Itte oon kans sen verran traktorin kanssa metsässä työskennellyt, että siinä hommassa ihan oikeasti ei jää käteen muuta kuin hajonneet kamppeet. Kun päätoimiset koneyrittäjätkään ei tahdo oikeilla metsäkoneilla pärjätä niissä hommissa niin ei siihen leikkiin traktorilla kannata missään tapauksessa lähteä...

Itte oon kans sen verran traktorin kanssa metsässä työskennellyt, että siinä hommassa ihan oikeasti ei jää käteen muuta kuin hajonneet kamppeet. Kun päätoimiset koneyrittäjätkään ei tahdo oikeilla metsäkoneilla pärjätä niissä hommissa niin ei siihen leikkiin traktorilla kannata missään tapauksessa lähteä...

Ajattelin jo vähän jättää tämän ketjun kun asia on jo pyöritetty niin monelta kantilta. Mutta edellistä pitää vähän kommentoida.

Mistä tällainen käsitys on tullut. Kun katsoo faktoja ja kuuntelee koneyrittäjiä jotka ei valita vaan valittamisen takia niin aika hyvinhän noilla metsäkonemiehillä menee. Kalusto on uudehkoa (no toki täytyy ollakkin) ja jos kuski tai kuskit on asiansa osaavia niin varaosiakaan ei tule ssiihen tahtiin mitä tuloja. Toki on niitä jotka yrittävät rämpiä loppunajetuilla koneilla mutta välissä on myös menestyjiä ja väitän että asiassa on muitakin tekijöitä kuin hyvä tuuri. Sittenhän on myös uusia yrittäjiää joiden eka osto on uus hiluksi tai hiace. Heillä voi olla roposet vähissä. Mutta jos aloittaa suhtkoht toimivalla koneella eikä laita rahaa paljon muuhun sekä muistaa käydä joka päivä töissä niin silläkin alalla on menestymisen mahdollisuudet.

Mulla ihmetyttää keskustelussa muutama asia. Ensalkuun yleinen ilmapiiri on että koneella tulee auttamatta huonompaa jälkeä kuin raivaussahalla. Toki on totta että jotain uria joutuu tekee että pääsee kulkemaan mutta ei nekään kovin isoja ole. Kysehän ei ole mikään tukkikärry tai ajokone yhdistelmä. Sen taas tiedän kaivinkoneurasta että puomi menee juuri sinne minne haluaa että itse raivaustulos muuten on sellainen mitä haluaa.

Mitä tutkimuksia tullut luettua niin koneellisen taimikonhoidon laatu on ollut aina huonompaa kuin raivaussahatyön. Päinvastaisia tuloksia rummutettaisiin varmasti innokkaasti koneellisen taimikonhoidon lisävälinevalmistajien toimesta. Tilanne missä koneellinen työ olisi kalliimpaa, mutta parempilaatuista ohjaisi laatua arvostavia asiakkaita koneellisiin menetelmiin.

Laatuero on helppo käsittää miettimällä varsinaista raivuutyötä. Raivausahalla näkee aina suoraan hoidettavan kohdan metrin päästä, koneelliselle menetelmällä tulee aina enemmän välimatkaa ja risut voivat jäädä katveeseen. Taimikonhoidossa tulee jatkuvasti tilanteita missä risuja pitää poistaa aivan jätettävän puun vierestä. Raivaussahallakin saa olla todella varovainen.

Koneellisella menetelmälläkin jää kasvatuskelponen metsikkö. Metsään tulee jokatapauksessa urat ensiharvennusvaiheessa ja parempi kohtuullisella laadulla tehty taimikonhoito kuin taimikonhoidon väliin jättäminen. Jos investoit traktorivälineisiin niin ota ihmeessä kuvia ja laita niitä tänne esille.

Lainaus käyttäjältä: Red Bull - 28.12.11 - klo:23:34

Itte oon kans sen verran traktorin kanssa metsässä työskennellyt, että siinä hommassa ihan oikeasti ei jää käteen muuta kuin hajonneet kamppeet. Kun päätoimiset koneyrittäjätkään ei tahdo oikeilla metsäkoneilla pärjätä niissä hommissa niin ei siihen leikkiin traktorilla kannata missään tapauksessa lähteä...

Ajattelin jo vähän jättää tämän ketjun kun asia on jo pyöritetty niin monelta kantilta. Mutta edellistä pitää vähän kommentoida.

