Toivottavasti osapuolet pääsevät asiassa sopuun.

Ymmärrän kyllä huolen kasveluvesien pilaantumisesta. Muistan itse hyvin miltä ojat näyttivät 80-luvulla kun sonta käsiteltiin kippaamalla se ojaan.

Mutta tilanne on nykyään hyvin erilainen.

Pitää tuosta fosforista sanoa,täältä löytyy peltoja joissa P on tapissa,on ollut jo kymmenen vuotta,vaikka fosforia ei ole lisättykään.Löytyy taas myös peltoja joissa P on ollut aina matala,vaikka sontaa on laitettu ruhtinaalisesti.Näille yhteistä kuitenkin on se,rehuissa fosforin kanssa on hyvä että pääsee sinne alarajalle.En tiedä sinne itämereenkö ne fosforit menee sitten vai onko Suomessa varsin tiukat fosforirajat.
Ja mitä minä näistä suurnavetoista tiedän,kyllä se suomalainen perisynti eli kateus pitää päästöt kurissa.

Navetta ei ole pörssiyhtiö. Navetan täytyy oikeasti huolehtia jätevesiasioista 

Juu lehmät lähti meiltä 1987, ei ollut laajennusvaraa, eikä toimivia rahoituspaketteja, tuntui, että ei ole järkeä kotieläintilaa eteläiseen Suomeen.

Nyt sitten muutaman kilometrin päähän olisi tulossa taas rutosti lehmiä niin kuin tämän naapuripaikkakunnan isommilla kartanoilla aikoinaan.

Ympyrä on sulkeutunut, itse haluaisin seutukunnalle tasapuolisesti kaikkea hyvää, sekä puutarha- että karjatalouspuolelle. Täällä etelässä ne kuluttajatkin ovat, vähän vielä olisi odotettu niin kyseinen suunniteltu kotieläintuotanto olisi sekin painottunut muutaman sata kilometriä etelämmäksi, lahden taakse.

-SS-

  Joo samoja kuvioita on joskus tullut mietittyä.    Jääkö tää Etelä-Suomi jostain syystä väliinputoajan
asemaan, mitä tulee tähän maidontuotannon rakennekehitykseen ?
Länsi-Suomi jyrää pohjoisen tuen voimin ja Viro alkaa kehittyä reippaasti maidontuotannon suhteen.
Tehdäänkö se maidontuottajan asema vaikeammaksi vuosi vuodelta ? 

Tuli mieleen kouluajat. Tuolla maatalousoppilaitoksessa opettaja muisteli omia kouluaikojaan. -60luvun alussa oli kuulemma opetettu että nyt tulevat väkilanniotteet ja lannan voi tästä lähin ajaa metsään tai vaikka järven jäälle. Näin siis kuuskytluvulla... ja 80luvun alussa neuvottiin puolipäisteetöntä kyntöä. Peruutetaan aurat ojan päälle ja siitä lähtö. Auttaa pinta- ja sulamisvesien nopempaan poistumiseen. Tää oli käytännön maamiehessä.

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 29.05.12 - klo:16:20

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 29.05.12 - klo:16:07

Sivuhuomautuksena. Miten on mahdollista noin ympäristöriskit huomioiden, että tuossa mittakaavassa tapahtuva avomaan erikoiskasviviljely ei vaadi ympäristölupaa?

Hyvä kysymys! Keinokastelu, keinolannoitus, juurikasmullan varastointi, juurikasaumat, yksipuoliset kasvinsuojeluaineet (osa maavaikutteisia) ja vähäinen kasvipeite tuolla hehtaarimäärällä ovat huomattavasti suurempi vesien saastuttaja, kuin navetan katolta ja pihasta tulevat vedet. Meillä saa komioita fosforilukemia vanhoista punajuuri aumapaikoista.

