Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: lehmänviljelijä - 03.10.11 - klo:19:49
-
Olin tänään tilaisuudessa, jossa oli paikallisia tulevia maidontuottajia/maatalousyrittäjiä muutama kappale. Kaikki kolme tulevaa maidontuottajaa olivat jo suunnitelleet tulevat investoinnit ja investointisuunnitelmat oli tehty.
Itse vahingosta viisastuneena osaan nyt suhtautua aika kriittisesti noihin muitten tekemiin suunnitelmiin. Kahdella kolmesta oli aika samanlaiset suunnitelmat ja samankokoiset tilat. Kolmannella sitten vähän isompi tila, mutta huomattavasti suurempi investointi. Ja juuri tässä suuressa investoinnissa kulut oli laskettu todella alhaisiksi ja tulot suuriksi. Muummoassa maidon hintana oli käytetty 40c/l, vaikka pitäisi käyttää pienempää hintaa. Näissä pienemmissä investoinneissa kustannukset olivat lähempänä oikeita, samoin kuin tulotkin.
Näissä pienemmissä investoinneissa laskelmista toisen oli tehnyt proagria ja toisessa yksityinen konsultti. Tämän suuren investoinnin laskelmat oli tehnyt myöskin proagria, tosin eri henkilö.
Se tässä eniten ihmetytti, että näissä proagrian laskelmissa yksikkö hinnat erosivat toisistaan kuin yö ja päivä. Eroissa puhutaan 10-20% kustannus eroista ja tulo puolellakin pienemmässä investoinnissa tuottaja hinnaksi oli laskelmassa pistetty 36c/l. Tätä siis pähkäiltiin ja eräs paikalla olija meinasi, että laskelmassa on otettu huomioon suuruuden ekonomia. Itse en tätä usko, vaan oletan että kyseessä on laskelman tekijän virheet.
Mitä te olette mieltä noista suurista yksikkö hintöjen eroista?
-
Kuka on antanut laskelmassa käytetyt alkuarvot?
Tätä pitäisi kysyä. ProAgria laskee kyllä millä tahansa luvuila, jos niin pyydetään. Yrittäjällä pitäisi olla juuri näihin alkuarvoihin jonkinlainen näkemys, vaikka laskentatekniikka jäisikin muille.
-
Kertoo jotain, kyseisen proagrian toimijoista ...
Laskelmat pitää aina tehdä niin realistisesti kuin se vaan on mahdollista ja jättää vielä pelivaraakin.
-
Minun mielestäni pitäisi olla mahdollisimman realistinen lähtökohta, jossa sitten inflatoidaan niin raskaasti, että nähdään mitä laskelma kestää. Toki laskelmat ovat tilakohtaisia ja herkkyys löytyy yhdellä tilalla eri kohdasta kuin toisella. Jokseenkin typerää käyttää yhtä laskelmaa ja yrittää sen perusteella päätellä, tuleeko toiminta näyttämään vihreää valoa.
-
:o
Edelleenkö laskelmia tehdään 36-40 sentin hinnoilla ???
Laitetaanko lehmät lypsämään 10 tonnia meijeriin asti/eläin ???
Laitetaanko uudistusprosentiksi 20%, sairastavuudeksi 0,5 (normi on 1) ja keskipoikimakerraksi 2,8 ???
Viljan hintana taisi olla 80 €/tn ???
:o
-
Paljon on eroja näissä P-A:n talouskonsulteissa ihan samalla alueella. Toiset laskee kiltisti pykälät täyttävillä "listahinnoilla" joilla homman saa "kannattamaan", fiksuimmat osaa sitten käyttää niitä lukuja jotka todennäköisesti tulevat vastaan oikeassa elämässä.
-
Paljon on eroja näissä P-A:n talouskonsulteissa ihan samalla alueella. Toiset laskee kiltisti pykälät täyttävillä "listahinnoilla" joilla homman saa "kannattamaan", fiksuimmat osaa sitten käyttää niitä lukuja jotka todennäköisesti tulevat vastaan oikeassa elämässä.
Juu, eroja on ja ihan tuurista kiinni millaisen saa jos ei itse osaa etukäteen järjestää itselleen sopivaista. Ja sitten kun realistinen laskelma on tehty, niin kaikkein fiksuimmat viettävät vielä vähintään päivän puolikkaan leikkimällä lukujen kanssa kokeillen mitä tapahtuu jos vaikkapa rehun hinta pompsahtaa tai säilörehun laatu on nippa nappa kelvollista eikä hyvää, elukat sairastavat enemmän jne.