Mistä tällainen käsitys on tullut. Kun katsoo faktoja ja kuuntelee koneyrittäjiä jotka ei valita vaan valittamisen takia niin aika hyvinhän noilla metsäkonemiehillä menee. Kalusto on uudehkoa (no toki täytyy ollakkin) ja jos kuski tai kuskit on asiansa osaavia niin varaosiakaan ei tule ssiihen tahtiin mitä tuloja. Toki on niitä jotka yrittävät rämpiä loppunajetuilla koneilla mutta välissä on myös menestyjiä ja väitän että asiassa on muitakin tekijöitä kuin hyvä tuuri. Sittenhän on myös uusia yrittäjiää joiden eka osto on uus hiluksi tai hiace. Heillä voi olla roposet vähissä. Mutta jos aloittaa suhtkoht toimivalla koneella eikä laita rahaa paljon muuhun sekä muistaa käydä joka päivä töissä niin silläkin alalla on menestymisen mahdollisuudet.

Noo taksoista sen verran tiedän ja ainakin täälläpäin kilpailu on kovaa. Etelässä voi menestyäkkin 

Sitä en ymmärrä että väkisin pitäis ostaa palvelu koska ainakin oma kokemus kertoo että itse pitää tosissaan tehdä tulosta muualla että saa jonkun muun työn maksettua sekä hankittua viellä rahaa elämiseen.

Ainut suuri kysymysmerkki on ne 20 tuhatta mitä joutuu ainakin rahaa laittaa mutta eihän sen kaluston vuosittainen arvonalenema niin kovin suuri ole verrattuna maatalouskoneisiin.

Tuo hieman särähti korvaan. Et olisi valmis maksamaan ulkopuoliselle tonnia paria vähennyskelpoista menoa saadaksesi taimikon raivattua, mut olisit valmis laittamaan 20 k€ koneisiin joilla pääsisit kokeilemaan koneellista raivausta ? Johan pelkkä ulottuva kuormain maksaa tuonverran...

Suosittelen käymään tutustumassa aiheeseen ihan oikeissa olosuhteissa, paikallinen mhy voisi tietää jonkun urakoitsijan johon ottaa yhteyttä. Ja sitten kun on käytännön kokemukset saatu, kannattaa miettiä miten traktorilla pärjää normaaleilla metsäpohjilla (ei tasaista mäntykangasta) jonkun 10 m pilkin kanssa. Alustakoneen vakavuudesta tulee suuri ongelma, sen uskaltaa sanoa jo tässävaiheessa. Täälläpäin on kuulemma eräs metsäyrittäjä jolla on iso metsäkone alustakoneena ja jonkinlainen raivuupää. Ei liene saavuttanut suurempaa menestystä, koska en ole vielä törmännyt yhteenkään hänen koneillaan hoidettuun taimikkoon. (vai olisko parempi termi hoideltu)

Suoraan sanottuna sinulla taitaa olla sama ongelma kuin yläasteikäisillä jotka opettelevat ruotsinkieltä. Kun senikäisenä saa päähänsä että ruotsi on paska kieli eikä sen opettelusta ole mitään hyötyä, niin onhan se opettelu kuin tervanjuontia. Sinulla kuulostaisi olevan samanlainen asennevamma. Eihän kaikki työt ole mukavia ja taimikonraivuukin osaa olla ensialkuun melko ikävän tuntuista. Mutta se on vaan tehtävä jotta aikanaan saa myydä laatupuuta.
Eikä se konehomma niin hääviä ole. Iän myötä olen huomannut että kroppa tykkää paljon enempi mm. hakkuutyöstä kuin traktorin kopissa kyhjöttämisestä. Ja kun kunto nousee, niin se kaikki auttaa hidastamaan kropan väistämätöntä rapistumista iän myötä. Tuossa syksyllä huomasin eräänä päivänä ajattelevani että kun saisikin vain sahailla ja joku muu hoitais ajopuolen, nuorempana se oli toistepäin. Ja ajokoneena kuitenkin kotimainen "metsäohjaamolla".

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 28.12.11 - klo:15:04

Sitä en ymmärrä että väkisin pitäis ostaa palvelu koska ainakin oma kokemus kertoo että itse pitää tosissaan tehdä tulosta muualla että saa jonkun muun työn maksettua sekä hankittua viellä rahaa elämiseen.

Ainut suuri kysymysmerkki on ne 20 tuhatta mitä joutuu ainakin rahaa laittaa mutta eihän sen kaluston vuosittainen arvonalenema niin kovin suuri ole verrattuna maatalouskoneisiin.

Tuo hieman särähti korvaan. Et olisi valmis maksamaan ulkopuoliselle tonnia paria vähennyskelpoista menoa saadaksesi taimikon raivattua, mut olisit valmis laittamaan 20 k€ koneisiin joilla pääsisit kokeilemaan koneellista raivausta ? Johan pelkkä ulottuva kuormain maksaa tuonverran...

