Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Suuri jalostuskeskustelu  (Luettu 77998 kertaa)

Herpertti

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 13078
Vs: Suuri jalostuskeskustelu
Ei niinkään jalostukseen mutta kannattavuuteen liittyvä kysymys, onko kellään tiedossa jotain sonnia joka saa tiineeksi oiken poikkeuksellisen hyvin lähes minkä tahansa elukan? Sonnin rodulla ei ole väliä, lihasonni toisi toki kalliimman välitysvasikan mutta jos se paras on kyyttö niin sitten on.

Jos ei halua paljastaa koko maailmalle salaisuuttaan, niin voi lähettää vinkin myös YV:nä. :)

Ja nyt ei siis puhuta tilasonnista...
Kyyttöäkin voi kokeilla, mutta Sorjosen Veikko on sitten kaiken huippu. Vanhaa kuin taivas, muistaakseni yli kakskymppistä, lappalais sonnia. Lappalaissonnia kokeilisin ennen kyyttöä. Meillä toiminut paremmin. Ja sitten on kahden sonnin käyttö. Joskus laitettu tuplalatinki, kun keinot on loppu ja tiineeksi on tullut. Tai sitten siemennyttänyt ekana päivänä suomenkarjalla ja seuraavana normisonnilla.  Nämä ovat näitä ikuisuuskysymyksiä, mutta nykyään vannon tilasonnin nimeen.

Kyllä minä sanoisin, että hailanderilla homma toimii aika hyvin, yleensä kertarykäyksellä tiineenä lehmä kuin lehmä  8)
Hyvää yötä, sano mummo kun silmä puhkes

mää vai

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1231
  • 2015-ostajan markkinat
Vs: Suuri jalostuskeskustelu
Aika tarkoitushakuinen tutkimus. Verrattiin yksilöiden 305pv:n tuotoksia suoraan tilojen välillä ja koejäsenet olivat "hieman" epäsuhtaisia :D ;D 168.410 vs. 646

Mullakin on samankaltaisia kokemuksia, mutta tutkimus pitäisi tehdä vertailukelpoisin perustein. Tässä näkyy halutun tuloksen vaikutus, oikein amk-tutkimuslaatua  ::)

Epäilet siis kotieläinten jalostustieteen tohtorin ja alan opettajan kykyä suunnitella tutkimuksia?

No ei ole varmaan yllätys, että minkä firman lehdessä tästä uutisoidaan, tutkimuksen tulos sinänsä ei mitään uutta, mutta on taas hyvää propagandaa. Tiedä sitten kuka on tutkimuksen tilannut tuskin semex ainakaan tai sitten tää oli joku väitöstutkimus.
Epäileväthän tupakka ja alkoholi teollisuuskin tutkimuksia joiden mukaan ko. aineet ovat haitallisia.
Oon vaatimaton!

Peurajussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3270
Vs: Suuri jalostuskeskustelu

Missähän alan tutkimukset mahdetaan julkaista? Maaseudun tulevaisuudessa?  :P Nimettömät refereet jotka istuvat tutkimuksen tilaajan palkkalistoilla?  ;D

En tässä kommentoi tätä keissiä, mutta se että on alan opettaja, ei tarkoita millään tapaa että on automaattisesti pätevä tekemään tai suunnittelemaan tieteellistä tutkimusta. Avustajana voi toki toimia, vaikkei ole tutkijakoulutusta. Proffat ovat käytännössä aina tohtoreita joiden onkin suotavaa osata tehdä tutkimusta.
Someone´s  gotta be prick and tell true things aloud

Jos nainen on kaunis alasti, on hän sitä myös vaatteet päällä

BACKSPACE

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28355
  • für immer
Vs: Suuri jalostuskeskustelu
Ei tarvi tästäkään enää vääntää;

http://www.faba.fi/faba/ajankohtaista/pohjoismainen_alkupera_turvaa_ayrshiren_kestavyytta_ja_tuottavuutta.4133.news
Aika tarkoitushakuinen tutkimus. Verrattiin yksilöiden 305pv:n tuotoksia suoraan tilojen välillä ja koejäsenet olivat "hieman" epäsuhtaisia :D ;D 168.410 vs. 646

