Agronet
Keskusteluaiheet => Metsätalous => Aiheen aloitti: vms1 - 16.12.10 - klo:17:31
-
olen jossain tankannu samaa asiaa mutta tuskin täällä. Eki oletteko huomanneet miten epätehokkaasti puufirmat kuljettaa puutavaransa. Nykyäänhän ajellaan sekakuormia ja haetaan puolia kuormia sekä tallataan metsää useaan kertaan täysin turhaan. Mun ratkaisu olisi että perustettais lajitteluasemia sinne tänne minne kaikki puutavara kelkottais. Ja sieltä eteenpäin junalla tai kumipyörillä loppukäyttäjälle. Eli homma toimis seuraavanlaisesti.
Moto mittais puutavaran niin kuin nytkin mutta puis kaikki laadut samaan kasaan. Kuidusta tehtäis mahdollisimman pitkää.
Ajokone kuskais täysiä kuormia tienvarteen senenempää miettimättä puulajeja.
Puuauto hakis aina täyden kuorman metsätien päästä ja veis sen lajitteluasemalle. Siellä esimerkiksi kone ihmisen valvomana lajittelisi puutavaralajit josta joko autot tai juna veis puutavaran tehtaille.
Sitten herää kysymys mitä tästä hyödyttäis.
Ensiksi moton työ helpottuis kun ei joka lajille ole löydyttävä omaa koloa metsästä. Samalla virheliikkeiden riski pienenee ja metsä säästyy. Toiseksi ajokoneen ei tarvitse tunnistaa puulajeja metsässä eikä ajella uria useampaan kertaan. Kolmanneksi tienvarteen ei tarvitse järjestää useampia varastopaikkoja. Neljänneksi tukkiautojen ei tarvitse keräillä kuormia usealta laanipaikalta vaan saa lähes aina täyden kuorman yhdeltä laanilta. Lisäksi ei tarvitse viedä puuta metsäänpäin.
Sitten kun puutavara on saatu lajiteltua niin teollisuus saa tasaista materiaalivirtaa näistä puulähteistä.
Metsänomistajan hyödyt olis kiistattomat. Vähemmän runnellut metsät ja metsätiet kun puu on saatu mahdollisimman pienin liikkein maailmalle. Parempii tulo kun kalliilla koneilla ei tehdä tai ajella ylimääräistä.
Eli mikä raatilaisten mielestä ei toimi
-
Eli mikä raatilaisten mielestä ei toimi
Se lajitteluasema. Lisää puiden käsittelyjä.
-
Eli mikä raatilaisten mielestä ei toimi
Se lajitteluasema. Lisää puiden käsittelyjä.
eihän se lisää se vain siirtää. Nyt lajitellaan/ kuljetetaan erikseen motolla, ajokoneella, tukkiautolla, ja sahalla. Tässä uudessa systeemissä se lajiteltais ainoastaan lajitteluasemalla. Ja kuljetettais joko sekaisin tai sitten lajiteltuna täysinä kuormina.
-
No Venäjällähän se puu korjataan kokopuuna ja pätkitään vasta käyttöpisteessä. Puhuvat kuitenkin tavaralajimenetelmästä edistyksellisenä menetelmänä ?
Täällä toraenso maksoi eräälle metsänomistajalle mäntytukista pystyyn 51€ alv 0 ja samaan osoitteeseen ne tukit menevät kuin kuidutkin eli sellukattilaan. Jää siitä paljon turhia työvaiheita pois kun jauhetaan tukitkin suoraan selluhakkeeksi...
Ite olen miettinyt että pienet jämäerät kuitua ja pienet erät varsinkin koivua ja haapaa kannattais metsäfirman mahdollisesti myydä suoraan metsätien varteen klapiyrittäjille. Siinä se puu tulee hintoihinsa kun muutaman motin nökkösiä keräillään tukkiautoilla useasta paikasta.
-
...Ite olen miettinyt että pienet jämäerät kuitua ja pienet erät varsinkin koivua ja haapaa kannattais metsäfirman mahdollisesti myydä suoraan metsätien varteen klapiyrittäjille. Siinä se puu tulee hintoihinsa kun muutaman motin nökkösiä keräillään tukkiautoilla useasta paikasta.
Toimii käytännössäkin eli sattumalta itse sain metsäyhtiöltä ostettua juurikin pienen kasan mäntykuitua ja lahoa kuusta ajokoneen jäljiltä kasasta, kun satuin sopivassa kohtaa kysymään. Kyselin nyt alkutalvestakin, mutta eipä ollutkaan myytävää tällä hetkellä --> kaikki paitsi tukit oli myyty paikalliselle lämpölaitokselle hakkeeksi.
-
kyllähän se palvelee paikallista metsäyhtiötä ja puun käyttäjiä että myydään pieniä nippuja suoraan mutta mitä puunmyyjä hyötyy asiasta. Todennäköisyys vain kasvaa että yhä useampi kerta käydään laanilla. Lisäksi menetetään erikoispuun edut kun niitä joudutaan erikseen kerämään. Jos taas kuljetettais sekakuormina saataisi optimoitua metsästä kuljetuksen jolloin pientä erää kohden kustannus laskisi. Esimerkkinä koivu tukki joka on ihan ala-arvoinen osittain koska se on kuljetettava koko ketjussa erikseen mutta jos loppukäyttäjä hakis tukit lajittelukeskuksesta saisi hän täyden kuorman vaikka puut olisi kerätty 50 leimikolta. Samoiten voisi saha optimoida tarvitsemansa puun.ja muut tukit menis toiselle käyttäjälle.
-
Muutaman motin nöttösiä ei todellakaan pölliautolla keräillä, tai sitten pitää olla samalla hollilla muitakin kasoja. Mutta eipä se haittaa, kun niistä on kuitenkin rahat tilillä, ja polttopuuta aina tarvii. Niin kun hervast, jo kertoikin, kokorunko korjuuta käytetään lähinnä "kehitysmaissa", kuten venäjällä, tai sitten pohjois-amerikassa missä olusuhteet, ja puiden järeys ei salli tavaralajimenetelmää.
-
...Ite olen miettinyt että pienet jämäerät kuitua ja pienet erät varsinkin koivua ja haapaa kannattais metsäfirman mahdollisesti myydä suoraan metsätien varteen klapiyrittäjille. Siinä se puu tulee hintoihinsa kun muutaman motin nökkösiä keräillään tukkiautoilla useasta paikasta.
Toimii käytännössäkin eli sattumalta itse sain metsäyhtiöltä ostettua juurikin pienen kasan mäntykuitua ja lahoa kuusta ajokoneen jäljiltä kasasta, kun satuin sopivassa kohtaa kysymään. Kyselin nyt alkutalvestakin, mutta eipä ollutkaan myytävää tällä hetkellä --> kaikki paitsi tukit oli myyty paikalliselle lämpölaitokselle hakkeeksi.
Mitäpä veikkaat ,mitä metsäyhtiö olisi tehnyt sillä laholla kuusikasalla? ::) Huonoa lahopaska puuta ei kannata edes hakettaa.
-
Tuli semmonenkin ongelma mieleen että aika montaa tieuraa joutus loiventelemaan mutkista jotta kokopuun ajoon suunnitellut kärrit mahtuis kulkemaan.
-
Kyllä ne vaan kaikki kerää jos sopimuksessa niin lukee. Yleensä vaan maanomistajat ottaa lumpit koska niistä joutuu melkein maksamaan että yhtiöt vie. Mutta ei ne ainuttakaan kasaa uskalla jättää laanille.
Tällä systeemillä tarkoitan nyt pääsääntöisesti normaalia puuta enkä mitään kokopuurunkoja. Parhaitenhan se sopisi harvennuksille missä puulajeja on paljon mutta määrät pieniä. Aukkohakkuut ja kokopuu sekä pylväspuut on sitten eri asia.
Jos ette usko nykyisen systeemin järjettömyyttä niin tehkää joku 400 kuutiön harvennushakkuu ja seuratkaa kuinka monta kertaa ajokone ajelee samaa uraa tai sitten lajittelee sekakuormia laanilla. Samoiten laskekaa kuinka monta kertaa tukkiauto käy metsässä hakemassa kuorman. Huomaatte hyvin äkkiä miksi ei siitä 3 kuution koivukuidusta tai niistä kahdesta koivutukista voida maksaa mitään.
-
Kyllä ne vaan kaikki kerää jos sopimuksessa niin lukee. Yleensä vaan maanomistajat ottaa lumpit koska niistä joutuu melkein maksamaan että yhtiöt vie. Mutta ei ne ainuttakaan kasaa uskalla jättää laanille.
Sopimuksessa saa lukea mitä hyvänsä, mutta jos minullakin tulee maantieltä matkaa 3 kilometriä lanssille, niin ei kenenkään kannata hakea, eikä haetuttaa sieltä yhtä kourakasaa. Siksipä noita jokavuosi jäänytkin poltettavaksi.
-
Jos ette usko nykyisen systeemin järjettömyyttä niin tehkää joku 400 kuutiön harvennushakkuu ja seuratkaa kuinka monta kertaa ajokone ajelee samaa uraa tai sitten lajittelee sekakuormia laanilla. Samoiten laskekaa kuinka monta kertaa tukkiauto käy metsässä hakemassa kuorman. Huomaatte hyvin äkkiä miksi ei siitä 3 kuution koivukuidusta tai niistä kahdesta koivutukista voida maksaa mitään.
Nykyisen systeemin järjettömyyteen todella vaikea uskoa, koska kaikki on korjuuketjussa, aina tehtaalle saakka tehostettu viimeisen päälle.
-
Jos ette usko nykyisen systeemin järjettömyyttä niin tehkää joku 400 kuutiön harvennushakkuu ja seuratkaa kuinka monta kertaa ajokone ajelee samaa uraa tai sitten lajittelee sekakuormia laanilla. Samoiten laskekaa kuinka monta kertaa tukkiauto käy metsässä hakemassa kuorman. Huomaatte hyvin äkkiä miksi ei siitä 3 kuution koivukuidusta tai niistä kahdesta koivutukista voida maksaa mitään.
Nykyisen systeemin järjettömyyteen todella vaikea uskoa, koska kaikki on korjuuketjussa, aina tehtaalle saakka tehostettu viimeisen päälle.
niinhän ne puhuu mutta onko siinä pohjaa kun seuraa systeemiä. Onko tosiaan tehokasta motokuskin yrittää löytää jokaiselle puulajille oma kasan paikka esimerkiksi harvennushakkuuulla. Onko samoiten tehokkainta arpoa kasoja ajokoneella vaikka jos on sattunut satamaan lunta välissä. Entä onko paras tapa kerätä tukkiautoon kuorma vaikka viideltä eri laanilta vaikka jokaisessa olisi muita puulajeja niin että saisi kuorman täyteen.
Sitten viellä kun puhutaan tehostettusta toiminnasta niin muistetaanko siinä metsänomistajaa eli keskitytäänkö olennaiseen eli jäljellejäävän metsän laatuun ja metsäteiden kestävyyteen
-
Tuota logistiikkaa vois jokainen kokeilla pienessä mittakaavassa omassa hankintaleimikossa.
Sahaa ja kasaa kaikki puutavaralajit samaan kourakasaan ja sitten ajaa ne sekakuormissa vaikkapa johonkin pellon kulmalle, jossa sitten laajittelee ne -se lajitteluhan tarvitsee paljon tilaa.
Meniskö se jotenkin noin? :)
-
Tuota logistiikkaa vois jokainen kokeilla pienessä mittakaavassa omassa hankintaleimikossa.
Sahaa ja kasaa kaikki puutavaralajit samaan kourakasaan ja sitten ajaa ne sekakuormissa vaikkapa johonkin pellon kulmalle, jossa sitten laajittelee ne -se lajitteluhan tarvitsee paljon tilaa.
Meniskö se jotenkin noin? :)
ei ei ja viellä kerran ei. Eihän niitä puita ole tarkoitus lajitella millään kuormaajalla vaan lajittelukeskuksella hihnalla eli tarvitaan syöttöpöytä ja pitkä hihna josta ihminen syöttää yhden pöllin kerrallaan ja sitten painaa nappia mihinkä kohtaan pitää tiputtaa. Hyvin pian saataisi automatisoitua puun koon lajittelun ja ehkäpä jopa puulajin. Samantyyppisiä hihnoja on sahoilla. Tästä sitten autoilijat hakis taas uuden kuorman mistä vietäis jatkokäyttäjälle. Kyllähän se jonkinmoisen aukeen vaatis mutta jos vaikka joka toisessa kunnassa olis yksi lajittelukeskus niin se ehtis lajitella kaikki puutavara minkä alueella kaadetaan.
-
Kyllä ne vaan kaikki kerää jos sopimuksessa niin lukee. Yleensä vaan maanomistajat ottaa lumpit koska niistä joutuu melkein maksamaan että yhtiöt vie. Mutta ei ne ainuttakaan kasaa uskalla jättää laanille.
Tällä systeemillä tarkoitan nyt pääsääntöisesti normaalia puuta enkä mitään kokopuurunkoja. Parhaitenhan se sopisi harvennuksille missä puulajeja on paljon mutta määrät pieniä. Aukkohakkuut ja kokopuu sekä pylväspuut on sitten eri asia.
Jos ette usko nykyisen systeemin järjettömyyttä niin tehkää joku 400 kuutiön harvennushakkuu ja seuratkaa kuinka monta kertaa ajokone ajelee samaa uraa tai sitten lajittelee sekakuormia laanilla. Samoiten laskekaa kuinka monta kertaa tukkiauto käy metsässä hakemassa kuorman. Huomaatte hyvin äkkiä miksi ei siitä 3 kuution koivukuidusta tai niistä kahdesta koivutukista voida maksaa mitään.