Suosittelen käymään tutustumassa aiheeseen ihan oikeissa olosuhteissa, paikallinen mhy voisi tietää jonkun urakoitsijan johon ottaa yhteyttä. Ja sitten kun on käytännön kokemukset saatu, kannattaa miettiä miten traktorilla pärjää normaaleilla metsäpohjilla (ei tasaista mäntykangasta) jonkun 10 m pilkin kanssa. Alustakoneen vakavuudesta tulee suuri ongelma, sen uskaltaa sanoa jo tässävaiheessa. Täälläpäin on kuulemma eräs metsäyrittäjä jolla on iso metsäkone alustakoneena ja jonkinlainen raivuupää. Ei liene saavuttanut suurempaa menestystä, koska en ole vielä törmännyt yhteenkään hänen koneillaan hoidettuun taimikkoon. (vai olisko parempi termi hoideltu)

Suoraan sanottuna sinulla taitaa olla sama ongelma kuin yläasteikäisillä jotka opettelevat ruotsinkieltä. Kun senikäisenä saa päähänsä että ruotsi on paska kieli eikä sen opettelusta ole mitään hyötyä, niin onhan se opettelu kuin tervanjuontia. Sinulla kuulostaisi olevan samanlainen asennevamma. Eihän kaikki työt ole mukavia ja taimikonraivuukin osaa olla ensialkuun melko ikävän tuntuista. Mutta se on vaan tehtävä jotta aikanaan saa myydä laatupuuta.
Eikä se konehomma niin hääviä ole. Iän myötä olen huomannut että kroppa tykkää paljon enempi mm. hakkuutyöstä kuin traktorin kopissa kyhjöttämisestä. Ja kun kunto nousee, niin se kaikki auttaa hidastamaan kropan väistämätöntä rapistumista iän myötä. Tuossa syksyllä huomasin eräänä päivänä ajattelevani että kun saisikin vain sahailla ja joku muu hoitais ajopuolen, nuorempana se oli toistepäin. Ja ajokoneena kuitenkin kotimainen "metsäohjaamolla".

niin voihan asia olla noinkin mutta suomessa on kuitenkin monta eläkeiän saavuttaneita konekuskeja sekä moto, ajokone, kaivinkone sekä autopuolella. Toisinsanoen konemieehenä on mahdollista säilyttää terveys jos elämäntavat on muutenkin asialliset. Toisaalta ainakin käsin tehty hakkuutyö tahtoo auttamatta viedä terveyden. Raivaajat on sitten onneksi hieman helpommalla.
Tohon koneeseen viellä niin mun raivausajatusta ei kannata verrata mihinkään nykyään tehtävään raktorihommaan koska mulla on ajatuksena laittaa nosturi keulaan eikä taakse jolloin hytin ergonomia ja koneen kulku on ihan eri tasoa kuin perutettaessa. Toisaalta lisäpainoa saa sekä pyöriin että nostolaitteeseen. Sitä olen miettinyt että kukaan ei ole miettinyt etuakselin kestävyyttä. No todennnäköisesti kestäis koska kestää etukuormaajankin rasitukset jotka tapahtuu viellä liikkeessä. Kun ihmiset miettii niin kovasti raktorin kulkukykyä niin pitäis joskus kokeilla tyhjällä ketjuilla varustetun raktorin kulkukykyä. Voi päästä yllättämään. Tosin jos pohja ei ole suojattu niin silloin tulee äkkiä vahinkoa mutta kuitenkin.
Sitten viellä siihen pilkin kokoon niin ei välttämättä tartte laittaa sitä kympin nosturia koska voi ajella vähän tiheämmin. Harvennuksissa isot pojat tekee kuitenkin omat urat jotka ovat huomattavasti laajemmat.

Mutta viellä niille jotka yrittävät käännyttää ajatusta niin älkää ressatko viellä raivataan ihan perinteisesti ja varmaan tullaan jokin aika viellä niin tekemään. Asia kannattaa vaan sulatella että jatkossa tullaan tarjoamaan koneellista raivausta jos ei metsänomistaja halua itse raivata. Se on vääjäämätön kehitys.