Mullakin on samankaltaisia kokemuksia, mutta tutkimus pitäisi tehdä vertailukelpoisin perustein. Tässä näkyy halutun tuloksen vaikutus, oikein amk-tutkimuslaatua  ::)

No voiko oikeasti olla parempi koeaineisto, kuin kaikki tarkkailuun kuuluvat lehmät  ;D Tuskin suurempaa edustavuutta voi olla...
On olemassa 10 ihmistyyppiä. Ne jotka ymmärtävät binääriluvut ja ne jotka eivät ymmärrä.

risa

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 162
Vs: Suuri jalostuskeskustelu
Ei tarvi tästäkään enää vääntää;

http://www.faba.fi/faba/ajankohtaista/pohjoismainen_alkupera_turvaa_ayrshiren_kestavyytta_ja_tuottavuutta.4133.news
Aika tarkoitushakuinen tutkimus. Verrattiin yksilöiden 305pv:n tuotoksia suoraan tilojen välillä ja koejäsenet olivat "hieman" epäsuhtaisia :D ;D 168.410 vs. 646

Mullakin on samankaltaisia kokemuksia, mutta tutkimus pitäisi tehdä vertailukelpoisin perustein. Tässä näkyy halutun tuloksen vaikutus, oikein amk-tutkimuslaatua  ::)

No voiko oikeasti olla parempi koeaineisto, kuin kaikki tarkkailuun kuuluvat lehmät  ;D Tuskin suurempaa edustavuutta voi olla...

...ja aineisto oli kerätty vuodelta...

BACKSPACE

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28355
  • für immer
Vs: Suuri jalostuskeskustelu
Ei tarvi tästäkään enää vääntää;

http://www.faba.fi/faba/ajankohtaista/pohjoismainen_alkupera_turvaa_ayrshiren_kestavyytta_ja_tuottavuutta.4133.news
Aika tarkoitushakuinen tutkimus. Verrattiin yksilöiden 305pv:n tuotoksia suoraan tilojen välillä ja koejäsenet olivat "hieman" epäsuhtaisia :D ;D 168.410 vs. 646

Mullakin on samankaltaisia kokemuksia, mutta tutkimus pitäisi tehdä vertailukelpoisin perustein. Tässä näkyy halutun tuloksen vaikutus, oikein amk-tutkimuslaatua  ::)

No voiko oikeasti olla parempi koeaineisto, kuin kaikki tarkkailuun kuuluvat lehmät  ;D Tuskin suurempaa edustavuutta voi olla...

...ja aineisto oli kerätty vuodelta...
Sitä en tiedä. Tiedätkö sinä? Meinaatko että ero olisi kaventunut tänä vuonna  ???
On olemassa 10 ihmistyyppiä. Ne jotka ymmärtävät binääriluvut ja ne jotka eivät ymmärrä.

antti-x

  • Vieras
Vs: Suuri jalostuskeskustelu
http://issuu.com/mttelo/docs/mtiede_4/15

Kyllä se on niin hyvä tutkimus kun tällä hetkellä voi olla. Joku voisi aiheesta väittää että parhaat kanukkieläimet eivät ole ehtineet edes poistua karjoista kun taas pohjoismaisissa poistetuissa on tasaisemmin myös vanhempaa (5-15 krt poikinutta) ainesta mukana joka nostaa keskiarvoja.

Toisaalta pohjoismaisessa aineistossa on mukana myös kaikki nuorsoinnien haja-ammuntatyttäret, ja Kanadasta on tuotu vain ne valikoidut parhaat sonnit. heh.  :P

edit: Kanukkielukat on myös todennäköisemmin viihtyneet eturivin jalostajien ja karjaihmisten nautahoitoloissa samalla kun pohjoismainen aines on täyttänyt mökin mummojen vanhoja maakellareita (ja mennyt teuraaksi kun tuotanto on lopetettu).

Ei sillä, käytän itsekin vähän kanukkisiementä myös AY-puolella jatkossakin.

Viimeksi muokattu: 22.12.13 - klo:21:46 kirjoittanut antti-x

mää vai

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1231
  • 2015-ostajan markkinat
Vs: Suuri jalostuskeskustelu
http://issuu.com/mttelo/docs/mtiede_4/15

Kyllä se on niin hyvä tutkimus kun tällä hetkellä voi olla. Joku voisi aiheesta väittää että parhaat kanukkieläimet eivät ole ehtineet edes poistua karjoista kun taas pohjoismaisissa poistetuissa on tasaisemmin myös vanhempaa (5-15 krt poikinutta) ainesta mukana joka nostaa keskiarvoja.

