Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: vms1 - 25.05.12 - klo:19:05
-
Tässä oiva esimerkki miten etelässä kohdellaan karjatalousyrittäjiä.
Huom en ole kysynyt lupia lainauksiin, mutta koska tekstit on lainattu suoraan lehdestä niin katson että ne saa täälläkin julkaista.
(Perniönseudunlehti 24.5.2012)
"Mielipide
Ylönkylän suurnavetta – harkitsematonta päätöksentekoa
24.05.2012 09:55 .Ylönkylän suurnavetan paikan valinta on ollut ympäristöllisesti harkitsematonta ja aiheuttaa lähimmälle naapurille ja siellä harjoitettavalle viljelytoiminnalle kohtuuttomia riskejä.
Täytyy ihmetellä, mikä tässä suurnavetta asiassa on niin merkittävän tärkeää Salon kaupungille, että paikan valinnalla ollaan valmiita tuhoamaan alueella hyvin käyntiin lähtenyttä erikoiskasvien viljelytoimintaa. Jos asiaa ajatellaan maataloustukipolitiikan kannalta, niin alue ei ole eikä tule olemaan varsinaista karjankasvatusaluetta. Ne alueet ovat pohjoisempana. Perniössä ja laajemminkin Salon alueella erikoisviljelykasveista on tullut merkittävää taloudellista toimintaa, joka on perinteistä viljan viljelyä kannattavampaa maataloutta.
Erikoisviljelylle ja varsinkin lehtivihannesten viljelylle puhtaan kasteluveden saanti on ensiarvoisen tärkeää. Tällaiset alueet pitäisi rauhoittaa kasvinviljelytoimintaan ja sijoittaa suurnavetat, jos joku niitä välttämättä haluaa perustaa, sellaisille alueille, joissa riskit jäisivät pieniksi. Olemme joutuneet naapurina erittäin hankalaan tilanteeseen, kun navettahankkeelle on myönnetty nyt ympäristölupa.
Olemme vuokranneet tilamme pelloista 76 ha vihannesviljelijälle, joka harjoittaa lehtivihannesten (mm. varsiselleri, salaattisipuli, purjo) laajamittaista viljelyä. Hän on tehnyt merkittäviä investointeja tuotantoon ja pakkauslinjoihin sekä tuonut aivan uusia kasveja Suomeen ja suunnitellut uusia tuotantokoneita. Tällaista innovatiivista yritteliäisyyttä Salon kaupungin pitäisi päinvastoin tukea ja tehdä edellytykset toiminnan kehittämiselle mahdollisimman hyviksi. Lehtivihannesten viljelytoiminta tilamme mailla on nyt vaakalaudalla ja loppunee, jos navetta tälle paikalle tulee. Emme voineet millään uskoa aiemmin, että ympäristölupa myönnettäisiin. Ihmettelemme, miksi lupa myönnettiin juuri tälle paikalle, joka on kaikista tonttivaihtoehdoista herkin ja riskialttein. Tonttivaihtoehtojahan oli 5 kpl.
Kaiken kaikkiaan karjatalouden kehittäminen ja laajentaminen tällaiselle alueelle, joka sopii hyvin erikoisviljelyyn ja jossa sitä myös erittäin paljon harjoitetaan, on kyseenalaista. Perniössä on erikoisviljelyä erittäin paljon ja se on hyvin pitkälti riippuvainen puhtaan kasteluveden saannista.
Laukanlahden ympäristö ja jokisuisto on kokonaisuutena erikoisviljelyaluetta. Miksi päättäjät haluavat tuhota kannattavan maatalouden? Ihmettelemme myös sitä, että muistutuksemme keskeisiin osiin ei suhtauduttu vakavasti. Ympäristöluvassa en nähnyt missään selvityksiä tai asiantuntijalausuntoja lehtivihannesten kasteluvedestä, en vihannesviljelijöiden haastatteluja, en lehtivihannesten jalostajien lausuntoja enkä Eviran näkemyksiä. Tämä kaikki on huitaistu perusvalittajien mukana roskakoriin samanarvoisina kuin melu, haju ja kärpäset.
Salon kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta samoin kuin AVI eivät edes keskustelleet vuokraajamme kanssa. Se olisi avartanut näkemyksiä. Tilallamme ei käyty katsomassa ja keskustelemassa asiasta, vaikka navettaa ja sen massiivista lieteallasta oltiin sijoittamassa 6 m:n etäisyydelle rajastamme. Sen sijaan hakijoiden väitteet ja lupaukset on nielty sellaisinaan, esim se, miten hulevedet teollisuusnavetan katoilta, asvaltoiduilta pihoilta ja tiealueilta saadaan menemään rakentamamme putkiston (alkupäässä vain 160 mm) kautta uimalampeemme ja siitä putkistoa pitkin edelleen Rapuojaan.
Putkisto on aikoinaan tehty luonnontilassa olevan metsän tarpeisiin. Ihan toinen asia on, että navetan paikka tuhoaa myös vanhan kartanoympäristön, vaikkakin se on nyt osin päässyt melko huonoon kuntoon. Olemme kuitenkin nyt vihdoin ja viimein ryhtyneet kohentamaan sitä ja haluaisin saada sen ennen kuolemaani kuntoon. Se on enemmänkin unelma ja ymmärrän, että tällaiset asiat eivät päätöksentekoon vaikuta, mutta minulle se on siitä huolimatta tärkeää. Koen, että olen maksamassa jonkinlaista kunniavelkaa edellisille sukupolville.
Ilkka Hirvilahti
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Vihannesviljelijä pelkää Ylönkylän suurnavetan pilaavan kasteluvedet
24.05.2012 10:55 .Ylönkylään suunniteltu suurnavetta kuumentaa tunteita Perniössä. Navetta on saanut vastikään aluehallintovirastolta ympäristöluvan, joka oikeuttaa rakentamaan navetan 336 lypsylehmälle ja kuudellekymmenelle vasikalle. Navetta on tarkoitus perustaa Markku Peltosen ja Matti Erjalan perustettavan yhtiön lukuun.
Aivan myötätuulessa hanke ei etene. Markku Peltonen tietää, että jotkut naapurit vastustavat hanketta. Perusteluna on muun muassa pelko Krapuojan pilaantumisesta.
–Tuntuu hätävarjelun liioittelulta, sanoo Peltonen.
Suunnitellun navetan eteläpuoliset pellot on vuokrannut Holman Puutarha.
Esko Holma ihmettelee ympäristölupapäätöksen tekijöitä.
- Meillä on 40 hehtaaria istutettavia vihanneksia tulossa.
Istutukset ovat alkaneet ja vihannesmaiden kasteluvesi otetaan Krapuojasta.
- Jos navetasta kaikesta huolimatta pääsee ojaan kolibakteereja, vedellä ei voi kastella päältä kasteltavia vihanneksia.
- Niissä, joiden maanpäällinen osa käytetään ruoaksi, riski on liian suuri, sanoo Holma.
Tihkukasteltavissa kasveissa ei ongelmaa ole.
- Joudumme ottamaan kasteluvedestä säännöllisesti näytteet ja jos jotain löytyy, se on siinä sitten, tiivistää Holma.
Hän ihmettelee, miksi monesta vaihtoehdosta päädyttiin juuri tähän paikkaan.
- Nyt pitäisi toimia viisaasti, ei ole mitään järkeä istua raastuvassa riitelemässä.
Missään tapauksessa navettaa ei ryhdytä rakentamaan kovin äkkiä, kertoo Markku Peltonen ja muistuttaa, että valitusaika päätöksestä on meneillään.
- Nyt ruvetaan tarkentamaan suunnitelmia ja tekemään laskelmia. Niitä ei ole päivitetty lupakäsittelyn aikana.
Navetan suunnittelu alkoi vuonna 2007.
Rakentamispäätös tehdään uusien selvitysten perusteella.
Navetta vaatii ympäristöluvan lisäksi myös rakennusluvan"
Miten oikeassa ovatkin valittajat niin navettakin voi olla yrittäjälle elinkeino joten aika kovalta tuntuu valitukset ja suoranainen elinkeinon vastustaminen.
-
Aina löytyy näitä vastustajia... Meilläkin ollaan menossa hakemaan nyt sitten vahvistusta ympäristölupaan korkeamman hallinto-oikeuden kautta. Hankala sanoa mitään tuosta perniön navatta hankkeesta sen enempää kun ei ole asiasta tietoa. Näillä valittajilla tuntuu olevan monesti ihmeellisiä käsityksiä sopivista rakennuspaikoista.
-
Näitä asioita voidaan käännellä miten halutaan. Vaikka näin: Kumpi on parempi käyttö aitosavisille rinnepelloille kivenheiton päässä herkästä saaristomerestä?
1. Vahvasti lannoitettu, myrkytetty ja muokattu vihannesviljelmä
2. Monivuotinen palkokasvinurmi.
-
Agronetin Make voi kertoa oman näkemyksensä asiasta...
Sikäli kiusallista, kun joku investoi, niin siitä seuraa valituskierre.
Sivusta katselleena en voi kuin ihmetellä, mitä 7 vuoden valituskierre on saanut aikaan.
Sikatilan konkurssin. Voimia sinne Makelle. ::)
-
Pikkusen ihmettelen . Eikös kolibakteeria voi olla ojavedessä vaikkei lehmää olis lähimaillakaan .
No voimia Makelle .
-
Pikkusen ihmettelen . Eikös kolibakteeria voi olla ojavedessä vaikkei lehmää olis lähimaillakaan .
No voimia Makelle .
Sorkkikselle iskee hätäkakka kesken sorkanleikkuun ja paskahuusia ei ole. Sorkkis päättää vääntää ison suklaatuplapatukan ojan penkkaan, ja pyyhkiä berberinsä penkan juolaheinään. Sadevesi huuhtoo sorkkiksen vetelän paskan pyyhintä ruohoineen ojaan, josta se kulkeutuu kohti juomavesiä. Matkalla perseen pyyhintään käytetyt haivenet popsii kylän suurin sarvipäinen hirvi jota metsästysseura on jaagannut jo vuosikaudet. Hirvi imaisee kitusiinsa sorkkiksen tahrimat korret. Syksyllä jahtiporukan kymppi onnistuu läsäyttämään ison sonnin autuaimmille maille, ja lihasta valmistetaan peijaisporukalle soppa. Sorkkisen mikropitsan ja löylylenkin hapattama paska sisältää kolibakteeria, josta KETÄÄn ei tiedä. Kolibakteeri jyllää tämän jälkeen sorkkiksen jäljiltä. Ei tar***** lehmää, sorkkis omituisine kakkatapoineen riitti saastuttamaan koko Kosken kylän kansan ja kaiken kukkuraksi saastuttamaan monien ihmisten porakaivojen veden.
-
Kyllähän totuus on että tuonkokoisen navetan ympäristöstä tulee likaantuneita sadevesiä. Tarkoitan rehusiilot pihaalueet ym . Itse navetasta kaikki meneen lietesäiöihin joista viedään siisttisti pellölle. . Joten ei ne vihannesviljelijät aiheettomasti ole huolestuneita. Kun itsellä on katottomat siilot niin kyllä sadevedet lähiojassa haisevat. Tietenkin rahalla saa asiat kuntoon.
Miksi pitää tehdä noin suuria yksiköitä ?
-
Kyllähän totuus on että tuonkokoisen navetan ympäristöstä tulee likaantuneita sadevesiä. Tarkoitan rehusiilot pihaalueet ym . Itse navetasta kaikki meneen lietesäiöihin joista viedään siisttisti pellölle. . Joten ei ne vihannesviljelijät aiheettomasti ole huolestuneita. Kun itsellä on katottomat siilot niin kyllä sadevedet lähiojassa haisevat. Tietenkin rahalla saa asiat kuntoon.
Miksi pitää tehdä noin suuria yksiköitä ?
Katos vaan. Siinä se perinteinen MTK-aktiivi on juur taas asian ytimessä. Juttu on just niiiin MTKlaista. Kun te kaikki änkyrät julistatte tota samaa ni kannattaako ihmetellä miksi jäsenpako on pahempi ku yleisen *****n sukkahousuissa 6:n kimpassa.............. :'( :'( :'(
-
Ihan toinen asia on, että navetan paikka tuhoaa myös vanhan kartanoympäristön, vaikkakin se on nyt osin päässyt melko huonoon kuntoon. Olemme kuitenkin nyt vihdoin ja viimein ryhtyneet kohentamaan sitä ja haluaisin saada sen ennen kuolemaani kuntoon. Se on enemmänkin unelma ja ymmärrän, että tällaiset asiat eivät päätöksentekoon vaikuta, mutta minulle se on siitä huolimatta tärkeää. Koen, että olen maksamassa jonkinlaista kunniavelkaa edellisille sukupolville.
Eli "harhainen toiveeni siitä että joku tauno ostaisi purkukypsän tilakeskuksen riesoikseen kärsii tästä uudesta navetasta"
-
Tottakai meidän pitää olla kiinnostuneita ympäristostämme. Kyllä meidän maidontuottajoen markit useimmiten järjestystä kaipaa. Ei vain tahdo jaksamista riittää paikkojen siistinä pitämiseen vaikka haluakin olis.
Kotieläinyksikköjen koolle olisi pitänyt aikaisemmin asettaa alemmat ylärajat. Suurten yksikköjen kate menee maantielle - öljyä , renkaita ja aikaa kuluu. Omallakin tilalla näin osittain on .
-
Tottakai meidän pitää olla kiinnostuneita ympäristostämme. Kyllä meidän maidontuottajoen markit useimmiten järjestystä kaipaa. Ei vain tahdo jaksamista riittää paikkojen siistinä pitämiseen vaikka haluakin olis.
Kotieläinyksikköjen koolle olisi pitänyt aikaisemmin asettaa alemmat ylärajat. Suurten yksikköjen kate menee maantielle - öljyä , renkaita ja aikaa kuluu. Omallakin tilalla näin osittain on .
Tohon järjestykseen markilla en tässätapauksessa osaa ottaa kantaa enkä nyt oikeastaan siihenkään että onko esimerkiksi tämä oja oikeasti vaarassa pilaantua mutta sen osaan sanoa että jos haetaan hyviä navetanpaikkoja niin kyllähän nämä seudut on aika hyviä jos esimerkiksi miettii nykyisen Salon, Someron ja näiden ympäryskuntien peltoaukeita ja lohkoja niin rehun ja lannan kuskaus sopivilla sopimuksilla saataisi aika kustannustehokkaaksi. Paikallinen vastustus sekä tukipolitiikka on van sellainen että ei kauheasti tuotantorakennuksia ilmesty.
-
Tuossa mietin että jos oikeasti olisi halua ja kykyä yhteistyöhön niin tuo voisi antaa vihannestuottajallekin uusia mahdollisuuksia, viljelykierron tms. järjestämiseen..
-
Pikkusen ihmettelen . Eikös kolibakteeria voi olla ojavedessä vaikkei lehmää olis lähimaillakaan .
No voimia Makelle .
