Lainaus käyttäjältä: vms1 - 25.05.12 - klo:19:05

Ihan toinen asia on, että navetan paikka tuhoaa myös vanhan kartanoympäristön, vaikkakin se on nyt osin päässyt melko huonoon kuntoon. Olemme kuitenkin nyt vihdoin ja viimein ryhtyneet kohentamaan sitä ja haluaisin saada sen ennen kuolemaani kuntoon. Se on enemmänkin unelma ja ymmärrän, että tällaiset asiat eivät päätöksentekoon vaikuta, mutta minulle se on siitä huolimatta tärkeää. Koen, että olen maksamassa jonkinlaista kunniavelkaa edellisille sukupolville.

Eli "harhainen toiveeni siitä että joku tauno ostaisi purkukypsän tilakeskuksen riesoikseen kärsii tästä uudesta navetasta"

Et taida oikein tietää, mistä on kysymys. Taunoja tässä varmaan ollaan, mutta kyllä minä jatkossakin tahtoisin siitä huolimatta mennä tuohon uimalampeeni uimaan. Luulen, että sinäkin tahtoisit, jos olisit minun asemassani. Asia ratkeaisi hyvin yksinkertaisesti, jos luvan hakijat uskaltaisivat siirtää navetan 200 - 300 m metriä lähemmäs omia talouskeskuksiaan. Siinä jäisi vielä lähes kilometri lähimmän luvan hakijan talouskeskukseen etäisyyttä.

Aina löytyy näitä vastustajia... Meilläkin ollaan menossa hakemaan nyt sitten vahvistusta ympäristölupaan korkeamman hallinto-oikeuden kautta. Hankala sanoa mitään tuosta perniön navatta hankkeesta sen enempää kun ei ole asiasta tietoa. Näillä valittajilla tuntuu olevan monesti ihmeellisiä käsityksiä sopivista rakennuspaikoista.

Tässä tapauksessa asia on kuitenkin mielestäni päinvastainen. Luvan hakijoilla tuntuu olevan ihmeellinen käsitys sopivasta rakennuspaikasta. Siinä ainoa tavoite näyttää olleen se, että navetta saadaan mahdollisimman kauas omista talouskeskuksista. Etäisyydet ovat heidän talouskeskuksiinsa 1,2 ja 1,9 km. En tiedä, mikä tilanne on sinulla, mutta jos näitä pyritään sijoittelemaan tällä tavalla mahdollisimman kauas omasta asuinpaikasta naapurin rajalle, niin ristiriitoja syntyy varmasti ja valituskierre on edessä. Jotain haittoja niistä kaiketikin on, jos niitä ei uskalleta ottaa omaan lähipiiriin. Vakuuttelut, että niistä ei pääse mitään ympäristöön kaikuvat kyllä tällaisessa tianteessa kuuroille korville. Meille olisi riittänyt 200 - 300 m:n siirto, mutta siihen he eivät suostuneet.

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 25.05.12 - klo:19:18

Aina löytyy näitä vastustajia... Meilläkin ollaan menossa hakemaan nyt sitten vahvistusta ympäristölupaan korkeamman hallinto-oikeuden kautta. Hankala sanoa mitään tuosta perniön navatta hankkeesta sen enempää kun ei ole asiasta tietoa. Näillä valittajilla tuntuu olevan monesti ihmeellisiä käsityksiä sopivista rakennuspaikoista.

Tässä tapauksessa asia on kuitenkin mielestäni päinvastainen. Luvan hakijoilla tuntuu olevan ihmeellinen käsitys sopivasta rakennuspaikasta. Siinä ainoa tavoite näyttää olleen se, että navetta saadaan mahdollisimman kauas omista talouskeskuksista. Etäisyydet ovat heidän talouskeskuksiinsa 1,2 ja 1,9 km. En tiedä, mikä tilanne on sinulla, mutta jos näitä pyritään sijoittelemaan tällä tavalla mahdollisimman kauas omasta asuinpaikasta naapurin rajalle, niin ristiriitoja syntyy varmasti ja valituskierre on edessä. Jotain haittoja niistä kaiketikin on, jos niitä ei uskalleta ottaa omaan lähipiiriin. Vakuuttelut, että niistä ei pääse mitään ympäristöön kaikuvat kyllä tällaisessa tianteessa kuuroille korville. Meille olisi riittänyt 200 - 300 m:n siirto, mutta siihen he eivät suostuneet.

