maa irtoaa vain kiekon toiselta puolelta. Vaikka ongelman saisikin vältettyä niin pelto on tässä tapauksessa niin märkää, että vako jää auki. Tällöin on suuri ristki, etteivät siemenet idä tai itäessään kärsivät veden puutteesta myöhemmin kasvukaudella.

Lainaus käyttäjältä: Kp - 07.12.12 - klo:19:47

Litra glyfoa 2 päivää ennen kylvöä.  Ei tuo ole ongelma.  Samalla lähtee saunakukat ja juola.
Eikä tarvita mitään kummempia rikka-aineita kuin perinteisessä.
Muutenkin Greenin kertomuksessa oli lähes kaikki huuhaata.

On hienoa kun tämä tekniikka toimii teidän pelloilla.

Omien kokemusten mukaan glyfosaatti käyttö keväällä ei juuri pienennä edellisen vuoden viljan määrää kasvustossa. Tämä johtunee siitä, että kosteassa maassa oleet jyvät itivät jo syksyllä ja itämättömät eivät keväälläkään ole kiinni kosteassa maaperässä. Nämä itämättömät sitten itävät suorakylvön jälkeen kun maata on hieman muokattu.

Glyfosaattin teho saunakukkaan keväällä on hyvin kyseenalainen. Torjunnan jälkeen kasvu kyllä hidastuu, mutta siinä se sitten olikin.  Saunakukka vie helposti ravinteet useiden neliöiden alalta. Juolavehnään kevät torjunta toimii paremmin. Se näyttää jopa ihan kuolleelta keväällä, mutta syksyllä samoissa paikoista löytyy pientä juolavehnää.

Puintitappioista itäneet jyvät ovat myös muiden ongelma. Tätä varten onkin markkinoilla erityisiä olkiharoja, joilla pelto käsitellään syksyllä. Näitä myy ainakin Aarre Anttila http://palola.net/olkihara.html  ja Suomensuorakylvö http://www.suomensuorakylvo.fi/magnum-olkihara.php . Mielestäni paras ratkaisu on kyntö ja seuraavaksi kevytmuokkaus, kuten tuolla yllä ehdotettiinkin. Nämä tietysti eivät tule kysymykseen puhtaassa suorakylvössä.

Sekuli viljan vaikutus oman tilan tuotteisiin ja tulokseen kannattaa pohtia. Mikäli päätuote on rehuvilja niin sekulilla viljalla tuskin on mitään merkitystä. Siemenviljatilalla sekuli ei tietenkään tule kysymykseenkään. Kannataa kysyä tästä asiasta tarkemmin suorakylvöä harrastavilta siemenviljatiloilta. Meillä kynnetään aina ne pellot joilta on tarkoitus kunnostaa siementä seuraavien vuosien käyttöön.

Lainaus käyttäjältä: Kp - 07.12.12 - klo:19:47

Lainaus käyttäjältä: Eastwood - 07.12.12 - klo:16:25

Lainaus käyttäjältä: green - 02.12.12 - klo:18:49

- Pääsadon sekaan tulee merkittäviä määriä edellisen vuoden viljalajiketta. Puinnin yhteydessä peltoon jää viljan siemeniä, ja näistä osa itää seuraavana vuonna. Seurauksena on sekuli sato. Erityisen paha ongelma on kauran kohdalla. Sen siemen tuntuu säilyvän hyvin talvesta ja se menestyy niin vehnän, ohran, rypsin ja rapsin seassa. Puhtaan sadon saa vain torjumalla hukkakauran.

Huh! Tää ei kyllä kuullosta hyvältä!?! Onko muilla samanlaisia kokemuksia? Kun ei noita elikoita ole, niin rehuseoksen viljely ei oikein innostaisi.

Litra glyfoa 2 päivää ennen kylvöä.  Ei tuo ole ongelma.  Samalla lähtee saunakukat ja juola.
Eikä tarvita mitään kummempia rikka-aineita kuin perinteisessä.
Muutenkin Greenin kertomuksessa oli lähes kaikki huuhaata.

 Litra /ha? Riittääkö? mielestäni ei

****Sk-ta aloitettaessa litra keväällä ja syksyllä, imetään juolavehnän juurakko tyhjäksi,
aine vaikuttaa paremmin, kun juurakoita ei muokata pätkiksi.
Muutaman vuoden päästä kevätruiskutus riittää.
Ja riittää, ei perustu mustatuntuun.

