Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Katila - 30.08.12 - klo:21:03
-
Otettiin kairalla siilosta näyte, kairalla mittaa 1,5m ja siilon korkeus 3m, joten ihan koko kerroksesta ei näyte ole..
Ekasta sadosta, tehty juhannusviikolla eli ennen 22.päivää e-p:llä. Kasvustoanalyysit otettu 7.6 jolloin d-arvot 75-77. Artturin mukaan olis n. 73 (ennusteen)
D-arvo 614 !! Mitä ihmettä tässä on tapahtunut?!?
Valkuainen 140
Kuitu 565
ME 9,8
OIV 75
PVT 29
Syönti-indeksi 95
Ja tän piti olla hyvää ja lypsättävää, ajoissa tehtyä rehua..
Pitää kyllä ottaa uus näyte, ihan ei purematta tätä kyllä niele.
Jos tämä pitää paikkansa niin väkirehulasku ei ainakaan laske...Ja sitten vielä ihan eriasia että mitä väkirehua tähän alkaa tukkimaan että se kannattaakin tälläisillä hinnoilla..
Oletteko ottaneet vielä näytteitä?
-
Säilöntä on kyllä vähän epäonnistunut, vaikka pitääs olla oppikirjojen mukaan tehtyä.
pH > 4,56 alle 4,24 (ka 280 g/kg)
Ammoniakkityppi > 63 g/kg N alle 70
Maito- ja muurahaishappo > 42 g/kg ka 35 - 80
Haihtuvat rasvahapot > 23 g/kg ka alle 20
Liukoinen typpi > 470 g/kg N alle 500
Sokeri > 45 g/kg ka 50 - 150
-
Meillä oli hieman samansuuntaisia tuloksia viime kesän rehuista. Eikä ne muuttuneet yhtään paremmaksi rintuuksen edetessä. Me onneksi pystytiin ratkaisemaan asia niin, että umpparit ja hiehot söi eniten tuollaista rehua.
Paha sanoa mikä meni pieleen, mutta onko ruokonataa miten paljon kasvustossa?
-
Otettiin kairalla siilosta näyte, kairalla mittaa 1,5m ja siilon korkeus 3m, joten ihan koko kerroksesta ei näyte ole..
Ekasta sadosta, tehty juhannusviikolla eli ennen 22.päivää e-p:llä. Kasvustoanalyysit otettu 7.6 jolloin d-arvot 75-77. Artturin mukaan olis n. 73 (ennusteen)
D-arvo 614 !! Mitä ihmettä tässä on tapahtunut?!?
Valkuainen 140
Kuitu 565
ME 9,8
OIV 75
PVT 29
Syönti-indeksi 95
Ja tän piti olla hyvää ja lypsättävää, ajoissa tehtyä rehua..
Pitää kyllä ottaa uus näyte, ihan ei purematta tätä kyllä niele.
Jos tämä pitää paikkansa niin väkirehulasku ei ainakaan laske...Ja sitten vielä ihan eriasia että mitä väkirehua tähän alkaa tukkimaan että se kannattaakin tälläisillä hinnoilla..
Oletteko ottaneet vielä näytteitä?
Ei noihin artturin tuloksiin voi paljoakaan luottaa että kannattaa laittaa uusintanäytteet niin voi olla huippurehua siilossa.
Eihän tuo D-arvokaan voi mitenkään pitää paikkansa kun tuohonaikaan ollu tähkiä vielä näkyvissäkään.
-
Minusta tuntuu että Aadami kirjoittaa kohta tarinaa D-arvosta ja sen muuttumisesta eri tekijöiden vaikutuksesta ;)
-
No siltä tuntuu että eihän tuo voi millään pitää paikkaansa, kun viimeiset tais kaatua 18pv..
Ei voi millään syöttää tuota umppareille, siinä on reilun kolmen kuukauden ruoka :O
Jos sitä on uskomatta ja ottaa uutta näytettä sitten kun siiloa avaa..
-
Tuon siilon rehuissa timoteita, nurminataa ja ruokonataa-aikalailla tuossa suhteessa.
-
Ei oo meikäläisenkään rehuanalyysissä juurikaan D-arvo hyvältä näyttänyt, vaikka kuinka aikaisin olisi tehty. Että eipä yllätä Katilankaan tulokset. Ei muuta kuin uudet menemään, ja siihen aivan kaikki lähtökohdat valheellisilla tiedoilla, niin sittempä näkee mitä tuleman pitää. On muuten lottokin vetämässä, vaikka viime sunnuntaina voitinkin.... ;)
-
Tää on ollut jännää jo pari vuotta.
Tuollaista D-arvoltaan 610 rehua lehmän pitäisi syödä (maitoa 33kg) maksimissaan 7-8 kgka päivässä, ja vr-prosentiksi 55-58. Käytännössä lehmä syökin sitä 11 kgka, eli ihan normaalisti ???
Ainoa mitä hävitään on se, että muutaman kuiva-ainekilon energiapitoisuus on toiveita alempi, tämä leikkaa lähinnä huippuheruntaa, mutta ei kauheasti vuosituotosta.
Mä en "katilana" heittäisi vielä talikkoa lietealtaaseen vaan lähtisin liikkeelle ihan normaalilla ruokintasuunnitelmalla. Maitomäärä on ehkä 5-7% alempi kuin mitä pitäisi :)
-
Tuon siilon rehuissa timoteita, nurminataa ja ruokonataa-aikalailla tuossa suhteessa.
Ruokonatahan on ainakin aiempina vuosina todettu ongelmalliseksi kasviksi D-arvon suhteen, mutta sekin on aiheuttanut (muistaakseni) D-arvon alenemia vasta vasta toisessa sadossa.
-
Tuota ruokonataa on varmaan 10% seoksesta, joten ei se voi vanhentaa koko kasvustoa reilussa viikossa d 75 d 61..Tai jos voi, niin mä en oo ollenkaan vielä oppinu tätä nurmen kehitystouhua.
2. näyte otettu elokuun puolessa välissä tehdystä rehusta. Tämä meni mielestämme vain hieman vanhaksi, sateet kun rajoitti tekoa. Eipä tässäkään sen kummempi d ole. Toki, rehussa on n.puolet nurmea ja puolet herne-kaura-vehnä-ohra-seosta :)
Näyte on kyllä otettu siilon alkupäästä, että suuri veikkaus kun näytteen ottaa hieman taaempaa niin säilönnällinen laatukin on paljon parempi.
Enkä siis kyllä meinaa tämänkään d-arvoa uskoa, sillä edelleen ei timotei ollut tähkällä kuin vähän sieltä täältä..
Säilönnällinen laatu SJ >
pH > 4,58 alle 4,29 (ka 291 g/kg)
Ammoniakkityppi > 76 g/kg N alle 70
Maito- ja muurahaishappo > 47 g/kg ka 35 - 80
Haihtuvat rasvahapot > 21 g/kg ka alle 20
Liukoinen typpi > 521 g/kg N alle 500
Sokeri > 46 g/kg ka 50 - 150
Koostumus SJ >
Kuiva-aine > 291 g/kg
Raakavalkuainen > 143 g/kg ka 130 - 160
Kuitu (NDF) > 552 g/kg ka
D-arvo > 609 g/kg ka 680 - 700
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) > 9,4 MJ/kg ka
OIV > 80 g/kg ka 71 - 88
PVT > 26 g/kg ka 14 - 46
Syönti-indeksi > 104 90 - 120
ME-indeksi > 92 85 - 130
Arvio näytteen säilönnällisestä laadusta SJ >
Arvosana > 6
Suppea kivennäisanalyysi SJ >
Kalsium > 5,2 g/kg ka 2,7 - 8,0
Fosfori > 3,7 g/kg ka 2,0 - 3,8
Kalium > 30,7 g/kg ka 11,1 - 34,2
Tämä olis tarkoitus ensin syöttää, on niin paljon märempää että ei tarttis moottorisahalla pienistää talvella :D Herne-seos olis saanu kuivaa kauemmin, mutta olosuhteet sanoi jotain muuta.
-
Tuon siilon rehuissa timoteita, nurminataa ja ruokonataa-aikalailla tuossa suhteessa.
Ruokonatahan on ainakin aiempina vuosina todettu ongelmalliseksi kasviksi D-arvon suhteen, mutta sekin on aiheuttanut (muistaakseni) D-arvon alenemia vasta vasta toisessa sadossa.
Näin mäkin luulen. Ekan teon paalit syötössä ja analysoitu, ruokonataa sisältävä säilis on D-arvoltaan (68,7) ihan odotusten mukaista. Niitettäessä kasvusto oli vielä hyvin lehtevätä ja lehmät syövät tuota säilistä todella mielellään. Raakavalkuainen ainoastaan hiukka alhainen (12,5). 90 kg typpeä laitoin hehtaarille, satoa tuli noin 4 tonnia ka/ha. Maa hieman happamanpuoleista (pH 6,0). En sitten tiedä, onko kevään hirmusade huuhtonut ravinteita ???
Toisessa teossa ruokonata tuli tähkälle selvästi nurminataa ja timppaa aikaisemmin. En raaka-aineanalyysiä tuosta lohkosta ottanut, mutta toisen teon perusteella voisin väittää ruokonadan sopivan paremmin kolmen niiton systeemiin. Niin ja tuo vielä Kora-ruokonataa. Tänä vuonna kylvettiin Swaj:ta apilapitoiseen seokseen. Saas nyt nähdä onko lajikkeille mitään mullistavaa eroa.