Toisaalta pohjoismaisessa aineistossa on mukana myös kaikki nuorsoinnien haja-ammuntatyttäret, ja Kanadasta on tuotu vain ne valikoidut parhaat sonnit. heh.  :P

Niih, siinäs näitte! kannattiko mennä vieraisiin, mitä? ;D
Oon vaatimaton!

Peurajussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3270
Vs: Suuri jalostuskeskustelu
Kieltämättä hieman hu*****neena saa katsoa kuinka jotkut ajattelevat yhden tutkimustuloksen tekevän asiassa täysin autuaaksi, vaikka kukaan ei vielä toistaiseksi ole näyttänyt alkuperäistä tutkimusta eikä sitä ole tarkasteltu kriittisesti. Ilman sitä paperia ei pitäisi tässä tehdä kovin kummoista spekulaatiota, mutta koska se kuuluu täällä asiaan, pitänee pariin seikkaan kiinnittää huomiota.

Data on kerätty poistuneista (eli poistetuista) lehmistä. Mikäli dataa kyettäisiin käsittelemään ja tulkitsemaan kunnolla, saisi siitä irti lähinnä sen tiedon mikä koskee todellakin jo poistettuja eläimiä. Eli aineistossa on poistotiedot vuosilta 2009-2013. Tämän aineiston perusteella on kuitenkin jokseenkin populistisesti vedetty johtopäätöksiä siitä, mikä tilanne on tällä hetkellä tai jatkossa: olemassa olevalla datalla on yritetty tehdä ennustus sen sijaan, että oltaisin kiltisti pysytty olemassa olevan datan käsittelyssä. Jutussa annetaan selkeästi ymmärtää, että pohjoismaista alkuperää olevat lehmät lypsävät (ei siis pelkästään lypsivät) enemmän sekä että pohjoismainen tuotospotentiaali ei siirry kanadalaissonnin tyttärelle.

Yksi seikka mikä tuosta tulee mieleen, on että tuossa aineistossa on runsaasti rakennepainotteisia sonneja ja koska ensimmäiset poistotiedot ovat vuodelta 2009, on kyseisen lehmän siemennys tapahtunut käytännössä vuosia aiemmin eli kyseessä ovat valtaosin juuri ne ensimmäiset tuodut kanukit, joista ei laajasti ole toivottuja tuloksia tuotospuolella. On siellä toki myös Potter ja kumppanit. Mutta se mikä on huomionarvoista, ei tuossa datassa voi mitenkään olla näitä viime vuosina tuotuja asiallisen tuotostason sonneja. Kun ottaa huomioon tässä tutkimuksessa käsitellyn aineiston ennustamisvoiman ja sen muutoksen mikä on tapahtunut tuontisonnien valikoimassa ja tuotospotentiaalissa, ei tältä osin mielestäni ole kovin relevanttia puhua siitä kuinka aineisto korreloi tämän hetken tilanteeseen puhumattakaan seuraavien vuosien kehityksestä.

Toisekseen, se että vaikka aineistossa olisi kaikki suomen karjat ja vaikka vielä naapurimaankin karjat, ei lähtökohtaisesti tarkoita sitä että data on validia kysymyksenasettelun ja tutkimusongelman kannalta. Suomeksi sanottuna artikkelista ei voi päätellä, onko aineistolla riittävästi voimaa osoittaa tutkimustulos oikeaksi. Dataa voi olla paljonkin, mutta sen laatu ei välttämättä ole sellaista että kovin luotettaviin lopputuloksiin päästäisiin. Loppuviimein kyse on siitä, millainen on kysymyksenasettelu ja millaisella luotettavuudella tutkimustulos saadaan.

