Agronet
Keskusteluaiheet => Metsätalous => Aiheen aloitti: roadman - 22.11.11 - klo:09:30
-
Mitä mieltä isännät aiheesta?. Taitaa olla tulevaisuudessa lisääntyvä ala?. 10v aikana miltei kaikki metsurit eläköityvät.
Isoja vai pieniä koneita metsään?
Itse sitä mieltä. Aukeille joissa taimikon korkeus alle1,5 m niin isoja koneita ja siitä eteenpäin niitä pienempiä, nyt en tarkoita mitään energia korjuukoneita.
Oma mielipiteeni on jos pitää mennä energiapuu savottaan nuoressa metsässä, ollaan tehty iso virhe taimikon hoidossa. Jää muuten paljon ainespuuta pois pinosta ensiharvennuksessa kun ne poistetaan energiapuu hakkuussa ajourilta. Riittävän harvaan harvennettu taimikko antaa paljon paremman tuloksen kuin niiden risujen keräily.
-
Politikointi vaan menee niin että energiapuu on samanarvoista kun kuitupuu ainakin lähitulevaisuudessa ennen kuin politiikka muuttuu. Noin muuten niin on monessa kohteessa ihan sama kummosilla koneilla sinne taimikkoon menee kunhan jollain härpäkkeellä sinne menee. Pahimpiaa on ne jotka ei salli konetta raivaa eikä hakkaamaan joten metsä jätetään täysin hoitamatta.
-
Varmasti lisääntyy..
Mutta koneita tarvitaan erikokoisia, metsissäkin on vähän eroja.
Mutta jos on joku mätästetty istutustaimikko niin millä koneella sinne menee. Pieni ei käy mättähältä mättähälle ja suuren jälki on kyllä aivan HIRVEÄÄ, kaivaa kaikki juuret maasta ylös :o
-
Jotenkin jaksan epäillä että 200000 euron peruskoneella saadaan taimikonhoito kannattamaan. Toki hyvähän sillä on liikua taimien päällä ja 15 metrin puomilla pystyy tekee ison alan. Kaikki on kuitenkin kiinni että ollaan tarpeeksi aikaisin jolloin puusto on pienempää ja näkyvyys parempaa.
-
Varmasti lisääntyy..
Mutta koneita tarvitaan erikokoisia, metsissäkin on vähän eroja.
Mutta jos on joku mätästetty istutustaimikko niin millä koneella sinne menee. Pieni ei käy mättähältä mättähälle ja suuren jälki on kyllä aivan HIRVEÄÄ, kaivaa kaikki juuret maasta ylös :o
Senvertaa taimikonhoito muuttuu että sen voi tehdä lumenaikaankin jolloin esimerkiksi 8 pyöräinen moto menee käytännössä aika sukkasilla ajaen taimien päältä niin että ne jää pyörien väliin. Ketjujakaan ei tartte olla kun 2 akselissa. Kesällä ei välttämättä tiedä missä itte kone on mennyt.
-
Politikointi vaan menee niin että energiapuu on samanarvoista kun kuitupuu ainakin lähitulevaisuudessa ennen kuin politiikka muuttuu. Noin muuten niin on monessa kohteessa ihan sama kummosilla koneilla sinne taimikkoon menee kunhan jollain härpäkkeellä sinne menee. Pahimpiaa on ne jotka ei salli konetta raivaa eikä hakkaamaan joten metsä jätetään täysin hoitamatta.
http://www.metsakeskus.fi/web/fin/uutiset/2010_uutiset/joulukuu/uk_rm_pienpuun_energiatuki.htm
-
Varmasti lisääntyy..
Mutta koneita tarvitaan erikokoisia, metsissäkin on vähän eroja.
Mutta jos on joku mätästetty istutustaimikko niin millä koneella sinne menee. Pieni ei käy mättähältä mättähälle ja suuren jälki on kyllä aivan HIRVEÄÄ, kaivaa kaikki juuret maasta ylös :o
Senvertaa taimikonhoito muuttuu että sen voi tehdä lumenaikaankin jolloin esimerkiksi 8 pyöräinen moto menee käytännössä aika sukkasilla ajaen taimien päältä niin että ne jää pyörien väliin. Ketjujakaan ei tartte olla kun 2 akselissa. Kesällä ei välttämättä tiedä missä itte kone on mennyt.
No mitä se moto siellä metrisessä lumessa sitten raivaa? Sattumalta kärsä vaan jonnekkin ja terät pyörimään vai ;D Joissain metsissä on myös pikkuisen kiviä ja vähän kantojakin.
-
Varmasti lisääntyy..
Mutta koneita tarvitaan erikokoisia, metsissäkin on vähän eroja.
Mutta jos on joku mätästetty istutustaimikko niin millä koneella sinne menee. Pieni ei käy mättähältä mättähälle ja suuren jälki on kyllä aivan HIRVEÄÄ, kaivaa kaikki juuret maasta ylös :o
Senvertaa taimikonhoito muuttuu että sen voi tehdä lumenaikaankin jolloin esimerkiksi 8 pyöräinen moto menee käytännössä aika sukkasilla ajaen taimien päältä niin että ne jää pyörien väliin. Ketjujakaan ei tartte olla kun 2 akselissa. Kesällä ei välttämättä tiedä missä itte kone on mennyt.
No mitä se moto siellä metrisessä lumessa sitten raivaa? Sattumalta kärsä vaan jonnekkin ja terät pyörimään vai ;D Joissain metsissä on myös pikkuisen kiviä ja vähän kantojakin.
Niin jos jätettävä havupuu on metrin ja kahden metrin välissä niin lehtipuuroina huitelee jo kolmen metrin päällä. Siinä voi moto liikkua ihan hyvin puolen metrin hangessa ja sahailla lehtipuuta poikki hangen päältä. Kantoa toki jää mutta käytännössä se ei haittaa metsän kasvua. Tollanen iso kone menee käytännössä sinne minne suunnittelee sen enempää kivistä ja kannoista välittämättä. Toki on kallioisia kohteita missä ei onnistu mutta paljon kohteita missä onnistuu.
-
Varmasti lisääntyy..
Mutta koneita tarvitaan erikokoisia, metsissäkin on vähän eroja.
Mutta jos on joku mätästetty istutustaimikko niin millä koneella sinne menee. Pieni ei käy mättähältä mättähälle ja suuren jälki on kyllä aivan HIRVEÄÄ, kaivaa kaikki juuret maasta ylös :o
Senvertaa taimikonhoito muuttuu että sen voi tehdä lumenaikaankin jolloin esimerkiksi 8 pyöräinen moto menee käytännössä aika sukkasilla ajaen taimien päältä niin että ne jää pyörien väliin. Ketjujakaan ei tartte olla kun 2 akselissa. Kesällä ei välttämättä tiedä missä itte kone on mennyt.
No mitä se moto siellä metrisessä lumessa sitten raivaa? Sattumalta kärsä vaan jonnekkin ja terät pyörimään vai ;D Joissain metsissä on myös pikkuisen kiviä ja vähän kantojakin.
Niin jos jätettävä havupuu on metrin ja kahden metrin välissä niin lehtipuuroina huitelee jo kolmen metrin päällä. Siinä voi moto liikkua ihan hyvin puolen metrin hangessa ja sahailla lehtipuuta poikki hangen päältä. Kantoa toki jää mutta käytännössä se ei haittaa metsän kasvua. Tollanen iso kone menee käytännössä sinne minne suunnittelee sen enempää kivistä ja kannoista välittämättä. Toki on kallioisia kohteita missä ei onnistu mutta paljon kohteita missä onnistuu.
No jääkö tuo "metrin ja kahden" välillä oleva havupuu ehjäksi sinne moton pyörien väliin ???
Mun mielestäni motolla tehty harvennus estää sen, että metsänomistaja ei sen jälkeen voi enää itse mennä metsäänsä millään pienemmällä koneella. Hirveät jäljet jää, jopa talvella korjattuihin suometsiin :'( :P Pahimpiin paikkoihin ei pääse edes moottorikelkalla joka uppoaa jälkeen ja siellä pysyy.
-
Voi olla että kaksmetrinen on vähän pitkä mutta 1,5 metrinen mänty tai kuusi voi selviytyä ihan hyvin ylityksestä sopivalla kelillä. Ja jos tarkoituksena on tehdä kaksi raivausta niin ensimmäisen voi tehdä valtapuun ollessa reilun metrin mittanen ja toinen sitten jollain kapealla vehkeellä.
-
Voi olla että kaksmetrinen on vähän pitkä mutta 1,5 metrinen mänty tai kuusi voi selviytyä ihan hyvin ylityksestä sopivalla kelillä. Ja jos tarkoituksena on tehdä kaksi raivausta niin ensimmäisen voi tehdä valtapuun ollessa reilun metrin mittanen ja toinen sitten jollain kapealla vehkeellä.
Kyl me ollaan oikeasti samaa mieltä ;D
-
Kyllä se kuule on sellanen juttu että miestä ja raivaussahaa ei taimikonhoidossa tule koskaan kone syrjäyttämään
Laskekaapa nyt piruuttas mikä on hinta jos verrataan mies + 1000€ raivaussaha tai mies + 50k€ kone ?????
Ja jälkeäkään ei voi verrata ees samana päivänä
Päiväsaavutus lienee molemmilla aika pitkälti samaa luokkaa eli 1ha päivässä
Ja siitä energiapuun korjuusta... itse ainakin jätän taimikot hieman liikaa taajaksi jolloin energiapuun määrä seuraavalla harvennuksella maksimoidaan
Näillä kuitupuun hinnoilla energiapuu on hyvinkin kannattavaa!
-
Kyllä se kuule on sellanen juttu että miestä ja raivaussahaa ei taimikonhoidossa tule koskaan kone syrjäyttämään
Laskekaapa nyt piruuttas mikä on hinta jos verrataan mies + 1000€ raivaussaha tai mies + 50k€ kone ?????
Ja jälkeäkään ei voi verrata ees samana päivänä
Päiväsaavutus lienee molemmilla aika pitkälti samaa luokkaa eli 1ha päivässä
Ja siitä energiapuun korjuusta... itse ainakin jätän taimikot hieman liikaa taajaksi jolloin energiapuun määrä seuraavalla harvennuksella maksimoidaan
Näillä kuitupuun hinnoilla energiapuu on hyvinkin kannattavaa!
https://metsamaailma.extranet.upm.com/fi/SalesAndServices/Sivut/TendingSeedlingStandProduct.aspx
Ja aika hyvään tienestiin pääsee jos ha vetää päivässä.
Tosin naapuri piti kalliina, kun MHY:n mies teki 12pv töitä ja lasku 2500€. Eikä ala ollut läheskään 12ha. Pomo tais viedä puolet. ;D
-
Eiköös taimikko harvennu itsekseen kun antaa vaan kasvaa
Eihän sinne määräänsä enempää puita mahdu ?
