olen jossain tankannu samaa asiaa mutta tuskin täällä. Eki oletteko huomanneet miten epätehokkaasti puufirmat kuljettaa puutavaransa. Nykyäänhän ajellaan sekakuormia ja haetaan puolia kuormia sekä tallataan metsää useaan kertaan täysin turhaan. Mun ratkaisu olisi että perustettais lajitteluasemia sinne tänne minne kaikki puutavara kelkottais. Ja sieltä eteenpäin junalla tai kumipyörillä loppukäyttäjälle. Eli homma toimis seuraavanlaisesti.

Moto mittais puutavaran niin kuin nytkin mutta puis kaikki laadut samaan kasaan. Kuidusta tehtäis mahdollisimman pitkää.

Ajokone kuskais täysiä kuormia tienvarteen senenempää miettimättä puulajeja.

Puuauto hakis aina täyden kuorman metsätien päästä ja veis sen lajitteluasemalle. Siellä esimerkiksi kone ihmisen valvomana lajittelisi puutavaralajit josta joko autot tai juna veis puutavaran tehtaille.

Sitten herää kysymys mitä tästä hyödyttäis.


Ensiksi moton työ helpottuis kun ei joka lajille ole löydyttävä omaa koloa metsästä. Samalla virheliikkeiden riski pienenee ja metsä säästyy. Toiseksi ajokoneen ei tarvitse tunnistaa puulajeja metsässä eikä ajella uria useampaan kertaan. Kolmanneksi tienvarteen ei tarvitse järjestää useampia varastopaikkoja. Neljänneksi tukkiautojen ei tarvitse keräillä kuormia usealta laanipaikalta vaan saa lähes aina täyden kuorman yhdeltä laanilta. Lisäksi ei tarvitse viedä puuta metsäänpäin.
Sitten kun puutavara on saatu lajiteltua niin teollisuus saa tasaista materiaalivirtaa näistä puulähteistä.

Metsänomistajan hyödyt olis kiistattomat. Vähemmän runnellut metsät ja metsätiet kun puu on saatu mahdollisimman pienin liikkein maailmalle. Parempii tulo kun kalliilla koneilla ei tehdä tai ajella ylimääräistä.

Eli mikä raatilaisten mielestä ei toimi

Eli mikä raatilaisten mielestä ei toimi

Se lajitteluasema. Lisää puiden käsittelyjä.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 16.12.10 - klo:17:31

Eli mikä raatilaisten mielestä ei toimi

Se lajitteluasema. Lisää puiden käsittelyjä.

eihän se lisää se vain siirtää. Nyt lajitellaan/ kuljetetaan erikseen motolla, ajokoneella, tukkiautolla, ja sahalla. Tässä uudessa systeemissä se lajiteltais ainoastaan lajitteluasemalla. Ja kuljetettais joko sekaisin tai sitten lajiteltuna täysinä kuormina.

No Venäjällähän se puu korjataan kokopuuna ja pätkitään vasta käyttöpisteessä. Puhuvat kuitenkin tavaralajimenetelmästä edistyksellisenä menetelmänä ?

Täällä toraenso maksoi eräälle metsänomistajalle mäntytukista pystyyn 51€ alv 0 ja samaan osoitteeseen ne tukit menevät kuin kuidutkin eli sellukattilaan. Jää siitä paljon turhia työvaiheita pois kun jauhetaan tukitkin suoraan selluhakkeeksi...

Ite olen miettinyt että pienet jämäerät kuitua ja pienet erät varsinkin koivua ja haapaa kannattais metsäfirman mahdollisesti myydä suoraan metsätien varteen klapiyrittäjille. Siinä se puu tulee hintoihinsa kun muutaman motin nökkösiä keräillään tukkiautoilla useasta paikasta.

...Ite olen miettinyt että pienet jämäerät kuitua ja pienet erät varsinkin koivua ja haapaa kannattais metsäfirman mahdollisesti myydä suoraan metsätien varteen klapiyrittäjille. Siinä se puu tulee hintoihinsa kun muutaman motin nökkösiä keräillään tukkiautoilla useasta paikasta.

