Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Peukalo - 25.07.14 - klo:09:33
-
Joop, rakenteilla on viljankuivaamo takapihalle, koneistona aitta-jaakko 90 luvun alusta, 2 lämmintä ja 2 kylmää kennoa, pitäisköhän samoin tein korottaa parilla kennolla.. ::)
Ihan uudella pohjalaatalla, varastointi pudotussiilostolla 8x25 kuutiota, tilavaraus vielä 100 kuutiolle.
Uunina Jaakko 150 malli.. Riittääköhän uunissa puhkua kun 15 ltr tunti max?
-
Jos on kennot olemassa ja tilaa niin korota ihmeessä. Helpompaa nyt kuin muutaman vuoden kuluttua.
Uuni saattaa olla vähän nuukan kokoinen, toisaalta toimii hyvällä hyötysuhteella eli aina täysillä. Jos kuivuri ei ole pullonkaula niin eihän tuntia paria pitempi kuivausaika per satsi ole katastrofi.
Tee niin iso kaatomonttu kuin on mahdollista ja eristä kennot.
-
Jos on kennot olemassa ja tilaa niin korota ihmeessä. Helpompaa nyt kuin muutaman vuoden kuluttua.
Uuni saattaa olla vähän nuukan kokoinen, toisaalta toimii hyvällä hyötysuhteella eli aina täysillä. Jos kuivuri ei ole pullonkaula niin eihän tuntia paria pitempi kuivausaika per satsi ole katastrofi.
Tee niin iso kaatomonttu kuin on mahdollista ja eristä kennot.
Tilaa kyllä olisi, korkeutta 15m katosta lattialle. Joo, korotetaan, jos vaan löytäisi nuo kennot. Kaatomonttua joutuu suunnittelemaan, kun korkeuseroa ei paljon ole, n. 1,5m lattiasta elevaattorille, ajoramppia korottamalla kai toimisi.
-
jos vaan kylmiä kennoja lisää, eikä mistään meinaa löytyä, niin malli mukaan ja johonkin pajalle. Ei oo kummoinenkaan homma polkaista kanttikoneella pellit muutamaan kennoon 8)
-
Joop, rakenteilla on viljankuivaamo takapihalle, koneistona aitta-jaakko 90 luvun alusta, 2 lämmintä ja 2 kylmää kennoa, pitäisköhän samoin tein korottaa parilla kennolla.. ::)
Ihan uudella pohjalaatalla, varastointi pudotussiilostolla 8x25 kuutiota, tilavaraus vielä 100 kuutiolle.
Uunina Jaakko 150 malli.. Riittääköhän uunissa puhkua kun 15 ltr tunti max?
Noita isompia jaakkoja on kait ainakin muutamia poikinut kun liiaksi korotettu. ;)
-
Antti teollisuudelta saa jaakkoon kennoja uustuotantonaki, ei tainnu mitään tolkuttoman hintasia olla. Meil puhaltaa kakkoskuivurissa, mikä on suunnilleen saman kokoinen mitä oot tekemässä, 180 uuni, eikä siinäkää liikaa potkuu oo varsinki, jos myöhemmällä ja yöllä joudut kuivailemaan. Kaatomonttua kannattaa kyl suunnitella, sillä saa puskuria hyvin tehtyä lisää, eikä toisekseen tarvii kuormaa pudottaessa herkutella, et mahtuuko se kärrillinen siihen kuuppaan vai ei. Meil on molemmissa kuivureissa noin 20m3 montut kummassaki. Siihen koneistot täyteen ja kärrit täyteen, niin saa puida naksutella jo muutaman hehtaarin "huoletta".
-
Meillä on Arskassa päällimmäinen kylmä kenno vesivanerista. Vilja liukuu paremmin kuin pellissä, eikä hikoile. On tietysti vähän semmonen itetehyn näköinen.
-SS-
-
Meillä on Arskassa päällimmäinen kylmä kenno vesivanerista. Vilja liukuu paremmin kuin pellissä, eikä hikoile. On tietysti vähän semmonen itetehyn näköinen.
-SS-
Palotarkastaja kiittää ja kumartaa.
-
Antti teollisuudelta saa jaakkoon kennoja uustuotantonaki, ei tainnu mitään tolkuttoman hintasia olla. Meil puhaltaa kakkoskuivurissa, mikä on suunnilleen saman kokoinen mitä oot tekemässä, 180 uuni, eikä siinäkää liikaa potkuu oo varsinki, jos myöhemmällä ja yöllä joudut kuivailemaan. Kaatomonttua kannattaa kyl suunnitella, sillä saa puskuria hyvin tehtyä lisää, eikä toisekseen tarvii kuormaa pudottaessa herkutella, et mahtuuko se kärrillinen siihen kuuppaan vai ei. Meil on molemmissa kuivureissa noin 20m3 montut kummassaki. Siihen koneistot täyteen ja kärrit täyteen, niin saa puida naksutella jo muutaman hehtaarin "huoletta".
Tjaa, uusiakin kennoja saa.. Eräs kirjoitti jotta kylmät kennot saa tehtyä itekin. Ajatuksena olis jotta kaikki kennot ym kamat saman tehtaan tuotteita ja samannäköiset. Nettikoneessa noita jaakon kennoja jonkun verran tarjolla, mutta hinta jotenkin tökkii.. Miten joku lähes 30v peltikasa voi maksaa 5000€!
Jos kovin märkiä viljoja, heitän nuo tehokkaammalle vuokrakuivurille vaikka.. Pannuhuoneessa tilaa ja pariovet tulee että helpompi potkaista pannu pihalle sitten.
Onkos kellään kolakuljetin-kaatosuppiloa kuten joissakin nähnyt? Paikallisessa K-maatalouden vastaanoton suppilossa on järeä kierukka pohjalla, aika putsaaminen on viljan vaihtuessa.
-
Mullaki on ruuvvi. Pieni kompura puintiajan kuivurin ovipielessä, niin parimetrisellä pillillä on ruuvinalus puhallettu hetkessä ja saa liikettä elevaattorin alapäähän jääneillekin jyville.
-
Meillä on Arskassa päällimmäinen kylmä kenno vesivanerista. Vilja liukuu paremmin kuin pellissä, eikä hikoile. On tietysti vähän semmonen itetehyn näköinen.
-SS-
Palotarkastaja kiittää ja kumartaa.
Niin, koko kuivaamo on puinen, kattilahuonetta lukuun ottamatta, onko sillä enää sitten niin paljon väliä. Vielä 70-luvulla oli elevaattorin putkistokin puusta, kunnes vaihtui Arska peltiputkiseen. Puiset siilot kannatinrakenteineen ovat kovalevypinnalla, pellitetty sitä mukaa kun aikaa on ollut. Toinen pää on jatkettu näillä pakettikuivaamo-osilla.
Kuivaamon rakentaja on ollut todellinen timpuri, puusiilo, joka "roikkuu pään päällä", vetäen 10 tonnia vehnää, edelleen ryhdissään, olisi siinä saanut paperisäkin kulmaan insinööri suunnitella, mutta ei, vaan pattinkit on päässälaskien niin veistetty, että ei lähde purkautumaan, kiristyy vaan.
-SS-
-
Meillä on Arskassa päällimmäinen kylmä kenno vesivanerista. Vilja liukuu paremmin kuin pellissä, eikä hikoile. On tietysti vähän semmonen itetehyn näköinen.
-SS-
Palotarkastaja kiittää ja kumartaa.
Niin, koko kuivaamo on puinen, kattilahuonetta lukuun ottamatta, onko sillä enää sitten niin paljon väliä. Vielä 70-luvulla oli elevaattorin putkistokin puusta, kunnes vaihtui Arska peltiputkiseen. Puiset siilot kannatinrakenteineen ovat kovalevypinnalla, pellitetty sitä mukaa kun aikaa on ollut. Toinen pää on jatkettu näillä pakettikuivaamo-osilla.
Kuivaamon rakentaja on ollut todellinen timpuri, puusiilo, joka "roikkuu pään päällä", vetäen 10 tonnia vehnää, edelleen ryhdissään, olisi siinä saanut paperisäkin kulmaan insinööri suunnitella, mutta ei, vaan pattinkit on päässälaskien niin veistetty, että ei lähde purkautumaan, kiristyy vaan.
-SS-
Hurjaa.
-
Onkos kellään kolakuljetin-kaatosuppiloa kuten joissakin nähnyt? Paikallisessa K-maatalouden vastaanoton suppilossa on järeä kierukka pohjalla, aika putsaaminen on viljan vaihtuessa.
Meillä on kolakuljetin muistaakseni 40 tn/h siirtävä. Siinä ei 50-60 tn/h siirtävä elevaattori kerennyt viedä puintikosteaa tavaraa edellä. Jouduttiin välitystä pienentämään niin nyt pelaa, mutta kestää tovin pidempään. Ihan vinkiksi kun suunnittelet. Kolan pohja tulee kyllä puhtaaksi. Peltisen suppilon kulmiin tarttuu kyllä. Joku sanoi joskus, että kola tulee puhtaaksi ruuvia et saa ikinä. ;D
-
Meillä on Arskassa päällimmäinen kylmä kenno vesivanerista. Vilja liukuu paremmin kuin pellissä, eikä hikoile. On tietysti vähän semmonen itetehyn näköinen.
-SS-
Palotarkastaja kiittää ja kumartaa.
Niin, koko kuivaamo on puinen, kattilahuonetta lukuun ottamatta.... Puiset siilot kannatinrakenteineen ovat kovalevypinnalla.
-SS-
Hurjaa.
Tuollainen kuivuri on meillä käytössä toisena kuivurina. Palotarkastaja oli ihan oikeasti oikein tyytyväinen näkemäänsä ehkäpä viisi vuotta sitten.
Joop, rakenteilla on viljankuivaamo takapihalle, koneistona aitta-jaakko 90 luvun alusta, 2 lämmintä ja 2 kylmää kennoa, pitäisköhän samoin tein korottaa parilla kennolla.. ::)
Noita isompia jaakkoja on kait ainakin muutamia poikinut kun liiaksi korotettu. ;)
Uudempaan kuivuriin listättiin yksi kylmä kenno ja samalla lämpien kennojen nurkkiin sekä alimpaan kylmään piti asentaa vahvistuspalkit. Jos jostain löytäisi vanhan kuivurin esitteen tai käyttö/kokoamisohjeen, niin näkisi hyvin kuinka paljon voi korottaa ilman suurta riskiä.
-
Meillä on Arskassa päällimmäinen kylmä kenno vesivanerista. Vilja liukuu paremmin kuin pellissä, eikä hikoile. On tietysti vähän semmonen itetehyn näköinen.
-SS-
Palotarkastaja kiittää ja kumartaa.
Niin, koko kuivaamo on puinen, kattilahuonetta lukuun ottamatta.... Puiset siilot kannatinrakenteineen ovat kovalevypinnalla.
-SS-
Hurjaa.
Tuollainen kuivuri on meillä käytössä toisena kuivurina. Palotarkastaja oli ihan oikeasti oikein tyytyväinen näkemäänsä ehkäpä viisi vuotta sitten.
Joop, rakenteilla on viljankuivaamo takapihalle, koneistona aitta-jaakko 90 luvun alusta, 2 lämmintä ja 2 kylmää kennoa, pitäisköhän samoin tein korottaa parilla kennolla.. ::)
Noita isompia jaakkoja on kait ainakin muutamia poikinut kun liiaksi korotettu. ;)
Uudempaan kuivuriin listättiin yksi kylmä kenno ja samalla lämpien kennojen nurkkiin sekä alimpaan kylmään piti asentaa vahvistuspalkit. Jos jostain löytäisi vanhan kuivurin esitteen tai käyttö/kokoamisohjeen, niin näkisi hyvin kuinka paljon voi korottaa ilman suurta riskiä.
Noitahan näkyi olevan 4+4 versiona myytävänä. Lienee jo liian iso 15ltr/ tunti/polttavalle pannulle.. Täytyy kehitellä imuilman esilämppäriä, Jollain oli mustaksi maalatun seinän alta otettu imuilma, mutta kuinkas se jäähdytysvaihe, kun lämpöstä henkeä vetää..
-
Meillä on Arskassa päällimmäinen kylmä kenno vesivanerista. Vilja liukuu paremmin kuin pellissä, eikä hikoile. On tietysti vähän semmonen itetehyn näköinen.
-SS-
Palotarkastaja kiittää ja kumartaa.
Niin, koko kuivaamo on puinen, kattilahuonetta lukuun ottamatta.... Puiset siilot kannatinrakenteineen ovat kovalevypinnalla.
-SS-
Hurjaa.
Tuollainen kuivuri on meillä käytössä toisena kuivurina. Palotarkastaja oli ihan oikeasti oikein tyytyväinen näkemäänsä ehkäpä viisi vuotta sitten.
Joop, rakenteilla on viljankuivaamo takapihalle, koneistona aitta-jaakko 90 luvun alusta, 2 lämmintä ja 2 kylmää kennoa, pitäisköhän samoin tein korottaa parilla kennolla.. ::)
Noita isompia jaakkoja on kait ainakin muutamia poikinut kun liiaksi korotettu. ;)
Uudempaan kuivuriin listättiin yksi kylmä kenno ja samalla lämpien kennojen nurkkiin sekä alimpaan kylmään piti asentaa vahvistuspalkit. Jos jostain löytäisi vanhan kuivurin esitteen tai käyttö/kokoamisohjeen, niin näkisi hyvin kuinka paljon voi korottaa ilman suurta riskiä.
Noitahan näkyi olevan 4+4 versiona myytävänä. Lienee jo liian iso 15ltr/ tunti/polttavalle pannulle.. Täytyy kehitellä imuilman esilämppäriä, Jollain oli mustaksi maalatun seinän alta otettu imuilma, mutta kuinkas se jäähdytysvaihe, kun lämpöstä henkeä vetää..
Ei löytynyt esitteistä mitään tuohon viittaavaa. Sellainen erikoisuus kyllä löytyi että korkeinta versiota olisi myyty 5+3 :sena eikä 4+4 :sena. ???
-
Jaa, kai olen laskenut kennoja väärin, tai isännät säveltäny itse kennojen lukumäärän sopivaksi.
-
Jaa, kai olen laskenut kennoja väärin, tai isännät säveltäny itse kennojen lukumäärän sopivaksi.
Psljon loogisemmalta ratkaisulta 4+4 kyllä kuulostaisi.
-
Hei. Millaista viljankuivausta suosittelette reilulle 30 hehtaarille, ei minkäänlaista kuivuria tällä hetkellä, yksi 50 m3 siilo missä vaakakuljetin.
150 m3 siilon vois ostaa reilu 5000 Euroa maksaisi, mutta uusi vaunukuivurikin melkein 50000, naapuri lopetti rahtikuivauksen ja toinen
naapuri ei ota enää tuoreena, ennen on ottanut. onko tälläisellä jotain virkaa http://www.nettikone.com/mepu/130hl/1328694
toinen naapuri myisi reilun 100 hl kuivurin tars siirtää pois mitäköhän tarjois jostain 70-80 luvulta, 4 vuotta sitten viimeksi kuivattu.
Ensi syksyksi tars jotain keksii.
-
toinen naapuri myisi reilun 100 hl kuivurin tars siirtää pois mitäköhän tarjois jostain 70-80 luvulta,
Jos uuni on ehjä ja muut värkit pelittää ni voihan tuommoisesta tarjota 2-4 tonnia kunnosta riippuen. Paljos siinä on tunteja?
Mä ostin -93 vajaan 20 vuotta vanhan 70 hl Antin, tunteja tuolloin 2400, nyt mittarissa 6400. Elevaattorin moottorista meni laakerointi ja esiputsarin sisäkaluja vähän parsittu, muuten alkuperäiset hilut. Maksoin tuosta 15 tmk, on mielestäni ollu hyvä hankinta. Itte tehtiin puusta pytinki ympärille, varastosiilot 2*3 soirosta ja aaltopellistä, pohjat hitsasin ite. Koko paska koneineen asentajineen öljysäiliöineen alle 60 tmk. Pienihän se on mutta pelaa mulla.
-
Tunneista ei tarkkaa tietoo mitäköhän tulis 24 hehtaarin kuivauksesta noin 30 vuodessa, kuivurissa myös 3 vai 4 peltisiiloa koosta ei vielä tietoa.
-
Tunneista ei tarkkaa tietoo mitäköhän tulis 24 hehtaarin kuivauksesta noin 30 vuodessa, kuivurissa myös 3 vai 4 peltisiiloa koosta ei vielä tietoa.
Riippuu myös viljelylajikkeista, kaura vie tuplasti siilotilavuutta ja työtä verrattuna raskaaseen leipävehnään. Öljykasvisato mahtuu muutamaan kuivurilliseen.
Aikanaan 70-80 - luvuilla mitoitettiin noin 30 kuivurillista / vuosi. 100 hl kuivurilla 43 ha kevätvehnät, 27 ha kaurat. Jos venyttää puintiaikaa ja kuivaa kaksi erää per päivä, meneehän jo 100 ha:n viljat läpi, jos varastotilaa on.
-SS-
-
mitäköhän tulis 24 hehtaarin kuivauksesta noin 30 vuodessa
2500 h +- 500 h
-
Hei. Millaista viljankuivausta suosittelette reilulle 30 hehtaarille, ei minkäänlaista kuivuria tällä hetkellä, yksi 50 m3 siilo missä vaakakuljetin.
150 m3 siilon vois ostaa reilu 5000 Euroa maksaisi, mutta uusi vaunukuivurikin melkein 50000, naapuri lopetti rahtikuivauksen ja toinen
naapuri ei ota enää tuoreena, ennen on ottanut. onko tälläisellä jotain virkaa http://www.nettikone.com/mepu/130hl/1328694
toinen naapuri myisi reilun 100 hl kuivurin tars siirtää pois mitäköhän tarjois jostain 70-80 luvulta, 4 vuotta sitten viimeksi kuivattu.
Ensi syksyksi tars jotain keksii.
itsellä tuollainen mepu aika hyvin pelannut kun ottaa huomioon että edellisellä omistajalla seisonut ekat 15 v samassa vesilätäkössä ilman putsausta. tuossa on näköjään vaihdettu ohjauskeskus uuteen jossain vaiheessa.
-
Hei. Millaista viljankuivausta suosittelette reilulle 30 hehtaarille, ei minkäänlaista kuivuria tällä hetkellä, yksi 50 m3 siilo missä vaakakuljetin.
150 m3 siilon vois ostaa reilu 5000 Euroa maksaisi, mutta uusi vaunukuivurikin melkein 50000, naapuri lopetti rahtikuivauksen ja toinen
naapuri ei ota enää tuoreena, ennen on ottanut. onko tälläisellä jotain virkaa http://www.nettikone.com/mepu/130hl/1328694
toinen naapuri myisi reilun 100 hl kuivurin tars siirtää pois mitäköhän tarjois jostain 70-80 luvulta, 4 vuotta sitten viimeksi kuivattu.
Ensi syksyksi tars jotain keksii.
Miullakki samanlaisia murheita, samankokoiselle peltoalalle.
-
Hei. Millaista viljankuivausta suosittelette reilulle 30 hehtaarille, ei minkäänlaista kuivuria tällä hetkellä, yksi 50 m3 siilo missä vaakakuljetin.
150 m3 siilon vois ostaa reilu 5000 Euroa maksaisi, mutta uusi vaunukuivurikin melkein 50000, naapuri lopetti rahtikuivauksen ja toinen
naapuri ei ota enää tuoreena, ennen on ottanut. onko tälläisellä jotain virkaa http://www.nettikone.com/mepu/130hl/1328694
toinen naapuri myisi reilun 100 hl kuivurin tars siirtää pois mitäköhän tarjois jostain 70-80 luvulta, 4 vuotta sitten viimeksi kuivattu.
Ensi syksyksi tars jotain keksii.
itsellä tuollainen mepu aika hyvin pelannut kun ottaa huomioon että edellisellä omistajalla seisonut ekat 15 v samassa vesilätäkössä ilman putsausta. tuossa on näköjään vaihdettu ohjauskeskus uuteen jossain vaiheessa.
Kai noihin vielä varaosia saa, mites tuollanen vaunukuivurin pannu kestää, ja uus maksaa tietysti 10000
-
Onko kukaan laskenut montako tonnia kauraa saisi kuivattua polttamalla tonnin kauraa? Kosteus toki vaikuttaa paaaaljon, mutta noin teoriassa.... Polttoaine omavaraisuus kasvaisi ::)
-
Hei. Millaista viljankuivausta suosittelette reilulle 30 hehtaarille, ei minkäänlaista kuivuria tällä hetkellä, yksi 50 m3 siilo missä vaakakuljetin.
150 m3 siilon vois ostaa reilu 5000 Euroa maksaisi, mutta uusi vaunukuivurikin melkein 50000, naapuri lopetti rahtikuivauksen ja toinen
naapuri ei ota enää tuoreena, ennen on ottanut. onko tälläisellä jotain virkaa http://www.nettikone.com/mepu/130hl/1328694
toinen naapuri myisi reilun 100 hl kuivurin tars siirtää pois mitäköhän tarjois jostain 70-80 luvulta, 4 vuotta sitten viimeksi kuivattu.
Ensi syksyksi tars jotain keksii.
Itse ostin viljelyn lopettaneelta isännältä Antti pakettikuivaamon 3x3/6 elem. korkea 128hl, joka purettiin suuriin osiin kurottajalla. Siilostot 4 osaan, koneisto 3 osaan. Peräkärryillä 15km kuljetus kotiin. Ostin tehtaalta yhden siilonpohjan lisää jotta sain pohjaratkaisuksi 3x4 ja elemenntti kerroksia 2 lisää,1 kylmäkenno lisää ja tehokkaampi 90t elevaattori. Tykkäsin että sain edullisen ja hyvän kuivaajan, vielä tein ison kaatosuppilon johon sopii 1,5 kuivaajallista tavaraa. Keväällä alettiin tekemään perustuksia, juhannuksena kamat pihassa ja syksyllä toimintavalmis.
-
Hei. Millaista viljankuivausta suosittelette reilulle 30 hehtaarille, ei minkäänlaista kuivuria tällä hetkellä, yksi 50 m3 siilo missä vaakakuljetin.
150 m3 siilon vois ostaa reilu 5000 Euroa maksaisi, mutta uusi vaunukuivurikin melkein 50000, naapuri lopetti rahtikuivauksen ja toinen
naapuri ei ota enää tuoreena, ennen on ottanut. onko tälläisellä jotain virkaa http://www.nettikone.com/mepu/130hl/1328694
toinen naapuri myisi reilun 100 hl kuivurin tars siirtää pois mitäköhän tarjois jostain 70-80 luvulta, 4 vuotta sitten viimeksi kuivattu.
Ensi syksyksi tars jotain keksii.
Mobile Antti vois olla ratkaisu tai sitten Arskan vastaava . Molempia laitettu aika paljon , miten pelittäneet en tiijä .
-
Onko kukaan laskenut montako tonnia kauraa saisi kuivattua polttamalla tonnin kauraa? Kosteus toki vaikuttaa paaaaljon, mutta noin teoriassa.... Polttoaine omavaraisuus kasvaisi ::)
Pelkissä esiputsarin jätteissä valtavasti energiaa.
Puolitoistaviikkoa stokeri pyörinyt ohramoskalla ja lämmittänyt navetan ja talon käyttövedet.
Pelkällä roskalla vaan ongelmia holvaantumisesta.
-
Antin alipaine vaunukuivuri siinä tehokas kuivuri ,laitettiin vanhaan laakasiiloon...
-
Nyt löyty 2 km:n päästä 90 Hl antti kaapilla VM. ei tietoo vielä , Arskan 3000 pannulla Vm. 1998, ei kuivattu kun 3-5 vuotta, sekä 3-5 vuotta
käytössä olevalla elevaattorilla, 8 kpl 9 M3 siiloilla. kippaussiilo 10 M3, kahdella suutimella oleva poltin, siisti peltikuivuri. ei tarvitsisi siirtää,
eli myy tontteineen. Mitäköhän tarjois, 10000-15000 väliin vai mitä mieltä ootte.
-
Hienoa sikäli että on valmis systeemi lähellä. Varastotilaahan tuossa on vähän nuukasti mutta pyöreä pytty kuivurin viereen on kuutiohinnaltaan kohtuullinen, jos semmoisen tarvittaessa laittaa.
-
Nyt löyty 2 km:n päästä 90 Hl antti kaapilla VM. ei tietoo vielä , Arskan 3000 pannulla Vm. 1998, ei kuivattu kun 3-5 vuotta, sekä 3-5 vuotta
käytössä olevalla elevaattorilla, 8 kpl 9 M3 siiloilla. kippaussiilo 10 M3, kahdella suutimella oleva poltin, siisti peltikuivuri. ei tarvitsisi siirtää,
eli myy tontteineen. Mitäköhän tarjois, 10000-15000 väliin vai mitä mieltä ootte.
72 Tn elevaattorilla, Arskan 3000 S pannulla, 80 luvun koneisto ,muuten rakennuksen ja suppilon kuntoluokka hyvä, minkäköhän arvoinen pytinki olisi, näppäimistö sauhuumaan.
-
Hienoa sikäli että on valmis systeemi lähellä. Varastotilaahan tuossa on vähän nuukasti mutta pyöreä pytty kuivurin viereen on kuutiohinnaltaan kohtuullinen, jos semmoisen tarvittaessa laittaa.
Se pyöreän pytyn pohja on syytä sitte tehdä hyvin. Riittävä kartio ja pitää myös muistaa se sauma missä metalli liittyy betoniin. Meinaan mulla on noi molemmat päin pe***ttä. Vesi tulee saumasta ja kartio on liian loiva= liikaa lapiohommia. Muutoinhan tuo on oiva ratkasu.
-
Hienoa sikäli että on valmis systeemi lähellä. Varastotilaahan tuossa on vähän nuukasti mutta pyöreä pytty kuivurin viereen on kuutiohinnaltaan kohtuullinen, jos semmoisen tarvittaessa laittaa.
Se pyöreän pytyn pohja on syytä sitte tehdä hyvin. Riittävä kartio ja pitää myös muistaa se sauma missä metalli liittyy betoniin. Meinaan mulla on noi molemmat päin pe***ttä. Vesi tulee saumasta ja kartio on liian loiva= liikaa lapiohommia. Muutoinhan tuo on oiva ratkasu.
Olis vanha pytty tarjolla ja meinasin vetää rälläkällä pytyn betonin päältä poikki ja upottaa pytyn sitten uuteen valuun, nyt pytty on suoralla betonilaatalla, keskellä pytyssä on saavin pohja upotettu valuun jossa purkukaira. onko hyvä ratkaisu, helppo ainakin tehdä.
-
Hienoa sikäli että on valmis systeemi lähellä. Varastotilaahan tuossa on vähän nuukasti mutta pyöreä pytty kuivurin viereen on kuutiohinnaltaan kohtuullinen, jos semmoisen tarvittaessa laittaa.
Se pyöreän pytyn pohja on syytä sitte tehdä hyvin. Riittävä kartio ja pitää myös muistaa se sauma missä metalli liittyy betoniin. Meinaan mulla on noi molemmat päin pe***ttä. Vesi tulee saumasta ja kartio on liian loiva= liikaa lapiohommia. Muutoinhan tuo on oiva ratkasu.
Olis vanha pytty tarjolla ja meinasin vetää rälläkällä pytyn betonin päältä poikki ja upottaa pytyn sitten uuteen valuun, nyt pytty on suoralla betonilaatalla, keskellä pytyssä on saavin pohja upotettu valuun jossa purkukaira. onko hyvä ratkaisu, helppo ainakin tehdä.
Kait tuon siirretyä saa. Siihen helmaan pitäis sitte vissiin hiukan jotain tartunta rautoja laitella. Niin ja muista se kartio sitte. Ellet välttämättä halua lapioida loppuja jyviä siihen kairaan. Titysti jos on jonkinlainen lietso millä imasee niin sitte ei tarvi lapioida.
-
Hienoa sikäli että on valmis systeemi lähellä. Varastotilaahan tuossa on vähän nuukasti mutta pyöreä pytty kuivurin viereen on kuutiohinnaltaan kohtuullinen, jos semmoisen tarvittaessa laittaa.
