Lainaus käyttäjältä: SAS - 06.09.12 - klo:19:12

Keino millä saat pilattua rehusi on niittää se liian lyhyeen sänkeen ,joharan ohjeella tulee ruikulirehua.

Sänki on just noin, mutta joharan ohjeilla tulee rehua, jota ei tarvitse paljon viljalla boostailla. Taitaa olla tietämys kanssa 60-luvulta Ruikulirehua tulee timppamiehiltä

Huom.tietämättömiltä timppamiehiltä,joilla tietämys on siellä 60-luvulla.Vaikka kyllä se joskus viisaskin menee vipuu,tietämättömyyttä tai pakosta ja ihan joka heinälajilla.Tämä homma ei aina ole niin simppeliä,ei mm.tiedä mitä uskoa ja mitä ei ja ruokittavat eläimetkin merkitsee asiassa paljon ja niiden menneisyys.

Lainaus käyttäjältä: SAS - 06.09.12 - klo:19:12

Keino millä saat pilattua rehusi on niittää se liian lyhyeen sänkeen ,joharan ohjeella tulee ruikulirehua.

Sänki on just noin, mutta joharan ohjeilla tulee rehua, jota ei tarvitse paljon viljalla boostailla. Taitaa olla tietämys kanssa 60-luvulta Ruikulirehua tulee timppamiehiltä

Niin 3 korjuun strategia, 2 korjuuseen soveltuvat kasvit ja seinälle lentävä paska.

Lainaus käyttäjältä: SAS - 06.09.12 - klo:19:12

Keino millä saat pilattua rehusi on niittää se liian lyhyeen sänkeen ,joharan ohjeella tulee ruikulirehua.

Sänki on just noin, mutta joharan ohjeilla tulee rehua, jota ei tarvitse paljon viljalla boostailla. Taitaa olla tietämys kanssa 60-luvulta Ruikulirehua tulee timppamiehiltä

Joo. On huomattavasti fiksumpaa lypsää lehmästä 30 kg päivässä väkirehuprosentilla 40 kuin prosentilla 60.

Ruikkusonta on siitä mielenkiintoista, että emolehmien sonta on hyvin usein ruikkua tai "optimaalista". Väkirehuprosentilla 0 ja raakavalkuaisprosentilla 8-12. NDF kuidulla +650 tai jopa 700.

Eli onko tuo sonnan olomuodon tarkkailu hieman turhaa hommaa... Lehmät yksilöitä niin kuin ihmisetkin. Jos on kuraperse niin ei se siitä muuksi muutu vaikka syöttäis puuta

Eli onko tuo sonnan olomuodon tarkkailu hieman turhaa hommaa... Lehmät yksilöitä niin kuin ihmisetkin. Jos on kuraperse niin ei se siitä muuksi muutu vaikka syöttäis puuta

Kyl mä olen usein tullut siihen tulokseen, että lehmästä tulee ulos matala paskakasa kun se seisoessaan paskoo ja korkea kasa kun se paskoo makuullaan 

Kun rehu tehdään liian aikaisin ,tuhotaan samalla seuraavan sadon tulevaisuus,eli tähkimättömiä päitä nousee seuraavaan kertaan hirveästi ja se on huono homma.
Liian aikaisin tehty rehu vaatii kaverikseen kuivaa heinää muuten lehmän ikä jää surullisen lyhyeksi ,kuten nykyään on Suomessa ,oliko se vain 2,53 poikimakertaa.

Kun rehu tehdään liian aikaisin ,tuhotaan samalla seuraavan sadon tulevaisuus,eli tähkimättömiä päitä nousee seuraavaan kertaan hirveästi ja se on huono homma.
Liian aikaisin tehty rehu vaatii kaverikseen kuivaa heinää muuten lehmän ikä jää surullisen lyhyeksi ,kuten nykyään on Suomessa ,oliko se vain 2,53 poikimakertaa.

HYs hys! Älä kerro tuota meidän rouville. Ne varmaan delaa siihen paikkaan, ovat rassukat eläneet jo liian vanhoiksi nuorena tehdyllä säiliksellä! 

Onnex esteri hieman sotki 1. sadon korjuuta tänä vuonna,  saa syöttää enempi nappulaa....

Entäpä jos ei ole timoteita nurmessa oikeastaan ollenkaan Suuremmat mahdollisuudet mun mielestä pilata lehmä heikkolaatuisella (huonosti sulavaa eikä valkuaista) säiliksellä ja suurella määrällä väkirehua. Vaikka karkearehussa onkin korkea sulavuus ja valkuainen niin ei se ole lehmälle kuolemaksi jos sen huomioi muuten ruokinnassa. Matala väkirehun osuus ruokinnassa itsellä yhtenä johto ajatuksena ja siinä strategiassa ei voi syöttää huonoa säilistä jos aikoo maitoa saada lehmistä. Ja sitä kuivaheinää on sitten ruokinnassa mukana. Ei tosin timoteistä tehtyä mutta kuitenkin...

Ainakin meillä suurin syy alhaiseen poikimakertojen määrä johtuu ihan muusta kuin sulavasta säiliksestä. Eläinten jalostusta pitäisin meillä suurimpana syynä. Tissit maassa kolmannella lypsykaudella ja rakenne muutenkin mitä sattuu. Onneksi tilanteeseen on puututtu ja näyttäisi tulostakin tulleen.

Kun rehu tehdään liian aikaisin ,tuhotaan samalla seuraavan sadon tulevaisuus,eli tähkimättömiä päitä nousee seuraavaan kertaan hirveästi ja se on huono homma.
Liian aikaisin tehty rehu vaatii kaverikseen kuivaa heinää muuten lehmän ikä jää surullisen lyhyeksi ,kuten nykyään on Suomessa ,oliko se vain 2,53 poikimakertaa.