Josko tuohon paikkaan vaikuttavat pohjamaa ja sähkön saanti. Se lähempi paikka voi olla äkkiä 200 000€ kalliimpi 

Tässä tapauksessa asia on kuitenkin mielestäni päinvastainen. Luvan hakijoilla tuntuu olevan ihmeellinen käsitys sopivasta rakennuspaikasta. Siinä ainoa tavoite näyttää olleen se, että navetta saadaan mahdollisimman kauas omista talouskeskuksista. Etäisyydet ovat heidän talouskeskuksiinsa 1,2 ja 1,9 km. En tiedä, mikä tilanne on sinulla, mutta jos näitä pyritään sijoittelemaan tällä tavalla mahdollisimman kauas omasta asuinpaikasta naapurin rajalle, niin ristiriitoja syntyy varmasti ja valituskierre on edessä. Jotain haittoja niistä kaiketikin on, jos niitä ei uskalleta ottaa omaan lähipiiriin. Vakuuttelut, että niistä ei pääse mitään ympäristöön kaikuvat kyllä tällaisessa tianteessa kuuroille korville. Meille olisi riittänyt 200 - 300 m:n siirto, mutta siihen he eivät suostuneet.

Ympäristöluvassa ei oteta kantaa maa-alueiden omistussuhteisiin eikä arvomuutoksiin. Tässä kohdassa rakennuslupa on se paikka, jossa muistutetaan. Ympäristölupa ottaa kantaa vain kohtuuttomiin haittoihin lähialueille ja tuosta asiasta on paha mennä sanomaan puolin tai toisin sivusta. Sulla on 100% oma näkemys, samoin on hakijoilla ja luvittaja tekee sitten päätöksen omasta näkökulmastaan. Johara tekikin jo yhteenvedon. 2-300 metrin siirto saattaa tarkoittaa satojen tuhansien kustannusnousua, siitä on turha mennä sanomaan vastaan. Toinen asia on olemassaolevat asuinrakennukset. Minimietäisyydet on lähes kiveenhakattuja. Natura-alueen viereen rakentamisen kieltää Naturan ehdot, ei sillä ole mitään tekemistä vaarallisuuden tai riskien kanssa. Niinkuin ei silläkään, että navetan ymppilupa maksaa puolet ydinvoimalan luvasta. Se on lainsäädäntöä, kaavoitusta. Sun tekstistä paistaa läpi vahva tunnelataus asiaa kohtaan ja sehän tarvitaan vastustamiseen. Hankkeesta voisi olla tarjolla jotain, mistä saattaisitte itse hyötyä. Sitäkin kannattaisi miettiä. Liittoutua vihollisen kanssa jossei sitä voi voittaa

Sivuhuomautuksena. Miten on mahdollista noin ympäristöriskit huomioiden, että tuossa mittakaavassa tapahtuva avomaan erikoiskasviviljely ei vaadi ympäristölupaa?

Aatami söhäisi muurahaispesään... 
Mut sen muutaman metrin tai sadan metrin siirto ei välttämättä maksa satoja tuhansia enempää, ellei
rakenneta johonkin rutakkoon tai vesistön päälle.
Ja sitä kalliota on turha vierastaa.     Siitä vasta parhaat pohjat tulee ja sepeliä saa myytyä pikkuhiljaa.

Sen verran on niitä kallioita räjäytelty peltojen parannushommissa ja raiviolla. 

Sivuhuomautuksena. Miten on mahdollista noin ympäristöriskit huomioiden, että tuossa mittakaavassa tapahtuva avomaan erikoiskasviviljely ei vaadi ympäristölupaa?