Miten mahtaa olla ns. katastofisuunnitelman tekeminen tai edes sen asiallinen ajatteminen tässä vaiheessa? Siis mitä jos tulee avioero, sairastuu pahasti tai konkurssi ja kuinka siihen varautua, jotta elämä jatkuisi sen jälkeen edes mahdollisesti siedettävänä ja veloista pääsi kohtuu ajassa eroon. Se on kun ihan selvää, että myös maatiloja menee konkurssiin.
-
ProAgrian ensimmäinen laskelma ainakin P-Savossa tehdään kahden viimeiden vuoden keskihinnoilla. Tarvittaessa sitten pahan päivän versioita. Melkonen vatipää pitää olla että jättää yhden "haave" laskelman varaan. :o
-
Pitäiskö parsipaikka olla niin halpa ettei tartte laskelmia ::) Usko riittää ;D
-
Taitaa olla tässäkin että yhden perseelleen menneen laskelman investoineena osaa sitten seuraavan investoinnin laskelmiin käyttää jo järkeäkin. Jotenkin hirvittää nää koulunpenkiltä suoraan navettaa tekevät tapaukset, pitäs ensin olla jossain rakennusprojektissa mukana kun saa luvat omaan rojektiin.
-
:o
Edelleenkö laskelmia tehdään 36-40 sentin hinnoilla ???
Laitetaanko lehmät lypsämään 10 tonnia meijeriin asti/eläin ???
Laitetaanko uudistusprosentiksi 20%, sairastavuudeksi 0,5 (normi on 1) ja keskipoikimakerraksi 2,8 ???
Viljan hintana taisi olla 80 €/tn ???
:o
Juuri näin kuten sanot. Tässä suurimman investoinnin laskelmassa keskituotos tavoite oli laskennassa laskettu meijeriin asti meneväksi maidoksi, joka tietenkin todellisuudessa on pienempi. Myöskin tuottaja hintana oli laskettu suurimmalla tilalla tuo 40c/l ja muilla 36c/l.
Keski poikima kertana laskelmassa oli juuri tuo 2,8.
Suurimmalla tilalla ja toisella pienemmällä tilalla oli laskenta tehty täysrehun käytön mukaan. Tuota toisen pienemmän tilan laskennassa käytettyä viljan hintaa en muista.
-
Pitäiskö parsipaikka olla niin halpa ettei tartte laskelmia ::) Usko riittää ;D
Tuossa isomman tilan suunnitelmassa oli kirjoitettu, että normaali parsipaikan hinta on nykyään 12000€. Ainakin omasta mielestä siinä on äkkiä puolet liikaa. Tuota 12000€ ei mielestäni saa kuoletettua edes c2-alueella.
-
Pitäiskö parsipaikka olla niin halpa ettei tartte laskelmia ::) Usko riittää ;D
Hirtehistä huumoria viimeiset käänteet huomioon ottaen... ;)
-
Pitäiskö parsipaikka olla niin halpa ettei tartte laskelmia ::) Usko riittää ;D
15000€ per lehemäpaikka, onko paha?
-
On tehty jopa 17 tontun parsipaikkoja ja tila edelleen pystyssä, rakentamisaikana meni kaikki persiilleen. Ei siis minun tilasta kyse.
-
jotenkin tuntuu että keskitytään hieman liikaa erilaisiin laskelmiin. Pääasia on kuitenkin miten saadaan vähintään 10000 litraa maitoa tankkiin per parsipaikka. Tästä tinkiminen johtaa useamman navetan ongelmiin.
-
Toinen harha polku on turha varustelu. Joillekkin vain myyntimiesten seireeni laulut menee jo muutenkin pyörällään olevaan päähän kuin häkä. Kun ei oo paremmastakaan tietoa. Viimeisimmät pihatot alkavat olla jo todella selkeitä: näät jopa toisesta päässä kun "letkajenkka" on vauhdissa. Näissä joka paikka survottu rautaa täyteen härdelleissä moinen havainto olisi sula mahdottomuus. 1 robon laitoksessa alkaa miljoona ekua olla liikaa. On näitä muutamat tehneet 600-700 t€ mutta aika hyvin näissä on investointi pedattu ja laitos on vain lypsäville unohtamatta rakennusajan tiukkaa kulu kuria. Nuoriso majailee sitten vanhassa.