Mä olen huomannut, että ongelmat ovat kasvaneet sitä mukaa mitä vähemmän timoteitä ja nurminataa on viljelty 

ProAgrian tilastoissa apetilojen päivämaito on kuulemma vain 24 litraa/lehmä  Tässä on tietysti se "virhe" että ko. tiloilla on valitettavan pitkiä poikimavälejä (420 vrk) ja suuri osuus ensikkoja + 20% huonoja lehmiä..

5 vuotta sitten apetiloille laskettiin päiväannoksia 32-34 maitokilon mukaan ja homma toimi hyvin 45% väkirehutasoilla. Nyt on pakko laittaa 52% väkkäriä ja päästään 27-29 maitokiloon. Jokin asia on mennyt pieleen vuosien varrella, laskentatavoissa ei ole tehty mitään muutoksia kuitenkaan.

Poikkeuksia tietysti on.

Tyypillistä on sekin, että maitotuotos nousee vuoden kun siirrytään appeeseen. Mutta sitten pudotaan 10-15% seuraavana vuotena. Ja monen lehmät jäävät jurottamaan 22-24 kilon päivämaitoon lopullisesti. Ja näissä tapauksissa karkearehun laatu selittää 90% asiasta... Ja se karkearehu on just sitä "massaa" jota on kerätty jotta saadaan vaan kylän suurin kasa pihalle 

Mkä se on suositeltava väkirehu annos maksimissaan?Karjantarkkailija oli taas kerran sitä mieltä,että alhaiset pitoisuudet joutuu kuidun puutteesta..minä kun en oikein usko

Mkä se on suositeltava väkirehu annos maksimissaan?Karjantarkkailija oli taas kerran sitä mieltä,että alhaiset pitoisuudet joutuu kuidun puutteesta..minä kun en oikein usko

Mä... voisin jopa uskoa..

Mutta tuohon väkirehun maksimiin ei ole oikeaa vastausta, ainoastaan se on varmaa että kun vr% nousee yli 59%:n (kuiva-aineesta) niin lehmien kuolleisuus kesken tuotantokauden lähes tuplaantuu. Samoin muutkin sairaudet. Maitotuotos nousee vielä n.70 prosenttiin asti niillä jotka kestävät.

Mä olen huomannut, että ongelmat ovat kasvaneet sitä mukaa mitä vähemmän timoteitä ja nurminataa on viljelty 

Johtuisko tuo siitä, että niitä muita lajeja viljellään kuitenkin niillä vanhoilla timpan opeilla? Esim. ruokonata ei todellakaan sovi 2 korjuun taktiikkaan. (t. nimim. "kokemusta on")

miten ne tilat jotka tekevät rehun "kesäkuun eka viikolla",eivätkä kuivaa heinää tee ollenkaan?

Mitenkäs lisäkuitu kannattas antaa lehmille. Olkilisä appeeseen vai karkeaheinäpaali vapaasti syötäväksi, osaako lehmät säädellä kuidun saannin itse?

Mä olen huomannut, että ongelmat ovat kasvaneet sitä mukaa mitä vähemmän timoteitä ja nurminataa on viljelty 

ProAgrian tilastoissa apetilojen päivämaito on kuulemma vain 24 litraa/lehmä  Tässä on tietysti se "virhe" että ko. tiloilla on valitettavan pitkiä poikimavälejä (420 vrk) ja suuri osuus ensikkoja + 20% huonoja lehmiä..

5 vuotta sitten apetiloille laskettiin päiväannoksia 32-34 maitokilon mukaan ja homma toimi hyvin 45% väkirehutasoilla. Nyt on pakko laittaa 52% väkkäriä ja päästään 27-29 maitokiloon. Jokin asia on mennyt pieleen vuosien varrella, laskentatavoissa ei ole tehty mitään muutoksia kuitenkaan.

Poikkeuksia tietysti on.

Tyypillistä on sekin, että maitotuotos nousee vuoden kun siirrytään appeeseen. Mutta sitten pudotaan 10-15% seuraavana vuotena. Ja monen lehmät jäävät jurottamaan 22-24 kilon päivämaitoon lopullisesti. Ja näissä tapauksissa karkearehun laatu selittää 90% asiasta... Ja se karkearehu on just sitä "massaa" jota on kerätty jotta saadaan vaan kylän suurin kasa pihalle 

Mielenkiintoisia faktoja. Minkä luulet menneen pieleen? Onko d-arvo kiima ajanut huolellisen säilörehun teon ohitse viime vuosina? Vieläkö on tiloja jotka ruokkivat koko karjan yhdellä ja samalla seoksella? Itse miettinyt appeeseen siirtymistä parsinavetassa. Luulisi toimivan paremmin niin, että lypsävien seoksesta tekisi melko tymäkän ja tuotoskauden loppupuolella olevia jarruttaisi umpiappeella? Mieluummin opettilisin seosrehun niksit pienemmässä kokoluokassa ennen laajentamista. Seoksen kokoa on helppo suurentaa sitten jälkeenpäin. Tulisikohan tuossa semmoinen tilastollinen väärentymä, että seosrehu on yleistynyt voimakkaasti viime aikoina laajentaneilla tiloilla, joilla eläinaineksessa on vielä toivomisen varaa, ensikoiden suhteellinen osuus on suuri ja itse ruokinnassa/hoidossa on vielä opettelemista uudessa kokoluokassa?