Sorkkikselle iskee hätäkakka kesken sorkanleikkuun ja paskahuusia ei ole. Sorkkis päättää vääntää ison suklaatuplapatukan ojan penkkaan, ja pyyhkiä berberinsä penkan juolaheinään. Sadevesi huuhtoo sorkkiksen vetelän paskan pyyhintä ruohoineen ojaan, josta se kulkeutuu kohti juomavesiä. Matkalla perseen pyyhintään käytetyt haivenet popsii kylän suurin sarvipäinen hirvi jota metsästysseura on jaagannut jo vuosikaudet. Hirvi imaisee kitusiinsa sorkkiksen tahrimat korret. Syksyllä jahtiporukan kymppi onnistuu läsäyttämään ison sonnin autuaimmille maille, ja lihasta valmistetaan peijaisporukalle soppa. Sorkkisen mikropitsan ja löylylenkin hapattama paska sisältää kolibakteeria, josta KETÄÄn ei tiedä. Kolibakteeri jyllää tämän jälkeen sorkkiksen jäljiltä. Ei tar***** lehmää, sorkkis omituisine kakkatapoineen riitti saastuttamaan koko Kosken kylän kansan ja kaiken kukkuraksi saastuttamaan monien ihmisten porakaivojen veden.
Mulla riittää sorkkahoitoa , joten ei tarvii sun huolestua .
Mutta mutta . Jos se olis sikala olis Skännä varmaan puolustamassa .
-
Kyllä tuo vastustus on ihan kateellisten hommaa, taas kerran. Jos siiloista yms menee puristenesteet ojiin yms. niin sillo ne on väärin tehty, kyllä meilläpäin vaaditaan ihan ymppiluvassa että puristenesteet pitää johtaa kaivoihin ja tällälailla ne toimiikin. Rehujätteet roudataan kuivalantalaan eikä kerätä mitään rytökasaa nurkalle ja lietteet menee säiliöön. Kyllähän asiat näin on tiloilla joilla asioista pidetään huolta, ja ei oo epäilystäkään etteikö k.o navetassa näin tulisi olemaan, jos ei siellä tarkastajia muuten ravaa niin kateelliset naapurit niitä paikalle tilaa varmasti säännöllisin väliajoin ;D Ja mitä tohon kokoluokka jeesusteluun tulee niin elkää ees viittikö alottaa. Jos joku haluaa tehdä isoo niin mitä se on keltään pois?
-
Ja mitä tohon kokoluokka jeesusteluun tulee niin elkää ees viittikö alottaa. Jos joku haluaa tehdä isoo niin mitä se on keltään pois?
Mun mielestä ei tänäpäivänä 300 lehmän navetan suunnittelu ole mitenkään ihmeellistä. 10 vuoden päästä jos/kun yksikkö on toteutettu se on ihan normaalin kokoinen. Suurta olisi nyt jos joku pistäis pydälle 2000-5000 lehmän yksikön piirustukset.
-
Puristemehua ei meillä tuu kun v 1986 tehty esikuivattua tarkkuussilputtua rehua -sadevedet laakasiiilo-pihaalueelta on probleema sillä jos ne joutuu laittamaan lietesäilöön niin kalliiksi tuloo. Laakasiilojen katottaminen on tietenkin hyvä ratkaisu mutta kallis.
Tuo maidon hinta kun peitä kuin osittain tuotantokustannukset joten vaikeata noita ympäristön vaatimuksia täyttää vaikkka haluakin olisi.
Lietteenlevityksen hajuhaitat saatiin jotenkin kuriin kun tuli tuo 56 € tuli ja kunnon multaimet.
-
Ja mitä tohon kokoluokka jeesusteluun tulee niin elkää ees viittikö alottaa. Jos joku haluaa tehdä isoo niin mitä se on keltään pois?
Mun mielestä ei tänäpäivänä 300 lehmän navetan suunnittelu ole mitenkään ihmeellistä. 10 vuoden päästä jos/kun yksikkö on toteutettu se on ihan normaalin kokoinen. Suurta olisi nyt jos joku pistäis pydälle 2000-5000 lehmän yksikön piirustukset.
Reilun 800 lehmän pihattohankkeen vetäjä on kuitenkin tehnyt konkurssin... Jossain se laajennusten
järkevä raja kulkee. Jokainen arvoikoon kykynsä. Jollekkin vaan se viimeistä ovenkahvaa asti
oleva riskinotto on se joka antaa kiksejä. Jollekkin se velattomuus on tärkeintä.
Kukin taklaa tyylillään. :)
-
Ja mitä tohon kokoluokka jeesusteluun tulee niin elkää ees viittikö alottaa. Jos joku haluaa tehdä isoo niin mitä se on keltään pois?
Mun mielestä ei tänäpäivänä 300 lehmän navetan suunnittelu ole mitenkään ihmeellistä. 10 vuoden päästä jos/kun yksikkö on toteutettu se on ihan normaalin kokoinen. Suurta olisi nyt jos joku pistäis pydälle 2000-5000 lehmän yksikön piirustukset.
Lannalevitysalaa Perniössä riittää pilvinpimein . Viljanviljelyyn olis hyvä saada palkokasvinurmia kiertoon . Kaikin puoli järkevä homma .
-
Kateus pitää suomessa huolen siitä että rakenne muutos on hidasta. Jos vedät 300 lehmän navetan pystyyn 20 hehtaarin peltoalalla, niin homma toimii ensimmäiset pari vuotta ja sen jälkeen kun sinun on PAKKO saada lannanlevitysalaa ja rehua lehmille niin yllätys yllätys se rupeaa maksamaan. Vähintään pitäisi olla seb verran peltoa että säilörehusta voidaan itse tuottaa 75-100% tarpeesta, ei yli eikä alle. Tuolloin sinulla ei ole pellossa ylimääräistä rahaa kiinni ja voit sanoa normi vuonna tarvittaessa "ei kiitos" jos hinta ei ole sopiva, eli pidät huolen ettei rehulla voida rahastaa.
-
Näinhän se tahtoo valitettavasti mennä.
-
Ja mitä tohon kokoluokka jeesusteluun tulee niin elkää ees viittikö alottaa. Jos joku haluaa tehdä isoo niin mitä se on keltään pois?
Mun mielestä ei tänäpäivänä 300 lehmän navetan suunnittelu ole mitenkään ihmeellistä. 10 vuoden päästä jos/kun yksikkö on toteutettu se on ihan normaalin kokoinen. Suurta olisi nyt jos joku pistäis pydälle 2000-5000 lehmän yksikön piirustukset.
Lannalevitysalaa Perniössä riittää pilvinpimein . Viljanviljelyyn olis hyvä saada palkokasvinurmia kiertoon . Kaikin puoli järkevä homma .
Sorkkiksella pyörii jo dollarinkuvat silmissä kuin hedelmäpeleissä... ;D
-
Ja mitä tohon kokoluokka jeesusteluun tulee niin elkää ees viittikö alottaa. Jos joku haluaa tehdä isoo niin mitä se on keltään pois?
Mun mielestä ei tänäpäivänä 300 lehmän navetan suunnittelu ole mitenkään ihmeellistä. 10 vuoden päästä jos/kun yksikkö on toteutettu se on ihan normaalin kokoinen. Suurta olisi nyt jos joku pistäis pydälle 2000-5000 lehmän yksikön piirustukset.
Lannalevitysalaa Perniössä riittää pilvinpimein . Viljanviljelyyn olis hyvä saada palkokasvinurmia kiertoon . Kaikin puoli järkevä homma .
Sorkkiksella pyörii jo dollarinkuvat silmissä kuin hedelmäpeleissä... ;D
Aikas vähän pyörin tuollaseudulla . Häme suurin työllistäjä . 8)
-
Suurta olisi nyt jos joku pistäis pydälle 2000-5000 lehmän yksikön piirustukset.
Sen kun näkisi, että tuollainen suomessa menestysi/valmistuisi seuraavaan 100 vuoteen. Pellotkin olisi kuuden eri läänin alueella...
Vähintään pitäisi olla seb verran peltoa että säilörehusta voidaan itse tuottaa 75-100% tarpeesta, ei yli eikä alle. Tuolloin sinulla ei ole pellossa ylimääräistä rahaa kiinni ja voit sanoa normi vuonna tarvittaessa "ei kiitos" jos hinta ei ole sopiva, eli pidät huolen ettei rehulla voida rahastaa.
Yli 100% peltoala turhaa? Millä logiikalla? No ehkä jos maksaa siitä 20k€/Ha.
-
Ja mitä tohon kokoluokka jeesusteluun tulee niin elkää ees viittikö alottaa. Jos joku haluaa tehdä isoo niin mitä se on keltään pois?
Mun mielestä ei tänäpäivänä 300 lehmän navetan suunnittelu ole mitenkään ihmeellistä. 10 vuoden päästä jos/kun yksikkö on toteutettu se on ihan normaalin kokoinen. Suurta olisi nyt jos joku pistäis pydälle 2000-5000 lehmän yksikön piirustukset.
>>>>http://www.parnupostimees.ee/651796/langermale-kerkib-baltikumi-suurim-lupsilaut/
Veljeskansan pojat on kovempia yrittämmään 8) 8) ;) Eivätkä rutise muutaman kympin perään
tukitasossa...
-
Suurta olisi nyt jos joku pistäis pydälle 2000-5000 lehmän yksikön piirustukset.
Sen kun näkisi, että tuollainen suomessa menestysi/valmistuisi seuraavaan 100 vuoteen. Pellotkin olisi kuuden eri läänin alueella...
Kyllähän tuolla seudulla on paljonkin alueita jossa jos ko navetan sijoittais päätien viereen niin 2000 ha peltoa olisi hyvinkin pienen matkan päässä. Se on sitten eri asia että löytyisikö potentiiaalisia viljjelijöitä ja pystyisikö pitämään yllä sellaista hintatasoa että viljelijöitä kiinnostaisi nurmen tuotanto. Otetaan nyt esimerkiksi salon ja someron välinen tie niin ei tartte pikääkään matkaa ajaa niin on tuhat hehtaaria täynnä jos ottaa vaikka kaikki pellot jotka on kahden kilometrin pistojen sisällä.
-
Ja mitä tohon kokoluokka jeesusteluun tulee niin elkää ees viittikö alottaa. Jos joku haluaa tehdä isoo niin mitä se on keltään pois?
Mun mielestä ei tänäpäivänä 300 lehmän navetan suunnittelu ole mitenkään ihmeellistä. 10 vuoden päästä jos/kun yksikkö on toteutettu se on ihan normaalin kokoinen. Suurta olisi nyt jos joku pistäis pydälle 2000-5000 lehmän yksikön piirustukset.
Lannalevitysalaa Perniössä riittää pilvinpimein . Viljanviljelyyn olis hyvä saada palkokasvinurmia kiertoon . Kaikin puoli järkevä homma .
Sorkkiksella pyörii jo dollarinkuvat silmissä kuin hedelmäpeleissä... ;D
Aikas vähän pyörin tuollaseudulla . HAME suurin työllistäjä . 8)
Riuska ja hyvä vartaloinen sorkkis pukeutuu olkainhameeseen ja toimii leidipoina.......... ;D
-
Ja mitä tohon kokoluokka jeesusteluun tulee niin elkää ees viittikö alottaa. Jos joku haluaa tehdä isoo niin mitä se on keltään pois?
Mun mielestä ei tänäpäivänä 300 lehmän navetan suunnittelu ole mitenkään ihmeellistä. 10 vuoden päästä jos/kun yksikkö on toteutettu se on ihan normaalin kokoinen. Suurta olisi nyt jos joku pistäis pydälle 2000-5000 lehmän yksikön piirustukset.
Lannalevitysalaa Perniössä riittää pilvinpimein . Viljanviljelyyn olis hyvä saada palkokasvinurmia kiertoon . Kaikin puoli järkevä homma .
Sorkkiksella pyörii jo dollarinkuvat silmissä kuin hedelmäpeleissä... ;D
Aikas vähän pyörin tuollaseudulla . HAME suurin työllistäjä . 8)
Riuska ja hyvä vartaloinen sorkkis pukeutuu olkainhameeseen ja toimii leidipoina.......... ;D
skännällä iso pää ja vähä voimaa . Kotipaikka Loimaa
-
Ja mitä tohon kokoluokka jeesusteluun tulee niin elkää ees viittikö alottaa. Jos joku haluaa tehdä isoo niin mitä se on keltään pois?
Mun mielestä ei tänäpäivänä 300 lehmän navetan suunnittelu ole mitenkään ihmeellistä. 10 vuoden päästä jos/kun yksikkö on toteutettu se on ihan normaalin kokoinen. Suurta olisi nyt jos joku pistäis pydälle 2000-5000 lehmän yksikön piirustukset.
Lannalevitysalaa Perniössä riittää pilvinpimein . Viljanviljelyyn olis hyvä saada palkokasvinurmia kiertoon . Kaikin puoli järkevä homma .
Sorkkiksella pyörii jo dollarinkuvat silmissä kuin hedelmäpeleissä... ;D
Aikas vähän pyörin tuollaseudulla . HAME suurin työllistäjä . 8)
Riuska ja hyvä vartaloinen sorkkis pukeutuu olkainhameeseen ja toimii leidipoina.......... ;D
skännällä iso pää ja vähä voimaa . Kotipaikka Loimaa
Iso on pää mutta niin on suukin ja joku muu............. ;D
-
Ja mitä tohon kokoluokka jeesusteluun tulee niin elkää ees viittikö alottaa. Jos joku haluaa tehdä isoo niin mitä se on keltään pois?
Mun mielestä ei tänäpäivänä 300 lehmän navetan suunnittelu ole mitenkään ihmeellistä. 10 vuoden päästä jos/kun yksikkö on toteutettu se on ihan normaalin kokoinen. Suurta olisi nyt jos joku pistäis pydälle 2000-5000 lehmän yksikön piirustukset.
Lannalevitysalaa Perniössä riittää pilvinpimein . Viljanviljelyyn olis hyvä saada palkokasvinurmia kiertoon . Kaikin puoli järkevä homma .
Sorkkiksella pyörii jo dollarinkuvat silmissä kuin hedelmäpeleissä... ;D
Aikas vähän pyörin tuollaseudulla . HAME suurin työllistäjä . 8)
Riuska ja hyvä vartaloinen sorkkis pukeutuu olkainhameeseen ja toimii leidipoina.......... ;D
skännällä iso pää ja vähä voimaa . Kotipaikka Loimaa
Iso on pää mutta niin on suukin ja joku muu............. ;D
Varpaat .
-
Kyllähän tuolla seudulla on paljonkin alueita jossa jos ko navetan sijoittais päätien viereen niin 2000 ha peltoa olisi hyvinkin pienen matkan päässä. Se on sitten eri asia että löytyisikö potentiiaalisia viljjelijöitä ja pystyisikö pitämään yllä sellaista hintatasoa että viljelijöitä kiinnostaisi nurmen tuotanto.
Niin, niistä tuhannesta hehtaarista ollaan valmiina myymään 10Ha ja nurmelle saa laittaa 100Ha jolla se saa olla niinkauan kunnse (jos) alkaa menemään hyvin.