-
Parsipaikan hintojakin voidaan lakea niin kovin monella tavalla. Pelkkä rakennus lannanpoistoineen ja kalusteineen (jos esim. on asema ja lantalatkin vanhastaan, ei tehdä siiloja jne) on vähän eri asia kuin se että tehdään kaikki nuorkarjatilatkin ja 20m3 laakasiiloa ja 30m3 lietesäiliötä /lypsävä ja komponenttivarasto ja ostetaan apevaunu investointiin jne... Lypsävien rakennus ilman lypsyjärjestelmää mutta kalusteilla ja lannanpoistolla ja keskipöydällä/ visiireillä maksaa korkeintaan 5000/parsipaikka (mukaanlukien umpparit), mutta kaikesta muusta voi tulla tuplat lisää.
-
ProAgrian ensimmäinen laskelma ainakin P-Savossa tehdään kahden viimeiden vuoden keskihinnoilla. Tarvittaessa sitten pahan päivän versioita. Melkonen vatipää pitää olla että jättää yhden "haave" laskelman varaan. :o
Parsipaikan hintojakin voidaan lakea niin kovin monella tavalla. Pelkkä rakennus lannanpoistoineen ja kalusteineen (jos esim. on asema ja lantalatkin vanhastaan, ei tehdä siiloja jne) on vähän eri asia kuin se että tehdään kaikki nuorkarjatilatkin ja 20m3 laakasiiloa ja 30m3 lietesäiliötä /lypsävä ja komponenttivarasto ja ostetaan apevaunu investointiin jne... Lypsävien rakennus ilman lypsyjärjestelmää mutta kalusteilla ja lannanpoistolla ja keskipöydällä/ visiireillä maksaa korkeintaan 5000/parsipaikka (mukaanlukien umpparit), mutta kaikesta muusta voi tulla tuplat lisää.
Hyviä pointteja. Pitäisi kohta alkaa pyörittelemään Likwiä oman spv:n kohdalta. Erilaisia laskelmia tulee parin sijasta varmaan reilusti yli kymmenen. Sen verran monta muuttujaa lypsykarjatilan kokonaisuudessa nimittäin on. Mielestäni yksi tärkemmistä lähtökohdista on kuitenkin määrittää yksityistalouden menot, ja yrittää pysyä myös niidenkin osalta raameissa. Ennen sen suurempia laajennussuunnitelmia vielä nykyisessäkin kokoluokassa on parantamisen varaa. Mahdollista laajennusta varten tulevat investoinnit ollaan pyritty hajauttamaan jo nyt etukäteen tulorahoituksella toteutettavaksi. Nykyisen isännän kanssa ollaan pyritty parantamaan peltojen kasvukuntoa, alentamalla säilörehun tuotantokustannusta, parantamalla eläinten olosuhteita, jalostukseen panostamalla ja kone- sekä rakennusinvestointejakin ollaan ajateltu mahdollisen tulevan kokonaisuuden kannalta. Apevaunu-, viljan murskesäilöntä, uusi kaivo ja uudet laakasiilot ehkä jo muutaman seuraavan vuoden aikana toteutettavia.. Näin kohta nuoren viljelijän näkökulmasta nyt jännittää aika paljon Makera-rahan kohtalo sekä muutos maitokiintiöjärjestelmään.. :-\
-
On tehty jopa 17 tontun parsipaikkoja ja tila edelleen pystyssä, rakentamisaikana meni kaikki persiilleen. Ei siis minun tilasta kyse.
Mielestäni jo pelkkä 17000 € on kertaallinen raha ja vaikka 100000€ on jo suuri investointi. Uskaltaisinkohan rakentaa 5,8823529411764705882352941176471 lypsylehmän navetan?
-
On tehty jopa 17 tontun parsipaikkoja ja tila edelleen pystyssä, rakentamisaikana meni kaikki persiilleen. Ei siis minun tilasta kyse.
Mielestäni jo pelkkä 17000 € on kertaallinen raha ja vaikka 100000€ on jo suuri investointi. Uskaltaisinkohan rakentaa 5,8823529411764705882352941176471 lypsylehmän navetan?
kartuttaisit kokemusta jo aikaisempia kokemuksien pohjalta 8)
-
Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että yleensä ns.neuvontajärjestön laskelmat on hiukan niinkuin turhan
kauniilta näyttäviä... :-[
Ja yleensäkin laskelmat saadaan näyttämään ihan sellaisilta kuin itse halutaan.
