http://www.faba.fi/sonnit/ennakkotilaussonnit

Osaako joku sanoa miksi tuota high octane:a ostaisi kun nuo kaksi muuta ovat ainakin yhtä hyviä ja puolet halvempia? Vai onko syynä  se että se periyttää aivan jäätävää kokoa (takakorkeus yli 6+ en muista nähneeni yhtä korkeaa) ja yleisesti hirvittävää "PA rakennetta" (4,29, taitaa olla maailman korkein tällä hetkellä)?

Lukekeeko agroa joku syvemmälle jenkkijalostukseen uppoutunut joka osaisi avata?

(tuolla josuperilla muuten on maailman toiseksi kovin maitoindeksi tällä hetkellä)

High Octanen takakorkeus on Jenkkigenomeissa melkoisen korkea, 4.48, muttei kuitenkaan yli kuuden. Tuo yli kuuden oleva luku on kyseisen sonnifirman jostain syystä käyttämä, mutta muuten tuskin koskaan nähty Final Score indeksi, joka kai kuvaa sitä että sonnin tyttärien voi olettaa saavan hyvin korkeita  kokonaisluokituspisteitä. Ihan maailman korkein Jenkkigenomi rakenteessa tuolla ei ole, ihan ehdotonta  kärkeä se kuitenkin on. mutta jos aletaan hakemaan rakennesonneja joilla ei ole Goldwyniä suvussa se saattaa olla ykkönenkin.  Octane on hintansa takia meillä mariginaalisonni mutta sillä on todennäköisesti kuitenkin jonkin verran tilaajia, niiden tilojen joukossa jotka haluavat panostaa hyvin paljon rakenteen jalostamiseen. Toisaalta sillä on myös hyvin korkea Interbull NTM +33, joka on noin hurjalle rakennesonnille  poikkeuksellisen hyvä.  Tuskin tuota kukaan kymmeniä annoksia tilaa, tai toisaalta olisihan se kuitenkin suht edullinen tapa osoittaa että kassa on kunnossa, halvempi kuin esim. ostaa kallis vihreä saksalainen traktori?

Jalo pisti hienon selvityksen, unohtui kiittää,

Mutta nyt asiani on se että Faban kuukauden jutussa väitetään muun muassa että "Lypsettävyydessä ei ole rotujen välillä eroja."

Ja täytyy sanoa että meillä on. Nyt on lypsyssä 29 holsteiniä joiden tuotosvirtaus (maitomäärä jaettuna koko ajalla jonka ovat robotissa) on about 2,1. Samaan aikaan koko karjan tuotosvirtaus on vajaa 1,6. Ilman holsteineja AY:t olisivat varmaan jossain 1,3 paikkeilla (en jaksa laskea tarkaan).

Mitä tämä käytännössä tarkoittaa: Voidaan laskea että 20 tuntia/vrk lypsävä robotti lypsää 1,3 tuotosvirtauksella 1560 litraa maitoa, ja 2,1 tuotosvirtauksella se lypsää samassa ajassa 2520 litraa.

Nyt hosteinit ovat ehkä hiukan keskimääräistä enemmän alkulypsykaudella, mutta saman tyylisiä ovat luvut koko ajan. Ja karjan holstikit eivät ole mitään huippuja minkään maan indekseissä, AY-puoli on keskimäärin vähintään yhtä hyvää paperilla.

Ovatko rodut muilla yhtä nopeita?

Meillä ay:llä keskim. 1.57 ja holsteinilla 1,78. Mutta ay:llä on ne selvästi hitaimmat yksilöt. Puolen vuoden robottiaikana on hitauden ja riipputissisyyden takia poistettu vain ay:tä. Ja noista holsteinista iso osa on risteytyksiä, siis puoleksi ay:tä.

Meillä ainakin ay:t selvästi hitaampia lypsäjiä keskimäärin. Tällä hetkellä ei ole yhtään nopeaa äykkyä lypsyssä. Vituttaa se asemalla odotella jotain tippaliisaa... Poistolistalla. On ollut pari hidasta holsteiniakin mutta ei ole enää. Kovasti ollaan menossa kohti musta-valkeaa karjaa risteyttämällä. Emäntä meni sitten ostamaan yhdeltä lopettavalta tilalta eläimiä ja siinä tuli valitettavasti punaisia pikkuäykkyjä useampia... Ei paljoa hyvää sanottavaa näistä Lypsyasemallakin teho perustuu hyvin paljon lypsynopeuteen yhdistettynä helppoihin = hyviin työmenetelmiin.

Meilläkin Ay:t robotilla hitaampia. Ay:llä maidonvirtaus keskimäärin (ei sisällä alku- ja jälkikäsittelyä) 2,15 l/min ja holsteineilla 2,69 l/min. Molemmissa on hitaita, mutta kaikki, joilla maidonvirtaus on yli 3,6 on holsteineja.