Eiköhän tuo mene jo vähän asian vierestä. Tässä tapauksessa puhumme kasteluveden saastumisesta eli siihen joutuvista eläinperäisistä bakteereista, jotka voivat olla hyvinkin vaarallisia. Muistanet varmaan Saksan EHEG-bakteerikohun. Siihen ihmisiä kuoli ja ensin bakteerin levittäjiksi epäiltiin Espanjalaisia kurkkuja, joita oli kasteltu epäpuhtaalla vedellä (siis karjanlantajäämiä sisältävällä vedellä). Tämä oli vakava paikka kurkun viljelijöille ja he kärsivät pelkästä huhusta suuria taloudellisia menetyksiä.

Sinulle vesien saastuminen on ilmeisesti sen ravinnekuorman lisääntymistä. Punajuurien aumapaikoissa voi olla ilmeisesti korkeita fosforipitoisuuksia, mutta vielä kovempia löytyy lanta-aumojen pohjista. Karjanlannalla lannoitettujen peltojen fosforipitoisuudet ovat yleensä hyvin korkeita. Ne ovat yleensä tapissa ja fosforihan on pääasiallisin syy Itämeren rehevöitymiseen. Minusta on väärin vetää sellaisia johtopäätöksiä, että karjatalous olisi jotenkin puhtaampaa ja vähäpäästöisempää kuin kasvinviljely (esim. vihannes ja juurestuotanto) ja että sitä pitäisi sen takia suosia. Suurnavettoihin perustuva teollinen maidontuotanto alkaa saada myös sellaisia piirteitä, että sitä voidaan eläinten hyvinvoinnin kannalta pitää jo jopa epäeettisenä.

Jos olisi mahdollista, minä tekisin navettani kauas tuollaisesta naapurista.

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 29.05.12 - klo:16:20

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 29.05.12 - klo:16:07

Sivuhuomautuksena. Miten on mahdollista noin ympäristöriskit huomioiden, että tuossa mittakaavassa tapahtuva avomaan erikoiskasviviljely ei vaadi ympäristölupaa?

Hyvä kysymys! Keinokastelu, keinolannoitus, juurikasmullan varastointi, juurikasaumat, yksipuoliset kasvinsuojeluaineet (osa maavaikutteisia) ja vähäinen kasvipeite tuolla hehtaarimäärällä ovat huomattavasti suurempi vesien saastuttaja, kuin navetan katolta ja pihasta tulevat vedet. Meillä saa komioita fosforilukemia vanhoista punajuuri aumapaikoista.

Eiköhän tuo mene jo vähän asian vierestä. Tässä tapauksessa puhumme kasteluveden saastumisesta eli siihen joutuvista eläinperäisistä bakteereista, jotka voivat olla hyvinkin vaarallisia. Muistanet varmaan Saksan EHEG-bakteerikohun. Siihen ihmisiä kuoli ja ensin bakteerin levittäjiksi epäiltiin Espanjalaisia kurkkuja, joita oli kasteltu epäpuhtaalla vedellä (siis karjanlantajäämiä sisältävällä vedellä). Tämä oli vakava paikka kurkun viljelijöille ja he kärsivät pelkästä huhusta suuria taloudellisia menetyksiä.

Sinulle vesien saastuminen on ilmeisesti sen ravinnekuorman lisääntymistä. Punajuurien aumapaikoissa voi olla ilmeisesti korkeita fosforipitoisuuksia, mutta vielä kovempia löytyy lanta-aumojen pohjista. Karjanlannalla lannoitettujen peltojen fosforipitoisuudet ovat yleensä hyvin korkeita. Ne ovat yleensä tapissa ja fosforihan on pääasiallisin syy Itämeren rehevöitymiseen. Minusta on väärin vetää sellaisia johtopäätöksiä, että karjatalous olisi jotenkin puhtaampaa ja vähäpäästöisempää kuin kasvinviljely (esim. vihannes ja juurestuotanto) ja että sitä pitäisi sen takia suosia. Suurnavettoihin perustuva teollinen maidontuotanto alkaa saada myös sellaisia piirteitä, että sitä voidaan eläinten hyvinvoinnin kannalta pitää jo jopa epäeettisenä.

Mää oon kuullu huhua yhdestä Perniöläisestä kartonosta, jonka jonka muutaman sadan lihasian sikalassa ei koskaan ollu lantalaa, vaan lietelanta johdettiin (rapu?)ojaan ja sitä kautta Itämereen vielä 90-luvulla. Mitä lie baketeereja siihen aikaan ollu olemassa ja mitenkä ovat säilyneet mudassa... 

