Tohon edelliseen. Mulle tuli "Hevosnurmi-seoksessa" bonuksena hukkakauraa. Kolmeen kohtaan kylvettiin ja kolmesta kohdasta löytyi, kylvöriveistä.

Siinä on jotain lampaannataa yms. erikoista.

Axial tuhoaa raiheinät ja puntarpäät ja muut heinät
Puma Extra sopinee raiheinälle mutta ei juurikaan muille heinille
Puma Extra toimii apiloille, jos ne ovat riittävän vahvat
Broadway, Attribut Super Sekator et al, ei toimi heinille

Berner tarjoaa Gratil + Oxitril annosta jos ei ole apilaa
Apilalle pelkkää Gratilia 15 g/ha, apilasta tuhoutuu 1/3 .. 1/2 ,
eli siemenmäärää pitänee lisätä, että saa "kauttaaltaan"
aluskasvuston

Sitten semmoinen vielä, että melkein kaikki nuo
palkokasvi-rypsi ym erikoisaineet ovat pohjavesialueella kiellettyjä
tai niissä on vahva peräkkäiskäytön rajoitus

Ei oikein taida auttaa muuten kuin kasvinsuojeluainevapaaseen
viljelyyn siirtyä, jos meinaa aluskasvitalouteen pystyä liittymään.
Koska jos alkaa kerääjät olemaan päällä ja rikkaruohot näkyvät
kauas, käy niin kuin Porvoon miehellä, tulee valvonta ja sanktio.
Luomussa silloin tällöin tapahtuva epäonnistuminen
rikkakasvintorjunnassa lienee oletus, liittyen  viljelytapaan.

Eli minä kyllä unohdan suojaviljamenetelmän aluskasvissa
ja panostan (apila)siepparimenetelmään syysviljojen ja aikaisen
ohran puinnin jälkeen, koska näkyy sekin olevan sallittu nyt
sitten uusissa tulkinnoissa.

Tuo ympäristökorvaus päivämääräraja on tiukka, mutta kun keskittyy
pelkkään menetelmään, ei liene päivämäärien kanssa niin tarkkaa.

-SS-

Eli minä kyllä unohdan suojaviljamenetelmän aluskasvissa
ja panostan (apila)siepparimenetelmään syysviljojen ja aikaisen
ohran puinnin jälkeen, koska näkyy sekin olevan sallittu nyt
sitten uusissa tulkinnoissa.

Tuo ympäristökorvaus päivämääräraja on tiukka, mutta kun keskittyy
pelkkään menetelmään, ei liene päivämäärien kanssa niin tarkkaa.

-SS-

Onkohan tuokaan tulkinta sitten se viimeinen, pitävä 

Ja ei kai nuo päivämäärät ole sen tarkempia kun SKäNän lannanlevitys päivämäärä, jolle ehdotit yölevitystä pressujen katveessa 

No entä se kylvö rikkojen ruiskutuksen jälkeen? Eikö silloin saisi laajemman kemikaali varaston käyttöön. Itäminen tosin on vähän niin ja näin mutta kai se niillä heinäkuun sateilla itää ja puintien jälkeen lähtee kasvuun kunnolla? Voi tosin vaatia olkien "pöyhimistä", mutta siitä nyt ei olisi haittaa muutenkaan.

No entä se kylvö rikkojen ruiskutuksen jälkeen? Eikö silloin saisi laajemman kemikaali varaston käyttöön. Itäminen tosin on vähän niin ja näin mutta kai se niillä heinäkuun sateilla itää ja puintien jälkeen lähtee kasvuun kunnolla? Voi tosin vaatia olkien "pöyhimistä", mutta siitä nyt ei olisi haittaa muutenkaan.

Kannattaa varmaan ensimmäisenä vuotena vain kokeilla pienessä mittakaavassa, koska mielestäni on melko suuri mahdollisuus, ettei siemenet siellä "kunnon" kasvuston katveessa lähde matkaan ollenkaan. Menee vain kalliit siemenet hukkaan, ja iso työ. Sitten ne kesän sateetkin on suuressa roolissa, eri maalajit varmaan käyttäytyy erilailla ym. Kumma ettei näitä kokeiluja ole edes MTT:n tutkimusasemat ensin kokeilleet, kokeilut jää meidän viljelijöitten harteille, ja niistä voi tulla kalliitakin kokeiluja. 

