Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: antti-x - 13.11.13 - klo:23:25
-
Täällä ei ollenkaan vängätä roduista ja jalostuksesta, ja onhan se väärin. Pistän vähän henk. koht totuuksia esille niin saadaan asia käyntiin:
Ayshiren hienous on siinä että että on ollut saatavilla ja se ei ole kuollut heti kättelyssä vanhoissa parsinavetoissa. Hyvä Ay on kyllä parempi kuin huono holstein, mutta hyvissä olosuhteissa holstein on parempi maidontuottaja eikä pitoisuuseroa ole nimeksikään. Rasvassa jonkin verran, mutta ei siitä kummoisia makseta.
Mitä tulee AY:n jalostukseen, kanukkeja voi välillä kokeilla jos tissit viistää maata, mutta hain huvikseni parin VG:n sonnin tiedot kanadalaisesta tietokannasta jonka pitäisi kai suosia kanukkeja vähän kuin NTM suosii VG:N sonneja. No, esim. Buckarby on Kanadan jalostusarvoltaan (LPI, lifetime profit index) yhtä hyvä kuin mikä tahansa semexin sonni, ja paaaljon parempi kuin vaikka Huitin tähtioppilas Burdette. http://www.cdn.ca/query/detail_ge.php?breed=AY&country=USA&sex=M®num=100419568
"Puhtaan" AY:n vaaliminen on yhtä hämyä touhua kuin jonkun puolivillaisen koirarodun puhtauden fanaattinen vaaliminen.
Holsteinit on se rotu josta tulee maitoa ja joka kiertää robotilla. Ja kiusaa AY:ta vähemmän kavereitaan. Sen jalostuksesta näkemykseni on se että pariin sonniin kannattaa Huitin oppien tavoin keskittyä, mutta hyvään tulokseen pääsee varmasti niinkin että ottaa vaikka yhden sonnin Fabaa, yhden Semexiä ja yhden Altaa. Vähän saman kaltaisia, tasavahvoja ja huippuyksilöitä saisivat toki olla.
Jersey on uskoakseni selvästi ay:ta parempi elukka pieniin tiloihin sekä parsinavetoissa että pihatoissa. Sonnivasikoiden menekki on olematonta, mutta muuten se olisi optimaalinen rotu useimpiin suomen yli 15v vanhoihin navetoihin.
Ja kuulemani mukaan rodun vaihtaminen risteyttämällä toimii, ja erilaiset uhkailut tosien ja kolmanne polven risteytysten ongelmista eivät pidä paikkaansa. En ole varma miten hyvin tämä aina pitää kutinsa, mutta merkittävän osan äyskäreistä olen ajatellut kylmästi risteyttää mustaksi.
-
Antti-X, mitä sä nyt oikein. Tämähän on tarkoitettu juurikin lobbauskanavaksi suuren tukivääristymän oikaisemiseksi. Ayrshire foorumi ja Holstein klubi tietää jalostuksen salat. :P
-
Huh huh...
Jalostuskeskustelu täältä vielä onkin puuttunut :-X
Tehkääpä silleen, että mietitte tarkasti millaisia eläimiä haluatte ja missä olosuhteissa ja rehuilla ne tulevat elämään. Sitten pyydätte joka firmalta tarjouksen ko. Jalostuksen suorittamisesta.
Yleensä jalostus on mennyt pieleen, koska on tavoiteltu mahdottomia liian lyhyessä ajassa.
-
Huh huh...
Jalostuskeskustelu täältä vielä onkin puuttunut :-X
Tehkääpä silleen, että mietitte tarkasti millaisia eläimiä haluatte ja missä olosuhteissa ja rehuilla ne tulevat elämään. Sitten pyydätte joka firmalta tarjouksen ko. Jalostuksen suorittamisesta.
Yleensä jalostus on mennyt pieleen, koska on tavoiteltu mahdottomia liian lyhyessä ajassa.
Kuulemani tositarina: Tilalla oli noudatettu uskollisesti Faban jasua parikymmentä vuotta. Oli aika lopettaa lehmänpito ja isäntäväki kyseli jalostusneuvojalta että järjestettäisiinkö huutokappa. Pitkään käytetty jalostusneuvoja tähän että "luuletteko että nämä teidän ruput ketään kiinnstaisi?"
Mielestäni tuossa on vähän turhan hitaasti edennyt jalostus, ja kyllähän Faba halvimmalla sen karjan jalostaa ja lupaa varmaan samat tulokset kuin Semex tai Huitti.
Ja sitten arvotaan täysin väärän sorttista nuorsonnia yhdelle kolmannekselle, lihasonnia parhaille lypsäjille ja valiota niille joiden isälinjaa jalostussunnittelija on lobannut. Ja genomisonneista käytetään vain sitä jonka jalostussuunnittelija on "löytänyt" vaikka olisi huonoimmasta päästä.
:P
-
Minä en ymmärrä jalostuksesta mitään ja myönnän sen :)
Ymmärrys loppuu myös siinä, että miten huonoon maitomäärään jalostetuista eläimistä voisi oikeasti saada maitoa ulos :'( Tässä olisi minulla vielä paljon opittavaa.. Just se taikatemppu on siis hakusessa, jos maitoindeksi näyttää matalaa, niin miten maitotuotos saadaan näyttämään korkeaa ::)
-
Kyllä meidän tilalla meni jalostus takapakkia huolella kun käytettiin jalostuseläinlääkärin tekemiä suunnitelmia. Nuorsonnin jälkeläisiä on navetassa ihan liikaa ja sen kyllä huomaa. Ristisiitosta tehdään ihan surutta nykyään :-\
Semmareille tuntui olevan kova paikka kun tuli oma typpipytty ja suurimmaksi osaksi on mustaa kanadalaista siemenet. Maitotuotos laskee ja on hitaita lypsää ym. jupinaa alkoi kuulua. Näkyy fabankin kanadalaisissa sonneissa isät ja emän isät olevan aika monesti samoja kuin muilla siemeniä myyvillä yrityksillä.
Holstein tulee meillä olemaan valtarotu. Nopeampia ja ennen kaikkea helpompia pestä vetimet asemalla ja keskimäärin nopeampia lypsää. Joitakin hitaita on valitettavasti eksynyt porukkaan sekä omista että ostetuista. Lisäksi näiden holsteiniena käsittely on muutenkin pihatossa helpompaa. Parsinavetassa ay puolustaa paikkansa varmastikin paremmin, mutta nämä on vajaan vuoden aikana tulleita kokemuksia näistä roduista mitä on käytössä pihatossa. Jerseytä ja brown swiss jälkeläisetkin on tulossa lypsyyn jossain vaiheessa jos ei mitään ihmeitä satu tässä välillä. Mun mielestä rotuoppia harrastettiin ihan tarpeeksi -40 luvun molemmin puolin joten eiköhän se ole mennyttä aikaa meidän tilalla...
-
Kyllä meidän tilalla meni jalostus takapakkia huolella kun käytettiin jalostuseläinlääkärin tekemiä suunnitelmia. Nuorsonnin jälkeläisiä on navetassa ihan liikaa ja sen kyllä huomaa.
Faballahan on genomit kaikista nuorsonneista nykyään, mutta eivät halua julkaista niitä ennen kuin riittävän monta annosta on käytetty jotta huonommatkin saisivat jälkeläisiä...
Faba on itse asiassa taloudelliseen kokoonsa nähden aika tehokas jalostusorganisaatio. Hyviä sonneja on kertynyt paljon varsinkin ay-puolella. Mutta Faba tosiaan jalostaa niitä sonnejaan eikä niinkään "asiakkaidensa" karjoja. Jotkut muut firmat valitsevat parhaan tietonsa valossa sen parhaan sonnin joka eläimelle. Faba taas valitsee mielestään parhaan (eli varmimmin hyvätuotoksinen ja kestävä jälkeläinen) sonnin ehkä puolelle eläimistä (mukaanlukien ne jotka saavat lihasonnia) ja loppuja sitten käytetään koekaniineina jotta faban sonnijalostus etenisi rivakasti. Ja siitäkin saa asiakas vielä maksaa.
Hyvänä puolena toki se että erityishuomiota vaativat eläimet on usein myös helppo erottaa pihattokarjasta kun ovat aika "mielenkiintoisen" parituksen seurauksia. Jossain saman näköisiä holsteineja sisältävässä 10000+ keskituotoksen ja 3+ keskipoikimakerran karjassa eläimien erottaminen on paljon vaikeampaa.
-
Nyt satelee varmasti Anatoli Äxälle miinuksia, varsinkin kun kiihkeimmät jalostajat heräävät.
Mut mä anna sulle kyllä plussan ja papukaijamerkin niin kuin Jorma Uotila. ;D
-
Nyt satelee varmasti Anatoli Äxälle miinuksia, varsinkin kun kiihkeimmät jalostajat heräävät.
Mut mä anna sulle kyllä plussan ja papukaijamerkin niin kuin Jorma Uotila. ;D
Tätäpä tässä juurikin odotellaan :D Pitää varata perjantaiksi laatikollinen kaljaa, tätä voi olla kiva seurata :D
-
Pitäisiköhän sille jalostajalle kertoa mitä haluaa, niin kuin Adam sanoi ProAgriasta.
Ei se jalostussuunitelman teko ole herkkua jos neuvoja käy tilalla JASUN tekemässä ja isäntäväki pyyhkii sillä takavalojen hävittyä perseensa ja neuvoja tietää sen.
-
Pitäisiköhän sille jalostajalle kertoa mitä haluaa, niin kuin Adam sanoi ProAgriasta.
Ei se jalostussuunitelman teko ole herkkua jos neuvoja käy tilalla JASUN tekemässä ja isäntäväki pyyhkii sillä takavalojen hävittyä perseensa ja neuvoja tietää sen.
Voihan Faban jalostussunnittelijalle sanoa vaikka että "vain 100+ tuotos, utareterveys, jalat, keskiside, ja vedinten koko, AY puolella max 10% genomisonneja ja loput vähintään 100 tytär-arvostelun valiota tai lihasonnia. Holsteineilla enemmän genomisonneja mutta vähintään puolet kuitenkin yli sadan tytärarvostelun valiota. Ei genomittomia nuorsonneja yhtään eikä millekään. Ja ainakin 10% Ay:ista pitää risteyttää holsteinilla".
Mitä mahtaa tapahtua kun tullaiset ehdot Faban Jasulle laittaa?
-
Pitäisiköhän sille jalostajalle kertoa mitä haluaa, niin kuin Adam sanoi ProAgriasta.
Ei se jalostussuunitelman teko ole herkkua jos neuvoja käy tilalla JASUN tekemässä ja isäntäväki pyyhkii sillä takavalojen hävittyä perseensa ja neuvoja tietää sen.
Voihan Faban jalostussunnittelijalle sanoa vaikka että "vain 100+ tuotos, utareterveys, jalat, keskiside, ja vedinten koko, AY puolella max 10% genomisonneja ja loput vähintään 100 tytär-arvostelun valiota tai lihasonnia. Holsteineilla enemmän genomisonneja mutta vähintään puolet kuitenkin yli sadan tytärarvostelun valiota. Ei genomittomia nuorsonneja yhtään eikä millekään. Ja ainakin 10% Ay:ista pitää risteyttää holsteinilla".
Mitä mahtaa tapahtua kun tullaiset ehdot Faban Jasulle laittaa?
Tuohan on matemaattinen mahdottomuus... kaikki ominaisuudet eivät voi parantua yhtaikaa.
-
Tuohan on matemaattinen mahdottomuus... kaikki ominaisuudet eivät voi parantua yhtaikaa.
Jaa perustuen mihin? :D
-
Tuohan on matemaattinen mahdottomuus... kaikki ominaisuudet eivät voi parantua yhtaikaa.
Jaa perustuen mihin? :D
Kaikkea ei voi saada.. joidenkin ominaisuuksien korostaminen on toisista pois. Mieti nyt vaikka kaikista klassisinta esimerkkiä, eli eri koirarotuja.. Mitäs luulet, että paljonko variaatioita esim. Lehmän perimässä oikeasti kulkee vaikka vain paria kymmentä ominaisuutta jalostetaan.
Mutta teoriassa. Naudoilla tytär on 2% äitiään parempi.. jopa kaikessa. Jos kaikki menee hyvin.
-
Tuohan on matemaattinen mahdottomuus... kaikki ominaisuudet eivät voi parantua yhtaikaa.
Jaa perustuen mihin? :D
Kaikkea ei voi saada.. joidenkin ominaisuuksien korostaminen on toisista pois. Mieti nyt vaikka kaikista klassisinta esimerkkiä, eli eri koirarotuja.. Mitäs luulet, että paljonko variaatioita esim. Lehmän perimässä oikeasti kulkee vaikka vain paria kymmentä ominaisuutta jalostetaan.
Mutta teoriassa. Naudoilla tytär on 2% äitiään parempi.. jopa kaikessa. Jos kaikki menee hyvin.
Heitin vaan koska ajattelin että sulla olis ehkä tarjota tähän jotain matematiikkaa. ;) Variaatiota on tosiaan enemmän kuin mitä ajatellaan. Puhumattakaan siitä mikä on lehmän todellinen periyttämiskyky vs. fenotyyppi.
-
Ihmiset ovat jotenkin unohtaneet noiden prosenttien merkityksen...
Jos vaikkapa jalostuksen tavoitetta muutetaan rajusti pois maitotuotoksesta, niin jälki voi olla pahaa. Pahimmillaan maitoindeksin on annettu pudota 7% äidin ja tyttären välillä.. Sehän tarkoittaa sitä että jos äidit lypsävät 10 000 kg, niin tyttäret lypsävät sitten vanhempina 9300 kiloa. Jos näitä tyttäriä jalostetaan vielä samaan suuntaan, niin tytärtentyttäret lypsävät 8700 kg kolmannella kaudellaan.
Tuotos voi pudota 1300 kiloa kahdessa sukupolvessa, eli muutamassa vuodessa :o 80 000 litraa/robottinavetta.. Tuota 80 maitokuutiota yritetään sitten kehittää "keijupölyillä" jotenkin väkisin ja elukat kuolevat nuorina..
Näin minä näen tämän ongelman, noin niin kuin yksinkertaistaen ja pelkistäen.. Käytännössä tämä ilmenee vaikka niin, että jos karjan rakenne on lähtökohtaisesti robottilypsyyn huono, niin rakenteen jalostaminen pudottaa maitomäärää niin paljon että navetta ei pysty maksamaan. Tämä on sitten vain yksi esimerkki asiasta, oikeastaan ensimmäinen mikä tuli mieleen.
Kyllä jalostaminen on tärkeää!! (Ja mulle on sitten ihan sama mitä sonneja käytetään, sanon tämän ennen kuin jankkaaminen alkaa)
-
Onhan tuo jalostaminen sellaista salatiedettä ettei siitä ihan äkkiä välttämättä saa haluamiaan tuloksia vaikka mitä yrittäis. Olkoon vaikka kuinka hyvä emä ja sonni huippu, niin lopputulos saattaa olla huono.
Meillä on kolme pientä poikaa ja kaikki on fyysisiltä ominaisuuksiltaan hyvin erilaisia jo syntymästään lähtien ja geenit on tietääkseni peritty samasta puusta ::) Näkee vaan eläimissäkin monesti ettei lopputulos ollut sitä mitä tuli tilattua. Tämä hankaloittaa ainakin omassa pienessä mittakaavassa aika paljon jalostustyötä. Joskus onneksi tuleekin sitä mitä oli tilattu...
-
Monet vanhat sonnit voivat olla hyviä vaihtoehtoja.. :P
-
Faba on itse asiassa taloudelliseen kokoonsa nähden aika tehokas jalostusorganisaatio. Hyviä sonneja on kertynyt paljon varsinkin ay-puolella. Mutta Faba tosiaan jalostaa niitä sonnejaan eikä niinkään "asiakkaidensa" karjoja. Jotkut muut firmat valitsevat parhaan tietonsa valossa sen parhaan sonnin joka eläimelle. Faba taas valitsee mielestään parhaan (eli varmimmin hyvätuotoksinen ja kestävä jälkeläinen) sonnin ehkä puolelle eläimistä (mukaanlukien ne jotka saavat lihasonnia) ja loppuja sitten käytetään koekaniineina jotta faban sonnijalostus etenisi rivakasti. Ja siitäkin saa asiakas vielä maksaa.
Ihmiset ovat jotenkin unohtaneet noiden prosenttien merkityksen...
Jos vaikkapa jalostuksen tavoitetta muutetaan rajusti pois maitotuotoksesta, niin jälki voi olla pahaa. Pahimmillaan maitoindeksin on annettu pudota 7% äidin ja tyttären välillä.. Sehän tarkoittaa sitä että jos äidit lypsävät 10 000 kg, niin tyttäret lypsävät sitten vanhempina 9300 kiloa. Jos näitä tyttäriä jalostetaan vielä samaan suuntaan, niin tytärtentyttäret lypsävät 8700 kg kolmannella kaudellaan.
Tuotos voi pudota 1300 kiloa kahdessa sukupolvessa, eli muutamassa vuodessa :o 80 000 litraa/robottinavetta.. Tuota 80 maitokuutiota yritetään sitten kehittää "keijupölyillä" jotenkin väkisin ja elukat kuolevat nuorina..
Näin minä näen tämän ongelman, noin niin kuin yksinkertaistaen ja pelkistäen.. Käytännössä tämä ilmenee vaikka niin, että jos karjan rakenne on lähtökohtaisesti robottilypsyyn huono, niin rakenteen jalostaminen pudottaa maitomäärää niin paljon että navetta ei pysty maksamaan. Tämä on sitten vain yksi esimerkki asiasta, oikeastaan ensimmäinen mikä tuli mieleen.
Kyllä jalostaminen on tärkeää!! (Ja mulle on sitten ihan sama mitä sonneja käytetään, sanon tämän ennen kuin jankkaaminen alkaa)
Keräsin tuohon omasta mielestäni olennaiset pointit keskustelusta. Ongelmallinen suhde esim fabaan johtuu mun nähdäkseni juuri noista asioista. Toisella puolen Faba viis veisaa asiakkaansa karjanjalostuksesta ja keskittyy korjaavaan paritukseen yksilötasolla, saadakseen riittävän isoja tytärryhmiä jostain epätasaisen indeksiperimän sonnista jota kukaan ei kaipaa ja toisaalla rakenteesta innostuneet kanadajalostajat haluaa käyttää heikompaa tuotosperiytysainesta rakenteen jalostamiseen. Ei kuulemma haittaa, vaikkei kolmannella poikimisella tulekkaan vielä 8500 enempää, kunhan lemmikki kestää 6 poikimista... ::)
Tai sitten Backspeissiä lainatakseni, pitää saada GT-holsteineja rapakon takaa lypsämään vanhalla timppasäilörehulla ja kaurankuorilla...
Eli kaikki tekevät ihan mitä sattuu omista uskomuksistaan lähtien ja haukkuvat toisia. Tää on se todellisuus, missä jalostusyritykset toimii. Ainakin siltä se tuntuu välillä ;D
-
Valitako sitten oma linja ja pitäytyä siinä vai tehdä koko ajan hakuammuntaa..? Jalostus on kuitenkin tärkeä osa eläinaineksen kehittämistä. Todelliset muutokset tapahtuvat hitaasti ja voivat olla jopa vastakkaisia havaittuihin asioihin nähden.
Minulla heikoiten lypsävät (ja muutenkin pärjäävät) ovat muita kuin toisen tai ensimmäisen polven kanukkeja. Ensimmäiset puhtaat vasta nyt lypsyssä. Mutta ne, jotka poistattavat itsensä huonon tuotoksen vuoksi, ovat olleet kanukeista puhtaita. Liekö sattumaa, mutta ihmetyttää kuinka huonoja lypsäjiä isomaitoisista emistä voikaan tulla. Nuorsonnilotto on näiden kokemusten valossa jätetty, olkoon vaikka sattumaa mutta valintoja pitää toisaalta pystyä tekemään. Eikä ollut valinnoista vaikein. :P
-
Kaikki saatavilla olevat sonnit on karsittu moneen kertaan. Emien karsinta on huomattavasti vähäisempää. Lihistä kannattaa tosissaan käyttää ja joskus kannattaa jättää maitorotuinenkin hieho siementämättä.
-
Nopea konsti jalostamiseen on karjan ostaminen... Meille ostettiin laajentamisen yhteydessä huutokaupasta yhdeltä tilalta melkoinen pompsi eläimiä ja sillä tehtiin iso harppaus eläinten ominaisuuksissa. Eläimiä on ostettu joitakin lisää myöhemmin muilta tiloilta ja eipä ole sattunut kovinkaan hyviä yksilöitä näissä mukaan. On hitaita lypsäjiä eikä maitoakaan oikein irtoa niin kuin pitäisi. Rakenteeltaan kuitenkin keskimäärin ihan kivan näköisiä. Hyvästä eläimestä kannattaa maksaa vaikka vähän enemmänkin.
-
Oman karjan NTM on ollut aika hyvä, on ollut vuoden paras AY genomihieho ja viimeisimmän nuorsonnin NTM on nyt 19. Ja silti normihintaan ostetut eläimet ovat keskimäärin oleet yhtä hyviä kuin omat hiehot kunhan ovat saaneet olla täällä vähintään 3-4kk ennen poikimista. Ottaen huomioon että kaikki holsteinhiehot ovat olleet ostoeläimiä, ostoensikkojen tuotokset ovat olleet keskimäärin parempia kuin oman jalostuksen tuotteiden. Toki kaikkein huonoimmat hiehot ovat kanssa olleet lähinnä ostettuja.
Yksikin tonnin tai puolitoista maksanut ostoholstein lypsään ekaa kauttaan 240pvä maidossa ja 140pvä tiineenä edelleen 44kg.
-
Oman karjan NTM on ollut aika hyvä, on ollut vuoden paras AY genomihieho ja viimeisimmän nuorsonnin NTM on nyt 19. Ja silti normihintaan ostetut eläimet ovat keskimäärin oleet yhtä hyviä kuin omat hiehot kunhan ovat saaneet olla täällä vähintään 3-4kk ennen poikimista. Ottaen huomioon että kaikki holsteinhiehot ovat olleet ostoeläimiä, ostoensikkojen tuotokset ovat olleet keskimäärin parempia kuin oman jalostuksen tuotteiden. Toki kaikkein huonoimmat hiehot ovat kanssa olleet lähinnä ostettuja. (ei varmaan meiltä?) :D
Yksikin tonnin tai puolitoista maksanut ostoholstein lypsään ekaa kauttaan 240pvä maidossa ja 140pvä tiineenä edelleen 44kg.
Kiitoksia vaan itsellenne! ;D ;D ;D
-
Aika miehinen keskustelu jalostuskeskusteluksi. No oman äijjämäisen näkökulman pistän määki tuleen. Aika paljon nimittäin toi antti puhuu asiaa. Minä itse, jalostan niin, että parhaita tykittelen parhailla oman rotunsa seksatuilla edustajilla, keskimääräisiä risteytän, ja loput saa lihasonnia. Suhteet menee suunnilleen tasan. Ja näyttää menevän niin, et mustat lisääntyy, samoin noi kolmirotuset ja aayyt häviää hiljalleen kokonaan. Ohan ne hyvii tietysti mitä viel navetasta löytyy, mut eivät oikeen pärjää holsteinin parhaimmistolle millään osastolla. Kun karja vanhenee, nii mun robottipihatossa porukka mustuu. Ja kaikilta kolmelta firmalta tulee siementä.
-
Täällä ei ollenkaan vängätä roduista ja jalostuksesta, ja onhan se väärin. Pistän vähän henk. koht totuuksia esille niin saadaan asia käyntiin:
Ayshiren hienous on siinä että että on ollut saatavilla ja se ei ole kuollut heti kättelyssä vanhoissa parsinavetoissa. Hyvä Ay on kyllä parempi kuin huono holstein, mutta hyvissä olosuhteissa holstein on parempi maidontuottaja eikä pitoisuuseroa ole nimeksikään. Rasvassa jonkin verran, mutta ei siitä kummoisia makseta.
Mitä tulee AY:n jalostukseen, kanukkeja voi välillä kokeilla jos tissit viistää maata, mutta hain huvikseni parin VG:n sonnin tiedot kanadalaisesta tietokannasta jonka pitäisi kai suosia kanukkeja vähän kuin NTM suosii VG:N sonneja. No, esim. Buckarby on Kanadan jalostusarvoltaan (LPI, lifetime profit index) yhtä hyvä kuin mikä tahansa semexin sonni, ja paaaljon parempi kuin vaikka Huitin tähtioppilas Burdette. http://www.cdn.ca/query/detail_ge.php?breed=AY&country=USA&sex=M®num=100419568
"Puhtaan" AY:n vaaliminen on yhtä hämyä touhua kuin jonkun puolivillaisen koirarodun puhtauden fanaattinen vaaliminen.
Holsteinit on se rotu josta tulee maitoa ja joka kiertää robotilla. Ja kiusaa AY:ta vähemmän kavereitaan. Sen jalostuksesta näkemykseni on se että pariin sonniin kannattaa Huitin oppien tavoin keskittyä, mutta hyvään tulokseen pääsee varmasti niinkin että ottaa vaikka yhden sonnin Fabaa, yhden Semexiä ja yhden Altaa. Vähän saman kaltaisia, tasavahvoja ja huippuyksilöitä saisivat toki olla.
Jersey on uskoakseni selvästi ay:ta parempi elukka pieniin tiloihin sekä parsinavetoissa että pihatoissa. Sonnivasikoiden menekki on olematonta, mutta muuten se olisi optimaalinen rotu useimpiin suomen yli 15v vanhoihin navetoihin.
Ja kuulemani mukaan rodun vaihtaminen risteyttämällä toimii, ja erilaiset uhkailut tosien ja kolmanne polven risteytysten ongelmista eivät pidä paikkaansa. En ole varma miten hyvin tämä aina pitää kutinsa, mutta merkittävän osan äyskäreistä olen ajatellut kylmästi risteyttää mustaksi.
milestäni alkuperäis rotujen säilytäminen on asia numero yksi. jalostuksela pilataan elämien geniperimä puutumalla siihen.
-
Hyvä lope... Meillä menee vielä vähän aikaa että päästään oikeasti valitsemaan tuohon malliin eläimiä. Vielä joutuu säilyttää kaikenlaista porukkaa parsien täytteenä... valitettavasti. Hyvä että on köpin kaltaisia rotunihilistejä jotka tykkää askarrella kyyttöjen ym. alkuperäisrotujen kanssa. Nämä valtarodut on sekoitettu jo aikaa sitten niin hyvin että rotupuhtaudesta on turha puhua.
-
Hyvä lope... Meillä menee vielä vähän aikaa että päästään oikeasti valitsemaan tuohon malliin eläimiä. Vielä joutuu säilyttää kaikenlaista porukkaa parsien täytteenä... valitettavasti. Hyvä että on köpin kaltaisia rotunihilistejä jotka tykkää askarrella kyyttöjen ym. alkuperäisrotujen kanssa. Nämä valtarodut on sekoitettu jo aikaa sitten niin hyvin että rotupuhtaudesta on turha puhua.
tuotavuus ei ole tärkeää van hyvin vointi.
-
kun geniperimä pettää nin mistä saada alkuperäsitä jalostamis tavraa jos kaikki rodut on risteytety jo monikertoihin?
-
Aatami:"Tai sitten Backspeissiä lainatakseni, pitää saada GT-holsteineja rapakon takaa lypsämään vanhalla timppasäilörehulla ja kaurankuorilla..."
... juu... tää on kans yksi kiinnostava juttu... kyllähän jalosteiden pitää olla jossakin suhteessa tilan ruokinnallisten realiteettien kanssa :D Jos käytössä on aina ollut mätää säilistä ja kaurankuoria, ei eipä paljon kannata kuvitella maitoa saavansa vaikka jalostusaste olisi mikä ;D
-
kun geniperimä pettää nin mistä saada alkuperäsitä jalostamis tavraa jos kaikki rodut on risteytety jo monikertoihin?
Spermaa on tallella ainakin 60-luvulta asti. Rinnalle pitäisi pakastaa vielä munasoluja ja alkioita. Noin muuten alkuperäisrotujen tilanne on keskimäärin parempi kuin vielä hetki sitten. Ja on meilläkin yksi puhdas länsisuomalainen ja siitä yksi puhdas lehmävasikka. Enkä kumpaakaan ensisijaisesti ole risteyttämässä mihinkään suuntaan.
-
ei tämä kyytö puuhastelu ole mitenkään kanattavaa toimintaa mutta tulevaisuutta ajatellen kanattavaa.
-
Aika miehinen keskustelu jalostuskeskusteluksi. No oman äijjämäisen näkökulman pistän määki tuleen. Aika paljon nimittäin toi antti puhuu asiaa. Minä itse, jalostan niin, että parhaita tykittelen parhailla oman rotunsa seksatuilla edustajilla, keskimääräisiä risteytän, ja loput saa lihasonnia. Suhteet menee suunnilleen tasan. Ja näyttää menevän niin, et mustat lisääntyy, samoin noi kolmirotuset ja aayyt häviää hiljalleen kokonaan. Ohan ne hyvii tietysti mitä viel navetasta löytyy, mut eivät oikeen pärjää holsteinin parhaimmistolle millään osastolla. Kun karja vanhenee, nii mun robottipihatossa porukka mustuu. Ja kaikilta kolmelta firmalta tulee siementä.
Mä oisin voinu kirjottaa tuon ;)
-
jaari sulostuskeskustelu. ::)
-
Hyvä lope... Meillä menee vielä vähän aikaa että päästään oikeasti valitsemaan tuohon malliin eläimiä. Vielä joutuu säilyttää kaikenlaista porukkaa parsien täytteenä... valitettavasti. Hyvä että on köpin kaltaisia rotunihilistejä jotka tykkää askarrella kyyttöjen ym. alkuperäisrotujen kanssa. Nämä valtarodut on sekoitettu jo aikaa sitten niin hyvin että rotupuhtaudesta on turha puhua.
tuotavuus ei ole tärkeää van hyvin vointi.
Joo eikai kukaan nyt mitään toimeentulon takia tee. Pelkästä ilosta tehdään ympäripyöreää päivää. ;D
-
Hyvä lope... Meillä menee vielä vähän aikaa että päästään oikeasti valitsemaan tuohon malliin eläimiä. Vielä joutuu säilyttää kaikenlaista porukkaa parsien täytteenä... valitettavasti. Hyvä että on köpin kaltaisia rotunihilistejä jotka tykkää askarrella kyyttöjen ym. alkuperäisrotujen kanssa. Nämä valtarodut on sekoitettu jo aikaa sitten niin hyvin että rotupuhtaudesta on turha puhua.
tuotavuus ei ole tärkeää van hyvin vointi.
Joo eikai kukaan nyt mitään toimeentulon takia tee. Pelkästä ilosta tehdään ympäripyöreää päivää. ;D
nyt sekoitat asjat. hyvin voiva eläin tuotaa enemän kuin hunosti pidety eläin. tuotanto talous ei ole vältämtä määrää vaan laatua jotsa masketaan parempaa hintaa kun määrälisesti huontosa.
-
Hyvä lope... Meillä menee vielä vähän aikaa että päästään oikeasti valitsemaan tuohon malliin eläimiä. Vielä joutuu säilyttää kaikenlaista porukkaa parsien täytteenä... valitettavasti. Hyvä että on köpin kaltaisia rotunihilistejä jotka tykkää askarrella kyyttöjen ym. alkuperäisrotujen kanssa. Nämä valtarodut on sekoitettu jo aikaa sitten niin hyvin että rotupuhtaudesta on turha puhua.
tuotavuus ei ole tärkeää van hyvin vointi.
Joo eikai kukaan nyt mitään toimeentulon takia tee. Pelkästä ilosta tehdään ympäripyöreää päivää. ;D
nyt sekoitat asjat. hyvin voiva eläin tuotaa enemän kuin hunosti pidety eläin. tuotanto talous ei ole vältämtä määrää vaan laatua jotsa masketaan parempaa hintaa kun määrälisesti huontosa.
No liittyhän tämäkin jalostukseen, eli on varmasti talouden kannalta eri asia jos holstein lehmät lypsää karjassa keskimääräisesti esim. 11000kg/v tai kyyttö 3500kg/v. Ruokinta tuskin on sama näissä kahdessa ääripäässä, mutta saa "laatuhinnoitelu" muuttua aika rajusti ennen kuin tuo jälkimmäinen kannattaa. ;D
Ensimmäisen esimerkin isäntä ostaa kaupasta uuden Vario Fendtin kun taas jälkimmäisen tapauksen isäntä korjaa loppuunajettua foortsonia kuusen alla ;D
Summa summarum: eli me kaikki kuljetaan tuhontietä, on aivan sama yrittääkö joku hippi estää esim. öljynporauksen jollei sitä venagot tee niin sen tekee joku muu!
Valinta on yksilön se miten päivänsä täällä käyttää, et saa sitä foortia enkä minä fenttiä hautaan 8)
-
miksi elämen määrät on niin suuria että yli lyöntejä tapahtu? siski koska määrä ei vatsaa sitä märää jonka ihminen oytsyy hoitamaan. tuki politikka saneklee sen ja pitää huolen etä ihmisen sekä elämein hyvin vonti on todela kysenalaisela tasolla,
-
Ihanaa!!! Mä olen Köpin kanssa livechatissa, vastaus tulee heti ;D ;D Ahhh
Mitäs köpi pidät tosta mun profiili kuvasta? aika söde vai? Vai pidätkö kenties mauttomana tai brutaalina?
Let me know darling! :D
-
Ihanaa!!! Mä olen Köpin kanssa livechatissa, vastaus tulee heti ;D ;D Ahhh
miski en vatsaia?
-
Ihanaa!!! Mä olen Köpin kanssa livechatissa, vastaus tulee heti ;D ;D Ahhh
miski en vatsaia?
Juodaan taas no niin! et kai sä nyt selvinpäin täällä hillu?
-
Ihanaa!!! Mä olen Köpin kanssa livechatissa, vastaus tulee heti ;D ;D Ahhh
miski en vatsaia?
Juodaan taas no niin! et kai sä nyt selvinpäin täällä hillu?
alkoholi aiheutaa yhteis kunalle mittamattoman paljon rehan menetyskiä. sydän sairadet ja väki valta. olen päätänyt olla juomata.
-
alkoholi aiheutaa yhteis kunalle mittamattoman paljon rehan menetyskiä. sydän sairadet ja väki valta. olen päätänyt olla juomata.
Kannattaaas kokkeilla...! ;)
-
alkoholi aiheutaa yhteis kunalle mittamattoman paljon rehan menetyskiä. sydän sairadet ja väki valta. olen päätänyt olla juomata.
Kannattaaas kokkeilla...! ;)
akloholi tuhoaa aivo slolut. päihiteet yli pätänsä ova tuhosia.
-
alkoholi aiheutaa yhteis kunalle mittamattoman paljon rehan menetyskiä. sydän sairadet ja väki valta. olen päätänyt olla juomata.
Kannattaaas kokkeilla...! ;)
akloholi tuhoaa aivo slolut. päihiteet yli pätänsä ova tuhosia.
Ja väität ettet ole juonut? mitä sää sitten oot vetäny?
-
Jotenkin mulla on sellanen fiilis, että tämä keskustelu ei ole pysynyt annetussa aiheessa. :P
-
Niinpä. Jalostussuunnitelma on vähän kuin kuuntelisi radiosta ravivihjeet ja vakioveikkauksen tulevan rivin. Joskus joku osuu kohdalleenkin. :-X On kovin tärkeätä, että itse tiedostaa mitä haluaa. Nyt kovin on muodikasta jalostaa vahvasti rakennetta. "Kanukeilla". Mikä on oiva lisä ja konsti monelle eläimelle. Kovin maitoisia eivät vain tunnu pitkässä juoksussa olevan. Eri rotuihin suhtaudun itse avoimin mielin. Holstein, tuo lypsylehmien kuninkaallinen, on kyllä hyvä, mutta hiukka skeptinen olen rodun suhteen tuon melkoisen kapean käypäsen jalostusaineksen suhteen. Eli yhtälailla olen heille valmis naittamaan ay:ta, kuin myös toisinkin päin, tarvittaessa. Nuo jerseyt yms. ovat mielestäni aivan yhtä kivoja kuin suomenkarjaisetkin, eli harraste-eläimiä. Nuo jerseyt ovat vain enempi "paremmalle väelle" suunnattuja.... :-X
-
. Nuo jerseyt yms. ovat mielestäni aivan yhtä kivoja kuin suomenkarjaisetkin, eli harraste-eläimiä. Nuo jerseyt ovat vain enempi "paremmalle väelle" suunnattuja.... :-X
Faba järjestää Tanskaan reissun alkutalvesta jossa käydään useamman robotin tilalla jossa puhtaalla jersey-karjalla keskituotos on yli 10 000. Kun joku lypsää robotillisen edes yli 9000kg 305 keskituotoksella puhtaasti lapinlehmillä ja länsisuomalaisilla niin voi nostaa käden pystyyn... Ja Jenkeissä on useampia tuhatpäisiä Jersey karjoja, mutta AY:ta toosi vähän. Kun Jerseyn pitäminen ilmeisesti voi olla taloudellisesti kannattavaa toisin kuin tämän kanukkien ja skandinaavien harrasterodun. ;)
-
alkoholi aiheutaa yhteis kunalle mittamattoman paljon rehan menetyskiä. sydän sairadet ja väki valta. olen päätänyt olla juomata.