Väittäisin ilman parempaa asiantuntemusta, että todennäköisyys kolin yms bakteerien leviäminen pellolle on todennäköisempää on tältä ajalta, kuin navetan pihan ja katon sadevesien mukana tuleminen.

Näin back to topic on varmasti ihan perusteltua pysähtyä miettimään mitä kautta tuotantolaitosten pihavedet johdetaan vesistöihin, mutta perustelusi ontuu melko pahasti.

Toivottavasti osapuolet pääsevät asiassa sopuun.

Ymmärrän kyllä huolen kasveluvesien pilaantumisesta. Muistan itse hyvin miltä ojat näyttivät 80-luvulla kun sonta käsiteltiin kippaamalla se ojaan.

Mutta tilanne on nykyään hyvin erilainen.

Niin minäkin toivon. Kyllä siihen on erilaisia mahdollisuuksia, jos vain halua löytyy. Navetta voitaisiin esim. siirtää sivusuunnassa metsän taakse siten, että se jäisi pois näkökentästämme ja piha-alueiden valumavedet voitaisiin pumpata mäen yli hakijoiden omalle puolelle, jolloin kasteluvesiongelma ratkeaisi. Nyt ne aiotaan ohjata yli kilometrin matkan putkistoammme pitkin ja vielä pienen uimalampemme kautta. Putkiston vetokyky ei edes riitä. Parempi vaihtoehto olisi siirtää navetta kokonaan mäen toiselle puolelle. Luonnollisin vaihtoehto olisi rakentaa navetta hakijoiden nykyisten navetoiden viereen tai lähialueelle. Nykytekniikan ansiosta haitat eivät olisi tämän hetkisiä haittoja suurempia. Tästä olisi myös se hyöty, että karjatalous pysyisi samalla alueella eikä laajenisi uusille alueille. Syyringin mäki jakaa valuma-alueet kahteen osaan: Kirakan järven ja Makarlan järven alueiksi. Hakijoiden nykyiset navetat ovat Kirakan järven puolella. Uutta ollaan tuomassa Makarlan järven puolelle.

Tätä keskustelua on käyty erilaisten mielikuvien pohjalta esim. miten ilkeitä ja kateellisia valittajat ovat ja haluavat tuhota toisten yritystoiminnan. Keskustelijat ovat henkeen ja vereen karjatalousihmisiä ja siksi kärkevät kommentit ovat ymmärrettäviä. Kysymys on kuitenkin siitä, että kyllä täällä on todellinen pelko (tuska) siitä, että viljelytoiminta loppuu ja aiheuttaa isoja taloudellisia menetyksiä. Tilanteen voi ehkä ymmärtää vain kaymällä paikan päällä. Ottakaa vain minuun henkilökohtainen yhteys, niin voin paikan päällä näyttää, mistä on kysymys.

Navetta voitaisiin esim. siirtää sivusuunnassa metsän taakse siten, että se jäisi pois näkökentästämme ja piha-alueiden valumavedet voitaisiin pumpata mäen yli hakijoiden omalle puolelle, jolloin kasteluvesiongelma ratkeaisi. Nyt ne aiotaan ohjata yli kilometrin matkan putkistoammme pitkin ja vielä pienen uimalampemme kautta. Putkiston vetokyky ei edes riitä. Parempi vaihtoehto olisi siirtää navetta kokonaan mäen toiselle puolelle.

Tuossahan annat ymmärtää, että sen navetan silmissäsi oleminen on myös ongelma?? Onko se juuri se ongelma, se ei saa näkyä??

Aiotaanko koko mäki kääntää kallistumaan teidän maidenne suuntaan, vai mistä piha-alueiden sadanta muodostuu. Äkkiseltään tulee mieleen, että jos mäelle sataa nytkin, ei se veden määrä siitä lisäänny, jos se paikka rakennetaan? Tietysti hieman asfaltoinnista johtuvaa nopeampaa liikettä veteen tulee, mutta ei se sadantaa lisää. Jos rinnettä jo alue on, niin kyllä se sama vesimäärä runsaammalla sateella on siellä samassa putkessa muutoinkin??

