Antti X arveli ettei "kakkostason" nuorsonni enää kiinnosta kun parhaat menevät suoraan isäsonneiksi. Vaikea arvioida. Toisaalta 6 Eurolla saa käyttöön jonkin ajan päästä mm. tämän sonnin siementä: http://www2.mloy.fi/SKJOWeb/WWWjasu/BullData.asp?strLang=FI&strBreed=3&strHBNo=96905

Jotenkin tuntuu että tuo voi sillä hintaa vaikka jollekin kelvatakin?

Eikä tämäkään varmaan isäsonniksi asti yllä, eli todennäköisesti nuorsonnihinnalla menee:

http://www2.mloy.fi/SKJOWeb/WWWjasu/BullData.asp?strLang=FI&strBreed=3&strHBNo=96906

Onko näillä sonneilla tarkoitus edistää sitä linjaa,joka aykkipuolella on mennyt joittenkin yksilöiden kohdalla vähän liian pitkällekkin eli jalostetaan vedin niin pieneksi ettei hieholle jää poikimisen jälkeen käytännössä käyttöä kuin lihantuotannossa?

Meilläkin tehtiin aikoinaan Faban toimesta jalostussuunitelma toteutettin joidenkin lehmien osalta ei kaikkien
en oikein ymmärrä sitä logikaa minkä takia yli 10 tonnin lypsävälle lehmälle pitää laittaa nuorsonni tai lihasonni?
on luonteeltansa kiltti utare ok tiinehtyy hyvin. Eräästäkin lihasonnista kasvoi niin suuri vasikka ettei saatu ulos
oli eläinläkäri avustamassa jouduttiin lopettamaan aiemmin oli poikinut kaksosetkin eikä ollut liika lihava lypsänyt 10 tonin 4 llä tuotoskaudella kysessä 5 poikiminen. olen sitä mieltä että karjanomistaja itse loppupeleissä päätää millä
karjaansa siementää maksajalla on kaiketi valta siinä. Pitää tietysti olla kokeilunhalua hiukan ja onnea tarvitaan
eläinten kanssa pitkäjänteinen työ tulokset näkyy vuosien päästä. Meilläkin jatkajat ovat sen huomanneet vaikka
joskus oli sanomista millä siemennetään. Ulkopuolinen ihminen kävi( maitotilaneovoja )kehui navetassa olevia eläimiä.Maitoakin tulee keskilehmäluku yli 50 ja tuotos 9700kg. aivan normaalilla ruokinalla säilörehu on tietysti se
asia numero 1 laadukas riittävästi tarjolla, ay sekä fr lehmiä karjassa.

Meilläkin tehtiin aikoinaan Faban toimesta jalostussuunitelma toteutettin joidenkin lehmien osalta ei kaikkien
en oikein ymmärrä sitä logikaa minkä takia yli 10 tonnin lypsävälle lehmälle pitää laittaa nuorsonni tai lihasonni?
on luonteeltansa kiltti utare ok tiinehtyy hyvin. Eräästäkin lihasonnista kasvoi niin suuri vasikka ettei saatu ulos
oli eläinläkäri avustamassa jouduttiin lopettamaan aiemmin oli poikinut kaksosetkin eikä ollut liika lihava lypsänyt 10 tonin 4 llä tuotoskaudella kysessä 5 poikiminen. olen sitä mieltä että karjanomistaja itse loppupeleissä päätää millä
karjaansa siementää maksajalla on kaiketi valta siinä. Pitää tietysti olla kokeilunhalua hiukan ja onnea tarvitaan
eläinten kanssa pitkäjänteinen työ tulokset näkyy vuosien päästä. Meilläkin jatkajat ovat sen huomanneet vaikka
joskus oli sanomista millä siemennetään. Ulkopuolinen ihminen kävi( maitotilaneovoja )kehui navetassa olevia eläimiä.Maitoakin tulee keskilehmäluku yli 50 ja tuotos 9700kg. aivan normaalilla ruokinalla säilörehu on tietysti se
asia numero 1 laadukas riittävästi tarjolla, ay sekä fr lehmiä karjassa.