Kannattaaas kokkeilla...! ;)
akloholi tuhoaa aivo slolut. päihiteet yli pätänsä ova tuhosia.
Kanataisi ksysyä toitinen mielipite 8)
-
Näin jalostuksesta mitään ymmärtämättömänä olen ajatellut pitäytyä mustavalkoisissa Fabalaisissa. Maitotilin takia näitä pidetään eikä muutenkaan täysnäisen pihaton paikkoja kannata tuhlata lemmikkeihin vaan keskittyä siihen mistä raha tulee. Reilu 10% ay:tä joukossa enkä osaa niitä lisää kaivata, mutta en poistaakkaan kokonaan rotua. Holsteinit rauhallisempia keskenään eikä niin uteliaita sählääjiä kuin ay:t. Pitoisuuksissa ay:t voittavat eikä häviä tuotoksissakaan ainakaan meillä. Keskipoikimakerta ja elinikäistuotokset hyvällä tasolla eli kestävyys ei ole näillä ongelma.
-
. Nuo jerseyt yms. ovat mielestäni aivan yhtä kivoja kuin suomenkarjaisetkin, eli harraste-eläimiä. Nuo jerseyt ovat vain enempi "paremmalle väelle" suunnattuja.... :-X
Faba järjestää Tanskaan reissun alkutalvesta jossa käydään useamman robotin tilalla jossa puhtaalla jersey-karjalla keskituotos on yli 10 000. Kun joku lypsää robotillisen edes yli 9000kg 305 keskituotoksella puhtaasti lapinlehmillä ja länsisuomalaisilla niin voi nostaa käden pystyyn... Ja Jenkeissä on useampia tuhatpäisiä Jersey karjoja, mutta AY:ta toosi vähän. Kun Jerseyn pitäminen ilmeisesti voi olla taloudellisesti kannattavaa toisin kuin tämän kanukkien ja skandinaavien harrasterodun. ;)
Jaa? Olen kyllä Tanskassa jerseykarjoja nähnyt, mutta enpä ole näköjään jaksanut tutustua riittävän tarkoin niihin. Ehkä pitää jokunen harrasteristeymä kokeilla meilläkin. Pääsisi piireihin.... :'(
-
Näin jalostuksesta mitään ymmärtämättömänä olen ajatellut pitäytyä mustavalkoisissa Fabalaisissa. Maitotilin takia näitä pidetään...
...Pitoisuuksissa ay:t voittavat eikä häviä tuotoksissakaan ainakaan meillä. Keskipoikimakerta ja elinikäistuotokset hyvällä tasolla eli kestävyys ei ole näillä ongelma.
Sorry.. minusta tuossa on jotain pientä epäloogisuutta. :D
-
Näin jalostuksesta mitään ymmärtämättömänä olen ajatellut pitäytyä mustavalkoisissa Fabalaisissa. Maitotilin takia näitä pidetään...
...Pitoisuuksissa ay:t voittavat eikä häviä tuotoksissakaan ainakaan meillä. Keskipoikimakerta ja elinikäistuotokset hyvällä tasolla eli kestävyys ei ole näillä ongelma.
Sorry.. minusta tuossa on jotain pientä epäloogisuutta. :D
Jaa oliko se toi F-alkuinen 4-kirjainta sisältävä kirosana (ei kuitenkaan fuck) joka mättää vai jokin muu?
Pitoisuus asia varmaan tutkitusti kääntyy ay:n eduksi.
-
Jerseyllä on hyvä pienentää porukkaa. Ja ehkä vähän rehunkäytön hyötysuhdetta lisätä. Nois mustissa on paljon semmosii helevetin korkeita, joille ekalla lypsykaudella ei yllä robotti kiinnittelemään, nää saa sitten seuraavana Jerseytä. Mielenkiintosen väristä porukkaa tulee, lehmät on tässä kokoluokassa (n.60 lypsävää)kivasti erilnäkösii, ne tunnistaa jopa toisesta päästä navettaa. Yksilöitä siis. Köpikii ois varmaan onnellinen mun satakakskytpäisessä karjassa käyskennellessään. Brown Swiss on mukava rotu kanssa, helkkarin hyvät utareet ja jalat. Tätä sit normi ayn ja holstikiin sekotuksiin kolmanneks. Hienolta näyttää ainakii hiehot, katotaan nyt kuinka lypsäät. Kaksroturisteytykset menestyy loistavasti tässä minun navetassa, paremmin jopa kuin puhtoiset holstikit. Pitosuudet ja määrät hyviä, ja elukat vastustuskykysiä mutta hyvin tiinehtyviä. Tilastoista sen verran et siemennyksiä täl hetkellä kymppitonnin keskituotoksen karjassa 1,7 per elukka, holsteinit tätä tilastoa kampiaa huonompaan päin. Merkittävintä kuitenkin ettei yhtään antibioottihoitoa tänä vuonna lypsykaudella oleville.
Henkseleiden paukuttelun lomassa koputtelen nyt puuta hetken...
-
Onko rehunkäytön hyötysuhdetta tutkittu minkä verran naudoilla / eri nautapopulaatioilla? Minkä verran arvelette puhtaan kanukkiperimän kärsivän esimerkiksi suomessa siitä, että ei ehkä osata tehdä sopivia karkearehuja?
-
Onko rehunkäytön hyötysuhdetta tutkittu minkä verran naudoilla / eri nautapopulaatioilla? Minkä verran arvelette puhtaan kanukkiperimän kärsivän esimerkiksi suomessa siitä, että ei ehkä osata tehdä sopivia karkearehuja?
Paneudu asiaan tutkimalla sitä, että paljonko "puhtaat kanukit" lypsävät Kanadassa.
-
Jos eläinten pito parsinavetassa on eläinrääkkäystä, on se ayrshirellä vähemmän sitä kuin holsteinilla. Punainen on meidän rotu. Yksi hol x ay risteytys nousemassa ja lisää syntyy. Keskituotos on 9300 kantturoissa, pitoisuudet korkeat, eläimet tosi terveitä, poisto prosentti 6, kaikki viimeisen vuoden aikana teuraaksi lähteneet olleet vähintään 50 tonnareita. Siemen tulee VG:ltä, kanukeista surkeat kokemukset. Nää uudet nimenomaan VG:n tytöt on muutes aika hyviä.
Jahka tulevaisuudessa pihattoon pääsen, aion lisätä mustia. Ay:sta en silti halua luopua.
-
Onhan tää nyt aika GAY, että aikuiset äijät keskustelee jalostamisesta ei siitä paljoa miespisteitä jaeta ;D. Miespisteitä kertyy vaikka auton rassaus tai teurastus hommista, ei siitä että pikkurilli pystyssä tilataan lattea ja keskustellaan sukulinjoista ;D.
Kiinnostus vähemmistörotuihin ja sen julkituominen on sama kuin tulisi ulos kaapista, mutta yleensä se on naisväki joka lemmikkejä haali hevoset ym. mukaanlukien ;D
En sitte tiiä onko tää etuakeli köpi niitä B-rappun miehiä kun kehui niitä hyvinvoivia kyyttöjä olevan.
-
Onko rehunkäytön hyötysuhdetta tutkittu minkä verran naudoilla / eri nautapopulaatioilla? Minkä verran arvelette puhtaan kanukkiperimän kärsivän esimerkiksi suomessa siitä, että ei ehkä osata tehdä sopivia karkearehuja?
Eurooppalaiset lehmät lypsää 1.08kg maitoa kilolla kuiva-ainetta. Rapakontakaiset 1.25. Siis keskimäärin. Jos 1.5-1.6 on saavutettavissa ilman bst:tä, on ruokinnallakin vielä iso merkitys. Ei taida rehuhyötysuhdetta päästä ihan pian jalostamaan....
-
Miustkii tää on aikas maskuliinistä tää tarinointi. Suki tais tossa onneks tuoda vähän naisnäkökulmaa keskusteluun. Mullahan on vaan isännän hommia tekevä renki navetassa, siis mies, eläinlääkärinäki munakas otus ja samoin karjantarkkailija. Siks varmaan ei oo ongelmia navetas. Ei oo akat sotkemassa hommia. Huomasin nimittäin Hollannissa aikoinaan opiskellessani, että jalostus on miesten hommaa, samoin karjanhoito. Naisia ei liian kanssa navetoissa näkyny. Korkeintaan joku venakko jollain vasikoita juotteli. Ja jokapaikas oli tekemisen meininkiä. Niihä toi alakaa olla Suomenniemelläkii.
Tämä oli turha provokaatio. Naiset on oikeesti parempia. Lähes kaikessa.
-
Oonko mä muka noin naismainen ??? ???
-
Oonko mä muka noin naismainen ??? ???
Nikissä on ehkä jotenkin vähän feminiininen säväys. :D
-
Oonko mä muka noin naismainen ??? ???
Nikissä on ehkä jotenkin vähän feminiininen säväys. :D
SukiSuki on sitten niin kuin Suki kahtena ::)
-
Onko rehunkäytön hyötysuhdetta tutkittu minkä verran naudoilla / eri nautapopulaatioilla? Minkä verran arvelette puhtaan kanukkiperimän kärsivän esimerkiksi suomessa siitä, että ei ehkä osata tehdä sopivia karkearehuja?
Eurooppalaiset lehmät lypsää 1.08kg maitoa kilolla kuiva-ainetta. Rapakontakaiset 1.25. Siis keskimäärin. Jos 1.5-1.6 on saavutettavissa ilman bst:tä, on ruokinnallakin vielä iso merkitys. Ei taida rehuhyötysuhdetta päästä ihan pian jalostamaan....
Mielenkiintoista... Suomessa parhaat todistetut 1,54 kg EKM/kgka, huonoimmat todistamani 0,82 kg/kgka.. Pahoilla laskuvirheillä on Ruotsissa saatu jopa tulos 1,78 kg EKM/kgka, mutta sitä ei usko kukaan ;D
Suomen keskiarvo tarkkailutiloilla pari vuotta takaperin oli 1.31 kg/kgka... apetiloilla 1,20...
Näissä laskelmissa suurin merkitys on tietysti tarkkuudella ja sillä, että paljonko tuo kuiva-ainekilo sisältää energiaa... siinähän voi olla 10,4 Mj tai ruotsalaisittain 12,3 Mj. Tuollainen ero selittää aika hyvin noita hyötysuhdelaskelmia. Surkeimmat hyötysuhteet saadaan kuitenkin aina liian laihoilla appeilla, rehua menee esim. 26 kgka päivässä ja maitoa tulee 24 kiloa ::) ::)
Yleensä poikkeava hyötysuhde kuitenkin selittyy laskuvirheellä. Eli vaikkapa kioski on jakanut 50% liikaa rehua :'( :'( :'(
-
Laskin karkeasti omat lukemat, jotain 1,10 on ollut aiemmin mutta ruokinta todella laimeaa ja karkearehua kulunut päätä kohti aivan julmetusti. Niin että neuvintakin sitä ihmetteli. Nyt olen puoli vuotta ollut väkevämmän ruokinnan kannalla ja tuntuu että suunta on oikea.
-
Laskin karkeasti omat lukemat, jotain 1,10 on ollut aiemmin mutta ruokinta todella laimeaa ja karkearehua kulunut päätä kohti aivan julmetusti. Niin että neuvintakin sitä ihmetteli. Nyt olen puoli vuotta ollut väkevämmän ruokinnan kannalla ja tuntuu että suunta on oikea.
Laimeasta ruokinnasta on se hyöty, että on enemmän rehun- ja lannanajoa.. ;D
Mä näen, että tulevaisuudessa aletaan oikeasti jalostamaan pötsimikrobeja.. Etsitään parempia bakteerikantoja, ja ne ympätään steriileissä olosuhteissa kasvatettuihin vasikoihin märehtimisen alkuhetkillä ::)
Tätähän voisi tietysti harrastaa jo nyt... syöttäisi vasikoille tervemahaisten lehmien märepaloja pienestä pitäen. Lehmähän nuollessaan siirtää bakteerit vasikalle -> ellei tuota tapahdu, niin kai sinne mahaan pääsee jotain muitakin pöpöjä. Siis vääriä..
-
Laskin karkeasti omat lukemat, jotain 1,10 on ollut aiemmin mutta ruokinta todella laimeaa ja karkearehua kulunut päätä kohti aivan julmetusti. Niin että neuvintakin sitä ihmetteli. Nyt olen puoli vuotta ollut väkevämmän ruokinnan kannalla ja tuntuu että suunta on oikea.
Laimeasta ruokinnasta on se hyöty, että on enemmän rehun- ja lannanajoa.. ;D
Mä näen, että tulevaisuudessa aletaan oikeasti jalostamaan pötsimikrobeja.. Etsitään parempia bakteerikantoja, ja ne ympätään steriileissä olosuhteissa kasvatettuihin vasikoihin märehtimisen alkuhetkillä ::)
Tätähän voisi tietysti harrastaa jo nyt... syöttäisi vasikoille tervemahaisten lehmien märepaloja pienestä pitäen. Lehmähän nuollessaan siirtää bakteerit vasikalle -> ellei tuota tapahdu, niin kai sinne mahaan pääsee jotain muitakin pöpöjä. Siis vääriä..
Miten tuo vasikan bakteerikanta mahtaa elää syntymähetkestä eteenpäin? Melko kauanhan menee aikaa ennenkuin varsinaista pötsiä on edes olemassa. Nuoletan lypsylehmiksi kasvatettavat vasikat huolella emällään (ja mahdollisesti vanhemmilla lehmillä) mutta onko tuosta hyötyä vaan alkukehityksen aikana vai voiko olettaa että bakteerista on jotain jäljellä myös myöhempään kehitykseen?
Märepaloja siis tonkimaan.. ;D
-
Laskin karkeasti omat lukemat, jotain 1,10 on ollut aiemmin mutta ruokinta todella laimeaa ja karkearehua kulunut päätä kohti aivan julmetusti. Niin että neuvintakin sitä ihmetteli. Nyt olen puoli vuotta ollut väkevämmän ruokinnan kannalla ja tuntuu että suunta on oikea.
Laimeasta ruokinnasta on se hyöty, että on enemmän rehun- ja lannanajoa.. ;D
Mä näen, että tulevaisuudessa aletaan oikeasti jalostamaan pötsimikrobeja.. Etsitään parempia bakteerikantoja, ja ne ympätään steriileissä olosuhteissa kasvatettuihin vasikoihin märehtimisen alkuhetkillä ::)
Tätähän voisi tietysti harrastaa jo nyt... syöttäisi vasikoille tervemahaisten lehmien märepaloja pienestä pitäen. Lehmähän nuollessaan siirtää bakteerit vasikalle -> ellei tuota tapahdu, niin kai sinne mahaan pääsee jotain muitakin pöpöjä. Siis vääriä..
Miten tuo vasikan bakteerikanta mahtaa elää syntymähetkestä eteenpäin? Melko kauanhan menee aikaa ennenkuin varsinaista pötsiä on edes olemassa. Nuoletan lypsylehmiksi kasvatettavat vasikat huolella emällään (ja mahdollisesti vanhemmilla lehmillä) mutta onko tuosta hyötyä vaan alkukehityksen aikana vai voiko olettaa että bakteerista on jotain jäljellä myös myöhempään kehitykseen?
Märepaloja siis tonkimaan.. ;D
En tiedä... luonnossa lehmä nuolee lastaan puolivuotiaaksi, joten siirtymä on varma.. mm. se turvan nuoleminen tuntuu olevan lehmällä vaistoissa? Se, että lypsikki nuolee lastaan syntymäpäivän kunniaksi taitaa olla tämän asian vuoksi täysin merkityksetöntä ??? Vasikka ei kuitenkaan heti nuole itseään, ja pötsipöpöt eivät kulje nahan läpi ;D
Itse uskon tähän ajatteluun, mutta en väitä sen olevan mitään muuta kuin tylsänä hetkenä mieleen hiipinyt ajatus..
-
Laskin karkeasti omat lukemat, jotain 1,10 on ollut aiemmin mutta ruokinta todella laimeaa ja karkearehua kulunut päätä kohti aivan julmetusti. Niin että neuvintakin sitä ihmetteli. Nyt olen puoli vuotta ollut väkevämmän ruokinnan kannalla ja tuntuu että suunta on oikea.
Laimeasta ruokinnasta on se hyöty, että on enemmän rehun- ja lannanajoa.. ;D
Mä näen, että tulevaisuudessa aletaan oikeasti jalostamaan pötsimikrobeja.. Etsitään parempia bakteerikantoja, ja ne ympätään steriileissä olosuhteissa kasvatettuihin vasikoihin märehtimisen alkuhetkillä ::)
Tätähän voisi tietysti harrastaa jo nyt... syöttäisi vasikoille tervemahaisten lehmien märepaloja pienestä pitäen. Lehmähän nuollessaan siirtää bakteerit vasikalle -> ellei tuota tapahdu, niin kai sinne mahaan pääsee jotain muitakin pöpöjä. Siis vääriä..
Pötsimikrobien ruokkimisella ei ole mitään hyötyä,jos lehmässä ei ole imeytyminen kohdallaan.Lehmässä on muutakin kuin pötsi ja jos se muu ei ole kohdallaan pötsillä ei ole mitään merkitystä,pysähtyy aivan varmasti teet mitä tahansa.Pötsin pyörittäminen ei ole homma eikä mikään,mutta sen saaminen pyörimään mahdollisimman optimisti ja tasaisesti,siinä se vasta homma on,tähän ei ole mitään taikapölyä tarjolla.
-
Laskin karkeasti omat lukemat, jotain 1,10 on ollut aiemmin mutta ruokinta todella laimeaa ja karkearehua kulunut päätä kohti aivan julmetusti. Niin että neuvintakin sitä ihmetteli. Nyt olen puoli vuotta ollut väkevämmän ruokinnan kannalla ja tuntuu että suunta on oikea.
Laimeasta ruokinnasta on se hyöty, että on enemmän rehun- ja lannanajoa.. ;D
Mä näen, että tulevaisuudessa aletaan oikeasti jalostamaan pötsimikrobeja.. Etsitään parempia bakteerikantoja, ja ne ympätään steriileissä olosuhteissa kasvatettuihin vasikoihin märehtimisen alkuhetkillä ::)
Tätähän voisi tietysti harrastaa jo nyt... syöttäisi vasikoille tervemahaisten lehmien märepaloja pienestä pitäen. Lehmähän nuollessaan siirtää bakteerit vasikalle -> ellei tuota tapahdu, niin kai sinne mahaan pääsee jotain muitakin pöpöjä. Siis vääriä..
Pötsimikrobien ruokkimisella ei ole mitään hyötyä,jos lehmässä ei ole imeytyminen kohdallaan.Lehmässä on muutakin kuin pötsi ja jos se muu ei ole kohdallaan pötsillä ei ole mitään merkitystä,pysähtyy aivan varmasti teet mitä tahansa.Pötsin pyörittäminen ei ole homma eikä mikään,mutta sen saaminen pyörimään mahdollisimman optimisti ja tasaisesti,siinä se vasta homma on,tähän ei ole mitään taikapölyä tarjolla.
no joo joo... tässä olikin nyt kyse siitä, että itse pötsimikrobisto olisi täsmälleen oikea. Eikä tuo imeytyminen ole mikään oikea ongelma terveillä elukoilla. Siis sellaisilla, joilla tuo mikrobisto on optimissaan ja suolet terveinä
-
Laskin karkeasti omat lukemat, jotain 1,10 on ollut aiemmin mutta ruokinta todella laimeaa ja karkearehua kulunut päätä kohti aivan julmetusti. Niin että neuvintakin sitä ihmetteli. Nyt olen puoli vuotta ollut väkevämmän ruokinnan kannalla ja tuntuu että suunta on oikea.
Neuvonnasta on siis hyötyä, hienoa!!
Nuo laittamani luvut ladattiin videotykkiin Lexingtonissa erään nimeltämainitsemattoman rehufirman seminaarissa, tarkoituksena havainnollistaa sitä, miten paljon hyödyntämätöntä potentiaalia naudassa vielä on. Onnistuivat.
Tarkkailukarjojen laskennalliseta keskiarvosta en perustaisi tuon taivaallista. En usko kovin luotettavia lukuja edes löytyvän...erillisruokinnan aikana meidän lehmien syömä säilörehu arvattiin laskennallisen syönnin perusteella optimiksi. Todellisuus saattoi olla se tai jotain muuta.. nyt päästään johokin 1.3-1.35 välille. Ehkä jopa 1.4... mutta muuttujia on ihan liian paljon aivan tarkan luvun määrittämiseksi esim tälle päivälle. Kuukaudelle sen jo uskaltaa sanoa.
Muttamutta. Kyse oli tämän ominaisuuden jalostamisesta. En heti keksi, miten edes mittaisin syöntiä karjatasoa alempana, lehmäkohtaisesti. Ja sehän on perusedellytys... ???
-
Laskin karkeasti omat lukemat, jotain 1,10 on ollut aiemmin mutta ruokinta todella laimeaa ja karkearehua kulunut päätä kohti aivan julmetusti. Niin että neuvintakin sitä ihmetteli. Nyt olen puoli vuotta ollut väkevämmän ruokinnan kannalla ja tuntuu että suunta on oikea.
Neuvonnasta on siis hyötyä, hienoa!!
Nuo laittamani luvut ladattiin videotykkiin Lexingtonissa erään nimeltämainitsemattoman rehufirman seminaarissa, tarkoituksena havainnollistaa sitä, miten paljon hyödyntämätöntä potentiaalia naudassa vielä on. Onnistuivat.
Tarkkailukarjojen laskennalliseta keskiarvosta en perustaisi tuon taivaallista. En usko kovin luotettavia lukuja edes löytyvän...erillisruokinnan aikana meidän lehmien syömä säilörehu arvattiin laskennallisen syönnin perusteella optimiksi. Todellisuus saattoi olla se tai jotain muuta.. nyt päästään johokin 1.3-1.35 välille. Ehkä jopa 1.4... mutta muuttujia on ihan liian paljon aivan tarkan luvun määrittämiseksi esim tälle päivälle. Kuukaudelle sen jo uskaltaa sanoa.
Muttamutta. Kyse oli tämän ominaisuuden jalostamisesta. En heti keksi, miten edes mittaisin syöntiä karjatasoa alempana, lehmäkohtaisesti. Ja sehän on perusedellytys... ???
Katsoppas tuolta
http://kesto.savonia.fi/ajankohtaista/30-hehkea (http://kesto.savonia.fi/ajankohtaista/30-hehkea)
Ehkä saisin tuota aineistoa osittain lainaan, voisi laskea elukkakohtaisia hyötysuhteita JOS viitsisi... Mulla oli joskus tuollaista ylimäärädataa muutama megatavu, lienee edelleen jossain.
-
Katsoppas tuolta
http://kesto.savonia.fi/ajankohtaista/30-hehkea (http://kesto.savonia.fi/ajankohtaista/30-hehkea)
Ehkä saisin tuota aineistoa osittain lainaan, voisi laskea elukkakohtaisia hyötysuhteita JOS viitsisi... Mulla oli joskus tuollaista ylimäärädataa muutama megatavu, lienee edelleen jossain.
Jee. Joku todella tutkii asiaa. Miksi iltasanomainen julkipano tässä taulukossa?
(http://kesto.savonia.fi/images/kuvat/Rehun_kaytto_iso.jpg)
Tää ei kuitenkaan vastaa siihen, miten tuhansissa navetoissa mitattaisiin yksilötasolla eläimen rehuhyötysuhdetta, sen periytymisestä puhumattakaan..
-
Katsoppas tuolta
http://kesto.savonia.fi/ajankohtaista/30-hehkea (http://kesto.savonia.fi/ajankohtaista/30-hehkea)
Ehkä saisin tuota aineistoa osittain lainaan, voisi laskea elukkakohtaisia hyötysuhteita JOS viitsisi... Mulla oli joskus tuollaista ylimäärädataa muutama megatavu, lienee edelleen jossain.
Jee. Joku todella tutkii asiaa. Miksi iltasanomainen julkipano tässä taulukossa?
(http://kesto.savonia.fi/images/kuvat/Rehun_kaytto_iso.jpg)
Tää ei kuitenkaan vastaa siihen, miten tuhansissa navetoissa mitattaisiin yksilötasolla eläimen rehuhyötysuhdetta, sen periytymisestä puhumattakaan..
Onko tosta rehuhyötysuhteesta ja sen periytyvyydestä mitään tutkittua tietoa ja onko sitä esim. huomioitu jalostuksessa, jos on tietoa :(
-
Tää ei kuitenkaan vastaa siihen, miten tuhansissa navetoissa mitattaisiin yksilötasolla eläimen rehuhyötysuhdetta, sen periytymisestä puhumattakaan..
Ei ehkä ole tarviskaan. Elopaino/EKM on jokseenkin harhaton mittari tähän. Tarkkahan se ei ole, mutta suurella aineistolla saadaan sonnien tytärryhmien väliin riittävästi hajontaa, että sitä voidaan jalostaa. Syöntikyvyn vaihtelu sitä sotkee, mutta sen erot ei oikeasti ole niin suuria, kuin jotkut tarkoitushakuisesti väittää.
-
Katsoppas tuolta
http://kesto.savonia.fi/ajankohtaista/30-hehkea (http://kesto.savonia.fi/ajankohtaista/30-hehkea)
Ehkä saisin tuota aineistoa osittain lainaan, voisi laskea elukkakohtaisia hyötysuhteita JOS viitsisi... Mulla oli joskus tuollaista ylimäärädataa muutama megatavu, lienee edelleen jossain.
Jee. Joku todella tutkii asiaa. Miksi iltasanomainen julkipano tässä taulukossa?
(http://kesto.savonia.fi/images/kuvat/Rehun_kaytto_iso.jpg)
Tää ei kuitenkaan vastaa siihen, miten tuhansissa navetoissa mitattaisiin yksilötasolla eläimen rehuhyötysuhdetta, sen periytymisestä puhumattakaan..
Jos pitäisi arvata, niin Iltasanomalaisuus on joku Auvon kiero vitsi, tai sitten se on ollut Excelissä jotenkin oletuksena :D
Tuo käyrä toteuttaa muuten hienosti vanhan totuuden "0, 76 ry/maitokilo", laihtumisen vaihtuminen lihomiseksi näkyy myös 8)
-
Tämä on paras jalostuskeskustelu ikinä mitä olen lukenut ja johtunee siitä että sitä ovat ylläpitäneet miehet jotka eivät ole liian "fanaattisia" suuntaan jos toiseen. Vaikka olen nainen niin mielestäni minulla on melko "miesmäiset" jalostustavoitteet; ei mitään ruusunpunaisia ideologioita vaan jalostus perustuu siihen että siitä täytyy olla taloudellista hyötyä, mutta mylös eläinten hyvinvointi otetaan huomioon eli vältän sonneja joilta paskoja jalkoja ja ylikorkeita maitoindeksejä - sillä näistä on enemmän työtä kuin tuloa.
Sonnivalinnan lisäksi käytän runsaasti emävalintaa eli tässä vaiheessa on emälinjat jo 12 vuoden ajalta tutut ja olen selvästi laittanut merkille että tietyt ominaisuudet periytyy emälinjoissa käytetään mitä tahansa sonnia ko. lehmäperheen edustajille. Keskikokoisessa karjassa tällainen pysyy vielä hanskassa mutta isommassa ei.
Kiinnostavia oli ensimmäiseltä sivulta ne näkökulmat missä jalostusta jopa sopivasti kyseenalaistetaan varsinkin jos taloudelliset näkökulmat ovat toissijaisia ja tämä ns. muoti-rakennejalostus "kanukeilla". Olen samoilla linjoilla että tämä "kanukkintoilu" on saanut Suomessa turhan isot siivet alleen ja mainokset sekä mielikuvat valtaavat alaa.
Se on totta että on surkuhupaisaa että sonni jolla maito ja etenkin vkg-indeksi alle 80 niin sen tyttäret lypsää 11-tonnia - kyllähän niinkin voi olla - mutta kuinkahan moni ottaa sen huomioon että millaista tuotosta tälläinen lehmä PERIYTTÄÄ!
Rotukeskustelu on sellainen että tavallaan rodulla ei ole väliä, hyvä lehmä on hyvä rodusta huolimatta ja sama pätee huonoon lehmään. Olipa eräällä tilalla sellainen komea holsteinensikko jonka herumahuippu oli 8 kiloa päivässä, arvaatte varmaan että miten sille kävi. Jokainen rotu saisi olla omansa ja ayrshirekin pysyä ayrshirenä sillä sen määrä tippuu jatkuvasti holsteinin kustannuksella onko syynä VG;n "puna"- jalostus vaibmyös kovasti markkinoidut Kanadan ayrshiret jotka ovat tuoneet isojakin pettymyksiä tiloille. Ayrshire on nyt aika mahdottoman edessä vaikka se on hyvä all-round rotu mutta kun mikään taho ei jalosta sitä niin että se olisi hyvä ja tuottava ja mahdollisimman puhdas niin sen tulevaisuus on vain iso kysymysmerkki.
-
Rehunkäyttökykyä ainakin yritetään tutkia, muistelisin että tästä on joku yhteispohjoismainen tutkimus menossa, ongelma vaan tietty on se, että lehmiä joiden kokonaissyönti pystytään mittaamaan on aika vähän vaikka kaikki pohjoismaiden tutkimuslehmät laitetaan yhteen.
Rehunkäyttökyvyn mittaamiseen on kehitelty uudenlaistakin systeemiä, joka olisi tilatasollakin paremmin toimiva, mutta se ei ole ilmeisesti vielä ihan käyttökunnossa.
-
Jos pitäisi arvata, niin Iltasanomalaisuus on joku Auvon kiero vitsi, tai sitten se on ollut Excelissä jotenkin oletuksena :D
Tuo käyrä toteuttaa muuten hienosti vanhan totuuden "0, 76 ry/maitokilo", laihtumisen vaihtuminen lihomiseksi näkyy myös 8)
Taulukosta saa pikalukemalla sellaisen käsityksen, että hyötysuhde nousee laktaation edetessä. Kieroa :D
185 pv:n kohdalla alkaa molemmat tytöt ottaa laardia niskaan. Vanha totuus toimii, jos 1 ry = 1kgka, laihemmalla ehkä ei...
-
Jos pitäisi arvata, niin Iltasanomalaisuus on joku Auvon kiero vitsi, tai sitten se on ollut Excelissä jotenkin oletuksena :D
Tuo käyrä toteuttaa muuten hienosti vanhan totuuden "0, 76 ry/maitokilo", laihtumisen vaihtuminen lihomiseksi näkyy myös 8)
Taulukosta saa pikalukemalla sellaisen käsityksen, että hyötysuhde nousee laktaation edetessä. Kieroa :D
185 pv:n kohdalla alkaa molemmat tytöt ottaa laardia niskaan. Vanha totuus toimii, jos 1 ry = 1kgka, laihemmalla ehkä ei...
8)
-
Noh rotupuhtaus Raijat, etukiinnitys Eijat ja sukulinja Saijat, pankaas nyt kommenttia tulemaan miten asiat tulee hoitaa 8)
-
Yksi ratkaisu olisi että Eijat , Raijat ja Saijat muodostaisivat rotupuhtaiden karjojen linjan.Heille voitaisiin antaa rotu puhtauden säilyttäjänä korvaus. Sitten olisi maidontuottaja karjojen linja,jotka risteyttäisivät rotuja ja tuottaisivat maitoa. :P
-
Täällä ei ollenkaan vängätä roduista ja jalostuksesta, ja onhan se väärin. Pistän vähän henk. koht totuuksia esille niin saadaan asia käyntiin:
Ayshiren hienous on siinä että että on ollut saatavilla ja se ei ole kuollut heti kättelyssä vanhoissa parsinavetoissa. Hyvä Ay on kyllä parempi kuin huono holstein, mutta hyvissä olosuhteissa holstein on parempi maidontuottaja eikä pitoisuuseroa ole nimeksikään. Rasvassa jonkin verran, mutta ei siitä kummoisia makseta.
Mitä tulee AY:n jalostukseen, kanukkeja voi välillä kokeilla jos tissit viistää maata, mutta hain huvikseni parin VG:n sonnin tiedot kanadalaisesta tietokannasta jonka pitäisi kai suosia kanukkeja vähän kuin NTM suosii VG:N sonneja. No, esim. Buckarby on Kanadan jalostusarvoltaan (LPI, lifetime profit index) yhtä hyvä kuin mikä tahansa semexin sonni, ja paaaljon parempi kuin vaikka Huitin tähtioppilas Burdette. http://www.cdn.ca/query/detail_ge.php?breed=AY&country=USA&sex=M®num=100419568
"Puhtaan" AY:n vaaliminen on yhtä hämyä touhua kuin jonkun puolivillaisen koirarodun puhtauden fanaattinen vaaliminen.
Holsteinit on se rotu josta tulee maitoa ja joka kiertää robotilla. Ja kiusaa AY:ta vähemmän kavereitaan. Sen jalostuksesta näkemykseni on se että pariin sonniin kannattaa Huitin oppien tavoin keskittyä, mutta hyvään tulokseen pääsee varmasti niinkin että ottaa vaikka yhden sonnin Fabaa, yhden Semexiä ja yhden Altaa. Vähän saman kaltaisia, tasavahvoja ja huippuyksilöitä saisivat toki olla.
Jersey on uskoakseni selvästi ay:ta parempi elukka pieniin tiloihin sekä parsinavetoissa että pihatoissa. Sonnivasikoiden menekki on olematonta, mutta muuten se olisi optimaalinen rotu useimpiin suomen yli 15v vanhoihin navetoihin.
Ja kuulemani mukaan rodun vaihtaminen risteyttämällä toimii, ja erilaiset uhkailut tosien ja kolmanne polven risteytysten ongelmista eivät pidä paikkaansa. En ole varma miten hyvin tämä aina pitää kutinsa, mutta merkittävän osan äyskäreistä olen ajatellut kylmästi risteyttää mustaksi.
Komentoin vielä tätä ja ekaa sivua muutenkin:
yhtä asiaa vaan en ymmärrä; että miksi ihmeessä tilan pitäisi valita kerralla käyttöön vain muutama sonni ? Se on kai ihan sama onko niitä 2 vai 20 kunhan ne on samalla sabluunalla valittu, kuitenkin kun jalostus on toisinaan niin epävarma tapa tuottaa haluamiaan eläimiä ja lisäksi aikamoinen expertti tarvii olla että osaa valita justiinsa esim. holsteinsonnit noin 200 sonnin tarjonasta mitä kolmen toimijan kautta Suomeen on mahdollista saada että niitä olisi vain muutama? Jersyn kanssa tuo ehkä toimis, suomenkarjalla tulee sukusiitos vastaan ja tulee muuten holskuillakin helposti ainakin jossain vaiheessa.
Jerseyllä on se selvä ongelma että teruastamot eivät huoli sonnivasikoita, ne ovat vähän samanlaista ei-toivottua tavaraa kuin suomenkarjasonniset. Tanskassa on ollut jo pitkään käytäntö että jerseysonnivasikat tapetaan saman vuorokauden puolella syntymästä, myös luomutiloilla, kun ne on jalostettu niin puhtaiksi maitoeläimiksi että ei ole edes sonneista mitään kasvatustuloa tiloille. Luulis että holskuillakin on jo sama ongelma on ne niin muuttuneet rimpuloiksi että kohta niitäkin aletaan hinnoittelemaan alemmas. Siinä onkin tilanteet muuttuneet kun aikoinaan friisiläisestä sai "liharotulisää".
