Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Wejjo - 29.09.12 - klo:08:09
-
Onko agrolaisilla käytössä tai omia/naapurin kokemuksia mattoperästä perhosniittokoneessa?
Lähinnä mietityttää painopisteen siirtyminen taaemmaksi, ja ylipäätään toimivuus, ja tietty rehunkorjuun kokonaisuus sen perään, kuivuminen ja korjuukoneiden toiminta kootussa karhossa, saako karhon tarpeeksi tasareunaisen noukinvaunun tai paalaimen noukkimelle.
Ja vielä, toimivuus ISOSSA kasvustossa, esim. herne tai virnaseoskasvustoissa aika oleellista, kokemuksia?
Mitähän noilla mahtaa tulla painoa lisää, en löytänyt teknisiä tietoja noille, olisko 700-1000 kg? Ja se keskipainopiste tullee aika kauas taakse, siirtää koko yhdistelmän painoa taka-akselille aikalailla
Oma lukunsa on sitten tuon taloudellinen kannattavuus...
-
Tän kesän kokemusten valossa en näe mitään järkeä hidastaa kuivumista entisestään kasaamalla rehut heti niitossa. Ennemmin lisäisin yhden työvaiheen eli pöyhinnän. Näyttää maksavan itsensä ja tuottaakin hiukan.
-
.....
Oma lukunsa on sitten tuon taloudellinen kannattavuus...
Näkyy hinnat olevan mattoperille aika suolaiset, samatzin ja fellankin edulliset n. 15000e..... pöttinger taitaa olla löhes 30000e
-
....
Mitähän noilla mahtaa tulla painoa lisää, en löytänyt teknisiä tietoja noille, olisko 700-1000 kg? Ja se keskipainopiste tullee aika kauas taakse, siirtää koko yhdistelmän painoa taka-akselille aikalailla
löytyhän niitä, fella n.500 kg (ilm.traktori hydr.käytettävä), samatz 1000 kg, pöttinger 1200 kg
-
http://www.poettinger.at/landtechnik/download/sd_profi_novacat_x8_2012_en.pdf
Tuossa jutussa näkyykin tuo painopisteen siirtymisen vaikutus
-
Olen ajanut Samazilla noin 50/50 kokoon/hajalleen. Kituliaampia kasvustoja on voinut yhdistää vanhoillekin paalaimille. Nykyaikainen kalusto taas oiken tykkää isosta karhosta.
Kyllä se isokin karho kuivuu,vaikkakin hitaammin, eikä ainakaan 2 päivän aikana ole alkanut lämmetä. Näin siis normaali rehuntekosäällä tehtynä.
Ajoin noin 5 hehtaaria omaa vehnä/heinä/nurmipalkokasvi kasvustoa, ja sen verran mitä katselin karholle ja olen paaleja avannut, on tähkissä ollut jyvä tallella. Vehnä on ollut siinä vaiheessa, että ensimmäisissä korsissa on jotain kellastumisen merkkiä. Toisin sanoen kylmästi norminurmien toisen sadon niiton yhteydessä. Koneen edellinen omistaja oli ajellut paljon nurmipalkokasvipitoista tavaraa, ja ilmeisesti siksi siinä on murskaimet säädetty välityksillä hitaammalle vaihtoehdolle. Säädän ne nyt syksyllä nopeammalle, toiveena yhdistettyjen karhojen vielä parempi kuivuminen. Saa nähdä kuinka käy apilan varisemiselle.
Painosta en osaa muuta sanoa kuin että aika hitonmoisesti vehje huojuu kuljetusasennossa takarenkaiden osuessa kuoppiin. Oiken hirvittää pahimmissa paikoissa. Samazin mattoperiä kannatteleva pulttiliitos vaikuttaa hiukan alimitoitetulta. Kerran meni 1 pultti poikki, ja niittoyksikkö jäi killumaan perhosen 'käsivarsiin' terät taivasta kohti. Mikään ei ole niin kettumaista, kuin yrittää nostaa sitä takaisin suoraan, jotta saisi pultit kiinni. Jostakin syystä se jää sillä tavalla killumaan ettei oikeaa asentoa saa millään kohdalleen nostamalla, eikä mistään oikein saa kiinni niin että pystyisi nostamaan kunnolla.
-
Kyllä se isokin karho kuivuu,vaikkakin hitaammin, eikä ainakaan 2 päivän aikana ole alkanut lämmetä. Näin siis normaali rehuntekosäällä tehtynä.
Kahden päivän kuivatusaika hävittää jotain 10% kuiva-aineesta, jos vertaa 6-8h kuivatusaikaan.
-
Tän kesän kokemusten valossa en näe mitään järkeä hidastaa kuivumista entisestään kasaamalla rehut heti niitossa. Ennemmin lisäisin yhden työvaiheen eli pöyhinnän. Näyttää maksavan itsensä ja tuottaakin hiukan.
Heinä sulkee ilmahuokosensa pimeässä eikä hengitä eikä kuivu. Ehkä pikaisella karhottamisella saadaan märempää rehua, jossa on kuitenkin sokeria enemmän ??
-
Kahden päivän kuivatusaika hävittää jotain 10% kuiva-aineesta, jos vertaa 6-8h kuivatusaikaan.
Mihin tämä perustuu?
-
taaruppi ihan paska
-
Se ei varmaan olis huono vaihtoehto kaataa vaan hajalleen karhottaa siitä sellaisella karhottimella kun korjuukone vaatii,syksyllä ei ainakaan kuiva liian nopeaa keväällä vois ehkä kuivaa joskus liikaa
-
Mattoperä sopii parhaiten leveänoukkimisen korjuukoneen , joka ei ihan mahdottoman tehokas ole, kaveriksi. Esimerkiksi 1355 JF. Heikompia kasvustoja olen matottanut myös paalajille.
