Vapaa-aika kuluttaa paljon rahaa.

epäilisin kuitenkin että robotilojen huonon kannattavuuden takana piileksii ryssityt maitotuotokset. Syitä voi olla monia mutta jos 60 lehmällä takoo 700000 litraa maitoa niin tulos on eri kun 65 lehmällä ja 520000 litralla. Sama koskee tietenkin asemia mutta isot karjat jotka lypsetään asemalla eivät jää yleensä niin herkästi heitteille hoidon suhteen.

Se että lypsetäänkö vaikkapa 65 lehmällä 500 000 litraa tai 700 000 litraa vuodessa, on aivan kiinni karjasta ja ruokinnasta. Ruokintaan taas tulisi vaikuttaa ennemmin panos/tuotos  -suhteet kuin se, että millä kamppeella se maito utareesta otetaan.

Toisekseen, ei robo ole myyttinen kalevalan sampo joka jauhaa rahaa tyhjästä. Se muuttaa fyysistä työtä vähemmän fyysiseksi. Siinä sen funktio. Henkilökohtaisesti ei kiinnostaisi kuluttaa kyynär- ja olkaniveliä tohjoksi asemalla seisten.

Hieno elämä tulee kalliiksi    "Ihanan kallista " 

Ropotilalla ei ole vapaa-aikaa 24 h hälytysvalmius. Työvoimakustannuksia laskettaessa onkohalytysvalmiudelle laskettu hintaa -luulen että ei. ropotilalla työvoimakuistanukset ovat siten todellisuudessa merkittävästi suuremmat kuin asematilalla. Ei ole lypsyvälivapaata.
Kyseiessä tutkimuksessa oli ilmeisesssti enemmän vanhoja asematiloja joissa työvoimakustanukset suuremmat kuin uusissa asematiloissa . Ropotilat uusia jonka velkaisuus osoittaa                                                                                                                                           .Varo sekaantumasta Leluun.  

Se että lypsetäänkö vaikkapa 65 lehmällä 500 000 litraa tai 700 000 litraa vuodessa, on aivan kiinni karjasta ja ruokinnasta. Ruokintaan taas tulisi vaikuttaa ennemmin panos/tuotos  -suhteet kuin se, että millä kamppeella se maito utareesta otetaan.

Toi erotus ei ole tippaakaan kiinni karjasta. Nykyeläinaines tuuppaa sen kympin/vuosi, kunhan perusasiat on kunnossa. Tästä johtaen kyse on ammattitaidosta ja asenteesta, ts. onko jokin ulkoinen syy ruokkia tarvetta huonommin, luomu taikka muuten vaan ei_oteta_viimisiä_ litroja-juttu.

Muuten täällä on paljon luuloja sekä asemista, että roboista. Ammattitaidolla hoidetun robokarjan lypsäjä ei soittele koko ajan, hälytysvalmius 24/7 on liiottelua. Asemalla ei kulu olkapäät ja kädet, jossei lypsä koko aikaa. Allekirjoittaneella on 5 lypsytaitoista ja kun vaan yksi ihminen kerrallaan lypsää, ei nakki viuhu kuluttavan usein.

Lainaus käyttäjältä: AP - 02.08.11 - klo:09:42

Se että lypsetäänkö vaikkapa 65 lehmällä 500 000 litraa tai 700 000 litraa vuodessa, on aivan kiinni karjasta ja ruokinnasta. Ruokintaan taas tulisi vaikuttaa ennemmin panos/tuotos  -suhteet kuin se, että millä kamppeella se maito utareesta otetaan.

Toi erotus ei ole tippaakaan kiinni karjasta. Nykyeläinaines tuuppaa sen kympin/vuosi, kunhan perusasiat on kunnossa. Tästä johtaen kyse on ammattitaidosta ja asenteesta, ts. onko jokin ulkoinen syy ruokkia tarvetta huonommin, luomu taikka muuten vaan ei_oteta_viimisiä_ litroja-juttu.

Muuten täällä on paljon luuloja sekä asemista, että roboista. Ammattitaidolla hoidetun robokarjan lypsäjä ei soittele koko ajan, hälytysvalmius 24/7 on liiottelua. Asemalla ei kulu olkapäät ja kädet, jossei lypsä koko aikaa. Allekirjoittaneella on 5 lypsytaitoista ja kun vaan yksi ihminen kerrallaan lypsää, ei nakki viuhu kuluttavan usein.

