Lainaus käyttäjältä: antti-x - 04.10.14 - klo:09:25

Mutta jos otetaan tavoitteeksi säilyttää samat tasot eri tuotantomuodoissa ja eri tukialueilla kuin oli vaikka 1994, niin maito tarvitsee enemmän tukea etelässä, ja emojen tukea pitää leikata, eikös?

Varsinaissuomalainen tuottajatuttu muisteli joskus kultaisella 80-luvulla jotain katovuotta, jolloin haastateltiin säkyläläistä (tai jostain sieltäpäin) jotain kartanonisäntää, kuinka tulot laskevat. Tukea piti silloinkin saada. Haastattelija kysyi, että mites Kainuussa, siellä kun oli ollut vielä vaikeampaa ja tulot vielä pienemmät sinä vuonna. "Mutta siellä ovat siihen tottuneet", oli uutisissa haastateltu isäntämies perustellut...

Ja tarinan opetus on että nyt on C-alueen vuoro öykkäröidä? Ihan reilua sinänsä, mutta eikös vuodesta 1994 alkanut 20 vuotta ala olla tarpeeksi pitkä aika jo sitäkin?

Ja tarinan opetus on että nyt on C-alueen vuoro öykkäröidä? Ihan reilua sinänsä, mutta eikös vuodesta 1994 alkanut 20 vuotta ala olla tarpeeksi pitkä aika jo sitäkin?

Ei ole. Koko peräpeiliin katselu kaikissa tukijutuissa v....aa sen verran, että koetan välttää julkista kommentointia jos vain voin. Ainakin tuosta kakun jakokysymyksestä, jossa ymmärrän kaikkien argumentteja mutta aika harvat hyväksyn... ja varsinkin 'omien' joukoissa on parempi olla hiljaa.

 Ei ole. Koko peräpeiliin katselu kaikissa tukijutuissa v....aa sen verran, että koetan välttää julkista kommentointia jos vain voin. Ainakin tuosta kakun jakokysymyksestä, jossa ymmärrän kaikkien argumentteja mutta aika harvat hyväksyn... ja varsinkin 'omien' joukoissa on parempi olla hiljaa.

Se että jatketaan niin kuin ennenkin, on peräpeiliin katselua. Se miten asiat ovat, ei kerro mitään siitä, miten asioiden pitäisi olla. Se että tuet jaettaisiin nykytilanteen perusteella ja faktojen ja laskelmien perusteella olisi tässä päivässä elämistä. Tarvittaessa voitaisiin painottaa kustannusten tai "säilyttävien tukien" sijasta esim. sosiaalisia aspekteja mutta järkevästi, esim. yhteensä 300 000€ tukia yhdelle emotilalle tai 400 000€ lypsytilalle ei ole perusteltavissa syrjäseutujen asuttamisella, aluepoliittisessa lähestymistavassa pitäisi käyttää selvästi tiukempia tukikattoja. Sitä en sano että se olisi järkevää, mutta jos pohjoisen korkeampia tukia perustellaan alueiden asuttuna pitämisellä, niissä pitäisi olla matalat tukikatot jotta siellä oikeasti säilyisi nykyinen tai edes lähes nykyinen määrä tiloja ja asukkaita.

Minä en oikeastaan ymmärrä miksi se jos suomessa olisi enemmän metsää jossa ei asu ketään, olisi kauhean kamala juttu?

Minä en oikeastaan ymmärrä miksi se jos suomessa olisi enemmän metsää jossa ei asu ketään, olisi kauhean kamala juttu?

Valitettavasti tää maailma ei pyöri ainoastaan sun navan ympärillä ja muilla ihmisillä voi olla erilaisia ajatuksia tästäkin asiasta.

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 04.10.14 - klo:17:48

Minä en oikeastaan ymmärrä miksi se jos suomessa olisi enemmän metsää jossa ei asu ketään, olisi kauhean kamala juttu?

