Mulla on semmoinen käsitys että kuiduttavassa teollisuudessa on joitain laitoksia jotka ei pysty käsittelemään kuin kolme metristä. Koivua varsinkin aika usein näkee tehdyn pelkästään kolmoseksi.

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 20.12.10 - klo:23:34

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 20.12.10 - klo:22:41

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 20.12.10 - klo:22:04

mutta entäs jos  metsäyhtiöt ulkoistaisi koko puunkuljetukset omaksi yhtiökseen tai yhteiseen ohjaukseen. ei oisi enää metsäliiton ja upm:n puuautoja, olisi vain puuautoja jotka ajaisi puuta

Tätä vähän ajan takaa ja viellä hullummin eli puut ei myytäis ainoastaan yhdelle yhtiölle vaan ne vietäis niille jotka siitä eniten suostuu maksamaan. Tällöin todella arvotavaran hinta kohoaisi mutta varmasti löytyis käyttäjiä myös hieman kakkoslaadun puutavaralle.

Toi puutavaran pituus ei ole mielestäni kovin suuri ongelma koska kuitukin on nykyään melko pitkää ja tässä mallissahan ei ole tarkoitus viedä kokopuuta jolloin tukin mittakin jää useiten alle 6 metriä.

mutta miten purkaa kuorma pyöräkuormaajalla  missä on kovin erimittaista tavaraa auton kyydissä, kuulemma kuivana kesänä ei tahdo saada kantavuuskuormaa edes tasamittasista kuitupuista.

Täällähän on esitetty ettei ole mikään ongelma kun lajittelukeskuksessa tulee ylimääräinen purku sekä lastaus. Että pyöräkuormaajalla vaan niput pois ja kyytiin ihan suitsait    Ja myös että kuitukin on melko pitkää ettei mitään ongelmia..

Tuossa omista metsistä hakattuja kuitupinoja kun olen katsellut niin kyllä siellä vaan 3 metristä kuitupuuta on. Hyötyjä en ole vielä tästä menetelmästä löytänyt mutta suurinpana ongelmana näen puiden lajittelun. Kukas sen maksaa kun on melko hidasta hommaa siellä lajittelukeskuksessa.   Jos vaikka kymmenenkin motoa pui kaikki puutavaralajit yhteen ja autot ajaa ne lajitteluun niin paljonkas siellä lajittelukeskuksessa pitää olla työntekijöitä ja minkälaiset vehkeet? Saattaa pukata ruuhkaa kun autot työntävät tavaraa kokoajan lisää.

Seuraavaksi kiinnostaisi tietää kuinka paljon halvemmalla moto -ja ajokoneyrittäjät tekevät työnsä kun niitä puita ei metsässä tarvitse "lajitella"? Jostainhan se kate pitäisi tässäkin mallissa saada syntymään. Ja lajittelukustannukset peitettyä.

Ja myydään puut lajittelukeskukselta parhaiten tarjoavalle. Eipä mitään mutta eri firmoilla on erilaiset mitta -ja laatuvaatimukset. Ja entäs kun firmat ilmoittavat ettei me nyt niitä sun puitasi tarvita. Hitto kun niitä puita nyt on siellä varastolla 20 000 m3 ja autot ajavat lisää joka päivä. No eipä se yksi satsi mitään, saahan ne ajanmittaan energiaksi myytyä. Kiinnostaisi vaan millainen kate tuosta lajittelusta pitää saada että nämä markkinahäiriöt saadaan maksettua?

Mikäli tuo 20 000 m3 tuntuu ihan utopistiselta määrältä niin oman Metsänhoitoyhdistykseni alueella vuotuinen hakkuukertymä on keskimäärin 1 400 000 m3. Että vajaan viikon satsi tuo 20 000 m3.

En sitten tiedä kuinka nopeasti saisi lajiteltua mutta kun kyseessä olisi pääasiassa harvennus ja päätehakkuiden jämäpuut niin se ehkä onnistuisi. Ei varmaankaan kannata kuskata kaikki tukit päätehakkuilta lajitteluun jos 90% puusta olisi kuusi tukkia kun ei silloin saqa mitään hyötyä. Vietäis sitten vaan se sälä lajiteltavaksi.

