Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Koneellinen taimikon perkaus.  (Luettu 28671 kertaa)

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12202
  • Virolaista kiitos!
Vs: Koneellinen taimikon perkaus.
Vesominen on henkimaailman juttuja, johon vaikuttaa monet asiat. Mitään yksiselitteistä syytä en ole löytänyt miksi joskus vesoo ja joskus ei. Yleensä koitan suorittaa raivaukset taimikoissa heinä-elokuulla, ja muuhun vuoden aikaan sitten alustaraivaukset. Yleensä on ollut niin, että vaikka raivauksen jälkeistä vesomista on syntynyt, niin se ei ole koskaan niin runsasta mitä oli raivauksen tarve ensimmäisessä vaiheessa.

Joskus on sellaisia tilanteita, että raivauksen joutuu suorittamaan jo polven korkuiseen viidakistoon. Silloin on kyllä seuraava raivaus sellainen, että ei uskoisi alaa olevan joskus käsitelty.

taisker

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1132
Vs: Koneellinen taimikon perkaus.
juu mies ja raivuri näin myös meillä taimikot tiheiksi raivaten sitten energiahakkuu ja niin sanottu ensiharvennus jätetään pois ja vasta toinen harvennus tehdään metsää(350ha)

Juha H

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 133
Vs: Koneellinen taimikon perkaus.
Kyllä se kuule on sellanen juttu että miestä ja raivaussahaa ei taimikonhoidossa tule koskaan kone syrjäyttämään

Laskekaapa nyt piruuttas mikä on hinta jos verrataan mies + 1000€ raivaussaha tai mies + 50k€ kone ?????
Ja jälkeäkään ei voi verrata ees samana päivänä

Päiväsaavutus lienee molemmilla aika pitkälti samaa luokkaa eli 1ha päivässä

Ja siitä energiapuun korjuusta... itse ainakin jätän taimikot hieman liikaa taajaksi jolloin energiapuun määrä seuraavalla harvennuksella maksimoidaan
Näillä kuitupuun hinnoilla energiapuu on hyvinkin kannattavaa!


Tuohon lauseeseen kiteytyy koko koneellisen taimikonhoidon ongelma. Riuska metsuri vs näppärä konemies saavat yhtä paljon valmista. Optimi olosuhteissa, helpossa maastossa koneen tuottavuus nousee, mutta käytännön metsäolosuhteet ovat aivat jotain muuta. Työmaiden keskikoko pitäisi olla koneellisessa työssä suuri, koska koneen siirto kustannukset näyttelevät suurta osaa koko urakan liikevaihdosta. Ihan eri asia ajaa työmaalle lavetilla kuin autolla.
Kaikkein parhaitten koneellinen taimikon hoito sopii UPM tyyliin tehtäväksi kitkemällä esim:
https://metsamaailma.extranet.upm.com/fi/News/Sivut/kari_kuru.aspx
Sillloin ajoituksen kanssa on oltava tarkkana, optimaalinen käsittelyajankohta ei ole montaa vuotta.
Metsäyhtiöt pystyvät muutenkin tarjoamaan parhaiten koneelliseen työhön soveltuvat työmaat kun tila- ja kuvio koko on tarpeeksi suuri.
Epäilen kuitenkin menetelmän toimivuutta pidemmässä juoksussa. Vaikka perkauksella saavutetaankin kuusentaimen vierelle hyvä vesaton kasvuympäristö, ongelmaksi saattaa muodostua  väleihin jääneet puut ja niiden nopeampi kasvu istutettuihin puihin verrattuna. Ensiharvennus tarve saattaa tulla liian aikaisin.
Ensiharvennus vaiheen poistuma olisi sitten sitä väleihin perkaamatta jäänyttä lehtipuuta energiaksi.

Energiapuuhakkuu onnistuu nyky tukijärjestelmällä hienosti, eri asia sitten on onko niistä tuista mitään jäljellä kun nyt tehdyt taimikonhoidot tulevat ensiharvennus ikään. Tällä valtion velkamäärällä ja hallituskoostumuksella en usko tänne maaseudulle tulevan mitään hyvää.

Summa summarum Itse teen (reikä)perkauksen heti terpeen vaatiessa, yleensä tarvetta ei ole koko aluella. Seuraava vaihe on normaali taimikonhoito melko aikaisessa vaiheessa kemera-tukineen, kuusikossa 1600-1800 r/ha tiheyteen. Kuusikossa ei kasvu saa vesakon takia heikentyä. Riittävän harvaa alusta asti, niin konemiehet pääsevät isoihin runkoihin käsiksi heti ensimmäisessä hakkuussa. Pienten puiden käsittely on aina kalliimpaa kuin isojen.

