo että ei oo mää sanon että on kylvetty voiko tarkastaja vaatia että heinä kasvaa päivässä nähtävään kuntoon
Kyllä tuo paikallisen maataloushallinnon edustaja toteaa kylmästi, että kunnon pyrkimys pitää olla, hulluntyhmään järjestelyyn ei kannata lähteä, tuomitaan säälittä huijaukseksi,  kuten esmes 10 cm pahnanputuun kylvö jo melko lähellä on.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: taisker - 28.04.15 - klo:10:53
no mitä varten se kylvöpäivä on si 15,8 kyllä sitä pitää sillo saada ripotella siihe pahnaa ku muokkaus on kielletty säänöt vaihtoon sanon mää
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 28.04.15 - klo:11:20
no mitä varten se kylvöpäivä on si 15,8 kyllä sitä pitää sillo saada ripotella siihe pahnaa ku muokkaus on kielletty säänöt vaihtoon sanon mää

Jotkut kellokkaat nähtävästi halusivat oman viljelyteknologiansa mukaan, enemmänkin sekoittaa kokonaisuutta kuin selventää; jos olisikin alkuperäinen sääntö, että vain vihanneksilla ja perunalla saisis korjuun jälkeen kylvää sieppariksi, viljalla joko suojaviljamenetelmään tai orasasteella, ei korjuun jälkeen, niin ei olisikaan ollut mitään ihmettelemistä. Mainitsin tuosta jo kauan sitten, että nythän vasta tuli tukiautomaatti, mutta samalla valvonnalle hieno mahdollisuus käyttää mielivaltaa.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: taisker - 28.04.15 - klo:12:10
juuri näin jos annetaan mahdollisuus kylvää niin sitä ei voida torpata selvemmät päivärajat niin en kylvä kilookaan nyt vetäsen kaikki aikaset puinnit ja tappelen tarkastajan kaa ihan piruuttani mää voin olla vaikka ilman tukia kokonaan tän vuoden kyl ne joskus tulee
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Maa-Anssi - 28.04.15 - klo:18:20
Onkohan vielä tietoa miten kerääjäkasvi ilmoitetaan? siis se siemen/seos? Vipussa oli vain alasvetovalikko josta toimenpide valittiin. Tai entä ohjeistus että voiko kylvää osalle vaikka raita ja toisaalle samaa lohkoa apilaa? Vai paljastetaanko vastaus vasta kun on myöhäistä ja kerrotaan että NÄINhän olisi pitänyt tehdä  ???
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 28.04.15 - klo:20:33
Mää levitin äsken Lehnerillä 2,6 kiloa apila/raiheinää hehtaarille  8)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Tupajumi - 28.04.15 - klo:21:51
Mää levitin äsken Lehnerillä 2,6 kiloa apila/raiheinää hehtaarille  8)

Miks sää tommosta menit tekemään, ookko ihan edesvastuuton, syyntakeeton kenties? Ja vielä Lehnerillä, sekin vielä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 29.04.15 - klo:15:55
Mää levitin äsken Lehnerillä 2,6 kiloa apila/raiheinää hehtaarille  8)

Miks sää tommosta menit tekemään, ookko ihan edesvastuuton, syyntakeeton kenties? Ja vielä Lehnerillä, sekin vielä.
Tienasi satasia tunnissa 😅😅😅
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Maa-Anssi - 29.04.15 - klo:17:40
Eilen tein "kiertokokeen" timo-hs laitteeseen, valkoapilalla ja vajaalla yhdellä reiällä, tulos oli n. 1,5kg/Ha.  :P
Tohtiskohan tuolla säädöllä pistää kerääjää jahka se aika koittaa?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: maanviljelysneuvos - 30.04.15 - klo:16:05
Tätä kerääjäkasvi asiaa tuntuu olevan jo niin monta sivua, että alkaa käydä työlääksi koko ketjun lukeminen läpi.  :)

Itse olen ajatellut kylvää kerääjäkasveja ohran kylvön yhteydessä kylvökoneen piensiemenlaatikon kautta. Aikaisempaa kokemusta kerääjäkasvien viljelystä ei ole. Lohkot jolle kerääjäkasveja tulee ovat maalajiltaan KHt tai HHt. Ravinteiden ja happamuuden suhteen kunnossa olevia lohkoja. Lohkot ovat olleet yksipuolisessa viljan viljelyssä joten jospa kerääjäkasvit toisivat maahan "eloa".

Mutta kun sitä aiempaa kokemusta näistä ei ole niin nyt olenkin pähkäillyt että mitä kylvää ja ennen kaikkea, kuinka paljon? Valkoapila tulee tod. näk. toiseksi 3 kg kylvömäärällä. Mutta mitä toiseksi? Paljon puhuttu italianraiheinä vai pitäisikö olla englanninraiheinää? Timoteikin tietysti mutta se sitten talvehtii ja tuleeko siitä ongelmia seuraavana vuonna... Kaikki kerääjäkasvi lohkot on tarkoitus kyntää vasta seuraavana keväänä. Sitten mietityttää että jos italianraiheinä "lähtee käsistä". Kyseisiltä lohkoilla satotaso on hyvä, oli vuosi sitten kuiva tai märkä. Eli voisiko sopiva seos olla valkoapila 3 kg + italianraiheinä 4 kg? Ei varmaan ainakaan liikaa ole. Mieluummin kylväisin vaikka hiukan liian vähän kuin hiukan liikaa jotta puinti onnistuu jne jne... Olettaisin kuitenkin että tuolla määrälläki kuitenkin syksyllä on jotakin vihreää pellossa...  ::)

Tulipas pitkästi, ei kukaan varmaan jaksa edes lukea...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: kepsi - 30.04.15 - klo:16:55
Tätä kerääjäkasvi asiaa tuntuu olevan jo niin monta sivua, että alkaa käydä työlääksi koko ketjun lukeminen läpi.  :)

Itse olen ajatellut kylvää kerääjäkasveja ohran kylvön yhteydessä kylvökoneen piensiemenlaatikon kautta. Aikaisempaa kokemusta kerääjäkasvien viljelystä ei ole. Lohkot jolle kerääjäkasveja tulee ovat maalajiltaan KHt tai HHt. Ravinteiden ja happamuuden suhteen kunnossa olevia lohkoja. Lohkot ovat olleet yksipuolisessa viljan viljelyssä joten jospa kerääjäkasvit toisivat maahan "eloa".

Mutta kun sitä aiempaa kokemusta näistä ei ole niin nyt olenkin pähkäillyt että mitä kylvää ja ennen kaikkea, kuinka paljon? Valkoapila tulee tod. näk. toiseksi 3 kg kylvömäärällä. Mutta mitä toiseksi? Paljon puhuttu italianraiheinä vai pitäisikö olla englanninraiheinää? Timoteikin tietysti mutta se sitten talvehtii ja tuleeko siitä ongelmia seuraavana vuonna... Kaikki kerääjäkasvi lohkot on tarkoitus kyntää vasta seuraavana keväänä. Sitten mietityttää että jos italianraiheinä "lähtee käsistä". Kyseisiltä lohkoilla satotaso on hyvä, oli vuosi sitten kuiva tai märkä. Eli voisiko sopiva seos olla valkoapila 3 kg + italianraiheinä 4 kg? Ei varmaan ainakaan liikaa ole. Mieluummin kylväisin vaikka hiukan liian vähän kuin hiukan liikaa jotta puinti onnistuu jne jne... Olettaisin kuitenkin että tuolla määrälläki kuitenkin syksyllä on jotakin vihreää pellossa...  ::)

Tulipas pitkästi, ei kukaan varmaan jaksa edes lukea...

Uskoisin, että tuolla tekniikalla ja noilla siemenmäärillä tulee riittävän peittävä kasvusto normivuonna. Jos itse kylväisin seoksena niin todennäköisesti puolittaisin apilan siemenmäärän. Seoksen käyttö rajaa useimmat rikkakasvien torjunta-aineet torjunta-aineet pois. Vrt.
http://www.farmit.net/kasvinviljely/2015/04/03/viljan-rikkakasvien-torjunta-keraajakasveilla

Itse olen jo hieman aloitellut kylvöjä. Kaksitahoisen ohran oheen laitoin n. 5 kg/ha Italian raiheinää samoin heinäsiemenen kylvölaatikosta, pintakylvönä. Siemenkustannus vajaa 10 eur/ha.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 30.04.15 - klo:17:08
No huh...

Mä laitin kilon rairuohoa/ha ja jo nyt kaduttaa.. Nurmille joskus tullut laitettua 4 kg/ha ja se hukutti kaiken alleen  :'( Että tuo 5 kg/ha kuulostaa "melko vihreältä puitavalta"
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: maanviljelysneuvos - 30.04.15 - klo:17:16

Uskoisin, että tuolla tekniikalla ja noilla siemenmäärillä tulee riittävän peittävä kasvusto normivuonna. Jos itse kylväisin seoksena niin todennäköisesti puolittaisin apilan siemenmäärän. Seoksen käyttö rajaa useimmat rikkakasvien torjunta-aineet torjunta-aineet pois. Vrt.
http://www.farmit.net/kasvinviljely/2015/04/03/viljan-rikkakasvien-torjunta-keraajakasveilla

Itse olen jo hieman aloitellut kylvöjä. Kaksitahoisen ohran oheen laitoin n. 5 kg/ha Italian raiheinää samoin heinäsiemenen kylvölaatikosta, pintakylvönä. Siemenkustannus vajaa 10 eur/ha.

Ok. Tuon torjunta-aine homman olen huomioinut. Tarkoitus oli laittaa rikka-aineeksi tuo classic sx. Sitten tautiaineet (delaro varmaan) ja korrensääde(moddus) samaan satsiin. Saa nähdä mitä siitä seoksesta tulee... Gramitreliäki tarvis viä mutta taitaa tulla semmonen sotku kerta ruiskutukselle että oksat pois... Nuo tautianeet ja korrensääteet ei ilmeisesti haittaa kerääjäkasveja?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: maanviljelysneuvos - 30.04.15 - klo:17:29
No huh...

Mä laitin kilon rairuohoa/ha ja jo nyt kaduttaa.. Nurmille joskus tullut laitettua 4 kg/ha ja se hukutti kaiken alleen  :'( Että tuo 5 kg/ha kuulostaa "melko vihreältä puitavalta"

Joo tarkoitus ei olisi tässä mitään "rehupeltoa" perustaa. Mitä nuita oppaita nyt on tullu selailtua nii niissä lukee että valkoapila 2-8kg + italianraiheinä 5-10 kg. Siis jos tekee noiden seoksen. Ja sit vielä sanotaan että jos ei kokemusta aiemmin nii suosítellaan nuita suurempia kiloja.  :o Kuulostaa jotenki rajulta... Siinä kyllä lähtee v-käyrät äkkiä nousuun jos italianraiheinä puskee läpi ohrasta ja sitten kunnon ukkoskuuro päälle ja ohrat maata myöden lakoon. Koita siinä sitten puida... Mutta kaikkea pitää kokeilla...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 30.04.15 - klo:18:08
No huh...

Mä laitin kilon rairuohoa/ha ja jo nyt kaduttaa.. Nurmille joskus tullut laitettua 4 kg/ha ja se hukutti kaiken alleen  :'( Että tuo 5 kg/ha kuulostaa "melko vihreältä puitavalta"

Joo tarkoitus ei olisi tässä mitään "rehupeltoa" perustaa. Mitä nuita oppaita nyt on tullu selailtua nii niissä lukee että valkoapila 2-8kg + italianraiheinä 5-10 kg. Siis jos tekee noiden seoksen. Ja sit vielä sanotaan että jos ei kokemusta aiemmin nii suosítellaan nuita suurempia kiloja.  :o Kuulostaa jotenki rajulta... Siinä kyllä lähtee v-käyrät äkkiä nousuun jos italianraiheinä puskee läpi ohrasta ja sitten kunnon ukkoskuuro päälle ja ohrat maata myöden lakoon. Koita siinä sitten puida... Mutta kaikkea pitää kokeilla...

Nyt ei saa sekottaa luomuoppaita tähän keissiin, olettaen et käytät muutakin kun mykoritsaa ja mielikuvitusta.

Jos sää tollasen määrän laitat hehtaarille ni se on sit luomua. 2kg raita TAI 1kg valkoapilaa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 30.04.15 - klo:18:34
No huh...

Mä laitin kilon rairuohoa/ha ja jo nyt kaduttaa.. Nurmille joskus tullut laitettua 4 kg/ha ja se hukutti kaiken alleen  :'( Että tuo 5 kg/ha kuulostaa "melko vihreältä puitavalta"

Joo tarkoitus ei olisi tässä mitään "rehupeltoa" perustaa. Mitä nuita oppaita nyt on tullu selailtua nii niissä lukee että valkoapila 2-8kg + italianraiheinä 5-10 kg. Siis jos tekee noiden seoksen. Ja sit vielä sanotaan että jos ei kokemusta aiemmin nii suosítellaan nuita suurempia kiloja.  :o Kuulostaa jotenki rajulta... Siinä kyllä lähtee v-käyrät äkkiä nousuun jos italianraiheinä puskee läpi ohrasta ja sitten kunnon ukkoskuuro päälle ja ohrat maata myöden lakoon. Koita siinä sitten puida... Mutta kaikkea pitää kokeilla...

Kokeile myös pienemmillä määrillä...

Siis mä laitin sen 2 kg valkoapilaa ja kilon raita. Jokaisella kämmenenalalla on useita itäviä siemeniä  :'(
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 30.04.15 - klo:20:09

Siis mä laitin sen 2 kg valkoapilaa ja kilon raita. Jokaisella kämmenenalalla on useita itäviä siemeniä  :'(

Montakx kämmentä menee hehtaarille?  ??? ::)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 30.04.15 - klo:20:22

Siis mä laitin sen 2 kg valkoapilaa ja kilon raita. Jokaisella kämmenenalalla on useita itäviä siemeniä  :'(

Montakx kämmentä menee hehtaarille?  ??? ::)

Riippuu hanskan koosta. ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 01.05.15 - klo:02:09
Mittasin tanskalaisen sertifioidun valkoapilan 1000 siemen painon. Se oli 0,762 g/1000 siementä. Itävyys 86%. Tästä seuraa, että kilon kylvömäärästä itäviä siemeniä tulisi 1128608 kpl. Tämä jaettuna neliömetrille tarkoittaa 112 kpl.

Kämmenen alana käytin omaa 11.5 koon rukkasta. Sain 0,0198 m2 . Eli tästä seuraa, että kilon täydellisesti onnistuneesta valkoapilankylvöstä hehtaarille tulisi 2 kpl versoja kämmenen alalle. Mikä on kesällä pintaankylvetyn valkoapilan onnistumisprosentti, ilman multausta ? Jos olisi 50%, tulisi vielä 1 verso kämmenen alalle.

Olen sitä mieltä, että 5-6 kg/ha on vähimmäiskylvömäärä, että versoja edes alkaa näkyä. Puhumattakaan Savenmaan viskan poikkisuuntaisesta kylvön tasaisuudesta. Jopa Solo käsikoneen säädöt ovat 100 kertaa paremmat kuin sen Savenmaan levittimen.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 01.05.15 - klo:02:10
No huh...

Mä laitin kilon rairuohoa/ha ja jo nyt kaduttaa.. Nurmille joskus tullut laitettua 4 kg/ha ja se hukutti kaiken alleen  :'( Että tuo 5 kg/ha kuulostaa "melko vihreältä puitavalta"

Raiheinän saa aina pysymään alhaalla tilkalla Broadwayta !

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: arzyboy - 01.05.15 - klo:06:14
Mittasin tanskalaisen sertifioidun valkoapilan 1000 siemen painon. Se oli 0,762 g/1000 siementä. Itävyys 86%. Tästä seuraa, että kilon kylvömäärästä itäviä siemeniä tulisi 1128608 kpl. Tämä jaettuna neliömetrille tarkoittaa 112 kpl.

Kämmenen alana käytin omaa 11.5 koon rukkasta. Sain 0,0198 m2 . Eli tästä seuraa, että kilon täydellisesti onnistuneesta valkoapilankylvöstä hehtaarille tulisi 2 kpl versoja kämmenen alalle. Mikä on kesällä pintaankylvetyn valkoapilan onnistumisprosentti, ilman multausta ? Jos olisi 50%, tulisi vielä 1 verso kämmenen alalle.

Olen sitä mieltä, että 5-6 kg/ha on vähimmäiskylvömäärä, että versoja edes alkaa näkyä. Puhumattakaan Savenmaan viskan poikkisuuntaisesta kylvön tasaisuudesta. Jopa Solo käsikoneen säädöt ovat 100 kertaa paremmat kuin sen Savenmaan levittimen.

-SS-

SS:llä on tainnut nauttia tajuntaa laajentavia huimausaineita kun jaksaa laskea :)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Ärrpää - 01.05.15 - klo:06:22
No huh...

Mä laitin kilon rairuohoa/ha ja jo nyt kaduttaa.. Nurmille joskus tullut laitettua 4 kg/ha ja se hukutti kaiken alleen  :'( Että tuo 5 kg/ha kuulostaa "melko vihreältä puitavalta"

Joo tarkoitus ei olisi tässä mitään "rehupeltoa" perustaa. Mitä nuita oppaita nyt on tullu selailtua nii niissä lukee että valkoapila 2-8kg + italianraiheinä 5-10 kg. Siis jos tekee noiden seoksen. Ja sit vielä sanotaan että jos ei kokemusta aiemmin nii suosítellaan nuita suurempia kiloja.  :o Kuulostaa jotenki rajulta... Siinä kyllä lähtee v-käyrät äkkiä nousuun jos italianraiheinä puskee läpi ohrasta ja sitten kunnon ukkoskuuro päälle ja ohrat maata myöden lakoon. Koita siinä sitten puida... Mutta kaikkea pitää kokeilla...

