Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 20.10.19 - klo:21:18

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 20.10.19 - klo:21:03

Lainaus käyttäjältä: Toivo Tonta - 20.10.19 - klo:20:57

Ei ole toisinajattelijalla helppoa, yksin olet mielipiteinesi

Enkä ole . Katsos ei Kaikki kirjoita tänne .

No sun kalloos ei asian oikeellisuus uppoisi vaikka kaikki kirjoittaisivatkin.

Meijän , nykyisin Veljen kuivuri ei ole ainoa laatuaan . Itse nimittäin epailin tuota hyötyä mutta jälkeen päin teoria osoittautui oikeaksi . 1987 toi kuivuri näytti kyntensä , lisätä ei tarvinnut eikä sulkea ylimmäistä kuivauskennoa kesken kuivauksen .

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 21.10.19 - klo:08:09

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 20.10.19 - klo:21:18

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 20.10.19 - klo:21:03

Lainaus käyttäjältä: Toivo Tonta - 20.10.19 - klo:20:57

Ei ole toisinajattelijalla helppoa, yksin olet mielipiteinesi

Enkä ole . Katsos ei Kaikki kirjoita tänne .

No sun kalloos ei asian oikeellisuus uppoisi vaikka kaikki kirjoittaisivatkin.

Meijän , nykyisin Veljen kuivuri ei ole ainoa laatuaan . Itse nimittäin epailin tuota hyötyä mutta jälkeen päin teoria osoittautui oikeaksi . 1987 toi kuivuri näytti kyntensä , lisätä ei tarvinnut eikä sulkea ylimmäistä kuivauskennoa kesken kuivauksen .

" Neljä kuivauskennoa ja viisivarastokennoa . "
Jep .
Muokataan nyt vielä.

Yllä siis Sorkkiksen kirjoituksesta lainaus siilojen jaosta.

Jos "kellotus" on tehty -87 sadolla (joka täälläpäin oli kevyttä) tai 2017 viljalla (märkää) , niin mennään vähän koeolosuhteiden ääripäähän. Jos 4+4 kenno systeemissä pitää lisätä viljaa kesken kaiken. Siis puolet tai enemmän viljan tilavuudesta katoaa kuivatessa , niin ymmärrän hyvin sen olevan jopa hitaampi tapa kuivata sama mössö kuin 4+5 systeemillä. Mutta normaalisti kuivattavassa tavarassa suurempi kuivattava määrä tarkoittaa pidempää kuivausaikaa.

Itte siis kuivaan 150hl:n kuivaajalla 3 lämmintä ja 2 varastosiiloa. Vuoden 2017 osalla kuormilla n.140hl piti valvoa, että pitääkö ylimmät lunkut sulkea. Puintikosteus oli kait jossain 30% hujakoilla. Mutta eihän tuota normi vuonna tartte luurailla. Ja ihan varmasti tuolla kuivaajalla kuivaa 120 hl nopeampaan kuin 140hl.

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 21.10.19 - klo:08:09

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 20.10.19 - klo:21:18

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 20.10.19 - klo:21:03

Lainaus käyttäjältä: Toivo Tonta - 20.10.19 - klo:20:57

Ei ole toisinajattelijalla helppoa, yksin olet mielipiteinesi

Enkä ole . Katsos ei Kaikki kirjoita tänne .

No sun kalloos ei asian oikeellisuus uppoisi vaikka kaikki kirjoittaisivatkin.

Meijän , nykyisin Veljen kuivuri ei ole ainoa laatuaan . Itse nimittäin epailin tuota hyötyä mutta jälkeen päin teoria osoittautui oikeaksi . 1987 toi kuivuri näytti kyntensä , lisätä ei tarvinnut eikä sulkea ylimmäistä kuivauskennoa kesken kuivauksen .

" Neljä kuivauskennoa ja viisivarastokennoa . "

Muokataan nyt vielä.

Yllä siis Sorkkiksen kirjoituksesta lainaus siilojen jaosta.

Jos "kellotus" on tehty -87 sadolla (joka täälläpäin oli kevyttä) tai 2017 viljalla (märkää) , niin mennään vähän koeolosuhteiden ääripäähän. Jos 4+4 kenno systeemissä pitää lisätä viljaa kesken kaiken. Siis puolet tai enemmän viljan tilavuudesta katoaa kuivatessa , niin ymmärrän hyvin sen olevan jopa hitaampi tapa kuivata sama mössö kuin 4+5 systeemillä. Mutta normaalisti kuivattavassa tavarassa suurempi kuivattava määrä tarkoittaa pidempää kuivausaikaa.

