Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 17.09.11 - klo:08:25

Lainaus käyttäjältä: bouli - 17.09.11 - klo:08:21

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 17.09.11 - klo:07:51

Ojituksen pääperiaate on se että ojia ei tehdä rinteen suuntaan. Siis jos halutaan että vesi kulkee ojissa pois pellolta.

Sen vuoksi vanhoihin sarkaojiin tehdyt salaojat harvoin toimii kunnolla, sarkaojat yleensä oli rinteen suuntaisesti tehtyjä.

Se on ollut kyllä kumma että miksi sarkaojat kaivettiin 90 astetta väärään kulmaan  Ja vielä lapiolla. Olivatko ihmiset silloin niin tyhmiä vai ajateltiinko että hevosen on kevyt vetää alamäkeen ja ylämäki nousee sitten kertyneellä vauhdilla. Toisaalta... jos rinne on niin jyrkkä että sitä ei voitu poikittain ajaa niin miksi ihmeessä siihen piti kaivaa ojat 

Ennen on tehty ojia myös muista syistä kun peruskuivatuksen takia

Jaa niinkuin tekemisen ilosta?

Lainaus käyttäjältä: rene - 17.09.11 - klo:08:32

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 17.09.11 - klo:08:25

Lainaus käyttäjältä: bouli - 17.09.11 - klo:08:21

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 17.09.11 - klo:07:51

Ojituksen pääperiaate on se että ojia ei tehdä rinteen suuntaan. Siis jos halutaan että vesi kulkee ojissa pois pellolta.

Sen vuoksi vanhoihin sarkaojiin tehdyt salaojat harvoin toimii kunnolla, sarkaojat yleensä oli rinteen suuntaisesti tehtyjä.

Se on ollut kyllä kumma että miksi sarkaojat kaivettiin 90 astetta väärään kulmaan  Ja vielä lapiolla. Olivatko ihmiset silloin niin tyhmiä vai ajateltiinko että hevosen on kevyt vetää alamäkeen ja ylämäki nousee sitten kertyneellä vauhdilla. Toisaalta... jos rinne on niin jyrkkä että sitä ei voitu poikittain ajaa niin miksi ihmeessä siihen piti kaivaa ojat 

Ennen on tehty ojia myös muista syistä kun peruskuivatuksen takia

Jaa niinkuin tekemisen ilosta?

Ehkä lintujen ja ampiaisten pesäpaikoiksi 

Itsellä vanhat tiiliputkiojat joka lohkolla,ojaväli n 16m.Tosi harva siis.Noin 1-1,5 ha paloissa ojitusta uusittu muoviputkella ja tiukempaan n8-10m välein,tosin viljelykierron mukaan(erikoiskasvi).Aurakoneella putki maahaan ja soraa perkeleesti on tosin tyyristä sitä en kiellä.Urakoitsija teki alustavan suunnitelman.Olen ollut tyytyväinen.Mutta muistetaan että kysy erikoisviljelystä jossa traktorilla käyntikertoja pellolla perkeleesti ja samaa kohtaa myöten aina.Jokainen ojittakoon tarpeensa mukaan

Hamppua?

Salaojakoneet vaan ovat Laser-tekniikan ansiosta kehittyneet niin paljon, että suunnitteluntarve on aika minimaalista. Isäntä tasan tarkkaan itse tietää lohkonsa märkyydestä kärsivät kohdat, jonne kannttaa tieheämmin ojia pistää. Jos taas lohko on sarkaojissa vielä, niin aika helppo on päätellä, minnepäin kokoojaojan laskuaukko tulee.
Urakoijat taas useimmat ovat kymmeniä vuosia ojia kaivaneet, joten omaavat kyllä nk. maalaisjärkeä, jota välttämättä edes ole nuoremmilla salaojateknikoilla.
Suunnittelu on yksi ProAgrian tulonlähde, samoin kuin tämä paisuva EU-byrokratia, järjestelmä takaa systeemin hengissä pysymisen.

Salaojakoneet vaan ovat Laser-tekniikan ansiosta kehittyneet niin paljon, että suunnitteluntarve on aika minimaalista. Isäntä tasan tarkkaan itse tietää lohkonsa märkyydestä kärsivät kohdat, jonne kannttaa tieheämmin ojia pistää. Jos taas lohko on sarkaojissa vielä, niin aika helppo on päätellä, minnepäin kokoojaojan laskuaukko tulee.
Urakoijat taas useimmat ovat kymmeniä vuosia ojia kaivaneet, joten omaavat kyllä nk. maalaisjärkeä, jota välttämättä edes ole nuoremmilla salaojateknikoilla.
Suunnittelu on yksi ProAgrian tulonlähde, samoin kuin tämä paisuva EU-byrokratia, järjestelmä takaa systeemin hengissä pysymisen.

ucd virkamieskoneiston elossa pitäjä ja pyörittäjä täp täp

 ei raasu osaa ojittaakkaan notta jonkun täytyy olla neuvomassa ja vetämässä välistä

Salaojakoneet vaan ovat Laser-tekniikan ansiosta kehittyneet niin paljon, että suunnitteluntarve on aika minimaalista.

Mitä se vaikuttaa suunnittelutarpeeseen, katsotaanko syvyysohjaus sihdeistä vai laserilla? Muuten olen samaa mieltä kanssasi.

Maksoin pienen raivion salaojasuunnittelusta, koska samalla halusin "virallisen" suunnittelun valtaojan putkitukselle jonka epäonnistuminen olisi tuottanut haittaa myös naapureille. Urakoitsija sanoi, että kossupullosta olisi tehnyt salaojauunnitelman, jota kuitenkin jouduttiin soveltamaan. Suunnittelijan laskema soramäärä ei mahtunut ojiin.

