En tiedä mikä kone nivalassa on ajellut, enkä tiedä miksikä nämä nelipyöräohjatut vredot lasketaan, mutta runko-ohjattu kone lasketaan joksikin muuksi (vrt dumpperi tai metsäkone) kuin traktori, ja niillä ei saa kuljettaa kuormaa yleisellä tiellä ilman erillislupaa pööllä. Ja todennäköisesti tämä on johtanut myös tähän akselipainojen mittaukseen ja sakotukseen. Muistelen, että koneviestissä oli joitakin vuosia sitten pitkä juttu akselipainoista liittyen traktoriurakointiin ja viimeisenä lauseena oli, että nämä eivät koske maatalousajoa (traktori). Mutta nämä runko-ohjatut vehkeet voi olla oma lukunsa.

Ei kai tuo 48 t kokonaispaino ole mikään ihme sinällään, kun eikös tämä kolme akselinen puoliperävaunu-tyyppinen 27 kuution Challenger paina viitisen kymmentä tonnia lasti päällä. Riippuen tietysti vähän millainen multain perässä on lisäpainona.

En oo tutustunut aiheeseen lain puitteissa, mutta onhan valmetillakin runko-ohjattuja traktoreja. Ja koneenkantajia on kaikennäköisiä pitkin historiaa olemassa.

Mutta jos kyseessä on urakointia, niin silloinhan jonkun paskaa siirretään maksusta paikasta a paikkaan b(elto). Silloin tää pöö-juttu saattaa olla Suomen lakien mukaan ropleema.

Joka tapauksessa laki on mielestäni useiltakin osin paska. Siis Suomen laki yleensä.

En tiedä mikä kone nivalassa on ajellut, enkä tiedä miksikä nämä nelipyöräohjatut vredot lasketaan, mutta runko-ohjattu kone lasketaan joksikin muuksi (vrt dumpperi tai metsäkone) kuin traktori, ja niillä ei saa kuljettaa kuormaa yleisellä tiellä ilman erillislupaa pööllä. Ja todennäköisesti tämä on johtanut myös tähän akselipainojen mittaukseen ja sakotukseen. Muistelen, että koneviestissä oli joitakin vuosia sitten pitkä juttu akselipainoista liittyen traktoriurakointiin ja viimeisenä lauseena oli, että nämä eivät koske maatalousajoa (traktori). Mutta nämä runko-ohjatut vehkeet voi olla oma lukunsa.

Ei kai tuo 48 t kokonaispaino ole mikään ihme sinällään, kun eikös tämä kolme akselinen puoliperävaunu-tyyppinen 27 kuution Challenger paina viitisen kymmentä tonnia lasti päällä. Riippuen tietysti vähän millainen multain perässä on lisäpainona.

Ne on vähä niinkuin puimureita koska leveys ylittää 3m... saa siirtyä pellolta toiselle muttei kuorman kanssa. ei vaadi rekisterikilpeä...

Eikös tukkirekkojakin ole niitä jatkettuja 90 tonnisia. Painorajoitukset pois, on monella mielipide. Miksi niitä yleensäkään pitää olla ? Joku silta nyt tietenkin voi olla rajoittava tekijä, mutta eivätkös ne kestä vähintään 10 kertaa sen suunnitellun kuorman.

Ja Pohjanmaalla ainakin pieni tallaus tekee vaan paremmat sadot, ennätyksiä tehtaillaan vuodesta toiseen.

-SS-

Eikös tukkirekkojakin ole niitä jatkettuja 90 tonnisia. Painorajoitukset pois, on monella mielipide. Miksi niitä yleensäkään pitää olla ? Joku silta nyt tietenkin voi olla rajoittava tekijä, mutta eivätkös ne kestä vähintään 10 kertaa sen suunnitellun kuorman.

Ja Pohjanmaalla ainakin pieni tallaus tekee vaan paremmat sadot, ennätyksiä tehtaillaan vuodesta toiseen.