Ayrshirstä jo kirjoitinkin kun on lempiaihe. Meille se on ykkösrotu, isäntä ei tykkää mustista, mulle ne on ok. Äykyistä on ollut pari lehtijuttua missä isäntäväki yllättyi ayrshiren hyvistä ominaisuuksista robottitiloille, niiden aktiivisuus, parempi sorkka-aines puolsi niiden hyvyyttä robottilehmäksi. Toinen tila oli harkinnut ayrshiren hävittämistä robotin tieltä mutta olivat osan jättäneet, nyt kokemusten jälkeen aikovat lisätä ayrshireä. Nämä robottikauppiaat ovat myös tehneet myyräntyötä ja uskotelleet asiakkailleen että ayrshire kannattaa sitten hävittää ja tätä neuvoa on etenkin punaisen merkin myyjät viljelleet. Se vaan kertoo sen että heidän koneensa on niin huono että se lypsää vain yhdentyyppisen lehmän maitoa. Meille on yksi asia ollut alusta asti ainakin selvä että jos meille robottilypsy joskus tulee niin se kone ei ole ainakaan punainen! Lehmätkään ei ole punasia vaan ruskea-valkoisia.
-
yhtä asiaa vaan en ymmärrä; että miksi ihmeessä tilan pitäisi valita kerralla käyttöön vain muutama sonni ? Se on kai ihan sama onko niitä 2 vai 20 kunhan ne on samalla sabluunalla valittu, kuitenkin kun jalostus on toisinaan niin epävarma tapa tuottaa haluamiaan eläimiä ja lisäksi aikamoinen expertti tarvii olla että osaa valita justiinsa esim. holsteinsonnit noin 200 sonnin tarjonasta mitä kolmen toimijan kautta Suomeen on mahdollista saada että niitä olisi vain muutama? Jersyn kanssa tuo ehkä toimis, suomenkarjalla tulee sukusiitos vastaan ja tulee muuten holskuillakin helposti ainakin jossain vaiheessa.
Ayrshirstä jo kirjoitinkin kun on lempiaihe. Meille se on ykkösrotu, isäntä ei tykkää mustista, mulle ne on ok. Äykyistä on ollut pari lehtijuttua missä isäntäväki yllättyi ayrshiren hyvistä ominaisuuksista robottitiloille, niiden aktiivisuus, parempi sorkka-aines puolsi niiden hyvyyttä robottilehmäksi. Toinen tila oli harkinnut ayrshiren hävittämistä robotin tieltä mutta olivat osan jättäneet, nyt kokemusten jälkeen aikovat lisätä ayrshireä. Nämä robottikauppiaat ovat myös tehneet myyräntyötä ja uskotelleet asiakkailleen että ayrshire kannattaa sitten hävittää ja tätä neuvoa on etenkin punaisen merkin myyjät viljelleet. Se vaan kertoo sen että heidän koneensa on niin huono että se lypsää vain yhdentyyppisen lehmän maitoa. Meille on yksi asia ollut alusta asti ainakin selvä että jos meille robottilypsy joskus tulee niin se kone ei ole ainakaan punainen! Lehmätkään ei ole punasia vaan ruskea-valkoisia.
3-4 sonnia siksi että sukulaisuuksia lukuunottamatta kaikkia sonneja voidaan käyttää lähes kaikille rodun lehmille ja jalostus menee eteenpäin. Koska sonneilla ei varsinaisesti ole heikkouksia.
Eli käytössä olisi vaikka kolme huippuluokan sonnia kovalla arvosteluvarmuudella (näitähän siis on, ja holstein genomeillakin on aika hyvä varmuus). Yksi perityttää erityisen kovaa tuotosta ja lypsynopeutta ollen muutenkin hyvä, toisella esim. on vetimet vähän kauempana ja isommat, ja kolmannella terveysominaisuudet poikkeuksellisen hyvät. Kaikki joka tapauksessa rakenteeltaan ja jaloiltaan erinomaisia ja tuotos ja terveyskin plussalla.
Näin se jalostus etenee kautta linjan eikä niin että käytetään sonneja joilla puolet ominaisuuksista on miinuksella... Mikä on AY-puolella se suurin miinus. Parhaatkin AY-sonnit saavat turhan paljon selvästi alle satasen lukemia tärkeissä kohdissa. Meilläkin on monta hyvää ay-ensikkoa, joille on vaan tosi vaikea valita sonnia, kun haluaisi että se tytär on kaikin puolin parempi tai ainakin yhtä hyvä. Siis myös tuotokseltaan.
-
Täällä ei ollenkaan vängätä roduista ja jalostuksesta, ja onhan se väärin. Pistän vähän henk. koht totuuksia esille niin saadaan asia käyntiin:
Ayshiren hienous on siinä että että on ollut saatavilla ja se ei ole kuollut heti kättelyssä vanhoissa parsinavetoissa. Hyvä Ay on kyllä parempi kuin huono holstein, mutta hyvissä olosuhteissa holstein on parempi maidontuottaja eikä pitoisuuseroa ole nimeksikään. Rasvassa jonkin verran, mutta ei siitä kummoisia makseta.
Mitä tulee AY:n jalostukseen, kanukkeja voi välillä kokeilla jos tissit viistää maata, mutta hain huvikseni parin VG:n sonnin tiedot kanadalaisesta tietokannasta jonka pitäisi kai suosia kanukkeja vähän kuin NTM suosii VG:N sonneja. No, esim. Buckarby on Kanadan jalostusarvoltaan (LPI, lifetime profit index) yhtä hyvä kuin mikä tahansa semexin sonni, ja paaaljon parempi kuin vaikka Huitin tähtioppilas Burdette. http://www.cdn.ca/query/detail_ge.php?breed=AY&country=USA&sex=M®num=100419568
"Puhtaan" AY:n vaaliminen on yhtä hämyä touhua kuin jonkun puolivillaisen koirarodun puhtauden fanaattinen vaaliminen.
Holsteinit on se rotu josta tulee maitoa ja joka kiertää robotilla. Ja kiusaa AY:ta vähemmän kavereitaan. Sen jalostuksesta näkemykseni on se että pariin sonniin kannattaa Huitin oppien tavoin keskittyä, mutta hyvään tulokseen pääsee varmasti niinkin että ottaa vaikka yhden sonnin Fabaa, yhden Semexiä ja yhden Altaa. Vähän saman kaltaisia, tasavahvoja ja huippuyksilöitä saisivat toki olla.
Jersey on uskoakseni selvästi ay:ta parempi elukka pieniin tiloihin sekä parsinavetoissa että pihatoissa. Sonnivasikoiden menekki on olematonta, mutta muuten se olisi optimaalinen rotu useimpiin suomen yli 15v vanhoihin navetoihin.
Ja kuulemani mukaan rodun vaihtaminen risteyttämällä toimii, ja erilaiset uhkailut tosien ja kolmanne polven risteytysten ongelmista eivät pidä paikkaansa. En ole varma miten hyvin tämä aina pitää kutinsa, mutta merkittävän osan äyskäreistä olen ajatellut kylmästi risteyttää mustaksi.
Komentoin vielä tätä ja ekaa sivua muutenkin:
yhtä asiaa vaan en ymmärrä; että miksi ihmeessä tilan pitäisi valita kerralla käyttöön vain muutama sonni ? Se on kai ihan sama onko niitä 2 vai 20 kunhan ne on samalla sabluunalla valittu, kuitenkin kun jalostus on toisinaan niin epävarma tapa tuottaa haluamiaan eläimiä ja lisäksi aikamoinen expertti tarvii olla että osaa valita justiinsa esim. holsteinsonnit noin 200 sonnin tarjonasta mitä kolmen toimijan kautta Suomeen on mahdollista saada että niitä olisi vain muutama? Jersyn kanssa tuo ehkä toimis, suomenkarjalla tulee sukusiitos vastaan ja tulee muuten holskuillakin helposti ainakin jossain vaiheessa.
Jerseyllä on se selvä ongelma että teruastamot eivät huoli sonnivasikoita, ne ovat vähän samanlaista ei-toivottua tavaraa kuin suomenkarjasonniset. Tanskassa on ollut jo pitkään käytäntö että jerseysonnivasikat tapetaan saman vuorokauden puolella syntymästä, myös luomutiloilla, kun ne on jalostettu niin puhtaiksi maitoeläimiksi että ei ole edes sonneista mitään kasvatustuloa tiloille. Luulis että holskuillakin on jo sama ongelma on ne niin muuttuneet rimpuloiksi että kohta niitäkin aletaan hinnoittelemaan alemmas. Siinä onkin tilanteet muuttuneet kun aikoinaan friisiläisestä sai "liharotulisää".
Ayrshirstä jo kirjoitinkin kun on lempiaihe. Meille se on ykkösrotu, isäntä ei tykkää mustista, mulle ne on ok. Äykyistä on ollut pari lehtijuttua missä isäntäväki yllättyi ayrshiren hyvistä ominaisuuksista robottitiloille, niiden aktiivisuus, parempi sorkka-aines puolsi niiden hyvyyttä robottilehmäksi. Toinen tila oli harkinnut ayrshiren hävittämistä robotin tieltä mutta olivat osan jättäneet, nyt kokemusten jälkeen aikovat lisätä ayrshireä. Nämä robottikauppiaat ovat myös tehneet myyräntyötä ja uskotelleet asiakkailleen että ayrshire kannattaa sitten hävittää ja tätä neuvoa on etenkin punaisen merkin myyjät viljelleet. Se vaan kertoo sen että heidän koneensa on niin huono että se lypsää vain yhdentyyppisen lehmän maitoa. Meille on yksi asia ollut alusta asti ainakin selvä että jos meille robottilypsy joskus tulee niin se kone ei ole ainakaan punainen! Lehmätkään ei ole punasia vaan ruskea-valkoisia.
Ymmärän isäntää, mutta en välttämättä sua. Suomalaiset valittaa kun mustamies vie meidän työt ja naiset, mutta
haluan lohduttaa: ei ne Suomalaisetkaan niitä töitä tee ja jos nainen lähtee mustanpatukan perään niin joutaa mennäkkin! (puhuttiinko muuten lehmistä jotain?) :o
-
yhtä asiaa vaan en ymmärrä; että miksi ihmeessä tilan pitäisi valita kerralla käyttöön vain muutama sonni ? Se on kai ihan sama onko niitä 2 vai 20 kunhan ne on samalla sabluunalla valittu, kuitenkin kun jalostus on toisinaan niin epävarma tapa tuottaa haluamiaan eläimiä ja lisäksi aikamoinen expertti tarvii olla että osaa valita justiinsa esim. holsteinsonnit noin 200 sonnin tarjonasta mitä kolmen toimijan kautta Suomeen on mahdollista saada että niitä olisi vain muutama? Jersyn kanssa tuo ehkä toimis, suomenkarjalla tulee sukusiitos vastaan ja tulee muuten holskuillakin helposti ainakin jossain vaiheessa.
Ayrshirstä jo kirjoitinkin kun on lempiaihe. Meille se on ykkösrotu, isäntä ei tykkää mustista, mulle ne on ok. Äykyistä on ollut pari lehtijuttua missä isäntäväki yllättyi ayrshiren hyvistä ominaisuuksista robottitiloille, niiden aktiivisuus, parempi sorkka-aines puolsi niiden hyvyyttä robottilehmäksi. Toinen tila oli harkinnut ayrshiren hävittämistä robotin tieltä mutta olivat osan jättäneet, nyt kokemusten jälkeen aikovat lisätä ayrshireä. Nämä robottikauppiaat ovat myös tehneet myyräntyötä ja uskotelleet asiakkailleen että ayrshire kannattaa sitten hävittää ja tätä neuvoa on etenkin punaisen merkin myyjät viljelleet. Se vaan kertoo sen että heidän koneensa on niin huono että se lypsää vain yhdentyyppisen lehmän maitoa. Meille on yksi asia ollut alusta asti ainakin selvä että jos meille robottilypsy joskus tulee niin se kone ei ole ainakaan punainen! Lehmätkään ei ole punasia vaan ruskea-valkoisia.
3-4 sonnia siksi että sukulaisuuksia lukuunottamatta kaikkia sonneja voidaan käyttää lähes kaikille rodun lehmille ja jalostus menee eteenpäin. Koska sonneilla ei varsinaisesti ole heikkouksia.
Eli käytössä olisi vaikka kolme huippuluokan sonnia kovalla arvosteluvarmuudella (näitähän siis on, ja holstein genomeillakin on aika hyvä varmuus). Yksi perityttää erityisen kovaa tuotosta ja lypsynopeutta ollen muutenkin hyvä, toisella esim. on vetimet vähän kauempana ja isommat, ja kolmannella terveysominaisuudet poikkeuksellisen hyvät. Kaikki joka tapauksessa rakenteeltaan ja jaloiltaan erinomaisia ja tuotos ja terveyskin plussalla.
Näin se jalostus etenee kautta linjan eikä niin että käytetään sonneja joilla puolet ominaisuuksista on miinuksella... Mikä on AY-puolella se suurin miinus. Parhaatkin AY-sonnit saavat turhan paljon selvästi alle satasen lukemia tärkeissä kohdissa. Meilläkin on monta hyvää ay-ensikkoa, joille on vaan tosi vaikea valita sonnia, kun haluaisi että se tytär on kaikin puolin parempi tai ainakin yhtä hyvä. Siis myös tuotokseltaan.
Samankaltaiseen tulokseen voidaan päästä jokatapauskessa vaikka sonneja olis 20 käytössä jos kuitenkin haetaan erityyppisiä ominaisuuksia mitä tuossa erittelit; vaikka sulla on se yksi kova terveyssonni käytössä nin ei ole mikään tae että juuri tämä sonni olis mitenkään vahva periyttäjä (muutenkin terveysominaisuudet periytyy heikosti). Jos taas on esimerkiksi kolme terveyssonnia, pari tuotossonnia sekä muutamia joilla on sekä käyttöomainaisuudet että poikimiset helppoja ja jotain muuta ja loput vaikka nuorsonneja niin maidontuotannon kannattavuuden kannalta ei ole merkitystä onko "tytärryhmiä" vai ei. Mustien kanssa tällainen muutaman sonnin-käytäntö voikin pelata ja sieltä holskujen jalostuksista tämä on Suomeen tuotukin, mutta ayrshiren kohdalla tuo muutaman sonnin käyttö ja isot tytärryhmät eivät vaan toimi. On kokeiltu ja haukannu paskaa; kun oli sellainen 10 tytärtä samasta sonnista ja pian huomasin että se ei ollutkaan ihan sitä mitä tarvittiin niin niitä on sitten hävitetty myymällä ja yksi meni teuraaksikin. Tästä oppineena vältän liian harvojen sonnien käyttöä ja hajautan riskiä usemmalla sonnilla. Ehdin kuitenkin huonoille tavoille jo oppia kun edelleen tavoittelen vähintään 3-5 tiineyttä per sonni mutta se ei ole enää sitä luokkaa että 10-15 tiineyttä/sonni.
Miksei jalostus etene ihan useammallakin sonnilla? mitäs jos tulee valittua ne muutama sonni ihan väärin? Suomessa eräs tunnettukin holsteinjalostaja oppi tämän kantapään kautta ja hänen melko isossa holsteinkarjassaan käytetään yhtä sonnia vain 4-8 annosta eli hänellä on hyvin laaja sonnivalikoima käytössä. Hän myös toteutti aikasemmin tätä pohjois-amerikan oppia ja huomasi sen toimimattomuuden.
Sitä vielä piti tästä aiheesta jatkaa että kun semexin ohjestus on ollut myös että 4-5 sonnia kerralla/vuodessa käyttöön, sisältääkö tuo nuorsonnit vai laitetaanko ne tuohon lisäksi? Periaatteessa meillä on Suomessa sellainen käytäntö että nuorsonneja pitäs käyttää sen verran että sonnilukua ei tarvi laskea, mutta itse olen vähän rajoittanut ettei ihan mitä sattuu.
-
Sanoisin että on vähän hankalampaa löytää hyvän arvosteluvarmuuden kaikin puolin hyviä sonneja josta tulee about samanlaisia jälkeläisiä 20 kuin vaikka neljä.
Jos rusina listaa sekä holstein että ay puolelta yli kymmenen hyvän arvosteluvarmuuden (ainakin lähes sata tytärarvostelua) sonnia joilla ei ole kuin korkeintaan yksi heikkous, ja muuten hyvät luvut, myönnän toki että useaa sonnia on fiksu käyttää koska useita aika varmasti hyviä kerran on.
edit: Ja miksi Rusina on sitä mieltä että nuorsonneja kannattaa käyttää ainakaan ennen genomiarvostelujen julkaisua?
-
Mihin tuolla hifistely jalostuksella pyritään maailmassa, jossa eläimiä kohdellaan käytännössä ryhminä ???
Kuka oikeasti seuraa näitä jalostuslinjojaan käytännössä.. se papereilla seuraaminen kun on tunnetusti aika turhaa.. tulosten todentaminen pitäisi ihan oikeasti tehdä eikä lonkalta arvioida lopputuloksia johonkin järjestykseen.
-
Mihin tuolla hifistely jalostuksella pyritään maailmassa, jossa eläimiä kohdellaan käytännössä ryhminä ???
Kuka oikeasti seuraa näitä jalostuslinjojaan käytännössä.. se papereilla seuraaminen kun on tunnetusti aika turhaa.. tulosten todentaminen pitäisi ihan oikeasti tehdä eikä lonkalta arvioida lopputuloksia johonkin järjestykseen.
Lisäksi pitäisi muistaa että fenotyyppi on se mikä sattuu olemaan ja se mitä "kuvitellaan" siirtävänsä seuraavaan sukupolveen, voi olla jotain muuta. Käyttämällä muutamaa kovan arvosteluvarmuuden sonnia voi tätä sattuman osuutta yrittää hallita. Tärkeää olisi kai keskittyä juuri siihen että eläinaines olis jossakin suhteessa mahdollisimman tasaista. Hifistelyssä taas tullaan jalostuksen peruskysymysten äärelle, on eri asia tehdä jotain kuin luulla tekevänsä jotakin..
Toisaalta taas, oma ajatuksensa on sukulinjojen kapenemisella josta en jaksa tässä edes puhua. Mutta voihan niitä erikoisempia sukuyhditelmiä hakea vaikka käyttäisikin vähemmän sonneja lukumääräisesti.
-
Mihin tuolla hifistely jalostuksella pyritään maailmassa, jossa eläimiä kohdellaan käytännössä ryhminä ???
Kuka oikeasti seuraa näitä jalostuslinjojaan käytännössä.. se papereilla seuraaminen kun on tunnetusti aika turhaa.. tulosten todentaminen pitäisi ihan oikeasti tehdä eikä lonkalta arvioida lopputuloksia johonkin järjestykseen.
Lisäksi pitäisi muistaa että fenotyyppi on se mikä sattuu olemaan ja se mitä "kuvitellaan" siirtävänsä seuraavaan sukupolveen, voi olla jotain muuta. Käyttämällä muutamaa kovan arvosteluvarmuuden sonnia voi tätä sattuman osuutta yrittää hallita. Tärkeää olisi kai keskittyä juuri siihen että eläinaines olis jossakin suhteessa mahdollisimman tasaista. Hifistelyssä taas tullaan jalostuksen peruskysymysten äärelle, on eri asia tehdä jotain kuin luulla tekevänsä jotakin..
Toisaalta taas, oma ajatuksensa on sukulinjojen kapenemisella josta en jaksa tässä edes puhua. Mutta voihan niitä erikoisempia sukuyhditelmiä hakea vaikka käyttäisikin vähemmän sonneja lukumääräisesti.
Tilaolosuhteissa on vaikea todistaa mitään sellaista, mikä ei onnistu kunnolla edes laboratoriossa :) Genotyypppi ja fenotyyppi eroavat toisistaan, paperilla loistava voikin olla se raakkilehmä... Kumpaa sitten uskotaan JOS on tiukka karsinta ja valitsemistilanne päällä ???
Itse olen seurannut jalostamista täällä kotioloissa. Demo-karjassa on vain yksi sonni kerrallaan... äitisukuja taitaa olla 3 tai 4. Vasikoissa on suuri hajonta jopa emolinjojen sisällä.. syntymäpaino oli keskimäärin 42, mutta hajonta oli +- 6 kiloa... Vieroituspainojen ero johtui pelkästään emon maidontuotantokyvystä ::) Ja jokainen vasikka oli ihan oman näköisensä.. Sonnin vaihtumisen huomaa ainoastaan vasikoiden jaloista ::)
-
Ihmisperheissä huomaa kuinka sattuma vaikuttaa hurjasti perillisissä. Toisaalta jotkut vanhemmat ovat vahvoja periyttäjiä ja suuri osa lapsista muistuttaa vahvasti toisiaan tai esimerkiksi toista vanhempaansa. ;D
-
Ihmisperheissä huomaa kuinka sattuma vaikuttaa hurjasti perillisissä. Toisaalta jotkut vanhemmat ovat vahvoja periyttäjiä ja suuri osa lapsista muistuttaa vahvasti toisiaan tai esimerkiksi toista vanhempaansa. ;D
Tuo sattuma voi olla vaikka naapurin isäntä ::)
-
Ihmisperheissä huomaa kuinka sattuma vaikuttaa hurjasti perillisissä. Toisaalta jotkut vanhemmat ovat vahvoja periyttäjiä ja suuri osa lapsista muistuttaa vahvasti toisiaan tai esimerkiksi toista vanhempaansa. ;D
Tuo sattuma voi olla vaikka naapurin isäntä ::)
Ei kun se on vahinko. Ei sillä satunnaistekijän kanssa ole tekemistä. ;)
-
Erittäin mielenkiintoinen artikkeli epigenetiikasta.
http://www.kemia-lehti.fi/wp-content/uploads//2013/06/Epigenetiikka_linkittaa_ympariston_ja_sairaudet_Kemia-lehti_11.6.13.pdf
-
Erittäin mielenkiintoinen artikkeli epigenetiikasta.
http://www.kemia-lehti.fi/wp-content/uploads//2013/06/Epigenetiikka_linkittaa_ympariston_ja_sairaudet_Kemia-lehti_11.6.13.pdf
Kerrankin laitit fiksun linkin 8)
Jo Raamatussa tunnettiin epigenetiikka "kostetaan seitsemänteen polveen" ;)
Nälkäinen lehmä periyttää lihoavia jälkeläisiä.... miettikääpä tätä :D
-
Eiks tää oo vähän paradoksi, mitä mielenkiintoisemmaksi aihe menee niin sen vähemmän keskustelua..? ;D
-
Eiks tää oo vähän paradoksi, mitä mielenkiintoisemmaksi aihe menee niin sen vähemmän keskustelua..? ;D
no kukapa tahtoo omaa pirttiviljelyä analysoida.
Navetan puolella, kun tuo jalostus tahtoo kaiken tiedon ja taidon ohella kumminkin olla arpapeliä. Ostin hiehon, minkä jalostusarvo oli todella lupaava, kyllä maitoa tulisi, mutta kun jalkoja ei ole lainkaan. On sitten niin ruma näky, että oikein silmiin koskee. Kirvestä lupaan joka ainoalla lypsykerralla.
Jalostukseen olen sitten ottanut tiukan kannan, parasta mitä löytyy ja oma sonni. Se on sitten kohtalo, mikä määrää mitä tulee. Meillä on tuo kylmäpihatto, mikä korjaa kyllä tilannetta eli siellä ei huipparit tahdo selvitä.
-
Eiks tää oo vähän paradoksi, mitä mielenkiintoisemmaksi aihe menee niin sen vähemmän keskustelua..? ;D
no kukapa tahtoo omaa pirttiviljelyä analysoida.
Navetan puolella, kun tuo jalostus tahtoo kaiken tiedon ja taidon ohella kumminkin olla arpapeliä. Ostin hiehon, minkä jalostusarvo oli todella lupaava, kyllä maitoa tulisi, mutta kun jalkoja ei ole lainkaan. On sitten niin ruma näky, että oikein silmiin koskee. Kirvestä lupaan joka ainoalla lypsykerralla.
Jalostukseen olen sitten ottanut tiukan kannan, parasta mitä löytyy ja oma sonni. Se on sitten kohtalo, mikä määrää mitä tulee. Meillä on tuo kylmäpihatto, mikä korjaa kyllä tilannetta eli siellä ei huipparit tahdo selvitä.
Se on sitten vähän kuin se laulun sammakko, jos ei ole ollenkaan jalkoja
-
Ihmisperheissä huomaa kuinka sattuma vaikuttaa hurjasti perillisissä. Toisaalta jotkut vanhemmat ovat vahvoja periyttäjiä ja suuri osa lapsista muistuttaa vahvasti toisiaan tai esimerkiksi toista vanhempaansa. ;D
Tuo sattuma voi olla vaikka naapurin isäntä ::)
Ei kun se on vahinko. Ei sillä satunnaistekijän kanssa ole tekemistä. ;)
USA:ssa on jonkunverran tutkittu näitä isäjuttuja, nykyään on helppoo kun on nää geenitestit ;)
Noin 10-12 % lapsista on eri isälle, mitä papereiden mukaan pitäisi olla, tosin en tiedä sitten sitä, vaikuttaako tähän sekin, että niitä eniten tutkitaan joita myös valmiiksi epäillään 8)
-
Eiks tää oo vähän paradoksi, mitä mielenkiintoisemmaksi aihe menee niin sen vähemmän keskustelua..? ;D
no kukapa tahtoo omaa pirttiviljelyä analysoida.
Navetan puolella, kun tuo jalostus tahtoo kaiken tiedon ja taidon ohella kumminkin olla arpapeliä. Ostin hiehon, minkä jalostusarvo oli todella lupaava, kyllä maitoa tulisi, mutta kun jalkoja ei ole lainkaan. On sitten niin ruma näky, että oikein silmiin koskee. Kirvestä lupaan joka ainoalla lypsykerralla.
Jalostukseen olen sitten ottanut tiukan kannan, parasta mitä löytyy ja oma sonni. Se on sitten kohtalo, mikä määrää mitä tulee. Meillä on tuo kylmäpihatto, mikä korjaa kyllä tilannetta eli siellä ei huipparit tahdo selvitä.
Pitäisi olla verrokkiryhmä, eihän sitä oikein voi analysoida jos kaikki lapset on samojen vanhempien jälkeläisiä ;D
Täällä on yksi 13 lapsen katras, jossa yksi lapsi on tehty aikanaan saksalaiselle sotilaalle 8)
Eli on toista geeniperimää joukossa, tämä saksalaiselle tehty on pärjännyt kaikista parhaiten, ainoa jolla on korkeakoulututkinto ja on eräässä kaupungissa etelässä teknisen osaston johtaja ;)
Nää suomalaiselle tehdyt on siivoojia, autonkuljettajia, rakennusmiehiä, jne... ammattien harjoittajia ;D
Osa niistä on menny ruottiin volvon tehtaalle töihin jo seitkyluvulla ::)
-
Eiks tää oo vähän paradoksi, mitä mielenkiintoisemmaksi aihe menee niin sen vähemmän keskustelua..? ;D
no kukapa tahtoo omaa pirttiviljelyä analysoida.
Navetan puolella, kun tuo jalostus tahtoo kaiken tiedon ja taidon ohella kumminkin olla arpapeliä. Ostin hiehon, minkä jalostusarvo oli todella lupaava, kyllä maitoa tulisi, mutta kun jalkoja ei ole lainkaan. On sitten niin ruma näky, että oikein silmiin koskee. Kirvestä lupaan joka ainoalla lypsykerralla.
Jalostukseen olen sitten ottanut tiukan kannan, parasta mitä löytyy ja oma sonni. Se on sitten kohtalo, mikä määrää mitä tulee. Meillä on tuo kylmäpihatto, mikä korjaa kyllä tilannetta eli siellä ei huipparit tahdo selvitä.
Pitäisi olla verrokkiryhmä, eihän sitä oikein voi analysoida jos kaikki lapset on samojen vanhempien jälkeläisiä ;D
Täällä on yksi 13 lapsen katras, jossa yksi lapsi on tehty aikanaan saksalaiselle sotilaalle 8)
Eli on toista geeniperimää joukossa, tämä saksalaiselle tehty on pärjännyt kaikista parhaiten, ainoa jolla on korkeakoulututkinto ja on eräässä kaupungissa etelässä teknisen osaston johtaja ;)
Nää suomalaiselle tehdyt on siivoojia, autonkuljettajia, rakennusmiehiä, jne... ammattien harjoittajia ;D
Osa niistä on menny ruottiin volvon tehtaalle töihin jo seitkyluvulla ::)
Meikäläisellä on jo ikä tehnyt tehtävänsä, eli vaikka se uusi onni ja autuus löytyiskin enään ei kerkiä verrokkiryhmää saada aikaseksi. Täytyy tyytyä vallitsevaan tilanteeseen ja toivoa, että tulevilla naimakaupoilla saadaan lisää rahantekotaitoa perheeseen, ei kuitenkaan painoalan ammattilaista.
-
Pitää tuosta VGnyt:n mukana tulleesta kalenterista todeta sen verran,olisin mieluummin ottanut kesä-ja heinäkuun erikseen kuin kaksi kertaa kesäkuun.
-
No, mun karjanjalostus ei paljon jostain kalenterista heilahda. Teippaan heinäkuun jostain muusta kalenterista ja hyvin pelaa.
Se on niin hyvä kalenteri muuten isoine tyhjine ruutuineen etten luovu yhden heinäkuun takia.
-
No, eihän ne NTM- elukat pärjää ilman utareliivejä, kalenteri ihan samaa sarjaa.. ;D
-
No, mun karjanjalostus ei paljon jostain kalenterista heilahda. Teippaan heinäkuun jostain muusta kalenterista ja hyvin pelaa.
Se on niin hyvä kalenteri muuten isoine tyhjine ruutuineen etten luovu yhden heinäkuun takia.
On siinä ollut ainakin sellainen ongelma ettei arkipäiville sattuvia pyhiä ole merkitty,enkä minä kaikkia ainakaan muista.Tämähän ei johdu muusta kuin siitä ettei ole kotimainen kalenteri.Minulle tuli mieleen tuosta painovirheestä,no nyt faba/Vg on nostanut itsensä niin tärkeäksi päättäväksi elimeksi,pistetäänpä ajanlaskukin uusiksi faban toimesta.
-
No oiskohan ihan painon virhe.
Onhan se joillekin kiva, kun saa taas yhden tekosyyn haukkua Fabaa. Turhanpäivästä suun soittoa, mutta joillekin tärkeä harrastus. Mitä lie pätemistä lienee. Kyllästyttää jo tavallisia karjanomistajia.
Utareliivitkin on heitetty loput roskiin kauan aikaa sitten. Mutta kalenteria en heitä kuiteskaan.
-
No, mun karjanjalostus ei paljon jostain kalenterista heilahda. Teippaan heinäkuun jostain muusta kalenterista ja hyvin pelaa.
Se on niin hyvä kalenteri muuten isoine tyhjine ruutuineen etten luovu yhden heinäkuun takia.
On siinä ollut ainakin sellainen ongelma ettei arkipäiville sattuvia pyhiä ole merkitty,enkä minä kaikkia ainakaan muista.Tämähän ei johdu muusta kuin siitä ettei ole kotimainen kalenteri.Minulle tuli mieleen tuosta painovirheestä,no nyt faba/Vg on nostanut itsensä niin tärkeäksi päättäväksi elimeksi,pistetäänpä ajanlaskukin uusiksi faban toimesta.
Peukutusta tälle kirjoitukselle ;D
Kesäkuu pitää olla kahteen kertaan, että saavat herrat viettää juhannuksen uusiksi. Ja juhannukseltahan alkaa loma...
-
No oiskohan ihan painon virhe.
Totta ihmeessä on painossa tapahtunut virhe. Mutta kokonaisuus toimii nin hyvin ettei kukaan ole vastaamassa oikoluennasta eikä tarkastamassa lopputuotetta ennen asiallaille jakamista.
Sama vaikutus kuitenkin sinulla ja minulla, ei minunkaan elämään vaikuta pätkän vertaa. Paitsi etten ala kalenterin kanssa askartelemaan kun niitä on valmiitakin olemassa.
-
Ei tarvi tästäkään enää vääntää;
http://www.faba.fi/faba/ajankohtaista/pohjoismainen_alkupera_turvaa_ayrshiren_kestavyytta_ja_tuottavuutta.4133.news
-
Ei niinkään jalostukseen mutta kannattavuuteen liittyvä kysymys, onko kellään tiedossa jotain sonnia joka saa tiineeksi oiken poikkeuksellisen hyvin lähes minkä tahansa elukan? Sonnin rodulla ei ole väliä, lihasonni toisi toki kalliimman välitysvasikan mutta jos se paras on kyyttö niin sitten on.
Jos ei halua paljastaa koko maailmalle salaisuuttaan, niin voi lähettää vinkin myös YV:nä. :)
Ja nyt ei siis puhuta tilasonnista...
-
Ei niinkään jalostukseen mutta kannattavuuteen liittyvä kysymys, onko kellään tiedossa jotain sonnia joka saa tiineeksi oiken poikkeuksellisen hyvin lähes minkä tahansa elukan? Sonnin rodulla ei ole väliä, lihasonni toisi toki kalliimman välitysvasikan mutta jos se paras on kyyttö niin sitten on.
Jos ei halua paljastaa koko maailmalle salaisuuttaan, niin voi lähettää vinkin myös YV:nä. :)
Ja nyt ei siis puhuta tilasonnista...
Tiedät itsekin, että eihän tuollaista ole olemassakaan.
Mitäs jos tuuttaisit 5 oljellista lihasonnia/kiima, vaikutus on varmaan suurempi, kuin joku teoreettinen indeksi?
Muinoin oli niitä sonneja, joilla saatiin kaikki kantaviksi. Tilastoista kuitenkin löytyi selvä suuntaus, niitä sonneja käytettiin lehmille jotka kiimailivat varmasti ja joiden lapsista ei edes odotettu mitään.. Joillakin "pienipäisillä" lihasonneilla on edelleen tällainen maine, joka johtuu just vaan valinnasta.
-
Ei niinkään jalostukseen mutta kannattavuuteen liittyvä kysymys, onko kellään tiedossa jotain sonnia joka saa tiineeksi oiken poikkeuksellisen hyvin lähes minkä tahansa elukan? Sonnin rodulla ei ole väliä, lihasonni toisi toki kalliimman välitysvasikan mutta jos se paras on kyyttö niin sitten on.
Jos ei halua paljastaa koko maailmalle salaisuuttaan, niin voi lähettää vinkin myös YV:nä. :)
Ja nyt ei siis puhuta tilasonnista...
Tiedät itsekin, että eihän tuollaista ole olemassakaan.
Mitäs jos tuuttaisit 5 oljellista lihasonnia/kiima, vaikutus on varmaan suurempi, kuin joku teoreettinen indeksi?
Muinoin oli niitä sonneja, joilla saatiin kaikki kantaviksi. Tilastoista kuitenkin löytyi selvä suuntaus, niitä sonneja käytettiin lehmille jotka kiimailivat varmasti ja joiden lapsista ei edes odotettu mitään.. Joillakin "pienipäisillä" lihasonneilla on edelleen tällainen maine, joka johtuu just vaan valinnasta.
Onhan sonneilla uusimattomuusprosentit, ja jotkut on ihan selvästi huonompia kuin toiset. Ja toisekseen jopa 90-95% about oikeaan aikaan (eikä edes ole kovin tarkkaa) tehdyistä siemennyksistä johtaa hedelmöittymiseen, mutta sitten joko kohtu tai alkio ei toimi ja tapahtuu varhaisluominen (vaihtelevasti melkein heti tai vasta 30pvä päästä) . Ja siihen alkion laatuun vaikuttaa sekä siittiö että munasolu. Ja luulisi että joillakin sonneilla tulee useammilla eri parituksilla hyviä alkioita jotka sitten paremmin jäävät kiinni. Sitten tietty jos kohtu ei syystä tai toisesta pelitä niin mikään ei tartu tai pysy, eikä kaikkia elukoita koskaan saa (uudestaan) tiineeksi.
-
Ei tarvi tästäkään enää vääntää;
http://www.faba.fi/faba/ajankohtaista/pohjoismainen_alkupera_turvaa_ayrshiren_kestavyytta_ja_tuottavuutta.4133.news
Totuus sattuu! ;D ;D vai mistä sulle on noita miinuksia noin sadellut?