Lainaus käyttäjältä: Hervast - 29.12.11 - klo:10:09

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 28.12.11 - klo:15:04

Tohon koneeseen viellä niin mun raivausajatusta ei kannata verrata mihinkään nykyään tehtävään raktorihommaan koska mulla on ajatuksena laittaa nosturi keulaan eikä taakse jolloin hytin ergonomia ja koneen kulku on ihan eri tasoa kuin perutettaessa. Toisaalta lisäpainoa saa sekä pyöriin että nostolaitteeseen. Sitä olen miettinyt että kukaan ei ole miettinyt etuakselin kestävyyttä. No todennnäköisesti kestäis koska kestää etukuormaajankin rasitukset jotka tapahtuu viellä liikkeessä. Kun ihmiset miettii niin kovasti raktorin kulkukykyä niin pitäis joskus kokeilla tyhjällä ketjuilla varustetun raktorin kulkukykyä. Voi päästä yllättämään. Tosin jos pohja ei ole suojattu niin silloin tulee äkkiä vahinkoa mutta kuitenkin.
Sitten viellä siihen pilkin kokoon niin ei välttämättä tartte laittaa sitä kympin nosturia koska voi ajella vähän tiheämmin. Harvennuksissa isot pojat tekee kuitenkin omat urat jotka ovat huomattavasti laajemmat.

Etukuormaaja on aika huono vertaus. Kuormitus on suoraan edessä ja tasaisesti koko akselilla.
Nosturilla kuitenkin työskennellään koneen sivuilla ja jos päässä on vaikka 300kg painoinen raivauspää mikä viedään sinne 6-10 metrin etäisyydelle on kuormitus aika rajusti toispuoleinen..

Lainaus käyttäjältä: Hervast - 29.12.11 - klo:10:09

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 28.12.11 - klo:15:04

Sitä en ymmärrä että väkisin pitäis ostaa palvelu koska ainakin oma kokemus kertoo että itse pitää tosissaan tehdä tulosta muualla että saa jonkun muun työn maksettua sekä hankittua viellä rahaa elämiseen.

Ainut suuri kysymysmerkki on ne 20 tuhatta mitä joutuu ainakin rahaa laittaa mutta eihän sen kaluston vuosittainen arvonalenema niin kovin suuri ole verrattuna maatalouskoneisiin.

Tuo hieman särähti korvaan. Et olisi valmis maksamaan ulkopuoliselle tonnia paria vähennyskelpoista menoa saadaksesi taimikon raivattua, mut olisit valmis laittamaan 20 k€ koneisiin joilla pääsisit kokeilemaan koneellista raivausta ? Johan pelkkä ulottuva kuormain maksaa tuonverran...

Suosittelen käymään tutustumassa aiheeseen ihan oikeissa olosuhteissa, paikallinen mhy voisi tietää jonkun urakoitsijan johon ottaa yhteyttä. Ja sitten kun on käytännön kokemukset saatu, kannattaa miettiä miten traktorilla pärjää normaaleilla metsäpohjilla (ei tasaista mäntykangasta) jonkun 10 m pilkin kanssa. Alustakoneen vakavuudesta tulee suuri ongelma, sen uskaltaa sanoa jo tässävaiheessa. Täälläpäin on kuulemma eräs metsäyrittäjä jolla on iso metsäkone alustakoneena ja jonkinlainen raivuupää. Ei liene saavuttanut suurempaa menestystä, koska en ole vielä törmännyt yhteenkään hänen koneillaan hoidettuun taimikkoon. (vai olisko parempi termi hoideltu)

Suoraan sanottuna sinulla taitaa olla sama ongelma kuin yläasteikäisillä jotka opettelevat ruotsinkieltä. Kun senikäisenä saa päähänsä että ruotsi on paska kieli eikä sen opettelusta ole mitään hyötyä, niin onhan se opettelu kuin tervanjuontia. Sinulla kuulostaisi olevan samanlainen asennevamma. Eihän kaikki työt ole mukavia ja taimikonraivuukin osaa olla ensialkuun melko ikävän tuntuista. Mutta se on vaan tehtävä jotta aikanaan saa myydä laatupuuta.
Eikä se konehomma niin hääviä ole. Iän myötä olen huomannut että kroppa tykkää paljon enempi mm. hakkuutyöstä kuin traktorin kopissa kyhjöttämisestä. Ja kun kunto nousee, niin se kaikki auttaa hidastamaan kropan väistämätöntä rapistumista iän myötä. Tuossa syksyllä huomasin eräänä päivänä ajattelevani että kun saisikin vain sahailla ja joku muu hoitais ajopuolen, nuorempana se oli toistepäin. Ja ajokoneena kuitenkin kotimainen "metsäohjaamolla".