-
taaruppi ihan paska
Niitä kyllä oli ainakin jossain vaiheessa pitkin eurooppaa aika paljon vähän käytettyjä myynnissä, mitä mascuksesta kattelin...
-
Mattoperä sopii parhaiten leveänoukkimisen korjuukoneen , joka ei ihan mahdottoman tehokas ole, kaveriksi. Esimerkiksi 1355 JF. Heikompia kasvustoja olen matottanut myös paalajille.
Onko karhon leveys millainen, onko reuna tasainen ja millainen karhon muoto, minkä merkkinen kone?
-
Mattoperä sopii parhaiten leveänoukkimisen korjuukoneen , joka ei ihan mahdottoman tehokas ole, kaveriksi. Esimerkiksi 1355 JF.
Ihan kuningas laite tuon kaveriksi, kun pellolla kasvaa muutakin kuin kenkäheinää... Mattoperän jäljiltä karhot tasaisia, karhottimien jäljiltä aina enemmän tai vähemmän sotkuisia.
-
Mattoperä sopii parhaiten leveänoukkimisen korjuukoneen , joka ei ihan mahdottoman tehokas ole, kaveriksi. Esimerkiksi 1355 JF. Heikompia kasvustoja olen matottanut myös paalajille.
Onko karhon leveys millainen, onko reuna tasainen ja millainen karhon muoto, minkä merkkinen kone?
Taarupin hinattava on takakoneena. Sellaista 2,5 metristä on suorilla tehty tolle JF:lle. Leveä karhe on maton heittämästä reunasta vahvempi. Osaksi johtuu etu Pöttingerin melko leveästä ja keskeltä ohuesta karhosta. Paalaimille on pyritty siirtämään karho etukoneen ohumman keskipisteen päälle. Kenkäheinissä välillä ongelmia riittävän saada tavara lentämään riittävän pitkälle. Tuollaisessa ohuessa tavarsssa joskus jää pyörimään matolle ja karhosta tulee epätasainen. Maton nopeudensäädön on ehdottomasti oltava hytissä.
-
Ihan hyvä mattoperä on kuivana kesänä.. Karhotin olisi ollu kova sana tänä kesänä...
-
Itellä käytössä pöttingerin 3,5m mattoperällinen hinattava malli ja tuo kuivuminen jos ois vähänkää nopeampaa, niin pois en antais. Jos urakoitsijalla karhotuttas, niin siinä ois vaihtoehto, mutta pienellä porukalla ei kiinnostais yks välivaihe lisää. Tuommosen perhosen jälkeen kaikkien yhistäminen kerralla kunnon heinässä voi olla vähän siinä ja siinä. Pitää tosiaan antaa se 2 päivää riutua auringossa, että saa kuivumaan biologiselle aineelle käypäseks. Miten on, käytättekö muuten mattoperäläiset biologisia säilöntäaineita vaiko ihan happoa? Itellä 2 vuotta biologisilla ja meinaa tuo siilon pinta alkaa näin syksystä aina ynnähtämään ja seuraavalle kasvukaudelle ois tarkotus vaihtaa happoon. Koneet tietty tykkää vähemmän, mutta ehkä tuo naisväki navetassa enemmän?
-
Itellä käytössä pöttingerin 3,5m mattoperällinen hinattava malli ja tuo kuivuminen jos ois vähänkää nopeampaa, niin pois en antais. Jos urakoitsijalla karhotuttas, niin siinä ois vaihtoehto, mutta pienellä porukalla ei kiinnostais yks välivaihe lisää. Tuommosen perhosen jälkeen kaikkien yhistäminen kerralla kunnon heinässä voi olla vähän siinä ja siinä. Pitää tosiaan antaa se 2 päivää riutua auringossa, että saa kuivumaan biologiselle aineelle käypäseks. Miten on, käytättekö muuten mattoperäläiset biologisia säilöntäaineita vaiko ihan happoa? Itellä 2 vuotta biologisilla ja meinaa tuo siilon pinta alkaa näin syksystä aina ynnähtämään ja seuraavalle kasvukaudelle ois tarkotus vaihtaa happoon. Koneet tietty tykkää vähemmän, mutta ehkä tuo naisväki navetassa enemmän?
Meneksää ny, laskematta kokonaisuutta, tekniikka edellä tässä touhussa?
Pöyhimällä saa esikuivatusajan lyhennettyä 8-10 tuntiin. Kustannus toki lisääntyy, mutta laatu paranee ja hävikki pienenee huomattavasti enemmän, kunhan kaikki työvaiheet tehdään oikein. Ja voi huoletta käyttää biologisia aineita. Eli mietis ny, kannattaako kaksinkertaistaa säilöntäainekustannus vain siksi, että saa niitellä mattoperällä ja hukata osan sadosta loputtomalla esikuivatusajalla ? Boonuksena tulee joko enemmän rehua tai vaihtoehtoisesti tiputat nurmialaa 5% ;)
-
Kahden päivän kuivatusaika hävittää jotain 10% kuiva-aineesta, jos vertaa 6-8h kuivatusaikaan.
Mihin tämä perustuu?
Sori, en oo huomannu tätä. Se perustuu siihen, että kasvi jatkaa normihengitystä sen 10-12h katkaisun jälkeen ja sen jälkeen alkaakin fermentoituminen. Jossei siinä vaiheessa ole ilmatiiviissä siilossa, häviää kuiva-ainetta käymisprosessin alkumetreiltä lähtien suoraan ilmakehään. Samahan jatkuu siilossakin, siksi se olisi joka yöksi peitettävä ja korjuuaika painettava mahdollisimman lyhyeksi.
