Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Epätasainen kyntöjälki  (Luettu 51604 kertaa)

msan

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 265
Vs: Epätasainen kyntöjälki
Nestorin opeilla pitäisi onnistua eli todennäköisesti vika on liian kapeassa raidevälissä. Jos raidevälin säätö onnistuu, niin sillä pitäisi korjautua. Lisävinkkinä voi sanoa, että käy tarkistamassa aurojen ollessa maassa, että auran runko on joka suunnasta katsottuna vaakasuorassa.

jompsa

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 69
Vs: Epätasainen kyntöjälki
Miulla on tääl karjalas sellaset maat, että vaikka olisin siirtänyt vetokarttua venäjälle saakka aura vaan kampesi poikittain. Hitsasin jokaiseen maapuoleen reilun jatkopalan, jo rupes oikiamaan. Ja sain sen eka viilun oikiaan kohtaan.

teuturi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 276
Vs: Epätasainen kyntöjälki
Netistä on löytyny aika ajoin FISKARSIN kyntömiehen käsikirja: Kynnä oikein

jollet löydä niin pistä tänne näkyville joku email niin eiköhä joku sen sulle postaa.

Kaikkihan vaikuttaa kaikkeen kyntäessä, jopa renkaitten paineet tulee olla tasan. Ja hommaa ei sitten helpota yhtään sekään
jos aurat on muutenkin vanhat ja osumia saaneet. Kaikkien siipein aurauskulma tulisi olla sama, eli siivestä kun mittaa molemista
päistä näin sama mitta kaikis. Kato myös että ojakset ei ole saanu osumaa, eli että kaikki siivet kulkee samalla korkeudella.
Kokeilin hakea tuota opasta muttei onnistunut , mutta jos joltain se löytyy sähköisessä muodossa tai miksei paperisena niin laittaa vaikka yv:tä olen kyllä kiinnostunut kyseisestä opaasta.
Tuo raidevälin säätö ei oikein onnistu kun ei ole säätövalsseja, mutta vetokarttuja on vissiin eri mittasia juurikin tuon raideleveys homman takia.
Pitää mittoa nekin kunnolla kun alkaa, kiitos tähän mennessä tulleista vinkeistä kaikille vastaajille.

nestori2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2079
Vs: Epätasainen kyntöjälki
Jos ei raidevälin säätö onnistu, niin toinen vaihtoehto on säätää aurat kapeamalle, yleensä sarka-aurat ovat tuumaluvultaan säädettäviä.
Oma kokemus 30 vuoden takaa on harjoittelutilalta. Siellä oli 702:n valmet ja kolmisiipiset aurat. Kynnöstä ei tullut mitään ja hädin tuskin niitä traktori pystyi vetämään kovalla savella. Todettiin, että takaraideväli oli todella pahasti pielessä noille auroille. Levyjä kääntelemällä löytyi ihanteellinen raideväli ja sen jälkeen kyntö kävi todella hyvin.

Herra Heinamaki

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4632
Vs: Epätasainen kyntöjälki
Aurat ylös.

Ovatko siivet samassa linjassa (yläreuna siiven perässä ja vastaavasti alapuolella kärjet linjassa) ?
Ovatko siivet samassa kulmassa (mittaa keskinäiset etäisyydet  edestä ja takaa)?
 
Aurat maahan ja mitalla viilut saman levyiseksi (vetokarttu) ja leikkureiden säätö samalla kohdalleen.

Sen jälkeen vaan aurat suoraan maan mukaan ja jäljen pitäisi olla tasaista. Ja ne rajoittimet auki.

apilas

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 23100
  • fendt parkissa
Vs: Epätasainen kyntöjälki

tän takee ostetaan niittä muokkareita ko ei osata kyntää ;D ;D ;D ;D
Miksi kaikki jotka ovat erimieltä kanssani ovat idiootteja?

kujala

  • Vieras
Vs: Epätasainen kyntöjälki
Överumin ominaisuus tietyissä oloissa. Aura saattaa olla virheettömästi säädetty ja tehdä tasaista jälkeä, mutta sitten kun maa muuttuu joko sitkeäksi tai hyvin pehmeäksi, ei pysy linjassa kuin väkivalloin.
Nimenomaan sarka-aura, kääntösellainen vetää paremmin maahan ja pitää linjansa.

milkboi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4541
  • Kiima ja kateus.Ne maailmaa pyörittää.
Vs: Epätasainen kyntöjälki

tän takee ostetaan niittä muokkareita ko ei osata kyntää ;D ;D ;D ;D
keräile sä vaan joutessas niitä kivenmurikoita ;D
On se hienoo...lehmät lypsää yötä päivää,pyhät arjet,,,ja kustannukset laukkaaa!Pessimisti ei pety.

pice

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1077
Vs: Epätasainen kyntöjälki
Överumin ominaisuus tietyissä oloissa. Aura saattaa olla virheettömästi säädetty ja tehdä tasaista jälkeä, mutta sitten kun maa muuttuu joko sitkeäksi tai hyvin pehmeäksi, ei pysy linjassa kuin väkivalloin.
Nimenomaan sarka-aura, kääntösellainen vetää paremmin maahan ja pitää linjansa.
Itselläkin sama havainto Överumin auroista, maalajin vaihtuessa kevyestä jäykkään ensimmäisen viilun leveys pyrkii muuttumaan. Säätämällä pikkuisen työsyvyyttä maalajin mukaan  saa tasaista jälkeä. Kulutusosia päivittämällä tuo ominaisuus hiukan vähenee.

