Unohtuu nyt helposti monelta se, että ympäristökorvaus ei ole enää tulotuki, vaan se nimensä mukaisesti on todella korvaus niistä tulon menetyksistä, kun viljellään ympäristöä säästäen. 
Jos saa ympäristökorvausta vaikka 100  €/ha, niin siitä voi laskea, paljonko pitäis saada lisää satoa, jos ei lähde mukaan korvaussysteemiin, vaan lannoittaa ja tekee muita toimenpiteitä ihan mielensä mukaan, että sais tuon satasen ja oikeastaan enemmänkin pitäis sadonlisäyksellä saada, jotta olisi mielekästä jäädä ulkopuolelle.

Tonni kauraa?

Jottei mene liian vaikeaksi, jos joutuu harjoittamaan viherrytystä, käsittääkseni joutuu, jollei nurmiala ylitä 75%, niin ilmeisesti ei koske viherryttäminen tilan pinta-alasta kuin sitä osaa, joka on täällä vihermaakunnassa? Itsellä kun on maita toisessakin maakunnassa, joka ei ole tuon viherrytyksen ikeessä. Sitten lisäksi, lasketaanko se viherrytysalaan kuuluma pelkästään tilan viherrytysmaakuntaan kuuluvasta alasta, vaiko koko pinta-alasta? Eli jos viherrytys maakunnan peltoalasta onkin yli 75 % nurmia ja toisaalla pelkkää viljaa? Ja lasketaanko vuosittain tarve, vai sitoudutaanko heti ensimmäisenä vuonna johonkin viherrytykseen X vuodeksi...?
Kukaan ei tiedä varmana, kuitenkaan.

Viherrytys koskee tilan koko peltoalaa, jos talouskeskus tai pääosa peltoalasta sijaitsee vihermaakunnassa. Viherrytystä saa toteuttaa myös noilla viherrytysmaakunnan ulkopuolisilla peltolohkoilla.

Mites tuo suojavyöhykenurmi, onko se vain joku kaista vai voiko koko lohkon lykätä sille?? Ja minne sitä voi perustaa? 

Unohtuu nyt helposti monelta se, että ympäristökorvaus ei ole enää tulotuki, vaan se nimensä mukaisesti on todella korvaus niistä tulon menetyksistä, kun viljellään ympäristöä säästäen. 
Jos saa ympäristökorvausta vaikka 100  €/ha, niin siitä voi laskea, paljonko pitäis saada lisää satoa, jos ei lähde mukaan korvaussysteemiin, vaan lannoittaa ja tekee muita toimenpiteitä ihan mielensä mukaan, että sais tuon satasen ja oikeastaan enemmänkin pitäis sadonlisäyksellä saada, jotta olisi mielekästä jäädä ulkopuolelle.

Tulotuki tai ei, niin saavutetusta edusta (tukitasosta) on aina ikävä luopua ja jostakin meikäläisen on se raha joko säästettävä tai tienattava, jotta pääsen edes nykyiseen vaatimattomaan tulotasoon. Tutkailin illalla noita tukiehtoja ja eipä tainnut paljoa muuta jäädä kuin perustuki 54 € eli aika ison loven tekee eli melkein satku hehtaarilta miinusta. Täytyy alkaa tutkimaan saako jotakin lisäehtoa otettua, mutta voi olla, että tulevat liian kalliiksi tai hankaliksi tehdä. Ihmettelen, että minne on hävinnyt lannanlevityskasvukaudella lisätoimenpide vai eikö lantaa saa enää levittää syksyllä ollenkaan. Täytynee lukea tukiehdot loppuun saakka, kun jäi eilen kesken.

Sadon nosto tuon satasen verran on hiukan haasteellista, kun nurmisadot ovat jo selvästi keskimääräistä paremmalla tasolla ja kun nurmella ei ole oikein kunnollista verrokkihintaa, vrt vilja.

Lainaus käyttäjältä: Tupajumi - 06.11.14 - klo:21:04

Unohtuu nyt helposti monelta se, että ympäristökorvaus ei ole enää tulotuki, vaan se nimensä mukaisesti on todella korvaus niistä tulon menetyksistä, kun viljellään ympäristöä säästäen. 
Jos saa ympäristökorvausta vaikka 100  €/ha, niin siitä voi laskea, paljonko pitäis saada lisää satoa, jos ei lähde mukaan korvaussysteemiin, vaan lannoittaa ja tekee muita toimenpiteitä ihan mielensä mukaan, että sais tuon satasen ja oikeastaan enemmänkin pitäis sadonlisäyksellä saada, jotta olisi mielekästä jäädä ulkopuolelle.

