Lainaus käyttäjältä: Make - 30.09.12 - klo:12:30

Mattoperä sopii parhaiten leveänoukkimisen korjuukoneen , joka ei ihan mahdottoman tehokas ole, kaveriksi. Esimerkiksi 1355 JF. Heikompia kasvustoja olen matottanut myös paalajille.

Onko karhon leveys millainen, onko reuna tasainen ja millainen karhon muoto, minkä merkkinen kone?

Taarupin hinattava on takakoneena. Sellaista 2,5 metristä on suorilla tehty tolle JF:lle. Leveä karhe on maton heittämästä reunasta vahvempi. Osaksi johtuu etu Pöttingerin melko leveästä ja keskeltä ohuesta karhosta. Paalaimille on pyritty siirtämään karho etukoneen ohumman keskipisteen päälle. Kenkäheinissä välillä ongelmia riittävän saada tavara lentämään riittävän pitkälle. Tuollaisessa ohuessa tavarsssa joskus jää pyörimään matolle ja karhosta tulee epätasainen. Maton nopeudensäädön on ehdottomasti oltava hytissä.

Ihan hyvä mattoperä on kuivana kesänä.. Karhotin olisi ollu kova sana tänä kesänä...

Itellä käytössä pöttingerin 3,5m mattoperällinen hinattava malli ja tuo kuivuminen jos ois vähänkää nopeampaa, niin pois en antais. Jos urakoitsijalla karhotuttas, niin siinä ois vaihtoehto, mutta pienellä porukalla ei kiinnostais yks välivaihe lisää. Tuommosen perhosen jälkeen kaikkien yhistäminen kerralla kunnon heinässä voi olla vähän siinä ja siinä. Pitää tosiaan antaa se 2 päivää riutua auringossa, että saa kuivumaan biologiselle aineelle käypäseks. Miten on, käytättekö muuten mattoperäläiset biologisia säilöntäaineita vaiko ihan happoa? Itellä 2 vuotta biologisilla ja meinaa tuo siilon pinta alkaa näin syksystä aina ynnähtämään ja seuraavalle kasvukaudelle ois tarkotus vaihtaa happoon. Koneet tietty tykkää vähemmän, mutta ehkä tuo naisväki navetassa enemmän?

Itellä käytössä pöttingerin 3,5m mattoperällinen hinattava malli ja tuo kuivuminen jos ois vähänkää nopeampaa, niin pois en antais. Jos urakoitsijalla karhotuttas, niin siinä ois vaihtoehto, mutta pienellä porukalla ei kiinnostais yks välivaihe lisää. Tuommosen perhosen jälkeen kaikkien yhistäminen kerralla kunnon heinässä voi olla vähän siinä ja siinä. Pitää tosiaan antaa se 2 päivää riutua auringossa, että saa kuivumaan biologiselle aineelle käypäseks. Miten on, käytättekö muuten mattoperäläiset biologisia säilöntäaineita vaiko ihan happoa? Itellä 2 vuotta biologisilla ja meinaa tuo siilon pinta alkaa näin syksystä aina ynnähtämään ja seuraavalle kasvukaudelle ois tarkotus vaihtaa happoon. Koneet tietty tykkää vähemmän, mutta ehkä tuo naisväki navetassa enemmän?

Meneksää ny, laskematta kokonaisuutta, tekniikka edellä tässä touhussa?

Pöyhimällä saa esikuivatusajan lyhennettyä 8-10 tuntiin. Kustannus toki lisääntyy, mutta laatu paranee ja hävikki pienenee huomattavasti enemmän, kunhan kaikki työvaiheet tehdään oikein. Ja voi huoletta käyttää biologisia aineita. Eli mietis ny, kannattaako kaksinkertaistaa säilöntäainekustannus vain siksi, että saa niitellä mattoperällä ja hukata osan sadosta loputtomalla esikuivatusajalla ? Boonuksena tulee joko enemmän rehua tai vaihtoehtoisesti tiputat nurmialaa 5%

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 29.09.12 - klo:10:38

Kahden päivän kuivatusaika hävittää jotain 10% kuiva-aineesta, jos vertaa 6-8h kuivatusaikaan.

Mihin tämä perustuu?

