Iltaa raati.ois täsä tulevan viikon ohjelmassa parin hehtaarin lohkon kunnostus.lohko mallia haarapellon kiilapäitä ja sarka ojia moneen suuntaan.nyt mietin mitenkä ojittaisi.ajatus oli että ojiin putket ehkä 65 ja soraa alle ja päälle ja silmäkkeitä.vai pitäisikö vetää poikki sarkojen parinkymmenen metrin välein.putket vain saran poikki ilman kokoojia.lohkon keskellä kulkee vanha valtaoja.metsä ojituksessa lasku oja siirrettiin joten tämän joutaa tukkia.se on ilmeisesti putkitettava jottei siitä tule mutahautaa.sanokaa jos on parempia ideoita.soraa tämä systeemi vaatii ehkäpä pari kasettia.

Kun nuo sorat ja putket kuitenkin siinä tuhlaa, niin  eipä kait se enää paljon kustannuksia lisää, kun tilaa salakaivinkoneen. Itse suunnittelee järkevän ojalinjat, salaojakoneessa kun on laser-laitteet, se kyllä osaa tehdä ojat oikealla vietolla. Itse 15 vuotta sitten pari lohkoa( 3 ha ja noin 2,5 ha) ojitin. Ei niihin mikään salaojakeskus suunnitelmaa tehnyt, määriteltiin teikein vaan kokoojan ja imuojien linjat ja ukkomara teki kaivuutyön ja laser-systeemi  ohjasi kaivuusyvyyttä. Hyvin ovat ojat pelanneet. Tukeahan tuohon salaojitukseen olisi saanut, jos oikein kunnollisen suunnitelman olisi teettänyt, mutta tuen hyöty olisi täysin mennyt niihin lisäkustannuksiin, lähinnä siis suunnitelmaan ja valvontaan.

Iltaa raati.ois täsä tulevan viikon ohjelmassa parin hehtaarin lohkon kunnostus.lohko mallia haarapellon kiilapäitä ja sarka ojia moneen suuntaan.nyt mietin mitenkä ojittaisi.ajatus oli että ojiin putket ehkä 65 ja soraa alle ja päälle ja silmäkkeitä.vai pitäisikö vetää poikki sarkojen parinkymmenen metrin välein.putket vain saran poikki ilman kokoojia.lohkon keskellä kulkee vanha valtaoja.metsä ojituksessa lasku oja siirrettiin joten tämän joutaa tukkia.se on ilmeisesti putkitettava jottei siitä tule mutahautaa.sanokaa jos on parempia ideoita.soraa tämä systeemi vaatii ehkäpä pari kasettia.

Tuonne valtaojaan kannattaa ainakin laittaa salaoja pohjalle ja riittävästi soraa - pääsee vesi vanhoja tuttuja reittejä pitkin sitten ojaan ja sieltä putkeen. Tuo kokoojan tarve on vähän

Tukeahan tuohon salaojitukseen olisi saanut, jos oikein kunnollisen suunnitelman olisi teettänyt, mutta tuen hyöty olisi täysin mennyt niihin lisäkustannuksiin, lähinnä siis suunnitelmaan ja valvontaan.

Piti tähänkin jotain sanoa, mutta en jaksa. Tehkää itse kaikki vaan. 

Juuri niin. Kuikka keväällä näyttää, missä meni vikaan. 

Tulevan kyntösuunta ei saisi olla salaojien suuntainen. Tämä määrää salaojien suunnan.

Juuri niin. Kuikka keväällä näyttää, missä meni vikaan. 
No se on ainakin varmaa, että paremmin toimii kuin tuo avojiin pistetyt putket, joiden vietto on lähinnä mitä sattuu. Omat ilman varsinaista salaojitussuunnitemaa tehdyt ojitukset ovat pelanneet ihan loistavasti ja Suomen maasta kyllä taatusti samalla systeemillä ojitettuja peltoja kyllä löytyy. Kannataako sitten maksaa 150-200 euroa/ha suunnitelmasta, joka käytännössä toteuttaa ihan saman ojituksen?  Tukien toivossa suunnitelman tietenkin voi tehdä, mutta hyöty siis on tasan +-0.