 It-rai ei puske ohrasta läpi, ohralle otollisilla kasvuolosuhteilla, lakoontuneen se syöpi suihinsa, ei tarvii tappuroida. Valko-apilassa lajikeki vaikuttaa, osa kasvaa matalana ja loput yltää kontion vartta puoleenväliin. Reippaiden typpimäärien vallitessa sen ei ehkä pitäis villiintyä. Enkku tykkää typestä ja kasvaa ylöspäin, reippaasti.
 Nuo ehdotetut siemenmäärät vaikuttaa aikaslailla rajuilta, kylvölaitteen ehdoilla, joissain vanhoissa jukottimien piensiemenlaitteissa ei ollu sekoitinakselia, voipi holvata, tasaisella pellolla.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 01.05.15 - klo:07:43
No huh...

Mä laitin kilon rairuohoa/ha ja jo nyt kaduttaa.. Nurmille joskus tullut laitettua 4 kg/ha ja se hukutti kaiken alleen  :'( Että tuo 5 kg/ha kuulostaa "melko vihreältä puitavalta"

Raiheinän saa aina pysymään alhaalla tilkalla Broadwayta !

-SS-

Ookkona kokeillu ohralle?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 01.05.15 - klo:11:09
Mittasin tanskalaisen sertifioidun valkoapilan 1000 siemen painon. Se oli 0,762 g/1000 siementä. Itävyys 86%. Tästä seuraa, että kilon kylvömäärästä itäviä siemeniä tulisi 1128608 kpl. Tämä jaettuna neliömetrille tarkoittaa 112 kpl.

Kämmenen alana käytin omaa 11.5 koon rukkasta. Sain 0,0198 m2 . Eli tästä seuraa, että kilon täydellisesti onnistuneesta valkoapilankylvöstä hehtaarille tulisi 2 kpl versoja kämmenen alalle. Mikä on kesällä pintaankylvetyn valkoapilan onnistumisprosentti, ilman multausta ? Jos olisi 50%, tulisi vielä 1 verso kämmenen alalle.

Olen sitä mieltä, että 5-6 kg/ha on vähimmäiskylvömäärä, että versoja edes alkaa näkyä. Puhumattakaan Savenmaan viskan poikkisuuntaisesta kylvön tasaisuudesta. Jopa Solo käsikoneen säädöt ovat 100 kertaa paremmat kuin sen Savenmaan levittimen.

-SS-
Eli 2 kilolla tulee 4/kämmenenala ja neljä on jo "useita"  8)

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: JösseJänis - 01.05.15 - klo:13:02
Tätä kerääjäkasvi asiaa tuntuu olevan jo niin monta sivua, että alkaa käydä työlääksi koko ketjun lukeminen läpi.  :)

Itse olen ajatellut kylvää kerääjäkasveja ohran kylvön yhteydessä kylvökoneen piensiemenlaatikon kautta. Aikaisempaa kokemusta kerääjäkasvien viljelystä ei ole. Lohkot jolle kerääjäkasveja tulee ovat maalajiltaan KHt tai HHt. Ravinteiden ja happamuuden suhteen kunnossa olevia lohkoja. Lohkot ovat olleet yksipuolisessa viljan viljelyssä joten jospa kerääjäkasvit toisivat maahan "eloa".

Mutta kun sitä aiempaa kokemusta näistä ei ole niin nyt olenkin pähkäillyt että mitä kylvää ja ennen kaikkea, kuinka paljon? Valkoapila tulee tod. näk. toiseksi 3 kg kylvömäärällä. Mutta mitä toiseksi? Paljon puhuttu italianraiheinä vai pitäisikö olla englanninraiheinää? Timoteikin tietysti mutta se sitten talvehtii ja tuleeko siitä ongelmia seuraavana vuonna... Kaikki kerääjäkasvi lohkot on tarkoitus kyntää vasta seuraavana keväänä. Sitten mietityttää että jos italianraiheinä "lähtee käsistä". Kyseisiltä lohkoilla satotaso on hyvä, oli vuosi sitten kuiva tai märkä. Eli voisiko sopiva seos olla valkoapila 3 kg + italianraiheinä 4 kg? Ei varmaan ainakaan liikaa ole. Mieluummin kylväisin vaikka hiukan liian vähän kuin hiukan liikaa jotta puinti onnistuu jne jne... Olettaisin kuitenkin että tuolla määrälläki kuitenkin syksyllä on jotakin vihreää pellossa...  ::)

Tulipas pitkästi, ei kukaan varmaan jaksa edes lukea...

Nuo määrät riittävät varmasti. Raiheinää tuosta ei kovin hirveästi tule, mutta ehkei kannata puinnin takia laittaakaan enempää. Ennemmin ehkä kuitenkin laittaisin westerwoldinraiheinää. Se on korsiintuvampana puintiaikana kuivempaa ja rapeampaa ja talvehtii italialaisain huonommin. Itse aion laittaa pelkkää valkoapilaa. Sitä riittää parikin kiloa, jos itävyys on ok. Heinäkasvien etu on tietysti se, että ne pyydystävät typpeä. Apilan etu taas on se, että se tuottaa sitä. Molempi parempi, mutta puinnin takia laitan pelkkää apilaa.

Se on typerää, ettei tällä systeemillä sa perustaa monivuotista kasvustoa. Puna-apila ja timotei / nadat olisi hyvä yhdistelmä. Ei takuulla haittaa puintia ja kuitenkin seuraavana olisi jo komea kasvusto.

Sitäkin olen miettinyt, että jos laittaisi valkoapilan (+raiheinän?) kaveriksi monivuotiset kasvit. Yksivuotiset olisivat siellä kerääjäkasvina ja monivuotiset muuten vain. Tuskin kelpaa valvojalle tämäkään. :-\
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Terminator II - 01.05.15 - klo:13:04
Kyllä minä olisin sitä mieltä että 1-2 kg italian raita ja 1-2 kg v.apilaa/alsike apilaa. aluskasviksi ja se ympäys kannattaa unohtaa heti kättelyssä.

Itse tuossa mietiskelin että pitäisiköhän ensi vuonna kokeilla 50/50 seoksella hernettä ja härkäpapua. Siihen 10 kg vehnää sekaan, 5 kg persian apilaa ja 10 italian raita. Vetäs soosin paaluun 2kk kylvöstä ja uusi paalaus syksyllä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Joozeppi - 01.05.15 - klo:14:43
oletteko harkinneet öljykasveja kerääjäkasveiksi esim. syysrapsi tai -rypsi? leintäis huiskallakin kohtuullisesti ja on TOSsina tosi halpaa käyttää. kuolee toki rikkamyrkytyksissä mut jos heittäis vasta vähän ennen niitä ja jälkeen.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: c.c.less - 01.05.15 - klo:14:55
oletteko harkinneet öljykasveja kerääjäkasveiksi esim. syysrapsi tai -rypsi? leintäis huiskallakin kohtuullisesti ja on TOSsina tosi halpaa käyttää. kuolee toki rikkamyrkytyksissä mut jos heittäis vasta vähän ennen niitä ja jälkeen.
Laita ruiskuun vähän isommat suuttimet. Varsinaiset öljykasvikasvustot pitää jättää pois viljelystä, kun välivuodet viljelykierrossa menee noin tehden pilalle.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 01.05.15 - klo:15:02
oletteko harkinneet öljykasveja kerääjäkasveiksi esim. syysrapsi tai -rypsi? leintäis huiskallakin kohtuullisesti ja on TOSsina tosi halpaa käyttää. kuolee toki rikkamyrkytyksissä mut jos heittäis vasta vähän ennen niitä ja jälkeen.
Kai noista tulisi peltoon hirveä määrä litimärkiä naatteja, jotka varjostaisivat itse viljaa ja olisivat puinnissa todella ikäviä ?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 01.05.15 - klo:15:07
Tämä 100€/ha on siis korvausta "siemenistä, työstä ja siitä että itse viljelykasvi tuottaa pienemmän ja märemmän sadon"   ::)

Melko lyhyelläkin matematiikalla voinee laskea, että siemeniin ei pidä satsata kuin max 30€/ha. Eli sen pitäisi kyllä riittää riittävään tiheyteen. Jäljelle jää 70 €, josta voi teoriassa maksaa itselleen palkkaa 10-20€/ha.

Ihan hölmöähän tätä on tappiolla tehdä  :o
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: JD6630 - 01.05.15 - klo:15:42

Itse tuossa mietiskelin että pitäisiköhän ensi vuonna kokeilla 50/50 seoksella hernettä ja härkäpapua. Siihen 10 kg vehnää sekaan, 5 kg persian apilaa ja 10 italian raita. Vetäs soosin paaluun 2kk kylvöstä ja uusi paalaus syksyllä.
Jotain tollasta tulossa tälle kesälle. Tosin timppaa ja puna-apilaa aluskasviksi.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: arzyboy - 01.05.15 - klo:16:14
Sen verran pitää mainostaa raisioagroa, että siellä on halvalla englannin- ja italianraiheinää... Englantilaista versiota otin kerääjäkasveiksi.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: taisker - 01.05.15 - klo:21:11
Tämä 100€/ha on siis korvausta "siemenistä, työstä ja siitä että itse viljelykasvi tuottaa pienemmän ja märemmän sadon"   ::)

Melko lyhyelläkin matematiikalla voinee laskea, että siemeniin ei pidä satsata kuin max 30€/ha. Eli sen pitäisi kyllä riittää riittävään tiheyteen. Jäljelle jää 70 €, josta voi teoriassa maksaa itselleen palkkaa 10-20€/ha.

Ihan hölmöähän tätä on tappiolla tehdä  :o
mun lyhyt matikka näyttää näin siemen ilmanen hain kaverilta si kylvötyö ilmanen ku sekottaa viskaan apulannan kaa viljan sato ei kärsi ku potkua tarpeeksi ainut vaara on limalako heinäkuulla sitä varten on ccc ja moddus vähintään 95e ha tekemättä mitään
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 02.05.15 - klo:06:50
Tämä 100€/ha on siis korvausta "siemenistä, työstä ja siitä että itse viljelykasvi tuottaa pienemmän ja märemmän sadon"   ::)

Melko lyhyelläkin matematiikalla voinee laskea, että siemeniin ei pidä satsata kuin max 30€/ha. Eli sen pitäisi kyllä riittää riittävään tiheyteen. Jäljelle jää 70 €, josta voi teoriassa maksaa itselleen palkkaa 10-20€/ha.

Ihan hölmöähän tätä on tappiolla tehdä  :o
mun lyhyt matikka näyttää näin siemen ilmanen hain kaverilta si kylvötyö ilmanen ku sekottaa viskaan apulannan kaa viljan sato ei kärsi ku potkua tarpeeksi ainut vaara on limalako heinäkuulla sitä varten on ccc ja moddus vähintään 95e ha tekemättä mitään

Siemen ja levitys ei maksa kymppiäkään, ja kun käyttää yks vuotisia lajikkeita niin ei tarvi syksyllä edes duppailla. Mää saan jäämään 90e.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 02.05.15 - klo:07:34
Tämä 100€/ha on siis korvausta "siemenistä, työstä ja siitä että itse viljelykasvi tuottaa pienemmän ja märemmän sadon"   ::)

Melko lyhyelläkin matematiikalla voinee laskea, että siemeniin ei pidä satsata kuin max 30€/ha. Eli sen pitäisi kyllä riittää riittävään tiheyteen. Jäljelle jää 70 €, josta voi teoriassa maksaa itselleen palkkaa 10-20€/ha.

Ihan hölmöähän tätä on tappiolla tehdä  :o
mun lyhyt matikka näyttää näin siemen ilmanen hain kaverilta si kylvötyö ilmanen ku sekottaa viskaan apulannan kaa viljan sato ei kärsi ku potkua tarpeeksi ainut vaara on limalako heinäkuulla sitä varten on ccc ja moddus vähintään 95e ha tekemättä mitään

Siemen ja levitys ei maksa kymppiäkään, ja kun käyttää yks vuotisia lajikkeita niin ei tarvi syksyllä edes duppailla. Mää saan jäämään 90e.

Maksoihan se kylvimen kuvatuskin monta sataa, ja sillä ei edes saa kylvettyä sellaisenaan  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 02.05.15 - klo:07:43
Tämä 100€/ha on siis korvausta "siemenistä, työstä ja siitä että itse viljelykasvi tuottaa pienemmän ja märemmän sadon"   ::)

Melko lyhyelläkin matematiikalla voinee laskea, että siemeniin ei pidä satsata kuin max 30€/ha. Eli sen pitäisi kyllä riittää riittävään tiheyteen. Jäljelle jää 70 €, josta voi teoriassa maksaa itselleen palkkaa 10-20€/ha.

Ihan hölmöähän tätä on tappiolla tehdä  :o
mun lyhyt matikka näyttää näin siemen ilmanen hain kaverilta si kylvötyö ilmanen ku sekottaa viskaan apulannan kaa viljan sato ei kärsi ku potkua tarpeeksi ainut vaara on limalako heinäkuulla sitä varten on ccc ja moddus vähintään 95e ha tekemättä mitään

Siemen ja levitys ei maksa kymppiäkään, ja kun käyttää yks vuotisia lajikkeita niin ei tarvi syksyllä edes duppailla. Mää saan jäämään 90e.

Maksoihan se kylvimen kuvatuskin monta sataa, ja sillä ei edes saa kylvettyä sellaisenaan  ;D

Ootko kattonu Tammisen Jarkon ohjelmaa perjantaisin neloselta? Ihan huippu, imitaattorien ykkönen, mutta, ilman maskia ja muuta rekvisiittaa jää esitys vajaaksi..... ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Petri - 02.05.15 - klo:16:45
Itselle on tulossa kerääjäksi englantilaista versiota raiheinästä. Italialaista kokeillaan varovasti viljan siemeneen sekoitettuna pienellä alalla. 80-lukulaisen norjalaisväitöksen tekijä (aluskasveista) oli sitä mieltä, että englanninraiheinä olisi sopiva kompromissi syksyistä kasvukykyä ja hillittyä olemusta. Syksyllähän tuo nähdään.

Petri
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 02.05.15 - klo:17:13
Onkohan vieläkään varmistunut, voiko korvauksenalaisen
kerääjäkasvin jättää seuraavan vuoden efa-kesannoksi ?
18.3. sanottiin, että odottaa päätöstä.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 02.05.15 - klo:17:34
Tämä 100€/ha on siis korvausta "siemenistä, työstä ja siitä että itse viljelykasvi tuottaa pienemmän ja märemmän sadon"   ::)

Melko lyhyelläkin matematiikalla voinee laskea, että siemeniin ei pidä satsata kuin max 30€/ha. Eli sen pitäisi kyllä riittää riittävään tiheyteen. Jäljelle jää 70 €, josta voi teoriassa maksaa itselleen palkkaa 10-20€/ha.

Ihan hölmöähän tätä on tappiolla tehdä  :o
mun lyhyt matikka näyttää näin siemen ilmanen hain kaverilta si kylvötyö ilmanen ku sekottaa viskaan apulannan kaa viljan sato ei kärsi ku potkua tarpeeksi ainut vaara on limalako heinäkuulla sitä varten on ccc ja moddus vähintään 95e ha tekemättä mitään

Siemen ja levitys ei maksa kymppiäkään, ja kun käyttää yks vuotisia lajikkeita niin ei tarvi syksyllä edes duppailla. Mää saan jäämään 90e.

Maksoihan se kylvimen kuvatuskin monta sataa, ja sillä ei edes saa kylvettyä sellaisenaan  ;D

Ootko kattonu Tammisen Jarkon ohjelmaa perjantaisin neloselta? Ihan huippu, imitaattorien ykkönen, mutta, ilman maskia ja muuta rekvisiittaa jää esitys vajaaksi..... ;D

Eikö olisi ollut halvempi hakea vaikka Tokmannista pesuvatia, sankoa, ja saavia traktoriin ja kylvökoneeseen kiinnitettäväksi naapuri-isäntien ihmeteltäväksi  ::)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 02.05.15 - klo:23:15
Hallinto saisi kyllä jo alkaa määritellä, millaista heidän mielestään pitää tasaisesti koko kasvulohkolle kylvetyn kerääjäkasvin olla, siten että tavoitteena on ollut peittävä kasvusto.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 05.05.15 - klo:22:43
Hallinto saisi kyllä jo alkaa määritellä, millaista heidän mielestään pitää tasaisesti koko kasvulohkolle kylvetyn kerääjäkasvin olla, siten että tavoitteena on ollut peittävä kasvusto.

-SS-

No, ei tämä sähköpostiin tullut tiedote nyyt mikään avartava ohje ole, mutta onhan tuo aika kylmäävä:

Mavi: "KERÄÄJÄKASVI:  jos haet kerääjäkasvin tukea, pitää kasvulohkolla olla kerääjäkasvin kattava kasvusto koko lohkon alalla, jolle haet tuen.  Kattavan kasvuston vaatimus on ehdoton ja viljelijän vastuulla. "
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 05.05.15 - klo:22:47
Hallinto saisi kyllä jo alkaa määritellä, millaista heidän mielestään pitää tasaisesti koko kasvulohkolle kylvetyn kerääjäkasvin olla, siten että tavoitteena on ollut peittävä kasvusto.

-SS-

No, ei tämä sähköpostiin tullut tiedote nyyt mikään avartava ohje ole, mutta onhan tuo aika kylmäävä:

Mavi: "KERÄÄJÄKASVI:  jos haet kerääjäkasvin tukea, pitää kasvulohkolla olla kerääjäkasvin kattava kasvusto koko lohkon alalla, jolle haet tuen.  Kattavan kasvuston vaatimus on ehdoton ja viljelijän vastuulla. "

Kenes vastuu sit olis?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 05.05.15 - klo:22:54
No kerääjäkasville ei esimerkiksi ole koskaan ilmoitettu satovahinkoilmoituksen mahdollisuutta.
Tavallaan satokasvista ei välitetä, sen voi jättää melko huonolle hoidolle, ennen kuin napsahtaa.