Kävin läpi miten parilta eniten meille myyneeltä tilalta tulleet hiehot ovat menestyneet ja ääripäät ovat aika selkeät: Toinen oli lopettava tila jolta kaikki sen ikäiset (Ayshire) eläimet tulivat meille siementämättöminä hiehoina, 13 eläintä tuli yli 3 vuotta sitten. tähän mennessä 2 on poistunut, toinen sai pyogeneksen mutta oli muuten tosi hieno ja jätti hienon tyttären joka lypsää nyt ensikkona 40kg. Toisesta ei vain saatu maitoja ulos millään, voi olla että ei olisi saanut kukaan muukaan, mutta voi olla että olisikin. Eli 13 eläimestä (keskimäärin yli 4-vuotiaita) 11 jäljellä, pari vaikuttaa siltä että ei enää kauhean pitkään. Yhdeksällä näistä 11 eläimestä viimeisen 365 päivän ekm on yli 10000.


Ja toiselta isommalta jatkavalta tilalta tuli yhteensä 18 lähinnä ay eläintä. Osa saman ikäisiä kuin nuo edellä mainitut, osa vasta tänä syksynä poikineita. Kaikki olleet meillä varsin nuorista kuten edellä olleetkin. 9 on poistunut, kymmenes lähdossä läihviikkoina. 1 pyogenes, 1 aureus, 1 tapaturma, muilla syynä lähinnä lypsynopeus ja/tai tuotos. Käytännössä siis 18 eläimestä on 8 jäljellä, eläimet keskiarvoltaan nuorempia. Ja lähtökarja ei edes mikään surkea, vahvaa jalostushenkeä ainakin.

Eli eivät ihmiset parhaitaan pois anna...

(meille on tullut foorumilaisilta eläimiä joiden vastaavat arvot asettuvat näiden ääripäiden väliin, nämä eivät ole kenenkään täällä vaikuttavan karjoja kumpikaan ja toivon että kukaan ei tästä itseään tunnista muutenkaan. Ei noita jälkimmäisiäkään olisi kaikkia poistettu ellei olisi ollut pistää lupaavampaa hiehoa tilalle, ja jäljellä olevissa on pari tosi hienoa lehmää)

Kukapa sitä parastaan. Mutta on joskus sattunut niinkin, että meille tulleita välitysvasikoita on etsitty jälkikäteen ja haluttu ostaa takaisin. Olisinhan minä myynyt, mutta en samalla hinnalla.  Jos on tiine hieho ja vielä pian poikiva, niin ei sitä enään satasella takaisin saa.

Nuo rotuerot selittävät niin hienosti eri tilojen kokemuksia vaikkapa robottilypsyyn siirtymisen jäkeisestä ajasta 

Toisella robotti X on lypsänyt 70 lehmää ja toisella robotti Z vain 50 lehmää. Sitten robottia Z haukutaan kollektiivisesti netissä, kun oman jalostus/ostotoimen virheitä ei vaan suostuta myöntämään 

Nuo rotuerot selittävät niin hienosti eri tilojen kokemuksia vaikkapa robottilypsyyn siirtymisen jäkeisestä ajasta 

Toisella robotti X on lypsänyt 70 lehmää ja toisella robotti Z vain 50 lehmää. Sitten robottia Z haukutaan kollektiivisesti netissä, kun oman jalostus/ostotoimen virheitä ei vaan suostuta myöntämään 

Tuo on taivahan tosi. Ja yleensä ongelmia kokevilla tiloilla ne hitaimmat ovat tosi hitaita, mutta tämän vaikutusta ei jotenkin hahmoteta. Niiden 10 hitaimman tilalle jos vaihtaisi 20 normaalin/nopean lypsynopeuden lehmää niin robo lypsäisi sen 10 lehmää enemmän samassa ajassa.

Niillä jotka asian hahmottaa, on yleensä jotkin selvät rajat sille millaisia nopeuksia siedetään ja milloin menee poistoon, ja robotti yleensä lypsääkin jonkun vuoden päästä 2 tonnia tai yli ainakin kausittain.

edit: Tämä liittyy jalostuskeskusteluun silleen että lypsynopeus on jalostettava ominaisuus jolle ei ehkä kaikkien jalostuksessa anneta tarpeeksi painoarvoa. Mutta ei mennä enempää OT:ksi.

" Jalostuksen perusteista, jotka ovat samoja kaikessa eläinjalostuksessa." Joko tajuaa tai sitten, ei tajua
http://www.ratsastus.net/arkisto/jutut/2_2009/s56-65_heppa209.pdf

Elias N, lainaan tätä http://www.hs.fi/ulkomaat/a1417321649337 tähän jalostuskeskusteluun. Tuossa jutussa on muutamia lauseita jotka ovat todellisia helmiä, tähänkin keskusteluun.