Juu. Viisi kuutiota taitanee olla nykyisinkin alaraja mitä ostavat. Kävipä muutama vuosi sitten semmoinen, että oli puolen hehtaarin päätehakkuu pystyyn myytynä. Kauppahan täytyy ainakin ML:lla tehdä varmuuden vuoksi vähän joka puulajista. Eivät välttämättä ota jos ei ole alunperin kaupassa mainittu. Lohkolla ei juuri ollut koivua, mutta koivukuitukin papereihin ruksittiin ja hinta sovittiin muitten ohella. Sitä sitten kertyikin rohkeat 2,3 kuutiota. Yllätys oli jonkinmoinen, kun niistäkin sovitusti maksoivat. Vielä suurempi yllätys oli, että veivät aika pikaisesti vielä poiskin. Sieluni silmin ehdin nähdä jo pikkunätin kasan klapeja. :D
-
Kyllä vms1 ihan oikeilla jäljillä on. Itsekin joskus metsäkoneen kopissa istuneena ymmärrän ongelman.
Ideana sopisi parhaiten juuri harvennus leimikoille. Siellä konekuskien työ helpottuisi huomattavasti. Aukoilla voisi ajatella että tukit ajaisi omiin pinoihinsa ja loput silput (vähemmistö lajit) sitten omaan kasaansa, joka menisi lajittelu terminaaliin. Terminaali pitäisi tietysti olla radan varressa jotta rautatie kuljetus olisi mahdollista suurille tuotantolaitoksille.
Jotta homma toimisi tehokkaasti pitäisi kaikki puunostajat saada mukaan. Kaikkien puut kuljetettaisiin samaan terminaaliin ja sieltä eteenpäin. Moton pitäisi siis lätkäistä pöllin katkaisun yhteydessä eräänlainen viivakoodi puunpäähän, jossa olisi tarvittavat tiedot: esim. kenen pölli, mihin tuotantolaitokseen menossa. Näin ollen siellä terminaalissakaan ei tarvittaisi sitä lajittelijaa, kun pölli tietäisi itse mihin lokeroon pitää tippua ;)
Jos kerran kaikki puut menisivät samaan terminaaliin, voitaisiin leikkiä vielä lisää ajatuksella että mitä jos luovuttaisiin samalla yhtiökohtaisista koneurakoitsijoista ja siirryttäisiin malliin jossa pitäjässä olisi muutama yrittäjä jotka hoitaisivat koko alueen kaikkien puunostajien puunkorjuun. Olisi eri koneet päätehakkuille ja harvennuksille. Tällöin päästäisiin turhista lavetti/siirtokustannuksista ja kuskien päivittäiset työmatkat lyhenisivät. Eikä tarvittaisi enää ns. yleiskoneita joilla onnistuvat kaikki kohteet (esim. Ergo ja JD1110). Silloin pystyttäisiin saamaan harvennuksille oikean kokoista konekalustoa (esim. ajokoneena Valmetin 830 kokoluokan koneita).
No kukas tämän uuden systeemin sitten maksaisi. Oikea vastaus taitaisi olla että teollisuus/metsäyhtiöt eivät ainakaan. He saavat jo tällä hetkellä puunsa korjattua varsin kilpailukykyiseen hintaan (yrittäjien selkänahasta) valmiiksi lajiteltuna juuri oikeaan aikaan tehtaalle (varastot kumipyörien päällä). Maksajina olisivat siten yrittäjät ja metsäomistajat, alempina korjuu taksoina/kantohintoina.
Harvennus metsiin saataisiin parempi korjuujälki -> pienemmillä koneilla, vähemmän ptl-lajeja->helpottaa moto-/ajokonekuskin työtä.
Koneyrittäjät hyötyisivät pienentyneistä lavettikustannuksista, tehostuneesta puunkorjuusta ja kuskien pienemmistä kilometrirahoista.
Kokonaan toinen juttu on se onko teollisuus lainkaan halukas uudistaa nykyistä systeemiään, edes osittain. Mutta olisihan se hauska nähdä kun sama kone tekisi tukkia Versowoodille ja seuraavana päivänä Finnforestille Vilppulaan. Kyllä se toisaalta saattaisi lisätä motokuskin sterssiä, kun pitäisi miettiä uskaltaako tänään katkaista vielä yhtä mutkaista tukkia kuin eilen, ettei vaan tule raakkipalautetta.
Ehkäpä tämä systeemi joskus tulevaisuudessa mahdollista olisi, kukapa tietää 8)
-
Koskitukilla on etäisesti tukkipuilla tuon suuntainen menetelmä.
Kaikki tukki, kuusi, mänty ja pikkutukit ajetaan sekakuormina samaan kasaan, samoin kuusi- ja mäntyosarungot omaansa. Koivutukit näkyy olevan lajiteltu omaan kasaan, ne kuitenkin kulkee samoissa autokuormissa tehtaalle, eli leimikolta voidaan ostaa ja ne jopa päätyy sahalle asti vaikka yksittäisiä koivutukkeja.
Tuohon tietysti vaikuttaa se että Koskitukki sahaa kaikkia puulajeja samalla sahalla.
-
Jos kerran kaikki puut menisivät samaan terminaaliin, voitaisiin leikkiä vielä lisää ajatuksella että mitä jos luovuttaisiin samalla yhtiökohtaisista koneurakoitsijoista ja siirryttäisiin malliin jossa pitäjässä olisi muutama yrittäjä jotka hoitaisivat koko alueen kaikkien puunostajien puunkorjuun. Olisi eri koneet päätehakkuille ja harvennuksille. Tällöin päästäisiin turhista lavetti/siirtokustannuksista ja kuskien päivittäiset työmatkat lyhenisivät. Eikä tarvittaisi enää ns. yleiskoneita joilla onnistuvat kaikki kohteet (esim. Ergo ja JD1110). Silloin pystyttäisiin saamaan harvennuksille oikean kokoista konekalustoa (esim. ajokoneena Valmetin 830 kokoluokan koneita).
Koneyrittäjät hyötyisivät pienentyneistä lavettikustannuksista, tehostuneesta puunkorjuusta ja kuskien pienemmistä kilometrirahoista.
Mutta olisihan se hauska nähdä kun sama kone tekisi tukkia Versowoodille ja seuraavana päivänä Finnforestille Vilppulaan. Kyllä se toisaalta saattaisi lisätä motokuskin sterssiä, kun pitäisi miettiä uskaltaako tänään katkaista vielä yhtä mutkaista tukkia kuin eilen, ettei vaan tule raakkipalautetta.
Tuolla pitäjäkohtaisella urakoitsija ajatuksella olen itsekin leikitellyt, olisi kyllä aika hieno systeemi, nythän saman metsäautotien varrella voi eri leimikoilla pahimmillaan käydä 6-7 eri ostajan koneketju...
Hyvä heitto tuo "raakkistressi" ;D.
Katkoin motolla jonkun vuoden ison yhtiön ohjeilla puita ja tiesin kyllä jo silloin että katkonnassa on ostajien välillä isoja eroja. Kuitenkin aika järkytys oli kun myin oman päätehakkuuleimikkoni itsenäiselle sahalle ja kasoja metsässä katselin.. Kävi mielessä että minkäköhän sävyinen puhelu olisi korjuuesimieheltä tullut jos tuonnäköisiä kalikoita olisi tukkien sekaan pätkinyt.. Kuskilta joutui kyllä kysymään, kun hetken olin kyydissä, aapteerasi aika rujon näköistä mäntyä että vieläkö tuosta oikeasti meinaat tukin tehdä..
Meinasi muuten samaisen ison yhtiön ostomies hermostua kesällä kun myrskypuista tehtiin kauppaa, soitteli ja kysyi että mihin olen päätynyt kun kone on naapuriin tulossa. Sanoin suoraan että motti hinta on kyllä hyvä, mutta sen mitä katkonnasta ymmärrän niin ratkeaa kyllä kilpailijan eduksi..
-
Nykyinen menetelmä perustuu siihen ,että puun apteeraus tehdään jo metsässä, eli kierot, ja lahot kohdat pätkitään tukeista. Nyt jos kokorunkona viedään puut, niin selviää vasta sahalla, pöllön pesät rungossa. Paskajuttu sahurille, ja puun myyjä nauraa matkalla pankkiin. Tai itkee. Riippuu onko runko ostettu kusiaispesällä, ja pöllöllä varustettuna, vai priima tukkeina. :-X
-
Nykyinen menetelmä perustuu siihen ,että puun apteeraus tehdään jo metsässä, eli kierot, ja lahot kohdat pätkitään tukeista. Nyt jos kokorunkona viedään puut, niin selviää vasta sahalla, pöllön pesät rungossa. Paskajuttu sahurille, ja puun myyjä nauraa matkalla pankkiin. Tai itkee. Riippuu onko runko ostettu kusiaispesällä, ja pöllöllä varustettuna, vai priima tukkeina. :-X
Mutta jos puhutaan tästä mallista mitä minä ajan niin voidaan unohtaa kokopuu jne. Ne kuuluu sitten aukoille ja erikoiskohteille. Ideana motokuski pätkii ja apteeraa ihan niin kuin nytki ja isännälle maksetaan ihan niinkuin nytkin moton listasta. Ainoa on vaan että moto saa hakata kaikki samaan kasaan jolloin puutavaran pituus huitelee 3-5.5 metrin välissä. nämä vaan hoidetaan logistisesti järkevämmin lajittelukeskukseen mistä metsäyhtiöt saavat ostaa sen minkä tarvitsevat. Hyöty mitä saavutetaan on tietenkin vähemmän liikkeitä matkan varrella ja jokaista puuta voidaan hinnoitella sen kokonaispuumäärän mukaan eikä puulajin mukaan. Esimerkiksi 500 kuution leimikossa mistä tulee 400 kuutiota kuusi kuitua ja 50 kuutiota kuusi tukkia niin männyn, koivun, haavan jne osuus on niin pieni että jos niitä muutama hassu on niin niistä ei nykyään makseta mitään. Tässä mallissa näistä säläpuista voi maksaa saman hinnan suhteessa kuin 500 kuution erästä koska ne ei aiheuta lisäkustannuksia matkan varrella ja kun on tarpeeksi monta leimikkoa niin ennemmin ja myöhemmin koivupinokin on täynnä siellä lajittelu keskuksella niin että sen voi kärrätä teollisuudelle tai klapiyrittäjälle.
-
nämä vaan hoidetaan logistisesti järkevämmin lajittelukeskukseen mistä metsäyhtiöt saavat ostaa sen minkä tarvitsevat.
Ajatko sä nyt yhden ostajan mallia? Oleksää joku ***** mettäliiton puunostaja vai miks kartelli mielessä? >:(
-
*** Lajittelu maksaa tehdään se missä tahansa. Enpä usko ajatuksen jostain isosta välivarastosta muuttavan tilannetta. Eiköhän ne pienet pinotkin järkevästi keräillä laaneilta pois kuleksimasta. Ja harvennuksilla metsäkuljetuksen järkevyyden päättää konekuski. Tuskin siellä vajailla kuormilla hupia ajetaan nytkään,ainakaan isännät itse. Rengit nyt saattaa ajankulukseen kikkailla mitä sattuu ;)
-
No menihän tää vakavaksi. En en ole ostaja. Olen ihan normaali metsänomistaja. Mutta tarkoituksena on vaan miettiä systeemiä millä ostaja voi maksaa korkeampaa hintaa. Ja kun tietää että kaikki koneet mitkä metsässä liikkuu ja kuorma-autot vaatii sen päälle 100€ tunnissa niin mielestäni logistiikkaa olisi syytä kehitellä.
Nykyisessä systeemissä tuntuu että järjestelmällisyys puuttuu. En nyt sano sitä että koneyrittäjät ja autoilijat ei toimi tehokkaasti mutta kun vaatimukset on sellaisia että tulee väkisinkin ylimääräisiä liikkeitä ja ajoja. Mielestäni jokakerta kun moto tekee kaksi kourakasaa vain sen takia että puulaji on eri niin se tekee ylimääräisen liikkeen. Samoiten ajokone lähtee ihan turhaan hakemaan seuraavaa kasaa jos sen viereen viellä jää puuta. Sitten tienvarsiin joudutaan tekemään useampia varastopaikkoja kun eri puulajit vaatii eri pinot. Tällöinkin ajokone joutuu siirtymään jos on sekakuorma kyydissä. Viellä kun lisää tukkiauton joka käy vaikka 4 laanipaikalla ja vekslaa auton ympäri ja jokaiseen jää muuta puutavaraa mikä viedään eri kohteeseen niin en oikein ymmärrä taloudellisuutta. Toki tiedän että se pyöräkuormaaja joka siirtelee lajitteluasemalla nippuja ja ne ihmiset jotka vähintään valvoo lajittelua maksaa mutta uskon että se olisi pienempi kulu kuin nämä kolme osa-aluetta mitkä tehdään välttävillä metsäteillä ja metsässä osittain hankalissa maastoissakin.
Sitä en tiedä miten saadaan kilpailua jos toimii esimerkiksi tällainen yksityinen lajitteluasema mutta hintaa luulis saavan lisää kun puunkäyttäjät ei tarvitse ostaa tuotteita mitä ne ei tarvitse.
-
Kyllä se ajokone tuo ne kasat ihan siinä järjestyksessä kuin uralla vastaan tulee joskus käy vaan niin että se isoin osa otetaan sieltä kauempaa ja sitten matkalla täydennetään... Laanilla ajokoneen on helppo lajitella jopa helpompi kuin jos vietäisiin tavara rekalla erilliseen lajittelukeskukseen...
Älytöntä olisi jos autoilija joutisi purkamaan jo tehdyn kuorman kesken matkan...
-
Kyllä se ajokone tuo ne kasat ihan siinä järjestyksessä kuin uralla vastaan tulee joskus käy vaan niin että se isoin osa otetaan sieltä kauempaa ja sitten matkalla täydennetään... Laanilla ajokoneen on helppo lajitella jopa helpompi kuin jos vietäisiin tavara rekalla erilliseen lajittelukeskukseen...
Älytöntä olisi jos autoilija joutisi purkamaan jo tehdyn kuorman kesken matkan...
