Raivurilla on hyvää kuntoilua

Koneilla ei taida onistua vieläkään edes pikku sampolla ?

 

Eiköös taimikko harvennu itsekseen kun antaa vaan kasvaa

Eihän sinne määräänsä enempää puita mahdu ?

 

 *** Joo. Täys metsä sinne vaan ajastaan syntyy. Taimikkoa kannattaa ajallaan harventaa. Mutta nää risusavotat on ihan humpuukia. Siis motolla.

Lainaus käyttäjältä: Perfekt - 22.11.11 - klo:16:00

Eiköös taimikko harvennu itsekseen kun antaa vaan kasvaa

Eihän sinne määräänsä enempää puita mahdu ?

 

 *** Joo. Täys metsä sinne vaan ajastaan syntyy. Taimikkoa kannattaa ajallaan harventaa. Mutta nää risusavotat on ihan humpuukia. Siis motolla.

Juuu.... ei mahdu sen enempää kuin itsestään taimia tulee mahdollisesti istutettujen lisäksi. Mutta tarkoitus on kasvattaa puita eikä ongenvapoja, jotka lumisena talvena taipuvat maahan tai katkeilevat. Siksi taimikkoakin pitää harventaa. Sopiva tiheys onkin sitten ikuisuuskeskusteluaihe... Moto tai muu pyörillä kulkeva härveli taimikonhoidossa (pois lukien ehkä varhaisperkaus semmoisella koivuntaimet juurineen ylös nytaisevällä) on sopivalla huumorilla otettava asia   

Hjumor tai ei mutta epäilen vahvasti ja oikeastaan toivon että 10 vuoden päästä puolet taimikonhoidosta tullaan tekemään koneilla. Vapaaehtoisia raivaajia lihasvoimin ei vaan tule löytymään. Mitäs sanotte. Kannattasko jo nyt istutettaessa istuttaa raivauskoneelle valmis käytävä eli 20 metrin välein 3 metrin ura ja muuten 1,5 metriä taimien väliin.

siinä jäis sitten se ens harvennuksen hyöty käyttämätä ja eurot saamata voi harmi

siinä jäis sitten se ens harvennuksen hyöty käyttämätä ja eurot saamata voi harmi

Ei välttämättä koska 3 metrin urasta ei ajokone kulje vaan ensiharvennuksessa pitäisi ottaa yksi rivi pois järeitä puita jotka on saanut hyvin valoa ja kas tili olikin parempi. _{"toiveajatteluako"}

ei mikään hullunpi ajatus kokasta vaikka pienemmällä alalla!    toi perkaaminen on tosiaan aika tärkiää istutetussa metikössä!    katellu tosa naapurin rytöä mistä ei pääse etes kävellen hyvällä tahdolla läpi ja jo mooonta vuotta ollu tollasta!   omalla puolella huonosti raipattuna kasvaa jo polttopuuta niin perkeleesti, kuhan vain kerkiis taas kaataan poikkeen!    ihan erilaista on kasvavat puut rajan molemmin puolin, siinä on hyvä esimerkki!

ei mikään hullunpi ajatus kokasta vaikka pienemmällä alalla!    toi perkaaminen on tosiaan aika tärkiää istutetussa metikössä!    katellu tosa naapurin rytöä mistä ei pääse etes kävellen hyvällä tahdolla läpi ja jo mooonta vuotta ollu tollasta!   omalla puolella huonosti raipattuna kasvaa jo polttopuuta niin perkeleesti, kuhan vain kerkiis taas kaataan poikkeen!    ihan erilaista on kasvavat puut rajan molemmin puolin, siinä on hyvä esimerkki!

Sama tapaus meillä. Kohta ensi harvennus puuta omasta kuviosta. Naapurilta saa pajun vitaksia ja hies koivua kaikki istetut taimet tukahtuneet alle. Samana keväänä on istettu molemmat palat samalla puulajilla.

Saatteko näillä hinnoilla mitään palkkaa harvenuksille ?

 

Koneelliseen perkaukseen perehtynyt tutkija kertoi, että yhdestä sahalla katkaistusta lehtipuun kannosta kasvaa keskimäärin 2,7 uutta vesaa. Jos vesominen saadaan kitkemällä pois, niin 400€ hehtaarikustannus ei tunnu enää kalliilta. Koneen renkaiden alle jääviä sekä kitkettävien lehtipuiden mukana irtoavia taimia on n. 3%, joka taas on 1800 taimen istutustiheydellä siedettävä osuus.
Jäljelle jäävien taimien koko on oltava sellainen, että ne mahtuvat koneen alle. Muuten latvoja katkeilee.
Sopivalla kohteella koneellinen kitkevä perkaus jo varmasti taloudellisin taimikonhoitomenetelmä. Parhaassa tapauksessa yhdellä perkauksella päästään ensiharvennukseen.

