jotenkin tuntuu että keskitytään hieman liikaa erilaisiin laskelmiin. Pääasia on kuitenkin miten saadaan vähintään 10000 litraa maitoa tankkiin per parsipaikka. Tästä tinkiminen johtaa useamman navetan ongelmiin.

Toinen harha polku on turha varustelu. Joillekkin vain myyntimiesten seireeni  laulut menee jo muutenkin pyörällään olevaan päähän kuin häkä. Kun ei oo paremmastakaan tietoa. Viimeisimmät pihatot alkavat olla jo todella selkeitä: näät jopa toisesta päässä kun "letkajenkka" on vauhdissa. Näissä joka paikka survottu rautaa täyteen härdelleissä moinen havainto olisi sula mahdottomuus. 1 robon laitoksessa alkaa miljoona ekua olla liikaa. On näitä muutamat tehneet 600-700 t€ mutta aika hyvin näissä on investointi pedattu ja laitos on vain lypsäville unohtamatta rakennusajan tiukkaa kulu kuria. Nuoriso majailee sitten vanhassa.

Parsipaikan hintojakin voidaan lakea niin kovin monella tavalla. Pelkkä rakennus lannanpoistoineen ja kalusteineen (jos esim. on asema ja lantalatkin vanhastaan, ei tehdä siiloja jne) on vähän eri asia kuin se että tehdään kaikki nuorkarjatilatkin ja 20m3 laakasiiloa ja 30m3 lietesäiliötä /lypsävä ja komponenttivarasto ja ostetaan apevaunu investointiin jne... Lypsävien rakennus ilman lypsyjärjestelmää mutta kalusteilla ja lannanpoistolla ja keskipöydällä/ visiireillä maksaa korkeintaan 5000/parsipaikka (mukaanlukien umpparit), mutta kaikesta muusta voi tulla tuplat lisää.

ProAgrian ensimmäinen laskelma ainakin P-Savossa tehdään kahden viimeiden vuoden keskihinnoilla. Tarvittaessa sitten pahan päivän versioita. Melkonen vatipää pitää olla että jättää yhden "haave" laskelman varaan.

Parsipaikan hintojakin voidaan lakea niin kovin monella tavalla. Pelkkä rakennus lannanpoistoineen ja kalusteineen (jos esim. on asema ja lantalatkin vanhastaan, ei tehdä siiloja jne) on vähän eri asia kuin se että tehdään kaikki nuorkarjatilatkin ja 20m3 laakasiiloa ja 30m3 lietesäiliötä /lypsävä ja komponenttivarasto ja ostetaan apevaunu investointiin jne... Lypsävien rakennus ilman lypsyjärjestelmää mutta kalusteilla ja lannanpoistolla ja keskipöydällä/ visiireillä maksaa korkeintaan 5000/parsipaikka (mukaanlukien umpparit), mutta kaikesta muusta voi tulla tuplat lisää.

Hyviä pointteja. Pitäisi kohta alkaa pyörittelemään Likwiä oman spv:n kohdalta. Erilaisia laskelmia tulee parin sijasta varmaan reilusti yli kymmenen. Sen verran monta muuttujaa lypsykarjatilan kokonaisuudessa nimittäin on. Mielestäni yksi tärkemmistä lähtökohdista on kuitenkin määrittää yksityistalouden menot, ja yrittää pysyä myös niidenkin osalta raameissa. Ennen sen suurempia laajennussuunnitelmia vielä nykyisessäkin kokoluokassa on parantamisen varaa. Mahdollista laajennusta varten tulevat investoinnit ollaan pyritty hajauttamaan jo nyt etukäteen tulorahoituksella toteutettavaksi. Nykyisen isännän kanssa ollaan pyritty parantamaan peltojen kasvukuntoa, alentamalla säilörehun tuotantokustannusta, parantamalla eläinten olosuhteita, jalostukseen panostamalla ja kone- sekä rakennusinvestointejakin ollaan ajateltu mahdollisen tulevan kokonaisuuden kannalta. Apevaunu-, viljan murskesäilöntä, uusi kaivo ja uudet laakasiilot ehkä jo muutaman seuraavan vuoden aikana toteutettavia.. Näin kohta nuoren viljelijän näkökulmasta nyt jännittää aika paljon Makera-rahan kohtalo sekä muutos maitokiintiöjärjestelmään.. 

On tehty jopa 17 tontun parsipaikkoja ja tila edelleen pystyssä, rakentamisaikana meni kaikki persiilleen. Ei siis minun tilasta kyse.

Mielestäni jo pelkkä 17000 € on kertaallinen raha ja vaikka 100000€ on jo suuri investointi. Uskaltaisinkohan rakentaa 5,8823529411764705882352941176471 lypsylehmän navetan?

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 04.10.11 - klo:08:04

On tehty jopa 17 tontun parsipaikkoja ja tila edelleen pystyssä, rakentamisaikana meni kaikki persiilleen. Ei siis minun tilasta kyse.