Vaahtera

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 30
Vs: Koneellinen taimikon perkaus.
Summa summarum Itse teen (reikä)perkauksen heti terpeen vaatiessa, yleensä tarvetta ei ole koko aluella. Seuraava vaihe on normaali taimikonhoito melko aikaisessa vaiheessa kemera-tukineen, kuusikossa 1600-1800 r/ha tiheyteen. Kuusikossa ei kasvu saa vesakon takia heikentyä. Riittävän harvaa alusta asti, niin konemiehet pääsevät isoihin runkoihin käsiksi heti ensimmäisessä hakkuussa. Pienten puiden käsittely on aina kalliimpaa kuin isojen.
Meillä päin hirvet hoitavat taimikkoa niin kovalla innolla, että taimikkoon pitää jättää syötävää hirville. Kuusikko on vielä ollut turvassa, mutta kuusissakin näkyy välillä hirvivahinkoja rungoissa. Muuten edellä mainittu resepti on nykytiedolla kannattavin.

Koneellisessa taimikonhoidossa ongelmaksi tulee koneiden koko (ajourat) ja taimikonhoidon liian korkea hinta. Tuolla on juttua koneellisesta taimikonhoidosta: http://www.puuntuottaja.com/taimikonhoidon-koneellistuminen/. Menetelmiä on kehitettynä paljon mutta niitä ei ole kovinkaan paljoa käytössä. Jos lopputuloksena asiakas saa kovempaan hintaan huonompaa jälkeä niin markkinat voivat olla tukossa palvelun tarjoajille ja välineiden valmistajille. 

Hervast

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 9944
  • Backpack rap crap, yap-yap yackety-yack
Vs: Koneellinen taimikon perkaus.
Tahtoo niin olla, että helppoa tietä onneen ei ole tässä taimikonhoidossa. Normaaleilla rehevähköillä uudistusalueilla vesakonraivuu pitää tehdä pari kertaa ennen 10-15 vuoden ikää, mut senjälkeen seuraava toimenpide vois olla yhdistetty taimikon väljennys/energiapuuhakkuu muutamia vuosia ennen ensiharvennusta. Tai sitten jos maasto on arkaa vaurioille, niin kannattaisi ehkä kylmästi kaataa puut maahan metsurityönä ja jättää sinne. Puuston kasvu kärsii jos taimikkoa kasvattaa ylitiheänä harvennusikään ja sitten laadukkaan harvennusjäljen tekeminen on koneilla sula mahdottomuus. Ja jos jollain opilla tämän ryteikön saakin harvennettua, niin oksat ovat yleensä karsiutuneet liian ylös asti.

Yleensä noissa konellisen vesakoraivuun esittelykohteissa on optimimaastot, olen monesti miettinyt kuinka pitkään jollain pikku härvelillä jaksaa pusikkoja puhdistaa normaaleilla metsäkuvioilla jossa jo maataloustraktorilla liikkuminen voi olla haasteellista. Minua ei ainakaan saisi tekemään sitä hommaa mistään hinnasta.

juu mies ja raivuri näin myös meillä taimikot tiheiksi raivaten sitten energiahakkuu ja niin sanottu ensiharvennus jätetään pois ja vasta toinen harvennus tehdään metsää(350ha)

Nykyisillä kuidunhinnoilla metsäfirmat oikeastaan kannustavat tuonsuuntaiseen toimintaan ja se on puunmyyjälle järkevää. Kun ensiraivaus on tehty huolellisesti, voi metsäkonekuskilta edellyttää seuraavassa harvennuksessa moitteetonta työtä kun työskentelyolosuhteet ovat hyvät.
A hot blonde and a hot brunette, that was all the diversity we needed back in the 90's

vms1

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6759
  • Pitäisiköhän teksti edes joskus oikolukea.
Vs: Koneellinen taimikon perkaus.
Palataas tähän sen vertaa että kummosta kalustoa raatilaisten mielestä kannattaa sinne pilkin päähän hankkia. Vaihtoehtonahan on ainakin tuo reikäperkauskone tai se mikä nostaa juurineen taimen ympäriltä. Sitten on erilaisia sahoja joissa puun kaatosuunta on aika vaikea hallita. kolmantena vaihtoehtona on giljotiinikoura ja neljäntenä keräävä koura. tietenkin voi laittaa sitten viellä karsintarullilla mutta silloin lopputulos taitaa pompsahttaa hinnan puolesta aika korkealle. itteä mietityttää että onko toi pyöriväteräinen huono koska ei saa hallittua kaatosuuntaa niin tarkasti. toisaalta pieni giljotiinikoura voi olla taas hidas kun tehdään jotain ennakkoraivausta jossa lumi hoitaa sen tuotteen alas painamisen. toi keräävä koura taas jos ruvetaan tekeen energiakohteita mitä toivottavasti ei omilla mailla tartte tehdä. Olisko sitten reikäperkain ja pieni giljotiini hyvä ja "edullinen" kompromissi.
Älä usko sitä mitä agrosta luet, mutta muista kertoa se naapurille.