Itte siis kuivaan 150hl:n kuivaajalla 3 lämmintä ja 2 varastosiiloa. Vuoden 2017 osalla kuormilla n.140hl piti valvoa, että pitääkö ylimmät lunkut sulkea. Puintikosteus oli kait jossain 30% hujakoilla. Mutta eihän tuota normi vuonna tartte luurailla. Ja ihan varmasti tuolla kuivaajalla kuivaa 120 hl nopeampaan kuin 140hl.

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 21.10.19 - klo:09:30

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 21.10.19 - klo:08:09

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 20.10.19 - klo:21:18

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 20.10.19 - klo:21:03

Lainaus käyttäjältä: Toivo Tonta - 20.10.19 - klo:20:57

Ei ole toisinajattelijalla helppoa, yksin olet mielipiteinesi

Enkä ole . Katsos ei Kaikki kirjoita tänne .

No sun kalloos ei asian oikeellisuus uppoisi vaikka kaikki kirjoittaisivatkin.

Meijän , nykyisin Veljen kuivuri ei ole ainoa laatuaan . Itse nimittäin epailin tuota hyötyä mutta jälkeen päin teoria osoittautui oikeaksi . 1987 toi kuivuri näytti kyntensä , lisätä ei tarvinnut eikä sulkea ylimmäistä kuivauskennoa kesken kuivauksen .

" Neljä kuivauskennoa ja viisivarastokennoa . "

Muokataan nyt vielä.

Yllä siis Sorkkiksen kirjoituksesta lainaus siilojen jaosta.

Jos "kellotus" on tehty -87 sadolla (joka täälläpäin oli kevyttä) tai 2017 viljalla (märkää) , niin mennään vähän koeolosuhteiden ääripäähän. Jos 4+4 kenno systeemissä pitää lisätä viljaa kesken kaiken. Siis puolet tai enemmän viljan tilavuudesta katoaa kuivatessa , niin ymmärrän hyvin sen olevan jopa hitaampi tapa kuivata sama mössö kuin 4+5 systeemillä. Mutta normaalisti kuivattavassa tavarassa suurempi kuivattava määrä tarkoittaa pidempää kuivausaikaa.

Itte siis kuivaan 150hl:n kuivaajalla 3 lämmintä ja 2 varastosiiloa. Vuoden 2017 osalla kuormilla n.140hl piti valvoa, että pitääkö ylimmät lunkut sulkea. Puintikosteus oli kait jossain 30% hujakoilla. Mutta eihän tuota normi vuonna tartte luurailla. Ja ihan varmasti tuolla kuivaajalla kuivaa 120 hl nopeampaan kuin 140hl.

..ja laitat kuivauskennon kiinni , eikös...….. 

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 19.10.19 - klo:22:49

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 19.10.19 - klo:21:32

Pidin joskus sua viisaana mutta en enää . Viljankuivauksessa poistetaan kosteutta , ei se mitään raketti tiedettä ole . Lämmitetään viljamassa ja siihen puhalletaan jolloin kosteus poistuu . Yksinkertaista . 

Otetaan sitten ihan yksinkertainen kysymys: miksi 20 hl lavakuivurissa oli muutaman kymmenen kilowatin tehoinen uuni mutta näissä uusissa isoissa lähes 1 MW? Jos erän koolla ei olisi merkitystä niin eihän kenenkään kannattaisi hankkia isoa, öljy- tai kaasusyöppöä pannua jos pienelläkin pääsisi samaan kuivausaikaan vaikka viljaa on moninkertainen määrä kuivattavana?

Kauanko kestäisi jonkun 700 hl kuivaus tuollaisessa pienessä lavakuivurissa - erän vaihtojen (35) kpl viemää aikaa ei tarvitse huomioida?

Johan suuremman viljamäärän alkulämmittäminenkin vie pidemmän ajan ja energian kuin pienen erän kun pannun teho pysyy vakiona.
Lämmöstä tinkiminen pidentää kuivausaikaa - tien toisessa päässä on sitten kylmäilmakuivuri tai tuuletussiilo. Kylmäilmakuivauksen teoria ja kuivausaika on sitten eri juttu.

Se että käytännön kuivurissa kohtuullisessa (alle 20%) erävaihtelussa ei välttämättä synny merkittäviä eroja kuivausajassa johtuu tilanteesen vaikuttavista monista muistakin tekijöistä. Mutta kyllä eräkoko kaksin- tai kolminkertaistamalla selviä eroja syntyy varmasti. Ainakin siinä nykyaikaisessa kuivurissa johon olen jyviä kipannut on kuivausajassa iso ero kippaanko 20 vai 40 t liian märkää tavaraa... ei se nyt ihan tupla se ero ole mutta ei kauas jää.