Se pyöreän pytyn pohja on syytä sitte tehdä hyvin. Riittävä kartio ja pitää myös muistaa se sauma missä metalli liittyy betoniin. Meinaan mulla on noi molemmat päin pe***ttä. Vesi tulee saumasta ja kartio on liian loiva= liikaa lapiohommia. Muutoinhan tuo on oiva ratkasu.
Olis vanha pytty tarjolla ja meinasin vetää rälläkällä pytyn betonin päältä poikki ja upottaa pytyn sitten uuteen valuun, nyt pytty on suoralla betonilaatalla, keskellä pytyssä on saavin pohja upotettu valuun jossa purkukaira. onko hyvä ratkaisu, helppo ainakin tehdä.
Kait tuon siirretyä saa. Siihen helmaan pitäis sitte vissiin hiukan jotain tartunta rautoja laitella. Niin ja muista se kartio sitte. Ellet välttämättä halua lapioida loppuja jyviä siihen kairaan. Titysti jos on jonkinlainen lietso millä imasee niin sitte ei tarvi lapioida.
Jussi tuotteen pyyhkäisyruuvi on halvempi kun kartio ja kuulemma hyvä.
-
Eiköhän se halvinta ja helpointa ole jättää ne viljat vaan sinne pohjalle mitkä ei sinne ruuviin itsestään valu :D :D
-
Nyt löyty 2 km:n päästä 90 Hl antti kaapilla VM. ei tietoo vielä , Arskan 3000 pannulla Vm. 1998, ei kuivattu kun 3-5 vuotta, sekä 3-5 vuotta
käytössä olevalla elevaattorilla, 8 kpl 9 M3 siiloilla. kippaussiilo 10 M3, kahdella suutimella oleva poltin, siisti peltikuivuri. ei tarvitsisi siirtää,
eli myy tontteineen. Mitäköhän tarjois, 10000-15000 väliin vai mitä mieltä ootte.
72 Tn elevaattorilla, Arskan 3000 S pannulla, 80 luvun koneisto ,muuten rakennuksen ja suppilon kuntoluokka hyvä, minkäköhän arvoinen pytinki olisi, näppäimistö sauhuumaan.
Kannattaa laittaa vaikka se täys 15000, jos ei tarvi siirtää.(15t€ saa vaan jonkun 20v. vanhan mädän syömän vaunumepun) Melkeimpä kateellinen kun toiselle tuollanen mahdollisuus urkenee :D
-
Kannattaa laittaa vaikka se täys 15000, jos ei tarvi siirtää.(15t€ saa vaan jonkun 20v. vanhan mädän syömän vaunumepun) Melkeimpä kateellinen kun toiselle tuollanen mahdollisuus urkenee :D
[/shadow]
Oliko se sun mepu kenties juuri tuollainen :o
-
Mites sähkö, kuuluuko liittymä kauppaan? Se on meinaan aika hintava.
-
Eli kuivuri on täysin valmis käytettäväksi, nuohous ja poltin huolto tietty. automatiikka on sen verran että viljan kosteus näkyy
seinässä ANTIN taulussa ja oliko siinä myös kuivauslämpötila ja lämmitysajastus. Siiloon tyhjennys kahdella teleskooppisella putkella 8 siiloon, näytti järkevältä eikä miltään viritykseltä. Kuivuri rinteessä eli ei mitään vesiongelmaa, sähköliittymä kuuluu hintaan ja tontti, hinta noin 30000.
-
Kannattaa laittaa vaikka se täys 15000, jos ei tarvi siirtää.(15t€ saa vaan jonkun 20v. vanhan mädän syömän vaunumepun) Melkeimpä kateellinen kun toiselle tuollanen mahdollisuus urkenee :D
[/shadow]
Oliko se sun mepu kenties juuri tuollainen :o
Käytettyjen Mepujen hinnat näyttää pyörivän 10 000: stä ylöspäin, joten tuskin tuolla 15 000 vielä mitään muutaman vuoden vanhaa saa. Onneksi olkoon kuivaajan ostajalle. Itteäkin kiinnostais ostaa valmis, mutta kun lähellä ei oo :( Tai yks on, mutta se lahoo vuotavan katon takia pystyyn ja eikä oo myynnis. Käytetäänhän sitä joka syksy silti , joten kait se loppuun ajetaan kaikella lailla :( Jaahan tuohon tuli uusi hintapäivitys ... vähän tinkii , niin hyvän saat ::)
-
Eli kuivuri on täysin valmis käytettäväksi, nuohous ja poltin huolto tietty. automatiikka on sen verran että viljan kosteus näkyy
seinässä ANTIN taulussa ja oliko siinä myös kuivauslämpötila ja lämmitysajastus. Siiloon tyhjennys kahdella teleskooppisella putkella 8 siiloon, näytti järkevältä eikä miltään viritykseltä. Kuivuri rinteessä eli ei mitään vesiongelmaa, sähköliittymä kuuluu hintaan ja tontti, hinta noin 30000.
Riippuen hiukan sen tontin koosta. Sekä kuivuri rakennuksen kunnosta sekä koneiston kunnosta lähinnä se uuni. Mutta käsitin että ok piti olla. Niin itte kyllä ostaisin pois jos lähellä moinen olis tyrkyllä. Tietenkin hiukan kannattaa tingiä ;D Ei tollla rahalla kuitenkaan paljon mitään vielä rakenneta. Tietysti jos omassa perheessä on muutama rakennusmies niin asia on toki hieman toinen. Mutta itse katson asian niin kun en tiedä edes kumminpäin vasaraa pidetään kädessä, että ei esim 30 000e paljon rakennuta.
-
Kannattaapi se uuni syynäillä tarkasti, ettei löydy kallista yllätystä sieltä. Kansi vain veke, ja tiirailemaan mitä siellä muhii, nimerk. kokemusta on. ???
-
Sopiva hinta tuo 30000 euroa. Itse ostin tontteineen, 140 hl arska, 4000 uuni, 30 t elevaattori, 1100 hl suppilolliset elementtisiilot, 200 hl puu/kovalevysiilot, vesivanerinen noin 100 hl kaatosuppilo, peltisiiloissa erillinen 40 t purkuelevaattori, läpiajettava 4.3 m vapaalla korkeudella. Hinta vähän alempi, ja oli semmoinen sopuhintainen naapurikauppa.
Tärkeintä oli, että pääsi melkein heti ajamaan siivouksen ja imuroinnin jälkeen; remonttia on ollut syöttötelan rattaan sokka, poltin (löytyi Oilon sopivasti Bentonen tilalle, Oilon on hiljaisempi ja palaa paremmin) , elevaattorihihna, uunin puhaltimen moottori (oli myyjällä muussa käytössä, sattui löytymään yksi moottori omalta työmaalta, mutta remmit ja siivapyörä piti ostaa )
-SS-
-
Kannattaapi se uuni syynäillä tarkasti, ettei löydy kallista yllätystä sieltä. Kansi vain veke, ja tiirailemaan mitä siellä muhii, nimerk. kokemusta on. ???
Pannu kuitenkin aika uusimainen arskan 3000 S, kuivattu 25 Ha:n viljat 3-4 vuotta ja suojaisessa kopissa ollut, elevaattori ainakin kävi tosi nätisti
ja hiljaisesti ja sitä käytetty joka vuosi 2 kärryllisen verran. Mutta kiitos vinkistä.
-
Nyt löyty 2 km:n päästä 90 Hl antti kaapilla VM. ei tietoo vielä , Arskan 3000 pannulla Vm. 1998, ei kuivattu kun 3-5 vuotta, sekä 3-5 vuotta
käytössä olevalla elevaattorilla, 8 kpl 9 M3 siiloilla. kippaussiilo 10 M3, kahdella suutimella oleva poltin, siisti peltikuivuri. ei tarvitsisi siirtää,
eli myy tontteineen. Mitäköhän tarjois, 10000-15000 väliin vai mitä mieltä ootte.
Osta pois. Mulla vastaava hakusessa.
-
Kannattaapi se uuni syynäillä tarkasti, ettei löydy kallista yllätystä sieltä. Kansi vain veke, ja tiirailemaan mitä siellä muhii, nimerk. kokemusta on. ???
Pannu kuitenkin aika uusimainen arskan 3000 S, kuivattu 25 Ha:n viljat 3-4 vuotta ja suojaisessa kopissa ollut, elevaattori ainakin kävi tosi nätisti
ja hiljaisesti ja sitä käytetty joka vuosi 2 kärryllisen verran. Mutta kiitos vinkistä.
Noo tuskin tuolla käyttömäärällä on pannu pahoin palanut. Jos edes joskus on nuohottu. Se vain maksaa reilun12 000e jos pannun joutuu laittaan. Siksi kannattaa kattoo mitäon syönyt.
-
Kannattaa laittaa vaikka se täys 15000, jos ei tarvi siirtää.(15t€ saa vaan jonkun 20v. vanhan mädän syömän vaunumepun) Melkeimpä kateellinen kun toiselle tuollanen mahdollisuus urkenee :D
[/shadow]
Oliko se sun mepu kenties juuri tuollainen :o
No suunnillee ;) Se ei tosin maksanu kun kympin.. Sitä kolinaa ja läkkipellin räminää riitti vaan yhelle syksylle. Nyt on vanha siilokuivuri rempattu uudella(vähän käytetyllä) kaminalla ja kuivaus on taasen juhlaa. Investoin sit kun tässä viljatouhussa on taas jotain järkeä..
-
mahtaako kukaan olla lähiaikoina kyselly vaunu/stand alone kuivureista tarjouksia?
-
No niin kuivurikaupat kaatui sähköliittymään joka piti kuulua hintaan mut 7000€ lisäys tuli, nyt ajatuksia vaunu tai jalaskuivuriin, onko jollain
tuollaista arskan jalaskuivuria, minkälainen sellainen olisi, kuulemmas aika edullinen, vai olisiko vaunu parempi.
-
No niin kuivurikaupat kaatui sähköliittymään joka piti kuulua hintaan mut 7000€ lisäys tuli, nyt ajatuksia vaunu tai jalaskuivuriin, onko jollain
tuollaista arskan jalaskuivuria, minkälainen sellainen olisi, kuulemmas aika edullinen, vai olisiko vaunu parempi.
Ne mopilet Antilla ollu suosittuja ja Arskalla vastaava malli . Ne vanhat vaunukuivurit ei ole hyvä ostos.
-
Olet varmasti myöhemmin tyytyväinen kun kauppaa ei tullut. Kuivuri pitää olla talouskeskuksen vieressä. Hermot menee jos käyt kahden kilsan päässä monesti päivässä. Itellä matkaa 300 m sekin on liikaa ;)
-
Olet varmasti myöhemmin tyytyväinen kun kauppaa ei tullut. Kuivuri pitää olla talouskeskuksen vieressä. Hermot menee jos käyt kahden kilsan päässä monesti päivässä. Itellä matkaa 300 m sekin on liikaa ;)
Tuota itekin rupesin miettimään ja olis ollu viel huonon tien takana ja laajentaminenkin lähes mahdotonta kun pieni tontti, nyt vaan joko vaunu tai jalaskuivuria aatellu ja viereen pyöreetä pönttöö. tietäis vaan minkä.
-
Palataan viime kevääseen....mepun 150 vaunu, n.115m3 pyöree siilo ja kylmäilmakuivuri pihassa. Täytys varasto tilaa lisää saada ja logiikkaa kuivaukseen kun mepu oli "irrallaan" muusta. Ajatus oli korottaa mepu 180 ja ostaa n.150m3 twister. Sitten mepun myyjä sanoi sivu lauseessa että mitäs jos uus kuivuri. ;D
Vaunuja katottiin viimemetreille mutta nyt on 30m3 antti jalkojen päällä pyöreen pöntön vieressä ja valmis pohja jalas twisterille vieressä. Tyytyväinen oon valintaan vaikkei uunia tahi elevaattoria ole asennettukkaan. :P
Vaunun etu on tarvittaessa matalampi rakenne ja valmis sähköistys.
-
Miten on muuten pystyykö vaunukuivurissa varastoimaan viljaa jokusen aikaa, auttaisi pikkaisen sekin kun siilotilaa on niin niukasti muutenkin.
naapurilla ainakin kaikki paikat kuivurin kaappia ja kaatosuppiloa myöden täynnä.
-
Miten on muuten pystyykö vaunukuivurissa varastoimaan viljaa jokusen aikaa, auttaisi pikkaisen sekin kun siilotilaa on niin niukasti muutenkin.
naapurilla ainakin kaikki paikat kuivurin kaappia ja kaatosuppiloa myöden täynnä.
Juu pystyy, pikkasen aikaa, korostan pikkasen, ihan kuten pakettipöhistimessäkin.
Jos vähänkään pitempää niin sit on tikkuhommia....
-
Miten on muuten pystyykö vaunukuivurissa varastoimaan viljaa jokusen aikaa, auttaisi pikkaisen sekin kun siilotilaa on niin niukasti muutenkin.
naapurilla ainakin kaikki paikat kuivurin kaappia ja kaatosuppiloa myöden täynnä.
Juu pystyy, pikkasen aikaa, korostan pikkasen, ihan kuten pakettipöhistimessäkin.
Jos vähänkään pitempää niin sit on tikkuhommia....
Ok. Kiitos
-
Miten on muuten pystyykö vaunukuivurissa varastoimaan viljaa jokusen aikaa, auttaisi pikkaisen sekin kun siilotilaa on niin niukasti muutenkin.
naapurilla ainakin kaikki paikat kuivurin kaappia ja kaatosuppiloa myöden täynnä.
Juu pystyy, pikkasen aikaa, korostan pikkasen, ihan kuten pakettipöhistimessäkin.
Jos vähänkään pitempää niin sit on tikkuhommia....
Ei tule paketistakaan pihalle, vai?
-
Miten on muuten pystyykö vaunukuivurissa varastoimaan viljaa jokusen aikaa, auttaisi pikkaisen sekin kun siilotilaa on niin niukasti muutenkin.
naapurilla ainakin kaikki paikat kuivurin kaappia ja kaatosuppiloa myöden täynnä.
Juu pystyy, pikkasen aikaa, korostan pikkasen, ihan kuten pakettipöhistimessäkin.
Jos vähänkään pitempää niin sit on tikkuhommia....
Ei tule paketistakaan pihalle, vai?
No ei.
Oli viime syksynä 2kk KUIVATTUA syysvehnää kaapissa ja päivä meni tyhjäämisessä. :-[
-
Miten on muuten pystyykö vaunukuivurissa varastoimaan viljaa jokusen aikaa, auttaisi pikkaisen sekin kun siilotilaa on niin niukasti muutenkin.
naapurilla ainakin kaikki paikat kuivurin kaappia ja kaatosuppiloa myöden täynnä.
Juu pystyy, pikkasen aikaa, korostan pikkasen, ihan kuten pakettipöhistimessäkin.
Jos vähänkään pitempää niin sit on tikkuhommia....
Ei tule paketistakaan pihalle, vai?
No ei.
Oli viime syksynä 2kk KUIVATTUA syysvehnää kaapissa ja päivä meni tyhjäämisessä. :-[
Oliko pannun ilmanotto suljettuna? Kostuu varmaan jos vetää ilmaa läpi? Rypsejäkin ollu kuukausia, ei ongelmaa. Toki pannun ilmanotto on "oven" takana ja siten suljettu.
-
Miten on muuten pystyykö vaunukuivurissa varastoimaan viljaa jokusen aikaa, auttaisi pikkaisen sekin kun siilotilaa on niin niukasti muutenkin.
naapurilla ainakin kaikki paikat kuivurin kaappia ja kaatosuppiloa myöden täynnä.
Juu pystyy, pikkasen aikaa, korostan pikkasen, ihan kuten pakettipöhistimessäkin.
Jos vähänkään pitempää niin sit on tikkuhommia....
Ei tule paketistakaan pihalle, vai?
No ei.
Oli viime syksynä 2kk KUIVATTUA syysvehnää kaapissa ja päivä meni tyhjäämisessä. :-[
Sulla on hiukan hidas kuivaaja :o Mä olen joskus joutunu kuivaan vehnää 28h,mutta että 2kk :o
-
Miten on muuten pystyykö vaunukuivurissa varastoimaan viljaa jokusen aikaa, auttaisi pikkaisen sekin kun siilotilaa on niin niukasti muutenkin.
naapurilla ainakin kaikki paikat kuivurin kaappia ja kaatosuppiloa myöden täynnä.
Juu pystyy, pikkasen aikaa, korostan pikkasen, ihan kuten pakettipöhistimessäkin.
Jos vähänkään pitempää niin sit on tikkuhommia....
Ei tule paketistakaan pihalle, vai?
No ei.
Oli viime syksynä 2kk KUIVATTUA syysvehnää kaapissa ja päivä meni tyhjäämisessä. :-[
Sulla on hiukan hidas kuivaaja :o Mä olen joskus joutunu kuivaan vehnää 28h,mutta että 2kk :o
Se on niin iso, että menee päivä tyhjätessä :D
-
Miten on muuten pystyykö vaunukuivurissa varastoimaan viljaa jokusen aikaa, auttaisi pikkaisen sekin kun siilotilaa on niin niukasti muutenkin.
naapurilla ainakin kaikki paikat kuivurin kaappia ja kaatosuppiloa myöden täynnä.
Juu pystyy, pikkasen aikaa, korostan pikkasen, ihan kuten pakettipöhistimessäkin.
Jos vähänkään pitempää niin sit on tikkuhommia....
Ei tule paketistakaan pihalle, vai?
No ei.
Oli viime syksynä 2kk KUIVATTUA syysvehnää kaapissa ja päivä meni tyhjäämisessä. :-[
Oliko pannun ilmanotto suljettuna? Kostuu varmaan jos vetää ilmaa läpi? Rypsejäkin ollu kuukausia, ei ongelmaa. Toki pannun ilmanotto on "oven" takana ja siten suljettu.
Olihan se kiinni.
Miten on muuten pystyykö vaunukuivurissa varastoimaan viljaa jokusen aikaa, auttaisi pikkaisen sekin kun siilotilaa on niin niukasti muutenkin.
naapurilla ainakin kaikki paikat kuivurin kaappia ja kaatosuppiloa myöden täynnä.
Juu pystyy, pikkasen aikaa, korostan pikkasen, ihan kuten pakettipöhistimessäkin.
Jos vähänkään pitempää niin sit on tikkuhommia....
Ei tule paketistakaan pihalle, vai?
No ei.
Oli viime syksynä 2kk KUIVATTUA syysvehnää kaapissa ja päivä meni tyhjäämisessä. :-[
Sulla on hiukan hidas kuivaaja :o Mä olen joskus joutunu kuivaan vehnää 28h,mutta että 2kk :o
;D
28 tuntia... tanan vatipää........ ;D
-
Miten on muuten pystyykö vaunukuivurissa varastoimaan viljaa jokusen aikaa, auttaisi pikkaisen sekin kun siilotilaa on niin niukasti muutenkin.
naapurilla ainakin kaikki paikat kuivurin kaappia ja kaatosuppiloa myöden täynnä.
Juu pystyy, pikkasen aikaa, korostan pikkasen, ihan kuten pakettipöhistimessäkin.
Jos vähänkään pitempää niin sit on tikkuhommia....
Ei tule paketistakaan pihalle, vai?
No ei.
Oli viime syksynä 2kk KUIVATTUA syysvehnää kaapissa ja päivä meni tyhjäämisessä. :-[
Oliko pannun ilmanotto suljettuna? Kostuu varmaan jos vetää ilmaa läpi? Rypsejäkin ollu kuukausia, ei ongelmaa. Toki pannun ilmanotto on "oven" takana ja siten suljettu.
Mä olen laittanut muovin uunin ilmanottoaukon eteen varastoinnin ajaksi. Ainakaan tuon Antin uunin sulkupelti ei mene täysin kiinni vaan reunoihin jää aukot.
-
Miten on muuten pystyykö vaunukuivurissa varastoimaan viljaa jokusen aikaa, auttaisi pikkaisen sekin kun siilotilaa on niin niukasti muutenkin.
naapurilla ainakin kaikki paikat kuivurin kaappia ja kaatosuppiloa myöden täynnä.
Juu pystyy, pikkasen aikaa, korostan pikkasen, ihan kuten pakettipöhistimessäkin.
Jos vähänkään pitempää niin sit on tikkuhommia....
Ei tule paketistakaan pihalle, vai?
No ei.
Oli viime syksynä 2kk KUIVATTUA syysvehnää kaapissa ja päivä meni tyhjäämisessä. :-[
Oliko pannun ilmanotto suljettuna? Kostuu varmaan jos vetää ilmaa läpi? Rypsejäkin ollu kuukausia, ei ongelmaa. Toki pannun ilmanotto on "oven" takana ja siten suljettu.
Olihan se kiinni.
Miten on muuten pystyykö vaunukuivurissa varastoimaan viljaa jokusen aikaa, auttaisi pikkaisen sekin kun siilotilaa on niin niukasti muutenkin.
naapurilla ainakin kaikki paikat kuivurin kaappia ja kaatosuppiloa myöden täynnä.
Juu pystyy, pikkasen aikaa, korostan pikkasen, ihan kuten pakettipöhistimessäkin.
Jos vähänkään pitempää niin sit on tikkuhommia....
Ei tule paketistakaan pihalle, vai?
No ei.
Oli viime syksynä 2kk KUIVATTUA syysvehnää kaapissa ja päivä meni tyhjäämisessä. :-[
Sulla on hiukan hidas kuivaaja :o Mä olen joskus joutunu kuivaan vehnää 28h,mutta että 2kk :o
;D
28 tuntia... tanan vatipää........ ;D
Siinä putkessa vai uunissa ::)
-
Miten on muuten pystyykö vaunukuivurissa varastoimaan viljaa jokusen aikaa, auttaisi pikkaisen sekin kun siilotilaa on niin niukasti muutenkin.
naapurilla ainakin kaikki paikat kuivurin kaappia ja kaatosuppiloa myöden täynnä.
Juu pystyy, pikkasen aikaa, korostan pikkasen, ihan kuten pakettipöhistimessäkin.
Jos vähänkään pitempää niin sit on tikkuhommia....
Ei tule paketistakaan pihalle, vai?
No ei.
Oli viime syksynä 2kk KUIVATTUA syysvehnää kaapissa ja päivä meni tyhjäämisessä. :-[
Oliko pannun ilmanotto suljettuna? Kostuu varmaan jos vetää ilmaa läpi? Rypsejäkin ollu kuukausia, ei ongelmaa. Toki pannun ilmanotto on "oven" takana ja siten suljettu.
Mä olen laittanut muovin uunin ilmanottoaukon eteen varastoinnin ajaksi. Ainakaan tuon Antin uunin sulkupelti ei mene täysin kiinni vaan reunoihin jää aukot.
Muovi vois olla kova sana.
Sit tulee se vastaan et jos jyväset tuleekin suosiolla ulos, on kosteus jotain ihan muuta kun alkuperänen.
-
Muovi vois olla kova sana.
Sit tulee se vastaan et jos jyväset tuleekin suosiolla ulos, on kosteus jotain ihan muuta kun alkuperänen.
Kyllä mulla on pysynyt kosteuskin kevääseen asti samana, kun oon laittanut muovit molempiin päihin, siis ilmanpoistoputkeenkin :P
-
Muovi vois olla kova sana.
Sit tulee se vastaan et jos jyväset tuleekin suosiolla ulos, on kosteus jotain ihan muuta kun alkuperänen.
Kyllä mulla on pysynyt kosteuskin kevääseen asti samana, kun oon laittanut muovit molempiin päihin, siis ilmanpoistoputkeenkin :P
Mää mitään tiä mistään mut.... kärpäsenä katosta seurannu kuinka kaapissa varastoitu nuppikuorma on mystisesti kostunu 15% ja ylikin. :-X :-X
-
Muovi vois olla kova sana.
Sit tulee se vastaan et jos jyväset tuleekin suosiolla ulos, on kosteus jotain ihan muuta kun alkuperänen.
Kyllä mulla on pysynyt kosteuskin kevääseen asti samana, kun oon laittanut muovit molempiin päihin, siis ilmanpoistoputkeenkin :P
Mää mitään tiä mistään mut.... kärpäsenä katosta seurannu kuinka kaapissa varastoitu nuppikuorma on mystisesti kostunu 15% ja ylikin. :-X :-X
Miten, jos ei kostee henki käy kaapin läpi :o
-
Muovi vois olla kova sana.
Sit tulee se vastaan et jos jyväset tuleekin suosiolla ulos, on kosteus jotain ihan muuta kun alkuperänen.
Kyllä mulla on pysynyt kosteuskin kevääseen asti samana, kun oon laittanut muovit molempiin päihin, siis ilmanpoistoputkeenkin :P
Mää mitään tiä mistään mut.... kärpäsenä katosta seurannu kuinka kaapissa varastoitu nuppikuorma on mystisesti kostunu 15% ja ylikin. :-X :-X
Miten, jos ei kostee henki käy kaapin läpi :o
En tiä kyllä yhtään sanoo. ;D
-
Muovi vois olla kova sana.
Sit tulee se vastaan et jos jyväset tuleekin suosiolla ulos, on kosteus jotain ihan muuta kun alkuperänen.
Kyllä mulla on pysynyt kosteuskin kevääseen asti samana, kun oon laittanut muovit molempiin päihin, siis ilmanpoistoputkeenkin :P
Mää mitään tiä mistään mut.... kärpäsenä katosta seurannu kuinka kaapissa varastoitu nuppikuorma on mystisesti kostunu 15% ja ylikin. :-X :-X
Miten, jos ei kostee henki käy kaapin läpi :o
En tiä kyllä yhtään sanoo. ;D
Pitäisko loimaalaiset rotat sitä pisuaarinaan :o
-
Muovi vois olla kova sana.
Sit tulee se vastaan et jos jyväset tuleekin suosiolla ulos, on kosteus jotain ihan muuta kun alkuperänen.
Kyllä mulla on pysynyt kosteuskin kevääseen asti samana, kun oon laittanut muovit molempiin päihin, siis ilmanpoistoputkeenkin :P
Mää mitään tiä mistään mut.... kärpäsenä katosta seurannu kuinka kaapissa varastoitu nuppikuorma on mystisesti kostunu 15% ja ylikin. :-X :-X
Miten, jos ei kostee henki käy kaapin läpi :o
En tiä kyllä yhtään sanoo. ;D
Pitäisko loimaalaiset rotat sitä pisuaarinaan :o
Sans se. ;D
-
Mites on kantsiiko tuollainen mepulainen ottaa kuppi vai ketjuelevaattorilla, sain vain hyvän tarjouksen ketjuelevaattorilaisesta.
-
Kyllä kuivauskaapissa säilyy siinä kuin muussakin peltikopassa, meillä on poistokanavan sulkeva oviluukku seinässä ja pelti laitetaan uuni päähän.
-SS-
-
Mites on kantsiiko tuollainen mepulainen ottaa kuppi vai ketjuelevaattorilla, sain vain hyvän tarjouksen ketjuelevaattorilaisesta.
Ilman muuta kuppielevaattori. Voit pyörittää sitä jatkuvasti ilman jaksotinta. Eikä riko jyviä. Kokemusta on molemmista.
-
Vielä tyhmiä kysymyksiä, otatteko esim. mepulaisesta vaunukuivurista kaatosuppilon talveksi pois, vai tarvitseeko se joka tapauksessa ottaa pois,
jos ei ole katon alla. Entä miten nuo siilon sijoittamiset tulisi tehdä vaunukuivuriin nähden, omassa suunnitelmassa kaatosuppilo tulisi siilon ja vaunun väliin tai vetosilmukasta katsottuna siilo oikealle puolelle, rekkaa lastatessa tällöin tulisi kaatosuppilo poistaa edestä, kai tuota kuivurin roskaputkea sentään voi laittaa puhaltamaan mihin suuntaan tahansa?
-
Me ollaan käytetty lauta+pelti katetta montu päällä. Eihän sitä pois tarvitse ottaa mutta parempana säilyy jos on kuiva...Suunitella kannattaa kunnolla ja mielestäni touteutus olisi semmoinen ettei mitään isompaa pitäisi purkaa tai muuttaa. Roskaputken saa suunnata vaikka taivaaseen, se ei taida olla ongelma. Siilon paikalla ei ole muuta väliä kuin että toisen saa kanssa ja paikka on hyvä.
-
Mjoo, meikäläisen rojekti nyt perustusvalmiina- vaiheessa.
