Otettiin kairalla siilosta näyte, kairalla mittaa 1,5m ja siilon korkeus 3m, joten ihan koko kerroksesta ei näyte ole..

Ekasta sadosta, tehty juhannusviikolla eli ennen 22.päivää e-p:llä. Kasvustoanalyysit otettu 7.6 jolloin d-arvot 75-77. Artturin mukaan olis n. 73 (ennusteen)

D-arvo 614 !! Mitä ihmettä tässä on tapahtunut?!?
Valkuainen 140
Kuitu 565
ME 9,8
OIV 75
PVT 29
Syönti-indeksi 95

Ja tän piti olla hyvää ja lypsättävää, ajoissa tehtyä rehua..
Pitää kyllä ottaa uus näyte, ihan ei purematta tätä kyllä niele.

Jos tämä pitää paikkansa niin väkirehulasku ei ainakaan laske...Ja sitten vielä ihan eriasia että mitä väkirehua tähän alkaa tukkimaan että se kannattaakin tälläisillä hinnoilla..

Oletteko ottaneet vielä näytteitä?

Säilöntä on kyllä vähän epäonnistunut, vaikka pitääs olla oppikirjojen mukaan tehtyä.

pH >   4,56      alle 4,24 (ka 280 g/kg)
Ammoniakkityppi >   63   g/kg N   alle 70
Maito- ja muurahaishappo >   42   g/kg ka   35 - 80
Haihtuvat rasvahapot >   23   g/kg ka   alle 20
Liukoinen typpi >   470   g/kg N   alle 500
Sokeri >   45   g/kg ka   50 - 150

Meillä oli hieman samansuuntaisia tuloksia viime kesän rehuista. Eikä ne muuttuneet yhtään paremmaksi rintuuksen edetessä. Me onneksi pystytiin ratkaisemaan asia niin, että umpparit ja hiehot söi eniten tuollaista rehua.

Paha sanoa mikä meni pieleen, mutta onko ruokonataa miten paljon kasvustossa?

Otettiin kairalla siilosta näyte, kairalla mittaa 1,5m ja siilon korkeus 3m, joten ihan koko kerroksesta ei näyte ole..

Ekasta sadosta, tehty juhannusviikolla eli ennen 22.päivää e-p:llä. Kasvustoanalyysit otettu 7.6 jolloin d-arvot 75-77. Artturin mukaan olis n. 73 (ennusteen)

D-arvo 614 !! Mitä ihmettä tässä on tapahtunut?!?
Valkuainen 140
Kuitu 565
ME 9,8
OIV 75
PVT 29
Syönti-indeksi 95

Ja tän piti olla hyvää ja lypsättävää, ajoissa tehtyä rehua..
Pitää kyllä ottaa uus näyte, ihan ei purematta tätä kyllä niele.

Jos tämä pitää paikkansa niin väkirehulasku ei ainakaan laske...Ja sitten vielä ihan eriasia että mitä väkirehua tähän alkaa tukkimaan että se kannattaakin tälläisillä hinnoilla..

Oletteko ottaneet vielä näytteitä?

Ei noihin artturin tuloksiin voi paljoakaan luottaa että kannattaa laittaa uusintanäytteet niin voi olla huippurehua siilossa.
Eihän tuo D-arvokaan voi mitenkään pitää paikkansa kun tuohonaikaan ollu tähkiä vielä näkyvissäkään.

Minusta tuntuu että Aadami kirjoittaa kohta tarinaa D-arvosta ja sen muuttumisesta eri tekijöiden vaikutuksesta

No siltä tuntuu että eihän tuo voi millään pitää paikkaansa, kun viimeiset tais kaatua 18pv..
Ei voi millään syöttää tuota umppareille, siinä on reilun kolmen kuukauden ruoka :O

Jos sitä on uskomatta ja ottaa uutta näytettä sitten kun siiloa avaa..

Tuon siilon rehuissa timoteita, nurminataa ja ruokonataa-aikalailla tuossa suhteessa.

Ei oo meikäläisenkään rehuanalyysissä juurikaan D-arvo hyvältä näyttänyt, vaikka kuinka aikaisin olisi tehty. Että eipä yllätä Katilankaan tulokset.  Ei muuta kuin uudet menemään, ja siihen aivan kaikki lähtökohdat valheellisilla tiedoilla, niin sittempä näkee mitä tuleman pitää. On muuten lottokin vetämässä, vaikka viime sunnuntaina voitinkin.... 

Tää on ollut jännää jo pari vuotta.

Tuollaista D-arvoltaan 610 rehua lehmän pitäisi syödä (maitoa 33kg) maksimissaan 7-8 kgka päivässä, ja vr-prosentiksi 55-58. Käytännössä lehmä syökin sitä 11 kgka, eli ihan normaalisti 

Ainoa mitä hävitään on se, että muutaman kuiva-ainekilon energiapitoisuus on toiveita alempi, tämä leikkaa lähinnä huippuheruntaa, mutta ei kauheasti vuosituotosta.

Mä en "katilana" heittäisi vielä talikkoa lietealtaaseen vaan lähtisin liikkeelle ihan normaalilla ruokintasuunnitelmalla. Maitomäärä on ehkä 5-7% alempi kuin mitä pitäisi 

Tuon siilon rehuissa timoteita, nurminataa ja ruokonataa-aikalailla tuossa suhteessa.