Hommahan pelais niin että jo puuta kaadettaessa olis tieto kuka puun ostaa eli moton lapuista suoritettais metsänomistajan tili. Ainoa minkä asia muuttais olisi ne kyseenalaistetut liikkeet mitä moto ajokone ja tukkiauto tekee.

Sitä en tiedä miten kilpailu aikaansaatais mutta vaikka niin että lajittelukeskuksella olisi joku hinta millä ne ostais ja saisi myytyä puun ja sitten metsäyhtiöt kohottais tämän päälle sen mukaan mitä he haluais raaka-aineeksi.

eli pienenä ja suppeana esimerkkinä tapaus että olisi leimikko missä olisi 3 puulajia vaikka kuusikuitu mäntykuitu ja koivukuitu. Näistä on upm on luvannu kuusesta 30 enso männystä 30 ja lapuyrittäjä koivusta 30. Näitä hintoja vois yhtiöt sitten nostaa tarvittaessa. Sitten metsäliitolla olis tarvetta mäntykuidulle ja tarjoais siitä 40 jolloin myyjän kynnys ylittyis ja leimikko tulis myyntiin. Leimikko kuskattais lajitteluun josta upm veis kuusen metsäliitto männyn ja lapuyrittäjä koivun ja enso jäis tässä tapauksessa nuolemaan näppejä. Puukauppa syntyis siten että liiton mies tulis tekemään kauppoja ja hän tietäis näiden muiden firmojen tarjoukset ja korottais ainoastaan sen kuusen osuutta niin että kauppa syntyis. Tällöin hänen ei tarvitsisi laskea (miinusta) näistä puulajeista mitä ei oikeasti tarvitsisi. Mutta ainuttakaan puuta ei kaadettais jos ei tiedettäis kelle se menee.

En sitten tiedä kuinka nopeasti saisi lajiteltua mutta kun kyseessä olisi pääasiassa harvennus ja päätehakkuiden jämäpuut niin se ehkä onnistuisi. Ei varmaankaan kannata kuskata kaikki tukit päätehakkuilta lajitteluun jos 90% puusta olisi kuusi tukkia kun ei silloin saqa mitään hyötyä. Vietäis sitten vaan se sälä lajiteltavaksi.

Hommahan pelais niin että jo puuta kaadettaessa olis tieto kuka puun ostaa eli moton lapuista suoritettais metsänomistajan tili. Ainoa minkä asia muuttais olisi ne kyseenalaistetut liikkeet mitä moto ajokone ja tukkiauto tekee.

Sitä en tiedä miten kilpailu aikaansaatais mutta vaikka niin että lajittelukeskuksella olisi joku hinta millä

eli pienenä ja suppeana esimerkkinä tapaus että olisi leimikko missä olisi 3 puulajia vaikka kuusikuitu mäntykuitu ja koivukuitu. Näistä on upm on luvannu kuusesta 30 enso männystä 30 ja lapuyrittäjä koivusta 30. Näitä hintoja vois yhtiöt sitten nostaa tarvittaessa. Sitten metsäliitolla olis tarvetta mäntykuidulle ja tarjoais siitä 40 jolloin myyjän kynnys ylittyis ja leimikko tulis myyntiin. Leimikko kuskattais lajitteluun josta upm veis kuusen metsäliitto männyn ja lapuyrittäjä koivun ja enso jäis tässä tapauksessa nuolemaan näppejä. Puukauppa syntyis siten että liiton mies tulis tekemään kauppoja ja hän tietäis näiden muiden firmojen tarjoukset ja korottais ainoastaan sen kuusen osuutta niin että kauppa syntyis. Tällöin hänen ei tarvitsisi laskea (miinusta) näistä puulajeista mitä ei oikeasti tarvitsisi. Mutta ainuttakaan puuta ei kaadettais jos ei tiedettäis kelle se menee.

