Rosvosin tuolta Kashmirin linkin.

http://www.mavi.fi/fi/Documents/Ty%C3%B6paja%203,%20Ymp%C3%A4rist%C3%B6sitoumukset.pdf

Herättää kyllä aikalailla kysymyksiä ja erillaisia tunteen purkauksia.

Esimerkiksi,

Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen
(Sivu 18)

Viljatila voi ottaa vastaan kuivalantaa josta saa 40euroa hehtaaria.

Sitten on tuo kasvipeitteisyys...

Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys
(sivu 23)

Kohdentamisalueella saa 20% kasvipeitteisyydestä kevytmuokata? Alueen ulkopuolella saa kasvipeitteisyystuen koko prosenttimäärältä, vaikka 80%, kevytmuokkaamalla?

juu ja nää käyttömäärät hu hu kananpötköö pitäs laittaa 15 mottia hehtaarille kuinka v i t u s s a ku fosforit menee yli 5 kuution kohdalla hallelujaa virkamies

Omalla kohdalla kirpaisee typen pudotus kymmenellä kilolla rm ja erm:llä. Ei tule pellosta jyviä sitäkään vähää, mitä aikaisemmin...
Esim. vehnän viljely leipävehnäksi entistä vaikeampaa...
Vaikea tilanne kun tuet laskee ja samalla otetaan pohja pois pellon tuotolta...

Pittää laittaa kerääjäkasveja, muuten tuet puttoo liikaa.. mutta muokata saa vasta 1.10.

Aitokasvipeitteisyys? LHP ei kelpaa?

Näyttäisi siltä että kuivalantaa ja separoitua kamaa saa kohta alkaa ihan myymään


Ja onko tuo 3-sadon nurmen maksimimäärä, 240kg vähän noussut? Ja jotenkin luulin että fosforin lantapoikkus poistui?

edit: Näyttäsi että tyydyttävän fosforin rehunurmelle saa ajaa esim. 60 mottia lietettä ja vielä puoli tonnia salpietaria jos kokee tarpeelliseksi?

Omalla kohdalla kirpaisee typen pudotus kymmenellä kilolla rm ja erm:llä. Ei tule pellosta jyviä sitäkään vähää, mitä aikaisemmin...
Esim. vehnän viljely leipävehnäksi entistä vaikeampaa...
Vaikea tilanne kun tuet laskee ja samalla otetaan pohja pois pellon tuotolta...

Kasitonnarimiehiä on kuultu. Nyt typen satotasokorjaus on maksimissaan 50 kiloa. Eli puuhastelijat ja kädettömät käytännössä voivat jättää lannoitteet ostamatta näillä puheilla, ja kasitonnarimies pistää muitta mutkitta vehnälle sen 170 kiloa typpeä. Näin satoerot vahvistuvat seuraavalle kaudelle, ehkäpä seuraavalla kaudella satotasokorjaus onkin se 150 kg kymppitonnarimiehellä ja meidän vajakkien perustaso laskee taas 20 kiloa.

Jotta joku ulkopuolinen pääsee tähän mainittuun rock'roll ryhmään, pitää olla pari melko pimeän lannoitteen vuotta alla, ja vähän onneakin säätiloissa, sitten aukeaa lannoitehanat. Ja viljelykierto saattaa hankaloittaa asiaa: "Typpilannoitusmääriä voidaan lisätä rajoitetusti saavutetun satotason perusteella. Saavutettu satotaso määritetään jakamalla koko maatilalta saatu kyseisen viljelykasvin sato niille lohkoille, joilla kyseistä kasvia on viljelty, tai osoittamalla muulla tavalla, että satomäärä on saatu kyseiseltä lohkolta.". Käytetäänkö viljelykasville kasvilajin määritelmää, kuten 503/2007 asetuksessa ? Vai onko vain kyse esim. "vilja" , "öljykasvit" jne..Oletan, että "kyseinen viljelykasvi" luokitellaan kuten taulukossa 4, laitan maksimikorjaukseen oikeuttavat satotasot:

1. Kevätruis  5500
2. muut viljat 6500
3. Kevätkylvöiset öljykasvit 3000
4. kevätvehnä 6250 (joku loimaalainenko ollut komiteassa, ja laittanut oman satonsa ?)
5. syysvehnä,ruisvehnä, spelttivehnä 6250
6. syysruis 5250  hybridiviljelijän märkä uni.
7. syysöljykasvit 2750kg  asti, +40 kg, ei saa laittaa +50


Fosforilannoituksessa oli mielenkiintoinen kohta, karjanlantapoikkeus kulkee viljavuusluokkaan hyvä asti. 15 kg fosforia. Suunnilleen sama kuin normilannalla välttävän tason mailla, neljän tonnin keskisato ei vielä anna korottaa. Eli onnenkantamoisesta riippuu, milloin saa köyhät 3 kg plussata. Sitten vasta fosforitasoilla korkea siirrytään symmetriseen lannoitusmahdollisuuteen, lannoitusaineista riippumatta. Kuusi kiloa maksimissaan, korjauksen kanssa.

Mihinkäs hävisivät ravinnetasetoimenpiteet ? Taisi olla virastonkin mielestä aika löyhkäävä toimenpide. Joka ei siis liity lannoitukseen vaan säänvaihteluihin, lähinnä.

-SS-

Ravinnetaseet kuuluu perustuen vaatimuksiin.

Lantaa tosiaan täytyy alkaa myymään ja kyntään reilusti enemmän.

Ravinnetaseet kuuluu perustuen vaatimuksiin.

Lantaa tosiaan täytyy alkaa myymään ja kyntään reilusti enemmän.

MITÄ ?    

No, siinä tapauksessa pitää antaa ilmainen vinkki,
viiltäkää pitkittäin, eikä poikittain. Näin rannesuoniin saa isommat reiät.

-SS-

kelpaisko tähän kuivalannan vastaanottoon niin että paperilla yhestä naapurista 1000 paalia pahnoja jolla lanttaa mukamas kananjöötin sillai että saa ajaa 15 kuutioo hehtaari tällöin ainaki olis vaan vastaanottaja ja kun se pahna siä mainitaan?

kelpaisko tähän kuivalannan vastaanottoon niin että paperilla yhestä naapurista 1000 paalia pahnoja jolla lanttaa mukamas kananjöötin sillai että saa ajaa 15 kuutioo hehtaari tällöin ainaki olis vaan vastaanottaja ja kun se pahna siä mainitaan?

Ei vaan planttaa lantanäytteen, sitten voi levittää
vaikka 100 m3. Edelleenkään ei maa- eikä lantanäytteenottoa
ole määrätty viranomaisen tehtäväksi. Eli omanedunvalvonta
tässä tapauksessa on riittävä ehto onnistumiselle.

-SS-

menny tää vähän ohi, mut voi helevatin perse ketä idiootti näitä laatii!! näyttäs olevan räätälöity pelkästään naudan kuivalantaa vastaanottaville vaikka itämeren etu olisi, että broikun ja kananpötkökin, vaikka tukien, levitettäisiin mahdollisimman isolle peltoalalle. tää koskee itseäkin, koska olen itse kasvinviljelytila, en lannan luovuttaja joka on osittain omistamani yritys, jolla ei ole peltoa kuin ihan pikkasen.

meillä on kahdenlaisia kanoja, munivia ja kasvatusta. näytteiden fosforipitoisuus vaihtelee kananlaadun ja näytteenottopaikan/erän (vanhaa palanutta vai uutta kakkaa lantalasta) mukaan välillä 5-9 kg/m3. eli kun se 15 mottia juntataan taten kans keväällä ni fosforia tulee se loimijoen kiittämä 75-135m3/ha jota sitten tasailee vielä jälkeläisetkin.

mut arvatkaas mitä. niin kauan kun nää systeemit on näin järjettömiä ni kyl me jotain kans keksitään. 

samoilla linjoilla kylmiksen kans, että rm/erm pudotus on järkyttävä virhe. varsinkin kun ainakin itellä maanäytteet on kaikki rm vaikka olis kuin kapisavea. pitkässä viljelykierrossa kun sama kasvi ei osu kohdalle kuin aniharvoin niin joutuu menemään perustasoilla. samoin mistä tulee kevätvehnän tappi 6250, miksei 6000 tai 6500 kg? älytöntä sotkemista.

