Keskivertotilalla urakoinnin merkitys taloudelle on kuin hyttynen panis karhua. Ei se karhu siitä laukea. Aivan sama miten taseet pullistelee, jos ei viivan alle jää mitään..

Mut miksi ihmeessä sellaisella hämätään likvien lopputuloksia  Kymmeniä tuhansia laitetaan "koneurakointituloiksi" jotta voidaan sitten lähteä konekaupoille rahasampoja hakemaan  Ja sitten se robotti jotta on aikaa urakoida 

Tämä on sellainen noidankehä jota en vaan tajua. Tehtäisiin yhtä työtä kunnolla, mutta ei vaan tehdä 

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 04.10.11 - klo:18:54

Keskivertotilalla urakoinnin merkitys taloudelle on kuin hyttynen panis karhua. Ei se karhu siitä laukea. Aivan sama miten taseet pullistelee, jos ei viivan alle jää mitään..

Mut miksi ihmeessä sellaisella hämätään likvien lopputuloksia  Kymmeniä tuhansia laitetaan "koneurakointituloiksi" jotta voidaan sitten lähteä konekaupoille rahasampoja hakemaan  Ja sitten se robotti jotta on aikaa urakoida 

Tämä on sellainen noidankehä jota en vaan tajua. Tehtäisiin yhtä työtä kunnolla, mutta ei vaan tehdä 

Melkein samaan sarjaan menee metsänmyyntitulot, joita jotkin suunnittelijat väkisin vänkää likveihin. Tasainen euromäärä joka vuosi.  Ihan Ok tehdä koko tilaa koskeva suunnitelma pidemmälle aikavälille jossa otetaan mahdollinen muukin rahoitus (metsänmyynti, muun omaisuuden realisointi) harkitusti huomioon. Mutta ei sillä hemmetti tehdä navettaa tai spv:tä kannattavaksi.. 

Laskelmissa korostuu ammattitaito, investoijan olis hyvä olla vähän jäljillä siitä mitä ja millä lasketaan. Yhtä hyvin pankin setä vois kysyä, meinaatko oikeesti saada urakoinnista säännöllistä tulorahoitusta noin paljon. Siis oikeastihan monessa tapauksessa sekin urakointiin käytetty aika on vaan ytimeen keskittymisestä pois, ja karjassa se kostautuu koron kera..

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 04.10.11 - klo:18:54

Keskivertotilalla urakoinnin merkitys taloudelle on kuin hyttynen panis karhua. Ei se karhu siitä laukea. Aivan sama miten taseet pullistelee, jos ei viivan alle jää mitään..

Mut miksi ihmeessä sellaisella hämätään likvien lopputuloksia  Kymmeniä tuhansia laitetaan "koneurakointituloiksi" jotta voidaan sitten lähteä konekaupoille rahasampoja hakemaan  Ja sitten se robotti jotta on aikaa urakoida 

Tämä on sellainen noidankehä jota en vaan tajua. Tehtäisiin yhtä työtä kunnolla, mutta ei vaan tehdä 

Kun siellä fentin kopissa on niin paljon kivempaa kun navetassa.    Isännät ajeli ennen heinähäkillä kun akat oli tiineenä lypsyllä. Nyt ajetetaan fentillä ja virolaiset on navetalla piikomassa. Ei siinä mitään sen kummempaa.

Tein kauan sitten tilan ostosta Likvin. Ei kelvannut kuin Maaseutukeskuksen värilliselle paperille painamana. Oli sittemmin ilo lukea useitakin keskuksen Likvejä. Varsinaista viihdettä. Oli sitten boostattu tulopuolta muutamalla mansikkahehtaarilla tai maatilamatkailulla, tilan väki ei tosin ollut tietoinen moisista bisneksistä. Yhdellä tilalla oli sikatalous opeteltu kyyynärpään(?) kautta.

Eikös metsätulot ole ihan OK laittaa metsäsuunnitelman mukaisina jos niitä honkia humisee huomattavasti?