:o
-
Eiköös taimikko harvennu itsekseen kun antaa vaan kasvaa
Eihän sinne määräänsä enempää puita mahdu ?
:o
Tuloo niin tihu etteivät mahdu kaatumaan kuin naapurin puolelle :o
-
Raivurilla on hyvää kuntoilua
Koneilla ei taida onistua vieläkään edes pikku sampolla ?
:'(
-
Eiköös taimikko harvennu itsekseen kun antaa vaan kasvaa
Eihän sinne määräänsä enempää puita mahdu ?
:o
*** Joo. Täys metsä sinne vaan ajastaan syntyy. Taimikkoa kannattaa ajallaan harventaa. Mutta nää risusavotat on ihan humpuukia. Siis motolla.
-
Eiköös taimikko harvennu itsekseen kun antaa vaan kasvaa
Eihän sinne määräänsä enempää puita mahdu ?
:o
*** Joo. Täys metsä sinne vaan ajastaan syntyy. Taimikkoa kannattaa ajallaan harventaa. Mutta nää risusavotat on ihan humpuukia. Siis motolla.
Juuu.... ei mahdu sen enempää kuin itsestään taimia tulee mahdollisesti istutettujen lisäksi. Mutta tarkoitus on kasvattaa puita eikä ongenvapoja, jotka lumisena talvena taipuvat maahan tai katkeilevat. Siksi taimikkoakin pitää harventaa. Sopiva tiheys onkin sitten ikuisuuskeskusteluaihe... :o Moto tai muu pyörillä kulkeva härveli taimikonhoidossa (pois lukien ehkä varhaisperkaus semmoisella koivuntaimet juurineen ylös nytaisevällä) on sopivalla huumorilla otettava asia 8)
-
Hjumor tai ei mutta epäilen vahvasti ja oikeastaan toivon että 10 vuoden päästä puolet taimikonhoidosta tullaan tekemään koneilla. Vapaaehtoisia raivaajia lihasvoimin ei vaan tule löytymään. Mitäs sanotte. Kannattasko jo nyt istutettaessa istuttaa raivauskoneelle valmis käytävä eli 20 metrin välein 3 metrin ura ja muuten 1,5 metriä taimien väliin.
-
siinä jäis sitten se ens harvennuksen hyöty käyttämätä ja eurot saamata voi harmi :o
-
siinä jäis sitten se ens harvennuksen hyöty käyttämätä ja eurot saamata voi harmi :o
Ei välttämättä koska 3 metrin urasta ei ajokone kulje vaan ensiharvennuksessa pitäisi ottaa yksi rivi pois järeitä puita jotka on saanut hyvin valoa ja kas tili olikin parempi. "toiveajatteluako"
-
ei mikään hullunpi ajatus kokasta vaikka pienemmällä alalla! toi perkaaminen on tosiaan aika tärkiää istutetussa metikössä! katellu tosa naapurin rytöä mistä ei pääse etes kävellen hyvällä tahdolla läpi ja jo mooonta vuotta ollu tollasta! omalla puolella huonosti raipattuna kasvaa jo polttopuuta niin perkeleesti, kuhan vain kerkiis taas kaataan poikkeen! ihan erilaista on kasvavat puut rajan molemmin puolin, siinä on hyvä esimerkki!
-
ei mikään hullunpi ajatus kokasta vaikka pienemmällä alalla! toi perkaaminen on tosiaan aika tärkiää istutetussa metikössä! katellu tosa naapurin rytöä mistä ei pääse etes kävellen hyvällä tahdolla läpi ja jo mooonta vuotta ollu tollasta! omalla puolella huonosti raipattuna kasvaa jo polttopuuta niin perkeleesti, kuhan vain kerkiis taas kaataan poikkeen! ihan erilaista on kasvavat puut rajan molemmin puolin, siinä on hyvä esimerkki!
Sama tapaus meillä. Kohta ensi harvennus puuta omasta kuviosta. Naapurilta saa pajun vitaksia ja hies koivua kaikki istetut taimet tukahtuneet alle. Samana keväänä on istettu molemmat palat samalla puulajilla.
-
Saatteko näillä hinnoilla mitään palkkaa harvenuksille ?
:-\
-
Koneelliseen perkaukseen perehtynyt tutkija kertoi, että yhdestä sahalla katkaistusta lehtipuun kannosta kasvaa keskimäärin 2,7 uutta vesaa. Jos vesominen saadaan kitkemällä pois, niin 400€ hehtaarikustannus ei tunnu enää kalliilta. Koneen renkaiden alle jääviä sekä kitkettävien lehtipuiden mukana irtoavia taimia on n. 3%, joka taas on 1800 taimen istutustiheydellä siedettävä osuus.
Jäljelle jäävien taimien koko on oltava sellainen, että ne mahtuvat koneen alle. Muuten latvoja katkeilee.
Sopivalla kohteella koneellinen kitkevä perkaus jo varmasti taloudellisin taimikonhoitomenetelmä. Parhaassa tapauksessa yhdellä perkauksella päästään ensiharvennukseen.
-
Koneelliseen perkaukseen perehtynyt tutkija kertoi, että yhdestä sahalla katkaistusta lehtipuun kannosta kasvaa keskimäärin 2,7 uutta vesaa. Jos vesominen saadaan kitkemällä pois, niin 400€ hehtaarikustannus ei tunnu enää kalliilta. Koneen renkaiden alle jääviä sekä kitkettävien lehtipuiden mukana irtoavia taimia on n. 3%, joka taas on 1800 taimen istutustiheydellä siedettävä osuus.
Jäljelle jäävien taimien koko on oltava sellainen, että ne mahtuvat koneen alle. Muuten latvoja katkeilee.
Sopivalla kohteella koneellinen kitkevä perkaus jo varmasti taloudellisin taimikonhoitomenetelmä. Parhaassa tapauksessa yhdellä perkauksella päästään ensiharvennukseen.
*** Totta on,että lehtipuut mukavasti vesoo. Entäpä jos otetaankin asiaan positiivinen asenne. Ahkera raivaaja saa aikaiseksi mukavan ravinne lisäyksen taimikon kiivaimpaan kasvuvaiheeseen, kun käy pari ylimääräistä kertaa niittämässä lehtipuut maahan. Lopulta kasvatettava taimikko imee jo itse maaperän ravinteet niin tehokkaasti,että valon puutteesta kärsivä lehtipuusto ei enää jaksa vesoa. Helppoa kuin heinänteko ;D
-
Koneelliseen perkaukseen perehtynyt tutkija kertoi, että yhdestä sahalla katkaistusta lehtipuun kannosta kasvaa keskimäärin 2,7 uutta vesaa. Jos vesominen saadaan kitkemällä pois, niin 400€ hehtaarikustannus ei tunnu enää kalliilta. Koneen renkaiden alle jääviä sekä kitkettävien lehtipuiden mukana irtoavia taimia on n. 3%, joka taas on 1800 taimen istutustiheydellä siedettävä osuus.
Jäljelle jäävien taimien koko on oltava sellainen, että ne mahtuvat koneen alle. Muuten latvoja katkeilee.
Sopivalla kohteella koneellinen kitkevä perkaus jo varmasti taloudellisin taimikonhoitomenetelmä. Parhaassa tapauksessa yhdellä perkauksella päästään ensiharvennukseen.
*** Totta on,että lehtipuut mukavasti vesoo. Entäpä jos otetaankin asiaan positiivinen asenne. Ahkera raivaaja saa aikaiseksi mukavan ravinne lisäyksen taimikon kiivaimpaan kasvuvaiheeseen, kun käy pari ylimääräistä kertaa niittämässä lehtipuut maahan. Lopulta kasvatettava taimikko imee jo itse maaperän ravinteet niin tehokkaasti,että valon puutteesta kärsivä lehtipuusto ei enää jaksa vesoa. Helppoa kuin heinänteko ;D
Googletin äsken että metsää olisi suomessa noin 23 miljoonaa hehtaaria. Jos ajatellaan tehokasta metsän hoitoa niin kierto voisi olla 100 vuotta joka tarkoittaa että jokaista työvaihetta pitäisi tehdä 100 osa pinta-alasta vuosittain eli noin 230000 hehtaaria vuodessa. Tällöin ehkä ei kannattais keksiä kauheasti lisähommia vaan koittais saada nämäkin mahdollisimman helposti hoidettua. Tulee mieleen kemiallinen torjunta. Esimerkiksi leikkaava reikäperkain jossa olisi kasvinsuojeluaine suuttimet.
-
Mites sitten kun kaikki lehtipuut on konella saatu tehokkaasti poistettua taimikoista, ja tulee valtion lehmä ja imee loptukin parempiin suihin ???
-
Mites sitten kun kaikki lehtipuut on konella saatu tehokkaasti poistettua taimikoista, ja tulee valtion lehmä ja imee loptukin parempiin suihin ???
*** Tää on myös merkittävä pointti. Sopivasti lehtipuitten tuoretta vesaa säästää männyntaimikkoa. Tai sitten ne hirvet pitäis metsästää siihen malliin, että kanta olisi kuin 1970 luvulla. Tosin nykyisillä suurpeto määrillä marjastajia ja muita suunnistajia taitaisia eksyä karhunpersiiseen luvattoman paljon.
-
Mä olen ainakin alkanut kasvattaa taimikossa yhtä lehtipuusatsia siellä taimien välissä josta saadaan ensiharvennuksessa 25 vuoden iässä jo melko hyvä tili ainakin lapupuuna. Kemera ei vaan ymmärrä kovin helposti moista jos ei tosiaan puolustaudu tolla valtion lehmällä. Käytännössä se kuitenkin onnistuisi parhaiten sillä 200 senttisellä reikäperkaajalla joka siivoo ne taimen ympärystät mutta jättää esimerkiksi 2-2,5 metrin taimivälillä alueen missä siemenkoivujen jälkeläiset pääsee vauhtiin.
-
Vesominen on henkimaailman juttuja, johon vaikuttaa monet asiat. Mitään yksiselitteistä syytä en ole löytänyt miksi joskus vesoo ja joskus ei. Yleensä koitan suorittaa raivaukset taimikoissa heinä-elokuulla, ja muuhun vuoden aikaan sitten alustaraivaukset. Yleensä on ollut niin, että vaikka raivauksen jälkeistä vesomista on syntynyt, niin se ei ole koskaan niin runsasta mitä oli raivauksen tarve ensimmäisessä vaiheessa.
Joskus on sellaisia tilanteita, että raivauksen joutuu suorittamaan jo polven korkuiseen viidakistoon. Silloin on kyllä seuraava raivaus sellainen, että ei uskoisi alaa olevan joskus käsitelty.
