Asiahan ei selviä kysymällä vaan jonkun tarttis järjestää tällainen lajitteluasema ja myydä sieltä asfalttitien varresta teollisuudelle puuta täysinä rekkakuormina tai junalasteina ja kattoa pystyisikö korjuuketjut tehostamaan niin paljoa että pystyisi maksamaan parempaa hintaa metsänomistajille.

Ittellä ei rahkeet taida riittää vaikka mieli tekisi.

 *** Niin. Tässä sun mallissa on yksi ylimääräinen rekkakuljetus. Nyt kun laanilta lähtee puhdas kuorma jotain puutavaraa kohti sahaa tai sellutehdasta, se on siinä. Eli kokonaisuutena ajatellen hyötyä ei ole. Pyörää ei kannata keksiä uudestaan 

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 19.12.10 - klo:09:28

Asiahan ei selviä kysymällä vaan jonkun tarttis järjestää tällainen lajitteluasema ja myydä sieltä asfalttitien varresta teollisuudelle puuta täysinä rekkakuormina tai junalasteina ja kattoa pystyisikö korjuuketjut tehostamaan niin paljoa että pystyisi maksamaan parempaa hintaa metsänomistajille.

Ittellä ei rahkeet taida riittää vaikka mieli tekisi.

Vaen, edelleenkin tuntuu ettei sellaisia "rahkeita" ole kellään, että tuo onnistuisi.

Eiköhän yhtiöt halua tuossa puunhankinnassa alusta asti, eli kannolta lähtien, pitää ohjat käsissään, että saavat hinnoitella puut omien tarpeittensa mukaan.

Jos se lajittelukeskuksen joku saisi toimimaan, niin taitaa pölkkyautoille tulla paljon lisäkilometrejä, kun puut ensin kerättäisiin sinne keskukseen ympäri maakuntaa. Sitten taas keskuksen jälkeen puut nostetaan uudelleen kyytiin ja viedään ympäri maakuntaa ja toisissakin maakunnissa oleviin tehtaisiin.

Nykyään on tehtailla ajojen järjestely tehty niin, että autojen tyhjänä ajo jäisi mahdollisimman vähiin.

Sahoillehan siitä ei kertyis lisäliikkeitä yhtään koska yhtälailla nytkin ne tukit lajitellaan sahalla. Tässä mallissa vaan tiedettäis että tulee kolme rekkakuormaa missä on lenkoa tukkia ja sen jälkeen kaksi rekkakuormaa missä on suoraa tukkia jne. Kuidun erotus olisi jokseenkin helppoa jo automatisoida niin että koon mukaan osaa tökätä kuidun hihnalta pois kun se osuu kohdalle. Ja kuljetetaanhan nytkin jo osa kuidusta junalla joten yhtälailla se lastataan erikseen sinne junaan.

Ja vaikea on kuvitella että tukkiauton matka pitenis jos se takois lajittelukeskuksen ja metsän väliä. Käytännössä saavutetaan 50% hyötysuhde. Sen yli tuskin kukaan pääsee tällähetkelläkään.

Ja kuinka iso operaatio se kuorman purku ja lastaus on jos pyöräkuormaaja nappaa kolme nippua autosta pois tai nostaa ne takaisin. Perjaatteessa lajittelija vois lajitella ne erillistan lavojen päälle mitä auton rungot kärräis tehtaiden  ja lajittelukeskusten väliä jos ei käytettäis junia. Miksei lajittelija vois lajitella suoraan vaunuihinkin. Nää viimeiset on sitten vaan sellaisia hetken mielijohteen heittoja.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 19.12.10 - klo:09:28

Asiahan ei selviä kysymällä vaan jonkun tarttis järjestää tällainen lajitteluasema ja myydä sieltä asfalttitien varresta teollisuudelle puuta täysinä rekkakuormina tai junalasteina ja kattoa pystyisikö korjuuketjut tehostamaan niin paljoa että pystyisi maksamaan parempaa hintaa metsänomistajille.

