Lainaus käyttäjältä: kaaleppi - 05.10.12 - klo:12:25

Lainaus käyttäjältä: Red Bull - 04.10.12 - klo:21:12

Taitaa sen kaks ropellisen karhottimenkin saada sillä mattoperän hinnalla..

Niin vaan kun et sää sillä kaks ropellisella yhdistä 9 metriltä karhoa kerta ajolla. Se minkä sillä voi tehdä on pöyhiä valmista isoa karhoa sekasin että se kuivuu kunnolla. Josko lopputulos kuivumisen puolesta olisi sama kuin levälleen niitetty ja karhotettu.

10.5m rehut yhteen kaks roottorisella karhottimella. 9m leveydeltä karhottaessa ei ny karhottimen tartte olla ku 7m työleveydellä

Nyt taisi olla puhe näistä:

http://image.nettix.fi/extra/machineimg/1087101_1087200/heina-ja-sailorehukoneet-ylo-1087115_b_ea8b623c9644c313.jpg

Lainaus käyttäjältä: nAGGI-nYLYGGI - 04.10.12 - klo:15:09

Ongelmana lienee tämä säilöntäsysteemini, jossa on tällä hetkellä 8 metrin rintuus 3 metrisillä elementeillä, enkä saa syötettyä (lue: lehmät eivät kerkeä syömään) enempää kuin puolet rintuuksesta päivässä. Pinnan lämpeämistä ja sen tuottamaa ongelmaa on näin syystalvesta ja silloinkin lämpimimmillä keleillä. Pinta-alaa olisi tarpeeksi tehdä vaikka 3krt eläinmäärälle rehut, mutta se ei ole tässä nyt se pointti. Sitä kun vain haluaisi minimoida tuon rehun pilaantumisen, joten siksi happo vertailuun ensi vuodeksi.

Jos sallit kysymän, miten teet painotuksen omalle rehullesi ja millaisia tuloksia olet saanut? Tarkkuussilputtu rehu lienee vielä hieman kiitollisempi tapa säilöä, levittämisen helppouden takia.

Tiivistys 10-15 sentin kerroksina ja jyräys joko 22tn kaivinkoneella tai traktorilla. Öiksi muovit päälle. Mut sun kohdalla ongelma on enemmän se, että rehu lähtee käymään pellolla maatessa. Osa sokereista on jo käytetty ennen kuin saat rehut ilmatiiviiseen varastoon. Käyminen jää epätäydelliseksi (onko pH yli 4?) Tähän vielä pitkä silppu ja enemmän ilmaa rehumassassa, niin lämpeneminen on varmaa. Happo ei poista tuota ongelmaa helpolla, käyttömäärää joudut nostamaan reilusti yli 5l per tonni. Helpompaa ja halvempaa olisi fiksata korjuurutiinit

Lainaus käyttäjältä: kaaleppi - 04.10.12 - klo:20:39

. Mitä vielä tulee kuivumiseen, eikö se kokonaisuus tasaannu aivan hyvin vaikka karhon pohjan rehussa on KA% 15 ja päällimmäisessä 50.

Mutta sen rehumassan kannalta ei ole ollenkaan sama. Tuosta kasasta optimaalista rehua tulee vain siitä kapeasta kaistasta, jossa kosteus on 30-35. Kuivin ja kostein osa käy vajaasti ja näkyy sitten syöttövaiheessa lämpenemisherkkyytenä. Voipi sulavuuskin valmiissa massassa olla pari pykälää alempi kuin ennen niittoa otetussa raaka-ainenäytteessä.

Lainaus käyttäjältä: SAS - 04.10.12 - klo:21:07

Karhotus on muuten hyvä ,mutta rehun joukkoon tulee maata se taas ei ole hyvä.Mattoperällä puhtaampi ja laadukkaampi rehu jos on poutaa ,siinäpä se onkin jos .

Edes pöyhintä+karhotus ei nostanut tuhkapitoisuutta.

Ilmiön huomaa, jos siirtyy pyöröpaalaukseen heikosti hoidetusta siilo/aumakorjuusta. Rehualan tarve tuntuu pienenevän valtavasti. Huomasin tämän aikanaan ihan omakohtaisesti, kun tarkkuussilppurituhertamisesta siirtyttiin paalauttamaan rehut vuosituhannen alussa. Rehualan tarve pieneni 10-20% heti ensimmäisenä vuotena, kun esikuivatusaika pidettiin pienenä ja paalain kääri rehut samantien ilmatiiviiksi. En vaan ymmärtänyt sitä silloin.

Sopii miettiä mitä karhottaminen (ja pöyhiminen) merkkaisi sitten isommalla karja- ja päämäärällä.

Pitääpä pistää tämä homma uudelleen harkintaan. pH oli näytteessä alle 4 ja kaikki säilönnälliset tuloksetkin ok, mutta tuo sokeri oli tosiaan jotakin 28 pintaan. Tämä viittaisi tosiaan siihen, että sitä on kulutettu jo väärässä paikassa ja väärään aikaan. Syönnissä ei mitään ongelmaa sinänsä ole ja rehun pituus on noukinvunulle tyypillistä pitkää ja pätkää. Vaan näitä tietoja pitää nyt alkaa vähän soveltamaan.