Eikä se tyhmyys rajoitu pelkästään korjuuseen. Kyllä se ostomies yleensä käy sitä leimikkoa katsomassa. Hehtaarin leimikon katsomiseen palaa työaikaa ja polttoainetta hiton paljon enemmän hehtaaria kohti kuin 50 ha leimikon.
Vai olikohan se sittenkin silleen ,että vuoden aikana hakattu puumäärä ratkaisi toteutuneet kustannukset/kuutio välillä 0,25–0,79 €/m3
Puunkorjuuyrittäjälle tärkein siirtokustannusta havainnollistava tunnusluku on
siirtokustannus hakattua puukuutiometriä kohden, joka esimerkiksi 100 000
m³:n vuotuisella hakkuumäärällä olisi laskennan perusteella palkan kanssa
0,51 €/m³.
Ja tähän vaikuttaa ensisijaisesti puun menekki markkinoilla, jonka perusteella syntyy firmojen hakkuutarve, jonka yrittäjät sitten toteuttavat.
Ja ovatkohan luvut muuttuneet vuodesta 2006?
Tutkimuksia on kolme kappaletta, joista tuorein jätetty toukokuussa 2010.
Ja luvut pysyneet samoina palkkojen kohoamisesta huolimatta? Tai polttoaineiden hintamuutoksista huolimatta? Jos näin on niin olisiko tehty yksi tutkimus ja loput copypeistanneet sen?
Väitän kuitenkin että mitä enemmän motteja saa hakata ilman siirtoja, sitä pienempi siirtokustannus hakattua mottia kohti on.
Sanokoon ammattikorkeakoulun tutkimus asiasta mitä tahansa. Oikeastaan ei edes kiinnosta
Siirrynpä ottamaan napanderit Chivas Regalia ja lapsilauman kanssa odottelemaan Joulupukin saapumista. Sitten naukut Chivasta ja katsomaan miltä tuunattu majava (TM) näyttää? Hyvää Joulua!