No, jos on olemassa helppo katumusilmoitus ja kerääjäkasvista menettää vain sen epäonnistuneen
lohkon korvauksen, ja vain kerääjäkasvikorvauksesta, niin se on ihan OK sitten. Tukiautomaattina
sen loru on loppu viimeistään seuraavalla kaudella.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 05.05.15 - klo:22:54
Hallinto saisi kyllä jo alkaa määritellä, millaista heidän mielestään pitää tasaisesti koko kasvulohkolle kylvetyn kerääjäkasvin olla, siten että tavoitteena on ollut peittävä kasvusto.

-SS-

No, ei tämä sähköpostiin tullut tiedote nyyt mikään avartava ohje ole, mutta onhan tuo aika kylmäävä:

Mavi: "KERÄÄJÄKASVI:  jos haet kerääjäkasvin tukea, pitää kasvulohkolla olla kerääjäkasvin kattava kasvusto koko lohkon alalla, jolle haet tuen.  Kattavan kasvuston vaatimus on ehdoton ja viljelijän vastuulla. "

Kenes vastuu sit olis?

Siemenmyyjän!
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 05.05.15 - klo:22:55
No kerääjäkasville ei esimerkiksi ole koskaan ilmoitettu satovahinkoilmoituksen mahdollisuutta.
Tavallaan satokasvista ei välitetä, sen voi jättää melko huonolle hoidolle, ennen kuin napsahtaa.

No, jos on olemassa helppo katumusilmoitus ja kerääjäkasvista menettää vain sen epäonnistuneen
lohkon korvauksen, ja vain kerääjäkasvikorvauksesta, niin se on ihan OK sitten. Tukiautomaattina
sen loru on loppu viimeistään seuraavalla kaudella.

-SS-

Höpö höpö.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 05.05.15 - klo:22:55
Hallinto saisi kyllä jo alkaa määritellä, millaista heidän mielestään pitää tasaisesti koko kasvulohkolle kylvetyn kerääjäkasvin olla, siten että tavoitteena on ollut peittävä kasvusto.

-SS-

No, ei tämä sähköpostiin tullut tiedote nyyt mikään avartava ohje ole, mutta onhan tuo aika kylmäävä:

Mavi: "KERÄÄJÄKASVI:  jos haet kerääjäkasvin tukea, pitää kasvulohkolla olla kerääjäkasvin kattava kasvusto koko lohkon alalla, jolle haet tuen.  Kattavan kasvuston vaatimus on ehdoton ja viljelijän vastuulla. "

Kenes vastuu sit olis?

Siemenmyyjän!

Savenmaan sähköviskan. :)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ana111 - 05.05.15 - klo:22:56
Ihan perseest tommoset kerääjähömpötykset
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 05.05.15 - klo:22:57
Hallinto saisi kyllä jo alkaa määritellä, millaista heidän mielestään pitää tasaisesti koko kasvulohkolle kylvetyn kerääjäkasvin olla, siten että tavoitteena on ollut peittävä kasvusto.

-SS-

No, ei tämä sähköpostiin tullut tiedote nyyt mikään avartava ohje ole, mutta onhan tuo aika kylmäävä:

Mavi: "KERÄÄJÄKASVI:  jos haet kerääjäkasvin tukea, pitää kasvulohkolla olla kerääjäkasvin kattava kasvusto koko lohkon alalla, jolle haet tuen.  Kattavan kasvuston vaatimus on ehdoton ja viljelijän vastuulla. "

Kenes vastuu sit olis?

Siemenmyyjän!

Savenmaan sähköviskan. :)

 :D :D :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: mah - 06.05.15 - klo:15:29
Näin "kerääjäkasvikonkarina" voin kyllä sanoa, eli kirjoittaa, että melko heikollakin kerääjäkasvustolla (eli kylvämättömällä) läpäisi tarkastuksen ainakin edellisellä kaudella... :-X
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 06.05.15 - klo:15:49
Tuskin noita kukaan viitsii käydä tarkistamassa. Siksi asialla pelotellaan nyt niin rajusti  ;D

Minä en ainakaan viitsi käydä edes omilla pelloilla katsomassa miten lähtevät itämään, kattelee sitten puimurista mitä kattelee.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: arzyboy - 06.05.15 - klo:17:26
Näkee jo viljaa ruiskuttaessa että onko jotain tulossa... Ainakin suojaviljan alla kun on perustanut nurmet niin maa on ihan vihreä kauttaaltaan ja sama tavoite on keräilykasveillakin.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 08.05.15 - klo:07:18
Hallinto saisi kyllä jo alkaa määritellä, millaista heidän mielestään pitää tasaisesti koko kasvulohkolle kylvetyn kerääjäkasvin olla, siten että tavoitteena on ollut peittävä kasvusto.

-SS-

No, ei tämä sähköpostiin tullut tiedote nyyt mikään avartava ohje ole, mutta onhan tuo aika kylmäävä:

Mavi: "KERÄÄJÄKASVI:  jos haet kerääjäkasvin tukea, pitää kasvulohkolla olla kerääjäkasvin kattava kasvusto koko lohkon alalla, jolle haet tuen.  Kattavan kasvuston vaatimus on ehdoton ja viljelijän vastuulla. "

Kenes vastuu sit olis?

Siemenmyyjän!

Savenmaan sähköviskan. :)

Siitä se lähtee, karvakauluksesta... ;D

(http://i1.aijaa.com/t/00596/13828123.t.jpg) (http://aijaa.com/DKqyRG)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Maa-Anssi - 08.05.15 - klo:07:25
Olen mäkin monenlaista paikkaa villottanu vuosien varrella mut toi pv on ihan uus juttu ;D
Meinaakko et hömppäsiemen menee muuten kaasariin?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 08.05.15 - klo:07:28
Olen mäkin monenlaista paikkaa villottanu vuosien varrella mut toi pv on ihan uus juttu ;D
Meinaakko et hömppäsiemen menee muuten kaasariin?

 ;D

Mää oon yhden mopon polttanu, toista en. ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: kihveli - 09.05.15 - klo:07:24
Kerääjäkasvisiementen hinnat pilvissä.
Paikallisessa maatalousKaupassa oli 1-vuotista valkoapilaa hintaan 140€/10kg.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Maa-Anssi - 09.05.15 - klo:07:37
Kerääjäkasvisiementen hinnat pilvissä.
Paikallisessa maatalousKaupassa oli 1-vuotista valkoapilaa hintaan 140€/10kg.
Ja tuskin halpenee ens vuodelle. kysyntää taitaa olla valtavasti. Kaikenlaisten nurmisiementen myynti tulee lisääntymään. Toivottavasti oikeille nurmille riittää vuodesta toiseen siemenet  :)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: bdr-529 - 09.05.15 - klo:07:41
 Jossain lehdessä Itu-Matti juuri valitteli nurmisiemen tuotannon kannattamattomuutta ja suuria riskiä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 09.05.15 - klo:07:42
Jossain lehdessä Itu-Matti juuri valitteli nurmisiemen tuotannon kannattamattomuutta ja suuria riskiä.

 ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: TDK - 09.05.15 - klo:08:03
Kerääjäkasvisiementen hinnat pilvissä.
Paikallisessa maatalousKaupassa oli 1-vuotista valkoapilaa hintaan 140€/10kg.
Ja tuskin halpenee ens vuodelle. kysyntää taitaa olla valtavasti. Kaikenlaisten nurmisiementen myynti tulee lisääntymään. Toivottavasti oikeille nurmille riittää vuodesta toiseen siemenet  :)

Tämähän se näyttäs tulevan ongelmaksi. Meinaan meille oikeille nurmenviljelijöille.
Hömppäkerääjämiehet oli tyhjentäny meijänki kylän kaupat, pari säkkiä tarttis vielä löytää...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: TDK - 09.05.15 - klo:08:06
Mistä sais juolaan siemeniä? Se kun kuulemma kävis kerääjäkasvista, tarttis vaan löytää jostain kuitti siemenistä....
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Tiimo - 09.05.15 - klo:08:56
Mistä sais juolaan siemeniä? Se kun kuulemma kävis kerääjäkasvista, tarttis vaan löytää jostain kuitti siemenistä....
Kyselin kerran juolan siemeniä savipenkan sitomistarkoitukseen. Oli lähellä ettei myyjä tilannut "pii-paata"  pihalle ja lähettänyt hoitoon.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: arzyboy - 09.05.15 - klo:09:59
Iki-timotei ei lopu varmaan koskaan... vuodesta toiseen siementä tarjolla paljon.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Tupajumi - 09.05.15 - klo:11:17
Kerääjäkasvisiementen hinnat pilvissä.
Paikallisessa maatalousKaupassa oli 1-vuotista valkoapilaa hintaan 140€/10kg.
Ja tuskin halpenee ens vuodelle. kysyntää taitaa olla valtavasti. Kaikenlaisten nurmisiementen myynti tulee lisääntymään. Toivottavasti oikeille nurmille riittää vuodesta toiseen siemenet  :)

Malliesinerkki siitä, miten maatalouskauppa osaa rahastaa tuet pois viljelijöiltä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: c.c.less - 09.05.15 - klo:12:09
Näkee jo viljaa ruiskuttaessa että onko jotain tulossa... Ainakin suojaviljan alla kun on perustanut nurmet niin maa on ihan vihreä kauttaaltaan ja sama tavoite on keräilykasveillakin.

Kukkamultapellolla. Savella arvaillaan vielä kuukausi puinnin jälkeen, olisiko jotain tulossa. Itse asiassa on parempi että itää vasta puintisateissa, kuin heti keväällä kärähtämään kevätpoudissa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 09.05.15 - klo:13:45
Kerääjäkasvihomma näyttä kivalta ja helpolta. Useimmat kuitenkin näkyvät laskeneen seuraavasti:

- Italian Raiheinä. Ei helvetti, mitä naattia se rupee kasvamaan. Ja hukkiksen siemen piiloutuu hyvin
- Timotei ja muut monivuotiset heinät. Joo hyvin se syysvehnä seuraavana vuonna kasvaa timoteitä
- puna-apila ja persianapila. Hienoa kun apila kasvaa polvenkorkeudella kosteana kesänä ja ohra laossa siellä jossakin
- valkomesikkä. No se se vasta hieno on kun äityy kasvamaan; haju on paha ihan sama ottaa haisunokea vehnäänsä
- rypsit ja rapsit. No ei kyllä oteta pahkahomeinvaasiota taloon, eikä yhden yhtäkään ruiskutetta löydy viljan kanssa;
sama siten jättää saviruohot kasvamaan.

Mitäpä jää ?

No valkoapilapa tietenkin, maatalouskaupan varastossa on isäntiä jonossa yrittämässä tanskalaista valkoapilaa, kiipeävät toistensa
päälle ja kohta on melkein tappelu. Joka säkin päällä on jonkin sisäpiirivijelijän nimi valmiina.

No, antaa olla koko kerääjäkasvin.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 09.05.15 - klo:13:54
Kerääjäkasvihomma näyttä kivalta ja helpolta. Useimmat kuitenkin näkyvät laskeneen seuraavasti:

- Italian Raiheinä. Ei helvetti, mitä naattia se rupee kasvamaan. Ja hukkiksen siemen piiloutuu hyvin
- Timotei ja muut monivuotiset heinät. Joo hyvin se syysvehnä seuraavana vuonna kasvaa timoteitä
- puna-apila ja persianapila. Hienoa kun apila kasvaa polvenkorkeudella kosteana kesänä ja ohra laossa siellä jossakin
- valkomesikkä. No se se vasta hieno on kun äityy kasvamaan; haju on paha ihan sama ottaa haisunokea vehnäänsä
- rypsit ja rapsit. No ei kyllä oteta pahkahomeinvaasiota taloon, eikä yhden yhtäkään ruiskutetta löydy viljan kanssa;
sama siten jättää saviruohot kasvamaan.

Mitäpä jää ?

No valkoapilapa tietenkin, maatalouskaupan varastossa on isäntiä jonossa yrittämässä tanskalaista valkoapilaa, kiipeävät toistensa
päälle ja kohta on melkein tappelu. Joka säkin päällä on jonkin sisäpiirivijelijän nimi valmiina.

No, antaa olla koko kerääjäkasvin.

-SS-

Ootko huomannu et sulla on asenneongelma tän asian suhteen?

Mää en nää mitään ongelmaa kerääjäkasvissa kun käyttää yksvuotisia lajikkeita ja kattoo ettei hulluttele siemenmäärillä. Mun tapauksessa on rajoittava tekijä se kuivalantapanoksen käyttö syksyllä, eli ihan koko alalle ei voi raita ja valkkaria laittaa.

Keväinen levitys ei haittaa, päin vastoin, 140euroa hehtaarilta, kerääjä+orgaaninen. 8)

Ehtii sitä muokkaamaan sitten lokakuulla. Syysnisua varten on 5% pakollista EFAa ja yksvuotisia säiliksiä, lannotettuina tietenkin. ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 09.05.15 - klo:14:10
Kerääjäkasvisiementen hinnat pilvissä.
Paikallisessa maatalousKaupassa oli 1-vuotista valkoapilaa hintaan 140€/10kg.
Ja tuskin halpenee ens vuodelle. kysyntää taitaa olla valtavasti. Kaikenlaisten nurmisiementen myynti tulee lisääntymään. Toivottavasti oikeille nurmille riittää vuodesta toiseen siemenet  :)

Tämähän se näyttäs tulevan ongelmaksi. Meinaan meille oikeille nurmenviljelijöille.
Hömppäkerääjämiehet oli tyhjentäny meijänki kylän kaupat, pari säkkiä tarttis vielä löytää...

Juuri tästä on kyse. Eli vaivalla viljelty valkoapila paiskotaan jätteeksi sinne tänne viljan sekaan, suurelta osin jää itämättä, osin peittyy liian voimaperäisessä viljelyssä ja lopuksi muokataan lokakuun alussa haaskuun. Todellinen Eurojackpot tulee ulkomaalaisille siemenviljelijöille; valkoapilan viljely siemeneksi ei sopine suomalaiseen tehoviljelyyn; Pitäisikö kokeilla EFA-alalla ? Kerää niittämällä, kuivattaa kärryssä tai heinäkuivurissa, mistäpä saisi apilahiertimen ? Aarilta kaksi kiloa tai vähemmän.

Laitumissa ja nurmikäytössä hyvä, jopa hunajakasvina arvo suurempi kuin tuossa viljelyn pilkantekotaloudessa, siis näennäiskerääjäkasvitoimenpiteessä.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: c.c.less - 09.05.15 - klo:16:18
Tässä tukihakemuksen tarkistuskierroksella mietin että kuinka pitkään voi asioita muutella tuon kerääjän osalta? Sitoutuuko 12.5. siihen että niitä piikkejä sieltä löytyy syksyllä, mutta ei samaa kasvustoa 2016? Jos vaikka haluaisi jahkailla päätöstä 2016 jne osalta kun nyt kylvää suojaviljan alle eikä tiedä jääkö ne kayttöön ja mihin vai myllätäänkö syksyllä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Pasi - 09.05.15 - klo:16:25
No, antaa olla koko kerääjäkasvin.

-SS-

Ootko huomannu et sulla on asenneongelma tän asian suhteen?


Ei SS:llä mitään varsinaista asenneongelmaa taida olla vaikka siltä joskus tuntuisikin, vaan omalaatuinen huumorintaju  :o  Noita lukiessa pitää koko ajan miettiä, ollaanko nyt asiallisella tuulella vai onko siellä koneen äärellä hihitelty kun juttu on vedetty kunnolla överiksi ja jotkut vielä uskovat niihin tarinoihin  :P
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 09.05.15 - klo:16:36
No, antaa olla koko kerääjäkasvin.

-SS-

Ootko huomannu et sulla on asenneongelma tän asian suhteen?


Ei SS:llä mitään varsinaista asenneongelmaa taida olla vaikka siltä joskus tuntuisikin, vaan omalaatuinen huumorintaju  :o  Noita lukiessa pitää koko ajan miettiä, ollaanko nyt asiallisella tuulella vai onko siellä koneen äärellä hihitelty kun juttu on vedetty kunnolla överiksi ja jotkut vielä uskovat niihin tarinoihin  :P

No itse asiassa en edes keksi kirjoittaa sellaisia liioitteluja mitä nyt on kentällä luovien tukitoimenpiteiden merkeissä puuhattavana. Onko Neuvo2020-järjestelmä tuonut nämä kuningasideat asiakkailleen ?

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Yodavaari - 09.05.15 - klo:16:57
Ensi kaudelle tulee MTK:n vaatimuksesta tarkennus ehtoihin. Timoteitä ei enää hyväksytä kerääjäkasviksi. Viljanviljelijät ovat rohmunneet kaikki siemenet ja nurmenviljelijöille ei niitä enää riitä.

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Mopomies - 09.05.15 - klo:20:10
Italianraiheinä viimeisen tautiruiskutuksen jälkeen/aikana kasvustoon ja sitten vaan ihmettelemään, oliko se siinä. Sitten sen annetaan olla kevääseen asti eikä mitään ruiskutuksia tai lopetuksia.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 09.05.15 - klo:20:35
Ensi kaudelle tulee MTK:n vaatimuksesta tarkennus ehtoihin. Timoteitä ei enää hyväksytä kerääjäkasviksi. Viljanviljelijät ovat rohmunneet kaikki siemenet ja nurmenviljelijöille ei niitä enää riitä.

Tuon uskon täysin mättiksestä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 10.05.15 - klo:18:05
Jukon heinänsiemenlaatikko kylvää minimissään yli noin 10 kg/ha. Tämä on ongelma varsinkin apilalla. Riisi voisi olla hyvä täyteaine, koska valuu hyvin. Nyt harjoitellessa näyttää menneen persianapilaa 3 kg/ha ja italian raiheinää 12 kg/ha. Eli kaupallisista lähteistä siemen hankittuna siinä se sitten oli se satanen.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 10.05.15 - klo:18:25
Jukon heinänsiemenlaatikko kylvää minimissään yli noin 10 kg/ha. Tämä on ongelma varsinkin apilalla. Riisi voisi olla hyvä täyteaine, koska valuu hyvin. Nyt harjoitellessa näyttää menneen persianapilaa 3 kg/ha ja italian raiheinää 12 kg/ha. Eli kaupallisista lähteistä siemen hankittuna siinä se sitten oli se satanen.

