Yksi tilastollisen testaamisen luotettavuuden lähtökodista on se, että populaatiot täytyy olla vertailukelpoisia. Eli siitä tämä spekulaatio muutaman sadan pään kanukkipopulaatio vs. kymmenien tuhansien pohjoismainen populaatio.

Tämäkin selviää yhdellä vilkaisulla jos näkis statistiikan tästä tutkimuksesta.

Yksi tilastollisen testaamisen luotettavuuden lähtökodista on se, että populaatiot täytyy olla vertailukelpoisia. Eli siitä tämä spekulaatio muutaman sadan pään kanukkipopulaatio vs. kymmenien tuhansien pohjoismainen populaatio.

Tämäkin selviää yhdellä vilkaisulla jos näkis statistiikan tästä tutkimuksesta.

Kaikki vastaan kaikki on kyl aika hyvä otanta... Tuo "muutama sata" on jo aika iso määrä, yleensä kaikki tutkimus tehdään enintään kymmenillä eläimillä..

Jos 646 eläintä ei ole riittävä otos antamaan edes verrattain luotettavia tuloksia, niin jalostuksessa ei taida olla mitään mieltä muutenkaan.

Kukapa on sanonut että siinä mieltä oliskaan..  Enivei, tuossa aiemmin tulikin esille mikä ongelma tässä on, ei se että tämä lukema on pieni vaan se että se ei kovin helpolla ole vertailukelpoinen aivan erisuuruiseen populaatioon. Hajonnasta ei voida oikeastaan tietää mitään ilman sitä dataa, mutta sattuma on se mikä tulee kuitenkin vaikuttamaan.

Relatkaa nyt edes hiukan! menee tämä virkamiesjargonia liiallisuuksiin (vai mikä se sivistyssana nyt oli). Joulu ja kaikki ja täällä väännetään uutta kalevalaa, te ootte väärällä alalla kun pitäis lypsää ja te ootte kaikki jotain Eino Leinoja Hyvää joulua vaan kaikille jalostusihmisillekkin ja otetaas taas! Amis-spede lähtee nyt riippatissien venytykselle.

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 23.12.13 - klo:13:36

Jos 646 eläintä ei ole riittävä otos antamaan edes verrattain luotettavia tuloksia, niin jalostuksessa ei taida olla mitään mieltä muutenkaan.

Kukapa on sanonut että siinä mieltä oliskaan..  Enivei, tuossa aiemmin tulikin esille mikä ongelma tässä on, ei se että tämä lukema on pieni vaan se että se ei kovin helpolla ole vertailukelpoinen aivan erisuuruiseen populaatioon. Hajonnasta ei voida oikeastaan tietää mitään ilman sitä dataa, mutta sattuma on se mikä tulee kuitenkin vaikuttamaan.

Minkä tilastotieteen opin mukaan keskenään verrattavien populaatioiden pitäisi olla yhtä suuria? Jälkeläisarvostelussakin verrataan yhden sonnin tytäryhmään ( n. 100) koko pohjoismaiseen populaatioon eli useampaan satatuhanteen. Olisko tuon tutkimuksen tulos ollut luotettavampi, jos pohjoismaisten sonnien tyttäristä olisi arvottu mukaan 646? Opiskelkaan nyt, vaikka muutama vuosi tilastotiedettä yliopistossa, ennen kuin alatte kyseenalaistamaan tieteellisen seulan läpäissyttä tutkimusta.

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 23.12.13 - klo:16:05

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 23.12.13 - klo:13:36

Jos 646 eläintä ei ole riittävä otos antamaan edes verrattain luotettavia tuloksia, niin jalostuksessa ei taida olla mitään mieltä muutenkaan.

Kukapa on sanonut että siinä mieltä oliskaan..  Enivei, tuossa aiemmin tulikin esille mikä ongelma tässä on, ei se että tämä lukema on pieni vaan se että se ei kovin helpolla ole vertailukelpoinen aivan erisuuruiseen populaatioon. Hajonnasta ei voida oikeastaan tietää mitään ilman sitä dataa, mutta sattuma on se mikä tulee kuitenkin vaikuttamaan.