Se on myös isännästä kiinni, millaisia päättömiä lukuja itse neuvojalle antaa. :-\
-
Parsipaikan hintojakin voidaan lakea niin kovin monella tavalla. Pelkkä rakennus lannanpoistoineen ja kalusteineen (jos esim. on asema ja lantalatkin vanhastaan, ei tehdä siiloja jne) on vähän eri asia kuin se että tehdään kaikki nuorkarjatilatkin ja 20m3 laakasiiloa ja 30m3 lietesäiliötä /lypsävä ja komponenttivarasto ja ostetaan apevaunu investointiin jne... Lypsävien rakennus ilman lypsyjärjestelmää mutta kalusteilla ja lannanpoistolla ja keskipöydällä/ visiireillä maksaa korkeintaan 5000/parsipaikka (mukaanlukien umpparit), mutta kaikesta muusta voi tulla tuplat lisää.
1Ropo,mattoruokkija täyttöpöydällä,tilat 70 lehmää+nuorkarja,pikkuvasikoille juottoautomaatti,2300mottinen petonilietemonttu ja tärkeimpänä 10000neliöö asvalttipihaa.
Koko hoito toimivana pakettina alle 3000e lehmäpaikka,sis tontin 8)
Toki täällä oli ollu 2,5 vuotta eläimet sisällä.
Pointti on se,ettei aina kannata rakentaa uutta 8)
-
Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että yleensä ns.neuvontajärjestön laskelmat on hiukan niinkuin turhan
kauniilta näyttäviä... :-[
Ja yleensäkin laskelmat saadaan näyttämään ihan sellaisilta kuin itse halutaan.
Se on myös isännästä kiinni, millaisia päättömiä lukuja itse neuvojalle antaa. :-\
Silloin kun meillä proagrian kaveri teki likwin, hän ei suostunut käyttämään mitään lukuja mitä hänelle esitin, vaikka minulla oli näyttää mustaa valkoisella. Esimerkiksi pihatosta oli sitova kokonaisurakkatarjous samoin kuin pihaton kalusteista. Näistä huolimatta hän käytti proagrian omia ohjehintoja laskelmista, jotka olivat aivan helvetisti suurempia. Samoin tuotantopanokset olivat helvetisti todellisuutta korkeammat. Tietenkin kulujen nousua on ja ne pitää huomioida. Mutta on se liian rankkaa, jos lasketaan kaikki 20-25% korkeammilla hinnoilla. Meillä esimerkiksi vesikuluiksi hän laittoi 4200€ vuodessa, vaikka vesi tulee meille painovoimaisena omalta maalta ja todelliset kulut vedestä ovat siis lähellä nollaa. Paljon muutakin vastaavaa löytyi.
Sehän on siis sanomattakin selvää, että etelässä et rahoitusta saa proagrian laskelmilla.
-
On tehty jopa 17 tontun parsipaikkoja ja tila edelleen pystyssä, rakentamisaikana meni kaikki persiilleen. Ei siis minun tilasta kyse.
Ehtii se vielä menemään nurin :-[
Investoinnilla tavoitellaan jotain päämäärää jonka isäntä (ja/tai emäntä) on itselleen asettanut. Yleensä (kai) tavoitellaan parempaa kannattavuutta eli yksityistalouden käyttöön jäävän rahamäärän lisäämistä. Tavoitteena voi olla myös paremman ja komeamman tekeminen kuin mitä naapurilla on tai joku muu vaikeasti sanoilla määriteltävä VISIO jonka arvoa on vaikea mitata rahassa.
Mutta jos tavoitellaan parempaa liksaa, tulee tilalla olla pitkän tähtäimen suunnitelma (15-20 vuotta) jossa asetetaan tavoite millainen tilan KOKONAISUUTENA tulisi olla tuon ajanjakson jälkeen.
Kun suunnitelma on olemassa, kaikkia investointeja ja tekemisiä mietitään tuon pitkän tähtäimen suunnitelman valossa, tukevatko ajatellut toimet tavoitetta vai haittaavatko ne sen saavuttamista.
Navettainvestointi onnistuessaan parantaa tilan kannattavuutta ja kohentaa likviditeettiä merkittävästi, harvoin kuitenkin lyhyellä tähtäimellä. Tuotannos lisääminen imee sisäänsä yllättävän paljon pääomia muutaman ensimmäisen vuoden aikana.