-SS-

 ;D, siinä sitä Claassille syötävää.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ijasja2 - 10.05.15 - klo:18:35
Jukon heinänsiemenlaatikko kylvää minimissään yli noin 10 kg/ha. Tämä on ongelma varsinkin apilalla. Riisi voisi olla hyvä täyteaine, koska valuu hyvin. Nyt harjoitellessa näyttää menneen persianapilaa 3 kg/ha ja italian raiheinää 12 kg/ha. Eli kaupallisista lähteistä siemen hankittuna siinä se sitten oli se satanen.

-SS-

 ;D, siinä sitä Claassille syötävää.

:D

Vieskalaisella näyttäisi raiheinää menevän 0.4 säädöllä vähän, vielä ei tietoa minkäverran kun 25kg kippasin säiliöön ja kylvin sillä muutaman hehtaarin.

Kuinkahan saadaan rahat riittämään, kaveripiirissä isohkoja aloja säätökastelua tekemässä a`250€/ha, lisäksi säätösalaojien hoitoa 70€/ha puhumattaakaan muista vaihtoehdoista. Nyt näyttää olevan vallalla mahdollisimman suuren potin kerääminen vaarantamatta normiviljelyä :-X
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: arzyboy - 10.05.15 - klo:20:07
Jukon heinänsiemenlaatikko kylvää minimissään yli noin 10 kg/ha. Tämä on ongelma varsinkin apilalla. Riisi voisi olla hyvä täyteaine, koska valuu hyvin. Nyt harjoitellessa näyttää menneen persianapilaa 3 kg/ha ja italian raiheinää 12 kg/ha. Eli kaupallisista lähteistä siemen hankittuna siinä se sitten oli se satanen.

-SS-

Sun pitäis laittaa natoja ym. missä on isompi siemen.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 10.05.15 - klo:20:19
Jukon heinänsiemenlaatikko kylvää minimissään yli noin 10 kg/ha. Tämä on ongelma varsinkin apilalla. Riisi voisi olla hyvä täyteaine, koska valuu hyvin. Nyt harjoitellessa näyttää menneen persianapilaa 3 kg/ha ja italian raiheinää 12 kg/ha. Eli kaupallisista lähteistä siemen hankittuna siinä se sitten oli se satanen.

-SS-

Sun pitäis laittaa natoja ym. missä on isompi siemen.

Se telasyöttö on jo niin pienellä, että raiheinän siemen juuri ja juuri menee sinne väliin. Pyörimisnopeutta ja/tai "fylliä" pitää saada säädetyksi. Jukon laatikko myös holvaa helposti, Yksi mahdollisuus on laittaa 12V alennusvaihdemoottori ketjun tilalle. Muistaakseni minulla on jo Wexonin virtakompensoitu tasavirtamoottoriohjain, mutta en muista mihin sen panin. Ne alennusvaihdemoottorit, 1:300 ...1:500 alennuksella vääntävät vaikka pultin poikki.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: lahtivaja - 10.05.15 - klo:20:23
Lainaus
talian raiheinää 12 kg/ha

En ole vielä päässyt kokeilemaan, mutta jos noin paljon menee,  ja säädöt on minimissään, niin taidan laittaa joka toisen putken tukkoon.... :-\
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 10.05.15 - klo:20:33
Lainaus
talian raiheinää 12 kg/ha

En ole vielä päässyt kokeilemaan, mutta jos noin paljon menee,  ja säädöt on minimissään, niin taidan laittaa joka toisen putken tukkoon.... :-\
Katsopa niitä teloja, niitähän siirretään sivusuuntaan kuin Tumessa. Kun säätöpyörä on noin 1;ssä, on sitä telaosaa näkyvissä ehkä milli. Kuitenkin se on pitkältä matkalta näkyvissä sen millin, eli sinne pääsee putoilemaan ihan riittävästi siemeniä siihen kymmeneen kiloon. Italian raiheinä ei tahdo siltikään mennä siihen rakoon, vaan jää semmoinen viivamainen "reikä" jos säiliö ei nyt ihan täynnä ole. Eli holvaa sitten jos tiukempaan vetää.

Minimiin säätö pitää tehdä paineilmapillin kanssa, koska sinne sileän telan olakkeeseen jää siemeniä eikä se säätö mene täysin kiinni asti muuten. Yksi lisäominaisuus muuten: ketjupyörä on vapautettava jos meinaa jättää siemenet laatikkoon, eikä halua kylvää. Käyttöpyörähän on lannoitevedon pyörästä tulevasta suoravedosta, eikä ole uloimmainen se ketjupyörä. Eli kiertokoe tehdään muka kampea kiertämällä, ensin on laitettava numerovaihde pois reiästä, ja A/B -vipu A-asentoon. Silloin joutuu pyörittämään koko vetopuoplta pyörään asti. Eli kaveri on hyvä olla apuna pyörittämässä sitä pyörää ja laskee sitten sen kammen kierrokset. Muuten se on niin nahkea vääntää, että aivoverisuonet senkun paukkuu.

Broadwaylla saa aina rajoitettua sitä liian tiheän aluskasvin kasvua. Mut rahamiehen hommaa tämä tällaisenaan  on.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 10.05.15 - klo:20:35

Mulla meni 3-kiloa italoraita startin mukana.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 10.05.15 - klo:20:37

Mulla meni 3-kiloa italoraita startin mukana.

Kuinka hienoa se starttilannos on ? Eli menisikö apilan lantraukseen.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 10.05.15 - klo:20:41

Mulla meni 3-kiloa italoraita startin mukana.

Kuinka hienoa se starttilannos on ? Eli menisikö apilan lantraukseen.

-SS-

Cemagron MAPpia. Pienempää raetta kun jaran normilannoitteet. Ja tyypilliseen cemagrolaiseen tyyliin, siinä oli hienoa jauhoakin joukossa.   :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Kaupoi - 10.05.15 - klo:21:27
Valkoapila 50%-timotei 37%-nurminata 12%-seosta menee 4kg/ha säädöllä 50. Rapid, nastatela.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 10.05.15 - klo:22:59
Lainaus
talian raiheinää 12 kg/ha

En ole vielä päässyt kokeilemaan, mutta jos noin paljon menee,  ja säädöt on minimissään, niin taidan laittaa joka toisen putken tukkoon.... :-\
Katsopa niitä teloja, niitähän siirretään sivusuuntaan kuin Tumessa. Kun säätöpyörä on noin 1;ssä, on sitä telaosaa näkyvissä ehkä milli. Kuitenkin se on pitkältä matkalta näkyvissä sen millin, eli sinne pääsee putoilemaan ihan riittävästi siemeniä siihen kymmeneen kiloon. Italian raiheinä ei tahdo siltikään mennä siihen rakoon, vaan jää semmoinen viivamainen "reikä" jos säiliö ei nyt ihan täynnä ole. Eli holvaa sitten jos tiukempaan vetää.

Minimiin säätö pitää tehdä paineilmapillin kanssa, koska sinne sileän telan olakkeeseen jää siemeniä eikä se säätö mene täysin kiinni asti muuten. Yksi lisäominaisuus muuten: ketjupyörä on vapautettava jos meinaa jättää siemenet laatikkoon, eikä halua kylvää. Käyttöpyörähän on lannoitevedon pyörästä tulevasta suoravedosta, eikä ole uloimmainen se ketjupyörä. Eli kiertokoe tehdään muka kampea kiertämällä, ensin on laitettava numerovaihde pois reiästä, ja A/B -vipu A-asentoon. Silloin joutuu pyörittämään koko vetopuoplta pyörään asti. Eli kaveri on hyvä olla apuna pyörittämässä sitä pyörää ja laskee sitten sen kammen kierrokset. Muuten se on niin nahkea vääntää, että aivoverisuonet senkun paukkuu.

Broadwaylla saa aina rajoitettua sitä liian tiheän aluskasvin kasvua. Mut rahamiehen hommaa tämä tällaisenaan  on.

-SS-

Tuo Jukon piensiemensyöttö on tosiaankin liian suuri. Itse hankin toisen samanlaisen rattaan mikä on piensiemenlaatikon päässä, ja tein alentavan välityksen siitä. En ole vielä päässyt testaamaan toimintaa, kone on edelleen hallissa sateiden vuoksi.


Raskashinattavassa ainakin voin vääntää vaikka sorkkaraudalla tai rimanpätkällä vedon kytkentärattaan irti, jolloin kiertokoe onnistuu ihan normaalisti.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: lahtivaja - 11.05.15 - klo:07:09
mulla ois pari ylimääräistä jukotinta hallissa, tartteepa lainata sopiva ratas, ja koittaa vähän syöttöakselin vauhtia hidastaa...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 11.05.15 - klo:09:40
Siinä heinälaatikossa on ohuempaa ketjua kuin muut Jukon ketjut. Eli rataskin on pienempi ja kapeampi.
Se sähkökäyttö lienee yksi vaihtoehto, napista päälle ja napista pois. Riittävä tarkkuus ja portaaton säätö 0:sta lähtien.

-SS-

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 11.05.15 - klo:10:40
Berner järjesti Siuntiossa kerääjäkasvitestin syysviljalle. Tarvittavat
välineet olivat 9 800 € hintainen Unia pneumaattinen rikkaäeskylvin
ja valkoapilan ja italian raiheinän seosta.

Tämmäsen köhnän koko koneistus, puimureita myöten, mahtuu tuohon budjettiin.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Ärrpää - 11.05.15 - klo:11:06
Berner järjesti Siuntiossa kerääjäkasvitestin syysviljalle. Tarvittavat
välineet olivat 9 800 € hintainen Unia pneumaattinen rikkaäeskylvin
ja valkoapilan ja italian raiheinän seosta.

Tämmäsen köhnän koko koneistus, puimureita myöten, mahtuu tuohon budjettiin.

-SS-

 Kyllähän se Turf olis pitäny olla, Vredolla kanssa lienee kilohinta kohillaan.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 11.05.15 - klo:11:11
Siinä heinälaatikossa on ohuempaa ketjua kuin muut Jukon ketjut. Eli rataskin on pienempi ja kapeampi.
Se sähkökäyttö lienee yksi vaihtoehto, napista päälle ja napista pois. Riittävä tarkkuus ja portaaton säätö 0:sta lähtien.

-SS-

Mää hidastin Tume JC:n piensiemenlaatikon välityksiä mopon 65-piikkisellä takarattaalla. Piikkijako oli sama kun tumessa, ja hintaa tuli pidempine moponketjuineen noin kolmisen kymppiä. Tällä häärööksellä sai syöttörullat pitemmälle käyttöön. Tumessahan on ollut sitä vikaa että syöttörullat menee muuten sileeksi starttilannan kanssa  ;)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Ripcord - 11.05.15 - klo:11:23
Siinä heinälaatikossa on ohuempaa ketjua kuin muut Jukon ketjut. Eli rataskin on pienempi ja kapeampi.
Se sähkökäyttö lienee yksi vaihtoehto, napista päälle ja napista pois. Riittävä tarkkuus ja portaaton säätö 0:sta lähtien.

-SS-

Tämä sähkökäyttö kiinnostaisi itseäkin, mitäs kaikkea tohon oikeen tarvittaisiin

Uudelleensijoitin kuivapeittauslaitteen siemensäiliön ulkopuolelle, siihen kohta säiliön taakse.
Voimansiirron toteutin nyt aluksi tekemällä vain pidemmän käyttökammen alkuperäisen tilalle, mutta tässä ratkaisussahan syöttö tapahtuu siis sykäyksittäin ja säädettävyyskin on hieman huono tolla pidemmällä käyttökammella. Eipä ole vielä tullut käytännössä testattua kun apilatoimitus oli vaiheessa, ja juur nyt ei ole taas oikeen kylvökeliä.... tähän mennessä kulut likimain nolla euroa, työaikaa joku tunti.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: bouli - 11.05.15 - klo:11:43


Mää hidastin Tume JC:n piensiemenlaatikon välityksiä mopon 65-piikkisellä takarattaalla. Piikkijako oli sama kun tumessa, ja hintaa tuli pidempine moponketjuineen noin kolmisen kymppiä. Tällä häärööksellä sai syöttörullat pitemmälle käyttöön. Tumessahan on ollut sitä vikaa että syöttörullat menee muuten sileeksi starttilannan kanssa  ;)
Mun täyty vaihtaa kammiot kokonaisuudessaan kun oli kuluttanut myös seinämät siitä tiivistysrenkaat kohdalta.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ht - 11.05.15 - klo:13:32
Jos nyt joku ei ennestään tiennyt, niin starttifosforin kanssa pitää olla ne sulkuläpät melko kiinni. Niissä on sellaiset olemattomat pykälät; niistä vain 1 napsu auki. Säästää rihloja.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 12.05.15 - klo:06:09
Jukon heinänsiemenlaatikon minimi näyttäisi  olevan sen 10 kg/ha. Jos avaa säätöpyörää pää täristen niin että oikein natisee, jumittuu akseli ja toisessa päässä oleva jousella painotettu sokka lumpsahtaa auki.

Eldorado puuroriisi toimii mainiona täyteaineena. Se tuli testatuksi, juoksee hyvin ja vie putuakin mukanaan paremmin. Metrotukussa säkki maksaa murto-osan heinänsiemeniin verrattuna. Samoin tuli kokeilluksi erilaisia seoksia, englanninraiheinä, jäykkänata, punanata,  niittynurmikka, ja kaikki persianapilan kanssa.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: lahtivaja - 12.05.15 - klo:06:43
Mulla on ainakin ihan erinäköinen tuo veto kuin don essexillä , tarttee ottaa kuva tänään syötön säädöstä ja tosta ketjuvevosta...SS tehny jo runsaasti kenttätutkimusta höpöjen kylvöstä ja olis hyvä jos koneet ois yhtenevät tai ainakin, että tietäisi eroavaisuudet, että vois tuota kerääntynyttä tietoa hyödyntää  :)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 12.05.15 - klo:07:12
Mulla on ainakin ihan erinäköinen tuo veto kuin don essexillä , tarttee ottaa kuva tänään syötön säädöstä ja tosta ketjuvevosta...SS tehny jo runsaasti kenttätutkimusta höpöjen kylvöstä ja olis hyvä jos koneet ois yhtenevät tai ainakin, että tietäisi eroavaisuudet, että vois tuota kerääntynyttä tietoa hyödyntää  :)

Joo tää on harmaakantisen Jukon 2-5 m nostolaitekoneen laatikko, liitettynä keltakantiseen jukoon. Veto tulee oikean puolen lannoitevedon rattaalta, vaihdelaatikkoon menevä akseli. Se rataspulikka on yhdistelmä, sokalla kiila-akselissa. Laatikon kyljessä oleva ratas näyttää mopon takarattaalta, on muovinen. Siinä on navassa ura, johon jousikuormitteinen sokka painaa akselista. Eli jos jumittuu, plumpsahtaa tappi urasta pois.

Itsellä ei ole karistaja-akselia, mutta riisi kyllä vei putujyvätkin mukanaan.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 12.05.15 - klo:07:24
Jukon heinänsiemenlaatikon minimi näyttäisi  olevan sen 10 kg/ha. Jos avaa säätöpyörää pää täristen niin että oikein natisee, jumittuu akseli ja toisessa päässä oleva jousella painotettu sokka lumpsahtaa auki.

Eldorado puuroriisi toimii mainiona täyteaineena. Se tuli testatuksi, juoksee hyvin ja vie putuakin mukanaan paremmin. Metrotukussa säkki maksaa murto-osan heinänsiemeniin verrattuna. Samoin tuli kokeilluksi erilaisia seoksia, englanninraiheinä, jäykkänata, punanata,  niittynurmikka, ja kaikki persianapilan kanssa.

-SS-

Käykös toi riisi kerääjäkasviksi?  ::)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 12.05.15 - klo:07:35
Jukon heinänsiemenlaatikon minimi näyttäisi  olevan sen 10 kg/ha. Jos avaa säätöpyörää pää täristen niin että oikein natisee, jumittuu akseli ja toisessa päässä oleva jousella painotettu sokka lumpsahtaa auki.

Eldorado puuroriisi toimii mainiona täyteaineena. Se tuli testatuksi, juoksee hyvin ja vie putuakin mukanaan paremmin. Metrotukussa säkki maksaa murto-osan heinänsiemeniin verrattuna. Samoin tuli kokeilluksi erilaisia seoksia, englanninraiheinä, jäykkänata, punanata,  niittynurmikka, ja kaikki persianapilan kanssa.

-SS-

Käykös toi riisi kerääjäkasviksi?  ::)

Ei taida itää semmoinen kuorittu ja hiottu riisi ?
Riisi muuten voisi toimiakin kun koko ajan tihkuttaa vettä ?

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: lahtivaja - 12.05.15 - klo:15:16
No niin, räpsin muutamia kuvia jukottimesta...

mulla näyttäis heinälaatikon käyttöakselin valitys olevan 1:1 vaihteistosta tulevan akselin kanssa, eli 8,2 kierrosta aarille

näytttääkö muuten samanlaiselta looralta  ::)

https://dl.dropboxusercontent.com/u/4324232/kuva%201.JPG
https://dl.dropboxusercontent.com/u/4324232/kuva%202.JPG
https://dl.dropboxusercontent.com/u/4324232/kuva%203.JPG
https://dl.dropboxusercontent.com/u/4324232/kuva%204.JPG
https://dl.dropboxusercontent.com/u/4324232/kuva%205.JPG


Jos tähän tahtiin tulee vettä  vielä kuukauden päivät, niin saa vetäistä huiskalla näennäiskylvöt  ja odotella talven tuloa  :-\

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 12.05.15 - klo:15:25
No niin, räpsin muutamia kuvia jukottimesta...

mulla näyttäis heinälaatikon käyttöakselin valitys olevan 1:1 vaihteistosta tulevan akselin kanssa, eli 8,2 kierrosta aarille

näytttääkö muuten samanlaiselta looralta  ::)

https://dl.dropboxusercontent.com/u/4324232/kuva%201.JPG
https://dl.dropboxusercontent.com/u/4324232/kuva%202.JPG
https://dl.dropboxusercontent.com/u/4324232/kuva%203.JPG
https://dl.dropboxusercontent.com/u/4324232/kuva%204.JPG
https://dl.dropboxusercontent.com/u/4324232/kuva%205.JPG

Ei lähelläkään samanlainen. Tuossa meikäläisellä on päädyssä säätöpyörä,
jolla siirretään rihlapyöriä akselin mukana. Aivan kuin Tumessa kylvö- ja
lannoitepuolella. Meikäläisen laatikko on tasapohjainen ja rihlapyöräaukot
ovat pohjassa.