niin voihan asia olla noinkin mutta suomessa on kuitenkin monta eläkeiän saavuttaneita konekuskeja sekä moto, ajokone, kaivinkone sekä autopuolella. Toisinsanoen konemieehenä on mahdollista säilyttää terveys jos elämäntavat on muutenkin asialliset. Toisaalta ainakin käsin tehty hakkuutyö tahtoo auttamatta viedä terveyden. Raivaajat on sitten onneksi hieman helpommalla.
Tohon koneeseen viellä niin mun raivausajatusta ei kannata verrata mihinkään nykyään tehtävään raktorihommaan koska mulla on ajatuksena laittaa nosturi keulaan eikä taakse jolloin hytin ergonomia ja koneen kulku on ihan eri tasoa kuin perutettaessa. Toisaalta lisäpainoa saa sekä pyöriin että nostolaitteeseen. Sitä olen miettinyt että kukaan ei ole miettinyt etuakselin kestävyyttä. No todennnäköisesti kestäis koska kestää etukuormaajankin rasitukset jotka tapahtuu viellä liikkeessä. Kun ihmiset miettii niin kovasti raktorin kulkukykyä niin pitäis joskus kokeilla tyhjällä ketjuilla varustetun raktorin kulkukykyä. Voi päästä yllättämään. Tosin jos pohja ei ole suojattu niin silloin tulee äkkiä vahinkoa mutta kuitenkin.
Sitten viellä siihen pilkin kokoon niin ei välttämättä tartte laittaa sitä kympin nosturia koska voi ajella vähän tiheämmin. Harvennuksissa isot pojat tekee kuitenkin omat urat jotka ovat huomattavasti laajemmat.

Mutta viellä niille jotka yrittävät käännyttää ajatusta niin älkää ressatko viellä raivataan ihan perinteisesti ja varmaan tullaan jokin aika viellä niin tekemään. Asia kannattaa vaan sulatella että jatkossa tullaan tarjoamaan koneellista raivausta jos ei metsänomistaja halua itse raivata. Se on vääjäämätön kehitys.

Kyllä traktorin kulkukyky on oikeasti aivan perseestä. Sellasen pilkin kun keulaan värkkäät ja taakse jonkun puntin niin et varmasti metsäojasta yli pääse ilman kikkailuja..

Nää on vähän tapauskohtaisia.
Olen puoli elämääni osa-aikaisesti kolunnut metsässä, vaihtelevia määriä, kesyhköllä kalustolla (jos oikeisiin metsäkoneisiin vertaa).

Paljon on siitä maastosta kiinni. Tasaiset kankaat, savikot ja talvella kantavat pehmeämmät pohjat onnistuvat. Rinteet ja kivikot ovat sitten kurjempia. Pahimpia ovat kivikkorinteet, jotka joku k***pää on kaivurilla mätästänyt (!), eli siis vääntänyt kaikki kivet ylös ja kivien väleissä on sitten puolimetriä syviä monttuja. Ei saata tyhmempi ymmärtää tuollaista rinteen käsittelymenetelmää :-(

Joskus on tullut vastaan myös hieman vedenvaivaama lohko, joka on ojitettu 'puumaisesti' niin että lohko on täynnä kapeita kiilamaisia ojien rajoittamia kaistoja. Eihän siinä mitään mutta kun ojan leveys 1,5 m päältä ja syvyys metri,niin pikkaisen on hankalaa siellä tehdä yhtään mitään. Helppoahan on mättää ojaan puita ja tehdä silta, mutta kun niitä pitää pikkulohkolle tehdä kymmenen...

Tällä kokemuksella en kyllä koneella taimikonperkaukseen lähtisi - jos se onnistuisi niin taloudellisesti kuin teknisesti niin siinä olisi kyllä työsarkaa loppuelämäksi ainakin näillä seuduilla. Mutta eipä kehitystä koskaan tapahdu ellei joku sitä kokeile ja kehitä

Tasaisilla mailla ja pehmeiköillä on joskus tullut mieleen että minkälainen alusta perkaukseen (ja harvennukseen) olisi alle 10 t kaivukone - siis telasellainen. Täydellinen ympäripyörivyys auttaisi, samoin menisi ojista yli mukavammin. Ja jos ajolinjat saisivat olla suhtellisen suoria, eikä kääntelyn takia tarvitsisi juuri nujuta, niin ajouratkaan eivät tulisi leveiksi. Maavaraa noissa on kyllä niukasti.
Kivikoihin ja rinteisiin ei taitaisi kyllä juuri olla asiaa.