-
juu mies ja raivuri näin myös meillä taimikot tiheiksi raivaten sitten energiahakkuu ja niin sanottu ensiharvennus jätetään pois ja vasta toinen harvennus tehdään metsää(350ha)
-
Kyllä se kuule on sellanen juttu että miestä ja raivaussahaa ei taimikonhoidossa tule koskaan kone syrjäyttämään
Laskekaapa nyt piruuttas mikä on hinta jos verrataan mies + 1000€ raivaussaha tai mies + 50k€ kone ?????
Ja jälkeäkään ei voi verrata ees samana päivänä
Päiväsaavutus lienee molemmilla aika pitkälti samaa luokkaa eli 1ha päivässä
Ja siitä energiapuun korjuusta... itse ainakin jätän taimikot hieman liikaa taajaksi jolloin energiapuun määrä seuraavalla harvennuksella maksimoidaan
Näillä kuitupuun hinnoilla energiapuu on hyvinkin kannattavaa!
Tuohon lauseeseen kiteytyy koko koneellisen taimikonhoidon ongelma. Riuska metsuri vs näppärä konemies saavat yhtä paljon valmista. Optimi olosuhteissa, helpossa maastossa koneen tuottavuus nousee, mutta käytännön metsäolosuhteet ovat aivat jotain muuta. Työmaiden keskikoko pitäisi olla koneellisessa työssä suuri, koska koneen siirto kustannukset näyttelevät suurta osaa koko urakan liikevaihdosta. Ihan eri asia ajaa työmaalle lavetilla kuin autolla.
Kaikkein parhaitten koneellinen taimikon hoito sopii UPM tyyliin tehtäväksi kitkemällä esim:
https://metsamaailma.extranet.upm.com/fi/News/Sivut/kari_kuru.aspx
Sillloin ajoituksen kanssa on oltava tarkkana, optimaalinen käsittelyajankohta ei ole montaa vuotta.
Metsäyhtiöt pystyvät muutenkin tarjoamaan parhaiten koneelliseen työhön soveltuvat työmaat kun tila- ja kuvio koko on tarpeeksi suuri.
Epäilen kuitenkin menetelmän toimivuutta pidemmässä juoksussa. Vaikka perkauksella saavutetaankin kuusentaimen vierelle hyvä vesaton kasvuympäristö, ongelmaksi saattaa muodostua väleihin jääneet puut ja niiden nopeampi kasvu istutettuihin puihin verrattuna. Ensiharvennus tarve saattaa tulla liian aikaisin.
Ensiharvennus vaiheen poistuma olisi sitten sitä väleihin perkaamatta jäänyttä lehtipuuta energiaksi.
Energiapuuhakkuu onnistuu nyky tukijärjestelmällä hienosti, eri asia sitten on onko niistä tuista mitään jäljellä kun nyt tehdyt taimikonhoidot tulevat ensiharvennus ikään. Tällä valtion velkamäärällä ja hallituskoostumuksella en usko tänne maaseudulle tulevan mitään hyvää.
Summa summarum Itse teen (reikä)perkauksen heti terpeen vaatiessa, yleensä tarvetta ei ole koko aluella. Seuraava vaihe on normaali taimikonhoito melko aikaisessa vaiheessa kemera-tukineen, kuusikossa 1600-1800 r/ha tiheyteen. Kuusikossa ei kasvu saa vesakon takia heikentyä. Riittävän harvaa alusta asti, niin konemiehet pääsevät isoihin runkoihin käsiksi heti ensimmäisessä hakkuussa. Pienten puiden käsittely on aina kalliimpaa kuin isojen.
-
Summa summarum Itse teen (reikä)perkauksen heti terpeen vaatiessa, yleensä tarvetta ei ole koko aluella. Seuraava vaihe on normaali taimikonhoito melko aikaisessa vaiheessa kemera-tukineen, kuusikossa 1600-1800 r/ha tiheyteen. Kuusikossa ei kasvu saa vesakon takia heikentyä. Riittävän harvaa alusta asti, niin konemiehet pääsevät isoihin runkoihin käsiksi heti ensimmäisessä hakkuussa. Pienten puiden käsittely on aina kalliimpaa kuin isojen.
Meillä päin hirvet hoitavat taimikkoa niin kovalla innolla, että taimikkoon pitää jättää syötävää hirville. Kuusikko on vielä ollut turvassa, mutta kuusissakin näkyy välillä hirvivahinkoja rungoissa. Muuten edellä mainittu resepti on nykytiedolla kannattavin.
Koneellisessa taimikonhoidossa ongelmaksi tulee koneiden koko (ajourat) ja taimikonhoidon liian korkea hinta. Tuolla on juttua koneellisesta taimikonhoidosta: http://www.puuntuottaja.com/taimikonhoidon-koneellistuminen/ (http://www.puuntuottaja.com/taimikonhoidon-koneellistuminen/). Menetelmiä on kehitettynä paljon mutta niitä ei ole kovinkaan paljoa käytössä. Jos lopputuloksena asiakas saa kovempaan hintaan huonompaa jälkeä niin markkinat voivat olla tukossa palvelun tarjoajille ja välineiden valmistajille.
-
Tahtoo niin olla, että helppoa tietä onneen ei ole tässä taimikonhoidossa. Normaaleilla rehevähköillä uudistusalueilla vesakonraivuu pitää tehdä pari kertaa ennen 10-15 vuoden ikää, mut senjälkeen seuraava toimenpide vois olla yhdistetty taimikon väljennys/energiapuuhakkuu muutamia vuosia ennen ensiharvennusta. Tai sitten jos maasto on arkaa vaurioille, niin kannattaisi ehkä kylmästi kaataa puut maahan metsurityönä ja jättää sinne. Puuston kasvu kärsii jos taimikkoa kasvattaa ylitiheänä harvennusikään ja sitten laadukkaan harvennusjäljen tekeminen on koneilla sula mahdottomuus. Ja jos jollain opilla tämän ryteikön saakin harvennettua, niin oksat ovat yleensä karsiutuneet liian ylös asti.
Yleensä noissa konellisen vesakoraivuun esittelykohteissa on optimimaastot, olen monesti miettinyt kuinka pitkään jollain pikku härvelillä jaksaa pusikkoja puhdistaa normaaleilla metsäkuvioilla jossa jo maataloustraktorilla liikkuminen voi olla haasteellista. Minua ei ainakaan saisi tekemään sitä hommaa mistään hinnasta.
juu mies ja raivuri näin myös meillä taimikot tiheiksi raivaten sitten energiahakkuu ja niin sanottu ensiharvennus jätetään pois ja vasta toinen harvennus tehdään metsää(350ha)
Nykyisillä kuidunhinnoilla metsäfirmat oikeastaan kannustavat tuonsuuntaiseen toimintaan ja se on puunmyyjälle järkevää. Kun ensiraivaus on tehty huolellisesti, voi metsäkonekuskilta edellyttää seuraavassa harvennuksessa moitteetonta työtä kun työskentelyolosuhteet ovat hyvät.
-
Palataas tähän sen vertaa että kummosta kalustoa raatilaisten mielestä kannattaa sinne pilkin päähän hankkia. Vaihtoehtonahan on ainakin tuo reikäperkauskone tai se mikä nostaa juurineen taimen ympäriltä. Sitten on erilaisia sahoja joissa puun kaatosuunta on aika vaikea hallita. kolmantena vaihtoehtona on giljotiinikoura ja neljäntenä keräävä koura. tietenkin voi laittaa sitten viellä karsintarullilla mutta silloin lopputulos taitaa pompsahttaa hinnan puolesta aika korkealle. itteä mietityttää että onko toi pyöriväteräinen huono koska ei saa hallittua kaatosuuntaa niin tarkasti. toisaalta pieni giljotiinikoura voi olla taas hidas kun tehdään jotain ennakkoraivausta jossa lumi hoitaa sen tuotteen alas painamisen. toi keräävä koura taas jos ruvetaan tekeen energiakohteita mitä toivottavasti ei omilla mailla tartte tehdä. Olisko sitten reikäperkain ja pieni giljotiini hyvä ja "edullinen" kompromissi.
-
Olisko sitten reikäperkain ja pieni giljotiini hyvä ja "edullinen" kompromissi.
Saattaisi olla, jos haluaa pilkkiä ja pilkissä riitää tehoa reikäperkaukseen. Mutta jos et meinaa mitään tuoda taimikosta pois, niin kyllä raivaussaha sopivin ja parhain on... ::) Ja todennäköisesti nopeampikin ja samalla tarkkuudella, mikäli sahankäyttäjä on jalkojensa kunnon puolesta maastokelpoinen.
-
Se raivaussaha vaan ei ole vaihtoehto kun vapaaehtoisia ei löydy silloin kun asialle olisi aikaa mutta 4 kuukautta olisi aikaa raktorilla ja pilkillä moista hommaa tehdä. näin ei sais sanoa mutta ajourilla ei niin väliä kunhan jälki on sinnepäin ja työ tulee varsinkin tehtyä jotta saadaan tarpeeksi harva ja kasvava taimikko.
-
Se raivaussaha vaan ei ole vaihtoehto kun vapaaehtoisia ei löydy silloin kun asialle olisi aikaa mutta 4 kuukautta olisi aikaa raktorilla ja pilkillä moista hommaa tehdä. näin ei sais sanoa mutta ajourilla ei niin väliä kunhan jälki on sinnepäin ja työ tulee varsinkin tehtyä jotta saadaan tarpeeksi harva ja kasvava taimikko.
Eikun traktorikuski raivurin kanssa taimikkoa perkaamaan. Jälki on moninkerroin parempaa ja kulut on murto-osa traktorin kansaa leikkimisestä. Laskeppa vähän, paljonko maksaa peltotraktorin rengasremontti, sillä sahaa hoikotvasen. Eikä auta yhtään jos sanot että forestrenkaat, raivaussaha on jo näkymättömissä. Kyllä miehiä löytyy kun vaan löytyy palkanmaksaja.
-
Se raivaussaha vaan ei ole vaihtoehto kun vapaaehtoisia ei löydy silloin kun asialle olisi aikaa mutta 4 kuukautta olisi aikaa raktorilla ja pilkillä moista hommaa tehdä. näin ei sais sanoa mutta ajourilla ei niin väliä kunhan jälki on sinnepäin ja työ tulee varsinkin tehtyä jotta saadaan tarpeeksi harva ja kasvava taimikko.
Eikun traktorikuski raivurin kanssa taimikkoa perkaamaan. Jälki on moninkerroin parempaa ja kulut on murto-osa traktorin kansaa leikkimisestä. Laskeppa vähän, paljonko maksaa peltotraktorin rengasremontti, sillä sahaa hoikotvasen. Eikä auta yhtään jos sanot että forestrenkaat, raivaussaha on jo näkymättömissä. Kyllä miehiä löytyy kun vaan löytyy palkanmaksaja.