Ittellä ei rahkeet taida riittää vaikka mieli tekisi.

 *** Niin. Tässä sun mallissa on yksi ylimääräinen rekkakuljetus. Nyt kun laanilta lähtee puhdas kuorma jotain puutavaraa kohti sahaa tai sellutehdasta, se on siinä. Eli kokonaisuutena ajatellen hyötyä ei ole. Pyörää ei kannata keksiä uudestaan 

Kyllä se on uskottava että sellaisiakin ihmeitä on kuin leimikko jolta tulee jopa useampia kuormia samaa puutavaralajia. Toivottavasti se otetaan myös hinnoittelussa huomioon.

Lainaus käyttäjältä: Aimo Jortikka - 19.12.10 - klo:10:10

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 19.12.10 - klo:09:28

Asiahan ei selviä kysymällä vaan jonkun tarttis järjestää tällainen lajitteluasema ja myydä sieltä asfalttitien varresta teollisuudelle puuta täysinä rekkakuormina tai junalasteina ja kattoa pystyisikö korjuuketjut tehostamaan niin paljoa että pystyisi maksamaan parempaa hintaa metsänomistajille.

Ittellä ei rahkeet taida riittää vaikka mieli tekisi.

 *** Niin. Tässä sun mallissa on yksi ylimääräinen rekkakuljetus. Nyt kun laanilta lähtee puhdas kuorma jotain puutavaraa kohti sahaa tai sellutehdasta, se on siinä. Eli kokonaisuutena ajatellen hyötyä ei ole. Pyörää ei kannata keksiä uudestaan 

Kyllä se on uskottava että sellaisiakin ihmeitä on kuin leimikko jolta tulee jopa useampia kuormia samaa puutavaralajia. Toivottavasti se otetaan myös hinnoittelussa huomioon.

niin kyllä mä sen uskon ja melkein kaikista tuleekin mutta ei taida olla ainuttakaan leimikkoa missä jokainen puutavaralaji menee tasan tukkiautokuormaan. Ei edes taida mennä tasan nippun. Oletteko muuten nähneet ainuttakaan tukkiautoa jossa on ensiksi vaikka puoli nippua koivua ja sitten kuusta samassa nipussa. Suhteellisen harvinaista on että tuodaan edes eri laatua kärryssä kuin autossa koska käyttöpaikat on eri pitäjissä eikä kannata vetää tyhjää kärryä seuraavalle paikkakunnalle.

Lainaus käyttäjältä: Matias - 19.12.10 - klo:10:05

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 19.12.10 - klo:09:28

Sahoillehan siitä ei kertyis lisäliikkeitä yhtään koska yhtälailla nytkin ne tukit lajitellaan sahalla. Tässä mallissa vaan tiedettäis että tulee kolme rekkakuormaa missä on lenkoa tukkia ja sen jälkeen kaksi rekkakuormaa missä on suoraa tukkia jne. Kuidun erotus olisi jokseenkin helppoa jo automatisoida niin että koon mukaan osaa tökätä kuidun hihnalta pois kun se osuu kohdalle. Ja kuljetetaanhan nytkin jo osa kuidusta junalla joten yhtälailla se lastataan erikseen sinne junaan.

Ja vaikea on kuvitella että tukkiauton matka pitenis jos se takois lajittelukeskuksen ja metsän väliä. Käytännössä saavutetaan 50% hyötysuhde. Sen yli tuskin kukaan pääsee tällähetkelläkään.

Ja kuinka iso operaatio se kuorman purku ja lastaus on jos pyöräkuormaaja nappaa kolme nippua autosta pois tai nostaa ne takaisin. Perjaatteessa lajittelija vois lajitella ne erillistan lavojen päälle mitä auton rungot kärräis tehtaiden  ja lajittelukeskusten väliä jos ei käytettäis junia. Miksei lajittelija vois lajitella suoraan vaunuihinkin. Nää viimeiset on sitten vaan sellaisia hetken mielijohteen heittoja.