Valitettavasti tää maailma ei pyöri ainoastaan sun navan ympärillä ja muilla ihmisillä voi olla erilaisia ajatuksia tästäkin asiasta.

Käsi ylös kaikki ne jotka ovat metsässä kulkiessaan sitä mieltä että muuten hyvä mutta täällä pitäisi asua enemmän ihmisiä ja olla vähemmän puita. Saadaan sitten selvyys miten suuri prosentti on kanssani eri mieltä.

edit: Suomen korvet on viimeisen sadan vuoden aikana joten kuten asutettu. Venäjän korpia tai Brasilian korpia ei ole. Ilmeisesti Suomen malli on se oikea ja Venäjän aarniometsiin ja tundralle ja Brasilian sademetsiin pitäisi nopeasti saada enemmän teitä, taloja ja muuta infraa?

edit2: En edes ollut lukenut tätä artikkelia, mutta sopiva järkevä näkemys tähän kohtaan: http://yle.fi/uutiset/tutkija_arvostelee_poliitikkoja_koko_suomea_ei_voida_pitaa_asuttuna/7491749

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 04.10.14 - klo:19:21

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 04.10.14 - klo:17:48

Minä en oikeastaan ymmärrä miksi se jos suomessa olisi enemmän metsää jossa ei asu ketään, olisi kauhean kamala juttu?

Valitettavasti tää maailma ei pyöri ainoastaan sun navan ympärillä ja muilla ihmisillä voi olla erilaisia ajatuksia tästäkin asiasta.

Käsi ylös kaikki ne jotka ovat metsässä kulkiessaan sitä mieltä että muuten hyvä mutta täällä pitäisi asua enemmän ihmisiä ja olla vähemmän puita. Saadaan sitten selvyys miten suuri prosentti on kanssani eri mieltä.

edit: Suomen korvet on viimeisen sadan vuoden aikana joten kuten asutettu. Venäjän korpia tai Brasilian korpia ei ole. Ilmeisesti Suomen malli on se oikea ja Venäjän aarniometsiin ja tundralle ja Brasilian sademetsiin pitäisi nopeasti saada enemmän teitä, taloja ja muuta infraa?

edit2: En edes ollut lukenut tätä artikkelia, mutta sopiva järkevä näkemys tähän kohtaan: http://yle.fi/uutiset/tutkija_arvostelee_poliitikkoja_koko_suomea_ei_voida_pitaa_asuttuna/7491749

Elä Antti murehi. Tää periferia tyhjenee kyllä itsestään. Täällä ei tartte mennä kuin käymään kaupassa, niin eipä siellä näy kuin eläkeläisiä/myöhäisessä keski-iässä olevia. Väki vanhenee ja vähenee kovaa vauhtia, ennätys sellaista.

Elä Antti murehi. Tää periferia tyhjenee kyllä itsestään. Täällä ei tartte mennä kuin käymään kaupassa, niin eipä siellä näy kuin eläkeläisiä/myöhäisessä keski-iässä olevia. Väki vanhenee ja vähenee kovaa vauhtia, ennätys sellaista.

Jos kaivo tyhjenee kantoi sinne vettä tai ei, niin kannattaako se veden kantaminen?

Onkos antixki kallistumassa kepulaiselle koivu ja tähti linjalle, ku pyytelee tukikattoja?

Onkos antixki kallistumassa kepulaiselle koivu ja tähti linjalle, ku pyytelee tukikattoja?

 

Onkos antixki kallistumassa kepulaiselle koivu ja tähti linjalle, ku pyytelee tukikattoja?

En, totean vain että ilman aika tiukkoja tukikattoja pohjoisen tukia ei voida mitenkään pitää aluepolitiikkana jonka tavoitteena on pitää "maaseutu elävänä" periferiassa. Mielestäni maataloustuilla ei kaiken kaikkiaan pitäisi tehdä aluepolitiikkaa suomen sisällä ja silloin ei tarvita niitä tukikattojakaan tai eri tukia eri alueilla.