Tulotuki tai ei, niin saavutetusta edusta (tukitasosta) on aina ikävä luopua ja jostakin meikäläisen on se raha joko säästettävä tai tienattava, jotta pääsen edes nykyiseen vaatimattomaan tulotasoon. Tutkailin illalla noita tukiehtoja ja eipä tainnut paljoa muuta jäädä kuin perustuki 54 € eli aika ison loven tekee eli melkein satku hehtaarilta miinusta. Täytyy alkaa tutkimaan saako jotakin lisäehtoa otettua, mutta voi olla, että tulevat liian kalliiksi tai hankaliksi tehdä. Ihmettelen, että minne on hävinnyt lannanlevityskasvukaudella lisätoimenpide vai eikö lantaa saa enää levittää syksyllä ollenkaan. Täytynee lukea tukiehdot loppuun saakka, kun jäi eilen kesken.

Sadon nosto tuon satasen verran on hiukan haasteellista, kun nurmisadot ovat jo selvästi keskimääräistä paremmalla tasolla ja kun nurmella ei ole oikein kunnollista verrokkihintaa, vrt vilja.

100euron kauratonnilla kuittaa monta ymppäharmia.

jos jää tuohon 54 euroon ni kyl moni tosiaan miettii poisjäämistä. kuinka paljon saa fosforia ja typpeä käyttää jos ei kuulu ympin piiriin? säästyykö kokonaan lohkokorttien täytöltä, maanäytteet, lanta-analyysit, ruiskutustutkinto?

lhp-nurmien 120 € tuesta ei siltä osin hyötyä jos nykyisillä hömppäheinillä joutuu täyttämään ekologista alaa. monet toimenpiteet haaveilua, kerääjäkasvit ainoa josta pystyy muutaman tonnin kerryttämään ja pikkasen kasvipeitteisyydestä.

laittakaa listaa mitä hyötyy jos jättää ton 54 € ottamatta eli jää ulos?

jos jää tuohon 54 euroon ni kyl moni tosiaan miettii poisjäämistä. kuinka paljon saa fosforia ja typpeä käyttää jos ei kuulu ympin piiriin? säästyykö kokonaan lohkokorttien täytöltä, maanäytteet, lanta-analyysit, ruiskutustutkinto?

Tuosta ei enään pääse eroon kuin lopettamalla kasvinsuojeluaineiden käytön.

http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kemikaalit-biosidit-ja-kasvinsuojeluaineet/Kasvinsuojeluaineet/Kasvinsuojelukoulutus-ja--tutkinto/

no vähä meinasinki ettei täällä ilman kortteja saa ajaa enää ku naapurin rouvaa.

mut monenlaista muuta harmia varmaan jäis pois. niillä vaan kenellä eniten ongelmia ympin kans on yleensä paljon peltoa ja menetys kokonaisuudessaan siis suurempi kuin pikkutilalla.

Lainaus käyttäjältä: wolfheartscry - 09.11.14 - klo:11:45

Lainaus käyttäjältä: Tupajumi - 06.11.14 - klo:21:04

Unohtuu nyt helposti monelta se, että ympäristökorvaus ei ole enää tulotuki, vaan se nimensä mukaisesti on todella korvaus niistä tulon menetyksistä, kun viljellään ympäristöä säästäen. 
Jos saa ympäristökorvausta vaikka 100  €/ha, niin siitä voi laskea, paljonko pitäis saada lisää satoa, jos ei lähde mukaan korvaussysteemiin, vaan lannoittaa ja tekee muita toimenpiteitä ihan mielensä mukaan, että sais tuon satasen ja oikeastaan enemmänkin pitäis sadonlisäyksellä saada, jotta olisi mielekästä jäädä ulkopuolelle.

Tulotuki tai ei, niin saavutetusta edusta (tukitasosta) on aina ikävä luopua ja jostakin meikäläisen on se raha joko säästettävä tai tienattava, jotta pääsen edes nykyiseen vaatimattomaan tulotasoon. Tutkailin illalla noita tukiehtoja ja eipä tainnut paljoa muuta jäädä kuin perustuki 54 € eli aika ison loven tekee eli melkein satku hehtaarilta miinusta. Täytyy alkaa tutkimaan saako jotakin lisäehtoa otettua, mutta voi olla, että tulevat liian kalliiksi tai hankaliksi tehdä. Ihmettelen, että minne on hävinnyt lannanlevityskasvukaudella lisätoimenpide vai eikö lantaa saa enää levittää syksyllä ollenkaan. Täytynee lukea tukiehdot loppuun saakka, kun jäi eilen kesken.

Sadon nosto tuon satasen verran on hiukan haasteellista, kun nurmisadot ovat jo selvästi keskimääräistä paremmalla tasolla ja kun nurmella ei ole oikein kunnollista verrokkihintaa, vrt vilja.

100euron kauratonnilla kuittaa monta ymppäharmia.