Joku väitti, että italian raiheinä kestäisi Pumaa. Kannattaisi jonkun varmaan soittaa kasvinsuojeluaineneuvojalle ja kysyä. Täältä tuskin täysin luotettavaa tietoa löytyy. Muistaakseni lähes kaikki mataraan tehoavat aineet tehoavat myös apilaan.

Bayer Crop:n maaliskuun uutiskirjesstä lainattua:

"Kerääjäkasveilla (esim. erilaiset heinät kuten raiheinät, timotei ja koiranheinä sekä apilat) rikkatorjunta-aineiden käytössä tulee olla tarkkana. Jos kerääjäkasvin kylvää viljan kylvön yhteydessä, kerääjäkasvi ehtii kasvamaan siten, että se altistuu ruiskutuksille. Puma Extra soveltuu hukkakauran torjumiseen, jos kerääjäkasvi on raiheinää ja puna- tai valkoapilaa. Sen sijaan Puma Extran vaikutusta muihin apiloihin (esim. persiljan apila) ei tiedetä. Kokeissa koiranheinästä on tuhoutunut noin puolet Puma Extra-käsittelyllä, joten on suositeltavaa kylvää raiheinää. Timoteille Puma Extra ei sovi..."

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 12.03.15 - klo:07:39

No entä se kylvö rikkojen ruiskutuksen jälkeen? Eikö silloin saisi laajemman kemikaali varaston käyttöön. Itäminen tosin on vähän niin ja näin mutta kai se niillä heinäkuun sateilla itää ja puintien jälkeen lähtee kasvuun kunnolla? Voi tosin vaatia olkien "pöyhimistä", mutta siitä nyt ei olisi haittaa muutenkaan.

Kannattaa varmaan ensimmäisenä vuotena vain kokeilla pienessä mittakaavassa, koska mielestäni on melko suuri mahdollisuus, ettei siemenet siellä "kunnon" kasvuston katveessa lähde matkaan ollenkaan. Menee vain kalliit siemenet hukkaan, ja iso työ. Sitten ne kesän sateetkin on suuressa roolissa, eri maalajit varmaan käyttäytyy erilailla ym. Kumma ettei näitä kokeiluja ole edes MTT:n tutkimusasemat ensin kokeilleet, kokeilut jää meidän viljelijöitten harteille, ja niistä voi tulla kalliitakin kokeiluja. 

Tuo kesällä orastuminen on jäänyt tutkimuskokeissakin tapahtumatta. Kuiva kesä 2010 - 2011 hankalia. 2012 tietenkin oli hieno kerääjäkasvivuosi. Hallinnon edustaja ei tiennyt Maaseutumedian Veikon kertomasta kerääjäkatumus -mahdollisuudesta ennen valvontaa. Vaan piti kiinni mielipiteestään, että viimeistään kylvöalan muutosilmoituksessa kerääjäkasvi olisi otettava pois.

Se olkien alle jääminen on todellinen uhka, ainakin on puitava 40-50 cm sänkeen. Tai jotain.

Tuo aikaisen kasvinsuojelun jälkeen kokeileminen on itselläkin ajatuksena, käytettykin rikkaäes vaan on hieman arvokas, ja itse rakentelu ei oikein nyt tänä keväänä mahdu suunnitelmiin. Se 15.8 mennessä kylvö tuli koulutuksissa jo esille soveliaana viljakasvillekin, eli tämä sieppari-kerääjä - vaihtoehto. Tarkkaan ei kerrottu, miten sen saa kylvää, voiko kyntää kunnolla, äestää ja laittaa kerääjän. Vai pitääkö suoraankylvää sitä kerääjää. Saakohan edes olkiäestää.

Eli kysymyksiä tuli enemmän lisää kuin saatiin vastauksia.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 11.03.15 - klo:12:01

Kenellekään ei ole tullut mieleen apilan toistuva viljely; onko siis totta, että jatkuvana muun kasvin aluskasvina apila ei koskaan ota itseensä näitä apilan monokulttuuritauteja ?

-SS-

Ei se alus/kerääjäkasvistatus taudeilta suojaa. Jos viljatilallisella taudit iskee, niin ei Kait se mikään katastrofi ole: ollaan muutama vuosi ilman ja jatketaan taas. Karjatilalla, jossa satoa on tultava joka vuosi, en lähtisi leikkimään. Pääsatokasvin terveydellä leikkiminen voi käy kalliiksi.