Tuosta 'nosturi nokalle' ideasta... Fendtillä oli aikoinaan näitä jossa työkoneenkantajamallin eturungolle oli istutettu harvesterinosturi. Ilmeisesti ne olivat käyttöominaisuuksiltaan kohtuullisen käyttökelpoisia, vanhemmiten taisivat kyllä pyrkiä katkeamaan rungostaan jostain etu- ja takapään väliltä. Itsekin tiedän yhden katkenneen.
En tiedä, minkäkokoinen alustakone vms1:llä on tarjota, mutta kannattaa hetki miettiä. Kylmät tyypit ideasta saa kun laittaa etukuormaajaan 5 m metriä palkkia sojottamaan sivulle, ja sinne palkin päähän 500 kg painoa. Siis ajatuksena, ek ei tuollaista sivuvääntöä tietenkään kestä. Jos etuakselille laittaa lukitussylinterit niin akseli on aika kovilla; jos taas lukitusta ei ole niin tahtoo olla takatassu kevyt ja koko runko lujilla.
500 kg voi olla aika alakanttiinkin, jos laskee että hyvin siro puomi painaisi 200 kg, se perkauspää toiset 200 kg ja ulottuvuutta edes 6 m niin tarkalle menee.

Vaikeaa on varmasti tilille päästä, jos vertailukohtana on metsurin palvelu. Harrasteena toki hyödyllinen.

Elävästi tulee mieleen eräs omakotimetsikkö, jossa omistajalla oli yli 10 000 euron mönkkäri ja useamman tuhannen metsäkärry nosturilla siihen perään. Sitten kun kunnon tukit eivät nousseet kuormaan eikä yhdistelmä kulkenut kevättalven hangessa mihinkään, kävin ohimennen ajamassa pöllit tienvarteen ja nauroimme yhdessä että kummankin lelut taitavat olla about samanhintaiset, kilpailemme vaan eri luokassa :-)

Nää on vähän tapauskohtaisia.
Olen puoli elämääni osa-aikaisesti kolunnut metsässä, vaihtelevia määriä, kesyhköllä kalustolla (jos oikeisiin metsäkoneisiin vertaa).

Paljon on siitä maastosta kiinni. Tasaiset kankaat, savikot ja talvella kantavat pehmeämmät pohjat onnistuvat. Rinteet ja kivikot ovat sitten kurjempia. Pahimpia ovat kivikkorinteet, jotka joku k***pää on kaivurilla mätästänyt (!), eli siis vääntänyt kaikki kivet ylös ja kivien väleissä on sitten puolimetriä syviä monttuja. Ei saata tyhmempi ymmärtää tuollaista rinteen käsittelymenetelmää :-(

Joskus on tullut vastaan myös hieman vedenvaivaama lohko, joka on ojitettu 'puumaisesti' niin että lohko on täynnä kapeita kiilamaisia ojien rajoittamia kaistoja. Eihän siinä mitään mutta kun ojan leveys 1,5 m päältä ja syvyys metri,niin pikkaisen on hankalaa siellä tehdä yhtään mitään. Helppoahan on mättää ojaan puita ja tehdä silta, mutta kun niitä pitää pikkulohkolle tehdä kymmenen...

Tällä kokemuksella en kyllä koneella taimikonperkaukseen lähtisi - jos se onnistuisi niin taloudellisesti kuin teknisesti niin siinä olisi kyllä työsarkaa loppuelämäksi ainakin näillä seuduilla. Mutta eipä kehitystä koskaan tapahdu ellei joku sitä kokeile ja kehitä

Tasaisilla mailla ja pehmeiköillä on joskus tullut mieleen että minkälainen alusta perkaukseen (ja harvennukseen) olisi alle 10 t kaivukone - siis telasellainen. Täydellinen ympäripyörivyys auttaisi, samoin menisi ojista yli mukavammin. Ja jos ajolinjat saisivat olla suhtellisen suoria, eikä kääntelyn takia tarvitsisi juuri nujuta, niin ajouratkaan eivät tulisi leveiksi. Maavaraa noissa on kyllä niukasti.
Kivikoihin ja rinteisiin ei taitaisi kyllä juuri olla asiaa.

