Meillä artturi yllätti taas positiivisesti. Näyte on otettu syöttörintuuksesta.

pH                                     3,89
Ammoniakkityppi                43
Maito- ja muurahaishappo   66
Haihtuvat rasvahapot          10
Liukoinen typpi                    458
Sokeri                                 81
Arvosana                            (9)

Kuiva-aine                           263
Raakavalkuainen                 159
Kuitu (NDF)                         519
D-arvo                                742

Me                                      11,9
OIV                                     89
PVT                                     26
Syönti-indeksi                      116
ME-indeksi                           126

Seoksena on Timotei 50% nurminara 25% ruokonata25%
Rehu on märkää, mutta näyttää maitoo lähtevän jä syövät hyvin. Ollut pari viikoa syötössä.

Eikös mtt:n uudessa tutkimuksessa sanottu että säilörehu kannataisi tehdä juhannuksen jälkeen?

Eikös mtt:n uudessa tutkimuksessa sanottu että säilörehu kannataisi tehdä juhannuksen jälkeen?

Yksikö totuus se kerrallaan maailmaan mahtuu??

En tiiä, mitä alottajan rehussa on tapahtunu. Korkeasta pH:sta päätellen tyypillinen happorehu, annostelussa säästelty ja ripaus virhekäymistä. Maitohappoja vähänlaisesti. D-arvon alhaisuuteen voi vaikuttaa melkein mikä vain, mutta noin alhaista ei pitäs olla edes ruokonatakasvustossa. Korkea pH ja virhekäymisen jäljet juoruaa siitä, että raaka-aineen d-arvo lienee ollut pari-kolme pykälää korkeampi.

Korjuupäivänä karheista olis tärkeä saada näytteet. Niistä sais vertailemalla tiedon siitä, paljonko kuiva-ainetta ja energiaa haaskaantuu säilöntäprosessissa.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 31.08.12 - klo:17:37

Eikös mtt:n uudessa tutkimuksessa sanottu että säilörehu kannataisi tehdä juhannuksen jälkeen?

Yksikö totuus se kerrallaan maailmaan mahtuu??

En tiiä, mitä alottajan rehussa on tapahtunu. Korkeasta pH:sta päätellen tyypillinen happorehu, annostelussa säästelty ja ripaus virhekäymistä. Maitohappoja vähänlaisesti. D-arvon alhaisuuteen voi vaikuttaa melkein mikä vain, mutta noin alhaista ei pitäs olla edes ruokonatakasvustossa. Korkea pH ja virhekäymisen jäljet juoruaa siitä, että raaka-aineen d-arvo lienee ollut pari-kolme pykälää korkeampi.

Korjuupäivänä karheista olis tärkeä saada näytteet. Niistä sais vertailemalla tiedon siitä, paljonko kuiva-ainetta ja energiaa haaskaantuu säilöntäprosessissa.

Se mtt:n tutkimus perustui siihen että kasvatetaan viljaa säilörehun lisäksi ja sitä kautta saatiin se vanhana tehty säilörehu kannatavaksi kun ostoväkirehussa voidaan säästää.

En tiiä, mitä alottajan rehussa on tapahtunu. Korkeasta pH:sta päätellen tyypillinen
Korjuupäivänä karheista olis tärkeä saada näytteet. Niistä sais vertailemalla tiedon siitä, paljonko kuiva-ainetta ja energiaa haaskaantuu säilöntäprosessissa.

Voiko d-arvo nousta säilönnässä? Raaka-aineanalyysit näyttivät viime kesänä (siis 2011) 64-65 järjestään toisessa korjuussa, säilisanalyysit taas 67-68. Maitomäärät ja pitoisuudet viittasivat tuohon korkeampaan arvoon. Tietty kaikki voi mennä raaka-aineen näytteenottajan osaamattomuuden piikkiin 

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 01.09.12 - klo:17:18

En tiiä, mitä alottajan rehussa on tapahtunu. Korkeasta pH:sta päätellen tyypillinen
Korjuupäivänä karheista olis tärkeä saada näytteet. Niistä sais vertailemalla tiedon siitä, paljonko kuiva-ainetta ja energiaa haaskaantuu säilöntäprosessissa.

Voiko d-arvo nousta säilönnässä? Raaka-aineanalyysit näyttivät viime kesänä (siis 2011) 64-65 järjestään toisessa korjuussa, säilisanalyysit taas 67-68. Maitomäärät ja pitoisuudet viittasivat tuohon korkeampaan arvoon. Tietty kaikki voi mennä raaka-aineen näytteenottajan osaamattomuuden piikkiin 

Happo nostaa Deetä. En tiä miten muut. Voi olla.

Joo kaxplussalla säilöttiin.

Lainaus käyttäjältä: Katila - 30.08.12 - klo:21:03

Otettiin kairalla siilosta näyte, kairalla mittaa 1,5m ja siilon korkeus 3m, joten ihan koko kerroksesta ei näyte ole..