Onko tarve ruokkia huonommin... Ruokinnan optimi on aina jossain alempana, kuin se mitä karja fyysisesti pystyy tuottamaan. Ne kaikkien viimeistenki litrojen tiristäminen on sitä maajusseille koulutettua kilpailuhulluutta.

Hälyvalmiudesta olen samaa mieltä. Sitä liiotellaan aivan liian paljon. Ja toisekseen, kyllä asemanavetan väkikin saattaa joutua askarevälillä työmaalle, jos siellä jotain tapahtuu.

Juu, sulla ei oo joka aamu ja ilta lypsyvuoro, mut suhteutappa siihen se että ei yhden robon kokoisen asemanavetan tuotot mahdollista paljoa työvoimaa.

saahan jo kahellakin ihmisellä vuorottelu vapaan aikaiseksi, Tietenki jos yrittää  yksin pyörittää koko karusellia niin se toinen juttu.
Omalla kohdalla 4 asemalypsytaitosta ja palkka renkejä 0. En tiedä kun nuori olen ja asemalla "joutuu" lypsämään niin mahdan neljäkymppisenä olla hauta-arkku tavaraa. Ehkä sitä aseman vs robotti huoltokulejen erotuksella käy vaikka 7 päivää keväässä kilpisjärvellä kelekkailemassa ja jänteitä oikomassa niin sitä nivet kestäisi vuojen.

Vaan mietin tuossa että tekeekö vain robotti sitten joka paikassa mukavuuden haluiseksi. Pitää olla rentit,merskat jne. Joka aseman valitsee niin nuukempi ja vähemmällä toimeen tuleva muissakin asijoissa. Liikaa nuukuskin hanurista myös. Sillä rattoriinkin kuten hyvin tiedämme se 100 kilo eskoa menee että pärähtää. Ja sekin tilan velkaa on monelle,

Joo kyllä se ympäri viikon vahtuu aivan tuulesta temmattua mutta huonon tuurin sattuessa niin saaattaa aiheuttaa isojakin päänvaivaa.  Ja  remontteja jotka taas maksaa. Uutena pelaa kaikki mutta miten viiden tai kymmenvuoden päästä? Ja asemaankin tulla vikaa mutta ne yleense itsekorjattavia

Säännöllisesti pitää saada vapaata. Voihan sitä jaksaakin jos kuviot on mitoitettuna siten että pitää viikon hermoloma ottaa kerran vuoteen ja muu aika ollaan koneena. Meinaan jos ei jää aikaa työstä palautumiselle, ei tahdo jäädä aikaa ideoille ja yrittäjästä tulee pian puurtava kone. Oli sitten robo tai asema.

Yksin tai kaksin näitä on vaan vähän hankala järjestää. Mutta palkkaus on luvallista.

Pitäisi laittaa sekä asema että robotti niin voisi vertailla kumpi on mukavampaa 

Tiedän kyl tiloja joissa on uudessa päässä robotti ja vanhassa päässä muutama kymmenen lehmää parsinavetassa.. Heiltä jos kysyy niin robotti vaikuttaa mieleisemmältä mutta parsinavetta tuottaa paremmin

Ropotilalla ei ole vapaa-aikaa 24 h hälytysvalmius. Työvoimakustannuksia laskettaessa onkohalytysvalmiudelle laskettu hintaa -luulen että ei. ropotilalla työvoimakuistanukset ovat siten todellisuudessa merkittävästi suuremmat kuin asematilalla. Ei ole lypsyvälivapaata.
Kyseiessä tutkimuksessa oli ilmeisesssti enemmän vanhoja asematiloja joissa työvoimakustanukset suuremmat kuin uusissa asematiloissa . Ropotilat uusia jonka velkaisuus osoittaa                                                                                                                                           .Varo sekaantumasta Leluun.  