Kyllä mä olen aika pitkälti samaa mieltä.
-
Se raivaussaha vaan ei ole vaihtoehto kun vapaaehtoisia ei löydy silloin kun asialle olisi aikaa mutta 4 kuukautta olisi aikaa raktorilla ja pilkillä moista hommaa tehdä. näin ei sais sanoa mutta ajourilla ei niin väliä kunhan jälki on sinnepäin ja työ tulee varsinkin tehtyä jotta saadaan tarpeeksi harva ja kasvava taimikko.
Eikun traktorikuski raivurin kanssa taimikkoa perkaamaan. Jälki on moninkerroin parempaa ja kulut on murto-osa traktorin kansaa leikkimisestä. Laskeppa vähän, paljonko maksaa peltotraktorin rengasremontti, sillä sahaa hoikotvasen. Eikä auta yhtään jos sanot että forestrenkaat, raivaussaha on jo näkymättömissä. Kyllä miehiä löytyy kun vaan löytyy palkanmaksaja.
Kyllä mä olen aika pitkälti samaa mieltä.
Juu otat sen sahan vaan kauniiseen käteet ja lähdet mettään. Ei se sen vaikeenpaa ole.
-
tässä on muutama taas ehdotellut sitä perinteistä raivaussahaa. Toki se on ihan käypä vaihtoehto mutta jos se olisi niin ylivertainen niin raivausrästejä ei olisi. Todellisuudessa sekä isäntä että renki kiipee mielummin sen valtran hyttiin ja rupee perkaa taimikkoa kun ottaa sahan kauniiseen käteen. Lopputulema on että toisella tavalla taimikot on hoidettu ja toisella ei. Sen takia toi konehommana kiinnostaa. Itte aattelin kokeilla liikeratanosturia keulaan missl olisi sitten sopiva kaatopää. Riimut ja tarvittaessa nesteet joka pyörään ja pumppu ulosottoon ja eikun hommiin. Kallistahan harrastus on mutta jos vertaa hommaa esimerkiksi peltopuolen urakoihin niin viisinkertainen työaika vuodessa tuo myös tuloa erilailla.
Etuakseliijäykistyksen ja pohjapanssarin se vaatii mutta aika pahoista paikoista saa kyllä tehtyä.
-
Se on laiskuutta jos on rästejä. Ei minulla ole, itse osan raivurilla ja toisen moisen yrittäjäkaveri ammatikseen. Onnea vaan vemssille matkaan, noilla varusteilla saa jo ekan sata ha raivuutettua eikä toi perkaaminen niin kultakaivos ole että vieraisiin kannattais mennä. ;D
-
Voi hellanlettas, kyllä pitää aikusella miehellä olla (?) kauhia peleko raivaussahaa kohtaa ::). Jos kerran itte oot nuin laiska ja saamaton, onko tosiaan mahdoton ajatus antaa tuo ilmeisesti usiamman sadan hehtaarin perkaushomman jollekin metsurille ja maata vaikka teneriffalla loppu rahalla?
-
Voi hellanlettas, kyllä pitää aikusella miehellä olla (?) kauhia peleko raivaussahaa kohtaa ::). Jos kerran itte oot nuin laiska ja saamaton, onko tosiaan mahdoton ajatus antaa tuo ilmeisesti usiamman sadan hehtaarin perkaushomman jollekin metsurille ja maata vaikka teneriffalla loppu rahalla?
ihme homma. Maatiloilla on tälläkin hetkellä kauheasti kuormaajia kärryjä ja metsävarusteisia raktoreita. joillakin on giljotiinikouraa ja jopa motovarustusta. Ei tää nyt mitään rakettitiedettä ole eli samoilla laitteilla rakennellaan tollasta raivauslaitetta yhteen koneeseen jolle on vaikea löytää sellaista jatkuvaa työtä talvelle. toinen tarvitaankin tilalla sitten lähes päivittäin. Vaikka toi taimikonhoito onkin viellä aika lapsenkengissä niin tontyyppisellä kalustollahan tehdään valtavasti pellonlaitojen raivausta ja metsäteiden perkauksia. Niihinhän tätäkin konetta voi käyttää mutta samalla on tarkoitus vähän sipposemmalla ja maastokykyisemmällä koneella tehdä ainakin noi omat raivauksetkin. Toi laiskuus on ihan tosi mutta niin taitaa olla moni muukin kun raivaukset on selvästi rästissä ja hakkuut tehdään motolla eikä moottorisahalla. samat kaverit lypsää robolla tai asemalla eikä esimerkiksi kannukoneella vaikka se on niin paljon edullisempaa.
-
Otappa kuule se pukin tuoma laskin kouraasi ja laske vähän. Ennen kannattaa ne taimikot myydä pois kun pilata maataloustraktorilla. Se traktori hankkii parhaiten siellä hallissa kun äijät vetää kahdella raivurilla. Traktorille tulee myös huomattavaa arvonalenemaa kun se viedään risukkoon, vahinkojakin tulee monenlaisia, joten eikun raivurit miehille ja mettään. Ihme väkeä. ???
-
Otappa kuule se pukin tuoma laskin kouraasi ja laske vähän. Ennen kannattaa ne taimikot myydä pois kun pilata maataloustraktorilla. Se traktori hankkii parhaiten siellä hallissa kun äijät vetää kahdella raivurilla. Traktorille tulee myös huomattavaa arvonalenemaa kun se viedään risukkoon, vahinkojakin tulee monenlaisia, joten eikun raivurit miehille ja mettään. Ihme väkeä. ???
Siehän sälli olet. Se myyty taimikkohan tuottaa ihan valtavasti. Perjaatteessa mun laskin ei näytä kovin huonoa koneellisen reikäperkauksen ja koneellisen energiakouralla kaadon jälkeen. Ajourat ei ole paljoa normaalia taimitiheyttä leveämmät ja ensiharvennuksella tehdään pikkutukkia ja kuitua. Samaan tulokseen päästään toki 2-3 raivaussaha kierroksen jälkeen.
-
Otappa kuule se pukin tuoma laskin kouraasi ja laske vähän. Ennen kannattaa ne taimikot myydä pois kun pilata maataloustraktorilla. Se traktori hankkii parhaiten siellä hallissa kun äijät vetää kahdella raivurilla. Traktorille tulee myös huomattavaa arvonalenemaa kun se viedään risukkoon, vahinkojakin tulee monenlaisia, joten eikun raivurit miehille ja mettään. Ihme väkeä. ???
Siehän sälli olet. Se myyty taimikkohan tuottaa ihan valtavasti. Perjaatteessa mun laskin ei näytä kovin huonoa koneellisen reikäperkauksen ja koneellisen energiakouralla kaadon jälkeen. Ajourat ei ole paljoa normaalia taimitiheyttä leveämmät ja ensiharvennuksella tehdään pikkutukkia ja kuitua. Samaan tulokseen päästään toki 2-3 raivaussaha kierroksen jälkeen.
Hahhah! 170 ha metsää, ei soita. Osakkaana myös neljässä yhteismetsässä, joista viimeisessä perustajajäsen. Eikä niissä yhteismetsissä pyöri ainuttakaan maataloustraktoria vaikka pinta-alaa tulee yhteensä n. 80000 ha. Kaikki raivaukset ja perkaukset tehdään miestyönä raivaussahoilla ja jälki on huippua. Maataloustraktoriin kun ei saa kunnon kuormainta keulaankaan, piste. Ja paremman jäljen se tumpelo tekee sillä raivaussahalla kun maataloustraktorilla lyhyellä kuormaimella. Ja siihenkin piste. :D
-
Mielestäni ei ole raivaussahan voittanutta. Nytkin ollut aivan loistavat raivuukelit, jos ei vettä pelkää. Saa vielä sitä hyötyliikuntaakin kaupan päälle
-
Kuka siellä traktorissa jaksaa istua.Kaikki raivaukset ja harvennukset teen itse mottorisahalla ja raivurilla.Kunto pysyy hyvänä eikä tartte nakkikioskilla ketään pelätä.
-
Kuka siellä traktorissa jaksaa istua.Kaikki raivaukset ja harvennukset teen itse mottorisahalla ja raivurilla.Kunto pysyy hyvänä eikä tartte nakkikioskilla ketään pelätä.
näin ne ajatukset menee ristiin. Mä taas istun paljon mielummin siellä kopissa kuin temuan päivät pitkät raivurin kanssa. Jos sattuu oleen hieno keli niin voi mennä kivennokkaan juomaan kupponen kahvi aina välillä mutta jos satelee niin voi senkin tehdä katon alla. Toki tossa syksyllä raivailin viikon verran ja ihan hyvää vaihtelua mutta että sellaista joka päivä kelistä riippumatta niin ei kiitos. Tota kaluston kestämistä metsähommissa moni pelkää mutta jos alusta on hyvin suojattu että kepit ei vie putsarit mennessä niin oletettavasti kestää ihan yhtälailla kun muissakin raktoritöissä. Kone saa kuitenkin seistä suurimman osan ajasta paikallaan ja siirtymisetkään ei vaadi kauheita vetotehoja.
-
Ja mikäs siinä jos kerran on noin hyvä laskin :D
Eipä nuo mettätyöt nykyään oikein nakkikioskilla auta, raivuria pyörittää jokanen jolla raajat tallella ja hakkuuhommakin aika köykästä nykyään kun läjäämistä kuitenkin paljon vähemmän
-
Mä taas istun paljon mielummin siellä kopissa kuin temuan päivät pitkät raivurin kanssa.
Olisiko siellä seudulla mitään urakointimahdollisuuksia traktorille? Traktorilla voi kuitenkin tehdä montaa rahanarvoista hommaa ja sitten niillä rahoilla voi ostaa taimikonhoitoa metsäpalveluyrittäjältä.
-
Mä taas istun paljon mielummin siellä kopissa kuin temuan päivät pitkät raivurin kanssa.
Olisiko siellä seudulla mitään urakointimahdollisuuksia traktorille? Traktorilla voi kuitenkin tehdä montaa rahanarvoista hommaa ja sitten niillä rahoilla voi ostaa taimikonhoitoa metsäpalveluyrittäjältä.
Vaahtera on asian ytimessä. Itsellä mennyt syksy kaivinkoneen kanssa touhutessa, ja huomenna jatkuu eikä loppua ole näkyvissä työmaalle, kelit sitten lopettaa ja ehkä piankin. Kun vain saisi jonkun sinne metsään, metsurin piti tulla ajat sitten, jo viime talvena mutta silloin esti lumi töiden teon. Ehti sentään taimikoita hoitamaan, mutta rästejä olisi.
