http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/11/13/ympariston-miljardituet-valuneet-hukkaan

 Tästä on kysymys. 20 vuotta ympäristötuki on ollut vaan osa viljelijän tuloa. Alunperin tarkoitus oli olla korvaus tehdyistä ympäristönsuojelu toimenpiteistä. Tähän asti nämä toimenpiteet ovat olleet käytyjä kursseja, ostettuja kirjoja ja muuta hölynpölyä.

Lainaus käyttäjältä: Sepeteus - 16.11.14 - klo:17:18

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/11/13/ympariston-miljardituet-valuneet-hukkaan

 Tästä on kysymys. 20 vuotta ympäristötuki on ollut vaan osa viljelijän tuloa. Alunperin tarkoitus oli olla korvaus tehdyistä ympäristönsuojelu toimenpiteistä. Tähän asti nämä toimenpiteet ovat olleet käytyjä kursseja, ostettuja kirjoja ja muuta hölynpölyä.

Nyt ukko puhuu taasen pehmoisia. Asia oli tismalleen toisin päin alun perin. Etkö ollut viljelijä tuohon aikaaan kun nuo säännöt tuli voimaan, vai onko dementia iskenyt kaaliin. Paalinrullaaja tuossa puhuu asiaa.

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 16.11.14 - klo:17:22

Siis jos rehellisiä ollaan, alkujaan koko ymppitukijärjestely luotiin sen vuoksi, että pystyttiin sillai hienon peitellysti maksamaan tarpeeksi tukea maatalouden jatkumisen turvaamiseksi. Nyt tuo asia on kokonaan unohdettu, vai onko niin, että maatalous tulee toimeen sillä reilun satasen pienemmällä kokonaistukitasolla, ei tiedä, ehkä aika näyttää 

Pitää paikkansa. Alun alkaen se oli tarkoitettu nimenomaan korvaamaan muun Euroopan korkeampaa CAP-tukea ja siihen sisällytettiin näennäisiä vaatimuksia, joita on sittemmin koko ajan kasvatettu.

Lainaus käyttäjältä: de Citonni - 16.11.14 - klo:19:06

Pitää paikkansa. Alun alkaen se oli tarkoitettu nimenomaan korvaamaan muun Euroopan korkeampaa CAP-tukea ja siihen sisällytettiin näennäisiä vaatimuksia, joita on sittemmin koko ajan kasvatettu.

Juuri näin. perusteena tosin oli ihan oikeita toimenpiteitä mm. lannoitusrajat ja kevytmuokkaus, pientareiden kunnioitus, etc.

Toistetaan taas tuhannennen kerra, että jos lannoituksen vähentäminen ei ole päästöjä pienentänyt,
ei lannoituksella ole ravinnekuormitukseen siten mitään vaikutusta. Kevytmuokkaus on jopa saattanut pahentaa
päästöjä, koska fosforia rikastuu pintakerrokseen.

Vasta myöhemmin peruste oli korvata tehtyjä toimenpiteitä.

Lainaus käyttäjältä: de Citonni - 16.11.14 - klo:19:06

Pitää paikkansa. Alun alkaen se oli tarkoitettu nimenomaan korvaamaan muun Euroopan korkeampaa CAP-tukea ja siihen sisällytettiin näennäisiä vaatimuksia, joita on sittemmin koko ajan kasvatettu.

Juuri näin. perusteena tosin oli ihan oikeita toimenpiteitä mm. lannoitusrajat ja kevytmuokkaus, pientareiden kunnioitus, etc.

Toistetaan taas tuhannennen kerra, että jos lannoituksen vähentäminen ei ole päästöjä pienentänyt,
ei lannoituksella ole ravinnekuormitukseen siten mitään vaikutusta. Kevytmuokkaus on jopa saattanut pahentaa
päästöjä, koska fosforia rikastuu pintakerrokseen.

Vasta myöhemmin peruste oli korvata tehtyjä toimenpiteitä.

 Tästä täysin samaa mieltä, kevytmuokkaus vain pahentaa fosforin kulkeutumista vesiin, näiltä viherpiipertäjiltä täysin hukassa tieto siitä, miten fosfori käyttäytyy maaperässä. Samoin tämä huomio siitä, että vaikka lannoitusta vähennetty, ei Saaristomeren tilanne parantunut. Tyhmäkin tajuaa että vika on silloin jossain muualla. Eilen eräs tutkija höpötti ettei hyvän sadon tuottamiseen fosforia tarvita! Hohhoijaa!

Eiköhän tuos kevytmuokkauksen suosimises oo lähinnä kysymys siitä, että toimiston pöydän takana tuntuu kivalta ajatella kuinka fosforiatomit tarrautuu hädissään pinnalla oleviin oljenpätkiin vrt. kynnetty maa. Nurmi, sänki tai syysvilja taitaa olla ainoot jokka todellisuudes pidättää pintavaluntaa ja siihen suuntaanhan tuota uudella kaudella vissiin tähdätään

Kyllä sadonkorjuuvelvoite poistuu. Komissio kuulemma vaatii että mikäli tuissa olisi sadonkorjuuvelvoite niin sitäkin olisi valvottava. Tämä olisi myöhäistänyt valvonta-aikataulua vielä lisää. Koskahan sadonkorjuuvalvonnat olisivat tulleet valmiiksi esim. syksyn 2012 kaltaisena syksynä kun puimurit olivat liikkeellä vielä marras-joulukuussakin?