Sori, en oo huomannu tätä. Se perustuu siihen, että kasvi jatkaa normihengitystä sen 10-12h katkaisun jälkeen ja sen jälkeen alkaakin fermentoituminen. Jossei siinä vaiheessa ole ilmatiiviissä siilossa, häviää kuiva-ainetta käymisprosessin alkumetreiltä lähtien suoraan ilmakehään. Samahan jatkuu siilossakin, siksi se olisi joka yöksi peitettävä ja korjuuaika painettava mahdollisimman lyhyeksi.

Ilmiön huomaa, jos siirtyy pyöröpaalaukseen heikosti hoidetusta siilo/aumakorjuusta. Rehualan tarve tuntuu pienenevän valtavasti. Huomasin tämän aikanaan ihan omakohtaisesti, kun tarkkuussilppurituhertamisesta siirtyttiin paalauttamaan rehut vuosituhannen alussa. Rehualan tarve pieneni 10-20% heti ensimmäisenä vuotena, kun esikuivatusaika pidettiin pienenä ja paalain kääri rehut samantien ilmatiiviiksi. En vaan ymmärtänyt sitä silloin.

Lainaus käyttäjältä: {o|o} - 29.09.12 - klo:21:04

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 29.09.12 - klo:10:38

Kahden päivän kuivatusaika hävittää jotain 10% kuiva-aineesta, jos vertaa 6-8h kuivatusaikaan.

Mihin tämä perustuu?

Sori, en oo huomannu tätä. Se perustuu siihen, että kasvi jatkaa normihengitystä sen 10-12h katkaisun jälkeen ja sen jälkeen alkaakin fermentoituminen. Jossei siinä vaiheessa ole ilmatiiviissä siilossa, häviää kuiva-ainetta käymisprosessin alkumetreiltä lähtien suoraan ilmakehään. Samahan jatkuu siilossakin, siksi se olisi joka yöksi peitettävä ja korjuuaika painettava mahdollisimman lyhyeksi.

Ilmiön huomaa, jos siirtyy pyöröpaalaukseen heikosti hoidetusta siilo/aumakorjuusta. Rehualan tarve tuntuu pienenevän valtavasti. Huomasin tämän aikanaan ihan omakohtaisesti, kun tarkkuussilppurituhertamisesta siirtyttiin paalauttamaan rehut vuosituhannen alussa. Rehualan tarve pieneni 10-20% heti ensimmäisenä vuotena, kun esikuivatusaika pidettiin pienenä ja paalain kääri rehut samantien ilmatiiviiksi. En vaan ymmärtänyt sitä silloin.

Auma (tunkio) varastoissahan hukkaantuu aina 10% rehua kun pinnasta 10-20 senttiä on paskaa..

Auma (tunkio) varastoissahan hukkaantuu aina 10% rehua kun pinnasta 10-20 senttiä on paskaa..

höps. Ne kannattaa peittää ilmatiiviisti

Mut toi tappio tulee jo siel karheella. Riippumatta korjuumenetelmästä....

Tekeekö kukaan niin että niittomurskaa mahdollisimman leveän karhon ja karhottaa? Meneekö tasaisesta ja nopeasta kuivatuksesta saatu hyöty rehu polkemiseen?

Tekeekö kukaan niin että niittomurskaa mahdollisimman leveän karhon ja karhottaa? Meneekö tasaisesta ja nopeasta kuivatuksesta saatu hyöty rehu polkemiseen?

Toki karhottimet levällään jos kelit ja satotasot hyvät ja karhotin käytössä. Märällä kelillä ja heikossa kasvustossa kannattaa kaataa kapeammalle, vaikka oliskin karhotin - ohut ja/tai märkä kasvusto painuu sänkeen, tappio karhotuksessa kasvaa tai joutuu kaapimaan karhotimella maata myöten

Mut toi tappio tulee jo siel karheella. Riippumatta korjuumenetelmästä....

...pyöröpaalaukseen heikosti hoidetusta siilo/aumakorjuusta. Rehualan tarve tuntuu pienenevän valtavasti. Huomasin tämän aikanaan ihan omakohtaisesti, kun tarkkuussilppurituhertamisesta siirtyttiin paalauttamaan rehut vuosituhannen alussa. Rehualan tarve pieneni 10-20% heti ensimmäisenä vuotena

Mielenkiintoista; ensin huomaat HETI ENSIMMÄISENÄ vuonna pyöröpaalauksen pienemmät tappiot ja sitten kerrot, että tappio karheella on sama korjuumenetelmästä riippumatta 

Tarkoittaako "kahden päivän kuivatusaika" kahtena päivänä kuivattamista, eli tänään niitto, huomenna korjuu.  Vai  48 h kuivumisaikaa?