Hyvä kysymys! Keinokastelu, keinolannoitus, juurikasmullan varastointi, juurikasaumat, yksipuoliset kasvinsuojeluaineet (osa maavaikutteisia) ja vähäinen kasvipeite tuolla hehtaarimäärällä ovat huomattavasti suurempi vesien saastuttaja, kuin navetan katolta ja pihasta tulevat vedet. Meillä saa komioita fosforilukemia vanhoista punajuuri aumapaikoista.

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 29.05.12 - klo:16:07

Sivuhuomautuksena. Miten on mahdollista noin ympäristöriskit huomioiden, että tuossa mittakaavassa tapahtuva avomaan erikoiskasviviljely ei vaadi ympäristölupaa?

Hyvä kysymys! Keinokastelu, keinolannoitus, juurikasmullan varastointi, juurikasaumat, yksipuoliset kasvinsuojeluaineet (osa maavaikutteisia) ja vähäinen kasvipeite tuolla hehtaarimäärällä ovat huomattavasti suurempi vesien saastuttaja, kuin navetan katolta ja pihasta tulevat vedet. Meillä saa komioita fosforilukemia vanhoista punajuuri aumapaikoista.

Toivottavasti tuollaiseen luonnon tuhoaminen laitetaan aisoihin karjatalous on ympäristö ystävällistä toimintaa tuollaan luonnon raiskaukseen nähden

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 29.05.12 - klo:16:07

Sivuhuomautuksena. Miten on mahdollista noin ympäristöriskit huomioiden, että tuossa mittakaavassa tapahtuva avomaan erikoiskasviviljely ei vaadi ympäristölupaa?

Hyvä kysymys! Keinokastelu, keinolannoitus, juurikasmullan varastointi, juurikasaumat, yksipuoliset kasvinsuojeluaineet (osa maavaikutteisia) ja vähäinen kasvipeite tuolla hehtaarimäärällä ovat huomattavasti suurempi vesien saastuttaja, kuin navetan katolta ja pihasta tulevat vedet. Meillä saa komioita fosforilukemia vanhoista punajuuri aumapaikoista.

Ei se saastutus, vaan se haju ja että joku yrittää edes yrittää. Eli Suomeksi sanottuna vanha naapuri kateus!

Aatami söhäisi muurahaispesään... 
Mut sen muutaman metrin tai sadan metrin siirto ei välttämättä maksa satoja tuhansia enempää, ellei
rakenneta johonkin rutakkoon tai vesistön päälle.
Ja sitä kalliota on turha vierastaa.     Siitä vasta parhaat pohjat tulee ja sepeliä saa myytyä pikkuhiljaa.

Sen verran on niitä kallioita räjäytelty peltojen parannushommissa ja raiviolla. 

Jos se 300 metriä tarkoittaa seuraavaa kangasta suon takana, niin jo vain tienteko+sähkö+vesi tulee maksamaan satkun enemmän.

Nimimerkillä viimeiset kahdeksan sähkötolppaa on tuplattu: yks tolppa on nevapellossa pinnan alla ja siihen on pultattu se varsinainen tolppa.....

Niin mä en tosiaankaan tiedä mutta oletan että valitulla navetan paikalla on tosiaan muitakin funktioita kuin kiusata naapureita. Mielenkiinnosta olisi mukava tietää mihin hallia suunnittelevat. En ole edes varma mikä on kuuluisa krapuoja mutta oletan että navetta asettuu johonkin oikealle puolelle kemiön johtavaa tietä. Asianosaiset voisi informoida jos viittivät. Helpompi luoda käsityksiä että onko paikalla oikeasti tarkoituksensa vai onko paikka valittu ihan kiusallaan. Mielestäni kulkuyhteyksien puolesta se olisi ainakin hyvinkin keskeisesti jos se tosiaan on siinä ojan vieressä joko oikealla tai vasemmalla kemiöntietä.
Noin muuten niin onhan alueella muitakin karjarakennuksia joten ihan tyhjään kolonhan ko navetta ei ilmesty. Jos ottaa vaikka 10 km säteen niin löytyy kait muistaakseni ainakin neljä navettaa ja useampi lopettanut sekä useita joko lopettaneita tai toiminnassaolevaa sikalaa. Sikäli ko aluehan ei ole ollut lantavapaa tähäänkään asti. Toki voi olla että ko krapuoja ei ole ollut vaarassa saastua.