-SS-

Näissä kannattaa muistaa että vaikka kokonaismassat on korkeammat autopuolella niin akseli ja telimassat on rajatummat. Maataloudessa painot kohdistuu ennemminkin yhdelle akselille. Sellaisen juttu mistä vähän puhutaan on kahden kulkineen yhteispaino. Paljon näkyy että rekkapenat on kurvannu essolta samaan aikaan ja nää 70 tonnin junat tulee vajaalla turvavälillä vastaan. Tällaiset parivaljakot kun sattuu vastakkain isolle sillalle niin voi oikeasti ruveta rakenteet huutamaan hoosiannaa. Kyseessä voi kuitenkin olla 280 tonnia mitkä on saman pilarin nokassa.

Eikös tukkirekkojakin ole niitä jatkettuja 90 tonnisia. Painorajoitukset pois, on monella mielipide. Miksi niitä yleensäkään pitää olla ? Joku silta nyt tietenkin voi olla rajoittava tekijä, mutta eivätkös ne kestä vähintään 10 kertaa sen suunnitellun kuorman.

Ja Pohjanmaalla ainakin pieni tallaus tekee vaan paremmat sadot, ennätyksiä tehtaillaan vuodesta toiseen.

-SS-

Akselipainot ja akselivälit ratkaisevat. Sekä siltasääntö, eli kuinka pitkä romu on kyseessä. Aaltoliike se tappaa kaikki tiet. Jos amplitudi on liian suuri ja taajuus sopiva, niin tie menee pilalle alta aikayksikön. Jäällä ajettaessa sen huomaa siten, että kaloja alkaa tulemaan vastaan. Sen takia ne nopeusrajoitukset siellä on.

Korollalla voi ajaa kovempaa kui kaanialla.

Korollalla voi ajaa kovempaa kui kaanialla.

-ja kumpikin ahistaa...

Ennemmin pitäisi olla huolissaan siitä pellosta, kuin tiestöstä.

Pellon kyllä sinänsä pitäisi kestää jos ollaan vaan oikeaan aikaan liikenteessä.

Se "kerrostaloefekti" pätee paljon paremmin tiehen koska sillä on aika kapea runko loppujen lopuksi ja aina ajetaan samasta kohdasta.

Kyllä tuon on huomannut kun keväällä ajaa lantaa nykyisin 1-akselisilla paska ja lietevaunuilla, niin tiet on paljon kovemmilla kuin entisillä yhtä isoilla telivehkeillä.

Lainaus käyttäjältä: wolfheartscry - 16.10.14 - klo:10:08

En tiedä mikä kone nivalassa on ajellut, enkä tiedä miksikä nämä nelipyöräohjatut vredot lasketaan, mutta runko-ohjattu kone lasketaan joksikin muuksi (vrt dumpperi tai metsäkone) kuin traktori, ja niillä ei saa kuljettaa kuormaa yleisellä tiellä ilman erillislupaa pööllä. Ja todennäköisesti tämä on johtanut myös tähän akselipainojen mittaukseen ja sakotukseen. Muistelen, että koneviestissä oli joitakin vuosia sitten pitkä juttu akselipainoista liittyen traktoriurakointiin ja viimeisenä lauseena oli, että nämä eivät koske maatalousajoa (traktori). Mutta nämä runko-ohjatut vehkeet voi olla oma lukunsa.

Ei kai tuo 48 t kokonaispaino ole mikään ihme sinällään, kun eikös tämä kolme akselinen puoliperävaunu-tyyppinen 27 kuution Challenger paina viitisen kymmentä tonnia lasti päällä. Riippuen tietysti vähän millainen multain perässä on lisäpainona.

En oo tutustunut aiheeseen lain puitteissa, mutta onhan valmetillakin runko-ohjattuja traktoreja. Ja koneenkantajia on kaikennäköisiä pitkin historiaa olemassa.

Mutta jos kyseessä on urakointia, niin silloinhan jonkun paskaa siirretään maksusta paikasta a paikkaan b(elto). Silloin tää pöö-juttu saattaa olla Suomen lakien mukaan ropleema.

ei tuon takia oo ongelmaa pööllä ajaessa koska on maatalous ajoa eikä väliä kuka sen tekee.