Minkä tilastotieteen opin mukaan keskenään verrattavien populaatioiden pitäisi olla yhtä suuria? Jälkeläisarvostelussakin verrataan yhden sonnin tytäryhmään ( n. 100) koko pohjoismaiseen populaatioon eli useampaan satatuhanteen. Olisko tuon tutkimuksen tulos ollut luotettavampi, jos pohjoismaisten sonnien tyttäristä olisi arvottu mukaan 646? Opiskelkaan nyt, vaikka muutama vuosi tilastotiedettä yliopistossa, ennen kuin alatte kyseenalaistamaan tieteellisen seulan läpäissyttä tutkimusta.

Sanon taas... kolmannen kerran KAIKKI vastaan KAIKKI. Sen paremmaksi otanta ei voi mennä 

Otanta on ihan ok, kun parempaakaan ei ole vielä saatavilla. 600 eläintä riittää mainiosti tutkimustarpeisiin, mutta yksi perusjuttu tuosta julkaisusta jäi puuttumaan. Nimittäin se tilastollinen merkitsevyys. Tuntuu vähän lukijoiden aliarvioimiselta jättää kertomatta onko tulokset merkitseviä vai puhdasta sattumaa

Tässä pannaan nyt urakalla puuroja ja vellejä sekaisin. Osa teistä on ihan oikeassakin.

Havainnollisuuden vuoksi:

BACKSPACElla on 2 ooppelia, jotka sattuvat olemaan aivan romuja. Suomessa ei ole muita ooppeleita eli bäkkärin populaatio on ainut jolloin 2 havaintoyksikköä on "kaikki". Tutkija haluaa selvittää, onko Opel automerkkinä paska joten se vertaa näitä kaikkia kahta opelia kaikkiin suomen Nissaneihin, joita on kymmeniä tuhansia. Antaako tutkimus noin perstuntumalta kuinka tarkan kuvan siitä, onko Opel paska auto vai ei? Ei anna minkään vertaa, eikä tuollaista tutkimusasetelmaa oikein ole edes mahdollista järjestää. Sen sijaan aineistolla voidaan vastata kysymykseen, onko suomen opel- populaatio paska. Eikä siinä silloin tarvita edes tilastollista analyysiä vaan voidaan tehdä johtopäätökset muilla keinoin.

Eli tässä on mielestäni kysymys kahdesta asiasta: BACKSPACE on täysin oikeassa siinä, että data on paras mahdollinen saatavilla oleva ja sitä ainoastaan voidaan käyttää kun arvioidaan juuri tutkimuksessa esitettyjä asioita kuten sitä, mikä on ollut kanukkien lypsymenestyksen suhde pohjoismaisiin verrattuna. Mutta toinen kysymys on se, että aineistolla tahdotaan tehdä ennustetta ja silloin aineisto vaatii tilastollisen analyysin. Toisin sanoen on pitänyt selvittää, kykeneekö tämä data kertomaan, voiko asian yleistää tai tehdä siitä ennustetta. ON ERI ASIA SANOA että "poistetut kanukit lypsivät vähemmän" kuin että "karjassasi olevat kanukit lypsävät tai tulevat lypsämään vähemmän".

Mitä tulee Koemanin huolenaiheeseen, niin mikäli kahta populaatiota verrataan keskenään on havaintoyksiköiden N määrä oltava tasan sama. Eli vaikka 25 kanukkia ja 25 pohjoismaista. Mutta tässä tutkimuksessa tuskin on tällaisesta koeasetelmasta kyse, joten se siitä. Tarkoitus oli vain provosoida ajattelemaan ja kyseenalaistamaan, koska varsin usein kerran julkaistu uutinen tunnutaan ottavan ainoana oikeana totuutena. Ja se ei kuulu ainakaan siihen tieteelliseen maailmaan, jossa sitä tiedettä itseään tehdään.

Sivuaineen verran on tilastotiedettä opiskeltu, mutta myönnän että siitä alkaa olla jo hieman liian kauan aikaa.

edit. Sandels myös penää testisuureita, siitähän tässä on nimenomaan kyse kun koko juttu vaikuttaa populistiselta ilman minkäänlaista vihjettä kovasta tieteestä ja luvuista.. 600 on tosiaan lukumääränä SINÄNSÄ aivan riittävä, pari tuhatta alkais olla jo mukava.