 *** Kyllä mun täytyy sanoa, että tää sun malli vaan yhä hurjemmaksi yltyy 

Puukauppa syntyis siten että liiton mies tulis tekemään kauppoja ja hän tietäis näiden muiden firmojen tarjoukset ja korottais ainoastaan sen kuusen osuutta niin että kauppa syntyis. Tällöin hänen ei tarvitsisi laskea (miinusta) näistä puulajeista mitä ei oikeasti tarvitsisi. Mutta ainuttakaan puuta ei kaadettais jos ei tiedettäis kelle se menee.

Justhan tuollainen järjestely purettiin oikeuden toimesta. Olikos se joku kartelli nimeltään

Taitais tähän koko ongelmaan olla kaikkein yksinkertaisin ratkaisu raivaussaha ja taimikonhoito. Pääpuulajin lisäksi ei jätetä muita puulajeja -> reilusti harvaksi. Jos uuditaminen tehty kunnolla, ei ole tarvetta millekään lehtipuu sekoitukselle.
Silloin
- metsä järeytyy kunnolla
- yhdestä puulajista ei kovin montaa puutavaralajia kerry millään -> tehokasta kone/auto yrittäjille
- raivaus ennen hakkuuta pienentää motokuskin stressiä huomattavasti -> suora verrannollinen ajokonekuskin stressiin, kun motokuski pystyy tekemään työnsä kunnolla.

Lisäksi metsien kuvio koko ei saisi olla liian pieni, tavoitteeksi alle 1ha kuvioista kokonaan pois.
Näin 1 harvennnus kannattava jopa koneyrittäjälle ja olis jopa mahkuja saada vähän lisää puun hintaakin!

Lisäksi metsien kuvio koko ei saisi olla liian pieni, tavoitteeksi alle 1ha kuvioista kokonaan pois.
Näin 1 harvennnus kannattava jopa koneyrittäjälle ja olis jopa mahkuja saada vähän lisää puun hintaakin!

Tuota asiaa olen yrittänyt toteuttaa ja sitä saarnata muillekin. Kun nämä metsätyöt ovat nyt ja tulevaisuudessa konetöitä niin jotain 0,2 ha kuvioita on turha olla. 10 ha kuviot kiinnostavat jo ostomiestäkin. Ensiharvennuksia tehtiin eh-verovapauden aikana metsissäni 50 ha. Jää koneyrittäjiltäkin se koneiden kuskaus tienpäällä vähemmäksi.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 21.12.10 - klo:22:46

Puukauppa syntyis siten että liiton mies tulis tekemään kauppoja ja hän tietäis näiden muiden firmojen tarjoukset ja korottais ainoastaan sen kuusen osuutta niin että kauppa syntyis. Tällöin hänen ei tarvitsisi laskea (miinusta) näistä puulajeista mitä ei oikeasti tarvitsisi. Mutta ainuttakaan puuta ei kaadettais jos ei tiedettäis kelle se menee.

Justhan tuollainen järjestely purettiin oikeuden toimesta. Olikos se joku kartelli nimeltään

en nyt tiedä onko siinä sen enempää kartellia kuin nytkään. Ihan turha on luulla että yhtiöt ei tiedä mitä naapuri maksaa vaikka sitä ei sovitakaan takahuoneessa. Tässä mallissa puu vaan jaettais tarvitsijoille eikä iso yhtiö hakettais kaiken sälän niin kuin ne nyt vähän tekee.

Taitais tähän koko ongelmaan olla kaikkein yksinkertaisin ratkaisu raivaussaha ja taimikonhoito. Pääpuulajin lisäksi ei jätetä muita puulajeja -> reilusti harvaksi. Jos uuditaminen tehty kunnolla, ei ole tarvetta millekään lehtipuu sekoitukselle.
Silloin
- metsä järeytyy kunnolla
- yhdestä puulajista ei kovin montaa puutavaralajia kerry millään -> tehokasta kone/auto yrittäjille
- raivaus ennen hakkuuta pienentää motokuskin stressiä huomattavasti -> suora verrannollinen ajokonekuskin stressiin, kun motokuski pystyy tekemään työnsä kunnolla.