Ps. En tykkää että valittajaa mollataan julkisesti. Aihe on enemminkin yleisen asenteen asia koska koko alue tuntuu olevan aika työläs saada minkäänlaista ympäristölupaa mihinkään ainiaiden valittajien ansiosta.

Lainaus käyttäjältä: bobbari - 29.05.12 - klo:16:16

Aatami söhäisi muurahaispesään... 
Mut sen muutaman metrin tai sadan metrin siirto ei välttämättä maksa satoja tuhansia enempää, ellei
rakenneta johonkin rutakkoon tai vesistön päälle.
Ja sitä kalliota on turha vierastaa.     Siitä vasta parhaat pohjat tulee ja sepeliä saa myytyä pikkuhiljaa.

Sen verran on niitä kallioita räjäytelty peltojen parannushommissa ja raiviolla. 

Jos se 300 metriä tarkoittaa seuraavaa kangasta suon takana, niin jo vain tienteko+sähkö+vesi tulee maksamaan satkun enemmän.

Nimimerkillä viimeiset kahdeksan sähkötolppaa on tuplattu: yks tolppa on nevapellossa pinnan alla ja siihen on pultattu se varsinainen tolppa.....

mutta miettiä sopii minkälaista ongelmaa aiheuttaa mittavat maansiirtotyöt jo rakennusvaiheessa jos tuossa nyt aletaan rakentaa aiotulle paikalle, entä mahdollinen tuleva liikkenöinti, aiheuttaako pölyhaittaa, mahdollinen eläinten ulkoilupakko jne jne...
tässä on nyt kuitenkin osapuolina kait myös kaksi viljelijää että ei ole se ainainen hienohelma/nappikauluskokoomusmökkiläinen valittamassa

Lainaus käyttäjältä: bobbari - 29.05.12 - klo:16:16

Aatami söhäisi muurahaispesään... 
Mut sen muutaman metrin tai sadan metrin siirto ei välttämättä maksa satoja tuhansia enempää, ellei
rakenneta johonkin rutakkoon tai vesistön päälle.
Ja sitä kalliota on turha vierastaa.     Siitä vasta parhaat pohjat tulee ja sepeliä saa myytyä pikkuhiljaa.

Sen verran on niitä kallioita räjäytelty peltojen parannushommissa ja raiviolla. 

Jos se 300 metriä tarkoittaa seuraavaa kangasta suon takana, niin jo vain tienteko+sähkö+vesi tulee maksamaan satkun enemmän.

Nimimerkillä viimeiset kahdeksan sähkötolppaa on tuplattu: yks tolppa on nevapellossa pinnan alla ja siihen on pultattu se varsinainen tolppa.....

  Sen tarkempaa en tiedä kulmakuntaa, mut mun mielestä sielläpäin on kyllä sitä kallioo monin kerroin
verrattuna siihen nevaan... 
Minusta kallio on hieno elementti.     Kerran kun sen saa tasoitettua korkoon, niin ikinä ei kaduta, kun
tulikin se kallio hävitettyä... 

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 29.05.12 - klo:16:07

Sivuhuomautuksena. Miten on mahdollista noin ympäristöriskit huomioiden, että tuossa mittakaavassa tapahtuva avomaan erikoiskasviviljely ei vaadi ympäristölupaa?

Hyvä kysymys! Keinokastelu, keinolannoitus, juurikasmullan varastointi, juurikasaumat, yksipuoliset kasvinsuojeluaineet (osa maavaikutteisia) ja vähäinen kasvipeite tuolla hehtaarimäärällä ovat huomattavasti suurempi vesien saastuttaja, kuin navetan katolta ja pihasta tulevat vedet. Meillä saa komioita fosforilukemia vanhoista punajuuri aumapaikoista.