Ijasja2:n tavoin kannattaa ehdottomasti laskea suunnitellun investoinnin ja nykytuotannon lisäksi vielä sellainen nolla, tai paremminkin miinusvaihtoehto. Eli maatalous vähätöiseksi ja tienestiä muualta.

Jos satsaa 100 000 € metsärahoja maatalouteen niin niistä voi tulouttaa itselleen takaisin 30 000 € seuraavina 10 vuotena ja loppu hävisi sille tielleen        Hyvää bisnestä 

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 04.10.11 - klo:18:54

Keskivertotilalla urakoinnin merkitys taloudelle on kuin hyttynen panis karhua. Ei se karhu siitä laukea. Aivan sama miten taseet pullistelee, jos ei viivan alle jää mitään..

Mut miksi ihmeessä sellaisella hämätään likvien lopputuloksia  Kymmeniä tuhansia laitetaan "koneurakointituloiksi" jotta voidaan sitten lähteä konekaupoille rahasampoja hakemaan  Ja sitten se robotti jotta on aikaa urakoida 

Tämä on sellainen noidankehä jota en vaan tajua. Tehtäisiin yhtä työtä kunnolla, mutta ei vaan tehdä 

Kumpi sulla on se työ jonka teet kunnolla

Eikö homma kannattaisi laskea niin että laittaisi maidon hinnaksi 30 senttiä ja sitten laskisi millainen navetasta pitäisi tehdä  Taitaisi vastaukusena olla aperuokinta, +250 lehmää ja karuselli 

Nyt tehdään kaksi virhettä:

1. Tehdään tolkuttoman kallis navetta ja sitten ollaan nyreissään koska meijeri ei maksakkaan sitä 50 senttiä/litra että se saataisiin maksettua 

2. Jokaiseen uuteen likviin kirjoitetaan että "harjoitetaan koneurakointia" jotta saadaan viivan alle edes jotain plussaa 

-> Tehdään robonavetta jotta aikaa jää tuolle urakoinnille. Jos urakointia tehdään tarpeeksi niin karja jää hoitamatta ja jos urakoidaan liian vähän niin siitä ei tule tuloja. Molemmissa tapauksissa jäädään häviölle, aina menee pieleen 

monella tilalla keskitytään näennäiseen tehokkuuteen, eikä mietitä todellisia tehostamisen paikkoja. legendaarisin esimerkki tästä lienee esim. vaikka kombipaalaus, tuhat paalia vuodessa tekevä säästää aikaa huimat 50 h vuodessa verrattuna erillisvehkeisiin.  vastaavasti emäntä juottaa vasikat (tutti)sankolla navetassa 20 min/pv 120 h vuodesssa tai jaetaan kuivikkeet korvolla tms....

esimerkkejä riittää...

milloinkahan laskelmia ruvettas laskemaan prosesseina, laskis nykyiselle tuotannolle katteet ja kerrointa muuttamalla sais isomman tuotannokatteet esille. siinä sais sitten ittelle kovasti valehdella jotta sais perusteltua miksi investoida.

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 04.10.11 - klo:19:07

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 04.10.11 - klo:18:54

Keskivertotilalla urakoinnin merkitys taloudelle on kuin hyttynen panis karhua. Ei se karhu siitä laukea. Aivan sama miten taseet pullistelee, jos ei viivan alle jää mitään..

Mut miksi ihmeessä sellaisella hämätään likvien lopputuloksia  Kymmeniä tuhansia laitetaan "koneurakointituloiksi" jotta voidaan sitten lähteä konekaupoille rahasampoja hakemaan  Ja sitten se robotti jotta on aikaa urakoida 

Tämä on sellainen noidankehä jota en vaan tajua. Tehtäisiin yhtä työtä kunnolla, mutta ei vaan tehdä 

Kumpi sulla on se työ jonka teet kunnolla

Minä keskityn aina oleelliseen, vähän vuodenaika vaikuttaa painopisteeseen. Joka päivä on kuitenkin aikaa tehdä tärkeimmät työt hyvällä huolellisuudella.

milloinkahan laskelmia ruvettas laskemaan prosesseina, laskis nykyiselle tuotannolle katteet ja kerrointa muuttamalla sais isomman tuotannokatteet esille. siinä sais sitten ittelle kovasti valehdella jotta sais perusteltua miksi investoida.