 Kaikki luvallinen/mahdollinen ei aina ole järkevää eikä pidemmänpäälle kannattavaa, kun tarina takavuosilta kertoi vuokralaisesta joka teki ammujen aidan vuokranantajan talon seinään kiinni ja ammut järsi maalit joka kesä seinästä...huomaavaisuus rules...

Lainaus käyttäjältä: ilehirvi - 30.05.12 - klo:12:57

Navetta voitaisiin esim. siirtää sivusuunnassa metsän taakse siten, että se jäisi pois näkökentästämme ja piha-alueiden valumavedet voitaisiin pumpata mäen yli hakijoiden omalle puolelle, jolloin kasteluvesiongelma ratkeaisi. Nyt ne aiotaan ohjata yli kilometrin matkan putkistoammme pitkin ja vielä pienen uimalampemme kautta. Putkiston vetokyky ei edes riitä. Parempi vaihtoehto olisi siirtää navetta kokonaan mäen toiselle puolelle.

Tuossahan annat ymmärtää, että sen navetan silmissäsi oleminen on myös ongelma?? Onko se juuri se ongelma, se ei saa näkyä??

Aiotaanko koko mäki kääntää kallistumaan teidän maidenne suuntaan, vai mistä piha-alueiden sadanta muodostuu. Äkkiseltään tulee mieleen, että jos mäelle sataa nytkin, ei se veden määrä siitä lisäänny, jos se paikka rakennetaan? Tietysti hieman asfaltoinnista johtuvaa nopeampaa liikettä veteen tulee, mutta ei se sadantaa lisää. Jos rinnettä jo alue on, niin kyllä se sama vesimäärä runsaammalla sateella on siellä samassa putkessa muutoinkin??

Niinpä.

Mun silmään osuu pahasti tuo monessa kohtaa toistuva "putkistoamme pitkin", "naapurin rakentamaa putkea pitkin"...
Ilmeisesti on kyse jostain putkitetusta luonnollisesta vesiuomasta, vai?

Lainaus käyttäjältä: ilehirvi - 30.05.12 - klo:12:57

Navetta voitaisiin esim. siirtää sivusuunnassa metsän taakse siten, että se jäisi pois näkökentästämme ja piha-alueiden valumavedet voitaisiin pumpata mäen yli hakijoiden omalle puolelle, jolloin kasteluvesiongelma ratkeaisi. Nyt ne aiotaan ohjata yli kilometrin matkan putkistoammme pitkin ja vielä pienen uimalampemme kautta. Putkiston vetokyky ei edes riitä. Parempi vaihtoehto olisi siirtää navetta kokonaan mäen toiselle puolelle.

Tuossahan annat ymmärtää, että sen navetan silmissäsi oleminen on myös ongelma?? Onko se juuri se ongelma, se ei saa näkyä??

Aiotaanko koko mäki kääntää kallistumaan teidän maidenne suuntaan, vai mistä piha-alueiden sadanta muodostuu. Äkkiseltään tulee mieleen, että jos mäelle sataa nytkin, ei se veden määrä siitä lisäänny, jos se paikka rakennetaan? Tietysti hieman asfaltoinnista johtuvaa nopeampaa liikettä veteen tulee, mutta ei se sadantaa lisää. Jos rinnettä jo alue on, niin kyllä se sama vesimäärä runsaammalla sateella on siellä samassa putkessa muutoinkin??

On sekin yksi ongelma ja senkin ymmärtää, jos tulee paikan päälle katsomaan ja viettämään iltaa pihalla. Tässä edessä on luonnonkaunis metsäpeltomme, johon hirvet ja peurat tulevat joka ilta aterioimaan. Kyllä jokainen järkevä ihminen haluaa myös puolustaa tätä näkymää. Onko se väärin? Pitääkö meidän uhrata kaiken esi-isiltämme perimämme toisen osapuolen bisneksien edistämiseksi? Minusta toisen osapuolen pitäisi myös kunnioittaa tällaisia arvoja ja tehdä voitavansa sen säilyttämiseksi. Olemmeko me tästä syystä se ilkeä osapuoli?