Muottiharkkoja meni 4 eri leveyttä yht 1140kpl, betoniakin hikiset 56kuutiota. vielä ois pannuhuoneen kattolaatat, ontelot tulee ja reunavalut jos ei talvi ehdi..
Kaapin/syöttölaitteen jalustaa aloin värkkäämään, vielä olisi 90-lukulaisen sinisen aitta-jaakon kuivaus ja kylmäkennolle tarvetta.. Saa tarjota yv:llä ;) Kippaussuppilo kyllä jää vaatimattomaksi, peräti 2m korkeuseroa elevaattorin pohjasta kippausrampin lattiaan.. Ei oo tehty mutta valtavaa siltaakaan ei viiti tehä, vaikka betonielementtejä sopiva kasa hommattuna.
-
Mjoo, meikäläisen rojekti nyt perustusvalmiina- vaiheessa.
Muottiharkkoja meni 4 eri leveyttä yht 1140kpl, betoniakin hikiset 56kuutiota. vielä ois pannuhuoneen kattolaatat, ontelot tulee ja reunavalut jos ei talvi ehdi..
Kaapin/syöttölaitteen jalustaa aloin värkkäämään, vielä olisi 90-lukulaisen sinisen aitta-jaakon kuivaus ja kylmäkennolle tarvetta.. Saa tarjota yv:llä ;) Kippaussuppilo kyllä jää vaatimattomaksi, peräti 2m korkeuseroa elevaattorin pohjasta kippausrampin lattiaan.. Ei oo tehty mutta valtavaa siltaakaan ei viiti tehä, vaikka betonielementtejä sopiva kasa hommattuna.
Kasvattaisko kaatokuilun pohjaruuvi projektin kustannuksia liikaa? Sais molemmat päädyt suoriksi. Kolakuljettimella sais vielä vieläkin enemmän hyötytilaa samasta montun syvyydestä.
-
Eipä kannata ajatella liikaa kustannusten kannalta, tekee sen niin että hyvä tulee. Jos kaatosuppilon kokoa ei ole suunnitteluvaiheessa kuusannut ottaa huomioon tai siihen yksinkertaisesti ei ole ollu mahiksia, niin laittaa sinne pojalle vaakaruuvin, vaikka vähä maksaiskin. Kaatosuppilosta heti niin suuri että kärrykuorman saa kerralla sisään.
-
Eipä kannata ajatella liikaa kustannusten kannalta, tekee sen niin että hyvä tulee. Jos kaatosuppilon kokoa ei ole suunnitteluvaiheessa kuusannut ottaa huomioon tai siihen yksinkertaisesti ei ole ollu mahiksia, niin laittaa sinne pojalle vaakaruuvin, vaikka vähä maksaiskin. Kaatosuppilosta heti niin suuri että kärrykuorman saa kerralla sisään.
On tuota vaakaruuviakin mietitty, tasamaan tontilla tämä kun on ja salaojia syvemmälle ei uskaltanut tehdä pohjalaattaa.. täytyypä vielä tuumia noita, vielä on aikaa.. vähän karsastivat pohjaruuvia eräät kun hankala putsata jne.. Suppilosta toki senllainen että 10 kuutiota tarttis mahuttaa, pelleilyähän se olisi muuten.
-
Helpottaisko se putsausta jos siihen pohjaruuvin seinämään laittais muutamaan kohtaan paineilmaliittimet että saisi kahvasta kääntämällä ruuvin puhtaaksi ja saamalla vois pyörittääkin sitä..
-
Eipä kannata ajatella liikaa kustannusten kannalta, tekee sen niin että hyvä tulee. Jos kaatosuppilon kokoa ei ole suunnitteluvaiheessa kuusannut ottaa huomioon tai siihen yksinkertaisesti ei ole ollu mahiksia, niin laittaa sinne pojalle vaakaruuvin, vaikka vähä maksaiskin. Kaatosuppilosta heti niin suuri että kärrykuorman saa kerralla sisään.
On tuota vaakaruuviakin mietitty, tasamaan tontilla tämä kun on ja salaojia syvemmälle ei uskaltanut tehdä pohjalaattaa.. täytyypä vielä tuumia noita, vielä on aikaa.. vähän karsastivat pohjaruuvia eräät kun hankala putsata jne.. Suppilosta toki senllainen että 10 kuutiota tarttis mahuttaa, pelleilyähän se olisi muuten.
Meillä on samasta syystä tasamaa ratkasussa vaaka-kolakuljetin. Ilmeisesti pitäisi tyhjentyä loppuunasti toisin kuin ruuviin jotain aina jää. 2m seinää ja laskeskelin että suppilo tulee olemaan 10-12m3.
-
Eipä kannata ajatella liikaa kustannusten kannalta, tekee sen niin että hyvä tulee. Jos kaatosuppilon kokoa ei ole suunnitteluvaiheessa kuusannut ottaa huomioon tai siihen yksinkertaisesti ei ole ollu mahiksia, niin laittaa sinne pojalle vaakaruuvin, vaikka vähä maksaiskin. Kaatosuppilosta heti niin suuri että kärrykuorman saa kerralla sisään.
On tuota vaakaruuviakin mietitty, tasamaan tontilla tämä kun on ja salaojia syvemmälle ei uskaltanut tehdä pohjalaattaa.. täytyypä vielä tuumia noita, vielä on aikaa.. vähän karsastivat pohjaruuvia eräät kun hankala putsata jne.. Suppilosta toki senllainen että 10 kuutiota tarttis mahuttaa, pelleilyähän se olisi muuten.
Meillä on samasta syystä tasamaa ratkasussa vaaka-kolakuljetin. Ilmeisesti pitäisi tyhjentyä loppuunasti toisin kuin ruuviin jotain aina jää. 2m seinää ja laskeskelin että suppilo tulee olemaan 10-12m3.
Plus, että kolakuljettimella kyllä saa samasta montun syvyydestä enemmän irti kuin ruuvilla, olettaen siis että kolakuljettimessa on elevaattorin päässä se nouseva käyrä ja että elevaattorimonttu ja kaatosuppilomonttu ovat samassa tasossa. Ruuvillahan kaatosuppilon pojhan täytyy olla samassa tasossa kuin elevaattorin nielu. Lopusta nousevalla kolakuljettimella kaatosuppilon pohja voi olla elevaattorin pohjan kanssa samassa tasossa. Helposti varmaan 0,5 m eroa useimmilla elevaattoreilla noissa mitoissa?
-
Eipä kannata ajatella liikaa kustannusten kannalta, tekee sen niin että hyvä tulee. Jos kaatosuppilon kokoa ei ole suunnitteluvaiheessa kuusannut ottaa huomioon tai siihen yksinkertaisesti ei ole ollu mahiksia, niin laittaa sinne pojalle vaakaruuvin, vaikka vähä maksaiskin. Kaatosuppilosta heti niin suuri että kärrykuorman saa kerralla sisään.
On tuota vaakaruuviakin mietitty, tasamaan tontilla tämä kun on ja salaojia syvemmälle ei uskaltanut tehdä pohjalaattaa.. täytyypä vielä tuumia noita, vielä on aikaa.. vähän karsastivat pohjaruuvia eräät kun hankala putsata jne.. Suppilosta toki senllainen että 10 kuutiota tarttis mahuttaa, pelleilyähän se olisi muuten.
Meillä on samasta syystä tasamaa ratkasussa vaaka-kolakuljetin. Ilmeisesti pitäisi tyhjentyä loppuunasti toisin kuin ruuviin jotain aina jää. 2m seinää ja laskeskelin että suppilo tulee olemaan 10-12m3.
Plus, että kolakuljettimella kyllä saa samasta montun syvyydestä enemmän irti kuin ruuvilla, olettaen siis että kolakuljettimessa on elevaattorin päässä se nouseva käyrä ja että elevaattorimonttu ja kaatosuppilomonttu ovat samassa tasossa. Ruuvillahan kaatosuppilon pojhan täytyy olla samassa tasossa kuin elevaattorin nielu. Lopusta nousevalla kolakuljettimella kaatosuppilon pohja voi olla elevaattorin pohjan kanssa samassa tasossa. Helposti varmaan 0,5 m eroa useimmilla elevaattoreilla noissa mitoissa?
Joo, tuossahan ajatusta purtavaksi asti.. Kolakuljetin varmaankin maksaa euroja jonkun verran, kuinka se synkronoidaan elevaattorin kanssa.?? Hyvä idea pistää paineilmaliittimen sinne taakse. Voi olla joku pikkuputken pätkäkin tehostamassa puhalluskohdetta..
-
Eipä kannata ajatella liikaa kustannusten kannalta, tekee sen niin että hyvä tulee. Jos kaatosuppilon kokoa ei ole suunnitteluvaiheessa kuusannut ottaa huomioon tai siihen yksinkertaisesti ei ole ollu mahiksia, niin laittaa sinne pojalle vaakaruuvin, vaikka vähä maksaiskin. Kaatosuppilosta heti niin suuri että kärrykuorman saa kerralla sisään.
On tuota vaakaruuviakin mietitty, tasamaan tontilla tämä kun on ja salaojia syvemmälle ei uskaltanut tehdä pohjalaattaa.. täytyypä vielä tuumia noita, vielä on aikaa.. vähän karsastivat pohjaruuvia eräät kun hankala putsata jne.. Suppilosta toki senllainen että 10 kuutiota tarttis mahuttaa, pelleilyähän se olisi muuten.
Meillä on samasta syystä tasamaa ratkasussa vaaka-kolakuljetin. Ilmeisesti pitäisi tyhjentyä loppuunasti toisin kuin ruuviin jotain aina jää. 2m seinää ja laskeskelin että suppilo tulee olemaan 10-12m3.
Plus, että kolakuljettimella kyllä saa samasta montun syvyydestä enemmän irti kuin ruuvilla, olettaen siis että kolakuljettimessa on elevaattorin päässä se nouseva käyrä ja että elevaattorimonttu ja kaatosuppilomonttu ovat samassa tasossa. Ruuvillahan kaatosuppilon pojhan täytyy olla samassa tasossa kuin elevaattorin nielu. Lopusta nousevalla kolakuljettimella kaatosuppilon pohja voi olla elevaattorin pohjan kanssa samassa tasossa. Helposti varmaan 0,5 m eroa useimmilla elevaattoreilla noissa mitoissa?
Joo, tuossahan ajatusta purtavaksi asti.. Kolakuljetin varmaankin maksaa euroja jonkun verran, kuinka se synkronoidaan elevaattorin kanssa.?? Hyvä idea pistää paineilmaliittimen sinne taakse. Voi olla joku pikkuputken pätkäkin tehostamassa puhalluskohdetta..
Mä taas ajattelin asian toisin, elevaattorille sopiva syvennys "ylisyvälle" ja ruuvin pohjan sai siihen syvyyteen johon niukin naukin pääsi. Itse rakentelin vanhaan rakennukseen, joten montun kaivaminen seinien sisällä oli tehtävä järkeä käyttäen. Elevaattorin monttu 1.5m, muuten montulla syvyyttä metri. Tuo riittää niukasti korkeuseroksi elevaattorille ja ruuvipohjaiselle kaatosuppilolle, kun elevaattori lähes lattiassa kiinni ja ruuvin alla vain kaatosuppilon RHS-tukiputket.
Jos olisi tehnyt kolakuljettimella, kuljettimen nousukäyrä :) olisi vienyt kaatosuppilosta pituutta noin pari metriä vrt. nyt ruuvi ja kaatosuppilo kiinni elevaattorissa, sekä puolitoistametrinen monttu ei olisi ollut mahdollinen. Suoralla liitoksella tuo kolakuljettimen naittaminen elevaattoriin ei kuulemma onnistu, vaatii tuon nousun ja pudotuksen. Miksei onnistu suoralla kuljettimella ja pienellä pudotuksella, sitä en tiedä?? Mutta tuskin pääsee samoihin korkoihin kuin ruuvilla.
Nyt vesitilavuutta suppilolla noin 6-8m3, mutta jos "kaatosuppilo" kukkurillaan, saa 365hl:n kuivurin täyteen lapioon tai etukuormaajaan koskematta ja toinen satsi jää vielä hyvinkin jäljelle. Eli tilavuutta saa reilusti kun on riittävästi mittaa kaatosuppilolla ja seinää ympärillä, riittää että yhdeltä sivulta pääsee kippaamaan rakennuksen sisälle :)
-
Eipä kannata ajatella liikaa kustannusten kannalta, tekee sen niin että hyvä tulee. Jos kaatosuppilon kokoa ei ole suunnitteluvaiheessa kuusannut ottaa huomioon tai siihen yksinkertaisesti ei ole ollu mahiksia, niin laittaa sinne pojalle vaakaruuvin, vaikka vähä maksaiskin. Kaatosuppilosta heti niin suuri että kärrykuorman saa kerralla sisään.
On tuota vaakaruuviakin mietitty, tasamaan tontilla tämä kun on ja salaojia syvemmälle ei uskaltanut tehdä pohjalaattaa.. täytyypä vielä tuumia noita, vielä on aikaa.. vähän karsastivat pohjaruuvia eräät kun hankala putsata jne.. Suppilosta toki senllainen että 10 kuutiota tarttis mahuttaa, pelleilyähän se olisi muuten.
Meillä on samasta syystä tasamaa ratkasussa vaaka-kolakuljetin. Ilmeisesti pitäisi tyhjentyä loppuunasti toisin kuin ruuviin jotain aina jää. 2m seinää ja laskeskelin että suppilo tulee olemaan 10-12m3.
Plus, että kolakuljettimella kyllä saa samasta montun syvyydestä enemmän irti kuin ruuvilla, olettaen siis että kolakuljettimessa on elevaattorin päässä se nouseva käyrä ja että elevaattorimonttu ja kaatosuppilomonttu ovat samassa tasossa. Ruuvillahan kaatosuppilon pojhan täytyy olla samassa tasossa kuin elevaattorin nielu. Lopusta nousevalla kolakuljettimella kaatosuppilon pohja voi olla elevaattorin pohjan kanssa samassa tasossa. Helposti varmaan 0,5 m eroa useimmilla elevaattoreilla noissa mitoissa?
Joo, tuossahan ajatusta purtavaksi asti.. Kolakuljetin varmaankin maksaa euroja jonkun verran, kuinka se synkronoidaan elevaattorin kanssa.?? Hyvä idea pistää paineilmaliittimen sinne taakse. Voi olla joku pikkuputken pätkäkin tehostamassa puhalluskohdetta..
Me siis rakennetaan antin kuivaamoa ulos. Elevaattori on antin mutta kolakuljetin on scandian, joka tekee mepu elevaattorit. Kolakuljettimen suhdetta elevaattoriin säädetään ihan sähköllä samaantapaan kuin itse elevaattoria tai kuivurin pohjaa. Säätimen nimeä en juuri muista. Kolakuljetin, joka meillä siirtää n.6,5m sivuun, josta 5m on montun alla. Nostokorkeus on metri. Korkeutta kuljetin vaatii elevaattorin vierestä 2m. Meidän kuljetin ei ollut mielestäni kallis, olisikohan se ollu 3500€, alveineen kai...Ruuvia ei edes harkittu, eikä normaali systeemikään olisi toiminut.
-
Eipä kannata ajatella liikaa kustannusten kannalta, tekee sen niin että hyvä tulee. Jos kaatosuppilon kokoa ei ole suunnitteluvaiheessa kuusannut ottaa huomioon tai siihen yksinkertaisesti ei ole ollu mahiksia, niin laittaa sinne pojalle vaakaruuvin, vaikka vähä maksaiskin. Kaatosuppilosta heti niin suuri että kärrykuorman saa kerralla sisään.
On tuota vaakaruuviakin mietitty, tasamaan tontilla tämä kun on ja salaojia syvemmälle ei uskaltanut tehdä pohjalaattaa.. täytyypä vielä tuumia noita, vielä on aikaa.. vähän karsastivat pohjaruuvia eräät kun hankala putsata jne.. Suppilosta toki senllainen että 10 kuutiota tarttis mahuttaa, pelleilyähän se olisi muuten.
Meillä on samasta syystä tasamaa ratkasussa vaaka-kolakuljetin. Ilmeisesti pitäisi tyhjentyä loppuunasti toisin kuin ruuviin jotain aina jää. 2m seinää ja laskeskelin että suppilo tulee olemaan 10-12m3.
Plus, että kolakuljettimella kyllä saa samasta montun syvyydestä enemmän irti kuin ruuvilla, olettaen siis että kolakuljettimessa on elevaattorin päässä se nouseva käyrä ja että elevaattorimonttu ja kaatosuppilomonttu ovat samassa tasossa. Ruuvillahan kaatosuppilon pojhan täytyy olla samassa tasossa kuin elevaattorin nielu. Lopusta nousevalla kolakuljettimella kaatosuppilon pohja voi olla elevaattorin pohjan kanssa samassa tasossa. Helposti varmaan 0,5 m eroa useimmilla elevaattoreilla noissa mitoissa?
Joo, tuossahan ajatusta purtavaksi asti.. Kolakuljetin varmaankin maksaa euroja jonkun verran, kuinka se synkronoidaan elevaattorin kanssa.?? Hyvä idea pistää paineilmaliittimen sinne taakse. Voi olla joku pikkuputken pätkäkin tehostamassa puhalluskohdetta..
Me siis rakennetaan antin kuivaamoa ulos. Elevaattori on antin mutta kolakuljetin on scandian, joka tekee mepu elevaattorit. Kolakuljettimen suhdetta elevaattoriin säädetään ihan sähköllä samaantapaan kuin itse elevaattoria tai kuivurin pohjaa. Säätimen nimeä en juuri muista. Kolakuljetin, joka meillä siirtää n.6,5m sivuun, josta 5m on montun alla. Nostokorkeus on metri. Korkeutta kuljetin vaatii elevaattorin vierestä 2m. Meidän kuljetin ei ollut mielestäni kallis, olisikohan se ollu 3500€, alveineen kai...Ruuvia ei edes harkittu, eikä normaali systeemikään olisi toiminut.
Ahaa, jollain taajuusmuuttajalla säädetään ettei ähky yllätä elevaattoria, sittenhän ois putsitauko edessä.. >:( Joo, kiitosksia vastauksista, pitääpä pähkiä asioita.
-
Mites on kantsiiko tuollainen mepulainen ottaa kuppi vai ketjuelevaattorilla, sain vain hyvän tarjouksen ketjuelevaattorilaisesta.
Ilman muuta kuppielevaattori. Voit pyörittää sitä jatkuvasti ilman jaksotinta. Eikä riko jyviä. Kokemusta on molemmista.
Mitä tarkoitat tuolla jaksottamisella?
-
Uudemmissa läppäelevaattorimepuissa kuivatessa elevaattori pitää välillä taukoa ja taas käy hetken. Taukoaika äädettävissä.
Tyhjennyksessä ja täytössä tietysti käy koko ajan.
-
Uudemmissa läppäelevaattorimepuissa kuivatessa elevaattori pitää välillä taukoa ja taas käy hetken. Taukoaika äädettävissä.
Tyhjennyksessä ja täytössä tietysti käy koko ajan.
Vanhemmissa ainakin ::)
-
joo miten lienee sitten uudemmissa kuin tuo oma.
-
Mjoo, tuo rojektini päivittyi nyt 3+3 versioksi, ainoastaan jaakon siiloelementtejä tarviaisi n. 60kipaletta. Itse purkaenkin kävisi, tarjota saa yv:llä!
-
Kanadassa kuivataan niinkö varastosiilon katto-osassa; paineet puhalletaan siiloon ja siitä reikälevyn läpi viljakerrokseen. Kun viljakerros on kuiva, se pudotetaan varastosiilon suomulevypohjalle, jossa se jäähdytetään.
Lavakuivuri pyöreän siilon katolla. Tämmäsiä keksintöjä tehtiin Pohjanmaallakin joskus 1950-luvulla !
https://www.youtube.com/watch?v=PIBPF6a1L6Y
(GSI TopDry Autoflow)
-SS-
-
Uudemmissa läppäelevaattorimepuissa kuivatessa elevaattori pitää välillä taukoa ja taas käy hetken. Taukoaika äädettävissä.
Tyhjennyksessä ja täytössä tietysti käy koko ajan.
60-70 lukujen vaihteessa tuota harrastettiin siilokuivureissa kunnes huomattiin ettei hyötyä ole . Jollakin kellosysteemillä sen olis voi automatisoida mutta kuten sanottu ei mitään hyötyä .
-
60-70 lukujen vaihteessa tuota harrastettiin siilokuivureissa kunnes huomattiin ettei hyötyä ole . Jollakin kellosysteemillä sen olis voi automatisoida mutta kuten sanottu ei mitään hyötyä .
[/quote]
Ei käy Tornumissakaan koko aikaa elevaattori, pudottaa erän ja elevaattori käy hetken. Mitäs siihen sanot :o
-
60-70 lukujen vaihteessa tuota harrastettiin siilokuivureissa kunnes huomattiin ettei hyötyä ole . Jollakin kellosysteemillä sen olis voi automatisoida mutta kuten sanottu ei mitään hyötyä .
Ei käy Tornumissakaan koko aikaa elevaattori, pudottaa erän ja elevaattori käy hetken. Mitäs siihen sanot :o
[/quote]Ihan turhaa . Veli laittoi kuivuriinsa yhden ylimääräisen varasto kennon , kuivausaika ei yhtään pidentynyt . Helpotti koska ei tarvinnut kytätä laittaako ylemmän kuivauskennon kiinni . Pienemmissä satseissa laittaa ylemmän kuivaus kennon kiinni alku vaiheessa .
-
60-70 lukujen vaihteessa tuota harrastettiin siilokuivureissa kunnes huomattiin ettei hyötyä ole . Jollakin kellosysteemillä sen olis voi automatisoida mutta kuten sanottu ei mitään hyötyä .
Ei käy Tornumissakaan koko aikaa elevaattori, pudottaa erän ja elevaattori käy hetken. Mitäs siihen sanot :o
Ihan turhaa . Veli laittoi kuivuriinsa yhden ylimääräisen varasto kennon , kuivausaika ei yhtään pidentynyt . Helpotti koska ei tarvinnut kytätä laittaako ylemmän kuivauskennon kiinni . Pienemmissä satseissa laittaa ylemmän kuivaus kennon kiinni alku vaiheessa .
[/quote]
Siis täh?
Nyt ei asia aukee.
Täytyyhän sen lämpökennon päällä nyt puolikennollista tavaraa. Miten se elevaattorin pyöriminen siihen vaikuttaa?
-
60-70 lukujen vaihteessa tuota harrastettiin siilokuivureissa kunnes huomattiin ettei hyötyä ole . Jollakin kellosysteemillä sen olis voi automatisoida mutta kuten sanottu ei mitään hyötyä .
Ei käy Tornumissakaan koko aikaa elevaattori, pudottaa erän ja elevaattori käy hetken. Mitäs siihen sanot :o
Ihan turhaa . Veli laittoi kuivuriinsa yhden ylimääräisen varasto kennon , kuivausaika ei yhtään pidentynyt . Helpotti koska ei tarvinnut kytätä laittaako ylemmän kuivauskennon kiinni . Pienemmissä satseissa laittaa ylemmän kuivaus kennon kiinni alku vaiheessa .
Siis täh?
Nyt ei asia aukee.
Täytyyhän sen lämpökennon päällä nyt puolikennollista tavaraa. Miten se elevaattorin pyöriminen siihen vaikuttaa?
[/quote]Ei elevaattorin pyöriminen , hohhoijaa . -87 tuli valmiiksi kototilan uus kuivuri . Rakennusvaiheen aikana päätti Veli lisätä yhden kierroksen elementtejä lisää , samalla jäi tilaa lisää yhden varastokennon verran . Edut oli hyvät . Sai huoletta kipata parisilloista kuormaa kaatomonttuun ja jättää täyttymään yksistään . Kuivauksen alkuvaiheessa tuppaa vilja turpoamaan mutta kun tilaa oli ei kuivuri ylitäyttynyt . Suurin etu tuli märkää vehnää kuvatessa etenkin 1987 . Ei ollut huolta , eikä tarvinnut kytätä on kuivatuskennojen päällä tavaraa riittävästi . Vanhalla kuivurilla toi pelko aina oli . Yksinään puimisesta tahtonut tulla mitään koska aika kulu kuivurilla .
-
60-70 lukujen vaihteessa tuota harrastettiin siilokuivureissa kunnes huomattiin ettei hyötyä ole . Jollakin kellosysteemillä sen olis voi automatisoida mutta kuten sanottu ei mitään hyötyä .
Ei käy Tornumissakaan koko aikaa elevaattori, pudottaa erän ja elevaattori käy hetken. Mitäs siihen sanot :o
Ihan turhaa . Veli laittoi kuivuriinsa yhden ylimääräisen varasto kennon , kuivausaika ei yhtään pidentynyt . Helpotti koska ei tarvinnut kytätä laittaako ylemmän kuivauskennon kiinni . Pienemmissä satseissa laittaa ylemmän kuivaus kennon kiinni alku vaiheessa .
Siis täh?
Nyt ei asia aukee.
Täytyyhän sen lämpökennon päällä nyt puolikennollista tavaraa. Miten se elevaattorin pyöriminen siihen vaikuttaa?
Ei elevaattorin pyöriminen , hohhoijaa . -87 tuli valmiiksi kototilan uus kuivuri . Rakennusvaiheen aikana päätti Veli lisätä yhden kierroksen elementtejä lisää , samalla jäi tilaa lisää yhden varastokennon verran . Edut oli hyvät . Sai huoletta kipata parisilloista kuormaa kaatomonttuun ja jättää täyttymään yksistään . Kuivauksen alkuvaiheessa tuppaa vilja turpoamaan mutta kun tilaa oli ei kuivuri ylitäyttynyt . Suurin etu tuli märkää vehnää kuvatessa etenkin 1987 . Ei ollut huolta , eikä tarvinnut kytätä on kuivatuskennojen päällä tavaraa riittävästi . Vanhalla kuivurilla toi pelko aina oli . Yksinään puimisesta tahtonut tulla mitään koska aika kulu kuivurilla .
[/quote]
Juu tuon kyllä ymmärrän ja on ihan järkevää. Eikä ole mitenkään ihmeellistä.
Mutta tuo elevaattorin jaksottaminen oli aiheena. Miten se liittyy tähän toiseen aiheeseen? Siinä oli se kysymys.
-
60-70 lukujen vaihteessa tuota harrastettiin siilokuivureissa kunnes huomattiin ettei hyötyä ole . Jollakin kellosysteemillä sen olis voi automatisoida mutta kuten sanottu ei mitään hyötyä .
Ei käy Tornumissakaan koko aikaa elevaattori, pudottaa erän ja elevaattori käy hetken. Mitäs siihen sanot :o
Ihan turhaa . Veli laittoi kuivuriinsa yhden ylimääräisen varasto kennon , kuivausaika ei yhtään pidentynyt . Helpotti koska ei tarvinnut kytätä laittaako ylemmän kuivauskennon kiinni . Pienemmissä satseissa laittaa ylemmän kuivaus kennon kiinni alku vaiheessa .
Siis täh?
Nyt ei asia aukee.
Täytyyhän sen lämpökennon päällä nyt puolikennollista tavaraa. Miten se elevaattorin pyöriminen siihen vaikuttaa?
Ei elevaattorin pyöriminen , hohhoijaa . -87 tuli valmiiksi kototilan uus kuivuri . Rakennusvaiheen aikana päätti Veli lisätä yhden kierroksen elementtejä lisää , samalla jäi tilaa lisää yhden varastokennon verran . Edut oli hyvät . Sai huoletta kipata parisilloista kuormaa kaatomonttuun ja jättää täyttymään yksistään . Kuivauksen alkuvaiheessa tuppaa vilja turpoamaan mutta kun tilaa oli ei kuivuri ylitäyttynyt . Suurin etu tuli märkää vehnää kuvatessa etenkin 1987 . Ei ollut huolta , eikä tarvinnut kytätä on kuivatuskennojen päällä tavaraa riittävästi . Vanhalla kuivurilla toi pelko aina oli . Yksinään puimisesta tahtonut tulla mitään koska aika kulu kuivurilla .
Juu tuon kyllä ymmärrän ja on ihan järkevää. Eikä ole mitenkään ihmeellistä.
Mutta tuo elevaattorin jaksottaminen oli aiheena. Miten se liittyy tähän toiseen aiheeseen? Siinä oli se kysymys.