-
Johara silloin kesäkuun alussa kovasti hopuutti rehuntekoon. ::) Tais olla SAS:a parmpi ennustaja.
-
Minusta tuntuu että Aadami kirjoittaa kohta tarinaa D-arvosta ja sen muuttumisesta eri tekijöiden vaikutuksesta ;)
Tuon D-arvon saa heittääkkin hyvin pitkälle lepikkoon,pelkkä numero ei paljoa kerro.Se tuo Artturi näkyy olevan semmoinen testi,että sitä pitää osata soveltaa käytäntöön,muuten ei välttämättä hyvä heilahda.
-
Johara silloin kesäkuun alussa kovasti hopuutti rehuntekoon. ::) Tais olla SAS:a parmpi ennustaja.
Tuon ennusteeni voisi kertoa joka vuosi eikä sitä usko kukaan :D Ja ne jotka uskovat, tietävät sen jo kokemuksesta
-
Meillä artturi yllätti taas positiivisesti. Näyte on otettu syöttörintuuksesta.
pH 3,89
Ammoniakkityppi 43
Maito- ja muurahaishappo 66
Haihtuvat rasvahapot 10
Liukoinen typpi 458
Sokeri 81
Arvosana (9)
Kuiva-aine 263
Raakavalkuainen 159
Kuitu (NDF) 519
D-arvo 742
Me 11,9
OIV 89
PVT 26
Syönti-indeksi 116
ME-indeksi 126
Seoksena on Timotei 50% nurminara 25% ruokonata25%
Rehu on märkää, mutta näyttää maitoo lähtevän jä syövät hyvin. Ollut pari viikoa syötössä.
-
Eikös mtt:n uudessa tutkimuksessa sanottu että säilörehu kannataisi tehdä juhannuksen jälkeen? ;D
-
Eikös mtt:n uudessa tutkimuksessa sanottu että säilörehu kannataisi tehdä juhannuksen jälkeen? ;D
Yksikö totuus se kerrallaan maailmaan mahtuu??
En tiiä, mitä alottajan rehussa on tapahtunu. Korkeasta pH:sta päätellen tyypillinen happorehu, annostelussa säästelty ja ripaus virhekäymistä. Maitohappoja vähänlaisesti. D-arvon alhaisuuteen voi vaikuttaa melkein mikä vain, mutta noin alhaista ei pitäs olla edes ruokonatakasvustossa. Korkea pH ja virhekäymisen jäljet juoruaa siitä, että raaka-aineen d-arvo lienee ollut pari-kolme pykälää korkeampi.
Korjuupäivänä karheista olis tärkeä saada näytteet. Niistä sais vertailemalla tiedon siitä, paljonko kuiva-ainetta ja energiaa haaskaantuu säilöntäprosessissa.
-
Eikös mtt:n uudessa tutkimuksessa sanottu että säilörehu kannataisi tehdä juhannuksen jälkeen? ;D
Yksikö totuus se kerrallaan maailmaan mahtuu??
En tiiä, mitä alottajan rehussa on tapahtunu. Korkeasta pH:sta päätellen tyypillinen happorehu, annostelussa säästelty ja ripaus virhekäymistä. Maitohappoja vähänlaisesti. D-arvon alhaisuuteen voi vaikuttaa melkein mikä vain, mutta noin alhaista ei pitäs olla edes ruokonatakasvustossa. Korkea pH ja virhekäymisen jäljet juoruaa siitä, että raaka-aineen d-arvo lienee ollut pari-kolme pykälää korkeampi.
Korjuupäivänä karheista olis tärkeä saada näytteet. Niistä sais vertailemalla tiedon siitä, paljonko kuiva-ainetta ja energiaa haaskaantuu säilöntäprosessissa.
Se mtt:n tutkimus perustui siihen että kasvatetaan viljaa säilörehun lisäksi ja sitä kautta saatiin se vanhana tehty säilörehu kannatavaksi kun ostoväkirehussa voidaan säästää.
-
En tiiä, mitä alottajan rehussa on tapahtunu. Korkeasta pH:sta päätellen tyypillinen
Korjuupäivänä karheista olis tärkeä saada näytteet. Niistä sais vertailemalla tiedon siitä, paljonko kuiva-ainetta ja energiaa haaskaantuu säilöntäprosessissa.
Voiko d-arvo nousta säilönnässä? Raaka-aineanalyysit näyttivät viime kesänä (siis 2011) 64-65 järjestään toisessa korjuussa, säilisanalyysit taas 67-68. Maitomäärät ja pitoisuudet viittasivat tuohon korkeampaan arvoon. Tietty kaikki voi mennä raaka-aineen näytteenottajan osaamattomuuden piikkiin ::)
-
En tiiä, mitä alottajan rehussa on tapahtunu. Korkeasta pH:sta päätellen tyypillinen
Korjuupäivänä karheista olis tärkeä saada näytteet. Niistä sais vertailemalla tiedon siitä, paljonko kuiva-ainetta ja energiaa haaskaantuu säilöntäprosessissa.
Voiko d-arvo nousta säilönnässä? Raaka-aineanalyysit näyttivät viime kesänä (siis 2011) 64-65 järjestään toisessa korjuussa, säilisanalyysit taas 67-68. Maitomäärät ja pitoisuudet viittasivat tuohon korkeampaan arvoon. Tietty kaikki voi mennä raaka-aineen näytteenottajan osaamattomuuden piikkiin ::)
Happo nostaa Deetä. En tiä miten muut. Voi olla.
-
Joo kaxplussalla säilöttiin.
-
Otettiin kairalla siilosta näyte, kairalla mittaa 1,5m ja siilon korkeus 3m, joten ihan koko kerroksesta ei näyte ole..
Ekasta sadosta, tehty juhannusviikolla eli ennen 22.päivää e-p:llä. Kasvustoanalyysit otettu 7.6 jolloin d-arvot 75-77. Artturin mukaan olis n. 73 (ennusteen)
D-arvo 614 !! Mitä ihmettä tässä on tapahtunut?!?
Valkuainen 140
Kuitu 565
ME 9,8
OIV 75
PVT 29
Syönti-indeksi 95
Ja tän piti olla hyvää ja lypsättävää, ajoissa tehtyä rehua..
Pitää kyllä ottaa uus näyte, ihan ei purematta tätä kyllä niele.
Jos tämä pitää paikkansa niin väkirehulasku ei ainakaan laske...Ja sitten vielä ihan eriasia että mitä väkirehua tähän alkaa tukkimaan että se kannattaakin tälläisillä hinnoilla..
Oletteko ottaneet vielä näytteitä?
Ei noihin artturin tuloksiin voi paljoakaan luottaa että kannattaa laittaa uusintanäytteet niin voi olla huippurehua siilossa.
Eihän tuo D-arvokaan voi mitenkään pitää paikkansa kun tuohonaikaan ollu tähkiä vielä näkyvissäkään.
Pistääs uus näytes ja merkka notta hapoolla väsätty joha nousee D5-7 PYKÄLÄÄ JA rv:KIN 3 pykälää.
Siis tän suven kokeiluna!!!
Selittäkääs mulle tua valakuaasen nousu ???
Mutoon onkoos nuita asteekkoja kuinka laviaatte mulukattu ko tääläpäi ei oo kukaa saanu viä 70 rehua teki sitte koska hyvänsä.
Nuaki jokka alakoo jo kesäkuu aluus sai 69 ja rapiat. Normaaliste nuilla ollu 73-75!???
-
Turha sitä nir-testiä on yrittää kusettaa väärillä lähtötiedoilla. Lehmät sen tuomitsee :D :D
-
Turha sitä nir-testiä on yrittää kusettaa väärillä lähtötiedoilla. Lehmät sen tuomitsee :D :D
Just näin.
Testerin saisi n. 20 000 €:llä, saa saman analyysin kuin Artturilla. Toisaalta... lehmän saa halvemmalla ja sillä voi tehdä samat testit kun vaan näkee vaivaa
-
En tiiä, mitä alottajan rehussa on tapahtunu. Korkeasta pH:sta päätellen tyypillinen
Korjuupäivänä karheista olis tärkeä saada näytteet. Niistä sais vertailemalla tiedon siitä, paljonko kuiva-ainetta ja energiaa haaskaantuu säilöntäprosessissa.
Voiko d-arvo nousta säilönnässä? Raaka-aineanalyysit näyttivät viime kesänä (siis 2011) 64-65 järjestään toisessa korjuussa, säilisanalyysit taas 67-68. Maitomäärät ja pitoisuudet viittasivat tuohon korkeampaan arvoon. Tietty kaikki voi mennä raaka-aineen näytteenottajan osaamattomuuden piikkiin ::)
Jos raaka-aineanalyysi otetaan esim. siilolla joka kuormasta ja näytepussi on lämpimässä kopissa/auringon paisteessa useita tunteja, niin epäonnistumisen riski on iso..
-
Rehunäyte otetaan siilosta parhaasta paikasta. Lehmät kuitenkin syövät usein kaiken ja parin päivän välivarastoinnin jälkeen.
Huomaako kukaan tässä ristiriitaa teorian ja käytännön välillä
-
No ei oo näytettä otettu parhaasta paikasta, kun on porattu muovin läpi sieltä täältä eli siinä on se kaikken huonoin osuus eli pinta myös mukana..
Sitte mä voisin uskoa tuota näytettä jos ne on sekottanu 7&6 keskenään, että se oliski 71 :)
Sittempähän tuon näkee kun siilon avaa ja alkaa sitä syöttää.