Itse asiassa.... mulla on ollut 9 Opelia, joista 7 on ollut täysiä paskoja. Ja ne kaikki on ostettu täysinä paskoina, joten minua ei ole ostohetkellä vedätetty ollenkaan. Olen siis tiennyt mihin sotkeennun, enkä ole jälkikäteen hakenut esim. netistä ostopäätöstäni puoltavia "vertaistukilausuntoja" 

Että siinä mielessä vertauksesi ei osunut  Ymmärrän kuitenkin ajatuksesi

Totta. Riippuu niin katsonta kannoista ja mieltymisistä. Mitä ominaisuuksia opelin rakenteessa arvostaa. Toiset ajavat aivan mielellään Kanadan opeleilla, itsellekin vaikka silverado GMC maistuisi, toisille taas se varma pohjoismainen ooppeli eli saab on ainut oikea. Etelä-eurooppalaiseen jalostemieltymykseen sai corsaa. Britti-opelit olivat kyllä surkeita.

Opeleissa tuo jalostus on myös mennyt tosi nopeasti eteenpäin. Hesarin artikkelin mukaan 30 tonnin Opelia vaihtaessa 3 vuotta vanhana 60 000km ajettuna uuteen, väliraha on 17000€. Uusi on selvästi niin jalostunut että se vanha auto (josta takuu on juuri mennyt umpeen) on siihen verrattuna alle puolen arvoinen vaikka luotettava ja vasta sisään ajettu auto onkin.

Joko muuten opeleista tulee satatonnareita? Vanhemmissa lukemat loppuivat juuri yhtä ennen.

Mun tilastotieteen opinnot rajoittuu kahteen kurssiin, joten kirjoitin jo ymmärrykseni ylärajoilla.. Sen enempää ammattitutkijoita arvostelematta totean vain, että tämä muistuttaa oikeudenkäyntiä, jossa rikos kyllä keksitään kun syyllinen on tiedossa.. Jospa itse tutkimus täyttää kriteerit ja tuo artikkeli on vain aika keponen

Mun tilastotieteen opinnot rajoittuu kahteen kurssiin, joten kirjoitin jo ymmärrykseni ylärajoilla.. Sen enempää ammattitutkijoita arvostelematta totean vain, että tämä muistuttaa oikeudenkäyntiä, jossa rikos kyllä keksitään kun syyllinen on tiedossa.. Jospa itse tutkimus täyttää kriteerit ja tuo artikkeli on vain aika keponen

Ekan polven kanukit ovat kieltämättä olleet aika linjassa valtakunnallisen keskituotoksen kanssa, ja siksi on tarkoitushakuisesti pitänyt repiä esiin niiden emät, joiden tuotos on ollut keskiarvoa parempi. Olisivatkohan ne emät sitten olleet turhan työläitä?

Nooh, itse en herkästi löydä sopivaa AY:ta useimmille lehmille rodusta riippumatta. Buckarby ei oikein tartu ja muilla korkean NTM/muuten ok arvojen Fabalaisilla on vetimet yleensä lyhyitä ja/tai liian lähellä toisiaan (meidän karjalle). Kanukkipuolella pitää toivoa että Rockstarin jälkeläisistä irtoaa edes vähän maitoa, ja on semexillä yksi toinenkin lupaava. Noin muuten tuikkaan äyskäriinkin jotain tasaisen varmaa keskikokoista holstikkia. Eli siinä mielessä tutkimuksen tulos tai edes aihe yleensä ei kauheasti itseä hetkauta suuntaan eikä toiseen.

Minusta kanukkeja ja Suomi-ay:tä ei pitäisi etes verrata keskenään,minulle ovat kaksi erirotua.Kanukki on jalostuksellisesti ay-maatiainen,lähempänä suomenkarjaa kuin Suomi-ay:tä.Kanukeissa ja Suomi-ay:ssä on kummassakin hyvät ja huonot puolet,toisille tiloille käy paremmin toinen kuin toinen ja kilpailussa holsteinia vastaan tulee pärjäämään paremmin kanukki jatkossa,mikäli tuotostaso saadaan nousuun.Suom-ay on liian pitkälle tuotosjalostettu.