Lainaus käyttäjältä: Greenpwr - 02.10.12 - klo:22:21

Lainaus käyttäjältä: Wejjo - 02.10.12 - klo:20:20

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 02.10.12 - klo:19:25

Tekeekö kukaan niin että niittomurskaa mahdollisimman leveän karhon ja karhottaa? Meneekö tasaisesta ja nopeasta kuivatuksesta saatu hyöty rehu polkemiseen?

Toki karhottimet levällään jos kelit ja satotasot hyvät ja karhotin käytössä. Märällä kelillä ja heikossa kasvustossa kannattaa kaataa kapeammalle, vaikka oliskin karhotin - ohut ja/tai märkä kasvusto painuu sänkeen, tappio karhotuksessa kasvaa tai joutuu kaapimaan karhotimella maata myöten

Ittesä on kaikista helpoin saada uskomaan omia sel...ku perusteluja, elikkäs kun kolme renkaiden väliin niitettyä karhoa vetää yhteen, niin "pöyhimättä" jää keskimmäisen karhon pohja, eli noin 1/6 heinistä. Sopivissa olosuhteissa kuivuminen karholla jatkuu, toki pöyhintä kosteuden hallintaan apua tuo.

ööö, mitenkä tämä liittyy vastaukseeni, tai oikeastaan mihinkään tässä?

Jos halutaan nopea esikuivaus, niin tietenkin kannattaa mahdollisimman leveälle niittomurskaimella karho levittää, siinähän se kuivuminen tapahtuu tehokkaasti, ja karhotuksen ajankohdalla pystytään kuivumisastetta säätämään, isolla karholla kuivuminen hidastuu. Adamin mainitsema pöyhiminen toki varmasti vielä nopeuttaisi kuivumista, kannattavuudesta en nyt tiedä.

Sellainen on huomattu, että paksua apila ja hernekasvustoja ei kannata liian aikaisin karhottaa (ja varmaan sama koskee ehkä pahemmin vielä mattoperää) koska paksulla karholla on riski kasvuston "lämpiämisestä" varsinkin lämpimillä korjuukeleillä, joka voi johtaa virhekäymisiin ja tappioihin sitä kautta.

 Yrittää liittyä Adamin mainitsemaan pöyhintään. Kuivanheinän tekijät hyvin harvoin levälleen niittää, korkea karho tuulessa paremmin tuulettuu ja heinästä vapaa pelto pinnasta kuivuu nopeasti. Kasisatasen kronen tehollinen työleveys kolmelta karholta max reilu yhdeksän metriä, pöyhityllä seittämän ja puol.

Lainaus käyttäjältä: Greenpwr - 03.10.12 - klo:07:58

 Yrittää liittyä Adamin mainitsemaan pöyhintään. Kuivanheinän tekijät hyvin harvoin levälleen niittää, korkea karho tuulessa paremmin tuulettuu ja heinästä vapaa pelto pinnasta kuivuu nopeasti. Kasisatasen kronen tehollinen työleveys kolmelta karholta max reilu yhdeksän metriä, pöyhityllä seittämän ja puol.

Olisko kuivaheinäkarholla ja säilörehukarholla kuitenkin jotain eroa..? Vai tehdäänkö kuivaheinäkin nykyään yhtä sulavasta rehusta kuin säilörehu?

Lainaus käyttäjältä: nAGGI-nYLYGGI - 02.10.12 - klo:14:42

Itellä käytössä pöttingerin 3,5m mattoperällinen hinattava malli ja tuo kuivuminen jos ois vähänkää nopeampaa, niin pois en antais. Jos urakoitsijalla karhotuttas, niin siinä ois vaihtoehto, mutta pienellä porukalla ei kiinnostais yks välivaihe lisää. Tuommosen perhosen jälkeen kaikkien yhistäminen kerralla kunnon heinässä voi olla vähän siinä ja siinä. Pitää tosiaan antaa se 2 päivää riutua auringossa, että saa kuivumaan biologiselle aineelle käypäseks. Miten on, käytättekö muuten mattoperäläiset biologisia säilöntäaineita vaiko ihan happoa? Itellä 2 vuotta biologisilla ja meinaa tuo siilon pinta alkaa näin syksystä aina ynnähtämään ja seuraavalle kasvukaudelle ois tarkotus vaihtaa happoon. Koneet tietty tykkää vähemmän, mutta ehkä tuo naisväki navetassa enemmän?

Meneksää ny, laskematta kokonaisuutta, tekniikka edellä tässä touhussa?