Tuosta 'nosturi nokalle' ideasta... Fendtillä oli aikoinaan näitä jossa työkoneenkantajamallin eturungolle oli istutettu harvesterinosturi. Ilmeisesti ne olivat käyttöominaisuuksiltaan kohtuullisen käyttökelpoisia, vanhemmiten taisivat kyllä pyrkiä katkeamaan rungostaan jostain etu- ja takapään väliltä. Itsekin tiedän yhden katkenneen.
En tiedä, minkäkokoinen alustakone vms1:llä on tarjota, mutta kannattaa hetki miettiä. Kylmät tyypit ideasta saa kun laittaa etukuormaajaan 5 m metriä palkkia sojottamaan sivulle, ja sinne palkin päähän 500 kg painoa. Siis ajatuksena, ek ei tuollaista sivuvääntöä tietenkään kestä. Jos etuakselille laittaa lukitussylinterit niin akseli on aika kovilla; jos taas lukitusta ei ole niin tahtoo olla takatassu kevyt ja koko runko lujilla.
500 kg voi olla aika alakanttiinkin, jos laskee että hyvin siro puomi painaisi 200 kg, se perkauspää toiset 200 kg ja ulottuvuutta edes 6 m niin tarkalle menee.

Vaikeaa on varmasti tilille päästä, jos vertailukohtana on metsurin palvelu. Harrasteena toki hyödyllinen.

Elävästi tulee mieleen eräs omakotimetsikkö, jossa omistajalla oli yli 10 000 euron mönkkäri ja useamman tuhannen metsäkärry nosturilla siihen perään. Sitten kun kunnon tukit eivät nousseet kuormaan eikä yhdistelmä kulkenut kevättalven hangessa mihinkään, kävin ohimennen ajamassa pöllit tienvarteen ja nauroimme yhdessä että kummankin lelut taitavat olla about samanhintaiset, kilpailemme vaan eri luokassa :-)

kalustonahan mulla olisi n sarjan valtteri ja lukkosylinterit han sinne tarttis olla. Lisäksi kunnon tuet ihan taka akselista koko mitalta niin että nosturi tulis ihan kiinni nokkapeltiin.

Tohon kaivurihommaan niin itte olen moisia ajellu muutamia vuosia ja peräylityksetön ylävaunu offset puomilla eli sillä mikä lähtee siitä kopin edestä olis ihan oiva peli. Ainut vaan että telat on kaikenlaisessa metsässä huonot. Ainoastaan jossain suolla ja ojan ylityksissä vois olla käypät. Toi telan kärki ei nouse kannon päälle ilman että puomilla auttaa ja sitten kun se kanto on telan alla niin kone kiikkuu mihin sattuu. Lisäksi sivukaltevalla tela on kuin kelkka eli lähtee todella helposti liikkeelle. Toi ketjuilla varustettu pyörä on kuitenkin hyvinkin pätevä metsään. Telavarusteltu teli sitten kun kuormaakin tulee mukaan.


Hymyilyttää muuten hieman kun lueskelen tota valitusketjua metsäoloista. Toki siinä on kyse moottorisahahommista mutta sama ongelma on raivurillakin. Kyllä mulle kelpais se lämmin, kuiva ja meluton hytti.

kalustonahan mulla olisi n sarjan valtteri ja lukkosylinterit han sinne tarttis olla. Lisäksi kunnon tuet ihan taka akselista koko mitalta niin että nosturi tulis ihan kiinni nokkapeltiin.

Tohon kaivurihommaan niin itte olen moisia ajellu muutamia vuosia ja peräylityksetön ylävaunu offset puomilla eli sillä mikä lähtee siitä kopin edestä olis ihan oiva peli. Ainut vaan että telat on kaikenlaisessa metsässä huonot. Ainoastaan jossain suolla ja ojan ylityksissä vois olla käypät. Toi telan kärki ei nouse kannon päälle ilman että puomilla auttaa ja sitten kun se kanto on telan alla niin kone kiikkuu mihin sattuu. Lisäksi sivukaltevalla tela on kuin kelkka eli lähtee todella helposti liikkeelle. Toi ketjuilla varustettu pyörä on kuitenkin hyvinkin pätevä metsään. Telavarusteltu teli sitten kun kuormaakin tulee mukaan.


Hymyilyttää muuten hieman kun lueskelen tota valitusketjua metsäoloista. Toki siinä on kyse moottorisahahommista mutta sama ongelma on raivurillakin. Kyllä mulle kelpais se lämmin, kuiva ja meluton hytti.