Jaa mutta sää taidatkin olla joku faban kätyri desantti vai? :o
-
Ei tarvi tästäkään enää vääntää;
http://www.faba.fi/faba/ajankohtaista/pohjoismainen_alkupera_turvaa_ayrshiren_kestavyytta_ja_tuottavuutta.4133.news
Aika tarkoitushakuinen tutkimus. Verrattiin yksilöiden 305pv:n tuotoksia suoraan tilojen välillä ja koejäsenet olivat "hieman" epäsuhtaisia :D ;D 168.410 vs. 646
Mullakin on samankaltaisia kokemuksia, mutta tutkimus pitäisi tehdä vertailukelpoisin perustein. Tässä näkyy halutun tuloksen vaikutus, oikein amk-tutkimuslaatua ::)
-
Kanukkipuolella on pari ihan ok sonnia, tai ehkä useampikin. Mutta sitten siellä sellaisia kuin vaikka Potter, joka yhä on Semexin myynnissä. Kun kanadasta löytyy aika täydellisen rakenteen rakennesonneja jotka tiputtavat maitoa "vain" 500-1000 litraa verrattuna pohjoismaisiin, miksi joku käyttäisi yhtä tuollaista?
http://www2.mloy.fi/SKJOWeb/wwwJasu/BullData.asp?strBreed=1&strHBNo=44865&strLang=FI&UuteenIkkunaan=1
Sen kanukkijalostusarvotkin ovat ihan hanurista.
http://www.cdn.ca/query/detail_ge.php?breed=AY&country=CAN&sex=M®num=100512296
Täytyy avautua kun on pistetty pari sen tytärtä ensikkona pois onnettoman tuotoksen ja hitauden takia vaikka niiden emät ovat lypsäneet 11-12000kg kausia (kotikarjoissaan).
-
Maidontuottajan ei kannata Potteria käyttää. Sen sijaan Cacyked (http://"http://www.cdn.ca/query/detail_ge.php?breed=AY&country=CAN&sex=M®num=105303313") tai Mordicus (http://"http://www.cdn.ca/query/detail_ge.php?breed=AY&country=CAN&sex=M®num=106261728"). Faban listalta Cigar... (http://"http://www2.mloy.fi/SKJOWeb/WWWjasu/BullData.asp?strBreed=1&strHBNo=45641&strLang=FI&UuteenIkkunaan=1")
-
Alkuperäinen paperi tuosta tutkimuksesta olis mielenkiintoista lukaista. Noilla annetuilla tiedoilla asiasta ei jää oikein vahva maku. Ja onhan aivan väärä ajatustapa että kun asiaa on "tutkittu" ja saatu olevinaan selkeä lopputulos, ettei asiasta tarvitsisi enää vääntää. Tutkimuspuolella perustustkimuksen yksi tärkeimmistä osa-alueista on vanhojen teorioiden testaaminen ja jatkuva kyseenalaistaminen. Sitä filosofiaa soisi osaltaan siirtyvän tänne "amis-haastattelu-veikkaus-gallup-deskriptiotutkimus"puolellekin.
Onhan nykyään hyviä sonneja mistä valita. :)
-
Alkuperäinen paperi tuosta tutkimuksesta olis mielenkiintoista lukaista. Noilla annetuilla tiedoilla asiasta ei jää oikein vahva maku. Ja onhan aivan väärä ajatustapa että kun asiaa on "tutkittu" ja saatu olevinaan selkeä lopputulos, ettei asiasta tarvitsisi enää vääntää. Tutkimuspuolella perustustkimuksen yksi tärkeimmistä osa-alueista on vanhojen teorioiden testaaminen ja jatkuva kyseenalaistaminen. Sitä filosofiaa soisi osaltaan siirtyvän tänne "amis-haastattelu-veikkaus-gallup-deskriptiotutkimus"puolellekin.
Onhan nykyään hyviä sonneja mistä valita. :)
Noin. Sellainen puolenkymmentä tutkimusta kun on tehtynä ja hiukan eri otantamatriiseilla, niin voidaan puhua jonkinlaisesta trendistä...
-
Ei niinkään jalostukseen mutta kannattavuuteen liittyvä kysymys, onko kellään tiedossa jotain sonnia joka saa tiineeksi oiken poikkeuksellisen hyvin lähes minkä tahansa elukan? Sonnin rodulla ei ole väliä, lihasonni toisi toki kalliimman välitysvasikan mutta jos se paras on kyyttö niin sitten on.
Jos ei halua paljastaa koko maailmalle salaisuuttaan, niin voi lähettää vinkin myös YV:nä. :)
Ja nyt ei siis puhuta tilasonnista...
Kyyttöäkin voi kokeilla, mutta Sorjosen Veikko on sitten kaiken huippu. Vanhaa kuin taivas, muistaakseni yli kakskymppistä, lappalais sonnia. Lappalaissonnia kokeilisin ennen kyyttöä. Meillä toiminut paremmin. Ja sitten on kahden sonnin käyttö. Joskus laitettu tuplalatinki, kun keinot on loppu ja tiineeksi on tullut. Tai sitten siemennyttänyt ekana päivänä suomenkarjalla ja seuraavana normisonnilla. Nämä ovat näitä ikuisuuskysymyksiä, mutta nykyään vannon tilasonnin nimeen.
-
Aika tarkoitushakuinen tutkimus. Verrattiin yksilöiden 305pv:n tuotoksia suoraan tilojen välillä ja koejäsenet olivat "hieman" epäsuhtaisia :D ;D 168.410 vs. 646
Mullakin on samankaltaisia kokemuksia, mutta tutkimus pitäisi tehdä vertailukelpoisin perustein. Tässä näkyy halutun tuloksen vaikutus, oikein amk-tutkimuslaatua ::)
Epäilet siis kotieläinten jalostustieteen tohtorin ja alan opettajan kykyä suunnitella tutkimuksia?
-
Ei niinkään jalostukseen mutta kannattavuuteen liittyvä kysymys, onko kellään tiedossa jotain sonnia joka saa tiineeksi oiken poikkeuksellisen hyvin lähes minkä tahansa elukan? Sonnin rodulla ei ole väliä, lihasonni toisi toki kalliimman välitysvasikan mutta jos se paras on kyyttö niin sitten on.
Jos ei halua paljastaa koko maailmalle salaisuuttaan, niin voi lähettää vinkin myös YV:nä. :)
Ja nyt ei siis puhuta tilasonnista...
Kyyttöäkin voi kokeilla, mutta Sorjosen Veikko on sitten kaiken huippu. Vanhaa kuin taivas, muistaakseni yli kakskymppistä, lappalais sonnia. Lappalaissonnia kokeilisin ennen kyyttöä. Meillä toiminut paremmin. Ja sitten on kahden sonnin käyttö. Joskus laitettu tuplalatinki, kun keinot on loppu ja tiineeksi on tullut. Tai sitten siemennyttänyt ekana päivänä suomenkarjalla ja seuraavana normisonnilla. Nämä ovat näitä ikuisuuskysymyksiä, mutta nykyään vannon tilasonnin nimeen.
Kyllä minä sanoisin, että hailanderilla homma toimii aika hyvin, yleensä kertarykäyksellä tiineenä lehmä kuin lehmä 8)
-
Aika tarkoitushakuinen tutkimus. Verrattiin yksilöiden 305pv:n tuotoksia suoraan tilojen välillä ja koejäsenet olivat "hieman" epäsuhtaisia :D ;D 168.410 vs. 646
Mullakin on samankaltaisia kokemuksia, mutta tutkimus pitäisi tehdä vertailukelpoisin perustein. Tässä näkyy halutun tuloksen vaikutus, oikein amk-tutkimuslaatua ::)
Epäilet siis kotieläinten jalostustieteen tohtorin ja alan opettajan kykyä suunnitella tutkimuksia?
No ei ole varmaan yllätys, että minkä firman lehdessä tästä uutisoidaan, tutkimuksen tulos sinänsä ei mitään uutta, mutta on taas hyvää propagandaa. Tiedä sitten kuka on tutkimuksen tilannut tuskin semex ainakaan tai sitten tää oli joku väitöstutkimus.
Epäileväthän tupakka ja alkoholi teollisuuskin tutkimuksia joiden mukaan ko. aineet ovat haitallisia.
-
Missähän alan tutkimukset mahdetaan julkaista? Maaseudun tulevaisuudessa? :P Nimettömät refereet jotka istuvat tutkimuksen tilaajan palkkalistoilla? ;D
En tässä kommentoi tätä keissiä, mutta se että on alan opettaja, ei tarkoita millään tapaa että on automaattisesti pätevä tekemään tai suunnittelemaan tieteellistä tutkimusta. Avustajana voi toki toimia, vaikkei ole tutkijakoulutusta. Proffat ovat käytännössä aina tohtoreita joiden onkin suotavaa osata tehdä tutkimusta.
-
Ei tarvi tästäkään enää vääntää;
http://www.faba.fi/faba/ajankohtaista/pohjoismainen_alkupera_turvaa_ayrshiren_kestavyytta_ja_tuottavuutta.4133.news
Aika tarkoitushakuinen tutkimus. Verrattiin yksilöiden 305pv:n tuotoksia suoraan tilojen välillä ja koejäsenet olivat "hieman" epäsuhtaisia :D ;D 168.410 vs. 646
Mullakin on samankaltaisia kokemuksia, mutta tutkimus pitäisi tehdä vertailukelpoisin perustein. Tässä näkyy halutun tuloksen vaikutus, oikein amk-tutkimuslaatua ::)
No voiko oikeasti olla parempi koeaineisto, kuin kaikki tarkkailuun kuuluvat lehmät ;D Tuskin suurempaa edustavuutta voi olla...
-
Ei tarvi tästäkään enää vääntää;
http://www.faba.fi/faba/ajankohtaista/pohjoismainen_alkupera_turvaa_ayrshiren_kestavyytta_ja_tuottavuutta.4133.news
Aika tarkoitushakuinen tutkimus. Verrattiin yksilöiden 305pv:n tuotoksia suoraan tilojen välillä ja koejäsenet olivat "hieman" epäsuhtaisia :D ;D 168.410 vs. 646
Mullakin on samankaltaisia kokemuksia, mutta tutkimus pitäisi tehdä vertailukelpoisin perustein. Tässä näkyy halutun tuloksen vaikutus, oikein amk-tutkimuslaatua ::)
No voiko oikeasti olla parempi koeaineisto, kuin kaikki tarkkailuun kuuluvat lehmät ;D Tuskin suurempaa edustavuutta voi olla...
...ja aineisto oli kerätty vuodelta...
-
Ei tarvi tästäkään enää vääntää;
http://www.faba.fi/faba/ajankohtaista/pohjoismainen_alkupera_turvaa_ayrshiren_kestavyytta_ja_tuottavuutta.4133.news
Aika tarkoitushakuinen tutkimus. Verrattiin yksilöiden 305pv:n tuotoksia suoraan tilojen välillä ja koejäsenet olivat "hieman" epäsuhtaisia :D ;D 168.410 vs. 646
Mullakin on samankaltaisia kokemuksia, mutta tutkimus pitäisi tehdä vertailukelpoisin perustein. Tässä näkyy halutun tuloksen vaikutus, oikein amk-tutkimuslaatua ::)
No voiko oikeasti olla parempi koeaineisto, kuin kaikki tarkkailuun kuuluvat lehmät ;D Tuskin suurempaa edustavuutta voi olla...
...ja aineisto oli kerätty vuodelta...
Sitä en tiedä. Tiedätkö sinä? Meinaatko että ero olisi kaventunut tänä vuonna ???
-
http://issuu.com/mttelo/docs/mtiede_4/15
Kyllä se on niin hyvä tutkimus kun tällä hetkellä voi olla. Joku voisi aiheesta väittää että parhaat kanukkieläimet eivät ole ehtineet edes poistua karjoista kun taas pohjoismaisissa poistetuissa on tasaisemmin myös vanhempaa (5-15 krt poikinutta) ainesta mukana joka nostaa keskiarvoja.
Toisaalta pohjoismaisessa aineistossa on mukana myös kaikki nuorsoinnien haja-ammuntatyttäret, ja Kanadasta on tuotu vain ne valikoidut parhaat sonnit. heh. :P
edit: Kanukkielukat on myös todennäköisemmin viihtyneet eturivin jalostajien ja karjaihmisten nautahoitoloissa samalla kun pohjoismainen aines on täyttänyt mökin mummojen vanhoja maakellareita (ja mennyt teuraaksi kun tuotanto on lopetettu).
Ei sillä, käytän itsekin vähän kanukkisiementä myös AY-puolella jatkossakin.
-
http://issuu.com/mttelo/docs/mtiede_4/15
Kyllä se on niin hyvä tutkimus kun tällä hetkellä voi olla. Joku voisi aiheesta väittää että parhaat kanukkieläimet eivät ole ehtineet edes poistua karjoista kun taas pohjoismaisissa poistetuissa on tasaisemmin myös vanhempaa (5-15 krt poikinutta) ainesta mukana joka nostaa keskiarvoja.
Toisaalta pohjoismaisessa aineistossa on mukana myös kaikki nuorsoinnien haja-ammuntatyttäret, ja Kanadasta on tuotu vain ne valikoidut parhaat sonnit. heh. :P
Niih, siinäs näitte! kannattiko mennä vieraisiin, mitä? ;D
-
Kieltämättä hieman hu*****neena saa katsoa kuinka jotkut ajattelevat yhden tutkimustuloksen tekevän asiassa täysin autuaaksi, vaikka kukaan ei vielä toistaiseksi ole näyttänyt alkuperäistä tutkimusta eikä sitä ole tarkasteltu kriittisesti. Ilman sitä paperia ei pitäisi tässä tehdä kovin kummoista spekulaatiota, mutta koska se kuuluu täällä asiaan, pitänee pariin seikkaan kiinnittää huomiota.
Data on kerätty poistuneista (eli poistetuista) lehmistä. Mikäli dataa kyettäisiin käsittelemään ja tulkitsemaan kunnolla, saisi siitä irti lähinnä sen tiedon mikä koskee todellakin jo poistettuja eläimiä. Eli aineistossa on poistotiedot vuosilta 2009-2013. Tämän aineiston perusteella on kuitenkin jokseenkin populistisesti vedetty johtopäätöksiä siitä, mikä tilanne on tällä hetkellä tai jatkossa: olemassa olevalla datalla on yritetty tehdä ennustus sen sijaan, että oltaisin kiltisti pysytty olemassa olevan datan käsittelyssä. Jutussa annetaan selkeästi ymmärtää, että pohjoismaista alkuperää olevat lehmät lypsävät (ei siis pelkästään lypsivät) enemmän sekä että pohjoismainen tuotospotentiaali ei siirry kanadalaissonnin tyttärelle.
Yksi seikka mikä tuosta tulee mieleen, on että tuossa aineistossa on runsaasti rakennepainotteisia sonneja ja koska ensimmäiset poistotiedot ovat vuodelta 2009, on kyseisen lehmän siemennys tapahtunut käytännössä vuosia aiemmin eli kyseessä ovat valtaosin juuri ne ensimmäiset tuodut kanukit, joista ei laajasti ole toivottuja tuloksia tuotospuolella. On siellä toki myös Potter ja kumppanit. Mutta se mikä on huomionarvoista, ei tuossa datassa voi mitenkään olla näitä viime vuosina tuotuja asiallisen tuotostason sonneja. Kun ottaa huomioon tässä tutkimuksessa käsitellyn aineiston ennustamisvoiman ja sen muutoksen mikä on tapahtunut tuontisonnien valikoimassa ja tuotospotentiaalissa, ei tältä osin mielestäni ole kovin relevanttia puhua siitä kuinka aineisto korreloi tämän hetken tilanteeseen puhumattakaan seuraavien vuosien kehityksestä.
Toisekseen, se että vaikka aineistossa olisi kaikki suomen karjat ja vaikka vielä naapurimaankin karjat, ei lähtökohtaisesti tarkoita sitä että data on validia kysymyksenasettelun ja tutkimusongelman kannalta. Suomeksi sanottuna artikkelista ei voi päätellä, onko aineistolla riittävästi voimaa osoittaa tutkimustulos oikeaksi. Dataa voi olla paljonkin, mutta sen laatu ei välttämättä ole sellaista että kovin luotettaviin lopputuloksiin päästäisiin. Loppuviimein kyse on siitä, millainen on kysymyksenasettelu ja millaisella luotettavuudella tutkimustulos saadaan.
Tarkoituksenhakuisesta vaikutelmasta voidaan puhua silloin, kun kaikki johtopäätökset tuntuvat tukevan "yhtä näkökantaa" ilman sen kummempaa kritiikkiä - tulee mieleen, että kysymyksenasettelu on muokkautunut tutkimuksen edetessä. Kun tarkastellaan tuotospäivää kohden laskettuja tuotoksia, ei eroja käytännössä ole. Emäpuolella Kanadalasveri jopa näyttäisi nostavan tuotospäivää kohden laskettua tuotosta. Mutta yhtäkaikki luotettavuutta ei voida arvioida ilman tietoa valituista tilastollisista testausmenetelmistä ja testisuureista. Näiden on vielä oltava linjassa kysymyksenasettelun kanssa. Data voi siis olla reikäistä tai muuten vaan kelvotonta tai populaatiot eivät välttämättä ole edes vertailukelpoisia. Aiemmin Adamin esille tuoma seikka havaintoyksiköiden valtavasta mittasuhde-erosta asettaa jo sekin datan käsittelylle todellisia haasteita. Tarkoitukseni ei ole kyseenalaistaa suoraan tutkimuksen tekijöitä, vaan osoittaa että kritiikkiä tarvitaan ja todeta että täältä päätteen äärestä on mahdoton lausua lopullista aamenta vaikka se joillekin tuntuu olevan varsin helppoa.
-
Laitatko ton edellisen vielä Suomeksi:-) Näyttää hienolta paperilla ja toimii kuin kommunismi.
-
Kieltämättä hieman hu*****neena saa katsoa kuinka jotkut ajattelevat yhden tutkimustuloksen tekevän asiassa täysin autuaaksi, vaikka kukaan ei vielä toistaiseksi ole näyttänyt alkuperäistä tutkimusta eikä sitä ole tarkasteltu kriittisesti. Ilman sitä paperia ei pitäisi tässä tehdä kovin kummoista spekulaatiota, mutta koska se kuuluu täällä asiaan, pitänee pariin seikkaan kiinnittää huomiota.
Data on kerätty poistuneista (eli poistetuista) lehmistä. Mikäli dataa kyettäisiin käsittelemään ja tulkitsemaan kunnolla, saisi siitä irti lähinnä sen tiedon mikä koskee todellakin jo poistettuja eläimiä. Eli aineistossa on poistotiedot vuosilta 2009-2013. Tämän aineiston perusteella on kuitenkin jokseenkin populistisesti vedetty johtopäätöksiä siitä, mikä tilanne on tällä hetkellä tai jatkossa: olemassa olevalla datalla on yritetty tehdä ennustus sen sijaan, että oltaisin kiltisti pysytty olemassa olevan datan käsittelyssä. Jutussa annetaan selkeästi ymmärtää, että pohjoismaista alkuperää olevat lehmät lypsävät (ei siis pelkästään lypsivät) enemmän sekä että pohjoismainen tuotospotentiaali ei siirry kanadalaissonnin tyttärelle.
Yksi seikka mikä tuosta tulee mieleen, on että tuossa aineistossa on runsaasti rakennepainotteisia sonneja ja koska ensimmäiset poistotiedot ovat vuodelta 2009, on kyseisen lehmän siemennys tapahtunut käytännössä vuosia aiemmin eli kyseessä ovat valtaosin juuri ne ensimmäiset tuodut kanukit, joista ei laajasti ole toivottuja tuloksia tuotospuolella. On siellä toki myös Potter ja kumppanit. Mutta se mikä on huomionarvoista, ei tuossa datassa voi mitenkään olla näitä viime vuosina tuotuja asiallisen tuotostason sonneja. Kun ottaa huomioon tässä tutkimuksessa käsitellyn aineiston ennustamisvoiman ja sen muutoksen mikä on tapahtunut tuontisonnien valikoimassa ja tuotospotentiaalissa, ei tältä osin mielestäni ole kovin relevanttia puhua siitä kuinka aineisto korreloi tämän hetken tilanteeseen puhumattakaan seuraavien vuosien kehityksestä.
Toisekseen, se että vaikka aineistossa olisi kaikki suomen karjat ja vaikka vielä naapurimaankin karjat, ei lähtökohtaisesti tarkoita sitä että data on validia kysymyksenasettelun ja tutkimusongelman kannalta. Suomeksi sanottuna artikkelista ei voi päätellä, onko aineistolla riittävästi voimaa osoittaa tutkimustulos oikeaksi. Dataa voi olla paljonkin, mutta sen laatu ei välttämättä ole sellaista että kovin luotettaviin lopputuloksiin päästäisiin. Loppuviimein kyse on siitä, millainen on kysymyksenasettelu ja millaisella luotettavuudella tutkimustulos saadaan.
Tarkoituksenhakuisesta vaikutelmasta voidaan puhua silloin, kun kaikki johtopäätökset tuntuvat tukevan "yhtä näkökantaa" ilman sen kummempaa kritiikkiä - tulee mieleen, että kysymyksenasettelu on muokkautunut tutkimuksen edetessä. Kun tarkastellaan tuotospäivää kohden laskettuja tuotoksia, ei eroja käytännössä ole. Emäpuolella Kanadalasveri jopa näyttäisi nostavan tuotospäivää kohden laskettua tuotosta. Mutta yhtäkaikki luotettavuutta ei voida arvioida ilman tietoa valituista tilastollisista testausmenetelmistä ja testisuureista. Näiden on vielä oltava linjassa kysymyksenasettelun kanssa. Data voi siis olla reikäistä tai muuten vaan kelvotonta tai populaatiot eivät välttämättä ole edes vertailukelpoisia. Aiemmin Adamin esille tuoma seikka havaintoyksiköiden valtavasta mittasuhde-erosta asettaa jo sekin datan käsittelylle todellisia haasteita. Tarkoitukseni ei ole kyseenalaistaa suoraan tutkimuksen tekijöitä, vaan osoittaa että kritiikkiä tarvitaan ja todeta että täältä päätteen äärestä on mahdoton lausua lopullista aamenta vaikka se joillekin tuntuu olevan varsin helppoa.
On hienoa, kun joku osaa pukea omat ajatukset sanoiksi :)
-
http://issuu.com/mttelo/docs/mtiede_4/15
Peurajussi jaksaa kirjoittaa about yhtä pitkästi kuin koko artikkeli on, mutta ei silti viitsi sitä itse lukea? Kyseessä on kaikki tuotosseurannassa mukana olleet AY:t joilta on otettu tuotosseurannasta tuotostiedot. Mielestäni tuosta lehtiartikkelista ei ole jätetty pois mitään olennaista, kyse on ihan puhtaasta statistiikasta.
Paljonko ovat lypsäneet elinikänään ja tuotosikänään on kysymys, ja vastaukset on kerätty tuohon taulukkoon. DUH. Ja kun tarkastellaan sitä mitä artikkelissa aivan selkeästi on sanottu tarkasteltavan, aineisto on niin hyvä kuin se vain voi olla. Karjantarkkailusta otetut tuotostiedot. Ei enempää eikä vähempää.
Peurajussin kanssa voi olla samaa mieltä siitä että tilanne on ehkä lypsyssä olevien osalta eri ja periaatteessa kyllä niiltäkin voisi ne lypsytiedot hakea eikä vain poistetuilta. Toisaalta elinikäistuotoksella on merkittävä taloudellinen vaikutus eli sen painoarvoa ei voida myöskään vähätellä.
Toisekseen kanadasta on tosiaankin ruvennut tulemaan myös tuottavampia sonneja, esim. sellaisia joilla on myös pohjoismaista myös verta.
Eli tuon artikkelin pohjalta ei tosiaankaan välttämättä voida sanoa miten asiat ovat, ainoastaan sen miten asiat olivat. Mutta sen miten asiat olivat, se kertoo ihan hyvin. Se ei väitä mitään muuta kuin sen mitä tuotosseurantatiedot kertovat.
Jos 646 eläintä ei ole riittävä otos antamaan edes verrattain luotettavia tuloksia, niin jalostuksessa ei taida olla mitään mieltä muutenkaan.
-
http://issuu.com/mttelo/docs/mtiede_4/15
Peurajussi jaksaa kirjoittaa about yhtä pitkästi kuin koko artikkeli on, mutta ei silti viitsi sitä itse lukea? Kyseessä on kaikki tuotosseurannassa mukana olleet AY:t joilta on otettu tuotosseurannasta tuotostiedot. Mielestäni tuosta lehtiartikkelista ei ole jätetty pois mitään olennaista, kyse on ihan puhtaasta statistiikasta.
Paljonko ovat lypsäneet elinikänään ja tuotosikänään on kysymys, ja vastaukset on kerätty tuohon taulukkoon. DUH. Ja kun tarkastellaan sitä mitä artikkelissa aivan selkeästi on sanottu tarkasteltavan, aineisto on niin hyvä kuin se vain voi olla. Karjantarkkailusta otetut tuotostiedot. Ei enempää eikä vähempää.
Käytännön tilaolosuhteissa asian huomaa. Ennen maitoa saattoi tulla 10 000/pää, nyt päästään just 9 tonniin. Vaikka ruokinta on oikeasti parantunut.
Syynä voi olla tietysti joku muukin !!! Ehkä jopa se tunnettu tosiasia, että tietyt jalosteet vain kehittyvät hitaammin -> hyvät ominaisuudet tulevat näkyviin vasta kypsemmällä iällä, mutta suomalaiskansalliseen tapaan odottamista ei olla jaksettu ja elukat on poistettu (tilaston mukaan) huonon tuotoksen vuoksi 2. lypsykauden lopussa.
Toivotaan, että joskus saadaan tilasto, jossa asiaa käsitellään vanhempien lehmien onnistumista.. Siihen menee tietysti aikaa, ja niitä vanhoja lehmiä vaan pitäisi tiloilla "kasvattaa" ??? Sehän kertoisi lopullisen totuuden.
+ ruokinnan tehokkuutta pitäisi voida vertailla myös. Nyt kokemus on, että hyötysuhde ei ole parantunut "eläimiä keventämällä", kauheita ka-syöntejä...
-
Jos 646 eläintä ei ole riittävä otos antamaan edes verrattain luotettavia tuloksia, niin jalostuksessa ei taida olla mitään mieltä muutenkaan.
Kysymys ei ole tuosta, vaan siitä hajonnasta, joka noin pieneen porukkaan väistämättä tulee. Vertailukohteena on kuitenkin jotain ihan muuta. Voisin jopa väittää, että poiston kohteiksi on joutunut suhteessa vähemmän tuontimateriaalista peräisin olevia lehmiä kuin kotoperäisiä. Mullakin on karjassa neljättäkymmentä kanukkitaustaista tuotannossa. Suhteutapa se tutkimuksen koko A-ryhmään.
Kyllä data on varmasti tasan niin kuin tutkimus osoittaa.
-
Jos 646 eläintä ei ole riittävä otos antamaan edes verrattain luotettavia tuloksia, niin jalostuksessa ei taida olla mitään mieltä muutenkaan.
Kysymys ei ole tuosta, vaan siitä hajonnasta, joka noin pieneen porukkaan väistämättä tulee. Vertailukohteena on kuitenkin jotain ihan muuta. Voisin jopa väittää, että poiston kohteiksi on joutunut suhteessa vähemmän tuontimateriaalista peräisin olevia lehmiä kuin kotoperäisiä. Mullakin on karjassa neljättäkymmentä kanukkitaustaista tuotannossa. Suhteutapa se tutkimuksen koko A-ryhmään.
Kyllä data on varmasti tasan niin kuin tutkimus osoittaa.
Sä voit olla oikeassa.. Hajonta voi olla isoa kun sekoitetaan kahta noin erilaista. Hyvä huomio.
-
Yksi tilastollisen testaamisen luotettavuuden lähtökodista on se, että populaatiot täytyy olla vertailukelpoisia. Eli siitä tämä spekulaatio muutaman sadan pään kanukkipopulaatio vs. kymmenien tuhansien pohjoismainen populaatio.
Tämäkin selviää yhdellä vilkaisulla jos näkis statistiikan tästä tutkimuksesta.
-
Yksi tilastollisen testaamisen luotettavuuden lähtökodista on se, että populaatiot täytyy olla vertailukelpoisia. Eli siitä tämä spekulaatio muutaman sadan pään kanukkipopulaatio vs. kymmenien tuhansien pohjoismainen populaatio.
Tämäkin selviää yhdellä vilkaisulla jos näkis statistiikan tästä tutkimuksesta.
Kaikki vastaan kaikki on kyl aika hyvä otanta... Tuo "muutama sata" on jo aika iso määrä, yleensä kaikki tutkimus tehdään enintään kymmenillä eläimillä..
-
Jos 646 eläintä ei ole riittävä otos antamaan edes verrattain luotettavia tuloksia, niin jalostuksessa ei taida olla mitään mieltä muutenkaan.
Kukapa on sanonut että siinä mieltä oliskaan.. :P Enivei, tuossa aiemmin tulikin esille mikä ongelma tässä on, ei se että tämä lukema on pieni vaan se että se ei kovin helpolla ole vertailukelpoinen aivan erisuuruiseen populaatioon. Hajonnasta ei voida oikeastaan tietää mitään ilman sitä dataa, mutta sattuma on se mikä tulee kuitenkin vaikuttamaan.
-
Relatkaa nyt edes hiukan! menee tämä virkamiesjargonia liiallisuuksiin (vai mikä se sivistyssana nyt oli). Joulu ja kaikki ja täällä väännetään uutta kalevalaa, te ootte väärällä alalla kun pitäis lypsää ja te ootte kaikki jotain Eino Leinoja ;D Hyvää joulua vaan kaikille jalostusihmisillekkin ja otetaas taas! ;D Amis-spede lähtee nyt riippatissien venytykselle. :)
-
Jos 646 eläintä ei ole riittävä otos antamaan edes verrattain luotettavia tuloksia, niin jalostuksessa ei taida olla mitään mieltä muutenkaan.
Kukapa on sanonut että siinä mieltä oliskaan.. :P Enivei, tuossa aiemmin tulikin esille mikä ongelma tässä on, ei se että tämä lukema on pieni vaan se että se ei kovin helpolla ole vertailukelpoinen aivan erisuuruiseen populaatioon. Hajonnasta ei voida oikeastaan tietää mitään ilman sitä dataa, mutta sattuma on se mikä tulee kuitenkin vaikuttamaan.
Minkä tilastotieteen opin mukaan keskenään verrattavien populaatioiden pitäisi olla yhtä suuria? Jälkeläisarvostelussakin verrataan yhden sonnin tytäryhmään ( n. 100) koko pohjoismaiseen populaatioon eli useampaan satatuhanteen. Olisko tuon tutkimuksen tulos ollut luotettavampi, jos pohjoismaisten sonnien tyttäristä olisi arvottu mukaan 646? Opiskelkaan nyt, vaikka muutama vuosi tilastotiedettä yliopistossa, ennen kuin alatte kyseenalaistamaan tieteellisen seulan läpäissyttä tutkimusta.
-
Jos 646 eläintä ei ole riittävä otos antamaan edes verrattain luotettavia tuloksia, niin jalostuksessa ei taida olla mitään mieltä muutenkaan.
Kukapa on sanonut että siinä mieltä oliskaan.. :P Enivei, tuossa aiemmin tulikin esille mikä ongelma tässä on, ei se että tämä lukema on pieni vaan se että se ei kovin helpolla ole vertailukelpoinen aivan erisuuruiseen populaatioon. Hajonnasta ei voida oikeastaan tietää mitään ilman sitä dataa, mutta sattuma on se mikä tulee kuitenkin vaikuttamaan.
Minkä tilastotieteen opin mukaan keskenään verrattavien populaatioiden pitäisi olla yhtä suuria? Jälkeläisarvostelussakin verrataan yhden sonnin tytäryhmään ( n. 100) koko pohjoismaiseen populaatioon eli useampaan satatuhanteen. Olisko tuon tutkimuksen tulos ollut luotettavampi, jos pohjoismaisten sonnien tyttäristä olisi arvottu mukaan 646? Opiskelkaan nyt, vaikka muutama vuosi tilastotiedettä yliopistossa, ennen kuin alatte kyseenalaistamaan tieteellisen seulan läpäissyttä tutkimusta.
Sanon taas... kolmannen kerran KAIKKI vastaan KAIKKI. Sen paremmaksi otanta ei voi mennä :o :o :o
-
Otanta on ihan ok, kun parempaakaan ei ole vielä saatavilla. 600 eläintä riittää mainiosti tutkimustarpeisiin, mutta yksi perusjuttu tuosta julkaisusta jäi puuttumaan. Nimittäin se tilastollinen merkitsevyys. Tuntuu vähän lukijoiden aliarvioimiselta jättää kertomatta onko tulokset merkitseviä vai puhdasta sattumaa ::)
-
Tässä pannaan nyt urakalla puuroja ja vellejä sekaisin. Osa teistä on ihan oikeassakin.
Havainnollisuuden vuoksi:
BACKSPACElla on 2 ooppelia, jotka sattuvat olemaan aivan romuja. Suomessa ei ole muita ooppeleita eli bäkkärin populaatio on ainut jolloin 2 havaintoyksikköä on "kaikki". Tutkija haluaa selvittää, onko Opel automerkkinä paska joten se vertaa näitä kaikkia kahta opelia kaikkiin suomen Nissaneihin, joita on kymmeniä tuhansia. Antaako tutkimus noin perstuntumalta kuinka tarkan kuvan siitä, onko Opel paska auto vai ei? Ei anna minkään vertaa, eikä tuollaista tutkimusasetelmaa oikein ole edes mahdollista järjestää. Sen sijaan aineistolla voidaan vastata kysymykseen, onko suomen opel- populaatio paska. Eikä siinä silloin tarvita edes tilastollista analyysiä vaan voidaan tehdä johtopäätökset muilla keinoin.
Eli tässä on mielestäni kysymys kahdesta asiasta: BACKSPACE on täysin oikeassa siinä, että data on paras mahdollinen saatavilla oleva ja sitä ainoastaan voidaan käyttää kun arvioidaan juuri tutkimuksessa esitettyjä asioita kuten sitä, mikä on ollut kanukkien lypsymenestyksen suhde pohjoismaisiin verrattuna. Mutta toinen kysymys on se, että aineistolla tahdotaan tehdä ennustetta ja silloin aineisto vaatii tilastollisen analyysin. Toisin sanoen on pitänyt selvittää, kykeneekö tämä data kertomaan, voiko asian yleistää tai tehdä siitä ennustetta. ON ERI ASIA SANOA että "poistetut kanukit lypsivät vähemmän" kuin että "karjassasi olevat kanukit lypsävät tai tulevat lypsämään vähemmän".
Mitä tulee Koemanin huolenaiheeseen, niin mikäli kahta populaatiota verrataan keskenään on havaintoyksiköiden N määrä oltava tasan sama. Eli vaikka 25 kanukkia ja 25 pohjoismaista. Mutta tässä tutkimuksessa tuskin on tällaisesta koeasetelmasta kyse, joten se siitä. Tarkoitus oli vain provosoida ajattelemaan ja kyseenalaistamaan, koska varsin usein kerran julkaistu uutinen tunnutaan ottavan ainoana oikeana totuutena. Ja se ei kuulu ainakaan siihen tieteelliseen maailmaan, jossa sitä tiedettä itseään tehdään.