-
Keino millä saat pilattua rehusi on niittää se liian lyhyeen sänkeen ,joharan ohjeella tulee ruikulirehua.
Viimeisimpien säilörehutekotutkimusten mukaan lyhyt sänki pilaa koko rehun.Tämä on faktaa eikä mitään mutu tietoa.
Seuratkaa alan lehtiä niin pysytte ajan tasalla niin kuin SAs pysyy aina kehityksen terävimmässä käressä,myös sään ennustamisen alalla, puhumattakaan säilörehun teosta.
Myös valtava kokemus rehun teosta , jo 60 luvulta alkaen tuo lausuntoihin syvää tietämystä ja luotettavuutta,jota harvoin päästään näin suurella joukolla nauttimaan niin kuin nyt nykyaikana internetissä. ;) ;)
-
Keino millä saat pilattua rehusi on niittää se liian lyhyeen sänkeen ,joharan ohjeella tulee ruikulirehua.
Sänki on just noin, mutta joharan ohjeilla tulee rehua, jota ei tarvitse paljon viljalla boostailla. Taitaa olla tietämys kanssa 60-luvulta :D Ruikulirehua tulee timppamiehiltä :D
-
Keino millä saat pilattua rehusi on niittää se liian lyhyeen sänkeen ,joharan ohjeella tulee ruikulirehua.
Sänki on just noin, mutta joharan ohjeilla tulee rehua, jota ei tarvitse paljon viljalla boostailla. Taitaa olla tietämys kanssa 60-luvulta :D Ruikulirehua tulee timppamiehiltä :D
Huom.tietämättömiltä timppamiehiltä,joilla tietämys on siellä 60-luvulla.Vaikka kyllä se joskus viisaskin menee vipuu,tietämättömyyttä tai pakosta ja ihan joka heinälajilla.Tämä homma ei aina ole niin simppeliä,ei mm.tiedä mitä uskoa ja mitä ei ja ruokittavat eläimetkin merkitsee asiassa paljon ja niiden menneisyys.
-
Keino millä saat pilattua rehusi on niittää se liian lyhyeen sänkeen ,joharan ohjeella tulee ruikulirehua.
Sänki on just noin, mutta joharan ohjeilla tulee rehua, jota ei tarvitse paljon viljalla boostailla. Taitaa olla tietämys kanssa 60-luvulta :D Ruikulirehua tulee timppamiehiltä :D
Niin 3 korjuun strategia, 2 korjuuseen soveltuvat kasvit ja seinälle lentävä paska. ;D
-
Keino millä saat pilattua rehusi on niittää se liian lyhyeen sänkeen ,joharan ohjeella tulee ruikulirehua.
Sänki on just noin, mutta joharan ohjeilla tulee rehua, jota ei tarvitse paljon viljalla boostailla. Taitaa olla tietämys kanssa 60-luvulta :D Ruikulirehua tulee timppamiehiltä :D
Joo. On huomattavasti fiksumpaa lypsää lehmästä 30 kg päivässä väkirehuprosentilla 40 kuin prosentilla 60.
Ruikkusonta on siitä mielenkiintoista, että emolehmien sonta on hyvin usein ruikkua tai "optimaalista". Väkirehuprosentilla 0 ja raakavalkuaisprosentilla 8-12. NDF kuidulla +650 tai jopa 700.
-
Eli onko tuo sonnan olomuodon tarkkailu hieman turhaa hommaa... Lehmät yksilöitä niin kuin ihmisetkin. Jos on kuraperse niin ei se siitä muuksi muutu vaikka syöttäis puuta ;D
-
Eli onko tuo sonnan olomuodon tarkkailu hieman turhaa hommaa... Lehmät yksilöitä niin kuin ihmisetkin. Jos on kuraperse niin ei se siitä muuksi muutu vaikka syöttäis puuta ;D
Kyl mä olen usein tullut siihen tulokseen, että lehmästä tulee ulos matala paskakasa kun se seisoessaan paskoo ja korkea kasa kun se paskoo makuullaan ;D
-
Kun rehu tehdään liian aikaisin ,tuhotaan samalla seuraavan sadon tulevaisuus,eli tähkimättömiä päitä nousee seuraavaan kertaan hirveästi ja se on huono homma.
Liian aikaisin tehty rehu vaatii kaverikseen kuivaa heinää muuten lehmän ikä jää surullisen lyhyeksi ,kuten nykyään on Suomessa ,oliko se vain 2,53 poikimakertaa. :-X :-X :'(
-
Kun rehu tehdään liian aikaisin ,tuhotaan samalla seuraavan sadon tulevaisuus,eli tähkimättömiä päitä nousee seuraavaan kertaan hirveästi ja se on huono homma.
Liian aikaisin tehty rehu vaatii kaverikseen kuivaa heinää muuten lehmän ikä jää surullisen lyhyeksi ,kuten nykyään on Suomessa ,oliko se vain 2,53 poikimakertaa. :-X :-X :'(
HYs hys! Älä kerro tuota meidän rouville. Ne varmaan delaa siihen paikkaan, ovat rassukat eläneet jo liian vanhoiksi nuorena tehdyllä säiliksellä! 8)
Onnex esteri hieman sotki 1. sadon korjuuta tänä vuonna, saa syöttää enempi nappulaa.... ::)
-
Entäpä jos ei ole timoteita nurmessa oikeastaan ollenkaan ;D Suuremmat mahdollisuudet mun mielestä pilata lehmä heikkolaatuisella (huonosti sulavaa eikä valkuaista) säiliksellä ja suurella määrällä väkirehua. Vaikka karkearehussa onkin korkea sulavuus ja valkuainen niin ei se ole lehmälle kuolemaksi jos sen huomioi muuten ruokinnassa. Matala väkirehun osuus ruokinnassa itsellä yhtenä johto ajatuksena ja siinä strategiassa ei voi syöttää huonoa säilistä jos aikoo maitoa saada lehmistä. Ja sitä kuivaheinää on sitten ruokinnassa mukana. Ei tosin timoteistä tehtyä mutta kuitenkin...
Ainakin meillä suurin syy alhaiseen poikimakertojen määrä johtuu ihan muusta kuin sulavasta säiliksestä. Eläinten jalostusta pitäisin meillä suurimpana syynä. Tissit maassa kolmannella lypsykaudella ja rakenne muutenkin mitä sattuu. Onneksi tilanteeseen on puututtu ja näyttäisi tulostakin tulleen.
Kun rehu tehdään liian aikaisin ,tuhotaan samalla seuraavan sadon tulevaisuus,eli tähkimättömiä päitä nousee seuraavaan kertaan hirveästi ja se on huono homma.
Liian aikaisin tehty rehu vaatii kaverikseen kuivaa heinää muuten lehmän ikä jää surullisen lyhyeksi ,kuten nykyään on Suomessa ,oliko se vain 2,53 poikimakertaa. :-X :-X :'(
-
Mä olen huomannut, että ongelmat ovat kasvaneet sitä mukaa mitä vähemmän timoteitä ja nurminataa on viljelty ::)
ProAgrian tilastoissa apetilojen päivämaito on kuulemma vain 24 litraa/lehmä :o Tässä on tietysti se "virhe" että ko. tiloilla on valitettavan pitkiä poikimavälejä (420 vrk) ja suuri osuus ensikkoja + 20% huonoja lehmiä..
5 vuotta sitten apetiloille laskettiin päiväannoksia 32-34 maitokilon mukaan ja homma toimi hyvin 45% väkirehutasoilla. Nyt on pakko laittaa 52% väkkäriä ja päästään 27-29 maitokiloon. Jokin asia on mennyt pieleen vuosien varrella, laskentatavoissa ei ole tehty mitään muutoksia kuitenkaan.
Poikkeuksia tietysti on.
Tyypillistä on sekin, että maitotuotos nousee vuoden kun siirrytään appeeseen. Mutta sitten pudotaan 10-15% seuraavana vuotena. Ja monen lehmät jäävät jurottamaan 22-24 kilon päivämaitoon lopullisesti. Ja näissä tapauksissa karkearehun laatu selittää 90% asiasta... Ja se karkearehu on just sitä "massaa" jota on kerätty jotta saadaan vaan kylän suurin kasa pihalle :'(
-
Mkä se on suositeltava väkirehu annos maksimissaan?Karjantarkkailija oli taas kerran sitä mieltä,että alhaiset pitoisuudet joutuu kuidun puutteesta..minä kun en oikein usko
-
Mkä se on suositeltava väkirehu annos maksimissaan?Karjantarkkailija oli taas kerran sitä mieltä,että alhaiset pitoisuudet joutuu kuidun puutteesta..minä kun en oikein usko
Mä... voisin jopa uskoa..
Mutta tuohon väkirehun maksimiin ei ole oikeaa vastausta, ainoastaan se on varmaa että kun vr% nousee yli 59%:n (kuiva-aineesta) niin lehmien kuolleisuus kesken tuotantokauden lähes tuplaantuu. Samoin muutkin sairaudet. Maitotuotos nousee vielä n.70 prosenttiin asti niillä jotka kestävät.
-
Mä olen huomannut, että ongelmat ovat kasvaneet sitä mukaa mitä vähemmän timoteitä ja nurminataa on viljelty ::)
Johtuisko tuo siitä, että niitä muita lajeja viljellään kuitenkin niillä vanhoilla timpan opeilla? Esim. ruokonata ei todellakaan sovi 2 korjuun taktiikkaan. (t. nimim. "kokemusta on") ::)
-
miten ne tilat jotka tekevät rehun "kesäkuun eka viikolla",eivätkä kuivaa heinää tee ollenkaan?