Juu kyllä minäkin tiedän miellyttävämpiä tapoja leivän hankintaan kuin rämpiä tuolla räntäsateessa. Siksi en sitä teekään :-) Tunnustan, olen senverran pehmo, että en syö rautaa ja paskanna kettinkiä (V. Linna / Tuntematon sotilas)

Ei tuota nokka-asennusta nyt tuomitsemaankaan voi suoralta kädeltä mennä - mutta varmaan kannattaa pitää nosturimassat mahdollisimman pieninä. Valtterin painojakauma voisi kai olla myös hiukan erilainen kuin mitä se on. Tiedä sitten tuleeko tuossa sama efekti josta Ponssea arvostellaan nosturin sijainnin vuoksi - eli kuin ajaisi linja-autoa takapenkiltä. Eli jääkö näkyvyys kohteeseen heikoksi kun se nosturi on enemmän siellä edessä. Harvennuksella se ainakin haittaa, mutta taimikko voi olla sen verran vielä matalaa että jonkinverran näkee yli? Jos joutuu uran vieressä kasvavien puiden välistä sommittelemaan kauemmaksi sivulle, niin on hankalaa kun ei näe tilannetta 'puomia pitkin' vaan paljon taaempaa. Olen joskus haaveillut aivan samaa, mutta mun nosturi ja hakkuupää (Logmer 787 ja 51 Ketonen)  painavat jo aivan liikaa moiseen ratkaisuun. Nosturi itsessään muistaakseni 1350 ja hakkuupää noin 400 kg. Päälle letkuja, runko-osia, varmaan 2 t ylimääräistä rautaa. Taimikonperkaus pitäisi onnistua puolella tuosta raudasta.

Kaivurijutut lienee juu viisainta unohtaa, kun työmaat eivät ole enimmäkseen suometsiä tai muita tasankoja. Asia tulee vaan aina mieleen kun miettii miten pääsisi ojan yli, kun joku on vielä jättänyt kaivumaatkin sinne penkalle :-)

 

   Siis eilen juttelin erään metsäfirman pomon kanssa. Sanoi että Metsäkeskustakin pitäisi hieman ohjeistaa näissä energiakohteissa. Raivaamattomaan metsään ei kannata konetta viedä. Siis koneellinen taimikonperkaus vaatiin raivurilla tehtävän perkauksen. Kyllä se sit onnistuu.
   En tiedä mihin metsänhoito menee, kun kaikki pelkää että hiki tulee. Tässä meitin kylällä vielä 80v isäntä istuttaa itse taimikot ja raivaa myös. Metsää ei ole kymmenissä vaan sadoissa hehtaareissa. Nää taitaa olla pohojanmaan poikii, konemiehet

   En tiedä mihin metsänhoito menee, kun kaikki pelkää että hiki tulee. Tässä meitin kylällä vielä 80v isäntä istuttaa itse taimikot ja raivaa myös. Metsää ei ole kymmenissä vaan sadoissa hehtaareissa. Nää taitaa olla pohojanmaan poikii, konemiehet

Ihminen  on ajatteleva eläin, pyrkii aina helpompaan jos mahdollista. Ilman luonteista mukavuudenhalua eläisimme vielä keräily- ja oravannahkataloudessa.

Vaan onko tuolla niin väliä sitten kun metsäteollisuus on siirtänyt tehtaat muualle ja metsät on merkitty kaavassa virkistys- tai luonnonhoitometsäksi.....

Vaan onko tuolla niin väliä sitten kun metsäteollisuus on siirtänyt tehtaat muualle ja metsät on merkitty kaavassa virkistys- tai luonnonhoitometsäksi.....

Kyllä meillä on vielä sahoja sekä vaneritehtaita. Kuidun osuus on alhainen puukierron kokonaistuloista - muutaman sellutehtaan menetys ei kaada koko suomen metsätaloutta. Sen jälkeen kun viimeinen sellutehdas on lopettanut voimme polttaa kuidut hyvällä omalla tunnolla (ja saada parempaa hintaa puusta).

 

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 13.01.12 - klo:23:43

Vaan onko tuolla niin väliä sitten kun metsäteollisuus on siirtänyt tehtaat muualle ja metsät on merkitty kaavassa virkistys- tai luonnonhoitometsäksi.....

Kyllä meillä on vielä sahoja sekä vaneritehtaita. Kuidun osuus on alhainen puukierron kokonaistuloista - muutaman sellutehtaan menetys ei kaada koko suomen metsätaloutta. Sen jälkeen kun viimeinen sellutehdas on lopettanut voimme polttaa kuidut hyvällä omalla tunnolla (ja saada parempaa hintaa puusta).

Mä en tiedä mutta oletan että jos energiamuotoja ei tuettais niin metsänomistajan ei kannattais myydä ainuttakaan puuta joka ei olisi vähintään pikkutukki kokoa. Nää energia hömpötykset on kyllä hyvinkin hyviä työllistämis mielessä mutta taloutta ei taida olla kun esimerkiksi kaatopaikoilla muhii valtavat vuoret energiaa. Senkun vaan rupeis pyöräkuormaajalla pistelee kattilaan. Tekniikalla saadaan varmasti puhdasta palamista aikaiseksi