Sivuaineen verran on tilastotiedettä opiskeltu, mutta myönnän että siitä alkaa olla jo hieman liian kauan aikaa.
edit. Sandels myös penää testisuureita, siitähän tässä on nimenomaan kyse kun koko juttu vaikuttaa populistiselta ilman minkäänlaista vihjettä kovasta tieteestä ja luvuista.. 600 on tosiaan lukumääränä SINÄNSÄ aivan riittävä, pari tuhatta alkais olla jo mukava. :P
-
Itse asiassa.... mulla on ollut 9 Opelia, joista 7 on ollut täysiä paskoja. Ja ne kaikki on ostettu täysinä paskoina, joten minua ei ole ostohetkellä vedätetty ollenkaan. Olen siis tiennyt mihin sotkeennun, enkä ole jälkikäteen hakenut esim. netistä ostopäätöstäni puoltavia "vertaistukilausuntoja" ;D
Että siinä mielessä vertauksesi ei osunut ;D Ymmärrän kuitenkin ajatuksesi
-
Totta. Riippuu niin katsonta kannoista ja mieltymisistä. Mitä ominaisuuksia opelin rakenteessa arvostaa. Toiset ajavat aivan mielellään Kanadan opeleilla, itsellekin vaikka silverado GMC maistuisi, toisille taas se varma pohjoismainen ooppeli eli saab on ainut oikea. Etelä-eurooppalaiseen jalostemieltymykseen sai corsaa. Britti-opelit olivat kyllä surkeita. :'(
-
Opeleissa tuo jalostus on myös mennyt tosi nopeasti eteenpäin. Hesarin artikkelin mukaan 30 tonnin Opelia vaihtaessa 3 vuotta vanhana 60 000km ajettuna uuteen, väliraha on 17000€. Uusi on selvästi niin jalostunut että se vanha auto (josta takuu on juuri mennyt umpeen) on siihen verrattuna alle puolen arvoinen vaikka luotettava ja vasta sisään ajettu auto onkin.
-
Joko muuten opeleista tulee satatonnareita? Vanhemmissa lukemat loppuivat juuri yhtä ennen. :'(
-
Mun tilastotieteen opinnot rajoittuu kahteen kurssiin, joten kirjoitin jo ymmärrykseni ylärajoilla.. Sen enempää ammattitutkijoita arvostelematta totean vain, että tämä muistuttaa oikeudenkäyntiä, jossa rikos kyllä keksitään kun syyllinen on tiedossa.. Jospa itse tutkimus täyttää kriteerit ja tuo artikkeli on vain aika keponen
-
Mun tilastotieteen opinnot rajoittuu kahteen kurssiin, joten kirjoitin jo ymmärrykseni ylärajoilla.. Sen enempää ammattitutkijoita arvostelematta totean vain, että tämä muistuttaa oikeudenkäyntiä, jossa rikos kyllä keksitään kun syyllinen on tiedossa.. Jospa itse tutkimus täyttää kriteerit ja tuo artikkeli on vain aika keponen
Ekan polven kanukit ovat kieltämättä olleet aika linjassa valtakunnallisen keskituotoksen kanssa, ja siksi on tarkoitushakuisesti pitänyt repiä esiin niiden emät, joiden tuotos on ollut keskiarvoa parempi. Olisivatkohan ne emät sitten olleet turhan työläitä?
Nooh, itse en herkästi löydä sopivaa AY:ta useimmille lehmille rodusta riippumatta. Buckarby ei oikein tartu ja muilla korkean NTM/muuten ok arvojen Fabalaisilla on vetimet yleensä lyhyitä ja/tai liian lähellä toisiaan (meidän karjalle). Kanukkipuolella pitää toivoa että Rockstarin jälkeläisistä irtoaa edes vähän maitoa, ja on semexillä yksi toinenkin lupaava. Noin muuten tuikkaan äyskäriinkin jotain tasaisen varmaa keskikokoista holstikkia. Eli siinä mielessä tutkimuksen tulos tai edes aihe yleensä ei kauheasti itseä hetkauta suuntaan eikä toiseen.
-
Minusta kanukkeja ja Suomi-ay:tä ei pitäisi etes verrata keskenään,minulle ovat kaksi erirotua.Kanukki on jalostuksellisesti ay-maatiainen,lähempänä suomenkarjaa kuin Suomi-ay:tä.Kanukeissa ja Suomi-ay:ssä on kummassakin hyvät ja huonot puolet,toisille tiloille käy paremmin toinen kuin toinen ja kilpailussa holsteinia vastaan tulee pärjäämään paremmin kanukki jatkossa,mikäli tuotostaso saadaan nousuun.Suom-ay on liian pitkälle tuotosjalostettu.
-
Alkuvuonna pitäs sen LD-projektin (vai lg,samapa se)tuoreimmat tulokset valmistua,ja siinä on toivottavasti mukana myös tuoreempia Ay-tuontisonnilaisia. Olishan se hienoa,jos joku Burdette,tai Reality saisikin vertailukelpoisen tuloksen ;).
Joku kyseli hyvin tiineyttävää sonnia,meillä pelasi nuorsonni Buckarby Ben(,sitä tuskin nyt saa),ja nyt näyttäisi huonompaankin tarttuvan Semexiläinen Perfect,ay-sonni. :)
-
Tuo tutkimus on aika lähellä sitä mitä jalostusarvot näyttävät. Siitä voi myös vetää pari johtopäätöstä:
- KAnukkeja ja "puolikanukkeja" on poistettu huomattavan paljon heti kättelyssä Elinikäistuotos on keskimäärin matala, mutta tuotantopäivää kohti se on ok. eli kun hajonnan heikoin aines on karsittu tuotos on huomattavasti keskitasoa paremmista emistä olevillä puolikanukeilla ok.
- Ummessaoloajat ovat can ryhmillä selvästi pidempia, eli ovat lyhytmaitoisempia kuin pohjoismaiset(joka nyt on ollut yleisesti tiedossa muutenkin jo vaikka kuinka pitkään).
- Emävalinta on aika rajua kaikissa ryhmissä, mutta emien parempi elinikäistuotos ei siirry kovin tehokkaasti tyttäriin.
- Can ay:lle ehdottamasti suotuisin vertailu olisi 305:n tuotoskeskisarvoilla tapahtuva, koska siinä nuo nopeasti poistuneet eivät "pilaa lukuja". Eli kuten joku jo oli kaivannutkin, niin "karjoissa olevien" lehmien vertailu antaisi erinäköisiä tuloksia, mutta kertoisiko se kovinkaan harhattomasti siitä miten sonnit ovat Suomessa toimineet on ihan eri asia? Nuorena poistettu lehmä on kallis, oli syy mikä hyvänsä.
Tutkimusajankohta on periaatteessa varmaan aika ok. koska Can ay:n siementä on kuitenkin käytetty aika tasoiseen tahtiin läpi 2000 luvun. Mukaan mahtuu erittäin huonoja tuotossonneja, mutta pitää muistaa sekin, että jos pääosin 2000 luvun puolivälin hujakoilla syntyneiden lehmien isät ovat kautta linjan pudonneet reippaasti, myös Pohjoismaiset. Normaalitahti on noin 2 indeksipinnaa vuodessa.
-
V Föske ja Cigar tiineyttävät myös hyvin. Eiköhän tässäkin kanukki vs. Pohjoismainen ympyrä sulkeudu esimerkiksi kymmenessä vuodessa. Täällä haetaan rakennetta kanukkiverellä ja Kanadassa tuotosta SRB-verellä. Kohta on samaa "alkuperää" kaikki. Nämä ekat Vg-tyttäret ovat muuten ottaneet aimo harppauksen rakenteessa eteenpäin.. Joillekin ne mahdollisimman hyvät luokitustulokset tuntuvat olevan kaiken a ja o. Mulle se on aivan se ja sama kunhan taloudelliset tunnusluvut natsaa.
-
Itselläni postuvat lehmät ovat pääosin vanhempia, mutta viimeisten vuosien aikana olen joutunut poistamaan useita ensikoita lähinnä todella huonon tuotoksen vuoksi. On Fibraxia, Bogartia ja vaikka mitä asiallista tuotossonnia ja emien tuotokset 9,5-13t vuositasolla. Mutta kun ei lypsä niin ei lypsä. Tämä on kummallista ottaen huomioon senkin seikan, että eläinten hoitoon syntymästä lähten on viime vuosina panostettu hurjasti ja ruokintakin alkaa olla kohtalaisen asiallisella tasolla.
Kaikista surkein tapaus oli kun pariin kymppiin herunut Ay- ensikko (suomalainen nuorsonni) piti poistaa kuukauden lypsyn jälkeen kun utare putosi nilkkoihin. Samaan aikaan Yhtä ainutta kanukkisukuista en ole joutunut poistamaan minkään syyn takia ja lypsävät keskimäärin paremmin kuin nuo muutaman vuoden takaiset fabalaiset.
Mutta mitä sitten? Mielestäni tuostakaan ei pidä tehdä liian jyrkkiä johtopäätöksiä vaikka vastakkain ovat kaikki can- ensikot ja pohjoismaiset ensikot. Sattumaa voi olla hurjasti. Mutta se, mikä mielestäni on noissa vahvoissa can- linjoissa etuna, on että sonneilla on oikeasti kykyä periyttää sitä mitä lupaavat mahdollisimman pitkälle, sattuneesta syystä rakennepainotteisesti. Periyttämiskyvyssä on todellakin eroja kuten aiemmin jo tuli esille. Yhtäkaikki tavoitelehmä myös lypsää paljon maitoa meijeriin, joten siinä pähkinää kerrakseen. Mutta korkea kriittisyys ja pitkän ajan näkökulma pitää eläinaineksen kehittämisessä olla mukana. Pelkkään yhteen sukupolveen tuijottaminen tai vetimen pituuden pähkäily vie minusta ajatusta aivan väärälle resoluutiolle.
-
- KAnukkeja ja "puolikanukkeja" on poistettu huomattavan paljon heti kättelyssä Elinikäistuotos on keskimäärin matala[/b
Tiedeliitteen tekstissä todettiin, ettän tutkimuksen perusteella kanadasukuiset lypsävät vähemmän kuin pohjoismaiset. Asiahan tuskin on ihan noin yksioikoinen, vaan huonot on karsittu.
En usko tuotannossaolevien kuitenkaan muuttavan arvausta, koska trendi näkyy hiukan liian monessa karjassa yksilösuorituksia korostavien päinvastaisesta vakuuttelusta huolimatta. Lisäksi hajonta tuntuu olevan kanadansukuisissa vielä pohjoismaisia isompi: sekä tähdet että tähteet löytyvät kanadaporukasta ensikkokaudella. Myöhemmin käy sitten kuten ennenkin, kolmasosa pohjoismaalaiset sukujuuret omaavista lehmistä (ei väliä värillä) joutuu teuraslistalle mahdottoman utareen takia.
Tutkimusta tehdessä tiedettiin, mitä haettiin ja vaikka tulokset todistavat vain voimakkaasta karsinnasta, tehtiin tiivistelmään ennusteoletus poliittisesti korrektin asenteellisuuden hengessä :D
Itse näen asian samoin kuin Suki, vuosikymmen liudentaa erot linjojen välillä. Itse jatkan mustemmalla linjalla :)
-
- KAnukkeja ja "puolikanukkeja" on poistettu huomattavan paljon heti kättelyssä Elinikäistuotos on keskimäärin matala[/b
Tiedeliitteen tekstissä todettiin, ettän tutkimuksen perusteella kanadasukuiset lypsävät vähemmän kuin pohjoismaiset. Asiahan tuskin on ihan noin yksioikoinen, vaan huonot on karsittu.
En usko tuotannossaolevien kuitenkaan muuttavan arvausta, koska trendi näkyy hiukan liian monessa karjassa yksilösuorituksia korostavien päinvastaisesta vakuuttelusta huolimatta. Lisäksi hajonta tuntuu olevan kanadansukuisissa vielä pohjoismaisia isompi: sekä tähdet että tähteet löytyvät kanadaporukasta ensikkokaudella. Myöhemmin käy sitten kuten ennenkin, kolmasosa pohjoismaalaiset sukujuuret omaavista lehmistä (ei väliä värillä) joutuu teuraslistalle mahdottoman utareen takia.
Tutkimusta tehdessä tiedettiin, mitä haettiin ja vaikka tulokset todistavat vain voimakkaasta karsinnasta, tehtiin tiivistelmään ennusteoletus poliittisesti korrektin asenteellisuuden hengessä :D
Itse näen asian samoin kuin Suki, vuosikymmen liudentaa erot linjojen välillä. Itse jatkan mustemmalla linjalla :)
... voimme tietysti myös olettaa, että suomalaisistakin äykyistä just ne huonoimmat ovat lähteneet ??? Toisaalta... niillä se hajonta on tietysti pienempi.
-
... voimme tietysti myös olettaa, että suomalaisistakin äykyistä just ne huonoimmat ovat lähteneet ??? Toisaalta... niillä se hajonta on tietysti pienempi.
Voi tietysti, mutta miksi niitä katsellaan kauemmin kuin kanukkeja? Tuotantopäivää kohden eroa ei ollut niin paljoa?
Lypsynopeus on varmasti yksi, mutta tilastoeroa oli vain 1-2%....
-
Meillä lypsäjät haluaa kandansukuisia teuraaksi. Hitaita lypsää, tyhjenevät epätasaisesti ja potkivat.
Ensimmäisen kerran meilläkin tuli juuri kanadansukuisella 50tonnia täyteen. Hidas on tuo Connilainenkin lypsää. ::)
Jostain syystä kylläkin meillä 50-tonnarit ovat pääsääntöisesti mustia.
-
Meillä lypsäjät haluaa kandansukuisia teuraaksi. Hitaita lypsää, tyhjenevät epätasaisesti ja potkivat.
Ensimmäisen kerran meilläkin tuli juuri kanadansukuisella 50tonnia täyteen. Hidas on tuo Connilainenkin lypsää. ::)
Jostain syystä kylläkin meillä 50-tonnarit ovat pääsääntöisesti mustia.
Meille tuli yhdeltä AY-uskovalta tilalta useampia hiehoja. Käyttävät paljon kanukkia mutta myös kotimaista. Karjan ehkä paras 2. kauden AY on sieltä, nätti eläin joka ykkösellä veti 10000kg 280 päivässä ja meni sitten umpeen kun oli tullut heti tiineeksi. Nyt lypsää tasaisen vaivattomasti 47kg kakkoskaudella. Ja sitten se myyjän mielestä paras eläin jonka myyntiä oikein harmitteli myöhemmin, kauhean maitotykin (13000kg+ kausia useampi) potterista tullut tytär, lähti toisen potterilaisen kanssa teuraaksi. Reilu 5000kg ensikkokauden olisi ehkä väinut antaa anteeksi jos olisivat edes lypsäneet sen (lypsynopeudeltaan) samassa ajassa kuin tuo toinen lypsi tuplat. Ihan hyviä teurastilejä noista kanukeista kyllä on tullut (siis verrattuna saman ikäisiin suomensukuisiin) eikä raatoautoon ole yhtään mennyt, että siinä mielessä kiitollisia poistettavia. :P
-
... voimme tietysti myös olettaa, että suomalaisistakin äykyistä just ne huonoimmat ovat lähteneet ??? Toisaalta... niillä se hajonta on tietysti pienempi.
Voi tietysti, mutta miksi niitä katsellaan kauemmin kuin kanukkeja? Tuotantopäivää kohden eroa ei ollut niin paljoa?
Lypsynopeus on varmasti yksi, mutta tilastoeroa oli vain 1-2%....
Pienet erot poistoiässä voivat selittyä vaikka sillä, että toinen "lajike" on tullut keskimäärin vähän myöhemmin kantavaksi, tai sitten loppulypsykauden maitomäärät ovat olleet siedettävillä tasoilla pidempään. Ja lienee siis ihan järkevää, että eläintä joka tuottaa enemmän maitoa pidetään karjassa kauemmin..
-
Yhdysvaikutuksia voi tietysti olla vaikka minkälaisia ja lopullinen selittävä tekijä saattaa jäädä helposti piiloon. Luonne jne..
Mutta vastaus kaikken on tiettysti NTM. Mitä muuta sitä ihminen tarvitsee jalostaessaan karjaa..? :P *oksennushymiö*
-
Yhdysvaikutuksia voi tietysti olla vaikka minkälaisia ja lopullinen selittävä tekijä saattaa jäädä helposti piiloon. Luonne jne..
Mutta vastaus kaikken on tiettysti NTM. Mitä muuta sitä ihminen tarvitsee jalostaessaan karjaa..? :P (http://www.ctgmusic.com/pics/faces/sick.gif)
Noinko?
Faballa on kyllä hyvä tavoite yksinkertaistaa jalostusta, mutta ei se ole ihan putkeen mennyt. Sitten on nämä tutkimukset :-[ Jos tarkoitus on saada kympin tai yli vuodessa lypsäviä, vähintään neljä kertaa poikivia eläimiä, niin aika kaukana ollaan vielä. Täytyypä pyhinä tehdä huvikseen tarkempia tilastoja omasta karjasta......
-
Kävin tuossa katsomassa muuan Ay- karjaa, jossa oli teetetty faban kautta geenitutkimuksia. Listauksessa ei tainnut näkyä juuri lainkaan alle sadan indeksillä olevaa kohtaa eli sen valossa luulisi että karja on huipputasoa. Jalostusarvot keskimäärin yli 10.
Tuotos on todellisuudessa seiskan luokkaa ja elukoiden rakenne sellainen etten siementäisi yhtään kantturaa edes liharodulla. Jalattomia, lihasäkkitissejä.. :-[
Ja kaikista surullisinta on kuunnella vanhan emännän tarinaa kuinka heidän karjassa on ollut joskus 70-luvun lopulla kaikista paras taso niin maidossa kuin rakenteessa.
-
Voi hyvänkin geeniperimän pilata huonolla hiehokasvatuksella.
-
Voi hyvänkin geeniperimän pilata huonolla hiehokasvatuksella.
Tää on niin oleellinen pointti...
-
Kiistatta totta. Toisaalta jos perimä on paskaa niin hyväkään hoito ei auta pelastamaan, toki sillä pääsee aina pidemmälle. Mutta tässä tapauksessa ei ole kyse huonosta hoidosta. Luulen että karja on jotenkin kauemman aikaa sitten ollut epäonnistuneen nuorsonniloton kohteena, ja asiat vain ovat sattuneet menemään kunnolla mönkään. Koska jos se perimä on kuraa, niin kovin helppoa sieltä ei ole enää nostaa hyviä tuloksia vaikka oliskin viime vuodet käytetty sinänsä asiallisia sonneja.
Jos pitäis perstuntumalta (ja tilastojen valossa) jotain arvata, vois väittää että tällainen "vahinko" voi käydä helpommin pienen populaation kanssa kuten ayrshirellä eli NTM:n ennustamisvoima ei ole kovin kummoinen, johtuen aika runsaasta hajonnasta. Mustilla NTM voi alkaa jo jotain kertoakin, ja ainakin vaahteranlehtimaan elukoista tulee indeksejä katottua suhteellisen tiuhaan. Mutta sielläkin se informaatio voi olla aika kätevästi piilotettuna osaindeksiin.
Ootteko muuten ajatellut kun katsotte vanhoja suomalaisia elokuvia, aika monesti siellä vilahtaa komeita ja lypsytyyppisiä äyrshirelehmiä. :) Tuotos ei varmaan oo ollut huima, mutta tuskin ruokintakaan ihan tätä päivää.
-
Pisti silmään uusimman Pellervon eläin liitteessä, että erään nimeltä mainitsemattoman tilan jalostustyö on tuottanut tulosta. Miten jalostustyö on edistynyt tilalla, kun siellä on jo 10 vuotta ollut keskituotos 11t? Vai tarkoitettiinko jutussa juuri tuota 10 vuoden ajanjaksoa? Esimerkiksi poikimakertojen noususta ei jutussa puhuttu mitään.
-
En ole lukenut juttua, mutta toivottavasti et pidä keskipoikimakertoja ja keskituotosta ainoina merkittävinä tekijöinä jalostuksessa ::)
-
No en todellakaa pidä, vaan monia muitakin asioita, ennenkaikkiea eläinaineksen toimivuutta kokonaisuutena. Mutta hieman syvällisempää selostusta tuosta jalostuksen edistymisestä olisin juttuun kaivannut.
-
Pisti silmään uusimman Pellervon eläin liitteessä, että erään nimeltä mainitsemattoman tilan jalostustyö on tuottanut tulosta. Miten jalostustyö on edistynyt tilalla, kun siellä on jo 10 vuotta ollut keskituotos 11t? Vai tarkoitettiinko jutussa juuri tuota 10 vuoden ajanjaksoa? Esimerkiksi poikimakertojen noususta ei jutussa puhuttu mitään.
Jutussa oli muutakin perinteistä numerosoppaa....lehmiä 23, maitoa vuodessa 200.000 ja keskituotos 11.000 ??
Joku luvuista on väärin. Itse jalostuksen onnistumeinen eli lehmien maitoa per tuotantopäivä, poistojen syyt ja uusinta% jäi hämäriin....
-
Jutussa oli muutakin perinteistä numerosoppaa....lehmiä 23, maitoa vuodessa 200.000 ja keskituotos 11.000 ??
Joku luvuista on väärin. Itse jalostuksen onnistumeinen eli lehmien maitoa per tuotantopäivä, poistojen syyt ja uusinta% jäi hämäriin....
Oliko tuo 200t litraa meijeriin? 79% lehmien lypsämästä maidosta. ;D
-
Jos siellä W.E kultamitali silimissä kiiluen lypsetään kaikki vähänkin epäilyttävät tapaukset viemäriin, solujen geometrisen keskiarvon tavoitteena on joku 40. Näitäkin vielä löytyy ::)
-
Jos siellä W.E kultamitali silimissä kiiluen lypsetään kaikki vähänkin epäilyttävät tapaukset viemäriin, solujen geometrisen keskiarvon tavoitteena on joku 40. Näitäkin vielä löytyy ::)
Joo. Ja monet ovat sitä mieltä että maidon laatuluokituksia pitäisi rukata rajusti ja E -luokan raja laskea alle 100 tuhannen. Osoittaa minusta vain sen ettei ymmärretä kokonaisuudesta hölkäsen pöläystä eikä ainakaan sitä, että ylilaadun tavoittelemisella (solupitoisuuden suhteen) saada minkäänlaisia etuja. Ryyppäisivät välillä Virun pojan tinkimaitoa niin saattais joku bitti pyörähtää oikein päin.. :P
-
Jos siellä W.E kultamitali silimissä kiiluen lypsetään kaikki vähänkin epäilyttävät tapaukset viemäriin, solujen geometrisen keskiarvon tavoitteena on joku 40. Näitäkin vielä löytyy ::)
Tämän takia otetaan lisänäytteitä jatkuvasti, ettei pääse yllätyksiä tulemaan viimemetreillä. ;)
-
Voiskohan tuota stressiä lisätä vielä jollain muullakin keinoin? Lomitin kymmenen vuotta tällaisella tilalla, missä mitalia jälestettiin kuin ikuista onnea, ja hermo meinas palaa. Erillislypsin kasvoi melkein kiinni toiseen käteen ja vitutuskäyrä nousi kuin pullataikina. Ja se peseminen, vetimet viimeisteltiin vielä desifiointipyyhkeellä ennen lypsyä. Lehmätkin olisi siinä ehkä uitettu jos sen olisi voinut jotenkin järjestää. Tankin ja lypsykoneen pesua vartioitiin kuin kruununjalokiviä. En jotenkin ihmettele lainkaan pitkiä sairaslomia ja muutenkin väsynyttä väkeä. En ole kehdannut kysyä, oliko mitali kaiken sen arvoinen, mutta jokainen tyylillään. ;D
-
Oliko tuo 200t litraa meijeriin? 79% lehmien lypsämästä maidosta. ;D
Luulen, että lehmiä oli jutuntekohetkellä 23, normaalisti pari vähemmän. Näin ainakin meistä joskus tehdyissä jutuissa asiat sekottuu ja se osoittaa vain, ettei näistä voi kovin pitkällemeneviä johtopäätöksiä tehdä. Ainakaan jalostuksen onnistumisesta.
Ois ollu kiva tietää, montako % lehmistä pääsee kolmannelle laktaatiolle jne....
-
Oliko tuo 200t litraa meijeriin? 79% lehmien lypsämästä maidosta. ;D
Luulen, että lehmiä oli jutuntekohetkellä 23, normaalisti pari vähemmän. Näin ainakin meistä joskus tehdyissä jutuissa asiat sekottuu ja se osoittaa vain, ettei näistä voi kovin pitkällemeneviä johtopäätöksiä tehdä. Ainakaan jalostuksen onnistumisesta.
Ois ollu kiva tietää, montako % lehmistä pääsee kolmannelle laktaatiolle jne....
Kaikista paras olisi tietysti jos saisi lukea jutun ennen painoon menoa, mutta aina se ei onnistu. Pikkulehdistä lähinnä itsellä kokemusta, kerrankin sain tehdä melkein puolet jutusta itse vaikka mielestäni esitin asiat johdonmukaisesti. Jotkut mediatahot pitäis tietysti osata jättää kokonaan ulkopuolelle ja kieltäytyä kohteliaasti. :D
-
Mää vai;
"Totuus sattuu! ;D ;D vai mistä sulle on noita miinuksia noin sadellut?"
Näyttää sattuvan ;D ;D ;D
-
Jos siellä W.E kultamitali silimissä kiiluen lypsetään kaikki vähänkin epäilyttävät tapaukset viemäriin, solujen geometrisen keskiarvon tavoitteena on joku 40. Näitäkin vielä löytyy ::)
Joo. Ja monet ovat sitä mieltä että maidon laatuluokituksia pitäisi rukata rajusti ja E -luokan raja laskea alle 100 tuhannen. Osoittaa minusta vain sen ettei ymmärretä kokonaisuudesta hölkäsen pöläystä eikä ainakaan sitä, että ylilaadun tavoittelemisella (solupitoisuuden suhteen) saada minkäänlaisia etuja. Ryyppäisivät välillä Virun pojan tinkimaitoa niin saattais joku bitti pyörähtää oikein päin.. :P
Tallä hetkellä voisin tuota ehdotusta kannattaa! Ei se loppuen lopuksi ole vaikeaa. Kaikki soluttajat etuovesta korkelaitaiseen ja takaovesta uusia hiehoja tilalle.
Pääsee vitutuskäyränkin kanssa silloin helpommalla.
-
Saako tuolla walter- mitalilla maidolle lisähintaa, jos on kovin tavoiteltava...? :-X
-
Eipä siitä mitalista tule yhtään senttiä lisää maidolle hintaa. Mulla on kuitenki tullu sellainen käsitys meidän tilalla että jos tankkimaidon solut on noussu yli 120 niin porukassa on sairastava eläin joka pitää hoitaa tai sitten laitetaan neljännes umpeen. Vähän aikaa sitten tuli pari näytettä jossa solut oli n. 130 ja seuraavissa olikin soluja 215 ja 280. Syylliset löytyi aika äkkiä ja toimenpiteisiin on ryhdytty.
Ja mitä bakteereihin tulee niin aikamoista tohelointia jos ei onnistu E1 luokan rajaa alittamaan ???
-
Eipä siitä mitalista tule yhtään senttiä lisää maidolle hintaa. Mulla on kuitenki tullu sellainen käsitys meidän tilalla että jos tankkimaidon solut on noussu yli 120 niin porukassa on sairastava eläin joka pitää hoitaa tai sitten laitetaan neljännes umpeen. Vähän aikaa sitten tuli pari näytettä jossa solut oli n. 130 ja seuraavissa olikin soluja 215 ja 280. Syylliset löytyi aika äkkiä ja toimenpiteisiin on ryhdytty.
Ja mitä bakteereihin tulee niin aikamoista tohelointia jos ei onnistu E1 luokan rajaa alittamaan ???
Nuo solumäärät taitavat olla jopa tilakohtaisia, siis terveeksi karjaksi luokittelun rajat. Meillä normaalisti liikutaan 120-160 väleillä, silloin ei välttämättä ole joukossa yhtään akuutteja tapahtumia. Ei ainakaan tule vielä laajemmin reagoitua... Muutama hassu kroonikko (?) toki on, jotka keskiarvoa nostavat. :-X
-
Sellainen neljännes on terve jonka soluluku on alle 150..
Jos lehmän soluluku on vaikka 250, niin voipi olla että yx vedin on tosi pipi ja 3 tervettä :'( Eli lehmä on siis sairas...
-
Sellainen neljännes on terve jonka soluluku on alle 150..
Jos lehmän soluluku on vaikka 250, niin voipi olla että yx vedin on tosi pipi ja 3 tervettä :'( Eli lehmä on siis sairas...
Auttaako, jos puhaltaa, pipiin? :-X
-
Eipä siitä mitalista tule yhtään senttiä lisää maidolle hintaa. Mulla on kuitenki tullu sellainen käsitys meidän tilalla että jos tankkimaidon solut on noussu yli 120 niin porukassa on sairastava eläin joka pitää hoitaa tai sitten laitetaan neljännes umpeen. Vähän aikaa sitten tuli pari näytettä jossa solut oli n. 130 ja seuraavissa olikin soluja 215 ja 280. Syylliset löytyi aika äkkiä ja toimenpiteisiin on ryhdytty.
Ja mitä bakteereihin tulee niin aikamoista tohelointia jos ei onnistu E1 luokan rajaa alittamaan ???
Minusta ainakin alkanut tuntumaan,en tiedä johtuuko vuodesta vai mistä,mutta tätä tapahtuu helpommin kuin aiemmin,ensin vähän soluja ja kohta kärpäsestä on tullutkin härkänen.
-
Ei oo ollu kunnon pakkasta mikä olis kurittanu pöpöjä... Vähän säikäytti kun yhdellä lehmällä tuli mykoplasma (onneksi sp) ja soitin eläinlääkärille. Sekin oli aluksi että elukka autoon ja heti. Soitin vielä adamille ja tuumas ettei hätää. Vähän ajan päästä soitti eläinlääkäri uudestaan että ei tämä ollutkaan se tosi paha tauti. Neljännes umpeen ja se siitä. Tämä elukka on muutenkin liipasimella kun ei ole tullut tiineeksi. Sonnia vielä pitäis kokeilla ::)
-
Eipä siitä mitalista tule yhtään senttiä lisää maidolle hintaa. Mulla on kuitenki tullu sellainen käsitys meidän tilalla että jos tankkimaidon solut on noussu yli 120 niin porukassa on sairastava eläin joka pitää hoitaa tai sitten laitetaan neljännes umpeen. Vähän aikaa sitten tuli pari näytettä jossa solut oli n. 130 ja seuraavissa olikin soluja 215 ja 280. Syylliset löytyi aika äkkiä ja toimenpiteisiin on ryhdytty.
Ja mitä bakteereihin tulee niin aikamoista tohelointia jos ei onnistu E1 luokan rajaa alittamaan ???
minkä takia pitää hoitaa/umpeuttaa, jos solut vaan 120? ???
mä yleensä otan aika iisisti, joku kesy KNS voi mennä ohi itsestäänkin.
-
no ei sitä ny noin radikaalisti ja suoraviivaisesti mennä. nytkin on yksi kns tapaus joka lypsetään ihan normaalisti tankkiin kun ei saatiin tuo pahasti soluttava kiinni. mun mielestä hyvä olla kuitenki pelivaraa laadun kanssa jonkin verran. ja jos tietää mikä on normasli taso niin osaa etsiä sairastavat. meillä normaali taso on alle 100 ja vaikka siitä käy välillä yli niin silloinkaan ei puututa asiaan.
-
Ei oo ollu kunnon pakkasta mikä olis kurittanu pöpöjä... Vähän säikäytti kun yhdellä lehmällä tuli mykoplasma (onneksi sp) ja soitin eläinlääkärille. Sekin oli aluksi että elukka autoon ja heti. Soitin vielä adamille ja tuumas ettei hätää. Vähän ajan päästä soitti eläinlääkäri uudestaan että ei tämä ollutkaan se tosi paha tauti. Neljännes umpeen ja se siitä. Tämä elukka on muutenkin liipasimella kun ei ole tullut tiineeksi. Sonnia vielä pitäis kokeilla ::)
Onko tuo Mykoplasma sp. kuin normaali utaretulehdus vai onko samanlaisia oireita kuin Mykoplasma boviksessa?
-
Ainakaan vielä ei lehmässä ole näkynyt mitään muuta oireita kuin soluttava neljännes ???
-
Lisää vettä myllyyn ;)
http://www.faba.fi/faba/ajankohtaista/ruotsalaistutkimus_ntm_on_taloudellisen_karjanpidon_mitta.4169.news
-
Eipä siitä mitalista tule yhtään senttiä lisää maidolle hintaa. Mulla on kuitenki tullu sellainen käsitys meidän tilalla että jos tankkimaidon solut on noussu yli 120 niin porukassa on sairastava eläin joka pitää hoitaa tai sitten laitetaan neljännes umpeen. Vähän aikaa sitten tuli pari näytettä jossa solut oli n. 130 ja seuraavissa olikin soluja 215 ja 280. Syylliset löytyi aika äkkiä ja toimenpiteisiin on ryhdytty.
Ja mitä bakteereihin tulee niin aikamoista tohelointia jos ei onnistu E1 luokan rajaa alittamaan ???
Kultaa tuli! Vien mitalin kaniin ja saan lisäsenttejä maidolle ;D
-
Lisää vettä myllyyn ;)
http://www.faba.fi/faba/ajankohtaista/ruotsalaistutkimus_ntm_on_taloudellisen_karjanpidon_mitta.4169.news
Ei tuo kyllä yllättänyt. Listaus nimittäin. Se, että onko NTM- filosofian noudattaminen taloudellisen karjanpidon mitta, voi minusta olla taas eri asia.
Noinhan tuo pitääkin laajassa aineistossa olla, sen huomaa heti kun katsoo sitä millä painotuksilla arvo lasketaan. Maidolla iso arvo, rungolla ja jaloilla nolla tai erittäin vähän. Se, mikä on NTM:n ennustamisvoima yksittäisessä karjassa, on taas oma asiansa. Lisäksi, ainakin minulla on tavoitteena että lehmät poikivat enemmän kuin kaksi kertaa. Miksi aineistossa ei ole esimerkiksi 3 tai 4 kertaa poikineita? Onko havainnot olleet ristiriidassa halutun lopputuloksen kanssa..? ;)
-
Lisää vettä myllyyn ;)
http://www.faba.fi/faba/ajankohtaista/ruotsalaistutkimus_ntm_on_taloudellisen_karjanpidon_mitta.4169.news
Ei tuo kyllä yllättänyt. Listaus nimittäin. Se, että onko NTM- filosofian noudattaminen taloudellisen karjanpidon mitta, voi minusta olla taas eri asia.
Noinhan tuo pitääkin laajassa aineistossa olla, sen huomaa heti kun katsoo sitä millä painotuksilla arvo lasketaan. Maidolla iso arvo, rungolla ja jaloilla nolla tai erittäin vähän. Se, mikä on NTM:n ennustamisvoima yksittäisessä karjassa, on taas oma asiansa. Lisäksi, ainakin minulla on tavoitteena että lehmät poikivat enemmän kuin kaksi kertaa. Miksi aineistossa ei ole esimerkiksi 3 tai 4 kertaa poikineita? Onko havainnot olleet ristiriidassa halutun lopputuloksen kanssa..? ;)
Tässä asiassa en lähde vänkäämään samalla tavalla vastaan kuin edellisessä tutkimuksessa, koska tuossa rakennepuolessa on ihan perää.
Korrelaatio NTM:n ja utaretulehdusten välillä on toisaalta yllättävämpi. Itse veikkaisin että huonon NTM:n eläinten tasoa siinä laskee nuorsonnilotto enemmän kuin joku tuontiaines. Jos ja kun joku nuorsonni on periyttänyt julman huonoa utareterveyttä niin sen tyttärillä on sitten sekä huono utareterveys että huono NTM.
Kaiken kaikkiaan tämä tutkimus oikeastaan puoltaa nuorsonniloton välttämistä ja mahdollisimman korkean NTM:n valion käyttämistä kaikille joilta jälkeläisiä haluaa, eikös? Genomikin on vähän riski koska niillä se korkea NTM voi olla varsin lyhytaikaista AY-puolella.
Mikä mahtaa olla vaikka 2009 käytössä olleiden nuorsonnien keskimääräinen NTM tällä hetkellä?
-
Miksi aineistossa ei ole esimerkiksi 3 tai 4 kertaa poikineita? Onko havainnot olleet ristiriidassa halutun lopputuloksen kanssa..? ;)
Jäin miettimään tätä samaa.....taloudellisuutta jne mainostetaan, mutta katelaktaatiot puuttuu kokonaan :(
-
Kultaa tuli! Vien mitalin kaniin ja saan lisäsenttejä maidolle ;D
Onnea kultamitalista!!
-
Kultaa tuli! Vien mitalin kaniin ja saan lisäsenttejä maidolle ;D
Onnea kultamitalista!!
Nöyrimmät kiitokseni!
-
Miksi aineistossa ei ole esimerkiksi 3 tai 4 kertaa poikineita? Onko havainnot olleet ristiriidassa halutun lopputuloksen kanssa..? ;)
Jäin miettimään tätä samaa.....taloudellisuutta jne mainostetaan, mutta katelaktaatiot puuttuu kokonaan :(
Faban Facebook sivulla on tähän vastaus.