-
Mitenkäs lisäkuitu kannattas antaa lehmille. Olkilisä appeeseen vai karkeaheinäpaali vapaasti syötäväksi, osaako lehmät säädellä kuidun saannin itse?
-
Mä olen huomannut, että ongelmat ovat kasvaneet sitä mukaa mitä vähemmän timoteitä ja nurminataa on viljelty ::)
ProAgrian tilastoissa apetilojen päivämaito on kuulemma vain 24 litraa/lehmä :o Tässä on tietysti se "virhe" että ko. tiloilla on valitettavan pitkiä poikimavälejä (420 vrk) ja suuri osuus ensikkoja + 20% huonoja lehmiä..
5 vuotta sitten apetiloille laskettiin päiväannoksia 32-34 maitokilon mukaan ja homma toimi hyvin 45% väkirehutasoilla. Nyt on pakko laittaa 52% väkkäriä ja päästään 27-29 maitokiloon. Jokin asia on mennyt pieleen vuosien varrella, laskentatavoissa ei ole tehty mitään muutoksia kuitenkaan.
Poikkeuksia tietysti on.
Tyypillistä on sekin, että maitotuotos nousee vuoden kun siirrytään appeeseen. Mutta sitten pudotaan 10-15% seuraavana vuotena. Ja monen lehmät jäävät jurottamaan 22-24 kilon päivämaitoon lopullisesti. Ja näissä tapauksissa karkearehun laatu selittää 90% asiasta... Ja se karkearehu on just sitä "massaa" jota on kerätty jotta saadaan vaan kylän suurin kasa pihalle :'(
Mielenkiintoisia faktoja. Minkä luulet menneen pieleen? Onko d-arvo kiima ajanut huolellisen säilörehun teon ohitse viime vuosina? Vieläkö on tiloja jotka ruokkivat koko karjan yhdellä ja samalla seoksella? Itse miettinyt appeeseen siirtymistä parsinavetassa. Luulisi toimivan paremmin niin, että lypsävien seoksesta tekisi melko tymäkän ja tuotoskauden loppupuolella olevia jarruttaisi umpiappeella? Mieluummin opettilisin seosrehun niksit pienemmässä kokoluokassa ennen laajentamista. Seoksen kokoa on helppo suurentaa sitten jälkeenpäin. Tulisikohan tuossa semmoinen tilastollinen väärentymä, että seosrehu on yleistynyt voimakkaasti viime aikoina laajentaneilla tiloilla, joilla eläinaineksessa on vielä toivomisen varaa, ensikoiden suhteellinen osuus on suuri ja itse ruokinnassa/hoidossa on vielä opettelemista uudessa kokoluokassa?
-
Kora-ruokonata on yksi hyvä esimerkki, jolla pääsee kohti korkeampaa väkirehuprosenttia ja pienempiä maitomääriä. :'(
-
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Artturi/artturi_web_service/xvi_international_silage_conference/Presentations/Randby_ISC2012.pdf (https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Artturi/artturi_web_service/xvi_international_silage_conference/Presentations/Randby_ISC2012.pdf)
norjalainen tutkimus rehun korjuuajasta suhteessa väkirehu ruokintaan.
vahvistaa käsitystani siitä että d arvolla 700 korjatullakin on turha yrittää syöttää yli 8kg väkirehua.
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Artturi/artturi_web_service/xvi_international_silage_conference/Presentations/Sporndly_ISC2012.pdf (https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Artturi/artturi_web_service/xvi_international_silage_conference/Presentations/Sporndly_ISC2012.pdf)
ruotsalainen tutkimus paalirehu vs tarkkuussilputtu vaikutus tuotokseen.
-
Mä olen huomannut, että ongelmat ovat kasvaneet sitä mukaa mitä vähemmän timoteitä ja nurminataa on viljelty ::)
Johtuisko tuo siitä, että niitä muita lajeja viljellään kuitenkin niillä vanhoilla timpan opeilla? Esim. ruokonata ei todellakaan sovi 2 korjuun taktiikkaan. (t. nimim. "kokemusta on") ::)
Joo, ruokkonata on vähintään kolmen korjuun kasvi
-
Mä olen huomannut, että ongelmat ovat kasvaneet sitä mukaa mitä vähemmän timoteitä ja nurminataa on viljelty ::)
ProAgrian tilastoissa apetilojen päivämaito on kuulemma vain 24 litraa/lehmä :o Tässä on tietysti se "virhe" että ko. tiloilla on valitettavan pitkiä poikimavälejä (420 vrk) ja suuri osuus ensikkoja + 20% huonoja lehmiä..
5 vuotta sitten apetiloille laskettiin päiväannoksia 32-34 maitokilon mukaan ja homma toimi hyvin 45% väkirehutasoilla. Nyt on pakko laittaa 52% väkkäriä ja päästään 27-29 maitokiloon. Jokin asia on mennyt pieleen vuosien varrella, laskentatavoissa ei ole tehty mitään muutoksia kuitenkaan.
Poikkeuksia tietysti on.
Tyypillistä on sekin, että maitotuotos nousee vuoden kun siirrytään appeeseen. Mutta sitten pudotaan 10-15% seuraavana vuotena. Ja monen lehmät jäävät jurottamaan 22-24 kilon päivämaitoon lopullisesti. Ja näissä tapauksissa karkearehun laatu selittää 90% asiasta... Ja se karkearehu on just sitä "massaa" jota on kerätty jotta saadaan vaan kylän suurin kasa pihalle :'(
Mielenkiintoisia faktoja. Minkä luulet menneen pieleen? Onko d-arvo kiima ajanut huolellisen säilörehun teon ohitse viime vuosina? Vieläkö on tiloja jotka ruokkivat koko karjan yhdellä ja samalla seoksella? Itse miettinyt appeeseen siirtymistä parsinavetassa. Luulisi toimivan paremmin niin, että lypsävien seoksesta tekisi melko tymäkän ja tuotoskauden loppupuolella olevia jarruttaisi umpiappeella? Mieluummin opettilisin seosrehun niksit pienemmässä kokoluokassa ennen laajentamista. Seoksen kokoa on helppo suurentaa sitten jälkeenpäin. Tulisikohan tuossa semmoinen tilastollinen väärentymä, että seosrehu on yleistynyt voimakkaasti viime aikoina laajentaneilla tiloilla, joilla eläinaineksessa on vielä toivomisen varaa, ensikoiden suhteellinen osuus on suuri ja itse ruokinnassa/hoidossa on vielä opettelemista uudessa kokoluokassa?
Tämä "tilastoharha" selittää varmasti ison osan. Sekin selittää, että nykyään moni pyrkii "helppoon karjaan", lehmiin jotka lypsävät sen 8 tonnia terveenä ja ilman lisätyötä. Moni laajentaja myös kärsii pitkään niistä "naapurista ostetuista halvoista lehmistä", joita täytyy jalostaa 10 sukupolvea jotta maidot saa nousemaan ::)
Mut varmaan 99% karjoista ruokitaan yhdellä appeella, poislukien karjat joissa on robotti tai kioskit. Mutta kun ... näissäkin ovat tuotokset alentuneet :o
-
Mä olen huomannut, että ongelmat ovat kasvaneet sitä mukaa mitä vähemmän timoteitä ja nurminataa on viljelty ::)
ProAgrian tilastoissa apetilojen päivämaito on kuulemma vain 24 litraa/lehmä :o Tässä on tietysti se "virhe" että ko. tiloilla on valitettavan pitkiä poikimavälejä (420 vrk) ja suuri osuus ensikkoja + 20% huonoja lehmiä..
5 vuotta sitten apetiloille laskettiin päiväannoksia 32-34 maitokilon mukaan ja homma toimi hyvin 45% väkirehutasoilla. Nyt on pakko laittaa 52% väkkäriä ja päästään 27-29 maitokiloon. Jokin asia on mennyt pieleen vuosien varrella, laskentatavoissa ei ole tehty mitään muutoksia kuitenkaan.
Poikkeuksia tietysti on.
Tyypillistä on sekin, että maitotuotos nousee vuoden kun siirrytään appeeseen. Mutta sitten pudotaan 10-15% seuraavana vuotena. Ja monen lehmät jäävät jurottamaan 22-24 kilon päivämaitoon lopullisesti. Ja näissä tapauksissa karkearehun laatu selittää 90% asiasta... Ja se karkearehu on just sitä "massaa" jota on kerätty jotta saadaan vaan kylän suurin kasa pihalle :'(
Mielenkiintoisia faktoja. Minkä luulet menneen pieleen? Onko d-arvo kiima ajanut huolellisen säilörehun teon ohitse viime vuosina? Vieläkö on tiloja jotka ruokkivat koko karjan yhdellä ja samalla seoksella? Itse miettinyt appeeseen siirtymistä parsinavetassa. Luulisi toimivan paremmin niin, että lypsävien seoksesta tekisi melko tymäkän ja tuotoskauden loppupuolella olevia jarruttaisi umpiappeella? Mieluummin opettilisin seosrehun niksit pienemmässä kokoluokassa ennen laajentamista. Seoksen kokoa on helppo suurentaa sitten jälkeenpäin. Tulisikohan tuossa semmoinen tilastollinen väärentymä, että seosrehu on yleistynyt voimakkaasti viime aikoina laajentaneilla tiloilla, joilla eläinaineksessa on vielä toivomisen varaa, ensikoiden suhteellinen osuus on suuri ja itse ruokinnassa/hoidossa on vielä opettelemista uudessa kokoluokassa?