Ehkä sit kun koko tuotanto osataan nähdä prosessina, joka koostuu osaprosesseista..

Eikös metsätulot ole ihan OK laittaa metsäsuunnitelman mukaisina jos niitä honkia humisee huomattavasti?

Ilman muuta kun puhutaan koko tilan ostamisesta, mutta realistisesti. Vaikka metsätuloa on aikoinaan verotuksessakin on pidetty "vakiona", niin laskelmaan vain ne todella saatavissa olevat tulot ja huomioidaan myös menot. Metsä voi olla myös pääasiassa taimikkoa tai niin nuorta metsää ettei odotettavissa olevilla tuloilla seuraavan kymmenen vuoden aikana voida maksaa kuin ehkä metsään kohdistuvan lainan korot mutta ei lyhennyksiä.

Minusta on silti aika amatöörimäistä että kun puhutaan MAKSUVALMIUSlaskelmasta, käytetään metsän tuotto-odotusta vaikka kymmenen vuoden ajalta ja jaetaan se tasan kaikille vuosille, esim. 2500 euroa/ vuosi.  Oikeasti pitäisi osata arvioida, onko vaikkapa 5 vuoden päästä mahdollisuus myydä parilla kympillä metsää tjsp.

Minusta on silti aika amatöörimäistä että kun puhutaan MAKSUVALMIUSlaskelmasta, käytetään metsän tuotto-odotusta vaikka kymmenen vuoden ajalta ja jaetaan se tasan kaikille vuosille, esim. 2500 euroa/ vuosi.  Oikeasti pitäisi osata arvioida, onko vaikkapa 5 vuoden päästä mahdollisuus myydä parilla kympillä metsää tjsp.

Kyllä tuo on mahdollista tehdä MAKSUVALMIUSlaskelmassa, ja ihan timantikovana ammattilaisena....    Mutta se edellyttää, että metsän menot on realistisesti huomiotu ja metsää on juuri myyty tai ollaan ihan aikuisten oikeasti myymässä riittävän paljon. Verojen ja mahdolliseten uudistukulujen jälkeen jäävä raha talletetaan omalle tilille, josta nostetaan rahaa sopivasti vaikka samalla viikolla kun tulee lainanlyhennyslappu. Sopivasti päättyvissä määräaikaistileissä on hyötyä, jos on taipuvainen "sijoittamaan" itseensä.

Tosiaan on tärkeätä arvioida, onko esim. viiden vuoden päästä myytävää ja onko mahdollista myydä. Mutta metsätuloissa on sellainen huono puoli, että pystykaupoissa hakkuuaika on usein kaksi vuotta kaupan tekemisestä. Joten rahojen saamiseen (ilman puukauppaa vastaan tehtyä lainajärjestelyä) voi kulua pidempi aika kuin luulee. Siksi mieluimmin tuo etukäteen myyminen.

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 05.10.11 - klo:10:20

Tosiaan on tärkeätä arvioida, onko esim. viiden vuoden päästä myytävää ja onko mahdollista myydä. Mutta metsätuloissa on sellainen huono puoli, että pystykaupoissa hakkuuaika on usein kaksi vuotta kaupan tekemisestä. Joten rahojen saamiseen (ilman puukauppaa vastaan tehtyä lainajärjestelyä) voi kulua pidempi aika kuin luulee. Siksi mieluimmin tuo etukäteen myyminen.

Maksaahan puunmyyjät ennakoita, joku muu varmaan osaa sanoa paljonko arvioidusta kokonais kauppahinnasta yleensä maksimissa on. Itselläni on aina tullut hakku niin nopeasti kaupan jälkeen ettei tuolla ole ollut merkitystä.
Tiedän kuitenkin useamman tapauksen missä on käyty puoliväkisin rääpimässä lakirajaa hipoen jostain harvennusmetsästä lisää puita kun ennakot on mennyt yli kokonaismäärän eikä isännällä ole rahaa maksaa takaisin metsäyhtiölle..