Näillä keleillä olisi mielellään metsässäkin, mutta tienestit hiukka eriluokkaa tuolla olemassa olevalla kalustolla kuin moottorisahalla... Ja voi tehdä pimeässäkin, lyhyenlaisia päiviä tulee moottorisahan kanssa tähän vuodenaikaan mutta silloinhan pitääkin olla tehokas :)
-
Mä taas istun paljon mielummin siellä kopissa kuin temuan päivät pitkät raivurin kanssa.
Olisiko siellä seudulla mitään urakointimahdollisuuksia traktorille? Traktorilla voi kuitenkin tehdä montaa rahanarvoista hommaa ja sitten niillä rahoilla voi ostaa taimikonhoitoa metsäpalveluyrittäjältä.
Vaahtera on asian ytimessä. Itsellä mennyt syksy kaivinkoneen kanssa touhutessa, ja huomenna jatkuu eikä loppua ole näkyvissä työmaalle, kelit sitten lopettaa ja ehkä piankin. Kun vain saisi jonkun sinne metsään, metsurin piti tulla ajat sitten, jo viime talvena mutta silloin esti lumi töiden teon. Ehti sentään taimikoita hoitamaan, mutta rästejä olisi.
Näillä keleillä olisi mielellään metsässäkin, mutta tienestit hiukka eriluokkaa tuolla olemassa olevalla kalustolla kuin moottorisahalla... Ja voi tehdä pimeässäkin, lyhyenlaisia päiviä tulee moottorisahan kanssa tähän vuodenaikaan mutta silloinhan pitääkin olla tehokas :)
Edellisissä viesteissä kulminoituu koko asia. Eli sinne metsään on oikeasti aika haasteellista saada työvoimaa sen raivaussahan kanssa. Lisäksi täytyy olla oikeasti tuottavaa työtä sillä raktorilla että saa niin paljon rahaa että on varaa ostaa muuta palvelua varsinkin talvella. Samoiten se raktorin kulut ei lopu jos sen ajaa talliin koska nekin on lainarahoilla hankittu ja ikää tulee jatkuvasti lisää. Perinteisessä raivauksessa on paljon haittaavia tekijöitä kuten vesi, lumi, pimeys, kylmä jne. Sen takia näen vielläkin monien soraäänien jälkeen että varteenotettava vaihtoehto on valjastaa kalustoa tähän raivaukseen jolloin kalusto tulee käyttöön ja työtä riittää niihin pimeisiin talviaikoihin. kunnon nosturilla ja ohjauksella työnjälki on varmasti tarpeeksi hyvää.
Miksi muuten pidetään raivausta niin kannattamattomana kun siitä saa todennäköisesti parhaimman palkan koko maataloudessa jos ainakin vertaa siihen että ko toimeenpiteet jäis tekemättä.
-
Tässä ketjussa ei varmaan kukaan ymmärrä metsänomistajia jotka jättää raivaukset tekemättä/teettämättä kannattamattomana. Meillä muilla on vain niin erilainen laskin paljonko raivaussahasta viittii maksaa, puhutaanko satasista vai kymppitonneista.
Kylmä, nälkä, pelko eikä vilu haittaa kyllä raivaussahan kuljettajaa yhtään, ehkä lumi on ainut noista mainitsemistasi joka haittaa perkaushommia, ainakin jos ei hankikantoa ole. Ottalampulla varustettu raivaussahan kuljettaja tekee hämärähommatkin paljon paremmin kuin köykäsellä alustakoneella kymmenen metrin päähän pilkkivä xenon-katse
-
Aina on mhy:n metsurin saanu taimikkoja raivaamaan kun on tarvinnu. Ammattilaisen jälki raivurin kans on sitä luokkaa ettei paljo kiinnosta traktorien kans ruveta leikkimään.
Tuo vms1 touhu on kyllä vähä perse edellä puuhun menemistä. Eikö ne työntekijät ja koneet pitäisi hommata todettuun tarpeeseen ettei tarvitsisi keksimällä keksiä töitä.
-
Tuo vms1 touhu on kyllä vähä perse edellä puuhun menemistä. Eikö ne työntekijät ja koneet pitäisi hommata todettuun tarpeeseen ettei tarvitsisi keksimällä keksiä töitä.
Kyllähän työ on ollut tiedossa jo silloin kun rengit palkattiin ja raktorikin on hankittu ihan työtä varten vaikka se talvella onkin vajaakäytössä. Kyse on vaan siitä että jatketaanko raivaussahalla temuamista vai valjastetaanko raktori siihen mukaan jolla saavutetaan omasta mielestä mielekkäämpi työympäristö ja sitäkautta parempi työviihtyvyys. Lisäksi se toivottavasti lisäisi raivausten määrää jolloin metsän puusto lisääntyis enemmän.
-
Tuo vms1 touhu on kyllä vähä perse edellä puuhun menemistä. Eikö ne työntekijät ja koneet pitäisi hommata todettuun tarpeeseen ettei tarvitsisi keksimällä keksiä töitä.
Kyllähän työ on ollut tiedossa jo silloin kun rengit palkattiin ja raktorikin on hankittu ihan työtä varten vaikka se talvella onkin vajaakäytössä. Kyse on vaan siitä että jatketaanko raivaussahalla temuamista vai valjastetaanko raktori siihen mukaan jolla saavutetaan omasta mielestä mielekkäämpi työympäristö ja sitäkautta parempi työviihtyvyys. Lisäksi se toivottavasti lisäisi raivausten määrää jolloin metsän puusto lisääntyis enemmän.
Jästipää ottaa nyt talousnerona sen laskimen kouraansa ja laskee miten kannattaa raivata. Nuo 15 ha eivät nyt mikään ongelma olevan. ;D Minusta paljon mukavampi vaihtoehto työympäristöksi on palkattu raivausssaha, nostetut tuet, ensiluokkainen työjälki ja taimikon omistaja voi ottaa kahden viikon karibian risteilyn. Onko valittamista. ;D ;D
-
:) Edellistä viestiä lukiessa tuli oikein kotoinen olo. Mulla ihmetyttää keskustelussa muutama asia. Ensalkuun yleinen ilmapiiri on että koneella tulee auttamatta huonompaa jälkeä kuin raivaussahalla. Toki on totta että jotain uria joutuu tekee että pääsee kulkemaan mutta ei nekään kovin isoja ole. Kysehän ei ole mikään tukkikärry tai ajokone yhdistelmä. Sen taas tiedän kaivinkoneurasta että puomi menee juuri sinne minne haluaa että itse raivaustulos muuten on sellainen mitä haluaa. Kaikki saamat tuet pitäis olla saatavissa mitä normi raivauksellakin.
Sitä en ymmärrä että väkisin pitäis ostaa palvelu koska ainakin oma kokemus kertoo että itse pitää tosissaan tehdä tulosta muualla että saa jonkun muun työn maksettua sekä hankittua viellä rahaa elämiseen.
Ainut suuri kysymysmerkki on ne 20 tuhatta mitä joutuu ainakin rahaa laittaa mutta eihän sen kaluston vuosittainen arvonalenema niin kovin suuri ole verrattuna maatalouskoneisiin.
No toistaiseksi joutuu raivaa perinteisesti niin kuin kaikki muutkin.
-
Itte oon kans sen verran traktorin kanssa metsässä työskennellyt, että siinä hommassa ihan oikeasti ei jää käteen muuta kuin hajonneet kamppeet. Kun päätoimiset koneyrittäjätkään ei tahdo oikeilla metsäkoneilla pärjätä niissä hommissa niin ei siihen leikkiin traktorilla kannata missään tapauksessa lähteä...
-
Itte oon kans sen verran traktorin kanssa metsässä työskennellyt, että siinä hommassa ihan oikeasti ei jää käteen muuta kuin hajonneet kamppeet. Kun päätoimiset koneyrittäjätkään ei tahdo oikeilla metsäkoneilla pärjätä niissä hommissa niin ei siihen leikkiin traktorilla kannata missään tapauksessa lähteä...
Ajattelin jo vähän jättää tämän ketjun kun asia on jo pyöritetty niin monelta kantilta. Mutta edellistä pitää vähän kommentoida.
Mistä tällainen käsitys on tullut. Kun katsoo faktoja ja kuuntelee koneyrittäjiä jotka ei valita vaan valittamisen takia niin aika hyvinhän noilla metsäkonemiehillä menee. Kalusto on uudehkoa (no toki täytyy ollakkin) ja jos kuski tai kuskit on asiansa osaavia niin varaosiakaan ei tule ssiihen tahtiin mitä tuloja. Toki on niitä jotka yrittävät rämpiä loppunajetuilla koneilla mutta välissä on myös menestyjiä ja väitän että asiassa on muitakin tekijöitä kuin hyvä tuuri. Sittenhän on myös uusia yrittäjiää joiden eka osto on uus hiluksi tai hiace. Heillä voi olla roposet vähissä. Mutta jos aloittaa suhtkoht toimivalla koneella eikä laita rahaa paljon muuhun sekä muistaa käydä joka päivä töissä niin silläkin alalla on menestymisen mahdollisuudet.
-
Mulla ihmetyttää keskustelussa muutama asia. Ensalkuun yleinen ilmapiiri on että koneella tulee auttamatta huonompaa jälkeä kuin raivaussahalla. Toki on totta että jotain uria joutuu tekee että pääsee kulkemaan mutta ei nekään kovin isoja ole. Kysehän ei ole mikään tukkikärry tai ajokone yhdistelmä. Sen taas tiedän kaivinkoneurasta että puomi menee juuri sinne minne haluaa että itse raivaustulos muuten on sellainen mitä haluaa.
Mitä tutkimuksia tullut luettua niin koneellisen taimikonhoidon laatu on ollut aina huonompaa kuin raivaussahatyön. Päinvastaisia tuloksia rummutettaisiin varmasti innokkaasti koneellisen taimikonhoidon lisävälinevalmistajien toimesta. Tilanne missä koneellinen työ olisi kalliimpaa, mutta parempilaatuista ohjaisi laatua arvostavia asiakkaita koneellisiin menetelmiin.
Laatuero on helppo käsittää miettimällä varsinaista raivuutyötä. Raivausahalla näkee aina suoraan hoidettavan kohdan metrin päästä, koneelliselle menetelmällä tulee aina enemmän välimatkaa ja risut voivat jäädä katveeseen. Taimikonhoidossa tulee jatkuvasti tilanteita missä risuja pitää poistaa aivan jätettävän puun vierestä. Raivaussahallakin saa olla todella varovainen.