Ilmiön huomaa, jos siirtyy pyöröpaalaukseen heikosti hoidetusta siilo/aumakorjuusta. Rehualan tarve tuntuu pienenevän valtavasti. Huomasin tämän aikanaan ihan omakohtaisesti, kun tarkkuussilppurituhertamisesta siirtyttiin paalauttamaan rehut vuosituhannen alussa. Rehualan tarve pieneni 10-20% heti ensimmäisenä vuotena, kun esikuivatusaika pidettiin pienenä ja paalain kääri rehut samantien ilmatiiviiksi. En vaan ymmärtänyt sitä silloin.
-
Kahden päivän kuivatusaika hävittää jotain 10% kuiva-aineesta, jos vertaa 6-8h kuivatusaikaan.
Mihin tämä perustuu?
Sori, en oo huomannu tätä. Se perustuu siihen, että kasvi jatkaa normihengitystä sen 10-12h katkaisun jälkeen ja sen jälkeen alkaakin fermentoituminen. Jossei siinä vaiheessa ole ilmatiiviissä siilossa, häviää kuiva-ainetta käymisprosessin alkumetreiltä lähtien suoraan ilmakehään. Samahan jatkuu siilossakin, siksi se olisi joka yöksi peitettävä ja korjuuaika painettava mahdollisimman lyhyeksi.
Ilmiön huomaa, jos siirtyy pyöröpaalaukseen heikosti hoidetusta siilo/aumakorjuusta. Rehualan tarve tuntuu pienenevän valtavasti. Huomasin tämän aikanaan ihan omakohtaisesti, kun tarkkuussilppurituhertamisesta siirtyttiin paalauttamaan rehut vuosituhannen alussa. Rehualan tarve pieneni 10-20% heti ensimmäisenä vuotena, kun esikuivatusaika pidettiin pienenä ja paalain kääri rehut samantien ilmatiiviiksi. En vaan ymmärtänyt sitä silloin.
Auma (tunkio) varastoissahan hukkaantuu aina 10% rehua kun pinnasta 10-20 senttiä on paskaa..
-
Auma (tunkio) varastoissahan hukkaantuu aina 10% rehua kun pinnasta 10-20 senttiä on paskaa..
höps. Ne kannattaa peittää ilmatiiviisti ;)
Mut toi tappio tulee jo siel karheella. Riippumatta korjuumenetelmästä....
-
Tekeekö kukaan niin että niittomurskaa mahdollisimman leveän karhon ja karhottaa? Meneekö tasaisesta ja nopeasta kuivatuksesta saatu hyöty rehu polkemiseen?
-
Tekeekö kukaan niin että niittomurskaa mahdollisimman leveän karhon ja karhottaa? Meneekö tasaisesta ja nopeasta kuivatuksesta saatu hyöty rehu polkemiseen?
Toki karhottimet levällään jos kelit ja satotasot hyvät ja karhotin käytössä. Märällä kelillä ja heikossa kasvustossa kannattaa kaataa kapeammalle, vaikka oliskin karhotin - ohut ja/tai märkä kasvusto painuu sänkeen, tappio karhotuksessa kasvaa tai joutuu kaapimaan karhotimella maata myöten
-
Mut toi tappio tulee jo siel karheella. Riippumatta korjuumenetelmästä....
...pyöröpaalaukseen heikosti hoidetusta siilo/aumakorjuusta. Rehualan tarve tuntuu pienenevän valtavasti. Huomasin tämän aikanaan ihan omakohtaisesti, kun tarkkuussilppurituhertamisesta siirtyttiin paalauttamaan rehut vuosituhannen alussa. Rehualan tarve pieneni 10-20% heti ensimmäisenä vuotena
Mielenkiintoista; ensin huomaat HETI ENSIMMÄISENÄ vuonna pyöröpaalauksen pienemmät tappiot ja sitten kerrot, että tappio karheella on sama korjuumenetelmästä riippumatta ;)
Tarkoittaako "kahden päivän kuivatusaika" kahtena päivänä kuivattamista, eli tänään niitto, huomenna korjuu. Vai 48 h kuivumisaikaa?
Jos se tarkoittaa ensimmäistä, tuo 10% tappio kuulostaa aika isolta, jälkimmäisessä tapauksessa huomattavasti uskottavammalta.
Olen tietysti epäkohtelias, mutta suhtaudun suurella varauksella tällaisiin omiin havaintoihin perustuviin prosenttilukuihin. Kaikki kuitenkin tiedämme, että sadot, lohkot, jne vaihtelevat vuosittain. Jos jonkin tekijän vaikutusta halutaan tutkia, muut tekijät pitää pystyä vakioimaan. Eli pitäisi olla samalla korjuukerralla vierekkäiset karhot, joilla eri pituiset kuivatusajat. Paljonko esimerkiksi teidän tapauksessa korjuukoneiden noukintappiot muuttuivat, kun siirryitte "tarkkuussilppurituhertamisesta" urakoitsijan paalaimeen?
-
Mielenkiintoista; ensin huomaat HETI ENSIMMÄISENÄ vuonna pyöröpaalauksen pienemmät tappiot ja sitten kerrot, että tappio karheella on sama korjuumenetelmästä riippumatta ;)
Ilmaisin itseni epäselvästi, kyseessä on kaks eri asiaa. Rehunkorjuussa voi näemmä ryssiä monessa kohdassa. Siis: pyöröpaalaukseen siirtyessä huomasin vain, että rehu riittää paremmin. Myöhemmin honasin, että säilöntä ja varastointi ryssittiin tarkkuussilppuriaikana. Ts. Rehua pilaantui ja haihtui rehuvarastosta.
Tarkoittaako "kahden päivän kuivatusaika" kahtena päivänä kuivattamista, eli tänään niitto, huomenna korjuu. Vai 48 h kuivumisaikaa?
Tarkoittaa 48 h kuivatusaikaa.
Jos se tarkoittaa ensimmäistä, tuo 10% tappio kuulostaa aika isolta, jälkimmäisessä tapauksessa huomattavasti uskottavammalta.