Tarkoituksenhakuisesta vaikutelmasta voidaan puhua silloin, kun kaikki johtopäätökset tuntuvat tukevan "yhtä näkökantaa" ilman sen kummempaa kritiikkiä - tulee mieleen, että kysymyksenasettelu on muokkautunut tutkimuksen edetessä. Kun tarkastellaan tuotospäivää kohden laskettuja tuotoksia, ei eroja käytännössä ole. Emäpuolella Kanadalasveri jopa näyttäisi nostavan tuotospäivää kohden laskettua tuotosta. Mutta yhtäkaikki luotettavuutta ei voida arvioida ilman tietoa valituista tilastollisista testausmenetelmistä ja testisuureista. Näiden on vielä oltava linjassa kysymyksenasettelun kanssa. Data voi siis olla reikäistä tai muuten vaan kelvotonta tai populaatiot eivät välttämättä ole edes vertailukelpoisia. Aiemmin Adamin esille tuoma seikka havaintoyksiköiden valtavasta mittasuhde-erosta asettaa jo sekin datan käsittelylle todellisia haasteita. Tarkoitukseni ei ole kyseenalaistaa suoraan tutkimuksen tekijöitä, vaan osoittaa että kritiikkiä tarvitaan ja todeta että täältä päätteen äärestä on mahdoton lausua lopullista aamenta vaikka se joillekin tuntuu olevan varsin helppoa.

Viimeksi muokattu: 23.12.13 - klo:07:56 kirjoittanut Peurajussi

Someone´s  gotta be prick and tell true things aloud

Jos nainen on kaunis alasti, on hän sitä myös vaatteet päällä

mää vai

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1231
  • 2015-ostajan markkinat
Vs: Suuri jalostuskeskustelu
Laitatko ton edellisen vielä Suomeksi:-) Näyttää hienolta paperilla ja toimii kuin kommunismi.
Oon vaatimaton!

Adam Smith

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10972
  • Gee!!
Vs: Suuri jalostuskeskustelu
Kieltämättä hieman hu*****neena saa katsoa kuinka jotkut ajattelevat yhden tutkimustuloksen tekevän asiassa täysin autuaaksi, vaikka kukaan ei vielä toistaiseksi ole näyttänyt alkuperäistä tutkimusta eikä sitä ole tarkasteltu kriittisesti. Ilman sitä paperia ei pitäisi tässä tehdä kovin kummoista spekulaatiota, mutta koska se kuuluu täällä asiaan, pitänee pariin seikkaan kiinnittää huomiota.

Data on kerätty poistuneista (eli poistetuista) lehmistä. Mikäli dataa kyettäisiin käsittelemään ja tulkitsemaan kunnolla, saisi siitä irti lähinnä sen tiedon mikä koskee todellakin jo poistettuja eläimiä. Eli aineistossa on poistotiedot vuosilta 2009-2013. Tämän aineiston perusteella on kuitenkin jokseenkin populistisesti vedetty johtopäätöksiä siitä, mikä tilanne on tällä hetkellä tai jatkossa: olemassa olevalla datalla on yritetty tehdä ennustus sen sijaan, että oltaisin kiltisti pysytty olemassa olevan datan käsittelyssä. Jutussa annetaan selkeästi ymmärtää, että pohjoismaista alkuperää olevat lehmät lypsävät (ei siis pelkästään lypsivät) enemmän sekä että pohjoismainen tuotospotentiaali ei siirry kanadalaissonnin tyttärelle.

Yksi seikka mikä tuosta tulee mieleen, on että tuossa aineistossa on runsaasti rakennepainotteisia sonneja ja koska ensimmäiset poistotiedot ovat vuodelta 2009, on kyseisen lehmän siemennys tapahtunut käytännössä vuosia aiemmin eli kyseessä ovat valtaosin juuri ne ensimmäiset tuodut kanukit, joista ei laajasti ole toivottuja tuloksia tuotospuolella. On siellä toki myös Potter ja kumppanit. Mutta se mikä on huomionarvoista, ei tuossa datassa voi mitenkään olla näitä viime vuosina tuotuja asiallisen tuotostason sonneja. Kun ottaa huomioon tässä tutkimuksessa käsitellyn aineiston ennustamisvoiman ja sen muutoksen mikä on tapahtunut tuontisonnien valikoimassa ja tuotospotentiaalissa, ei tältä osin mielestäni ole kovin relevanttia puhua siitä kuinka aineisto korreloi tämän hetken tilanteeseen puhumattakaan seuraavien vuosien kehityksestä.