menny tää vähän ohi, mut voi helevatin perse ketä idiootti näitä laatii!! näyttäs olevan räätälöity pelkästään naudan kuivalantaa vastaanottaville vaikka itämeren etu olisi, että broikun ja kananpötkökin, vaikka tukien, levitettäisiin mahdollisimman isolle peltoalalle. tää koskee itseäkin, koska olen itse kasvinviljelytila, en lannan luovuttaja joka on osittain omistamani yritys, jolla ei ole peltoa kuin ihan pikkasen.

meillä on kahdenlaisia kanoja, munivia ja kasvatusta. näytteiden fosforipitoisuus vaihtelee kananlaadun ja näytteenottopaikan/erän (vanhaa palanutta vai uutta kakkaa lantalasta) mukaan välillä 5-9 kg/m3. eli kun se 15 mottia juntataan taten kans keväällä ni fosforia tulee se loimijoen kiittämä 75-135m3/ha jota sitten tasailee vielä jälkeläisetkin.

mut arvatkaas mitä. niin kauan kun nää systeemit on näin järjettömiä ni kyl me jotain kans keksitään. 

samoilla linjoilla kylmiksen kans, että rm/erm pudotus on järkyttävä virhe. varsinkin kun ainakin itellä maanäytteet on kaikki rm vaikka olis kuin kapisavea. pitkässä viljelykierrossa kun sama kasvi ei osu kohdalle kuin aniharvoin niin joutuu menemään perustasoilla. samoin mistä tulee kevätvehnän tappi 6250, miksei 6000 tai 6500 kg? älytöntä sotkemista.

Eli mulla ei vaikuta mitenkään kun olen ennenkin lannoittanut vain 80% satotasolle sallitusta määrästä 

Ja Agrimarketti ei suostunut edes myymään apulantaa eilen  Pikkusäkeissä  Pitää vissiin ostaa suurnyyttejä, vois nostella Esa-kaivurilla ja sit vaikka ostais jonkun traktorin lisää kylvökoneen eteen 

Rosvosin tuolta Kashmirin linkin.

http://www.mavi.fi/fi/Documents/Ty%C3%B6paja%203,%20Ymp%C3%A4rist%C3%B6sitoumukset.pdf

Herättää kyllä aikalailla kysymyksiä ja erillaisia tunteen purkauksia.

Esimerkiksi,

Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen
(Sivu 18)

Viljatila voi ottaa vastaan kuivalantaa josta saa 40euroa hehtaaria.

Sitten on tuo kasvipeitteisyys...

Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys
(sivu 23)

Kohdentamisalueella saa 20% kasvipeitteisyydestä kevytmuokata? Alueen ulkopuolella saa kasvipeitteisyystuen koko prosenttimäärältä, vaikka 80%, kevytmuokkaamalla?

veljeni SKN. muualla maksimi korvattava taso on 60% ja siitä saa 11 €. meillä pitää olla aito kasvipeitteisyys, mutta siitä myös oikeasti maksetaan, 60 % 36 € ja 80 % 54 €. eli suorakylvävät kasvinviljelytilat saavat tätä kautta kurottua lfa-tuen eroa kiinni suhteella ke-tiloihin. kotieläintilojen kun on vaikea sänkeä jättää talveksi jos lantalan on tyhjennettävä syksyisinkin. kohdentamisalueen ulkopuoliset vieskan miehet kuseekin sitten hunajaa.

suurin ero on: ennen toimenpide oli tilakohtainen ja rahan sai koko alalle. nyt vain niille lohkoille joilla kasvipeitteisyys toteutuu. lhp-nurmet eivät enää täytä prosenttia (koska saavat 120 € muuta tukea). mutta käykö säilörehunurmi? pysyvä säilörehunurmi ei käy, onko se sama asia?

fosforia tulee se loimijoen kiittämä 75-135kg/ha jota sitten tasailee vielä jälkeläisetkin.

Mut sillä tavalla ne kasitonnarit tulee, et voi kiistää.
Yhden sukupolven ylikin, vaikka ampuisit kaikki kanasi nyt.

-SS-

Onneksi kuokka kuokkii lisää peltoa ja pitää plantata lieteeseen vähintään 50% vettä!