Olen tietysti epäkohtelias, mutta suhtaudun suurella varauksella tällaisiin omiin havaintoihin perustuviin prosenttilukuihin. Kaikki kuitenkin tiedämme, että sadot, lohkot, jne vaihtelevat vuosittain. Jos jonkin tekijän vaikutusta halutaan tutkia, muut tekijät pitää pystyä vakioimaan. Eli pitäisi olla samalla korjuukerralla vierekkäiset karhot, joilla eri pituiset kuivatusajat. Paljonko esimerkiksi teidän tapauksessa korjuukoneiden noukintappiot muuttuivat, kun siirryitte "tarkkuussilppurituhertamisesta" urakoitsijan paalaimeen?
Ehkäpä palaamme tähän tuonnempana. Paalaamisesta on kuitenkin jo päästy ja palattu silppuriin, hiukan vakavammalla otteella ;) Kannattaa huomata, että monissa maissa muuallapäin säilörehua pöyhitään ihan rutiinina. Mm. pohjois-englannissa, missä kosteusolot on hyvin samankaltaiset. Arveletteko niiden kääntelevän heiniään huvikseen?
-
Kahden päivän kuivatusaika hävittää jotain 10% kuiva-aineesta, jos vertaa 6-8h kuivatusaikaan.
Mihin tämä perustuu?
Sori, en oo huomannu tätä. Se perustuu siihen, että kasvi jatkaa normihengitystä sen 10-12h katkaisun jälkeen ja sen jälkeen alkaakin fermentoituminen. Jossei siinä vaiheessa ole ilmatiiviissä siilossa, häviää kuiva-ainetta käymisprosessin alkumetreiltä lähtien suoraan ilmakehään. Samahan jatkuu siilossakin, siksi se olisi joka yöksi peitettävä ja korjuuaika painettava mahdollisimman lyhyeksi.
Ilmiön huomaa, jos siirtyy pyöröpaalaukseen heikosti hoidetusta siilo/aumakorjuusta. Rehualan tarve tuntuu pienenevän valtavasti. Huomasin tämän aikanaan ihan omakohtaisesti, kun tarkkuussilppurituhertamisesta siirtyttiin paalauttamaan rehut vuosituhannen alussa. Rehualan tarve pieneni 10-20% heti ensimmäisenä vuotena, kun esikuivatusaika pidettiin pienenä ja paalain kääri rehut samantien ilmatiiviiksi. En vaan ymmärtänyt sitä silloin.
Ja sehän on sitä laaturehua eikö niin? Ja säilyy ilman happoakin? ;D
-
Yhen kesän nyt tuhertanu kronella ja mattoperällä. Mattoperä ihan hyvä systeemi toisella ja kolmannella sadolla jos vähän huonompi kasvusto. Keväällä ei sitä paljon tuu ajettua kun tulee niin kauhea karho vaikka ajaa vain kaks yhteen. Ei kuivu ollenkaan semmonen karho. Karhotin tilauksessa ;)
-
Tekeekö kukaan niin että niittomurskaa mahdollisimman leveän karhon ja karhottaa? Meneekö tasaisesta ja nopeasta kuivatuksesta saatu hyöty rehu polkemiseen?
Toki karhottimet levällään jos kelit ja satotasot hyvät ja karhotin käytössä. Märällä kelillä ja heikossa kasvustossa kannattaa kaataa kapeammalle, vaikka oliskin karhotin - ohut ja/tai märkä kasvusto painuu sänkeen, tappio karhotuksessa kasvaa tai joutuu kaapimaan karhotimella maata myöten
Ittesä on kaikista helpoin saada uskomaan omia sel...ku perusteluja, elikkäs kun kolme renkaiden väliin niitettyä karhoa vetää yhteen, niin "pöyhimättä" jää keskimmäisen karhon pohja, eli noin 1/6 heinistä. Sopivissa olosuhteissa kuivuminen karholla jatkuu, toki pöyhintä kosteuden hallintaan apua tuo.
-
Tekeekö kukaan niin että niittomurskaa mahdollisimman leveän karhon ja karhottaa? Meneekö tasaisesta ja nopeasta kuivatuksesta saatu hyöty rehu polkemiseen?
Toki karhottimet levällään jos kelit ja satotasot hyvät ja karhotin käytössä. Märällä kelillä ja heikossa kasvustossa kannattaa kaataa kapeammalle, vaikka oliskin karhotin - ohut ja/tai märkä kasvusto painuu sänkeen, tappio karhotuksessa kasvaa tai joutuu kaapimaan karhotimella maata myöten
Ittesä on kaikista helpoin saada uskomaan omia sel...ku perusteluja, elikkäs kun kolme renkaiden väliin niitettyä karhoa vetää yhteen, niin "pöyhimättä" jää keskimmäisen karhon pohja, eli noin 1/6 heinistä. Sopivissa olosuhteissa kuivuminen karholla jatkuu, toki pöyhintä kosteuden hallintaan apua tuo.
ööö, mitenkä tämä liittyy vastaukseeni, tai oikeastaan mihinkään tässä?
Jos halutaan nopea esikuivaus, niin tietenkin kannattaa mahdollisimman leveälle niittomurskaimella karho levittää, siinähän se kuivuminen tapahtuu tehokkaasti, ja karhotuksen ajankohdalla pystytään kuivumisastetta säätämään, isolla karholla kuivuminen hidastuu. Adamin mainitsema pöyhiminen toki varmasti vielä nopeuttaisi kuivumista, kannattavuudesta en nyt tiedä.