Älä ny höpöjä puhu. Ei kai kukaan oikeasti nouki neljää eri puulajia ja tukit ja kuidut samaan kuormaan . Menee hetki jos toinenkin ennen kuin on laanilla kuorma purettu
-
Eli mikä raatilaisten mielestä ei toimi
Se lajitteluasema. Lisää puiden käsittelyjä.
eihän se lisää se vain siirtää. Nyt lajitellaan/ kuljetetaan erikseen motolla, ajokoneella, tukkiautolla, ja sahalla. Tässä uudessa systeemissä se lajiteltais ainoastaan lajitteluasemalla. Ja kuljetettais joko sekaisin tai sitten lajiteltuna täysinä kuormina.
Ei hyvää päivää! Ihanko vakavissasi noin ajattelet?
Moto ottaa puun ja tekee siitä tukkia ja kuitua. Ei moto siinä mitään lajittele. Ajokone tulee ja ottaa tukit ja ajaa tienvarteen. Tulee uudelleen ja ajaa kuidut. Eihän ajokonekaan lajittele vaan kuljettaa. Tukkiauto tulee ja kuljettaa tukit sahalle jossa ne sahataan. Sinä haluaisit perustaa välille lajitteluaseman???? Ja kutsut sitä logistiikaksi? Minä kutsun logistiikaksi sitä että pyrin tekemään 3000 m3 leimikoita ja toivoisin saavani niistä perustellusti parempaa hintaa kun mökin ukko 127 m3 leimikosta. Naapuri pisti paremmaksi ja teki 15 000 m3 leimikon. Toivon että menet esittämään naapurini leimikon ostaneelle tai korjuuyrittäjälle tai puut kuljettavalle yrittäjälle että mitä jos puut lajiteltaisiin lajitteluasemalla. Mikäli saat ideasi menemään läpi niin minäkin myönnän ideasi olevan loistava.
-
Eli mikä raatilaisten mielestä ei toimi
Se lajitteluasema. Lisää puiden käsittelyjä.
eihän se lisää se vain siirtää. Nyt lajitellaan/ kuljetetaan erikseen motolla, ajokoneella, tukkiautolla, ja sahalla. Tässä uudessa systeemissä se lajiteltais ainoastaan lajitteluasemalla. Ja kuljetettais joko sekaisin tai sitten lajiteltuna täysinä kuormina.
Ei hyvää päivää! Ihanko vakavissasi noin ajattelet?
Moto ottaa puun ja tekee siitä tukkia ja kuitua. Ei moto siinä mitään lajittele. Ajokone tulee ja ottaa tukit ja ajaa tienvarteen. Tulee uudelleen ja ajaa kuidut. Eihän ajokonekaan lajittele vaan kuljettaa. Tukkiauto tulee ja kuljettaa tukit sahalle jossa ne sahataan. Sinä haluaisit perustaa välille lajitteluaseman???? Ja kutsut sitä logistiikaksi? Minä kutsun logistiikaksi sitä että pyrin tekemään 3000 m3 leimikoita ja toivoisin saavani niistä perustellusti parempaa hintaa kun mökin ukko 127 m3 leimikosta. Naapuri pisti paremmaksi ja teki 15 000 m3 leimikon. Toivon että menet esittämään naapurini leimikon ostaneelle tai korjuuyrittäjälle tai puut kuljettavalle yrittäjälle että mitä jos puut lajiteltaisiin lajitteluasemalla. Mikäli saat ideasi menemään läpi niin minäkin myönnän ideasi olevan loistava.
;) :D
Pitäiskö sunkin joskus käydää kattomassa toimintaa.
ensalkuun niin nämä 3000 saatikka 15000 motin leimikot on aika harvassa. Voit ettiä jonkun tilaston jos et usko.
Mutta asiaan. Jos menet joskus kattelemaan moton toimintaa (varo että et ole tiellä) niin huomaat että kuski lajittelee joka tavaralajin jollain tavalla eli koura siirtyy aina eri paikkaan sen mukaan mitä puulajia tai kun siirrytään tukista kuituun tai lahoon. Eli kyllä moto lajittelee. (se ei tosin vie paljoa aikaa mutta kasvattaa virheliikkeiden mahdollisuutta varsinkin harvennuksissa.)
Sitten kun kattelet ajokonetta niin jos se lähtee liikkeelle niin että puuta jää viellä mettään niin sekin lajittelee kun nopeampi olisi nostella kaikki pinot kyytiin mitkä on nosturin järkevällä hollilla. Lisäksi moto voisi tehdä isompia kourakasoja jolloin ei tulisi hukkaliikkeitä. Tiedän että jossaintapauksessa käytetään hyllyjä kuormatilassa mutta eriteltynä puulajit kuitenkin pidetään. Samoiten ajokone siirtyy laanilla sen mukaan jos sillä on montaa laatua kyydissä. eli kyllä ajokonekkin lajittelee. Tähän kun viellä lisätään 10 cm lunta niin homma on valmis.
Sitten kyttäilet tukkiautoja niin ennemmin tai myöhemmin ne saapuu sun varastopaikalle puolella kuormalla tai lähtee sulta ilman täyttä kuoormaa vaikka sinne jääkin viellä puutavaraa. eli kyllä autoilijatkin lajittelee.
Nämä asiat tuntuvat turhanpäiväisiltä mutta kun tietää että teollisuuden hinta on vakio niin maanomistajahan sen maksaa kasvaneina korjuukustannuksina.
Asiahan ei selviä kysymällä vaan jonkun tarttis järjestää tällainen lajitteluasema ja myydä sieltä asfalttitien varresta teollisuudelle puuta täysinä rekkakuormina tai junalasteina ja kattoa pystyisikö korjuuketjut tehostamaan niin paljoa että pystyisi maksamaan parempaa hintaa metsänomistajille.
Ittellä ei rahkeet taida riittää vaikka mieli tekisi.
-
Eli mikä raatilaisten mielestä ei toimi
Se lajitteluasema. Lisää puiden käsittelyjä.
eihän se lisää se vain siirtää. Nyt lajitellaan/ kuljetetaan erikseen motolla, ajokoneella, tukkiautolla, ja sahalla. Tässä uudessa systeemissä se lajiteltais ainoastaan lajitteluasemalla. Ja kuljetettais joko sekaisin tai sitten lajiteltuna täysinä kuormina.
Ei hyvää päivää! Ihanko vakavissasi noin ajattelet?
Moto ottaa puun ja tekee siitä tukkia ja kuitua. Ei moto siinä mitään lajittele. Ajokone tulee ja ottaa tukit ja ajaa tienvarteen. Tulee uudelleen ja ajaa kuidut. Eihän ajokonekaan lajittele vaan kuljettaa. Tukkiauto tulee ja kuljettaa tukit sahalle jossa ne sahataan. Sinä haluaisit perustaa välille lajitteluaseman???? Ja kutsut sitä logistiikaksi? Minä kutsun logistiikaksi sitä että pyrin tekemään 3000 m3 leimikoita ja toivoisin saavani niistä perustellusti parempaa hintaa kun mökin ukko 127 m3 leimikosta. Naapuri pisti paremmaksi ja teki 15 000 m3 leimikon. Toivon että menet esittämään naapurini leimikon ostaneelle tai korjuuyrittäjälle tai puut kuljettavalle yrittäjälle että mitä jos puut lajiteltaisiin lajitteluasemalla. Mikäli saat ideasi menemään läpi niin minäkin myönnän ideasi olevan loistava.
;) :D
Pitäiskö sunkin joskus käydää kattomassa toimintaa.
ensalkuun niin nämä 3000 saatikka 15000 motin leimikot on aika harvassa. Voit ettiä jonkun tilaston jos et usko.
Mutta asiaan. Jos menet joskus kattelemaan moton toimintaa (varo että et ole tiellä) niin huomaat että kuski lajittelee joka tavaralajin jollain tavalla eli koura siirtyy aina eri paikkaan sen mukaan mitä puulajia tai kun siirrytään tukista kuituun tai lahoon. Eli kyllä moto lajittelee. (se ei tosin vie paljoa aikaa mutta kasvattaa virheliikkeiden mahdollisuutta varsinkin harvennuksissa.)
Sitten kun kattelet ajokonetta niin jos se lähtee liikkeelle niin että puuta jää viellä mettään niin sekin lajittelee kun nopeampi olisi nostella kaikki pinot kyytiin mitkä on nosturin järkevällä hollilla. Lisäksi moto voisi tehdä isompia kourakasoja jolloin ei tulisi hukkaliikkeitä. Tiedän että jossaintapauksessa käytetään hyllyjä kuormatilassa mutta eriteltynä puulajit kuitenkin pidetään. Samoiten ajokone siirtyy laanilla sen mukaan jos sillä on montaa laatua kyydissä. eli kyllä ajokonekkin lajittelee. Tähän kun viellä lisätään 10 cm lunta niin homma on valmis.
Sitten kyttäilet tukkiautoja niin ennemmin tai myöhemmin ne saapuu sun varastopaikalle puolella kuormalla tai lähtee sulta ilman täyttä kuoormaa vaikka sinne jääkin viellä puutavaraa. eli kyllä autoilijatkin lajittelee.
Nämä asiat tuntuvat turhanpäiväisiltä mutta kun tietää että teollisuuden hinta on vakio niin maanomistajahan sen maksaa kasvaneina korjuukustannuksina.
Asiahan ei selviä kysymällä vaan jonkun tarttis järjestää tällainen lajitteluasema ja myydä sieltä asfalttitien varresta teollisuudelle puuta täysinä rekkakuormina tai junalasteina ja kattoa pystyisikö korjuuketjut tehostamaan niin paljoa että pystyisi maksamaan parempaa hintaa metsänomistajille.
Ittellä ei rahkeet taida riittää vaikka mieli tekisi.
Meinasitko etten olisi nähnyt motoa töissä? :)
Tai ajokonetta? ;)
En tiedä miten sun lypsyrobottisi toimii, lypsääkö se kaikki paskatkin samaan tankkiin ja sitten on perustettu lajitteluasema jossa laatumaito erotellaan siitä paskasta?
On aivan turha tehdä pöllin kylkeen lisää "rukkasenjälkiä" lastaamalla puut pölliautoon ja purkamalla ne lajittelua varten ja tekemällä ihan helvetin työläs lajittelu ja lastataanpa taas puut pölliautoon...
Tässä ei nyt vaan ole mitään pihviä.
Usko nyt ihan huviksesi että on ihan hitonmoinen työ alkaa lajitella pinosta sinne kuulumattomia pöllejä. Käy vaikka katsomassa toimintaa. Mutta varo ettet ole tiellä.
-
Asiahan ei selviä kysymällä vaan jonkun tarttis järjestää tällainen lajitteluasema ja myydä sieltä asfalttitien varresta teollisuudelle puuta täysinä rekkakuormina tai junalasteina ja kattoa pystyisikö korjuuketjut tehostamaan niin paljoa että pystyisi maksamaan parempaa hintaa metsänomistajille.
Ittellä ei rahkeet taida riittää vaikka mieli tekisi.
Vaen, edelleenkin tuntuu ettei sellaisia "rahkeita" ole kellään, että tuo onnistuisi.
Eiköhän yhtiöt halua tuossa puunhankinnassa alusta asti, eli kannolta lähtien, pitää ohjat käsissään, että saavat hinnoitella puut omien tarpeittensa mukaan.
Jos se lajittelukeskuksen joku saisi toimimaan, niin taitaa pölkkyautoille tulla paljon lisäkilometrejä, kun puut ensin kerättäisiin sinne keskukseen ympäri maakuntaa. Sitten taas keskuksen jälkeen puut nostetaan uudelleen kyytiin ja viedään ympäri maakuntaa ja toisissakin maakunnissa oleviin tehtaisiin.
Nykyään on tehtailla ajojen järjestely tehty niin, että autojen tyhjänä ajo jäisi mahdollisimman vähiin.
-
Asiahan ei selviä kysymällä vaan jonkun tarttis järjestää tällainen lajitteluasema ja myydä sieltä asfalttitien varresta teollisuudelle puuta täysinä rekkakuormina tai junalasteina ja kattoa pystyisikö korjuuketjut tehostamaan niin paljoa että pystyisi maksamaan parempaa hintaa metsänomistajille.
Ittellä ei rahkeet taida riittää vaikka mieli tekisi.
*** Niin. Tässä sun mallissa on yksi ylimääräinen rekkakuljetus. Nyt kun laanilta lähtee puhdas kuorma jotain puutavaraa kohti sahaa tai sellutehdasta, se on siinä. Eli kokonaisuutena ajatellen hyötyä ei ole. Pyörää ei kannata keksiä uudestaan ;)
-
Asiahan ei selviä kysymällä vaan jonkun tarttis järjestää tällainen lajitteluasema ja myydä sieltä asfalttitien varresta teollisuudelle puuta täysinä rekkakuormina tai junalasteina ja kattoa pystyisikö korjuuketjut tehostamaan niin paljoa että pystyisi maksamaan parempaa hintaa metsänomistajille.
Ittellä ei rahkeet taida riittää vaikka mieli tekisi.
Vaen, edelleenkin tuntuu ettei sellaisia "rahkeita" ole kellään, että tuo onnistuisi.
Eiköhän yhtiöt halua tuossa puunhankinnassa alusta asti, eli kannolta lähtien, pitää ohjat käsissään, että saavat hinnoitella puut omien tarpeittensa mukaan.
Jos se lajittelukeskuksen joku saisi toimimaan, niin taitaa pölkkyautoille tulla paljon lisäkilometrejä, kun puut ensin kerättäisiin sinne keskukseen ympäri maakuntaa. Sitten taas keskuksen jälkeen puut nostetaan uudelleen kyytiin ja viedään ympäri maakuntaa ja toisissakin maakunnissa oleviin tehtaisiin.
Nykyään on tehtailla ajojen järjestely tehty niin, että autojen tyhjänä ajo jäisi mahdollisimman vähiin.