Mielestäni jo pelkkä 17000 € on kertaallinen raha ja vaikka 100000€ on jo suuri investointi. Uskaltaisinkohan rakentaa 5,8823529411764705882352941176471 lypsylehmän navetan?

kartuttaisit kokemusta jo aikaisempia kokemuksien pohjalta

Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että yleensä ns.neuvontajärjestön laskelmat on hiukan niinkuin turhan
kauniilta näyttäviä... 
Ja yleensäkin laskelmat saadaan näyttämään ihan sellaisilta kuin itse halutaan.

Se on myös isännästä kiinni, millaisia päättömiä lukuja itse neuvojalle antaa. 

Parsipaikan hintojakin voidaan lakea niin kovin monella tavalla. Pelkkä rakennus lannanpoistoineen ja kalusteineen (jos esim. on asema ja lantalatkin vanhastaan, ei tehdä siiloja jne) on vähän eri asia kuin se että tehdään kaikki nuorkarjatilatkin ja 20m3 laakasiiloa ja 30m3 lietesäiliötä /lypsävä ja komponenttivarasto ja ostetaan apevaunu investointiin jne... Lypsävien rakennus ilman lypsyjärjestelmää mutta kalusteilla ja lannanpoistolla ja keskipöydällä/ visiireillä maksaa korkeintaan 5000/parsipaikka (mukaanlukien umpparit), mutta kaikesta muusta voi tulla tuplat lisää.

1Ropo,mattoruokkija täyttöpöydällä,tilat 70 lehmää+nuorkarja,pikkuvasikoille juottoautomaatti,2300mottinen petonilietemonttu ja tärkeimpänä 10000neliöö asvalttipihaa.
Koko hoito toimivana pakettina alle 3000e lehmäpaikka,sis tontin
Toki täällä oli ollu 2,5 vuotta eläimet sisällä.
Pointti on se,ettei aina kannata rakentaa uutta

Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että yleensä ns.neuvontajärjestön laskelmat on hiukan niinkuin turhan
kauniilta näyttäviä... 
Ja yleensäkin laskelmat saadaan näyttämään ihan sellaisilta kuin itse halutaan.

Se on myös isännästä kiinni, millaisia päättömiä lukuja itse neuvojalle antaa. 

Silloin kun meillä proagrian kaveri teki likwin, hän ei suostunut käyttämään mitään lukuja mitä hänelle esitin, vaikka minulla oli näyttää mustaa valkoisella. Esimerkiksi pihatosta oli sitova kokonaisurakkatarjous samoin kuin pihaton kalusteista. Näistä huolimatta hän käytti proagrian omia ohjehintoja laskelmista, jotka olivat aivan helvetisti suurempia. Samoin tuotantopanokset olivat helvetisti todellisuutta korkeammat. Tietenkin kulujen nousua on ja ne pitää huomioida. Mutta on se liian rankkaa, jos lasketaan kaikki 20-25% korkeammilla hinnoilla.  Meillä esimerkiksi vesikuluiksi hän laittoi 4200€ vuodessa, vaikka vesi tulee meille painovoimaisena omalta maalta ja todelliset kulut vedestä ovat siis lähellä nollaa. Paljon muutakin vastaavaa löytyi.
Sehän on siis sanomattakin selvää, että etelässä et rahoitusta saa proagrian laskelmilla.

On tehty jopa 17 tontun parsipaikkoja ja tila edelleen pystyssä, rakentamisaikana meni kaikki persiilleen. Ei siis minun tilasta kyse.

Ehtii se vielä menemään nurin  

Investoinnilla tavoitellaan jotain päämäärää jonka isäntä (ja/tai emäntä) on itselleen asettanut. Yleensä (kai) tavoitellaan parempaa kannattavuutta eli yksityistalouden käyttöön jäävän rahamäärän lisäämistä. Tavoitteena voi olla myös paremman ja komeamman tekeminen kuin mitä naapurilla on tai joku muu vaikeasti sanoilla määriteltävä VISIO jonka arvoa on vaikea mitata rahassa.

Mutta jos tavoitellaan parempaa liksaa, tulee tilalla olla pitkän tähtäimen suunnitelma (15-20 vuotta) jossa asetetaan tavoite millainen tilan KOKONAISUUTENA tulisi olla tuon ajanjakson jälkeen.

Kun suunnitelma on olemassa, kaikkia investointeja ja tekemisiä mietitään tuon pitkän tähtäimen suunnitelman valossa, tukevatko ajatellut toimet tavoitetta vai haittaavatko ne sen saavuttamista.

Navettainvestointi onnistuessaan parantaa tilan kannattavuutta ja kohentaa likviditeettiä merkittävästi, harvoin kuitenkin lyhyellä tähtäimellä. Tuotannos lisääminen imee sisäänsä yllättävän paljon pääomia muutaman ensimmäisen vuoden aikana.