Sama tuo rypsin ja ristikukkaisten jokavuotinen käyttö aluskasvina; umpikujaan se johtanee, alkaa maassa säilyvät kasvitaudit saastuttaa rypsinviljelyn tulevaisuutta.

Minusta intokuolaa valuvat apilatypenkerääjä-kerääjätavoitteelliset ajattelevat, että se satanen + typpi + apilan maanparannus, se olisi kolme kärpästä yhdellä syönnillä, halpa siemen, ihan joka vuonna laitetaan, ihan kaikkiin kasveihin, kylvetään vieläpä lippalakin hikinauhankin alle, ei kiinnosta jotain 4 cm korkeata timottihipsua katella, ei mitään typpihyötyäkään tuosta, vie vaan sen viimeisenkin...eli juurikin tämä säästä ja syö kakkua samaan aikaan - ajattelu on riski tosiasiat tunnustavalle toiminnalle, mielestäni.

-SS-

Eli ei apilaa jos aikoo kylvellä rypsiä tai rapsia 5 vuoden kierrolla. Mä tarvin sen option hukkakauran ruiskutukseen niin timotei ei käy. Eli raiheinä ilmeisesti kävisi, mutta milläs sen sitten kylvät? Rikkaäeskö pitäisi hommata? Jos kuitenkin täytyy varautua rikkojen torjuntaan kemiallisesti niin kylvö olisi pakko suorittaa sen jälkeen. Jos on kuiva kesä niin itäminen on tietysti ongelma, mutta jos kerran 15.8 asti saa kylvää niin eiköhän jokin ukkoskuuro osu kohdalle. Se on sitten eri asia kasvaako sielä viljan varjossa mihinkään. Viljan puinti pitkään sänkeen ei oikein onnistu. Haittaa muokkausta aivan huolella. Ja on totta että jos on kunnon vilja ja olkea tulee niin ilman olkien levittelyä ei tule onnistumaan.

Kaikenkaikkiaan aika paska toimenpide koko homma. Jos tämän saisi tehdä niin, että puinnin jälkeen olkien kevyt multaus/levittely ja kerääjän kylvö. Säilytys tietysti talven yli. Kosteutta riittää syksyllä jouluun asti niin ei luulisi itävyyden kanssa olevan ongelmia. Kylvä onnistuisi vaikka millaisella vispilällä, ajaisi sitten vaikka metrin välein. Ei haittaisi viljan kasvattamista. Tämähän olisi liian helppoa. Valvontahan tämän määrää milloin tulevat katsomaan kasvustoa, että löytyykö sitä. 

Jos meinaa saada vihriää nousemaan puinnin perästä, niin joutuu rullaamaan oljet pakettiin. Muuten voi olla aika epätasainen kasvusto kerääjälla. Siis jos on puitavaa..
Kyllä toi kerääjäkasvi homma on pöydän takana suunniteltu, niin syvältä ja sieltä... Jos oikeasti haluttais "viherryttämis" hyötyjä, niin kylvää vois vaikka puintien perään syyskuun loppupuolelle asti ja muokkaus vasta keväällä tai saisi jatkaa seuraavalle vuodelle sitte jonain nurmen muotona esim.
Tällöin ehkä saattaisi olla jotain hyötyäkin toimenpiteestä...

Kyllä toi kerääjäkasvi homma on pöydän takana suunniteltu, niin syvältä ja sieltä... Jos oikeasti haluttais "viherryttämis" hyötyjä, niin kylvää vois vaikka puintien perään syyskuun loppupuolelle asti ja muokkaus vasta keväällä tai saisi jatkaa seuraavalle vuodelle sitte jonain nurmen muotona esim.
Tällöin ehkä saattaisi olla jotain hyötyäkin toimenpiteestä...

Suomi on pitkä maa ja viljojen kasvuajatkin jotain 80-150 vrk... Ei ollenkaan kirjoituspöytätyötä, vaihtoehtoja tarvitaa erilaisia. 

Linkkaan jälleen kerran tuo Marko Väljän (se KM:n satokilpailujen luomumies) 28 min tarinan oman tilansa aluskasvistrategioista.
http://luomu.fi/materiaalit/Valja/aluskasvit/
Tuo joko herättää jotain tai sitten ei.