Tämä "tilastoharha" selittää varmasti ison osan. Sekin selittää, että nykyään moni pyrkii "helppoon karjaan", lehmiin jotka lypsävät sen 8 tonnia terveenä ja ilman lisätyötä. Moni laajentaja myös kärsii pitkään niistä "naapurista ostetuista halvoista lehmistä", joita täytyy jalostaa 10 sukupolvea jotta maidot saa nousemaan ::)
Mut varmaan 99% karjoista ruokitaan yhdellä appeella, poislukien karjat joissa on robotti tai kioskit. Mutta kun ... näissäkin ovat tuotokset alentuneet :o
Johtuisiko siitä että kohta ei kannata edes appeeseen lisätä ostoväkirehuja tai muutenkaan syöttää niitä lehmille. :'(
-
Mä olen huomannut, että ongelmat ovat kasvaneet sitä mukaa mitä vähemmän timoteitä ja nurminataa on viljelty ::)
ProAgrian tilastoissa apetilojen päivämaito on kuulemma vain 24 litraa/lehmä :o Tässä on tietysti se "virhe" että ko. tiloilla on valitettavan pitkiä poikimavälejä (420 vrk) ja suuri osuus ensikkoja + 20% huonoja lehmiä..
5 vuotta sitten apetiloille laskettiin päiväannoksia 32-34 maitokilon mukaan ja homma toimi hyvin 45% väkirehutasoilla. Nyt on pakko laittaa 52% väkkäriä ja päästään 27-29 maitokiloon. Jokin asia on mennyt pieleen vuosien varrella, laskentatavoissa ei ole tehty mitään muutoksia kuitenkaan.
Poikkeuksia tietysti on.
Tyypillistä on sekin, että maitotuotos nousee vuoden kun siirrytään appeeseen. Mutta sitten pudotaan 10-15% seuraavana vuotena. Ja monen lehmät jäävät jurottamaan 22-24 kilon päivämaitoon lopullisesti. Ja näissä tapauksissa karkearehun laatu selittää 90% asiasta... Ja se karkearehu on just sitä "massaa" jota on kerätty jotta saadaan vaan kylän suurin kasa pihalle :'(
Mielenkiintoisia faktoja. Minkä luulet menneen pieleen? Onko d-arvo kiima ajanut huolellisen säilörehun teon ohitse viime vuosina? Vieläkö on tiloja jotka ruokkivat koko karjan yhdellä ja samalla seoksella? Itse miettinyt appeeseen siirtymistä parsinavetassa. Luulisi toimivan paremmin niin, että lypsävien seoksesta tekisi melko tymäkän ja tuotoskauden loppupuolella olevia jarruttaisi umpiappeella? Mieluummin opettilisin seosrehun niksit pienemmässä kokoluokassa ennen laajentamista. Seoksen kokoa on helppo suurentaa sitten jälkeenpäin. Tulisikohan tuossa semmoinen tilastollinen väärentymä, että seosrehu on yleistynyt voimakkaasti viime aikoina laajentaneilla tiloilla, joilla eläinaineksessa on vielä toivomisen varaa, ensikoiden suhteellinen osuus on suuri ja itse ruokinnassa/hoidossa on vielä opettelemista uudessa kokoluokassa?
Tämä "tilastoharha" selittää varmasti ison osan. Sekin selittää, että nykyään moni pyrkii "helppoon karjaan", lehmiin jotka lypsävät sen 8 tonnia terveenä ja ilman lisätyötä. Moni laajentaja myös kärsii pitkään niistä "naapurista ostetuista halvoista lehmistä", joita täytyy jalostaa 10 sukupolvea jotta maidot saa nousemaan ::)
Mut varmaan 99% karjoista ruokitaan yhdellä appeella, poislukien karjat joissa on robotti tai kioskit. Mutta kun ... näissäkin ovat tuotokset alentuneet :o
Johtuisiko siitä että kohta ei kannata edes appeeseen lisätä ostoväkirehuja tai muutenkaan syöttää niitä lehmille. :'(
Tää ilmiö alkoi kun vilja maksoi 80 €/tn ja rypsi 130€ ::)
-
Eli onko tuo sonnan olomuodon tarkkailu hieman turhaa hommaa... Lehmät yksilöitä niin kuin ihmisetkin. Jos on kuraperse niin ei se siitä muuksi muutu vaikka syöttäis puuta ;D
Näillä ammuilla on se ongelma,että tarvitsevat ravinteita enemmän huonon imeytymisen takia ja toisaalta taas eivät kestä tuota ravinteiden työntämistä.Usein tasapainottavat vielä tilannetta tuotoksella.Tämmöinen"hidas" ravinteikas korsiruoka on näille hyväksi.Väkirehuja eivät kestä niinkuin muut.Paranemistakin tapahtuu aina,mutta se on hidasta.Niin ja lehmä ei tykkää suurista muutoksista ruokinnassa milloinkaan,vie aikansa ennenkuin tottuu uuteen ja siihen voi mennä kauankin nämä ongelmatapaukset reagoi ensin.
-
Mä olen huomannut, että ongelmat ovat kasvaneet sitä mukaa mitä vähemmän timoteitä ja nurminataa on viljelty ::)
ProAgrian tilastoissa apetilojen päivämaito on kuulemma vain 24 litraa/lehmä :o Tässä on tietysti se "virhe" että ko. tiloilla on valitettavan pitkiä poikimavälejä (420 vrk) ja suuri osuus ensikkoja + 20% huonoja lehmiä..
5 vuotta sitten apetiloille laskettiin päiväannoksia 32-34 maitokilon mukaan ja homma toimi hyvin 45% väkirehutasoilla. Nyt on pakko laittaa 52% väkkäriä ja päästään 27-29 maitokiloon. Jokin asia on mennyt pieleen vuosien varrella, laskentatavoissa ei ole tehty mitään muutoksia kuitenkaan.
Poikkeuksia tietysti on.
Tyypillistä on sekin, että maitotuotos nousee vuoden kun siirrytään appeeseen. Mutta sitten pudotaan 10-15% seuraavana vuotena. Ja monen lehmät jäävät jurottamaan 22-24 kilon päivämaitoon lopullisesti. Ja näissä tapauksissa karkearehun laatu selittää 90% asiasta... Ja se karkearehu on just sitä "massaa" jota on kerätty jotta saadaan vaan kylän suurin kasa pihalle :'(
Apetilat ovat enimmäkseen isompia tiloja. Tässä opetellessa jää helposti sellaiset asiat kuin lehmien päivittäinen seuranta, lapsipuolen asemaan. Jossei erikseen oikein ota niskasta itseään kiinni. Alkuvaiheessa nousseen tuotannon selittää ehkä väljät tilat, kun ei ole vielä täyttä. Jossain kohdassa, rutiinien kustessa ikävästi, ei eläinten lisääntyminen enää nostakaan kokonaismaitoa, vaan alkaa syödä muiden tuotantoa. Riittämätön pöytätila on aivan varmasti syynä monessa 3-rivisessä navetassa, 4-rivisistä puhumattakaan. Ruualla ja sen laadulla ei ole merkitystä, jossei se ole minimitekijä. Toisaalta, jos tässä vaiheessa omatoimista rehuntekoa on tehostettu uudella noukinvaunulla ja kustannuksia karsittu siirtymällä biologiseen säilöntäaineeseen ilman sen kummempaa perehtymistä, tulee kintuille myös rehun laadun kautta. Lähes kuivaheinän ka-tasolla noukinvaunulla aumaan ajettu ja "poljettu", biologisella "säilötty" rehu ei ole mitään huipputuotostavaraa.
Meilläkään ei ollut huipputuotoksia viime syksyn rehuilla. Kyllä siinä maitotippa kaveriaan tankista ehti. Nyt alkaa taas olla taso 30 tienoilla, mutta korjausliike kestää k.a.u.a.n, koska heikon rehun aikana poikineilta ja silloin tiinehtyneiltä on turha odottaa maitomäärien korjaantumista ennen uutta laktaatiota. Viljelyssä, korjuussa ja säilönnässä tapahtuneita virheitä on melko vaikea korjata. Tosin paremminkin olisi voinut ruokinnan hoitaa, kysyin vaan neuvoa viisaammilta liian myöhään :( Tänä vuonna on koitettu olla viisastuneempia ja mielenkiinnolla odotankin, mikä nyt menee pieleen :D
-
Mä olen huomannut, että ongelmat ovat kasvaneet sitä mukaa mitä vähemmän timoteitä ja nurminataa on viljelty ::)
ProAgrian tilastoissa apetilojen päivämaito on kuulemma vain 24 litraa/lehmä :o Tässä on tietysti se "virhe" että ko. tiloilla on valitettavan pitkiä poikimavälejä (420 vrk) ja suuri osuus ensikkoja + 20% huonoja lehmiä..
5 vuotta sitten apetiloille laskettiin päiväannoksia 32-34 maitokilon mukaan ja homma toimi hyvin 45% väkirehutasoilla. Nyt on pakko laittaa 52% väkkäriä ja päästään 27-29 maitokiloon. Jokin asia on mennyt pieleen vuosien varrella, laskentatavoissa ei ole tehty mitään muutoksia kuitenkaan.
Poikkeuksia tietysti on.