-
Ja mitä tohon kokoluokka jeesusteluun tulee niin elkää ees viittikö alottaa. Jos joku haluaa tehdä isoo niin mitä se on keltään pois?
Mun mielestä ei tänäpäivänä 300 lehmän navetan suunnittelu ole mitenkään ihmeellistä. 10 vuoden päästä jos/kun yksikkö on toteutettu se on ihan normaalin kokoinen. Suurta olisi nyt jos joku pistäis pydälle 2000-5000 lehmän yksikön piirustukset.
Reilun 800 lehmän pihattohankkeen vetäjä on kuitenkin tehnyt konkurssin... Jossain se laajennusten
järkevä raja kulkee. Jokainen arvoikoon kykynsä. Jollekkin vaan se viimeistä ovenkahvaa asti
oleva riskinotto on se joka antaa kiksejä. Jollekkin se velattomuus on tärkeintä.
Kukin taklaa tyylillään. :)
oliko tää se tuskanpunaset vanteet ja vekselin vihreä entäs hulivili hummeripoika juu :o
-
Kyllähän tuolla seudulla on paljonkin alueita jossa jos ko navetan sijoittais päätien viereen niin 2000 ha peltoa olisi hyvinkin pienen matkan päässä. Se on sitten eri asia että löytyisikö potentiiaalisia viljjelijöitä ja pystyisikö pitämään yllä sellaista hintatasoa että viljelijöitä kiinnostaisi nurmen tuotanto.
Niin, niistä tuhannesta hehtaarista ollaan valmiina myymään 10Ha ja nurmelle saa laittaa 100Ha jolla se saa olla niinkauan kunnse (jos) alkaa menemään hyvin.
En tunne tolla alueella viljelijöitä muta ihmeesti voi ruveta kiinnostamaan asia jos vaikka pellot siirtyy vuokrauksen alaisina karjatilastatukselle. Kaikkihan on siitä kiinni että on tarpeeksi kattavat sopimukset ja kaikki hyötyy asiasta. Silloinjos karjatila rupee rikastumaan muiden viljelijöiden kustannuksella niin helposti loppuu into äkkiä.
-
Kyllähän tuolla seudulla on paljonkin alueita jossa jos ko navetan sijoittais päätien viereen niin 2000 ha peltoa olisi hyvinkin pienen matkan päässä. Se on sitten eri asia että löytyisikö potentiiaalisia viljjelijöitä ja pystyisikö pitämään yllä sellaista hintatasoa että viljelijöitä kiinnostaisi nurmen tuotanto.
Niin, niistä tuhannesta hehtaarista ollaan valmiina myymään 10Ha ja nurmelle saa laittaa 100Ha jolla se saa olla niinkauan kunnse (jos) alkaa menemään hyvin.
Paras taloudellinen tulos ja peltojen viljelykunnon parantaminen ei ehkä laajemmin kiinnosta alueen viljelijöitä :(
-
Kyllähän tuolla seudulla on paljonkin alueita jossa jos ko navetan sijoittais päätien viereen niin 2000 ha peltoa olisi hyvinkin pienen matkan päässä. Se on sitten eri asia että löytyisikö potentiiaalisia viljjelijöitä ja pystyisikö pitämään yllä sellaista hintatasoa että viljelijöitä kiinnostaisi nurmen tuotanto.
Niin, niistä tuhannesta hehtaarista ollaan valmiina myymään 10Ha ja nurmelle saa laittaa 100Ha jolla se saa olla niinkauan kunnse (jos) alkaa menemään hyvin.
Paras taloudellinen tulos ja peltojen viljelykunnon parantaminen ei ehkä laajemmin kiinnosta alueen viljelijöitä :(
Mistä sää tommosii olet saanu päähäs ?
-
Suurta olisi nyt jos joku pistäis pydälle 2000-5000 lehmän yksikön piirustukset.
Sen kun näkisi, että tuollainen suomessa menestysi/valmistuisi seuraavaan 100 vuoteen. Pellotkin olisi kuuden eri läänin alueella...
Vähintään pitäisi olla seb verran peltoa että säilörehusta voidaan itse tuottaa 75-100% tarpeesta, ei yli eikä alle. Tuolloin sinulla ei ole pellossa ylimääräistä rahaa kiinni ja voit sanoa normi vuonna tarvittaessa "ei kiitos" jos hinta ei ole sopiva, eli pidät huolen ettei rehulla voida rahastaa.
Yli 100% peltoala turhaa? Millä logiikalla? No ehkä jos maksaa siitä 20k€/Ha.
Kirjoitin SÄILÖREHUSTA! Yli 100% omavarmuus säilörehusta on siitä huono että heinä muuttuu sen 100% jälkeen ongelmajätteeksi suurinpiirtein jos ei ajeta biokaasureaktoriin poltoaineeksi.
Jos ajatellaan että 40% väkirehu ruokinnalla saat tuotettua 90% säilörehustasi, niin voit helposti väkirehua lisäämällä päästä seuraavaan kesään jos et saa sopivaan hintaan säilörehua.
-
Kyllähän tuolla seudulla on paljonkin alueita jossa jos ko navetan sijoittais päätien viereen niin 2000 ha peltoa olisi hyvinkin pienen matkan päässä. Se on sitten eri asia että löytyisikö potentiiaalisia viljjelijöitä ja pystyisikö pitämään yllä sellaista hintatasoa että viljelijöitä kiinnostaisi nurmen tuotanto.
Niin, niistä tuhannesta hehtaarista ollaan valmiina myymään 10Ha ja nurmelle saa laittaa 100Ha jolla se saa olla niinkauan kunnse (jos) alkaa menemään hyvin.
Paras taloudellinen tulos ja peltojen viljelykunnon parantaminen ei ehkä laajemmin kiinnosta alueen viljelijöitä :(
Saattaa olla, että tulevaisuuden ympäristötuki lisää kiinnostusta.
-
Suurta olisi nyt jos joku pistäis pydälle 2000-5000 lehmän yksikön piirustukset.
Sen kun näkisi, että tuollainen suomessa menestysi/valmistuisi seuraavaan 100 vuoteen. Pellotkin olisi kuuden eri läänin alueella...
Vähintään pitäisi olla seb verran peltoa että säilörehusta voidaan itse tuottaa 75-100% tarpeesta, ei yli eikä alle. Tuolloin sinulla ei ole pellossa ylimääräistä rahaa kiinni ja voit sanoa normi vuonna tarvittaessa "ei kiitos" jos hinta ei ole sopiva, eli pidät huolen ettei rehulla voida rahastaa.
Yli 100% peltoala turhaa? Millä logiikalla? No ehkä jos maksaa siitä 20k€/Ha.
Kirjoitin SÄILÖREHUSTA! Yli 100% omavarmuus säilörehusta on siitä huono että heinä muuttuu sen 100% jälkeen ongelmajätteeksi suurinpiirtein jos ei ajeta biokaasureaktoriin poltoaineeksi.
Jos ajatellaan että 40% väkirehu ruokinnalla saat tuotettua 90% säilörehustasi, niin voit helposti väkirehua lisäämällä päästä seuraavaan kesään jos et saa sopivaan hintaan säilörehua.
Täälläpäin ainakin jos tulee huono kesä rehua ei saa mistään ostettua merkittäviä määriä. Toisaalta aumassa rehu säilyy useita vuosia tarvittaessa. Itse olen pyrkinyt sihen että omavaraisuus on 100-130% ja varastoja puretaan niinä huonoina vuosina kun rehusta saa myydessäkin oikeaa hintaa. Viime vuonna tuli 150% tarpeesta joten tälle vuodelle en ostanut sitten ollenkaan apulantoja. Lietteen ja apilan voimilla mennään.
-
Kyllähän tuolla seudulla on paljonkin alueita jossa jos ko navetan sijoittais päätien viereen niin 2000 ha peltoa olisi hyvinkin pienen matkan päässä. Se on sitten eri asia että löytyisikö potentiiaalisia viljjelijöitä ja pystyisikö pitämään yllä sellaista hintatasoa että viljelijöitä kiinnostaisi nurmen tuotanto.
Niin, niistä tuhannesta hehtaarista ollaan valmiina myymään 10Ha ja nurmelle saa laittaa 100Ha jolla se saa olla niinkauan kunnse (jos) alkaa menemään hyvin.
Paras taloudellinen tulos ja peltojen viljelykunnon parantaminen ei ehkä laajemmin kiinnosta alueen viljelijöitä :(
Mistä sää tommosii olet saanu päähäs ?
No onhan se tietysti jos vuodesta toiseen saa 6 tonnia leipävehnää hehtaarilta niin ehkä nurmiviljely ei suuremmin taloudellisesti houkuttele :-\ Vaan kun monet eivät varmaankaan pääse sellaisiin tuloksiin :) Nurmiviljelyn maata parantavaa vaikutusta et ehkä kiistäne? ???
-
Pikaisen silmäilyn perusteella tämä keskustelu muistuttaa vahvasti keskustelua Talvivaarasta ja muista kaivoksista. Selkeää totuutta ei ole olemassa, mutta ehkä keskustelu auttaa sen löytymisessä.
-
Kyllähän tuolla seudulla on paljonkin alueita jossa jos ko navetan sijoittais päätien viereen niin 2000 ha peltoa olisi hyvinkin pienen matkan päässä. Se on sitten eri asia että löytyisikö potentiiaalisia viljjelijöitä ja pystyisikö pitämään yllä sellaista hintatasoa että viljelijöitä kiinnostaisi nurmen tuotanto.
Niin, niistä tuhannesta hehtaarista ollaan valmiina myymään 10Ha ja nurmelle saa laittaa 100Ha jolla se saa olla niinkauan kunnse (jos) alkaa menemään hyvin.
Paras taloudellinen tulos ja peltojen viljelykunnon parantaminen ei ehkä laajemmin kiinnosta alueen viljelijöitä :(
Mistä sää tommosii olet saanu päähäs ?
No onhan se tietysti jos vuodesta toiseen saa 6 tonnia leipävehnää hehtaarilta niin ehkä nurmiviljely ei suuremmin taloudellisesti houkuttele :-\ Vaan kun monet eivät varmaankaan pääse sellaisiin tuloksiin :) Nurmiviljelyn maata parantavaa vaikutusta et ehkä kiistäne? ???
nurmella pitäis olla aika usein,että vaikkuttaa....
-
Kyllähän tuolla seudulla on paljonkin alueita jossa jos ko navetan sijoittais päätien viereen niin 2000 ha peltoa olisi hyvinkin pienen matkan päässä. Se on sitten eri asia että löytyisikö potentiiaalisia viljjelijöitä ja pystyisikö pitämään yllä sellaista hintatasoa että viljelijöitä kiinnostaisi nurmen tuotanto.
Niin, niistä tuhannesta hehtaarista ollaan valmiina myymään 10Ha ja nurmelle saa laittaa 100Ha jolla se saa olla niinkauan kunnse (jos) alkaa menemään hyvin.
Paras taloudellinen tulos ja peltojen viljelykunnon parantaminen ei ehkä laajemmin kiinnosta alueen viljelijöitä :(
Mistä sää tommosii olet saanu päähäs ?
No onhan se tietysti jos vuodesta toiseen saa 6 tonnia leipävehnää hehtaarilta niin ehkä nurmiviljely ei suuremmin taloudellisesti houkuttele :-\ Vaan kun monet eivät varmaankaan pääse sellaisiin tuloksiin :) Nurmiviljelyn maata parantavaa vaikutusta et ehkä kiistäne? ???
nurmella pitäis olla aika usein,että vaikkuttaa....
En todellakaan kiistäne nurmien hyvää vaikutusta mutta tehokkaalta maanparannukselta näyttää kyntämättä jättäminenkin . Nurmia käytetään ja käytettäis enemmänkin maanparannuksen jos ostajia löytyis .
-
Kyllähän tuolla seudulla on paljonkin alueita jossa jos ko navetan sijoittais päätien viereen niin 2000 ha peltoa olisi hyvinkin pienen matkan päässä. Se on sitten eri asia että löytyisikö potentiiaalisia viljjelijöitä ja pystyisikö pitämään yllä sellaista hintatasoa että viljelijöitä kiinnostaisi nurmen tuotanto.
Niin, niistä tuhannesta hehtaarista ollaan valmiina myymään 10Ha ja nurmelle saa laittaa 100Ha jolla se saa olla niinkauan kunnse (jos) alkaa menemään hyvin.
Paras taloudellinen tulos ja peltojen viljelykunnon parantaminen ei ehkä laajemmin kiinnosta alueen viljelijöitä :(
Mistä sää tommosii olet saanu päähäs ?
No onhan se tietysti jos vuodesta toiseen saa 6 tonnia leipävehnää hehtaarilta niin ehkä nurmiviljely ei suuremmin taloudellisesti houkuttele :-\ Vaan kun monet eivät varmaankaan pääse sellaisiin tuloksiin :) Nurmiviljelyn maata parantavaa vaikutusta et ehkä kiistäne? ???
nurmella pitäis olla aika usein,että vaikkuttaa....
En todellakaan kiistäne nurmien hyvää vaikutusta mutta tehokkaalta maanparannukselta näyttää kyntämättä jättäminenkin . Nurmia käytetään ja käytettäis enemmänkin maanparannuksen jos ostajia löytyis .
No se kun saattaa joutua antamaan jopa rahaa mukaan että saa nurmisadon pois vaivoistaan.
-
Sitä on helppo ihmetellä, miten etelässä kohdellaan karjatilallisia, jos ei tunne asiaa tai ei elä tässä ympäristössä. Voin kääntää asian toisin päin: Tämä on oiva esimerkki siitä, miten karjatilalliset ja laki kohtelevat etelässä muita maatalouden harjoittajia.
Ongelma on siinä, ettei laki aseta oikeastaan minkäänlaisia rajoituksia siihen, minkälaiselle paikalle suurnavetta voidaan rakentaa. Ympäristölupa heltiää aina. Tässäkin tapauksessa kysymys on siitä, että luvan hakijat siirtävät mahdolliset ongelmat ja riskit naapurin kannettavaksi sijoittamalla navetan 1,2 ja 1,9 km:n etäisyydelle omista talouskeskuksistaan naapurin rajalle siten, että koko navetta-alueen valumavedet ohjataan naapurin uimalampeen naapurin rakentamaa putkea pitkin ja siitä sitten edelleen putkea pitkin ojaan, josta otetaan lehtivihannesten kasteluvesi.
Sitten väitetään, että alueelta ei tule mitään ongelmia aiheuttavia päästöjä. Tätä on vaikea uskoa, kun tiedetään, minkälaisia rakennusteknisiä ym. virheitä tällaisissa hankkeissa aina tehdään. Ongelmat ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Hyvin kuvaavaa on se, että massiivinen lieteallas voidaan sijoittaa tällaiselle paikalle 6 m:n etäisyydelle naapurin rajasta, mutta ei 6 m:n etäisyydelle Natura-alueen rajasta. Natura-alueen rajalla tästä syntyykin heti mittavat riskit. Miten tämä on mahdollista, että täysin turvallisesta laitoksesta tuleekin äkkiä riskialtis, kun rajan nimi muutetaan Natura-rajaksi.