Kopan kyljessä oleva ratas on isompi. Oma laatikko silti sekin lienee 
Jukon oma, koska siinä on tarrat ja kiertokoeohjeet liittyen näihin
Jukottimiiin.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Valtteri - 12.05.15 - klo:21:23
Saako tattarille kylvetylle kerääjäkasville korvauksen? En ole  vielä löytänyt tietoa asiasta ::)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 12.05.15 - klo:23:13
No niin, räpsin muutamia kuvia jukottimesta...

mulla näyttäis heinälaatikon käyttöakselin valitys olevan 1:1 vaihteistosta tulevan akselin kanssa, eli 8,2 kierrosta aarille

näytttääkö muuten samanlaiselta looralta  ::)

https://dl.dropboxusercontent.com/u/4324232/kuva%201.JPG
https://dl.dropboxusercontent.com/u/4324232/kuva%202.JPG
https://dl.dropboxusercontent.com/u/4324232/kuva%203.JPG
https://dl.dropboxusercontent.com/u/4324232/kuva%204.JPG
https://dl.dropboxusercontent.com/u/4324232/kuva%205.JPG

Ei lähelläkään samanlainen. Tuossa meikäläisellä on päädyssä säätöpyörä,
jolla siirretään rihlapyöriä akselin mukana. Aivan kuin Tumessa kylvö- ja
lannoitepuolella. Meikäläisen laatikko on tasapohjainen ja rihlapyöräaukot
ovat pohjassa.

Kopan kyljessä oleva ratas on isompi. Oma laatikko silti sekin lienee 
Jukon oma, koska siinä on tarrat ja kiertokoeohjeet liittyen näihin
Jukottimiiin.

-SS-

Minulla on laatikko samanlainen, kun lahtivajalla ja säätö kuin SS:llä. Yläratas oli kaksiosainen olikohan 13/ 36 hampainen. Nyt hankin toisen 13/36 rattaan ja tein siitä hidastavan välityksen tuohon lannoitesäiliön kupeeseen. Tuon rattaan hammaspyörät ovat tosi lähellä toisiaan, joten piti muokata kiristimet siten, etteivät ketjut ota toisiinsa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 13.05.15 - klo:05:29
No niin, räpsin muutamia kuvia jukottimesta...

mulla näyttäis heinälaatikon käyttöakselin valitys olevan 1:1 vaihteistosta tulevan akselin kanssa, eli 8,2 kierrosta aarille

näytttääkö muuten samanlaiselta looralta  ::)

https://dl.dropboxusercontent.com/u/4324232/kuva%201.JPG
https://dl.dropboxusercontent.com/u/4324232/kuva%202.JPG
https://dl.dropboxusercontent.com/u/4324232/kuva%203.JPG
https://dl.dropboxusercontent.com/u/4324232/kuva%204.JPG
https://dl.dropboxusercontent.com/u/4324232/kuva%205.JPG

Ei lähelläkään samanlainen. Tuossa meikäläisellä on päädyssä säätöpyörä,
jolla siirretään rihlapyöriä akselin mukana. Aivan kuin Tumessa kylvö- ja
lannoitepuolella. Meikäläisen laatikko on tasapohjainen ja rihlapyöräaukot
ovat pohjassa.

Kopan kyljessä oleva ratas on isompi. Oma laatikko silti sekin lienee 
Jukon oma, koska siinä on tarrat ja kiertokoeohjeet liittyen näihin
Jukottimiiin.

-SS-

Minulla on laatikko samanlainen, kun lahtivajalla ja säätö kuin SS:llä. Yläratas oli kaksiosainen olikohan 13/ 36 hampainen. Nyt hankin toisen 13/36 rattaan ja tein siitä hidastavan välityksen tuohon lannoitesäiliön kupeeseen. Tuon rattaan hammaspyörät ovat tosi lähellä toisiaan, joten piti muokata kiristimet siten, etteivät ketjut ota toisiinsa.

Yläratas on kaksiosainen sen takia, että lisävarusteena saanut karistaja-akselin, joka veto on lyhyellä ketjulla samalla puolella. Pidän tuota "fyllin" käyttämistä aika onnistuneena tapana, koska pienemmillä aloilla muutama kilo heinänsiementä häviää siihen laakealle pohjalle ja joutuu harjaamaan sinne reikiin koko ajan.

En tiedä, rupeaako luonnonsuojelija arvostelemaan riisin käyttöä, mut kylvänhän mä sieltä siemenlaatikostakin ruokaa.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 13.05.15 - klo:06:55

En tiedä, rupeaako luonnonsuojelija arvostelemaan riisin käyttöä, mut kylvänhän mä sieltä siemenlaatikostakin ruokaa.

-SS-

Eikö siihen käynyt joku muu pieni siemen, esim. rypsi?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 13.05.15 - klo:06:58

En tiedä, rupeaako luonnonsuojelija arvostelemaan riisin käyttöä, mut kylvänhän mä sieltä siemenlaatikostakin ruokaa.

-SS-

Eikö siihen käynyt joku muu pieni siemen, esim. rypsi?

Nii.. ajatus oli, ettei se fylli itäisi saviruohoksi ja olisi liukasta.
Ensin ajattelin jotain höttöä heinänsiementä, mutta
taitaisi nyt sateilla tulla heinä pääkasviksi kohta.

Vehnä tms. on noin pienellä syöttöraolla riski, että juuttuu sihen.
Paitsi jos sertivehnää olisi hankkinut .. ;D

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: lahtivaja - 13.05.15 - klo:09:41
Eli, jos meillä on syötön välitys suhde suunnilleen sama ja siemenaukko osimoilleen saman kokoinen ja minimi asennolla sitä syöttörullaa näkyy noin 2 milliä, niin taidan koittaa jeesusteipin parantavaa voimaa...teippaan aukot puolta pienemmiksi   8)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: lahtivaja - 15.05.15 - klo:17:10
kiertokokeita tehty runsaasti, mun jukossa säätö karvan alle ykönen antaa 28,74g aarille italian höpöraita....eiks se oo just passelisti jos suunnilleen noin menee  ::)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 15.05.15 - klo:17:47
Parempi enemmän kuin vähemmän, että on sitten orasta siellä nähtäväksi.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Maa-Anssi - 26.05.15 - klo:16:41
Jos joku voi kelien lisäks mennä reisille niin mun kerääjänkylvöni  >:(
Nostolaitesovitteiseksi modatulla timo hs-laitteella suoritin. Valkoapilalle sain kierotokeella n. 2,5kg/ha. Mutta hetken ajettuani, ja kantta raottaessani huomasin osalta leveydeltä koneen olevan tyhjä  :o
Vuotaa ku seula ja apilaa meni reilu 10kg noin parille hektaarille >:(
Apilaa aloin jatkamaan timoteillä ja se piru pysyy sisällä!!!
Jotain muuta keksittävä tuleviulle vuosille!!
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 26.05.15 - klo:16:44
Parempi enemmän kuin vähemmän, että on sitten orasta siellä nähtäväksi.

-SS-
Miltä näyttää  :-X
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 26.05.15 - klo:17:59
Parempi enemmän kuin vähemmän, että on sitten orasta siellä nähtäväksi.

-SS-
Miltä näyttää  :-X

Juu ei kyl kiinnosta käydä kattomassa. Alkaa viputtamaan jo noiden heinien kanssa läträäminen. Eilen laitoin EFA -alalle ruisvirnaa, persianapilaa, puna-apilaa, valkoapilaa,  ja viherkesannolle puna-apilaa, italianraiheinää ja jotain punanataa. Lannoitepuolelta laitoin paukkumaan muutaman pussin hernettä, kokeeksi, pam. poks. raks.

Apilan säädön sain 4.5 kiloon /ha Mutta koko systeemi piti hieroa Wurth HHS5000 voiteluaineella kauttaaltaan, ja pienellä syötöllä silti alkoi painamaan raskaasti, joten se jousikuormitteinen sokka piti lukita paikalleen klemmarilla. Päistä menee enempi kuin keskeltä.

Virnaa oli varsinaisen kasettisiemenlaatikon vaihdeasetuksessa 37 kg/ha. Kiertokokeessa tuli 37 kg/ha. Oikeasti meni 50 kg/ha, ja pussit tyhjeni että niinkö ennenaikaisesti. Ei ole tämmöinen kasvinviljely kovin kannattavaa ei. No, puna-apilalla ja persianapilalla tein sen lopun EFA-alasta, kun olin jo päättänyt sen typensitoja 100% .

Ainoa milloin voisi tosissaan viherlannoituksia harrastella ilman luomutukea, on silloin kun löytyy päätoimisesti omatoimista siementä, josta osan voisi myydä.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 26.05.15 - klo:18:04
Jos joku voi kelien lisäks mennä reisille niin mun kerääjänkylvöni  >:(
Nostolaitesovitteiseksi modatulla timo hs-laitteella suoritin. Valkoapilalle sain kierotokeella n. 2,5kg/ha. Mutta hetken ajettuani, ja kantta raottaessani huomasin osalta leveydeltä koneen olevan tyhjä  :o
Vuotaa ku seula ja apilaa meni reilu 10kg noin parille hektaarille >:(
Apilaa aloin jatkamaan timoteillä ja se piru pysyy sisällä!!!
Jotain muuta keksittävä tuleviulle vuosille!!

LÄLLÄLLÄÄÄ ! No joku muukin sentään sitte kylvänyt säkkikaupalla apiloita vieläpä IHAN TURHAAN, plus miinus nolla. Tämä se vasta ketkunpeliä on, miten vähän saa kylvetyksi, että saisi valvonnassa sen satasen. Sitten kun alkaa saada kohdalleen, loppuu se huvi. Ja ens vuonna taas yksi säkki tavoitteena, viisi joutuu hakemaan lisää kaupasta. Kymmenen kilon puna-apila alkaen satasen maksaa omamyyjällä. Että revi siitä stna.   >:( >:( >:(

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: maanviljelysneuvos - 26.05.15 - klo:18:09
Minä päädyin loppujen lopuksi laittamaan ohran alle kerääjäkasviksi 2 kg valkoapilaa ja 2 kg timoteitä. Eihän tuo timotei varmaan parasta tuohon hommaan ole mutta kokeillaan ny tämä vuosi noin... Minulla taas parille ekalle lohkolle meni hiukan vähemmän tuota seosta mitä ajattelin mutta sitte alkoi luonnaamaan paremmin ku vähä isonsi syöttöä.  8)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 26.05.15 - klo:18:16
Kyllä syysviljat saapi lopettaa ja vaihtaa aikaiseen ohraan ja ehkä kauraankin ketä kiinnostaa joku hukkis sitä saa ihan mukavasti noista viron raiheinistäkin varmaan. Satanen tukea jos se tuki pysyy ja ensi vuonna mukaan syteemiin, saa aika paljon syysviljan kanssa ponnistella, että ruiskutusohjelman saa kustannetuksi. Ruis säilyköön ohjelmassa, koska saa sen 40 ainakin.

En usko, että tuo kerääjäkasvi tuolta rukiista nousee, siellä on aivan pimeää, naatti on 70 cm korkeaa ja tihenee.
Luoho ja matara kyllä nousee.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: kysyn_vaan - 26.05.15 - klo:18:26
Voikukka tai juolavehnä olisi ideaali kerääjäkasvi, kai ne voisi sellaiseksi hyväksyä siinä mussa muunkin samaan tapaan vihertävän?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 26.05.15 - klo:18:30
Voikukka tai juolavehnä olisi ideaali kerääjäkasvi, kai ne voisi sellaiseksi hyväksyä siinä mussa muunkin samaan tapaan vihertävän?

Paras on tietty malttoo. Matala ja peittävä. Ja kerää hyvin syksyllä ravinteita, juurikin puinnin jälkeen.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 26.05.15 - klo:20:36
Voikukka tai juolavehnä olisi ideaali kerääjäkasvi, kai ne voisi sellaiseksi hyväksyä siinä mussa muunkin samaan tapaan vihertävän?

Paras on tietty malttoo. Matala ja peittävä. Ja kerää hyvin syksyllä ravinteita, juurikin puinnin jälkeen.

-SS-

Malttoo?????
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 26.05.15 - klo:20:39
Voikukka tai juolavehnä olisi ideaali kerääjäkasvi, kai ne voisi sellaiseksi hyväksyä siinä mussa muunkin samaan tapaan vihertävän?

Paras on tietty malttoo. Matala ja peittävä. Ja kerää hyvin syksyllä ravinteita, juurikin puinnin jälkeen.

-SS-

Malttoo?????

Nii TOS-maksuvapaa. Se.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 26.05.15 - klo:20:40
Voikukka tai juolavehnä olisi ideaali kerääjäkasvi, kai ne voisi sellaiseksi hyväksyä siinä mussa muunkin samaan tapaan vihertävän?

Paras on tietty malttoo. Matala ja peittävä. Ja kerää hyvin syksyllä ravinteita, juurikin puinnin jälkeen.

-SS-

Malttoo?????

Aha. :-\

Nii TOS-maksuvapaa. Se.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: arzyboy - 26.05.15 - klo:20:53
Englanninraikulia on laitettu ohran alle, sen mitä on muutama hehtaari saatu kylvettyä. Hieman vähemmän menny hehtaarille mitä oli tarkoitus... Korjataan säätöä ;D Apulannalle tuli tehtyä ensimmäistä kertaa eläissäni kiertokoe, kun pitää laittaa todella pieniä määriä :)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 26.05.15 - klo:21:01
Voikukka tai juolavehnä olisi ideaali kerääjäkasvi, kai ne voisi sellaiseksi hyväksyä siinä mussa muunkin samaan tapaan vihertävän?

Paras on tietty malttoo. Matala ja peittävä. Ja kerää hyvin syksyllä ravinteita, juurikin puinnin jälkeen.

-SS-

Malttoo?????
Me niitettin mukuloina maltaa kanoille ja hyvin lypsivät, mut maito tuli sellaisissa pyöriäisissä  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Maa-Anssi - 26.05.15 - klo:21:03
Jos joku voi kelien lisäks mennä reisille niin mun kerääjänkylvöni  >:(
Nostolaitesovitteiseksi modatulla timo hs-laitteella suoritin. Valkoapilalle sain kierotokeella n. 2,5kg/ha. Mutta hetken ajettuani, ja kantta raottaessani huomasin osalta leveydeltä koneen olevan tyhjä  :o
Vuotaa ku seula ja apilaa meni reilu 10kg noin parille hektaarille >:(
Apilaa aloin jatkamaan timoteillä ja se piru pysyy sisällä!!!
Jotain muuta keksittävä tuleviulle vuosille!!

LÄLLÄLLÄÄÄ ! No joku muukin sentään sitte kylvänyt säkkikaupalla apiloita vieläpä IHAN TURHAAN, plus miinus nolla. Tämä se vasta ketkunpeliä on, miten vähän saa kylvetyksi, että saisi valvonnassa sen satasen. Sitten kun alkaa saada kohdalleen, loppuu se huvi. Ja ens vuonna taas yksi säkki tavoitteena, viisi joutuu hakemaan lisää kaupasta. Kymmenen kilon puna-apila alkaen satasen maksaa omamyyjällä. Että revi siitä stna.   >:( >:( >:(

-SS-
No hitto niitä10kg säkkejä varjelin ettei osu mihinkään terävään, ei kastu eikä kaadu. Ja sit perkkeles kone päätti että pistetään vähä reilummin ku toi jätkä nuukailee  :-\ :'(
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 26.05.15 - klo:21:05
Voikukka tai juolavehnä olisi ideaali kerääjäkasvi, kai ne voisi sellaiseksi hyväksyä siinä mussa muunkin samaan tapaan vihertävän?

Paras on tietty malttoo. Matala ja peittävä. Ja kerää hyvin syksyllä ravinteita, juurikin puinnin jälkeen.

-SS-

Malttoo?????
Me niitettin mukuloina maltaa kanoille ja hyvin lypsivät, mut maito tuli sellaisissa pyöriäisissä  ;D

Parasta kananrehua hyvinkin. Saitteko millasta siemensatoa, märkänä
vuotena heinän seassa maittavaa rehua, olisi pitänyt tehdä
siemenpuintikokeita kuivattuna. Ainakin hangolla sai kerättyä
tonnin kokoisia taakkoja. Vaikka koko pellon kerralla  ;D

No siis kyllä Sampolla - möööyyyy ! - sai tehtyä - möööyyyy ! - puintia
yhdestä har -möööyyy! - vasta syysvehnämaasta, jonka tämä
hieno - mööööyyy ! - satokasvi oli val - mööööyyy! - lannut .   8)

Siemen sellasta putua.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 26.05.15 - klo:21:10
Voikukka tai juolavehnä olisi ideaali kerääjäkasvi, kai ne voisi sellaiseksi hyväksyä siinä mussa muunkin samaan tapaan vihertävän?

Paras on tietty malttoo. Matala ja peittävä. Ja kerää hyvin syksyllä ravinteita, juurikin puinnin jälkeen.