 2 pvää ennen kylvöä? Ehtiikö vaikuttaa jos kevytmuokkaa? mielestäni ei.

Lainaus käyttäjältä: Kp - 07.12.12 - klo:19:47

Litra glyfoa 2 päivää ennen kylvöä.  Ei tuo ole ongelma.  Samalla lähtee saunakukat ja juola.
Eikä tarvita mitään kummempia rikka-aineita kuin perinteisessä.
Muutenkin Greenin kertomuksessa oli lähes kaikki huuhaata.

On hienoa kun tämä tekniikka toimii teidän pelloilla.

Omien kokemusten mukaan glyfosaatti käyttö keväällä ei juuri pienennä edellisen vuoden viljan määrää kasvustossa. Tämä johtunee siitä, että kosteassa maassa oleet jyvät itivät jo syksyllä ja itämättömät eivät keväälläkään ole kiinni kosteassa maaperässä. Nämä itämättömät sitten itävät suorakylvön jälkeen kun maata on hieman muokattu.

***Keväällä savimaat ovat muutaman päivän ajan kosteita pintaan asti, jolloin kaikki itävä itää.
Ainoa mahdollisuus jälki-itämiseen on kylmä kevät, jolloin itäminen on hidasta.
Ammattitaitoinen odottaa pari päivää tai vaihtaa lohkoa.


Glyfosaattin teho saunakukkaan keväällä on hyvin kyseenalainen. Torjunnan jälkeen kasvu kyllä hidastuu, mutta siinä se sitten olikin.  Saunakukka vie helposti ravinteet useiden neliöiden alalta. Juolavehnään kevät torjunta toimii paremmin. Se näyttää jopa ihan kuolleelta keväällä, mutta syksyllä samoissa paikoista löytyy pientä juolavehnää.

***Kun keväällä ruiskutetaan glyfoa, niin saunakukat ovat pieniä, sirkkalehtivaiheessa.
Tällöin litra 460-prosenttista glyfoa tehoaa niihin täydellisesti.
Saunakukka on pienenä melko herkkä torj.aineille, syksyllä ne pystyy tuhoamaan MCPA:lla
Jos pellolla on isoja saunakukkia keväällä, niin vika ei ole suorakylvön.

Puintitappioista itäneet jyvät ovat myös muiden ongelma. Tätä varten onkin markkinoilla erityisiä olkiharoja, joilla pelto käsitellään syksyllä. Näitä myy ainakin Aarre Anttila http://palola.net/olkihara.html  ja Suomensuorakylvö http://www.suomensuorakylvo.fi/magnum-olkihara.php . Mielestäni paras ratkaisu on kyntö ja seuraavaksi kevytmuokkaus, kuten tuolla yllä ehdotettiinkin. Nämä tietysti eivät tule kysymykseen puhtaassa suorakylvössä.

Sekuli viljan vaikutus oman tilan tuotteisiin ja tulokseen kannattaa pohtia. Mikäli päätuote on rehuvilja niin sekulilla viljalla tuskin on mitään merkitystä. Siemenviljatilalla sekuli ei tietenkään tule kysymykseenkään. Kannataa kysyä tästä asiasta tarkemmin suorakylvöä harrastavilta siemenviljatiloilta. Meillä kynnetään aina ne pellot joilta on tarkoitus kunnostaa siementä seuraavien vuosien käyttöön.

Lieneekö sitten niin, että jos pelto ei kohtuullisessa ajassa kuivu riittävästi, niin se ei oikein sovi suorakylvöön? En ole metriäkään suorakylvänyt, mutta olen antanut kertoa itselleni että liian märkää maata ei kannata väkisin suorakylvää?
Maan pitäisi olla kylvösyvyydeltä murustuvassa kosteustilassa?

En mä tällaisia asioita kirjoittais, jos ne eivät olisi käytännössä toimineet.
Mulla ei ole ollut yhtään sekaviljaa suorakylvössä, kevytrmuokatussa kylläkin.

Näitä asioita tarvittis seurata yli 15-vuotta, ennenkuin voi ehdottomia mielipiteitä sanoa. Jos sittenkään.
Jos s-kylvö epäonnistuu, niin se juoru kyllä leviää.
Sk ei minulle ole mikään uskonto, jos se alkaa epäonnistumaan, niin sitten
laitan aurat perään ja alan kyntämään.