Tässäkin tapauksessa hakijat olisivat voineet huomioida kohteliaasti naapurin intressit ja siirtää navetan paikan noin 200 m pohjoisemmaksi mäkitöyrään toiselle puolelle, jolloin valumavedet menisivät hakijan omien maiden kautta laskuojaan. Näin ei tehty, koska laki sallii näin räikeän naapurin oikeuksien loukkauksen ja elinkeinon vaarantamisen.
-
Jotain siinä lehtijutussakin kerrottiin niistä kasteluvesistä.
Sanomattakin on selvää, että lumien sulaessa ainakin tulee niitä valumia piha-alueelta. :-\
-
Jotain siinä lehtijutussakin kerrottiin niistä kasteluvesistä.
Sanomattakin on selvää, että lumien sulaessa ainakin tulee niitä valumia piha-alueelta. :-\
Alue tuppaa nytkin lumien sulaessa tulvimaan pellolle, vaikka se on vielä luonnonvaraista metsämaata. Viime syksynä se tulvi oikein komeasti myös rankkasateessa. Kaikki tuon suunnitellun navetan valumavedet, jotka tulevat asvaltoiduilta piha- , tie- ja varastoalueilta sekä rakennusten katoilta (kattoakin on 0,5 - 1 ha) aiotaan työntää liitteenä olevan kuvan esittämään uimalampeen. Minusta tämä ei ole järkevää, oikeudenmukaista eikä vastuullista toimintaa, jossa huomioidaan kohtuudella myös naapurit.
-
Ihan toinen asia on, että navetan paikka tuhoaa myös vanhan kartanoympäristön, vaikkakin se on nyt osin päässyt melko huonoon kuntoon. Olemme kuitenkin nyt vihdoin ja viimein ryhtyneet kohentamaan sitä ja haluaisin saada sen ennen kuolemaani kuntoon. Se on enemmänkin unelma ja ymmärrän, että tällaiset asiat eivät päätöksentekoon vaikuta, mutta minulle se on siitä huolimatta tärkeää. Koen, että olen maksamassa jonkinlaista kunniavelkaa edellisille sukupolville.
Eli "harhainen toiveeni siitä että joku tauno ostaisi purkukypsän tilakeskuksen riesoikseen kärsii tästä uudesta navetasta"
Et taida oikein tietää, mistä on kysymys. Taunoja tässä varmaan ollaan, mutta kyllä minä jatkossakin tahtoisin siitä huolimatta mennä tuohon uimalampeeni uimaan. Luulen, että sinäkin tahtoisit, jos olisit minun asemassani. Asia ratkeaisi hyvin yksinkertaisesti, jos luvan hakijat uskaltaisivat siirtää navetan 200 - 300 m metriä lähemmäs omia talouskeskuksiaan. Siinä jäisi vielä lähes kilometri lähimmän luvan hakijan talouskeskukseen etäisyyttä.
-
Aina löytyy näitä vastustajia... Meilläkin ollaan menossa hakemaan nyt sitten vahvistusta ympäristölupaan korkeamman hallinto-oikeuden kautta. Hankala sanoa mitään tuosta perniön navatta hankkeesta sen enempää kun ei ole asiasta tietoa. Näillä valittajilla tuntuu olevan monesti ihmeellisiä käsityksiä sopivista rakennuspaikoista.
Tässä tapauksessa asia on kuitenkin mielestäni päinvastainen. Luvan hakijoilla tuntuu olevan ihmeellinen käsitys sopivasta rakennuspaikasta. Siinä ainoa tavoite näyttää olleen se, että navetta saadaan mahdollisimman kauas omista talouskeskuksista. Etäisyydet ovat heidän talouskeskuksiinsa 1,2 ja 1,9 km. En tiedä, mikä tilanne on sinulla, mutta jos näitä pyritään sijoittelemaan tällä tavalla mahdollisimman kauas omasta asuinpaikasta naapurin rajalle, niin ristiriitoja syntyy varmasti ja valituskierre on edessä. Jotain haittoja niistä kaiketikin on, jos niitä ei uskalleta ottaa omaan lähipiiriin. Vakuuttelut, että niistä ei pääse mitään ympäristöön kaikuvat kyllä tällaisessa tianteessa kuuroille korville. Meille olisi riittänyt 200 - 300 m:n siirto, mutta siihen he eivät suostuneet.
-
Aina löytyy näitä vastustajia... Meilläkin ollaan menossa hakemaan nyt sitten vahvistusta ympäristölupaan korkeamman hallinto-oikeuden kautta. Hankala sanoa mitään tuosta perniön navatta hankkeesta sen enempää kun ei ole asiasta tietoa. Näillä valittajilla tuntuu olevan monesti ihmeellisiä käsityksiä sopivista rakennuspaikoista.
Tässä tapauksessa asia on kuitenkin mielestäni päinvastainen. Luvan hakijoilla tuntuu olevan ihmeellinen käsitys sopivasta rakennuspaikasta. Siinä ainoa tavoite näyttää olleen se, että navetta saadaan mahdollisimman kauas omista talouskeskuksista. Etäisyydet ovat heidän talouskeskuksiinsa 1,2 ja 1,9 km. En tiedä, mikä tilanne on sinulla, mutta jos näitä pyritään sijoittelemaan tällä tavalla mahdollisimman kauas omasta asuinpaikasta naapurin rajalle, niin ristiriitoja syntyy varmasti ja valituskierre on edessä. Jotain haittoja niistä kaiketikin on, jos niitä ei uskalleta ottaa omaan lähipiiriin. Vakuuttelut, että niistä ei pääse mitään ympäristöön kaikuvat kyllä tällaisessa tianteessa kuuroille korville. Meille olisi riittänyt 200 - 300 m:n siirto, mutta siihen he eivät suostuneet.
Josko tuohon paikkaan vaikuttavat pohjamaa ja sähkön saanti. Se lähempi paikka voi olla äkkiä 200 000€ kalliimpi ???
-
Tässä tapauksessa asia on kuitenkin mielestäni päinvastainen. Luvan hakijoilla tuntuu olevan ihmeellinen käsitys sopivasta rakennuspaikasta. Siinä ainoa tavoite näyttää olleen se, että navetta saadaan mahdollisimman kauas omista talouskeskuksista. Etäisyydet ovat heidän talouskeskuksiinsa 1,2 ja 1,9 km. En tiedä, mikä tilanne on sinulla, mutta jos näitä pyritään sijoittelemaan tällä tavalla mahdollisimman kauas omasta asuinpaikasta naapurin rajalle, niin ristiriitoja syntyy varmasti ja valituskierre on edessä. Jotain haittoja niistä kaiketikin on, jos niitä ei uskalleta ottaa omaan lähipiiriin. Vakuuttelut, että niistä ei pääse mitään ympäristöön kaikuvat kyllä tällaisessa tianteessa kuuroille korville. Meille olisi riittänyt 200 - 300 m:n siirto, mutta siihen he eivät suostuneet.
Ympäristöluvassa ei oteta kantaa maa-alueiden omistussuhteisiin eikä arvomuutoksiin. Tässä kohdassa rakennuslupa on se paikka, jossa muistutetaan. Ympäristölupa ottaa kantaa vain kohtuuttomiin haittoihin lähialueille ja tuosta asiasta on paha mennä sanomaan puolin tai toisin sivusta. Sulla on 100% oma näkemys, samoin on hakijoilla ja luvittaja tekee sitten päätöksen omasta näkökulmastaan. Johara tekikin jo yhteenvedon. 2-300 metrin siirto saattaa tarkoittaa satojen tuhansien kustannusnousua, siitä on turha mennä sanomaan vastaan. Toinen asia on olemassaolevat asuinrakennukset. Minimietäisyydet on lähes kiveenhakattuja. Natura-alueen viereen rakentamisen kieltää Naturan ehdot, ei sillä ole mitään tekemistä vaarallisuuden tai riskien kanssa. Niinkuin ei silläkään, että navetan ymppilupa maksaa puolet ydinvoimalan luvasta. Se on lainsäädäntöä, kaavoitusta. Sun tekstistä paistaa läpi vahva tunnelataus asiaa kohtaan ja sehän tarvitaan vastustamiseen. Hankkeesta voisi olla tarjolla jotain, mistä saattaisitte itse hyötyä. Sitäkin kannattaisi miettiä. Liittoutua vihollisen kanssa jossei sitä voi voittaa ;)
Sivuhuomautuksena. Miten on mahdollista noin ympäristöriskit huomioiden, että tuossa mittakaavassa tapahtuva avomaan erikoiskasviviljely ei vaadi ympäristölupaa?
-
Aatami söhäisi muurahaispesään... ;D
Mut sen muutaman metrin tai sadan metrin siirto ei välttämättä maksa satoja tuhansia enempää, ellei
rakenneta johonkin rutakkoon tai vesistön päälle.
Ja sitä kalliota on turha vierastaa. Siitä vasta parhaat pohjat tulee ja sepeliä saa myytyä pikkuhiljaa.
Sen verran on niitä kallioita räjäytelty peltojen parannushommissa ja raiviolla. ::)
-
Sivuhuomautuksena. Miten on mahdollista noin ympäristöriskit huomioiden, että tuossa mittakaavassa tapahtuva avomaan erikoiskasviviljely ei vaadi ympäristölupaa?
Hyvä kysymys! Keinokastelu, keinolannoitus, juurikasmullan varastointi, juurikasaumat, yksipuoliset kasvinsuojeluaineet (osa maavaikutteisia) ja vähäinen kasvipeite tuolla hehtaarimäärällä ovat huomattavasti suurempi vesien saastuttaja, kuin navetan katolta ja pihasta tulevat vedet. Meillä saa komioita fosforilukemia vanhoista punajuuri aumapaikoista.
-
Sivuhuomautuksena. Miten on mahdollista noin ympäristöriskit huomioiden, että tuossa mittakaavassa tapahtuva avomaan erikoiskasviviljely ei vaadi ympäristölupaa?
Hyvä kysymys! Keinokastelu, keinolannoitus, juurikasmullan varastointi, juurikasaumat, yksipuoliset kasvinsuojeluaineet (osa maavaikutteisia) ja vähäinen kasvipeite tuolla hehtaarimäärällä ovat huomattavasti suurempi vesien saastuttaja, kuin navetan katolta ja pihasta tulevat vedet. Meillä saa komioita fosforilukemia vanhoista punajuuri aumapaikoista.
Toivottavasti tuollaiseen luonnon tuhoaminen laitetaan aisoihin karjatalous on ympäristö ystävällistä toimintaa tuollaan luonnon raiskaukseen nähden :o
-
Sivuhuomautuksena. Miten on mahdollista noin ympäristöriskit huomioiden, että tuossa mittakaavassa tapahtuva avomaan erikoiskasviviljely ei vaadi ympäristölupaa?
Hyvä kysymys! Keinokastelu, keinolannoitus, juurikasmullan varastointi, juurikasaumat, yksipuoliset kasvinsuojeluaineet (osa maavaikutteisia) ja vähäinen kasvipeite tuolla hehtaarimäärällä ovat huomattavasti suurempi vesien saastuttaja, kuin navetan katolta ja pihasta tulevat vedet. Meillä saa komioita fosforilukemia vanhoista punajuuri aumapaikoista.
Ei se saastutus, vaan se haju ja että joku yrittää edes yrittää. Eli Suomeksi sanottuna vanha naapuri kateus!
-
Aatami söhäisi muurahaispesään... ;D
Mut sen muutaman metrin tai sadan metrin siirto ei välttämättä maksa satoja tuhansia enempää, ellei
rakenneta johonkin rutakkoon tai vesistön päälle.
Ja sitä kalliota on turha vierastaa. Siitä vasta parhaat pohjat tulee ja sepeliä saa myytyä pikkuhiljaa.
Sen verran on niitä kallioita räjäytelty peltojen parannushommissa ja raiviolla. ::)
Jos se 300 metriä tarkoittaa seuraavaa kangasta suon takana, niin jo vain tienteko+sähkö+vesi tulee maksamaan satkun enemmän.
Nimimerkillä viimeiset kahdeksan sähkötolppaa on tuplattu: yks tolppa on nevapellossa pinnan alla ja siihen on pultattu se varsinainen tolppa.....:D
-
Niin mä en tosiaankaan tiedä mutta oletan että valitulla navetan paikalla on tosiaan muitakin funktioita kuin kiusata naapureita. Mielenkiinnosta olisi mukava tietää mihin hallia suunnittelevat. En ole edes varma mikä on kuuluisa krapuoja mutta oletan että navetta asettuu johonkin oikealle puolelle kemiön johtavaa tietä. Asianosaiset voisi informoida jos viittivät. Helpompi luoda käsityksiä että onko paikalla oikeasti tarkoituksensa vai onko paikka valittu ihan kiusallaan. Mielestäni kulkuyhteyksien puolesta se olisi ainakin hyvinkin keskeisesti jos se tosiaan on siinä ojan vieressä joko oikealla tai vasemmalla kemiöntietä.
Noin muuten niin onhan alueella muitakin karjarakennuksia joten ihan tyhjään kolonhan ko navetta ei ilmesty. Jos ottaa vaikka 10 km säteen niin löytyy kait muistaakseni ainakin neljä navettaa ja useampi lopettanut sekä useita joko lopettaneita tai toiminnassaolevaa sikalaa. Sikäli ko aluehan ei ole ollut lantavapaa tähäänkään asti. Toki voi olla että ko krapuoja ei ole ollut vaarassa saastua.
Ps. En tykkää että valittajaa mollataan julkisesti. Aihe on enemminkin yleisen asenteen asia koska koko alue tuntuu olevan aika työläs saada minkäänlaista ympäristölupaa mihinkään ainiaiden valittajien ansiosta.
-
Aatami söhäisi muurahaispesään... ;D
Mut sen muutaman metrin tai sadan metrin siirto ei välttämättä maksa satoja tuhansia enempää, ellei
rakenneta johonkin rutakkoon tai vesistön päälle.
Ja sitä kalliota on turha vierastaa. Siitä vasta parhaat pohjat tulee ja sepeliä saa myytyä pikkuhiljaa.
Sen verran on niitä kallioita räjäytelty peltojen parannushommissa ja raiviolla. ::)
Jos se 300 metriä tarkoittaa seuraavaa kangasta suon takana, niin jo vain tienteko+sähkö+vesi tulee maksamaan satkun enemmän.
Nimimerkillä viimeiset kahdeksan sähkötolppaa on tuplattu: yks tolppa on nevapellossa pinnan alla ja siihen on pultattu se varsinainen tolppa.....:D
mutta miettiä sopii minkälaista ongelmaa aiheuttaa mittavat maansiirtotyöt jo rakennusvaiheessa jos tuossa nyt aletaan rakentaa aiotulle paikalle, entä mahdollinen tuleva liikkenöinti, aiheuttaako pölyhaittaa, mahdollinen eläinten ulkoilupakko jne jne...
tässä on nyt kuitenkin osapuolina kait myös kaksi viljelijää että ei ole se ainainen hienohelma/nappikauluskokoomusmökkiläinen valittamassa
-
Aatami söhäisi muurahaispesään... ;D
Mut sen muutaman metrin tai sadan metrin siirto ei välttämättä maksa satoja tuhansia enempää, ellei
rakenneta johonkin rutakkoon tai vesistön päälle.