Eipä täällä päin kukaan peltoa myy kuitenkaan, mikä on oikeastaan ihan hyvä tässä tilanteessa. Vaikea olisi sopiva pelto jättää ostamatta, mutta toisaalta taas kovin järkevää se ei ole kun pellon tuottoarvo juuri nyt on aika kyseenalainen. Siis järkevää se ei ole niillä hinnoilla joita siitä joutuisi täällä päin maksamaan.



(emohomma ei ole "huonosti kannattava bisnes", vaan jopa maatalouden yleisesti tehottomassa mittakaavassa poikkeavan huonoa käyttöä valtion ja ja EU:n rahoille  )

Tuo oli kyllä paras havainto pitkään aikaan.
Joskus aikoinaan 70 luvulla naudanliha oli vaihtoehto jos käytetyille rakennuksille ei muuta järkevää käyttöä keksinyt.
Emoilla taasen oli kannustimena lähinnä siemen nurmen oljen hyödyntäminen talviruokinnassa ja kesällä kivisten hukkalaitumien hyödyntäminen.
Maailma muuttuu.

Tuo oli kyllä paras havainto pitkään aikaan.
Joskus aikoinaan 70 luvulla naudanliha oli vaihtoehto jos käytetyille rakennuksille ei muuta järkevää käyttöä keksinyt.
Emoilla taasen oli kannustimena lähinnä siemen nurmen oljen hyödyntäminen talviruokinnassa ja kesällä kivisten hukkalaitumien hyödyntäminen.
Maailma muuttuu.

Vuonna 1989 emolehmiä oli alle 10 000. Se oli siis aikaa jolloin markkina oli suljettu, eli naudanlihantuotantoa tuettiin säädellyillä, korkeilla tuottajahinnoilla. Lisäksi Suomessa elettiin 1989 kovaa nousukautta eli permiumtuotteillakin (kuten pihviliha) varmaan oli normaalia enemmän kysyntää. Ilmeisesti ne hinnat olivat niin korkeat että vajaa 10 000 emoa oli järkevä määrä. Vuonna 1992 määrättiin käsittääkseni  ekat emolehmäpalkkiot, ja jo vuonna 93 emoja olikin sitten 33500. Vuonna 1994 liityttiin EU:hun, tukia emoille on eri tavoin lisätty (varsinkin luomupeltojen kautta) ja määrä on kasvanut vielä 25 tuhannella...

http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1994/19940362

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 05.10.14 - klo:08:16

Tuo oli kyllä paras havainto pitkään aikaan.
Joskus aikoinaan 70 luvulla naudanliha oli vaihtoehto jos käytetyille rakennuksille ei muuta järkevää käyttöä keksinyt.
Emoilla taasen oli kannustimena lähinnä siemen nurmen oljen hyödyntäminen talviruokinnassa ja kesällä kivisten hukkalaitumien hyödyntäminen.
Maailma muuttuu.

Vuonna 1989 emolehmiä oli alle 10 000. Se oli siis aikaa jolloin markkina oli suljettu, eli naudanlihantuotantoa tuettiin säädellyillä, korkeilla tuottajahinnoilla. Lisäksi Suomessa elettiin 1989 kovaa nousukautta eli permiumtuotteillakin (kuten pihviliha) varmaan oli normaalia enemmän kysyntää. Ilmeisesti ne hinnat olivat niin korkeat että vajaa 10 000 emoa oli järkevä määrä. Vuonna 1992 määrättiin käsittääkseni  ekat emolehmäpalkkiot, ja jo vuonna 93 emoja olikin sitten 33500. Vuonna 1994 liityttiin EU:hun, tukia emoille on eri tavoin lisätty (varsinkin luomupeltojen kautta) ja määrä on kasvanut vielä 25 tuhannella...

http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1994/19940362

Täytyy muistaa että emopalkkio oli joskus 250€ ja nyt jottain 60€ ??