Sahoillehan siitä ei kertyis lisäliikkeitä yhtään koska yhtälailla nytkin ne tukit lajitellaan sahalla. Tässä mallissa vaan tiedettäis että tulee kolme rekkakuormaa missä on lenkoa tukkia ja sen jälkeen kaksi rekkakuormaa missä on suoraa tukkia jne. Kuidun erotus olisi jokseenkin helppoa jo automatisoida niin että koon mukaan osaa tökätä kuidun hihnalta pois kun se osuu kohdalle. Ja kuljetetaanhan nytkin jo osa kuidusta junalla joten yhtälailla se lastataan erikseen sinne junaan.
Ja vaikea on kuvitella että tukkiauton matka pitenis jos se takois lajittelukeskuksen ja metsän väliä. Käytännössä saavutetaan 50% hyötysuhde. Sen yli tuskin kukaan pääsee tällähetkelläkään.
Ja kuinka iso operaatio se kuorman purku ja lastaus on jos pyöräkuormaaja nappaa kolme nippua autosta pois tai nostaa ne takaisin. Perjaatteessa lajittelija vois lajitella ne erillistan lavojen päälle mitä auton rungot kärräis tehtaiden ja lajittelukeskusten väliä jos ei käytettäis junia. Miksei lajittelija vois lajitella suoraan vaunuihinkin. Nää viimeiset on sitten vaan sellaisia hetken mielijohteen heittoja.
-
Asiahan ei selviä kysymällä vaan jonkun tarttis järjestää tällainen lajitteluasema ja myydä sieltä asfalttitien varresta teollisuudelle puuta täysinä rekkakuormina tai junalasteina ja kattoa pystyisikö korjuuketjut tehostamaan niin paljoa että pystyisi maksamaan parempaa hintaa metsänomistajille.
Ittellä ei rahkeet taida riittää vaikka mieli tekisi.
*** Niin. Tässä sun mallissa on yksi ylimääräinen rekkakuljetus. Nyt kun laanilta lähtee puhdas kuorma jotain puutavaraa kohti sahaa tai sellutehdasta, se on siinä. Eli kokonaisuutena ajatellen hyötyä ei ole. Pyörää ei kannata keksiä uudestaan ;)
Kyllä se on uskottava että sellaisiakin ihmeitä on kuin leimikko jolta tulee jopa useampia kuormia samaa puutavaralajia. Toivottavasti se otetaan myös hinnoittelussa huomioon.
-
Asiahan ei selviä kysymällä vaan jonkun tarttis järjestää tällainen lajitteluasema ja myydä sieltä asfalttitien varresta teollisuudelle puuta täysinä rekkakuormina tai junalasteina ja kattoa pystyisikö korjuuketjut tehostamaan niin paljoa että pystyisi maksamaan parempaa hintaa metsänomistajille.
Ittellä ei rahkeet taida riittää vaikka mieli tekisi.
*** Niin. Tässä sun mallissa on yksi ylimääräinen rekkakuljetus. Nyt kun laanilta lähtee puhdas kuorma jotain puutavaraa kohti sahaa tai sellutehdasta, se on siinä. Eli kokonaisuutena ajatellen hyötyä ei ole. Pyörää ei kannata keksiä uudestaan ;)
Kyllä se on uskottava että sellaisiakin ihmeitä on kuin leimikko jolta tulee jopa useampia kuormia samaa puutavaralajia. Toivottavasti se otetaan myös hinnoittelussa huomioon.
niin kyllä mä sen uskon ja melkein kaikista tuleekin mutta ei taida olla ainuttakaan leimikkoa missä jokainen puutavaralaji menee tasan tukkiautokuormaan. Ei edes taida mennä tasan nippun. Oletteko muuten nähneet ainuttakaan tukkiautoa jossa on ensiksi vaikka puoli nippua koivua ja sitten kuusta samassa nipussa. Suhteellisen harvinaista on että tuodaan edes eri laatua kärryssä kuin autossa koska käyttöpaikat on eri pitäjissä eikä kannata vetää tyhjää kärryä seuraavalle paikkakunnalle.
-
Sahoillehan siitä ei kertyis lisäliikkeitä yhtään koska yhtälailla nytkin ne tukit lajitellaan sahalla. Tässä mallissa vaan tiedettäis että tulee kolme rekkakuormaa missä on lenkoa tukkia ja sen jälkeen kaksi rekkakuormaa missä on suoraa tukkia jne. Kuidun erotus olisi jokseenkin helppoa jo automatisoida niin että koon mukaan osaa tökätä kuidun hihnalta pois kun se osuu kohdalle. Ja kuljetetaanhan nytkin jo osa kuidusta junalla joten yhtälailla se lastataan erikseen sinne junaan.
Ja vaikea on kuvitella että tukkiauton matka pitenis jos se takois lajittelukeskuksen ja metsän väliä. Käytännössä saavutetaan 50% hyötysuhde. Sen yli tuskin kukaan pääsee tällähetkelläkään.
Ja kuinka iso operaatio se kuorman purku ja lastaus on jos pyöräkuormaaja nappaa kolme nippua autosta pois tai nostaa ne takaisin. Perjaatteessa lajittelija vois lajitella ne erillistan lavojen päälle mitä auton rungot kärräis tehtaiden ja lajittelukeskusten väliä jos ei käytettäis junia. Miksei lajittelija vois lajitella suoraan vaunuihinkin. Nää viimeiset on sitten vaan sellaisia hetken mielijohteen heittoja.
Olisiko helpompi puida ne lengot "tukit" kuitukasaan jo metsässä?
Mitä ihmettä ne kuitupuut sahalla tekevät? Eikö ne olisi pitänyt menetelmässäsi lajitella jo siellä lajittelukeskuksessa?
50% hyötysuhde? Oletko kuullut Mepa-kuljetuksista? Jos et ole niin kysy pöllikuskeilta.
-
voishan yksi lajitteluasema olla lähellä tehdasta jolloin saisi melkein heti kuorman kyytiin minkä vois sitten viedä seuraavalle paikkakunnalle.
Ja nykyään jos mietitään metsää jonka lähin loppukäyttäjä on vaikka sadan kilsan päässä niin siitä ei pääse yli eikä ympäri että auto tulee nostureineen tyhjänä hakemaan kuormaa.
-
niin kyllä mä sen uskon ja melkein kaikista tuleekin mutta ei taida olla ainuttakaan leimikkoa missä jokainen puutavaralaji menee tasan tukkiautokuormaan. Ei edes taida mennä tasan nippun. Oletteko muuten nähneet ainuttakaan tukkiautoa jossa on ensiksi vaikka puoli nippua koivua ja sitten kuusta samassa nipussa. Suhteellisen harvinaista on että tuodaan edes eri laatua kärryssä kuin autossa koska käyttöpaikat on eri pitäjissä eikä kannata vetää tyhjää kärryä seuraavalle paikkakunnalle.
*** Joo. Mutta eihän se sitä tarkoita,että se rekka vajaalla kuormalla ajelee sahalle tai tehtaalle. Kyllä ne matkanvarrelta keräilee kuorman täyteen. Eli äkkiä miettien sama määrä puuta kulkee tuotantolaitoksiin yhtä monella kuormalla kummassakin mallissa. Tässä sun kuningas-ideassa vaan olisi niitä ylimääräisiä kilometrejä tuovia lajittelukeskuksia. Koska ei sellaisia sentään joka paikallistien varsiin ole mahdollista pykätä.
-
niin kyllä mä sen uskon ja melkein kaikista tuleekin mutta ei taida olla ainuttakaan leimikkoa missä jokainen puutavaralaji menee tasan tukkiautokuormaan. Ei edes taida mennä tasan nippun. Oletteko muuten nähneet ainuttakaan tukkiautoa jossa on ensiksi vaikka puoli nippua koivua ja sitten kuusta samassa nipussa. Suhteellisen harvinaista on että tuodaan edes eri laatua kärryssä kuin autossa koska käyttöpaikat on eri pitäjissä eikä kannata vetää tyhjää kärryä seuraavalle paikkakunnalle.
*** Joo. Mutta eihän se sitä tarkoita,että se rekka vajaalla kuormalla ajelee sahalle tai tehtaalle. Kyllä ne matkanvarrelta keräilee kuorman täyteen. Eli äkkiä miettien sama määrä puuta kulkee tuotantolaitoksiin yhtä monella kuormalla kummassakin mallissa. Tässä sun kuningas-ideassa vaan olisi niitä ylimääräisiä kilometrejä tuovia lajittelukeskuksia. Koska ei sellaisia sentään joka paikallistien varsiin ole mahdollista pykätä.
Mutta se asfalttitiellä rullaaminen on kuitenkin niin paljon tehokkaampaa ja helpompaa. Tässä mallissa metsäteillä vietetty aika vähenee ja samalla kalusto ja kuskit säästyy. Lisäksi ajanmittaan voisi ehkä muovaantua hieman erilaiset vehkeet siihen lähikuljetukseen sen pinon ja lajittelukeskuksen väliä koska 60 tonnin tukkiyhdistelmä ei välttämättä ole kaikkein kätevin metsäteiden koluja eikä se sama yhdistelmä nostureineen ketjuineen ja jatkettavine kärryineen tai vähintään siirrettävine tolppineen ole kaikkein paras maantien nielijä.
-
Lisäksi ajanmittaan voisi ehkä muovaantua hieman erilaiset vehkeet siihen lähikuljetukseen sen pinon ja lajittelukeskuksen väliä koska 60 tonnin tukkiyhdistelmä ei välttämättä ole kaikkein kätevin metsäteiden koluja eikä se sama yhdistelmä nostureineen ketjuineen ja jatkettavine kärryineen tai vähintään siirrettävine tolppineen ole kaikkein paras maantien nielijä.
Sitten niitä lajittelukeskuksia pitäiskin olla joka kylällä, jos meinaat ettei 60 tonnin yhdistelmiä tarvittais.
Liikennetiheys taitas lisääntyä tuplaten, jos vain nuppikuormilla ajaisivat. No, työllistäis se enempi ainakin kuskeja.
-
Lisäksi ajanmittaan voisi ehkä muovaantua hieman erilaiset vehkeet siihen lähikuljetukseen sen pinon ja lajittelukeskuksen väliä koska 60 tonnin tukkiyhdistelmä ei välttämättä ole kaikkein kätevin metsäteiden koluja eikä se sama yhdistelmä nostureineen ketjuineen ja jatkettavine kärryineen tai vähintään siirrettävine tolppineen ole kaikkein paras maantien nielijä.
Sitten niitä lajittelukeskuksia pitäiskin olla joka kylällä, jos meinaat ettei 60 tonnin yhdistelmiä tarvittais.
Liikennetiheys taitas lisääntyä tuplaten, jos vain nuppikuormilla ajaisivat. No, työllistäis se enempi ainakin kuskeja.
En nyt ole niin tarkkaan miettinyt etäisyyksiä mutta jos tällaiset lajitteluasemat olis vaikka noin 100 kilsan välein eli keräilyalue pyöris noin 50 kilsan säteessä niin kaksi yhdistelmää ehtis ajaa aika paljon puuta kokoon kun kuormat purettaisi nippuittain. Tällöin kun puolet ajoista olis alle 25 kilsaa niin ainakin toisen yhdistelmän pääasioita ei olisi suuri kantokyky vaan hyvä etenemiskyky ja helppo kääntyvyys laanipaikalla ja tehokas kuormaus sekä sidonta.
-
Lisäksi ajanmittaan voisi ehkä muovaantua hieman erilaiset vehkeet siihen lähikuljetukseen sen pinon ja lajittelukeskuksen väliä koska 60 tonnin tukkiyhdistelmä ei välttämättä ole kaikkein kätevin metsäteiden koluja eikä se sama yhdistelmä nostureineen ketjuineen ja jatkettavine kärryineen tai vähintään siirrettävine tolppineen ole kaikkein paras maantien nielijä.
Sitten niitä lajittelukeskuksia pitäiskin olla joka kylällä, jos meinaat ettei 60 tonnin yhdistelmiä tarvittais.
Liikennetiheys taitas lisääntyä tuplaten, jos vain nuppikuormilla ajaisivat. No, työllistäis se enempi ainakin kuskeja.
En nyt ole niin tarkkaan miettinyt etäisyyksiä mutta jos tällaiset lajitteluasemat olis vaikka noin 100 kilsan välein eli keräilyalue pyöris noin 50 kilsan säteessä niin kaksi yhdistelmää ehtis ajaa aika paljon puuta kokoon kun kuormat purettaisi nippuittain. Tällöin kun puolet ajoista olis alle 25 kilsaa niin ainakin toisen yhdistelmän pääasioita ei olisi suuri kantokyky vaan hyvä etenemiskyky ja helppo kääntyvyys laanipaikalla ja tehokas kuormaus sekä sidonta.
kyllähän automiehet tuo noita rippeitä monesti sen laillisen kuorman päällä ison tien varteen ainakin omilla ydinalueillaan jolloin sen kourallisen takia ei enää uudestaan käydä metsässä. mielenkiintoista oisi nähdä minkälaisia kuormia tulis tuosta vapaat mitat omaavasta tavarasta jossa vielä kuidut ja tukit sekaisin. mutta entäs jos metsäyhtiöt ulkoistaisi koko puunkuljetukset omaksi yhtiökseen tai yhteiseen ohjaukseen. ei oisi enää metsäliiton ja upm:n puuautoja, olisi vain puuautoja jotka ajaisi puuta ???
-
mutta entäs jos metsäyhtiöt ulkoistaisi koko puunkuljetukset omaksi yhtiökseen tai yhteiseen ohjaukseen. ei oisi enää metsäliiton ja upm:n puuautoja, olisi vain puuautoja jotka ajaisi puuta ???
Tätä vähän ajan takaa ja viellä hullummin eli puut ei myytäis ainoastaan yhdelle yhtiölle vaan ne vietäis niille jotka siitä eniten suostuu maksamaan. Tällöin todella arvotavaran hinta kohoaisi mutta varmasti löytyis käyttäjiä myös hieman kakkoslaadun puutavaralle.
Toi puutavaran pituus ei ole mielestäni kovin suuri ongelma koska kuitukin on nykyään melko pitkää ja tässä mallissahan ei ole tarkoitus viedä kokopuuta jolloin tukin mittakin jää useiten alle 6 metriä.
