Typpidirektiivin valvonta varmaankin seuraava etappi, jos ympäristötuesta irtautuvat.

On sitä ennenkin uhkailtu, yksi isohko uusmaalainen tila uhosi Kotkaniemessä lähes kaksikymmentä vuotta sitten, että ei sellaisia ympäristötukai mitään tarvita, että sillälailla pääsee oikein ruåtsalaiselle satotasolle.

Muutaman vuoden päästä olivat aukeata halkovan joen rannat kuitenkin leveällä suojavyöhykkeellä, ja nyt sitten pellot näyttävät olevan luomussa.

-SS-

Niin, parasta uudessa systeemissä on se, että välivuosi ei enää vie tukikelpoisuutta ja luomutuki ei enää edellytä ymppisitoumusta..
Jos maanäytteet ja lannanlevitysrajoitukset yms vois unohtaa, niin mäkin jättäisin ympin hakematta. Taitaa vaan olla niin, että kaikki ympin vaatimukset tulee nitraattidirektiivin ja täydentävien ehtojen kautta niskaan vaikka jättäis ympin hakematta 

Lainaus käyttäjältä: bouli - 09.11.14 - klo:13:19

Lainaus käyttäjältä: wolfheartscry - 09.11.14 - klo:13:14

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 09.11.14 - klo:12:19

no vähä meinasinki ettei täällä ilman kortteja saa ajaa enää ku naapurin rouvaa.

mut monenlaista muuta harmia varmaan jäis pois. niillä vaan kenellä eniten ongelmia ympin kans on yleensä paljon peltoa ja menetys kokonaisuudessaan siis suurempi kuin pikkutilalla.

Eiköhän tuohon naapurin rouvaankin joku ammattipätevyysvaatimus kehitellä. Ja taas kurssitusfirmat tekee rahaa...

Kai sen voi suorittaa näyttökokeella. 

riittääkö Mustialan aikaiset näytöt vai vaaditaanko uudet kurssit uusimmilla tekniikoilla 

Saattaa kyllä olla että uusi monipuolisesti kalustoon perehdyttävä kurssi voisi olla paikallaan. 

Poisjäänti on houkutteleva vaihtoehto, mutta ei uskalla, koska takaisin järjestelmän piiriin ei sitten pääse.

Onko näin? En ole vielä perehtynyt asiaan kovin hyvin mutta olen jostain saanut sen käsityksen että lohkot pysyvät ymppitukikelpoisina vaikka ne olisivat välillä tukea hakemattoman viljelijän hallussa. Ja miksei se ymppitukeen sitoutumatonkin voisi sitoutua myöhempinä vuosina mikäli mieli muuttuu.

Niin juuri sivutoimiviljelijällä voisi olla kiinnostusta jättäytyä vuodeksi pois, jotta ehtisi omaksua kaikki säännöksien uudistukset ja, näkisi, mikä on sitten se ympäristökorvauksen meininki seuraaviksi vuosiksi. Voi tulla valvonnoissa paljon kalliimmaksi oma sählääminen kuin poisjättäytyminen. Tuntuu, että liian vähän tiedetään; ensi kevättä pitäisi jo suunnitella. Eikös Mavikin lykkää tukienmaksatusta juuri siksi, että eivät sielläkään vielä osaa tai tiedä ? Miksi viljelijän pitäisi osata paremmin ?

Pitänee mennä virkamieheltä kysäisemään, voiko jättää vain yhden yksittäisen vuoden väliin, vain tuet menettäen. Olisiko silloin mahdollisuus saada kunnollisempia satotasoja alle, seuraavan vuoden taseita ja korjauksia ruokkimaan ? Riskisijoitus, mutta jospa ensi vuosi onkin ennätyshyvä ? Sademäärät esim. huimaavat 30 mm toukokuussa ?

Toinen vaihtoehto, jättää apulannat ostamatta, pelkkä Express nappi rikkaruoholle. Vanhaa heinänsiementä mettänreunoihin. Kevätkyntö. Ei voine paljon mennä pieleen. Ravinnetaseet +1 milj %

-SS-

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 09.11.14 - klo:18:02

Poisjäänti on houkutteleva vaihtoehto, mutta ei uskalla, koska takaisin järjestelmän piiriin ei sitten pääse.

Onko näin? En ole vielä perehtynyt asiaan kovin hyvin mutta olen jostain saanut sen käsityksen että lohkot pysyvät ymppitukikelpoisina vaikka ne olisivat välillä tukea hakemattoman viljelijän hallussa. Ja miksei se ymppitukeen sitoutumatonkin voisi sitoutua myöhempinä vuosina mikäli mieli muuttuu.

Tukikoulutuksista on jäänyt mieleen kuiva toteamus, että uusia sopimuksia ei tehdä.

Muistin varassa että ymppiin saa vuoden pari kolme (?) aina kauden alussa sitoutua, sitten nuo kauden loppupään vuodet mennään sillä mitä on...

Muistin varassa että ymppiin saa vuoden pari kolme (?) aina kauden alussa sitoutua, sitten nuo kauden loppupään vuodet mennään sillä mitä on...