Koneellisella menetelmälläkin jää kasvatuskelponen metsikkö. Metsään tulee jokatapauksessa urat ensiharvennusvaiheessa ja parempi kohtuullisella laadulla tehty taimikonhoito kuin taimikonhoidon väliin jättäminen. Jos investoit traktorivälineisiin niin ota ihmeessä kuvia ja laita niitä tänne esille.
-
Itte oon kans sen verran traktorin kanssa metsässä työskennellyt, että siinä hommassa ihan oikeasti ei jää käteen muuta kuin hajonneet kamppeet. Kun päätoimiset koneyrittäjätkään ei tahdo oikeilla metsäkoneilla pärjätä niissä hommissa niin ei siihen leikkiin traktorilla kannata missään tapauksessa lähteä...
Ajattelin jo vähän jättää tämän ketjun kun asia on jo pyöritetty niin monelta kantilta. Mutta edellistä pitää vähän kommentoida.
Mistä tällainen käsitys on tullut. Kun katsoo faktoja ja kuuntelee koneyrittäjiä jotka ei valita vaan valittamisen takia niin aika hyvinhän noilla metsäkonemiehillä menee. Kalusto on uudehkoa (no toki täytyy ollakkin) ja jos kuski tai kuskit on asiansa osaavia niin varaosiakaan ei tule ssiihen tahtiin mitä tuloja. Toki on niitä jotka yrittävät rämpiä loppunajetuilla koneilla mutta välissä on myös menestyjiä ja väitän että asiassa on muitakin tekijöitä kuin hyvä tuuri. Sittenhän on myös uusia yrittäjiää joiden eka osto on uus hiluksi tai hiace. Heillä voi olla roposet vähissä. Mutta jos aloittaa suhtkoht toimivalla koneella eikä laita rahaa paljon muuhun sekä muistaa käydä joka päivä töissä niin silläkin alalla on menestymisen mahdollisuudet.
Noo taksoista sen verran tiedän ja ainakin täälläpäin kilpailu on kovaa. Etelässä voi menestyäkkin ::)
-
Sitä en ymmärrä että väkisin pitäis ostaa palvelu koska ainakin oma kokemus kertoo että itse pitää tosissaan tehdä tulosta muualla että saa jonkun muun työn maksettua sekä hankittua viellä rahaa elämiseen.
Ainut suuri kysymysmerkki on ne 20 tuhatta mitä joutuu ainakin rahaa laittaa mutta eihän sen kaluston vuosittainen arvonalenema niin kovin suuri ole verrattuna maatalouskoneisiin.
Tuo hieman särähti korvaan. Et olisi valmis maksamaan ulkopuoliselle tonnia paria vähennyskelpoista menoa saadaksesi taimikon raivattua, mut olisit valmis laittamaan 20 k€ koneisiin joilla pääsisit kokeilemaan koneellista raivausta ? Johan pelkkä ulottuva kuormain maksaa tuonverran...
Suosittelen käymään tutustumassa aiheeseen ihan oikeissa olosuhteissa, paikallinen mhy voisi tietää jonkun urakoitsijan johon ottaa yhteyttä. Ja sitten kun on käytännön kokemukset saatu, kannattaa miettiä miten traktorilla pärjää normaaleilla metsäpohjilla (ei tasaista mäntykangasta) jonkun 10 m pilkin kanssa. Alustakoneen vakavuudesta tulee suuri ongelma, sen uskaltaa sanoa jo tässävaiheessa. Täälläpäin on kuulemma eräs metsäyrittäjä jolla on iso metsäkone alustakoneena ja jonkinlainen raivuupää. Ei liene saavuttanut suurempaa menestystä, koska en ole vielä törmännyt yhteenkään hänen koneillaan hoidettuun taimikkoon. (vai olisko parempi termi hoideltu)
Suoraan sanottuna sinulla taitaa olla sama ongelma kuin yläasteikäisillä jotka opettelevat ruotsinkieltä. Kun senikäisenä saa päähänsä että ruotsi on paska kieli eikä sen opettelusta ole mitään hyötyä, niin onhan se opettelu kuin tervanjuontia. Sinulla kuulostaisi olevan samanlainen asennevamma. Eihän kaikki työt ole mukavia ja taimikonraivuukin osaa olla ensialkuun melko ikävän tuntuista. Mutta se on vaan tehtävä jotta aikanaan saa myydä laatupuuta.
Eikä se konehomma niin hääviä ole. Iän myötä olen huomannut että kroppa tykkää paljon enempi mm. hakkuutyöstä kuin traktorin kopissa kyhjöttämisestä. Ja kun kunto nousee, niin se kaikki auttaa hidastamaan kropan väistämätöntä rapistumista iän myötä. Tuossa syksyllä huomasin eräänä päivänä ajattelevani että kun saisikin vain sahailla ja joku muu hoitais ajopuolen, nuorempana se oli toistepäin. Ja ajokoneena kuitenkin kotimainen "metsäohjaamolla".
-
Sitä en ymmärrä että väkisin pitäis ostaa palvelu koska ainakin oma kokemus kertoo että itse pitää tosissaan tehdä tulosta muualla että saa jonkun muun työn maksettua sekä hankittua viellä rahaa elämiseen.
Ainut suuri kysymysmerkki on ne 20 tuhatta mitä joutuu ainakin rahaa laittaa mutta eihän sen kaluston vuosittainen arvonalenema niin kovin suuri ole verrattuna maatalouskoneisiin.
Tuo hieman särähti korvaan. Et olisi valmis maksamaan ulkopuoliselle tonnia paria vähennyskelpoista menoa saadaksesi taimikon raivattua, mut olisit valmis laittamaan 20 k€ koneisiin joilla pääsisit kokeilemaan koneellista raivausta ? Johan pelkkä ulottuva kuormain maksaa tuonverran...
Suosittelen käymään tutustumassa aiheeseen ihan oikeissa olosuhteissa, paikallinen mhy voisi tietää jonkun urakoitsijan johon ottaa yhteyttä. Ja sitten kun on käytännön kokemukset saatu, kannattaa miettiä miten traktorilla pärjää normaaleilla metsäpohjilla (ei tasaista mäntykangasta) jonkun 10 m pilkin kanssa. Alustakoneen vakavuudesta tulee suuri ongelma, sen uskaltaa sanoa jo tässävaiheessa. Täälläpäin on kuulemma eräs metsäyrittäjä jolla on iso metsäkone alustakoneena ja jonkinlainen raivuupää. Ei liene saavuttanut suurempaa menestystä, koska en ole vielä törmännyt yhteenkään hänen koneillaan hoidettuun taimikkoon. (vai olisko parempi termi hoideltu)
Suoraan sanottuna sinulla taitaa olla sama ongelma kuin yläasteikäisillä jotka opettelevat ruotsinkieltä. Kun senikäisenä saa päähänsä että ruotsi on paska kieli eikä sen opettelusta ole mitään hyötyä, niin onhan se opettelu kuin tervanjuontia. Sinulla kuulostaisi olevan samanlainen asennevamma. Eihän kaikki työt ole mukavia ja taimikonraivuukin osaa olla ensialkuun melko ikävän tuntuista. Mutta se on vaan tehtävä jotta aikanaan saa myydä laatupuuta.
Eikä se konehomma niin hääviä ole. Iän myötä olen huomannut että kroppa tykkää paljon enempi mm. hakkuutyöstä kuin traktorin kopissa kyhjöttämisestä. Ja kun kunto nousee, niin se kaikki auttaa hidastamaan kropan väistämätöntä rapistumista iän myötä. Tuossa syksyllä huomasin eräänä päivänä ajattelevani että kun saisikin vain sahailla ja joku muu hoitais ajopuolen, nuorempana se oli toistepäin. Ja ajokoneena kuitenkin kotimainen "metsäohjaamolla".
niin voihan asia olla noinkin mutta suomessa on kuitenkin monta eläkeiän saavuttaneita konekuskeja sekä moto, ajokone, kaivinkone sekä autopuolella. Toisinsanoen konemieehenä on mahdollista säilyttää terveys jos elämäntavat on muutenkin asialliset. Toisaalta ainakin käsin tehty hakkuutyö tahtoo auttamatta viedä terveyden. Raivaajat on sitten onneksi hieman helpommalla.
Tohon koneeseen viellä niin mun raivausajatusta ei kannata verrata mihinkään nykyään tehtävään raktorihommaan koska mulla on ajatuksena laittaa nosturi keulaan eikä taakse jolloin hytin ergonomia ja koneen kulku on ihan eri tasoa kuin perutettaessa. Toisaalta lisäpainoa saa sekä pyöriin että nostolaitteeseen. Sitä olen miettinyt että kukaan ei ole miettinyt etuakselin kestävyyttä. No todennnäköisesti kestäis koska kestää etukuormaajankin rasitukset jotka tapahtuu viellä liikkeessä. Kun ihmiset miettii niin kovasti raktorin kulkukykyä niin pitäis joskus kokeilla tyhjällä ketjuilla varustetun raktorin kulkukykyä. Voi päästä yllättämään. Tosin jos pohja ei ole suojattu niin silloin tulee äkkiä vahinkoa mutta kuitenkin.
Sitten viellä siihen pilkin kokoon niin ei välttämättä tartte laittaa sitä kympin nosturia koska voi ajella vähän tiheämmin. Harvennuksissa isot pojat tekee kuitenkin omat urat jotka ovat huomattavasti laajemmat.
Mutta viellä niille jotka yrittävät käännyttää ajatusta niin älkää ressatko viellä raivataan ihan perinteisesti ja varmaan tullaan jokin aika viellä niin tekemään. Asia kannattaa vaan sulatella että jatkossa tullaan tarjoamaan koneellista raivausta jos ei metsänomistaja halua itse raivata. Se on vääjäämätön kehitys.
-
Tohon koneeseen viellä niin mun raivausajatusta ei kannata verrata mihinkään nykyään tehtävään raktorihommaan koska mulla on ajatuksena laittaa nosturi keulaan eikä taakse jolloin hytin ergonomia ja koneen kulku on ihan eri tasoa kuin perutettaessa. Toisaalta lisäpainoa saa sekä pyöriin että nostolaitteeseen. Sitä olen miettinyt että kukaan ei ole miettinyt etuakselin kestävyyttä. No todennnäköisesti kestäis koska kestää etukuormaajankin rasitukset jotka tapahtuu viellä liikkeessä. Kun ihmiset miettii niin kovasti raktorin kulkukykyä niin pitäis joskus kokeilla tyhjällä ketjuilla varustetun raktorin kulkukykyä. Voi päästä yllättämään. Tosin jos pohja ei ole suojattu niin silloin tulee äkkiä vahinkoa mutta kuitenkin.
Sitten viellä siihen pilkin kokoon niin ei välttämättä tartte laittaa sitä kympin nosturia koska voi ajella vähän tiheämmin. Harvennuksissa isot pojat tekee kuitenkin omat urat jotka ovat huomattavasti laajemmat.