Lisäksi metsien kuvio koko ei saisi olla liian pieni, tavoitteeksi alle 1ha kuvioista kokonaan pois.
Näin 1 harvennnus kannattava jopa koneyrittäjälle ja olis jopa mahkuja saada vähän lisää puun hintaakin!

olis han toi hyvä mutta tosiasa on kuitenkin että taimiikkovaiheessa tulee kaikennäköisiä tapahtumia jolloin väkisinkin tulee sekapuuta sekaan jolloin ne on hoidettava ensimmäisessä harvennuksessa maailmalle. Sen jälkeen pitääkin harrastaa yhden puulajin leimikoita.

Sitten tähän koon taloudellisuuteen niin se on ihan totta mutta täytyy muistaa että kaikilla ei ole edes niin paljon metsää että pystytään tekemään kymmenien hehtaarien leimikoita.

Lainaus käyttäjältä: Juha H - 22.12.10 - klo:14:54

Taitais tähän koko ongelmaan olla kaikkein yksinkertaisin ratkaisu raivaussaha ja taimikonhoito. Pääpuulajin lisäksi ei jätetä muita puulajeja -> reilusti harvaksi. Jos uuditaminen tehty kunnolla, ei ole tarvetta millekään lehtipuu sekoitukselle.
Silloin
- metsä järeytyy kunnolla
- yhdestä puulajista ei kovin montaa puutavaralajia kerry millään -> tehokasta kone/auto yrittäjille
- raivaus ennen hakkuuta pienentää motokuskin stressiä huomattavasti -> suora verrannollinen ajokonekuskin stressiin, kun motokuski pystyy tekemään työnsä kunnolla.

Lisäksi metsien kuvio koko ei saisi olla liian pieni, tavoitteeksi alle 1ha kuvioista kokonaan pois.
Näin 1 harvennnus kannattava jopa koneyrittäjälle ja olis jopa mahkuja saada vähän lisää puun hintaakin!

olis han toi hyvä mutta tosiasa on kuitenkin että taimiikkovaiheessa tulee kaikennäköisiä tapahtumia jolloin väkisinkin tulee sekapuuta sekaan jolloin ne on hoidettava ensimmäisessä harvennuksessa maailmalle. Sen jälkeen pitääkin harrastaa yhden puulajin leimikoita.

Sitten tähän koon taloudellisuuteen niin se on ihan totta mutta täytyy muistaa että kaikilla ei ole edes niin paljon metsää että pystytään tekemään kymmenien hehtaarien leimikoita.

 No se tuo yksi kehuu niillä leimikoillaan. Ei se koneen siirto nyt aivan maltaita maksa. Suomessa taitaa tämä yksityismetsätilojen kokokin olla alle 50ha.

Lainaus käyttäjältä: Juha H - 22.12.10 - klo:14:54

Lisäksi metsien kuvio koko ei saisi olla liian pieni, tavoitteeksi alle 1ha kuvioista kokonaan pois.
Näin 1 harvennnus kannattava jopa koneyrittäjälle ja olis jopa mahkuja saada vähän lisää puun hintaakin!

Tuota asiaa olen yrittänyt toteuttaa ja sitä saarnata muillekin. Kun nämä metsätyöt ovat nyt ja tulevaisuudessa konetöitä niin jotain 0,2 ha kuvioita on turha olla.

Tuleeko net kieltämään ,etten saa itse tehdä muutamaa hehtaaria vuosittain harvennusta omassa metsässäni, moottorisahalla? 

Lisäksi metsien kuvio koko ei saisi olla liian pieni, tavoitteeksi alle 1ha kuvioista kokonaan pois.
Näin 1 harvennnus kannattava jopa koneyrittäjälle ja olis jopa mahkuja saada vähän lisää puun hintaakin!

En taida viitsia tästä enempää, mutta kannattavuus, tai sen puute, perustuu koneyrittäjillä kyllä ihan muuhun kun kuvio kokoon   Jätän teidät,  metsäalan ammattilaiset funtsimaan näitä juttuja, mutta mulle se on henk.koht yks paskanhailee hakkaanko puol, vai kymmenen hehtaaria yhdelle.

Lainaus käyttäjältä: Juha H - 22.12.10 - klo:14:54

Lisäksi metsien kuvio koko ei saisi olla liian pieni, tavoitteeksi alle 1ha kuvioista kokonaan pois.
Näin 1 harvennnus kannattava jopa koneyrittäjälle ja olis jopa mahkuja saada vähän lisää puun hintaakin!