Sellainen on huomattu, että paksua apila ja hernekasvustoja ei kannata liian aikaisin karhottaa (ja varmaan sama koskee ehkä pahemmin vielä mattoperää) koska paksulla karholla on riski kasvuston "lämpiämisestä" varsinkin lämpimillä korjuukeleillä, joka voi johtaa virhekäymisiin ja tappioihin sitä kautta
-
http://www.youtube.com/watch?v=hgODuKvIe50&feature=related JF-STOLL GXT tuon jäljil ei tartte haravoira :P
-
Tekeekö kukaan niin että niittomurskaa mahdollisimman leveän karhon ja karhottaa? Meneekö tasaisesta ja nopeasta kuivatuksesta saatu hyöty rehu polkemiseen?
Toki karhottimet levällään jos kelit ja satotasot hyvät ja karhotin käytössä. Märällä kelillä ja heikossa kasvustossa kannattaa kaataa kapeammalle, vaikka oliskin karhotin - ohut ja/tai märkä kasvusto painuu sänkeen, tappio karhotuksessa kasvaa tai joutuu kaapimaan karhotimella maata myöten
Ittesä on kaikista helpoin saada uskomaan omia sel...ku perusteluja, elikkäs kun kolme renkaiden väliin niitettyä karhoa vetää yhteen, niin "pöyhimättä" jää keskimmäisen karhon pohja, eli noin 1/6 heinistä. Sopivissa olosuhteissa kuivuminen karholla jatkuu, toki pöyhintä kosteuden hallintaan apua tuo.
ööö, mitenkä tämä liittyy vastaukseeni, tai oikeastaan mihinkään tässä?
Jos halutaan nopea esikuivaus, niin tietenkin kannattaa mahdollisimman leveälle niittomurskaimella karho levittää, siinähän se kuivuminen tapahtuu tehokkaasti, ja karhotuksen ajankohdalla pystytään kuivumisastetta säätämään, isolla karholla kuivuminen hidastuu. Adamin mainitsema pöyhiminen toki varmasti vielä nopeuttaisi kuivumista, kannattavuudesta en nyt tiedä.
Sellainen on huomattu, että paksua apila ja hernekasvustoja ei kannata liian aikaisin karhottaa (ja varmaan sama koskee ehkä pahemmin vielä mattoperää) koska paksulla karholla on riski kasvuston "lämpiämisestä" varsinkin lämpimillä korjuukeleillä, joka voi johtaa virhekäymisiin ja tappioihin sitä kautta.
Yrittää liittyä Adamin mainitsemaan pöyhintään. Kuivanheinän tekijät hyvin harvoin levälleen niittää, korkea karho tuulessa paremmin tuulettuu ja heinästä vapaa pelto pinnasta kuivuu nopeasti. Kasisatasen kronen tehollinen työleveys kolmelta karholta max reilu yhdeksän metriä, pöyhityllä seittämän ja puol.
-
Yrittää liittyä Adamin mainitsemaan pöyhintään. Kuivanheinän tekijät hyvin harvoin levälleen niittää, korkea karho tuulessa paremmin tuulettuu ja heinästä vapaa pelto pinnasta kuivuu nopeasti. Kasisatasen kronen tehollinen työleveys kolmelta karholta max reilu yhdeksän metriä, pöyhityllä seittämän ja puol.
Olisko kuivaheinäkarholla ja säilörehukarholla kuitenkin jotain eroa..? Vai tehdäänkö kuivaheinäkin nykyään yhtä sulavasta rehusta kuin säilörehu?
-
Yhdeksän metrin koneella karhosta ainakin tulee niin suuri ettei kuivu alta ollenkaan, vaikka olisi minkälainen helle. Karho pinnalta aivan kuivaa, mutta alla vesi valuu puristettaessa. Miellummin levälleen ja karhotus, kun alkaa olemaan kuivaa. Kuivuminen nopeampaa ja tasaisempaa.
-
Yrittää liittyä Adamin mainitsemaan pöyhintään. Kuivanheinän tekijät hyvin harvoin levälleen niittää, korkea karho tuulessa paremmin tuulettuu ja heinästä vapaa pelto pinnasta kuivuu nopeasti. Kasisatasen kronen tehollinen työleveys kolmelta karholta max reilu yhdeksän metriä, pöyhityllä seittämän ja puol.
Olisko kuivaheinäkarholla ja säilörehukarholla kuitenkin jotain eroa..? Vai tehdäänkö kuivaheinäkin nykyään yhtä sulavasta rehusta kuin säilörehu?
Ei ole, molemmissa on heiniä ja molemmat pitäis saada tavoitekosteuteen mahdollisimman nopeasti.
-
Itellä käytössä pöttingerin 3,5m mattoperällinen hinattava malli ja tuo kuivuminen jos ois vähänkää nopeampaa, niin pois en antais. Jos urakoitsijalla karhotuttas, niin siinä ois vaihtoehto, mutta pienellä porukalla ei kiinnostais yks välivaihe lisää. Tuommosen perhosen jälkeen kaikkien yhistäminen kerralla kunnon heinässä voi olla vähän siinä ja siinä. Pitää tosiaan antaa se 2 päivää riutua auringossa, että saa kuivumaan biologiselle aineelle käypäseks. Miten on, käytättekö muuten mattoperäläiset biologisia säilöntäaineita vaiko ihan happoa? Itellä 2 vuotta biologisilla ja meinaa tuo siilon pinta alkaa näin syksystä aina ynnähtämään ja seuraavalle kasvukaudelle ois tarkotus vaihtaa happoon. Koneet tietty tykkää vähemmän, mutta ehkä tuo naisväki navetassa enemmän?
Meneksää ny, laskematta kokonaisuutta, tekniikka edellä tässä touhussa?
