Suunnittelu on yksi ProAgrian tulonlähde, samoin kuin tämä paisuva EU-byrokratia, järjestelmä takaa systeemin hengissä pysymisen.

ProAgria ei ole suunnitellut salaojituksia valovuosiin.

ucd virkamieskoneiston elossa pitäjä ja pyörittäjä täp täp

 ei raasu osaa ojittaakkaan notta jonkun täytyy olla neuvomassa ja vetämässä välistä

persaukisilla tupajumeilla ei ole varaa mihinkään.... paitti toki tarpeettomiin koneisiin ja pilin jatkeisiin..
 
ps salaojasuunnittelua saa muualtakin kuin proo rahastus konsernista. Eikä se sielläkään ole niin hirmukallista tasoonsa nähden.  Siinä taloossa on paljon huonompilaatuistakin palvelua tyrkyllä.

Suunnitelmia kritisoidessa kannattaa tosiaan huomioida että suunitelmat voi kilpailuttaa, tekijöitä on useita ja toisekseen, se kaikki tuki ei todellakaan valu suunnitteluun tai sitten teitä on kusetettu suunnittelun hinnassa.

Lainaus käyttäjältä: nestori2 - 17.09.11 - klo:10:15

Suunnittelu on yksi ProAgrian tulonlähde, samoin kuin tämä paisuva EU-byrokratia, järjestelmä takaa systeemin hengissä pysymisen.

ProAgria ei ole suunnitellut salaojituksia valovuosiin.

Hyvä huomio. Salaojakeskus on ulkopuolinen firma.

Miksi pitää olla imut ja kokoojat erikseen.paremminhan toimii kun tekee suorilla vedoilla.

Huolto helpottuu aika olennaisesti jos lohkolla on yksi tai kaksi laskuaukkoa sen vaikka muutaman kymmenen sijaan.
Ja toiseksi lohko saatta olla kaltevuusoloiltaan sellainen että kokoojan joutuu tekemään vaikka keskelle. Näin ainakin täällä hämeeesä missä lohkot vähän joka suuntaan kaltevia vaikka korkeuserot ei suuria.

Ainoa ongelma on siinä, että kuinka usein niitä laskuaukkoja tutkitaan Itellä ainakin tekemättä muutamalta viime vuodelta. Pitäisi kai palkata ProAgria selvittämään mulle missä tilassa mun laskuaukot on

Ainoa ongelma on siinä, että kuinka usein niitä laskuaukkoja tutkitaan Itellä ainakin tekemättä muutamalta viime vuodelta. Pitäisi kai palkata ProAgria selvittämään mulle missä tilassa mun laskuaukot on

Naiset käyvät gynegologilla kerran vuodessa tutkituttamassa laskuaukkojaan 

Paljonko salaojittajat ottaa huomioon tasaisen laskun eli laskun asteluku ei saisi muuttua vaan aina olisi tehtävä kaivo jos kaltevuus muuttuu. Ajateltu hyöty on että veden virtausnopeus ei muutu ja jätä sakkaa putkeen vaan veden nopeus on tasaisen tappavaa ja se vie kaiken sakan laskuaukolle saakka. Onko tämä vanhaa tietoa vai pystyykö sitä huomioimaan omatoimiojittajakin.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 17.09.11 - klo:20:58

Ainoa ongelma on siinä, että kuinka usein niitä laskuaukkoja tutkitaan Itellä ainakin tekemättä muutamalta viime vuodelta. Pitäisi kai palkata ProAgria selvittämään mulle missä tilassa mun laskuaukot on

Naiset käyvät gynegologilla kerran vuodessa tutkituttamassa laskuaukkojaan 

Taasko tämä meni tälle osastolle 

Yksi laskuakoo lykkää vedet ojaan, vaikka olisi jäänyt hiukan liejunkin sisään. Yksittäislaskuaukot herkempiä tukkeutumaan.

Yksi laskuakoo lykkää vedet ojaan, vaikka olisi jäänyt hiukan liejunkin sisään. Yksittäislaskuaukot herkempiä tukkeutumaan.

Eikä kaikkia lohkoja voi ojittaakaan muuten kuin kokoojan tekemällä.Kumpuilevissa maisemissa on usein ollut avo-oja keskellä lohkoa johon sarkaojat ovat vetensä laskeneet.