Pahimmillaan uuden navetan rakentaminen johtaa muuten elinkelpoisen ja kannattavan tilan konkurssiin. Liian tiukoille laskettu talous ja ripaus huonoa tuuria. Tai investointivaiheessa on unohdettu kannattavuustavoitteet ja menty mukaan myyntimiesten hypeen. Tai ryhdytään rakentamaan jonkinlaista ihannetyöpaikkaa jossa on tosi KIVA ja IHANA olla töissä.... ::)
Se ei vain helkatti paljon lämmitä vaikka uusi navetta olisi kuinka KIVA/IHANA jos pirtin puolella odottaa vuosia kestävä laskunmaksuhelvetti viivästyskorkoineen ja ulosottouhkineen.
Nim. Seitsemän vuotta investoinnista, 8300€/parsipaikka ja yhtään enempää ei olisi perse kestänyt...
-
Sen verran piti vielä lisätä, että meillä on siis enolta vuokralla 40 lypsävän pihatto, jossa on nyt ladonpään seinää siirtämällä tilaa 57 lypsävälle. Mahdollisuuksia laajentaa loppuakin latoa hyödyntäen noin 70 lypsävään. Tällä hetkellä lypsyssä on 51.
Meillä on ollut tähän asti hyvää säkää siinä, että elukoilla ei ollut minkäänlaisia sairauksia ja poikimisetkin on sujuneet ongelmitta - ainoa negatiivinen asia on, että on tullut neljät kaksoset. Tässä terveys puolessa tietenkin vaimon ammattitaito näyttelee suurta osaa.
Mutta varsinainen asia on se, että olen tässä jatkuvasti seurannut meille tehtyjä likwejä tälle eläinmäärälle ja näihin tuloihin/kuluihin suhteutettuna. Likweihin verrattuna todellinen kulutaso on ollut huomattavasti pienempi ja vastaavasti tulo taso on ollut paljon korkeampi. Selviä syitä tietenkin löytyy heti siitä, että tuottajahinta on nyt selvästi korkeampi kuin likweissä, eikä tuotantopanosten hinnat ole niin suuria mitä laskennassa käytettiin. Laskelmissa ei silloin tietenkään vielä olleet mukana enon 48ha, koska tämä ei ollut silloin edes suunnitelmissa. Tosin se ei olisi vaikuttanut mitenkään loppu tulokseen.
Mutta suurin tekijä mikä tähän vaikuttaa on varmasti se, että meillä on keskituotos 10140l/a, kun laskelmissa käytettiin 8500l/a. Likwin tekijät ei suostuneet käyttämään korkeampaa tuotostasoa, koska "kokemusta" ei olut. Vaikka kuinka vakuutimme, että vaimolla ammattitaitoa löytyy ja että tarkoituksena on hankkia heti nimenomaan korkeatuotoksisia lypsäviä, niin siitä huolimatta siihen ei suostunut.
Tässä olen vertaillut todellisuutta proagrian tekemiin laskelmiin, joilla rahoitusta ei voi saada.
-
Mulla laskelmat on tehty 33s maidonhinnalla ja kulut periaatteella " jos kaikki menee persiilleen". Eli jos nyt sitten tuon laskelman mukaan vielä onnistuu bisneksen tunaroimaan niin peilistä löytyy syyllinen. Niinkuin se kyllä monesti vaan löytyy. Jotenkin nää "oli huonoo tuuria" selitykset ei vaan monesti pidä paikkaansa vai onko se sit huonoks tuuriks luettavaa jos ammattitaito ei riitä isomman karjan hoitamiseen?
-
Nii, ja kuinka monta firmaa yleisemin on menny nurin isännän henk.koht kulujen takia ko luuloo että kaikki tuleva raha on omaa... notta esimerkiksi jos on 50 tonnia jossainvaiheessa katetta tilillä, ja luulee niitä omikseen, ja sitte ko tarvittaas seuraavan kesän lannotteet ostaa, nii todetaan vaa että komia mersu onkyllä pihas, mutta mistäs lannotteet maksetaan?