Hyvä jos puoletkaan totta.

Maataloudella on mahdollisuus tulla miljonääriksi.............

jos on miljardööri aloittaessa.

Pasi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2373
Vs: Koneellinen taimikon perkaus.
Olisko sitten reikäperkain ja pieni giljotiini hyvä ja "edullinen" kompromissi.

Saattaisi olla, jos haluaa pilkkiä ja pilkissä riitää tehoa reikäperkaukseen. Mutta jos et meinaa mitään tuoda taimikosta pois, niin kyllä raivaussaha sopivin ja parhain on...  ::) Ja todennäköisesti nopeampikin ja samalla tarkkuudella, mikäli sahankäyttäjä on jalkojensa kunnon puolesta maastokelpoinen.

vms1

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6759
  • Pitäisiköhän teksti edes joskus oikolukea.
Vs: Koneellinen taimikon perkaus.
Se raivaussaha vaan ei ole vaihtoehto kun vapaaehtoisia ei löydy silloin kun asialle olisi aikaa mutta 4 kuukautta olisi aikaa raktorilla ja pilkillä moista hommaa tehdä. näin ei sais sanoa mutta ajourilla ei niin väliä kunhan jälki on sinnepäin ja työ tulee varsinkin tehtyä jotta saadaan tarpeeksi harva ja kasvava taimikko.
Älä usko sitä mitä agrosta luet, mutta muista kertoa se naapurille.

Hyvä jos puoletkaan totta.

Maataloudella on mahdollisuus tulla miljonääriksi.............

jos on miljardööri aloittaessa.

nilihaara

  • Vieras
Vs: Koneellinen taimikon perkaus.
Se raivaussaha vaan ei ole vaihtoehto kun vapaaehtoisia ei löydy silloin kun asialle olisi aikaa mutta 4 kuukautta olisi aikaa raktorilla ja pilkillä moista hommaa tehdä. näin ei sais sanoa mutta ajourilla ei niin väliä kunhan jälki on sinnepäin ja työ tulee varsinkin tehtyä jotta saadaan tarpeeksi harva ja kasvava taimikko.
  Eikun traktorikuski raivurin kanssa taimikkoa perkaamaan. Jälki on moninkerroin parempaa ja kulut on murto-osa traktorin kansaa leikkimisestä. Laskeppa vähän, paljonko maksaa peltotraktorin rengasremontti, sillä sahaa hoikotvasen. Eikä auta yhtään jos sanot että forestrenkaat, raivaussaha on jo näkymättömissä. Kyllä miehiä löytyy kun vaan löytyy palkanmaksaja.

bouli

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5860
Vs: Koneellinen taimikon perkaus.
Se raivaussaha vaan ei ole vaihtoehto kun vapaaehtoisia ei löydy silloin kun asialle olisi aikaa mutta 4 kuukautta olisi aikaa raktorilla ja pilkillä moista hommaa tehdä. näin ei sais sanoa mutta ajourilla ei niin väliä kunhan jälki on sinnepäin ja työ tulee varsinkin tehtyä jotta saadaan tarpeeksi harva ja kasvava taimikko.
  Eikun traktorikuski raivurin kanssa taimikkoa perkaamaan. Jälki on moninkerroin parempaa ja kulut on murto-osa traktorin kansaa leikkimisestä. Laskeppa vähän, paljonko maksaa peltotraktorin rengasremontti, sillä sahaa hoikotvasen. Eikä auta yhtään jos sanot että forestrenkaat, raivaussaha on jo näkymättömissä. Kyllä miehiä löytyy kun vaan löytyy palkanmaksaja.
Kyllä mä olen aika pitkälti samaa mieltä.

Husokki

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2537
  • Mikä sielä pistää vastaan, köyhyyskö?
Vs: Koneellinen taimikon perkaus.
Se raivaussaha vaan ei ole vaihtoehto kun vapaaehtoisia ei löydy silloin kun asialle olisi aikaa mutta 4 kuukautta olisi aikaa raktorilla ja pilkillä moista hommaa tehdä. näin ei sais sanoa mutta ajourilla ei niin väliä kunhan jälki on sinnepäin ja työ tulee varsinkin tehtyä jotta saadaan tarpeeksi harva ja kasvava taimikko.
  Eikun traktorikuski raivurin kanssa taimikkoa perkaamaan. Jälki on moninkerroin parempaa ja kulut on murto-osa traktorin kansaa leikkimisestä. Laskeppa vähän, paljonko maksaa peltotraktorin rengasremontti, sillä sahaa hoikotvasen. Eikä auta yhtään jos sanot että forestrenkaat, raivaussaha on jo näkymättömissä. Kyllä miehiä löytyy kun vaan löytyy palkanmaksaja.
Kyllä mä olen aika pitkälti samaa mieltä.