Jos se tarkoittaa ensimmäistä, tuo 10% tappio kuulostaa aika isolta,  jälkimmäisessä tapauksessa huomattavasti uskottavammalta.

Olen tietysti epäkohtelias, mutta suhtaudun suurella varauksella tällaisiin omiin havaintoihin perustuviin prosenttilukuihin.  Kaikki kuitenkin tiedämme, että sadot, lohkot, jne vaihtelevat vuosittain.  Jos jonkin tekijän vaikutusta halutaan tutkia, muut tekijät pitää pystyä vakioimaan.  Eli pitäisi olla samalla korjuukerralla vierekkäiset karhot, joilla eri pituiset kuivatusajat.  Paljonko esimerkiksi teidän tapauksessa korjuukoneiden noukintappiot muuttuivat, kun siirryitte "tarkkuussilppurituhertamisesta" urakoitsijan paalaimeen?

Mielenkiintoista; ensin huomaat HETI ENSIMMÄISENÄ vuonna pyöröpaalauksen pienemmät tappiot ja sitten kerrot, että tappio karheella on sama korjuumenetelmästä riippumatta 

Ilmaisin itseni epäselvästi, kyseessä on kaks eri asiaa. Rehunkorjuussa voi näemmä ryssiä monessa kohdassa. Siis: pyöröpaalaukseen siirtyessä huomasin vain, että rehu riittää paremmin. Myöhemmin honasin, että säilöntä ja varastointi ryssittiin tarkkuussilppuriaikana. Ts. Rehua pilaantui ja haihtui rehuvarastosta.

Tarkoittaako "kahden päivän kuivatusaika" kahtena päivänä kuivattamista, eli tänään niitto, huomenna korjuu.  Vai  48 h kuivumisaikaa?

Tarkoittaa 48 h kuivatusaikaa.

Jos se tarkoittaa ensimmäistä, tuo 10% tappio kuulostaa aika isolta,  jälkimmäisessä tapauksessa huomattavasti uskottavammalta.

Olen tietysti epäkohtelias, mutta suhtaudun suurella varauksella tällaisiin omiin havaintoihin perustuviin prosenttilukuihin.  Kaikki kuitenkin tiedämme, että sadot, lohkot, jne vaihtelevat vuosittain.  Jos jonkin tekijän vaikutusta halutaan tutkia, muut tekijät pitää pystyä vakioimaan.  Eli pitäisi olla samalla korjuukerralla vierekkäiset karhot, joilla eri pituiset kuivatusajat.  Paljonko esimerkiksi teidän tapauksessa korjuukoneiden noukintappiot muuttuivat, kun siirryitte "tarkkuussilppurituhertamisesta" urakoitsijan paalaimeen?

Ehkäpä palaamme tähän tuonnempana. Paalaamisesta on kuitenkin jo päästy ja palattu silppuriin, hiukan vakavammalla otteella Kannattaa huomata, että monissa maissa muuallapäin säilörehua pöyhitään ihan rutiinina. Mm. pohjois-englannissa, missä kosteusolot on hyvin samankaltaiset. Arveletteko niiden kääntelevän heiniään huvikseen?

Lainaus käyttäjältä: {o|o} - 29.09.12 - klo:21:04

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 29.09.12 - klo:10:38

Kahden päivän kuivatusaika hävittää jotain 10% kuiva-aineesta, jos vertaa 6-8h kuivatusaikaan.

Mihin tämä perustuu?

Sori, en oo huomannu tätä. Se perustuu siihen, että kasvi jatkaa normihengitystä sen 10-12h katkaisun jälkeen ja sen jälkeen alkaakin fermentoituminen. Jossei siinä vaiheessa ole ilmatiiviissä siilossa, häviää kuiva-ainetta käymisprosessin alkumetreiltä lähtien suoraan ilmakehään. Samahan jatkuu siilossakin, siksi se olisi joka yöksi peitettävä ja korjuuaika painettava mahdollisimman lyhyeksi.