Kyllähän se näin on, että se päättää, joka viulut maksaa. Meillä on nyt sitten sattuneesta syystä nuori-isäntä seminologit paimentanut, joten aika monelta lehmältä on löytynyt yerseytä, mutta onneksi sekstattua siementä on älynnyt käyttää. Jalostusneuvojat tuppaa välillä katsomaan liikaa niitä sukutaustoja, eikä lehmän olemusta, ja sitten tulee näitä sonnivalintoja, mitkä ei käy omistajan kanssa yksiin.

Meilläkin tehtiin aikoinaan Faban toimesta jalostussuunitelma toteutettin joidenkin lehmien osalta ei kaikkien
en oikein ymmärrä sitä logikaa minkä takia yli 10 tonnin lypsävälle lehmälle pitää laittaa nuorsonni tai lihasonni?
on luonteeltansa kiltti utare ok tiinehtyy hyvin. Eräästäkin lihasonnista kasvoi niin suuri vasikka ettei saatu ulos
oli eläinläkäri avustamassa jouduttiin lopettamaan aiemmin oli poikinut kaksosetkin eikä ollut liika lihava lypsänyt 10 tonin 4 llä tuotoskaudella kysessä 5 poikiminen. olen sitä mieltä että karjanomistaja itse loppupeleissä päätää millä
karjaansa siementää maksajalla on kaiketi valta siinä. Pitää tietysti olla kokeilunhalua hiukan ja onnea tarvitaan
eläinten kanssa pitkäjänteinen työ tulokset näkyy vuosien päästä. Meilläkin jatkajat ovat sen huomanneet vaikka
joskus oli sanomista millä siemennetään. Ulkopuolinen ihminen kävi( maitotilaneovoja )kehui navetassa olevia eläimiä.Maitoakin tulee keskilehmäluku yli 50 ja tuotos 9700kg. aivan normaalilla ruokinalla säilörehu on tietysti se
asia numero 1 laadukas riittävästi tarjolla, ay sekä fr lehmiä karjassa.

Se on se ntm. Lehmä voi olla sopiva, muttei välttämättä periytä toivottuja ominaisuuksia. Indeksien tarkoitus on kuvata ominaisuuksien periyttämistodennäköisyyttä...

Lainaus käyttäjältä: Eliina - 20.05.14 - klo:11:05

Meilläkin tehtiin aikoinaan Faban toimesta jalostussuunitelma toteutettin joidenkin lehmien osalta ei kaikkien
en oikein ymmärrä sitä logikaa minkä takia yli 10 tonnin lypsävälle lehmälle pitää laittaa nuorsonni tai lihasonni?
on luonteeltansa kiltti utare ok tiinehtyy hyvin. Eräästäkin lihasonnista kasvoi niin suuri vasikka ettei saatu ulos
oli eläinläkäri avustamassa jouduttiin lopettamaan aiemmin oli poikinut kaksosetkin eikä ollut liika lihava lypsänyt 10 tonin 4 llä tuotoskaudella kysessä 5 poikiminen. olen sitä mieltä että karjanomistaja itse loppupeleissä päätää millä
karjaansa siementää maksajalla on kaiketi valta siinä. Pitää tietysti olla kokeilunhalua hiukan ja onnea tarvitaan
eläinten kanssa pitkäjänteinen työ tulokset näkyy vuosien päästä. Meilläkin jatkajat ovat sen huomanneet vaikka
joskus oli sanomista millä siemennetään. Ulkopuolinen ihminen kävi( maitotilaneovoja )kehui navetassa olevia eläimiä.Maitoakin tulee keskilehmäluku yli 50 ja tuotos 9700kg. aivan normaalilla ruokinalla säilörehu on tietysti se
asia numero 1 laadukas riittävästi tarjolla, ay sekä fr lehmiä karjassa.

Se on se ntm. Lehmä voi olla sopiva, muttei välttämättä periytä toivottuja ominaisuuksia. Indeksien tarkoitus on kuvata ominaisuuksien periyttämistodennäköisyyttä...

Tuossa nyt ei ole kysymys NTM:stä vaan perssilmäisyydestä: konsulla ei riitä ammattitaito lehmäkohtaiseen ajatteluun: eiköhän tuossa olisi pitänyt optimoida kivalle lehmälle helppo poikiminen ja järkeen käypä jälkeläinen. Metsäänhän se menee kun mielessä on vaan kansallinen jalostusohjelma

http://www.faba.fi/files/5145/Hoitoprosentit_karjakokoluokittain_2012.pdf

Tuo otsikko on väärä, tilastossa on listattu tilat keskituotoksen mukaan.