Lainaus käyttäjältä: Kaupoi - 16.10.14 - klo:08:12

https://www.youtube.com/watch?v=ysKUZ9sb63w

Paino pelottaa, mutta onhan tuolla tullu monet vuojet ajatettua. Märälle pellolle ei kyllä...

Onko tällä Vredolla mitään muuta yhteneväisyyttä peltomörköön kuin nimi?

https://www.youtube.com/watch?v=oGVKsb5_41k

Samassa tehtaassa tehdään, mutta sen verrna akselistossa eroa että sanoivat ettei ole asiaa pellolle. Noissa on oikein jousitus ja nopeutta sen 65-80 km/h, en muista tarkemmin.

https://www.youtube.com/watch?v=ysKUZ9sb63w

Paino pelottaa, mutta onhan tuolla tullu monet vuojet ajatettua. Märälle pellolle ei kyllä...

Ristus notta siellä oli paikoitellen ruikkua aiva trusapäis

Holmerin jurttinnostokoneen jäljiltä on isännillä ollu valtaojien betoniputkitukset sikinsokin. 
Moottorityökoneella ei saa kuljettaa tiellä kuin koneen työvälineitä ja polttoaineita.
Aikamoisia nuo nykyiset jurttiautotkin ovat kun on yli 53t kuormia kuormalistassa.  Siinä on peltotiet aika kovilla kun kymmenenkin tuollaista junaa ajaa pintakelirikolla.

"Nestepainekäyttöisellä ohjauksella varustettu kuormaa kantava liikennetraktori" vaatii dieseliä tankkiin kuljetettaessa tavaraa tiellä. Runko-ohjattava Valtraa tai muita linkkutraktoreita ei lueta kuormaa kantaviksi. Siksi metsäkoneilla ja dumppereilla pitäisi olla dieselit tankissa tieajossa kuorman kanssa. Tai metsäkoneiden kohdalla en ole täysin varma säännöistä. Jos linkin kone on tulkittu tällaiseksi?. Nuo akseli ja kokonaispainot pellolla ovat kyllä järkyttäviä.

jotenkin tulee vaan mieleen että onko tuollanen tehokkuus ihan tervettä?   on varmasti sellasia painoja neliöille että rakenne kärsii reippaasti ja sitten niitä sadonmenetyksiä yritetään korjata typpeä lisäämällä...

Holmerin jurttinnostokoneen jäljiltä on isännillä ollu valtaojien betoniputkitukset sikinsokin. 
Moottorityökoneella ei saa kuljettaa tiellä kuin koneen työvälineitä ja polttoaineita.
Aikamoisia nuo nykyiset jurttiautotkin ovat kun on yli 53t kuormia kuormalistassa.  Siinä on peltotiet aika kovilla kun kymmenenkin tuollaista junaa ajaa pintakelirikolla.

Akselipainot ne peltotiellä pahimmat ovat. Ykköspyöräkärry ylikuormalla, niin junalla voi ajaa perässä. Niin jos peltotie antaa periksi.

Lainaus käyttäjältä: Make - 16.10.14 - klo:22:22

Holmerin jurttinnostokoneen jäljiltä on isännillä ollu valtaojien betoniputkitukset sikinsokin. 
Moottorityökoneella ei saa kuljettaa tiellä kuin koneen työvälineitä ja polttoaineita.
Aikamoisia nuo nykyiset jurttiautotkin ovat kun on yli 53t kuormia kuormalistassa.  Siinä on peltotiet aika kovilla kun kymmenenkin tuollaista junaa ajaa pintakelirikolla.

Akselipainot ne peltotiellä pahimmat ovat. Ykköspyöräkärry ylikuormalla, niin junalla voi ajaa perässä. Niin jos peltotie antaa periksi.

Eikös pellot ja päisteet nykyään vahvistetakin esimerkiksi stabiloimalla murskeet sementillä. 500 mm paksuudelta kalliomurske, stabilointi 70 kg sementtiä sekoitettuna maakosteaan murskekuutioon, täryllä tiivistys, kantavuus on aivan maantien luokkaa.

-SS-