-
mutta entäs jos metsäyhtiöt ulkoistaisi koko puunkuljetukset omaksi yhtiökseen tai yhteiseen ohjaukseen. ei oisi enää metsäliiton ja upm:n puuautoja, olisi vain puuautoja jotka ajaisi puuta ???
Tätä vähän ajan takaa ja viellä hullummin eli puut ei myytäis ainoastaan yhdelle yhtiölle vaan ne vietäis niille jotka siitä eniten suostuu maksamaan. Tällöin todella arvotavaran hinta kohoaisi mutta varmasti löytyis käyttäjiä myös hieman kakkoslaadun puutavaralle.
Toi puutavaran pituus ei ole mielestäni kovin suuri ongelma koska kuitukin on nykyään melko pitkää ja tässä mallissahan ei ole tarkoitus viedä kokopuuta jolloin tukin mittakin jää useiten alle 6 metriä.
mutta miten purkaa kuorma pyöräkuormaajalla missä on kovin erimittaista tavaraa auton kyydissä, kuulemma kuivana kesänä ei tahdo saada kantavuuskuormaa edes tasamittasista kuitupuista.
-
mutta entäs jos metsäyhtiöt ulkoistaisi koko puunkuljetukset omaksi yhtiökseen tai yhteiseen ohjaukseen. ei oisi enää metsäliiton ja upm:n puuautoja, olisi vain puuautoja jotka ajaisi puuta ???
Tätä vähän ajan takaa ja viellä hullummin eli puut ei myytäis ainoastaan yhdelle yhtiölle vaan ne vietäis niille jotka siitä eniten suostuu maksamaan. Tällöin todella arvotavaran hinta kohoaisi mutta varmasti löytyis käyttäjiä myös hieman kakkoslaadun puutavaralle.
Toi puutavaran pituus ei ole mielestäni kovin suuri ongelma koska kuitukin on nykyään melko pitkää ja tässä mallissahan ei ole tarkoitus viedä kokopuuta jolloin tukin mittakin jää useiten alle 6 metriä.
mutta miten purkaa kuorma pyöräkuormaajalla missä on kovin erimittaista tavaraa auton kyydissä, kuulemma kuivana kesänä ei tahdo saada kantavuuskuormaa edes tasamittasista kuitupuista.
Täällähän on esitetty ettei ole mikään ongelma kun lajittelukeskuksessa tulee ylimääräinen purku sekä lastaus. Että pyöräkuormaajalla vaan niput pois ja kyytiin ihan suitsait ;D Ja myös että kuitukin on melko pitkää ettei mitään ongelmia..
Tuossa omista metsistä hakattuja kuitupinoja kun olen katsellut niin kyllä siellä vaan 3 metristä kuitupuuta on. Hyötyjä en ole vielä tästä menetelmästä löytänyt mutta suurinpana ongelmana näen puiden lajittelun. Kukas sen maksaa kun on melko hidasta hommaa siellä lajittelukeskuksessa. ;) Jos vaikka kymmenenkin motoa pui kaikki puutavaralajit yhteen ja autot ajaa ne lajitteluun niin paljonkas siellä lajittelukeskuksessa pitää olla työntekijöitä ja minkälaiset vehkeet? Saattaa pukata ruuhkaa kun autot työntävät tavaraa kokoajan lisää.
Seuraavaksi kiinnostaisi tietää kuinka paljon halvemmalla moto -ja ajokoneyrittäjät tekevät työnsä kun niitä puita ei metsässä tarvitse "lajitella"? Jostainhan se kate pitäisi tässäkin mallissa saada syntymään. Ja lajittelukustannukset peitettyä.
Ja myydään puut lajittelukeskukselta parhaiten tarjoavalle. Eipä mitään mutta eri firmoilla on erilaiset mitta -ja laatuvaatimukset. Ja entäs kun firmat ilmoittavat ettei me nyt niitä sun puitasi tarvita. Hitto kun niitä puita nyt on siellä varastolla 20 000 m3 ja autot ajavat lisää joka päivä. No eipä se yksi satsi mitään, saahan ne ajanmittaan energiaksi myytyä. Kiinnostaisi vaan millainen kate tuosta lajittelusta pitää saada että nämä markkinahäiriöt saadaan maksettua?
Mikäli tuo 20 000 m3 tuntuu ihan utopistiselta määrältä niin oman Metsänhoitoyhdistykseni alueella vuotuinen hakkuukertymä on keskimäärin 1 400 000 m3. Että vajaan viikon satsi tuo 20 000 m3.
-
mutta entäs jos metsäyhtiöt ulkoistaisi koko puunkuljetukset omaksi yhtiökseen tai yhteiseen ohjaukseen. ei oisi enää metsäliiton ja upm:n puuautoja, olisi vain puuautoja jotka ajaisi puuta ???
Tätä vähän ajan takaa ja viellä hullummin eli puut ei myytäis ainoastaan yhdelle yhtiölle vaan ne vietäis niille jotka siitä eniten suostuu maksamaan. Tällöin todella arvotavaran hinta kohoaisi mutta varmasti löytyis käyttäjiä myös hieman kakkoslaadun puutavaralle.
Toi puutavaran pituus ei ole mielestäni kovin suuri ongelma koska kuitukin on nykyään melko pitkää ja tässä mallissahan ei ole tarkoitus viedä kokopuuta jolloin tukin mittakin jää useiten alle 6 metriä.
entäpä jos esimerkiksi kaupunkilaisille joita ei kiinnosta se metsäpalsta pätkän vertaa tällä hetkellä tarjottaisiin mahdollisuus vuokrata palsta esimerkiksi metsänhoitoyhdistykselle joka sitten hoitaisi tuota palstaa lakien ja asetusten mukaan ja tilittäisi tasaista vuokraa joka vuosi omistajalle ??? ??? ??? ???
-
Mulla on semmoinen käsitys että kuiduttavassa teollisuudessa on joitain laitoksia jotka ei pysty käsittelemään kuin kolme metristä. Koivua varsinkin aika usein näkee tehdyn pelkästään kolmoseksi.
-
mutta entäs jos metsäyhtiöt ulkoistaisi koko puunkuljetukset omaksi yhtiökseen tai yhteiseen ohjaukseen. ei oisi enää metsäliiton ja upm:n puuautoja, olisi vain puuautoja jotka ajaisi puuta ???
Tätä vähän ajan takaa ja viellä hullummin eli puut ei myytäis ainoastaan yhdelle yhtiölle vaan ne vietäis niille jotka siitä eniten suostuu maksamaan. Tällöin todella arvotavaran hinta kohoaisi mutta varmasti löytyis käyttäjiä myös hieman kakkoslaadun puutavaralle.
Toi puutavaran pituus ei ole mielestäni kovin suuri ongelma koska kuitukin on nykyään melko pitkää ja tässä mallissahan ei ole tarkoitus viedä kokopuuta jolloin tukin mittakin jää useiten alle 6 metriä.
mutta miten purkaa kuorma pyöräkuormaajalla missä on kovin erimittaista tavaraa auton kyydissä, kuulemma kuivana kesänä ei tahdo saada kantavuuskuormaa edes tasamittasista kuitupuista.
Täällähän on esitetty ettei ole mikään ongelma kun lajittelukeskuksessa tulee ylimääräinen purku sekä lastaus. Että pyöräkuormaajalla vaan niput pois ja kyytiin ihan suitsait ;D Ja myös että kuitukin on melko pitkää ettei mitään ongelmia..
Tuossa omista metsistä hakattuja kuitupinoja kun olen katsellut niin kyllä siellä vaan 3 metristä kuitupuuta on. Hyötyjä en ole vielä tästä menetelmästä löytänyt mutta suurinpana ongelmana näen puiden lajittelun. Kukas sen maksaa kun on melko hidasta hommaa siellä lajittelukeskuksessa. ;) Jos vaikka kymmenenkin motoa pui kaikki puutavaralajit yhteen ja autot ajaa ne lajitteluun niin paljonkas siellä lajittelukeskuksessa pitää olla työntekijöitä ja minkälaiset vehkeet? Saattaa pukata ruuhkaa kun autot työntävät tavaraa kokoajan lisää.
Seuraavaksi kiinnostaisi tietää kuinka paljon halvemmalla moto -ja ajokoneyrittäjät tekevät työnsä kun niitä puita ei metsässä tarvitse "lajitella"? Jostainhan se kate pitäisi tässäkin mallissa saada syntymään. Ja lajittelukustannukset peitettyä.
Ja myydään puut lajittelukeskukselta parhaiten tarjoavalle. Eipä mitään mutta eri firmoilla on erilaiset mitta -ja laatuvaatimukset. Ja entäs kun firmat ilmoittavat ettei me nyt niitä sun puitasi tarvita. Hitto kun niitä puita nyt on siellä varastolla 20 000 m3 ja autot ajavat lisää joka päivä. No eipä se yksi satsi mitään, saahan ne ajanmittaan energiaksi myytyä. Kiinnostaisi vaan millainen kate tuosta lajittelusta pitää saada että nämä markkinahäiriöt saadaan maksettua?
Mikäli tuo 20 000 m3 tuntuu ihan utopistiselta määrältä niin oman Metsänhoitoyhdistykseni alueella vuotuinen hakkuukertymä on keskimäärin 1 400 000 m3. Että vajaan viikon satsi tuo 20 000 m3.
En sitten tiedä kuinka nopeasti saisi lajiteltua mutta kun kyseessä olisi pääasiassa harvennus ja päätehakkuiden jämäpuut niin se ehkä onnistuisi. Ei varmaankaan kannata kuskata kaikki tukit päätehakkuilta lajitteluun jos 90% puusta olisi kuusi tukkia kun ei silloin saqa mitään hyötyä. Vietäis sitten vaan se sälä lajiteltavaksi.
Hommahan pelais niin että jo puuta kaadettaessa olis tieto kuka puun ostaa eli moton lapuista suoritettais metsänomistajan tili. Ainoa minkä asia muuttais olisi ne kyseenalaistetut liikkeet mitä moto ajokone ja tukkiauto tekee.
Sitä en tiedä miten kilpailu aikaansaatais mutta vaikka niin että lajittelukeskuksella olisi joku hinta millä ne ostais ja saisi myytyä puun ja sitten metsäyhtiöt kohottais tämän päälle sen mukaan mitä he haluais raaka-aineeksi.
eli pienenä ja suppeana esimerkkinä tapaus että olisi leimikko missä olisi 3 puulajia vaikka kuusikuitu mäntykuitu ja koivukuitu. Näistä on upm on luvannu kuusesta 30 enso männystä 30 ja lapuyrittäjä koivusta 30. Näitä hintoja vois yhtiöt sitten nostaa tarvittaessa. Sitten metsäliitolla olis tarvetta mäntykuidulle ja tarjoais siitä 40 jolloin myyjän kynnys ylittyis ja leimikko tulis myyntiin. Leimikko kuskattais lajitteluun josta upm veis kuusen metsäliitto männyn ja lapuyrittäjä koivun ja enso jäis tässä tapauksessa nuolemaan näppejä. Puukauppa syntyis siten että liiton mies tulis tekemään kauppoja ja hän tietäis näiden muiden firmojen tarjoukset ja korottais ainoastaan sen kuusen osuutta niin että kauppa syntyis. Tällöin hänen ei tarvitsisi laskea (miinusta) näistä puulajeista mitä ei oikeasti tarvitsisi. Mutta ainuttakaan puuta ei kaadettais jos ei tiedettäis kelle se menee.
-
En sitten tiedä kuinka nopeasti saisi lajiteltua mutta kun kyseessä olisi pääasiassa harvennus ja päätehakkuiden jämäpuut niin se ehkä onnistuisi. Ei varmaankaan kannata kuskata kaikki tukit päätehakkuilta lajitteluun jos 90% puusta olisi kuusi tukkia kun ei silloin saqa mitään hyötyä. Vietäis sitten vaan se sälä lajiteltavaksi.
Hommahan pelais niin että jo puuta kaadettaessa olis tieto kuka puun ostaa eli moton lapuista suoritettais metsänomistajan tili. Ainoa minkä asia muuttais olisi ne kyseenalaistetut liikkeet mitä moto ajokone ja tukkiauto tekee.
Sitä en tiedä miten kilpailu aikaansaatais mutta vaikka niin että lajittelukeskuksella olisi joku hinta millä
eli pienenä ja suppeana esimerkkinä tapaus että olisi leimikko missä olisi 3 puulajia vaikka kuusikuitu mäntykuitu ja koivukuitu. Näistä on upm on luvannu kuusesta 30 enso männystä 30 ja lapuyrittäjä koivusta 30. Näitä hintoja vois yhtiöt sitten nostaa tarvittaessa. Sitten metsäliitolla olis tarvetta mäntykuidulle ja tarjoais siitä 40 jolloin myyjän kynnys ylittyis ja leimikko tulis myyntiin. Leimikko kuskattais lajitteluun josta upm veis kuusen metsäliitto männyn ja lapuyrittäjä koivun ja enso jäis tässä tapauksessa nuolemaan näppejä. Puukauppa syntyis siten että liiton mies tulis tekemään kauppoja ja hän tietäis näiden muiden firmojen tarjoukset ja korottais ainoastaan sen kuusen osuutta niin että kauppa syntyis. Tällöin hänen ei tarvitsisi laskea (miinusta) näistä puulajeista mitä ei oikeasti tarvitsisi. Mutta ainuttakaan puuta ei kaadettais jos ei tiedettäis kelle se menee.
*** Kyllä mun täytyy sanoa, että tää sun malli vaan yhä hurjemmaksi yltyy :D
-
Puukauppa syntyis siten että liiton mies tulis tekemään kauppoja ja hän tietäis näiden muiden firmojen tarjoukset ja korottais ainoastaan sen kuusen osuutta niin että kauppa syntyis. Tällöin hänen ei tarvitsisi laskea (miinusta) näistä puulajeista mitä ei oikeasti tarvitsisi. Mutta ainuttakaan puuta ei kaadettais jos ei tiedettäis kelle se menee.