Pihvikarja muuttaa tehokkaasti apilan, heinän ja juolavehnän premium tuotteeksi. Mitä sitä muutakaan näillä Suomen paskamailla tuotettaisiinkaan?

Lainaus käyttäjältä: Petri - 04.10.14 - klo:17:16

 Ei ole. Koko peräpeiliin katselu kaikissa tukijutuissa v....aa sen verran, että koetan välttää julkista kommentointia jos vain voin. Ainakin tuosta kakun jakokysymyksestä, jossa ymmärrän kaikkien argumentteja mutta aika harvat hyväksyn... ja varsinkin 'omien' joukoissa on parempi olla hiljaa.

Se että jatketaan niin kuin ennenkin, on peräpeiliin katselua. Se miten asiat ovat, ei kerro mitään siitä, miten asioiden pitäisi olla. Se että tuet jaettaisiin nykytilanteen perusteella ja faktojen ja laskelmien perusteella olisi tässä päivässä elämistä. Tarvittaessa voitaisiin painottaa kustannusten tai "säilyttävien tukien" sijasta esim. sosiaalisia aspekteja mutta järkevästi, esim. yhteensä 300 000€ tukia yhdelle emotilalle tai 400 000€ lypsytilalle ei ole perusteltavissa syrjäseutujen asuttamisella, aluepoliittisessa lähestymistavassa pitäisi käyttää selvästi tiukempia tukikattoja. Sitä en sano että se olisi järkevää, mutta jos pohjoisen korkeampia tukia perustellaan alueiden asuttuna pitämisellä, niissä pitäisi olla matalat tukikatot jotta siellä oikeasti säilyisi nykyinen tai edes lähes nykyinen määrä tiloja ja asukkaita.

Minä en oikeastaan ymmärrä miksi se jos suomessa olisi enemmän metsää jossa ei asu ketään, olisi kauhean kamala juttu?

Ne ei voida, se on EU:n perussopimusken vastaista toimintaa ja siihen sopimukseen nyt vaan ei tehdä ihan helposti muutoksia Suomen voimavaroilla, kyllä se vaan on niin, että näillä säännöillä mennään vielä aika pitkään 
Tukikattoja voidaan tietenkin asettaa EU linjan mukaan, mutta suomalaiset ei siihen suostu, koska se sorsii suuria toimijoita 

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 05.10.14 - klo:08:16

Tuo oli kyllä paras havainto pitkään aikaan.
Joskus aikoinaan 70 luvulla naudanliha oli vaihtoehto jos käytetyille rakennuksille ei muuta järkevää käyttöä keksinyt.
Emoilla taasen oli kannustimena lähinnä siemen nurmen oljen hyödyntäminen talviruokinnassa ja kesällä kivisten hukkalaitumien hyödyntäminen.
Maailma muuttuu.

Vuonna 1989 emolehmiä oli alle 10 000. Se oli siis aikaa jolloin markkina oli suljettu, eli naudanlihantuotantoa tuettiin säädellyillä, korkeilla tuottajahinnoilla. Lisäksi Suomessa elettiin 1989 kovaa nousukautta eli permiumtuotteillakin (kuten pihviliha) varmaan oli normaalia enemmän kysyntää. Ilmeisesti ne hinnat olivat niin korkeat että vajaa 10 000 emoa oli järkevä määrä. Vuonna 1992 määrättiin käsittääkseni  ekat emolehmäpalkkiot, ja jo vuonna 93 emoja olikin sitten 33500. Vuonna 1994 liityttiin EU:hun, tukia emoille on eri tavoin lisätty (varsinkin luomupeltojen kautta) ja määrä on kasvanut vielä 25 tuhannella...

http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1994/19940362

Naudanlihassa on kyllä vajaatuotantoa, nykyinen tuotanto pohjoisella alueella on noin 70 %:tia siitä, mitä se saisi olla 
Eli tuotantoa poistuu koko ajan enempi kuin tulee lisää emotilojen myötä, kasvatus siirtyy kohti etelää, isoihin yksiköihin