Etukuormaaja on aika huono vertaus. Kuormitus on suoraan edessä ja tasaisesti koko akselilla.
Nosturilla kuitenkin työskennellään koneen sivuilla ja jos päässä on vaikka 300kg painoinen raivauspää mikä viedään sinne 6-10 metrin etäisyydelle on kuormitus aika rajusti toispuoleinen..
-
Sitä en ymmärrä että väkisin pitäis ostaa palvelu koska ainakin oma kokemus kertoo että itse pitää tosissaan tehdä tulosta muualla että saa jonkun muun työn maksettua sekä hankittua viellä rahaa elämiseen.
Ainut suuri kysymysmerkki on ne 20 tuhatta mitä joutuu ainakin rahaa laittaa mutta eihän sen kaluston vuosittainen arvonalenema niin kovin suuri ole verrattuna maatalouskoneisiin.
Tuo hieman särähti korvaan. Et olisi valmis maksamaan ulkopuoliselle tonnia paria vähennyskelpoista menoa saadaksesi taimikon raivattua, mut olisit valmis laittamaan 20 k€ koneisiin joilla pääsisit kokeilemaan koneellista raivausta ? Johan pelkkä ulottuva kuormain maksaa tuonverran...
Suosittelen käymään tutustumassa aiheeseen ihan oikeissa olosuhteissa, paikallinen mhy voisi tietää jonkun urakoitsijan johon ottaa yhteyttä. Ja sitten kun on käytännön kokemukset saatu, kannattaa miettiä miten traktorilla pärjää normaaleilla metsäpohjilla (ei tasaista mäntykangasta) jonkun 10 m pilkin kanssa. Alustakoneen vakavuudesta tulee suuri ongelma, sen uskaltaa sanoa jo tässävaiheessa. Täälläpäin on kuulemma eräs metsäyrittäjä jolla on iso metsäkone alustakoneena ja jonkinlainen raivuupää. Ei liene saavuttanut suurempaa menestystä, koska en ole vielä törmännyt yhteenkään hänen koneillaan hoidettuun taimikkoon. (vai olisko parempi termi hoideltu)
Suoraan sanottuna sinulla taitaa olla sama ongelma kuin yläasteikäisillä jotka opettelevat ruotsinkieltä. Kun senikäisenä saa päähänsä että ruotsi on paska kieli eikä sen opettelusta ole mitään hyötyä, niin onhan se opettelu kuin tervanjuontia. Sinulla kuulostaisi olevan samanlainen asennevamma. Eihän kaikki työt ole mukavia ja taimikonraivuukin osaa olla ensialkuun melko ikävän tuntuista. Mutta se on vaan tehtävä jotta aikanaan saa myydä laatupuuta.
Eikä se konehomma niin hääviä ole. Iän myötä olen huomannut että kroppa tykkää paljon enempi mm. hakkuutyöstä kuin traktorin kopissa kyhjöttämisestä. Ja kun kunto nousee, niin se kaikki auttaa hidastamaan kropan väistämätöntä rapistumista iän myötä. Tuossa syksyllä huomasin eräänä päivänä ajattelevani että kun saisikin vain sahailla ja joku muu hoitais ajopuolen, nuorempana se oli toistepäin. Ja ajokoneena kuitenkin kotimainen "metsäohjaamolla".
niin voihan asia olla noinkin mutta suomessa on kuitenkin monta eläkeiän saavuttaneita konekuskeja sekä moto, ajokone, kaivinkone sekä autopuolella. Toisinsanoen konemieehenä on mahdollista säilyttää terveys jos elämäntavat on muutenkin asialliset. Toisaalta ainakin käsin tehty hakkuutyö tahtoo auttamatta viedä terveyden. Raivaajat on sitten onneksi hieman helpommalla.
Tohon koneeseen viellä niin mun raivausajatusta ei kannata verrata mihinkään nykyään tehtävään raktorihommaan koska mulla on ajatuksena laittaa nosturi keulaan eikä taakse jolloin hytin ergonomia ja koneen kulku on ihan eri tasoa kuin perutettaessa. Toisaalta lisäpainoa saa sekä pyöriin että nostolaitteeseen. Sitä olen miettinyt että kukaan ei ole miettinyt etuakselin kestävyyttä. No todennnäköisesti kestäis koska kestää etukuormaajankin rasitukset jotka tapahtuu viellä liikkeessä. Kun ihmiset miettii niin kovasti raktorin kulkukykyä niin pitäis joskus kokeilla tyhjällä ketjuilla varustetun raktorin kulkukykyä. Voi päästä yllättämään. Tosin jos pohja ei ole suojattu niin silloin tulee äkkiä vahinkoa mutta kuitenkin.
Sitten viellä siihen pilkin kokoon niin ei välttämättä tartte laittaa sitä kympin nosturia koska voi ajella vähän tiheämmin. Harvennuksissa isot pojat tekee kuitenkin omat urat jotka ovat huomattavasti laajemmat.
Mutta viellä niille jotka yrittävät käännyttää ajatusta niin älkää ressatko viellä raivataan ihan perinteisesti ja varmaan tullaan jokin aika viellä niin tekemään. Asia kannattaa vaan sulatella että jatkossa tullaan tarjoamaan koneellista raivausta jos ei metsänomistaja halua itse raivata. Se on vääjäämätön kehitys.
Kyllä traktorin kulkukyky on oikeasti aivan perseestä. Sellasen pilkin kun keulaan värkkäät ja taakse jonkun puntin niin et varmasti metsäojasta yli pääse ilman kikkailuja..
-
Nää on vähän tapauskohtaisia.
Olen puoli elämääni osa-aikaisesti kolunnut metsässä, vaihtelevia määriä, kesyhköllä kalustolla (jos oikeisiin metsäkoneisiin vertaa).
Paljon on siitä maastosta kiinni. Tasaiset kankaat, savikot ja talvella kantavat pehmeämmät pohjat onnistuvat. Rinteet ja kivikot ovat sitten kurjempia. Pahimpia ovat kivikkorinteet, jotka joku k***pää on kaivurilla mätästänyt (!), eli siis vääntänyt kaikki kivet ylös ja kivien väleissä on sitten puolimetriä syviä monttuja. Ei saata tyhmempi ymmärtää tuollaista rinteen käsittelymenetelmää :-(
Joskus on tullut vastaan myös hieman vedenvaivaama lohko, joka on ojitettu 'puumaisesti' niin että lohko on täynnä kapeita kiilamaisia ojien rajoittamia kaistoja. Eihän siinä mitään mutta kun ojan leveys 1,5 m päältä ja syvyys metri,niin pikkaisen on hankalaa siellä tehdä yhtään mitään. Helppoahan on mättää ojaan puita ja tehdä silta, mutta kun niitä pitää pikkulohkolle tehdä kymmenen...
Tällä kokemuksella en kyllä koneella taimikonperkaukseen lähtisi - jos se onnistuisi niin taloudellisesti kuin teknisesti niin siinä olisi kyllä työsarkaa loppuelämäksi ainakin näillä seuduilla. Mutta eipä kehitystä koskaan tapahdu ellei joku sitä kokeile ja kehitä
Tasaisilla mailla ja pehmeiköillä on joskus tullut mieleen että minkälainen alusta perkaukseen (ja harvennukseen) olisi alle 10 t kaivukone - siis telasellainen. Täydellinen ympäripyörivyys auttaisi, samoin menisi ojista yli mukavammin. Ja jos ajolinjat saisivat olla suhtellisen suoria, eikä kääntelyn takia tarvitsisi juuri nujuta, niin ajouratkaan eivät tulisi leveiksi. Maavaraa noissa on kyllä niukasti.
Kivikoihin ja rinteisiin ei taitaisi kyllä juuri olla asiaa.
Tuosta 'nosturi nokalle' ideasta... Fendtillä oli aikoinaan näitä jossa työkoneenkantajamallin eturungolle oli istutettu harvesterinosturi. Ilmeisesti ne olivat käyttöominaisuuksiltaan kohtuullisen käyttökelpoisia, vanhemmiten taisivat kyllä pyrkiä katkeamaan rungostaan jostain etu- ja takapään väliltä. Itsekin tiedän yhden katkenneen.
En tiedä, minkäkokoinen alustakone vms1:llä on tarjota, mutta kannattaa hetki miettiä. Kylmät tyypit ideasta saa kun laittaa etukuormaajaan 5 m metriä palkkia sojottamaan sivulle, ja sinne palkin päähän 500 kg painoa. Siis ajatuksena, ek ei tuollaista sivuvääntöä tietenkään kestä. Jos etuakselille laittaa lukitussylinterit niin akseli on aika kovilla; jos taas lukitusta ei ole niin tahtoo olla takatassu kevyt ja koko runko lujilla.
500 kg voi olla aika alakanttiinkin, jos laskee että hyvin siro puomi painaisi 200 kg, se perkauspää toiset 200 kg ja ulottuvuutta edes 6 m niin tarkalle menee.
Vaikeaa on varmasti tilille päästä, jos vertailukohtana on metsurin palvelu. Harrasteena toki hyödyllinen.
Elävästi tulee mieleen eräs omakotimetsikkö, jossa omistajalla oli yli 10 000 euron mönkkäri ja useamman tuhannen metsäkärry nosturilla siihen perään. Sitten kun kunnon tukit eivät nousseet kuormaan eikä yhdistelmä kulkenut kevättalven hangessa mihinkään, kävin ohimennen ajamassa pöllit tienvarteen ja nauroimme yhdessä että kummankin lelut taitavat olla about samanhintaiset, kilpailemme vaan eri luokassa :-)
-
Nää on vähän tapauskohtaisia.
Olen puoli elämääni osa-aikaisesti kolunnut metsässä, vaihtelevia määriä, kesyhköllä kalustolla (jos oikeisiin metsäkoneisiin vertaa).
Paljon on siitä maastosta kiinni. Tasaiset kankaat, savikot ja talvella kantavat pehmeämmät pohjat onnistuvat. Rinteet ja kivikot ovat sitten kurjempia. Pahimpia ovat kivikkorinteet, jotka joku k***pää on kaivurilla mätästänyt (!), eli siis vääntänyt kaikki kivet ylös ja kivien väleissä on sitten puolimetriä syviä monttuja. Ei saata tyhmempi ymmärtää tuollaista rinteen käsittelymenetelmää :-(
Joskus on tullut vastaan myös hieman vedenvaivaama lohko, joka on ojitettu 'puumaisesti' niin että lohko on täynnä kapeita kiilamaisia ojien rajoittamia kaistoja. Eihän siinä mitään mutta kun ojan leveys 1,5 m päältä ja syvyys metri,niin pikkaisen on hankalaa siellä tehdä yhtään mitään. Helppoahan on mättää ojaan puita ja tehdä silta, mutta kun niitä pitää pikkulohkolle tehdä kymmenen...
