Uudessa maastullissa juttua ,kannattaako koko ropo homma,piti säästää työvoimakuluja ,mutta johonkin raha katoaa tulos huonompi kuin asematiloilla.

Ei kai se korkomeno kovinkaan monta tonnia tee vuodessa?

Kannulypsyyn osa kantturoista. Maitotonkat syö korkoja. 

Robo maksaa esim. 125 tonnia jos haluaa vähän lisäominaisuuksia. Siitä investointituki kuittaa pohjolassa vain 25% eli jää 93 750 € (etelässä 40% ja jää 75 000). Loput saa tietty korkotuella, eli tällä hetkellä taitaa itse joutua maksamaan peräti prosentin. Eli vajaan tonnin / robo /vuosi piiskaa korot kurjaa robotin hankkijaa ennen kuin lainaa on yhtään lyhennetty. Syöhän se tulosta siinä missä kärpästen häätäminenkin

ProAgria ottaa tuosta tutkimuksesta oppia ja aloittaa projektin käsinlypsyyn sirtyvien tukemiseksi  

Mutta tuo tutkimus kertoo sen joka on jo tiedetty... Toisessa menetelmässä on enemmän töitä ja toisessa enemmän rahaa kiinni.

Robo maksaa esim. 125 tonnia jos haluaa vähän lisäominaisuuksia. Siitä investointituki kuittaa pohjolassa vain 25% eli jää 93 750 € (etelässä 40% ja jää 75 000). Loput saa tietty korkotuella, eli tällä hetkellä taitaa itse joutua maksamaan peräti prosentin. Eli vajaan tonnin / robo /vuosi piiskaa korot kurjaa robotin hankkijaa ennen kuin lainaa on yhtään lyhennetty. Syöhän se tulosta siinä missä kärpästen häätäminenkin

Ei tainnu mennä ny ihan oikein - tai sit mää oon käsittänyt väärin.   Ainakin kun sitä jossain vaiheessa asiaa Elystä kysyin, niin robotti ei ole sinällään investointituki kelpoinen, vaan sen osuus "korvataan" halvimman karjakokoon soveltuvan lypsyjärjestelmän mukaan, eli muistaakseeni 40t€ yhden robon yksikössä. Siitä tosiaan saa avustusta etelässä 16t€ ja pohjoisessa 12t€.

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 01.08.11 - klo:21:17

Robo maksaa esim. 125 tonnia jos haluaa vähän lisäominaisuuksia. Siitä investointituki kuittaa pohjolassa vain 25% eli jää 93 750 € (etelässä 40% ja jää 75 000). Loput saa tietty korkotuella, eli tällä hetkellä taitaa itse joutua maksamaan peräti prosentin. Eli vajaan tonnin / robo /vuosi piiskaa korot kurjaa robotin hankkijaa ennen kuin lainaa on yhtään lyhennetty. Syöhän se tulosta siinä missä kärpästen häätäminenkin

Ei tainnu mennä ny ihan oikein - tai sit mää oon käsittänyt väärin.   Ainakin kun sitä jossain vaiheessa asiaa Elystä kysyin, niin robotti ei ole sinällään investointituki kelpoinen, vaan sen osuus "korvataan" halvimman karjakokoon soveltuvan lypsyjärjestelmän mukaan, eli muistaakseeni 40t€ yhden robon yksikössä. Siitä tosiaan saa avustusta etelässä 16t€ ja pohjoisessa 12t€.

niiin ja maitupalatseissa ei taida kukaan pysyä hyväksytyssä ely- kustannusarviossa, joten todellinen tukiprosentti laskee aika tavalla... taulukoilla voi pyyhkiä hanuria

kauanko mahtaa mennä että suurimman osan suomalaisesta maidosta lypsää robotit???  10 vuotta???   ainaki sivusta seuraten ei asemapihattoja enää tehdä ku aiva yksittäisiä...

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 01.08.11 - klo:21:17

Robo maksaa esim. 125 tonnia jos haluaa vähän lisäominaisuuksia. Siitä investointituki kuittaa pohjolassa vain 25% eli jää 93 750 € (etelässä 40% ja jää 75 000). Loput saa tietty korkotuella, eli tällä hetkellä taitaa itse joutua maksamaan peräti prosentin. Eli vajaan tonnin / robo /vuosi piiskaa korot kurjaa robotin hankkijaa ennen kuin lainaa on yhtään lyhennetty. Syöhän se tulosta siinä missä kärpästen häätäminenkin

Ei tainnu mennä ny ihan oikein - tai sit mää oon käsittänyt väärin.   Ainakin kun sitä jossain vaiheessa asiaa Elystä kysyin, niin robotti ei ole sinällään investointituki kelpoinen, vaan sen osuus "korvataan" halvimman karjakokoon soveltuvan lypsyjärjestelmän mukaan, eli muistaakseeni 40t€ yhden robon yksikössä. Siitä tosiaan saa avustusta etelässä 16t€ ja pohjoisessa 12t€.

Lypsyyn ja ruokintaan saa tukea hyväksyttyjen mukaan yhteensä 2000/lypsyssä oleva. Eli 124 lypsyssä tekee 248 000.

Jos ei hae ruokintajärjestelmään tukea (löytyy esim. käytetty/ ennestään oleva apevaunu) tai investointiin sisältyy muita eläimiä (tuetaan ruokintaa vajaa 700/ eläin, eli 100 eläimellä saa jo 70 000 esim. apevaunuun ja juottoon) niin koko neljännesmillin voi käyttää vaikka roboteihin tai vaikka karuselliasemaan.