Pöyhimällä saa esikuivatusajan lyhennettyä 8-10 tuntiin. Kustannus toki lisääntyy, mutta laatu paranee ja hävikki pienenee huomattavasti enemmän, kunhan kaikki työvaiheet tehdään oikein. Ja voi huoletta käyttää biologisia aineita. Eli mietis ny, kannattaako kaksinkertaistaa säilöntäainekustannus vain siksi, että saa niitellä mattoperällä ja hukata osan sadosta loputtomalla esikuivatusajalla ? Boonuksena tulee joko enemmän rehua tai vaihtoehtoisesti tiputat nurmialaa 5% ;)
No juu, kyllä menin kieltämättä vähän tekniikka edellä myyntimiehen ajatuksen mukana, mutta kuten sanottua, pois en välttämättä antaisi. Normaalina kesänä kosteus ja kuiva-aineet ovat olleet ihan kohdillaan ja nytkin rehuanalyysi osoitti, että kaikki ominaisuudet mitä rehulta osaan odottaa ja toivoa, täyttyivät. Ongelmana lienee tämä säilöntäsysteemini, jossa on tällä hetkellä 8 metrin rintuus 3 metrisillä elementeillä, enkä saa syötettyä (lue: lehmät eivät kerkeä syömään) enempää kuin puolet rintuuksesta päivässä. Pinnan lämpeämistä ja sen tuottamaa ongelmaa on näin syystalvesta ja silloinkin lämpimimmillä keleillä. Pinta-alaa olisi tarpeeksi tehdä vaikka 3krt eläinmäärälle rehut, mutta se ei ole tässä nyt se pointti. Sitä kun vain haluaisi minimoida tuon rehun pilaantumisen, joten siksi happo vertailuun ensi vuodeksi.
Jos sallit kysymän, miten teet painotuksen omalle rehullesi ja millaisia tuloksia olet saanut? Tarkkuussilputtu rehu lienee vielä hieman kiitollisempi tapa säilöä, levittämisen helppouden takia.
-
Yhdeksän metrin koneella karhosta ainakin tulee niin suuri ettei kuivu alta ollenkaan, vaikka olisi minkälainen helle. Karho pinnalta aivan kuivaa, mutta alla vesi valuu puristettaessa. Miellummin levälleen ja karhotus, kun alkaa olemaan kuivaa. Kuivuminen nopeampaa ja tasaisempaa.
Kyllä kuivuu aika hyvin kunhan jää höttöseks. Tarkottaa että murskaimet pitää olla täysillä ja kierroksia tarpeeks että ne on sitten täysillä täysillä. Karhosta pitää yrittää tietenkin tehdä niin leveä kuin noukkimet sallii. Mun koneella se hoituu yksinkertasesti mattoperää pyörittävän lohkon virtauksen säädöllä. Tosiaan voin sanoa että ainakin 2 päivää kestää lämpiämättä normikeleillä. Mitä vielä tulee kuivumiseen, eikö se kokonaisuus tasaannu aivan hyvin vaikka karhon pohjan rehussa on KA% 15 ja päällimmäisessä 50. Toinen vaihtoehto, jos haluaa harrastella, on ajaa perhosen yhdistämä karho kertaalleen sopivassa vaiheessa peruspöyhimellä sekasin. On hitusen halvempi kuin ammattimainen karhotin ja kulkee vaikka veteraanikoneella vähillä mehuilla. :P
-
Karhotus on muuten hyvä ,mutta rehun joukkoon tulee maata se taas ei ole hyvä.Mattoperällä puhtaampi ja laadukkaampi rehu jos on poutaa ,siinäpä se onkin jos .
-
Yhdeksän metrin koneella karhosta ainakin tulee niin suuri ettei kuivu alta ollenkaan, vaikka olisi minkälainen helle. Karho pinnalta aivan kuivaa, mutta alla vesi valuu puristettaessa. Miellummin levälleen ja karhotus, kun alkaa olemaan kuivaa. Kuivuminen nopeampaa ja tasaisempaa.
Kyllä kuivuu aika hyvin kunhan jää höttöseks. Tarkottaa että murskaimet pitää olla täysillä ja kierroksia tarpeeks että ne on sitten täysillä täysillä. Karhosta pitää yrittää tietenkin tehdä niin leveä kuin noukkimet sallii. Mun koneella se hoituu yksinkertasesti mattoperää pyörittävän lohkon virtauksen säädöllä. Tosiaan voin sanoa että ainakin 2 päivää kestää lämpiämättä normikeleillä. Mitä vielä tulee kuivumiseen, eikö se kokonaisuus tasaannu aivan hyvin vaikka karhon pohjan rehussa on KA% 15 ja päällimmäisessä 50. Toinen vaihtoehto, jos haluaa harrastella, on ajaa perhosen yhdistämä karho kertaalleen sopivassa vaiheessa peruspöyhimellä sekasin. On hitusen halvempi kuin ammattimainen karhotin ja kulkee vaikka veteraanikoneella vähillä mehuilla. :P
Taitaa sen kaks ropellisen karhottimenkin saada sillä mattoperän hinnalla..
-
Karhotus on muuten hyvä ,mutta rehun joukkoon tulee maata se taas ei ole hyvä.Mattoperällä puhtaampi ja laadukkaampi rehu jos on poutaa ,siinäpä se onkin jos .
Yksikään rehunäyte ei ole osoittanut että maata olisi tullut rehuun vaikka onkin karhotettu :o Ei karhotin ota oikein säädettynä multaa karhoon. Sänki pitää olla mieluiten lähempänä 10 cm kuin 5 cm karhottimen kanssa.... Jälkikasvukin on paljon parempi ja apilatkin tykkää kun jättää pitemmän sängen. Eli neljän vuoden kokemuksella sanoisin että täyttä legendaa tuo karhottimen multausominaisuudet ;D
-
Missä vaiheessa kuivatusta rehun reaalinen määrä alkaa vähentyä, taivaalleko se häipyy?