Juuri niin. Kuikka keväällä näyttää, missä meni vikaan. 
No se on ainakin varmaa, että paremmin toimii kuin tuo avojiin pistetyt putket, joiden vietto on lähinnä mitä sattuu. Omat ilman varsinaista salaojitussuunnitemaa tehdyt ojitukset ovat pelanneet ihan loistavasti ja Suomen maasta kyllä taatusti samalla systeemillä ojitettuja peltoja kyllä löytyy. Kannataako sitten maksaa 150-200 euroa/ha suunnitelmasta, joka käytännössä toteuttaa ihan saman ojituksen?  Tukien toivossa suunnitelman tietenkin voi tehdä, mutta hyöty siis on tasan +-0.

kunnolla suunniteltu on puoliksi tehty    No täytyy myöntää, että aika "risuaita" suunnitelmia suunnittelija olis halunnut tehdä, mutta kun esitti näkemyksensä "suoraviivaistamisesta" niin sekin kävi  Tosin vielä suunnitelmat mappi ÖÖssä työhuoneen pöydällä. Avustuspäätös tuli viikolla , tämä syksy on kelienpuolesta menetetty 

Yksi tuttuni teetti ensin ojituksen tuollasella nykyaikasella salaojakoneella ihan extempore tyyliin, ojalinjat maalaisjärjen mukaan ja laskuaukko valtaojaan sinne luonnolliseen suuntaan. Sitten salaojateknikko jäsenetuhintaan pisti toteutuneen ojituksen paperille ikäänkuin suunnitelmana ja sitten vaan hakupaperit sisään, tuli siitä kait hieman enemmän avustusta kuin tuo piirtäminen maksoi.
Tärkeintä salaojituksessa on maanlaatukohtainen riittävä ojitustiheys ja soraa ei kannata sitten säästää. Omat vanhimmat ojitukset 60-luvun alusta on pilattu  ainakin läpäisemättömillä maanlaaduilla liian vähäisellä soran käytöllä ja tiiliputkilla, sillä eihän niihin edes vesi mene kovin hyvin.

Tärkeintä salaojituksessa on maanlaatukohtainen riittävä ojitustiheys ja soraa ei kannata sitten säästää.

Ilman soraa tullut tehtyä, turhaa haaskausta riittävällä ojatiheydellä ja kookosputkella. Tänä syksynä uusitaan ojitus noin 3.5ha pellon nurkalle, siinä -82 tehty tiiliojitus soralla ja näin päästään pellon kuivumisessa samaan vauhtiin muun lohkon kanssa. Ei oikeen toimi nykyisellään, samalla uusii koko ojaston kun muutakin ojitettavaa samalla nurkalla. Eikä soraa enää käytetä noilla nurkilla, turvemaa kyseessä, tosin ko. lohko ohutturpeista.
Nämä ojitukset tekee urakoitsija, haastava kohde kun kaatoja ei lainkaan ja imuissa kuitenkin mittaa eli pitää saada lähdöt suht syvälle ja pienellä kaadolla.

Omia ojituksia tullut tehtyä kookosputkella, normiputkella sorastaminen tökkii. Olisi tälle syksylle omaa ojitettavaa reilu 6ha:n lohko, mukavaa puuhastelua syksyn koleudessa. Maalaji läpäisevää, kaatoa jo valmiiksi puolen prosentin verranja imut lyhyitä, noin 200m pitkiä. Eikun laaseri pyörimään ja töihin, helppoa kuin heinänteko jyrylläkin, noissa olosuhteissa

