Olisi siis pari lohkoa, joilla on aikanaan isoisiltä jääny raivaaminen vähä kesken. Lohkojen koot 3.6 ja 10 hehtaaria. Molemmista pelloista saisi melkein suorakulmion muotosia, monikulmioiden sijaan, raivaamalla vajaa pari hehtaaria molempiin lisää.

Tukiahan raivioille ei taida saada mut oliskohan muuten mitään järkeä? Raiviot olis täysin kivettömiä savimaita missä kasvaa uudistuskypsää mettää. Ja metsä työläs uudistaa heinittymisen takia.

Pystyisikö lohkojen tukia kierrättämään lohkon sisällä siten, että se osa pellosta mihin ei täysiä tukia saa, olisi aina kerrallaan vaikka viherlannoitusnurmena kolme vuotta? Nurmikiertoa tulisi ja pellot pysyis paremmassa kasvukunnossa kun osa olisi aina nurmella.. Ja kulmien kiertely vähenisi jonkun verran.

Jos sitä raivais aina pari metriä metsään päin vuodessa niin eikö ne digitoi sen hitaasti lisäalaksi... 

(Aina tehnyt mieli kokeilla tuota...)

Et puhu kellekään mitään ja siirät ojan paikkaa vähitellen. Siitä se isonee.

Piiriojien pienimuotoinen ojittaminen kannattaa tehdä siten että ei puhu mitään ja merkkaa tukihakuun että on useita alle x aaria olevia viljelyksiä. Sitten toivoo että ei tule tarkastuksia (koska tarkastaja voi merkata ne) ja seuraavassa digitoinnissa ne on pompsahtanu pelloksi.

Noissa isommissa raivioissa ei auta muu kuin kaataa puut, nyppiä kannot ja ajaa jyrsimellä yli. Sen jälkeen viljellä innokkaasti ja muistella kuinka tyhmää oli touhuta monimuotoisilla pelloilla. (ps kalkkia kannattaa sitten ajaa reilumpi kerros heti kättelyssä.)

Kyllä ne kannattaa raivata vaikka tukia ei tulisikaan.

Mun käsittääkseni ne voi merkata samaan lohkoon mutta se tuettu pinta-ala on sitten se vanha.

Kasvulohkot nyt on ihan perseestä, samaa kasvia vaan koko lohkolle niin ei tarvi pelleillä.

Jos sitä raivais aina pari metriä metsään päin vuodessa niin eikö ne digitoi sen hitaasti lisäalaksi... 

(Aina tehnyt mieli kokeilla tuota...)

Ihan vapaasti. Sinulla vain on hehtaarimäärälle x määrätyt tukioikeudet siellä lapuissa. Sitä saa vaikka digitoida isommaksi niin eipä se tukimäärä lisäänny.  Jos taasen se välillä pienenee ja taas nousee niin sinne hävisivät 

Mää aattelin kokeilla että menisikö läpi yhden tien hävittäminen. Ojat vaan umpeen ja kylvö keväällä. Ilmoitan vain entisen pinta-alan tukihaussa ja katson mitä tapahtuu. Tarkastus jos tulee, niin näyttelen hölmöä ja sanon "etten tiennyt."

Kyllä ne kannattaa raivata vaikka tukia ei tulisikaan.

Mun käsittääkseni ne voi merkata samaan lohkoon mutta se tuettu pinta-ala on sitten se vanha.

Kasvulohkot nyt on ihan perseestä, samaa kasvia vaan koko lohkolle niin ei tarvi pelleillä.

Just näin. Kaikki nysväämistä vähentävät toimenpiteet kannattaa tehdä, tuet on sivuseikka.

Ei siinä taida sitte auttaa muu ku raivaaminen! Yhen peltotien siirtäminen olis kans tiedossa samasta syystä, että nysvääminen vähenee. Mitäs ilmotus- toimenpiteitä siinä tarvis tehä ku kahen lohkon koko muuttuu? Lohkojen kokonaispinta-alat ei paljoa tule muuttumaan kuitenkaan..