Muutakin, Sarka-messuilla Semex-presentaatio meni kyllä aika pahasti yli. "Myyntipuhe" kesti niin kauan että siinä kyllä tarkkaavaisuus kärsi. Less is more. Muutenkin näyttelyä (+seuraavan päivän Sale of stars) ja sitä paatosta seuranneena tuumin että kylläpä Suomeen voi mahtua kaksi hyvin erilaista karjanjalostustapaa; VG;n jalostusohjelma ja sitten tämä ulkomuotojalostus vai miksi sitä pitäisi kutsua? Molemmissa on varmaasti plussansa ja myös kompastuskivensä. Olis hyvä että olisi joku puolueeton tutkimus että kun puhutaan ihan perusmaidontuotannosta niin kummalla tavalla saadaan oikeasti kestävämpi ja toimivampi karja kesimääräisiin navettaoloihin?
-
Miksi aineistossa ei ole esimerkiksi 3 tai 4 kertaa poikineita? Onko havainnot olleet ristiriidassa halutun lopputuloksen kanssa..? ;)
Jäin miettimään tätä samaa.....taloudellisuutta jne mainostetaan, mutta katelaktaatiot puuttuu kokonaan :(
Faban Facebook sivulla on tähän vastaus.
Muutakin, Sarka-messuilla Semex-presentaatio meni kyllä aika pahasti yli. "Myyntipuhe" kesti niin kauan että siinä kyllä tarkkaavaisuus kärsi. Less is more. Muutenkin näyttelyä (+seuraavan päivän Sale of stars) ja sitä paatosta seuranneena tuumin että kylläpä Suomeen voi mahtua kaksi hyvin erilaista karjanjalostustapaa; VG;n jalostusohjelma ja sitten tämä ulkomuotojalostus vai miksi sitä pitäisi kutsua? Molemmissa on varmaasti plussansa ja myös kompastuskivensä. Olis hyvä että olisi joku puolueeton tutkimus että kun puhutaan ihan perusmaidontuotannosta niin kummalla tavalla saadaan oikeasti kestävämpi ja toimivampi karja kesimääräisiin navettaoloihin?
Molempi parempi ainakin AY-puolella. Ei ole turhan montaa käyttämisen arvoista AY:ta koko maailmassa. Taas tuli uudet indeksit ja entistä vähempiin käy omalle robokarjalle sopivat, jälkeläisarvostellut pohjoismaiset sonnit. Buckarbykään ei hävytön tartu kunnolla.
-
Miksi aineistossa ei ole esimerkiksi 3 tai 4 kertaa poikineita? Onko havainnot olleet ristiriidassa halutun lopputuloksen kanssa..? ;)
Jäin miettimään tätä samaa.....taloudellisuutta jne mainostetaan, mutta katelaktaatiot puuttuu kokonaan :(
Faban Facebook sivulla on tähän vastaus.
Voitko tehdä referaatin?
-
Miksi aineistossa ei ole esimerkiksi 3 tai 4 kertaa poikineita? Onko havainnot olleet ristiriidassa halutun lopputuloksen kanssa..? ;)
Jäin miettimään tätä samaa.....taloudellisuutta jne mainostetaan, mutta katelaktaatiot puuttuu kokonaan :(
Faban Facebook sivulla on tähän vastaus.
Voitko tehdä referaatin?
"Samaisessa selvityksessä todettiin, että NTM kuvaa hyvin myös kestävyyttä; Elossa olevien osuus 2x poikineissa oli korkean NTMn ryhmässä 90%, matalan 62% ja 3x poikineissa vastaavasti 66% ja 31%, t:Hannu"
-
Miksi aineistossa ei ole esimerkiksi 3 tai 4 kertaa poikineita? Onko havainnot olleet ristiriidassa halutun lopputuloksen kanssa..? ;)
Jäin miettimään tätä samaa.....taloudellisuutta jne mainostetaan, mutta katelaktaatiot puuttuu kokonaan :(
Faban Facebook sivulla on tähän vastaus.
Muutakin, Sarka-messuilla Semex-presentaatio meni kyllä aika pahasti yli. "Myyntipuhe" kesti niin kauan että siinä kyllä tarkkaavaisuus kärsi. Less is more. Muutenkin näyttelyä (+seuraavan päivän Sale of stars) ja sitä paatosta seuranneena tuumin että kylläpä Suomeen voi mahtua kaksi hyvin erilaista karjanjalostustapaa; VG;n jalostusohjelma ja sitten tämä ulkomuotojalostus vai miksi sitä pitäisi kutsua? Molemmissa on varmaasti plussansa ja myös kompastuskivensä. Olis hyvä että olisi joku puolueeton tutkimus että kun puhutaan ihan perusmaidontuotannosta niin kummalla tavalla saadaan oikeasti kestävämpi ja toimivampi karja kesimääräisiin navettaoloihin?
Molempi parempi ainakin AY-puolella. Ei ole turhan montaa käyttämisen arvoista AY:ta koko maailmassa. Taas tuli uudet indeksit ja entistä vähempiin käy omalle robokarjalle sopivat, jälkeläisarvostellut pohjoismaiset sonnit. Buckarbykään ei hävytön tartu kunnolla.
'
Kävin kans vilkaisemassa best bulls listaa ja valiosonnien osalta näyttää synkältä tai siis punaiselta. Onneksi meillä paljon käytetty sonni Oblique on sentään arvosteluissaan plussalla. Aika hankalaks meinaa ay;n osalta jalostus mennä kun ei ole hyviä sonneja oikein meillä ja muualla. Buckarbya ei ole vielä tarvinnut käyttää kun muita sonneja on tähän saakka ollut runsaasti käytössä, nyt vaan alkaa näyttää pahalta kun ei löydä enää mieleisiä sonneja.
-
Muutakin, Sarka-messuilla Semex-presentaatio meni kyllä aika pahasti yli. "Myyntipuhe" kesti niin kauan että siinä kyllä tarkkaavaisuus kärsi. Less is more. Muutenkin näyttelyä (+seuraavan päivän Sale of stars) ja sitä paatosta seuranneena tuumin että kylläpä Suomeen voi mahtua kaksi hyvin erilaista karjanjalostustapaa; VG;n jalostusohjelma ja sitten tämä ulkomuotojalostus vai miksi sitä pitäisi kutsua? Molemmissa on varmaasti plussansa ja myös kompastuskivensä. Olis hyvä että olisi joku puolueeton tutkimus että kun puhutaan ihan perusmaidontuotannosta niin kummalla tavalla saadaan oikeasti kestävämpi ja toimivampi karja kesimääräisiin navettaoloihin?
Aivan samasta asiasta puhutaan molemmissa (tai kaikissa) jalostus"ideologioissa". Eilen sain vieraakseni erittäin asiantuntevan kaverin sieltä punaisesta firmasta, hollannin maalta. Talous edellä maidontuotantokarjoja jalostetaan kaikissa firmoissa. Sille tosiasialle, että rakenteen parantaminen heikentää ayrshiren tuotanto-ominaisuuksia, ei vaan kukaan oikein tunnu saavan mitään aikaan. Ulkonäkö vs. tuotosjalostaminen on ihan näiden keskenään kilpailevien firmojen luomaa harhaa.
Minusta jalostuksen työnjaossa on erittäin toimiva sellainen malli, jossa yrittäjä raakaa tuotannon ja käyttöominaisuuksien perusteella kehityskelpoiset ja kelvottomat ja jalostuskonsultti rakenteen ja sen mahdollisen periytyvyyden. Tietysti pitää katsoa ristiin, olisiko osasta toisen raakaamista kehityskelpoista, mutta pääsääntöisesti KARJANjalostaminen on painopisteiden määrittelyn jälkeen pelkkää emävalintaa. Sonnithan poimitaan käyttöön aikanaan valittujen painopisteiden perusteella.
Miksikähän Faba ei vaivautunut noin olennaista tietoa julkaisemaan alkuperäisen uutisen mukana?
-
Se vaan että kun tutkin semex sonnit tarkemmin niin Semex on nykyään proviloitunut enemmän toimivien peruslehmien jalostamiseen. Yhtään "show time" sonnia ei ole nyt ay-sonneissa kun taas jokunen löytyi holstein puolelta. Kun taas HH on suomessa profiloitunut tähän show-tyyppijalostukseen, niiden ay-sonneista ei kyllä korkeita tuotoksia eikä hyviä terveys ja käyttöomianisuuksia luulis odottavan mutta näyttelykehien satoa kyllä. Semex on siis sellainen välimuoto VG;n ja HH/Alta välillä. Aikasemmin Semexin sonnit olivat enemmän show-tyyppisiä myös holstein puolella. . Se immunity +-juttukin on vain näissä sonneissa joissa on M-O-M tai ay-puolella jos on enempi srb;tä (tai käytännössä linjasiitos T Brunosta) eli käytännössä tuo immunity + on kaikissa VG;n sonneissa kun se on srb-rodussa eli jos terveyttä haluaa jalostaa niin VG;n sonnit ovat siinä ylivoimasia ilman kalliitta immunity-testejä.
Eihän tavallinen maidontuottaja tällaista palettia ymmärrä ja eikä se niin mene että kaikki osaisi löytää sen faktan markkinoinnin takaa. Usein markkinoilla koitetaan tuoda esiin yrityksen hyvät puolet ja peittää huonot puolet niin ettei asiakas huomaisi niitä.
-
Se vaan että kun tutkin semex sonnit tarkemmin niin Semex on nykyään proviloitunut enemmän toimivien peruslehmien jalostamiseen. Yhtään "show time" sonnia ei ole nyt ay-sonneissa kun taas jokunen löytyi holstein puolelta. Kun taas HH on suomessa profiloitunut tähän show-tyyppijalostukseen, niiden ay-sonneista ei kyllä korkeita tuotoksia eikä hyviä terveys ja käyttöomianisuuksia luulis odottavan mutta näyttelykehien satoa kyllä. Semex on siis sellainen välimuoto VG;n ja HH/Alta välillä. Aikasemmin Semexin sonnit olivat enemmän show-tyyppisiä myös holstein puolella. . Se immunity +-juttukin on vain näissä sonneissa joissa on M-O-M tai ay-puolella jos on enempi srb;tä (tai käytännössä linjasiitos T Brunosta) eli käytännössä tuo immunity + on kaikissa VG;n sonneissa kun se on srb-rodussa eli jos terveyttä haluaa jalostaa niin VG;n sonnit ovat siinä ylivoimasia ilman kalliitta immunity-testejä.
Eihän tavallinen maidontuottaja tällaista palettia ymmärrä ja eikä se niin mene että kaikki osaisi löytää sen faktan markkinoinnin takaa. Usein markkinoilla koitetaan tuoda esiin yrityksen hyvät puolet ja peittää huonot puolet niin ettei asiakas huomaisi niitä.
En nyt menisi kuitenkaan sanomaan HH:n sonneja show-linjaisiksi. Ay-puolella voi ollakkin, mutta HH:n myymät holstein ja jersey -sonnit ovat siis Altalta. Alta testaa kaikki sonnit yli 1000 lehmän karjoissa ympäri maailmaa. Käyttölistalle pääsevät siis ne sonnit joiden tyttäret ovat tällaisissa karjoissa selvästi muita taloudellisempia. Ei minun korvaan kuulosta kovin show-linjaiselta. Sen sijaan Semexin sonnit testataan Kanadalaisissa karjoissa samaan tapaan kuin VG:n sonnit Pohjoismaissa. Ainut vain, että pienet parsinavetat ovat Kanadassa jopa yleisempiä kuin VG:n alueella. Siksi ainakin minä pidän Semexin arvosteluja vähän arveluttavina ja aikamoisia floppejahan sieltä on aina välillä tullutkin, toki myös joitain todella hyviä. HH:n ay-sonnithan on koottu vähän sieltä ja täältä ja olisin niidenkin suhteen aika tarkkana.
-
Se vaan että kun tutkin semex sonnit tarkemmin niin Semex on nykyään proviloitunut enemmän toimivien peruslehmien jalostamiseen. Yhtään "show time" sonnia ei ole nyt ay-sonneissa kun taas jokunen löytyi holstein puolelta. Kun taas HH on suomessa profiloitunut tähän show-tyyppijalostukseen, niiden ay-sonneista ei kyllä korkeita tuotoksia eikä hyviä terveys ja käyttöomianisuuksia luulis odottavan mutta näyttelykehien satoa kyllä. Semex on siis sellainen välimuoto VG;n ja HH/Alta välillä. Aikasemmin Semexin sonnit olivat enemmän show-tyyppisiä myös holstein puolella. . Se immunity +-juttukin on vain näissä sonneissa joissa on M-O-M tai ay-puolella jos on enempi srb;tä (tai käytännössä linjasiitos T Brunosta) eli käytännössä tuo immunity + on kaikissa VG;n sonneissa kun se on srb-rodussa eli jos terveyttä haluaa jalostaa niin VG;n sonnit ovat siinä ylivoimasia ilman kalliitta immunity-testejä.
Eihän tavallinen maidontuottaja tällaista palettia ymmärrä ja eikä se niin mene että kaikki osaisi löytää sen faktan markkinoinnin takaa. Usein markkinoilla koitetaan tuoda esiin yrityksen hyvät puolet ja peittää huonot puolet niin ettei asiakas huomaisi niitä.
Mää puhun aidasta ja sä seipäästä ;D
En ottanut kantaa siemenmyyntiin kommentissani ollenkaan, vaan jalostuskonsultointiin. Punaisessa firmassa on sellainen hyvä puoli, että voin ottaa sonneja jokaisesta firmasta halutessani ja konsultti käyttää niitä ihan siinä suhteessa kuin on järkevää tai tarpeellista päätä aukomatta. Tästä syystä yhteistyö toimii kitkattomasti. Molemmat tiedämme, että jalostuskonsultilla on luonnollisesti ketunhäntä kainalossa, mutta sellaista liikesuhdetta, jossa tätä twistiä ei olisi, ei ole olemassa.
-
Se vaan että kun tutkin semex sonnit tarkemmin niin Semex on nykyään proviloitunut enemmän toimivien peruslehmien jalostamiseen. Yhtään "show time" sonnia ei ole nyt ay-sonneissa kun taas jokunen löytyi holstein puolelta. Kun taas HH on suomessa profiloitunut tähän show-tyyppijalostukseen, niiden ay-sonneista ei kyllä korkeita tuotoksia eikä hyviä terveys ja käyttöomianisuuksia luulis odottavan mutta näyttelykehien satoa kyllä. Semex on siis sellainen välimuoto VG;n ja HH/Alta välillä. Aikasemmin Semexin sonnit olivat enemmän show-tyyppisiä myös holstein puolella. . Se immunity +-juttukin on vain näissä sonneissa joissa on M-O-M tai ay-puolella jos on enempi srb;tä (tai käytännössä linjasiitos T Brunosta) eli käytännössä tuo immunity + on kaikissa VG;n sonneissa kun se on srb-rodussa eli jos terveyttä haluaa jalostaa niin VG;n sonnit ovat siinä ylivoimasia ilman kalliitta immunity-testejä.
Eihän tavallinen maidontuottaja tällaista palettia ymmärrä ja eikä se niin mene että kaikki osaisi löytää sen faktan markkinoinnin takaa. Usein markkinoilla koitetaan tuoda esiin yrityksen hyvät puolet ja peittää huonot puolet niin ettei asiakas huomaisi niitä.
Mää puhun aidasta ja sä seipäästä ;D
En ottanut kantaa siemenmyyntiin kommentissani ollenkaan, vaan jalostuskonsultointiin. Punaisessa firmassa on sellainen hyvä puoli, että voin ottaa sonneja jokaisesta firmasta halutessani ja konsultti käyttää niitä ihan siinä suhteessa kuin on järkevää tai tarpeellista päätä aukomatta. Tästä syystä yhteistyö toimii kitkattomasti. Molemmat tiedämme, että jalostuskonsultilla on luonnollisesti ketunhäntä kainalossa, mutta sellaista liikesuhdetta, jossa tätä twistiä ei olisi, ei ole olemassa.
En ole punaisen filman jalostussuunnitelmaa kokeillut, mutta kyllä faban jalostussuunnittelija ainakin meillä on pistänyt uusimpaan jasuun hyvästi niitä sonneja joita pytyssä on. Vaikka suurin osa pytyn sisällöstä on varsinkin AY:ssa fabaa, on aika monta lehmää jolla molemmat suositukset ovat kilpailijoilta. Ja nuorsonnin osuus on selvästi vähentänyt, ja nuorsonnitkin nimetty pytyssä olevista ja julkaistulla genomilla olevista. Eli kehitystä tapahtuu siinäkin firmassa. Maitoroturisteytyksiä ei suostunut pistämään jasuun mutta en sitä oikeastaan olettanutkaan ;)
-
En ole punaisen filman jalostussuunnitelmaa kokeillut, mutta kyllä faban jalostussuunnittelija ainakin meillä on pistänyt uusimpaan jasuun hyvästi niitä sonneja joita pytyssä on. Vaikka suurin osa pytyn sisällöstä on varsinkin AY:ssa fabaa, on aika monta lehmää jolla molemmat suositukset ovat kilpailijoilta. Ja nuorsonnin osuus on selvästi vähentänyt, ja nuorsonnitkin nimetty pytyssä olevista ja genomitestatuista. Eli kehitystä tapahtuu siinäkin firmassa. Risteytyksiä ei suostunut pistämään jasuun mutta en sitä oikeastaan olettanutkaan ;)
Mullekin sanottiin suoraan, että olet liian nuori risteyttämään :D Rodunvaihto on eri asia. Mutta tässä tullaan juuri siihen henkilökemioihin ja muuhun. Mä kun vaadin jasuntekijältä jonkun oman vision ;)
-
Se vaan että kun tutkin semex sonnit tarkemmin niin Semex on nykyään proviloitunut enemmän toimivien peruslehmien jalostamiseen. Yhtään "show time" sonnia ei ole nyt ay-sonneissa kun taas jokunen löytyi holstein puolelta. Kun taas HH on suomessa profiloitunut tähän show-tyyppijalostukseen, niiden ay-sonneista ei kyllä korkeita tuotoksia eikä hyviä terveys ja käyttöomianisuuksia luulis odottavan mutta näyttelykehien satoa kyllä. Semex on siis sellainen välimuoto VG;n ja HH/Alta välillä. Aikasemmin Semexin sonnit olivat enemmän show-tyyppisiä myös holstein puolella. . Se immunity +-juttukin on vain näissä sonneissa joissa on M-O-M tai ay-puolella jos on enempi srb;tä (tai käytännössä linjasiitos T Brunosta) eli käytännössä tuo immunity + on kaikissa VG;n sonneissa kun se on srb-rodussa eli jos terveyttä haluaa jalostaa niin VG;n sonnit ovat siinä ylivoimasia ilman kalliitta immunity-testejä.
Eihän tavallinen maidontuottaja tällaista palettia ymmärrä ja eikä se niin mene että kaikki osaisi löytää sen faktan markkinoinnin takaa. Usein markkinoilla koitetaan tuoda esiin yrityksen hyvät puolet ja peittää huonot puolet niin ettei asiakas huomaisi niitä.
En nyt menisi kuitenkaan sanomaan HH:n sonneja show-linjaisiksi. Ay-puolella voi ollakkin, mutta HH:n myymät holstein ja jersey -sonnit ovat siis Altalta. Alta testaa kaikki sonnit yli 1000 lehmän karjoissa ympäri maailmaa. Käyttölistalle pääsevät siis ne sonnit joiden tyttäret ovat tällaisissa karjoissa selvästi muita taloudellisempia. Ei minun korvaan kuulosta kovin show-linjaiselta. Sen sijaan Semexin sonnit testataan Kanadalaisissa karjoissa samaan tapaan kuin VG:n sonnit Pohjoismaissa. Ainut vain, että pienet parsinavetat ovat Kanadassa jopa yleisempiä kuin VG:n alueella. Siksi ainakin minä pidän Semexin arvosteluja vähän arveluttavina ja aikamoisia floppejahan sieltä on aina välillä tullutkin, toki myös joitain todella hyviä. HH:n ay-sonnithan on koottu vähän sieltä ja täältä ja olisin niidenkin suhteen aika tarkkana.
Semexin sonnitesauksen mukaan semexin sonnit sopii tänne Suomeen paremmin kuin Altan koska tyttäret testataan samankaltaisissa navettaolosuhteissa kuin suomessa, että tuon tiedon perusteella luotan enemmän semexiin kuin HH:n tuomiin. Ay-puolella on tosiaan liikaa kirjoa eikä sellaista tasaisuutta niin kuin holstein puolella. Vain kaikkien innostuneimmat jatkavat tulevaisuudessa ay;n/punaisen kanssa sillä niiden jalostus vaatii jos jonkinlaisa turnajaiskestävyyttä.
-
Ei oo vielä ennen omassa navetassa sattunut, mutta päivänä eräänä ay-hieho päätti poikia ja yllätys oli suuri. Taivas varjele mitä sieltä tulee, no sieltä tuli musta vasikka ihan kuin nykyään jollekkin lähiöäidille, tiedä sitte mikä jakorasia on tämäkin hieho ollut. Jalostusta se on kai tämäkin?
-
Ei oo vielä ennen omassa navetassa sattunut, mutta päivänä eräänä ay-hieho päätti poikia ja yllätys oli suuri. Taivas varjele mitä sieltä tulee, no sieltä tuli musta vasikka ihan kuin nykyään jollekkin lähiöäidille, tiedä sitte mikä jakorasia on tämäkin hieho ollut. Jalostusta se on kai tämäkin?
Mulla on pari holsteinlehmää jotka on olleet syntyessään ay:n värisiä ja sitten vaihtaneet värin oikeaksi. Toisella jäi korvat ja selkälinja ruskeaksi. Hauskan näköinen :D
-
Meillä kävi pikkuinen fiba edellisen hyppysonnin kanssa. Nyt on tullut sitten vasikkalauma, missä on kaikki värivalikoima musta-punainen-valkoinen ja sekoituksia. Vasikoita on syntynyt jotain 35 kipaletta ja isän piti olla puhdas holstein. Sonni oli hyvin tasapuolisesti musta-valkoinen. Ja nyt on tupsahtanut punaisia vasikoita, mustia, holstein kuviollisia, valkoisia,mustapunavalkoisia ja ay:n näköisiä. Viimein soitin lähtötaloon, jotta mikä se sonni oli ja papereista löytyy emän puolelta kolmannesta polvesta ay-lehmä. Aika kaukaa nyt veti vasikoihin värit. Jännä nähdä minkälaisia lehmiä siitä saa. Onneksi sonneja pääosin, niin ei korkealta tipu, vaikka ei huippuja tuliskaan. ;D
-
Muutakin, Sarka-messuilla Semex-presentaatio meni kyllä aika pahasti yli. "Myyntipuhe" kesti niin kauan että siinä kyllä tarkkaavaisuus kärsi. Less is more. Muutenkin näyttelyä (+seuraavan päivän Sale of stars) ja sitä paatosta seuranneena tuumin että kylläpä Suomeen voi mahtua kaksi hyvin erilaista karjanjalostustapaa; VG;n jalostusohjelma ja sitten tämä ulkomuotojalostus vai miksi sitä pitäisi kutsua? Molemmissa on varmaasti plussansa ja myös kompastuskivensä. Olis hyvä että olisi joku puolueeton tutkimus että kun puhutaan ihan perusmaidontuotannosta niin kummalla tavalla saadaan oikeasti kestävämpi ja toimivampi karja kesimääräisiin navettaoloihin?
Aivan samasta asiasta puhutaan molemmissa (tai kaikissa) jalostus"ideologioissa". Eilen sain vieraakseni erittäin asiantuntevan kaverin sieltä punaisesta firmasta, hollannin maalta. Talous edellä maidontuotantokarjoja jalostetaan kaikissa firmoissa. Sille tosiasialle, että rakenteen parantaminen heikentää ayrshiren tuotanto-ominaisuuksia, ei vaan kukaan oikein tunnu saavan mitään aikaan. Ulkonäkö vs. tuotosjalostaminen on ihan näiden keskenään kilpailevien firmojen luomaa harhaa.
Minusta jalostuksen työnjaossa on erittäin toimiva sellainen malli, jossa yrittäjä raakaa tuotannon ja käyttöominaisuuksien perusteella kehityskelpoiset ja kelvottomat ja jalostuskonsultti rakenteen ja sen mahdollisen periytyvyyden. Tietysti pitää katsoa ristiin, olisiko osasta toisen raakaamista kehityskelpoista, mutta pääsääntöisesti KARJANjalostaminen on painopisteiden määrittelyn jälkeen pelkkää emävalintaa. Sonnithan poimitaan käyttöön aikanaan valittujen painopisteiden perusteella.
Miksikähän Faba ei vaivautunut noin olennaista tietoa julkaisemaan alkuperäisen uutisen mukana?
En ehtinyt aikasemmin näitä lukea niin ajatuksella ja jopas näistä löytyikin asiaa myös rivien välistä. Tarkoitatko tuolle rakenne vs tuotosjalostus asialla sitä että se on nimenomaan harhaa että niitä ei voisi samaan aikaan jalostaa? Se on tiedossa että terveysominaisuuksien ja tuotoksen jalostaminen samaan aikaan ei etene mihinkään koska korkea tuotos korreloi negatiivisesti terveysominaisuuksien ja hedelmällisyyden kanssa. Myös tuotoksen ja rakenteen yhtäaikainen jalostaminen on kakspiippunen juttu, toisaalta ne tukee toisiaan koska hyvärakenteinen lehmä pystyy tuottamaan maitoa enemmän ja hyvärakenteiseen utareeseen mahtuu enemmän maitoa, mutta siihen yhtäläisyydet loppuu. Usein parhaimmat rakennesonnit periyttävät surkeaa tuotosta, ainakin ay-puolella.
Kaikilla firmoilla on varmasti hyvät aikomukset auttaa karjoja parempaan taloudellisiin tuloksiin, menetelmät vaan välillä arveluttaa.
Minua kiiinnostaisi holstein enemmän mutta kun tuo isäntä tykkää noista äykyista kun niitä on "aina" ollu niin ei niitä saa syrjäyttää. Äykkyjä ei ole uskallettu alkaa siementää viellä holsteinilla, olen sitä suunnitellu monta kertaa; kiinnostais käyttää siihen punaista holsteinia kun mulla on sellainen käsitys että ne olisi pienempiä niin voisi vähentää poikimavaikeuksien riskiä ja kuitenkin väri säilyy. Antakee neuvoja.
-
En ole rotuasiantuntija, MUTTA sen voin kokemusteni pohjalta sanoa että tilat joilla "maidontuotanto" perustuu näihin ISK, LSK, PSK ym. lemmikeihin ovat jatkuvassa talousahdingossa, miksiköhän ja miksi tilalliset eivät itse tajua asian laitaa? :o
-
isäntä tykkää noista äykyista kun niitä on "aina" ollu, kiinnostais käyttää siihen punaista holsteinia kun väri säilyy. Antakee neuvoja.
Eikös tuossa ole hyvä neuvo. Ei se isäntä mitään huomaa ;)
-
En ole rotuasiantuntija, MUTTA sen voin kokemusteni pohjalta sanoa että tilat joilla "maidontuotanto" perustuu näihin ISK, LSK, PSK ym. lemmikeihin ovat jatkuvassa talousahdingossa, miksiköhän ja miksi tilalliset eivät itse tajua asian laitaa? :o
Näillä tiloilla on kyse puhtaasti uskonnosta. Tämä on sitten kokemuksen pohjalta tehty analyysi. Tilat joilla on näitä naatiaisia lypsyssä uskovat tiukasti näiden kannattavuuteen ja niin minäkin aikoinani yritin uskoa. Jos sinulla on todella hyviä ja ne kelpaavat jalostuskäyttöön, niin pärjääthän sinä jos vielä myyt maitoa suoraan tilalta ja olet keksinyt markkinointikeinon lihoille. Nimittäin nämä naatiaissonnit ovat sellaista kamaa, että niistä eroon pääseminen vaatii enemmän oveluutta kuin hiekan myynti saharaan. Nuorennaatiaisen liha on sellaista sahapurua muistuttavaa, makua siihen ei saa kuin maustamalla teurastuksen jälkeen. Nyt uusia tukisopimuksia ei tehdä, joten kauppa ei käy ja naaraittenkin hinnat ovat pudonneet todella alas, ei ihan ilman, mutta melkein. Ja tunnustan, minä se olin joka viime keväänä laski niitten hintaa vielä entisestään, kun siivosin navetan. Jos haluaa näillä pistää rahoiksi, niin sinulla on oltava paljon peltoa, minkä laitat luomuun, ja näitä naatiaisia emoina, työnmenekki mahdollisimman pieni ja syövät vain heinää. Lisänä maisemanhoitosopimuksia koko kunnan alueella ja vielä valmiit aitaukset, että jää vain eläinten vienti ja seuranta omistajalle. Sitten olet suhteellisen supliikki-immeinen, että saat markkinoitua lihat todella eksoottisena herkkuna toreilla. Että kyllä näillä elää, mutta se vaatii enemmän kuin vain maitotilin odottelua valiolta. Tukihan on suuri, mutta kaikki on suhteellista. Liikoja näiltä ei voi vaatia. Meillä oli 23 lypsävää naatiaista viime keväänä, kun tukikausi loppui. Siivouksen ja kannattavuuslaskennan jälkeen navetasta löytyy 6 kappaletta, joista yhdelle on jo kyyti tilattu. Eli tulipahan tämäkin kokeiltua, mutta valitettavasti olen sitä mieltä,että lehmän pitää tuottaa muutakin kuin sontaa. Ja luonteeltani olen niin laiska,etten jaksa juosta markkinoilla myymässä.
-
Millaiseen tuotostasoon navettapiian lehmät pääsivät? Mitä rotua olivat?
-
Millaiseen tuotostasoon navettapiian lehmät pääsivät? Mitä rotua olivat?
Meillä oli kyyttöjä 3kpl tuotos 3000-5000, lapinlehmiä 3000-6500 ja länsikkäitä 3500-7500. Vielä löytyy länsikkäitä ja lappalaisia. Kyyttöjä ei enään ole, eikä tule. Noille lappalaisille pitäisi laskea hyötysuhde, koska ovat tosi pieniä, mutta lypsävät kuitenkin kakistelematta sen kuustonnia. Näitäkin on kahta rotua näissä lapikkaissa, niitä jotka työntävät ruuan utareesta ulos ja niitä jotka keräävät nahan alle, ja sitten maksa sanoo poks. :( Länkkäreitä ostin oikei jalostuskarjasta 6 kipaletta, eivät koskaan päässeet samaan kuin välityksestä tulleet normikarjan kasvatit.Ne vain pukkaa tuon 4500, vaikka ovat ensikoita. Näitä jalostusyksilöitä löytyy vielä yksi, sekin kolmitissinen. Odottelee siinä kauanko hermo kestää. :-\
-
Millaiseen tuotostasoon navettapiian lehmät pääsivät? Mitä rotua olivat?
Meillä oli kyyttöjä 3kpl tuotos 3000-5000, lapinlehmiä 3000-6500 ja länsikkäitä 3500-7500. Vielä löytyy länsikkäitä ja lappalaisia. Kyyttöjä ei enään ole, eikä tule. Noille lappalaisille pitäisi laskea hyötysuhde, koska ovat tosi pieniä, mutta lypsävät kuitenkin kakistelematta sen kuustonnia. Näitäkin on kahta rotua näissä lapikkaissa, niitä jotka työntävät ruuan utareesta ulos ja niitä jotka keräävät nahan alle, ja sitten maksa sanoo poks. :( Länkkäreitä ostin oikei jalostuskarjasta 6 kipaletta, eivät koskaan päässeet samaan kuin välityksestä tulleet normikarjan kasvatit.Ne vain pukkaa tuon 4500, vaikka ovat ensikoita. Näitä jalostusyksilöitä löytyy vielä yksi, sekin kolmitissinen. Odottelee siinä kauanko hermo kestää. :-\
1 länkkäri löttyy täältä, reilu 6000 ekalla eikä ekm juuri parempi. Tokalla nyt 3000kg kolmessa kuukaudessa eli varmaan vähän parempi kausi, mutta varmaankin saa lihaa jatkossa. Eka vasikka on lehmä ja pidetään koska on kasvanut tosi hyvin, on varmasti yli 120kg alle 3kk iässä.
-
Millaiseen tuotostasoon navettapiian lehmät pääsivät? Mitä rotua olivat?
Meillä oli kyyttöjä 3kpl tuotos 3000-5000, lapinlehmiä 3000-6500 ja länsikkäitä 3500-7500. Vielä löytyy länsikkäitä ja lappalaisia. Kyyttöjä ei enään ole, eikä tule. Noille lappalaisille pitäisi laskea hyötysuhde, koska ovat tosi pieniä, mutta lypsävät kuitenkin kakistelematta sen kuustonnia. Näitäkin on kahta rotua näissä lapikkaissa, niitä jotka työntävät ruuan utareesta ulos ja niitä jotka keräävät nahan alle, ja sitten maksa sanoo poks. :( Länkkäreitä ostin oikei jalostuskarjasta 6 kipaletta, eivät koskaan päässeet samaan kuin välityksestä tulleet normikarjan kasvatit.Ne vain pukkaa tuon 4500, vaikka ovat ensikoita. Näitä jalostusyksilöitä löytyy vielä yksi, sekin kolmitissinen. Odottelee siinä kauanko hermo kestää. :-\
Olet hieno ihminen Navettapiika! Tulit omalla nimimerkilläsi ulos navetasta ja totesit että wtf! Tilasit teurasauton paikalle ja kolmantena päivänä herätyksestä oli auto pihalla valmiina noutamaan nämä ei toivotut yksilöt jatkoJALOSTUKSEEN ;D Toivotan sinulle parempia ja tuottoisampia vuosia :)
Tähän saavutukseen ei moni pysty edes ulkopuolisten ohjeistamana.
-
Meillä tämän uskoontulon teki exä ja silloin vaihtui lehmät. Itse en ollut alkuaikoina oikein vakuuttunut näillä tuloksen teosta, enkä vieläkään. Kymmenen vuotta yritin tulosta tehdä näillä, mutta myönnettävä oli, ettei näitä velkoja noilla koskaan saada maksettua. Tuki meni äkkiä, kun joutui tekohengittämään elukkaa korvien takia monta kuukautta. >:(
-
Harraste eläimet harraste eläiminä. Multakin löytyy 3 konia haraste eläimenä, mutta navetasta ei yhtään! Jalostus eläimet jalostuseläiminä. Emäntä on jalostuksesta kiinostuneempi kuin minä! Minua navetassa kiinostaa vain se että kapitsalistin lompakko olisi mahdolisimman täysi! Se taas vaatii terveitä, hyvin lypsäviä lehmiä, jotka saadaan nopeasti ja tehokkaasti lypsettyä taloudelisesti!
Aikoinaan kun rehun hinta oli kova ja maidon hinta halpa, niin euro oli kova konsultti näissä asioissa. Lomittaja nauroi navetalla kun isäntä kulki lehmien takan ja luki tuomion! AUTOON! UMPEEN!
-
Pitäisikö alkuperäiskarjan säilytystyö tehdä suosiolla siemenolkina ja alkioina, jos niillä ei missään tilanteessa pysty tuottamaan maitoa taloudellisesti kannattavasti? Ja tiloilla keskittyä holsteiniin ja tanskalaissukuisiin punaisiin?
-
Ei, koska se ei vie näitä rotuja eteenpäin, vaan tilanne taantuu Sorjosen Veikkoon.
Jos näillä eläimillä meinaa pärjätä. On tilan maantieteellinen paikka tärkeä, että voit järjestää sitä sivumyyntiä. Keskellä korpea se ei onnistu. Tai sitten saada niitä erityistukialueita hoidettavaksi. Näillä pärjääminen vaatii todella paljon enemmän töitä, kuin normikarjalla.
Tulot eivät saisi olla pääasiassa siinä maitotilissä, vaan se olisi osa sitä.