Ja sitä kalliota on turha vierastaa. Siitä vasta parhaat pohjat tulee ja sepeliä saa myytyä pikkuhiljaa.
Sen verran on niitä kallioita räjäytelty peltojen parannushommissa ja raiviolla. ::)
Jos se 300 metriä tarkoittaa seuraavaa kangasta suon takana, niin jo vain tienteko+sähkö+vesi tulee maksamaan satkun enemmän.
Nimimerkillä viimeiset kahdeksan sähkötolppaa on tuplattu: yks tolppa on nevapellossa pinnan alla ja siihen on pultattu se varsinainen tolppa.....:D
Sen tarkempaa en tiedä kulmakuntaa, mut mun mielestä sielläpäin on kyllä sitä kallioo monin kerroin
verrattuna siihen nevaan... ;D ;D ;D
Minusta kallio on hieno elementti. Kerran kun sen saa tasoitettua korkoon, niin ikinä ei kaduta, kun
tulikin se kallio hävitettyä... ::)
-
Sivuhuomautuksena. Miten on mahdollista noin ympäristöriskit huomioiden, että tuossa mittakaavassa tapahtuva avomaan erikoiskasviviljely ei vaadi ympäristölupaa?
Hyvä kysymys! Keinokastelu, keinolannoitus, juurikasmullan varastointi, juurikasaumat, yksipuoliset kasvinsuojeluaineet (osa maavaikutteisia) ja vähäinen kasvipeite tuolla hehtaarimäärällä ovat huomattavasti suurempi vesien saastuttaja, kuin navetan katolta ja pihasta tulevat vedet. Meillä saa komioita fosforilukemia vanhoista punajuuri aumapaikoista.
Eiköhän tuo mene jo vähän asian vierestä. Tässä tapauksessa puhumme kasteluveden saastumisesta eli siihen joutuvista eläinperäisistä bakteereista, jotka voivat olla hyvinkin vaarallisia. Muistanet varmaan Saksan EHEG-bakteerikohun. Siihen ihmisiä kuoli ja ensin bakteerin levittäjiksi epäiltiin Espanjalaisia kurkkuja, joita oli kasteltu epäpuhtaalla vedellä (siis karjanlantajäämiä sisältävällä vedellä). Tämä oli vakava paikka kurkun viljelijöille ja he kärsivät pelkästä huhusta suuria taloudellisia menetyksiä.
Sinulle vesien saastuminen on ilmeisesti sen ravinnekuorman lisääntymistä. Punajuurien aumapaikoissa voi olla ilmeisesti korkeita fosforipitoisuuksia, mutta vielä kovempia löytyy lanta-aumojen pohjista. Karjanlannalla lannoitettujen peltojen fosforipitoisuudet ovat yleensä hyvin korkeita. Ne ovat yleensä tapissa ja fosforihan on pääasiallisin syy Itämeren rehevöitymiseen. Minusta on väärin vetää sellaisia johtopäätöksiä, että karjatalous olisi jotenkin puhtaampaa ja vähäpäästöisempää kuin kasvinviljely (esim. vihannes ja juurestuotanto) ja että sitä pitäisi sen takia suosia. Suurnavettoihin perustuva teollinen maidontuotanto alkaa saada myös sellaisia piirteitä, että sitä voidaan eläinten hyvinvoinnin kannalta pitää jo jopa epäeettisenä.
-
Juu lehmät lähti meiltä 1987, ei ollut laajennusvaraa, eikä toimivia rahoituspaketteja, tuntui, että ei ole järkeä kotieläintilaa eteläiseen Suomeen.
Nyt sitten muutaman kilometrin päähän olisi tulossa taas rutosti lehmiä niin kuin tämän naapuripaikkakunnan isommilla kartanoilla aikoinaan.
Ympyrä on sulkeutunut, itse haluaisin seutukunnalle tasapuolisesti kaikkea hyvää, sekä puutarha- että karjatalouspuolelle. Täällä etelässä ne kuluttajatkin ovat, vähän vielä olisi odotettu niin kyseinen suunniteltu kotieläintuotanto olisi sekin painottunut muutaman sata kilometriä etelämmäksi, lahden taakse.
-SS-
-
Suurnavettoihin perustuva teollinen maidontuotanto alkaa saada myös sellaisia piirteitä, että sitä voidaan eläinten hyvinvoinnin kannalta pitää jo jopa epäeettisenä.
Sun perustelusi on kyllä hyviä, vaan tämä lipsahtaa vahvasti mutun ja mielikuvan puolelle. Lisäksi mukana on aimo annos asennetta: vihannestenviljelyn sopii olla teollista ja suurta (kun pääset siitä hyötymään), mutta lehmiä lypselevien pitäis pysytellä koivujatähtilinjalla. Perusteeksi raavit sitten ihan mitä tahansa ;)
Toinen asia: kasteluvesien saastuminen on kyllä todellinen riski, mutta oikein hoidettuna se ei realisoidu. Katsos, niissä rehupihan hulevesissä tuskin on vaarallisia bakteereja ja lantavesiä ei ojiin saa johtaa.
Tässä on kysymys näennäisestä eturistiriidasta. Kasteluveden saastumisen riski kasvaa jonkin verran. Mutta huolehtiiko vihannesmies siitä, mitä omasta toiminnasta valuu ojastoihin alajuoksun asukkaiden iloksi? Ehkä, ehkä ei. Mutta teidän on luotettava siihen, että lehmiä lypsävä hoitaa tonttinsa kuten kuuluu, eikä aiheuta tahallisia riskejä muiden toiminnalle. Siis LUOTETTAVA!! Toisten yritystoiminnan estäminen josseilla ja ehkillä on osoitus kyvyttömyydestä ja/tai haluttomuudesta luottaa muihin kuin itteensä. Siinä on kyse asennoitumisesta ympäristön muihin toimijoihin ja se koskee tässäkin jutussa molempia osapuolia. Loppujen lopuksi kaikki perustuu luottamukseen ja sen puute näivettää kaikkea....
-
Toivottavasti osapuolet pääsevät asiassa sopuun.
Ymmärrän kyllä huolen kasveluvesien pilaantumisesta. Muistan itse hyvin miltä ojat näyttivät 80-luvulla kun sonta käsiteltiin kippaamalla se ojaan.
Mutta tilanne on nykyään hyvin erilainen.
-
Pitää tuosta fosforista sanoa,täältä löytyy peltoja joissa P on tapissa,on ollut jo kymmenen vuotta,vaikka fosforia ei ole lisättykään.Löytyy taas myös peltoja joissa P on ollut aina matala,vaikka sontaa on laitettu ruhtinaalisesti.Näille yhteistä kuitenkin on se,rehuissa fosforin kanssa on hyvä että pääsee sinne alarajalle.En tiedä sinne itämereenkö ne fosforit menee sitten vai onko Suomessa varsin tiukat fosforirajat.
Ja mitä minä näistä suurnavetoista tiedän,kyllä se suomalainen perisynti eli kateus pitää päästöt kurissa.
-
Navetta ei ole pörssiyhtiö. Navetan täytyy oikeasti huolehtia jätevesiasioista ;)
-
Juu lehmät lähti meiltä 1987, ei ollut laajennusvaraa, eikä toimivia rahoituspaketteja, tuntui, että ei ole järkeä kotieläintilaa eteläiseen Suomeen.
Nyt sitten muutaman kilometrin päähän olisi tulossa taas rutosti lehmiä niin kuin tämän naapuripaikkakunnan isommilla kartanoilla aikoinaan.
Ympyrä on sulkeutunut, itse haluaisin seutukunnalle tasapuolisesti kaikkea hyvää, sekä puutarha- että karjatalouspuolelle. Täällä etelässä ne kuluttajatkin ovat, vähän vielä olisi odotettu niin kyseinen suunniteltu kotieläintuotanto olisi sekin painottunut muutaman sata kilometriä etelämmäksi, lahden taakse.
-SS-
Joo samoja kuvioita on joskus tullut mietittyä. Jääkö tää Etelä-Suomi jostain syystä väliinputoajan
asemaan, mitä tulee tähän maidontuotannon rakennekehitykseen ?
Länsi-Suomi jyrää pohjoisen tuen voimin ja Viro alkaa kehittyä reippaasti maidontuotannon suhteen.
Tehdäänkö se maidontuottajan asema vaikeammaksi vuosi vuodelta ? :-\
-
Tuli mieleen kouluajat. Tuolla maatalousoppilaitoksessa opettaja muisteli omia kouluaikojaan. -60luvun alussa oli kuulemma opetettu että nyt tulevat väkilanniotteet ja lannan voi tästä lähin ajaa metsään tai vaikka järven jäälle. Näin siis kuuskytluvulla... ja 80luvun alussa neuvottiin puolipäisteetöntä kyntöä. Peruutetaan aurat ojan päälle ja siitä lähtö. Auttaa pinta- ja sulamisvesien nopempaan poistumiseen. Tää oli käytännön maamiehessä.
-
Sivuhuomautuksena. Miten on mahdollista noin ympäristöriskit huomioiden, että tuossa mittakaavassa tapahtuva avomaan erikoiskasviviljely ei vaadi ympäristölupaa?
Hyvä kysymys! Keinokastelu, keinolannoitus, juurikasmullan varastointi, juurikasaumat, yksipuoliset kasvinsuojeluaineet (osa maavaikutteisia) ja vähäinen kasvipeite tuolla hehtaarimäärällä ovat huomattavasti suurempi vesien saastuttaja, kuin navetan katolta ja pihasta tulevat vedet. Meillä saa komioita fosforilukemia vanhoista punajuuri aumapaikoista.
Eiköhän tuo mene jo vähän asian vierestä. Tässä tapauksessa puhumme kasteluveden saastumisesta eli siihen joutuvista eläinperäisistä bakteereista, jotka voivat olla hyvinkin vaarallisia. Muistanet varmaan Saksan EHEG-bakteerikohun. Siihen ihmisiä kuoli ja ensin bakteerin levittäjiksi epäiltiin Espanjalaisia kurkkuja, joita oli kasteltu epäpuhtaalla vedellä (siis karjanlantajäämiä sisältävällä vedellä). Tämä oli vakava paikka kurkun viljelijöille ja he kärsivät pelkästä huhusta suuria taloudellisia menetyksiä.
Sinulle vesien saastuminen on ilmeisesti sen ravinnekuorman lisääntymistä. Punajuurien aumapaikoissa voi olla ilmeisesti korkeita fosforipitoisuuksia, mutta vielä kovempia löytyy lanta-aumojen pohjista. Karjanlannalla lannoitettujen peltojen fosforipitoisuudet ovat yleensä hyvin korkeita. Ne ovat yleensä tapissa ja fosforihan on pääasiallisin syy Itämeren rehevöitymiseen. Minusta on väärin vetää sellaisia johtopäätöksiä, että karjatalous olisi jotenkin puhtaampaa ja vähäpäästöisempää kuin kasvinviljely (esim. vihannes ja juurestuotanto) ja että sitä pitäisi sen takia suosia. Suurnavettoihin perustuva teollinen maidontuotanto alkaa saada myös sellaisia piirteitä, että sitä voidaan eläinten hyvinvoinnin kannalta pitää jo jopa epäeettisenä.
Jos olisi mahdollista, minä tekisin navettani kauas tuollaisesta naapurista. :'(
-
Sivuhuomautuksena. Miten on mahdollista noin ympäristöriskit huomioiden, että tuossa mittakaavassa tapahtuva avomaan erikoiskasviviljely ei vaadi ympäristölupaa?
Hyvä kysymys! Keinokastelu, keinolannoitus, juurikasmullan varastointi, juurikasaumat, yksipuoliset kasvinsuojeluaineet (osa maavaikutteisia) ja vähäinen kasvipeite tuolla hehtaarimäärällä ovat huomattavasti suurempi vesien saastuttaja, kuin navetan katolta ja pihasta tulevat vedet. Meillä saa komioita fosforilukemia vanhoista punajuuri aumapaikoista.
Eiköhän tuo mene jo vähän asian vierestä. Tässä tapauksessa puhumme kasteluveden saastumisesta eli siihen joutuvista eläinperäisistä bakteereista, jotka voivat olla hyvinkin vaarallisia. Muistanet varmaan Saksan EHEG-bakteerikohun. Siihen ihmisiä kuoli ja ensin bakteerin levittäjiksi epäiltiin Espanjalaisia kurkkuja, joita oli kasteltu epäpuhtaalla vedellä (siis karjanlantajäämiä sisältävällä vedellä). Tämä oli vakava paikka kurkun viljelijöille ja he kärsivät pelkästä huhusta suuria taloudellisia menetyksiä.
Sinulle vesien saastuminen on ilmeisesti sen ravinnekuorman lisääntymistä. Punajuurien aumapaikoissa voi olla ilmeisesti korkeita fosforipitoisuuksia, mutta vielä kovempia löytyy lanta-aumojen pohjista. Karjanlannalla lannoitettujen peltojen fosforipitoisuudet ovat yleensä hyvin korkeita. Ne ovat yleensä tapissa ja fosforihan on pääasiallisin syy Itämeren rehevöitymiseen. Minusta on väärin vetää sellaisia johtopäätöksiä, että karjatalous olisi jotenkin puhtaampaa ja vähäpäästöisempää kuin kasvinviljely (esim. vihannes ja juurestuotanto) ja että sitä pitäisi sen takia suosia. Suurnavettoihin perustuva teollinen maidontuotanto alkaa saada myös sellaisia piirteitä, että sitä voidaan eläinten hyvinvoinnin kannalta pitää jo jopa epäeettisenä.
Mää oon kuullu huhua yhdestä Perniöläisestä kartonosta, jonka jonka muutaman sadan lihasian sikalassa ei koskaan ollu lantalaa, vaan lietelanta johdettiin (rapu?)ojaan ja sitä kautta Itämereen vielä 90-luvulla. Mitä lie baketeereja siihen aikaan ollu olemassa ja mitenkä ovat säilyneet mudassa... ::)
Väittäisin ilman parempaa asiantuntemusta, että todennäköisyys kolin yms bakteerien leviäminen pellolle on todennäköisempää on tältä ajalta, kuin navetan pihan ja katon sadevesien mukana tuleminen.
Näin back to topic on varmasti ihan perusteltua pysähtyä miettimään mitä kautta tuotantolaitosten pihavedet johdetaan vesistöihin, mutta perustelusi ontuu melko pahasti.
-
Toivottavasti osapuolet pääsevät asiassa sopuun.
Ymmärrän kyllä huolen kasveluvesien pilaantumisesta. Muistan itse hyvin miltä ojat näyttivät 80-luvulla kun sonta käsiteltiin kippaamalla se ojaan.
Mutta tilanne on nykyään hyvin erilainen.