Ei siinä taida sitte auttaa muu ku raivaaminen! Yhen peltotien siirtäminen olis kans tiedossa samasta syystä, että nysvääminen vähenee. Mitäs ilmotus- toimenpiteitä siinä tarvis tehä ku kahen lohkon koko muuttuu? Lohkojen kokonaispinta-alat ei paljoa tule muuttumaan kuitenkaan..

Lohkoja ja lohkon osiahan voi liittää tai erottaa lohkojen muutoslomakkeella. Mutta mitään ei noilla ilmoituksilla voi lisätä, vähentää eli passivoida voi.

Jos oikein tarkasti tuki ohjeita luetaan , niin kaikki maatalousmaa on ilmoitettava. Ja noista lohkon reunojen raivauksista pitäis tehdä oma tueton peruslohko tai peruslohkoja. Noin kait se menis, mutta nyt syyllistyn kyllä ittekkin yhdellä lohkolla ehkä 8a:n ylitykseen. Maaseutupäällikkö ainakin meinas silmänsä tiputtaa, kun en luvannut piirrellä siitä tuetonta "U" lohkoa. Ennemmi istutan siihen sitten vaikka Joulukuusia, jos siinä ei vilja/nurmi saa kasvaa. Ihan hanuristahan noi säännöt on, mutta eikö ne suurinpiirtein noin mene?

ja nyt kun kävivä tarkastamassa pellot kun jotain satelliittivalvonnan tarkkuutta tarkistava niin huomasin että yhellä pellolla jota olen pikkuhiljaa suurentannu laitoja oikomalla ja reunasta levittämällä, pinta-ala pienenikin!!!!    en ymmärrä miten pirussa net saavat noi tehtyä?         niillä oli mukana omat kartat joita sitten seurattiin kun sumussa talsittiin ja välillä akka kepsillä tarkisti paikan missä ollaan kun pellon reunaa ei nähny.    hitto mitä pelleilyä koko toi mittailu.   nyt jos haluiaisin tarkistuksen niin taas joku sais eri määrän aareja ja taas oltais samassa kuin lähettäessä.                              vuosia on pinta-ala kyllä aarin pari noussu mutta nyt laski!                          ens kesäks tailan hankkia käsi kepsin niin saan tietää mitä mulla on viljelyssä.

Ei siinä taida sitte auttaa muu ku raivaaminen! Yhen peltotien siirtäminen olis kans tiedossa samasta syystä, että nysvääminen vähenee. Mitäs ilmotus- toimenpiteitä siinä tarvis tehä ku kahen lohkon koko muuttuu? Lohkojen kokonaispinta-alat ei paljoa tule muuttumaan kuitenkaan..

Ensin yhdistetään ne tien jakamat lohkot lohkoksi U1. Sitten jaetaan U1 U2:ksi ja U3:ksi uuden tien mukaan.  Helppoa kuin heinänteko. 

Lainaus käyttäjältä: aveii - 08.10.14 - klo:19:51

Ei siinä taida sitte auttaa muu ku raivaaminen! Yhen peltotien siirtäminen olis kans tiedossa samasta syystä, että nysvääminen vähenee. Mitäs ilmotus- toimenpiteitä siinä tarvis tehä ku kahen lohkon koko muuttuu? Lohkojen kokonaispinta-alat ei paljoa tule muuttumaan kuitenkaan..

Lohkoja ja lohkon osiahan voi liittää tai erottaa lohkojen muutoslomakkeella. Mutta mitään ei noilla ilmoituksilla voi lisätä, vähentää eli passivoida voi.

Jos oikein tarkasti tuki ohjeita luetaan , niin kaikki maatalousmaa on ilmoitettava. Ja noista lohkon reunojen raivauksista pitäis tehdä oma tueton peruslohko tai peruslohkoja. Noin kait se menis, mutta nyt syyllistyn kyllä ittekkin yhdellä lohkolla ehkä 8a:n ylitykseen. Maaseutupäällikkö ainakin meinas silmänsä tiputtaa, kun en luvannut piirrellä siitä tuetonta "U" lohkoa. Ennemmi istutan siihen sitten vaikka Joulukuusia, jos siinä ei vilja/nurmi saa kasvaa. Ihan hanuristahan noi säännöt on, mutta eikö ne suurinpiirtein noin mene?