Kotopaikan pannussa riittää tehoa isommallekkin koneistolle . Neljä kuivauskennoa ja viisivarastokennoa . Tuollaisessa koneisto aivan sama onko 140 hl vai 180 hl .
Pannuja tehtiin muutama eri malli . Isompiin meni Wiurila pannut .
Saivarrella aina voi mutta systeemi meillä toimi . Koska ette ole paikanpäällä olleet katsomassa ettekä mitään viljakuivauksesta ymmärrä olkaa kommentoimatta .

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 21.10.19 - klo:19:19

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 21.10.19 - klo:09:30

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 21.10.19 - klo:08:09

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 20.10.19 - klo:21:18

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 20.10.19 - klo:21:03

Lainaus käyttäjältä: Toivo Tonta - 20.10.19 - klo:20:57

Ei ole toisinajattelijalla helppoa, yksin olet mielipiteinesi

Enkä ole . Katsos ei Kaikki kirjoita tänne .

No sun kalloos ei asian oikeellisuus uppoisi vaikka kaikki kirjoittaisivatkin.

Meijän , nykyisin Veljen kuivuri ei ole ainoa laatuaan . Itse nimittäin epailin tuota hyötyä mutta jälkeen päin teoria osoittautui oikeaksi . 1987 toi kuivuri näytti kyntensä , lisätä ei tarvinnut eikä sulkea ylimmäistä kuivauskennoa kesken kuivauksen .

" Neljä kuivauskennoa ja viisivarastokennoa . "

Muokataan nyt vielä.

Yllä siis Sorkkiksen kirjoituksesta lainaus siilojen jaosta.

Jos "kellotus" on tehty -87 sadolla (joka täälläpäin oli kevyttä) tai 2017 viljalla (märkää) , niin mennään vähän koeolosuhteiden ääripäähän. Jos 4+4 kenno systeemissä pitää lisätä viljaa kesken kaiken. Siis puolet tai enemmän viljan tilavuudesta katoaa kuivatessa , niin ymmärrän hyvin sen olevan jopa hitaampi tapa kuivata sama mössö kuin 4+5 systeemillä. Mutta normaalisti kuivattavassa tavarassa suurempi kuivattava määrä tarkoittaa pidempää kuivausaikaa.

Itte siis kuivaan 150hl:n kuivaajalla 3 lämmintä ja 2 varastosiiloa. Vuoden 2017 osalla kuormilla n.140hl piti valvoa, että pitääkö ylimmät lunkut sulkea. Puintikosteus oli kait jossain 30% hujakoilla. Mutta eihän tuota normi vuonna tartte luurailla. Ja ihan varmasti tuolla kuivaajalla kuivaa 120 hl nopeampaan kuin 140hl.

..ja laitat kuivauskennon kiinni , eikös...….. 

No tuolla 30% mössöllä piti ylimmät lunkut (puoliska kennosta) laittaa kiinni. Kuivausaikakin oli 8h. Mutta eihän tuo nyt ole normaalia kuivaamista. Ja jos kärry on liian pieni kuivaajaan nähden , niin sekään ei ole kuivaajan vika. Siis tuolla M85   5" lauta voi laittamaan lunkkuja kiinni normi vuonnakin. Tosin kuorma päiväs taktiikalla 120Ws on tullut täytettyä. Nyt kun puitin , niin kuivasin pienempiäkin kuormia. Sellaisen M85 peruskärryn kuivaa 1,5 tunnis jos 120Ws vedättää kaksi tuntia , puinti kosteus joku 17-18%

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 20.10.19 - klo:08:40

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 19.10.19 - klo:22:49

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 19.10.19 - klo:21:32

Pidin joskus sua viisaana mutta en enää . Viljankuivauksessa poistetaan kosteutta , ei se mitään raketti tiedettä ole . Lämmitetään viljamassa ja siihen puhalletaan jolloin kosteus poistuu . Yksinkertaista . 

Otetaan sitten ihan yksinkertainen kysymys: miksi 20 hl lavakuivurissa oli muutaman kymmenen kilowatin tehoinen uuni mutta näissä uusissa isoissa lähes 1 MW? Jos erän koolla ei olisi merkitystä niin eihän kenenkään kannattaisi hankkia isoa, öljy- tai kaasusyöppöä pannua jos pienelläkin pääsisi samaan kuivausaikaan vaikka viljaa on moninkertainen määrä kuivattavana?