-
Eikö homma kannattaisi laskea niin että laittaisi maidon hinnaksi 30 senttiä ja sitten laskisi millainen navetasta pitäisi tehdä ;D Taitaisi vastaukusena olla aperuokinta, +250 lehmää ja karuselli ::)
Nyt tehdään kaksi virhettä:
1. Tehdään tolkuttoman kallis navetta ja sitten ollaan nyreissään koska meijeri ei maksakkaan sitä 50 senttiä/litra että se saataisiin maksettua ::)
2. Jokaiseen uuteen likviin kirjoitetaan että "harjoitetaan koneurakointia" jotta saadaan viivan alle edes jotain plussaa :P
-> Tehdään robonavetta jotta aikaa jää tuolle urakoinnille. Jos urakointia tehdään tarpeeksi niin karja jää hoitamatta ja jos urakoidaan liian vähän niin siitä ei tule tuloja. Molemmissa tapauksissa jäädään häviölle, aina menee pieleen :P
-
Keskivertotilalla urakoinnin merkitys taloudelle on kuin hyttynen panis karhua. Ei se karhu siitä laukea. Aivan sama miten taseet pullistelee, jos ei viivan alle jää mitään..
-
Keskivertotilalla urakoinnin merkitys taloudelle on kuin hyttynen panis karhua. Ei se karhu siitä laukea. Aivan sama miten taseet pullistelee, jos ei viivan alle jää mitään..
Mut miksi ihmeessä sellaisella hämätään likvien lopputuloksia :o Kymmeniä tuhansia laitetaan "koneurakointituloiksi" jotta voidaan sitten lähteä konekaupoille rahasampoja hakemaan ;D Ja sitten se robotti jotta on aikaa urakoida :o
Tämä on sellainen noidankehä jota en vaan tajua. Tehtäisiin yhtä työtä kunnolla, mutta ei vaan tehdä :P
-
Keskivertotilalla urakoinnin merkitys taloudelle on kuin hyttynen panis karhua. Ei se karhu siitä laukea. Aivan sama miten taseet pullistelee, jos ei viivan alle jää mitään..
Mut miksi ihmeessä sellaisella hämätään likvien lopputuloksia :o Kymmeniä tuhansia laitetaan "koneurakointituloiksi" jotta voidaan sitten lähteä konekaupoille rahasampoja hakemaan ;D Ja sitten se robotti jotta on aikaa urakoida :o
Tämä on sellainen noidankehä jota en vaan tajua. Tehtäisiin yhtä työtä kunnolla, mutta ei vaan tehdä :P
Melkein samaan sarjaan menee metsänmyyntitulot, joita jotkin suunnittelijat väkisin vänkää likveihin. Tasainen euromäärä joka vuosi. ::) Ihan Ok tehdä koko tilaa koskeva suunnitelma pidemmälle aikavälille jossa otetaan mahdollinen muukin rahoitus (metsänmyynti, muun omaisuuden realisointi) harkitusti huomioon. Mutta ei sillä hemmetti tehdä navettaa tai spv:tä kannattavaksi.. :(
Laskelmissa korostuu ammattitaito, investoijan olis hyvä olla vähän jäljillä siitä mitä ja millä lasketaan. Yhtä hyvin pankin setä vois kysyä, meinaatko oikeesti saada urakoinnista säännöllistä tulorahoitusta noin paljon. Siis oikeastihan monessa tapauksessa sekin urakointiin käytetty aika on vaan ytimeen keskittymisestä pois, ja karjassa se kostautuu koron kera..
-
Keskivertotilalla urakoinnin merkitys taloudelle on kuin hyttynen panis karhua. Ei se karhu siitä laukea. Aivan sama miten taseet pullistelee, jos ei viivan alle jää mitään..
Mut miksi ihmeessä sellaisella hämätään likvien lopputuloksia :o Kymmeniä tuhansia laitetaan "koneurakointituloiksi" jotta voidaan sitten lähteä konekaupoille rahasampoja hakemaan ;D Ja sitten se robotti jotta on aikaa urakoida :o
Tämä on sellainen noidankehä jota en vaan tajua. Tehtäisiin yhtä työtä kunnolla, mutta ei vaan tehdä :P
Kun siellä fentin kopissa on niin paljon kivempaa kun navetassa. ;D Isännät ajeli ennen heinähäkillä kun akat oli tiineenä lypsyllä. Nyt ajetetaan fentillä ja virolaiset on navetalla piikomassa. Ei siinä mitään sen kummempaa.