Pöyhimällä saa esikuivatusajan lyhennettyä 8-10 tuntiin. Kustannus toki lisääntyy, mutta laatu paranee ja hävikki pienenee huomattavasti enemmän, kunhan kaikki työvaiheet tehdään oikein. Ja voi huoletta käyttää biologisia aineita. Eli mietis ny, kannattaako kaksinkertaistaa säilöntäainekustannus vain siksi, että saa niitellä mattoperällä ja hukata osan sadosta loputtomalla esikuivatusajalla ? Boonuksena tulee joko enemmän rehua tai vaihtoehtoisesti tiputat nurmialaa 5%

Yhdeksän metrin koneella karhosta ainakin tulee niin suuri ettei kuivu alta ollenkaan, vaikka olisi minkälainen helle. Karho pinnalta aivan kuivaa, mutta alla vesi valuu puristettaessa. Miellummin levälleen ja karhotus, kun alkaa olemaan kuivaa. Kuivuminen nopeampaa ja tasaisempaa.

Lainaus käyttäjältä: Koeman - 03.10.12 - klo:12:30

Yhdeksän metrin koneella karhosta ainakin tulee niin suuri ettei kuivu alta ollenkaan, vaikka olisi minkälainen helle. Karho pinnalta aivan kuivaa, mutta alla vesi valuu puristettaessa. Miellummin levälleen ja karhotus, kun alkaa olemaan kuivaa. Kuivuminen nopeampaa ja tasaisempaa.

Kyllä kuivuu aika hyvin kunhan jää höttöseks. Tarkottaa että murskaimet pitää olla täysillä ja kierroksia tarpeeks että ne on sitten täysillä täysillä. Karhosta pitää yrittää tietenkin tehdä niin leveä kuin noukkimet sallii. Mun koneella se hoituu yksinkertasesti mattoperää pyörittävän lohkon virtauksen säädöllä. Tosiaan voin sanoa että ainakin 2 päivää kestää lämpiämättä normikeleillä. Mitä vielä tulee kuivumiseen, eikö se kokonaisuus tasaannu aivan hyvin vaikka karhon pohjan rehussa on KA% 15 ja päällimmäisessä 50. Toinen vaihtoehto, jos haluaa harrastella, on ajaa perhosen yhdistämä karho kertaalleen sopivassa vaiheessa peruspöyhimellä sekasin. On hitusen halvempi kuin ammattimainen karhotin ja kulkee vaikka veteraanikoneella vähillä mehuilla. 

Karhotus on muuten hyvä ,mutta rehun joukkoon tulee maata se taas ei ole hyvä.Mattoperällä puhtaampi ja laadukkaampi rehu jos on poutaa ,siinäpä se onkin jos .

Ongelmana lienee tämä säilöntäsysteemini, jossa on tällä hetkellä 8 metrin rintuus 3 metrisillä elementeillä, enkä saa syötettyä (lue: lehmät eivät kerkeä syömään) enempää kuin puolet rintuuksesta päivässä. Pinnan lämpeämistä ja sen tuottamaa ongelmaa on näin syystalvesta ja silloinkin lämpimimmillä keleillä. Pinta-alaa olisi tarpeeksi tehdä vaikka 3krt eläinmäärälle rehut, mutta se ei ole tässä nyt se pointti. Sitä kun vain haluaisi minimoida tuon rehun pilaantumisen, joten siksi happo vertailuun ensi vuodeksi.

Jos sallit kysymän, miten teet painotuksen omalle rehullesi ja millaisia tuloksia olet saanut? Tarkkuussilputtu rehu lienee vielä hieman kiitollisempi tapa säilöä, levittämisen helppouden takia.

. Mitä vielä tulee kuivumiseen, eikö se kokonaisuus tasaannu aivan hyvin vaikka karhon pohjan rehussa on KA% 15 ja päällimmäisessä 50.

Karhotus on muuten hyvä ,mutta rehun joukkoon tulee maata se taas ei ole hyvä.Mattoperällä puhtaampi ja laadukkaampi rehu jos on poutaa ,siinäpä se onkin jos .

Taitaa sen kaks ropellisen karhottimenkin saada sillä mattoperän hinnalla..

Mutta sen rehumassan kannalta ei ole ollenkaan sama. Tuosta kasasta optimaalista rehua tulee vain siitä kapeasta kaistasta, jossa kosteus on 30-35. Kuivin ja kostein osa käy vajaasti ja näkyy sitten syöttövaiheessa lämpenemisherkkyytenä. Voipi sulavuuskin valmiissa massassa olla pari pykälää alempi kuin ennen niittoa otetussa raaka-ainenäytteessä.

Lainaus käyttäjältä: Red Bull - 04.10.12 - klo:21:12

Taitaa sen kaks ropellisen karhottimenkin saada sillä mattoperän hinnalla..

Niin vaan kun et sää sillä kaks ropellisella yhdistä 9 metriltä karhoa kerta ajolla. Se minkä sillä voi tehdä on pöyhiä valmista isoa karhoa sekasin että se kuivuu kunnolla. Josko lopputulos kuivumisen puolesta olisi sama kuin levälleen niitetty ja karhotettu.

10.5m rehut yhteen kaks roottorisella karhottimella. 9m leveydeltä karhottaessa ei ny karhottimen tartte olla ku 7m työleveydellä