Ei liity pelkästään jalostukseen, mutta on mielestäni huomionarvoista, että keskimäärin tuotoksen kasvaessa kaikkien hoitojen määrä lisääntyy. Erityisesti hedelmällisyyshoitojen, mutta myös muiden. Mutta onko se niin että lehmiään hoitavien ihmisten lehmät lypsävät enemmän, vai enemmän niin että enemmän lypsäviä lehmiä pitää hoitaa enemmän koska sairastavat enemmän? Sääli että tilastossa ei ole mukana keskipoikimakertoja, auttaisi paljon.

No onhan tuo tiedetty että korkea tuotos korreloi negatiivisesti terveysominaisuuksien kanssa. Jos ajatellaan siitä lähtökohdasta että tämä meikäläinen lypsylehmäkin on alun perin lypsänyt vain sitä maitomäärää mitä vasikka tarvitsee eli noin 10 litraa päivässä, sitten kun lehmä jalostetaan tuottamaan 5 kertaa suurempia maitomääriä ja kuitenkin sama elimistö niin miten luulet että tässä yhtälössä oikein käy?

Olisi jo aikakin pudottaa nestetuotoksen määrää per lehmä ihan senkin takia että tuotosrasitus vähenisi elimistössä. En tarkoita että taannutaan kymmeniä vuosia taaksepäin, mutta sen verran että tuotanto olisi järkevä ja lehmien terveys että rakenne ei olisi niin kovilla. Tuosta taulukosta selvisi että lehmän kannalta paras tuotostaso on alle 7500 kg ja huonoin yli 10500.


Kyllähän se niinkin on että korkeatuottoista karjaa ja lehmää hoidetaan eläinlääkärillä herkemmin, mutta niillä ne vaivat esiintyykin paljon voimakaammin. Matalatuotoksinen lehmä voinee toipua vaivastaan ilman eläinlääkäriä hyvän karjanhoitajan avulla, kun taas runsastuottoinen kuolee useammin vaikka eläinlääkäri olisi paikalla heti ensioireiden ilmaannuttua.

Kunnaneläinlääkärimme on kuvaillut tilannetta niin että nykylehmät ovat niin kovilla että eläinlääkäreillä alkaa keinot loppua - se kertoo jotain että ollaanko menty tässä tuotosasiassa liian pitkälle kun parhainkaan eläinlääkäri ei voi auttaa. Toki ennaltaehkäisy ja hyvä hoito on avainasemassa mutta kyllä syyttävä sormi on myös tuotosjalostuksessa ja ehkä liiankin energiapitoisessa ruokinnassa jolloin lehmä viritetään aivan äärimmilleen tuottamaan maitoa jolloin sen elimistön tasapaino on veitsenterällä.

No onhan tuo tiedetty että korkea tuotos korreloi negatiivisesti terveysominaisuuksien kanssa. Jos ajatellaan siitä lähtökohdasta että tämä meikäläinen lypsylehmäkin on alun perin lypsänyt vain sitä maitomäärää mitä vasikka tarvitsee eli noin 10 litraa päivässä, sitten kun lehmä jalostetaan tuottamaan 5 kertaa suurempia maitomääriä ja kuitenkin sama elimistö niin miten luulet että tässä yhtälössä oikein käy?

Olisi jo aikakin pudottaa nestetuotoksen määrää per lehmä ihan senkin takia että tuotosrasitus vähenisi elimistössä. En tarkoita että taannutaan kymmeniä vuosia taaksepäin, mutta sen verran että tuotanto olisi järkevä ja lehmien terveys että rakenne ei olisi niin kovilla. Tuosta taulukosta selvisi että lehmän kannalta paras tuotostaso on alle 7500 kg ja huonoin yli 10500.