Juu otat sen sahan vaan kauniiseen käteet ja lähdet mettään. Ei se sen vaikeenpaa ole.
Käteinen ratkasee

vms1

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6759
  • Pitäisiköhän teksti edes joskus oikolukea.
Vs: Koneellinen taimikon perkaus.
tässä on muutama taas ehdotellut sitä perinteistä raivaussahaa. Toki se on ihan käypä vaihtoehto mutta jos se olisi niin ylivertainen niin raivausrästejä ei olisi. Todellisuudessa sekä isäntä että renki kiipee mielummin sen valtran hyttiin ja rupee perkaa taimikkoa kun ottaa sahan kauniiseen käteen. Lopputulema on että toisella tavalla taimikot on hoidettu ja toisella ei. Sen takia toi konehommana kiinnostaa. Itte aattelin kokeilla liikeratanosturia keulaan missl olisi sitten sopiva kaatopää. Riimut ja tarvittaessa nesteet joka pyörään ja pumppu ulosottoon ja eikun hommiin. Kallistahan harrastus on mutta jos vertaa hommaa esimerkiksi peltopuolen urakoihin niin viisinkertainen työaika vuodessa tuo myös tuloa erilailla.
Etuakseliijäykistyksen ja pohjapanssarin se vaatii mutta aika pahoista paikoista saa kyllä tehtyä.
Älä usko sitä mitä agrosta luet, mutta muista kertoa se naapurille.

Hyvä jos puoletkaan totta.

Maataloudella on mahdollisuus tulla miljonääriksi.............

jos on miljardööri aloittaessa.

nilihaara

  • Vieras
Vs: Koneellinen taimikon perkaus.
   Se on laiskuutta jos on rästejä. Ei minulla ole, itse osan raivurilla ja toisen moisen yrittäjäkaveri ammatikseen.  Onnea vaan vemssille matkaan, noilla varusteilla saa jo ekan sata ha raivuutettua eikä toi perkaaminen niin kultakaivos ole että vieraisiin kannattais mennä.   ;D

Jompero

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 706
Vs: Koneellinen taimikon perkaus.
Voi hellanlettas, kyllä pitää aikusella miehellä olla (?) kauhia peleko raivaussahaa kohtaa  ::). Jos kerran itte oot nuin laiska ja saamaton, onko tosiaan mahdoton ajatus antaa tuo ilmeisesti usiamman sadan hehtaarin perkaushomman jollekin metsurille ja maata vaikka teneriffalla loppu rahalla?

vms1

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6759
  • Pitäisiköhän teksti edes joskus oikolukea.
Vs: Koneellinen taimikon perkaus.
Voi hellanlettas, kyllä pitää aikusella miehellä olla (?) kauhia peleko raivaussahaa kohtaa  ::). Jos kerran itte oot nuin laiska ja saamaton, onko tosiaan mahdoton ajatus antaa tuo ilmeisesti usiamman sadan hehtaarin perkaushomman jollekin metsurille ja maata vaikka teneriffalla loppu rahalla?

ihme homma. Maatiloilla on tälläkin hetkellä kauheasti kuormaajia kärryjä ja metsävarusteisia raktoreita. joillakin on giljotiinikouraa ja jopa motovarustusta. Ei tää nyt mitään rakettitiedettä ole eli samoilla laitteilla rakennellaan tollasta raivauslaitetta yhteen koneeseen jolle on vaikea löytää sellaista jatkuvaa työtä talvelle. toinen tarvitaankin tilalla sitten lähes päivittäin. Vaikka toi taimikonhoito onkin viellä aika lapsenkengissä niin tontyyppisellä kalustollahan tehdään valtavasti pellonlaitojen raivausta  ja metsäteiden perkauksia. Niihinhän tätäkin konetta voi käyttää mutta samalla on tarkoitus vähän sipposemmalla ja maastokykyisemmällä koneella tehdä ainakin noi omat raivauksetkin. Toi laiskuus on ihan tosi mutta niin taitaa olla moni muukin kun raivaukset on selvästi rästissä ja hakkuut tehdään motolla eikä moottorisahalla. samat kaverit lypsää robolla tai asemalla eikä esimerkiksi kannukoneella vaikka se on niin paljon edullisempaa.
Älä usko sitä mitä agrosta luet, mutta muista kertoa se naapurille.

Hyvä jos puoletkaan totta.

Maataloudella on mahdollisuus tulla miljonääriksi.............

jos on miljardööri aloittaessa.