Meillä on ollut suorakylvökone n.10 vuotta ja sillä on kylvetty "aito"suorakylvönä, kevytmuokattuun ja muokattuun maahan. Kylvinkone on GP. Maat ovat hiesusavea, multamaata ja siltä väliltä. Yksikään pelto ei siis ole aitosavea.
Suorakylvössä on paljon hyviä puolia ja huonoja puolia. Alla on lista mielestäni merkittävimmistä:
+ Polttoainetta ja aikaa säästyy syksyllä ja keväällä.
+ Kiviä ei tarvitse kerätä pellolta.
+ Hukkakauran pystyy lähes poistamaan pelloilta. Tämä onnistuu käyttämällä torjunta-ainetta joka vuosia 100% peitolla. Uusia siemeniä juurikaan pääse pintaan, koska maata ei käännetä.
+ Poutivat/hiekkaiset lohkot eivät kärsi veden puutteesta niin helposti kasvukauden aikana.
+ Pelto kestää merkittävästi enemmän syksyllä puidessa. Märkänäkään syksynä pelto ei juuri painu traktorin/puimurin alla.
- Olkipeitteinen pelto kuivuu merkittävästi hitaammin kuin kynnetty tai kevytmuokattu. Tämä korostuu jos sataa usein, olkipeitteinen pelto ei ehdi kuivua sateiden välissä. Multamailla myös ruodan sulaminen on hitaampaa. Olkien alla saattaa vielä olla routaa, vaikka viereiset kynnetyt pellot ovat jo kylvetty.
- Edellisen vuoden pahana aiheuttaa epätasaista orastumista ja kasvua koko kasvukauden aikana. Puiduilla pellolla pahnojen määrä ei ole tasainen ja siten kylvösyvyyden säätö muodostuu haasteelliseksi. Toisessa kohtaa vannas saataa mennnä kovinkin syvällä ja toisessa jää melkein pintaan. Märkä pahna aiheuttaa myös hiusneula ilmiötä, jolloin siemen ei pääse kosketukseen maan kanssa ja jää itämättä.
- Märkään maahan kylvettäessä kiekkovantailla vako jää auki tai vako aukeaa kun pelto kuivuu, jolloin siemen on kosketuksissa ilmaan. Tästä ei ole haittaa mikäli alkukevät on märkä. Kiekkovantaat voivat myös irrottaa maata sivuilta, joilloin siemen saattaa mennä irronneen maapalan alle. Eikä siemen siten pääse itämään normaalisti. Pelto myös näyttää siltä kuin se olisi kultivoitu. Tämä puolestaan aiheuttaa ongelmaa syksyllä, mikäli vilja on laossa. Tällöin puimurin pöydälle nousee multakokkaireta ja pikkukiviä. Kylvetyn pellon voi jyrätä kylvön jälkeen, mutta ainakin hiesumailla se vaikuttaa satoon negatiivisesti. Multamailla jyräys on hyvä vaihtoehto.
- Puinnin myöhästyminen johtuen myöhäisestä keväästä. Sataisena ja normaali syksynä tämä aiheuttaa merkittävä lisäkustannuksia kuivaukseen. Traktorin polttoaineissa saatu säästö menee helposti kuivauksessa. Pahimmassa tapauksessa pelto saattaa jäädä jopa puimatta, kuten tänä syksynä kävi.
- Rypsiä/rapsia ei voi edes kuvitella suorakylvettävän. Tämä johtuu lähinnä edellisvuoden pahnasta.
- Pellot tiivistyvät muokkausen puutteen ja märkien kevät/syksy olosuhteiden vuoksi. Tämä näkyy parhaiten multa- ja hiesusavisilla pelloilla (kuuleman mukaan tätä tapahtuu myös aitosavella). Kolmen/neljän vuoden jälkeen hiesusavinen pelto on tiivistynyt, jolloin vesi jää lammikoiksi pienimpiinkin pellon painanteisiin. Tiivistymisen vaikuttaa myös suoraan satoon mikä tippuu suorakylvön kestäessä. Pellot jossa tätä on havaittu ovat sala-ojitetut ja hyvässä kasvukunnossa. Multamailla tiivityminen ei juurikaan näytä vaikuttavan satoon tai veden läpäisykykyyn, mutta ruokamultakerros pienenee (huomaa kun kyntään suorakylvön jälkeen). Syksyllä peltoon tulee isot painaumat puimurista ja traktorista. Nämä painaumat ovat näkyvissä myös keväällä ja vaikeuttavat hieman kylvöä. Tietysti pitää muistaa, että multamailta tulee aina melko hyvin kunhan muistaa siemenet heittää peltoon.
- Kasvinsuojelun määrä ja kustannukset kasvavat. Pellolle alkaa tulla uusia rikkakasveja ja vanhat voimistuvat mm. voikukka, valvatti, saunakukka, juolavehnä yms. Pellot on aivan pakko käsitellä Glycophosphate valmisteella ennen kylvöä. Se ei kuitenkaan riitä vaan kasvukauden aikana on myös käytettävä pykälää vahvempia aineita. Erityisesti juolavehnen torjunta multamailta on osoittautunut hankalaksi.
- Hukkakauralla on suuri riski lisääntyä. Kemiallisen torjunnan ja käsitorjunnan epäonnistuessa peltoon jää eläviä hukkaurayksiölöitä, jotka tiputtavat siemenensä peltoon. Keväällä lähes jokainen siemen on itävässä kerroksessa ja itää. Pellolta saattaakin löytyä satoja yksiöitä yhdestä ryppäästä, jossa aiemmin oli vain yksi tai muutama. Hyvänä puolena on, että esiintymä on rajattu melko pienelle alueelle.
- Pääsadon sekaan tulee merkittäviä määriä edellisen vuoden viljalajiketta. Puinnin yhteydessä peltoon jää viljan siemeniä, ja näistä osa itää seuraavana vuonna. Seurauksena on sekuli sato. Erityisen paha ongelma on kauran kohdalla. Sen siemen tuntuu säilyvän hyvin talvesta ja se menestyy niin vehnän, ohran, rypsin ja rapsin seassa. Puhtaan sadon saa vain to
rjumalla hukkakauran.
Kaikesta huolimatta suorakylvö on hyvä vaihtoehto joillekin pelloille ja osana viljelykiertoa. Meillä pellot kynnetään tai kevytmuokataan 2-5 vuoden välein riippuen olosuhteista. Tällöin suorakylvön hyödyt ja haitat ovat sopivassa tasapainossa.
Kylvinkoneessa pidän tärkeänä, että sillä pystyy kylvämään niin suoraan kuin muokattuunkin. Tällöin siirtymisen suorakylvöön voi tehdä asteittain ja aina palata perinteiseen mikäli tarvetta ilmenee.