Mutta kun kylvö, puinti ja mahdollinen kuivaus (ellei myy tuoreena tai pystyyn) sekä siemen olisi ostossa, niin ei hirveästi houkuttele. Omat systeemit kun on viritetty edullisen nurmen tuotantoon ja tämä uusi ympäristökorvaus ei millään muotoa suosi sitä. Lietteen multaustuki oli 40€ per ha ja urakoitsija ottaisi 3 € kuutiolta ja 20 kuutiota pitäis laittaa joten parikymppiä jäisi omavastuuksi. Oma letkulevitin jäisi vielä toimettomaksi. Ei oikein toimi tuokaan. Kuivalantaa ei saanut kierrättää omille pelloille vaan pitäisi antaa jollekin joka nostaisi sitten tuen. Ei motivoi sekään. Tuo kasvipeitteisyys- toimenpiteen takia pitäisi sitä viljaa sit viljellä, että saisi nurmialan riittävän pieneksi. Ja sit kasvukauden aikaisesta lannanlevityksestä ei makseta. Jotenkin järjenvastainen koko systeemi.

Noh, miten tää nyt menee, kannattaako mun laittaa sitä viljaa se 30 ha?

no vähä meinasinki ettei täällä ilman kortteja saa ajaa enää ku naapurin rouvaa.

mut monenlaista muuta harmia varmaan jäis pois. niillä vaan kenellä eniten ongelmia ympin kans on yleensä paljon peltoa ja menetys kokonaisuudessaan siis suurempi kuin pikkutilalla.

Eiköhän tuohon naapurin rouvaankin joku ammattipätevyysvaatimus kehitellä. Ja taas kurssitusfirmat tekee rahaa...

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 09.11.14 - klo:12:19

no vähä meinasinki ettei täällä ilman kortteja saa ajaa enää ku naapurin rouvaa.

mut monenlaista muuta harmia varmaan jäis pois. niillä vaan kenellä eniten ongelmia ympin kans on yleensä paljon peltoa ja menetys kokonaisuudessaan siis suurempi kuin pikkutilalla.

Eiköhän tuohon naapurin rouvaankin joku ammattipätevyysvaatimus kehitellä. Ja taas kurssitusfirmat tekee rahaa...

Kai sen voi suorittaa näyttökokeella. 

Lainaus käyttäjältä: wolfheartscry - 09.11.14 - klo:13:14

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 09.11.14 - klo:12:19

no vähä meinasinki ettei täällä ilman kortteja saa ajaa enää ku naapurin rouvaa.

mut monenlaista muuta harmia varmaan jäis pois. niillä vaan kenellä eniten ongelmia ympin kans on yleensä paljon peltoa ja menetys kokonaisuudessaan siis suurempi kuin pikkutilalla.

Eiköhän tuohon naapurin rouvaankin joku ammattipätevyysvaatimus kehitellä. Ja taas kurssitusfirmat tekee rahaa...

Kai sen voi suorittaa näyttökokeella. 

riittääkö Mustialan aikaiset näytöt vai vaaditaanko uudet kurssit uusimmilla tekniikoilla 

jos jää tuohon 54 euroon ni kyl moni tosiaan miettii poisjäämistä. kuinka paljon saa fosforia ja typpeä käyttää jos ei kuulu ympin piiriin? säästyykö kokonaan lohkokorttien täytöltä, maanäytteet, lanta-analyysit, ruiskutustutkinto?

lhp-nurmien 120 € tuesta ei siltä osin hyötyä jos nykyisillä hömppäheinillä joutuu täyttämään ekologista alaa. monet toimenpiteet haaveilua, kerääjäkasvit ainoa josta pystyy muutaman tonnin kerryttämään ja pikkasen kasvipeitteisyydestä.

laittakaa listaa mitä hyötyy jos jättää ton 54 € ottamatta eli jää ulos?

vuorotteluvapaa ympistä kiehtoo,6keuron takia viitti narua kaulaan.15 hehtaaria muutenkin ulkona kuviosta

Poisjäänti on houkutteleva vaihtoehto, mutta ei uskalla, koska takaisin järjestelmän piiriin ei sitten pääse. Tuosta tulee se muutama tonni tukieuroja, jotka on tyhjää parempia, jos viljanviljely alkaa mennä mahdottomaksi. Mää luulen, että yllättävän monia juttuja ajetaan sitten mukaan täydentävien ehtojen, viherrytyksen jne. kautta. Kyllä noi lainlaatijat on ihan hyvin tietoisia siitä, että porukkaa aikoo jäädä ympistä pois. Tehdään sitten muuta kautta kiusaa. Onko nämä LHP yms. kesantoasiat sidottu ympissä mukana olemiseen. Itselleni aika paljonkin merkitystä, kun etäpeltoja on kannattavin pitää tukiautomaatteina.