Tällä kokemuksella en kyllä koneella taimikonperkaukseen lähtisi - jos se onnistuisi niin taloudellisesti kuin teknisesti niin siinä olisi kyllä työsarkaa loppuelämäksi ainakin näillä seuduilla. Mutta eipä kehitystä koskaan tapahdu ellei joku sitä kokeile ja kehitä
Tasaisilla mailla ja pehmeiköillä on joskus tullut mieleen että minkälainen alusta perkaukseen (ja harvennukseen) olisi alle 10 t kaivukone - siis telasellainen. Täydellinen ympäripyörivyys auttaisi, samoin menisi ojista yli mukavammin. Ja jos ajolinjat saisivat olla suhtellisen suoria, eikä kääntelyn takia tarvitsisi juuri nujuta, niin ajouratkaan eivät tulisi leveiksi. Maavaraa noissa on kyllä niukasti.
Kivikoihin ja rinteisiin ei taitaisi kyllä juuri olla asiaa.
Tuosta 'nosturi nokalle' ideasta... Fendtillä oli aikoinaan näitä jossa työkoneenkantajamallin eturungolle oli istutettu harvesterinosturi. Ilmeisesti ne olivat käyttöominaisuuksiltaan kohtuullisen käyttökelpoisia, vanhemmiten taisivat kyllä pyrkiä katkeamaan rungostaan jostain etu- ja takapään väliltä. Itsekin tiedän yhden katkenneen.
En tiedä, minkäkokoinen alustakone vms1:llä on tarjota, mutta kannattaa hetki miettiä. Kylmät tyypit ideasta saa kun laittaa etukuormaajaan 5 m metriä palkkia sojottamaan sivulle, ja sinne palkin päähän 500 kg painoa. Siis ajatuksena, ek ei tuollaista sivuvääntöä tietenkään kestä. Jos etuakselille laittaa lukitussylinterit niin akseli on aika kovilla; jos taas lukitusta ei ole niin tahtoo olla takatassu kevyt ja koko runko lujilla.
500 kg voi olla aika alakanttiinkin, jos laskee että hyvin siro puomi painaisi 200 kg, se perkauspää toiset 200 kg ja ulottuvuutta edes 6 m niin tarkalle menee.
Vaikeaa on varmasti tilille päästä, jos vertailukohtana on metsurin palvelu. Harrasteena toki hyödyllinen.
Elävästi tulee mieleen eräs omakotimetsikkö, jossa omistajalla oli yli 10 000 euron mönkkäri ja useamman tuhannen metsäkärry nosturilla siihen perään. Sitten kun kunnon tukit eivät nousseet kuormaan eikä yhdistelmä kulkenut kevättalven hangessa mihinkään, kävin ohimennen ajamassa pöllit tienvarteen ja nauroimme yhdessä että kummankin lelut taitavat olla about samanhintaiset, kilpailemme vaan eri luokassa :-)
kalustonahan mulla olisi n sarjan valtteri ja lukkosylinterit han sinne tarttis olla. Lisäksi kunnon tuet ihan taka akselista koko mitalta niin että nosturi tulis ihan kiinni nokkapeltiin.
Tohon kaivurihommaan niin itte olen moisia ajellu muutamia vuosia ja peräylityksetön ylävaunu offset puomilla eli sillä mikä lähtee siitä kopin edestä olis ihan oiva peli. Ainut vaan että telat on kaikenlaisessa metsässä huonot. Ainoastaan jossain suolla ja ojan ylityksissä vois olla käypät. Toi telan kärki ei nouse kannon päälle ilman että puomilla auttaa ja sitten kun se kanto on telan alla niin kone kiikkuu mihin sattuu. Lisäksi sivukaltevalla tela on kuin kelkka eli lähtee todella helposti liikkeelle. Toi ketjuilla varustettu pyörä on kuitenkin hyvinkin pätevä metsään. Telavarusteltu teli sitten kun kuormaakin tulee mukaan.
Hymyilyttää muuten hieman kun lueskelen tota valitusketjua metsäoloista. Toki siinä on kyse moottorisahahommista mutta sama ongelma on raivurillakin. Kyllä mulle kelpais se lämmin, kuiva ja meluton hytti.
-
kalustonahan mulla olisi n sarjan valtteri ja lukkosylinterit han sinne tarttis olla. Lisäksi kunnon tuet ihan taka akselista koko mitalta niin että nosturi tulis ihan kiinni nokkapeltiin.
Tohon kaivurihommaan niin itte olen moisia ajellu muutamia vuosia ja peräylityksetön ylävaunu offset puomilla eli sillä mikä lähtee siitä kopin edestä olis ihan oiva peli. Ainut vaan että telat on kaikenlaisessa metsässä huonot. Ainoastaan jossain suolla ja ojan ylityksissä vois olla käypät. Toi telan kärki ei nouse kannon päälle ilman että puomilla auttaa ja sitten kun se kanto on telan alla niin kone kiikkuu mihin sattuu. Lisäksi sivukaltevalla tela on kuin kelkka eli lähtee todella helposti liikkeelle. Toi ketjuilla varustettu pyörä on kuitenkin hyvinkin pätevä metsään. Telavarusteltu teli sitten kun kuormaakin tulee mukaan.
Hymyilyttää muuten hieman kun lueskelen tota valitusketjua metsäoloista. Toki siinä on kyse moottorisahahommista mutta sama ongelma on raivurillakin. Kyllä mulle kelpais se lämmin, kuiva ja meluton hytti.
Juu kyllä minäkin tiedän miellyttävämpiä tapoja leivän hankintaan kuin rämpiä tuolla räntäsateessa. Siksi en sitä teekään :-) Tunnustan, olen senverran pehmo, että en syö rautaa ja paskanna kettinkiä (V. Linna / Tuntematon sotilas)
Ei tuota nokka-asennusta nyt tuomitsemaankaan voi suoralta kädeltä mennä - mutta varmaan kannattaa pitää nosturimassat mahdollisimman pieninä. Valtterin painojakauma voisi kai olla myös hiukan erilainen kuin mitä se on. Tiedä sitten tuleeko tuossa sama efekti josta Ponssea arvostellaan nosturin sijainnin vuoksi - eli kuin ajaisi linja-autoa takapenkiltä. Eli jääkö näkyvyys kohteeseen heikoksi kun se nosturi on enemmän siellä edessä. Harvennuksella se ainakin haittaa, mutta taimikko voi olla sen verran vielä matalaa että jonkinverran näkee yli? Jos joutuu uran vieressä kasvavien puiden välistä sommittelemaan kauemmaksi sivulle, niin on hankalaa kun ei näe tilannetta 'puomia pitkin' vaan paljon taaempaa. Olen joskus haaveillut aivan samaa, mutta mun nosturi ja hakkuupää (Logmer 787 ja 51 Ketonen) painavat jo aivan liikaa moiseen ratkaisuun. Nosturi itsessään muistaakseni 1350 ja hakkuupää noin 400 kg. Päälle letkuja, runko-osia, varmaan 2 t ylimääräistä rautaa. Taimikonperkaus pitäisi onnistua puolella tuosta raudasta.
Kaivurijutut lienee juu viisainta unohtaa, kun työmaat eivät ole enimmäkseen suometsiä tai muita tasankoja. Asia tulee vaan aina mieleen kun miettii miten pääsisi ojan yli, kun joku on vielä jättänyt kaivumaatkin sinne penkalle :-)
-
Siis eilen juttelin erään metsäfirman pomon kanssa. Sanoi että Metsäkeskustakin pitäisi hieman ohjeistaa näissä energiakohteissa. Raivaamattomaan metsään ei kannata konetta viedä. Siis koneellinen taimikonperkaus vaatiin raivurilla tehtävän perkauksen. Kyllä se sit onnistuu. :D
En tiedä mihin metsänhoito menee, kun kaikki pelkää että hiki tulee. Tässä meitin kylällä vielä 80v isäntä istuttaa itse taimikot ja raivaa myös. Metsää ei ole kymmenissä vaan sadoissa hehtaareissa. Nää taitaa olla pohojanmaan poikii, konemiehet ;)
-
En tiedä mihin metsänhoito menee, kun kaikki pelkää että hiki tulee. Tässä meitin kylällä vielä 80v isäntä istuttaa itse taimikot ja raivaa myös. Metsää ei ole kymmenissä vaan sadoissa hehtaareissa. Nää taitaa olla pohojanmaan poikii, konemiehet ;)
Ihminen on ajatteleva eläin, pyrkii aina helpompaan jos mahdollista. Ilman luonteista mukavuudenhalua eläisimme vielä keräily- ja oravannahkataloudessa.
Vaan onko tuolla niin väliä sitten kun metsäteollisuus on siirtänyt tehtaat muualle ja metsät on merkitty kaavassa virkistys- tai luonnonhoitometsäksi.....
-
Vaan onko tuolla niin väliä sitten kun metsäteollisuus on siirtänyt tehtaat muualle ja metsät on merkitty kaavassa virkistys- tai luonnonhoitometsäksi.....
Kyllä meillä on vielä sahoja sekä vaneritehtaita. Kuidun osuus on alhainen puukierron kokonaistuloista - muutaman sellutehtaan menetys ei kaada koko suomen metsätaloutta. Sen jälkeen kun viimeinen sellutehdas on lopettanut voimme polttaa kuidut hyvällä omalla tunnolla (ja saada parempaa hintaa puusta).
-
Vaan onko tuolla niin väliä sitten kun metsäteollisuus on siirtänyt tehtaat muualle ja metsät on merkitty kaavassa virkistys- tai luonnonhoitometsäksi.....
Kyllä meillä on vielä sahoja sekä vaneritehtaita. Kuidun osuus on alhainen puukierron kokonaistuloista - muutaman sellutehtaan menetys ei kaada koko suomen metsätaloutta. Sen jälkeen kun viimeinen sellutehdas on lopettanut voimme polttaa kuidut hyvällä omalla tunnolla (ja saada parempaa hintaa puusta).
Mä en tiedä mutta oletan että jos energiamuotoja ei tuettais niin metsänomistajan ei kannattais myydä ainuttakaan puuta joka ei olisi vähintään pikkutukki kokoa. Nää energia hömpötykset on kyllä hyvinkin hyviä työllistämis mielessä mutta taloutta ei taida olla kun esimerkiksi kaatopaikoilla muhii valtavat vuoret energiaa. Senkun vaan rupeis pyöräkuormaajalla pistelee kattilaan. Tekniikalla saadaan varmasti puhdasta palamista aikaiseksi