Monttu Simeon

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 556
  • rento meininki
Vs: Epätasainen kyntöjälki
Kyllä ensinnä pitää olla kaikki siivet samassa asennossa keskenään ja saman matkan päässä toisistaan. Mittanauhalla aurat ilmassa oltava kaikki vastaavat välit saman mittaisia ja vantaan kärjet linjassa jne.

Vielä pitäs repiä josko on klappia jossain paikassa, mitat pitää pysyä kohillaan myös maassa vedossa. Vois jo löytyä kuluneisuutta tai löysällä olevia pultteja. Laukaisulaitteetkin kuluvat.
Liikenteen 3-D : дарить дураки дорога

Horttanainen

  • Vieras
Vs: Epätasainen kyntöjälki
Överumin ominaisuus tietyissä oloissa. Aura saattaa olla virheettömästi säädetty ja tehdä tasaista jälkeä, mutta sitten kun maa muuttuu joko sitkeäksi tai hyvin pehmeäksi, ei pysy linjassa kuin väkivalloin.
Nimenomaan sarka-aura, kääntösellainen vetää paremmin maahan ja pitää linjansa.
Itselläkin sama havainto Överumin auroista, maalajin vaihtuessa kevyestä jäykkään ensimmäisen viilun leveys pyrkii muuttumaan. Säätämällä pikkuisen työsyvyyttä maalajin mukaan  saa tasaista jälkeä. Kulutusosia päivittämällä tuo ominaisuus hiukan vähenee.

Kyllä Kvernelantti lehtijousilla on samanlainen, maalaji vaikuttaa ekan viilun leveyteen, vaikka on se portaattomasti viilunleveyttä säätävä malli kyseessä.

icefarmer

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 26122
  • vastustan
Vs: Epätasainen kyntöjälki
Jos ei raidevälin säätö onnistu, niin toinen vaihtoehto on säätää aurat kapeamalle, yleensä sarka-aurat ovat tuumaluvultaan säädettäviä.
Oma kokemus 30 vuoden takaa on harjoittelutilalta. Siellä oli 702:n valmet ja kolmisiipiset aurat. Kynnöstä ei tullut mitään ja hädin tuskin niitä traktori pystyi vetämään kovalla savella. Todettiin, että takaraideväli oli todella pahasti pielessä noille auroille. Levyjä kääntelemällä löytyi ihanteellinen raideväli ja sen jälkeen kyntö kävi todella hyvin.
http://www.youtube.com/watch?v=SnKMvuXY5LU&NR=1
Kaiken sen minkä Italian mafia joutuu tekemään laittomasti voi Suomessa tehdä laillisesti...

JoHaRa

  • Vieras
Vs: Epätasainen kyntöjälki
Överumin ominaisuus tietyissä oloissa. Aura saattaa olla virheettömästi säädetty ja tehdä tasaista jälkeä, mutta sitten kun maa muuttuu joko sitkeäksi tai hyvin pehmeäksi, ei pysy linjassa kuin väkivalloin.
Nimenomaan sarka-aura, kääntösellainen vetää paremmin maahan ja pitää linjansa.

Juuri sama havainto! Mä kynnän tuollaisilla peltoja joissa maalaji vaihtelee ääripäästä toiseen. Aurat säätävät itse 1.vilunleveyttä pahimmillaan 5 senttiä metrillä  :D Ainoa konsti on ollut, että lukitsen toisella sivurajoittimella viilunleveyden minimiksi 20 senttiä ja aura saa elää vain vähän leveämmäksi. Toimii hyvin suorilla ja oikealle kääntyvissä loivissa mutkissa

jussij

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 159
Vs: Epätasainen kyntöjälki
Hyviä ja tärkeitä ohjeita näkyy teillä, mutta yksi olennainen vinkki puuttuu:
Te kaikki katsotte taakse niitä auroja, tai takapyörien raideväliä.
Huomioikaa takapyörien ja etupyörien leveyssuhde!
Kyntömiehen käsikirjasta niinkuin aiemmin todettiin: "Takapyörien sisäväli 3 x viilun leveys.. tämä mitta saa olla 10 cm yli tai vajaa. Etupyörien välin täytyy olla vähintään yhtä suuri kuin takana, mielummin 10 cm leveämpi."

Itse jouduin käyttämään "ammattiauttajaa" joka pari tuntia mittaili auroja, ja lopuksi totesi edessä olevan vian. Eturaideväliä muutettiin, ja sen jälkeen jälki parantui.

leka

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 190