Kun nuo sorat ja putket kuitenkin siinä tuhlaa, niin  eipä kait se enää paljon kustannuksia lisää, kun tilaa salakaivinkoneen. Itse suunnittelee järkevän ojalinjat, salaojakoneessa kun on laser-laitteet, se kyllä osaa tehdä ojat oikealla vietolla. Itse 15 vuotta sitten pari lohkoa( 3 ha ja noin 2,5 ha) ojitin. Ei niihin mikään salaojakeskus suunnitelmaa tehnyt, määriteltiin teikein vaan kokoojan ja imuojien linjat ja ukkomara teki kaivuutyön ja laser-systeemi  ohjasi kaivuusyvyyttä. Hyvin ovat ojat pelanneet. Tukeahan tuohon salaojitukseen olisi saanut, jos oikein kunnollisen suunnitelman olisi teettänyt, mutta tuen hyöty olisi täysin mennyt niihin lisäkustannuksiin, lähinnä siis suunnitelmaan ja valvontaan.

niihän se on, avustusten suurin hyötyjä on yllättävän usein proagria. Ja korkotukilainojen ollessa kyseessä pankki.

niihän se on, avustusten suurin hyötyjä on yllättävän usein proagria. Ja korkotukilainojen ollessa kyseessä pankki.
[/quote]

Kyllä jokainen korkotukilaina kannattaa ottaa minkä investointeihinsa saa, toki niitä ei kannata hankkia sillä mentaliteetilla että pitää ottaa lainaa kun saa halvalla...

Halpa korkosuoja, tällä hetkellä ei suurta arvoa mutta tulevista vuosista ei tiedä kukaan.

Lainaus käyttäjältä: ravenlord - 16.09.11 - klo:08:58

niihän se on, avustusten suurin hyötyjä on yllättävän usein proagria. Ja korkotukilainojen ollessa kyseessä pankki.

Kyllä jokainen korkotukilaina kannattaa ottaa minkä investointeihinsa saa, toki niitä ei kannata hankkia sillä mentaliteetilla että pitää ottaa lainaa kun saa halvalla...

Halpa korkosuoja, tällä hetkellä ei suurta arvoa mutta tulevista vuosista ei tiedä kukaan.
[/quote]

Mikä korkosuoja? Pankin lypsylehmä koko systeemi on. Nyt maksellaan korkotukilainasta melekee sama korkoa kuin kilpailutetusta asuntolainasta, ja korkotukilainassa maksetaan max 4% osa koroista, eli suuri osa tuosta osasta hukkuu reilunpuoleisiin marginaaleihin...  Korkotukilana-symbolinen tuki. Mutta kuitenkin senverran halpaa rahaa että sitä ei kannata käydä irtisanomassa, vaikka tilin kate antaisi periksi. 

Kannataako sitten maksaa 150-200 euroa/ha suunnitelmasta, joka käytännössä toteuttaa ihan saman ojituksen?  Tukien toivossa suunnitelman tietenkin voi tehdä, mutta hyöty siis on tasan +-0.

Kaikki mikä laitetaan maan alle, tulisi saada kerralla kohalleen. On nähty kun joutuneet sarkaojia avaamaan uudestaan, ja tonkimaan putkia esille. Muutama satku lisää hehtaarille miinus tuet, ja jaetaan salaojan käyttöiälle. Aika merkityksetön kustannus kyseessä, ja heti on selvät nuotit urakoitsijalle ja ittelle.

Tärkeintä salaojituksessa on maanlaatukohtainen riittävä ojitustiheys ja soraa ei kannata sitten säästää. Omat vanhimmat ojitukset 60-luvun alusta on pilattu  ainakin läpäisemättömillä maanlaaduilla liian vähäisellä soran käytöllä ja tiiliputkilla, sillä eihän niihin edes vesi mene kovin hyvin.

Suomen vanhimmat tiiliputkiojitukset on tehty ilman soraa ja toimivat edelleen. Tiiliputki on muoviputkea parempi, jos maa on sen verran kiinteää, että sen saa kunnolla asennettua.