Niin minäkin toivon. Kyllä siihen on erilaisia mahdollisuuksia, jos vain halua löytyy. Navetta voitaisiin esim. siirtää sivusuunnassa metsän taakse siten, että se jäisi pois näkökentästämme ja piha-alueiden valumavedet voitaisiin pumpata mäen yli hakijoiden omalle puolelle, jolloin kasteluvesiongelma ratkeaisi. Nyt ne aiotaan ohjata yli kilometrin matkan putkistoammme pitkin ja vielä pienen uimalampemme kautta. Putkiston vetokyky ei edes riitä. Parempi vaihtoehto olisi siirtää navetta kokonaan mäen toiselle puolelle. Luonnollisin vaihtoehto olisi rakentaa navetta hakijoiden nykyisten navetoiden viereen tai lähialueelle. Nykytekniikan ansiosta haitat eivät olisi tämän hetkisiä haittoja suurempia. Tästä olisi myös se hyöty, että karjatalous pysyisi samalla alueella eikä laajenisi uusille alueille. Syyringin mäki jakaa valuma-alueet kahteen osaan: Kirakan järven ja Makarlan järven alueiksi. Hakijoiden nykyiset navetat ovat Kirakan järven puolella. Uutta ollaan tuomassa Makarlan järven puolelle.
Tätä keskustelua on käyty erilaisten mielikuvien pohjalta esim. miten ilkeitä ja kateellisia valittajat ovat ja haluavat tuhota toisten yritystoiminnan. Keskustelijat ovat henkeen ja vereen karjatalousihmisiä ja siksi kärkevät kommentit ovat ymmärrettäviä. Kysymys on kuitenkin siitä, että kyllä täällä on todellinen pelko (tuska) siitä, että viljelytoiminta loppuu ja aiheuttaa isoja taloudellisia menetyksiä. Tilanteen voi ehkä ymmärtää vain kaymällä paikan päällä. Ottakaa vain minuun henkilökohtainen yhteys, niin voin paikan päällä näyttää, mistä on kysymys.
-
Navetta voitaisiin esim. siirtää sivusuunnassa metsän taakse siten, että se jäisi pois näkökentästämme ja piha-alueiden valumavedet voitaisiin pumpata mäen yli hakijoiden omalle puolelle, jolloin kasteluvesiongelma ratkeaisi. Nyt ne aiotaan ohjata yli kilometrin matkan putkistoammme pitkin ja vielä pienen uimalampemme kautta. Putkiston vetokyky ei edes riitä. Parempi vaihtoehto olisi siirtää navetta kokonaan mäen toiselle puolelle.
Tuossahan annat ymmärtää, että sen navetan silmissäsi oleminen on myös ongelma?? Onko se juuri se ongelma, se ei saa näkyä??
Aiotaanko koko mäki kääntää kallistumaan teidän maidenne suuntaan, vai mistä piha-alueiden sadanta muodostuu. Äkkiseltään tulee mieleen, että jos mäelle sataa nytkin, ei se veden määrä siitä lisäänny, jos se paikka rakennetaan? Tietysti hieman asfaltoinnista johtuvaa nopeampaa liikettä veteen tulee, mutta ei se sadantaa lisää. Jos rinnettä jo alue on, niin kyllä se sama vesimäärä runsaammalla sateella on siellä samassa putkessa muutoinkin??
-
Kaikki luvallinen/mahdollinen ei aina ole järkevää eikä pidemmänpäälle kannattavaa, kun tarina takavuosilta kertoi vuokralaisesta joka teki ammujen aidan vuokranantajan talon seinään kiinni ja ammut järsi maalit joka kesä seinästä...huomaavaisuus rules...
-
Navetta voitaisiin esim. siirtää sivusuunnassa metsän taakse siten, että se jäisi pois näkökentästämme ja piha-alueiden valumavedet voitaisiin pumpata mäen yli hakijoiden omalle puolelle, jolloin kasteluvesiongelma ratkeaisi. Nyt ne aiotaan ohjata yli kilometrin matkan putkistoammme pitkin ja vielä pienen uimalampemme kautta. Putkiston vetokyky ei edes riitä. Parempi vaihtoehto olisi siirtää navetta kokonaan mäen toiselle puolelle.
Tuossahan annat ymmärtää, että sen navetan silmissäsi oleminen on myös ongelma?? Onko se juuri se ongelma, se ei saa näkyä??
Aiotaanko koko mäki kääntää kallistumaan teidän maidenne suuntaan, vai mistä piha-alueiden sadanta muodostuu. Äkkiseltään tulee mieleen, että jos mäelle sataa nytkin, ei se veden määrä siitä lisäänny, jos se paikka rakennetaan? Tietysti hieman asfaltoinnista johtuvaa nopeampaa liikettä veteen tulee, mutta ei se sadantaa lisää. Jos rinnettä jo alue on, niin kyllä se sama vesimäärä runsaammalla sateella on siellä samassa putkessa muutoinkin??
Niinpä.
Mun silmään osuu pahasti tuo monessa kohtaa toistuva "putkistoamme pitkin", "naapurin rakentamaa putkea pitkin"...
Ilmeisesti on kyse jostain putkitetusta luonnollisesta vesiuomasta, vai?
-
Navetta voitaisiin esim. siirtää sivusuunnassa metsän taakse siten, että se jäisi pois näkökentästämme ja piha-alueiden valumavedet voitaisiin pumpata mäen yli hakijoiden omalle puolelle, jolloin kasteluvesiongelma ratkeaisi. Nyt ne aiotaan ohjata yli kilometrin matkan putkistoammme pitkin ja vielä pienen uimalampemme kautta. Putkiston vetokyky ei edes riitä. Parempi vaihtoehto olisi siirtää navetta kokonaan mäen toiselle puolelle.
Tuossahan annat ymmärtää, että sen navetan silmissäsi oleminen on myös ongelma?? Onko se juuri se ongelma, se ei saa näkyä??
Aiotaanko koko mäki kääntää kallistumaan teidän maidenne suuntaan, vai mistä piha-alueiden sadanta muodostuu. Äkkiseltään tulee mieleen, että jos mäelle sataa nytkin, ei se veden määrä siitä lisäänny, jos se paikka rakennetaan? Tietysti hieman asfaltoinnista johtuvaa nopeampaa liikettä veteen tulee, mutta ei se sadantaa lisää. Jos rinnettä jo alue on, niin kyllä se sama vesimäärä runsaammalla sateella on siellä samassa putkessa muutoinkin??
On sekin yksi ongelma ja senkin ymmärtää, jos tulee paikan päälle katsomaan ja viettämään iltaa pihalla. Tässä edessä on luonnonkaunis metsäpeltomme, johon hirvet ja peurat tulevat joka ilta aterioimaan. Kyllä jokainen järkevä ihminen haluaa myös puolustaa tätä näkymää. Onko se väärin? Pitääkö meidän uhrata kaiken esi-isiltämme perimämme toisen osapuolen bisneksien edistämiseksi? Minusta toisen osapuolen pitäisi myös kunnioittaa tällaisia arvoja ja tehdä voitavansa sen säilyttämiseksi. Olemmeko me tästä syystä se ilkeä osapuoli?
Tuohon toiseen kysymykseen voin vastata, että vesimäärä ei tietenkään lisäänny, mutta sen nopeus kasvaa. Se saavuttaa niskakaivon muutamassa minuutissa toisin kuin luonnotilaisesta metsästä tuleva vesi. Rajalla maasto on vielä suoperäistä (paikka johon lieteallas on suunniteltu) ja se pidättelee ja tasaa veden virtausta. Niskakaivo tulvii aika ajoittain nytkin yli pellolle, kun suoperäistä maata on putkiston teon jälkeen ojitettu naapurin toimesta. Ei ole vaikeaa ymmärtää, millä nopeudella vesi tulee asvaltoidulta pihalta ja peltikatoilta.
-
Navetta voitaisiin esim. siirtää sivusuunnassa metsän taakse siten, että se jäisi pois näkökentästämme ja piha-alueiden valumavedet voitaisiin pumpata mäen yli hakijoiden omalle puolelle, jolloin kasteluvesiongelma ratkeaisi. Nyt ne aiotaan ohjata yli kilometrin matkan putkistoammme pitkin ja vielä pienen uimalampemme kautta. Putkiston vetokyky ei edes riitä. Parempi vaihtoehto olisi siirtää navetta kokonaan mäen toiselle puolelle.
Tuossahan annat ymmärtää, että sen navetan silmissäsi oleminen on myös ongelma?? Onko se juuri se ongelma, se ei saa näkyä??
Aiotaanko koko mäki kääntää kallistumaan teidän maidenne suuntaan, vai mistä piha-alueiden sadanta muodostuu. Äkkiseltään tulee mieleen, että jos mäelle sataa nytkin, ei se veden määrä siitä lisäänny, jos se paikka rakennetaan? Tietysti hieman asfaltoinnista johtuvaa nopeampaa liikettä veteen tulee, mutta ei se sadantaa lisää. Jos rinnettä jo alue on, niin kyllä se sama vesimäärä runsaammalla sateella on siellä samassa putkessa muutoinkin??
Niinpä.
Mun silmään osuu pahasti tuo monessa kohtaa toistuva "putkistoamme pitkin", "naapurin rakentamaa putkea pitkin"...
Ilmeisesti on kyse jostain putkitetusta luonnollisesta vesiuomasta, vai?
Kylläpäs tässä nyt syynätään. Kaikki mitä kerron, pyritään käyttämään heti minua vastaan. Eikö sitäkään olisi saanut putkittaa? Olisiko pitänyt huomioida, että naapuri rakentaa putkiston tekohetkellä tuntemattoman kokoluokan navetan luonnontilaiseen metsään? Kysymys oli ihan normaalista metsäpellon salaojituksen yhteydessä tehdystä putkistosta alkuosaltaan (salaojateknikko on sen suunnitellut aikoinaan 60-luvulla). Loppuosa lammesta eteenpäin on tehty myöhemmin.
Tasapuolisuuden nimessä sinun pitäisi selvittää myös hakijoiden motiiveja eli miksi navetta halutaan juuri tähän paikkaan? Miksi se on niin tärkeää, miksi muut ehdotetut vaihtoehdot eivät millään käy, esim. onko mahdollisesti kysymys siitä, että kun navettayrityksestä tulee oaskeyhtiö, niin se halutaan sijoittaa vihoviimeiseen nurkkaan, että se on helppo erottaa hakijan tilasta ja että siitä ei sitten jatkossa ole haittaa tilan muulle toiminnalle. Tuo kannattaisi selvittää?
Olen täällä kaksikymmentä yhtä vastaan raadeltavana, mutta antaa tulla vaan. Toivoisin kylläkin vähän monipuolisempaa keskustelua.
-
Navetta voitaisiin esim. siirtää sivusuunnassa metsän taakse siten, että se jäisi pois näkökentästämme ja piha-alueiden valumavedet voitaisiin pumpata mäen yli hakijoiden omalle puolelle, jolloin kasteluvesiongelma ratkeaisi. Nyt ne aiotaan ohjata yli kilometrin matkan putkistoammme pitkin ja vielä pienen uimalampemme kautta. Putkiston vetokyky ei edes riitä. Parempi vaihtoehto olisi siirtää navetta kokonaan mäen toiselle puolelle.
Tuossahan annat ymmärtää, että sen navetan silmissäsi oleminen on myös ongelma?? Onko se juuri se ongelma, se ei saa näkyä??
Aiotaanko koko mäki kääntää kallistumaan teidän maidenne suuntaan, vai mistä piha-alueiden sadanta muodostuu. Äkkiseltään tulee mieleen, että jos mäelle sataa nytkin, ei se veden määrä siitä lisäänny, jos se paikka rakennetaan? Tietysti hieman asfaltoinnista johtuvaa nopeampaa liikettä veteen tulee, mutta ei se sadantaa lisää. Jos rinnettä jo alue on, niin kyllä se sama vesimäärä runsaammalla sateella on siellä samassa putkessa muutoinkin??
Niinpä.
Mun silmään osuu pahasti tuo monessa kohtaa toistuva "putkistoamme pitkin", "naapurin rakentamaa putkea pitkin"...
Ilmeisesti on kyse jostain putkitetusta luonnollisesta vesiuomasta, vai?
Kylläpäs tässä nyt syynätään. Kaikki mitä kerron, pyritään käyttämään heti minua vastaan. Eikö sitäkään olisi saanut putkittaa? Olisiko pitänyt huomioida, että naapuri rakentaa putkiston tekohetkellä tuntemattoman kokoluokan navetan luonnontilaiseen metsään? Kysymys oli ihan normaalista metsäpellon salaojituksen yhteydessä tehdystä putkistosta alkuosaltaan (salaojateknikko on sen suunnitellut aikoinaan 60-luvulla). Loppuosa lammesta eteenpäin on tehty myöhemmin.
Niin, mua nyt vaan häiritsi tuon asian korostaminen että putki on teidän rakentama. Tulee sellainen vaikutelma, vaikka niin et varmaan tarkoittanut, että perkele sehän meidän tekemä putki sinne mitään naapurin vesiä johdeta.
-
Nyt täytyy vähän kommentoida kun asia on hieman seljennyt näiden kirjoituksien perusteella. Tutkailin karttaa ja jos olen ymmärtänyt oikein niin suunniteltu navetta on suunniteltu metsäalueelle mikä on isoin metsätilkku minkä tämä rakentaja omistaa siltä alueelta. Sikäli rakennus on kauimpana asutuksesta minkä tuolta alueelta löytyy. On tosiaan valitettavaa että tämän valittajan pihalta lähtee peltotilkku suoraan tätä aluetta kohden mihin tuotantotila on suunniteltu. Ainakin toinen sivu tästä metsätilkusta näyttää jyrkältä kartalla eli silloin rakennus tulisi pellolle ja useamman asukkaan "vaikutusalueelle". Sikäli on toki harmillista että tämäkin paikka häiritsee yhtä tilaa (matkaa noin 600m tilakeskukseen).
Sellainen asia mikä ei ole viellä ollenkaan ilmennyt niin mun olettamuksen mukaan tämän riidellyn ojan yläjuoksulla on ainakin yksi toimiva lihapossula ja samoiten emakkosikala. Lisäksi vaikutusalueella on vuosia sitten ollut ainakin yksi possula lisää. Navetoista en tiedä kun en jaksanut seurata karttoja mihinpäin ojat viettävät.
Toivottavasti olen osannut tulkita paikat oikein jolloin edellämainittu on tietääkseni faktaa.
-
Etelässä on totuttu sikaloiden ja kanaloiden "tuoksuvaikutukseen" ::) Se aiheuttaa vääjäämättä tiettyjä, osin virheellisiä, mielikuvia nykyaikaisen navetan haitoista.
Suosittelisin molemmille osapuolille tutustumista toistensa tuotantosuuntiin. Ja uudelleen ystävystymistä jonka jälkeen asiasta voisi keskustella myös toista ymmärtäen. Jos homma menee tappeluksi niin "oikeus voittaa" ja silloin 50% osapuolista on ikuisesti katkeraa.
