Olin tänään tilaisuudessa, jossa oli paikallisia tulevia maidontuottajia/maatalousyrittäjiä muutama kappale. Kaikki kolme tulevaa maidontuottajaa olivat jo suunnitelleet tulevat investoinnit ja investointisuunnitelmat oli tehty.
Itse vahingosta viisastuneena osaan nyt suhtautua aika kriittisesti noihin muitten tekemiin suunnitelmiin. Kahdella kolmesta oli aika samanlaiset suunnitelmat ja samankokoiset tilat. Kolmannella sitten vähän isompi tila, mutta huomattavasti suurempi investointi. Ja juuri tässä suuressa investoinnissa kulut oli laskettu todella alhaisiksi ja tulot suuriksi. Muummoassa maidon hintana oli käytetty 40c/l, vaikka pitäisi käyttää pienempää hintaa. Näissä pienemmissä investoinneissa kustannukset olivat lähempänä oikeita, samoin kuin tulotkin.
Näissä pienemmissä investoinneissa laskelmista toisen oli tehnyt proagria ja toisessa yksityinen konsultti. Tämän suuren investoinnin laskelmat oli tehnyt myöskin proagria, tosin eri henkilö.
Se tässä eniten ihmetytti, että näissä proagrian laskelmissa yksikkö hinnat erosivat toisistaan kuin yö ja päivä. Eroissa puhutaan 10-20% kustannus eroista ja tulo puolellakin pienemmässä investoinnissa tuottaja hinnaksi oli laskelmassa pistetty 36c/l. Tätä siis pähkäiltiin ja eräs paikalla olija meinasi, että laskelmassa on otettu huomioon suuruuden ekonomia. Itse en tätä usko, vaan oletan että kyseessä on laskelman tekijän virheet.
Mitä te olette mieltä noista suurista yksikkö hintöjen eroista?

Kuka on antanut laskelmassa käytetyt alkuarvot?

Tätä pitäisi kysyä. ProAgria laskee kyllä millä tahansa luvuila, jos niin pyydetään. Yrittäjällä pitäisi olla juuri näihin alkuarvoihin jonkinlainen näkemys, vaikka laskentatekniikka jäisikin muille.

Kertoo jotain, kyseisen proagrian toimijoista ...
Laskelmat pitää aina tehdä niin realistisesti kuin se vaan on mahdollista ja jättää vielä pelivaraakin.

Minun mielestäni pitäisi olla mahdollisimman realistinen lähtökohta, jossa sitten inflatoidaan niin raskaasti, että nähdään mitä laskelma kestää. Toki laskelmat ovat tilakohtaisia ja herkkyys löytyy yhdellä tilalla eri kohdasta kuin toisella. Jokseenkin typerää käyttää yhtä laskelmaa ja yrittää sen perusteella päätellä, tuleeko toiminta näyttämään vihreää valoa.

 

Edelleenkö laskelmia tehdään 36-40 sentin hinnoilla 

Laitetaanko lehmät lypsämään 10 tonnia meijeriin asti/eläin 

Laitetaanko uudistusprosentiksi 20%, sairastavuudeksi 0,5 (normi on 1) ja keskipoikimakerraksi 2,8 

Viljan hintana taisi olla 80 €/tn 


 

Paljon on eroja näissä P-A:n talouskonsulteissa ihan samalla alueella. Toiset laskee kiltisti pykälät täyttävillä "listahinnoilla" joilla homman saa "kannattamaan", fiksuimmat osaa sitten käyttää niitä lukuja jotka todennäköisesti tulevat vastaan oikeassa elämässä. 

Paljon on eroja näissä P-A:n talouskonsulteissa ihan samalla alueella. Toiset laskee kiltisti pykälät täyttävillä "listahinnoilla" joilla homman saa "kannattamaan", fiksuimmat osaa sitten käyttää niitä lukuja jotka todennäköisesti tulevat vastaan oikeassa elämässä. 

Juu, eroja on ja ihan tuurista kiinni millaisen saa jos ei itse osaa etukäteen järjestää itselleen sopivaista. Ja sitten kun realistinen laskelma on tehty, niin kaikkein fiksuimmat viettävät vielä vähintään päivän puolikkaan leikkimällä lukujen kanssa kokeillen mitä tapahtuu jos vaikkapa rehun hinta pompsahtaa tai säilörehun laatu on nippa nappa kelvollista eikä hyvää, elukat sairastavat enemmän jne.

Miten mahtaa olla ns. katastofisuunnitelman tekeminen tai edes sen asiallinen ajatteminen tässä vaiheessa? Siis mitä jos tulee avioero, sairastuu pahasti tai konkurssi ja kuinka siihen varautua, jotta elämä jatkuisi sen jälkeen edes mahdollisesti siedettävänä ja veloista pääsi kohtuu ajassa eroon. Se on kun ihan selvää, että myös maatiloja menee konkurssiin.

ProAgrian ensimmäinen laskelma ainakin P-Savossa tehdään kahden viimeiden vuoden keskihinnoilla. Tarvittaessa sitten pahan päivän versioita. Melkonen vatipää pitää olla että jättää yhden "haave" laskelman varaan.

Pitäiskö parsipaikka olla niin halpa ettei tartte laskelmia Usko riittää

Taitaa olla tässäkin että yhden perseelleen menneen laskelman investoineena osaa sitten seuraavan investoinnin laskelmiin käyttää jo järkeäkin. Jotenkin hirvittää nää koulunpenkiltä suoraan navettaa tekevät tapaukset, pitäs ensin olla jossain rakennusprojektissa mukana kun saa luvat omaan rojektiin.

Edelleenkö laskelmia tehdään 36-40 sentin hinnoilla 

Laitetaanko lehmät lypsämään 10 tonnia meijeriin asti/eläin 

Laitetaanko uudistusprosentiksi 20%, sairastavuudeksi 0,5 (normi on 1) ja keskipoikimakerraksi 2,8 

Viljan hintana taisi olla 80 €/tn 


 

Juuri näin kuten sanot. Tässä suurimman investoinnin laskelmassa keskituotos tavoite oli laskennassa laskettu meijeriin asti meneväksi maidoksi, joka tietenkin todellisuudessa on pienempi. Myöskin tuottaja hintana oli laskettu suurimmalla tilalla tuo 40c/l ja muilla 36c/l.

Keski poikima kertana laskelmassa oli juuri tuo 2,8.

Suurimmalla tilalla ja toisella pienemmällä tilalla oli laskenta tehty täysrehun käytön mukaan. Tuota toisen pienemmän tilan laskennassa käytettyä viljan hintaa en muista.

Pitäiskö parsipaikka olla niin halpa ettei tartte laskelmia Usko riittää

Tuossa isomman tilan suunnitelmassa oli kirjoitettu, että normaali parsipaikan hinta on nykyään 12000€. Ainakin omasta mielestä siinä on äkkiä puolet liikaa. Tuota 12000€ ei mielestäni saa kuoletettua edes c2-alueella.

Pitäiskö parsipaikka olla niin halpa ettei tartte laskelmia Usko riittää

Hirtehistä huumoria viimeiset käänteet huomioon ottaen... 

Pitäiskö parsipaikka olla niin halpa ettei tartte laskelmia Usko riittää

15000€ per lehemäpaikka, onko paha?

On tehty jopa 17 tontun parsipaikkoja ja tila edelleen pystyssä, rakentamisaikana meni kaikki persiilleen. Ei siis minun tilasta kyse.