Sitä on helppo ihmetellä, miten etelässä kohdellaan karjatilallisia, jos ei tunne asiaa tai ei elä tässä ympäristössä. Voin kääntää asian toisin päin: Tämä on oiva esimerkki siitä, miten karjatilalliset ja laki kohtelevat etelässä muita maatalouden harjoittajia.
Ongelma on siinä, ettei laki aseta oikeastaan minkäänlaisia rajoituksia siihen, minkälaiselle paikalle suurnavetta voidaan rakentaa. Ympäristölupa heltiää aina. Tässäkin tapauksessa kysymys on siitä, että luvan hakijat siirtävät mahdolliset ongelmat ja riskit naapurin kannettavaksi sijoittamalla navetan 1,2 ja 1,9 km:n etäisyydelle omista talouskeskuksistaan naapurin rajalle siten, että koko navetta-alueen valumavedet ohjataan naapurin uimalampeen naapurin rakentamaa putkea pitkin ja siitä sitten edelleen putkea pitkin ojaan, josta otetaan lehtivihannesten kasteluvesi.
Sitten väitetään, että alueelta ei tule mitään ongelmia aiheuttavia päästöjä. Tätä on vaikea uskoa, kun tiedetään, minkälaisia rakennusteknisiä ym. virheitä tällaisissa hankkeissa aina tehdään. Ongelmat ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Hyvin kuvaavaa on se, että massiivinen lieteallas voidaan sijoittaa tällaiselle paikalle 6 m:n etäisyydelle naapurin rajasta, mutta ei 6 m:n etäisyydelle Natura-alueen rajasta. Natura-alueen rajalla tästä syntyykin heti mittavat riskit. Miten tämä on mahdollista, että täysin turvallisesta laitoksesta tuleekin äkkiä riskialtis, kun rajan nimi muutetaan Natura-rajaksi.
Tässäkin tapauksessa hakijat olisivat voineet huomioida kohteliaasti naapurin intressit ja siirtää navetan paikan noin 200 m pohjoisemmaksi mäkitöyrään toiselle puolelle, jolloin valumavedet menisivät hakijan omien maiden kautta laskuojaan. Näin ei tehty, koska laki sallii näin räikeän naapurin oikeuksien loukkauksen ja elinkeinon vaarantamisen.