Tyypillistä on sekin, että maitotuotos nousee vuoden kun siirrytään appeeseen. Mutta sitten pudotaan 10-15% seuraavana vuotena. Ja monen lehmät jäävät jurottamaan 22-24 kilon päivämaitoon lopullisesti. Ja näissä tapauksissa karkearehun laatu selittää 90% asiasta... Ja se karkearehu on just sitä "massaa" jota on kerätty jotta saadaan vaan kylän suurin kasa pihalle :'(
Apetilat ovat enimmäkseen isompia tiloja. Tässä opetellessa jää helposti sellaiset asiat kuin lehmien päivittäinen seuranta, lapsipuolen asemaan. Jossei erikseen oikein ota niskasta itseään kiinni. Alkuvaiheessa nousseen tuotannon selittää ehkä väljät tilat, kun ei ole vielä täyttä. Jossain kohdassa, rutiinien kustessa ikävästi, ei eläinten lisääntyminen enää nostakaan kokonaismaitoa, vaan alkaa syödä muiden tuotantoa. Riittämätön pöytätila on aivan varmasti syynä monessa 3-rivisessä navetassa, 4-rivisistä puhumattakaan. Ruualla ja sen laadulla ei ole merkitystä, jossei se ole minimitekijä. Toisaalta, jos tässä vaiheessa omatoimista rehuntekoa on tehostettu uudella noukinvaunulla ja kustannuksia karsittu siirtymällä biologiseen säilöntäaineeseen ilman sen kummempaa perehtymistä, tulee kintuille myös rehun laadun kautta. Lähes kuivaheinän ka-tasolla noukinvaunulla aumaan ajettu ja "poljettu", biologisella "säilötty" rehu ei ole mitään huipputuotostavaraa.
Meilläkään ei ollut huipputuotoksia viime syksyn rehuilla. Kyllä siinä maitotippa kaveriaan tankista ehti. Nyt alkaa taas olla taso 30 tienoilla, mutta korjausliike kestää k.a.u.a.n, koska heikon rehun aikana poikineilta ja silloin tiinehtyneiltä on turha odottaa maitomäärien korjaantumista ennen uutta laktaatiota. Viljelyssä, korjuussa ja säilönnässä tapahtuneita virheitä on melko vaikea korjata. Tosin paremminkin olisi voinut ruokinnan hoitaa, kysyin vaan neuvoa viisaammilta liian myöhään :( Tänä vuonna on koitettu olla viisastuneempia ja mielenkiinnolla odotankin, mikä nyt menee pieleen :D
Kyl sä oot nyt taas ihan asian ytimessä 8)
-
Mä olen huomannut, että ongelmat ovat kasvaneet sitä mukaa mitä vähemmän timoteitä ja nurminataa on viljelty ::)
ProAgrian tilastoissa apetilojen päivämaito on kuulemma vain 24 litraa/lehmä :o Tässä on tietysti se "virhe" että ko. tiloilla on valitettavan pitkiä poikimavälejä (420 vrk) ja suuri osuus ensikkoja + 20% huonoja lehmiä..
5 vuotta sitten apetiloille laskettiin päiväannoksia 32-34 maitokilon mukaan ja homma toimi hyvin 45% väkirehutasoilla. Nyt on pakko laittaa 52% väkkäriä ja päästään 27-29 maitokiloon. Jokin asia on mennyt pieleen vuosien varrella, laskentatavoissa ei ole tehty mitään muutoksia kuitenkaan.
Poikkeuksia tietysti on.
Tyypillistä on sekin, että maitotuotos nousee vuoden kun siirrytään appeeseen. Mutta sitten pudotaan 10-15% seuraavana vuotena. Ja monen lehmät jäävät jurottamaan 22-24 kilon päivämaitoon lopullisesti. Ja näissä tapauksissa karkearehun laatu selittää 90% asiasta... Ja se karkearehu on just sitä "massaa" jota on kerätty jotta saadaan vaan kylän suurin kasa pihalle :'(
Apetilat ovat enimmäkseen isompia tiloja. Tässä opetellessa jää helposti sellaiset asiat kuin lehmien päivittäinen seuranta, lapsipuolen asemaan. Jossei erikseen oikein ota niskasta itseään kiinni. Alkuvaiheessa nousseen tuotannon selittää ehkä väljät tilat, kun ei ole vielä täyttä. Jossain kohdassa, rutiinien kustessa ikävästi, ei eläinten lisääntyminen enää nostakaan kokonaismaitoa, vaan alkaa syödä muiden tuotantoa. Riittämätön pöytätila on aivan varmasti syynä monessa 3-rivisessä navetassa, 4-rivisistä puhumattakaan. Ruualla ja sen laadulla ei ole merkitystä, jossei se ole minimitekijä. Toisaalta, jos tässä vaiheessa omatoimista rehuntekoa on tehostettu uudella noukinvaunulla ja kustannuksia karsittu siirtymällä biologiseen säilöntäaineeseen ilman sen kummempaa perehtymistä, tulee kintuille myös rehun laadun kautta. Lähes kuivaheinän ka-tasolla noukinvaunulla aumaan ajettu ja "poljettu", biologisella "säilötty" rehu ei ole mitään huipputuotostavaraa.
Meilläkään ei ollut huipputuotoksia viime syksyn rehuilla. Kyllä siinä maitotippa kaveriaan tankista ehti. Nyt alkaa taas olla taso 30 tienoilla, mutta korjausliike kestää k.a.u.a.n, koska heikon rehun aikana poikineilta ja silloin tiinehtyneiltä on turha odottaa maitomäärien korjaantumista ennen uutta laktaatiota. Viljelyssä, korjuussa ja säilönnässä tapahtuneita virheitä on melko vaikea korjata. Tosin paremminkin olisi voinut ruokinnan hoitaa, kysyin vaan neuvoa viisaammilta liian myöhään :( Tänä vuonna on koitettu olla viisastuneempia ja mielenkiinnolla odotankin, mikä nyt menee pieleen :D
Kyl sä oot nyt taas ihan asian ytimessä 8)
Tuossa Adamin kirjoituksessa oli paljon asiaa. Se muutos on tapahtunut ainakin ostorehuissa että valkuaisprosentin esitys tapa on muuttunut. Ennen se esitettiin rv% ja nyt se esitetään että rv%ka, eli käytännössä se tarkoittaa että 23% rehusta tulee 21% kun lasketaan rehun kosteus mukaan.
-
Mä olen huomannut, että ongelmat ovat kasvaneet sitä mukaa mitä vähemmän timoteitä ja nurminataa on viljelty ::)
ProAgrian tilastoissa apetilojen päivämaito on kuulemma vain 24 litraa/lehmä :o Tässä on tietysti se "virhe" että ko. tiloilla on valitettavan pitkiä poikimavälejä (420 vrk) ja suuri osuus ensikkoja + 20% huonoja lehmiä..
5 vuotta sitten apetiloille laskettiin päiväannoksia 32-34 maitokilon mukaan ja homma toimi hyvin 45% väkirehutasoilla. Nyt on pakko laittaa 52% väkkäriä ja päästään 27-29 maitokiloon. Jokin asia on mennyt pieleen vuosien varrella, laskentatavoissa ei ole tehty mitään muutoksia kuitenkaan.
Poikkeuksia tietysti on.
Tyypillistä on sekin, että maitotuotos nousee vuoden kun siirrytään appeeseen. Mutta sitten pudotaan 10-15% seuraavana vuotena. Ja monen lehmät jäävät jurottamaan 22-24 kilon päivämaitoon lopullisesti. Ja näissä tapauksissa karkearehun laatu selittää 90% asiasta... Ja se karkearehu on just sitä "massaa" jota on kerätty jotta saadaan vaan kylän suurin kasa pihalle :'(
Apetilat ovat enimmäkseen isompia tiloja. Tässä opetellessa jää helposti sellaiset asiat kuin lehmien päivittäinen seuranta, lapsipuolen asemaan. Jossei erikseen oikein ota niskasta itseään kiinni. Alkuvaiheessa nousseen tuotannon selittää ehkä väljät tilat, kun ei ole vielä täyttä. Jossain kohdassa, rutiinien kustessa ikävästi, ei eläinten lisääntyminen enää nostakaan kokonaismaitoa, vaan alkaa syödä muiden tuotantoa. Riittämätön pöytätila on aivan varmasti syynä monessa 3-rivisessä navetassa, 4-rivisistä puhumattakaan. Ruualla ja sen laadulla ei ole merkitystä, jossei se ole minimitekijä. Toisaalta, jos tässä vaiheessa omatoimista rehuntekoa on tehostettu uudella noukinvaunulla ja kustannuksia karsittu siirtymällä biologiseen säilöntäaineeseen ilman sen kummempaa perehtymistä, tulee kintuille myös rehun laadun kautta. Lähes kuivaheinän ka-tasolla noukinvaunulla aumaan ajettu ja "poljettu", biologisella "säilötty" rehu ei ole mitään huipputuotostavaraa.