Mää kannan täyden poliittisen vastuun vehnistäni ja salaojistani....

Pääasia, että isäntä saa itse päättää mitä tekee

Lainaus käyttäjältä: bouli - 17.09.11 - klo:08:41

Lainaus käyttäjältä: rene - 17.09.11 - klo:08:32

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 17.09.11 - klo:08:25

Lainaus käyttäjältä: bouli - 17.09.11 - klo:08:21

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 17.09.11 - klo:07:51

Ojituksen pääperiaate on se että ojia ei tehdä rinteen suuntaan. Siis jos halutaan että vesi kulkee ojissa pois pellolta.

Sen vuoksi vanhoihin sarkaojiin tehdyt salaojat harvoin toimii kunnolla, sarkaojat yleensä oli rinteen suuntaisesti tehtyjä.

Se on ollut kyllä kumma että miksi sarkaojat kaivettiin 90 astetta väärään kulmaan  Ja vielä lapiolla. Olivatko ihmiset silloin niin tyhmiä vai ajateltiinko että hevosen on kevyt vetää alamäkeen ja ylämäki nousee sitten kertyneellä vauhdilla. Toisaalta... jos rinne on niin jyrkkä että sitä ei voitu poikittain ajaa niin miksi ihmeessä siihen piti kaivaa ojat 

Ennen on tehty ojia myös muista syistä kun peruskuivatuksen takia

Jaa niinkuin tekemisen ilosta?

Ehkä lintujen ja ampiaisten pesäpaikoiksi 

Siihen aikaan maan rakennetta ei oltu vielä pilattu kymmeniä tonneja painavilla koneilla joten pinnan muotoilu ja sarkaojat rinteen suuntaisesti riitti.

Kylvää pellolle sinimailasta. Vetää ojat sitten siihen mistä tuo toisena vuotena kuolee 

Eikös rinteen poikki tehtyjen ojien tarkoitus ole tasata lohkon vesitaloutta?
Sarkaojat täyteen periaatteella ei em.ihan toteudu,tosin siitäkin voi tulla toimiva.
Laserilla saa tosiaan vaan helpommin tehtyä kaadot ilman suunnitelmaa.Vanhanaikaisessa systeemissä paalutuksen jälkeen sihtien laitto oli helpompaa kuin omatoimisesti punnituskoneen kanssa.Tokihan omatoimipunnitustuloskin ihan hyvin onnistuu...

Muistan, kun 60-70 luvulla ojia Vaitilla(tehty kait vanhan sota-aikakaisen maastoauton rungolle) kaivettiin. Pystyteltiin sihtikeppejä, jotka määrittelivät sitten ojan viettoprosentin ja ojien paikan. Homma vielä varmistettiin höyläyksen(ihan käsipelillä tehtiin) jälkeen kaatamalla vettä ojan pohjalle ja katsomalla, että virtaa oikeaan suuntaan.
Laser-laittein varustettu kone ei tarvitse kuin suuntakepit, viettoprosentti tulee ihan tarkasti oikein, kun kone ottaa korkeuslukeman pellolle pystytetystä kiinteästä majakasta. Jos salaojaporukalla on vähänkin ammattitaitoa, niin taatusti ojasto pelaa, vaikka ei ProAgrian tekemää suunnitelmaa olekaan.

Jos salaojaporukalla on vähänkin ammattitaitoa, niin taatusti ojasto pelaa, vaikka ei ProAgrian tekemää suunnitelmaa olekaan.

Ainoa syy, miksi salaojakeskuksen suunnitelmaa tarvii, on karttojen dokumentointi. Omien ojitusten kartat voi joutua hukkaan, mutta salaojakeskuksen kartat löytyy aina, vanhatkin.

Omat maat suunnitelmien osalta helppoja, kun ei ole kaatoa, ne pitää itse tehdä. Hyvin on toiminut sekä omat ojitukset että ilman suunnitelmaa urakoitsijoiden tekemät. Karttojen tekeminen vaatii hiukan askartelua mutta ei paha nakki. Pitäisi vain tehdä sähköiseen muotoonkin että pystyisi jemmata useampaan paikkaan, paperikartat ja niiden merkinnät voi joutua huonoimmassa tapauksessa "varmaan" talteen

Eihän tuo kartan tekoon tarvittasi muuta kuin GPS-paikkannin tuohon salaojakoneeseen, silloin ne olisi paikannettavissa myöhemmin ihan sentin tarkkudella. Meikäläinen kun joutui tekemään lisäojia, niin piikillä ne kokoojaojat kuitenkin haettiin, vaikka karttakin oli, samoin imuojat, jotta lisäoja tuli niiden puoliväliin. Kun olisi tarkat GSP:n tekemät koordinaatit, niin myöhemmin olisi helppo hakea ojanpaikat.

Omien ojitusten kartat voi joutua hukkaan, mutta salaojakeskuksen kartat löytyy aina, vanhatkin.

Totta joo. Mulla oli iso osa kartoista "lopullisesti" hukassa ja marssin sitten salaojakeskuksen toimistolle kyselemään kopioita. Homma ei oikein lähtenyt etenemään, kun arkistoa on niin paljon. Pitäisi olla toimitusnumero. No, mulla oli yksi vanhoista kuvista mukana ja siitä saatiin toimitusnumero. Sen alta löytyi sitten kaikki kuvat. Tuli vaan mieleen, että minkälainen homma olisi ollut kaivaa niitä kuvia esille, jos ei tuota numeroa olisi ollut. Kuvien mukanahan tuo kulkee, ei sitä kukaan ole talteen ottanut.

Miksi pitää olla imut ja kokoojat erikseen.paremminhan toimii kun tekee suorilla vedoilla.