Elias N, kiitos tuosta linkistä

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 21.12.14 - klo:21:25

Nuo rotuerot selittävät niin hienosti eri tilojen kokemuksia vaikkapa robottilypsyyn siirtymisen jäkeisestä ajasta 

Toisella robotti X on lypsänyt 70 lehmää ja toisella robotti Z vain 50 lehmää. Sitten robottia Z haukutaan kollektiivisesti netissä, kun oman jalostus/ostotoimen virheitä ei vaan suostuta myöntämään 

Tuo on taivahan tosi. Ja yleensä ongelmia kokevilla tiloilla ne hitaimmat ovat tosi hitaita, mutta tämän vaikutusta ei jotenkin hahmoteta. Niiden 10 hitaimman tilalle jos vaihtaisi 20 normaalin/nopean lypsynopeuden lehmää niin robo lypsäisi sen 10 lehmää enemmän samassa ajassa.

Niillä jotka asian hahmottaa, on yleensä jotkin selvät rajat sille millaisia nopeuksia siedetään ja milloin menee poistoon, ja robotti yleensä lypsääkin jonkun vuoden päästä 2 tonnia tai yli ainakin kausittain.

edit: Tämä liittyy jalostuskeskusteluun silleen että lypsynopeus on jalostettava ominaisuus jolle ei ehkä kaikkien jalostuksessa anneta tarpeeksi painoarvoa. Mutta ei mennä enempää OT:ksi.

En nyt ihan sata varmaksi mene asiasta, mutta muistelisin niin, että kun käyttää keskitason  (100) (holstein) lehmälle 75-  80 lypsettävyysarvostelun sonnia, niin jälkeläisten lypsettävyys heikkenee keskimäärin 0.3 litraa minuutissa emästään. Toisella lailla nähtynä tuo tarkoittaisi sitä, että jos tähtää parituksessa edes suunnilleen keskitason lypsettävyyteen, niin tällaiselle sonnille pitäisi valita kumppaneiksi ihan kaikkein nopeimman pään lehmiä jos sonni on muutoin niin hyvä, että sitä haluaa kuitenkin käyttää.

jos tähtää parituksessa edes suunnilleen keskitason lypsettävyyteen, niin tällaiselle sonnille pitäisi valita kumppaneiksi ihan kaikkein nopeimman pään lehmiä jos sonni on muutoin niin hyvä, että sitä haluaa kuitenkin käyttää.

Noinko on? Vai saadaanko tästä tuloksena nopeita sekä hitaita yksilöitä ja suuri karsinnan tarve...

Parituksista saadaan aina tuloksena myös hitaita ja nopeita tai ylipäätään hajontaa molempiin suuntiin, oli ominaisuus mikä tahansa.
Hajonta olisi tämän tyyppisessä parituksessa ilman muuta isompi kuin parittamalla kaksi samantasoista eläimiä, mutta kyllä hajonnan pitäisi kuitenkin asettua niin että tuloksena on normaalihajonta, jossa eniten porukkaa on vanhempien keskiarvon paikkeilla, eikä niin että molempia ääripäitä tulee paljon.

Lypsettävyyttä arvioitaessa pitää tosin huomioida että sitä ei lypsynopeutta ei varsinaisesti mitata, vaan se perustuu tuottajien vaihteleviin arvioihin (vaikka mittausdataa olisikin kasvavassa määrin tarjolla)

Ja mikäli jälkeläisarvostellulla AY sonnilla on lypsettävyys esim. alle 80 niin pitäisin varsin mahdollisena että sen sonnin jälkeläisiin mahtuu aika monta auttamatta liian hidasta tytärtä. Eli en käyttäisi itse lainkaan, kelvottomien hiehojen riski on liian suuri ja harmittavaa sitten poistaa sellaisia alle 200pvä ekasta poikimisesta.

Robolypsäjänä en kyllä herkästi 80 tai alle lypsettävyyden holsteiniakaan käyttäisi, mutta joku 90 tai yli ei enää ole niin suuri ongelma sillä rodulla.

Ihan mutuna veikkaisin myös että sekakarjojen suomessa ollaan holsteinien lypsynopeuden arvottamisessa suopeampia kuin jossain holsteinvoittoisemmissa maissa. Eli kun karjassa on suurin osa tai puolet AY:ta niin holsteinien lypsynopeudet arvioidaan suhteessa koko karjaan eikä nimenomaan holsteineihin. Käytännössä kaikki muut ominaisuudet tulevat tilastoista tai ulkopuolisen arvostelijan havaintojen perusteella, joten niihin ei tällainen "rotujen sekoittaminen" samaan tapaan vaikuta.