Koneelliseen perkaukseen perehtynyt tutkija kertoi, että yhdestä sahalla katkaistusta lehtipuun kannosta kasvaa keskimäärin 2,7 uutta vesaa. Jos vesominen saadaan kitkemällä pois, niin 400€ hehtaarikustannus ei tunnu enää kalliilta. Koneen renkaiden alle jääviä sekä kitkettävien lehtipuiden mukana irtoavia taimia on n. 3%, joka taas on 1800 taimen istutustiheydellä siedettävä osuus.
Jäljelle jäävien taimien koko on oltava sellainen, että ne mahtuvat koneen alle. Muuten latvoja katkeilee.
Sopivalla kohteella koneellinen kitkevä perkaus jo varmasti taloudellisin taimikonhoitomenetelmä. Parhaassa tapauksessa yhdellä perkauksella päästään ensiharvennukseen.

 *** Totta on,että lehtipuut mukavasti vesoo. Entäpä jos otetaankin asiaan positiivinen asenne. Ahkera raivaaja saa aikaiseksi mukavan ravinne lisäyksen taimikon kiivaimpaan kasvuvaiheeseen, kun käy pari ylimääräistä kertaa niittämässä lehtipuut maahan. Lopulta kasvatettava taimikko imee jo itse maaperän ravinteet niin tehokkaasti,että valon puutteesta kärsivä lehtipuusto ei enää jaksa vesoa. Helppoa kuin heinänteko 

Lainaus käyttäjältä: pirtamo - 01.12.11 - klo:00:08

Koneelliseen perkaukseen perehtynyt tutkija kertoi, että yhdestä sahalla katkaistusta lehtipuun kannosta kasvaa keskimäärin 2,7 uutta vesaa. Jos vesominen saadaan kitkemällä pois, niin 400€ hehtaarikustannus ei tunnu enää kalliilta. Koneen renkaiden alle jääviä sekä kitkettävien lehtipuiden mukana irtoavia taimia on n. 3%, joka taas on 1800 taimen istutustiheydellä siedettävä osuus.
Jäljelle jäävien taimien koko on oltava sellainen, että ne mahtuvat koneen alle. Muuten latvoja katkeilee.
Sopivalla kohteella koneellinen kitkevä perkaus jo varmasti taloudellisin taimikonhoitomenetelmä. Parhaassa tapauksessa yhdellä perkauksella päästään ensiharvennukseen.

 *** Totta on,että lehtipuut mukavasti vesoo. Entäpä jos otetaankin asiaan positiivinen asenne. Ahkera raivaaja saa aikaiseksi mukavan ravinne lisäyksen taimikon kiivaimpaan kasvuvaiheeseen, kun käy pari ylimääräistä kertaa niittämässä lehtipuut maahan. Lopulta kasvatettava taimikko imee jo itse maaperän ravinteet niin tehokkaasti,että valon puutteesta kärsivä lehtipuusto ei enää jaksa vesoa. Helppoa kuin heinänteko 

Googletin äsken että metsää olisi suomessa noin 23 miljoonaa hehtaaria. Jos ajatellaan tehokasta metsän hoitoa niin kierto voisi olla 100 vuotta joka tarkoittaa että jokaista työvaihetta pitäisi tehdä 100 osa pinta-alasta vuosittain eli noin 230000 hehtaaria vuodessa. Tällöin ehkä ei kannattais keksiä kauheasti lisähommia vaan koittais saada nämäkin mahdollisimman helposti hoidettua. Tulee mieleen kemiallinen torjunta. Esimerkiksi leikkaava reikäperkain jossa olisi kasvinsuojeluaine suuttimet.

Mites sitten kun kaikki lehtipuut on konella saatu tehokkaasti poistettua taimikoista, ja tulee valtion lehmä ja imee loptukin parempiin suihin

Mites sitten kun kaikki lehtipuut on konella saatu tehokkaasti poistettua taimikoista, ja tulee valtion lehmä ja imee loptukin parempiin suihin

 *** Tää on myös merkittävä pointti. Sopivasti lehtipuitten tuoretta vesaa säästää männyntaimikkoa. Tai sitten ne hirvet pitäis metsästää siihen malliin, että kanta olisi kuin 1970 luvulla. Tosin nykyisillä suurpeto määrillä marjastajia ja muita suunnistajia taitaisia eksyä karhunpersiiseen luvattoman paljon.

Mä olen ainakin alkanut kasvattaa taimikossa yhtä lehtipuusatsia siellä taimien välissä josta saadaan ensiharvennuksessa 25 vuoden iässä jo melko hyvä tili ainakin lapupuuna. Kemera ei vaan ymmärrä kovin helposti moista jos ei tosiaan puolustaudu tolla valtion lehmällä. Käytännössä se kuitenkin onnistuisi parhaiten sillä 200 senttisellä reikäperkaajalla joka siivoo ne taimen ympärystät mutta jättää esimerkiksi 2-2,5 metrin taimivälillä alueen missä siemenkoivujen jälkeläiset pääsee vauhtiin.