[/quote]On täällä muutkin poikenneet aiheesta . Joskus -90 luvun lopulla tuumas suunnitteliat et elevaattori vois loppua kohden pyöriä nopeammin kuivauksen aikana , onko mitään hyötyä ?
-
Juu tuon kyllä ymmärrän ja on ihan järkevää. Eikä ole mitenkään ihmeellistä.
Mutta tuo elevaattorin jaksottaminen oli aiheena. Miten se liittyy tähän toiseen aiheeseen? Siinä oli se kysymys.
On täällä muutkin poikenneet aiheesta . Joskus -90 luvun lopulla tuumas suunnitteliat et elevaattori vois loppua kohden pyöriä nopeammin kuivauksen aikana , onko mitään hyötyä ?
[/quote]Et taida Sorkkis tietää Kaikkia tai mitään viljankuivauksesta ,miten tuo elevaattorin pyörimisnopeus vaikuttaisi mitenkään kuivaukseen,kuha pyörii ?
-
Jaksottaminen on ongelma ainakin mepun vaunussa. Märkä vilja valuu syöttölaitteilta eri lailla kun kuiva. Jos jaksotuksen säätää märän viljan mukaan niin kun vilja kuivuu niin elevaattorin pää ei pohjakartiosta vaihdukkaan ikinä. Sempä vuoksi meillä kellon nupit käännetty "kaakkoon" eli elevaattori pyörii lähes kokoajan..
Uusissa vihreissä vaunuissa jotka kuppielevaattorilla tästä on jaksottamisesta on luovuttu. Kenties huomattu sen ongelmat ja "jatkuva" säätämisen tarve..
-
Juu tuon kyllä ymmärrän ja on ihan järkevää. Eikä ole mitenkään ihmeellistä.
Mutta tuo elevaattorin jaksottaminen oli aiheena. Miten se liittyy tähän toiseen aiheeseen? Siinä oli se kysymys.
On täällä muutkin poikenneet aiheesta . Joskus -90 luvun lopulla tuumas suunnitteliat et elevaattori vois loppua kohden pyöriä nopeammin kuivauksen aikana , onko mitään hyötyä ?
Et taida Sorkkis tietää Kaikkia tai mitään viljankuivauksesta ,miten tuo elevaattorin pyörimisnopeus vaikuttaisi mitenkään kuivaukseen,kuha pyörii ?
[/quote]
Juu niin lähtee jutut eri raiteille, mutta en sitä tarkoittanutkaan.
Vaan mitä yhteyttä on elevaattorin jaksottamisella ja varastokennojen lisäämisellä.
Sitä vaan kysyin.
-
Juu tuon kyllä ymmärrän ja on ihan järkevää. Eikä ole mitenkään ihmeellistä.
Mutta tuo elevaattorin jaksottaminen oli aiheena. Miten se liittyy tähän toiseen aiheeseen? Siinä oli se kysymys.
On täällä muutkin poikenneet aiheesta . Joskus -90 luvun lopulla tuumas suunnitteliat et elevaattori vois loppua kohden pyöriä nopeammin kuivauksen aikana , onko mitään hyötyä ?
Et taida Sorkkis tietää Kaikkia tai mitään viljankuivauksesta ,miten tuo elevaattorin pyörimisnopeus vaikuttaisi mitenkään kuivaukseen,kuha pyörii ?
[/quote]Idea ei ollut minun mutta Kaikki ei ymmärrä , mitä ei voi odottaa . Idea perustui et viljan lämmetessä kuivattaessa voi nopeuttaa kiertoa koska kuivuminen tapahtuisi nopeammin .
Se ettet asiaa ymmärrä ei tullut yllätyksenä .
-
Joop, rakenteilla on viljankuivaamo takapihalle, koneistona aitta-jaakko 90 luvun alusta, 2 lämmintä ja 2 kylmää kennoa, pitäisköhän samoin tein korottaa parilla kennolla.. ::)
Ihan uudella pohjalaatalla, varastointi pudotussiilostolla 8x25 kuutiota, tilavaraus vielä 100 kuutiolle.
Uunina Jaakko 150 malli.. Riittääköhän uunissa puhkua kun 15 ltr tunti max?
Miten elevaattorin jaksottaminen liittyy tähän asiaan ? Voisko A-P selittää ?
-
Kanadassa kuivataan niinkö varastosiilon katto-osassa; paineet puhalletaan siiloon ja siitä reikälevyn läpi viljakerrokseen. Kun viljakerros on kuiva, se pudotetaan varastosiilon suomulevypohjalle, jossa se jäähdytetään.
Lavakuivuri pyöreän siilon katolla. Tämmäsiä keksintöjä tehtiin Pohjanmaallakin joskus 1950-luvulla !
https://www.youtube.com/watch?v=PIBPF6a1L6Y
(GSI TopDry Autoflow)
-SS-
Lämmitystehojakin on. 10,8 milj BTU = rapiat 3150kW.
Meniks tää nyt oikein?
-
Jos on kennot olemassa ja tilaa niin korota ihmeessä. Helpompaa nyt kuin muutaman vuoden kuluttua.
Uuni saattaa olla vähän nuukan kokoinen, toisaalta toimii hyvällä hyötysuhteella eli aina täysillä. Jos kuivuri ei ole pullonkaula niin eihän tuntia paria pitempi kuivausaika per satsi ole katastrofi.
Tee niin iso kaatomonttu kuin on mahdollista ja eristä kennot.
Toinen vaihtoehto oli tehokas purku ja täyttöelevaattori . Voi tulla aikapaljon halvemmaksi kuin isokaatomonttu .
-
Juu tuon kyllä ymmärrän ja on ihan järkevää. Eikä ole mitenkään ihmeellistä.
Mutta tuo elevaattorin jaksottaminen oli aiheena. Miten se liittyy tähän toiseen aiheeseen? Siinä oli se kysymys.
[/quote On täällä muutkin poikenneet aiheesta . Joskus -90 luvun lopulla tuumas suunnitteliat et elevaattori vois loppua kohden pyöriä nopeammin kuivauksen aikana , onko mitään hyötyä ?
Et taida Sorkkis tietää Kaikkia tai mitään viljankuivauksesta ,miten tuo elevaattorin pyörimisnopeus vaikuttaisi mitenkään kuivaukseen,kuha pyörii ?
Idea ei ollut minun mutta Kaikki ei ymmärrä , mitä ei voi odottaa . Idea perustui et viljan lämmetessä kuivattaessa voi nopeuttaa kiertoa koska kuivuminen tapahtuisi nopeammin .
Se ettet asiaa ymmärrä ei tullut yllätyksenä .
Kaikki ymmärtää mutta Sorkkis ei . Miten elevaattorin kierronopeus vaikuttaa kuivattavan viljaerän kiertoon,ei mitenkään ? Vaikka elevaattori pyörisi miljoonaa se viljaerä kiertää kaapissa samaa nopeutta,TYHMÄ. Syöttölaitetta Sorkkis hyvä pitäisi säätää,syöttölaitetta ,YMMÄRRÄTKÖ ?? Ai et ymmärrä,ei voi mitään ;D
-
Ihan turhaa . Veli laittoi kuivuriinsa yhden ylimääräisen varasto kennon , kuivausaika ei yhtään pidentynyt . Helpotti koska ei tarvinnut kytätä laittaako ylemmän kuivauskennon kiinni . Pienemmissä satseissa laittaa ylemmän kuivaus kennon kiinni alku vaiheessa .
[/quote]
Tuota tarkoitin.
Ei ymmärtänyt mitä yhteistä kennon lisäämisellä ja elevaattorin jaksottamisella oli
-
Juu ähky tulee syöttäjille jos elevaattori vetää vähemmän kun syöttölaite syöttää.
Vaikeita asiota ;)
-
Juu tuon kyllä ymmärrän ja on ihan järkevää. Eikä ole mitenkään ihmeellistä.
Mutta tuo elevaattorin jaksottaminen oli aiheena. Miten se liittyy tähän toiseen aiheeseen? Siinä oli se kysymys.
[/quote On täällä muutkin poikenneet aiheesta . Joskus -90 luvun lopulla tuumas suunnitteliat et elevaattori vois loppua kohden pyöriä nopeammin kuivauksen aikana , onko mitään hyötyä ?
Et taida Sorkkis tietää Kaikkia tai mitään viljankuivauksesta ,miten tuo elevaattorin pyörimisnopeus vaikuttaisi mitenkään kuivaukseen,kuha pyörii ?
Idea ei ollut minun mutta Kaikki ei ymmärrä , mitä ei voi odottaa . Idea perustui et viljan lämmetessä kuivattaessa voi nopeuttaa kiertoa koska kuivuminen tapahtuisi nopeammin .
Se ettet asiaa ymmärrä ei tullut yllätyksenä .
Kaikki ymmärtää mutta Sorkkis ei . Miten elevaattorin kierronopeus vaikuttaa kuivattavan viljaerän kiertoon,ei mitenkään ? Vaikka elevaattori pyörisi miljoonaa se viljaerä kiertää kaapissa samaa nopeutta,TYHMÄ. Syöttölaitetta Sorkkis hyvä pitäisi säätää,syöttölaitetta ,YMMÄRRÄTKÖ ?? Ai et ymmärrä,ei voi mitään ;D
Ymmärrätkö , et varmaankaan mutta tuota elevaattorin kiertonopeutta ei tarvitse lisätä koska vilja valuu syöttölaitteista kuivatessaan nopeammin .
Tuo idea oli suunittelijoiden , ei minun . Kaikki ei ymmärrä .
-
Joop, rakenteilla on viljankuivaamo takapihalle, koneistona aitta-jaakko 90 luvun alusta, 2 lämmintä ja 2 kylmää kennoa, pitäisköhän samoin tein korottaa parilla kennolla.. ::)
Ihan uudella pohjalaatalla, varastointi pudotussiilostolla 8x25 kuutiota, tilavaraus vielä 100 kuutiolle.
Uunina Jaakko 150 malli.. Riittääköhän uunissa puhkua kun 15 ltr tunti max?
Selitä Ape 120 miten elevaattorin jaksottaminen liittyy tähän ?
Minusta varastokennon lisäys sopii mutta narsistinen luonteesi estää sua ymmärtämästä .
-
Tee niin iso kaatomonttu kuin on mahdollista ja eristä kennot.
Toinen vaihtoehto oli tehokas purku ja täyttöelevaattori . Voi tulla aikapaljon halvemmaksi kuin iso kaatomonttu .
Riippuu paikasta. Jossain V-S tasangolla ison montun teko voi olla tosiaan arvokasta ja hankalaakin; mulla on kuivuri sellaisaessa rinteessä että iso monttu tuli ns. itsekseen.
-
Tee niin iso kaatomonttu kuin on mahdollista ja eristä kennot.
Toinen vaihtoehto oli tehokas purku ja täyttöelevaattori . Voi tulla aikapaljon halvemmaksi kuin iso kaatomonttu .
Riippuu paikasta. Jossain V-S tasangolla ison montun teko voi olla tosiaan arvokasta ja hankalaakin; mulla on kuivuri sellaisaessa rinteessä että iso monttu tuli ns. itsekseen.
Vaihtelee noi paikat . Veljen kuivuriin tehtiin samalla tavalla , kallion syrjään . Kaksi elevaattoria ei ole huono ratkaisu purkamista ja täyttöä ajatellen . Aina kuivauksen aikana pitäis siiloja täytellä tuoreella viljalla .
-
Joop, rakenteilla on viljankuivaamo takapihalle, koneistona aitta-jaakko 90 luvun alusta, 2 lämmintä ja 2 kylmää kennoa, pitäisköhän samoin tein korottaa parilla kennolla.. ::)
Ihan uudella pohjalaatalla, varastointi pudotussiilostolla 8x25 kuutiota, tilavaraus vielä 100 kuutiolle.
Uunina Jaakko 150 malli.. Riittääköhän uunissa puhkua kun 15 ltr tunti max?
Selitä Ape 120 miten elevaattorin jaksottaminen liittyy tähän ?
Minusta varastokennon lisäys sopii mutta narsistinen luonteesi estää sua ymmärtämästä .
Tuohon ei mitenkään.
Mutta antaa olla, ei jaksa kinata turhasta. Pilkun viilaamisesta koko homma alkoi, kaikkea ei kannata ottaa *****iluna.
-
Joop, rakenteilla on viljankuivaamo takapihalle, koneistona aitta-jaakko 90 luvun alusta, 2 lämmintä ja 2 kylmää kennoa, pitäisköhän samoin tein korottaa parilla kennolla.. ::)
Ihan uudella pohjalaatalla, varastointi pudotussiilostolla 8x25 kuutiota, tilavaraus vielä 100 kuutiolle.
Uunina Jaakko 150 malli.. Riittääköhän uunissa puhkua kun 15 ltr tunti max?
Selitä Ape 120 miten elevaattorin jaksottaminen liittyy tähän ?
Minusta varastokennon lisäys sopii mutta narsistinen luonteesi estää sua ymmärtämästä .
Tuohon ei mitenkään.
Mutta antaa olla, ei jaksa kinata turhasta. Pilkun viilaamisesta koko homma alkoi, kaikkea ei kannata ottaa *****iluna.
Itse asiassa viilasit väärää pilkkua . ;D
-
Sorkkis, älä anna periksi. ;D
-
Sorkkis, älä anna periksi. ;D
;D ;D ;D 8) 8) 8) 8) 8) 8) 8) 8) 8) 8) 8) 8) 8) 8) 8)
Minä kiitän .
-
Ihan turhaa . Veli laittoi kuivuriinsa yhden ylimääräisen varasto kennon , kuivausaika ei yhtään pidentynyt . Helpotti koska ei tarvinnut kytätä laittaako ylemmän kuivauskennon kiinni . Pienemmissä satseissa laittaa ylemmän kuivaus kennon kiinni alku vaiheessa .
Tuota tarkoitin.
Ei ymmärtänyt mitä yhteistä kennon lisäämisellä ja elevaattorin jaksottamisella oli
[/quote]
Olisko kannattanut laittaa se varastokenno kuivauskennojen väliin ::)
-
Ihan turhaa . Veli laittoi kuivuriinsa yhden ylimääräisen varasto kennon , kuivausaika ei yhtään pidentynyt . Helpotti koska ei tarvinnut kytätä laittaako ylemmän kuivauskennon kiinni . Pienemmissä satseissa laittaa ylemmän kuivaus kennon kiinni alku vaiheessa .
Tuota tarkoitin.
Ei ymmärtänyt mitä yhteistä kennon lisäämisellä ja elevaattorin jaksottamisella oli
Olisko kannattanut laittaa se varastokenno kuivauskennojen väliin ::)
[/quote]Rantala taas . Montako nimimerkkiä nykyisin ?
-
Veli laittoi kuivuriinsa yhden ylimääräisen varasto kennon , kuivausaika ei yhtään pidentynyt . Helpotti koska ei tarvinnut kytätä laittaako ylemmän kuivauskennon kiinni . Pienemmissä satseissa laittaa ylemmän kuivaus kennon kiinni alku vaiheessa .
On niin mukavaa luettavaa tämä ketju, että pitää kirjoittaa ittekkin.
Niin eihän se tyhjä varastokenno lisää kuivausaikaa, jos kuivattava viljamäärä on sama. Eli kuivataan se sama kärryllinen kuin ennenkin, mutta jos se kärry suurenee, niin sanoisin ihan fysiikan perusteiden mukaan , että sen kuivausajan on vaan jatkuttava.
Tuota elevaattorin ja syöttölaiteen jaksottamista en kyllä ymmärrä, jos kuivuri on "normaali". Nyt on koulun käynnistä jo niin pitkä aika, että kuivurityyppien nimet on painuneet unholaan. Tosin sellaisiakin kuivureita on joskus ollut olemassa, että ehkä 2/3 siilotilavuudesta on ollut kuivaavaa ja 1/3 siinä päällä, mutta se kierrätys on sitten tapahtunut siiloa tai kennoa aina tyhjäämällä se 1/3 ja nostamalla sitten ne alimmat jyvät päälle. Tuota tehtiin siis siilo kerrallaan 20-30 min välein riippuen viljan kosteudesta.
-
Veli laittoi kuivuriinsa yhden ylimääräisen varasto kennon , kuivausaika ei yhtään pidentynyt . Helpotti koska ei tarvinnut kytätä laittaako ylemmän kuivauskennon kiinni . Pienemmissä satseissa laittaa ylemmän kuivaus kennon kiinni alku vaiheessa .
On niin mukavaa luettavaa tämä ketju, että pitää kirjoittaa ittekkin.
Niin eihän se tyhjä varastokenno lisää kuivausaikaa, jos kuivattava viljamäärä on sama. Eli kuivataan se sama kärryllinen kuin ennenkin, mutta jos se kärry suurenee, niin sanoisin ihan fysiikan perusteiden mukaan , että sen kuivausajan on vaan jatkuttava.
Tuota elevaattorin ja syöttölaiteen jaksottamista en kyllä ymmärrä, jos kuivuri on "normaali". Nyt on koulun käynnistä jo niin pitkä aika, että kuivurityyppien nimet on painuneet unholaan. Tosin sellaisiakin kuivureita on joskus ollut olemassa, että ehkä 2/3 siilotilavuudesta on ollut kuivaavaa ja 1/3 siinä päällä, mutta se kierrätys on sitten tapahtunut siiloa tai kennoa aina tyhjäämällä se 1/3 ja nostamalla sitten ne alimmat jyvät päälle. Tuota tehtiin siis siilo kerrallaan 20-30 min välein riippuen viljan kosteudesta.
Samaan aikaan tuo kuivasi oli täynnä tai vajaana . Tunnin kuivauksen jälkeen kärsi pikkuisen lisätä , muutaman hehtolitran . Kesken kuivauksen muutoin kannata lisätä .
-
Samaan aikaan tuo kuivasi oli täynnä tai vajaana
Tämän uskon jos on valittu kellolla kuivaus aika, muutenhan muiden muuttujien pysyessä samana on kyseessä ihme ::)
-
Samaan aikaan tuo kuivasi oli täynnä tai vajaana
Tämän uskon jos on valittu kellolla kuivaus aika, muutenhan muiden muuttujien pysyessä samana on kyseessä ihme ::)
Saihan siihen hölmöläisten rekeenkin aina lisätä tukin kerrallaan. Jos se kerran jaksaa tämän niin jaksaa se seuraavankin … Jos se kuivaa 10m3 vaikka aikaan 3h, niin kuivaahan se sitten 11m3 siihen samaan 3h:n ja näin jatkaen sorkkis matematiikalla … 12 … 13.... 14 määrä lisääntyy ja aika pysyy samana.
Itte kuivaillut kuivaajalla jonka vesitilavuus on kait 150hl, eli sellainen 140hl ihan passeli joka menee kerralla. Niin onhan siinä kuivausajassa eroa kuin yöllä ja päivällä jos kuorma onkin vain 100hl "kaapillisen kuivasajassa". Kiloa tai tonnia kohden aika voi olla toki pienellä kuormalla suurempi.
Muokataankin vielä samaan hintaan. Jos ylimääräinen varastokenno poistaa tuon kuivauksen aikana lisäämisen , niin sitten ymmärrän että aika pysyy samana tai paremminkin lyhenee.
-
Kaikki hölmöläistarinat voisi kirjoittaa uudelleen sorkkisveljesten edesottamuksista,siittä tulisi paksu romaani ;D
-
Samaan aikaan tuo kuivasi oli täynnä tai vajaana
Tämän uskon jos on valittu kellolla kuivaus aika, muutenhan muiden muuttujien pysyessä samana on kyseessä ihme ::)
Saihan siihen hölmöläisten rekeenkin aina lisätä tukin kerrallaan. Jos se kerran jaksaa tämän niin jaksaa se seuraavankin … Jos se kuivaa 10m3 vaikka aikaan 3h, niin kuivaahan se sitten 11m3 siihen samaan 3h:n ja näin jatkaen sorkkis matematiikalla … 12 … 13.... 14 määrä lisääntyy ja aika pysyy samana.
Itte kuivaillut kuivaajalla jonka vesitilavuus on kait 150hl, eli sellainen 140hl ihan passeli joka menee kerralla. Niin onhan siinä kuivausajassa eroa kuin yöllä ja päivällä jos kuorma onkin vain 100hl "kaapillisen kuivasajassa". Kiloa tai tonnia kohden aika voi olla toki pienellä kuormalla suurempi.
Muokataankin vielä samaan hintaan. Jos ylimääräinen varastokenno poistaa tuon kuivauksen aikana lisäämisen , niin sitten ymmärrän että aika pysyy samana tai paremminkin lyhenee.
Kuivausaika ei yhtään pidentynyt vaikka kuivuri oli ihan täys . Kosteudesta se riippuu paljonko kuivaukseen menee aikaa , ilmamäärästä ja etenkin kuivauslämpötilasta . Alimitoitettu pannu on hankala , jos ilmaa saa riittävästi ei lämpötilat nouse ja kuivausaika venyy . 20-40 hl lisää kuivauksessa ei tunnu missään .
-
Kaikki hölmöläistarinat voisi kirjoittaa uudelleen sorkkisveljesten edesottamuksista,siittä tulisi paksu romaani ;D
Tuntuu vähän ettei Kaikki ole kunnolla kuivannut koskaan . 20 vuotta kuivattiin 80 hl kuivurilla jossa oli varastokuivuri puskurikuivurina , peltopinta-alaa viljalla yli 60ha , kuivuri aina pullonkaulana . 1987 tuli uusi kuivuri kuntoon , vanha oli pikkusen aikaa mukana . 900 Fhaarilla sai puida 10 ha päivässä eikä varasto kuivuria enää tar***** . Sadot tuolloin jota 4000kg ha .
-
20-40 hl lisää kuivauksessa ei tunnu missään
On se kumma jos 80hl kuivurissa voi kuivata "ilmaiseksi" 40hl joka satsilla :o
Tämä on IHME ::)
-
20-40 hl lisää kuivauksessa ei tunnu missään
On se kumma jos 80hl kuivurissa voi kuivata "ilmaiseksi" 40hl joka satsilla :o
Tämä on IHME ::)
Isommassa kuivurissa oli yks ylimääräinen varastokenno jossa tilavuus nousi 40hl .
Oliko kuivurissa viljaa 140 tai 180 hl ei ero juurikaan huomannut .
Toivoton pikkusen tyhmä . Väitithän jääneston laittavan menemään veden syöttöpumpun ja suuttiminen läpi ::) ::) ::) ::) mikä ei todellakaan pidä paikkaansa . ;D ;D ;D ;D ;D
-
20-40 hl lisää kuivauksessa ei tunnu missään
On se kumma jos 80hl kuivurissa voi kuivata "ilmaiseksi" 40hl joka satsilla :o
Tämä on IHME ::)
Isommassa kuivurissa oli yks ylimääräinen varastokenno jossa tilavuus nousi 40hl .
Oliko kuivurissa viljaa 140 tai 180 hl ei ero juurikaan huomannut .
Toivoton pikkusen tyhmä . Väitithän jääneston laittavan menemään veden syöttöpumpun ja suuttiminen läpi ::) ::) ::) ::) mikä ei todellakaan pidä paikkaansa . ;D ;D ;D ;D ;D
No niin herra asijan tuntija ::) Kuivauksesta jäänestoon. Mihkä se jäänesto perustuu, jos ei veden liuottamiseen polttoaineeseen? Jää tankin pohjalle, haihtuu tankatessa ilmaan, vai miten?
-
On niin mukavaa luettavaa tämä ketju, että pitää kirjoittaa ittekkin.
Niin eihän se tyhjä varastokenno lisää kuivausaikaa, jos kuivattava viljamäärä on sama. Eli kuivataan se sama kärryllinen kuin ennenkin, mutta jos se kärry suurenee, niin sanoisin ihan fysiikan perusteiden mukaan , että sen kuivausajan on vaan jatkuttava.
Tuota elevaattorin ja syöttölaiteen jaksottamista en kyllä ymmärrä, jos kuivuri on "normaali". Nyt on koulun käynnistä jo niin pitkä aika, että kuivurityyppien nimet on painuneet unholaan. Tosin sellaisiakin kuivureita on joskus ollut olemassa, että ehkä 2/3 siilotilavuudesta on ollut kuivaavaa ja 1/3 siinä päällä, mutta se kierrätys on sitten tapahtunut siiloa tai kennoa aina tyhjäämällä se 1/3 ja nostamalla sitten ne alimmat jyvät päälle. Tuota tehtiin siis siilo kerrallaan 20-30 min välein riippuen viljan kosteudesta.
Vähän vaikeuksia itse muistaa, mutta isän kertomaa: Olin itse sillon jotain 4 vee. Meille tuli vuokramaiden mukana 1960- luvulla 40 hl kuivuri joka oli kyllä hämmentävän tehokas. Merkkiä en muista, mutta se toimi vesikierrolla ja halkokattilalla. Kun vilja oli kuivaa, se siirrettiin varsin ylitehoisella kaksoiselevaattorilla jäähdytyssiiloon ja samoin kuivuri täyttyi todella vauhdikkaasti. Satsinvaihtoon meni aikaa vain puolisen tuntia. Siihenhän se teho tietysti perustui.
Mutta. Ennen meille tuloa sen tehoa oli valitettu huonoksi. Siihen aikaan oli kuulemma pelätty viljan itävyyttä niin, ettei kuivausilman lämpöjä ollut uskallettu nostaa kuin 40 asteeseen. Kuivurilla oli myös kellokytkin syöttölaitteelle. Silloin oli todettu kuivumisen nopeutuvan kun syöttö välillä pysäytettiin.
Kun kuivuri tuli meille, isä laitatti tuohon samaan puukattilaan öljypolttimen ja nosti (siemen)viljan kuivauslämmön 80 asteeseen. Kuivurin teho nelinkertaistui ja kierron katkonnalle ei havaittu enää hyötyä, joten sitä ei käytetty. Ja viljan laatu oli erinomaista.
Oma näkemykseni on se, että jos kuivataan matalalla lämmöllä, on hyvä pysäyttää kierto joksikin ajaksi, että lämpö pääsee kunnolla vaikuttamaan siemeneen ja kosteus siirtyisi pinnalle. Toinen piirre tuossakin kuivurissa oli hyvin pieni varastokennojen tilavuus. Se voisi olla toinen syy kierron pysäyttelylle. Viljan kosteudella ei ollut aikaa tasaantua, eli jyvän sisustan kosteus ei oikein ehtinyt siirtyä sen pinnalle jotta se voisi haihtua.
Nykyisi käytän kyllä syötön katkomisia. Tosin ihan manuaalisesti irrottamalla syöttölaitteen veivin. Herneen tai härkäpavun kuivauksessa jos tavara on alussa kovin märkää ja talmaavaa, kuivattelen niitä pari tuntia paikallaan pienellä lämmöllä, pyöräytän erää puoli kierosta ja uudelleen. Jatkokuivaukset sitten vähän korkeammalla lämmöllä 4-6 tunnin jaksoissa. Varsinkin pavun loppukuivaus kerralla valmiiksi on joskus vaikeaa. Silloin tauotus voi olla paikallaan...
-
20-40 hl lisää kuivauksessa ei tunnu missään
On se kumma jos 80hl kuivurissa voi kuivata "ilmaiseksi" 40hl joka satsilla :o
Tämä on IHME ::)
Isommassa kuivurissa oli yks ylimääräinen varastokenno jossa tilavuus nousi 40hl .
Oliko kuivurissa viljaa 140 tai 180 hl ei ero juurikaan huomannut .
Toivoton pikkusen tyhmä . Väitithän jääneston laittavan menemään veden syöttöpumpun ja suuttiminen läpi ::) ::) ::) ::) mikä ei todellakaan pidä paikkaansa . ;D ;D ;D ;D ;D
No niin herra asijan tuntija ::) Kuivauksesta jäänestoon. Mihkä se jäänesto perustuu, jos ei veden liuottamiseen polttoaineeseen? Jää tankin pohjalle, haihtuu tankatessa ilmaan, vai miten?
Purkin kyljessä lukee poistaa kosteutta . Herra saivartelija Rantanen , sun pitäis tietää koska koulupohjaa …...