-
Ongelmana lienee tämä säilöntäsysteemini, jossa on tällä hetkellä 8 metrin rintuus 3 metrisillä elementeillä, enkä saa syötettyä (lue: lehmät eivät kerkeä syömään) enempää kuin puolet rintuuksesta päivässä. Pinnan lämpeämistä ja sen tuottamaa ongelmaa on näin syystalvesta ja silloinkin lämpimimmillä keleillä. Pinta-alaa olisi tarpeeksi tehdä vaikka 3krt eläinmäärälle rehut, mutta se ei ole tässä nyt se pointti. Sitä kun vain haluaisi minimoida tuon rehun pilaantumisen, joten siksi happo vertailuun ensi vuodeksi.
Jos sallit kysymän, miten teet painotuksen omalle rehullesi ja millaisia tuloksia olet saanut? Tarkkuussilputtu rehu lienee vielä hieman kiitollisempi tapa säilöä, levittämisen helppouden takia.
Tiivistys 10-15 sentin kerroksina ja jyräys joko 22tn kaivinkoneella tai traktorilla. Öiksi muovit päälle. Mut sun kohdalla ongelma on enemmän se, että rehu lähtee käymään pellolla maatessa. Osa sokereista on jo käytetty ennen kuin saat rehut ilmatiiviiseen varastoon. Käyminen jää epätäydelliseksi (onko pH yli 4?) Tähän vielä pitkä silppu ja enemmän ilmaa rehumassassa, niin lämpeneminen on varmaa. Happo ei poista tuota ongelmaa helpolla, käyttömäärää joudut nostamaan reilusti yli 5l per tonni. Helpompaa ja halvempaa olisi fiksata korjuurutiinit ;)
. Mitä vielä tulee kuivumiseen, eikö se kokonaisuus tasaannu aivan hyvin vaikka karhon pohjan rehussa on KA% 15 ja päällimmäisessä 50.
Mutta sen rehumassan kannalta ei ole ollenkaan sama. Tuosta kasasta optimaalista rehua tulee vain siitä kapeasta kaistasta, jossa kosteus on 30-35. Kuivin ja kostein osa käy vajaasti ja näkyy sitten syöttövaiheessa lämpenemisherkkyytenä. Voipi sulavuuskin valmiissa massassa olla pari pykälää alempi kuin ennen niittoa otetussa raaka-ainenäytteessä.
Karhotus on muuten hyvä ,mutta rehun joukkoon tulee maata se taas ei ole hyvä.Mattoperällä puhtaampi ja laadukkaampi rehu jos on poutaa ,siinäpä se onkin jos .
Edes pöyhintä+karhotus ei nostanut tuhkapitoisuutta.
-
Edes pöyhintä+karhotus ei nostanut tuhkapitoisuutta.
Minkä ihmeen takia sinä tuommosia mittailet, eikö olis helpompi ennustaa?
-
Taitaa sen kaks ropellisen karhottimenkin saada sillä mattoperän hinnalla..
Niin vaan kun et sää sillä kaks ropellisella yhdistä 9 metriltä karhoa kerta ajolla. Se minkä sillä voi tehdä on pöyhiä valmista isoa karhoa sekasin että se kuivuu kunnolla. Josko lopputulos kuivumisen puolesta olisi sama kuin levälleen niitetty ja karhotettu.
Mutta sen rehumassan kannalta ei ole ollenkaan sama. Tuosta kasasta optimaalista rehua tulee vain siitä kapeasta kaistasta, jossa kosteus on 30-35. Kuivin ja kostein osa käy vajaasti ja näkyy sitten syöttövaiheessa lämpenemisherkkyytenä. Voipi sulavuuskin valmiissa massassa olla pari pykälää alempi kuin ennen niittoa otetussa raaka-ainenäytteessä.
Meinaatko että silputtuna, aumaan levitettynä ja poljettuna / paalattuna massan kosteuspitoisuus ei tasaannu? Eli että aumaan tai paaliin jäisi kuvia ja märkiä kerroksia vierekkäin/päällekkäin?
-
Taitaa sen kaks ropellisen karhottimenkin saada sillä mattoperän hinnalla..
Niin vaan kun et sää sillä kaks ropellisella yhdistä 9 metriltä karhoa kerta ajolla. Se minkä sillä voi tehdä on pöyhiä valmista isoa karhoa sekasin että se kuivuu kunnolla. Josko lopputulos kuivumisen puolesta olisi sama kuin levälleen niitetty ja karhotettu.
10.5m rehut yhteen kaks roottorisella karhottimella. 9m leveydeltä karhottaessa ei ny karhottimen tartte olla ku 7m työleveydellä
-
Taitaa sen kaks ropellisen karhottimenkin saada sillä mattoperän hinnalla..
Niin vaan kun et sää sillä kaks ropellisella yhdistä 9 metriltä karhoa kerta ajolla. Se minkä sillä voi tehdä on pöyhiä valmista isoa karhoa sekasin että se kuivuu kunnolla. Josko lopputulos kuivumisen puolesta olisi sama kuin levälleen niitetty ja karhotettu.
10.5m rehut yhteen kaks roottorisella karhottimella. 9m leveydeltä karhottaessa ei ny karhottimen tartte olla ku 7m työleveydellä
Nyt taisi olla puhe näistä:
http://image.nettix.fi/extra/machineimg/1087101_1087200/heina-ja-sailorehukoneet-ylo-1087115_b_ea8b623c9644c313.jpg
-
Ongelmana lienee tämä säilöntäsysteemini, jossa on tällä hetkellä 8 metrin rintuus 3 metrisillä elementeillä, enkä saa syötettyä (lue: lehmät eivät kerkeä syömään) enempää kuin puolet rintuuksesta päivässä. Pinnan lämpeämistä ja sen tuottamaa ongelmaa on näin syystalvesta ja silloinkin lämpimimmillä keleillä. Pinta-alaa olisi tarpeeksi tehdä vaikka 3krt eläinmäärälle rehut, mutta se ei ole tässä nyt se pointti. Sitä kun vain haluaisi minimoida tuon rehun pilaantumisen, joten siksi happo vertailuun ensi vuodeksi.