Pahimmillaan uuden navetan rakentaminen johtaa muuten elinkelpoisen ja kannattavan tilan konkurssiin. Liian tiukoille laskettu talous ja ripaus huonoa tuuria. Tai investointivaiheessa on unohdettu kannattavuustavoitteet ja menty mukaan myyntimiesten hypeen. Tai ryhdytään rakentamaan jonkinlaista ihannetyöpaikkaa jossa on tosi KIVA ja IHANA olla töissä....  

Se ei vain helkatti paljon lämmitä vaikka uusi navetta olisi kuinka KIVA/IHANA jos pirtin puolella odottaa vuosia kestävä laskunmaksuhelvetti viivästyskorkoineen ja ulosottouhkineen.

Nim.  Seitsemän vuotta investoinnista, 8300€/parsipaikka ja yhtään enempää ei olisi perse kestänyt...

Sen verran piti vielä lisätä, että meillä on siis enolta vuokralla 40 lypsävän pihatto, jossa on nyt ladonpään seinää siirtämällä tilaa 57 lypsävälle. Mahdollisuuksia laajentaa loppuakin latoa hyödyntäen noin 70 lypsävään. Tällä hetkellä lypsyssä on 51.
Meillä on ollut tähän asti hyvää säkää siinä, että elukoilla ei ollut minkäänlaisia sairauksia ja poikimisetkin on sujuneet ongelmitta - ainoa negatiivinen asia on, että on tullut neljät kaksoset. Tässä terveys puolessa tietenkin vaimon ammattitaito näyttelee suurta osaa.
Mutta varsinainen asia on se, että olen tässä jatkuvasti seurannut meille tehtyjä likwejä tälle eläinmäärälle ja näihin tuloihin/kuluihin suhteutettuna. Likweihin verrattuna todellinen kulutaso on ollut huomattavasti pienempi ja vastaavasti tulo taso on ollut paljon korkeampi. Selviä syitä tietenkin löytyy heti siitä, että tuottajahinta on nyt selvästi korkeampi kuin likweissä, eikä tuotantopanosten hinnat ole niin suuria mitä laskennassa käytettiin. Laskelmissa ei silloin tietenkään vielä olleet mukana enon 48ha, koska tämä ei ollut silloin edes suunnitelmissa. Tosin se ei olisi vaikuttanut mitenkään loppu tulokseen.
Mutta suurin tekijä mikä tähän vaikuttaa on varmasti se, että meillä on keskituotos 10140l/a, kun laskelmissa käytettiin 8500l/a. Likwin tekijät ei suostuneet käyttämään korkeampaa tuotostasoa, koska "kokemusta" ei olut. Vaikka kuinka vakuutimme, että vaimolla ammattitaitoa löytyy ja että tarkoituksena on hankkia heti nimenomaan korkeatuotoksisia lypsäviä, niin siitä huolimatta siihen ei suostunut.
Tässä olen vertaillut todellisuutta proagrian tekemiin laskelmiin, joilla rahoitusta ei voi saada.

Mulla laskelmat on tehty 33s maidonhinnalla ja kulut periaatteella " jos kaikki menee persiilleen". Eli jos nyt sitten tuon laskelman mukaan vielä onnistuu bisneksen tunaroimaan niin peilistä löytyy syyllinen. Niinkuin se kyllä monesti vaan löytyy. Jotenkin nää "oli huonoo tuuria" selitykset ei vaan monesti pidä paikkaansa vai onko se sit huonoks tuuriks luettavaa jos ammattitaito ei riitä isomman karjan hoitamiseen?

Nii, ja kuinka monta firmaa yleisemin on menny nurin isännän henk.koht kulujen takia ko luuloo että kaikki tuleva raha on omaa...  notta esimerkiksi jos on 50 tonnia jossainvaiheessa katetta tilillä, ja luulee niitä omikseen, ja sitte ko tarvittaas seuraavan kesän lannotteet ostaa, nii todetaan vaa että komia mersu onkyllä pihas, mutta mistäs lannotteet maksetaan?

Eikö homma kannattaisi laskea niin että laittaisi maidon hinnaksi 30 senttiä ja sitten laskisi millainen navetasta pitäisi tehdä  Taitaisi vastaukusena olla aperuokinta, +250 lehmää ja karuselli 

Nyt tehdään kaksi virhettä:

1. Tehdään tolkuttoman kallis navetta ja sitten ollaan nyreissään koska meijeri ei maksakkaan sitä 50 senttiä/litra että se saataisiin maksettua 

2. Jokaiseen uuteen likviin kirjoitetaan että "harjoitetaan koneurakointia" jotta saadaan viivan alle edes jotain plussaa 

-> Tehdään robonavetta jotta aikaa jää tuolle urakoinnille. Jos urakointia tehdään tarpeeksi niin karja jää hoitamatta ja jos urakoidaan liian vähän niin siitä ei tule tuloja. Molemmissa tapauksissa jäädään häviölle, aina menee pieleen 

Keskivertotilalla urakoinnin merkitys taloudelle on kuin hyttynen panis karhua. Ei se karhu siitä laukea. Aivan sama miten taseet pullistelee, jos ei viivan alle jää mitään..