Ekasta sadosta, tehty juhannusviikolla eli ennen 22.päivää e-p:llä. Kasvustoanalyysit otettu 7.6 jolloin d-arvot 75-77. Artturin mukaan olis n. 73 (ennusteen)

D-arvo 614 !! Mitä ihmettä tässä on tapahtunut?!?
Valkuainen 140
Kuitu 565
ME 9,8
OIV 75
PVT 29
Syönti-indeksi 95

Ja tän piti olla hyvää ja lypsättävää, ajoissa tehtyä rehua..
Pitää kyllä ottaa uus näyte, ihan ei purematta tätä kyllä niele.

Jos tämä pitää paikkansa niin väkirehulasku ei ainakaan laske...Ja sitten vielä ihan eriasia että mitä väkirehua tähän alkaa tukkimaan että se kannattaakin tälläisillä hinnoilla..

Oletteko ottaneet vielä näytteitä?

Ei noihin artturin tuloksiin voi paljoakaan luottaa että kannattaa laittaa uusintanäytteet niin voi olla huippurehua siilossa.
Eihän tuo D-arvokaan voi mitenkään pitää paikkansa kun tuohonaikaan ollu tähkiä vielä näkyvissäkään.

Pistääs uus näytes ja merkka notta hapoolla väsätty joha nousee D5-7 PYKÄLÄÄ JA rv:KIN 3 pykälää.
Siis tän suven kokeiluna!!!
Selittäkääs mulle tua valakuaasen nousu
Mutoon onkoos nuita asteekkoja kuinka laviaatte mulukattu ko tääläpäi ei oo kukaa saanu viä 70 rehua teki sitte koska hyvänsä.
Nuaki jokka alakoo jo kesäkuu aluus sai 69 ja rapiat. Normaaliste nuilla ollu 73-75!???

Turha sitä nir-testiä on yrittää kusettaa väärillä lähtötiedoilla. Lehmät sen tuomitsee

Turha sitä nir-testiä on yrittää kusettaa väärillä lähtötiedoilla. Lehmät sen tuomitsee

Just näin.

Testerin saisi n. 20 000 €:llä, saa saman analyysin kuin Artturilla. Toisaalta... lehmän saa halvemmalla ja sillä voi tehdä samat testit kun vaan näkee vaivaa

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 01.09.12 - klo:17:18

En tiiä, mitä alottajan rehussa on tapahtunu. Korkeasta pH:sta päätellen tyypillinen
Korjuupäivänä karheista olis tärkeä saada näytteet. Niistä sais vertailemalla tiedon siitä, paljonko kuiva-ainetta ja energiaa haaskaantuu säilöntäprosessissa.

Voiko d-arvo nousta säilönnässä? Raaka-aineanalyysit näyttivät viime kesänä (siis 2011) 64-65 järjestään toisessa korjuussa, säilisanalyysit taas 67-68. Maitomäärät ja pitoisuudet viittasivat tuohon korkeampaan arvoon. Tietty kaikki voi mennä raaka-aineen näytteenottajan osaamattomuuden piikkiin 

Jos raaka-aineanalyysi otetaan esim. siilolla joka kuormasta ja näytepussi on lämpimässä kopissa/auringon paisteessa useita tunteja, niin epäonnistumisen riski on iso..

Rehunäyte otetaan siilosta parhaasta paikasta. Lehmät kuitenkin syövät usein kaiken ja parin päivän välivarastoinnin jälkeen.

Huomaako kukaan tässä ristiriitaa teorian ja käytännön välillä

No ei oo näytettä otettu parhaasta paikasta, kun on porattu muovin läpi sieltä täältä eli siinä on se kaikken huonoin osuus eli pinta myös mukana..
Sitte mä voisin uskoa tuota näytettä jos ne on sekottanu 7&6 keskenään, että se oliski 71

Sittempähän tuon näkee kun siilon avaa ja alkaa sitä syöttää.

Keino millä saat pilattua rehusi on niittää se liian lyhyeen sänkeen ,joharan ohjeella tulee ruikulirehua.
Viimeisimpien säilörehutekotutkimusten mukaan lyhyt sänki pilaa koko rehun.Tämä on faktaa eikä mitään mutu tietoa.
Seuratkaa alan lehtiä niin pysytte ajan tasalla niin kuin SAs pysyy aina kehityksen terävimmässä käressä,myös sään ennustamisen alalla, puhumattakaan säilörehun teosta.
Myös valtava kokemus rehun teosta , jo 60 luvulta alkaen tuo lausuntoihin syvää tietämystä ja luotettavuutta,jota harvoin päästään näin suurella joukolla nauttimaan niin kuin nyt nykyaikana internetissä.

Keino millä saat pilattua rehusi on niittää se liian lyhyeen sänkeen ,joharan ohjeella tulee ruikulirehua.

Sänki on just noin, mutta joharan ohjeilla tulee rehua, jota ei tarvitse paljon viljalla boostailla. Taitaa olla tietämys kanssa 60-luvulta Ruikulirehua tulee timppamiehiltä