Justhan tuollainen järjestely purettiin oikeuden toimesta. Olikos se joku kartelli nimeltään ???
-
Taitais tähän koko ongelmaan olla kaikkein yksinkertaisin ratkaisu raivaussaha ja taimikonhoito. Pääpuulajin lisäksi ei jätetä muita puulajeja -> reilusti harvaksi. Jos uuditaminen tehty kunnolla, ei ole tarvetta millekään lehtipuu sekoitukselle.
Silloin
- metsä järeytyy kunnolla
- yhdestä puulajista ei kovin montaa puutavaralajia kerry millään -> tehokasta kone/auto yrittäjille
- raivaus ennen hakkuuta pienentää motokuskin stressiä huomattavasti -> suora verrannollinen ajokonekuskin stressiin, kun motokuski pystyy tekemään työnsä kunnolla.
Lisäksi metsien kuvio koko ei saisi olla liian pieni, tavoitteeksi alle 1ha kuvioista kokonaan pois.
Näin 1 harvennnus kannattava jopa koneyrittäjälle ja olis jopa mahkuja saada vähän lisää puun hintaakin!
-
Lisäksi metsien kuvio koko ei saisi olla liian pieni, tavoitteeksi alle 1ha kuvioista kokonaan pois.
Näin 1 harvennnus kannattava jopa koneyrittäjälle ja olis jopa mahkuja saada vähän lisää puun hintaakin!
Tuota asiaa olen yrittänyt toteuttaa ja sitä saarnata muillekin. Kun nämä metsätyöt ovat nyt ja tulevaisuudessa konetöitä niin jotain 0,2 ha kuvioita on turha olla. 10 ha kuviot kiinnostavat jo ostomiestäkin. Ensiharvennuksia tehtiin eh-verovapauden aikana metsissäni 50 ha. Jää koneyrittäjiltäkin se koneiden kuskaus tienpäällä vähemmäksi.
-
Puukauppa syntyis siten että liiton mies tulis tekemään kauppoja ja hän tietäis näiden muiden firmojen tarjoukset ja korottais ainoastaan sen kuusen osuutta niin että kauppa syntyis. Tällöin hänen ei tarvitsisi laskea (miinusta) näistä puulajeista mitä ei oikeasti tarvitsisi. Mutta ainuttakaan puuta ei kaadettais jos ei tiedettäis kelle se menee.
Justhan tuollainen järjestely purettiin oikeuden toimesta. Olikos se joku kartelli nimeltään ???
en nyt tiedä onko siinä sen enempää kartellia kuin nytkään. Ihan turha on luulla että yhtiöt ei tiedä mitä naapuri maksaa vaikka sitä ei sovitakaan takahuoneessa. Tässä mallissa puu vaan jaettais tarvitsijoille eikä iso yhtiö hakettais kaiken sälän niin kuin ne nyt vähän tekee.
-
Taitais tähän koko ongelmaan olla kaikkein yksinkertaisin ratkaisu raivaussaha ja taimikonhoito. Pääpuulajin lisäksi ei jätetä muita puulajeja -> reilusti harvaksi. Jos uuditaminen tehty kunnolla, ei ole tarvetta millekään lehtipuu sekoitukselle.
Silloin
- metsä järeytyy kunnolla
- yhdestä puulajista ei kovin montaa puutavaralajia kerry millään -> tehokasta kone/auto yrittäjille
- raivaus ennen hakkuuta pienentää motokuskin stressiä huomattavasti -> suora verrannollinen ajokonekuskin stressiin, kun motokuski pystyy tekemään työnsä kunnolla.
Lisäksi metsien kuvio koko ei saisi olla liian pieni, tavoitteeksi alle 1ha kuvioista kokonaan pois.
Näin 1 harvennnus kannattava jopa koneyrittäjälle ja olis jopa mahkuja saada vähän lisää puun hintaakin!
olis han toi hyvä mutta tosiasa on kuitenkin että taimiikkovaiheessa tulee kaikennäköisiä tapahtumia jolloin väkisinkin tulee sekapuuta sekaan jolloin ne on hoidettava ensimmäisessä harvennuksessa maailmalle. Sen jälkeen pitääkin harrastaa yhden puulajin leimikoita.
Sitten tähän koon taloudellisuuteen niin se on ihan totta mutta täytyy muistaa että kaikilla ei ole edes niin paljon metsää että pystytään tekemään kymmenien hehtaarien leimikoita.
-
Taitais tähän koko ongelmaan olla kaikkein yksinkertaisin ratkaisu raivaussaha ja taimikonhoito. Pääpuulajin lisäksi ei jätetä muita puulajeja -> reilusti harvaksi. Jos uuditaminen tehty kunnolla, ei ole tarvetta millekään lehtipuu sekoitukselle.
Silloin
- metsä järeytyy kunnolla
- yhdestä puulajista ei kovin montaa puutavaralajia kerry millään -> tehokasta kone/auto yrittäjille
- raivaus ennen hakkuuta pienentää motokuskin stressiä huomattavasti -> suora verrannollinen ajokonekuskin stressiin, kun motokuski pystyy tekemään työnsä kunnolla.
Lisäksi metsien kuvio koko ei saisi olla liian pieni, tavoitteeksi alle 1ha kuvioista kokonaan pois.
Näin 1 harvennnus kannattava jopa koneyrittäjälle ja olis jopa mahkuja saada vähän lisää puun hintaakin!
olis han toi hyvä mutta tosiasa on kuitenkin että taimiikkovaiheessa tulee kaikennäköisiä tapahtumia jolloin väkisinkin tulee sekapuuta sekaan jolloin ne on hoidettava ensimmäisessä harvennuksessa maailmalle. Sen jälkeen pitääkin harrastaa yhden puulajin leimikoita.
Sitten tähän koon taloudellisuuteen niin se on ihan totta mutta täytyy muistaa että kaikilla ei ole edes niin paljon metsää että pystytään tekemään kymmenien hehtaarien leimikoita.
No se tuo yksi kehuu niillä leimikoillaan. Ei se koneen siirto nyt aivan maltaita maksa. Suomessa taitaa tämä yksityismetsätilojen kokokin olla alle 50ha. ;D
-
Lisäksi metsien kuvio koko ei saisi olla liian pieni, tavoitteeksi alle 1ha kuvioista kokonaan pois.
Näin 1 harvennnus kannattava jopa koneyrittäjälle ja olis jopa mahkuja saada vähän lisää puun hintaakin!
Tuota asiaa olen yrittänyt toteuttaa ja sitä saarnata muillekin. Kun nämä metsätyöt ovat nyt ja tulevaisuudessa konetöitä niin jotain 0,2 ha kuvioita on turha olla.
Tuleeko net kieltämään ,etten saa itse tehdä muutamaa hehtaaria vuosittain harvennusta omassa metsässäni, moottorisahalla? ;D
-
Lisäksi metsien kuvio koko ei saisi olla liian pieni, tavoitteeksi alle 1ha kuvioista kokonaan pois.
Näin 1 harvennnus kannattava jopa koneyrittäjälle ja olis jopa mahkuja saada vähän lisää puun hintaakin!
En taida viitsia tästä enempää, mutta kannattavuus, tai sen puute, perustuu koneyrittäjillä kyllä ihan muuhun kun kuvio kokoon ;D Jätän teidät, metsäalan ammattilaiset funtsimaan näitä juttuja, mutta mulle se on henk.koht yks paskanhailee hakkaanko puol, vai kymmenen hehtaaria yhdelle.
-
Lisäksi metsien kuvio koko ei saisi olla liian pieni, tavoitteeksi alle 1ha kuvioista kokonaan pois.
Näin 1 harvennnus kannattava jopa koneyrittäjälle ja olis jopa mahkuja saada vähän lisää puun hintaakin!
En taida viitsia tästä enempää, mutta kannattavuus, tai sen puute, perustuu koneyrittäjillä kyllä ihan muuhun kun kuvio kokoon ;D Jätän teidät, metsäalan ammattilaiset funtsimaan näitä juttuja, mutta mulle se on henk.koht yks paskanhailee hakkaanko puol, vai kymmenen hehtaaria yhdelle.
On totta että syvimmät syyt löytyy kyllä ihan muualta kuin näistä täällä pohdituista asioista.
Mutta siitä ei pääse mihinkään että pieniä kuvioita vaan on kalliimpi tehdä, lavettisiirto tahtoo maksaa hiukan toista sataa euroa täällä etelässä, se kustannus syntyy oli sitten lavetti oma tai ostopalvelu ja siirrettiin sitä konetta 2km tai 60km.
Siirtojahan leimikkoa kohden tulee kaksi, hakkukone ja ajokone, eli 50m3 leimikossa siirron todellinen kustannusvaikutus olisi jo 4€/m3..
Pieniä kuvioita metsään tehtäessä kannattaa myös miettiä, vaikka itse olisi kuinka innokas hankinta hakkuille ja ajattelisi että kyllähän näitä 20 aarin lappuja tästä itse keräilee, niin mitenkä mahtaa ajatella seuraava omistaja sukupolvi? Kiinnostaako tai onko edes ajankäyttömahdollisuuksia hakkuutöihin??
-
Mä en juur mistään mitään tiedä, mutta tuosta äkkiä katsoen lasketun siirtokustannuksen ilman palkkaa, niin se on 0,93–1,96€/km ja palkkakustannukset mukana 1,56–2,78 €/km. Siirtokustannuksetkuutiometriä kohti ilman palkkakustannuksia 0,15–0,55/m3 ja palkkakustannuksien kanssa 0,25–0,79 €/m3 ;D
-
Kun tää keskustelu kääntyy nyt enemmin yleisen kannattavuuden puoleen niin tässä systeemissä on sellainen hiljaainen tasaamis malli joka on täysin väärin eli metsäyhtiöillä on tapaana maksaa hieman ylihintaa niille metsänomistajille jotka ei viitsi tehdä mitään toimivan. tämä taas rankaistaan niiltä jotka koittaa kaiken saada pelaamaan. Toki hinnoissa on hieman eroa hyvän ja huonon paikan suhteen mutta ei riittävästi eikä kustannuksia vastaavasti. Tämä johtuu jo osittain siitä että koneyrittäjät ei laskuta paikan mukaan vaan toimitettujen kuutioiden. Parhaiten se tulee ilmi kun metsäyhtiöillä on tapana ajaa mursketta metsäteille kun he ovat rikkoneet sen. Itseasiassa eihän metsäyhtiöillä pitäis olla osaa eikä arpaa sillä että kestääkö tie jos isäntä on myynyt puut sellaisen tien varresta mikä pitäis kestää. Tällöin se murskeen hintaa jakautuu kaikkien yli eikä vaan sen metsänomistajan jonka tie petti vaikka muut on parannelleet teitä omin kustannuksin.
Mutta nyt meikäläinen siirtyy netistelystä joulun viettoon joten hyvää joulua niin metsänomistajille kuin koneyrittäjille ja muillekin maaseudun asukkeille ja viljelijöille mihin itse kuulun.
-
Mä en juur mistään mitään tiedä, mutta tuosta äkkiä katsoen lasketun siirtokustannuksen ilman palkkaa, niin se on 0,93–1,96€/km ja palkkakustannukset mukana 1,56–2,78 €/km. Siirtokustannuksetkuutiometriä kohti ilman palkkakustannuksia 0,15–0,55/m3 ja palkkakustannuksien kanssa 0,25–0,79 €/m3 ;D
Mutta montas mottia hakkaat silloin kun olet tienpäällä? Mikäli tienpäälläolosta maksettaisiin niin kukas sinne metsään viitsisi lähteäkään? Helpompi pysytellä auratuilla teillä ja Veijo Esson paarissa ;D
-
Kun tää keskustelu kääntyy nyt enemmin yleisen kannattavuuden puoleen niin tässä systeemissä on sellainen hiljaainen tasaamis malli joka on täysin väärin eli metsäyhtiöillä on tapaana maksaa hieman ylihintaa niille metsänomistajille jotka ei viitsi tehdä mitään toimivan. tämä taas rankaistaan niiltä jotka koittaa kaiken saada pelaamaan. Toki hinnoissa on hieman eroa hyvän ja huonon paikan suhteen mutta ei riittävästi eikä kustannuksia vastaavasti.
Mutta nyt meikäläinen siirtyy netistelystä joulun viettoon joten hyvää joulua niin metsänomistajille kuin koneyrittäjille ja muillekin maaseudun asukkeille ja viljelijöille mihin itse kuulun.
Näin se valitettavasti menee. Minullakin yksi 40 ha palsta tosi huonon tien päässä ja monet sanoo että laita tie kuntoon. Se oli jo menossakin työn alle mutta ajattelin että kun lähes saman hinnan saa vaikka tie onkin hanurista ja itse ajan mutiaisilla olevalla maasturilla niin laittakoon tien ne joilla auton pohja raapii maata. Toisekseen palsta alkaa olla pelkkää aukkoa ja taimikkoa joten liikuskelen sinne raivuri takakontissa ja tietä puutavaran kuljetukseen palstaltani tarvitaan vasta 20 vuoden kuluttua. Siinä ajassa uusittu tiekin alkaisi vaatia peruskunnostusta. Euro on paras konsultti. :D
-
Lisäksi metsien kuvio koko ei saisi olla liian pieni, tavoitteeksi alle 1ha kuvioista kokonaan pois.
Näin 1 harvennnus kannattava jopa koneyrittäjälle ja olis jopa mahkuja saada vähän lisää puun hintaakin!
En taida viitsia tästä enempää, mutta kannattavuus, tai sen puute, perustuu koneyrittäjillä kyllä ihan muuhun kun kuvio kokoon ;D Jätän teidät, metsäalan ammattilaiset funtsimaan näitä juttuja, mutta mulle se on henk.koht yks paskanhailee hakkaanko puol, vai kymmenen hehtaaria yhdelle.
Koneyrittäjillä on kait niin hyvät taksat että aivan sama siirteleekö konetta vai hakkaako? Pitää seuraavan kerran Umpin ja S-E:n yhtiökokouksessa pitääkin puheenvuoro jossa esitän asian korjaamista.