Juustola tai jotain sen suuntaista navetan kyljessä olisi kova sana näille ituhipeille, joilla on varaa panostaa erityisruokiin. Jäätelöä näitten maidosta ei vielä ole, mutta sille voisi olla markkinarakoa. ;)
-
Suomenkarjan kohdalla ei voi puhua niinkään jalostuksesta vaan säilyttämisestä. Tärkeintä siihen on löytää sonneja jotka ovat erisukuisia mutta myös ettei rotu taannu. Valitettavasti alkuperäisrotujen kohdalla ei pystytä täyttämään nykyisiä tuotantoeläimen vaatimuksia. Koska alkuperäisrotuihin ei saa sekoittaa muita rotuja parantaakseen sen tuotanto-ominaisuuksia niin eihän niitä voi rodulta vaatiakaan? Suomessa holstein ja ay ovat niitä maidontuottajia varten jotka haluavat tehdä maidontuotannosta ainoan tulon koko perheelle. Kun suomenkarjan edustajia on isossa karjassa muutamia niin se ei vaikuta mutta jos koko karja koostuu niistä niin sitten tarvitaan jotain muuta lisätuloa. Jos navetta on kovin pieni ettei sinne isommat lehmät mahdu niin ay ja Jersey ovat aika hyviä silloin. Jerseystä on usein ne tykänneet joilla on sk:ta ollut.
-
Jerseyssä on vielä suurempi vika kuin näissä meidän omissa naatiaisissa, niitä sonnivasikoita jos et itse kasvata, niin melkein ne joutuu ampumaan heti synnyttyään. Niihin ei vain liha tartu. Ja niinhän niille tehdään Tanskassakin, lopetetaan märkänä.
Kyllä minä ainakin jalostan näitä lapikkaitakin, on tuotu ruotsalaista tunturirotua sekaan,mikä on paremmin tuottavaa kuin suomalainen, koska siellä ei ole rotua unohdettu kyydistä pois. Nyt kun faba on samaa puljua on tuontikin yksinkertaista, kunhan jaksaa tilata.
Myönnän, että tautihan tämä naatiaiskysymys on ja itsekin jatkan, niillä minkä hyötysuhde on riittävän hyvä taistellakseen parsipaikasta holsteinin kanssa ja näitäkin löytyy. ;)
-
http://www.faba.fi/faba/ajankohtaista/kuukauden_juttu
Faban kuukauden juttu Australiasta kertoo siitä miten kannattavaa on risteyttää holsteinia AY:lla ja sitten siementää ne risteytykset taas holsteinilla.
Jotenkin meidän faba-jalostusneuvoja on ollut "vähän" eri linjoilla ;)
On muuten harmittavaa miten VG-sonneista ei saa ollenkaan niin hyvin vertailtavia genomitietoja kuin muista sonneista. Otetaan vaikka balisto, jolla on ainakin 4 eri genomiarvostelua isoilta tahoilta:
Pohjoismainen:
http://www2.mloy.fi/SKJOWeb/WWWjasu/BullData.asp?strLang=FI&strBreed=3&strHBNo=96828
USA: http://www.accelgen.com/catalog/semen-usa/029ho16714/english/de-su-11236-balisto-et
Kanada: http://www.accelgen.com/catalog/semen-can/029ho16714/english/bull-link
Saksa: http://www.accelgen.com/catalog/semen-deu/029ho16714/english/bull-link
Tuoreilla VG-sonneilla on yleensä vain se yksi.
-
Meilläkin on näitä ristiinvetoja nyt siemennetty puhtaalla holsteinilla. Ameriikan malliin, mutta tulokset nähdään sitten kolmen vuoden kuluttua. ;D
Silloin, kun nuo holsteinit on alunperin risteytetty ay:llä on ollut puhtaasti kiinni tarkenemisesta. Isorunkonen holsteini on suhteellisen kylmänarka tuolla kylmäpihatossa, ja tuotokset kärsii tästä. Tuli sitten mentyä tähän risteytykseen, mitä joskus usa:laisten kehuttiin myös tekevän, että sinne sekaan saadaan himppu ay:n geenistöä.
Ei näitä ole monikaan ylistänyt, mutta riviseminologit olivat sitä mieltä, että tiinehtyvyys on näillä risteytyksillä parempi. Notkahdukset kylmän takia pienempiä, vasta yli parinkymmenen asteen pakkaset näkyy määrässä.
-
http://www.alta1stclass.com/#how-to-order
Aika ruma naama sonnilla jonka siementä saa ostaa nimelliseen 7500€ / 10 olkea hintaan :)
Tietty hinta tippuu alle kymmenykseen jo kesällä, mutta jos on kiire...
Jännää tuo holsteinin genomijalostus nykyään muuten. Edes tuon sonnin isällä ei ole vielä pitkään aikaa tytärarvosteluja. Ja järjestelmässä on joitakin sonneja (esim. mogul) joilla ei ole tytärarvosteluja, mutta jo varmaan satojatuhansia jälkeläisiä ja jälkeläisten jälkeläisiä.
-
Te jotka olette pitempään olleet alalla niin oletteko sitä mieltä että ei ole mitään väliä miltä lehmä näyttää, esim. rakenteeltaan, ryhdiltään ja muutenkin jokseenkin liikkumis- ja tuotoskykyiseltä? Sain tänään vaan kuulla yhden maidontuottajan suusta että näillä asioilla ei ole mitään merkitystä, ei edes vähäistäkään. Hän tarkoitti sitä että lehmästä ei näy ulospäin onko se helppo vai vaikea lypsää ja muutenkin onko se toiminnallinen lehmä vai ei ole.
-
Täh, voi kiesus. Siis ymmärsinkö oikein, että lehmän ulkonäöllä ei olisi mitään vaikutusta lopputulokseen. Nyt ollaan kyllä aika kaukana.
Ennen vanhaan dinosaurus-aikaan puhuttiin hyvästä karjasilmästä, eli osasi katsoa eläintä sillä silmällä, minkälaiset tulevaisuuden näkymät tällä eläimellä on lehmänä, en tarkoita sitä kristallipalloa, vaan puhtaasti sitä,että näkee onko eläin sopusuhtainen ja rakenneviat.
Olen kyllä vuosien saatossa nähnyt tosi kovia lypsäjiä, ja niin rumia, romuluita ja pihtikinttuja kuin olla saattaa, heitetään vielä pakettiin mulkosilmätkin, mutta valitettavasti nämä tahtoo olla lyhytikäisiä. Jalkojen asentovirheet kostautuu ennen pitkään, tulee emättimen laskeumia, jossain määrin juoksutusmahankiertymääkin pidetään rakenteesta osin johtuvana.
Lypsyn vaikeutta voi jokseenkin ennustaa hiehon käyttäytymistä seuraten, mutta sekään ei kerro kaikkea. Eli meillä on vasta poikinut hieho,mikä oli niin umpihulllu, että käveli hoitajan yli, tuli kohti, ei väistänyt, huito sarven tyngillä ympäriinsä eli lyhyesti hullu. Ajateltiin ottaa vasikka ja teuraaksi. Vasikkakin otettiin, mutta hiehosta tuli poikimisen jälkeen kisumirri, vain kehrääminen puuttuu. Ei ole vielä soitettu teurasautoa. ;D
Eihän toki kaikkea voi ulospäin nähdä, mutta jos rakennevika on niin paha, että ottaa silmään, niin miettisin kyseisen eläimen ottamista jalostukseen.
-
Faban sivut tänään 29.4:
"Nuorsonneilla kattava tuoteseloste:
Kaikilla nuorsonneilla on nyt GVP-sonnien tapaan täydellinen tuoteseloste. Parhaat nuoret ovat nyt sonninisiä, joten niitä ei enää käytetä nuorsonneina. Tämä vähentää hieman nuorsonnien osuutta jalostussuunnitelmissa."
Toki silti kannattaa edellee käyttää nuorsonneja, eikä niitä kaikkein parhaita sonneja. ;) Tai niinhän käytännössä 90% tiloista tulee tekemään jatkossakin, "mennään jasun mukaan" tai "jotain halpaa" ovat molemmat aika usein tai jopa yleensä nuorsonnia...
-
Miten ajattelit saada lisää niitä parhaita sonneja jos kukaan ei käyttäisi nuorsonneja?
-
Miten ajattelit saada lisää niitä parhaita sonneja jos kukaan ei käyttäisi nuorsonneja?
Parhaat (genomitestin mukaan) nuoret eläimet eivät enää mene nuorsonnikäyttöön. Ja toisaalta nuorsonnikaudelta ei lähes koskaan tule jalostuskäyttöön jälkeläisiä (koska nuorsonneja käytetään lähinnä perimältään keskitasoisille/heikoille naaraille). Näin ollen nuorsonnikäytön kautta ei enää saada parhaille eläimille jälkeläisarvosteluja mahdollisimman nopeasti, eikä nuorsonnikäytön kautta saada uusia jalostuseläimiäkään. Eli ymmärtääkseni pointtina on lähinnä testata varmuuden vuoksi ns. kakkostason eläimiä. Mikä on ehkä sellainen diili jonka itse passaan.
-
Toki silti kannattaa edellee käyttää nuorsonneja, eikä niitä kaikkein parhaita sonneja. ;) Tai niinhän käytännössä 90% tiloista tulee tekemään jatkossakin, "mennään jasun mukaan" tai "jotain halpaa" ovat molemmat aika usein tai jopa yleensä nuorsonnia...
Faban ja minun ajatukset karjanjalostuksesta eivät kyllä kohtaa.
-
Käytettävien nuorien pojujen sukua kannattaa tsiikailla taaksepäin. Vähentää aika oleellisesti nuorsonni lottoamista. Toinen on tämä oman osaamistason nosto jalostuksen suhteen. Ja näitä jippoja kantsii käyttää aivan kaikkien mällidiilereiden kanssa.
-
Faban ja minun ajatukset karjanjalostuksesta eivät kyllä kohtaa.
Millaisia uudistuksia Fabassa pitäisi tehdä, jotta ne alkaisivat kohdata?
-
Miten ajattelit saada lisää niitä parhaita sonneja jos kukaan ei käyttäisi nuorsonneja?
Parhaat (genomitestin mukaan) nuoret eläimet eivät enää mene nuorsonnikäyttöön. Ja toisaalta nuorsonnikaudelta ei lähes koskaan tule jalostuskäyttöön jälkeläisiä (koska nuorsonneja käytetään lähinnä perimältään keskitasoisille/heikoille naaraille). Näin ollen nuorsonnikäytön kautta ei enää saada parhaille eläimille jälkeläisarvosteluja mahdollisimman nopeasti, eikä nuorsonnikäytön kautta saada uusia jalostuseläimiäkään. Eli ymmärtääkseni pointtina on lähinnä testata varmuuden vuoksi ns. kakkostason eläimiä. Mikä on ehkä sellainen diili jonka itse passaan.
Ensin kun luin tuon ilmon Faban sivuilta niin ajattelin että ihan jees uudistus mutta sillä on toinenkin puoli mikä tässä selostettiin ihan järkeenkäyvästi. Nuorsonnien käyttö ja testaus on sellainen asia mitä ei kauheasti voi sorkkia jotta saatais ne kunnon jälkeläisarvostelut. Toisaalta kun osa nuorsonneista nostetaan niin voisko se lisätä muidenkin nuorsonnien arvostusta? Jokainen tietenkin katsoo tämän asian omalta näkökantilta.
En tiedä onko ne muut nuoret silti "kakkostason" eläimiä. Varsinkin punaisen rodun leirissä genomiarvostelu heittää kovasti häränpyllyä jälkeläisarvostelun kanssa että sikäli nämä kakkostason sonneista voi tulla osittain parempiakin. GNTM laskenta on vaan sellainen että sen ulkopuolellekin jää paljon eläimiä jotka voisivat olla hyviä. Holskupuolella paletti on varmaan selvempi.
-
Noissa eri toimijoiden genomitestien arvosteluvarmuudessa on huomattavia eroja. Aivan samalla tavalla Semex / Alta / yms... ratsastavat genomi huumalla. Meillä nyt kokeillaan onko tuolla LD - projektilla mitään annettavaa. Näissä jalostus asioissa on hyvä tiedostaa oman karjan geneettinen taso. Onhan näistä Atlantin takaisilta ristiretkiltä palanneitakin jokunen %...
Nuorsonneistahan ne hyvät sonnit nousee joskin VG / Faban pitkittynyt ongelma on ollut liiallinen tuijotus numerisiin arvoihin. Mutta tähän on nyt tullut parannus: karjan omistajalla on mahdollisuus päättää nykyään ks - sonnin päästämisestä jalostus käyttöön. Suomessakin on loistavia lehmäperheitä ay:llä mutta valitettavasti ne on jäänet "datan" varjoihin.
-
Best Bulls listassa on nyt kaikki sekasin; nuorsonnit, gvp sonnit, odotussonnit ja valiosonnit. Ei tule kesää. Jotenkin täytyy nuo erotella ja näin tietokoneaikana se pitäisi olla mahdollista. Se nyt meni vielä jotenkin kun gvp-sonnit tuli valiosonnien joukkoon, mutta tämä on jo liikaa.
Miten ihmeessä ne noista koostaa uuden käyttölistan, tuosta sekavasta listasta? Onnea vaan heille.
-
http://www.youtube.com/watch?v=O5R-zxXH1Nk
-
Antti X arveli ettei "kakkostason" nuorsonni enää kiinnosta kun parhaat menevät suoraan isäsonneiksi. Vaikea arvioida. Toisaalta 6 Eurolla saa käyttöön jonkin ajan päästä mm. tämän sonnin siementä: http://www2.mloy.fi/SKJOWeb/WWWjasu/BullData.asp?strLang=FI&strBreed=3&strHBNo=96905
Jotenkin tuntuu että tuo voi sillä hintaa vaikka jollekin kelvatakin?
Eikä tämäkään varmaan isäsonniksi asti yllä, eli todennäköisesti nuorsonnihinnalla menee:
http://www2.mloy.fi/SKJOWeb/WWWjasu/BullData.asp?strLang=FI&strBreed=3&strHBNo=96906
-
Onko näillä sonneilla tarkoitus edistää sitä linjaa,joka aykkipuolella on mennyt joittenkin yksilöiden kohdalla vähän liian pitkällekkin eli jalostetaan vedin niin pieneksi ettei hieholle jää poikimisen jälkeen käytännössä käyttöä kuin lihantuotannossa?
-
Meilläkin tehtiin aikoinaan Faban toimesta jalostussuunitelma toteutettin joidenkin lehmien osalta ei kaikkien
en oikein ymmärrä sitä logikaa minkä takia yli 10 tonnin lypsävälle lehmälle pitää laittaa nuorsonni tai lihasonni?
on luonteeltansa kiltti utare ok tiinehtyy hyvin. Eräästäkin lihasonnista kasvoi niin suuri vasikka ettei saatu ulos
oli eläinläkäri avustamassa jouduttiin lopettamaan aiemmin oli poikinut kaksosetkin eikä ollut liika lihava lypsänyt 10 tonin 4 llä tuotoskaudella kysessä 5 poikiminen. olen sitä mieltä että karjanomistaja itse loppupeleissä päätää millä
karjaansa siementää maksajalla on kaiketi valta siinä. Pitää tietysti olla kokeilunhalua hiukan ja onnea tarvitaan
eläinten kanssa pitkäjänteinen työ tulokset näkyy vuosien päästä. Meilläkin jatkajat ovat sen huomanneet vaikka
joskus oli sanomista millä siemennetään. Ulkopuolinen ihminen kävi( maitotilaneovoja )kehui navetassa olevia eläimiä.Maitoakin tulee keskilehmäluku yli 50 ja tuotos 9700kg. aivan normaalilla ruokinalla säilörehu on tietysti se
asia numero 1 laadukas riittävästi tarjolla, ay sekä fr lehmiä karjassa.
-
Meilläkin tehtiin aikoinaan Faban toimesta jalostussuunitelma toteutettin joidenkin lehmien osalta ei kaikkien
en oikein ymmärrä sitä logikaa minkä takia yli 10 tonnin lypsävälle lehmälle pitää laittaa nuorsonni tai lihasonni?
on luonteeltansa kiltti utare ok tiinehtyy hyvin. Eräästäkin lihasonnista kasvoi niin suuri vasikka ettei saatu ulos
oli eläinläkäri avustamassa jouduttiin lopettamaan aiemmin oli poikinut kaksosetkin eikä ollut liika lihava lypsänyt 10 tonin 4 llä tuotoskaudella kysessä 5 poikiminen. olen sitä mieltä että karjanomistaja itse loppupeleissä päätää millä
karjaansa siementää maksajalla on kaiketi valta siinä. Pitää tietysti olla kokeilunhalua hiukan ja onnea tarvitaan
eläinten kanssa pitkäjänteinen työ tulokset näkyy vuosien päästä. Meilläkin jatkajat ovat sen huomanneet vaikka
joskus oli sanomista millä siemennetään. Ulkopuolinen ihminen kävi( maitotilaneovoja )kehui navetassa olevia eläimiä.Maitoakin tulee keskilehmäluku yli 50 ja tuotos 9700kg. aivan normaalilla ruokinalla säilörehu on tietysti se
asia numero 1 laadukas riittävästi tarjolla, ay sekä fr lehmiä karjassa.
Kyllähän se näin on, että se päättää, joka viulut maksaa. Meillä on nyt sitten sattuneesta syystä nuori-isäntä seminologit paimentanut, joten aika monelta lehmältä on löytynyt yerseytä, mutta onneksi sekstattua siementä on älynnyt käyttää. Jalostusneuvojat tuppaa välillä katsomaan liikaa niitä sukutaustoja, eikä lehmän olemusta, ja sitten tulee näitä sonnivalintoja, mitkä ei käy omistajan kanssa yksiin.
-
Meilläkin tehtiin aikoinaan Faban toimesta jalostussuunitelma toteutettin joidenkin lehmien osalta ei kaikkien
en oikein ymmärrä sitä logikaa minkä takia yli 10 tonnin lypsävälle lehmälle pitää laittaa nuorsonni tai lihasonni?
on luonteeltansa kiltti utare ok tiinehtyy hyvin. Eräästäkin lihasonnista kasvoi niin suuri vasikka ettei saatu ulos
oli eläinläkäri avustamassa jouduttiin lopettamaan aiemmin oli poikinut kaksosetkin eikä ollut liika lihava lypsänyt 10 tonin 4 llä tuotoskaudella kysessä 5 poikiminen. olen sitä mieltä että karjanomistaja itse loppupeleissä päätää millä
karjaansa siementää maksajalla on kaiketi valta siinä. Pitää tietysti olla kokeilunhalua hiukan ja onnea tarvitaan
eläinten kanssa pitkäjänteinen työ tulokset näkyy vuosien päästä. Meilläkin jatkajat ovat sen huomanneet vaikka
joskus oli sanomista millä siemennetään. Ulkopuolinen ihminen kävi( maitotilaneovoja )kehui navetassa olevia eläimiä.Maitoakin tulee keskilehmäluku yli 50 ja tuotos 9700kg. aivan normaalilla ruokinalla säilörehu on tietysti se
asia numero 1 laadukas riittävästi tarjolla, ay sekä fr lehmiä karjassa.
Se on se ntm. Lehmä voi olla sopiva, muttei välttämättä periytä toivottuja ominaisuuksia. Indeksien tarkoitus on kuvata ominaisuuksien periyttämistodennäköisyyttä...
-
Meilläkin tehtiin aikoinaan Faban toimesta jalostussuunitelma toteutettin joidenkin lehmien osalta ei kaikkien
en oikein ymmärrä sitä logikaa minkä takia yli 10 tonnin lypsävälle lehmälle pitää laittaa nuorsonni tai lihasonni?
on luonteeltansa kiltti utare ok tiinehtyy hyvin. Eräästäkin lihasonnista kasvoi niin suuri vasikka ettei saatu ulos
oli eläinläkäri avustamassa jouduttiin lopettamaan aiemmin oli poikinut kaksosetkin eikä ollut liika lihava lypsänyt 10 tonin 4 llä tuotoskaudella kysessä 5 poikiminen. olen sitä mieltä että karjanomistaja itse loppupeleissä päätää millä
karjaansa siementää maksajalla on kaiketi valta siinä. Pitää tietysti olla kokeilunhalua hiukan ja onnea tarvitaan
eläinten kanssa pitkäjänteinen työ tulokset näkyy vuosien päästä. Meilläkin jatkajat ovat sen huomanneet vaikka
joskus oli sanomista millä siemennetään. Ulkopuolinen ihminen kävi( maitotilaneovoja )kehui navetassa olevia eläimiä.Maitoakin tulee keskilehmäluku yli 50 ja tuotos 9700kg. aivan normaalilla ruokinalla säilörehu on tietysti se
asia numero 1 laadukas riittävästi tarjolla, ay sekä fr lehmiä karjassa.
Se on se ntm. Lehmä voi olla sopiva, muttei välttämättä periytä toivottuja ominaisuuksia. Indeksien tarkoitus on kuvata ominaisuuksien periyttämistodennäköisyyttä...
Tuossa nyt ei ole kysymys NTM:stä vaan perssilmäisyydestä: konsulla ei riitä ammattitaito lehmäkohtaiseen ajatteluun: eiköhän tuossa olisi pitänyt optimoida kivalle lehmälle helppo poikiminen ja järkeen käypä jälkeläinen. Metsäänhän se menee kun mielessä on vaan kansallinen jalostusohjelma
-
http://www.faba.fi/files/5145/Hoitoprosentit_karjakokoluokittain_2012.pdf
Tuo otsikko on väärä, tilastossa on listattu tilat keskituotoksen mukaan.
Ei liity pelkästään jalostukseen, mutta on mielestäni huomionarvoista, että keskimäärin tuotoksen kasvaessa kaikkien hoitojen määrä lisääntyy. Erityisesti hedelmällisyyshoitojen, mutta myös muiden. Mutta onko se niin että lehmiään hoitavien ihmisten lehmät lypsävät enemmän, vai enemmän niin että enemmän lypsäviä lehmiä pitää hoitaa enemmän koska sairastavat enemmän? Sääli että tilastossa ei ole mukana keskipoikimakertoja, auttaisi paljon.
-
No onhan tuo tiedetty että korkea tuotos korreloi negatiivisesti terveysominaisuuksien kanssa. Jos ajatellaan siitä lähtökohdasta että tämä meikäläinen lypsylehmäkin on alun perin lypsänyt vain sitä maitomäärää mitä vasikka tarvitsee eli noin 10 litraa päivässä, sitten kun lehmä jalostetaan tuottamaan 5 kertaa suurempia maitomääriä ja kuitenkin sama elimistö niin miten luulet että tässä yhtälössä oikein käy?
Olisi jo aikakin pudottaa nestetuotoksen määrää per lehmä ihan senkin takia että tuotosrasitus vähenisi elimistössä. En tarkoita että taannutaan kymmeniä vuosia taaksepäin, mutta sen verran että tuotanto olisi järkevä ja lehmien terveys että rakenne ei olisi niin kovilla. Tuosta taulukosta selvisi että lehmän kannalta paras tuotostaso on alle 7500 kg ja huonoin yli 10500.
Kyllähän se niinkin on että korkeatuottoista karjaa ja lehmää hoidetaan eläinlääkärillä herkemmin, mutta niillä ne vaivat esiintyykin paljon voimakaammin. Matalatuotoksinen lehmä voinee toipua vaivastaan ilman eläinlääkäriä hyvän karjanhoitajan avulla, kun taas runsastuottoinen kuolee useammin vaikka eläinlääkäri olisi paikalla heti ensioireiden ilmaannuttua.
Kunnaneläinlääkärimme on kuvaillut tilannetta niin että nykylehmät ovat niin kovilla että eläinlääkäreillä alkaa keinot loppua - se kertoo jotain että ollaanko menty tässä tuotosasiassa liian pitkälle kun parhainkaan eläinlääkäri ei voi auttaa. Toki ennaltaehkäisy ja hyvä hoito on avainasemassa mutta kyllä syyttävä sormi on myös tuotosjalostuksessa ja ehkä liiankin energiapitoisessa ruokinnassa jolloin lehmä viritetään aivan äärimmilleen tuottamaan maitoa jolloin sen elimistön tasapaino on veitsenterällä.
-
No onhan tuo tiedetty että korkea tuotos korreloi negatiivisesti terveysominaisuuksien kanssa. Jos ajatellaan siitä lähtökohdasta että tämä meikäläinen lypsylehmäkin on alun perin lypsänyt vain sitä maitomäärää mitä vasikka tarvitsee eli noin 10 litraa päivässä, sitten kun lehmä jalostetaan tuottamaan 5 kertaa suurempia maitomääriä ja kuitenkin sama elimistö niin miten luulet että tässä yhtälössä oikein käy?
Olisi jo aikakin pudottaa nestetuotoksen määrää per lehmä ihan senkin takia että tuotosrasitus vähenisi elimistössä. En tarkoita että taannutaan kymmeniä vuosia taaksepäin, mutta sen verran että tuotanto olisi järkevä ja lehmien terveys että rakenne ei olisi niin kovilla. Tuosta taulukosta selvisi että lehmän kannalta paras tuotostaso on alle 7500 kg ja huonoin yli 10500.
Kyllähän se niinkin on että korkeatuottoista karjaa ja lehmää hoidetaan eläinlääkärillä herkemmin, mutta niillä ne vaivat esiintyykin paljon voimakaammin. Matalatuotoksinen lehmä voinee toipua vaivastaan ilman eläinlääkäriä hyvän karjanhoitajan avulla, kun taas runsastuottoinen kuolee useammin vaikka eläinlääkäri olisi paikalla heti ensioireiden ilmaannuttua.
Kunnaneläinlääkärimme on kuvaillut tilannetta niin että nykylehmät ovat niin kovilla että eläinlääkäreillä alkaa keinot loppua - se kertoo jotain että ollaanko menty tässä tuotosasiassa liian pitkälle kun parhainkaan eläinlääkäri ei voi auttaa. Toki ennaltaehkäisy ja hyvä hoito on avainasemassa mutta kyllä syyttävä sormi on myös tuotosjalostuksessa ja ehkä liiankin energiapitoisessa ruokinnassa jolloin lehmä viritetään aivan äärimmilleen tuottamaan maitoa jolloin sen elimistön tasapaino on veitsenterällä.
Robottilypsyssä tuntuu olevan vaan niin että lehmä joka ei kunnolla maitoa tuota, ei paljoa robottiakaan viitsi katsella. Tai ehkä viitsisi jos tarjoaisi matalan D-arvon säilistä jatkamattomana, mutta siihen taas ei oikein talous taivu. Se täytyy kyllä sanoa että hyvällä rehulla lähes mikä tahansa lehmä lypsää, ehkä liikaakin. Nyt on rehussa (määrältään huono 2. sato viime vuodelta) syönti-indeksi 126 ja ME-indeksi 128. Toisen kauden AY:t heruu lähes järjestään yli 45 litraan, ja holsteinit yli 50 litraan (osa yli 60). Ja kyseessä monessa tapauksessa kohtuullisen karjan huonoimmasta päästä karsitut hiehot jotka meille pari vuotta sitten on myyty.
-
Tätä "low input" tuotanto on alettu koetuotantona kokeilemaan, mm. Maaningalla (MTT) on käynnissä koe, että miten eläimet tuottaa matalalla väkirehulla, myös kestävyys ja terveys on varmaan myös syynissä. En minäkään kannata ihan sellaista että tuotokset tippuu jopa tuhansia kiloja, mutta mikä on sitten kohtuullinen tuotos niin että viljelijä saa riittävän katteen ja että lehmäkin kestää sen?
-
Tätä "low input" tuotanto on alettu koetuotantona kokeilemaan, mm. Maaningalla (MTT) on käynnissä koe, että miten eläimet tuottaa matalalla väkirehulla, myös kestävyys ja terveys on varmaan myös syynissä. En minäkään kannata ihan sellaista että tuotokset tippuu jopa tuhansia kiloja, mutta mikä on sitten kohtuullinen tuotos niin että viljelijä saa riittävän katteen ja että lehmäkin kestää sen?
Tuottavathan ne, varmasti yhdeksänkin tonnia. Mutta korsirehukulutus suhteessa maitotuottoon nousee mielestäni liian suureksi, hyötysuhde kärsii. Ei säilörehu ja valkuaiskasvinen kokoviljasörsseli ole nekään ilmaisia. On kokeiltu. :'(
-
Tätä "low input" tuotanto on alettu koetuotantona kokeilemaan, mm. Maaningalla (MTT) on käynnissä koe, että miten eläimet tuottaa matalalla väkirehulla, myös kestävyys ja terveys on varmaan myös syynissä. En minäkään kannata ihan sellaista että tuotokset tippuu jopa tuhansia kiloja, mutta mikä on sitten kohtuullinen tuotos niin että viljelijä saa riittävän katteen ja että lehmäkin kestää sen?
Tuottavathan ne, varmasti yhdeksänkin tonnia. Mutta korsirehukulutus suhteessa maitotuottoon nousee mielestäni liian suureksi, hyötysuhde kärsii. Ei säilörehu ja valkuaiskasvinen kokoviljasörsseli ole nekään ilmaisia. On kokeiltu. :'(
Niinku mah'joton setä sano. 26 kiloa kuiva-ainetta sisään ja 21 kiloa maitoo ulos. Paskakuski ostaa lootan samppakaljaa.
Voisivat samantien testata yhden lypsyn tekniikan. Kumpikaan noista ei sovi yhteen 15 tonnin lehmäpaikan kanssa.
-
Tätä "low input" tuotanto on alettu koetuotantona kokeilemaan, mm. Maaningalla (MTT) on käynnissä koe, että miten eläimet tuottaa matalalla väkirehulla, myös kestävyys ja terveys on varmaan myös syynissä. En minäkään kannata ihan sellaista että tuotokset tippuu jopa tuhansia kiloja, mutta mikä on sitten kohtuullinen tuotos niin että viljelijä saa riittävän katteen ja että lehmäkin kestää sen?
Tuottavathan ne, varmasti yhdeksänkin tonnia. Mutta korsirehukulutus suhteessa maitotuottoon nousee mielestäni liian suureksi, hyötysuhde kärsii. Ei säilörehu ja valkuaiskasvinen kokoviljasörsseli ole nekään ilmaisia. On kokeiltu. :'(
Niinku mah'joton setä sano. 26 kiloa kuiva-ainetta sisään ja 21 kiloa maitoo ulos. Paskakuski ostaa lootan samppakaljaa.
Voisivat samantien testata yhden lypsyn tekniikan. Kumpikaan noista ei sovi yhteen 15 tonnin lehmäpaikan kanssa.
Kyllä noinhan se on, uusissa kalliissa rakennuksissa maitoa on tultava heikommaltakin ensikoltakin vähintään 8000 kg per lypsykausi. Ja se paskan määrä on hirmuinen kun kuiva-ainekiloja syötetään ja ruokinnan hyötysuhde tosiaan heikko.
Jalostuksessa on aina välillä viilattu tuotoksen painoa ja nythän rasvan osuutta on nostettu, maitokilot ovat olleet aavistuksen miinuksella. Tämä on ihan hyvä, vielä kun se pitkämaitoisuuden saisi siihen mukaan niin se takaisi sen että pelkkä hyvä kuiva-ainetuotos ei riitä vaan lehmän pitää jaksaa lypsää lypsykausi loppuun mahdollisimman tasaisesti, tässä on iso taloudellinen näkökohta. Meillä on kyllä monta lehmää päättänyt uransa kun ovat olleet liian lyhytmaitoisia tai siis lypsävät ensimmäiset kuukaudet kovaa ja sitten onkin jo takki tyhjä, lisäksi vielä nippu vaivoja. Näistä tulee kertakäyttölehmiä. Parhaat lehmät ovat sellaisia tasaisia lypsäviä, vaikka eivät kaikkein korkeimmalle aina herukaan.
-
Maidon hinnoitteluun tulee 1.1.2015 muutoksia, pitoisuuksista tullaan maksamaan enemmän, mutta jos pitoisuudet alittaa normimaidon niin vähennyskin on enemmän. Tässä kohtaa jos on holstein karja niin parhaimmat tilin tulee saamaan pohjoismaisilla sonneilla; niillä on jopa 0,3 pykälää paremmat pitoisuudet kuin pohjois-amerikkalaisella holsteinilla. Lisäksi etelän tiloilla maidon tuki maksetaan lypsylehmäpalkkiona että litrat ei enää merkitse. Tästä voi ynnäillä että lehmiä pitää olla tilalla enemmän kuin ennen ja niiden pitää lypsää vahvempaa maitoa kuin ennen jos mielii isompaa tiliä.
Se on huono että pienet ja keskikokoiset tilat kärsii tästä eniten; pienessä karjassa muutamakin lirumaitonen lehmä joka on kovassa maidossa saattaa tiputtaa pitoisuuksia niin että vaikuttaa hinnoitteluun, lisäksi etelän tuen sitouttaminen lehmälukuun rankaisee myös pienempiä tiloja. Kas kun C-alueella litraperusteinen tuki säilyy vaikka siellä ylitetään kiintiöitä, C-alueen tuki piti olla tuotantoa säilyttävä eikä sitä kasvattava ja kuitenkin samalla edelleen etelän tiloja rankaistaan, aivan kuin ei olla tarpeeksi takkiin saatu.
-
Maidon hinnoitteluun tulee 1.1.2015 muutoksia, pitoisuuksista tullaan maksamaan enemmän, mutta jos pitoisuudet alittaa normimaidon niin vähennyskin on enemmän. Tässä kohtaa jos on holstein karja niin parhaimmat tilin tulee saamaan pohjoismaisilla sonneilla; niillä on jopa 0,3 pykälää paremmat pitoisuudet kuin pohjois-amerikkalaisella holsteinilla. Lisäksi etelän tiloilla maidon tuki maksetaan lypsylehmäpalkkiona että litrat ei enää merkitse. Tästä voi ynnäillä että lehmiä pitää olla tilalla enemmän kuin ennen ja niiden pitää lypsää vahvempaa maitoa kuin ennen jos mielii isompaa tiliä.
Se on huono että pienet ja keskikokoiset tilat kärsii tästä eniten; pienessä karjassa muutamakin lirumaitonen lehmä joka on kovassa maidossa saattaa tiputtaa pitoisuuksia niin että vaikuttaa hinnoitteluun, lisäksi etelän tuen sitouttaminen lehmälukuun rankaisee myös pienempiä tiloja. Kas kun C-alueella litraperusteinen tuki säilyy vaikka siellä ylitetään kiintiöitä, C-alueen tuki piti olla tuotantoa säilyttävä eikä sitä kasvattava ja kuitenkin samalla edelleen etelän tiloja rankaistaan, aivan kuin ei olla tarpeeksi takkiin saatu.
Sun nimimerkki saa aina hymyn huulille. ;D
Siis hyvällä tapaa.
-
Maidon hinnoitteluun tulee 1.1.2015 muutoksia, pitoisuuksista tullaan maksamaan enemmän, mutta jos pitoisuudet alittaa normimaidon niin vähennyskin on enemmän. Tässä kohtaa jos on holstein karja niin parhaimmat tilin tulee saamaan pohjoismaisilla sonneilla; niillä on jopa 0,3 pykälää paremmat pitoisuudet kuin pohjois-amerikkalaisella holsteinilla. Lisäksi etelän tiloilla maidon tuki maksetaan lypsylehmäpalkkiona että litrat ei enää merkitse. Tästä voi ynnäillä että lehmiä pitää olla tilalla enemmän kuin ennen ja niiden pitää lypsää vahvempaa maitoa kuin ennen jos mielii isompaa tiliä.
Se on huono että pienet ja keskikokoiset tilat kärsii tästä eniten; pienessä karjassa muutamakin lirumaitonen lehmä joka on kovassa maidossa saattaa tiputtaa pitoisuuksia niin että vaikuttaa hinnoitteluun, lisäksi etelän tuen sitouttaminen lehmälukuun rankaisee myös pienempiä tiloja. Kas kun C-alueella litraperusteinen tuki säilyy vaikka siellä ylitetään kiintiöitä, C-alueen tuki piti olla tuotantoa säilyttävä eikä sitä kasvattava ja kuitenkin samalla edelleen etelän tiloja rankaistaan, aivan kuin ei olla tarpeeksi takkiin saatu.
Ruokinnallahan ei tietysti ole mitään merkitystä?