-SS-

Malttoo?????
Me niitettin mukuloina maltaa kanoille ja hyvin lypsivät, mut maito tuli sellaisissa pyöriäisissä  ;D

Parasta kananrehua hyvinkin. Saitteko millasta siemensatoa, märkänä
vuotena heinän seassa maittavaa rehua, olisi pitänyt tehdä
siemenpuintikokeita kuivattuna. Ainakin hangolla sai kerättyä
tonnin kokoisia taakkoja. Vaikka koko pellon kerralla  ;D

-SS-
Muistaakseni ne alkoivat kotkottamaan rajusti kun näkivät ko. evästä. Kotkottivat ne nälkäänsä tiätty muutenkin.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: metvil - 26.05.15 - klo:22:12
Englanninraikulia on laitettu ohran alle, sen mitä on muutama hehtaari saatu kylvettyä. Hieman vähemmän menny hehtaarille mitä oli tarkoitus... Korjataan säätöä ;D Apulannalle tuli tehtyä ensimmäistä kertaa eläissäni kiertokoe, kun pitää laittaa todella pieniä määriä :)

Laskin kasville tarpeelliset määrät ja ei,ei tarvitse laskea fosforin tasausta,vaan maksimi per vuosi hehtaarille!Typpi maksimit on ei tule vastaan heti tämänalueen satotason kanssa.Laitetaan se mitä kasvi tarvitsee,eikä yhtään yli,eikä ali!
Nyt ruvetaan laittamaan pellot kuntoon!Humus paranee,satotason kovenee,kemiralaislasku
Laskee...Paljon etuja.Matikka kymppi,uskonto nelonen?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 27.05.15 - klo:08:46
Kyllä se matikka kuitenkin taitaa vielä olla hakusessa. Tuossa kun katsoin peltotuen rahalaskelmaa,  kyntö- ja äestystöineen, kylvöhommat ja viherlannoitus-siemenet kaupan hinnoilla, tuet miinus kulut, yllättävästi jää 1-vuotisesta viherlannoitusnurmesta vain muutama kymppi. Sänkikesantona jäisi vajaat 400 ! Ja saa olla hylyn hallussa syksyisen glyfon jälkeen. Aika paljon saa seuraavina viitenä vuotena tulla enemmän satoa, että tuon saa kerätyksi "takaisin" . varsinkaan kun ei ole maan kasvukyvyllä mitään erityistä rajaa ollut, ravinnetaselaskennasta päätellen.

Kyllä samat siemenet niukemmalla annostuksella ja kauralla seostettuna tietty riistapeltona tuottaa noin vajaat 300 € enemmän, mutta se syyskylvö, se on just noissakin se ongelma. Jos ojentais vaa  sormet, pudottais rukkaset pläts pläts ja siirtyisi juurikin hömppäheinään, riistaan ja kerääjäkasviin pääviljelylajiksi, aivan toinen meininki. Ei kyllä huvita. Hankitaan neljäs työ nin on varaa syysviljoja kylvää sitten .

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 27.05.15 - klo:09:57

Muistaakseni ne alkoivat kotkottamaan rajusti kun näkivät ko. evästä. Kotkottivat ne nälkäänsä tiätty muutenkin.

https://www.youtube.com/watch?v=cG4PY8BCtEQ
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 27.05.15 - klo:10:00

Alkaa nyt vähän hirvittämään, kuinka ton Italian-raikulin kanssa käy puintiaikana. Ne on itäneet ja lähteneet yllättävän kovaan kasvuun. Raikulinhaivenet on melkein yhtä pitkiä nyt kun ohran oraat. Onneksi siementä ei mennyt edes kolmea kiloa hehtaarille, mutta silti, taitaa olla se kolmisen kiloa liikaa :-\
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Agronautti - 27.05.15 - klo:10:11

Alkaa nyt vähän hirvittämään, kuinka ton Italian-raikulin kanssa käy puintiaikana. Ne on itäneet ja lähteneet yllättävän kovaan kasvuun. Raikulinhaivenet on melkein yhtä pitkiä nyt kun ohran oraat. Onneksi siementä ei mennyt edes kolmea kiloa hehtaarille, mutta silti, taitaa olla se kolmisen kiloa liikaa :-\

Muistinpa että mulla kerran kävi että kylvin vahingossa jonkin matkaa raiheinää (25kg/ha) vehnäpellon puolelle.. kyl vehnän tähkät jäi raikkosen yläpuolelle...

Löysin jopa kuvan miltä näytti puidessa..
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 27.05.15 - klo:11:53
Tuossa on hyvä esimerkki onnistuneesta kerääjäkasvin sadosta.
Vehnähän ei ole ylitiheää, oikeastaan melko harvaa, ja raiheinä on tasaista ja peittävää.

Aivan turha pelkohan tuo raiheinän ylikasvu on; ohralla ½ - annos Axial tai vehnällä ½-annos
Broadway / Attribut Super; eipä muuta haittaa kuin pieni lisäkustannus, ehkä 15€. Muutenkin
se kerääjäkasvin tuotto on kuralla, mikseipä sitten säätelisi kasvua "raiheinän kasvunsääteellä"

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 27.05.15 - klo:13:12
Koko kerääjäkasvi-ideologian voisi tiivistää tähän yhteen kuvaan

(http://static.naamapalmu.com/files/an/big/oqo0flhi.gif)

 ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: 4viljanpuuro - 27.05.15 - klo:21:03
Jos yhteiskuntasopimusta ei synny elokuuhun mennessä, rahaa nipistetään myös luonnonhoitopelloilta, luonnonhaittakorvauksesta (lfa) sekä suojavyöhykkeiden, kerääjäkasvien ja hankkeiden rahoituksista yhteensä 23 miljoonaa euroa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 27.05.15 - klo:21:06
Jos yhteiskuntasopimusta ei synny elokuuhun mennessä, rahaa nipistetään myös luonnonhoitopelloilta, luonnonhaittakorvauksesta (lfa) sekä suojavyöhykkeiden, kerääjäkasvien ja hankkeiden rahoituksista yhteensä 23 miljoonaa euroa.
Eiks tämän nipistelyn pitänyt loppua vaaleihin  >:( ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 28.05.15 - klo:08:51
Jos yhteiskuntasopimusta ei synny elokuuhun mennessä, rahaa nipistetään myös luonnonhoitopelloilta, luonnonhaittakorvauksesta (lfa) sekä suojavyöhykkeiden, kerääjäkasvien ja hankkeiden rahoituksista yhteensä 23 miljoonaa euroa.

Ehehheehhe. Onkohan tuo vitsi vai jotakin tietoa jo ? Mikähän olisi ensi vuonna sitten heinänkylvöviskoviskolaitteiden käytettyjen hintataso ? Nolla ? -Miinus kolmesataa ?   ;D

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Eastwood - 28.05.15 - klo:09:08
Ainoa milloin voisi tosissaan viherlannoituksia harrastella ilman luomutukea, on silloin kun löytyy päätoimisesti omatoimista siementä, josta osan voisi myydä.
-SS-

Hehe, kolmisen tonnia on siilossa puna-apilaa. Ei paljon taloutta rasita vaikka sitä sitten kylväis vähän reippaammin. Myydähän tuota ei voi, mutta eipähän tarvii itekään ostella.  8)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 28.05.15 - klo:10:07
Ainoa milloin voisi tosissaan viherlannoituksia harrastella ilman luomutukea, on silloin kun löytyy päätoimisesti omatoimista siementä, josta osan voisi myydä.
-SS-

Hehe, kolmisen tonnia on siilossa puna-apilaa. Ei paljon taloutta rasita vaikka sitä sitten kylväis vähän reippaammin. Myydähän tuota ei voi, mutta eipähän tarvii itekään ostella.  8)
Apilan itävyys putoaa sitä vauhtia, että oikeasti Sinulla on laarissasi 3 tonnia punatulkunruokaa  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 28.05.15 - klo:12:34
Ainoa milloin voisi tosissaan viherlannoituksia harrastella ilman luomutukea, on silloin kun löytyy päätoimisesti omatoimista siementä, josta osan voisi myydä.
-SS-

Hehe, kolmisen tonnia on siilossa puna-apilaa. Ei paljon taloutta rasita vaikka sitä sitten kylväis vähän reippaammin. Myydähän tuota ei voi, mutta eipähän tarvii itekään ostella.  8)
Apilan itävyys putoaa sitä vauhtia, että oikeasti Sinulla on laarissasi 3 tonnia punatulkunruokaa  ;D

Saisko niistä tehtyä apilasahtia   :D

(ei apilas ahtia kuitenkaan)  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Petri - 28.05.15 - klo:18:04
Ainoa milloin voisi tosissaan viherlannoituksia harrastella ilman luomutukea, on silloin kun löytyy päätoimisesti omatoimista siementä, josta osan voisi myydä.
-SS-

Hehe, kolmisen tonnia on siilossa puna-apilaa. Ei paljon taloutta rasita vaikka sitä sitten kylväis vähän reippaammin. Myydähän tuota ei voi, mutta eipähän tarvii itekään ostella.  8)
Apilan itävyys putoaa sitä vauhtia, että oikeasti Sinulla on laarissasi 3 tonnia punatulkunruokaa  ;D
Ei mene vuodessa eikä kahdessa vielä kovinkaan huonoksi.

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 29.05.15 - klo:06:59
Ainoa milloin voisi tosissaan viherlannoituksia harrastella ilman luomutukea, on silloin kun löytyy päätoimisesti omatoimista siementä, josta osan voisi myydä.
-SS-

Hehe, kolmisen tonnia on siilossa puna-apilaa. Ei paljon taloutta rasita vaikka sitä sitten kylväis vähän reippaammin. Myydähän tuota ei voi, mutta eipähän tarvii itekään ostella.  8)
Apilan itävyys putoaa sitä vauhtia, että oikeasti Sinulla on laarissasi 3 tonnia punatulkunruokaa  ;D
Ei mene vuodessa eikä kahdessa vielä kovinkaan huonoksi.
No ei. Kunhan saa vaan tuon 3 tonnia kylvettyä omille mailleen 2 vuodessa, niin sittenhän ongelmaa ei ole  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Don Essex - 29.05.15 - klo:07:11
Ainoa milloin voisi tosissaan viherlannoituksia harrastella ilman luomutukea, on silloin kun löytyy päätoimisesti omatoimista siementä, josta osan voisi myydä.
-SS-

Hehe, kolmisen tonnia on siilossa puna-apilaa. Ei paljon taloutta rasita vaikka sitä sitten kylväis vähän reippaammin. Myydähän tuota ei voi, mutta eipähän tarvii itekään ostella.  8)
Apilan itävyys putoaa sitä vauhtia, että oikeasti Sinulla on laarissasi 3 tonnia punatulkunruokaa  ;D
Ei mene vuodessa eikä kahdessa vielä kovinkaan huonoksi.

Minulle esitettiin arvio, että tuo itävyyden lasku johtuisi lämpötilan vaihteluista. Eli lämpötilojen muutos reagoisi jotenkin kosteuden kanssa tai muuten herättäisi siemenen itämisreaktion. Kosteutta ei kuitenkaan riittäisi kasvuun, eikä edes juuren aloittamiseen, vaan siemen kuolee. Siksi tasalämmössä säilyttäminen voisi pitää itävyyden paljonkin pidempään. Itse siirsin viime syksynä piensiemenet suursäkeissä verstaan nurkkaan, jossa pidän talvellakin pientä peruslämpöä. Kokemus- tai tutkimustietoa ei ole, mutta näin kuulin.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: iskra - 29.05.15 - klo:08:17
  Ainakin ennen oli apilassa ns, kovia siemeniä jotka itivätkin vasta muutaman vuoden päästä..
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Eastwood - 29.05.15 - klo:08:55
No en tiedä miten asia on. Mutta komeen apilapellon sai viime vuonnakin, 2008 puidulla apilalla. Lienee sit vähän onnestakin kiinni. Onneks tuoretta tavaraa tuli viime syksynä noin 2,5ton. Ikävämpi juttu onkin sitten sinä vuonna kun pintaan ei ponkeakkaan kuin jokunen kolmilehtinen...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Maa-Anssi - 29.05.15 - klo:17:13
En edes tiedä miltä puitu apilansiemen näyttää, mutta kysyn kuitenkin että jos puin niin voiko sitä kylvää ilman että olis käytetty "hankainta".
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 29.05.15 - klo:17:35
En edes tiedä miltä puitu apilansiemen näyttää, mutta kysyn kuitenkin että jos puin niin voiko sitä kylvää ilman että olis käytetty "hankainta".

Kai ne pallukat tulee sellaisenaan puimurin säiliöön ? Se siemen on ihme painavaa "tiimalasihiekkaa".
Siemenen naarmutus on kai parantava itävyyttä merkittävästi.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Maa-Anssi - 29.05.15 - klo:18:57
En edes tiedä miltä puitu apilansiemen näyttää, mutta kysyn kuitenkin että jos puin niin voiko sitä kylvää ilman että olis käytetty "hankainta".

Kai ne pallukat tulee sellaisenaan puimurin säiliöön ? Se siemen on ihme painavaa "tiimalasihiekkaa".
Siemenen naarmutus on kai parantava itävyyttä merkittävästi.

-SS-
Öö...luulen kuulleeni että apila on jossain " kuoressa" ja hankain irrottaa ne. Paikallisella pienv. Yhdistyksellä on sellanen, pitääpä kysyä joltain vanhalta konkarilta
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: iskra - 29.05.15 - klo:22:45
  Itse olen nykyään puinut sen karheelta esikuivattuna ja senverran rajusti ettei erillistä hankausta tartte, ja onhan tuossa vanhemmassa merkatorissa oikein hankauslevytkin jotka voi kääntää varstasillan alle
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Eastwood - 30.05.15 - klo:00:08
Ei ole tarvinnut mitään kikkailuja eikä hankaimia, hyvin on siemenet irronneet. Sitten nätisti tulee keltaisia tavaraa puimurin säiliöön, hiljakseen tietty, mutta tulee kuitenkin. Mukana on jonkin verran siemenen kuoria, muttei mitenkään haittaavasti. Ongelma tulee lähinnä kuivatuksessa. Joku 2,5 ton siementä on niin pieni määrä, että vaikeuksia puhalluttaa kuivurissa... Mutta viime syksynäkin puintikosteus oli jotain 10% luokkaa.  8)

Edit:
Tää puinti alkoi joskus vuosikymmen sitten, kun hehtaarin kokoisella läntillä oli kovin ruskeaa ja kuivahtanutta apilaa. Aurinkoinen ja lämmin myöhäissyksyn päivä. Puimurikin oli jo arkistointi kunnossa. Mutta sitten vaan uteliaisuus heräs; mitäs jos koettais vaikka puida??? Hämmästys oli kovin suuri, kun saaliiksi tuli joku 250kg nättiä apilansiementä. Siitä lähtien on tullut niitä puitua, silloin kun olosuhteet on kohdillaan. Ja jos ei ole, niin eipä sekään haittaa. Seuraavalla kerralla vaikka sitten... Suorakylvön kannalta ei ole pahemmin väliä onko puitu vai ei. Eilen just sijoitin vehnän jyväset vanhaan apilapeltoon, ilman ongelmia. Kyntäjälle kylläkin murskaamaton tai puimaton apila on aika painajainen.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Maa-Anssi - 30.05.15 - klo:07:40
Apilan puinti voi kyl mennä myöhäiseks, mutta ajattelin kans jos löytyy sopiva nurkka missä on hyvä apilakasvusto niin tarjois sitä puimuriin kelien ollessa. Ovat meillä ennen kuivanneet heinänsiemeniä vanhan kuivurin yläkerrassa olevalla kovalevy lavalla, auringon voimalla. Välillä vähä pöyhitty. Just tällaiseen kerääjäkasvikäyttöön kirpasee ostaa melkein kympin maksavaa siementä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: 4viljanpuuro - 01.06.15 - klo:10:19
MT:n tekemän laskelman mukaan viljelijöiden tänä vuonna valitsemat lohkokohtaiset toimenpiteet vaativat ympäristökorvauksen rahoitukseen jopa 35 miljoonaa euroa enemmän rahaa kuin etukäteen arvioitiin.

Syynä on suojavyöhykkeiden ja kerääjäkasvien valtaisa suosio. Suojakaistoja ilmoitettiin tukihakemuksissa yli kaksi kertaa ennakoitua enemmän ja kerääjäkasveja lähes neljä kertaa enemmän.

Suojakaistojen aiheuttama kustannus pysyy samana koko viisivuotisen sitoumuskauden, sillä viljelijöillä ei ole mahdollisuutta muuttaa suojavyöhykkeitä muuhun käyttöön. Valtio ei voi yksipuolisesti muuttaa sitoumusta eikä alentaa toimenpiteestä maksettavaa korvausta.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kehottaa viljelijöitä varautumaan tukiehtojen kiristyksiin ja korvausten leikkaamiseen.
"Näin ei olisi saanut käydä", Marttila moittii. Hän edellyttää, että viljelijällä on mahdollisuus irtautua ympäristökorvauksesta ilman sanktioita, jos ehdot muuttuvat.
Lisävaikeuksia viljelijöille tulee vaalikauden loppuun ajoitetusta 23 miljoonan euron leikkauksesta maaseudun kehittämisohjelmaan.


Kerääjäkasvit 2015 100€/ha 2016 30€/ha
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 01.06.15 - klo:10:26
Ihan kuin jatkosodassa, torjuntavoittoja saadaan kun peräännytään "hyvässä järjestyksessä"  :D

Onhan tämä voitto jos tukitaso putoaa vain satasesta kolmeen kymppiin  8)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 01.06.15 - klo:10:41
Ihan kuin jatkosodassa, torjuntavoittoja saadaan kun peräännytään "hyvässä järjestyksessä"  :D

Onhan tämä voitto jos tukitaso putoaa vain satasesta kolmeen kymppiin  8)

Euron pajatso tukiautomaatti antaakin vain 20 - senttisiä voitoksi !!   ;D ;D ;D

Voi helvata, en olisi tahtonut tässäkään asiassa (vahingossako ?) osua oikeaan.   :( :( :(

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 01.06.15 - klo:10:52
Tässä on ensimmäiset kuvat sateiden keskellä kylvetystä Zebrasta; italianraiheinää meni se 10 kg, persianapilaa muutama kilo. Ei kyllä apilaa näy kylmään sateiseen kevääseen kylvettynä. Italianraiheinää löytyy muutama piikki.