Kauanko kestäisi jonkun 700 hl kuivaus tuollaisessa pienessä lavakuivurissa - erän vaihtojen (35) kpl viemää aikaa ei tarvitse huomioida?

Johan suuremman viljamäärän alkulämmittäminenkin vie pidemmän ajan ja energian kuin pienen erän kun pannun teho pysyy vakiona.
Lämmöstä tinkiminen pidentää kuivausaikaa - tien toisessa päässä on sitten kylmäilmakuivuri tai tuuletussiilo. Kylmäilmakuivauksen teoria ja kuivausaika on sitten eri juttu.

Se että käytännön kuivurissa kohtuullisessa (alle 20%) erävaihtelussa ei välttämättä synny merkittäviä eroja kuivausajassa johtuu tilanteesen vaikuttavista monista muistakin tekijöistä. Mutta kyllä eräkoko kaksin- tai kolminkertaistamalla selviä eroja syntyy varmasti. Ainakin siinä nykyaikaisessa kuivurissa johon olen jyviä kipannut on kuivausajassa iso ero kippaanko 20 vai 40 t liian märkää tavaraa... ei se nyt ihan tupla se ero ole mutta ei kauas jää.

Kotopaikan pannussa riittää tehoa isommallekkin koneistolle . Neljä kuivauskennoa ja viisivarastokennoa . Tuollaisessa koneisto aivan sama onko 140 hl vai 180 hl .
Pannuja tehtiin muutama eri malli . Isompiin meni Wiurila pannut .
Saivarrella aina voi mutta systeemi meillä toimi . Koska ette ole paikanpäällä olleet katsomassa ettekä mitään viljakuivauksesta ymmärrä olkaa kommentoimatta .

Alleviivasin, jospa herra sorkkis vain keskittyisi siihen, mitä luulee osaavansa, eli sorkkien leikkuuseen.Siinähän ei muuta tietoa tarvita kuin, että lopettaa rälläköimisen kun sorkasta alkaa tulemaan veri.Tämä on nähty.

Siis mitä sää ihmettelet? Luikertelet kuin  käärme.

Montakohan sivua tätä viel väännetään, ennenkin sorkkis myöntää olevansa väärässä.

Sitä vaan ihmettelen sorkkiksen veljen kuivaamossa, että jos olis ollut vaan 4 varasto kennoa ja pitää kesken kuivauksen lisätä tavaraa sekaan ( missä nyt ei ole mitään järkeä). Kuinka märkää tavaraa sun veljesi pui? Ja mitä tavaraa?

Lainaus käyttäjältä: AP120 - 21.10.19 - klo:21:47

Montakohan sivua tätä viel väännetään, ennenkin sorkkis myöntää olevansa väärässä.

Sitä vaan ihmettelen sorkkiksen veljen kuivaamossa, että jos olis ollut vaan 4 varasto kennoa ja pitää kesken kuivauksen lisätä tavaraa sekaan ( missä nyt ei ole mitään järkeä). Kuinka märkää tavaraa sun veljesi pui? Ja mitä tavaraa?

1987 puitiin märkää tavaraa . Olisko se yks varastokenno pitänyt jättää laittamatta ?

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 22.10.19 - klo:07:33

Lainaus käyttäjältä: AP120 - 21.10.19 - klo:21:47

Montakohan sivua tätä viel väännetään, ennenkin sorkkis myöntää olevansa väärässä.

Sitä vaan ihmettelen sorkkiksen veljen kuivaamossa, että jos olis ollut vaan 4 varasto kennoa ja pitää kesken kuivauksen lisätä tavaraa sekaan ( missä nyt ei ole mitään järkeä). Kuinka märkää tavaraa sun veljesi pui? Ja mitä tavaraa?

1987 puitiin märkää tavaraa . Olisko se yks varastokenno pitänyt jättää laittamatta ?

Ei tietenkään.
Ihmettelin vaan suurta hävikkiä kuivauksen aikana, en muuta.

Itselläkin menee kaksi ylintä lämpökennoa kiinni(sähkömoottorilla), kun ylemmässä kennossa viljan pinta on alle puolenvälin. Yksi kenno kerrallaan tietysti.  Vaikka alipaine kuivurissa nyt niin tarpeellista ookkaan.(mutta ei nyt näkyvissä kumminkaan). Kun ei puhalla, vaan imee ilman viljan läpi.
Auttaa myös kaapin täytössä, varsinkin pavulla saa kääntää kaikki tulopuolen päädyt kiinni. Ei aja tavaraa ilmapäätyyn ja pannun pohjalle.