-
Maidon hinnoitteluun tulee 1.1.2015 muutoksia, pitoisuuksista tullaan maksamaan enemmän, mutta jos pitoisuudet alittaa normimaidon niin vähennyskin on enemmän. Tässä kohtaa jos on holstein karja niin parhaimmat tilin tulee saamaan pohjoismaisilla sonneilla; niillä on jopa 0,3 pykälää paremmat pitoisuudet kuin pohjois-amerikkalaisella holsteinilla. Lisäksi etelän tiloilla maidon tuki maksetaan lypsylehmäpalkkiona että litrat ei enää merkitse. Tästä voi ynnäillä että lehmiä pitää olla tilalla enemmän kuin ennen ja niiden pitää lypsää vahvempaa maitoa kuin ennen jos mielii isompaa tiliä.
Se on huono että pienet ja keskikokoiset tilat kärsii tästä eniten; pienessä karjassa muutamakin lirumaitonen lehmä joka on kovassa maidossa saattaa tiputtaa pitoisuuksia niin että vaikuttaa hinnoitteluun, lisäksi etelän tuen sitouttaminen lehmälukuun rankaisee myös pienempiä tiloja. Kas kun C-alueella litraperusteinen tuki säilyy vaikka siellä ylitetään kiintiöitä, C-alueen tuki piti olla tuotantoa säilyttävä eikä sitä kasvattava ja kuitenkin samalla edelleen etelän tiloja rankaistaan, aivan kuin ei olla tarpeeksi takkiin saatu.
Ruokinnallahan ei tietysti ole mitään merkitystä?
Meillä on aina ollut huono rasva tankissa, vaikka lehmien päärotuna oli välillä suomenkarja ei yli 4,5 menty koskaan. Nytkin keikutaan siellä nelosen pinnassa tai hiukka alle. Jopa maitotilaneuvojakin on asiaa mietiskellyt eikä suurta korjausliikettä ole siihen saanut. Meillä ruokitaan Raision täysrehulla ja aiv:nä on pääasiassa apilaa sisältävää nurmea. Nyt on oikein huippurehua ja rasva keikahti 3,8. Ureat on normaalit ja valkuainen siellä 3,3-3,6. Karja pääosin holsteiniä ja ay:täkin noin kolmannes. Suomenkarjaakin siellä vielä jokunen roikkuu matkassa.
Jalostustakaan ei voi kiitellä, koska karjaa lisätty aika paljon ja eläimiä tullut monesta eri karjasta. Nyt kyllä väittäisin, että tuolla jalostuksella ei niin hirveitä tähän koostumukseen saa aikaseksi, mutta tuolla täysrehulla saa. Jos sitä rasvaa haluttaisiin nostaa, niin ensimmäiseksi pitäisi rehun toimittaja vaihtaa. Kinnusen rehulla oli aikoinaan meillä korkeimmat rasvat. Raision rehua on lapioitu parikymmentä vuotta ja sitten oli kolmen vuoden tauko, ja nyt palattiin entiseen ja niin palasi tankin pitoisuudetkin. ;)
-
Rasva heijastelee pötsin toimintatasoa ja karkearehun ndf-kuidun määrää. Väkirehun syyttely on olkiukon ammuskelua, kun karkearehun kuitua on liian vähän.
-
Rasva heijastelee pötsin toimintatasoa ja karkearehun ndf-kuidun määrää. Väkirehun syyttely on olkiukon ammuskelua, kun karkearehun kuitua on liian vähän.
Tätä meillekkin tarjottiin syyksi, että karkeassa rehussa on liian vähän kuitua. Ei muuten pidä paikkaansa, sitä kuitua riittää ja on liikaakin. Meillä on aina tehty rehut vanhana, koska kuivaheinää ei ole kumpikaan isännistä arvostanut, joten kuitua ovat saaneet rehusta varmasti riittävästi. Ja nyt on ollut käytössä Raision kivennäinen, missä on hiiva mukana. Eli pötsit toimii ja syönti on kohdallaan, mutta rasvat on matalalla. Rehut on analysoitu ja ruokintasuunnitelmat tehty niiden pohjalta, mutta tulos on sama. Lehmät ovat kuitenkin kohtuu terveitä, ruokintahäiriöitä todella vähän.
Paras ehdotus rasvan heikkouteen oli kirnuava lypsykone, mutta eipä siitä löytynyt vikaa siitäkään.
Jalostukseenkaan en ole rasvan kohdalta panostanut, mutta nyt on kokeilussa sekstattu yersey. Ensi kevääksi on tulossa ensimmäiset risteyshiehot lypsyyn, odotan jännityksellä mitä näistä kehkeytyy. ;D
-
Rasva heijastelee pötsin toimintatasoa ja karkearehun ndf-kuidun määrää. Väkirehun syyttely on olkiukon ammuskelua, kun karkearehun kuitua on liian vähän.
Tätä meillekkin tarjottiin syyksi, että karkeassa rehussa on liian vähän kuitua. Ei muuten pidä paikkaansa, sitä kuitua riittää ja on liikaakin. Meillä on aina tehty rehut vanhana, koska kuivaheinää ei ole kumpikaan isännistä arvostanut, joten kuitua ovat saaneet rehusta varmasti riittävästi. Ja nyt on ollut käytössä Raision kivennäinen, missä on hiiva mukana. Eli pötsit toimii ja syönti on kohdallaan, mutta rasvat on matalalla. Rehut on analysoitu ja ruokintasuunnitelmat tehty niiden pohjalta, mutta tulos on sama. Lehmät ovat kuitenkin kohtuu terveitä, ruokintahäiriöitä todella vähän.
Paras ehdotus rasvan heikkouteen oli kirnuava lypsykone, mutta eipä siitä löytynyt vikaa siitäkään.
Jalostukseenkaan en ole rasvan kohdalta panostanut, mutta nyt on kokeilussa sekstattu yersey. Ensi kevääksi on tulossa ensimmäiset risteyshiehot lypsyyn, odotan jännityksellä mitä näistä kehkeytyy. ;D
Paljonko kuiva-ainesyönti on päivää kohden ja mikä on karkearehun ndf% ?
-
Nyt löytyy oikein optimaalistakin rehua eli sulavuus 69%, mutta koko totuushan ei ole tämä. Meillä tarjoillaan yleensä kolmea erilaista rehua pihaton ruokintapöydällä on sitä karkeaa, sulavampaa ja optimaalista, ja koskaan pöytää ei syötetä tyhjäksi, kun ummikoillekin pitää suolen täytettä jäädä. Tilanne on meillä ollut tismalleen sama jo yli kaksikymmentävuotta, mitä tuo kolmen vuoden notkahdus oli välillä. Mutta tilanne korjaantui entiselleen heti, kun rehulaskun nurkassa luki Raisio. Kantturoittenkin koko erot ovat melkoiset suurin teurastettu on painanut sen neljäsataa kiloa ja nyt tuli huippu satakolmekymmentä. ;D Apettakin kokeiltiin välissä ja silloin oli rasvat siellä 4,4, mutta nämä kääpiöt tappoivat itsensä silloin, joten siitä luovuttiin. Samalla tuli tuo navettahommien järkeistäminen, joten jäi yksi työvaihe pois.
-
Maidon hinnoitteluun tulee 1.1.2015 muutoksia, pitoisuuksista tullaan maksamaan enemmän, mutta jos pitoisuudet alittaa normimaidon niin vähennyskin on enemmän. Tässä kohtaa jos on holstein karja niin parhaimmat tilin tulee saamaan pohjoismaisilla sonneilla; niillä on jopa 0,3 pykälää paremmat pitoisuudet kuin pohjois-amerikkalaisella holsteinilla. Lisäksi etelän tiloilla maidon tuki maksetaan lypsylehmäpalkkiona että litrat ei enää merkitse. Tästä voi ynnäillä että lehmiä pitää olla tilalla enemmän kuin ennen ja niiden pitää lypsää vahvempaa maitoa kuin ennen jos mielii isompaa tiliä.
Se on huono että pienet ja keskikokoiset tilat kärsii tästä eniten; pienessä karjassa muutamakin lirumaitonen lehmä joka on kovassa maidossa saattaa tiputtaa pitoisuuksia niin että vaikuttaa hinnoitteluun, lisäksi etelän tuen sitouttaminen lehmälukuun rankaisee myös pienempiä tiloja. Kas kun C-alueella litraperusteinen tuki säilyy vaikka siellä ylitetään kiintiöitä, C-alueen tuki piti olla tuotantoa säilyttävä eikä sitä kasvattava ja kuitenkin samalla edelleen etelän tiloja rankaistaan, aivan kuin ei olla tarpeeksi takkiin saatu.
Ruokinnallahan ei tietysti ole mitään merkitystä?
Tottakai ja etenkin säilörehun laadulla, vähemmän väkirehulla on vaikutusta vaikka yleisesti niin luullaan. Kuitenkin kun taas tänäkin vuonna nähtiin että rehuntekosäätä emme voi valita; on satanut vettä, rakeita, räntää ja lunta - ei siinä oikein rehuja tehdä. Lisäksi koneet hajoaa kun on parhaat kelit tehdä. Se oliskin helppoa jos vain väkirehu ja sen määrä vaikuttaisi pitoisuuksiin, tämän illuusion takia tuottajat syytää rahojaan rehutehtaiden voitoksi eikä niinkään omaksi voitoksi.
Siksi jalostus on tärkeässä asemassa sillä tuotosominaisuudet periytyy helpoiten, kun aiv:t eivät aina ole optimaaliset niin lehmistä ei tarvi sen takia lypsää lirumaitoja. Lisäksi fabalaiset annoshinnat ovat sonneilla myös edukkaammat kuin tuontipalvelu/erikoistilatut sekä muiden toimijoiden annoshinnat.
Myös ayrshirellä on eroa pitoisuuksissa; meikäläisessä ay-populaatiossa on usein paremmat pitoisuudet kuin pohjois-amerikkalaisessa ja vielä enemmän maitoakin.
Tämän hinnoittelun takia ei tarvi karjaansa Jerseyhin vaihtaa, mutta kyllä jalostuksessa kannattaa tuotospainotusta siirtää pitoisuuspuolelle.
-
Etelä-Euroopassa, kesällä 2013-2014 holstein fri näyttelystä pätkiä .
http://www.youtube.com/watch?v=N5xO6tHkQfE
http://www.youtube.com/watch?v=LprKGAl6J1M
-
http://www.proagria.fi/sisalto/3889
Tuo on vähän epäkäytännöllinen pdf sivun alalaidassa, mutta kertoo se jotakin. Ainakin Ruotsalaiset tyyliin Botans tai Peterslund ovat tehneet paljon parempaa elinikäistutosta kuin samoihin aikoihin suntuneet suomalaiset. Joku Lammin life on parhaan pään suomalaisia.
Holsteinpuolella kovia on esim. Ramos, WizardET jenkeistä, Bojer TV tanskasta jne.
Bojerilla on 1600 ensikkotuotosta, ja 1300 on jatkanut antamaan täyden 2. kauden. Poistettujen tytärten keskimääräinen elinikäistuotos nyt 32000...
jollain Bankerilla vastaavat luvut ovat Vajaa 2400 ensikkokautta, ja reilu 1400 täyttä 2. kautta. Poistoprosentti 2 kaudella "hiukan isompi".
Kaikkia Bankerin tyttäriä ei tietenkään ole vielä poistettu, mutta silti alle 15000kg elinikäistuotos tähän mennessä poistetuilta kertoo karua kieltään.
Ja ennen kaikkea tuo tilasto tuntuu kertovan siitä, miten eri sonien tytärten 2. kauden tuotokset ovat aika samansorttisia kautta linjan. Vaihteluväli kaikilla paljon käytetyillä 500 litran sisällä. Sen sijaan elinikäistuotos jakaa sonneja paljon enemmän hyviin ja huonoihin.
edit: Ja AY-puolelta vielä huomasin sellaisen kuin Tyrisevän Miqur. Itselle ihan vieras nimi, mutta poistettujen tytärten elinikäistuotos keskimäärin yli 28000kg. Ja Myöhempien kausien tuotos parempi kuin useimmilla nuorempien sonnien jälkeläisillä. Tuon siementä jos vielä löytyisi, olisi varmaan parempi kuin valtaosa nykyisistä genomivaihtoehdoista ;)
-
Ennen kuin kokonaan "ristiinnaulitset" D Bankerin, niin kannattaa katsoa sen ensikkokauden lypsäneiden tyttärien määrä 2372, poistuneita on vasta 1074. Tarkoittaa sitä että sen kestävimmät noin 1300 tytärtä lypsää edelleen ja käytännössä jokainen nostaa isänsä keskiarvoa, viimeiset kaikkein eniten.
Ramoksia on myös lypsyssä edelleen, meidänkin karjassa useita (meillä on ollut tai on 14 sen tytärtä lypsyssä. Se on kuitenkin paljon lähempänä lopullista tasoaan kuin D Banker.
V Bojerin tilasto sen sijaan alkaa olla aika lailla valmis, eli se on niin vanha sonni että vain kourallinen tyttäriä on lypsyssä.
Myöhempien lypsykausien tuotosten tasaisuus ei ole mikään yllätys jos miettii miten tuollainen keskiarvo muodostuu. Mukana kun on vain niiden lehmien tuotos joilla on vähintään yksi 305 päivän tuotos (ensikkokeskiarvossa) tai vähiontään 2 myöhemmillä kausilla. Kaikkein heikoimmin lypsävät karsitaan usein nopeasti, ihan surkeimmat jo ensikkona ja loput aika yleisesti jolleivät toisellakaan poikimisella yllä asialliselle tasolle. Tuo tasaa lukemia kun kaikkein huonoimmin lypsävät eivät tule mukaan ollenkaan. Poistettujen keskiarvossa ne sen sijaan ovat ja luonnollisesti etupainotteisesti.
-
Tämän tietää varmasti vanhimmat alan pierut sillä joku sen paljastikin jossakin vahingossa; helpoin tapa jalostaa karjaa on jalostaa yhtä indeksiä: maitokiloindeksiä; kun se jalostaa noin 100 tietämille (valitsee sonnit ja lehmät sen mukaan). Eli välillä 100-105 olisi paras. Miksi sitten näin? Koska maitoindeksillä on isoin korrelaatio kaikkiin muihin ominaisuuksiin. Jos maitoindeksi on kovin korkea siis lähelle 120, se lisää lehmien kuolleisuutta, utaretulehduksia, huonoa hedelmällisyyttä, heikkoa rakennetta, huonoa kestävyyttä, lisäksi korkea maitoindeksi korreloi huonojen pitoisuuksien kanssa millä on taas maidon hinnoitteluun iso vaikutus jne... Jos maitoindeksi on taas kovin alhainen niin sekin heikentää kestävyyttä koska heikosti lypsävä lehmä saa nopeammin karjasta lähtöpassit jos siinä on jotain vikoja, samat viat omaava runsastuottoinen yleensä hoidetaan ja pidetään karjassa pidempään. Heikommin lypsävä on useimmin myös lypsettävyydeltään keskimäärin tiukempi, ja joskus myös lyhytmaitoisempi. Heikommin lypsävät ovat taipuvaisia myös lihomaan loppulypsykaudellaan varsinkin jos siihen yhdistyy lyhytmaitoisuus; syöntikykyä ja haluja on, mutta energiankulutus pienempi joten ylimääräinen energia menee nahan alle. Se taas tietää ongelmia seuraavalle lypsykaudelle.
Rakennejalostuksessakin etenee parhaiten kun jalostaa keskimääräistä tuotosta, sillä kohtuullinen maitotuotos korreloi parhaiten rakenteen kanssa. Ja samalla vältytään rakennejalostuksen lieveilmiöstä eli koreista mutta surkeasti tuottavista lehmistä.
Mitään virallista tietoa tämä ei ole, pohjautuu jalostuksen korrelaatioihin.
-
Tämän tietää varmasti vanhimmat alan pierut sillä joku sen paljastikin jossakin vahingossa; helpoin tapa jalostaa karjaa on jalostaa yhtä indeksiä: maitokiloindeksiä; kun se jalostaa noin 100 tietämille (valitsee sonnit ja lehmät sen mukaan). Eli välillä 100-105 olisi paras. Miksi sitten näin? Koska maitoindeksillä on isoin korrelaatio kaikkiin muihin ominaisuuksiin. Jos maitoindeksi on kovin korkea siis lähelle 120, se lisää lehmien kuolleisuutta, utaretulehduksia, huonoa hedelmällisyyttä, heikkoa rakennetta, huonoa kestävyyttä, lisäksi korkea maitoindeksi korreloi huonojen pitoisuuksien kanssa millä on taas maidon hinnoitteluun iso vaikutus jne... Jos maitoindeksi on taas kovin alhainen niin sekin heikentää kestävyyttä koska heikosti lypsävä lehmä saa nopeammin karjasta lähtöpassit jos siinä on jotain vikoja, samat viat omaava runsastuottoinen yleensä hoidetaan ja pidetään karjassa pidempään. Heikommin lypsävä on useimmin myös lypsettävyydeltään keskimäärin tiukempi, ja joskus myös lyhytmaitoisempi. Heikommin lypsävät ovat taipuvaisia myös lihomaan loppulypsykaudellaan varsinkin jos siihen yhdistyy lyhytmaitoisuus; syöntikykyä ja haluja on, mutta energiankulutus pienempi joten ylimääräinen energia menee nahan alle. Se taas tietää ongelmia seuraavalle lypsykaudelle.
Rakennejalostuksessakin etenee parhaiten kun jalostaa keskimääräistä tuotosta, sillä kohtuullinen maitotuotos korreloi parhaiten rakenteen kanssa. Ja samalla vältytään rakennejalostuksen lieveilmiöstä eli koreista mutta surkeasti tuottavista lehmistä.
Mitään virallista tietoa tämä ei ole, pohjautuu jalostuksen korrelaatioihin.
Ja samaan varmaan tulokseen päästäisiin jos pitkälle iäelle (ei siis välttämättä elinikäistuotokselle) olisi oma indeksi. Pitkäikäinen eläin on kestänyt kaikkien ominaisuusksiensa puolesta niissä olosuhteissa missä on. Paras indeksi voisi olla iän ja elinikäistuotoksen yhdistäminen, helppoa kuin heinänteko :D
-
http://www.faba.fi/sonnit/ennakkotilaussonnit
Osaako joku sanoa miksi tuota high octane:a ostaisi kun nuo kaksi muuta ovat ainakin yhtä hyviä ja puolet halvempia? Vai onko syynä se että se periyttää aivan jäätävää kokoa (takakorkeus yli 6+ en muista nähneeni yhtä korkeaa) ja yleisesti hirvittävää "PA rakennetta" (4,29, taitaa olla maailman korkein tällä hetkellä)?
Lukekeeko agroa joku syvemmälle jenkkijalostukseen uppoutunut joka osaisi avata?
(tuolla josuperilla muuten on maailman toiseksi kovin maitoindeksi tällä hetkellä)
-
http://vkkmedia.fi/pudasjarvi/wp-content/uploads/2010/05/pudasjarvilehti-20-2010.pdf
-
http://www.faba.fi/sonnit/ennakkotilaussonnit
Osaako joku sanoa miksi tuota high octane:a ostaisi kun nuo kaksi muuta ovat ainakin yhtä hyviä ja puolet halvempia? Vai onko syynä se että se periyttää aivan jäätävää kokoa (takakorkeus yli 6+ en muista nähneeni yhtä korkeaa) ja yleisesti hirvittävää "PA rakennetta" (4,29, taitaa olla maailman korkein tällä hetkellä)?
Lukekeeko agroa joku syvemmälle jenkkijalostukseen uppoutunut joka osaisi avata?
(tuolla josuperilla muuten on maailman toiseksi kovin maitoindeksi tällä hetkellä)
High Octanen takakorkeus on Jenkkigenomeissa melkoisen korkea, 4.48, muttei kuitenkaan yli kuuden. Tuo yli kuuden oleva luku on kyseisen sonnifirman jostain syystä käyttämä, mutta muuten tuskin koskaan nähty Final Score indeksi, joka kai kuvaa sitä että sonnin tyttärien voi olettaa saavan hyvin korkeita kokonaisluokituspisteitä. Ihan maailman korkein Jenkkigenomi rakenteessa tuolla ei ole, ihan ehdotonta kärkeä se kuitenkin on. mutta jos aletaan hakemaan rakennesonneja joilla ei ole Goldwyniä suvussa se saattaa olla ykkönenkin. Octane on hintansa takia meillä mariginaalisonni mutta sillä on todennäköisesti kuitenkin jonkin verran tilaajia, niiden tilojen joukossa jotka haluavat panostaa hyvin paljon rakenteen jalostamiseen. Toisaalta sillä on myös hyvin korkea Interbull NTM +33, joka on noin hurjalle rakennesonnille poikkeuksellisen hyvä. Tuskin tuota kukaan kymmeniä annoksia tilaa, tai toisaalta olisihan se kuitenkin suht edullinen tapa osoittaa että kassa on kunnossa, halvempi kuin esim. ostaa kallis vihreä saksalainen traktori?
-
Jalo pisti hienon selvityksen, unohtui kiittää,
Mutta nyt asiani on se että Faban kuukauden jutussa väitetään muun muassa että "Lypsettävyydessä ei ole rotujen välillä eroja."
Ja täytyy sanoa että meillä on. Nyt on lypsyssä 29 holsteiniä joiden tuotosvirtaus (maitomäärä jaettuna koko ajalla jonka ovat robotissa) on about 2,1. Samaan aikaan koko karjan tuotosvirtaus on vajaa 1,6. Ilman holsteineja AY:t olisivat varmaan jossain 1,3 paikkeilla (en jaksa laskea tarkaan).
Mitä tämä käytännössä tarkoittaa: Voidaan laskea että 20 tuntia/vrk lypsävä robotti lypsää 1,3 tuotosvirtauksella 1560 litraa maitoa, ja 2,1 tuotosvirtauksella se lypsää samassa ajassa 2520 litraa.
Nyt hosteinit ovat ehkä hiukan keskimääräistä enemmän alkulypsykaudella, mutta saman tyylisiä ovat luvut koko ajan. Ja karjan holstikit eivät ole mitään huippuja minkään maan indekseissä, AY-puoli on keskimäärin vähintään yhtä hyvää paperilla.
Ovatko rodut muilla yhtä nopeita?
-
Meillä ay:llä keskim. 1.57 ja holsteinilla 1,78. Mutta ay:llä on ne selvästi hitaimmat yksilöt. Puolen vuoden robottiaikana on hitauden ja riipputissisyyden takia poistettu vain ay:tä. Ja noista holsteinista iso osa on risteytyksiä, siis puoleksi ay:tä.
-
Meillä ainakin ay:t selvästi hitaampia lypsäjiä keskimäärin. Tällä hetkellä ei ole yhtään nopeaa äykkyä lypsyssä. Vituttaa se asemalla odotella jotain tippaliisaa... Poistolistalla. On ollut pari hidasta holsteiniakin mutta ei ole enää. Kovasti ollaan menossa kohti musta-valkeaa karjaa risteyttämällä. Emäntä meni sitten ostamaan yhdeltä lopettavalta tilalta eläimiä ja siinä tuli valitettavasti punaisia pikkuäykkyjä useampia... Ei paljoa hyvää sanottavaa näistä >:( Lypsyasemallakin teho perustuu hyvin paljon lypsynopeuteen yhdistettynä helppoihin = hyviin työmenetelmiin.
-
Meilläkin Ay:t robotilla hitaampia. Ay:llä maidonvirtaus keskimäärin (ei sisällä alku- ja jälkikäsittelyä) 2,15 l/min ja holsteineilla 2,69 l/min. Molemmissa on hitaita, mutta kaikki, joilla maidonvirtaus on yli 3,6 on holsteineja.
-
Kävin läpi miten parilta eniten meille myyneeltä tilalta tulleet hiehot ovat menestyneet ja ääripäät ovat aika selkeät: Toinen oli lopettava tila jolta kaikki sen ikäiset (Ayshire) eläimet tulivat meille siementämättöminä hiehoina, 13 eläintä tuli yli 3 vuotta sitten. tähän mennessä 2 on poistunut, toinen sai pyogeneksen mutta oli muuten tosi hieno ja jätti hienon tyttären joka lypsää nyt ensikkona 40kg. Toisesta ei vain saatu maitoja ulos millään, voi olla että ei olisi saanut kukaan muukaan, mutta voi olla että olisikin. Eli 13 eläimestä (keskimäärin yli 4-vuotiaita) 11 jäljellä, pari vaikuttaa siltä että ei enää kauhean pitkään. Yhdeksällä näistä 11 eläimestä viimeisen 365 päivän ekm on yli 10000.
Ja toiselta isommalta jatkavalta tilalta tuli yhteensä 18 lähinnä ay eläintä. Osa saman ikäisiä kuin nuo edellä mainitut, osa vasta tänä syksynä poikineita. Kaikki olleet meillä varsin nuorista kuten edellä olleetkin. 9 on poistunut, kymmenes lähdossä läihviikkoina. 1 pyogenes, 1 aureus, 1 tapaturma, muilla syynä lähinnä lypsynopeus ja/tai tuotos. Käytännössä siis 18 eläimestä on 8 jäljellä, eläimet keskiarvoltaan nuorempia. Ja lähtökarja ei edes mikään surkea, vahvaa jalostushenkeä ainakin.
Eli eivät ihmiset parhaitaan pois anna...
(meille on tullut foorumilaisilta eläimiä joiden vastaavat arvot asettuvat näiden ääripäiden väliin, nämä eivät ole kenenkään täällä vaikuttavan karjoja kumpikaan ja toivon että kukaan ei tästä itseään tunnista muutenkaan. Ei noita jälkimmäisiäkään olisi kaikkia poistettu ellei olisi ollut pistää lupaavampaa hiehoa tilalle, ja jäljellä olevissa on pari tosi hienoa lehmää)
-
Kukapa sitä parastaan. Mutta on joskus sattunut niinkin, että meille tulleita välitysvasikoita on etsitty jälkikäteen ja haluttu ostaa takaisin. Olisinhan minä myynyt, mutta en samalla hinnalla. Jos on tiine hieho ja vielä pian poikiva, niin ei sitä enään satasella takaisin saa. ;D
-
Nuo rotuerot selittävät niin hienosti eri tilojen kokemuksia vaikkapa robottilypsyyn siirtymisen jäkeisestä ajasta ;D
Toisella robotti X on lypsänyt 70 lehmää ja toisella robotti Z vain 50 lehmää. Sitten robottia Z haukutaan kollektiivisesti netissä, kun oman jalostus/ostotoimen virheitä ei vaan suostuta myöntämään :D
-
Nuo rotuerot selittävät niin hienosti eri tilojen kokemuksia vaikkapa robottilypsyyn siirtymisen jäkeisestä ajasta ;D
Toisella robotti X on lypsänyt 70 lehmää ja toisella robotti Z vain 50 lehmää. Sitten robottia Z haukutaan kollektiivisesti netissä, kun oman jalostus/ostotoimen virheitä ei vaan suostuta myöntämään :D
Tuo on taivahan tosi. Ja yleensä ongelmia kokevilla tiloilla ne hitaimmat ovat tosi hitaita, mutta tämän vaikutusta ei jotenkin hahmoteta. Niiden 10 hitaimman tilalle jos vaihtaisi 20 normaalin/nopean lypsynopeuden lehmää niin robo lypsäisi sen 10 lehmää enemmän samassa ajassa.
Niillä jotka asian hahmottaa, on yleensä jotkin selvät rajat sille millaisia nopeuksia siedetään ja milloin menee poistoon, ja robotti yleensä lypsääkin jonkun vuoden päästä 2 tonnia tai yli ainakin kausittain.
edit: Tämä liittyy jalostuskeskusteluun silleen että lypsynopeus on jalostettava ominaisuus jolle ei ehkä kaikkien jalostuksessa anneta tarpeeksi painoarvoa. Mutta ei mennä enempää OT:ksi. :)
-
" Jalostuksen perusteista, jotka ovat samoja kaikessa eläinjalostuksessa." Joko tajuaa tai sitten, ei tajua 8)
http://www.ratsastus.net/arkisto/jutut/2_2009/s56-65_heppa209.pdf
-
Elias N, lainaan tätä http://www.hs.fi/ulkomaat/a1417321649337 tähän jalostuskeskusteluun. Tuossa jutussa on muutamia lauseita jotka ovat todellisia helmiä, tähänkin keskusteluun.
Elias N, kiitos tuosta linkistä 8)
-
Nuo rotuerot selittävät niin hienosti eri tilojen kokemuksia vaikkapa robottilypsyyn siirtymisen jäkeisestä ajasta ;D
Toisella robotti X on lypsänyt 70 lehmää ja toisella robotti Z vain 50 lehmää. Sitten robottia Z haukutaan kollektiivisesti netissä, kun oman jalostus/ostotoimen virheitä ei vaan suostuta myöntämään :D
Tuo on taivahan tosi. Ja yleensä ongelmia kokevilla tiloilla ne hitaimmat ovat tosi hitaita, mutta tämän vaikutusta ei jotenkin hahmoteta. Niiden 10 hitaimman tilalle jos vaihtaisi 20 normaalin/nopean lypsynopeuden lehmää niin robo lypsäisi sen 10 lehmää enemmän samassa ajassa.
Niillä jotka asian hahmottaa, on yleensä jotkin selvät rajat sille millaisia nopeuksia siedetään ja milloin menee poistoon, ja robotti yleensä lypsääkin jonkun vuoden päästä 2 tonnia tai yli ainakin kausittain.
edit: Tämä liittyy jalostuskeskusteluun silleen että lypsynopeus on jalostettava ominaisuus jolle ei ehkä kaikkien jalostuksessa anneta tarpeeksi painoarvoa. Mutta ei mennä enempää OT:ksi. :)
En nyt ihan sata varmaksi mene asiasta, mutta muistelisin niin, että kun käyttää keskitason (100) (holstein) lehmälle 75- 80 lypsettävyysarvostelun sonnia, niin jälkeläisten lypsettävyys heikkenee keskimäärin 0.3 litraa minuutissa emästään. Toisella lailla nähtynä tuo tarkoittaisi sitä, että jos tähtää parituksessa edes suunnilleen keskitason lypsettävyyteen, niin tällaiselle sonnille pitäisi valita kumppaneiksi ihan kaikkein nopeimman pään lehmiä jos sonni on muutoin niin hyvä, että sitä haluaa kuitenkin käyttää.
-
jos tähtää parituksessa edes suunnilleen keskitason lypsettävyyteen, niin tällaiselle sonnille pitäisi valita kumppaneiksi ihan kaikkein nopeimman pään lehmiä jos sonni on muutoin niin hyvä, että sitä haluaa kuitenkin käyttää.
Noinko on? Vai saadaanko tästä tuloksena nopeita sekä hitaita yksilöitä ja suuri karsinnan tarve...
-
Parituksista saadaan aina tuloksena myös hitaita ja nopeita tai ylipäätään hajontaa molempiin suuntiin, oli ominaisuus mikä tahansa.
Hajonta olisi tämän tyyppisessä parituksessa ilman muuta isompi kuin parittamalla kaksi samantasoista eläimiä, mutta kyllä hajonnan pitäisi kuitenkin asettua niin että tuloksena on normaalihajonta, jossa eniten porukkaa on vanhempien keskiarvon paikkeilla, eikä niin että molempia ääripäitä tulee paljon.
-
Lypsettävyyttä arvioitaessa pitää tosin huomioida että sitä ei lypsynopeutta ei varsinaisesti mitata, vaan se perustuu tuottajien vaihteleviin arvioihin (vaikka mittausdataa olisikin kasvavassa määrin tarjolla)
Ja mikäli jälkeläisarvostellulla AY sonnilla on lypsettävyys esim. alle 80 niin pitäisin varsin mahdollisena että sen sonnin jälkeläisiin mahtuu aika monta auttamatta liian hidasta tytärtä. Eli en käyttäisi itse lainkaan, kelvottomien hiehojen riski on liian suuri ja harmittavaa sitten poistaa sellaisia alle 200pvä ekasta poikimisesta.
Robolypsäjänä en kyllä herkästi 80 tai alle lypsettävyyden holsteiniakaan käyttäisi, mutta joku 90 tai yli ei enää ole niin suuri ongelma sillä rodulla.
Ihan mutuna veikkaisin myös että sekakarjojen suomessa ollaan holsteinien lypsynopeuden arvottamisessa suopeampia kuin jossain holsteinvoittoisemmissa maissa. Eli kun karjassa on suurin osa tai puolet AY:ta niin holsteinien lypsynopeudet arvioidaan suhteessa koko karjaan eikä nimenomaan holsteineihin. Käytännössä kaikki muut ominaisuudet tulevat tilastoista tai ulkopuolisen arvostelijan havaintojen perusteella, joten niihin ei tällainen "rotujen sekoittaminen" samaan tapaan vaikuta.
-
Itse asiassa varsinkin pohjoismaisissa holsteinarvosteluissa on aika paljon ihan mittausdataa mukana lypsettävyydessä. Pääosin Tanskasta peräisin olevaa, mutta jonkin verran myös Suomen ja Ruotsin tietoa (tulee roboteilta tai elektronisilta maitomittareilta ja lisääntyy jatkossa).
Mittaustulokseen perustuva arvostelu on huomattavasti parempi kuin karjanomistajien arvioihin perustuva, siihen pitäisi päästä nopeasti ja mahdollisimman laajasti, ainakin näin robottilypsäjän näkökulmasta. Ero on iso, muistaakseni mittauksiin perustuvalla tiedolla laskettuna lypsettävyyden perinnöllisyysaste on melkein puolet parempi kuin haastattelutiedolla. (Periytyvyyshän on tietty koko ajan sama, mutta tarkempi data antaa vähemmän harhaa ja "tiheämmän" asteikon).
"Sekakarjaefekti" tuskin on merkittävä, koska laskenta korjaa karjavaikutukset. Kunhan vaan skaala on yhdellä tilalla koko ajan sama. Itse ilmoitan lypsettävyydet robotin virtauksiin perustuen, vaikka homma haastattelemalla meneekin. Välillä aina yllättyy miten paljon oma muistikuva ja todellinen lukema ovat ristiriidassa.
-
Se on kyllä ihan sama onko robottia vai ei, on se hidas kanttura samanlainen lypsytukko joka navetassa. Ja ehdottomasti täytyisi käyttää tuota tietoa, mitä roboilta saadaan, siinä ei jää mutu tuntumalle sijaa. Parasta on, kun lypsettävyystietoja kysellään isännältä,joka ei ole koskaan hiehoa edes lypsänyt. ;D
-
Mun mielestä on ihan paskaa väittää että rotujen välillä ei olisi "ominais virtaus" eroja. Ay on hitaampi. Antti mainitsikin että hyvin mahdollista että hol arvostelu olisi vähän kieroutunutta kun verrataan virtausta karjan sisällä. Samaa mieltä, toki itse ainakin vertaan rodun sisällä (mulla tosin ei "nopeaa" holsua ole) mutta jokin käsitys kuitenkin. Aytä "jalostettu" paljon pidempään meillä kun hol, silti ka virtaukset heikommat. Toki löytyy hemmetin nopeaa mutta kyllä ne karjan hitaimmatkin on ruskeita. Mun mielestä faban jalostuksessa rupesi (näin jälkikäteen kiva huomata) meillä tulemaan takapakkia tuossa joku vuosi sitten vielä kun en isäntänä ollut enkä yhtään ollut perehtynyt.. ns. Huipputuotoksiset lehmät kerrassaan hävisi, toki sitä huonoa tuuria oli että muutava hyvä suku katosi kokonaan erilaisissa "olosuhde ongelmissa". No nyt sentään on oma pytty ja olosuhteetkin reilassa, ei kait tuo huonompaan voi mennä :o
-
Ay on hidaslypsyisempi kuin holstein ja Pohjois- Amerikkalainen ay on vielä jonkin verran suomalaistakin hitaampi. Ainakin jos mitataan maitokilojen virtausta. Jos taas mitataan sitä kuinka nopeaan rasvaa ja valkuaista tulee, rotujen ero tasoittuu aika lailla.
Eli voi perustellusti sanoa että rotujen välillä on joko selvä ero tai että ne ovat osapuilleen yhtä nopeita, riippuu ihan siitä puhutaanko maitokiloista vai kuiva- aineesta. Riippuu siitä kumpaa pitää tärkeänä.
-
Siihen verrattuna kuinka ay on vähemmän jalostettu maatiaisrotu niin se pärjää Suomessa aika erinomaisesti holsteinille. Maailmanlaajuisesti ayrshire on aika mitätön marginaalirotu, joka ei muissa maissa pärjää holsteinille. Aikamoinen jalostuksellinen taidonnäyte Suomessa ja myös Ruotsin SRB on todettu olevan yhtä taloudellinen kuin holstein.