(https://dl.dropboxusercontent.com/u/49069272/Zebra_300515C.jpg)

Hietasavi rm. Kuori on pehmeä, muutaman millin paksuinen. Eli multa on pysynyt pehmeänä. Orastuminen kesti kaksi ja puoli viikkoa.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 01.06.15 - klo:11:30
MT:n tekemän laskelman mukaan viljelijöiden tänä vuonna valitsemat lohkokohtaiset toimenpiteet vaativat ympäristökorvauksen rahoitukseen jopa 35 miljoonaa euroa enemmän rahaa kuin etukäteen arvioitiin.

Syynä on suojavyöhykkeiden ja kerääjäkasvien valtaisa suosio. Suojakaistoja ilmoitettiin tukihakemuksissa yli kaksi kertaa ennakoitua enemmän ja kerääjäkasveja lähes neljä kertaa enemmän.

Suojakaistojen aiheuttama kustannus pysyy samana koko viisivuotisen sitoumuskauden, sillä viljelijöillä ei ole mahdollisuutta muuttaa suojavyöhykkeitä muuhun käyttöön. Valtio ei voi yksipuolisesti muuttaa sitoumusta eikä alentaa toimenpiteestä maksettavaa korvausta.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kehottaa viljelijöitä varautumaan tukiehtojen kiristyksiin ja korvausten leikkaamiseen.
"Näin ei olisi saanut käydä", Marttila moittii. Hän edellyttää, että viljelijällä on mahdollisuus irtautua ympäristökorvauksesta ilman sanktioita, jos ehdot muuttuvat.
Lisävaikeuksia viljelijöille tulee vaalikauden loppuun ajoitetusta 23 miljoonan euron leikkauksesta maaseudun kehittämisohjelmaan.


Kerääjäkasvit 2015 100€/ha 2016 30€/ha

Just perkele, viljanviljelijältä leikataan, tissinkoittajat saa maidonhinnan alenemisista miljoonakorvaukset sormia napsauttamalla.   >:(
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: massikka_mies - 01.06.15 - klo:19:23
Oonko ainut jolla meni kerääjäkasvia liian vähän  ;D 2,5kg/ha valkoapilaa antoi kiertokoe tulokseksi simultan hs laatikosta ja todellisuudessa meni ehkä 0,5kg/ha, riittääköhän tukiehtojen mukaiseen kasvustoon ??? Ilmeisesti holvasi tai jotain, epäilin kyllä heti alusta alkaen kun kiertokoetta tehdessä piti laittaa pohjaläpät melkein kiinni ja säätö lähes nolliin että valuukohan kuitenkaan käytännössä riittävästi..Kuitenkin kiertokokeen tein pari kertaa että ei siinä ainakaan pitänyt käydä virhettä ::) Muutama hehtaari kylvettiin ylijääneet valkoapilat sekoitettuna italian raihin ja säätö ihan arviosta suunnilleen, sitä tuntui menevän oikea määrä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 01.06.15 - klo:19:26
Tässä on ensimmäiset kuvat sateiden keskellä kylvetystä Zebrasta; italianraiheinää meni se 10 kg, persianapilaa muutama kilo. Ei kyllä apilaa näy kylmään sateiseen kevääseen kylvettynä. Italianraiheinää löytyy muutama piikki.

(https://dl.dropboxusercontent.com/u/49069272/Zebra_300515C.jpg)

Hietasavi rm. Kuori on pehmeä, muutaman millin paksuinen. Eli multa on pysynyt pehmeänä. Orastuminen kesti kaksi ja puoli viikkoa.

-SS-

 ;D

Peittävä kasvusto. ;D

Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: IsoPata - 01.06.15 - klo:22:41
Oonko ainut jolla meni kerääjäkasvia liian vähän  ;D 2,5kg/ha valkoapilaa antoi kiertokoe tulokseksi simultan hs laatikosta ja todellisuudessa meni ehkä 0,5kg/ha, riittääköhän tukiehtojen mukaiseen kasvustoon ??? Ilmeisesti holvasi tai jotain, epäilin kyllä heti alusta alkaen kun kiertokoetta tehdessä piti laittaa pohjaläpät melkein kiinni ja säätö lähes nolliin että valuukohan kuitenkaan käytännössä riittävästi..Kuitenkin kiertokokeen tein pari kertaa että ei siinä ainakaan pitänyt käydä virhettä ::) Muutama hehtaari kylvettiin ylijääneet valkoapilat sekoitettuna italian raihin ja säätö ihan arviosta suunnilleen, sitä tuntui menevän oikea määrä.

Samaa vikaa oli simultan starttilaatikon kanssa. Kiertokokeessa tuli just se, mitä pitikin. Jonkun ajan päästä huomasin, ettei tule enää mitään. Vasta loppua kohden meni riittävästi, kun avasin pohjaläppiä ykköseen ja suurensin säätöä reilusti. Seos oli juurikin valkoapilaa ja italianraiheinää.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Lassukka - 01.06.15 - klo:22:57
Ahaa. Simultoissa siis järjestään ongelmaa...itsellä ruokonata-sinimailanen-apila seos holvaantui säiliöön, sekä hs-että pääsäiliöön, eikä tullut uylos kuin pohjaläpät avaamalla ja paineilmalla avustaen. ???
Eräs arvaus oli että apu-syöttö akseli? tiukkaisi siemenet.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 01.06.15 - klo:23:09
Joo kerääjäkasvikiima alkanee rauhoittua, stondis laskee kuin tulevaisuudessa luvassa olevan korvauksen määrä.
Tuo omakin koealan kylvömäärä oli tämän palstan kehusten ohjeiden määrä kolminkertaistettuna. Siemenet menivät kylvövantaiden viereen ja jyräpyörästö vielä perään pöllytti.

Kerääjäkasvitutkimusten mukaan näin  olisi paras mahdollisuus orastua hyvin. Ja hyvin my ass. Hiesulle ei tullut ylös yhtikäs mitään. Semmoinen juolavehnäturve, siinä nyt mikä tahansa luoho kasvaa, juolavehnästäkin saa sen aluskasvin tosinopeasti. Mikäs niihin on pikkasen nurmisiementä ripsutella.

Hiesu ja plinisavi, kyllä sadekeväänäkin se pinta on kivikova ja rutikuiva, vaikka lapion syvyydessä plitkuu vesi ja koko pelto muljaa koneen yli ajaa, sinistä savea 55 m ja vielä painuu paalu omalla painollaan...

Nyt sitten testataan viskoviskoa, luulen että samalla tavalla päin majavaa menee; tulipahan tuetuksi sillä touhutonnilla virolaista ja tanskalaista heinänsiemenen viljelijää.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Tupajumi - 01.06.15 - klo:23:19
 Oikein tässä naurattaa, kun jaksatte vatuloida niiden kerääjäkasvienne kanssa, putoaakohan sekin tuki kuinka monta kymppiä? No onneksi pääsee vuoden päästä jo myymään olkea etanolitehtaalle, siitä saa sen 40-50 €/ha, eikä tarvi muuta kuin laskea silppuri alas, paljon parempi bisnes pitkässä juoksussa.  Pitkäkortisia vehnä- ja kauralajikkeita vaan viljelyyn.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 02.06.15 - klo:01:20
Oikein tässä naurattaa, kun jaksatte vatuloida niiden kerääjäkasvienne kanssa, putoaakohan sekin tuki kuinka monta kymppiä? No onneksi pääsee vuoden päästä jo myymään olkea etanolitehtaalle, siitä saa sen 40-50 €/ha, eikä tarvi muuta kuin laskea silppuri alas, paljon parempi bisnes pitkässä juoksussa.  Pitkäkortisia vehnä- ja kauralajikkeita vaan viljelyyn.

Tuu nauramaan tänne pellon reunalle...(http://www.sherv.net/cm/emoticons/fighting/axe-murderer.gif)

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 02.06.15 - klo:08:46
Oikein tässä naurattaa, kun jaksatte vatuloida niiden kerääjäkasvienne kanssa, putoaakohan sekin tuki kuinka monta kymppiä? No onneksi pääsee vuoden päästä jo myymään olkea etanolitehtaalle, siitä saa sen 40-50 €/ha, eikä tarvi muuta kuin laskea silppuri alas, paljon parempi bisnes pitkässä juoksussa.  Pitkäkortisia vehnä- ja kauralajikkeita vaan viljelyyn.

Tuu nauramaan tänne pellon reunalle...(http://www.sherv.net/cm/emoticons/fighting/axe-murderer.gif)

-SS-

Tervetuloa sitten munkin pellonreinalle, jos vielä pystyt  >:(
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 02.06.15 - klo:09:22
Muakin naurattaa kun satku kilahtaa. ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: massikka_mies - 02.06.15 - klo:09:23
Oonko ainut jolla meni kerääjäkasvia liian vähän  ;D 2,5kg/ha valkoapilaa antoi kiertokoe tulokseksi simultan hs laatikosta ja todellisuudessa meni ehkä 0,5kg/ha, riittääköhän tukiehtojen mukaiseen kasvustoon ??? Ilmeisesti holvasi tai jotain, epäilin kyllä heti alusta alkaen kun kiertokoetta tehdessä piti laittaa pohjaläpät melkein kiinni ja säätö lähes nolliin että valuukohan kuitenkaan käytännössä riittävästi..Kuitenkin kiertokokeen tein pari kertaa että ei siinä ainakaan pitänyt käydä virhettä ::) Muutama hehtaari kylvettiin ylijääneet valkoapilat sekoitettuna italian raihin ja säätö ihan arviosta suunnilleen, sitä tuntui menevän oikea määrä.

Samaa vikaa oli simultan starttilaatikon kanssa. Kiertokokeessa tuli just se, mitä pitikin. Jonkun ajan päästä huomasin, ettei tule enää mitään. Vasta loppua kohden meni riittävästi, kun avasin pohjaläppiä ykköseen ja suurensin säätöä reilusti. Seos oli juurikin valkoapilaa ja italianraiheinää.
Miulla se valkoapila-italianrai seos meni kuten pitikin sekä pelkkää italianraita meni n. 4kg/ha kuten tavoittelinkin. Ainoastaan sen pelkän valkoapilan oli ongelmia. Miulla oli sillä valkoapilalla pohjaläpät siellä pohjimmaisessa lovessa, pääasteikko nollassa ja ympyräasteikolta kakkonen, ei vaan vissii valunut riittävästi todellisuudessa  :( Täytynee ensi keväänä kokeilla kylvää ainakin suurinosa valkoapiloista seoksena sen italianrain kanssa, sitä kun pystyy kylvämään pohjaläpät kokonaan auki niin ei pitäs holvata ja sitä sai menemään aika helposti 3-4kg/ha. Tosin ens keväänä menee kuitenkin varmaan liikaa  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: taisker - 02.06.15 - klo:09:38
mul on viä kylvämättä vetelen si viskalla sinne pahnapatjan päälle ILMASTA siementä vaikka 30kg si ku mikään ei idä ni kinaan tarkastajan kaa ja nostelen satasen toinen visio on kylvää ruitinnan yhteydessä eikä niistäkään mikään idä siä 6t kevätvehnän joukossa
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ana111 - 02.06.15 - klo:10:45
mul on viä kylvämättä vetelen si viskalla sinne pahnapatjan päälle ILMASTA siementä vaikka 30kg si ku mikään ei idä ni kinaan tarkastajan kaa ja nostelen satasen toinen visio on kylvää ruitinnan yhteydessä eikä niistäkään mikään idä siä 6t kevätvehnän joukossa
mutta eihän sul tuu 6 tonnii,ku sul meni kylvöt vituiks ???
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: taisker - 02.06.15 - klo:11:20
ei ne ny iha kaikki perseelleen menny on siä hyviäki joukossa
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: klapikasa - 02.06.15 - klo:21:38
Oikein tässä naurattaa, kun jaksatte vatuloida niiden kerääjäkasvienne kanssa, putoaakohan sekin tuki kuinka monta kymppiä? No onneksi pääsee vuoden päästä jo myymään olkea etanolitehtaalle, siitä saa sen 40-50 €/ha, eikä tarvi muuta kuin laskea silppuri alas, paljon parempi bisnes pitkässä juoksussa.  Pitkäkortisia vehnä- ja kauralajikkeita vaan viljelyyn.

Tuu nauramaan tänne pellon reunalle...(http://www.sherv.net/cm/emoticons/fighting/axe-murderer.gif)

-SS-

Tervetuloa sitten munkin pellonreinalle, jos vielä pystyt  >:(

Naurattaa sekä nää jotka näköjään ei ole koskaan perustanu nurmia suojaviljaan sekä niille jotka antaa oljet poisvietäväksi, hivenravinteita menee varmaan enemän kun 40-50e edestä pois?

Kenekö pelto on parempi sadontutto viiden vuoden päästä, poisviedyn oljen vai innostunu kerääjäkasvi viljeliä?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: metvil - 02.06.15 - klo:22:10


Kenekö pelto on parempi sadontutto viiden vuoden päästä, poisviedyn oljen vai innostunu kerääjäkasvi viljeliä?
[/quote]
Vai sen pelto,joka lannoittaa nitraattiasetuksen ja lannoitelain mukaan kuivalannalla,lisäten liukoistatyppeä ja fosforia pussista kasvin tarpeenmukaan?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 02.06.15 - klo:22:38


Kenekö pelto on parempi sadontutto viiden vuoden päästä, poisviedyn oljen vai innostunu kerääjäkasvi viljeliä?
Vai sen pelto,joka lannoittaa nitraattiasetuksen ja lannoitelain mukaan kuivalannalla,lisäten liukoistatyppeä ja fosforia pussista kasvin tarpeenmukaan?
[/quote]

 ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 03.06.15 - klo:00:30
Naurattaa sekä nää jotka näköjään ei ole koskaan perustanu nurmia suojaviljaan

En ihan keksinyt tuota naurun syytä, kerääjäkasvihommanhan ei pitänyt olla nimenomaista suojaviljaan kylvö heinän perustamista, siispä vain puolella säkillä nurmisiementä ja täydellä 400 kg vehnän kylvömäärällä sekä puolella tonnilla salpietaria  piti syksyksi tulla ihanainen peittävä kerääjäkasvusto jankkosavimaalle. Mutta eipäs tule. Eri asiahan on kylvää 100 kg Paavo - ohraa ruoppamaalle ja siihen mukaan kolme säkkiä jotain timottia ja nataa ja koiranheinää.

Harvaa kauraa laitettiin heinän suojaksi  ja niitettiin kaurat rehuksi kesän mittaan. Myös 70-luvulla sateli paljon, ja kangaspussiviskoviskolla marssittiin, kampea kierrettiin ja jyrättiin päälle. Ja tuli ihan hyvät heinät.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKM - 03.06.15 - klo:06:52
Muakin naurattaa kun satku kilahtaa. ;D

Köyhä ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Tupajumi - 03.06.15 - klo:10:10
Kerääjäkasvituen pitäis olla ihan vaan kulukorvauksen tasolla, eli  10-20 €/ha eli sen verran mikä on siemenkustannus, eikä muuta, täytyykin vinkata hallitusta, että tässä olis hyvä säästökohde. Ja varmaan näin käykin, ette te tule sitä satasta saamaan. Lälällää.... ;D

Mikä on ihan oikein.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 03.06.15 - klo:10:17
Kerääjäkasvituen pitäis olla ihan vaan kulukorvauksen tasolla, eli  10-20 €/ha eli sen mikä on siemenkustannus, eikä muuta, täytyykin vinkata hallitusta, että tässä olis hyvä säästökohde. Ja varmaan näin käykin, ette te tule sitä satasta saamaan.

Mikä on ihan oikein.

Säästöä tulee siinäkin, että apilaa ei saa myrkyttää Expressillä mikäli seokseen lisää vielä kiinnitteen. Eli tuo kiinnite säästyy, tulee kymmenien senttien säästö/ha  ;D

Mää kylvän ens vuonna kiusaksi 10 kg valkoapilaa/ha. Maksaa kympin kilo. Sit pauhaan siitä MaasTullissa koko kesän  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 03.06.15 - klo:13:24
Kerääjäkasvituen pitäis olla ihan vaan kulukorvauksen tasolla, eli  10-20 €/ha eli sen mikä on siemenkustannus, eikä muuta, täytyykin vinkata hallitusta, että tässä olis hyvä säästökohde. Ja varmaan näin käykin, ette te tule sitä satasta saamaan.

Mikä on ihan oikein.

Säästöä tulee siinäkin, että apilaa ei saa myrkyttää Expressillä mikäli seokseen lisää vielä kiinnitteen. Eli tuo kiinnite säästyy, tulee kymmenien senttien säästö/ha  ;D

Mää kylvän ens vuonna kiusaksi 10 kg valkoapilaa/ha. Maksaa kympin kilo. Sit pauhaan siitä MaasTullissa koko kesän  ;D

Meikä kerkesi jo parikymmentä kiloa / ha  laittaa, ennen kuin keksin jatkaa riisillä.
Kanadalaisessa opuksessa muuten oli kerääjä-aluskasvin puna-apilan kylvömääräksi
sanottu 15 kg/ha !

Tämä systeemi on aivan räätälöity omaehtoisen siementuotannon harrastajalle,
saa sertifioimattomasta ja tarkastamattomasta siemenestä kunnon hinnan,
kerääjäkasvikorvauksen muodossa ?