Meilläkään ei ollut huipputuotoksia viime syksyn rehuilla. Kyllä siinä maitotippa kaveriaan tankista ehti. Nyt alkaa taas olla taso 30 tienoilla, mutta korjausliike kestää k.a.u.a.n, koska heikon rehun aikana poikineilta ja silloin tiinehtyneiltä on turha odottaa maitomäärien korjaantumista ennen uutta laktaatiota. Viljelyssä, korjuussa ja säilönnässä tapahtuneita virheitä on melko vaikea korjata. Tosin paremminkin olisi voinut ruokinnan hoitaa, kysyin vaan neuvoa viisaammilta liian myöhään :( Tänä vuonna on koitettu olla viisastuneempia ja mielenkiinnolla odotankin, mikä nyt menee pieleen :D
Kyl sä oot nyt taas ihan asian ytimessä 8)
Jos tuo lause pitää paikkansa, niin se selittäisi paljon.. Tästä on Joharan(kin) kanssa paljon puhetta jo ollut, mutta meitin ammut on olleet kaksi vuotta appeella. Eka vuosi oli liian helppo. Tuli vissiin kuuluisa hyvän olon tunne.. Lehmät lypsi ja voivat kohtuullisen hyvin ruokinnallisessa mielessä, vaikka olivat ahtaassa navetassa. Sitten kun päästiin uuteen kaksi-riviseen navettaan, missä olosuhteet pitäisi olla kaikin puolin entistä paremmat, niin näkyykö tämä tuotoksessa? Näkyy, alentavasti :'(
Viime kesän rehut olivat heikkoja, joten olisiko sieltä mahdollista löytää selitystä sille, miksi vanhat lehmät eivät halua lypsää. Ensikot sen sijaan olivat piristävä poikkeus tuossa alkuvuodesta, Ns. täyttöhiehot lypsivät sellaista +30 kg..
-
Mä olen huomannut, että ongelmat ovat kasvaneet sitä mukaa mitä vähemmän timoteitä ja nurminataa on viljelty ::)
ProAgrian tilastoissa apetilojen päivämaito on kuulemma vain 24 litraa/lehmä :o Tässä on tietysti se "virhe" että ko. tiloilla on valitettavan pitkiä poikimavälejä (420 vrk) ja suuri osuus ensikkoja + 20% huonoja lehmiä..
5 vuotta sitten apetiloille laskettiin päiväannoksia 32-34 maitokilon mukaan ja homma toimi hyvin 45% väkirehutasoilla. Nyt on pakko laittaa 52% väkkäriä ja päästään 27-29 maitokiloon. Jokin asia on mennyt pieleen vuosien varrella, laskentatavoissa ei ole tehty mitään muutoksia kuitenkaan.
Poikkeuksia tietysti on.
Tyypillistä on sekin, että maitotuotos nousee vuoden kun siirrytään appeeseen. Mutta sitten pudotaan 10-15% seuraavana vuotena. Ja monen lehmät jäävät jurottamaan 22-24 kilon päivämaitoon lopullisesti. Ja näissä tapauksissa karkearehun laatu selittää 90% asiasta... Ja se karkearehu on just sitä "massaa" jota on kerätty jotta saadaan vaan kylän suurin kasa pihalle :'(
Apetilat ovat enimmäkseen isompia tiloja. Tässä opetellessa jää helposti sellaiset asiat kuin lehmien päivittäinen seuranta, lapsipuolen asemaan. Jossei erikseen oikein ota niskasta itseään kiinni. Alkuvaiheessa nousseen tuotannon selittää ehkä väljät tilat, kun ei ole vielä täyttä. Jossain kohdassa, rutiinien kustessa ikävästi, ei eläinten lisääntyminen enää nostakaan kokonaismaitoa, vaan alkaa syödä muiden tuotantoa. Riittämätön pöytätila on aivan varmasti syynä monessa 3-rivisessä navetassa, 4-rivisistä puhumattakaan. Ruualla ja sen laadulla ei ole merkitystä, jossei se ole minimitekijä. Toisaalta, jos tässä vaiheessa omatoimista rehuntekoa on tehostettu uudella noukinvaunulla ja kustannuksia karsittu siirtymällä biologiseen säilöntäaineeseen ilman sen kummempaa perehtymistä, tulee kintuille myös rehun laadun kautta. Lähes kuivaheinän ka-tasolla noukinvaunulla aumaan ajettu ja "poljettu", biologisella "säilötty" rehu ei ole mitään huipputuotostavaraa.
Meilläkään ei ollut huipputuotoksia viime syksyn rehuilla. Kyllä siinä maitotippa kaveriaan tankista ehti. Nyt alkaa taas olla taso 30 tienoilla, mutta korjausliike kestää k.a.u.a.n, koska heikon rehun aikana poikineilta ja silloin tiinehtyneiltä on turha odottaa maitomäärien korjaantumista ennen uutta laktaatiota. Viljelyssä, korjuussa ja säilönnässä tapahtuneita virheitä on melko vaikea korjata. Tosin paremminkin olisi voinut ruokinnan hoitaa, kysyin vaan neuvoa viisaammilta liian myöhään :( Tänä vuonna on koitettu olla viisastuneempia ja mielenkiinnolla odotankin, mikä nyt menee pieleen :D
Kyl sä oot nyt taas ihan asian ytimessä 8)
Jos tuo lause pitää paikkansa, niin se selittäisi paljon.. Tästä on Joharan(kin) kanssa paljon puhetta jo ollut, mutta meitin ammut on olleet kaksi vuotta appeella. Eka vuosi oli liian helppo. Tuli vissiin kuuluisa hyvän olon tunne.. Lehmät lypsi ja voivat kohtuullisen hyvin ruokinnallisessa mielessä, vaikka olivat ahtaassa navetassa. Sitten kun päästiin uuteen kaksi-riviseen navettaan, missä olosuhteet pitäisi olla kaikin puolin entistä paremmat, niin näkyykö tämä tuotoksessa? Näkyy, alentavasti :'(
Viime kesän rehut olivat heikkoja, joten olisiko sieltä mahdollista löytää selitystä sille, miksi vanhat lehmät eivät halua lypsää. Ensikot sen sijaan olivat piristävä poikkeus tuossa alkuvuodesta, Ns. täyttöhiehot lypsivät sellaista +30 kg..
Lehmien rehusta menee enemmän nyt liikumiseen kun ovat väljemmässä. Vanhat lehmät tarvitsevat ravintoa lihasten kuntouttamiseen.
-
Lehmien rehusta menee enemmän nyt liikumiseen kun ovat väljemmässä. Vanhat lehmät tarvitsevat ravintoa lihasten kuntouttamiseen.
Parsinavettalegendaa. Lisääntynyt liikunta hoidetaan pienellä syönnin lisällä. Laidunkaudella joutuvat liikkumaan paljon enemmän. Ongelmat on oikeasti jossain muualla aika monesti. Asematiloilla lypsy kestää liian kauan tai tehdään liian harvoin (2x vs. 3x-lypsy), robotiloilla hengailuaikojen arvaaminen menee pieleen ja kun ei navetassa tartte olla, niin ei olla. Kummassakaan tapauksessa isäntä itte ei tiiä, mitä lehmät tekee, makaako ne parsissa tai syö, vai hengaavatko parsien nurkilla odotellen syönti/lypsyvuoroa ja maitoa ei tule....
-
Mä olen huomannut, että ongelmat ovat kasvaneet sitä mukaa mitä vähemmän timoteitä ja nurminataa on viljelty ::)
ProAgrian tilastoissa apetilojen päivämaito on kuulemma vain 24 litraa/lehmä :o Tässä on tietysti se "virhe" että ko. tiloilla on valitettavan pitkiä poikimavälejä (420 vrk) ja suuri osuus ensikkoja + 20% huonoja lehmiä..
5 vuotta sitten apetiloille laskettiin päiväannoksia 32-34 maitokilon mukaan ja homma toimi hyvin 45% väkirehutasoilla. Nyt on pakko laittaa 52% väkkäriä ja päästään 27-29 maitokiloon. Jokin asia on mennyt pieleen vuosien varrella, laskentatavoissa ei ole tehty mitään muutoksia kuitenkaan.
Poikkeuksia tietysti on.
Tyypillistä on sekin, että maitotuotos nousee vuoden kun siirrytään appeeseen. Mutta sitten pudotaan 10-15% seuraavana vuotena. Ja monen lehmät jäävät jurottamaan 22-24 kilon päivämaitoon lopullisesti. Ja näissä tapauksissa karkearehun laatu selittää 90% asiasta... Ja se karkearehu on just sitä "massaa" jota on kerätty jotta saadaan vaan kylän suurin kasa pihalle :'(
Apetilat ovat enimmäkseen isompia tiloja. Tässä opetellessa jää helposti sellaiset asiat kuin lehmien päivittäinen seuranta, lapsipuolen asemaan. Jossei erikseen oikein ota niskasta itseään kiinni. Alkuvaiheessa nousseen tuotannon selittää ehkä väljät tilat, kun ei ole vielä täyttä. Jossain kohdassa, rutiinien kustessa ikävästi, ei eläinten lisääntyminen enää nostakaan kokonaismaitoa, vaan alkaa syödä muiden tuotantoa. Riittämätön pöytätila on aivan varmasti syynä monessa 3-rivisessä navetassa, 4-rivisistä puhumattakaan. Ruualla ja sen laadulla ei ole merkitystä, jossei se ole minimitekijä. Toisaalta, jos tässä vaiheessa omatoimista rehuntekoa on tehostettu uudella noukinvaunulla ja kustannuksia karsittu siirtymällä biologiseen säilöntäaineeseen ilman sen kummempaa perehtymistä, tulee kintuille myös rehun laadun kautta. Lähes kuivaheinän ka-tasolla noukinvaunulla aumaan ajettu ja "poljettu", biologisella "säilötty" rehu ei ole mitään huipputuotostavaraa.