Olisiko helpompi puida ne lengot "tukit" kuitukasaan jo metsässä?

Mitä ihmettä ne kuitupuut sahalla tekevät? Eikö ne olisi pitänyt menetelmässäsi lajitella jo siellä lajittelukeskuksessa?

50% hyötysuhde? Oletko kuullut Mepa-kuljetuksista? Jos et ole niin kysy pöllikuskeilta.

voishan yksi lajitteluasema olla lähellä tehdasta jolloin saisi melkein heti kuorman kyytiin minkä vois sitten viedä seuraavalle paikkakunnalle.

Ja nykyään jos mietitään metsää jonka lähin loppukäyttäjä on vaikka sadan kilsan päässä niin siitä ei pääse yli eikä ympäri että auto tulee nostureineen tyhjänä hakemaan kuormaa.

niin kyllä mä sen uskon ja melkein kaikista tuleekin mutta ei taida olla ainuttakaan leimikkoa missä jokainen puutavaralaji menee tasan tukkiautokuormaan. Ei edes taida mennä tasan nippun. Oletteko muuten nähneet ainuttakaan tukkiautoa jossa on ensiksi vaikka puoli nippua koivua ja sitten kuusta samassa nipussa. Suhteellisen harvinaista on että tuodaan edes eri laatua kärryssä kuin autossa koska käyttöpaikat on eri pitäjissä eikä kannata vetää tyhjää kärryä seuraavalle paikkakunnalle.

 *** Joo. Mutta eihän se sitä tarkoita,että se rekka vajaalla kuormalla ajelee sahalle tai tehtaalle. Kyllä ne matkanvarrelta keräilee kuorman täyteen. Eli äkkiä miettien sama määrä puuta kulkee tuotantolaitoksiin yhtä monella kuormalla kummassakin mallissa. Tässä sun kuningas-ideassa vaan olisi niitä ylimääräisiä kilometrejä tuovia lajittelukeskuksia. Koska ei sellaisia sentään joka paikallistien varsiin ole mahdollista pykätä.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 19.12.10 - klo:10:33

niin kyllä mä sen uskon ja melkein kaikista tuleekin mutta ei taida olla ainuttakaan leimikkoa missä jokainen puutavaralaji menee tasan tukkiautokuormaan. Ei edes taida mennä tasan nippun. Oletteko muuten nähneet ainuttakaan tukkiautoa jossa on ensiksi vaikka puoli nippua koivua ja sitten kuusta samassa nipussa. Suhteellisen harvinaista on että tuodaan edes eri laatua kärryssä kuin autossa koska käyttöpaikat on eri pitäjissä eikä kannata vetää tyhjää kärryä seuraavalle paikkakunnalle.

 *** Joo. Mutta eihän se sitä tarkoita,että se rekka vajaalla kuormalla ajelee sahalle tai tehtaalle. Kyllä ne matkanvarrelta keräilee kuorman täyteen. Eli äkkiä miettien sama määrä puuta kulkee tuotantolaitoksiin yhtä monella kuormalla kummassakin mallissa. Tässä sun kuningas-ideassa vaan olisi niitä ylimääräisiä kilometrejä tuovia lajittelukeskuksia. Koska ei sellaisia sentään joka paikallistien varsiin ole mahdollista pykätä.

Mutta se asfalttitiellä rullaaminen on kuitenkin niin paljon tehokkaampaa ja helpompaa. Tässä mallissa metsäteillä vietetty aika vähenee ja samalla kalusto ja kuskit säästyy. Lisäksi ajanmittaan voisi ehkä muovaantua hieman erilaiset vehkeet siihen lähikuljetukseen sen pinon ja lajittelukeskuksen väliä koska 60 tonnin tukkiyhdistelmä ei välttämättä ole kaikkein kätevin metsäteiden koluja eikä se sama yhdistelmä nostureineen ketjuineen ja jatkettavine kärryineen tai vähintään siirrettävine tolppineen ole kaikkein paras maantien nielijä.