Toisekseen, se että vaikka aineistossa olisi kaikki suomen karjat ja vaikka vielä naapurimaankin karjat, ei lähtökohtaisesti tarkoita sitä että data on validia kysymyksenasettelun ja tutkimusongelman kannalta. Suomeksi sanottuna artikkelista ei voi päätellä, onko aineistolla riittävästi voimaa osoittaa tutkimustulos oikeaksi. Dataa voi olla paljonkin, mutta sen laatu ei välttämättä ole sellaista että kovin luotettaviin lopputuloksiin päästäisiin. Loppuviimein kyse on siitä, millainen on kysymyksenasettelu ja millaisella luotettavuudella tutkimustulos saadaan.

Tarkoituksenhakuisesta vaikutelmasta voidaan puhua silloin, kun kaikki johtopäätökset tuntuvat tukevan "yhtä näkökantaa" ilman sen kummempaa kritiikkiä - tulee mieleen, että kysymyksenasettelu on muokkautunut tutkimuksen edetessä. Kun tarkastellaan tuotospäivää kohden laskettuja tuotoksia, ei eroja käytännössä ole. Emäpuolella Kanadalasveri jopa näyttäisi nostavan tuotospäivää kohden laskettua tuotosta. Mutta yhtäkaikki luotettavuutta ei voida arvioida ilman tietoa valituista tilastollisista testausmenetelmistä ja testisuureista. Näiden on vielä oltava linjassa kysymyksenasettelun kanssa. Data voi siis olla reikäistä tai muuten vaan kelvotonta tai populaatiot eivät välttämättä ole edes vertailukelpoisia. Aiemmin Adamin esille tuoma seikka havaintoyksiköiden valtavasta mittasuhde-erosta asettaa jo sekin datan käsittelylle todellisia haasteita. Tarkoitukseni ei ole kyseenalaistaa suoraan tutkimuksen tekijöitä, vaan osoittaa että kritiikkiä tarvitaan ja todeta että täältä päätteen äärestä on mahdoton lausua lopullista aamenta vaikka se joillekin tuntuu olevan varsin helppoa.
On hienoa, kun joku osaa pukea omat ajatukset sanoiksi :)
                   
*****ilu on jokamiehenoikeus ja syytteen saa vasta se joka lyö.

antti-x

  • Vieras
Vs: Suuri jalostuskeskustelu
http://issuu.com/mttelo/docs/mtiede_4/15

Peurajussi jaksaa kirjoittaa about yhtä pitkästi kuin koko artikkeli on, mutta ei silti viitsi sitä itse lukea? Kyseessä on kaikki tuotosseurannassa mukana olleet AY:t joilta on otettu tuotosseurannasta tuotostiedot. Mielestäni tuosta lehtiartikkelista ei ole jätetty pois mitään olennaista, kyse on ihan puhtaasta statistiikasta.

Paljonko ovat lypsäneet elinikänään ja tuotosikänään on kysymys, ja vastaukset on kerätty tuohon taulukkoon. DUH. Ja kun tarkastellaan sitä mitä artikkelissa aivan selkeästi on sanottu tarkasteltavan, aineisto on niin hyvä kuin se vain voi olla. Karjantarkkailusta otetut tuotostiedot. Ei enempää eikä vähempää.

Peurajussin kanssa voi olla samaa mieltä siitä että tilanne on ehkä lypsyssä olevien osalta eri ja periaatteessa kyllä niiltäkin voisi ne lypsytiedot hakea eikä vain poistetuilta. Toisaalta elinikäistuotoksella on merkittävä taloudellinen vaikutus eli sen painoarvoa ei voida myöskään vähätellä.

Toisekseen kanadasta on tosiaankin ruvennut tulemaan myös tuottavampia sonneja, esim. sellaisia joilla on myös pohjoismaista myös verta.

Eli tuon artikkelin pohjalta ei tosiaankaan välttämättä voida sanoa miten asiat ovat, ainoastaan sen miten asiat olivat. Mutta sen miten asiat olivat, se kertoo ihan hyvin. Se ei väitä mitään muuta kuin sen mitä tuotosseurantatiedot kertovat.


Jos 646 eläintä ei ole riittävä otos antamaan edes verrattain luotettavia tuloksia, niin jalostuksessa ei taida olla mitään mieltä muutenkaan.