-
Kun tuo Toivotonta , alias Jouni alkoi saivartelemaan niin saivarrellaan lisää . Piteneekö kuivausaika isommissa kuivureissa ? ::) ::) ::) ::) ::) ::)
-
Kun tuo Toivotonta , alias Jouni alkoi saivartelemaan niin saivarrellaan lisää . Piteneekö kuivausaika isommissa kuivureissa ? ::) ::) ::) ::) ::) ::)
Kaikki haluaa kuulla sorkkiksen näkökulman asiasta,ja perusteellisen selityksen näkemyksilleen :)
-
Kun tuo Toivotonta , alias Jouni alkoi saivartelemaan niin saivarrellaan lisää . Piteneekö kuivausaika isommissa kuivureissa ? ::) ::) ::) ::) ::) ::)
Kaikki haluaa kuulla sorkkiksen näkökulman asiasta,ja perusteellisen selityksen näkemyksilleen :)
Kaikki ei ymmärrä viljankuivausta . ::) ::) ::) ::)
-
Kun tuo Toivotonta , alias Jouni alkoi saivartelemaan niin saivarrellaan lisää . Piteneekö kuivausaika isommissa kuivureissa ? ::) ::) ::) ::) ::) ::)
Kaikki haluaa kuulla sorkkiksen näkökulman asiasta,ja perusteellisen selityksen näkemyksilleen :)
Kaikki ei ymmärrä viljankuivausta . ::) ::) ::) ::)
Ja sorkkis ei ymmärrä fysiikan lakeja vai onko meillä seuraava fysiikan Nobelisti sivuilla. "Suhteellisuusteoria ei päde viljankuivaukseen" by sorkkis.
-
Parempi jättää tämän herran jutut kommentoimatta tästä lähtien, tätä Rantala vai Rantanen fetissiä en ymmärrä.
-
Parempi jättää tämän herran jutut kommentoimatta tästä lähtien, tätä Rantala vai Rantanen fetissiä en ymmärrä.
Älä nyt leikistä suutu. Sorkkiskin on ihan huippu varmaan omalla alallaan ja lähellä sitä monella muulla, mutta purematta en niele ajatusta , että viljankuivauksessa määrä ei vaikuta kuivausaikaan (samalla kalustolla ) kuivattaessa muiden muuttujien pysyessä samoina.
-
Parempi jättää tämän herran jutut kommentoimatta tästä lähtien, tätä Rantala vai Rantanen fetissiä en ymmärrä.
Älä nyt leikistä suutu. Sorkkiskin on ihan huippu varmaan omalla alallaan ja lähellä sitä monella muulla, mutta purematta en niele ajatusta , että viljankuivauksessa määrä ei vaikuta kuivausaikaan (samalla kalustolla ) kuivattaessa muiden muuttujien pysyessä samoina.
Ei siinä suurta eroa ollut oli ihan täys vai vajaa . Suurin tekijä on viljan kosteus , kuivausilman määrä ja lämpötila . Kaikki ei kuivaa öisin , jos kapasiteettia riittää koska lämpötila laskee yöllä ja ilman kosteus lisääntyy .
Kouluikäisestä 50 ikävuoteen ollu noissa hommissa mukana niin on kokemusta pikkusen kertynyt . Työpaikalla tuli seurattua kuivureiden kehitystä pariin otteeseen .
-
Mulla on 60 vuoden käytännön kokemus kuivureista ja kuivauskeleistäkin, joskus 70-luvulla piti sorkkia melkein jyvä kerrallaan elevaattoriin kun kosteus lähenteli varamaan 5 kymmentä..
-
Ei siinä suurta eroa ollut oli ihan täys vai vajaa . Suurin tekijä on viljan kosteus , kuivausilman määrä ja lämpötila . Kaikki ei kuivaa öisin , jos kapasiteettia riittää koska lämpötila laskee yöllä ja ilman kosteus lisääntyy .
Ei siinä tietysti _suurta_ eroa ole onko 200 hl vai 160 hl, varsinkaan jos lasketaan koko käyntiaika sisältäen perinteisen kiinteän jäähdytysajan. Teoriassakin ero lämpöajassa olisi vain 15-20%, kokonaisajasta vielä vähemmän.
Myöskin jos kuivataan jotakin joka luovuttaa kosteuden hitaasti (märkä herne, härkäpapu tms) niin ero jää vähäiseksi kun oikeastaan kannattaa kuivata jaksoissa ja antaa välillä tasaantua. Ja suuri osa ajasta menee joka tapauksessa tuohon odotteluun. Suurijyväinen ohrakin osaa ottaa aikaa ja erän koko ei ole silloin niin merkittävä tekijä, kohtuullisissa vaihtelurajoissa tietty.
Mutta jos 200 hl mitoitettuun koneistoon lisätään 100 hl varastokennoja niin kyllä tavallisilla viljoilla kuivausajat kasvavat saman 50% kun laitetaan satsiin tuo 100 hl lisää.
Tai sitten luonnonlait on tehty uusiksi ja uusi energiansäästön ikiliikkuja on keksitty. Taidankin hommata jostain vanhan 70 hl kuivurin pannuineen, ja pienellä varastovirityksellä alan kuivata sillä 500 hl eriä samassa ajassa kuin mitä se 70 hl on aikoinaan kuivanut... Siinähän olisi hyvän busineksen paikka :-))
-
Mulla on 60 vuoden käytännön kokemus kuivureista ja kuivauskeleistäkin, joskus 70-luvulla piti sorkkia melkein jyvä kerrallaan elevaattoriin kun kosteus lähenteli varamaan 5 kymmentä..
Samoin . 1987 puitiin vehnää tihkusateessa , aikakautena jolloin kannatti .
-
Ei siinä suurta eroa ollut oli ihan täys vai vajaa . Suurin tekijä on viljan kosteus , kuivausilman määrä ja lämpötila . Kaikki ei kuivaa öisin , jos kapasiteettia riittää koska lämpötila laskee yöllä ja ilman kosteus lisääntyy .
Ei siinä tietysti _suurta_ eroa ole onko 200 hl vai 160 hl, varsinkaan jos lasketaan koko käyntiaika sisältäen perinteisen kiinteän jäähdytysajan. Teoriassakin ero lämpöajassa olisi vain 15-20%, kokonaisajasta vielä vähemmän.
Myöskin jos kuivataan jotakin joka luovuttaa kosteuden hitaasti (märkä herne, härkäpapu tms) niin ero jää vähäiseksi kun oikeastaan kannattaa kuivata jaksoissa ja antaa välillä tasaantua. Ja suuri osa ajasta menee joka tapauksessa tuohon odotteluun. Suurijyväinen ohrakin osaa ottaa aikaa ja erän koko ei ole silloin niin merkittävä tekijä, kohtuullisissa vaihtelurajoissa tietty.
Mutta jos 200 hl mitoitettuun koneistoon lisätään 100 hl varastokennoja niin kyllä tavallisilla viljoilla kuivausajat kasvavat saman 50% kun laitetaan satsiin tuo 100 hl lisää.
Tai sitten luonnonlait on tehty uusiksi ja uusi energiansäästön ikiliikkuja on keksitty. Taidankin hommata jostain vanhan 70 hl kuivurin pannuineen, ja pienellä varastovirityksellä alan kuivata sillä 500 hl eriä samassa ajassa kuin mitä se 70 hl on aikoinaan kuivanut... Siinähän olisi hyvän busineksen paikka :-))
Kun 140 hl koneistoon lisätään 40 hl tulee kokonaismääräksi 180 hl . Kuivaus aika ei muutu eikä tarvii lisäillä kesken kuivauksen , märän viljan lisäys kannata melkein kuivan joukkoon . Hernettä kuivattiin jaksoissa , oliko mitään hyötyä , eipä juuri . Halkeilivat samalla tavalla ja satsin lämmitys uudelleen vaatii energiaa paljon . Suurempi hyöty saattais tulla kylmäilma kuivurilla suurimmat kosteudet pois .
-
Satakunta , etelä , Varsinais-Suomi , Uusimaa ja Häme . Suurimmat kuivurit ja parhaimmat asiantuntijat löytyy täältä . Väittäisin et suora minkä varrella on eniten kuivureita on Mellilästä - Koski Tl:lään .
-
Ei siinä suurta eroa ollut oli ihan täys vai vajaa . Suurin tekijä on viljan kosteus , kuivausilman määrä ja lämpötila . Kaikki ei kuivaa öisin , jos kapasiteettia riittää koska lämpötila laskee yöllä ja ilman kosteus lisääntyy .
Ei siinä tietysti _suurta_ eroa ole onko 200 hl vai 160 hl, varsinkaan jos lasketaan koko käyntiaika sisältäen perinteisen kiinteän jäähdytysajan. Teoriassakin ero lämpöajassa olisi vain 15-20%, kokonaisajasta vielä vähemmän.
Myöskin jos kuivataan jotakin joka luovuttaa kosteuden hitaasti (märkä herne, härkäpapu tms) niin ero jää vähäiseksi kun oikeastaan kannattaa kuivata jaksoissa ja antaa välillä tasaantua. Ja suuri osa ajasta menee joka tapauksessa tuohon odotteluun. Suurijyväinen ohrakin osaa ottaa aikaa ja erän koko ei ole silloin niin merkittävä tekijä, kohtuullisissa vaihtelurajoissa tietty.
Mutta jos 200 hl mitoitettuun koneistoon lisätään 100 hl varastokennoja niin kyllä tavallisilla viljoilla kuivausajat kasvavat saman 50% kun laitetaan satsiin tuo 100 hl lisää.
Tai sitten luonnonlait on tehty uusiksi ja uusi energiansäästön ikiliikkuja on keksitty. Taidankin hommata jostain vanhan 70 hl kuivurin pannuineen, ja pienellä varastovirityksellä alan kuivata sillä 500 hl eriä samassa ajassa kuin mitä se 70 hl on aikoinaan kuivanut... Siinähän olisi hyvän busineksen paikka :-))
Miten aijot ahtaa 70 hl kuivuriin 500hl . Se on temppu . ;D ;D ;D ;D
-
Jos kyseessä on p-öljyllä lämpiävä kuivuri, niin isommassa erässä
2.liekki palaa kauemmin. Siksi ero täyden ja santsatun satsin välillä
on vaikeasti havaittava. Tarkemmin asia selviää p-aine mittarilla,
vaa´allisella kuivurilla ja kellolla.
-
Jos kyseessä on p-öljyllä lämpiävä kuivuri, niin isommassa erässä
2.liekki palaa kauemmin. Siksi ero täyden ja santsatun satsin välillä
on vaikeasti havaittava. Tarkemmin asia selviää p-aine mittarilla,
vaa´allisella kuivurilla ja kellolla.
Kakkosliekin palamiseen vaikuttaa kuivurin vastapainekin.
-
Jos yhden varastokennon lisäys lisää kuivausaikaa niin silloin isomman koneiston pitäisi tällä palstalla annettujen tietojen nojalla kestää kauemmin . Kaikki tietää että näin ei ole .
-
Jos yhden varastokennon lisäys lisää kuivausaikaa niin silloin isomman koneiston pitäisi tällä palstalla annettujen tietojen nojalla kestää kauemmin . Kaikki tietää että näin ei ole .
Minkäs kokoinen uuni velipojan kuivaajassa mahtoi olla ?
-
Miten aijot ahtaa 70 hl kuivuriin 500hl . Se on temppu . ;D ;D ;D ;D
No vaikka jättämällä 'ulkoisen kierron' 400 hl:n kaatosuppilon kautta. Tai käyttämällä tyhjää siiloa vieressä isona varastokennona. Vaatii toisen elevaattorin mutta no problem.
Ajatus nyt lähinnä oli se että periaatteessa saman kosteusmäärän poisto viljatonnista vie vakiolla lämpöteholla ajan t, kahdesta tonnista viljaa 2t, kolmesta tonnista 3t jne. Sama kaava pätee polttoaineen menekkiin. Kuivausajan riippuvuus käytännössä on sitten usein hieman epämääräisempi, riippuu kuivurista, mahdollisesti tosiaan tehoaan muuttavasta polttimesta jne. Kosteus ei jyvästä kuitenkaan poistu ulos kuin määrättyä vauhtia joten homma ei skaalaudu samalla lailla noin kovin pieniin määriin - jos kuivuri kuivaa 10 t kolmessa tunnissa niin kuitenkaan yhtä jyvää ei voi kuivata mikrosekunnissa - ainakaan lämminilmakuivurilla.
Jos 100 hl:n ja 200 hl:n kuivaus samassa kuivurissa samalla poltinteholla vie saman ajan niin luultavasti tuon pienemmän erän kuivauksessa on jokin parametri kovin epäedullisessa mallissa.
-
Jos yhden varastokennon lisäys lisää kuivausaikaa niin silloin isomman koneiston pitäisi tällä palstalla annettujen tietojen nojalla kestää kauemmin . Kaikki tietää että näin ei ole .
Yleensä isomman koneiston mukana tulee myös isompi uuni ja poltin... tässä kai tarkasteltiin tilannetta jossa uuni ei vaihdu vaikka kuivattava erä kasvaa ?
-
Kovasti tässä nyt eräs nimeltämainitsematon taho yrittää fysiikan lakeja muuttaa ::)
Havaintoja en kiistä, millä voisinkaan, mutta johtuvat toleransseista ja mittaus epätarkkuuksista.
-
Miten aijot ahtaa 70 hl kuivuriin 500hl . Se on temppu . ;D ;D ;D ;D
No vaikka jättämällä 'ulkoisen kierron' 400 hl:n kaatosuppilon kautta. Tai käyttämällä tyhjää siiloa vieressä isona varastokennona. Vaatii toisen elevaattorin mutta no problem.
Ajatus nyt lähinnä oli se että periaatteessa saman kosteusmäärän poisto viljatonnista vie vakiolla lämpöteholla ajan t, kahdesta tonnista viljaa 2t, kolmesta tonnista 3t jne. Sama kaava pätee polttoaineen menekkiin. Kuivausajan riippuvuus käytännössä on sitten usein hieman epämääräisempi, riippuu kuivurista, mahdollisesti tosiaan tehoaan muuttavasta polttimesta jne. Kosteus ei jyvästä kuitenkaan poistu ulos kuin määrättyä vauhtia joten homma ei skaalaudu samalla lailla noin kovin pieniin määriin - jos kuivuri kuivaa 10 t kolmessa tunnissa niin kuitenkaan yhtä jyvää ei voi kuivata mikrosekunnissa - ainakaan lämminilmakuivurilla.
Säkkikuivureissa joka oli kotopaikassa ei kestänyt kuin yksi hujaus ja säkillinen viljaa oli kuiva .
Jos 100 hl:n ja 200 hl:n kuivaus samassa kuivurissa samalla poltinteholla vie saman ajan niin luultavasti tuon pienemmän erän kuivauksessa on jokin parametri kovin epäedullisessa mallissa.
Tuollainen systeemi jossa vilja kierrätetään siilon kautta on ollut olemassa jossakin . Mitään järkeä semmoisessa ei ole .
-
Jos yhden varastokennon lisäys lisää kuivausaikaa niin silloin isomman koneiston pitäisi tällä palstalla annettujen tietojen nojalla kestää kauemmin . Kaikki tietää että näin ei ole .
Yleensä isomman koneiston mukana tulee myös isompi uuni ja poltin... tässä kai tarkasteltiin tilannetta jossa uuni ei vaihdu vaikka kuivattava erä kasvaa ?
Uuni oli riittävän suuri ;D ;D ;D ;D . Siinä olis riittänyt puhtia isompaankin . Tein loppu kokoonpanot noihin uuneihin nimittäin 1980-1982 ja armeijan jälkeen muutamiin muihinkin . Tuolloin todettiin että ilmansäätö pitäisi tehdä imupuolelta ja arvatkaa miksi .
-
Jos yhden varastokennon lisäys lisää kuivausaikaa niin silloin isomman koneiston pitäisi tällä palstalla annettujen tietojen nojalla kestää kauemmin . Kaikki tietää että näin ei ole .
Yleensä isomman koneiston mukana tulee myös isompi uuni ja poltin... tässä kai tarkasteltiin tilannetta jossa uuni ei vaihdu vaikka kuivattava erä kasvaa ?
Uuni oli riittävän suuri ;D ;D ;D ;D . Siinä olis riittänyt puhtia isompaankin . Tein loppu kokoonpanot noihin uuneihin nimittäin 1980-1982 ja armeijan jälkeen muutamiin muihinkin . Tuolloin todettiin että ilmansäätö pitäisi tehdä imupuolelta ja arvatkaa miksi .
Kaikkia kiinnostaa mikä on riittävän suuri mielestäsi ,kuutio hehtaari vai tonni ?
-
Jos yhden varastokennon lisäys lisää kuivausaikaa niin silloin isomman koneiston pitäisi tällä palstalla annettujen tietojen nojalla kestää kauemmin . Kaikki tietää että näin ei ole .
Yleensä isomman koneiston mukana tulee myös isompi uuni ja poltin... tässä kai tarkasteltiin tilannetta jossa uuni ei vaihdu vaikka kuivattava erä kasvaa ?
Uuni oli riittävän suuri ;D ;D ;D ;D . Siinä olis riittänyt puhtia isompaankin . Tein loppu kokoonpanot noihin uuneihin nimittäin 1980-1982 ja armeijan jälkeen muutamiin muihinkin . Tuolloin todettiin että ilmansäätö pitäisi tehdä imupuolelta ja arvatkaa miksi .
Kaikkia kiinnostaa mikä on riittävän suuri mielestäsi ,kuutio hehtaari vai tonni ?
Kaikki ei tiedä viljankuivauksesta mitään . ;D ;D ;D ;D
-
Jos yhden varastokennon lisäys lisää kuivausaikaa niin silloin isomman koneiston pitäisi tällä palstalla annettujen tietojen nojalla kestää kauemmin . Kaikki tietää että näin ei ole .
Yleensä isomman koneiston mukana tulee myös isompi uuni ja poltin... tässä kai tarkasteltiin tilannetta jossa uuni ei vaihdu vaikka kuivattava erä kasvaa ?
Uuni oli riittävän suuri ;D ;D ;D ;D . Siinä olis riittänyt puhtia isompaankin . Tein loppu kokoonpanot noihin uuneihin nimittäin 1980-1982 ja armeijan jälkeen muutamiin muihinkin . Tuolloin todettiin että ilmansäätö pitäisi tehdä imupuolelta ja arvatkaa miksi .
Kaikkia kiinnostaa mikä on riittävän suuri mielestäsi ,kuutio hehtaari vai tonni ?
Kaikki ei tiedä viljankuivauksesta mitään . ;D ;D ;D ;D
Kaikki odottaa vastaustasi ,vai onko niin ettet tiedä ;D ;D ;D
-
No vaikka jättämällä 'ulkoisen kierron' 400 hl:n kaatosuppilon kautta. Tai käyttämällä tyhjää siiloa vieressä isona varastokennona. Vaatii toisen elevaattorin mutta no problem.
Tuollainen systeemi jossa vilja kierrätetään siilon kautta on ollut olemassa jossakin . Mitään järkeä semmoisessa ei ole .
Ei niin.
Se oli vain teoreettinen pohdiskelu, jonka piti herättää ajattelemaan sen ajatuksen mahdottomuutta että samoilla 'raudoilla' kuivausaika ei riippuisi viljan määrästä. Ei nyt puhuta mistään 10% eroista vaan vaikkapa määrän kaksinkertaistamisesta. Samalla lämpö- ja puhallusteholla.
Jos käytössä on ylitehokas uuni niin sitten kuivurin rakenteella on suuri merkitys tuossa. Ääritapauksessa voitaisin laittaa koko tilavuus kuivauskennoja eikä yhtään kylmää varastokennoa. Toki viljan huvetessa pitää sitten sulkea tai lisätä viljaa. Mutta noin saataisiin kuivuri joka luultavasti kuivaisi puolikkaan satsin ja täyden satsin tismalleen samassa ajassa. Puolta satsia ajettaisiin vaan esim 3:lla lämpökennolla ja puolella uunin teholla, täyttä 6:lla ja täydellä höngällä :-) Jos hupenemisongelma jotenkin ratkaistaisiin niin ei tarvitsis edes kierrättää, se olisi laaki ja valmis.
-
No vaikka jättämällä 'ulkoisen kierron' 400 hl:n kaatosuppilon kautta. Tai käyttämällä tyhjää siiloa vieressä isona varastokennona. Vaatii toisen elevaattorin mutta no problem.
Tuollainen systeemi jossa vilja kierrätetään siilon kautta on ollut olemassa jossakin . Mitään järkeä semmoisessa ei ole .
Ei niin.
Se oli vain teoreettinen pohdiskelu, jonka piti herättää ajattelemaan sen ajatuksen mahdottomuutta että samoilla 'raudoilla' kuivausaika ei riippuisi viljan määrästä. Ei nyt puhuta mistään 10% eroista vaan vaikkapa määrän kaksinkertaistamisesta. Samalla lämpö- ja puhallusteholla.
Jos käytössä on ylitehokas uuni niin sitten kuivurin rakenteella on suuri merkitys tuossa. Ääritapauksessa voitaisin laittaa koko tilavuus kuivauskennoja eikä yhtään kylmää varastokennoa. Toki viljan huvetessa pitää sitten sulkea tai lisätä viljaa. Mutta noin saataisiin kuivuri joka luultavasti kuivaisi puolikkaan satsin ja täyden satsin tismalleen samassa ajassa. Puolta satsia ajettaisiin vaan esim 3:lla lämpökennolla ja puolella uunin teholla, täyttä 6:lla ja täydellä höngällä :-) Jos hupenemisongelma jotenkin ratkaistaisiin niin ei tarvitsis edes kierrättää, se olisi laaki ja valmis.
Pidin joskus sua viisaana mutta en enää . Viljankuivauksessa poistetaan kosteutta , ei se mitään raketti tiedettä ole . Lämmitetään viljamassa ja siihen puhalletaan jolloin kosteus poistuu . Yksinkertaista . ;D ;D ;D ;D ;D
-
No vaikka jättämällä 'ulkoisen kierron' 400 hl:n kaatosuppilon kautta. Tai käyttämällä tyhjää siiloa vieressä isona varastokennona. Vaatii toisen elevaattorin mutta no problem.
Tuollainen systeemi jossa vilja kierrätetään siilon kautta on ollut olemassa jossakin . Mitään järkeä semmoisessa ei ole .
Ei niin.
Se oli vain teoreettinen pohdiskelu, jonka piti herättää ajattelemaan sen ajatuksen mahdottomuutta että samoilla 'raudoilla' kuivausaika ei riippuisi viljan määrästä. Ei nyt puhuta mistään 10% eroista vaan vaikkapa määrän kaksinkertaistamisesta. Samalla lämpö- ja puhallusteholla.
Jos käytössä on ylitehokas uuni niin sitten kuivurin rakenteella on suuri merkitys tuossa. Ääritapauksessa voitaisin laittaa koko tilavuus kuivauskennoja eikä yhtään kylmää varastokennoa. Toki viljan huvetessa pitää sitten sulkea tai lisätä viljaa. Mutta noin saataisiin kuivuri joka luultavasti kuivaisi puolikkaan satsin ja täyden satsin tismalleen samassa ajassa. Puolta satsia ajettaisiin vaan esim 3:lla lämpökennolla ja puolella uunin teholla, täyttä 6:lla ja täydellä höngällä :-) Jos hupenemisongelma jotenkin ratkaistaisiin niin ei tarvitsis edes kierrättää, se olisi laaki ja valmis.
Pidin joskus sua viisaana mutta en enää . Viljankuivauksessa poistetaan kosteutta , ei se mitään raketti tiedettä ole . Lämmitetään viljamassa ja siihen puhalletaan jolloin kosteus poistuu . Yksinkertaista . ;D ;D ;D ;D ;D
Niin on, mutta sun teoria siitä, että viljan määrän lisäys ei vaikuta kuivausaikaan on "järjetön". Toki sanonta ei sanottavasti tai ei juurikaan on myöntymistä jo osittain. Muutama viikon kun tuota ajan jatkumista vielä hiot kohti totuutta, niin aletaan olemaan samaa mieltä. Eli samalla kalustolla kuivausaika pienellä viljamäärällä on lyhyempi kuin suurella viljamäärällä, muiden muuttujien pysyessä samoina. (piste)
-
No vaikka jättämällä 'ulkoisen kierron' 400 hl:n kaatosuppilon kautta. Tai käyttämällä tyhjää siiloa vieressä isona varastokennona. Vaatii toisen elevaattorin mutta no problem.
Tuollainen systeemi jossa vilja kierrätetään siilon kautta on ollut olemassa jossakin . Mitään järkeä semmoisessa ei ole .
Ei niin.
Se oli vain teoreettinen pohdiskelu, jonka piti herättää ajattelemaan sen ajatuksen mahdottomuutta että samoilla 'raudoilla' kuivausaika ei riippuisi viljan määrästä. Ei nyt puhuta mistään 10% eroista vaan vaikkapa määrän kaksinkertaistamisesta. Samalla lämpö- ja puhallusteholla.
Jos käytössä on ylitehokas uuni niin sitten kuivurin rakenteella on suuri merkitys tuossa. Ääritapauksessa voitaisin laittaa koko tilavuus kuivauskennoja eikä yhtään kylmää varastokennoa. Toki viljan huvetessa pitää sitten sulkea tai lisätä viljaa. Mutta noin saataisiin kuivuri joka luultavasti kuivaisi puolikkaan satsin ja täyden satsin tismalleen samassa ajassa. Puolta satsia ajettaisiin vaan esim 3:lla lämpökennolla ja puolella uunin teholla, täyttä 6:lla ja täydellä höngällä :-) Jos hupenemisongelma jotenkin ratkaistaisiin niin ei tarvitsis edes kierrättää, se olisi laaki ja valmis.
Pidin joskus sua viisaana mutta en enää . Viljankuivauksessa poistetaan kosteutta , ei se mitään raketti tiedettä ole . Lämmitetään viljamassa ja siihen puhalletaan jolloin kosteus poistuu . Yksinkertaista . ;D ;D ;D ;D ;D
Kaikki odottaa yhä vastaustasi miten iso se velipojan kuivaajan uuni oli ja kuinka isot suuttimet oli polttimessa ?Jos emme saa sinulta tähän vastausta niin Kaikki voi julistaa sinut mitättömäksi luuseriksi ;D
-
Eräs ei vaan suostu myöntämään olevansa väärässä.
Muuten täytyykin vaihtaa kuivaamon 700kw pannun tilalle 100kw pannu ;)
Säästyy löpöä paljon :) :D :)
-
Pidin joskus sua viisaana mutta en enää . Viljankuivauksessa poistetaan kosteutta , ei se mitään raketti tiedettä ole . Lämmitetään viljamassa ja siihen puhalletaan jolloin kosteus poistuu . Yksinkertaista . ;D ;D ;D ;D ;D
Otetaan sitten ihan yksinkertainen kysymys: miksi 20 hl lavakuivurissa oli muutaman kymmenen kilowatin tehoinen uuni mutta näissä uusissa isoissa lähes 1 MW? Jos erän koolla ei olisi merkitystä niin eihän kenenkään kannattaisi hankkia isoa, öljy- tai kaasusyöppöä pannua jos pienelläkin pääsisi samaan kuivausaikaan vaikka viljaa on moninkertainen määrä kuivattavana?
Kauanko kestäisi jonkun 700 hl kuivaus tuollaisessa pienessä lavakuivurissa - erän vaihtojen (35) kpl viemää aikaa ei tarvitse huomioida?
Johan suuremman viljamäärän alkulämmittäminenkin vie pidemmän ajan ja energian kuin pienen erän kun pannun teho pysyy vakiona.
Lämmöstä tinkiminen pidentää kuivausaikaa - tien toisessa päässä on sitten kylmäilmakuivuri tai tuuletussiilo. Kylmäilmakuivauksen teoria ja kuivausaika on sitten eri juttu.
Se että käytännön kuivurissa kohtuullisessa (alle 20%) erävaihtelussa ei välttämättä synny merkittäviä eroja kuivausajassa johtuu tilanteesen vaikuttavista monista muistakin tekijöistä. Mutta kyllä eräkoko kaksin- tai kolminkertaistamalla selviä eroja syntyy varmasti. Ainakin siinä nykyaikaisessa kuivurissa johon olen jyviä kipannut on kuivausajassa iso ero kippaanko 20 vai 40 t liian märkää tavaraa... ei se nyt ihan tupla se ero ole mutta ei kauas jää.