Tilanne vaikuttaa sellaiselta, että kumpikaan ei anna yhtään periksi. Vaikka ratkaisu voi olla hyvinkin helppo. Kunhan vaan jokainen nöyrtyisi edes hieman. Eli juttelette sotakirveet (eli esim. nämä putkiasiat) haudattuina ihan rauhassa.
-
Nyt täytyy vähän kommentoida kun asia on hieman seljennyt näiden kirjoituksien perusteella. Tutkailin karttaa ja jos olen ymmärtänyt oikein niin suunniteltu navetta on suunniteltu metsäalueelle mikä on isoin metsätilkku minkä tämä rakentaja omistaa siltä alueelta. Sikäli rakennus on kauimpana asutuksesta minkä tuolta alueelta löytyy. On tosiaan valitettavaa että tämän valittajan pihalta lähtee peltotilkku suoraan tätä aluetta kohden mihin tuotantotila on suunniteltu. Ainakin toinen sivu tästä metsätilkusta näyttää jyrkältä kartalla eli silloin rakennus tulisi pellolle ja useamman asukkaan "vaikutusalueelle". Sikäli on toki harmillista että tämäkin paikka häiritsee yhtä tilaa (matkaa noin 600m tilakeskukseen).
Sellainen asia mikä ei ole viellä ollenkaan ilmennyt niin mun olettamuksen mukaan tämän riidellyn ojan yläjuoksulla on ainakin yksi toimiva lihapossula ja samoiten emakkosikala. Lisäksi vaikutusalueella on vuosia sitten ollut ainakin yksi possula lisää. Navetoista en tiedä kun en jaksanut seurata karttoja mihinpäin ojat viettävät.
Toivottavasti olen osannut tulkita paikat oikein jolloin edellämainittu on tietääkseni faktaa.
Olet tulkinnut asian suurinpiirtein oikein. Syyringin mäen toinen puoli on hiukan jyrkempää ja sinne navetta pitäisi kuten sanot rakentaa ainakin osin pellolle, mutta vedet menisivät silloin toisen hakijan peltojen halki. Sopivia paikkoja löytyisi myös hakijan tilakeskuksen toiselta puolelta. Asia, mikä ei ole tullut tässä esiin on se, että nyt suunniteltu paikka on maaperältään (varsinkin lietealtaan kohdalla) suopohjaista ja sen alla on todennäköisesti hiesupohjaista maata (ainakin pellon puolella) ja samalla se on sitä pohjavesialuetta, jossa on valittajan ainoa talouskaivo.
Samalle paikalle on ollut suunnitteilla myös biovoimala ja nyt rakennettava navetta ei vielä tämän kokoisena riittäisi vaan biojäettä olisi kuskattava muualta. En tiedä, miten biovoimalahanke on tähän mennessä edennyt.
-
Suurnavettoihin perustuva teollinen maidontuotanto alkaa saada myös sellaisia piirteitä, että sitä voidaan eläinten hyvinvoinnin kannalta pitää jo jopa epäeettisenä.
Muuten en ota kantaa aiheeseen, mutta tämä viimeinen kohta rävähti silmään. Tämä lausahdus osoittaa, ettei sinulla ole käsitystä lypsykarjataloudesta. Puhut mielikuvien ja todellakin mutun perusteella vailla minkäänlaisia todisteita.
Ja tämä koski vain tuota "teollisen maidontuotannon" eettisyyttä ja eläintenhyvinvointia.
-
Suurnavettoihin perustuva teollinen maidontuotanto alkaa saada myös sellaisia piirteitä, että sitä voidaan eläinten hyvinvoinnin kannalta pitää jo jopa epäeettisenä.
Muuten en ota kantaa aiheeseen, mutta tämä viimeinen kohta rävähti silmään. Tämä lausahdus osoittaa, ettei sinulla ole käsitystä lypsykarjataloudesta. Puhut mielikuvien ja todellakin mutun perusteella vailla minkäänlaisia todisteita.
Ja tämä koski vain tuota "teollisen maidontuotannon" eettisyyttä ja eläintenhyvinvointia.
No jos katsotaan, että nauta ei ole ahtaaseen tungettava eläin millään muotoa, vaan sen lajinmukainen luonnossa käytössä oleva ala on hehtaareja, niin kyllähän nykyisetkin eläinpaikka normineliöt pihatoissakin on kaukana hyvinvoinnista. 8) Hokema, että hyvin lypsävä lehmä voi aina hyvin, on täyttä paskaa.
Ja joskus sitä ihmettelee tuota eläintauti hommaakin maitokarjojen eläinkaupassa. Kovasti hurskahdellaan, mutta käytäntö eläinkaupassa on täysin villin lännen mallilla.
Lypsykarjaa suurempaa tautipankkia ei eläintuotannosta löydy. 8)
Sitä en ole väittänytkään, että hyvin lypsävä lehmä = hyvinvoiva lehmä. Tämä on minusta jo niin selvä asia, että sitä ei pitäisi edes velloa. Hyvinvointi lähtee olosuhteista ja hoitajien ammattitaidoista. Eikä se katso onko lehmiä 3 vai 300.
Jos välttämättä halutaan yleistää niin sanoisin, että suurimmat hyvinvoinnin ongelmat ovat <20 lehmän karjoissa. Kuten sanotta tämä on kuitenkin niin tapauskohtaista.
-
Sikäli rakennus on kauimpana asutuksesta minkä tuolta alueelta löytyy. .
Olet tulkinnut asian suurinpiirtein oikein.
No niin, tuossa vms1:n huomiossa on tän jutun pointti, rakennus on etsitty mahdollisimman kauas asuinrakennuksista. Näin tehtiin myös meillä aikanaan. Nyt jos terassilta aukeavan maiseman kuvittelee omistavansa, niin olisi syytä kiireenvilkkaa tsekata tili ja ostaa se näkyvä alue :D Muuten pitää ottaa lusikkaa kauniiseen käteen ja realismia kehiin: maailma muuttuu, vaikkei tahtoisikaan. Kirjoituksista näkyy entistä selvemmin sekin, että nämä ns muut syyt ovat tärkeämpiä kuin mahdollinen vesien pilaantuminen tai muut ympäristöhaitat.
Tehkää niinkuin Johara sanoi, sotakirveet maaham ja neuvottelemaan. Ja olkaa rehellisiä. Jos maisema on tärkeä, pitäkää kiinni siitä ja jättäkää muu paskanjauhanta. Maisemalle on tehtävissä jotain, vaikka navetta rakennettaisiin, eivätkä peurat ja kauriit hylkää sitä mäenrinnettä. Ei ne lähteneet meidänkään tontilta navetan myötä ;)
-
Sikäli rakennus on kauimpana asutuksesta minkä tuolta alueelta löytyy. .
Olet tulkinnut asian suurinpiirtein oikein.
No niin, tuossa vms1:n huomiossa on tän jutun pointti, rakennus on etsitty mahdollisimman kauas asuinrakennuksista. Näin tehtiin myös meillä aikanaan. Nyt jos terassilta aukeavan maiseman kuvittelee omistavansa, niin olisi syytä kiireenvilkkaa tsekata tili ja ostaa se näkyvä alue :D Muuten pitää ottaa lusikkaa kauniiseen käteen ja realismia kehiin: maailma muuttuu, vaikkei tahtoisikaan. Kirjoituksista näkyy entistä selvemmin sekin, että nämä ns muut syyt ovat tärkeämpiä kuin mahdollinen vesien pilaantuminen tai muut ympäristöhaitat.
Tehkää niinkuin Johara sanoi, sotakirveet maaham ja neuvottelemaan. Ja olkaa rehellisiä. Jos maisema on tärkeä, pitäkää kiinni siitä ja jättäkää muu paskanjauhanta. Maisemalle on tehtävissä jotain, vaikka navetta rakennettaisiin, eivätkä peurat ja kauriit hylkää sitä mäenrinnettä. Ei ne lähteneet meidänkään tontilta navetan myötä ;)
En tiedä, ehkä sinulla on jäänyt huomaamatta se, että tilan pelloista on vuokrattu pitkäaikaisella vuokrasopimuksella 76 ha vihannesviljelijälle ja hän on tehnyt isoja panostuksia viljelyn kehittämiseen. Hänelle ovat tärkeitä hänen viljelyynsä liittyvät asiat eivätkä mitkään maisemat. Tilan omistajille ovat tärkeitä tietysti kaikki asiat: että vuokrasopimus säilyy, että vedet ohjataan asianmukaisesti alueelta sekä kaivot ja maisemat. Tuo maisema kysymys olisi helppo ratkaista, jos navetan paikkaa siirrettäisiin 200 m itään. Ei kukaan tietenkään maisemaa omista, mutta syvää katkeruutta tunnen siitä, että navetta pitää sijoittaa juuri siihen kohtaan, jossa on yhteistä pellonreunaan tulevaa rajaa vain noin 100m. Sivulla metsärajalla tulee hiukan kalliopohjaisempaa maastoa vastaan, mutta se olisi todennäköisesti parempi vaihtoehto lietealtaan pohjaksi, kuin nyt suunniteltu suopohjainen paikka. Joku voi väittää, että se ei ole suopohjaista, mutta se on ojitettu juuri sen takia ja ympäristöluvassa siitä myös varoiteltiin. Myös veden ohjaaminen pois alueelta, niin ettei se tulvi pellolle on ratkaistavissa niin, että navetan rakentajat tekevät sellaisen putken, että se riittää kaikissa tilanteissa. Silloin olisi ratkaistu osa ongelmista.
Mutta ihan noin ajatuskokeena: Luuletko, että rakentajat ovat kiinnostuneita mistään kompromisseista. Hehän ovat melkein sataprosenttisen varmoja siitä, että he eivät kompromisseja tarvitse. Niin vahva laki on. Naapureiden kuulemiset ja muistutusten teot ovat käytännössä pelkkiä muodollisuuksia - siis yleensä. Eivätkä valituksetkaan yleensä mene läpi.
Tässä on kuitenkin paljon ratkaisemattomia ja selvittämättömiä asioita, jotka tulevat esille vasta rakennuslupavaiheessa. Keskeisiä asioita ja niiden aiheuttamia kustannuksia ei ole mielestäni riittävästi mietitty. On vaikea ymmärtää, että paikan valinta olisi ollut alunperinkään järkevä.
-
En tiedä, ehkä sinulla on jäänyt huomaamatta se, että tilan pelloista on vuokrattu pitkäaikaisella vuokrasopimuksella 76 ha vihannesviljelijälle ja hän on tehnyt isoja panostuksia viljelyn kehittämiseen. Hänelle ovat tärkeitä hänen viljelyynsä liittyvät asiat eivätkä mitkään maisemat.
Ei mennyt ohi. Tuossahan kerrottiin, että yläjuoksulla on possuloita, eikä saastumista liene tapahtunut. On väärin tuomita toisen yritys jo etukäteen ja perusteetta vesienpilaajaksi. Homma on hoidettava kunnialla siististi jokaisen puolesta.
Tilan omistajille ovat tärkeitä tietysti kaikki asiat: että vuokrasopimus säilyy, että vedet ohjataan asianmukaisesti alueelta sekä kaivot ja maisemat. Tuo maisema kysymys olisi helppo ratkaista, jos navetan paikkaa siirrettäisiin 200 m itään. Ei kukaan tietenkään maisemaa omista, mutta syvää katkeruutta tunnen siitä, että navetta pitää sijoittaa juuri siihen kohtaan, jossa on yhteistä pellonreunaan tulevaa rajaa vain noin 100m.
Helposti ratkaisemallesi ongelmalle tulee hintalappu. Jos se tehdään teidän vaatimuksestanne, oletteko valmiita maksamaan siitä? Olen aika varma, että päinvastaisessa tilanteessa et itse hyväksyisi euronkaan lisäkustannusta naapureiden vaatimuksista. (Päättelin näin siitä syvääkatkeruutta-kohdasta.)
Sivulla metsärajalla tulee hiukan kalliopohjaisempaa maastoa vastaan, mutta se olisi todennäköisesti parempi vaihtoehto lietealtaan pohjaksi, kuin nyt suunniteltu suopohjainen paikka. Joku voi väittää, että se ei ole suopohjaista, mutta se on ojitettu juuri sen takia ja ympäristöluvassa siitä myös varoiteltiin. Myös veden ohjaaminen pois alueelta, niin ettei se tulvi pellolle on ratkaistavissa niin, että navetan rakentajat tekevät sellaisen putken, että se riittää kaikissa tilanteissa. Silloin olisi ratkaistu osa ongelmista.
Tuo on mun käsittääkseni ihan oikein. Rakentajien on huolehdittava vesi pois siten, ettei se tulvi toisten maalle ja hoidettava myös kasvaneiden virtausten muodostama virtaushuippu.
Mutta ihan noin ajatuskokeena: Luuletko, että rakentajat ovat kiinnostuneita mistään kompromisseista. Hehän ovat melkein sataprosenttisen varmoja siitä, että he eivät kompromisseja tarvitse. Niin vahva laki on. Naapureiden kuulemiset ja muistutusten teot ovat käytännössä pelkkiä muodollisuuksia - siis yleensä. Eivätkä valituksetkaan yleensä mene läpi.
Tässä on kuitenkin paljon ratkaisemattomia ja selvittämättömiä asioita, jotka tulevat esille vasta rakennuslupavaiheessa. Keskeisiä asioita ja niiden aiheuttamia kustannuksia ei ole mielestäni riittävästi mietitty. On vaikea ymmärtää, että paikan valinta olisi ollut alunperinkään järkevä.
Tämäkin on oikein. Olette jättäneet ympäristöluvasta muistutuksia asioista, joissa AVI:lla ei ole toimivaltaa, vaan jotka ratkaistaan rakennuslupakäsittelyssä. Mutta mitä tarkoittaa viimeinen lause? Paljonko ymmärrät kotieläintilan ympäristölupavaatimuksista, logistisista vaatimuksista, topografian hyödyntämisestä tai siitä, miten päin rakennusta asemoidaan vallitseviin tuulensuuntiin nähden? Jos sinulla ei ole noista käsitystä, et voi kyseenalaistaa rakennuspaikan valinnan järkevyyttä. Nämä kaikki asiat ovat erittäin tärkeitä, ei paikkaa valita siten, että se ärsyttäisi jotakuta mahdollisimman paljon ja tästä johtuu myös se, että kompromissien tekemisiin on rajallinen määrä vaihtoehtoja.
-
Helposti ratkaisemallesi ongelmalle tulee hintalappu. Jos se tehdään teidän vaatimuksestanne, oletteko valmiita maksamaan siitä? Olen aika varma, että päinvastaisessa tilanteessa et itse hyväksyisi euronkaan lisäkustannusta naapureiden vaatimuksista. (Päättelin näin siitä syvääkatkeruutta-kohdasta.