Meilläkään ei ollut huipputuotoksia viime syksyn rehuilla. Kyllä siinä maitotippa kaveriaan tankista ehti. Nyt alkaa taas olla taso 30 tienoilla, mutta korjausliike kestää k.a.u.a.n, koska heikon rehun aikana poikineilta ja silloin tiinehtyneiltä on turha odottaa maitomäärien korjaantumista ennen uutta laktaatiota. Viljelyssä, korjuussa ja säilönnässä tapahtuneita virheitä on melko vaikea korjata. Tosin paremminkin olisi voinut ruokinnan hoitaa, kysyin vaan neuvoa viisaammilta liian myöhään :( Tänä vuonna on koitettu olla viisastuneempia ja mielenkiinnolla odotankin, mikä nyt menee pieleen :D
Kyl sä oot nyt taas ihan asian ytimessä 8)
Jos tuo lause pitää paikkansa, niin se selittäisi paljon.. Tästä on Joharan(kin) kanssa paljon puhetta jo ollut, mutta meitin ammut on olleet kaksi vuotta appeella. Eka vuosi oli liian helppo. Tuli vissiin kuuluisa hyvän olon tunne.. Lehmät lypsi ja voivat kohtuullisen hyvin ruokinnallisessa mielessä, vaikka olivat ahtaassa navetassa. Sitten kun päästiin uuteen kaksi-riviseen navettaan, missä olosuhteet pitäisi olla kaikin puolin entistä paremmat, niin näkyykö tämä tuotoksessa? Näkyy, alentavasti :'(
Viime kesän rehut olivat heikkoja, joten olisiko sieltä mahdollista löytää selitystä sille, miksi vanhat lehmät eivät halua lypsää. Ensikot sen sijaan olivat piristävä poikkeus tuossa alkuvuodesta, Ns. täyttöhiehot lypsivät sellaista +30 kg..
Lehmien rehusta menee enemmän nyt liikumiseen kun ovat väljemmässä. Vanhat lehmät tarvitsevat ravintoa lihasten kuntouttamiseen.
On ne liikkunu jo 12 vuotta vapaana ;)
-
Aina kun vanhat lehmät oireilee ja nuoret ei,on kyse kalkista ja sen imeytymisestä.
-
No niin, siilo avattu ja sitä syötelty pian kaksi viikkoa ja analyysi näyttäis tältä. Aivan samasta rehusta otettu kun aloitusviestissäkin..tiedä mikä sitten on menny vikaan.
Analyysi Tulos Yksikkö Tavoite/normaali
Säilönnällinen laatu SJ >
pH > 4,11 alle 4,22 (ka 276 g/kg)
Ammoniakkityppi > 41 g/kg N alle 70
Maito- ja muurahaishappo > 51 g/kg ka 35 - 80
Haihtuvat rasvahapot > 22 g/kg ka alle 20
Liukoinen typpi > 452 g/kg N alle 500
Sokeri > 26 g/kg ka 50 - 150
Koostumus SJ >
Kuiva-aine > 276 g/kg
Raakavalkuainen > 153 g/kg ka 130 - 160
Kuitu (NDF) > 579 g/kg ka 500 - 600
D-arvo > 684 g/kg ka 680 - 700
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) > 10,9 MJ/kg ka
OIV > 83 g/kg ka 71 - 88
PVT > 30 g/kg ka 14 - 46
Syönti-indeksi > 105 90 - 120
ME-indeksi > 105 85 - 130
Arvio näytteen säilönnällisestä laadusta SJ >
Arvosana > 8
-
pitäs joskus viittiä tehä artturi-testi:
kahteen pussiin samasta rehusta näytteet (sekottaa kunnolla jotta varmasti ovat lähtiessä samanlaiset), toiseen saatteeseen hapolla säilötty ja toiseen ei..
näkis poikkeaako tulokset toisistaan kuinka paljon..
-
pitäs joskus viittiä tehä artturi-testi:
kahteen pussiin samasta rehusta näytteet (sekottaa kunnolla jotta varmasti ovat lähtiessä samanlaiset), toiseen saatteeseen hapolla säilötty ja toiseen ei..
näkis poikkeaako tulokset toisistaan kuinka paljon..
Ei mitään järkeä. Tulokset eroaa varmasti, koska nir-spektrille on oma tulkinta-aineisto kummallekin tavalle ja väärät lähtötiedot antaa väärän vastauksen. Ei siinä mitään happosalaliittoa ole.
-
8-9 kaikki rehut paitsi ne mitkä oli niin kuivia jottei pystynä numeroa antamaan... no ttietääpä mitä syötetään pakkasella :)
-
pitäs joskus viittiä tehä artturi-testi:
kahteen pussiin samasta rehusta näytteet (sekottaa kunnolla jotta varmasti ovat lähtiessä samanlaiset), toiseen saatteeseen hapolla säilötty ja toiseen ei..
näkis poikkeaako tulokset toisistaan kuinka paljon..
Ei mitään järkeä. Tulokset eroaa varmasti, koska nir-spektrille on oma tulkinta-aineisto kummallekin tavalle ja väärät lähtötiedot antaa väärän vastauksen. Ei siinä mitään happosalaliittoa ole.
Samapa tua millä ent lähetät ko ei samam suuntaastakaa analyysiä samoolla pohojatiaroolla saa.
Pareet ko läettää Eurofinnille tai Irlantii, nin saa tulokset tosin iliman lässytystä HAPON käytöstä!
Toiseksee EI VALIOlaisten kannattaa lähettää analysointii vasta Artturi -kisan loputtua nin tuloo ees pikkuusen sinnepäin olevia tuloksia mitä muut laitokset saa!
-
Aika mielenkiintoiset oli itselläkin nuo D-arvot. Ensin korjattu kevätsato D-arvo 655 ja viisi päivää myöhemmin korjattu 668. Pysyy emot hyvässä kuntoluokassa tällä jälkimmäisellä rehulla, sänkiheinälle on käyttöä jarrueväänä. Tosin syyspoikivat lypsää sitten kai vastaavasti paremmin. Luulen, että tuo ruokonata on osasyyllinen tuohon ekaan D-arvoon, sillä auma oli tehty 4. vuoden nurmesta. Kannattaa muuten huomioida myös eri timotei-lajikkeiden aivan erityyppinen käyttäytyminen D-arvon suhteen. Itse otin kokeeksi ensikesälle hiukan Grindstadia laitumeen kylvettäväksi, niissä on useampi kuin kaksi syöttöä vuodessa. Säilörehun/heinän teen yhden tai kahden niiton taktiikalla.
-
Aina kun vanhat lehmät oireilee ja nuoret ei,on kyse kalkista ja sen imeytymisestä.
Nostetaanpas asiaa vielä. Miten parantaa kalkin imeytymistä paitsi vähentämällä kalia ja lisäämällä magnesiumia...? Luulen, että meillä voi olla hieman tuota vikaa ???
-
Millaisen appeen muuten tekisitte näistä, murskesäilöttyä kauraa ja vehnää ja rypsirouhetta lötyy.
Hapolla säilötty 3. sadon grinstad-nurmi (muistaakseni joku Keskon sekoite) kairattu lyhyellä kairalla eturintamuksesta eli viimeisenä tehtyä edustaa lähinnä näyte.:
Analyysi Tulos Yksikkö Tavoite/normaali
Säilönnällinen laatu SJ >
pH > 4,13 alle 4,49 (ka 343 g/kg)
Ammoniakkityppi > 23 g/kg N alle 70
Maito- ja muurahaishappo > 52 g/kg ka 35 - 80
Haihtuvat rasvahapot > 14 g/kg ka alle 20
Liukoinen typpi > 305 g/kg N alle 500
Sokeri > 90 g/kg ka 50 - 150
Koostumus SJ >
Kuiva-aine > 343 g/kg
Raakavalkuainen > 136 g/kg ka 130 - 160
Kuitu (NDF) > 499 g/kg ka 500 - 600
D-arvo > 711 g/kg ka 680 - 700
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) > 11,4 MJ/kg ka
OIV > 84 g/kg ka 71 - 88
PVT > 11 g/kg ka 14 - 46
Syönti-indeksi > 116 90 - 120
ME-indeksi > 119 85 - 130
Arvio näytteen säilönnällisestä laadusta SJ >
Arvosana > 9
Hapolla tehty 1.sadon apilapitoinen (2. sato pääsi vielä vanhemmaksi ja sitä kautta hiehoille)
Säilönnällinen laatu SJ >
pH > 4,33 alle 4,63 (ka 377 g/kg)
Ammoniakkityppi > 13 g/kg N alle 70
Maito- ja muurahaishappo > 63 g/kg ka 35 - 80
Haihtuvat rasvahapot > 24 g/kg ka alle 20
Liukoinen typpi > 349 g/kg N alle 500
Sokeri > 59 g/kg ka 50 - 150
Koostumus SJ >
Kuiva-aine > 377 g/kg
Raakavalkuainen > 160 g/kg ka 130 - 160
Kuitu (NDF) > 465 g/kg ka 500 - 600
D-arvo > 676 g/kg ka 680 - 700
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) > 10,8 MJ/kg ka
OIV > 83 g/kg ka 71 - 88
PVT > 37 g/kg ka 14 - 46
Syönti-indeksi > 109 90 - 120
ME-indeksi > 105 85 - 130
Arvio näytteen säilönnällisestä laadusta SJ >
Arvosana > 9
Ja sitten puitua ruokonataa :) , voisikohan tätä käyttää oljen tilalla ruokinnassa?
Kuiva-aine > 414 g/kg
Raakavalkuainen > 59 g/kg ka 110 - 130
Kuitu (NDF) > 655 g/kg ka 500 - 650
Sokeri > 32 g/kg ka
D-arvo > 568 g/kg ka yli 600
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) > 8,5 MJ/kg ka
OIV > 64 g/kg ka
PVT > -37 g/kg ka