-
Pidin joskus sua viisaana mutta en enää . Viljankuivauksessa poistetaan kosteutta , ei se mitään raketti tiedettä ole . Lämmitetään viljamassa ja siihen puhalletaan jolloin kosteus poistuu . Yksinkertaista . ;D ;D ;D ;D ;D
Otetaan sitten ihan yksinkertainen kysymys: miksi 20 hl lavakuivurissa oli muutaman kymmenen kilowatin tehoinen uuni mutta näissä uusissa isoissa lähes 1 MW? Jos erän koolla ei olisi merkitystä niin eihän kenenkään kannattaisi hankkia isoa, öljy- tai kaasusyöppöä pannua jos pienelläkin pääsisi samaan kuivausaikaan vaikka viljaa on moninkertainen määrä kuivattavana?
Kauanko kestäisi jonkun 700 hl kuivaus tuollaisessa pienessä lavakuivurissa - erän vaihtojen (35) kpl viemää aikaa ei tarvitse huomioida?
Johan suuremman viljamäärän alkulämmittäminenkin vie pidemmän ajan ja energian kuin pienen erän kun pannun teho pysyy vakiona.
Lämmöstä tinkiminen pidentää kuivausaikaa - tien toisessa päässä on sitten kylmäilmakuivuri tai tuuletussiilo. Kylmäilmakuivauksen teoria ja kuivausaika on sitten eri juttu.
Se että käytännön kuivurissa kohtuullisessa (alle 20%) erävaihtelussa ei välttämättä synny merkittäviä eroja kuivausajassa johtuu tilanteesen vaikuttavista monista muistakin tekijöistä. Mutta kyllä eräkoko kaksin- tai kolminkertaistamalla selviä eroja syntyy varmasti. Ainakin siinä nykyaikaisessa kuivurissa johon olen jyviä kipannut on kuivausajassa iso ero kippaanko 20 vai 40 t liian märkää tavaraa... ei se nyt ihan tupla se ero ole mutta ei kauas jää.
Väittäisin että, saat jääkaapinkin helpommalla uskomaan tämän faktan ;D
-
tuosta kylmäjutusta heräsin; miulla ainakii yhen tankillisen kuivuminen 35%-- 15% mänee huomattavasti vähemmän aikaa kuin kolmen tankillisen. siis kyse kylmälavakuivurista. mistä lie tuo johtuu? lisälämpöä ei tuossa ole käytössä, - enää.
-
Mutta toisaalta 18 lehmän sorkat hoitaa sama hoitaja, samasta navetasta , ja samoilla välineillä täysin samassa ajassa kuin ne 14 lehmän sorkatkin. Tai ainakaan siinä ei suurta eroa ole :)
-
Pidin joskus sua viisaana mutta en enää . Viljankuivauksessa poistetaan kosteutta , ei se mitään raketti tiedettä ole . Lämmitetään viljamassa ja siihen puhalletaan jolloin kosteus poistuu . Yksinkertaista . ;D ;D ;D ;D ;D
Otetaan sitten ihan yksinkertainen kysymys: miksi 20 hl lavakuivurissa oli muutaman kymmenen kilowatin tehoinen uuni mutta näissä uusissa isoissa lähes 1 MW? Jos erän koolla ei olisi merkitystä niin eihän kenenkään kannattaisi hankkia isoa, öljy- tai kaasusyöppöä pannua jos pienelläkin pääsisi samaan kuivausaikaan vaikka viljaa on moninkertainen määrä kuivattavana?
Kauanko kestäisi jonkun 700 hl kuivaus tuollaisessa pienessä lavakuivurissa - erän vaihtojen (35) kpl viemää aikaa ei tarvitse huomioida?
Johan suuremman viljamäärän alkulämmittäminenkin vie pidemmän ajan ja energian kuin pienen erän kun pannun teho pysyy vakiona.
Lämmöstä tinkiminen pidentää kuivausaikaa - tien toisessa päässä on sitten kylmäilmakuivuri tai tuuletussiilo. Kylmäilmakuivauksen teoria ja kuivausaika on sitten eri juttu.
Se että käytännön kuivurissa kohtuullisessa (alle 20%) erävaihtelussa ei välttämättä synny merkittäviä eroja kuivausajassa johtuu tilanteesen vaikuttavista monista muistakin tekijöistä. Mutta kyllä eräkoko kaksin- tai kolminkertaistamalla selviä eroja syntyy varmasti. Ainakin siinä nykyaikaisessa kuivurissa johon olen jyviä kipannut on kuivausajassa iso ero kippaanko 20 vai 40 t liian märkää tavaraa... ei se nyt ihan tupla se ero ole mutta ei kauas jää.
Kotopaikan pannussa riittää tehoa isommallekkin koneistolle . Neljä kuivauskennoa ja viisivarastokennoa . Tuollaisessa koneisto aivan sama onko 140 hl vai 180 hl .
Pannuja tehtiin muutama eri malli . Isompiin meni Wiurila pannut .
Saivarrella aina voi mutta systeemi meillä toimi . Koska ette ole paikanpäällä olleet katsomassa ettekä mitään viljakuivauksesta ymmärrä olkaa kommentoimatta .
-
Kysytäänpä vielä "viisailta" , kauanko kestää satsin kuivaus verkkosiilokuivurissa ? Tiedättekö mikä semmoinen on ?
-
Kylmäilmakuivureista, Se kosteusporosentti, siis ilman, on hyvinkin tärkee kuivuuko vai ei. Joo, joo, lämpimämpi saa mahtumaan enemän vettä/m3, mutta jos nyt tavalinen lämminnilma kuivuri, Onko eroa ajassa, jos ulko lämpötila +12 ja suht kosteus 90% tai +12 ja kosteus 60% ? Tiedän, saadan kyllä kumottua, isompi pannu ja eristämällä sun muuta.
Vien rahti kuivurille, siellä 250 ja 400hl kaapit. se isompi mututuntuma että pidempiä kuivausaikoja
-
https://uusi.keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?action=post;topic=55649.msg1573371;quote=1573371
Selitäs Metsäjussi tuo
-
Aika luupää
-
Aika luupää
Katso kun olen oikeassa . Teorioita voi aina esittää mutta pitää olla valmis siihen että ne kumotaan .
Olis voinu laittaa yhden kuivauskennon lisää mutta se olis ollu varmaan suurimmaksi osaksi kiinni .
-
Aika luupää
Niipä ;D
-
No vaikka jättämällä 'ulkoisen kierron' 400 hl:n kaatosuppilon kautta. Tai käyttämällä tyhjää siiloa vieressä isona varastokennona. Vaatii toisen elevaattorin mutta no problem.
Tuollainen systeemi jossa vilja kierrätetään siilon kautta on ollut olemassa jossakin . Mitään järkeä semmoisessa ei ole .
Ei niin.
Se oli vain teoreettinen pohdiskelu, jonka piti herättää ajattelemaan sen ajatuksen mahdottomuutta että samoilla 'raudoilla' kuivausaika ei riippuisi viljan määrästä. Ei nyt puhuta mistään 10% eroista vaan vaikkapa määrän kaksinkertaistamisesta. Samalla lämpö- ja puhallusteholla.
Jos käytössä on ylitehokas uuni niin sitten kuivurin rakenteella on suuri merkitys tuossa. Ääritapauksessa voitaisin laittaa koko tilavuus kuivauskennoja eikä yhtään kylmää varastokennoa. Toki viljan huvetessa pitää sitten sulkea tai lisätä viljaa. Mutta noin saataisiin kuivuri joka luultavasti kuivaisi puolikkaan satsin ja täyden satsin tismalleen samassa ajassa. Puolta satsia ajettaisiin vaan esim 3:lla lämpökennolla ja puolella uunin teholla, täyttä 6:lla ja täydellä höngällä :-) Jos hupenemisongelma jotenkin ratkaistaisiin niin ei tarvitsis edes kierrättää, se olisi laaki ja valmis.
Pidin joskus sua viisaana mutta en enää . Viljankuivauksessa poistetaan kosteutta , ei se mitään raketti tiedettä ole . Lämmitetään viljamassa ja siihen puhalletaan jolloin kosteus poistuu . Yksinkertaista . ;D ;D ;D ;D ;D
Kaikki pitää sorkkista hyvin, hyvin viisaana. ;D
-
Aika luupää
Niipä ;D
Teoriat ja käytäntö keksitty uusiksi :)
-
Aika luupää
Niipä ;D
Teoriat ja käytäntö keksitty uusiksi :) http://www.keksintösäätiö.com/nikola-teslan-keksinnot/
Vasta alkua
-
Aika luupää
Niipä ;D
Teoriat ja käytäntö keksitty uusiksi :) http://www.keksintösäätiö.com/nikola-teslan-keksinnot/
Vasta alkua
Ei muuta kuin ikiliikkujaa väsäämään. Einstein pyörähtää haudassaan ja ilmastonmuutos on peruttu. Suomalainen fysiikan super Sorkkis.
-
Aika luupää
Niipä ;D
Teoriat ja käytäntö keksitty uusiksi :) http://www.keksintösäätiö.com/nikola-teslan-keksinnot/
Vasta alkua
Ei muuta kuin ikiliikkujaa väsäämään. Einstein pyörähtää haudassaan ja ilmastonmuutos on peruttu. Suomalainen fysiikan super Sorkkis.
Einstein tiesi vapaasta energiasta . Vasta nyt hyödynnetään todenteolla muita vaihtoehtoja sähköntuottamiseen . Aurinkopaneelit ovat jo vanha keksintö , -60 sateliitit käyttivät niitä . Aurinkopaneeleita ei voi loputtomiin tehdä koska piistä tulee pulaa . Nikolai Tesla rakensi laitteen millä se on mahdollista . Teslaa on kiittäminen loisteputkista , vaihtovirrasta , röntkenistä ja lukemattomista muista keksinnöistä .
-
https://www.tiedetuubi.fi/japanin-ennatysnopea-juna-603-kmh
-
Joo, ja nyt tulee maankuoren toiseksi yleisemmästä alkuaineestakin jo pulaa :o
-
Joo, ja nyt tulee maankuoren toiseksi yleisemmästä alkuaineestakin jo pulaa :o
[/quote Ironista , tavallaa . Tarvitaan puhdas piitä jotta puolijohteita voidaan valmistaa .
-
Kotopaikan pannussa riittää tehoa isommallekkin koneistolle . Neljä kuivauskennoa ja viisivarastokennoa . Tuollaisessa koneisto aivan sama onko 140 hl vai 180 hl .
Pannuja tehtiin muutama eri malli . Isompiin meni Wiurila pannut .
Saivarrella aina voi mutta systeemi meillä toimi . Koska ette ole paikanpäällä olleet katsomassa ettekä mitään viljakuivauksesta ymmärrä olkaa kommentoimatta .
Turha tästä on jankata. Ero 140/180 hl on niin pieni - noin 20% - että siitä syntyvä pieni ero kuivausajassa hukkuu helposti systeemin muihin muuttujiin. Kuten jo heti alussa sanoinkin.
Että siinä mielessä havaintosi käytännön elämässä on kyllä varmaan oikeassa.
Mutta laitapa sen saman uunin perään vaikka 400 hl kuivuri (eli reilu tupla 180 nähden) niin luulen että kuivausajan piteneminen on jo karvahattutarkkudellakin havaittavissa :-)
Minä en tästä tämän enempää, asia lienee tullut selväksi...
-
https://uusi.keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?action=post;topic=55649.msg1573371;quote=1573371
Selitäs Metsäjussi tuo
Tarkoitiko noita Maglevejä ?
-
Kotopaikan pannussa riittää tehoa isommallekkin koneistolle . Neljä kuivauskennoa ja viisivarastokennoa . Tuollaisessa koneisto aivan sama onko 140 hl vai 180 hl .
Pannuja tehtiin muutama eri malli . Isompiin meni Wiurila pannut .
Saivarrella aina voi mutta systeemi meillä toimi . Koska ette ole paikanpäällä olleet katsomassa ettekä mitään viljakuivauksesta ymmärrä olkaa kommentoimatta .
Turha tästä on jankata. Ero 140/180 hl on niin pieni - noin 20% - että siitä syntyvä pieni ero kuivausajassa hukkuu helposti systeemin muihin muuttujiin. Kuten jo heti alussa sanoinkin.
Että siinä mielessä havaintosi käytännön elämässä on kyllä varmaan oikeassa.
Mutta laitapa sen saman uunin perään vaikka 400 hl kuivuri (eli reilu tupla 180 nähden) niin luulen että kuivausajan piteneminen on jo karvahattutarkkudellakin havaittavissa :-)
Minkä vuoks . Tuplaten isommassa kuivurissa on isommat pannut .
Minä en tästä tämän enempää, asia lienee tullut selväksi...
-
Sorkkiksen tuhka tullaan aikanaan Teslan tapaan sijoittamaan kullattuun palloon, jota säilytetään veljensä vaunukuivurissa, josta tulee kiertävä sorkkismuseo. ;D
-
Ei ole toisinajattelijalla helppoa, yksin olet mielipiteinesi :'(
-
Ei ole toisinajattelijalla helppoa, yksin olet mielipiteinesi :'(
Enkä ole . Katsos ei Kaikki kirjoita tänne .
-
Ei ole toisinajattelijalla helppoa, yksin olet mielipiteinesi :'(
Enkä ole . Katsos ei Kaikki kirjoita tänne .
No sun kalloos ei asian oikeellisuus uppoisi vaikka kaikki kirjoittaisivatkin.
-
Ei ole toisinajattelijalla helppoa, yksin olet mielipiteinesi :'(
Enkä ole . Katsos ei Kaikki kirjoita tänne .
No sun kalloos ei asian oikeellisuus uppoisi vaikka kaikki kirjoittaisivatkin.
Kaikki ei jaksa vääntää sorkkikselle rautalankaa ;D
-
Sorkkiksen tuhka tullaan aikanaan Teslan tapaan sijoittamaan kullattuun palloon, jota säilytetään veljensä vaunukuivurissa, josta tulee kiertävä sorkkismuseo. ;D
sorkkis jos tuhkataan jonku isomman kaverin kassa samanaikaisesti ja liekit sammuu samaan aikaan uunista niin sorkkiksen sielu viipyy vielä hetken pannuhuoneessa ja käskee krematoorin kirjautua agronettiin ja ilmoittaa havaintonsa tämän ketjun kerettiläisille :D :D :D :D
-
Ei ole toisinajattelijalla helppoa, yksin olet mielipiteinesi :'(
Enkä ole . Katsos ei Kaikki kirjoita tänne .
No sun kalloos ei asian oikeellisuus uppoisi vaikka kaikki kirjoittaisivatkin.
Meijän , nykyisin Veljen kuivuri ei ole ainoa laatuaan . Itse nimittäin epailin tuota hyötyä mutta jälkeen päin teoria osoittautui oikeaksi . 1987 toi kuivuri näytti kyntensä , lisätä ei tarvinnut eikä sulkea ylimmäistä kuivauskennoa kesken kuivauksen .
-
Maailmassa on joitain prosentteja ihmisiä jotka eivät vain voi myöntää olevansa väärässä..
-
Ei ole toisinajattelijalla helppoa, yksin olet mielipiteinesi :'(
Enkä ole . Katsos ei Kaikki kirjoita tänne .
No sun kalloos ei asian oikeellisuus uppoisi vaikka kaikki kirjoittaisivatkin.
Meijän , nykyisin Veljen kuivuri ei ole ainoa laatuaan . Itse nimittäin epailin tuota hyötyä mutta jälkeen päin teoria osoittautui oikeaksi . 1987 toi kuivuri näytti kyntensä , lisätä ei tarvinnut eikä sulkea ylimmäistä kuivauskennoa kesken kuivauksen .
" Neljä kuivauskennoa ja viisivarastokennoa . "
Muokataan nyt vielä.
Yllä siis Sorkkiksen kirjoituksesta lainaus siilojen jaosta.
Jos "kellotus" on tehty -87 sadolla (joka täälläpäin oli kevyttä) tai 2017 viljalla (märkää) , niin mennään vähän koeolosuhteiden ääripäähän. Jos 4+4 kenno systeemissä pitää lisätä viljaa kesken kaiken. Siis puolet tai enemmän viljan tilavuudesta katoaa kuivatessa , niin ymmärrän hyvin sen olevan jopa hitaampi tapa kuivata sama mössö kuin 4+5 systeemillä. Mutta normaalisti kuivattavassa tavarassa suurempi kuivattava määrä tarkoittaa pidempää kuivausaikaa.
Itte siis kuivaan 150hl:n kuivaajalla 3 lämmintä ja 2 varastosiiloa. Vuoden 2017 osalla kuormilla n.140hl piti valvoa, että pitääkö ylimmät lunkut sulkea. Puintikosteus oli kait jossain 30% hujakoilla. Mutta eihän tuota normi vuonna tartte luurailla. Ja ihan varmasti tuolla kuivaajalla kuivaa 120 hl nopeampaan kuin 140hl.
-
Ei ole toisinajattelijalla helppoa, yksin olet mielipiteinesi :'(
Enkä ole . Katsos ei Kaikki kirjoita tänne .
No sun kalloos ei asian oikeellisuus uppoisi vaikka kaikki kirjoittaisivatkin.
Meijän , nykyisin Veljen kuivuri ei ole ainoa laatuaan . Itse nimittäin epailin tuota hyötyä mutta jälkeen päin teoria osoittautui oikeaksi . 1987 toi kuivuri näytti kyntensä , lisätä ei tarvinnut eikä sulkea ylimmäistä kuivauskennoa kesken kuivauksen .
" Neljä kuivauskennoa ja viisivarastokennoa . "
Jep .
Muokataan nyt vielä.
Yllä siis Sorkkiksen kirjoituksesta lainaus siilojen jaosta.
Jos "kellotus" on tehty -87 sadolla (joka täälläpäin oli kevyttä) tai 2017 viljalla (märkää) , niin mennään vähän koeolosuhteiden ääripäähän. Jos 4+4 kenno systeemissä pitää lisätä viljaa kesken kaiken. Siis puolet tai enemmän viljan tilavuudesta katoaa kuivatessa , niin ymmärrän hyvin sen olevan jopa hitaampi tapa kuivata sama mössö kuin 4+5 systeemillä. Mutta normaalisti kuivattavassa tavarassa suurempi kuivattava määrä tarkoittaa pidempää kuivausaikaa.
Itte siis kuivaan 150hl:n kuivaajalla 3 lämmintä ja 2 varastosiiloa. Vuoden 2017 osalla kuormilla n.140hl piti valvoa, että pitääkö ylimmät lunkut sulkea. Puintikosteus oli kait jossain 30% hujakoilla. Mutta eihän tuota normi vuonna tartte luurailla. Ja ihan varmasti tuolla kuivaajalla kuivaa 120 hl nopeampaan kuin 140hl.
-
Ei ole toisinajattelijalla helppoa, yksin olet mielipiteinesi :'(
Enkä ole . Katsos ei Kaikki kirjoita tänne .
No sun kalloos ei asian oikeellisuus uppoisi vaikka kaikki kirjoittaisivatkin.
Meijän , nykyisin Veljen kuivuri ei ole ainoa laatuaan . Itse nimittäin epailin tuota hyötyä mutta jälkeen päin teoria osoittautui oikeaksi . 1987 toi kuivuri näytti kyntensä , lisätä ei tarvinnut eikä sulkea ylimmäistä kuivauskennoa kesken kuivauksen .
" Neljä kuivauskennoa ja viisivarastokennoa . "
Muokataan nyt vielä.
Yllä siis Sorkkiksen kirjoituksesta lainaus siilojen jaosta.
Jos "kellotus" on tehty -87 sadolla (joka täälläpäin oli kevyttä) tai 2017 viljalla (märkää) , niin mennään vähän koeolosuhteiden ääripäähän. Jos 4+4 kenno systeemissä pitää lisätä viljaa kesken kaiken. Siis puolet tai enemmän viljan tilavuudesta katoaa kuivatessa , niin ymmärrän hyvin sen olevan jopa hitaampi tapa kuivata sama mössö kuin 4+5 systeemillä. Mutta normaalisti kuivattavassa tavarassa suurempi kuivattava määrä tarkoittaa pidempää kuivausaikaa.
Itte siis kuivaan 150hl:n kuivaajalla 3 lämmintä ja 2 varastosiiloa. Vuoden 2017 osalla kuormilla n.140hl piti valvoa, että pitääkö ylimmät lunkut sulkea. Puintikosteus oli kait jossain 30% hujakoilla. Mutta eihän tuota normi vuonna tartte luurailla. Ja ihan varmasti tuolla kuivaajalla kuivaa 120 hl nopeampaan kuin 140hl.
..ja laitat kuivauskennon kiinni , eikös...….. 8)
-
Ei ole toisinajattelijalla helppoa, yksin olet mielipiteinesi :'(
Enkä ole . Katsos ei Kaikki kirjoita tänne .
No sun kalloos ei asian oikeellisuus uppoisi vaikka kaikki kirjoittaisivatkin.
Meijän , nykyisin Veljen kuivuri ei ole ainoa laatuaan . Itse nimittäin epailin tuota hyötyä mutta jälkeen päin teoria osoittautui oikeaksi . 1987 toi kuivuri näytti kyntensä , lisätä ei tarvinnut eikä sulkea ylimmäistä kuivauskennoa kesken kuivauksen .
" Neljä kuivauskennoa ja viisivarastokennoa . "
Muokataan nyt vielä.
Yllä siis Sorkkiksen kirjoituksesta lainaus siilojen jaosta.
Jos "kellotus" on tehty -87 sadolla (joka täälläpäin oli kevyttä) tai 2017 viljalla (märkää) , niin mennään vähän koeolosuhteiden ääripäähän. Jos 4+4 kenno systeemissä pitää lisätä viljaa kesken kaiken. Siis puolet tai enemmän viljan tilavuudesta katoaa kuivatessa , niin ymmärrän hyvin sen olevan jopa hitaampi tapa kuivata sama mössö kuin 4+5 systeemillä. Mutta normaalisti kuivattavassa tavarassa suurempi kuivattava määrä tarkoittaa pidempää kuivausaikaa.
Itte siis kuivaan 150hl:n kuivaajalla 3 lämmintä ja 2 varastosiiloa. Vuoden 2017 osalla kuormilla n.140hl piti valvoa, että pitääkö ylimmät lunkut sulkea. Puintikosteus oli kait jossain 30% hujakoilla. Mutta eihän tuota normi vuonna tartte luurailla. Ja ihan varmasti tuolla kuivaajalla kuivaa 120 hl nopeampaan kuin 140hl.
..ja laitat kuivauskennon kiinni , eikös...….. 8)
No tuolla 30% mössöllä piti ylimmät lunkut (puoliska kennosta) laittaa kiinni. Kuivausaikakin oli 8h. Mutta eihän tuo nyt ole normaalia kuivaamista. Ja jos kärry on liian pieni kuivaajaan nähden , niin sekään ei ole kuivaajan vika. Siis tuolla M85 5" lauta voi laittamaan lunkkuja kiinni normi vuonnakin. Tosin kuorma päiväs taktiikalla 120Ws on tullut täytettyä. Nyt kun puitin , niin kuivasin pienempiäkin kuormia. Sellaisen M85 peruskärryn kuivaa 1,5 tunnis jos 120Ws vedättää kaksi tuntia , puinti kosteus joku 17-18%
-
Pidin joskus sua viisaana mutta en enää . Viljankuivauksessa poistetaan kosteutta , ei se mitään raketti tiedettä ole . Lämmitetään viljamassa ja siihen puhalletaan jolloin kosteus poistuu . Yksinkertaista . ;D ;D ;D ;D ;D
Otetaan sitten ihan yksinkertainen kysymys: miksi 20 hl lavakuivurissa oli muutaman kymmenen kilowatin tehoinen uuni mutta näissä uusissa isoissa lähes 1 MW? Jos erän koolla ei olisi merkitystä niin eihän kenenkään kannattaisi hankkia isoa, öljy- tai kaasusyöppöä pannua jos pienelläkin pääsisi samaan kuivausaikaan vaikka viljaa on moninkertainen määrä kuivattavana?
Kauanko kestäisi jonkun 700 hl kuivaus tuollaisessa pienessä lavakuivurissa - erän vaihtojen (35) kpl viemää aikaa ei tarvitse huomioida?
Johan suuremman viljamäärän alkulämmittäminenkin vie pidemmän ajan ja energian kuin pienen erän kun pannun teho pysyy vakiona.
Lämmöstä tinkiminen pidentää kuivausaikaa - tien toisessa päässä on sitten kylmäilmakuivuri tai tuuletussiilo. Kylmäilmakuivauksen teoria ja kuivausaika on sitten eri juttu.
Se että käytännön kuivurissa kohtuullisessa (alle 20%) erävaihtelussa ei välttämättä synny merkittäviä eroja kuivausajassa johtuu tilanteesen vaikuttavista monista muistakin tekijöistä. Mutta kyllä eräkoko kaksin- tai kolminkertaistamalla selviä eroja syntyy varmasti. Ainakin siinä nykyaikaisessa kuivurissa johon olen jyviä kipannut on kuivausajassa iso ero kippaanko 20 vai 40 t liian märkää tavaraa... ei se nyt ihan tupla se ero ole mutta ei kauas jää.
Kotopaikan pannussa riittää tehoa isommallekkin koneistolle . Neljä kuivauskennoa ja viisivarastokennoa . Tuollaisessa koneisto aivan sama onko 140 hl vai 180 hl .
Pannuja tehtiin muutama eri malli . Isompiin meni Wiurila pannut .
Saivarrella aina voi mutta systeemi meillä toimi . Koska ette ole paikanpäällä olleet katsomassa ettekä mitään viljakuivauksesta ymmärrä olkaa kommentoimatta .
Alleviivasin, jospa herra sorkkis vain keskittyisi siihen, mitä luulee osaavansa, eli sorkkien leikkuuseen.Siinähän ei muuta tietoa tarvita kuin, että lopettaa rälläköimisen kun sorkasta alkaa tulemaan veri.Tämä on nähty.
-
Ei ole toisinajattelijalla helppoa, yksin olet mielipiteinesi :'(
Enkä ole . Katsos ei Kaikki kirjoita tänne .
No sun kalloos ei asian oikeellisuus uppoisi vaikka kaikki kirjoittaisivatkin.
Meijän , nykyisin Veljen kuivuri ei ole ainoa laatuaan . Itse nimittäin epailin tuota hyötyä mutta jälkeen päin teoria osoittautui oikeaksi . 1987 toi kuivuri näytti kyntensä , lisätä ei tarvinnut eikä sulkea ylimmäistä kuivauskennoa kesken kuivauksen .
" Neljä kuivauskennoa ja viisivarastokennoa . "
Muokataan nyt vielä.
Yllä siis Sorkkiksen kirjoituksesta lainaus siilojen jaosta.
Jos "kellotus" on tehty -87 sadolla (joka täälläpäin oli kevyttä) tai 2017 viljalla (märkää) , niin mennään vähän koeolosuhteiden ääripäähän. Jos 4+4 kenno systeemissä pitää lisätä viljaa kesken kaiken. Siis puolet tai enemmän viljan tilavuudesta katoaa kuivatessa , niin ymmärrän hyvin sen olevan jopa hitaampi tapa kuivata sama mössö kuin 4+5 systeemillä. Mutta normaalisti kuivattavassa tavarassa suurempi kuivattava määrä tarkoittaa pidempää kuivausaikaa.
Itte siis kuivaan 150hl:n kuivaajalla 3 lämmintä ja 2 varastosiiloa. Vuoden 2017 osalla kuormilla n.140hl piti valvoa, että pitääkö ylimmät lunkut sulkea. Puintikosteus oli kait jossain 30% hujakoilla. Mutta eihän tuota normi vuonna tartte luurailla. Ja ihan varmasti tuolla kuivaajalla kuivaa 120 hl nopeampaan kuin 140hl.