Tuohon toiseen kysymykseen voin vastata, että vesimäärä ei tietenkään lisäänny, mutta sen nopeus kasvaa. Se saavuttaa niskakaivon muutamassa minuutissa toisin kuin luonnotilaisesta metsästä tuleva vesi. Rajalla maasto on vielä suoperäistä (paikka johon lieteallas on suunniteltu) ja se pidättelee ja tasaa veden virtausta. Niskakaivo tulvii aika ajoittain nytkin yli pellolle, kun suoperäistä maata on putkiston teon jälkeen ojitettu naapurin toimesta. Ei ole vaikeaa ymmärtää, millä nopeudella vesi tulee asvaltoidulta pihalta ja peltikatoilta.

Lainaus käyttäjältä: sirkussonni - 30.05.12 - klo:13:10

Lainaus käyttäjältä: ilehirvi - 30.05.12 - klo:12:57

Navetta voitaisiin esim. siirtää sivusuunnassa metsän taakse siten, että se jäisi pois näkökentästämme ja piha-alueiden valumavedet voitaisiin pumpata mäen yli hakijoiden omalle puolelle, jolloin kasteluvesiongelma ratkeaisi. Nyt ne aiotaan ohjata yli kilometrin matkan putkistoammme pitkin ja vielä pienen uimalampemme kautta. Putkiston vetokyky ei edes riitä. Parempi vaihtoehto olisi siirtää navetta kokonaan mäen toiselle puolelle.

Tuossahan annat ymmärtää, että sen navetan silmissäsi oleminen on myös ongelma?? Onko se juuri se ongelma, se ei saa näkyä??

Aiotaanko koko mäki kääntää kallistumaan teidän maidenne suuntaan, vai mistä piha-alueiden sadanta muodostuu. Äkkiseltään tulee mieleen, että jos mäelle sataa nytkin, ei se veden määrä siitä lisäänny, jos se paikka rakennetaan? Tietysti hieman asfaltoinnista johtuvaa nopeampaa liikettä veteen tulee, mutta ei se sadantaa lisää. Jos rinnettä jo alue on, niin kyllä se sama vesimäärä runsaammalla sateella on siellä samassa putkessa muutoinkin??

Niinpä.

Mun silmään osuu pahasti tuo monessa kohtaa toistuva "putkistoamme pitkin", "naapurin rakentamaa putkea pitkin"...
Ilmeisesti on kyse jostain putkitetusta luonnollisesta vesiuomasta, vai?

Kylläpäs tässä nyt syynätään. Kaikki mitä kerron, pyritään käyttämään heti minua vastaan. Eikö sitäkään olisi saanut putkittaa? Olisiko pitänyt huomioida, että naapuri rakentaa putkiston tekohetkellä tuntemattoman kokoluokan navetan luonnontilaiseen metsään? Kysymys oli ihan normaalista metsäpellon salaojituksen yhteydessä tehdystä putkistosta alkuosaltaan (salaojateknikko on sen suunnitellut aikoinaan 60-luvulla). Loppuosa lammesta eteenpäin on tehty myöhemmin.

Tasapuolisuuden nimessä sinun pitäisi selvittää myös hakijoiden motiiveja eli miksi navetta halutaan juuri tähän paikkaan? Miksi se on niin tärkeää, miksi muut ehdotetut vaihtoehdot eivät millään käy, esim. onko mahdollisesti kysymys siitä, että kun navettayrityksestä tulee oaskeyhtiö, niin se halutaan sijoittaa vihoviimeiseen nurkkaan, että se on helppo erottaa hakijan tilasta ja että siitä ei sitten jatkossa ole haittaa tilan muulle toiminnalle. Tuo kannattaisi selvittää?

Olen täällä kaksikymmentä yhtä vastaan raadeltavana, mutta antaa tulla vaan. Toivoisin kylläkin vähän monipuolisempaa keskustelua.