Ei kannata enää muistella vanhaa järjestelmää, kun ensivuonna tulee kokonaan uusi systeemi.

eilisessä maaseudussa oli juttua ympistä. ei oltu varmoja ehtiikö tälle vuodelle ja ylipäätään semmosena kuin on hyväksyttäväksi lähetetty. aika avoinna vielä kaikki. no mihinkäs tässä hallinnolla kiire, valmiissa mualimassa.. MUT ANNAS S****NA KATTOO KU ITE MYÖHÄSTYT PÄIVÄNKI KEVÄÄLLÄ!

eilisessä maaseudussa oli juttua ympistä. ei oltu varmoja ehtiikö tälle vuodelle ja ylipäätään semmosena kuin on hyväksyttäväksi lähetetty. aika avoinna vielä kaikki. no mihinkäs tässä hallinnolla kiire, valmiissa mualimassa.. MUT ANNAS S****NA KATTOO KU ITE MYÖHÄSTYT PÄIVÄNKI KEVÄÄLLÄ!

Juu mä olen huomannut saman ilmiön myös. Nimittäin, heti huhtikuun alkupuolella alkaa SKN marmattaa kylvökonetta vasta rasvailevalle, et maat kuivaa maat kuivaa heti kylvöille, jos ei pääsiäiseks ole kaikki kylvettynä vappuna on kaik mänt, ei kilookaan tuu syksyllä.

Itse varaudun tuohon täyttämällä tumen säiliöt jo nyt tulevana itsenäisyyspäivänä, ja 7000 sihen eteen, ei kun roikan päästä käyntiin, lumilapiolla vaa pyhkäsee konepellin ja tuulilasin, ja kylvöt alkuun...

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 11.11.14 - klo:23:10

eilisessä maaseudussa oli juttua ympistä. ei oltu varmoja ehtiikö tälle vuodelle ja ylipäätään semmosena kuin on hyväksyttäväksi lähetetty. aika avoinna vielä kaikki. no mihinkäs tässä hallinnolla kiire, valmiissa mualimassa.. MUT ANNAS S****NA KATTOO KU ITE MYÖHÄSTYT PÄIVÄNKI KEVÄÄLLÄ!

Juu mä olen huomannut saman ilmiön myös. Nimittäin, heti huhtikuun alkupuolella alkaa SKN marmattaa kylvökonetta vasta rasvailevalle, et maat kuivaa maat kuivaa heti kylvöille, jos ei pääsiäiseks ole kaikki kylvettynä vappuna on kaik mänt, ei kilookaan tuu syksyllä.

Itse varaudun tuohon täyttämällä tumen säiliöt jo nyt tulevana itsenäisyyspäivänä, ja 7000 sihen eteen, ei kun roikan päästä käyntiin, lumilapiolla vaa pyhkäsee konepellin ja tuulilasin, ja kylvöt alkuun...

-SS-

 

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/11/13/ympariston-miljardituet-valuneet-hukkaan

 Tästä on kysymys. 20 vuotta ympäristötuki on ollut vaan osa viljelijän tuloa. Alunperin tarkoitus oli olla korvaus tehdyistä ympäristönsuojelu toimenpiteistä. Tähän asti nämä toimenpiteet ovat olleet käytyjä kursseja, ostettuja kirjoja ja muuta hölynpölyä.

Siis jos rehellisiä ollaan, alkujaan koko ymppitukijärjestely luotiin sen vuoksi, että pystyttiin sillai hienon peitellysti maksamaan tarpeeksi tukea maatalouden jatkumisen turvaamiseksi. Nyt tuo asia on kokonaan unohdettu, vai onko niin, että maatalous tulee toimeen sillä reilun satasen pienemmällä kokonaistukitasolla, ei tiedä, ehkä aika näyttää 

Aika surullista, kun ympäristötuen lannoiterajojen takia on 20 vuotta otettu 10% pienepiä satoja ihan turhaan kun ympäristöön noilla ei ole kuulemma ollut mitään vaikutusta. 

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/11/13/ympariston-miljardituet-valuneet-hukkaan

 Tästä on kysymys. 20 vuotta ympäristötuki on ollut vaan osa viljelijän tuloa. Alunperin tarkoitus oli olla korvaus tehdyistä ympäristönsuojelu toimenpiteistä. Tähän asti nämä toimenpiteet ovat olleet käytyjä kursseja, ostettuja kirjoja ja muuta hölynpölyä.

Nyt ukko puhuu taasen pehmoisia. Asia oli tismalleen toisin päin alun perin. Etkö ollut viljelijä tuohon aikaaan kun nuo säännöt tuli voimaan, vai onko dementia iskenyt kaaliin. Paalinrullaaja tuossa puhuu asiaa.

Siis jos rehellisiä ollaan, alkujaan koko ymppitukijärjestely luotiin sen vuoksi, että pystyttiin sillai hienon peitellysti maksamaan tarpeeksi tukea maatalouden jatkumisen turvaamiseksi. Nyt tuo asia on kokonaan unohdettu, vai onko niin, että maatalous tulee toimeen sillä reilun satasen pienemmällä kokonaistukitasolla, ei tiedä, ehkä aika näyttää