Alkuvuonna pitäs sen LD-projektin (vai lg,samapa se)tuoreimmat tulokset valmistua,ja siinä on toivottavasti mukana myös tuoreempia Ay-tuontisonnilaisia. Olishan se hienoa,jos joku Burdette,tai Reality saisikin vertailukelpoisen tuloksen .
Joku kyseli hyvin tiineyttävää sonnia,meillä pelasi nuorsonni Buckarby Ben(,sitä tuskin nyt saa),ja nyt näyttäisi huonompaankin tarttuvan Semexiläinen Perfect,ay-sonni.

Tuo tutkimus on aika lähellä sitä mitä jalostusarvot näyttävät.  Siitä voi myös vetää pari johtopäätöstä:
- KAnukkeja ja "puolikanukkeja" on poistettu huomattavan paljon heti kättelyssä Elinikäistuotos on keskimäärin matala, mutta tuotantopäivää kohti se on ok. eli kun hajonnan heikoin aines on karsittu tuotos on huomattavasti keskitasoa paremmista emistä olevillä puolikanukeilla ok.
- Ummessaoloajat ovat can ryhmillä selvästi pidempia, eli ovat lyhytmaitoisempia kuin pohjoismaiset(joka nyt on ollut yleisesti tiedossa muutenkin jo vaikka kuinka pitkään).
- Emävalinta on aika rajua kaikissa ryhmissä, mutta emien parempi elinikäistuotos ei siirry kovin tehokkaasti tyttäriin.
- Can ay:lle ehdottamasti suotuisin vertailu olisi 305:n tuotoskeskisarvoilla tapahtuva, koska siinä nuo nopeasti poistuneet eivät "pilaa lukuja". Eli kuten joku jo oli kaivannutkin, niin "karjoissa olevien" lehmien vertailu antaisi erinäköisiä tuloksia, mutta kertoisiko se kovinkaan harhattomasti siitä miten sonnit ovat Suomessa toimineet on ihan eri asia? Nuorena poistettu lehmä on kallis, oli syy mikä hyvänsä.

Tutkimusajankohta on periaatteessa varmaan aika ok. koska Can ay:n siementä on kuitenkin käytetty aika tasoiseen tahtiin läpi 2000 luvun. Mukaan mahtuu erittäin huonoja tuotossonneja, mutta pitää muistaa sekin, että jos pääosin 2000 luvun puolivälin hujakoilla syntyneiden lehmien isät ovat kautta linjan pudonneet reippaasti, myös Pohjoismaiset. Normaalitahti on noin 2 indeksipinnaa vuodessa.

V Föske ja Cigar tiineyttävät myös hyvin. Eiköhän tässäkin kanukki vs. Pohjoismainen ympyrä sulkeudu esimerkiksi kymmenessä vuodessa. Täällä haetaan rakennetta kanukkiverellä ja Kanadassa tuotosta SRB-verellä. Kohta on samaa "alkuperää" kaikki. Nämä ekat Vg-tyttäret ovat muuten ottaneet aimo harppauksen rakenteessa eteenpäin.. Joillekin ne mahdollisimman hyvät luokitustulokset tuntuvat olevan kaiken a ja o. Mulle se on aivan se ja sama kunhan taloudelliset tunnusluvut natsaa.

Itselläni postuvat lehmät ovat pääosin vanhempia, mutta viimeisten vuosien aikana olen joutunut poistamaan useita ensikoita lähinnä todella huonon tuotoksen vuoksi. On Fibraxia, Bogartia ja vaikka mitä asiallista tuotossonnia ja emien tuotokset 9,5-13t vuositasolla. Mutta kun ei lypsä niin ei lypsä. Tämä on kummallista ottaen huomioon senkin seikan, että eläinten hoitoon syntymästä lähten on viime vuosina panostettu hurjasti ja ruokintakin alkaa olla kohtalaisen asiallisella tasolla.

Kaikista surkein tapaus oli kun pariin kymppiin herunut Ay- ensikko (suomalainen nuorsonni) piti poistaa kuukauden lypsyn jälkeen kun utare putosi nilkkoihin. Samaan aikaan Yhtä ainutta kanukkisukuista en ole joutunut poistamaan minkään syyn takia ja lypsävät keskimäärin paremmin kuin nuo muutaman vuoden takaiset fabalaiset.