En taida viitsia tästä enempää, mutta kannattavuus, tai sen puute, perustuu koneyrittäjillä kyllä ihan muuhun kun kuvio kokoon   Jätän teidät,  metsäalan ammattilaiset funtsimaan näitä juttuja, mutta mulle se on henk.koht yks paskanhailee hakkaanko puol, vai kymmenen hehtaaria yhdelle.

On totta että syvimmät syyt löytyy kyllä ihan muualta kuin näistä täällä pohdituista asioista.

Mutta siitä ei pääse mihinkään että pieniä kuvioita vaan on kalliimpi tehdä, lavettisiirto tahtoo maksaa hiukan toista sataa euroa täällä etelässä, se kustannus syntyy oli sitten lavetti oma tai ostopalvelu ja siirrettiin sitä konetta 2km tai 60km. 
Siirtojahan leimikkoa kohden tulee kaksi, hakkukone ja ajokone, eli 50m3 leimikossa siirron todellinen kustannusvaikutus olisi jo 4€/m3.. 

Pieniä kuvioita metsään tehtäessä kannattaa myös miettiä, vaikka itse olisi kuinka innokas hankinta hakkuille ja ajattelisi että kyllähän näitä 20 aarin lappuja tästä itse keräilee, niin mitenkä mahtaa ajatella seuraava omistaja sukupolvi? Kiinnostaako tai onko edes ajankäyttömahdollisuuksia hakkuutöihin??

Mä en juur mistään mitään tiedä, mutta tuosta äkkiä katsoen lasketun siirtokustannuksen ilman palkkaa, niin se on 0,93–1,96€/km ja palkkakustannukset mukana 1,56–2,78 €/km. Siirtokustannuksetkuutiometriä kohti ilman palkkakustannuksia 0,15–0,55/m3 ja palkkakustannuksien kanssa 0,25–0,79 €/m3

Kun tää keskustelu kääntyy nyt enemmin yleisen kannattavuuden puoleen niin tässä  systeemissä on sellainen hiljaainen tasaamis malli joka on täysin väärin eli metsäyhtiöillä on tapaana maksaa hieman ylihintaa niille metsänomistajille jotka ei viitsi tehdä mitään toimivan. tämä taas rankaistaan niiltä jotka koittaa kaiken saada pelaamaan. Toki hinnoissa on hieman eroa hyvän ja huonon paikan suhteen mutta ei riittävästi eikä kustannuksia vastaavasti. Tämä johtuu jo osittain siitä että koneyrittäjät ei laskuta paikan mukaan vaan toimitettujen kuutioiden. Parhaiten se tulee ilmi kun metsäyhtiöillä on tapana ajaa mursketta metsäteille kun he ovat rikkoneet sen. Itseasiassa eihän metsäyhtiöillä pitäis olla osaa eikä arpaa sillä että kestääkö tie jos isäntä on myynyt puut sellaisen tien varresta mikä pitäis kestää. Tällöin se murskeen hintaa jakautuu kaikkien yli eikä vaan sen metsänomistajan jonka tie petti vaikka muut on parannelleet teitä omin kustannuksin.

Mutta nyt meikäläinen siirtyy netistelystä joulun viettoon joten hyvää joulua niin metsänomistajille kuin koneyrittäjille ja muillekin maaseudun asukkeille ja viljelijöille mihin itse kuulun.

Mä en juur mistään mitään tiedä, mutta tuosta äkkiä katsoen lasketun siirtokustannuksen ilman palkkaa, niin se on 0,93–1,96€/km ja palkkakustannukset mukana 1,56–2,78 €/km. Siirtokustannuksetkuutiometriä kohti ilman palkkakustannuksia 0,15–0,55/m3 ja palkkakustannuksien kanssa 0,25–0,79 €/m3

Mutta montas mottia hakkaat silloin kun olet tienpäällä? Mikäli tienpäälläolosta maksettaisiin niin kukas sinne metsään viitsisi lähteäkään? Helpompi pysytellä auratuilla teillä ja Veijo Esson paarissa