-
Tein kauan sitten tilan ostosta Likvin. Ei kelvannut kuin Maaseutukeskuksen värilliselle paperille painamana. Oli sittemmin ilo lukea useitakin keskuksen Likvejä. Varsinaista viihdettä. Oli sitten boostattu tulopuolta muutamalla mansikkahehtaarilla tai maatilamatkailulla, tilan väki ei tosin ollut tietoinen moisista bisneksistä. Yhdellä tilalla oli sikatalous opeteltu kyyynärpään(?) kautta.
Eikös metsätulot ole ihan OK laittaa metsäsuunnitelman mukaisina jos niitä honkia humisee huomattavasti?
Ijasja2:n tavoin kannattaa ehdottomasti laskea suunnitellun investoinnin ja nykytuotannon lisäksi vielä sellainen nolla, tai paremminkin miinusvaihtoehto. Eli maatalous vähätöiseksi ja tienestiä muualta.
-
Jos satsaa 100 000 € metsärahoja maatalouteen niin niistä voi tulouttaa itselleen takaisin 30 000 € seuraavina 10 vuotena ja loppu hävisi sille tielleen :P :P :P ;D ;D ;D Hyvää bisnestä ???
-
Keskivertotilalla urakoinnin merkitys taloudelle on kuin hyttynen panis karhua. Ei se karhu siitä laukea. Aivan sama miten taseet pullistelee, jos ei viivan alle jää mitään..
Mut miksi ihmeessä sellaisella hämätään likvien lopputuloksia :o Kymmeniä tuhansia laitetaan "koneurakointituloiksi" jotta voidaan sitten lähteä konekaupoille rahasampoja hakemaan ;D Ja sitten se robotti jotta on aikaa urakoida :o
Tämä on sellainen noidankehä jota en vaan tajua. Tehtäisiin yhtä työtä kunnolla, mutta ei vaan tehdä :P
Kumpi sulla on se työ jonka teet kunnolla ???
-
Eikö homma kannattaisi laskea niin että laittaisi maidon hinnaksi 30 senttiä ja sitten laskisi millainen navetasta pitäisi tehdä ;D Taitaisi vastaukusena olla aperuokinta, +250 lehmää ja karuselli ::)
Nyt tehdään kaksi virhettä:
1. Tehdään tolkuttoman kallis navetta ja sitten ollaan nyreissään koska meijeri ei maksakkaan sitä 50 senttiä/litra että se saataisiin maksettua ::)
2. Jokaiseen uuteen likviin kirjoitetaan että "harjoitetaan koneurakointia" jotta saadaan viivan alle edes jotain plussaa :P
-> Tehdään robonavetta jotta aikaa jää tuolle urakoinnille. Jos urakointia tehdään tarpeeksi niin karja jää hoitamatta ja jos urakoidaan liian vähän niin siitä ei tule tuloja. Molemmissa tapauksissa jäädään häviölle, aina menee pieleen :P
monella tilalla keskitytään näennäiseen tehokkuuteen, eikä mietitä todellisia tehostamisen paikkoja. legendaarisin esimerkki tästä lienee esim. vaikka kombipaalaus, tuhat paalia vuodessa tekevä säästää aikaa huimat 50 h vuodessa verrattuna erillisvehkeisiin. :o :o vastaavasti emäntä juottaa vasikat (tutti)sankolla navetassa 20 min/pv 120 h vuodesssa tai jaetaan kuivikkeet korvolla tms.... ::) ::)
esimerkkejä riittää...
milloinkahan laskelmia ruvettas laskemaan prosesseina, laskis nykyiselle tuotannolle katteet ja kerrointa muuttamalla sais isomman tuotannokatteet esille. siinä sais sitten ittelle kovasti valehdella jotta sais perusteltua miksi investoida. ::) ::)
-
Keskivertotilalla urakoinnin merkitys taloudelle on kuin hyttynen panis karhua. Ei se karhu siitä laukea. Aivan sama miten taseet pullistelee, jos ei viivan alle jää mitään..
Mut miksi ihmeessä sellaisella hämätään likvien lopputuloksia :o Kymmeniä tuhansia laitetaan "koneurakointituloiksi" jotta voidaan sitten lähteä konekaupoille rahasampoja hakemaan ;D Ja sitten se robotti jotta on aikaa urakoida :o
Tämä on sellainen noidankehä jota en vaan tajua. Tehtäisiin yhtä työtä kunnolla, mutta ei vaan tehdä :P
Kumpi sulla on se työ jonka teet kunnolla ???