Lainaus käyttäjältä: bouli - 30.05.12 - klo:13:51

Lainaus käyttäjältä: sirkussonni - 30.05.12 - klo:13:10

Lainaus käyttäjältä: ilehirvi - 30.05.12 - klo:12:57

Navetta voitaisiin esim. siirtää sivusuunnassa metsän taakse siten, että se jäisi pois näkökentästämme ja piha-alueiden valumavedet voitaisiin pumpata mäen yli hakijoiden omalle puolelle, jolloin kasteluvesiongelma ratkeaisi. Nyt ne aiotaan ohjata yli kilometrin matkan putkistoammme pitkin ja vielä pienen uimalampemme kautta. Putkiston vetokyky ei edes riitä. Parempi vaihtoehto olisi siirtää navetta kokonaan mäen toiselle puolelle.

Tuossahan annat ymmärtää, että sen navetan silmissäsi oleminen on myös ongelma?? Onko se juuri se ongelma, se ei saa näkyä??

Aiotaanko koko mäki kääntää kallistumaan teidän maidenne suuntaan, vai mistä piha-alueiden sadanta muodostuu. Äkkiseltään tulee mieleen, että jos mäelle sataa nytkin, ei se veden määrä siitä lisäänny, jos se paikka rakennetaan? Tietysti hieman asfaltoinnista johtuvaa nopeampaa liikettä veteen tulee, mutta ei se sadantaa lisää. Jos rinnettä jo alue on, niin kyllä se sama vesimäärä runsaammalla sateella on siellä samassa putkessa muutoinkin??

Niinpä.

Mun silmään osuu pahasti tuo monessa kohtaa toistuva "putkistoamme pitkin", "naapurin rakentamaa putkea pitkin"...
Ilmeisesti on kyse jostain putkitetusta luonnollisesta vesiuomasta, vai?

Kylläpäs tässä nyt syynätään. Kaikki mitä kerron, pyritään käyttämään heti minua vastaan. Eikö sitäkään olisi saanut putkittaa? Olisiko pitänyt huomioida, että naapuri rakentaa putkiston tekohetkellä tuntemattoman kokoluokan navetan luonnontilaiseen metsään? Kysymys oli ihan normaalista metsäpellon salaojituksen yhteydessä tehdystä putkistosta alkuosaltaan (salaojateknikko on sen suunnitellut aikoinaan 60-luvulla). Loppuosa lammesta eteenpäin on tehty myöhemmin.

Niin, mua nyt vaan häiritsi tuon asian korostaminen että putki on teidän rakentama. Tulee sellainen vaikutelma, vaikka niin et varmaan tarkoittanut, että perkele sehän meidän tekemä putki sinne mitään naapurin vesiä johdeta.

Nyt täytyy vähän kommentoida kun asia on hieman seljennyt näiden kirjoituksien perusteella. Tutkailin karttaa ja jos olen ymmärtänyt oikein niin suunniteltu navetta on suunniteltu metsäalueelle mikä on isoin metsätilkku minkä tämä rakentaja  omistaa siltä alueelta. Sikäli rakennus on kauimpana asutuksesta minkä tuolta alueelta löytyy. On tosiaan valitettavaa että tämän valittajan pihalta lähtee peltotilkku suoraan tätä aluetta kohden mihin tuotantotila on suunniteltu. Ainakin toinen sivu tästä metsätilkusta näyttää jyrkältä kartalla eli silloin rakennus tulisi pellolle ja useamman asukkaan "vaikutusalueelle". Sikäli on toki harmillista että tämäkin paikka häiritsee yhtä tilaa (matkaa noin 600m tilakeskukseen).

Sellainen asia mikä ei ole viellä ollenkaan ilmennyt niin mun olettamuksen mukaan tämän riidellyn ojan yläjuoksulla on ainakin yksi toimiva lihapossula ja samoiten emakkosikala. Lisäksi vaikutusalueella on vuosia sitten ollut ainakin yksi possula lisää. Navetoista en tiedä kun en jaksanut seurata karttoja mihinpäin ojat viettävät.

Toivottavasti olen osannut tulkita paikat oikein jolloin edellämainittu on tietääkseni faktaa.