Uudessa maastullissa juttua ,kannattaako koko ropo homma,piti säästää työvoimakuluja ,mutta johonkin raha katoaa tulos huonompi kuin asematiloilla.

No säästäähän se työvoimakuluja. Tosin vastaavasti tilalle tulee sitten robon pääoma- ja muuttuvat kulut. Ja jos se korvaa jo isännänkin työaikaa, niin kannattavuus nousee mutta rahaa ei jää. Vapaa-aikaa olis, mutta ei rahaa.

Ja jos se korvaa jo isännänkin työaikaa, niin kannattavuus nousee mutta rahaa ei jää. Vapaa-aikaa olis, mutta ei rahaa.

Niin; voisihan sitä sitten ajaa vaikka taksia. Eikös tätä muuan etujärjestöihminen ehdottanut toisen  tuotantosuunnan kustannusongelmaan.

Ja robo syö vettä aikalailla. Muutamat lähes samanverran mitä tulee maitoa.

Lainaus käyttäjältä: SAS - 01.08.11 - klo:19:52

Uudessa maastullissa juttua ,kannattaako koko ropo homma,piti säästää työvoimakuluja ,mutta johonkin raha katoaa tulos huonompi kuin asematiloilla.

No säästäähän se työvoimakuluja. Tosin vastaavasti tilalle tulee sitten robon pääoma- ja muuttuvat kulut. Ja jos se korvaa jo isännänkin työaikaa, niin kannattavuus nousee mutta rahaa ei jää. Vapaa-aikaa olis, mutta ei rahaa.

Hyvä tosiaan muistaa, että kannattavuuslaskelmissa jokainen työtunti lasketaan kustannukseksi normipalkan hinnalla. Mitä mahtaa olla nykyään, jotain 15 €/h 

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 01.08.11 - klo:21:32

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 01.08.11 - klo:21:17

Robo maksaa esim. 125 tonnia jos haluaa vähän lisäominaisuuksia. Siitä investointituki kuittaa pohjolassa vain 25% eli jää 93 750 € (etelässä 40% ja jää 75 000). Loput saa tietty korkotuella, eli tällä hetkellä taitaa itse joutua maksamaan peräti prosentin. Eli vajaan tonnin / robo /vuosi piiskaa korot kurjaa robotin hankkijaa ennen kuin lainaa on yhtään lyhennetty. Syöhän se tulosta siinä missä kärpästen häätäminenkin

Ei tainnu mennä ny ihan oikein - tai sit mää oon käsittänyt väärin.   Ainakin kun sitä jossain vaiheessa asiaa Elystä kysyin, niin robotti ei ole sinällään investointituki kelpoinen, vaan sen osuus "korvataan" halvimman karjakokoon soveltuvan lypsyjärjestelmän mukaan, eli muistaakseeni 40t€ yhden robon yksikössä. Siitä tosiaan saa avustusta etelässä 16t€ ja pohjoisessa 12t€.

Lypsyyn ja ruokintaan saa tukea hyväksyttyjen mukaan yhteensä 2000/lypsyssä oleva. Eli 124 lypsyssä tekee 248 000.

Jos ei hae ruokintajärjestelmään tukea (löytyy esim. käytetty/ ennestään oleva apevaunu) tai investointiin sisältyy muita eläimiä (tuetaan ruokintaa vajaa 700/ eläin, eli 100 eläimellä saa jo 70 000 esim. apevaunuun ja juottoon) niin koko neljännesmillin voi käyttää vaikka roboteihin tai vaikka karuselliasemaan.

Noinhan tosiaan oli, muistin vaan tuon oman keissin osalta. Minun kun oli pakko ostaa ruokintasydeemit ja nuorkarja on tarkoitus ulkoistaa niin tuki olisi ollut olematon.

Robo maksaa esim. 125 tonnia jos haluaa vähän lisäominaisuuksia. Siitä investointituki kuittaa pohjolassa vain 25% eli jää 93 750 € (etelässä 40% ja jää 75 000). Loput saa tietty korkotuella, eli tällä hetkellä taitaa itse joutua maksamaan peräti prosentin. Eli vajaan tonnin / robo /vuosi piiskaa korot kurjaa robotin hankkijaa ennen kuin lainaa on yhtään lyhennetty. Syöhän se tulosta siinä missä kärpästen häätäminenkin

Jos nyt muistettaisiin erottaa vieraan pääoman korko ja investoinnin tuotto sijoitetulle pääomalle. Varmaan se tuoton pitäisi maidontuotannossa olla vähintään 5 %, mielummin yli. Yhteiskunnan tuki ei muuta robon ja aseman kannattavuuseroa, koska tuki on euromääräisesti sama.

Muuten taas melkoinen nollatutkimus. Robotti vähentää työtä, mutta maksaa enemmän. No shit Sherlock. Se oli sentään havaittu, että robotilojen kannattavuus on parantunut, kun niiden hinta on laskenut n. 40 % samaan aikaan kun asemien hinta on noussut 100 %. Siis välillä 2000-2010.

No säästäähän se työvoimakuluja. Tosin vastaavasti tilalle tulee sitten robon pääoma- ja muuttuvat kulut. Ja jos se korvaa jo isännänkin työaikaa, niin kannattavuus nousee mutta rahaa ei jää. Vapaa-aikaa olis, mutta ei rahaa.

Kumpiko sitten olisi parempi, rahaa on, muttei kerkiä sitä käyttämään, vai että rahan sijasta on vapaa-aikaa?