Eiköhän tuo mene jo vähän asian vierestä. Tässä tapauksessa puhumme kasteluveden saastumisesta eli siihen joutuvista eläinperäisistä bakteereista, jotka voivat olla hyvinkin vaarallisia. Muistanet varmaan Saksan EHEG-bakteerikohun. Siihen ihmisiä kuoli ja ensin bakteerin levittäjiksi epäiltiin Espanjalaisia kurkkuja, joita oli kasteltu epäpuhtaalla vedellä (siis karjanlantajäämiä sisältävällä vedellä). Tämä oli vakava paikka kurkun viljelijöille ja he kärsivät pelkästä huhusta suuria taloudellisia menetyksiä.

Sinulle vesien saastuminen on ilmeisesti sen ravinnekuorman lisääntymistä. Punajuurien aumapaikoissa voi olla ilmeisesti korkeita fosforipitoisuuksia, mutta vielä kovempia löytyy lanta-aumojen pohjista. Karjanlannalla lannoitettujen peltojen fosforipitoisuudet ovat yleensä hyvin korkeita. Ne ovat yleensä tapissa ja fosforihan on pääasiallisin syy Itämeren rehevöitymiseen. Minusta on väärin vetää sellaisia johtopäätöksiä, että karjatalous olisi jotenkin puhtaampaa ja vähäpäästöisempää kuin kasvinviljely (esim. vihannes ja juurestuotanto) ja että sitä pitäisi sen takia suosia. Suurnavettoihin perustuva teollinen maidontuotanto alkaa saada myös sellaisia piirteitä, että sitä voidaan eläinten hyvinvoinnin kannalta pitää jo jopa epäeettisenä.

Juu lehmät lähti meiltä 1987, ei ollut laajennusvaraa, eikä toimivia rahoituspaketteja, tuntui, että ei ole järkeä kotieläintilaa eteläiseen Suomeen.

Nyt sitten muutaman kilometrin päähän olisi tulossa taas rutosti lehmiä niin kuin tämän naapuripaikkakunnan isommilla kartanoilla aikoinaan.

Ympyrä on sulkeutunut, itse haluaisin seutukunnalle tasapuolisesti kaikkea hyvää, sekä puutarha- että karjatalouspuolelle. Täällä etelässä ne kuluttajatkin ovat, vähän vielä olisi odotettu niin kyseinen suunniteltu kotieläintuotanto olisi sekin painottunut muutaman sata kilometriä etelämmäksi, lahden taakse.

-SS-

Suurnavettoihin perustuva teollinen maidontuotanto alkaa saada myös sellaisia piirteitä, että sitä voidaan eläinten hyvinvoinnin kannalta pitää jo jopa epäeettisenä.

Sun perustelusi on kyllä hyviä, vaan tämä lipsahtaa vahvasti mutun ja mielikuvan puolelle. Lisäksi mukana on aimo annos asennetta: vihannestenviljelyn sopii olla teollista ja suurta (kun pääset siitä hyötymään), mutta lehmiä lypselevien pitäis pysytellä koivujatähtilinjalla. Perusteeksi raavit sitten ihan mitä tahansa

Toinen asia: kasteluvesien saastuminen on kyllä todellinen riski, mutta oikein hoidettuna se ei realisoidu. Katsos, niissä rehupihan hulevesissä tuskin on vaarallisia bakteereja ja lantavesiä ei ojiin saa johtaa.

Tässä on kysymys näennäisestä eturistiriidasta. Kasteluveden saastumisen riski kasvaa jonkin verran. Mutta huolehtiiko vihannesmies siitä, mitä omasta toiminnasta valuu ojastoihin alajuoksun asukkaiden iloksi? Ehkä, ehkä ei. Mutta teidän on luotettava siihen, että lehmiä lypsävä hoitaa tonttinsa kuten kuuluu, eikä aiheuta tahallisia riskejä muiden toiminnalle. Siis LUOTETTAVA!! Toisten yritystoiminnan estäminen josseilla ja ehkillä on osoitus kyvyttömyydestä ja/tai haluttomuudesta luottaa muihin kuin itteensä. Siinä on kyse asennoitumisesta ympäristön muihin toimijoihin ja se koskee tässäkin jutussa molempia osapuolia. Loppujen lopuksi kaikki perustuu luottamukseen ja sen puute näivettää kaikkea....