Toimii käytännössäkin eli sattumalta itse sain metsäyhtiöltä ostettua juurikin pienen kasan mäntykuitua ja lahoa kuusta ajokoneen jäljiltä kasasta, kun satuin sopivassa kohtaa kysymään. Kyselin nyt alkutalvestakin, mutta eipä ollutkaan myytävää tällä hetkellä --> kaikki paitsi tukit oli myyty paikalliselle lämpölaitokselle hakkeeksi.

kyllähän se palvelee paikallista metsäyhtiötä ja puun käyttäjiä että myydään pieniä nippuja suoraan mutta mitä puunmyyjä hyötyy asiasta. Todennäköisyys vain kasvaa että yhä useampi kerta käydään laanilla. Lisäksi menetetään erikoispuun edut kun niitä joudutaan erikseen kerämään. Jos taas kuljetettais sekakuormina saataisi optimoitua metsästä kuljetuksen jolloin pientä erää kohden kustannus laskisi. Esimerkkinä koivu tukki joka on ihan ala-arvoinen osittain koska se on kuljetettava koko ketjussa erikseen mutta jos loppukäyttäjä hakis tukit lajittelukeskuksesta saisi hän täyden kuorman vaikka puut olisi kerätty 50 leimikolta. Samoiten voisi saha optimoida tarvitsemansa puun.ja muut tukit menis toiselle käyttäjälle.

Muutaman motin nöttösiä ei todellakaan pölliautolla keräillä, tai sitten pitää olla samalla hollilla muitakin kasoja. Mutta eipä se haittaa, kun niistä on kuitenkin rahat tilillä, ja polttopuuta aina tarvii. Niin kun hervast, jo kertoikin, kokorunko korjuuta käytetään lähinnä "kehitysmaissa", kuten venäjällä, tai sitten pohjois-amerikassa missä olusuhteet, ja puiden järeys ei salli tavaralajimenetelmää.

Lainaus käyttäjältä: Hervast - 16.12.10 - klo:23:24

...Ite olen miettinyt että pienet jämäerät kuitua ja pienet erät varsinkin koivua ja haapaa kannattais metsäfirman mahdollisesti myydä suoraan metsätien varteen klapiyrittäjille. Siinä se puu tulee hintoihinsa kun muutaman motin nökkösiä keräillään tukkiautoilla useasta paikasta.

Toimii käytännössäkin eli sattumalta itse sain metsäyhtiöltä ostettua juurikin pienen kasan mäntykuitua ja lahoa kuusta ajokoneen jäljiltä kasasta, kun satuin sopivassa kohtaa kysymään. Kyselin nyt alkutalvestakin, mutta eipä ollutkaan myytävää tällä hetkellä --> kaikki paitsi tukit oli myyty paikalliselle lämpölaitokselle hakkeeksi.

Mitäpä veikkaat ,mitä metsäyhtiö olisi tehnyt sillä laholla kuusikasalla?   Huonoa lahopaska puuta ei kannata edes hakettaa.

Tuli semmonenkin ongelma mieleen että aika montaa tieuraa joutus loiventelemaan mutkista jotta kokopuun ajoon suunnitellut kärrit mahtuis kulkemaan.

Kyllä ne vaan kaikki kerää jos sopimuksessa niin lukee. Yleensä vaan maanomistajat ottaa lumpit koska niistä joutuu melkein maksamaan että yhtiöt vie. Mutta ei ne ainuttakaan kasaa uskalla jättää laanille.

Tällä systeemillä tarkoitan nyt pääsääntöisesti normaalia puuta enkä mitään kokopuurunkoja. Parhaitenhan se sopisi harvennuksille missä puulajeja on paljon mutta määrät pieniä. Aukkohakkuut ja kokopuu sekä pylväspuut on sitten eri asia.


Jos ette usko nykyisen systeemin järjettömyyttä niin tehkää joku 400 kuutiön harvennushakkuu ja seuratkaa kuinka monta kertaa ajokone ajelee samaa uraa tai sitten lajittelee sekakuormia laanilla. Samoiten laskekaa kuinka monta kertaa tukkiauto käy metsässä hakemassa kuorman. Huomaatte hyvin äkkiä miksi ei siitä 3 kuution koivukuidusta tai niistä kahdesta koivutukista voida maksaa mitään.

Kyllä ne vaan kaikki kerää jos sopimuksessa niin lukee. Yleensä vaan maanomistajat ottaa lumpit koska niistä joutuu melkein maksamaan että yhtiöt vie. Mutta ei ne ainuttakaan kasaa uskalla jättää laanille.