BACKSPACE

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28355
  • für immer
Vs: Suuri jalostuskeskustelu
http://issuu.com/mttelo/docs/mtiede_4/15

Peurajussi jaksaa kirjoittaa about yhtä pitkästi kuin koko artikkeli on, mutta ei silti viitsi sitä itse lukea? Kyseessä on kaikki tuotosseurannassa mukana olleet AY:t joilta on otettu tuotosseurannasta tuotostiedot. Mielestäni tuosta lehtiartikkelista ei ole jätetty pois mitään olennaista, kyse on ihan puhtaasta statistiikasta.

Paljonko ovat lypsäneet elinikänään ja tuotosikänään on kysymys, ja vastaukset on kerätty tuohon taulukkoon. DUH. Ja kun tarkastellaan sitä mitä artikkelissa aivan selkeästi on sanottu tarkasteltavan, aineisto on niin hyvä kuin se vain voi olla. Karjantarkkailusta otetut tuotostiedot. Ei enempää eikä vähempää.


Käytännön tilaolosuhteissa asian huomaa. Ennen maitoa saattoi tulla 10 000/pää, nyt päästään just 9 tonniin. Vaikka ruokinta on oikeasti parantunut.

Syynä voi olla tietysti joku muukin !!! Ehkä jopa se tunnettu tosiasia, että tietyt jalosteet vain kehittyvät hitaammin -> hyvät ominaisuudet tulevat näkyviin vasta kypsemmällä iällä, mutta suomalaiskansalliseen tapaan odottamista ei olla jaksettu ja elukat on poistettu (tilaston mukaan) huonon tuotoksen vuoksi 2. lypsykauden lopussa.

Toivotaan, että joskus saadaan tilasto, jossa asiaa käsitellään vanhempien lehmien onnistumista.. Siihen menee tietysti aikaa, ja niitä vanhoja lehmiä vaan pitäisi tiloilla "kasvattaa"  ??? Sehän kertoisi lopullisen totuuden.

+ ruokinnan tehokkuutta pitäisi voida vertailla myös. Nyt kokemus on, että hyötysuhde ei ole parantunut "eläimiä keventämällä", kauheita ka-syöntejä...
On olemassa 10 ihmistyyppiä. Ne jotka ymmärtävät binääriluvut ja ne jotka eivät ymmärrä.

Adam Smith

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10972
  • Gee!!
Vs: Suuri jalostuskeskustelu
Jos 646 eläintä ei ole riittävä otos antamaan edes verrattain luotettavia tuloksia, niin jalostuksessa ei taida olla mitään mieltä muutenkaan.
Kysymys ei ole tuosta, vaan siitä hajonnasta, joka noin pieneen porukkaan väistämättä tulee. Vertailukohteena on kuitenkin jotain ihan muuta. Voisin jopa väittää, että poiston kohteiksi on joutunut suhteessa vähemmän tuontimateriaalista peräisin olevia lehmiä kuin kotoperäisiä. Mullakin on karjassa neljättäkymmentä kanukkitaustaista tuotannossa. Suhteutapa se tutkimuksen koko A-ryhmään.

Kyllä data on varmasti tasan niin kuin tutkimus osoittaa.
                   
*****ilu on jokamiehenoikeus ja syytteen saa vasta se joka lyö.

BACKSPACE

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28355
  • für immer
Vs: Suuri jalostuskeskustelu
Jos 646 eläintä ei ole riittävä otos antamaan edes verrattain luotettavia tuloksia, niin jalostuksessa ei taida olla mitään mieltä muutenkaan.
Kysymys ei ole tuosta, vaan siitä hajonnasta, joka noin pieneen porukkaan väistämättä tulee. Vertailukohteena on kuitenkin jotain ihan muuta. Voisin jopa väittää, että poiston kohteiksi on joutunut suhteessa vähemmän tuontimateriaalista peräisin olevia lehmiä kuin kotoperäisiä. Mullakin on karjassa neljättäkymmentä kanukkitaustaista tuotannossa. Suhteutapa se tutkimuksen koko A-ryhmään.

Kyllä data on varmasti tasan niin kuin tutkimus osoittaa.

Sä voit olla oikeassa.. Hajonta voi olla isoa kun sekoitetaan kahta noin erilaista. Hyvä huomio.
On olemassa 10 ihmistyyppiä. Ne jotka ymmärtävät binääriluvut ja ne jotka eivät ymmärrä.