Kyllähän se niinkin on että korkeatuottoista karjaa ja lehmää hoidetaan eläinlääkärillä herkemmin, mutta niillä ne vaivat esiintyykin paljon voimakaammin. Matalatuotoksinen lehmä voinee toipua vaivastaan ilman eläinlääkäriä hyvän karjanhoitajan avulla, kun taas runsastuottoinen kuolee useammin vaikka eläinlääkäri olisi paikalla heti ensioireiden ilmaannuttua.

Kunnaneläinlääkärimme on kuvaillut tilannetta niin että nykylehmät ovat niin kovilla että eläinlääkäreillä alkaa keinot loppua - se kertoo jotain että ollaanko menty tässä tuotosasiassa liian pitkälle kun parhainkaan eläinlääkäri ei voi auttaa. Toki ennaltaehkäisy ja hyvä hoito on avainasemassa mutta kyllä syyttävä sormi on myös tuotosjalostuksessa ja ehkä liiankin energiapitoisessa ruokinnassa jolloin lehmä viritetään aivan äärimmilleen tuottamaan maitoa jolloin sen elimistön tasapaino on veitsenterällä.

Robottilypsyssä tuntuu olevan vaan niin että lehmä joka ei kunnolla maitoa tuota, ei paljoa robottiakaan viitsi katsella. Tai ehkä viitsisi jos tarjoaisi matalan D-arvon säilistä jatkamattomana, mutta siihen taas ei oikein talous taivu. Se täytyy kyllä sanoa että hyvällä rehulla lähes mikä tahansa lehmä lypsää, ehkä liikaakin. Nyt on rehussa (määrältään huono 2. sato viime vuodelta) syönti-indeksi 126 ja ME-indeksi 128. Toisen kauden AY:t heruu lähes järjestään yli 45 litraan, ja holsteinit yli 50 litraan (osa yli 60). Ja kyseessä monessa tapauksessa kohtuullisen karjan huonoimmasta päästä karsitut hiehot jotka meille pari vuotta sitten on myyty.

Tätä "low input" tuotanto on alettu koetuotantona kokeilemaan, mm. Maaningalla (MTT) on käynnissä koe, että miten eläimet tuottaa matalalla väkirehulla, myös kestävyys ja terveys on varmaan myös syynissä. En minäkään kannata ihan sellaista että tuotokset tippuu jopa tuhansia kiloja, mutta mikä on sitten kohtuullinen tuotos niin että viljelijä saa riittävän katteen ja että lehmäkin kestää sen?

Tätä "low input" tuotanto on alettu koetuotantona kokeilemaan, mm. Maaningalla (MTT) on käynnissä koe, että miten eläimet tuottaa matalalla väkirehulla, myös kestävyys ja terveys on varmaan myös syynissä. En minäkään kannata ihan sellaista että tuotokset tippuu jopa tuhansia kiloja, mutta mikä on sitten kohtuullinen tuotos niin että viljelijä saa riittävän katteen ja että lehmäkin kestää sen?

Tuottavathan ne, varmasti yhdeksänkin tonnia. Mutta korsirehukulutus suhteessa maitotuottoon nousee mielestäni liian suureksi, hyötysuhde kärsii. Ei säilörehu ja valkuaiskasvinen kokoviljasörsseli ole nekään ilmaisia. On kokeiltu.

Lainaus käyttäjältä: Rusina - 07.06.14 - klo:22:32

Tätä "low input" tuotanto on alettu koetuotantona kokeilemaan, mm. Maaningalla (MTT) on käynnissä koe, että miten eläimet tuottaa matalalla väkirehulla, myös kestävyys ja terveys on varmaan myös syynissä. En minäkään kannata ihan sellaista että tuotokset tippuu jopa tuhansia kiloja, mutta mikä on sitten kohtuullinen tuotos niin että viljelijä saa riittävän katteen ja että lehmäkin kestää sen?

Tuottavathan ne, varmasti yhdeksänkin tonnia. Mutta korsirehukulutus suhteessa maitotuottoon nousee mielestäni liian suureksi, hyötysuhde kärsii. Ei säilörehu ja valkuaiskasvinen kokoviljasörsseli ole nekään ilmaisia. On kokeiltu.

Niinku mah'joton setä sano. 26 kiloa kuiva-ainetta sisään ja 21 kiloa maitoo ulos. Paskakuski ostaa lootan samppakaljaa.