Sopimuksessa saa lukea mitä hyvänsä, mutta jos minullakin tulee maantieltä matkaa 3 kilometriä lanssille, niin ei kenenkään kannata hakea, eikä haetuttaa sieltä yhtä kourakasaa. Siksipä noita jokavuosi jäänytkin poltettavaksi.

Jos ette usko nykyisen systeemin järjettömyyttä niin tehkää joku 400 kuutiön harvennushakkuu ja seuratkaa kuinka monta kertaa ajokone ajelee samaa uraa tai sitten lajittelee sekakuormia laanilla. Samoiten laskekaa kuinka monta kertaa tukkiauto käy metsässä hakemassa kuorman. Huomaatte hyvin äkkiä miksi ei siitä 3 kuution koivukuidusta tai niistä kahdesta koivutukista voida maksaa mitään.

Nykyisen systeemin järjettömyyteen todella vaikea uskoa, koska kaikki on korjuuketjussa, aina tehtaalle saakka tehostettu viimeisen päälle.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 17.12.10 - klo:12:58

Jos ette usko nykyisen systeemin järjettömyyttä niin tehkää joku 400 kuutiön harvennushakkuu ja seuratkaa kuinka monta kertaa ajokone ajelee samaa uraa tai sitten lajittelee sekakuormia laanilla. Samoiten laskekaa kuinka monta kertaa tukkiauto käy metsässä hakemassa kuorman. Huomaatte hyvin äkkiä miksi ei siitä 3 kuution koivukuidusta tai niistä kahdesta koivutukista voida maksaa mitään.

Nykyisen systeemin järjettömyyteen todella vaikea uskoa, koska kaikki on korjuuketjussa, aina tehtaalle saakka tehostettu viimeisen päälle.

niinhän ne puhuu mutta onko siinä pohjaa kun seuraa systeemiä. Onko tosiaan tehokasta motokuskin yrittää löytää jokaiselle puulajille oma kasan paikka esimerkiksi harvennushakkuuulla. Onko samoiten tehokkainta arpoa kasoja ajokoneella vaikka jos on sattunut satamaan lunta välissä. Entä onko paras tapa kerätä tukkiautoon kuorma vaikka viideltä eri laanilta vaikka jokaisessa olisi muita puulajeja niin että saisi kuorman  täyteen.

Sitten viellä kun puhutaan tehostettusta toiminnasta niin muistetaanko siinä metsänomistajaa eli keskitytäänkö olennaiseen eli jäljellejäävän metsän laatuun ja metsäteiden kestävyyteen

Tuota logistiikkaa vois jokainen kokeilla pienessä mittakaavassa omassa hankintaleimikossa.

Sahaa ja kasaa kaikki puutavaralajit samaan kourakasaan ja sitten ajaa ne sekakuormissa vaikkapa johonkin pellon kulmalle, jossa sitten laajittelee ne -se lajitteluhan tarvitsee paljon tilaa.

Meniskö se jotenkin noin?

Tuota logistiikkaa vois jokainen kokeilla pienessä mittakaavassa omassa hankintaleimikossa.

Sahaa ja kasaa kaikki puutavaralajit samaan kourakasaan ja sitten ajaa ne sekakuormissa vaikkapa johonkin pellon kulmalle, jossa sitten laajittelee ne -se lajitteluhan tarvitsee paljon tilaa.

Meniskö se jotenkin noin?

ei ei ja viellä kerran ei. Eihän niitä puita ole tarkoitus lajitella millään kuormaajalla vaan lajittelukeskuksella hihnalla eli tarvitaan syöttöpöytä ja pitkä hihna josta ihminen syöttää yhden pöllin kerrallaan ja sitten painaa nappia mihinkä kohtaan pitää tiputtaa. Hyvin pian saataisi automatisoitua puun koon lajittelun ja ehkäpä jopa puulajin. Samantyyppisiä hihnoja on sahoilla. Tästä sitten autoilijat hakis taas uuden kuorman mistä vietäis jatkokäyttäjälle. Kyllähän se jonkinmoisen aukeen vaatis mutta jos vaikka joka toisessa kunnassa olis yksi lajittelukeskus niin se ehtis lajitella kaikki puutavara minkä alueella kaadetaan.