Petri

Timotej minä en kylvä missään enää. Joka kerta kun kesantoja otettu viljelykseen,kynnetty tai glyfo ja suorakylvö, timotestä on tullu riesaksi.  Ei tarvii monta kasvia itää syksyllä ja selviää kevään muokkauksista ja sitten kun se saa typpee se tekee aika ison puskan joka tuotaa siemeniä ja kierre jatkuu.

Silloin kun meillä oli elukoita, kylvettiin aina ensi vuoden nurmet viljan alle heti keväällä ja oljet ei kerätty pois. Apila ei nouse kovin korkeaksi jos antaa tarpeeksi typpeä pääkasville. Ei nyt tule mieleen kuin syksy 99? kun ei vaan satanut koko syksynä ja se kuivui kuoliaaksi.

Timotej minä en kylvä missään enää. Joka kerta kun kesantoja otettu viljelykseen,kynnetty tai glyfo ja suorakylvö, timotestä on tullu riesaksi.  Ei tarvii monta kasvia itää syksyllä ja selviää kevään muokkauksista ja sitten kun se saa typpee se tekee aika ison puskan joka tuotaa siemeniä ja kierre jatkuu.

Silloin kun meillä oli elukoita, kylvettiin aina ensi vuoden nurmet viljan alle heti keväällä ja oljet ei kerätty pois. Apila ei nouse kovin korkeaksi jos antaa tarpeeksi typpeä pääkasville. Ei nyt tule mieleen kuin syksy 99? kun ei vaan satanut koko syksynä ja se kuivui kuoliaaksi.

Pitkäkasvuinen ruis pärjää timoteille, mutta joku Skagen syysvehnä on kovin lyhyttä ja jää
ylivuotisen timpan alle.  Silloin kun meillä joskus harvoin oli suojaviljana syysvehnää, niin
lajike oli Linna, korrenpituus  20 cm nykylajikkeita pitempi, ei ollut edes juolasta kovin
suurta ongelmaa. Paitsi tahtoi lakoutua, kun ei ollut tapana CCC:tä laittaa.

-SS-

Timotej minä en kylvä missään enää. Joka kerta kun kesantoja otettu viljelykseen,kynnetty tai glyfo ja suorakylvö, timotestä on tullu riesaksi.  Ei tarvii monta kasvia itää syksyllä ja selviää kevään muokkauksista ja sitten kun se saa typpee se tekee aika ison puskan joka tuotaa siemeniä ja kierre jatkuu.

Silloin kun meillä oli elukoita, kylvettiin aina ensi vuoden nurmet viljan alle heti keväällä ja oljet ei kerätty pois. Apila ei nouse kovin korkeaksi jos antaa tarpeeksi typpeä pääkasville. Ei nyt tule mieleen kuin syksy 99? kun ei vaan satanut koko syksynä ja se kuivui kuoliaaksi.

Sää teet jotain väärin.

Paikallinen Timpan siementuottaja harvoin lopettaa kierron glyfosaatilla. Puinnin jälkeen murskaa ja sitten kyntää, siististi.

Lainaus käyttäjältä: klapikasa - 13.03.15 - klo:19:30

Timotej minä en kylvä missään enää. Joka kerta kun kesantoja otettu viljelykseen,kynnetty tai glyfo ja suorakylvö, timotestä on tullu riesaksi.  Ei tarvii monta kasvia itää syksyllä ja selviää kevään muokkauksista ja sitten kun se saa typpee se tekee aika ison puskan joka tuotaa siemeniä ja kierre jatkuu.

Silloin kun meillä oli elukoita, kylvettiin aina ensi vuoden nurmet viljan alle heti keväällä ja oljet ei kerätty pois. Apila ei nouse kovin korkeaksi jos antaa tarpeeksi typpeä pääkasville. Ei nyt tule mieleen kuin syksy 99? kun ei vaan satanut koko syksynä ja se kuivui kuoliaaksi.

Sää teet jotain väärin.

Paikallinen Timpan siementuottaja harvoin lopettaa kierron glyfosaatilla. Puinnin jälkeen murskaa ja sitten kyntää, siististi.

Mä kans ihmettelen jos t-heinä kiusaa seuraavana vuonna. Sillon kun oli niitä kesantoja
ne kans murskattiin  tai joskus jyrättiin ja sitten kynnettiin. Ehkä ei vaan tiedetty tarpeeks.