***Kun keväällä ruiskutetaan glyfoa, niin saunakukat ovat pieniä, sirkkalehtivaiheessa.
Tällöin litra 460-prosenttista glyfoa tehoaa niihin täydellisesti.
Saunakukka on pienenä melko herkkä torj.aineille, syksyllä ne pystyy tuhoamaan MCPA:lla
Jos pellolla on isoja saunakukkia keväällä, niin vika ei ole suorakylvön.

Lainaus käyttäjältä: Kp - 09.12.12 - klo:20:45

En mä tällaisia asioita kirjoittais, jos ne eivät olisi käytännössä toimineet.
Mulla ei ole ollut yhtään sekaviljaa suorakylvössä, kevytrmuokatussa kylläkin.

Näitä asioita tarvittis seurata yli 15-vuotta, ennenkuin voi ehdottomia mielipiteitä sanoa. Jos sittenkään.
Jos s-kylvö epäonnistuu, niin se juoru kyllä leviää.
Sk ei minulle ole mikään uskonto, jos se alkaa epäonnistumaan, niin sitten
laitan aurat perään ja alan kyntämään.

Voimme varmaan todeta, että meillä on erillaisia kokemuksia aiheesta. Tuskin kummankaan intresseissä on kirjoitella sontaa tänne.
***Juu. En ole pyrkinyt todistamaan, että suorakylvö olisi parempi menetelmä kuin jokin muu.
Olen kirjoittanut omista kokemuksista ja koittanut vastata muiden kokemuksiin.
Riitaa en ole kenenkään kanssa haastanut.


Valitettavasti sk on aika molelle uskonto ja sen ongelmista mainitseminen on pyhäinhäväistys. Sk:n soveltuvuus oman tilan käyttöön pitää oppia kantapään kautta. Selvää on kuitenkin ettei se toimi kaikilla eikä se ole mikään "silver bullet" ratkaisu.

Lainaus käyttäjältä: Kp - 10.12.12 - klo:17:49

***Kun keväällä ruiskutetaan glyfoa, niin saunakukat ovat pieniä, sirkkalehtivaiheessa.
Tällöin litra 460-prosenttista glyfoa tehoaa niihin täydellisesti.
Saunakukka on pienenä melko herkkä torj.aineille, syksyllä ne pystyy tuhoamaan MCPA:lla
Jos pellolla on isoja saunakukkia keväällä, niin vika ei ole suorakylvön.

En ole kokeillut saunakukan torjuntaa puinnin jälkeen MCPA:lla. Uskoisin tämän kyllä toimivan. Harmillisesti tuo kuitenkin tarkoittaa, että tavallisia rikkoja pitääkin torjua kolme kertaa vuodessa yhden sijaan.

***Kun on tehnyt 2-3 vuotta tämän 3xtorjunnan, niin syksyisen (varauksin tai keväisen), ruiskutuksen
voi jättä pois. Eli 2 ruiskutusta. Vaikka aikoinaan kynnettiin kaikki pellot, niin rounduppia kuiten jouduttiin
ruiskuttamaan 3-5 vuoden välein, ja silloin käytettiin 3-4 litraa hehtaarille.
Kokonaismäärä glyfoa hehtaarille ei niin paljon poikkea kuitenkaan.
Mutta tuo jatkuva glyfon käyttö on ehkä se negatiivisin puoli suorakylvössä.


Onkos sinulla Kp kokemuksia maan tiivistymisestä?`

Maakunnassa ennen lumen tuloo, oikeestan pitkin syksyä, kattelin huulipyöreenä noita sängelle jääviä plänttejä. Jos niistä poljetuista rommakkoo muistuttavista tykistökeskityksen jälkeisiltä lohkoilta edes 20-30% on suorakylvettäviä, on vituiks menemisen mahdolliisuus 80%:n luokkaa.....

Maakunnassa ennen lumen tuloo, oikeestan pitkin syksyä, kattelin huulipyöreenä noita sängelle jääviä plänttejä. Jos niistä poljetuista rommakkoo muistuttavista tykistökeskityksen jälkeisiltä lohkoilta edes 20-30% on suorakylvettäviä, on vituiks menemisen mahdolliisuus 80%:n luokkaa...