Voisivat samantien testata yhden lypsyn tekniikan. Kumpikaan noista ei sovi yhteen 15 tonnin lehmäpaikan kanssa.

Lainaus käyttäjältä: mah - 07.06.14 - klo:23:31

Lainaus käyttäjältä: Rusina - 07.06.14 - klo:22:32

Tätä "low input" tuotanto on alettu koetuotantona kokeilemaan, mm. Maaningalla (MTT) on käynnissä koe, että miten eläimet tuottaa matalalla väkirehulla, myös kestävyys ja terveys on varmaan myös syynissä. En minäkään kannata ihan sellaista että tuotokset tippuu jopa tuhansia kiloja, mutta mikä on sitten kohtuullinen tuotos niin että viljelijä saa riittävän katteen ja että lehmäkin kestää sen?

Tuottavathan ne, varmasti yhdeksänkin tonnia. Mutta korsirehukulutus suhteessa maitotuottoon nousee mielestäni liian suureksi, hyötysuhde kärsii. Ei säilörehu ja valkuaiskasvinen kokoviljasörsseli ole nekään ilmaisia. On kokeiltu.

Niinku mah'joton setä sano. 26 kiloa kuiva-ainetta sisään ja 21 kiloa maitoo ulos. Paskakuski ostaa lootan samppakaljaa.

Voisivat samantien testata yhden lypsyn tekniikan. Kumpikaan noista ei sovi yhteen 15 tonnin lehmäpaikan kanssa.

Kyllä noinhan se on, uusissa kalliissa rakennuksissa maitoa on tultava heikommaltakin ensikoltakin vähintään 8000 kg per lypsykausi. Ja se paskan määrä on hirmuinen kun kuiva-ainekiloja syötetään ja ruokinnan hyötysuhde tosiaan heikko. 

Jalostuksessa on aina välillä viilattu tuotoksen painoa ja nythän rasvan osuutta on nostettu, maitokilot ovat olleet aavistuksen miinuksella. Tämä on ihan hyvä, vielä kun se pitkämaitoisuuden saisi siihen mukaan niin se takaisi sen että pelkkä hyvä kuiva-ainetuotos ei riitä vaan lehmän pitää jaksaa lypsää lypsykausi loppuun mahdollisimman tasaisesti, tässä on iso taloudellinen näkökohta. Meillä on kyllä monta lehmää päättänyt uransa kun ovat olleet liian lyhytmaitoisia tai siis lypsävät ensimmäiset kuukaudet kovaa ja sitten onkin jo takki tyhjä, lisäksi vielä nippu vaivoja. Näistä tulee kertakäyttölehmiä. Parhaat lehmät ovat sellaisia tasaisia lypsäviä, vaikka eivät kaikkein korkeimmalle aina herukaan.

Maidon hinnoitteluun tulee 1.1.2015 muutoksia, pitoisuuksista tullaan maksamaan enemmän, mutta jos pitoisuudet alittaa normimaidon niin vähennyskin on enemmän. Tässä kohtaa jos on holstein karja niin parhaimmat tilin tulee saamaan pohjoismaisilla sonneilla; niillä on jopa 0,3 pykälää paremmat pitoisuudet kuin pohjois-amerikkalaisella holsteinilla. Lisäksi etelän tiloilla maidon tuki maksetaan lypsylehmäpalkkiona että litrat ei enää merkitse. Tästä voi ynnäillä että lehmiä pitää olla tilalla enemmän kuin ennen ja niiden pitää lypsää vahvempaa maitoa kuin ennen jos mielii isompaa tiliä.

  Se on huono että pienet ja keskikokoiset tilat kärsii tästä eniten; pienessä karjassa muutamakin lirumaitonen lehmä joka on kovassa maidossa saattaa tiputtaa pitoisuuksia niin että vaikuttaa hinnoitteluun, lisäksi etelän tuen sitouttaminen lehmälukuun rankaisee myös pienempiä tiloja. Kas kun C-alueella litraperusteinen tuki säilyy vaikka siellä ylitetään kiintiöitä, C-alueen tuki piti olla tuotantoa säilyttävä eikä sitä kasvattava ja kuitenkin samalla edelleen etelän tiloja rankaistaan, aivan kuin ei olla tarpeeksi takkiin saatu.