Lisäksi ajanmittaan voisi ehkä muovaantua hieman erilaiset vehkeet siihen lähikuljetukseen sen pinon ja lajittelukeskuksen väliä koska 60 tonnin tukkiyhdistelmä ei välttämättä ole kaikkein kätevin metsäteiden koluja eikä se sama yhdistelmä nostureineen ketjuineen ja jatkettavine kärryineen tai vähintään siirrettävine tolppineen ole kaikkein paras maantien nielijä.

Sitten niitä lajittelukeskuksia pitäiskin olla joka kylällä, jos meinaat ettei 60 tonnin yhdistelmiä tarvittais.
Liikennetiheys taitas lisääntyä tuplaten, jos vain nuppikuormilla ajaisivat. No, työllistäis se enempi ainakin kuskeja.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 19.12.10 - klo:22:45

Lisäksi ajanmittaan voisi ehkä muovaantua hieman erilaiset vehkeet siihen lähikuljetukseen sen pinon ja lajittelukeskuksen väliä koska 60 tonnin tukkiyhdistelmä ei välttämättä ole kaikkein kätevin metsäteiden koluja eikä se sama yhdistelmä nostureineen ketjuineen ja jatkettavine kärryineen tai vähintään siirrettävine tolppineen ole kaikkein paras maantien nielijä.

Sitten niitä lajittelukeskuksia pitäiskin olla joka kylällä, jos meinaat ettei 60 tonnin yhdistelmiä tarvittais.
Liikennetiheys taitas lisääntyä tuplaten, jos vain nuppikuormilla ajaisivat. No, työllistäis se enempi ainakin kuskeja.

En nyt ole niin tarkkaan miettinyt etäisyyksiä mutta jos tällaiset lajitteluasemat olis vaikka noin 100 kilsan välein eli keräilyalue pyöris noin 50 kilsan säteessä niin kaksi yhdistelmää ehtis ajaa aika paljon puuta kokoon kun kuormat purettaisi nippuittain. Tällöin kun puolet ajoista olis alle 25 kilsaa niin ainakin toisen yhdistelmän pääasioita ei olisi suuri kantokyky vaan hyvä etenemiskyky ja helppo kääntyvyys laanipaikalla ja tehokas kuormaus sekä sidonta.

Lainaus käyttäjältä: Matias - 20.12.10 - klo:07:16

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 19.12.10 - klo:22:45

Lisäksi ajanmittaan voisi ehkä muovaantua hieman erilaiset vehkeet siihen lähikuljetukseen sen pinon ja lajittelukeskuksen väliä koska 60 tonnin tukkiyhdistelmä ei välttämättä ole kaikkein kätevin metsäteiden koluja eikä se sama yhdistelmä nostureineen ketjuineen ja jatkettavine kärryineen tai vähintään siirrettävine tolppineen ole kaikkein paras maantien nielijä.

Sitten niitä lajittelukeskuksia pitäiskin olla joka kylällä, jos meinaat ettei 60 tonnin yhdistelmiä tarvittais.
Liikennetiheys taitas lisääntyä tuplaten, jos vain nuppikuormilla ajaisivat. No, työllistäis se enempi ainakin kuskeja.