Ilmiön huomaa, jos siirtyy pyöröpaalaukseen heikosti hoidetusta siilo/aumakorjuusta. Rehualan tarve tuntuu pienenevän valtavasti. Huomasin tämän aikanaan ihan omakohtaisesti, kun tarkkuussilppurituhertamisesta siirtyttiin paalauttamaan rehut vuosituhannen alussa. Rehualan tarve pieneni 10-20% heti ensimmäisenä vuotena, kun esikuivatusaika pidettiin pienenä ja paalain kääri rehut samantien ilmatiiviiksi. En vaan ymmärtänyt sitä silloin.

Ja sehän on sitä laaturehua eikö niin? Ja säilyy ilman happoakin? 

Yhen kesän nyt tuhertanu kronella ja mattoperällä. Mattoperä ihan hyvä systeemi toisella ja kolmannella sadolla jos vähän huonompi kasvusto. Keväällä ei sitä paljon tuu ajettua kun tulee niin kauhea karho vaikka ajaa vain kaks yhteen. Ei kuivu ollenkaan semmonen karho. Karhotin tilauksessa

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 02.10.12 - klo:19:25

Tekeekö kukaan niin että niittomurskaa mahdollisimman leveän karhon ja karhottaa? Meneekö tasaisesta ja nopeasta kuivatuksesta saatu hyöty rehu polkemiseen?

Toki karhottimet levällään jos kelit ja satotasot hyvät ja karhotin käytössä. Märällä kelillä ja heikossa kasvustossa kannattaa kaataa kapeammalle, vaikka oliskin karhotin - ohut ja/tai märkä kasvusto painuu sänkeen, tappio karhotuksessa kasvaa tai joutuu kaapimaan karhotimella maata myöten

 Ittesä on kaikista helpoin saada uskomaan omia sel...ku perusteluja, elikkäs kun kolme renkaiden väliin niitettyä karhoa vetää yhteen, niin "pöyhimättä" jää keskimmäisen karhon pohja, eli noin 1/6 heinistä. Sopivissa olosuhteissa kuivuminen karholla jatkuu, toki pöyhintä kosteuden hallintaan apua tuo.

Lainaus käyttäjältä: Wejjo - 02.10.12 - klo:20:20

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 02.10.12 - klo:19:25

Tekeekö kukaan niin että niittomurskaa mahdollisimman leveän karhon ja karhottaa? Meneekö tasaisesta ja nopeasta kuivatuksesta saatu hyöty rehu polkemiseen?

Toki karhottimet levällään jos kelit ja satotasot hyvät ja karhotin käytössä. Märällä kelillä ja heikossa kasvustossa kannattaa kaataa kapeammalle, vaikka oliskin karhotin - ohut ja/tai märkä kasvusto painuu sänkeen, tappio karhotuksessa kasvaa tai joutuu kaapimaan karhotimella maata myöten

Ittesä on kaikista helpoin saada uskomaan omia sel...ku perusteluja, elikkäs kun kolme renkaiden väliin niitettyä karhoa vetää yhteen, niin "pöyhimättä" jää keskimmäisen karhon pohja, eli noin 1/6 heinistä. Sopivissa olosuhteissa kuivuminen karholla jatkuu, toki pöyhintä kosteuden hallintaan apua tuo.

ööö, mitenkä tämä liittyy vastaukseeni, tai oikeastaan mihinkään tässä?

Jos halutaan nopea esikuivaus, niin tietenkin kannattaa mahdollisimman leveälle niittomurskaimella karho levittää, siinähän se kuivuminen tapahtuu tehokkaasti, ja karhotuksen ajankohdalla pystytään kuivumisastetta säätämään, isolla karholla kuivuminen hidastuu. Adamin mainitsema pöyhiminen toki varmasti vielä nopeuttaisi kuivumista, kannattavuudesta en nyt tiedä.

Sellainen on huomattu, että paksua apila ja hernekasvustoja ei kannata liian aikaisin karhottaa (ja varmaan sama koskee ehkä pahemmin vielä mattoperää) koska paksulla karholla on riski kasvuston "lämpiämisestä" varsinkin lämpimillä korjuukeleillä, joka voi johtaa virhekäymisiin ja tappioihin sitä kautta