Ruokonatahan on ainakin aiempina vuosina todettu ongelmalliseksi kasviksi D-arvon suhteen, mutta sekin on aiheuttanut (muistaakseni) D-arvon alenemia vasta vasta toisessa sadossa.

Tuota ruokonataa on varmaan 10% seoksesta, joten ei se voi vanhentaa koko kasvustoa reilussa viikossa d 75 d 61..Tai jos voi, niin mä en oo ollenkaan vielä oppinu tätä nurmen kehitystouhua.

2. näyte otettu elokuun puolessa välissä tehdystä rehusta. Tämä meni mielestämme vain hieman vanhaksi, sateet kun rajoitti tekoa. Eipä tässäkään sen kummempi d ole. Toki, rehussa on n.puolet nurmea ja puolet herne-kaura-vehnä-ohra-seosta
Näyte on kyllä otettu siilon alkupäästä, että suuri veikkaus kun näytteen ottaa hieman taaempaa niin säilönnällinen laatukin on paljon parempi.
Enkä siis kyllä meinaa tämänkään d-arvoa uskoa, sillä edelleen ei timotei ollut tähkällä kuin vähän sieltä täältä..


Säilönnällinen laatu   SJ >
pH >   4,58      alle 4,29 (ka 291 g/kg)
Ammoniakkityppi >   76   g/kg N   alle 70
Maito- ja muurahaishappo >   47   g/kg ka   35 - 80
Haihtuvat rasvahapot >   21   g/kg ka   alle 20
Liukoinen typpi >   521   g/kg N   alle 500
Sokeri >   46   g/kg ka   50 - 150
Koostumus   SJ >
Kuiva-aine >   291   g/kg   
Raakavalkuainen >   143   g/kg ka   130 - 160
Kuitu (NDF) >   552   g/kg ka   
D-arvo >   609   g/kg ka   680 - 700
Rehuarvot   SJ >
ME (energia-arvo) >   9,4   MJ/kg ka   
OIV >   80   g/kg ka   71 - 88
PVT >   26   g/kg ka   14 - 46
Syönti-indeksi >   104      90 - 120
ME-indeksi >   92      85 - 130
Arvio näytteen säilönnällisestä laadusta   SJ >
Arvosana >   6      
Suppea kivennäisanalyysi   SJ >
Kalsium >   5,2   g/kg ka   2,7 - 8,0
Fosfori >   3,7   g/kg ka   2,0 - 3,8
Kalium >   30,7   g/kg ka   11,1 - 34,2

Tämä olis tarkoitus ensin syöttää, on niin paljon märempää että ei tarttis moottorisahalla pienistää talvella Herne-seos olis saanu kuivaa kauemmin, mutta olosuhteet sanoi jotain muuta.

Lainaus käyttäjältä: Katila - 30.08.12 - klo:22:24

Tuon siilon rehuissa timoteita, nurminataa ja ruokonataa-aikalailla tuossa suhteessa.

Ruokonatahan on ainakin aiempina vuosina todettu ongelmalliseksi kasviksi D-arvon suhteen, mutta sekin on aiheuttanut (muistaakseni) D-arvon alenemia vasta vasta toisessa sadossa.

Näin mäkin luulen. Ekan teon paalit syötössä ja analysoitu, ruokonataa sisältävä säilis on D-arvoltaan (68,7) ihan odotusten mukaista. Niitettäessä kasvusto oli vielä hyvin lehtevätä ja lehmät syövät tuota säilistä todella mielellään. Raakavalkuainen ainoastaan hiukka alhainen (12,5). 90 kg typpeä laitoin hehtaarille, satoa tuli noin 4 tonnia ka/ha. Maa hieman  happamanpuoleista (pH 6,0). En sitten tiedä, onko kevään hirmusade huuhtonut ravinteita 

Toisessa teossa ruokonata tuli tähkälle selvästi nurminataa ja timppaa aikaisemmin. En raaka-aineanalyysiä tuosta lohkosta ottanut, mutta toisen teon perusteella voisin väittää ruokonadan sopivan paremmin kolmen niiton systeemiin. Niin ja tuo vielä Kora-ruokonataa. Tänä vuonna kylvettiin Swaj:ta apilapitoiseen seokseen. Saas nyt nähdä onko lajikkeille mitään mullistavaa eroa.

Johara silloin kesäkuun alussa kovasti hopuutti rehuntekoon.  Tais olla SAS:a parmpi ennustaja.

Minusta tuntuu että Aadami kirjoittaa kohta tarinaa D-arvosta ja sen muuttumisesta eri tekijöiden vaikutuksesta

Tuon D-arvon saa heittääkkin hyvin pitkälle lepikkoon,pelkkä numero ei paljoa kerro.Se tuo Artturi näkyy olevan semmoinen testi,että sitä pitää osata soveltaa käytäntöön,muuten ei välttämättä hyvä heilahda.

Johara silloin kesäkuun alussa kovasti hopuutti rehuntekoon.  Tais olla SAS:a parmpi ennustaja.

Tuon ennusteeni voisi kertoa joka vuosi eikä sitä usko kukaan  Ja ne jotka uskovat, tietävät sen jo kokemuksesta