Mutta mitä sitten? Mielestäni tuostakaan ei pidä tehdä liian jyrkkiä johtopäätöksiä vaikka vastakkain ovat kaikki can- ensikot ja pohjoismaiset ensikot. Sattumaa voi olla hurjasti. Mutta se, mikä mielestäni on noissa vahvoissa can- linjoissa etuna, on että sonneilla on oikeasti kykyä periyttää sitä mitä lupaavat mahdollisimman pitkälle, sattuneesta syystä rakennepainotteisesti. Periyttämiskyvyssä on todellakin eroja kuten aiemmin jo tuli esille. Yhtäkaikki tavoitelehmä myös lypsää paljon maitoa meijeriin, joten siinä pähkinää kerrakseen. Mutta korkea kriittisyys ja pitkän ajan näkökulma pitää eläinaineksen kehittämisessä olla mukana. Pelkkään yhteen sukupolveen tuijottaminen tai vetimen pituuden pähkäily vie minusta ajatusta aivan väärälle resoluutiolle.

- KAnukkeja ja "puolikanukkeja" on poistettu huomattavan paljon heti kättelyssä Elinikäistuotos on keskimäärin matala[/b

Tiedeliitteen tekstissä todettiin, ettän tutkimuksen perusteella kanadasukuiset lypsävät vähemmän kuin pohjoismaiset. Asiahan tuskin on ihan noin yksioikoinen, vaan huonot on karsittu.

En usko tuotannossaolevien kuitenkaan muuttavan arvausta, koska trendi näkyy hiukan liian monessa karjassa yksilösuorituksia korostavien päinvastaisesta vakuuttelusta huolimatta. Lisäksi hajonta tuntuu olevan kanadansukuisissa vielä pohjoismaisia isompi: sekä tähdet että tähteet löytyvät kanadaporukasta ensikkokaudella. Myöhemmin käy sitten kuten ennenkin, kolmasosa pohjoismaalaiset sukujuuret omaavista lehmistä (ei väliä värillä) joutuu teuraslistalle mahdottoman utareen takia.

Tutkimusta tehdessä tiedettiin, mitä haettiin ja vaikka tulokset todistavat vain voimakkaasta karsinnasta, tehtiin tiivistelmään ennusteoletus poliittisesti korrektin asenteellisuuden hengessä

Itse näen asian samoin kuin Suki, vuosikymmen liudentaa erot linjojen välillä. Itse jatkan mustemmalla linjalla

Lainaus käyttäjältä: Jalo - 24.12.13 - klo:12:02

- KAnukkeja ja "puolikanukkeja" on poistettu huomattavan paljon heti kättelyssä Elinikäistuotos on keskimäärin matala[/b

Tiedeliitteen tekstissä todettiin, ettän tutkimuksen perusteella kanadasukuiset lypsävät vähemmän kuin pohjoismaiset. Asiahan tuskin on ihan noin yksioikoinen, vaan huonot on karsittu.

En usko tuotannossaolevien kuitenkaan muuttavan arvausta, koska trendi näkyy hiukan liian monessa karjassa yksilösuorituksia korostavien päinvastaisesta vakuuttelusta huolimatta. Lisäksi hajonta tuntuu olevan kanadansukuisissa vielä pohjoismaisia isompi: sekä tähdet että tähteet löytyvät kanadaporukasta ensikkokaudella. Myöhemmin käy sitten kuten ennenkin, kolmasosa pohjoismaalaiset sukujuuret omaavista lehmistä (ei väliä värillä) joutuu teuraslistalle mahdottoman utareen takia.

Tutkimusta tehdessä tiedettiin, mitä haettiin ja vaikka tulokset todistavat vain voimakkaasta karsinnasta, tehtiin tiivistelmään ennusteoletus poliittisesti korrektin asenteellisuuden hengessä

Itse näen asian samoin kuin Suki, vuosikymmen liudentaa erot linjojen välillä. Itse jatkan mustemmalla linjalla

... voimme tietysti myös olettaa, että suomalaisistakin äykyistä just ne huonoimmat ovat lähteneet  Toisaalta... niillä se hajonta on tietysti pienempi.

... voimme tietysti myös olettaa, että suomalaisistakin äykyistä just ne huonoimmat ovat lähteneet  Toisaalta... niillä se hajonta on tietysti pienempi.

Voi tietysti, mutta miksi niitä katsellaan kauemmin kuin kanukkeja? Tuotantopäivää kohden eroa ei ollut niin paljoa?

Lypsynopeus on varmasti yksi, mutta tilastoeroa oli vain 1-2%....

Meillä lypsäjät haluaa kandansukuisia teuraaksi. Hitaita lypsää, tyhjenevät epätasaisesti ja potkivat.
Ensimmäisen kerran meilläkin tuli juuri kanadansukuisella 50tonnia täyteen. Hidas on tuo Connilainenkin lypsää. 
Jostain syystä kylläkin  meillä 50-tonnarit ovat pääsääntöisesti mustia.