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 03.06.15 - klo:14:38
Täs on kerääjäkasvinviljelijä pohtimassa vaihtoehtojaan  ;D

(http://static.naamapalmu.com/files/zq/big/oci0hxve.gif)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 03.06.15 - klo:15:31
Täs on kerääjäkasvinviljelijä pohtimassa vaihtoehtojaan  ;D

(http://static.naamapalmu.com/files/zq/big/oci0hxve.gif)

Onx toi filmi SKM:n kiinasta tuodun adoptiolapsen sokerinvieroitusharjoitustilaisuudesta  :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 03.06.15 - klo:16:22
Täs on kerääjäkasvinviljelijä pohtimassa vaihtoehtojaan  ;D

(http://static.naamapalmu.com/files/zq/big/oci0hxve.gif)

Onx toi filmi SKM:n kiinasta tuodun adoptiolapsen sokerinvieroitusharjoitustilaisuudesta  :D

 ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Opelmies - 03.06.15 - klo:19:46
Täs on kerääjäkasvinviljelijä pohtimassa vaihtoehtojaan  ;D

(http://static.naamapalmu.com/files/zq/big/oci0hxve.gif)

Onx toi filmi SKM:n kiinasta tuodun adoptiolapsen sokerinvieroitusharjoitustilaisuudesta  :D

 ;D

Käehverätä.  >:(
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKM - 03.06.15 - klo:20:46
Täs on kerääjäkasvinviljelijä pohtimassa vaihtoehtojaan  ;D

(http://static.naamapalmu.com/files/zq/big/oci0hxve.gif)

Onx toi filmi SKM:n kiinasta tuodun adoptiolapsen sokerinvieroitusharjoitustilaisuudesta  :D

Toi on vissiin poika...mull on adoptoitu tyttö.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 03.06.15 - klo:21:27
Täs on kerääjäkasvinviljelijä pohtimassa vaihtoehtojaan  ;D

(http://static.naamapalmu.com/files/zq/big/oci0hxve.gif)

Onx toi filmi SKM:n kiinasta tuodun adoptiolapsen sokerinvieroitusharjoitustilaisuudesta  :D

Toi on vissiin poika...mull on adoptoitu tyttö.
Miten kauan adoptioon meni aikaa ja monestiko kävit Kiinassa ?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Opelmies - 03.06.15 - klo:21:31
Täs on kerääjäkasvinviljelijä pohtimassa vaihtoehtojaan  ;D

(http://static.naamapalmu.com/files/zq/big/oci0hxve.gif)

Onx toi filmi SKM:n kiinasta tuodun adoptiolapsen sokerinvieroitusharjoitustilaisuudesta  :D

Toi on vissiin poika...mull on adoptoitu tyttö.
Miten kauan adoptioon meni aikaa ja monestiko kävit Kiinassa ?

Ekyttiläinenkin kävi thaikuissa harjoittelemassa lapsentekoa.  :-X
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 03.06.15 - klo:22:41
Täs on kerääjäkasvinviljelijä pohtimassa vaihtoehtojaan  ;D

(http://static.naamapalmu.com/files/zq/big/oci0hxve.gif)

Onx toi filmi SKM:n kiinasta tuodun adoptiolapsen sokerinvieroitusharjoitustilaisuudesta  :D

Toi on vissiin poika...mull on adoptoitu tyttö.
Miten kauan adoptioon meni aikaa ja monestiko kävit Kiinassa ?

Ekyttiläinenkin kävi thaikuissa harjoittelemassa lapsentekoa.  :-X

Sehä haki thaikusta thai kusta  :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Make - 03.06.15 - klo:23:24
Saakohan kerääjäkasvipeltoa laiduntaa syksyllä?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 03.06.15 - klo:23:36
Saakohan kerääjäkasvipeltoa laiduntaa syksyllä?

No jos ei saisi, ei huolta. Kertoo vaan tarkastuksessa, että karkasivat.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Lypsybotti - 04.06.15 - klo:00:14
Saakohan kerääjäkasvipeltoa laiduntaa syksyllä?

No jos ei saisi, ei huolta. Kertoo vaan tarkastuksessa, että karkasivat.

-SS-
Juu. Sanot vaan, että teit aidatkin pellon ympärille, että pysyisivät poissa!  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 04.06.15 - klo:06:48
Saakohan kerääjäkasvipeltoa laiduntaa syksyllä?
Luulisi että ei. Kai se jotenkin sotisi sitä itse ideaa vastaan? Tai ehkä sen sadon voisi korjata 1.10 jälkeen vaikka sitten laiduntamalla?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Petri - 04.06.15 - klo:07:15
Saakohan kerääjäkasvipeltoa laiduntaa syksyllä?
Joku voisi jaksaa lukea ehdot vähän tiheämmän kamman kanssa.. Ainakin itse olen kuvitellut että laittaisin päkätit puinnin jälkeen kerääjäkasvia syömään plus tietysti samalla niitä vähiä juolavehniä kurittamaan.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: hiluhi - 04.06.15 - klo:07:24
Saakohan kerääjäkasvipeltoa laiduntaa syksyllä?
Joku voisi jaksaa lukea ehdot vähän tiheämmän kamman kanssa.. Ainakin itse olen kuvitellut että laittaisin päkätit puinnin jälkeen kerääjäkasvia syömään plus tietysti samalla niitä vähiä juolavehniä kurittamaan.
No jos ei kerääjäkasvilla saa nurmeakaan perustaa niin oudolta tuntuisi että laidunnus sallittaisiin. Tosin eipä näiden muidenkaan ehtojen kanssa ole mitään tekemistä järjen kanssa  ::)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 04.06.15 - klo:07:35
Saakohan kerääjäkasvipeltoa laiduntaa syksyllä?
Joku voisi jaksaa lukea ehdot vähän tiheämmän kamman kanssa.. Ainakin itse olen kuvitellut että laittaisin päkätit puinnin jälkeen kerääjäkasvia syömään plus tietysti samalla niitä vähiä juolavehniä kurittamaan.
Mut tuossa tilanteessa päkät muuttaisivat ne kasveihin varastoituneet ravinteet heti helppoliukoiseen muotoon. Se vähän sotii sitä ideaa vastaan.

Mut ei tässä tietty mitään järkeä ole  ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 04.06.15 - klo:08:13

Käykö lihansyöjäkasvit kerääjäkasveiksi, kihokit ja kärpäsloukut keräilisivät pirusti kärpäsiä ja muuttais ne ravinteiksi  :)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 04.06.15 - klo:08:43

Käykö lihansyöjäkasvit kerääjäkasveiksi, kihokit ja kärpäsloukut keräilisivät pirusti kärpäsiä ja muuttais ne ravinteiksi  :)
Hyvä idea. Mut ne pitäis peittää aurinkoisina päivinä etteivät mehiläiset mene niihin  :o
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Make - 04.06.15 - klo:09:25
Mulla on ohralohko keskellä laidunta. Täytyy viljellä siinä välillä muutamavuos viljaa, kun hierakka alkoi vaivaamaan. Siihen vois vielä roiskasta kerääjäkasvin siemenet. En ole missään ehdoissa löytänytt laidunnuksen kieltoa.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Köntys - 04.06.15 - klo:09:31
Mulla on ohralohko keskellä laidunta. Täytyy viljellä siinä välillä muutamavuos viljaa, kun hierakka alkoi vaivaamaan. Siihen vois vielä roiskasta kerääjäkasvin siemenet. En ole missään ehdoissa löytänytt laidunnuksen kieltoa.

Kerääjäkasvia ei saanut hyödyntää seuraavan vuoden viljelykasvina, kait syksyllä ton mukaan saa  ::)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: arzyboy - 04.06.15 - klo:13:29
Ei muuta ku syksyllä vaan pakettiin kerääjäkasveja... Eipä jää huuhtoutumaan ravinteet ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ana111 - 04.06.15 - klo:14:17
Jos rypsin alle raapasee 5 kiloo apilaseosta kerääjäkasviks,ni voiks sen ilmoittaa vln ens vuon?


Tai nii,miks ei voi

Tai ennemminkin säilisnurmena
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 04.06.15 - klo:18:08
Jos rypsin alle raapasee 5 kiloo apilaseosta kerääjäkasviks,ni voiks sen ilmoittaa vln ens vuon?


Tai nii,miks ei voi

Tai ennemminkin säilisnurmena

Ei voinut, juurikin kun kerääjällä ei voinut perustaa seuraavan vuoden viljelykasvia, esim. nurmea. Viherkesannosta ei ole ollut selvää päätöstä missään, että voisiko sen perustaa kerääjäkasvilla tavallaan vihersänkikesannoksi, muistaakseni sitä kyllä koulutuksissa kysyttiin mutta en ole nähnyt pitävää tietoa tai päätöstä.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ana111 - 04.06.15 - klo:18:40
No voi rähmä
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Eastwood - 04.06.15 - klo:18:43
Kyllähän nää säännöt yleensä laaditaan mahdollisimman epäkäytännöllisiksi, ja siten ettei niistä vaan mitenkään voisi hyötyä mitään ylimääräistä...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Paalari - 04.06.15 - klo:18:47
joo, maailma pelastuu kun kynnetään kerääjäkasvi turpeen alle, ennen uuden ruohokasvin kylvöä.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 04.06.15 - klo:18:48
No voi rähmä

No kerääjäkasvitoimenpide olisi silloin tullut pikavoittoautomaattina
jokaiselle Suomen suojaviljaan kylvettävälle nurmelle.

Ja tuossa kerääjäkasvikorvauksessa oli ideana se, että  se ohra-lumi-ohra-jne
- viljelykiertoa toteuttava jauholakki tekisi jotakin toisin kuin aikaisemmin
Siis porkkana, jonka piti kohdistua juurikin yksipuoliseen viljanviljelyyn.

Eihän silloin toimenpiteellä olisi ollut MITÄÄN vaikuttavuutta vesiensuojelun
osalta, jos olisi tuettu normaalia karjatalouteen kuuluvaa toimintaa, vieläpä muutenkin
lisätukia saavana ! Harva karjatila lopettaa nurmiviljelyn sen takia , ettei saa
nurmiensa normaalista uudistamisesta lisäpalkkaa

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ana111 - 04.06.15 - klo:19:06
Ois tarvinnut ostaa rapsin siemenii kerääjiks ja kylvää normi heinä sinne samalla
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 04.06.15 - klo:19:26
Ois tarvinnut ostaa rapsin siemenii kerääjiks ja kylvää normi heinä sinne samalla

Normi heinä on monivuotista, kerääjäkasvikorvausta ei ole tarkoitettu luontaisesti talvelle
keräävän monivuotisen kasvin kerääjäksi.

Tästä oli Maaseutumediassa hyvä vertaus, viljelijä on tukiasioissa kuin semmoinen lelu,
jossa lyödään tappeja alas, ja jostakin muualta ponnahtaa ylös, koskaa ei saa kaikkia
kerralla nutistetuksi. Viljelijät ovat samanlaisia keksimään eksoottisia tukivirityksiä
ehtoja venytellen, nopeammin kuin Mavi kerkiää lisärajoituksia julkaista

No, vakioraha on tehokkain rajoite, jos kaikki Suomen hehtaarit saavat
kerääjäkasvikorvauksen, tarkoittaa se jotain pariakymppiä per hehtaari maksimissaan.
Siinä voi sitten leikkiä ihan omalla rahalla herne-rypsi--rapsi-syyruis-raiheinä-
valkoapila-valkomesikkä-numinata-sipuli-parsa-kumina- aluskasvi-keskikasvi-
päällimmäiskasvi-alimmainen kasvi-sivuttainen kasvi-rikkakasvi-viljelykasvi-riistapelto
-kiertoa.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Kaupoi - 08.06.15 - klo:20:44
Hyvin lähteny v.apila-timppa-nurminata-kerääjä itämään. Apilan kasvu nyt hyvin hiasta. Jokohan tuota uskaltas express-mcpa-seoksen ruutata?
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 08.06.15 - klo:21:12
Hyvin lähteny v.apila-timppa-nurminata-kerääjä itämään. Apilan kasvu nyt hyvin hiasta. Jokohan tuota uskaltas express-mcpa-seoksen ruutata?

Meillä vanhassa pehmeässä putulaitumessa tulee tuollaista
kylvämättäkin, 20 v viimeisen laitumen jälkeen vielä.
Mutta ei kyllä kuivankohvassa kovettuneessa hiesu- tai
savimaassa. Täällä lähdetään vannaskoneen kanssa koittamaan,
kolmatta kylvökertaa. Pihkura kun ne rikkaäkeet on melkoisen
kalliita vempeleitä. Plus pneumaattinen kylvin. Semmonen vielä
pitäs jostakin hankkia. Mutta järjetöntähän se on
rahallisesti.

Saas nähdä, riittääkö näihin kokeisiin edes 100 kg
nurmisiemeniä per hehtaari ?

Omasta uskalluksestahan tuo ruiskutus on kiinni, ei voida auttaa.
Eikä me vastata valvonnoissa mistään. Ei luomuviljelijät noita
ruiskuta ? Miksi sinun pitäisi ?

Broadway on pop.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 08.06.15 - klo:21:21
Ss ahkera tyyppi kun tekee tonnilla töitä saadakseen satasen syksyllä  :D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: SKN - 08.06.15 - klo:22:03
Ss ahkera tyyppi kun tekee tonnilla töitä saadakseen satasen syksyllä  :D

 ;D ;D
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 08.06.15 - klo:22:05
Ss ahkera tyyppi kun tekee tonnilla töitä saadakseen satasen syksyllä  :D

 ;D ;D
Mää näin tasan kolmella kympillä vaivaa/ha ja käyn joskus heinäkuussa kattomassa selvisivätkö ruisku-ukon käsittelystä  8)
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ijasja2 - 08.06.15 - klo:22:51
Ss ahkera tyyppi kun tekee tonnilla töitä saadakseen satasen syksyllä  :D

 ;D ;D
Mää näin tasan kolmella kympillä vaivaa/ha ja käyn joskus heinäkuussa kattomassa selvisivätkö ruisku-ukon käsittelystä  8)

Tuhlari :o

Mä vähemmän, saa nähä mitä tulee. En oo merkkailut mihinkään, ruiskuttelen kuten oo suunnitellutkin. Kylväessä oli aluksi ajatusta mutta jossain vaiheessa piti soveltaakin. Saa nähä mitä kasvaa ja missä, viimeiselle lohkolle tuli vähän sitä sun tätä kerääjäksi. Tuskin tarttee ens vuonna miettiä näitä...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: kihveli - 09.06.15 - klo:06:37
Kerrääjäkasvia voi laidunta. Meillä laidunnetaan vihantaohraa 15.8. asti ja sitten annetaan raiheinän vahvistua syyskuun puoliväliin asti. Siitä sitten laidunnetaan lumien tuloon asti raiheinää.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Petesata - 09.06.15 - klo:07:11
Ss ahkera tyyppi kun tekee tonnilla töitä saadakseen satasen syksyllä  :D

Varsinkin kun uhosi jäävänsä koko ympistä pois.
Ei saa sitä satastakaan.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: arzyboy - 09.06.15 - klo:08:58
Ainakin puna-apilalle on ohjeena että pitäis olla vähintään yksi kolmen lehden lehdykkä ennen kuin ruiskuttaa. Valkoapila on kyllä vähemmän arka "myrkyille" oman kokemuksen mukaan.
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: BACKSPACE - 09.06.15 - klo:09:44
Ainakin puna-apilalle on ohjeena että pitäis olla vähintään yksi kolmen lehden lehdykkä ennen kuin ruiskuttaa. Valkoapila on kyllä vähemmän arka "myrkyille" oman kokemuksen mukaan.
Tuurilla ovat vielä itämättä
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Kaupoi - 09.06.15 - klo:10:56
Ainakin puna-apilalle on ohjeena että pitäis olla vähintään yksi kolmen lehden lehdykkä ennen kuin ruiskuttaa. Valkoapila on kyllä vähemmän arka "myrkyille" oman kokemuksen mukaan.
Tää on mukava kuulla.
Ruuttakelit on ennusteen mukaan harvassa. Kylymää ja tuulista :/
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 09.06.15 - klo:11:48
Ss ahkera tyyppi kun tekee tonnilla töitä saadakseen satasen syksyllä  :D

Varsinkin kun uhosi jäävänsä koko ympistä pois.
Ei saa sitä satastakaan.

Näin on, se on ihan sama, onko se 1000 € vai 30 € miinuksella se kerääjäkasvipalsta. Nyt koitetaan kaikki mitä keksitään - ja siementä säästämättä !  8)

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 09.06.15 - klo:11:51
Varmin tapa välttyä valvonnassa seuraamuksilta on
laittaa tukihakemuksessa viherkesantoa ja opetella
siinä oman maun mukaan.

Jos siinä jotakin huonosti itänyttä kevätvehnää sattuu
olemaan joukossa, saahan sen niittämällä piiloon
Riittää siinä aluskasvissakin puuhaa joutoajaksi.

-SS-
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: ijasja2 - 09.06.15 - klo:11:54
Ainakin puna-apilalle on ohjeena että pitäis olla vähintään yksi kolmen lehden lehdykkä ennen kuin ruiskuttaa. Valkoapila on kyllä vähemmän arka "myrkyille" oman kokemuksen mukaan.
Tää on mukava kuulla.
Ruuttakelit on ennusteen mukaan harvassa. Kylymää ja tuulista :/

On, viime yönä oli vähätuulisempaa, ois pitänyt ajaa aamuun saakka eikä "jatkaa" aamulla. Aikalailla tuulee... Illasta ajamaan, näyttää ennuste että ois enää 4m/s...
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: Maa-Anssi - 09.06.15 - klo:12:05
Ainakin puna-apilalle on ohjeena että pitäis olla vähintään yksi kolmen lehden lehdykkä ennen kuin ruiskuttaa. Valkoapila on kyllä vähemmän arka "myrkyille" oman kokemuksen mukaan.
Olis kyl hyvä jos valkkari kestäis aineita. Ruiskuttaa tarvis jo ekoja eikä apilan näköistä ole pinnalla, ellei pienenpieni pää pilkota ja ota aineista nokkiinsa  ???
Otsikko: Vs: Kerääjäkasvi
Kirjoitti: -SS- - 09.06.15 - klo:12:47
Ainakin puna-apilalle on ohjeena että pitäis olla vähintään yksi kolmen lehden lehdykkä ennen kuin ruiskuttaa. Valkoapila on kyllä vähemmän arka "myrkyille" oman kokemuksen mukaan.
Olis kyl hyvä jos valkkari kestäis aineita. Ruiskuttaa tarvis jo ekoja eikä apilan näköistä ole pinnalla, ellei pienenpieni pää pilkota ja ota aineista nokkiinsa  ???

No varmaan pieniä pyöreähköjä sirkkalehtiä näkyy ? Aika saman näköisiä ovat rikatkin. Kyllä apila näytti tulevan viljaa nopeamm