Minä keskityn aina oleelliseen, vähän vuodenaika vaikuttaa painopisteeseen. Joka päivä on kuitenkin aikaa tehdä tärkeimmät työt hyvällä huolellisuudella.
-
milloinkahan laskelmia ruvettas laskemaan prosesseina, laskis nykyiselle tuotannolle katteet ja kerrointa muuttamalla sais isomman tuotannokatteet esille. siinä sais sitten ittelle kovasti valehdella jotta sais perusteltua miksi investoida. ::) ::)
Ehkä sit kun koko tuotanto osataan nähdä prosessina, joka koostuu osaprosesseista..
-
Eikös metsätulot ole ihan OK laittaa metsäsuunnitelman mukaisina jos niitä honkia humisee huomattavasti?
Ilman muuta kun puhutaan koko tilan ostamisesta, mutta realistisesti. Vaikka metsätuloa on aikoinaan verotuksessakin on pidetty "vakiona", niin laskelmaan vain ne todella saatavissa olevat tulot ja huomioidaan myös menot. Metsä voi olla myös pääasiassa taimikkoa tai niin nuorta metsää ettei odotettavissa olevilla tuloilla seuraavan kymmenen vuoden aikana voida maksaa kuin ehkä metsään kohdistuvan lainan korot mutta ei lyhennyksiä.
-
Minusta on silti aika amatöörimäistä että kun puhutaan MAKSUVALMIUSlaskelmasta, käytetään metsän tuotto-odotusta vaikka kymmenen vuoden ajalta ja jaetaan se tasan kaikille vuosille, esim. 2500 euroa/ vuosi. ::) Oikeasti pitäisi osata arvioida, onko vaikkapa 5 vuoden päästä mahdollisuus myydä parilla kympillä metsää tjsp.
-
Minusta on silti aika amatöörimäistä että kun puhutaan MAKSUVALMIUSlaskelmasta, käytetään metsän tuotto-odotusta vaikka kymmenen vuoden ajalta ja jaetaan se tasan kaikille vuosille, esim. 2500 euroa/ vuosi. ::) Oikeasti pitäisi osata arvioida, onko vaikkapa 5 vuoden päästä mahdollisuus myydä parilla kympillä metsää tjsp.
Kyllä tuo on mahdollista tehdä MAKSUVALMIUSlaskelmassa, ja ihan timantikovana ammattilaisena.... ;D Mutta se edellyttää, että metsän menot on realistisesti huomiotu ja metsää on juuri myyty tai ollaan ihan aikuisten oikeasti myymässä riittävän paljon. Verojen ja mahdolliseten uudistukulujen jälkeen jäävä raha talletetaan omalle tilille, josta nostetaan rahaa sopivasti vaikka samalla viikolla kun tulee lainanlyhennyslappu. Sopivasti päättyvissä määräaikaistileissä on hyötyä, jos on taipuvainen "sijoittamaan" itseensä.
Tosiaan on tärkeätä arvioida, onko esim. viiden vuoden päästä myytävää ja onko mahdollista myydä. Mutta metsätuloissa on sellainen huono puoli, että pystykaupoissa hakkuuaika on usein kaksi vuotta kaupan tekemisestä. Joten rahojen saamiseen (ilman puukauppaa vastaan tehtyä lainajärjestelyä) voi kulua pidempi aika kuin luulee. Siksi mieluimmin tuo etukäteen myyminen.
-
Tosiaan on tärkeätä arvioida, onko esim. viiden vuoden päästä myytävää ja onko mahdollista myydä. Mutta metsätuloissa on sellainen huono puoli, että pystykaupoissa hakkuuaika on usein kaksi vuotta kaupan tekemisestä. Joten rahojen saamiseen (ilman puukauppaa vastaan tehtyä lainajärjestelyä) voi kulua pidempi aika kuin luulee. Siksi mieluimmin tuo etukäteen myyminen.
Maksaahan puunmyyjät ennakoita, joku muu varmaan osaa sanoa paljonko arvioidusta kokonais kauppahinnasta yleensä maksimissa on. Itselläni on aina tullut hakku niin nopeasti kaupan jälkeen ettei tuolla ole ollut merkitystä.
Tiedän kuitenkin useamman tapauksen missä on käyty puoliväkisin rääpimässä lakirajaa hipoen jostain harvennusmetsästä lisää puita kun ennakot on mennyt yli kokonaismäärän eikä isännällä ole rahaa maksaa takaisin metsäyhtiölle..