Meillä lypsäjät haluaa kandansukuisia teuraaksi. Hitaita lypsää, tyhjenevät epätasaisesti ja potkivat.
Ensimmäisen kerran meilläkin tuli juuri kanadansukuisella 50tonnia täyteen. Hidas on tuo Connilainenkin lypsää. 
Jostain syystä kylläkin  meillä 50-tonnarit ovat pääsääntöisesti mustia.

Meille tuli yhdeltä AY-uskovalta tilalta useampia hiehoja. Käyttävät paljon kanukkia mutta myös kotimaista. Karjan ehkä paras 2. kauden AY on sieltä, nätti eläin joka ykkösellä veti 10000kg 280 päivässä ja meni sitten umpeen kun oli tullut heti tiineeksi. Nyt lypsää tasaisen vaivattomasti 47kg kakkoskaudella. Ja sitten se myyjän mielestä paras eläin jonka myyntiä oikein harmitteli myöhemmin, kauhean maitotykin (13000kg+ kausia useampi) potterista tullut tytär, lähti toisen potterilaisen kanssa teuraaksi. Reilu 5000kg ensikkokauden olisi ehkä väinut antaa anteeksi jos olisivat edes lypsäneet sen (lypsynopeudeltaan) samassa ajassa kuin tuo toinen lypsi tuplat. Ihan hyviä teurastilejä noista kanukeista kyllä on tullut (siis verrattuna saman ikäisiin suomensukuisiin) eikä raatoautoon ole yhtään mennyt, että siinä mielessä kiitollisia poistettavia. 

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 24.12.13 - klo:13:21

... voimme tietysti myös olettaa, että suomalaisistakin äykyistä just ne huonoimmat ovat lähteneet  Toisaalta... niillä se hajonta on tietysti pienempi.

Voi tietysti, mutta miksi niitä katsellaan kauemmin kuin kanukkeja? Tuotantopäivää kohden eroa ei ollut niin paljoa?

Lypsynopeus on varmasti yksi, mutta tilastoeroa oli vain 1-2%....

Pienet erot poistoiässä voivat selittyä vaikka sillä, että toinen "lajike" on tullut keskimäärin vähän myöhemmin kantavaksi, tai sitten loppulypsykauden maitomäärät ovat olleet siedettävillä tasoilla pidempään. Ja lienee siis ihan järkevää, että eläintä joka tuottaa enemmän maitoa pidetään karjassa kauemmin..

Yhdysvaikutuksia voi tietysti olla vaikka minkälaisia ja lopullinen selittävä tekijä saattaa jäädä helposti piiloon. Luonne jne..

Mutta vastaus kaikken on tiettysti NTM. Mitä muuta sitä ihminen tarvitsee jalostaessaan karjaa..?  *oksennushymiö*

Yhdysvaikutuksia voi tietysti olla vaikka minkälaisia ja lopullinen selittävä tekijä saattaa jäädä helposti piiloon. Luonne jne..

Mutta vastaus kaikken on tiettysti NTM. Mitä muuta sitä ihminen tarvitsee jalostaessaan karjaa..? 

Noinko?

Faballa on kyllä hyvä tavoite yksinkertaistaa jalostusta, mutta ei se ole ihan putkeen mennyt. Sitten on nämä tutkimukset  Jos tarkoitus on saada kympin tai yli vuodessa lypsäviä, vähintään neljä kertaa poikivia eläimiä, niin aika kaukana ollaan vielä. Täytyypä pyhinä tehdä huvikseen tarkempia tilastoja omasta karjasta......

Kävin tuossa katsomassa muuan Ay- karjaa, jossa oli teetetty faban kautta geenitutkimuksia. Listauksessa ei tainnut näkyä juuri lainkaan alle sadan indeksillä olevaa kohtaa  eli sen valossa luulisi että karja on huipputasoa. Jalostusarvot keskimäärin yli 10.

Tuotos on todellisuudessa seiskan luokkaa ja elukoiden rakenne sellainen etten siementäisi yhtään kantturaa edes liharodulla. Jalattomia, lihasäkkitissejä.. 

Ja kaikista surullisinta on kuunnella vanhan emännän tarinaa kuinka heidän karjassa on ollut joskus 70-luvun lopulla kaikista paras taso niin maidossa kuin rakenteessa.

Voi hyvänkin geeniperimän pilata huonolla hiehokasvatuksella.

Voi hyvänkin geeniperimän pilata huonolla hiehokasvatuksella.

Tää on niin oleellinen pointti...