Jos sallit kysymän, miten teet painotuksen omalle rehullesi ja millaisia tuloksia olet saanut? Tarkkuussilputtu rehu lienee vielä hieman kiitollisempi tapa säilöä, levittämisen helppouden takia.
Tiivistys 10-15 sentin kerroksina ja jyräys joko 22tn kaivinkoneella tai traktorilla. Öiksi muovit päälle. Mut sun kohdalla ongelma on enemmän se, että rehu lähtee käymään pellolla maatessa. Osa sokereista on jo käytetty ennen kuin saat rehut ilmatiiviiseen varastoon. Käyminen jää epätäydelliseksi (onko pH yli 4?) Tähän vielä pitkä silppu ja enemmän ilmaa rehumassassa, niin lämpeneminen on varmaa. Happo ei poista tuota ongelmaa helpolla, käyttömäärää joudut nostamaan reilusti yli 5l per tonni. Helpompaa ja halvempaa olisi fiksata korjuurutiinit ;)
. Mitä vielä tulee kuivumiseen, eikö se kokonaisuus tasaannu aivan hyvin vaikka karhon pohjan rehussa on KA% 15 ja päällimmäisessä 50.
Mutta sen rehumassan kannalta ei ole ollenkaan sama. Tuosta kasasta optimaalista rehua tulee vain siitä kapeasta kaistasta, jossa kosteus on 30-35. Kuivin ja kostein osa käy vajaasti ja näkyy sitten syöttövaiheessa lämpenemisherkkyytenä. Voipi sulavuuskin valmiissa massassa olla pari pykälää alempi kuin ennen niittoa otetussa raaka-ainenäytteessä.
Karhotus on muuten hyvä ,mutta rehun joukkoon tulee maata se taas ei ole hyvä.Mattoperällä puhtaampi ja laadukkaampi rehu jos on poutaa ,siinäpä se onkin jos .
Edes pöyhintä+karhotus ei nostanut tuhkapitoisuutta.
Pitääpä pistää tämä homma uudelleen harkintaan. pH oli näytteessä alle 4 ja kaikki säilönnälliset tuloksetkin ok, mutta tuo sokeri oli tosiaan jotakin 28 pintaan. Tämä viittaisi tosiaan siihen, että sitä on kulutettu jo väärässä paikassa ja väärään aikaan. Syönnissä ei mitään ongelmaa sinänsä ole ja rehun pituus on noukinvunulle tyypillistä pitkää ja pätkää. Vaan näitä tietoja pitää nyt alkaa vähän soveltamaan.
-
Ilmiön huomaa, jos siirtyy pyöröpaalaukseen heikosti hoidetusta siilo/aumakorjuusta. Rehualan tarve tuntuu pienenevän valtavasti. Huomasin tämän aikanaan ihan omakohtaisesti, kun tarkkuussilppurituhertamisesta siirtyttiin paalauttamaan rehut vuosituhannen alussa. Rehualan tarve pieneni 10-20% heti ensimmäisenä vuotena, kun esikuivatusaika pidettiin pienenä ja paalain kääri rehut samantien ilmatiiviiksi. En vaan ymmärtänyt sitä silloin.
Jos nyt hyppäisit tarkkuusilputusta pyöröpaalattuun kävisi varmaan samalla lailla. Nyt vaan huomaisit apevaunun vaa'asta että syönti tippuu ja tippuu tuotoskin :P
Viiitsi viitsi. Meillä kyllä lehmät dumppaa pyöröpaalisäilistä kun ovat tottuneet tarkkuussilputtuun. Viikko laakasiiloo nyt syötetty ja tuotos noussut noin kilolla lehmää kohden päivässä..
On tuossa mitä mainitsit varmaan kyllä perääkin. Meillä alkoi rehu riittämään paremmin jo kun siirryttiin kelasilppurista tarkkuussilppuriin vuosituhannen vaihteessa. Samalla nousi tuotos (syönti) aika rajusti (500 kg/lehmä/vuosi) joten hävikit todennäköisesti pieneni hirveästi. Investointi maksoi itsensä karkeasti vuodessa takaisin :o. Sopii miettiä mitä karhottaminen (ja pöyhiminen) merkkaisi sitten isommalla karja- ja päämäärällä.
-
Sopii miettiä mitä karhottaminen (ja pöyhiminen) merkkaisi sitten isommalla karja- ja päämäärällä.
Juuri sitä tässä mietitään ja testataan :)
Pitääpä pistää tämä homma uudelleen harkintaan. pH oli näytteessä alle 4 ja kaikki säilönnälliset tuloksetkin ok, mutta tuo sokeri oli tosiaan jotakin 28 pintaan. Tämä viittaisi tosiaan siihen, että sitä on kulutettu jo väärässä paikassa ja väärään aikaan. Syönnissä ei mitään ongelmaa sinänsä ole ja rehun pituus on noukinvunulle tyypillistä pitkää ja pätkää. Vaan näitä tietoja pitää nyt alkaa vähän soveltamaan.
Jos pH on alle neljän, on se ainakin käynyt. Sokeria tosin pitäis jäädä yli 50 pinnaa, mutta tästähän ollaan montaa mieltä. Isossa karhossa hautominen lisää vääräntyyppisien bakteerien kasvua, kun massassa ei vielä oikeita ole mukana. Siihen päälle pidemmän silpun väkisin tuoma lisäilma tiivistyksen jälkeen. Löytyykö rehusta valkoisia homeklimppejä? Se kun on varma merkki puutteista siilotyössä.
Oma jännäys taitaa olla ohi. ka 24% hernevehnä ei tunnu kuumenevan siilossa, vaikkei rintaus etene kuin 10-15 senttiä päivässä. Nyljen koko rintauksen kumminkin joka päivä. Nostin riskiä reilusti avaamalla sen alle 10 pv sulkemisesta :D :D :D