En nyt ole niin tarkkaan miettinyt etäisyyksiä mutta jos tällaiset lajitteluasemat olis vaikka noin 100 kilsan välein eli keräilyalue pyöris noin 50 kilsan säteessä niin kaksi yhdistelmää ehtis ajaa aika paljon puuta kokoon kun kuormat purettaisi nippuittain. Tällöin kun puolet ajoista olis alle 25 kilsaa niin ainakin toisen yhdistelmän pääasioita ei olisi suuri kantokyky vaan hyvä etenemiskyky ja helppo kääntyvyys laanipaikalla ja tehokas kuormaus sekä sidonta.

kyllähän automiehet tuo noita rippeitä monesti sen laillisen kuorman päällä ison tien varteen ainakin omilla ydinalueillaan jolloin sen kourallisen takia ei enää uudestaan käydä metsässä. mielenkiintoista oisi nähdä minkälaisia kuormia tulis tuosta vapaat mitat omaavasta tavarasta jossa vielä kuidut ja tukit sekaisin. mutta entäs jos  metsäyhtiöt ulkoistaisi koko puunkuljetukset omaksi yhtiökseen tai yhteiseen ohjaukseen. ei oisi enää metsäliiton ja upm:n puuautoja, olisi vain puuautoja jotka ajaisi puuta

mutta entäs jos  metsäyhtiöt ulkoistaisi koko puunkuljetukset omaksi yhtiökseen tai yhteiseen ohjaukseen. ei oisi enää metsäliiton ja upm:n puuautoja, olisi vain puuautoja jotka ajaisi puuta

Tätä vähän ajan takaa ja viellä hullummin eli puut ei myytäis ainoastaan yhdelle yhtiölle vaan ne vietäis niille jotka siitä eniten suostuu maksamaan. Tällöin todella arvotavaran hinta kohoaisi mutta varmasti löytyis käyttäjiä myös hieman kakkoslaadun puutavaralle.

Toi puutavaran pituus ei ole mielestäni kovin suuri ongelma koska kuitukin on nykyään melko pitkää ja tässä mallissahan ei ole tarkoitus viedä kokopuuta jolloin tukin mittakin jää useiten alle 6 metriä.

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 20.12.10 - klo:22:04

mutta entäs jos  metsäyhtiöt ulkoistaisi koko puunkuljetukset omaksi yhtiökseen tai yhteiseen ohjaukseen. ei oisi enää metsäliiton ja upm:n puuautoja, olisi vain puuautoja jotka ajaisi puuta

Tätä vähän ajan takaa ja viellä hullummin eli puut ei myytäis ainoastaan yhdelle yhtiölle vaan ne vietäis niille jotka siitä eniten suostuu maksamaan. Tällöin todella arvotavaran hinta kohoaisi mutta varmasti löytyis käyttäjiä myös hieman kakkoslaadun puutavaralle.

Toi puutavaran pituus ei ole mielestäni kovin suuri ongelma koska kuitukin on nykyään melko pitkää ja tässä mallissahan ei ole tarkoitus viedä kokopuuta jolloin tukin mittakin jää useiten alle 6 metriä.

mutta miten purkaa kuorma pyöräkuormaajalla  missä on kovin erimittaista tavaraa auton kyydissä, kuulemma kuivana kesänä ei tahdo saada kantavuuskuormaa edes tasamittasista kuitupuista.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 20.12.10 - klo:22:41

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 20.12.10 - klo:22:04

mutta entäs jos  metsäyhtiöt ulkoistaisi koko puunkuljetukset omaksi yhtiökseen tai yhteiseen ohjaukseen. ei oisi enää metsäliiton ja upm:n puuautoja, olisi vain puuautoja jotka ajaisi puuta

Tätä vähän ajan takaa ja viellä hullummin eli puut ei myytäis ainoastaan yhdelle yhtiölle vaan ne vietäis niille jotka siitä eniten suostuu maksamaan. Tällöin todella arvotavaran hinta kohoaisi mutta varmasti löytyis käyttäjiä myös hieman kakkoslaadun puutavaralle.