Mutta metsänomistajan kannalta ei ole "paskanhailee" myykö puolenhehtaarin leimikon vai 10 hehtaarin leimikon. Jätetään se puolenhehtaarinmetsä Nalle Puhille. :D
-
Mä en juur mistään mitään tiedä, mutta tuosta äkkiä katsoen lasketun siirtokustannuksen ilman palkkaa, niin se on 0,93–1,96€/km ja palkkakustannukset mukana 1,56–2,78 €/km. Siirtokustannuksetkuutiometriä kohti ilman palkkakustannuksia 0,15–0,55/m3 ja palkkakustannuksien kanssa 0,25–0,79 €/m3 ;D
Mistä löytyy lavettiyrittäjä joka siirtää koneen 50m3 leimikolle noilla siirtokustannushinnoilla 12,5 tai edes toisen ääripään 39,5 euron kokonaishintaan?
-
Mä en juur mistään mitään tiedä, mutta tuosta äkkiä katsoen lasketun siirtokustannuksen ilman palkkaa, niin se on 0,93–1,96€/km ja palkkakustannukset mukana 1,56–2,78 €/km. Siirtokustannuksetkuutiometriä kohti ilman palkkakustannuksia 0,15–0,55/m3 ja palkkakustannuksien kanssa 0,25–0,79 €/m3 ;D
Mistä löytyy lavettiyrittäjä joka siirtää koneen 50m3 leimikolle noilla siirtokustannushinnoilla 12,5 tai edes toisen ääripään 39,5 euron kokonaishintaan?
Ja vastaavasti mistä löytyy se yrittäjä joka maksaisi naapurin 15000 m3 leimikolle koneen siirrosta 3750 € tai 11850 € ? Tiedä sitten jos puumalassavaimikäsulkavasenytoli on kaikki toisin? :D
-
Mä en juur mistään mitään tiedä, mutta tuosta äkkiä katsoen lasketun siirtokustannuksen ilman palkkaa, niin se on 0,93–1,96€/km ja palkkakustannukset mukana 1,56–2,78 €/km. Siirtokustannuksetkuutiometriä kohti ilman palkkakustannuksia 0,15–0,55/m3 ja palkkakustannuksien kanssa 0,25–0,79 €/m3 ;D
Mistä löytyy lavettiyrittäjä joka siirtää koneen 50m3 leimikolle noilla siirtokustannushinnoilla 12,5 tai edes toisen ääripään 39,5 euron kokonaishintaan?
Ja vastaavasti mistä löytyy se yrittäjä joka maksaisi naapurin 15000 m3 leimikolle koneen siirrosta 3750 € tai 11850 € ? Tiedä sitten jos puumalassavaimikäsulkavasenytoli on kaikki toisin? :D
En mää puumalasta tijä mittään, enkä mistään muustakaan. Terveisiä pohjois-karjalan metsätalouden ammattikorkekoulusta ;D Tutkimus suoritettiin 1.2.2005–31.12.2008, ja siitä valmistui loppuraportti 7.1.2009. Ja Väätäisen tutkimus vuodelta 2006, ja Juha-Matti Frimanin tutkielma, joka ei sekään poikkea lasketuista yksikköksutannuksista. Puunkorjuuyrittäjälle tärkein siirtokustannusta havainnollistava tunnusluku on siirtokustannus hakattua puukuutiometriä kohden. Mutta en mää mahda mitään kun ollaan tämmösiä typeryksiä, että tämmosiin päätelmiin päästiin. Anteeksi kauhiast mun tyhmyyteni. ;D Kuten myönsin. Te, olettan puunkorjuun asiantuntijoita.
http://www.miljoonamottia.fi/assets/files/PUUNKORJUUYRITYSTEN%20KONESIIRTOJEN%20TOTEUTUSTAVAT%20KUSTANNUK.pdf
-
Eikä se tyhmyys rajoitu pelkästään korjuuseen. Kyllä se ostomies yleensä käy sitä leimikkoa katsomassa. Hehtaarin leimikon katsomiseen palaa työaikaa ja polttoainetta hiton paljon enemmän hehtaaria kohti kuin 50 ha leimikon.
-
Eikä se tyhmyys rajoitu pelkästään korjuuseen. Kyllä se ostomies yleensä käy sitä leimikkoa katsomassa. Hehtaarin leimikon katsomiseen palaa työaikaa ja polttoainetta hiton paljon enemmän hehtaaria kohti kuin 50 ha leimikon.
Vai olikohan se sittenkin silleen ,että vuoden aikana hakattu puumäärä ratkaisi toteutuneet kustannukset/kuutio välillä 0,25–0,79 €/m3 ;D
Puunkorjuuyrittäjälle tärkein siirtokustannusta havainnollistava tunnusluku on
siirtokustannus hakattua puukuutiometriä kohden, joka esimerkiksi 100 000
m³:n vuotuisella hakkuumäärällä olisi laskennan perusteella palkan kanssa
0,51 €/m³.
Ja tähän vaikuttaa ensisijaisesti puun menekki markkinoilla, jonka perusteella syntyy firmojen hakkuutarve, jonka yrittäjät sitten toteuttavat.
-
Eikä se tyhmyys rajoitu pelkästään korjuuseen. Kyllä se ostomies yleensä käy sitä leimikkoa katsomassa. Hehtaarin leimikon katsomiseen palaa työaikaa ja polttoainetta hiton paljon enemmän hehtaaria kohti kuin 50 ha leimikon.
Vai olikohan se sittenkin silleen ,että vuoden aikana hakattu puumäärä ratkaisi toteutuneet kustannukset/kuutio välillä 0,25–0,79 €/m3 ;D
Puunkorjuuyrittäjälle tärkein siirtokustannusta havainnollistava tunnusluku on
siirtokustannus hakattua puukuutiometriä kohden, joka esimerkiksi 100 000
m³:n vuotuisella hakkuumäärällä olisi laskennan perusteella palkan kanssa
0,51 €/m³.
Ja tähän vaikuttaa ensisijaisesti puun menekki markkinoilla, jonka perusteella syntyy firmojen hakkuutarve, jonka yrittäjät sitten toteuttavat.
Ja ovatkohan luvut muuttuneet vuodesta 2006?
-
Eikä se tyhmyys rajoitu pelkästään korjuuseen. Kyllä se ostomies yleensä käy sitä leimikkoa katsomassa. Hehtaarin leimikon katsomiseen palaa työaikaa ja polttoainetta hiton paljon enemmän hehtaaria kohti kuin 50 ha leimikon.
Vai olikohan se sittenkin silleen ,että vuoden aikana hakattu puumäärä ratkaisi toteutuneet kustannukset/kuutio välillä 0,25–0,79 €/m3 ;D
Puunkorjuuyrittäjälle tärkein siirtokustannusta havainnollistava tunnusluku on
siirtokustannus hakattua puukuutiometriä kohden, joka esimerkiksi 100 000
m³:n vuotuisella hakkuumäärällä olisi laskennan perusteella palkan kanssa
0,51 €/m³.
Ja tähän vaikuttaa ensisijaisesti puun menekki markkinoilla, jonka perusteella syntyy firmojen hakkuutarve, jonka yrittäjät sitten toteuttavat.
Mutta jos ei hakkaa yhtään kuutiota eikä siirrä konetta? Onko se ammattikorkeakoulun tutkimuksen mukaan edullisin vaihtoehto? Vai kallein?
Entä jos hakkaa pihakuuset eikä siirrä konetta ollenkaan?
-
Eikä se tyhmyys rajoitu pelkästään korjuuseen. Kyllä se ostomies yleensä käy sitä leimikkoa katsomassa. Hehtaarin leimikon katsomiseen palaa työaikaa ja polttoainetta hiton paljon enemmän hehtaaria kohti kuin 50 ha leimikon.
Vai olikohan se sittenkin silleen ,että vuoden aikana hakattu puumäärä ratkaisi toteutuneet kustannukset/kuutio välillä 0,25–0,79 €/m3 ;D
Puunkorjuuyrittäjälle tärkein siirtokustannusta havainnollistava tunnusluku on
siirtokustannus hakattua puukuutiometriä kohden, joka esimerkiksi 100 000
m³:n vuotuisella hakkuumäärällä olisi laskennan perusteella palkan kanssa
0,51 €/m³.
Ja tähän vaikuttaa ensisijaisesti puun menekki markkinoilla, jonka perusteella syntyy firmojen hakkuutarve, jonka yrittäjät sitten toteuttavat.
Ja ovatkohan luvut muuttuneet vuodesta 2006?
Tutkimuksia on kolme kappaletta, joista tuorein jätetty toukokuussa 2010. ;D
-
Eikä se tyhmyys rajoitu pelkästään korjuuseen. Kyllä se ostomies yleensä käy sitä leimikkoa katsomassa. Hehtaarin leimikon katsomiseen palaa työaikaa ja polttoainetta hiton paljon enemmän hehtaaria kohti kuin 50 ha leimikon.
Vai olikohan se sittenkin silleen ,että vuoden aikana hakattu puumäärä ratkaisi toteutuneet kustannukset/kuutio välillä 0,25–0,79 €/m3 ;D
Puunkorjuuyrittäjälle tärkein siirtokustannusta havainnollistava tunnusluku on
siirtokustannus hakattua puukuutiometriä kohden, joka esimerkiksi 100 000
m³:n vuotuisella hakkuumäärällä olisi laskennan perusteella palkan kanssa
0,51 €/m³.
Ja tähän vaikuttaa ensisijaisesti puun menekki markkinoilla, jonka perusteella syntyy firmojen hakkuutarve, jonka yrittäjät sitten toteuttavat.
Ja ovatkohan luvut muuttuneet vuodesta 2006?
Tutkimuksia on kolme kappaletta, joista tuorein jätetty toukokuussa 2010. ;D
Ja luvut pysyneet samoina palkkojen kohoamisesta huolimatta? Tai polttoaineiden hintamuutoksista huolimatta? Jos näin on niin olisiko tehty yksi tutkimus ja loput copypeistanneet sen? :o
Väitän kuitenkin että mitä enemmän motteja saa hakata ilman siirtoja, sitä pienempi siirtokustannus hakattua mottia kohti on. :D Sanokoon ammattikorkeakoulun tutkimus asiasta mitä tahansa. Oikeastaan ei edes kiinnosta ;D Siirrynpä ottamaan napanderit Chivas Regalia ja lapsilauman kanssa odottelemaan Joulupukin saapumista. Sitten naukut Chivasta ja katsomaan miltä tuunattu majava (TM) näyttää? Hyvää Joulua!
-
Hyvää joulua vaan sinnekin. Muista laittaa joulupatakeräykseen jokunen hilkku meille köyhillekin. ;D
-
Eikä se tyhmyys rajoitu pelkästään korjuuseen. Kyllä se ostomies yleensä käy sitä leimikkoa katsomassa. Hehtaarin leimikon katsomiseen palaa työaikaa ja polttoainetta hiton paljon enemmän hehtaaria kohti kuin 50 ha leimikon.
Vai olikohan se sittenkin silleen ,että vuoden aikana hakattu puumäärä ratkaisi toteutuneet kustannukset/kuutio välillä 0,25–0,79 €/m3 ;D
Puunkorjuuyrittäjälle tärkein siirtokustannusta havainnollistava tunnusluku on
siirtokustannus hakattua puukuutiometriä kohden, joka esimerkiksi 100 000
m³:n vuotuisella hakkuumäärällä olisi laskennan perusteella palkan kanssa
0,51 €/m³.
Niin, KESKIMÄÄRÄINEN siirtokustannus vuodessa hakattua kokonaismäärää kohden..
Olisi mielenkiintoista nähdä tutkimustuloksia leimikkokohtaisista siirtokustannuksista..
Siinä siirrossa vaan yksinkertaisesti on yhtä suuri työ, yhtä suuret palkkakustannukset, pääomakulut yms. oli se sitten kooltaan 50m3 tai 5000m3. Jakaja vaan on hieman erilainen..
-
Puuta pitää polttaa kokonaisena , ei hakkeena
::)
-
Eikä se tyhmyys rajoitu pelkästään korjuuseen. Kyllä se ostomies yleensä käy sitä leimikkoa katsomassa. Hehtaarin leimikon katsomiseen palaa työaikaa ja polttoainetta hiton paljon enemmän hehtaaria kohti kuin 50 ha leimikon.
Vai olikohan se sittenkin silleen ,että vuoden aikana hakattu puumäärä ratkaisi toteutuneet kustannukset/kuutio välillä 0,25–0,79 €/m3 ;D
Puunkorjuuyrittäjälle tärkein siirtokustannusta havainnollistava tunnusluku on
siirtokustannus hakattua puukuutiometriä kohden, joka esimerkiksi 100 000
m³:n vuotuisella hakkuumäärällä olisi laskennan perusteella palkan kanssa
0,51 €/m³.
Niin, KESKIMÄÄRÄINEN siirtokustannus vuodessa hakattua kokonaismäärää kohden..
Olisi mielenkiintoista nähdä tutkimustuloksia leimikkokohtaisista siirtokustannuksista..
Siinä siirrossa vaan yksinkertaisesti on yhtä suuri työ, yhtä suuret palkkakustannukset, pääomakulut yms. oli se sitten kooltaan 50m3 tai 5000m3. Jakaja vaan on hieman erilainen..