Tuo minua vähän häiritsee. Onko niin, että toisen rajalle rakentajan oikeus on tehdä rakennus mahdollisimman halvalla aiheuttamalla haittoja toiselle osapuolelle ja jos toinen osapuoli haluaa vähentää haittojaan, niin hän joutuukin maksamaan siitä. Tämä taatusti takaa sen, että naapureista ei välitetä enää mitään. Tästä ne ikuiset naapuririidat ja -kaunat ilmeisesti sitten kumpuavatkin. Miten tuosta syvää katkeruutta-ilmaisusta voi vetää tuollaisia johtopäätöksiä? Pikemminkin sanoisin, etten kehtaisi itse sijoittaa navettaa samalla tavalla, jos olisin sitä rakentamassa, koska ymmärtäisin, että siellä oltaisiin erittäin katkeria. No, tosin en ole varma, ymmärtäisinkö sitä ilman tätä kokemusta.
Vähän on olo kuin Villin lännen preerialla, jossa paikalleen asettunut viljelijä näkee miten karjalaumoja ajetaan surutta läpi aitojen ja viljapeltojen revolverit paukkuen. Ristiriita karjankasvattajien ja muiden maatalouden harjoittajien välille on tullut ilmeisesti myös tänne. Ehkä se on ollut jo aiemminkin, mutta en ole vain sitä huomannut.
Vaimoni on patistanut minua lopettamaan täällä kirjoittelu. Tuli oikeastaan porttikielto, koska muut työt jäävät tekemättä. Poistun nyt palstalta. Sain paljon arvokasta tietoa monista asioista ja ennenkaikkea siitä ajatusmaailmasta, joka karjatalousihmisten puolella on ja ymmärrän myös syyt siihen. Jokainen pitää tietenkin kiinni oman elinkeinonsa eduista ja tulevaisuudesta, vaikka en kaikilta osin voikaan niihin näkemyksiin yhtyä.
-
Helposti ratkaisemallesi ongelmalle tulee hintalappu. Jos se tehdään teidän vaatimuksestanne, oletteko valmiita maksamaan siitä? Olen aika varma, että päinvastaisessa tilanteessa et itse hyväksyisi euronkaan lisäkustannusta naapureiden vaatimuksista. (Päättelin näin siitä syvääkatkeruutta-kohdasta.
Tuo minua vähän häiritsee. Onko niin, että toisen rajalle rakentajan oikeus on tehdä rakennus mahdollisimman halvalla aiheuttamalla haittoja toiselle osapuolelle ja jos toinen osapuoli haluaa vähentää haittojaan, niin hän joutuukin maksamaan siitä. Tämä taatusti takaa sen, että naapureista ei välitetä enää mitään. Tästä ne ikuiset naapuririidat ja -kaunat ilmeisesti sitten kumpuavatkin. Miten tuosta syvää katkeruutta-ilmaisusta voi vetää tuollaisia johtopäätöksiä? Pikemminkin sanoisin, etten kehtaisi itse sijoittaa navettaa samalla tavalla, jos olisin sitä rakentamassa, koska ymmärtäisin, että siellä oltaisiin erittäin katkeria. No, tosin en ole varma, ymmärtäisinkö sitä ilman tätä kokemusta.
Vähän on olo kuin Villin lännen preerialla, jossa paikalleen asettunut viljelijä näkee miten karjalaumoja ajetaan surutta läpi aitojen ja viljapeltojen revolverit paukkuen. Ristiriita karjankasvattajien ja muiden maatalouden harjoittajien välille on tullut ilmeisesti myös tänne. Ehkä se on ollut jo aiemminkin, mutta en ole vain sitä huomannut.
Vaimoni on patistanut minua lopettamaan täällä kirjoittelu. Tuli oikeastaan porttikielto, koska muut työt jäävät tekemättä. Poistun nyt palstalta. Sain paljon arvokasta tietoa monista asioista ja ennenkaikkea siitä ajatusmaailmasta, joka karjatalousihmisten puolella on ja ymmärrän myös syyt siihen. Jokainen pitää tietenkin kiinni oman elinkeinonsa eduista ja tulevaisuudesta, vaikka en kaikilta osin voikaan niihin näkemyksiin yhtyä.
Älä nyt suutu. Yrittäkää nyt löytää se sopu jotenkin keskustelemalla.
En mä ainakaan tiedä kuka tässä on oikeassa ja kuka väärässä. Luultavasti toinen osapuoli on 49 % oikeassa ja toinen 51 prosenttisesti. Sehän tästä vaikeaa tekeekin.
Eikö sen lammen voisi kiertää ? Siis putkella. Vetäisi ne ylimääräiset valumavedet ohi tai pumpulla mäen taakse. Jos tuo on se suurin pulma.
-
ei muutta ko porukalla painimaan ja senkka nenästä :o
-
Tuo minua vähän häiritsee. Onko niin, että toisen rajalle rakentajan oikeus on tehdä rakennus mahdollisimman halvalla aiheuttamalla haittoja toiselle osapuolelle ja jos toinen osapuoli haluaa vähentää haittojaan, niin hän joutuukin maksamaan siitä. Tämä taatusti takaa sen, että naapureista ei välitetä enää mitään. Tästä ne ikuiset naapuririidat ja -kaunat ilmeisesti sitten kumpuavatkin. Miten tuosta syvää katkeruutta-ilmaisusta voi vetää tuollaisia johtopäätöksiä? Pikemminkin sanoisin, etten kehtaisi itse sijoittaa navettaa samalla tavalla, jos olisin sitä rakentamassa, koska ymmärtäisin, että siellä oltaisiin erittäin katkeria. No, tosin en ole varma, ymmärtäisinkö sitä ilman tätä kokemusta.
Ymmärrät tahallaan väärin. Sullehan ei ole koitumassa taloudellisia kustannuksia, vaan sille rakentajalle. Tarkoitus oli valaista ajatusleikin tasolla sitä, miten helppoa on säätää toisten rahoilla ja toisten riskeillä. Ja naapureista välittäminen.....metsä vastaa niinkuin sinne huudetaan, molemmin päin. Kaikkein helpoin on vaikuttaa omiin tekemisiin, toisiin se on vaikeampaa. Helppo sanoa, että kaikki vika on toisessa ja mää olen oikeassa....
Vähän on olo kuin Villin lännen preerialla, jossa paikalleen asettunut viljelijä näkee miten karjalaumoja ajetaan surutta läpi aitojen ja viljapeltojen revolverit paukkuen. Ristiriita karjankasvattajien ja muiden maatalouden harjoittajien välille on tullut ilmeisesti myös tänne. Ehkä se on ollut jo aiemminkin, mutta en ole vain sitä huomannut.
Vaimoni on patistanut minua lopettamaan täällä kirjoittelu. Tuli oikeastaan porttikielto, koska muut työt jäävät tekemättä. Poistun nyt palstalta. Sain paljon arvokasta tietoa monista asioista ja ennenkaikkea siitä ajatusmaailmasta, joka karjatalousihmisten puolella on ja ymmärrän myös syyt siihen. Jokainen pitää tietenkin kiinni oman elinkeinonsa eduista ja tulevaisuudesta, vaikka en kaikilta osin voikaan niihin näkemyksiin yhtyä.
Ristiriitoja syntyy aina. Juju lienee siinä, miten niitä käsitellään. Katkeroituminen ja uhkaksi kokeminen ei ole mitään rakentavaa käsittelyä. Sinä et halua navettaa silmiisi etkä korviisi, mäen taakse se pitäisi piilottaa. Ja mikä tärkeintä, lähemmäs muita naapureita. Ajat puolisokeasti omaa etuasi, niinkuin toinenkin osapuoli ja katkeroidut, kun "kompromissia" ts niinkun mä haluan, ei toteuteta. Todellisuudessa esityksesi ei ole kompromissi, vaan silkkaa sanelua. Helppo ymmärtää sitä toista osapuolta, kun sinun puoleltasi ei ole mitään neuvoteltavissa.
Tämä jupakka ja sata muuta on loistava esimerkki siitä, miksi maaseudulta väki karkaa pois. Asenneilmasto on sellainen, että mitään ja mihinkään ei saisi koskea. Uusi on aina uhka, ei mahdollisuus. Mä lopetan myös tämän kommentoinnin nyt tähän ja meen peilin eteen ettimään syyllistä :D
-
Tässä keskustelussa on nyt tullut ilmi juuri se miksi keskustelun halusin avata. Eli onko kaikkien etu se että eteläsuomeen ei saa rakentaa yhtään uutta navettaa. Eli jos 600 metriä ja näköyhteys on argumenttina ja lisäksi alueen vesi ja maa ei saa viettää naapurin puolelle niin ei mistään tampereen eteläpuolelta taida löytyä paikkaa josta moinen paikka löytyisi. Se mitä valittaja nyt on ehdottanut tarkoittaa että navetta tulee seuraavan valittajan vaikutusalueelle (tänhetkinen matka noin 350 metriä). Samoiten nykyisen navetan paikka on melkein keskellä kylää ja asukkeja eli naapureita on lähestulkoon joka puolella.
Eli sikäli en väitä että tämän "ilehirvi" valitus on aiheeton mutta jos samoja argumentteja käytetään jokapuolella niin harva navetta tulisi rakennettua.
Viellä kun muistaa että aiheita löytyy pilvinpimein aina liikennöinnistä ja hajusta, kärpäsistä, melusta, lannanlevityksestä jne jne niin ollaan aika hankalassa tilanteessa karjatalousyrittäjän näkökulmasta.
-
En tiedä, ehkä sinulla on jäänyt huomaamatta se, että tilan pelloista on vuokrattu pitkäaikaisella vuokrasopimuksella 76 ha vihannesviljelijälle ja hän on tehnyt isoja panostuksia viljelyn kehittämiseen. Hänelle ovat tärkeitä hänen viljelyynsä liittyvät asiat eivätkä mitkään maisemat.
Niin, tämä vihannesviljelijä kyllä saa tilaansa kehittää ja isoja panostuksia on laitettu, MUTTA SE TOINEN NAAPURI EI SAISI TILAANSA KEHITTÄÄ? Ei saa tulla navetta maisemaan!
Asiaa en sen kummemmin tunne, mutta tästä topikista minulle on jäänyt sellainen kuva, että jos valittaa halutaan, niin kyllä joku syy keksitään, ja se justiinsa täällä suomessa on se suurin ongelma! Valitetaan ihan vaan siksi, että on oikeus valittaa! Saattaahan se tietysti olla valittaja oikeasti "asialinjalla", mutta liian monesti se isoisien välinen ojavallin levityskiista ohjaa näihin törmäyskursseihin!
-
Näissä projekteissa ja niiden mutkattomissa läpivienneissä nähtävästi tarvittaisiin lainsäädäntöä, kaivoslain valtauspykälään verrattavaa vaikutusmahdollisuutta, kaivosvaltauksethan ovat juuri yhteistä hyvää ajavia, siinä kaivoslain säännöksissä pitää naapuruston ja lähialueen ja jopa kyseisen kiinteistön omistajankin antaa jonkin verran periksi. Nyt kun vedotaan paljastuneisiin ympäristöongelmiin, ne eivät liity tähän valtaukseen sinänsä, eli ympäristöasiat tietenkin voidaan riippumattomasti laittaa kuntoon, vaikka ympäröivät kiinteistöt puoliväkisin otettaisiinkin louhoskäyttöön.
Ympäristöasioissa pidetään jotenkin epäoikeudenmukaisena, että se maksaisi, joka kokee jonkin toiminnan haittaavaksi. Näinhän juuri tehdään Pietarin jätevesikysymyksessä ! Suomi maksaa Pietarin jätevedenpuhdistamoja, koska koemme haitan olevan meidän vesialueillemme suuren, mutta eihän se saaaste PIetarin asukkaita haittaa, siksihän se jätevesi sinne lahden pohjukkaan lasketaankin, ettei olisi kaupungissa haittana. Monen maan kilpailukyky, esimerkiksi Kiinan, on nykyisellään hyvä juuri siksi, että siellä ei ole katsottu välttämättömäksi vaatia toiminnaharjoittajalta pikkutarkkaa saasteiden käsittelyä, vaan katsotaan, että vaikutus yhteiseen hyvään on suurempi ja saasteet voidaan hoitaa sitten myöhemmin kun kansantalouteen on virrannut sitä bruttokansantuotetta lisää. Eli mitä siitä tulisi, jos joku Ipodin ostaja joutuisi kustantamaan jotakin kiinalaista jätepuhdistamoa, sehän kuuluu niiden tehdä, jota se saaste haittaa ? Vai onko tässä jotenkin vinksallaan tää logiikka ? Täytyy vielä miettiä.
Mutta siis, mikään ongelma ei siis olisi, jos sitä elintilaa voisi esimerkiksi pakkolunastaa ajatellun sijoituspaikan ympäristöstä. Ei rintamailla ole helppo löytää kunnollisen liikenneyhteyden päässä olevaa tonttia, joka olisi kilometrinkään päässä vakiintuneesta asutuksesta. Koska rikkonainen viljelyalue teineen on samalla hyvää rakennusmaata, ei sinne kauas kallioille tiettömien taipaleiden päähän kukaan silloin aikanaan ole taloansa viitsinyt rakentaa.
Itse en uskaltaisi ajatella, mitä seurauksia kyseisellä pakkolunastusmahdollisuudella olisi, saattaisi se harmittaa kovinkin, jos omalle kohdalle sattuisi.
Yleisesti: 50-luvulla tuolla kylällä oli varmaan satoja lehmiä, kartanoissa oli kivinavetat ja muualla pienempiä puunavettoja, joka mäkitupalaisellakin ainakin yksi lehmä. Kuusikymmenluvulla oli ehkä 50 nautaa muutamalla tilalla. Silloin 80-luvun lopulla vain meijän tusina elukkaa laitumella, maitobonusta tienaamassa, lopettaminen oli palkittua. Nyt kohta neljänesvuosisadan, ei yhtään. On se vaan iso muutos, ajatella, yhdellä rytkäyksellä takaisin viisikymmenluvun elukkamääriin ! Miksi rahalla houkuttelemalla piti hävittää ne maakunnan lehmät alun perin ?
-SS-
-
En tiedä, ehkä sinulla on jäänyt huomaamatta se, että tilan pelloista on vuokrattu pitkäaikaisella vuokrasopimuksella 76 ha vihannesviljelijälle ja hän on tehnyt isoja panostuksia viljelyn kehittämiseen. Hänelle ovat tärkeitä hänen viljelyynsä liittyvät asiat eivätkä mitkään maisemat.
Niin, tämä vihannesviljelijä kyllä saa tilaansa kehittää ja isoja panostuksia on laitettu, MUTTA SE TOINEN NAAPURI EI SAISI TILAANSA KEHITTÄÄ? Ei saa tulla navetta maisemaan!
Asiaa en sen kummemmin tunne, mutta tästä topikista minulle on jäänyt sellainen kuva, että jos valittaa halutaan, niin kyllä joku syy keksitään, ja se justiinsa täällä suomessa on se suurin ongelma! Valitetaan ihan vaan siksi, että on oikeus valittaa! Saattaahan se tietysti olla valittaja oikeasti "asialinjalla", mutta liian monesti se isoisien välinen ojavallin levityskiista ohjaa näihin törmäyskursseihin!
eiköös nää erikoiskasvi viljelijät ole juuri niitä pahimpia ruikuttajia kuten esim eräs eemeli :o