Toi puutavaran pituus ei ole mielestäni kovin suuri ongelma koska kuitukin on nykyään melko pitkää ja tässä mallissahan ei ole tarkoitus viedä kokopuuta jolloin tukin mittakin jää useiten alle 6 metriä.

mutta miten purkaa kuorma pyöräkuormaajalla  missä on kovin erimittaista tavaraa auton kyydissä, kuulemma kuivana kesänä ei tahdo saada kantavuuskuormaa edes tasamittasista kuitupuista.

Täällähän on esitetty ettei ole mikään ongelma kun lajittelukeskuksessa tulee ylimääräinen purku sekä lastaus. Että pyöräkuormaajalla vaan niput pois ja kyytiin ihan suitsait    Ja myös että kuitukin on melko pitkää ettei mitään ongelmia..

Tuossa omista metsistä hakattuja kuitupinoja kun olen katsellut niin kyllä siellä vaan 3 metristä kuitupuuta on. Hyötyjä en ole vielä tästä menetelmästä löytänyt mutta suurinpana ongelmana näen puiden lajittelun. Kukas sen maksaa kun on melko hidasta hommaa siellä lajittelukeskuksessa.   Jos vaikka kymmenenkin motoa pui kaikki puutavaralajit yhteen ja autot ajaa ne lajitteluun niin paljonkas siellä lajittelukeskuksessa pitää olla työntekijöitä ja minkälaiset vehkeet? Saattaa pukata ruuhkaa kun autot työntävät tavaraa kokoajan lisää.

Seuraavaksi kiinnostaisi tietää kuinka paljon halvemmalla moto -ja ajokoneyrittäjät tekevät työnsä kun niitä puita ei metsässä tarvitse "lajitella"? Jostainhan se kate pitäisi tässäkin mallissa saada syntymään. Ja lajittelukustannukset peitettyä.

Ja myydään puut lajittelukeskukselta parhaiten tarjoavalle. Eipä mitään mutta eri firmoilla on erilaiset mitta -ja laatuvaatimukset. Ja entäs kun firmat ilmoittavat ettei me nyt niitä sun puitasi tarvita. Hitto kun niitä puita nyt on siellä varastolla 20 000 m3 ja autot ajavat lisää joka päivä. No eipä se yksi satsi mitään, saahan ne ajanmittaan energiaksi myytyä. Kiinnostaisi vaan millainen kate tuosta lajittelusta pitää saada että nämä markkinahäiriöt saadaan maksettua?

Mikäli tuo 20 000 m3 tuntuu ihan utopistiselta määrältä niin oman Metsänhoitoyhdistykseni alueella vuotuinen hakkuukertymä on keskimäärin 1 400 000 m3. Että vajaan viikon satsi tuo 20 000 m3.

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 20.12.10 - klo:22:04

mutta entäs jos  metsäyhtiöt ulkoistaisi koko puunkuljetukset omaksi yhtiökseen tai yhteiseen ohjaukseen. ei oisi enää metsäliiton ja upm:n puuautoja, olisi vain puuautoja jotka ajaisi puuta

Tätä vähän ajan takaa ja viellä hullummin eli puut ei myytäis ainoastaan yhdelle yhtiölle vaan ne vietäis niille jotka siitä eniten suostuu maksamaan. Tällöin todella arvotavaran hinta kohoaisi mutta varmasti löytyis käyttäjiä myös hieman kakkoslaadun puutavaralle.

Toi puutavaran pituus ei ole mielestäni kovin suuri ongelma koska kuitukin on nykyään melko pitkää ja tässä mallissahan ei ole tarkoitus viedä kokopuuta jolloin tukin mittakin jää useiten alle 6 metriä.

entäpä jos esimerkiksi kaupunkilaisille joita ei kiinnosta se metsäpalsta pätkän vertaa tällä hetkellä tarjottaisiin mahdollisuus vuokrata palsta esimerkiksi metsänhoitoyhdistykselle joka sitten hoitaisi tuota palstaa lakien ja asetusten mukaan ja tilittäisi tasaista vuokraa joka vuosi omistajalle