Suomessa on pienet metsätilat. Vaikka tilan kokonaispinta-ala kasvaa, leimikot ei kasva samassa suhteessa, tämä on myös hakkuutyössä havaittu, ei mitään teoriaa pelkästään. Tutkimusten mukaan, pinta-alaa kasvattaneilla tiloilla, leimikot on edelleen pieniä, ja pahimmillaan metsäomaisuus entistäkin hajanaisempi. Mutta tätäkään ei ole mikään pakko uskoa ;D
-
Tässä ollaan pikkuhiljaa palamassa alkuperäiseen ajatukseen, että jos alueellisesti sovittais että talven hakkuut pitäisi olla myytynä ennen 1.9 niin sen jälkeen voitais lähettää alueelle kaksi motoa ja ajokoneet mitkä järjestelmällisesti kulkis ja toinen hakkais päätehakkuut ja toinen harvennukset. Tällöin siirtoja ei tulisi paljoa yli kahta kilometriä ja ne voitais kävelyttää ilman lavetteja. Sitten isommat puuerät lähtis suoraan tehtaalle ja pienemmät siihen paljon puhuttaneeseen lajitteluun josta ne ohjautuisi tehtaalle. Tällöin metsätalous taitais olla logistisesti kustannustehokkainta. Eri asia on sitten että haluaako metsänomistajat ja puufirmat koitaa kuljetuksen halvalla.
-
Eikä se tyhmyys rajoitu pelkästään korjuuseen. Kyllä se ostomies yleensä käy sitä leimikkoa katsomassa. Hehtaarin leimikon katsomiseen palaa työaikaa ja polttoainetta hiton paljon enemmän hehtaaria kohti kuin 50 ha leimikon.
Vai olikohan se sittenkin silleen ,että vuoden aikana hakattu puumäärä ratkaisi toteutuneet kustannukset/kuutio välillä 0,25–0,79 €/m3 ;D
Puunkorjuuyrittäjälle tärkein siirtokustannusta havainnollistava tunnusluku on
siirtokustannus hakattua puukuutiometriä kohden, joka esimerkiksi 100 000
m³:n vuotuisella hakkuumäärällä olisi laskennan perusteella palkan kanssa
0,51 €/m³.
Niin, KESKIMÄÄRÄINEN siirtokustannus vuodessa hakattua kokonaismäärää kohden..
Olisi mielenkiintoista nähdä tutkimustuloksia leimikkokohtaisista siirtokustannuksista..
Siinä siirrossa vaan yksinkertaisesti on yhtä suuri työ, yhtä suuret palkkakustannukset, pääomakulut yms. oli se sitten kooltaan 50m3 tai 5000m3. Jakaja vaan on hieman erilainen..
Suomessa on pienet metsätilat. Vaikka tilan kokonaispinta-ala kasvaa, leimikot ei kasva samassa suhteessa, tämä on myös hakkuutyössä havaittu, ei mitään teoriaa pelkästään. Tutkimusten mukaan, pinta-alaa kasvattaneilla tiloilla, leimikot on edelleen pieniä, ja pahimmillaan metsäomaisuus entistäkin hajanaisempi. Mutta tätäkään ei ole mikään pakko uskoa ;D
Tästä asiasta kyllä ollaan samaa mieltä, ei tilakoon kasvattaminen tuo mitään autuutta. Kauppaa kohden puumäärät kyllä kasvavat mutta kuviokoko on mikä on. Vaatii muutaman sukupolven työn että niille pystyy jotain tekemään. Eri asia sitten vanhastaan isoilla metsäkokonaisuuksilla.
-
Eri asia on sitten että haluaako metsänomistajat ja puufirmat koitaa kuljetuksen halvalla.
Hiukan asiaa liippaa...
Olen vuosia ihmetellyt ( Metsäliitolle laitoin jopa aiheesta palutetta ), miksi ostomiehet eivät saatuaan jossakin naapurissa puukaupan so*****a, ole koskaan pyrkineet ostamaan rajan toisella puolella olevaa puustoa. Samanlaista puustoa olisi ollut myös naapurin / meiddän puolella ja siirto ja myös ostokustannuksissa olisi saatu selvää säästöä.
-
miksi ostomiehet eivät saatuaan jossakin naapurissa puukaupan so*****a, ole koskaan pyrkineet ostamaan rajan toisella puolella olevaa puustoa.
Ilmeisesti siksi, että tämä on yhtä kiva asia kuin poiketa takavuosina maatalouskauppaan, jossa hölösuinen puimurimyyjä hyökkäsi heti liiveihin kertomaan, kuinka hän on myynyt jo koneen sinne teidän naapuriin ja naapurikylällekin ja siitä teitin vanhaasta koneesta saisi nyt tämän verran vaihdossa.
Ymmärrän kyllä Heiniksen pointin. Kyllähän tässä korjuussa kehittämistä olisi...
-
Eri asia on sitten että haluaako metsänomistajat ja puufirmat koitaa kuljetuksen halvalla.
Hiukan asiaa liippaa...
Olen vuosia ihmetellyt ( Metsäliitolle laitoin jopa aiheesta palutetta ), miksi ostomiehet eivät saatuaan jossakin naapurissa puukaupan so*****a, ole koskaan pyrkineet ostamaan rajan toisella puolella olevaa puustoa. Samanlaista puustoa olisi ollut myös naapurin / meiddän puolella ja siirto ja myös ostokustannuksissa olisi saatu selvää säästöä.
Kävin kolmisen viikkoa sitten paikkailemassa metsässä metsäfirman jälkiä. Kaivinkoneella siloittelin kokoojauran, oli melkoisen karussa kunnossa ja meni harvennettavan alueen läpikin.
Jutun pointti,että viime keväänä hakkasivat naapurin metsän, aukot vierekkäin ja kokoojaurakin osittain yhteinen rajalla. Eivät hakanneet jäisen maan aikaan vaikka pitikin, ja koneet vierekkäisillä palstoilla, ei edes rajaojaa välissä! Ei jäänyt jälkeäkään naapuripalstalle, so*****un aikaan hakattuna. Toivat koneet uudestaan nyt syksyllä, 800+ kuution leimikolle, naapurilla oli keväällä pienempi.
Sama firma, puulajit, saman metsätien varressa jne. Käsittämätöntä toimintaa! Euroja paloi turhiin koneen siirtoihin, vajaisiin autokuormiin ym.
Edes näitä järjettömyyksiä järjestelemällä säästettäisiin paljon, koottaisiin leimikoita enemmän yhteen kuten peltotöissä peltoja.
-
Nykyään ei pinot kauaa tien varressa vanhene,,,,,
å;;;;;;;;;;;;;;;Å
-
Eikä se tyhmyys rajoitu pelkästään korjuuseen. Kyllä se ostomies yleensä käy sitä leimikkoa katsomassa. Hehtaarin leimikon katsomiseen palaa työaikaa ja polttoainetta hiton paljon enemmän hehtaaria kohti kuin 50 ha leimikon.
Vai olikohan se sittenkin silleen ,että vuoden aikana hakattu puumäärä ratkaisi toteutuneet kustannukset/kuutio välillä 0,25–0,79 €/m3 ;D
Puunkorjuuyrittäjälle tärkein siirtokustannusta havainnollistava tunnusluku on
siirtokustannus hakattua puukuutiometriä kohden, joka esimerkiksi 100 000
m³:n vuotuisella hakkuumäärällä olisi laskennan perusteella palkan kanssa
0,51 €/m³.
Niin, KESKIMÄÄRÄINEN siirtokustannus vuodessa hakattua kokonaismäärää kohden..
Olisi mielenkiintoista nähdä tutkimustuloksia leimikkokohtaisista siirtokustannuksista..
Siinä siirrossa vaan yksinkertaisesti on yhtä suuri työ, yhtä suuret palkkakustannukset, pääomakulut yms. oli se sitten kooltaan 50m3 tai 5000m3. Jakaja vaan on hieman erilainen..
Suomessa on pienet metsätilat. Vaikka tilan kokonaispinta-ala kasvaa, leimikot ei kasva samassa suhteessa, tämä on myös hakkuutyössä havaittu, ei mitään teoriaa pelkästään. Tutkimusten mukaan, pinta-alaa kasvattaneilla tiloilla, leimikot on edelleen pieniä, ja pahimmillaan metsäomaisuus entistäkin hajanaisempi. Mutta tätäkään ei ole mikään pakko uskoa ;D
Tästä asiasta kyllä ollaan samaa mieltä, ei tilakoon kasvattaminen tuo mitään autuutta. Kauppaa kohden puumäärät kyllä kasvavat mutta kuviokoko on mikä on. Vaatii muutaman sukupolven työn että niille pystyy jotain tekemään. Eri asia sitten vanhastaan isoilla metsäkokonaisuuksilla.
No joo. Pinta-alan kasvaessa pystyy helpommin hakkaamaan tilan kerrallaan kun ei tarvitse ajatella että kiva olisi hakata viiden vuoden kuluttuakin. Hakkaa sitten viiden vuoden (tai yhden vuoden) kuluttua seuraavan tilan.
-
Peruna pitäjän Uutissii
http://www.youtube.com/watch?v=ln4nbT9Ykw4
:'(
,,,,,,,,,,,,,Å,,,,,,,,,
-
No joo. Pinta-alan kasvaessa pystyy helpommin hakkaamaan tilan kerrallaan kun ei tarvitse ajatella että kiva olisi hakata viiden vuoden kuluttuakin. Hakkaa sitten viiden vuoden (tai yhden vuoden) kuluttua seuraavan tilan.
Saattaa olla. Minä taas hakkaan puu kerrallaan. Jopa paksut katajat, pirttikaluston aihioiksi sahattavaksi ;D Hyvä laatuiset oksattomat tukit hirsisorviin, ja venelaudoiksi. Visakoivut, loimukoivut yms. keräilen yksittäin huonekalu tarpeiksi. Haavat ja sen sellaiset sujautan myös sirkkelin läpi. Metsäfirmoille olen myynyt hyvin vähän.
-
No joo. Pinta-alan kasvaessa pystyy helpommin hakkaamaan tilan kerrallaan kun ei tarvitse ajatella että kiva olisi hakata viiden vuoden kuluttuakin. Hakkaa sitten viiden vuoden (tai yhden vuoden) kuluttua seuraavan tilan.
Saattaa olla. Minä taas hakkaan puu kerrallaan. Jopa paksut katajat, pirttikaluston aihioiksi sahattavaksi ;D Hyvä laatuiset oksattomat tukit hirsisorviin, ja venelaudoiksi. Visakoivut, loimukoivut yms. keräilen yksittäin huonekalu tarpeiksi. Haavat ja sen sellaiset sujautan myös sirkkelin läpi. Metsäfirmoille olen myynyt hyvin vähän.
Sulla ei taida olla kovin paljon mettää... ::)
-
No joo. Pinta-alan kasvaessa pystyy helpommin hakkaamaan tilan kerrallaan kun ei tarvitse ajatella että kiva olisi hakata viiden vuoden kuluttuakin. Hakkaa sitten viiden vuoden (tai yhden vuoden) kuluttua seuraavan tilan.
Saattaa olla. Minä taas hakkaan puu kerrallaan. Jopa paksut katajat, pirttikaluston aihioiksi sahattavaksi ;D Hyvä laatuiset oksattomat tukit hirsisorviin, ja venelaudoiksi. Visakoivut, loimukoivut yms. keräilen yksittäin huonekalu tarpeiksi. Haavat ja sen sellaiset sujautan myös sirkkelin läpi. Metsäfirmoille olen myynyt hyvin vähän.
Sulla ei taida olla kovin paljon mettää... ::)
No ei. Eihän täällä itä-suomessa ole juuri kellään paljon metsää. Pieniä persiinaloja. Enpä kyllä enempää tarvitsekaan, kun metsänhoidolliset toimenpiteet teen kaikki itse, niin siinä tämmöisillä pienilläkin metsätiloilla, ja pinta-allalla riittää puuhaa. :)
-
Eihän täällä itä-suomessa ole juuri kellään paljon metsää.
Eli mettää on aivan ummet ja lammet.... ;D
-
Eri asia on sitten että haluaako metsänomistajat ja puufirmat koitaa kuljetuksen halvalla.
Hiukan asiaa liippaa...
Olen vuosia ihmetellyt ( Metsäliitolle laitoin jopa aiheesta palutetta ), miksi ostomiehet eivät saatuaan jossakin naapurissa puukaupan so*****a, ole koskaan pyrkineet ostamaan rajan toisella puolella olevaa puustoa. Samanlaista puustoa olisi ollut myös naapurin / meiddän puolella ja siirto ja myös ostokustannuksissa olisi saatu selvää säästöä.
Stora-Enson tytöt tätä ovat harrastaneet. Ostomiehistä en tiedä. Ovat soittaneet että kone on tulossa Tornatorin metsään ja näytti teillä olevan siinä rajan takana harventamistarvetta...
-
Eri asia on sitten että haluaako metsänomistajat ja puufirmat koitaa kuljetuksen halvalla.
Hiukan asiaa liippaa...
Olen vuosia ihmetellyt ( Metsäliitolle laitoin jopa aiheesta palutetta ), miksi ostomiehet eivät saatuaan jossakin naapurissa puukaupan so*****a, ole koskaan pyrkineet ostamaan rajan toisella puolella olevaa puustoa. Samanlaista puustoa olisi ollut myös naapurin / meiddän puolella ja siirto ja myös ostokustannuksissa olisi saatu selvää säästöä.
Stora-Enson tytöt tätä ovat harrastaneet. Ostomiehistä en tiedä. Ovat soittaneet että kone on tulossa Tornatorin metsään ja näytti teillä olevan siinä rajan takana harventamistarvetta...
kyllähän myös metsänhoitoyhdistys näin toimii, on vain kun punainen vaate sonnille joillekkin
-
Aiheesta liipaten. http://www.tekniikkatalous.fi/metsa/article560247.ece
-
http://www.youtube.com/watch?v=u2auE194KTs&feature=related
..........................................................................................
http://www.youtube.com/watch?v=3Ad8dczY4vA
-----------------------------------------------------
http://www.youtube.com/watch?v=z5V1y8u74zo&NR=1
http://www.youtube.com/watch?v=ieGT0YJm8e4&NR=1
-
Aiheesta liipaten. http://www.tekniikkatalous.fi/metsa/article560247.ece
onhan tossa ideaa varsinkin ja ainoastaan aukoilla jotka on tien varressa. Säästää se kouranliikkeitä ja ehkä parantaa optimointia.
-
Umppi keskeytti taannoin korjuun päivän varoitusajalla. Perusteli asiaa ettei voi hakata kun ei ole tietoa valmiin sahatavaran mitoista.