Siellä on tosiaan tukipapereissa kohta että on viljelyksessä alle x kokoa olevia lohkoja jotka on valmis esittämään tarvittaessa. Toi x sen takia että en muista sitä kokoa. Kuitenkin nämä saa olla kiinni peruslohkossa eli vanhassa pellossa ja niitä saa olla useampi vierekkäin (jos on sattumoisin suoristanut kahtena vuonna pellon laitaa). Näillä saa helposti kuitattua noi piiriojien oikomiset mutta eivät ehkä käy hehtaarin lisäraivioon. Jos joku kysyy niin silloin joutuu vertaa oikeaa maastoa digikarttaan ja kertomaan missä nämä pikkuläntit on. Mutta siis tuo raksi pelastaa paljolta harmilta.

Ei siinä taida sitte auttaa muu ku raivaaminen! Yhen peltotien siirtäminen olis kans tiedossa samasta syystä, että nysvääminen vähenee. Mitäs ilmotus- toimenpiteitä siinä tarvis tehä ku kahen lohkon koko muuttuu? Lohkojen kokonaispinta-alat ei paljoa tule muuttumaan kuitenkaan..

Voi toki olla että joudut ekana vuonna ilmoittamaan sen itsenäiseksi pelloksi ja vasta seuraavana vuonna yhdistämään ne samaksi peruslohkoksi.

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 08.10.14 - klo:20:08

Lainaus käyttäjältä: aveii - 08.10.14 - klo:19:51

Ei siinä taida sitte auttaa muu ku raivaaminen! Yhen peltotien siirtäminen olis kans tiedossa samasta syystä, että nysvääminen vähenee. Mitäs ilmotus- toimenpiteitä siinä tarvis tehä ku kahen lohkon koko muuttuu? Lohkojen kokonaispinta-alat ei paljoa tule muuttumaan kuitenkaan..

Lohkoja ja lohkon osiahan voi liittää tai erottaa lohkojen muutoslomakkeella. Mutta mitään ei noilla ilmoituksilla voi lisätä, vähentää eli passivoida voi.

Jos oikein tarkasti tuki ohjeita luetaan , niin kaikki maatalousmaa on ilmoitettava. Ja noista lohkon reunojen raivauksista pitäis tehdä oma tueton peruslohko tai peruslohkoja. Noin kait se menis, mutta nyt syyllistyn kyllä ittekkin yhdellä lohkolla ehkä 8a:n ylitykseen. Maaseutupäällikkö ainakin meinas silmänsä tiputtaa, kun en luvannut piirrellä siitä tuetonta "U" lohkoa. Ennemmi istutan siihen sitten vaikka Joulukuusia, jos siinä ei vilja/nurmi saa kasvaa. Ihan hanuristahan noi säännöt on, mutta eikö ne suurinpiirtein noin mene?

Siellä on tosiaan tukipapereissa kohta että on viljelyksessä alle x kokoa olevia lohkoja jotka on valmis esittämään tarvittaessa. Toi x sen takia että en muista sitä kokoa. Kuitenkin nämä saa olla kiinni peruslohkossa eli vanhassa pellossa ja niitä saa olla useampi vierekkäin (jos on sattumoisin suoristanut kahtena vuonna pellon laitaa). Näillä saa helposti kuitattua noi piiriojien oikomiset mutta eivät ehkä käy hehtaarin lisäraivioon. Jos joku kysyy niin silloin joutuu vertaa oikeaa maastoa digikarttaan ja kertomaan missä nämä pikkuläntit on. Mutta siis tuo raksi pelastaa paljolta harmilta.

Ok, nyt mäkin ymmärsin  Se X taisi olla 5a