Ja vanhoilla asematiloilla voisi olettaa olevan myös vähemmän velkaa, koska investoinnista on keskimääärin pidempi aika? Olisi mielenkiintoista mikäli tutkimuksessa olisi ollut vastaavana ajanjaksona asemalypsyyn investoineet kuin roboihin. Robot kun ovat lypsäneet suomessa vasta kymmenen vuotta, asemilla +30? Automaatio ja tietotekniikka halpenee ja kehittyy ajan myötä, rauta ja työvoima ei. Odotan mielenkiinnolla vastaavan tutkimuksen tuloksia kymmenen vuoden kuluttua.
Robolla kannattaa antaa arvoa myös sen tuomaan joustoon. Perheviljelmillä se voi nousta peltotyösesongin aikana arvoon arvaamattomaan.. Useimmissa yhden ja kahden robon yksiköissä navettatöistä selviytyy myös YKSIN.

Muuten täällä on paljon luuloja sekä asemista, että roboista. Ammattitaidolla hoidetun robokarjan lypsäjä ei soittele koko ajan, hälytysvalmius 24/7 on liiottelua. Asemalla ei kulu olkapäät ja kädet, jossei lypsä koko aikaa. Allekirjoittaneella on 5 lypsytaitoista ja kun vaan yksi ihminen kerrallaan lypsää, ei nakki viuhu kuluttavan usein.

Asiaa sivusta seuranneen kommentti tämäkin, mutta yleensä se tuppaa vaan käymään niin että se lypsy on yhden (tai kokoluokan kasvaessa 2-3) hommaa, vaikka työntekijöitä olisi siellä navetalla useampikin. Ja sit kun emännältä on kädet slut (yleensä 6 - 10 v mitä oon seurannu) tulee robo.

Onpas taas keskustelu sitä mitä oletti otsikosta syntyvän. Tilat ja isäntäväki on erilaisia, joten siksi erilaisia ratkaisuja lypsyyn pitää olla.

Asia mihinkä ei olla vielä puututtu on robojen "päivitykset", jotka saattaa olla yllättävän kalliita ja voi tulla yllättävän usein vastaan. Pankin herra tuumasi vaan meidän navettaprojektista ettei robolle sitten lainaa tule, joten se vaihtoehto on suljettu meillä pois.

Onpas taas keskustelu sitä mitä oletti otsikosta syntyvän. Tilat ja isäntäväki on erilaisia, joten siksi erilaisia ratkaisuja lypsyyn pitää olla.

Asia mihinkä ei olla vielä puututtu on robojen "päivitykset", jotka saattaa olla yllättävän kalliita ja voi tulla yllättävän usein vastaan. Pankin herra tuumasi vaan meidän navettaprojektista ettei robolle sitten lainaa tule, joten se vaihtoehto on suljettu meillä pois.

miksi muuten toimivana ostettua roboa täytyy jatkuvasti päivittää. Kait se niillä vanhoilla ohjelmillakin osaa lypsää.

Tollanen pankkiherra joka rupee sanelemaan isännille lypsytapoja pitäis laittaa kesälomaksi maitotilalle lypsämään aamuin illloin. Voisi silmät vähän avartua. Ei sinäänsä että voi olla ihan hyvä laittaa asema mutta pankissa tuskin riittää tietämys asian päättämiseen 

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 03.08.11 - klo:11:30

Onpas taas keskustelu sitä mitä oletti otsikosta syntyvän. Tilat ja isäntäväki on erilaisia, joten siksi erilaisia ratkaisuja lypsyyn pitää olla.

Asia mihinkä ei olla vielä puututtu on robojen "päivitykset", jotka saattaa olla yllättävän kalliita ja voi tulla yllättävän usein vastaan. Pankin herra tuumasi vaan meidän navettaprojektista ettei robolle sitten lainaa tule, joten se vaihtoehto on suljettu meillä pois.

miksi muuten toimivana ostettua roboa täytyy jatkuvasti päivittää. Kait se niillä vanhoilla ohjelmillakin osaa lypsää.

Tollanen pankkiherra joka rupee sanelemaan isännille lypsytapoja pitäis laittaa kesälomaksi maitotilalle lypsämään aamuin illloin. Voisi silmät vähän avartua. Ei sinäänsä että voi olla ihan hyvä laittaa asema mutta pankissa tuskin riittää tietämys asian päättämiseen 

VOi käydä niin että vankaan koneeseen ei saa enää varaosia. Sitten pitää maksaa se 50 000€ siitä päivittämisestä