..ja laitat kuivauskennon kiinni , eikös...….. 8)
No tuolla 30% mössöllä piti ylimmät lunkut (puoliska kennosta) laittaa kiinni. Kuivausaikakin oli 8h. Mutta eihän tuo nyt ole normaalia kuivaamista. Ja jos kärry on liian pieni kuivaajaan nähden , niin sekään ei ole kuivaajan vika. Siis tuolla M85 5" lauta voi laittamaan lunkkuja kiinni normi vuonnakin. Tosin kuorma päiväs taktiikalla 120Ws on tullut täytettyä. Nyt kun puitin , niin kuivasin pienempiäkin kuormia. Sellaisen M85 peruskärryn kuivaa 1,5 tunnis jos 120Ws vedättää kaksi tuntia , puinti kosteus joku 17-18%
Paine kasvaa kun laitat luukut kiinni , toisin sanoen tuulee enemmän , tai kovemmin . Vastus kasvaa myös , eli ilmaa menee todellisuudessa pikkusen vähemmän . En osaa sitä kunnolla selittää mutta virtaus kasvaa jollet kurista tuulta ja periaatteessa lämmön pitäis nousta . Noin mulle on selitetty tuo ilmiö kun tuota samaa ihmettelin .
-
Pidin joskus sua viisaana mutta en enää . Viljankuivauksessa poistetaan kosteutta , ei se mitään raketti tiedettä ole . Lämmitetään viljamassa ja siihen puhalletaan jolloin kosteus poistuu . Yksinkertaista . ;D ;D ;D ;D ;D
Otetaan sitten ihan yksinkertainen kysymys: miksi 20 hl lavakuivurissa oli muutaman kymmenen kilowatin tehoinen uuni mutta näissä uusissa isoissa lähes 1 MW? Jos erän koolla ei olisi merkitystä niin eihän kenenkään kannattaisi hankkia isoa, öljy- tai kaasusyöppöä pannua jos pienelläkin pääsisi samaan kuivausaikaan vaikka viljaa on moninkertainen määrä kuivattavana?
Kauanko kestäisi jonkun 700 hl kuivaus tuollaisessa pienessä lavakuivurissa - erän vaihtojen (35) kpl viemää aikaa ei tarvitse huomioida?
Johan suuremman viljamäärän alkulämmittäminenkin vie pidemmän ajan ja energian kuin pienen erän kun pannun teho pysyy vakiona.
Lämmöstä tinkiminen pidentää kuivausaikaa - tien toisessa päässä on sitten kylmäilmakuivuri tai tuuletussiilo. Kylmäilmakuivauksen teoria ja kuivausaika on sitten eri juttu.
Se että käytännön kuivurissa kohtuullisessa (alle 20%) erävaihtelussa ei välttämättä synny merkittäviä eroja kuivausajassa johtuu tilanteesen vaikuttavista monista muistakin tekijöistä. Mutta kyllä eräkoko kaksin- tai kolminkertaistamalla selviä eroja syntyy varmasti. Ainakin siinä nykyaikaisessa kuivurissa johon olen jyviä kipannut on kuivausajassa iso ero kippaanko 20 vai 40 t liian märkää tavaraa... ei se nyt ihan tupla se ero ole mutta ei kauas jää.
Kotopaikan pannussa riittää tehoa isommallekkin koneistolle . Neljä kuivauskennoa ja viisivarastokennoa . Tuollaisessa koneisto aivan sama onko 140 hl vai 180 hl .
Pannuja tehtiin muutama eri malli . Isompiin meni Wiurila pannut .
Saivarrella aina voi mutta systeemi meillä toimi . Koska ette ole paikanpäällä olleet katsomassa ettekä mitään viljakuivauksesta ymmärrä olkaa kommentoimatta .
Alleviivasin, jospa herra sorkkis vain keskittyisi siihen, mitä luulee osaavansa, eli sorkkien leikkuuseen.Siinähän ei muuta tietoa tarvita kuin, että lopettaa rälläköimisen kun sorkasta alkaa tulemaan veri.Tämä on nähty.
Lopettaa pitää aiemmin ennen kuin verta tulee . 8) 8) 8)
-
Siis mitä sää ihmettelet? Luikertelet kuin käärme.
-
Siis mitä sää ihmettelet? Luikertelet kuin käärme.
En mitään ihmettele . Laittaessasi luukun kiinni paine kasvaa , virtaus nopeutuu , ilma kuristuu ja lämpö nousee jollet säädä poltinta , mikä on tarpeetonta .
Soitin päivällä yhdelle tutulle ja se selvitti asian .
-
Montakohan sivua tätä viel väännetään, ennenkin sorkkis myöntää olevansa väärässä.
Sitä vaan ihmettelen sorkkiksen veljen kuivaamossa, että jos olis ollut vaan 4 varasto kennoa ja pitää kesken kuivauksen lisätä tavaraa sekaan ( missä nyt ei ole mitään järkeä). Kuinka märkää tavaraa sun veljesi pui? Ja mitä tavaraa?
-
Montakohan sivua tätä viel väännetään, ennenkin sorkkis myöntää olevansa väärässä.
Sitä vaan ihmettelen sorkkiksen veljen kuivaamossa, että jos olis ollut vaan 4 varasto kennoa ja pitää kesken kuivauksen lisätä tavaraa sekaan ( missä nyt ei ole mitään järkeä). Kuinka märkää tavaraa sun veljesi pui? Ja mitä tavaraa?
1987 puitiin märkää tavaraa . Olisko se yks varastokenno pitänyt jättää laittamatta ?
-
kyllä. kun ei kukaan muukaan sitä laita. vaikka olis jotain hyötyä löytynnäkin. mutt yleisellä mielipiteellä mennään, ...joukon jatkona.
-
Montakohan sivua tätä viel väännetään, ennenkin sorkkis myöntää olevansa väärässä.
Sitä vaan ihmettelen sorkkiksen veljen kuivaamossa, että jos olis ollut vaan 4 varasto kennoa ja pitää kesken kuivauksen lisätä tavaraa sekaan ( missä nyt ei ole mitään järkeä). Kuinka märkää tavaraa sun veljesi pui? Ja mitä tavaraa?
1987 puitiin märkää tavaraa . Olisko se yks varastokenno pitänyt jättää laittamatta ?
Ei tietenkään.
Ihmettelin vaan suurta hävikkiä kuivauksen aikana, en muuta.
Itselläkin menee kaksi ylintä lämpökennoa kiinni(sähkömoottorilla), kun ylemmässä kennossa viljan pinta on alle puolenvälin. Yksi kenno kerrallaan tietysti. Vaikka alipaine kuivurissa nyt niin tarpeellista ookkaan.(mutta ei nyt näkyvissä kumminkaan). Kun ei puhalla, vaan imee ilman viljan läpi.
Auttaa myös kaapin täytössä, varsinkin pavulla saa kääntää kaikki tulopuolen päädyt kiinni. Ei aja tavaraa ilmapäätyyn ja pannun pohjalle.
-
Montakohan sivua tätä viel väännetään, ennenkin sorkkis myöntää olevansa väärässä.
Sitä vaan ihmettelen sorkkiksen veljen kuivaamossa, että jos olis ollut vaan 4 varasto kennoa ja pitää kesken kuivauksen lisätä tavaraa sekaan ( missä nyt ei ole mitään järkeä). Kuinka märkää tavaraa sun veljesi pui? Ja mitä tavaraa?
1987 puitiin märkää tavaraa . Olisko se yks varastokenno pitänyt jättää laittamatta ?
Ei tietenkään.
Ihmettelin vaan suurta hävikkiä kuivauksen aikana, en muuta.
Itselläkin menee kaksi ylintä lämpökennoa kiinni(sähkömoottorilla), kun ylemmässä kennossa viljan pinta on alle puolenvälin. Yksi kenno kerrallaan tietysti. Vaikka alipaine kuivurissa nyt niin tarpeellista ookkaan.(mutta ei nyt näkyvissä kumminkaan). Kun ei puhalla, vaan imee ilman viljan läpi.
Auttaa myös kaapin täytössä, varsinkin pavulla saa kääntää kaikki tulopuolen päädyt kiinni. Ei aja tavaraa ilmapäätyyn ja pannun pohjalle.
Se on varmaan hyvä vehje . Tuollaisia ei -80 luvulla uskallettu ajatellakkaan . Karamoottoreita laitoin kakstie jakajiin ja ajattelin ääneen et olis hyvä kuivureissakin , liian kalliita kuulemma oli silloin . Kun automatiikka ilmoittaa viljan olevan jäähtynyt vois purkauksen aloittaa saman tien automaattisesti ilmoittais kännykkään kun homma on valmis tai valmistumassa .
-
Montakohan sivua tätä viel väännetään, ennenkin sorkkis myöntää olevansa väärässä.
Sitä vaan ihmettelen sorkkiksen veljen kuivaamossa, että jos olis ollut vaan 4 varasto kennoa ja pitää kesken kuivauksen lisätä tavaraa sekaan ( missä nyt ei ole mitään järkeä). Kuinka märkää tavaraa sun veljesi pui? Ja mitä tavaraa?
Ei mikään vilja noin paljoa kutistu muuten kuin jos on puitu kaikki helpeet mukaan ja kuivumisen edetessä esiputsari puhaltaa kolmasosan pois..
-
Montakohan sivua tätä viel väännetään, ennenkin sorkkis myöntää olevansa väärässä.
Sitä vaan ihmettelen sorkkiksen veljen kuivaamossa, että jos olis ollut vaan 4 varasto kennoa ja pitää kesken kuivauksen lisätä tavaraa sekaan ( missä nyt ei ole mitään järkeä). Kuinka märkää tavaraa sun veljesi pui? Ja mitä tavaraa?
Ei mikään vilja noin paljoa kutistu muuten kuin jos on puitu kaikki helpeet mukaan ja kuivumisen edetessä esiputsari puhaltaa kolmasosan pois..
Ja paskat . Vanhaan kuivuriin sai olla lisäämässä märkinä syksyinä . Toisessa ei koskaan tarvinnut lisäillä . Vajailla satseilla tietysti joskus kuivatuskennon luukku kiinni . Kaks varastokennoa oli täydellä satsilla vähintään peitossa minkä se vaatiikin .
Olisko se varastokenno pitänyt jättää pois ?
-
Ihme touhua ::)
-
Tässä on paljon hataran muistitiedon varassa olevaa jotta ihmetyttää.
140hl kuivuri, yksi varasto siilo 40hl ja niitä varasto siiloja on viisi (4+5) tekee pelkät varasto siilot 200hl :o
-
Jos muutaman kahelin vuoksi olisi tarvinnut jättää yks varastokenno pois niin tosiaankin ihme touhua . Läpiviennit oli paikallaan joten kuivauskennoa ei voinut laittaa . Elementtejä jäi yli ja oli vanhoja varastossa joten yks ylimääräinen kierros siiloelementtejä kannatti laittaa . Tilaa yllin kyllin joten kyllä se järkevä ratkaisu oli .
-
Tässä on paljon hataran muistitiedon varassa olevaa jotta ihmetyttää.
140hl kuivuri, yksi varasto siilo 40hl ja niitä varasto siiloja on viisi (4+5) tekee pelkät varasto siilot 200hl :o
::) ::) ::) ::) ::) ::) ::) ::) ::) ::) ::) ::)
Satutko tietämään Antin kuivurimallit vuodelta 1985 ?
-
Tässä on paljon hataran muistitiedon varassa olevaa jotta ihmetyttää.
140hl kuivuri, yksi varasto siilo 40hl ja niitä varasto siiloja on viisi (4+5) tekee pelkät varasto siilot 200hl :o
::) ::) ::) ::) ::) ::) ::) ::) ::) ::) ::) ::)
Satutko tietämään Antin kuivurimallit vuodelta 1985 ?
Ovatko eri kokoa kuin tilus ja manttaali? Selitä tuo laskelma tai korjaa muisti virheesi.
-
Tässä on paljon hataran muistitiedon varassa olevaa jotta ihmetyttää.
140hl kuivuri, yksi varasto siilo 40hl ja niitä varasto siiloja on viisi (4+5) tekee pelkät varasto siilot 200hl :o
::) ::) ::) ::) ::) ::) ::) ::) ::) ::) ::) ::)
Satutko tietämään Antin kuivurimallit vuodelta 1985 ?
Ovatko eri kokoa kuin tilus ja manttaali? Selitä tuo laskelma tai korjaa muisti virheesi.
Ei kun kolme kuivauskennoa ja neljä varastokennoa saattoi ollakin .
Oleellista kai on se että yks varastokenno laitettiin ylimääräinen .
Muuten olet vieläkin sitä mieltä et jäänesto laittaa vedenmenemää syöttöpumpun läpi . Laitappa todisteet .
Jalustoja oli kolme eri mallia muistaakseni , tein niihin loppu kokoonpanon . Leveyttä oli jos oikein muistan kahta erimallia .
-
Tässä on paljon hataran muistitiedon varassa olevaa jotta ihmetyttää.
140hl kuivuri, yksi varasto siilo 40hl ja niitä varasto siiloja on viisi (4+5) tekee pelkät varasto siilot 200hl :o
::) ::) ::) ::) ::) ::) ::) ::) ::) ::) ::) ::)
Satutko tietämään Antin kuivurimallit vuodelta 1985 ?
Ovatko eri kokoa kuin tilus ja manttaali? Selitä tuo laskelma tai korjaa muisti virheesi.
Ei kun kolme kuivauskennoa ja neljä varastokennoa saattoi ollakin .
Oleellista kai on se että yks varastokenno laitettiin ylimääräinen .
Muuten olet vieläkin sitä mieltä et jäänesto laittaa vedenmenemää syöttöpumpun läpi . Laitappa todisteet .
Jalustoja oli kolme eri mallia muistaakseni , tein niihin loppu kokoonpanon . Leveyttä oli jos oikein muistan kahta erimallia .
Parahin sorkkis,
4kpl 40hl varastokennoja tekee vieläkin 160hl, aika kova lukema 180hl kuivuriin. Ja jäänestoon, miten se sun jäänesto sitten toimii, kerro tyhmälle. Miten se tankissa ole va vesi sieltä sitten poistuu? En hämmästy vaikka sanot että, korkista.
-
Tässä on paljon hataran muistitiedon varassa olevaa jotta ihmetyttää.
140hl kuivuri, yksi varasto siilo 40hl ja niitä varasto siiloja on viisi (4+5) tekee pelkät varasto siilot 200hl :o
::) ::) ::) ::) ::) ::) ::) ::) ::) ::) ::) ::)
Satutko tietämään Antin kuivurimallit vuodelta 1985 ?
Ovatko eri kokoa kuin tilus ja manttaali? Selitä tuo laskelma tai korjaa muisti virheesi.
Ei kun kolme kuivauskennoa ja neljä varastokennoa saattoi ollakin .
Oleellista kai on se että yks varastokenno laitettiin ylimääräinen .
Muuten olet vieläkin sitä mieltä et jäänesto laittaa vedenmenemää syöttöpumpun läpi . Laitappa todisteet .
Jalustoja oli kolme eri mallia muistaakseni , tein niihin loppu kokoonpanon . Leveyttä oli jos oikein muistan kahta erimallia .
Parahin sorkkis,
4kpl 40hl varastokennoja tekee vieläkin 160hl, aika kova lukema 180hl kuivuriin. Ja jäänestoon, miten se sun jäänesto sitten toimii, kerro tyhmälle. Miten se tankissa ole va vesi sieltä sitten poistuu? En hämmästy vaikka sanot että, korkista.
Jäänesto poistaa kosteuden .
Varastokennoja laitettiin yks ylimääräinen . Voi olla et ne oli 20hl varastokennoja tai sitten ei . Oleellisinta tässä kai on se että homma helpottu .
Sanos Toivotonta et miks ei jäänestoa kannat käyttää ? Mitä haittaa siitä on ? Poistaa korroosiota , poistaa kosteutta .
-
Kerro miten se kosteus poistetaan, siitä on kysymys.
Diesel 100
Tehokas dieselin jäänestoaine, joka estää polttonesteen joukkoon päässeen veden aiheuttamat käyntihäiriöt.
Poistaa kosteuden aiheuttamat jäätymisongelmat polttoainejärjestelmästä ja vähentää korroosiota.
Ominaisuudet
Sisältää myös moottorin kylmäkäynnistyvyyttä parantavia ja savutusta vähentäviä lisäaineita. Valmistettu vahvasti denaturoidusta absoluuttisesta etanolista lisäämällä siihen korroosionsuoja-ainetta, setaaniluvun kohottajaa sekä voiteluainetta.
Tämä ainakin perustuu etanoliin, mihinkä vesi tunnetusti liukeaa ja poistuu ruiskutus laitteiden kautta tankista, vai onko jokin salareitti minkä vain sorkkis tietää mutta ei kerro ::)
-
Se koneisto on 160 hl , pikkusen päälle ja yhden varastokennon lisäys toi 20hl . 18kuution kärryn sai kipata tuosta vaan monttuun ja jättää yksinään täyttymään , ylitäyttymisen vaaraa ei ollut .
Oliko koneisto aivan täys tai vajaa ei vaikuttanut kuivausaikaan .
Tilus ja Manttaali-Antissa oli muistaakseni erilevyiset kennot ja jalusta . Aikaa nimittäin noista tapahtumista on joten kai on luonnollista et virheitä sattuu .
-
Kerro miten se kosteus poistetaan, siitä on kysymys.
Diesel 100
Tehokas dieselin jäänestoaine, joka estää polttonesteen joukkoon päässeen veden aiheuttamat käyntihäiriöt.
Poistaa kosteuden aiheuttamat jäätymisongelmat polttoainejärjestelmästä ja vähentää korroosiota.
Ominaisuudet
Sisältää myös moottorin kylmäkäynnistyvyyttä parantavia ja savutusta vähentäviä lisäaineita. Valmistettu vahvasti denaturoidusta absoluuttisesta etanolista lisäämällä siihen korroosionsuoja-ainetta, setaaniluvun kohottajaa sekä voiteluainetta.
Tämä ainakin perustuu etanoliin, mihinkä vesi tunnetusti liukeaa ja poistuu ruiskutus laitteiden kautta tankista, vai onko jokin salareitti minkä vain sorkkis tietää mutta ei kerro ::)
En missään nähnyt et kulkis ruiskutuslaitteiden kautta , ei ainakaan riko niitä kuten väitit .
-
Se koneisto on 160 hl , pikkusen päälle ja yhden varastokennon lisäys toi 20hl . 18kuution kärryn sai kipata tuosta vaan monttuun ja jättää yksinään täyttymään , ylitäyttymisen vaaraa ei ollut .
Oliko koneisto aivan täys tai vajaa ei vaikuttanut kuivausaikaan .
Tilus ja Manttaali-Antissa oli muistaakseni erilevyiset kennot ja jalusta . Aikaa nimittäin noista tapahtumista on joten kai on luonnollista et virheitä sattuu .
Urpo
-
Se koneisto on 160 hl , pikkusen päälle ja yhden varastokennon lisäys toi 20hl . 18kuution kärryn sai kipata tuosta vaan monttuun ja jättää yksinään täyttymään , ylitäyttymisen vaaraa ei ollut .
Oliko koneisto aivan täys tai vajaa ei vaikuttanut kuivausaikaan .
Tilus ja Manttaali-Antissa oli muistaakseni erilevyiset kennot ja jalusta . Aikaa nimittäin noista tapahtumista on joten kai on luonnollista et virheitä sattuu .
Urpo
Kiitos samoin .
-
Tämä ainakin perustuu etanoliin,
Voisiko ohran kuivata jäänestolla? Se poistaa kosteutta. Ohra menisi sitten etanolitehtaalle, jossa jäänesto otetaan talteen ja ohrasta tehdään etanolia ja edelleen uutta jäänestoa.
-
Kerro miten se kosteus poistetaan, siitä on kysymys.
Diesel 100
Tehokas dieselin jäänestoaine, joka estää polttonesteen joukkoon päässeen veden aiheuttamat käyntihäiriöt.
Poistaa kosteuden aiheuttamat jäätymisongelmat polttoainejärjestelmästä ja vähentää korroosiota.
Ominaisuudet
Sisältää myös moottorin kylmäkäynnistyvyyttä parantavia ja savutusta vähentäviä lisäaineita. Valmistettu vahvasti denaturoidusta absoluuttisesta etanolista lisäämällä siihen korroosionsuoja-ainetta, setaaniluvun kohottajaa sekä voiteluainetta.
Tämä ainakin perustuu etanoliin, mihinkä vesi tunnetusti liukeaa ja poistuu ruiskutus laitteiden kautta tankista, vai onko jokin salareitti minkä vain sorkkis tietää mutta ei kerro ::)
En missään nähnyt et kulkis ruiskutuslaitteiden kautta , ei ainakaan riko niitä kuten väitit .
On niin kauan aikaa että, en muista mitä olen rikkomisesta väittänyt, sen saa jokainen itse miettiä. En ole vielä Dieselissä jäänestoa tarvinnut, enkä aio tarvita.
-
Tämä ainakin perustuu etanoliin,
Voisiko ohran kuivata jäänestolla? Se poistaa kosteutta. Ohra menisi sitten etanolitehtaalle, jossa jäänesto otetaan talteen ja ohrasta tehdään etanolia ja edelleen uutta jäänestoa.
Olisko Dry Vodka parempaa ::)
-
Tämä ainakin perustuu etanoliin,
Voisiko ohran kuivata jäänestolla? Se poistaa kosteutta. Ohra menisi sitten etanolitehtaalle, jossa jäänesto otetaan talteen ja ohrasta tehdään etanolia ja edelleen uutta jäänestoa.
Olisko Dry Vodka parempaa ::)
Kosken Hessun korvalääke käy Kaikille ;D
-
Montakohan sivua tätä viel väännetään, ennenkin sorkkis myöntää olevansa väärässä.
Sitä vaan ihmettelen sorkkiksen veljen kuivaamossa, että jos olis ollut vaan 4 varasto kennoa ja pitää kesken kuivauksen lisätä tavaraa sekaan ( missä nyt ei ole mitään järkeä). Kuinka märkää tavaraa sun veljesi pui? Ja mitä tavaraa?
Ei mikään vilja noin paljoa kutistu muuten kuin jos on puitu kaikki helpeet mukaan ja kuivumisen edetessä esiputsari puhaltaa kolmasosan pois..
Ja paskat . Vanhaan kuivuriin sai olla lisäämässä märkinä syksyinä . Toisessa ei koskaan tarvinnut lisäillä . Vajailla satseilla tietysti joskus kuivatuskennon luukku kiinni . Kaks varastokennoa oli täydellä satsilla vähintään peitossa minkä se vaatiikin .
Olisko se varastokenno pitänyt jättää pois ?
Kaikilla on Jaakossa kolme lämpöistä ja kolme varastokennoa eli noin 160hl .Koskaan ei ole tarvinnut lisätä kesken kuivauksen jyvääkään vaikka kaapissa olisi yksi varastokennokin jäänyt tyhjäksi ja melko kosteaa viljaa kuivattu.Puoli kennollista eli noin puoli metriä kun on varastokennossa se riittää .Sorkkikselassa on erikoista puuhastelua kerta Kaikkiaan ;D ;D
-
Talvilaadulla joskus jouduin kuivaamaan, silloinkaan ei tarwittu jäänestoa.
-
Vettä tulee dieselin tankkiin kondensoituu vettä väkisin . Huoltoasemien tankeista löytyy vettä . On se ihme jollei sitä tankkauksen mukana tule . Veden erotin löytyy autosta autoissa ja tyhjennän sen säännöllisesti mutta siitä huolimatta .
-
Kerro miten se kosteus poistetaan, siitä on kysymys.
Diesel 100
Tehokas dieselin jäänestoaine, joka estää polttonesteen joukkoon päässeen veden aiheuttamat käyntihäiriöt.
Poistaa kosteuden aiheuttamat jäätymisongelmat polttoainejärjestelmästä ja vähentää korroosiota.
Ominaisuudet
Sisältää myös moottorin kylmäkäynnistyvyyttä parantavia ja savutusta vähentäviä lisäaineita. Valmistettu vahvasti denaturoidusta absoluuttisesta etanolista lisäämällä siihen korroosionsuoja-ainetta, setaaniluvun kohottajaa sekä voiteluainetta.
Tämä ainakin perustuu etanoliin, mihinkä vesi tunnetusti liukeaa ja poistuu ruiskutus laitteiden kautta tankista, vai onko jokin salareitti minkä vain sorkkis tietää mutta ei kerro ::)
En missään nähnyt et kulkis ruiskutuslaitteiden kautta , ei ainakaan riko niitä kuten väitit . Täytyy sanoa että vielä tässä vanhoilla päivilläänkin oppii uusia asioita, kuten tämä polttoaine juttu.Lukeminen siis kannattaa, jopa näitäkin juttuja.Mutta nyt kysynkin koska aiheeseen on päästy ;Tarvitseeko bensiiniauton tankkiin laittaa jäänestoa koska esim E 95 on alkoholia kait se 10% ??
-
https://www.tiede.fi/keskustelu/14928/ketju/jaanestoaineen_toiminta_moottorissa
-
[/quote]Kaikilla on Jaakossa kolme lämpöistä ja kolme varastokennoa eli noin 160hl .Koskaan ei ole tarvinnut lisätä kesken kuivauksen jyvääkään vaikka kaapissa olisi yksi varastokennokin jäänyt tyhjäksi ja melko kosteaa viljaa kuivattu.Puoli kennollista eli noin puoli metriä kun on varastokennossa se riittää .Sorkkikselassa on erikoista puuhastelua kerta Kaikkiaan ;D ;D
[/quote]
Minulla myös Jaakko, 3+3 240 hl, eikä ole koskaan tarvinnu täyteen ajetusta kaapistoista sulkea luukkuja tai lisätä viljaa,
-
No ei 3+2:lla kaan tartte lunkkuja sulkea , jos on edes suurin piirtein täynnä tai puintikosteus ei ole n.30%. 25% kosteudella riittää varmasti.
-
Ei ole täälläkään joutunut lisäilemään kesken kuivausta.
Yhteen vetona koko hommasta, jos nyt etsitään jotain järkeen käypää. Sorkkiksen veljen kuivaamossa ei ole ollut kun yksi varastokenno, tai kaksi. Josta se toinen ei ole ollut täysi.
Muuten ei voi olla kun jos on 4 varasto kennoa, huleita kaappi täynnä jotka esiputsarin työntää ulos. Niin kun tuossa aikaisemmin mainittiin.
-
https://www.tiede.fi/keskustelu/14928/ketju/jaanestoaineen_toiminta_moottorissa
Tämä ei ollut vastaus kysymykseeni.
-
Kaikilla on Jaakossa kolme lämpöistä ja kolme varastokennoa eli noin 160hl .Koskaan ei ole tarvinnut lisätä kesken kuivauksen jyvääkään vaikka kaapissa olisi yksi varastokennokin jäänyt tyhjäksi ja melko kosteaa viljaa kuivattu.Puoli kennollista eli noin puoli metriä kun on varastokennossa se riittää .Sorkkikselassa on erikoista puuhastelua kerta Kaikkiaan ;D ;D
[/quote]
Minulla myös Jaakko, 3+3 240 hl, eikä ole koskaan tarvinnu täyteen ajetusta kaapistoista sulkea luukkuja tai lisätä viljaa,
[/quote]Eipä meilläkään lisätty . Märkää viljaa ei Jaakoilla saanut kuivattuakaan , syöttölaitteet meni tukkoon . ;D ;D ;D ;D
1987 puitiin vehnää tihkusateessa , se vuosi ei vehnänviljelijää suosinut . Meillä kävi hyvin mutta muutamilla tiloilla ne ehti homehtumaan eikä kelvannut myyntiin . Paras tapaus mitä kuulin , vuorokauden kuivurissa ja vehnät näytteen jälkeen monttuun .
-
Kaikilla on Jaakossa kolme lämpöistä ja kolme varastokennoa eli noin 160hl .Koskaan ei ole tarvinnut lisätä kesken kuivauksen jyvääkään vaikka kaapissa olisi yksi varastokennokin jäänyt tyhjäksi ja melko kosteaa viljaa kuivattu.Puoli kennollista eli noin puoli metriä kun on varastokennossa se riittää .Sorkkikselassa on erikoista puuhastelua kerta Kaikkiaan ;D ;D
Minulla myös Jaakko, 3+3 240 hl, eikä ole koskaan tarvinnu täyteen ajetusta kaapistoista sulkea luukkuja tai lisätä viljaa,
[/quote]Eipä meilläkään lisätty . Märkää viljaa ei Jaakoilla saanut kuivattuakaan , syöttölaitteet meni tukkoon . ;D ;D ;D ;D
1987 puitiin vehnää tihkusateessa , se vuosi ei vehnänviljelijää suosinut . Meillä kävi hyvin mutta muutamilla tiloilla ne ehti homehtumaan eikä kelvannut myyntiin . Paras tapaus mitä kuulin , vuorokauden kuivurissa ja vehnät näytteen jälkeen monttuun .
[/quote]Siis teidän kylällä on Kaikki hölmöläisiä . Ja koko ketjun ajan olet kertonut lisänneesi vähintään muutaman hehdon joka kaappiin ja sulkeneesi vielä ylimmän kuivauskennon luukkuja ,kummasti sun jutut ontuu jatkuvasti ;D ;D ;D
-
Kaikilla on Jaakossa kolme lämpöistä ja kolme varastokennoa eli noin 160hl .Koskaan ei ole tarvinnut lisätä kesken kuivauksen jyvääkään vaikka kaapissa olisi yksi varastokennokin jäänyt tyhjäksi ja melko kosteaa viljaa kuivattu.Puoli kennollista eli noin puoli metriä kun on varastokennossa se riittää .Sorkkikselassa on erikoista puuhastelua kerta Kaikkiaan ;D ;D
Minulla myös Jaakko, 3+3 240 hl, eikä ole koskaan tarvinnu täyteen ajetusta kaapistoista sulkea luukkuja tai lisätä viljaa,
Eipä meilläkään lisätty . Märkää viljaa ei Jaakoilla saanut kuivattuakaan , syöttölaitteet meni tukkoon . ;D ;D ;D ;D
1987 puitiin vehnää tihkusateessa , se vuosi ei vehnänviljelijää suosinut . Meillä kävi hyvin mutta muutamilla tiloilla ne ehti homehtumaan eikä kelvannut myyntiin . Paras tapaus mitä kuulin , vuorokauden kuivurissa ja vehnät näytteen jälkeen monttuun .
[/quote]Siis teidän kylällä on Kaikki hölmöläisiä . Ja koko ketjun ajan olet kertonut lisänneesi vähintään muutaman hehdon joka kaappiin ja sulkeneesi vielä ylimmän kuivauskennon luukkuja ,kummasti sun jutut ontuu jatkuvasti ;D ;D ;D
[/quote]Ei ne Kaikki tukkoon menneet meijän kylällä , enkä ole lisännyt kesken kuivauksen lisää viljaa kuivuriin . Kaikilla ei ole kaikki kotona .
Ps , Minkä tähden Jaakko Tehtaat meni konkkaan ? Antilla tehtiin niihin pannuja uusia urakalla , heikkoja vehkeitä .
-
Kyllä Jaakko ihan laadukas(sen ajan) kuivuri oli, taisi olla viimeisiä vuosia joskus 89-91 kun alkoivat
virolaisesta raudasta pannuja tehdä,ne paloi puhki parissa vuodessa. Ja takuu ei sitten enää korvannut.
Meni siis nurin. Ihan tarkkaa konkurssivuotta en muista,mutta Dronninborgin puimureita taisi tuoda
maahan lopuksi.
-
Kyllä sellasella tavaralla josta sai vettä kourassa puristamalla irtoamaan tukkeutui monen muunkin kuivurin syöttölaitteet jos täytti kaapit ensteks täyteen ja yritti sitten laittaa kiertoa päälle. En muista että meillä olisi jämähtänyt koskaan kun pani heti alkuun kierron päälle täytönkin aikana..
-
Kyllä sellasella tavaralla josta sai vettä kourassa puristamalla irtoamaan tukkeutui monen muunkin kuivurin syöttölaitteet jos täytti kaapit ensteks täyteen ja yritti sitten laittaa kiertoa päälle. En muista että meillä olisi jämähtänyt koskaan kun pani heti alkuun kierron päälle täytönkin aikana..
Antissa tuota ongelmaa ei ollut , heilurisyöttölaitteet . -80 luvulla Antti meni laadussa ohi Jaakosta eikä niitä Jaakon jalustojakaan tehty Antilla enää noiden ongelmien tähden . Satokuivurin jalustoja tais muutama mennä , sama systeemi kuin Jaakossakin .
-
https://www.tiede.fi/keskustelu/14928/ketju/jaanestoaineen_toiminta_moottorissa
Tämä ei ollut vastaus kysymykseeni.
Kerro nyt kaikentietävä herra sorkanviilaaja minkä kautta se vesi poistuu sieltä tankista, ja vielä sekin mistä sitä sinne tulee.Ja vielä olisin kiinnostunut siitä tarvitseeko bensiini 95 E enää sitä vedenpoisto ainetta koska siinä on 10 % lie sitä etanaa tai vastaavaa.
Kuivurijutussa mitä olet kertonut ei ole mitään järkeä. etkä edes muista tuota vuotta -87 ne ovat osaltasi kuulopuheita 30 vuoden takaa.Mutta voithan näitä ihmejuttujasi tänne kirjoitella, satukirjoja on kaikenmoisia.
-
https://www.tiede.fi/keskustelu/14928/ketju/jaanestoaineen_toiminta_moottorissa
Tämä ei ollut vastaus kysymykseeni.
Kerro nyt kaikentietävä herra sorkanviilaaja minkä kautta se vesi poistuu sieltä tankista, ja vielä sekin mistä sitä sinne tulee.Ja vielä olisin kiinnostunut siitä tarvitseeko bensiini 95 E enää sitä vedenpoisto ainetta koska siinä on 10 % lie sitä etanaa tai vastaavaa.
Kuivurijutussa mitä olet kertonut ei ole mitään järkeä. etkä edes muista tuota vuotta -87 ne ovat osaltasi kuulopuheita 30 vuoden takaa.Mutta voithan näitä ihmejuttujasi tänne kirjoitella, satukirjoja on kaikenmoisia.
Mulle riittää et jään esto poistaa kosteutta ;D ;D ;D ;D ;D ;D
Voiteleva jäänesto on hyväksi syöttöpumpulle .
Miten niin ihme juttu jos 30 vuotta sitten meille tehtiin hyvin toimiva kuivuri . Vainoo jotakin muuta välillä .
-
https://www.tiede.fi/keskustelu/14928/ketju/jaanestoaineen_toiminta_moottorissa
Tämä ei ollut vastaus kysymykseeni.
Kerro nyt kaikentietävä herra sorkanviilaaja minkä kautta se vesi poistuu sieltä tankista, ja vielä sekin mistä sitä sinne tulee.Ja vielä olisin kiinnostunut siitä tarvitseeko bensiini 95 E enää sitä vedenpoisto ainetta koska siinä on 10 % lie sitä etanaa tai vastaavaa.
Kuivurijutussa mitä olet kertonut ei ole mitään järkeä. etkä edes muista tuota vuotta -87 ne ovat osaltasi kuulopuheita 30 vuoden takaa.Mutta voithan näitä ihmejuttujasi tänne kirjoitella, satukirjoja on kaikenmoisia.
Mulle riittää et jään esto poistaa kosteutta ;D ;D ;D ;D ;D ;D
Voiteleva jäänesto on hyväksi syöttöpumpulle .
Miten niin ihme juttu jos 30 vuotta sitten meille tehtiin hyvin toimiva kuivuri . Vainoo jotakin muuta välillä .
Kuivuri , jolla kirjoitusten mukaan saa kadotettua yli toisen puolen huidsin viddun! En tiedä mikä saavutus tuo sitten on , mutta kait joku hölmöläisten kuivurin tarkoitus.
-
https://www.tiede.fi/keskustelu/14928/ketju/jaanestoaineen_toiminta_moottorissa
Tämä ei ollut vastaus kysymykseeni.
Kerro nyt kaikentietävä herra sorkanviilaaja minkä kautta se vesi poistuu sieltä tankista, ja vielä sekin mistä sitä sinne tulee.Ja vielä olisin kiinnostunut siitä tarvitseeko bensiini 95 E enää sitä vedenpoisto ainetta koska siinä on 10 % lie sitä etanaa tai vastaavaa.
Kuivurijutussa mitä olet kertonut ei ole mitään järkeä. etkä edes muista tuota vuotta -87 ne ovat osaltasi kuulopuheita 30 vuoden takaa.Mutta voithan näitä ihmejuttujasi tänne kirjoitella, satukirjoja on kaikenmoisia.
Mulle riittää et jään esto poistaa kosteutta ;D ;D ;D ;D ;D ;D
Voiteleva jäänesto on hyväksi syöttöpumpulle .
Miten niin ihme juttu jos 30 vuotta sitten meille tehtiin hyvin toimiva kuivuri . Vainoo jotakin muuta välillä .
Kuivuri , jolla kirjoitusten mukaan saa kadotettua yli toisen puolen huidsin viddun! En tiedä mikä saavutus tuo sitten on , mutta kait joku hölmöläisten kuivurin tarkoitus.
Ei se kuivuri mihinkään tavaraa hukkaa , en oikein ymmärrä mistä simmosta saitte päähänne . Muistin tilavuuden väärin sen myönnän , myönnättekös te joskus virheenne ?
Kerrataanpa . Laitettiin yks ylimääräinen varastokenno lisää koska tilaa oli . Epäilin tätä mutta kuivauskennon laitto olis ollut hankalaa , läpivienti elementit oli laitettu . 1987 näytti et toimiva systeemi , vuotena jolloin monilta jäi viljaa maahan , meillä ei .
Nuo helpeet , roskat viljanjoukossa oli massikoiden , 307 , ja sampojen ongelma , ei puimureiden . 8) 8) 8)
-
Ei se kuivuri mihinkään tavaraa hukkaa , en oikein ymmärrä mistä simmosta saitte päähänne . Muistin tilavuuden väärin sen myönnän , myönnättekös te joskus virheenne ?
Kerrataanpa . Laitettiin yks ylimääräinen varastokenno lisää koska tilaa oli . Epäilin tätä mutta kuivauskennon laitto olis ollut hankalaa , läpivienti elementit oli laitettu . 1987 näytti et toimiva systeemi , vuotena jolloin monilta jäi viljaa maahan , meillä ei .
Nuo helpeet , roskat viljanjoukossa oli massikoiden , 307 , ja sampojen ongelma , ei puimureiden . 8) 8) 8)
No voi perhana ! 4+4 rakenteella piti lisätä kuivauksen aikana. Ja 4+5 rakenteella riitti ja ei tarvinnut lunkkuja laittaa kiinni. Noinhan sä oo täs nyt 10 sivua luikerrellut. Ja sen tyhjän varastosiilo elementin lisäys ei jatkanut kuivausaikaa !
Sä oot kohta kuin tuo nykyinen pääministeri. Alat uskomaan totena omia satujas.
-
Ei se kuivuri mihinkään tavaraa hukkaa , en oikein ymmärrä mistä simmosta saitte päähänne . Muistin tilavuuden väärin sen myönnän , myönnättekös te joskus virheenne ?
Kerrataanpa . Laitettiin yks ylimääräinen varastokenno lisää koska tilaa oli . Epäilin tätä mutta kuivauskennon laitto olis ollut hankalaa , läpivienti elementit oli laitettu . 1987 näytti et toimiva systeemi , vuotena jolloin monilta jäi viljaa maahan , meillä ei .
Nuo helpeet , roskat viljanjoukossa oli massikoiden , 307 , ja sampojen ongelma , ei puimureiden . 8) 8) 8)
No voi perhana ! 4+4 rakenteella piti lisätä kuivauksen aikana. Ja 4+5 rakenteella riitti ja ei tarvinnut lunkkuja laittaa kiinni. Noinhan sä oo täs nyt 10 sivua luikerrellut. Ja sen tyhjän varastosiilo elementin lisäys ei jatkanut kuivausaikaa !
Sä oot kohta kuin tuo nykyinen pääministeri. Alat uskomaan totena omia satujas.
https://uusi.keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=39816.0
Siinä pikkuisen tietoa lisää .
-
Siinä pikkuisen tietoa lisää .
Niin siis olet ollut siis aivan sekaisin koko ajan:
Veli laittoi kuivuriinsa yhden ylimääräisen varasto kennon , kuivausaika ei yhtään pidentynyt.
Tämä on alkuperäinen väitteesi, turha ruveta selittelemään mitään muuta.
-SS-
-
Siinä pikkuisen tietoa lisää .
Niin siis olet ollut siis aivan sekaisin koko ajan:
Veli laittoi kuivuriinsa yhden ylimääräisen varasto kennon , kuivausaika ei yhtään pidentynyt.
Tämä on alkuperäinen väitteesi, turha ruveta selittelemään mitään muuta.
-SS-
Laitettiin yks ylimääräinen varastokenno . Mitä ihmeellistä siinä on ?
-
Tämähän olikin oikein mielenkiintoinen, jopa humoristinen, sanailoittelu.
Sorkkis vs muu maailma. ;D
-
Tämähän olikin oikein mielenkiintoinen, jopa humoristinen, sanailoittelu.
Sorkkis vs muu maailma. ;D
Valitse puolesi :-\
-
[/quote]Mulle riittää et jään esto poistaa kosteutta ;D ;D ;D ;D ;D ;D
Voiteleva jäänesto on hyväksi syöttöpumpulle .
Miten niin ihme juttu jos 30 vuotta sitten meille tehtiin hyvin toimiva kuivuri . Vainoo jotakin muuta välillä .
[/quote]
Millasta on voiteleva jäänesto, uteliaisuuttani kyselen, en o ajanut pensavehkeillä 40 vuoteen, muistan erään puutavarakuskin hydrauliikkaventtiilistön jumittuneen jostain senaikuisesta jäänestosta
-
Jaa tässähän vanha aloitus! Aitta-Jaakko on toiminut hyvin, tosin syöttölaitteen kitkavipu luovutti jo koeajovaiheessa oliko 2016. Hitsasin silloin 3/4 hylsyn käyttöakselin päähän ja räikälle sopivat telineen käyttövivun päälle.. On toiminut tähän asti ::) pyhäaamun purkkaviritys joka kestää.
Uuni on Jaakko 150, se pikkuisin malli, jonka siistinä melkein käyttämättömänä orimattilasta kohlin talteen. Vähän märkänä syksynä lämpö tipahtaa mutta olkoon. Eristin tuloilmaputken pannulta niin lämmöt nousi heti yli 5 astetta lähtötilanteeseen. Ensi vuonna 3+3 kaappi eristetään paremmin niin ei isoa pannua tarvita.
Kuumalla säällä liikaa lämpöä tuntuu tulevan, vaikka tuloluukku uunilta kokonaan auki
Kaatosuppilon hitsailin pellistä kokonaan, kärry peruutetaan metrin verran kuivaamon sisään, isolla kärryllä pitää valuttaa osa pois elevaattorin tahtiin että loput mahtuisi 9 kuutiota vain kippimontun tilavuus. Hieman loiva suppilo tuli tasamaaratkaisun takia, 29% vehnän päällä piti vähän hyppiä että valuisi paremmin, kolalla joutuu tuuppimaan tavaraa eteenpäin.. 21-22% valuu itekseen melkein tyhjäksi.
Tänä kesänä tuli tehtyä loput siilot kuivaajan sisältä valmiiksi, 100kuutiota lisää varastotilaa.
Tää laitos tuli Jaakon purkuosista tehtynä melkein kokonaan. Itse rakennus paikallavaletun betonilaatan päällä ja teräsrunko, Sokkeli ja siilojen alusseinät muottiharkoista, lautaseinäverhoiltuna.
Pikkuinen lämmintoimistokin tuli tehtyä sisälle jotta pysyy paperit ym kuivina ja näytteet puhtaina. Kuivurin ajovalotkin sillai että näkyy taloon 200m päähän, jotta mikä vaihe menossa, ei oo noita hienompia kännysovelluksia tullu hommattua.
Ja lintutiivis tuli rakennettua, paitsi joskus joku hemmetin talitintti lentää ovesta sisään. Vintiltä ikkuna auki ja karkoitus.. >:( Ärsyttää jos linnunkakkia näkyy kuivurilla..
-
Jaa tässähän vanha aloitus! Aitta-Jaakko on toiminut hyvin, tosin syöttölaitteen kitkavipu luovutti jo koeajovaiheessa oliko 2016. Hitsasin silloin 3/4 hylsyn käyttöakselin päähän ja räikälle sopivat telineen käyttövivun päälle.. On toiminut tähän asti ::) pyhäaamun purkkaviritys joka kestää.
Uuni on Jaakko 150, se pikkuisin malli, jonka siistinä melkein käyttämättömänä orimattilasta kohlin talteen. Vähän märkänä syksynä lämpö tipahtaa mutta olkoon. Eristin tuloilmaputken pannulta niin lämmöt nousi heti yli 5 astetta lähtötilanteeseen. Ensi vuonna 3+3 kaappi eristetään paremmin niin ei isoa pannua tarvita.
Kuumalla säällä liikaa lämpöä tuntuu tulevan, vaikka tuloluukku uunilta kokonaan auki
Kaatosuppilon hitsailin pellistä kokonaan, kärry peruutetaan metrin verran kuivaamon sisään, isolla kärryllä pitää valuttaa osa pois elevaattorin tahtiin että loput mahtuisi 9 kuutiota vain kippimontun tilavuus. Hieman loiva suppilo tuli tasamaaratkaisun takia, 29% vehnän päällä piti vähän hyppiä että valuisi paremmin, kolalla joutuu tuuppimaan tavaraa eteenpäin.. 21-22% valuu itekseen melkein tyhjäksi.
Tänä kesänä tuli tehtyä loput siilot kuivaajan sisältä valmiiksi, 100kuutiota lisää varastotilaa.
Tää laitos tuli Jaakon purkuosista tehtynä melkein kokonaan. Itse rakennus paikallavaletun betonilaatan päällä ja teräsrunko, Sokkeli ja siilojen alusseinät muottiharkoista, lautaseinäverhoiltuna.
Pikkuinen lämmintoimistokin tuli tehtyä sisälle jotta pysyy paperit ym kuivina ja näytteet puhtaina. Kuivurin ajovalotkin sillai että näkyy taloon 200m päähän, jotta mikä vaihe menossa, ei oo noita hienompia kännysovelluksia tullu hommattua.
Ja lintutiivis tuli rakennettua, paitsi joskus joku hemmetin talitintti lentää ovesta sisään. Vintiltä ikkuna auki ja karkoitus.. >:( Ärsyttää jos linnunkakkia näkyy kuivurilla..
Fiksulta kuulostaa . Lämpötilan nousu pikkusen ajatuttaa , kannaistaisko poltin laittaa ajanmukaisempaan . UV säteilylamput helpottaa jos bakteereita pelkäät .
-
Jaa tässähän vanha aloitus! Aitta-Jaakko on toiminut hyvin, tosin syöttölaitteen kitkavipu luovutti jo koeajovaiheessa oliko 2016. Hitsasin silloin 3/4 hylsyn käyttöakselin päähän ja räikälle sopivat telineen käyttövivun päälle.. On toiminut tähän asti ::) pyhäaamun purkkaviritys joka kestää.
Uuni on Jaakko 150, se pikkuisin malli, jonka siistinä melkein käyttämättömänä orimattilasta kohlin talteen. Vähän märkänä syksynä lämpö tipahtaa mutta olkoon. Eristin tuloilmaputken pannulta niin lämmöt nousi heti yli 5 astetta lähtötilanteeseen. Ensi vuonna 3+3 kaappi eristetään paremmin niin ei isoa pannua tarvita.
Kuumalla säällä liikaa lämpöä tuntuu tulevan, vaikka tuloluukku uunilta kokonaan auki
Kaatosuppilon hitsailin pellistä kokonaan, kärry peruutetaan metrin verran kuivaamon sisään, isolla kärryllä pitää valuttaa osa pois elevaattorin tahtiin että loput mahtuisi 9 kuutiota vain kippimontun tilavuus. Hieman loiva suppilo tuli tasamaaratkaisun takia, 29% vehnän päällä piti vähän hyppiä että valuisi paremmin, kolalla joutuu tuuppimaan tavaraa eteenpäin.. 21-22% valuu itekseen melkein tyhjäksi.
Tänä kesänä tuli tehtyä loput siilot kuivaajan sisältä valmiiksi, 100kuutiota lisää varastotilaa.
Tää laitos tuli Jaakon purkuosista tehtynä melkein kokonaan. Itse rakennus paikallavaletun betonilaatan päällä ja teräsrunko, Sokkeli ja siilojen alusseinät muottiharkoista, lautaseinäverhoiltuna.
Pikkuinen lämmintoimistokin tuli tehtyä sisälle jotta pysyy paperit ym kuivina ja näytteet puhtaina. Kuivurin ajovalotkin sillai että näkyy taloon 200m päähän, jotta mikä vaihe menossa, ei oo noita hienompia kännysovelluksia tullu hommattua.
Ja lintutiivis tuli rakennettua, paitsi joskus joku hemmetin talitintti lentää ovesta sisään. Vintiltä ikkuna auki ja karkoitus.. >:( Ärsyttää jos linnunkakkia näkyy kuivurilla..
Fiksulta kuulostaa . Lämpötilan nousu pikkusen ajatuttaa , kannaistaisko poltin laittaa ajanmukaisempaan . UV säteilylamput helpottaa jos bakteereita pelkäät .
No en tiedä , ei ole uuni puhki, mutta tuloilmaputkea 6m niin jäähtyy jo sillä matkalla, digitaalianturi 5m päästä uunista, eron huomasi selvästi verratuna entiseen kauteen ilman eristeitä. Samat sääolot ollut 2018.
En pöpöjä pelkää, Kivempi vaan kun ei oo shaissee joka paikassa, se oli jo rakentamisessa mielessä. Tarpeeksi nähnyt pulunpasss kuivurie vinttiä.
-
Jaa tässähän vanha aloitus! Aitta-Jaakko on toiminut hyvin, tosin syöttölaitteen kitkavipu luovutti jo koeajovaiheessa oliko 2016. Hitsasin silloin 3/4 hylsyn käyttöakselin päähän ja räikälle sopivat telineen käyttövivun päälle.. On toiminut tähän asti ::) pyhäaamun purkkaviritys joka kestää.
Uuni on Jaakko 150, se pikkuisin malli, jonka siistinä melkein käyttämättömänä orimattilasta kohlin talteen. Vähän märkänä syksynä lämpö tipahtaa mutta olkoon. Eristin tuloilmaputken pannulta niin lämmöt nousi heti yli 5 astetta lähtötilanteeseen. Ensi vuonna 3+3 kaappi eristetään paremmin niin ei isoa pannua tarvita.
Kuumalla säällä liikaa lämpöä tuntuu tulevan, vaikka tuloluukku uunilta kokonaan auki
Kaatosuppilon hitsailin pellistä kokonaan, kärry peruutetaan metrin verran kuivaamon sisään, isolla kärryllä pitää valuttaa osa pois elevaattorin tahtiin että loput mahtuisi 9 kuutiota vain kippimontun tilavuus. Hieman loiva suppilo tuli tasamaaratkaisun takia, 29% vehnän päällä piti vähän hyppiä että valuisi paremmin, kolalla joutuu tuuppimaan tavaraa eteenpäin.. 21-22% valuu itekseen melkein tyhjäksi.
Tänä kesänä tuli tehtyä loput siilot kuivaajan sisältä valmiiksi, 100kuutiota lisää varastotilaa.
Tää laitos tuli Jaakon purkuosista tehtynä melkein kokonaan. Itse rakennus paikallavaletun betonilaatan päällä ja teräsrunko, Sokkeli ja siilojen alusseinät muottiharkoista, lautaseinäverhoiltuna.
Pikkuinen lämmintoimistokin tuli tehtyä sisälle jotta pysyy paperit ym kuivina ja näytteet puhtaina. Kuivurin ajovalotkin sillai että näkyy taloon 200m päähän, jotta mikä vaihe menossa, ei oo noita hienompia kännysovelluksia tullu hommattua.
Ja lintutiivis tuli rakennettua, paitsi joskus joku hemmetin talitintti lentää ovesta sisään. Vintiltä ikkuna auki ja karkoitus.. >:( Ärsyttää jos linnunkakkia näkyy kuivurilla..
Fiksulta kuulostaa . Lämpötilan nousu pikkusen ajatuttaa , kannaistaisko poltin laittaa ajanmukaisempaan . UV säteilylamput helpottaa jos bakteereita pelkäät .
No en tiedä , ei ole uuni puhki, mutta tuloilmaputkea 6m niin jäähtyy jo sillä matkalla, digitaalianturi 5m päästä uunista, eron huomasi selvästi verratuna entiseen kauteen ilman eristeitä. Samat sääolot ollut 2018.
En pöpöjä pelkää, Kivempi vaan kun ei oo shaissee joka paikassa, se oli jo rakentamisessa mielessä. Tarpeeksi nähnyt pulunpasss kuivurie vinttiä.
Tarkoitin et jos poltin toimii oikein pitäis lämmön pysyä suhkoht vakiona . Paska ei ole mukavaa kuivurilla , etenkään rotan paska .
-
Jaa tässähän vanha aloitus! Aitta-Jaakko on toiminut hyvin, tosin syöttölaitteen kitkavipu luovutti jo koeajovaiheessa oliko 2016. Hitsasin silloin 3/4 hylsyn käyttöakselin päähän ja räikälle sopivat telineen käyttövivun päälle.. On toiminut tähän asti ::) pyhäaamun purkkaviritys joka kestää.
Uuni on Jaakko 150, se pikkuisin malli, jonka siistinä melkein käyttämättömänä orimattilasta kohlin talteen. Vähän märkänä syksynä lämpö tipahtaa mutta olkoon. Eristin tuloilmaputken pannulta niin lämmöt nousi heti yli 5 astetta lähtötilanteeseen. Ensi vuonna 3+3 kaappi eristetään paremmin niin ei isoa pannua tarvita.
Kuumalla säällä liikaa lämpöä tuntuu tulevan, vaikka tuloluukku uunilta kokonaan auki
Kaatosuppilon hitsailin pellistä kokonaan, kärry peruutetaan metrin verran kuivaamon sisään, isolla kärryllä pitää valuttaa osa pois elevaattorin tahtiin että loput mahtuisi 9 kuutiota vain kippimontun tilavuus. Hieman loiva suppilo tuli tasamaaratkaisun takia, 29% vehnän päällä piti vähän hyppiä että valuisi paremmin, kolalla joutuu tuuppimaan tavaraa eteenpäin.. 21-22% valuu itekseen melkein tyhjäksi.
Tänä kesänä tuli tehtyä loput siilot kuivaajan sisältä valmiiksi, 100kuutiota lisää varastotilaa.
Tää laitos tuli Jaakon purkuosista tehtynä melkein kokonaan. Itse rakennus paikallavaletun betonilaatan päällä ja teräsrunko, Sokkeli ja siilojen alusseinät muottiharkoista, lautaseinäverhoiltuna.
Pikkuinen lämmintoimistokin tuli tehtyä sisälle jotta pysyy paperit ym kuivina ja näytteet puhtaina. Kuivurin ajovalotkin sillai että näkyy taloon 200m päähän, jotta mikä vaihe menossa, ei oo noita hienompia kännysovelluksia tullu hommattua.
Ja lintutiivis tuli rakennettua, paitsi joskus joku hemmetin talitintti lentää ovesta sisään. Vintiltä ikkuna auki ja karkoitus.. >:( Ärsyttää jos linnunkakkia näkyy kuivurilla..
Fiksulta kuulostaa . Lämpötilan nousu pikkusen ajatuttaa , kannaistaisko poltin laittaa ajanmukaisempaan . UV säteilylamput helpottaa jos bakteereita pelkäät .
No en tiedä , ei ole uuni puhki, mutta tuloilmaputkea 6m niin jäähtyy jo sillä matkalla, digitaalianturi 5m päästä uunista, eron huomasi selvästi verratuna entiseen kauteen ilman eristeitä. Samat sääolot ollut 2018.
En pöpöjä pelkää, Kivempi vaan kun ei oo shaissee joka paikassa, se oli jo rakentamisessa mielessä. Tarpeeksi nähnyt pulunpasss kuivurie vinttiä.
Tarkoitin et jos poltin toimii oikein pitäis lämmön pysyä suhkoht vakiona . Paska ei ole mukavaa kuivurilla , etenkään rotan paska .
Kyllä sen polttimen pitäisi oikein toimia, suurimman mahdollisen suuttimen laittoi huoltaja siihen. Ei ole rotanpaskaakaan kuivurilla yhtään.. Kaikki ovet on tiiviitä. Joitain pikkuhiirensontia näkyy joskus kun jostain raosta livahtanut.